HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2006 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2007-721

Tarkastuslautakunta pyytää (27.4.2007) kaupunginhallitukselta 25.5.2007 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2006.

./. Kj toteaa tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2006 toimintaa koskevista arvioista seuraavaa:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Tavoitteiden yhteisstrategioiden mukainen tarkastelu

Arviointikertomuksen kohdassa 3.1.1 on tarkasteltu kaupunginvaltuuston asettamien sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista nyt ensi kertaa yhteisstrategioiden mukaisesta näkökulmasta talous- ja suunnittelukeskuksen vuodelle 2007 laatiman luokittelun pohjalta. Tarkastelutapa tuo merkittävää lisäarvoa kaupunkitasoisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin, koska se ylittää Helsingin ohjausjärjestelmässä toimialarajat. Arviointikertomuksen kohdassa 3.1.2 tavoitteita on tarkasteltu aiemman käytännön mukaisesti toimialakohtaisesti sekä käyttötalouden että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Valittu lähestymistapa kuvaa kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kahta ulottuvuutta. Strategioiden mukaisten toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen on kaikkien toimialojen yhteisen toiminnan tulosta, käyttötalouden tavoitteiden saavuttamisessa korostuu toimialan vastuu.

Kuten arviointikertomuksessakin todetaan, niin kaikilla hallintokunnilla tulee olla hyvinvointi ja palvelut strategia-aluetta toteuttavia sitovia toiminnallisia tavoitteita. Kilpailukykyyn ja kaupunkirakenteeseen ja asumiseen liittyvien tavoitteiden lisääminen on tarpeellista.

Arviointikertomuksessa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen todennettavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi on talousarvion 2008 laatimisohjeisiin selkeytetty tavoitteiden määrittelyä ja seurantamittareita koskevaa ohjeistusta.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja asunto-ohjelman tavoitteiden tarkastelussa kaupunki on tulossa uuteen kehitysvaiheeseen, kun satamalta vapautuvien alueiden käyttöönotto parantaa kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja asuntotuotantotoimiston edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseen. Kaupunkitason tavoitteen asetanta ja reunaehtojen määrittely tehdään maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 päätöksenteon yhteydessä vuoden 2007 aikana.

Arviointikertomuksessa todetaan yhteisstrategioiden mukaisessa tarkastelussa sitovien tavoitteiden toteumalukujen osalta, että terveyskeskuksen selitys puuttuu akuuttihoidon hoitojakson enimmäispituuden tavoitteen saavuttamatta jäämisestä. Vuonna 2005 tavoite oli 18 päivää ja toteuma 28 päivää, jolloin todettiin, että syynä poikkeamaan oli sosiaalitoimen jatkohoitopaikoille jonottaneiden suuri määrä. Talousarviovalmistelussa vuoden 2005 toteuma ei ollut vielä tiedossa ja tavoite asetettiin edelleen liian pieneksi eli 20 päiväksi. Koko vuoden 2006 ajan kuitenkin ennustettiin, että tavoitteeseen ei päästä, koska hoitoketjun toimivuudessa oli edelleen ongelmia. Tämä on nyt huomioitu vuoden 2007 talousarviossa, jossa todetaan, että akuuttihoitojakson pituuden osalta on vuoden 2007 tavoitelukua korjattu vuoden 2006 talousarvioon nähden selvästi ylöspäin, koska vuoden 2005 toteuma oli 28 päivää. Lisäksi vuoden 2007 talousarvioon varattiin kaupunginhallituksen käyttövaroihin 3,5 milj. euroa hoitoketjujen järjestelyihin sekä 2 milj. euroa pitkäaikaishoitopaikkojen säilyttämiseen.

3.1.2 Tavoitteiden toimialakohtainen tarkastelu

Kaupunginjohtajan toimiala

Kaupunginvaltuusto päätti 29.3.2006 (asia 7) keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestelystä 1.5.2006 lukien. Järjestelyistä johtuen vuoden 2006 talousarvioon tehtiin eräitä teknisiä muutoksia mm. määrärahansiirto (Kvsto 21.6.2006, asia 11) hallintokeskuksesta talous- ja suunnittelukeskukseen siirtyneen matkailu- ja kongressitoimiston tehtävien hoitamiseksi.

Kaupunginvaltuusto päätti Finlandia-talon yhtiöittämisestä 1.3.2006 (asia 6). Yhtiöittämiseen liittyi rahoitusjärjestely, jonka mukaan Kvsto päätti talousarviokohdan 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, ylittämisestä avustuksen myöntämiseksi perustetulle yhtiölle. Samassa yhteydessä muutettiin Finlandia-talon vuoden 2006 talousarviota vähentämällä Finlandia-talolle talousarviossa myönnettyjä määrärahoja.

Pääkaupunkiseudun Kansainvälisen Markkinointiyhtiön perustamisesta päätettiin Kvstossa 15.2.2006 (asia 7) ja perustettavalle yhtiölle päätettiin myöntää avustusta kaupungin osuutena. Kaupunginhallitus oikeutettiin samalla ylittämään talousarvion kohdalla 1 39 05 olevaa määrärahaa.

Em. tapauksissa kaupunginvaltuusto päättäessään organisaation kehittämiseen liittyvästä toimialajärjestelystä muutti myös näiltä osin asettamiaan tavoitteita, jotka tarkentuneet tavoitteet ovat myös toteutuneet.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on kiinnitetty sivistys- ja henkilöstötoimen osalta huomiota siihen, että henkilöstökeskuksella, kaupunginorkesterilla ja taidemuseolla ei ole hyvinvointi ja palvelut –strategia-aluetta toteuttavia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja että henkilöstökeskuksella ei ole toisiinsa kytkeytyviä sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Talousarvioehdotuksen laatimisohjeissa on vuosittain pyritty tarkentamaan ohjeistusta tältä osin. Sen lisäksi talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä on vuosittain hallintokuntien kanssa neuvoteltu sitovien toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta ja niiden kytkeytymisestä taloudellisiin tavoitteisiin. Kaupunginorkesterin ja taidemuseon kävijämäärät sekä konserttien täyttöaste ovat seurannassa olevia ns. muita kuin sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Sosiaali- ja terveystoimi

Arviointikertomuksessa todetaan, että talousarviossa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja on sisällytetty usealle kaupunginhallituksen käytettävissä olevalle talousarviokohdalle. Sosiaali- ja terveystoimessa on yksi talousarviokohta, 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi toisin kuin arviointikertomuksessa todetaan. Muut talousarviokohdat ovat joko sosiaali- tai terveyslautakunnan käytettäväksi.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjauksen jatkuvaa kehittämistä määrärahaylitysten välttämiseksi. Kaupunginjohtaja on asettanut elokuussa 2006 työryhmän koordinoimaan sosiaali- ja terveystoimen talouden ja palvelujen rakennemuutoksen keskeisiä kysymyksiä. Työryhmä jatkaa työtään vuonna 2007.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Talouden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupungin tulee laajentaa veropohjaansa elinkeino-, kaavoitus- ja asuntopoliittisia keinoja monipuolisesti käyttäen.

Vuoden 2007 sekä myös vuoden 2006 talousarvion yleisperusteluissa on kiinnitetty huomiota verotulopohjan vahvistamiseen mm. elinkeino- ja asuntopolitiikan toimenpiteillä kuten arviointikertomuksessakin todetaan.

3.2.2 Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa

Kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Tuloksellisuuden osa-alueita ovat tuottavuus, palvelukyky ja vaikuttavuus. Kustannustehokkuuden tasoa ja kehittymistä kukin hallintokunta laskee tai arvioi omista tarpeistaan käsin.

Vuoden 2002 talousarvion laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä tavoitteeksi kirjattiin ensimmäisen kerran kehittää palveluja niin, että kustannukset lähenevät viiden seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvoa. Kustannustehokkuus toimenpidetavoitteineen sisältyy kaupunginhallituksen antamiin talousarvion valmistelutyötä ohjaaviin kannanottoihin. Kannanotot vastaavat Espoon ja Vantaan myöhemmin käyttöön ottamaa menettelyä.

Kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän henkilöstöstrategian 2006-2008 toimenpideohjelmaan sisältyy tuottavuuslaskentamallin kehittäminen. Asian eteenpäinviemiseksi on perustettu kaksi vuotta kestävä hanke

Koko kaupungin ja virastotason strategisena tavoitteena on jatkossakin tuottavuuden parantaminen kustannusvertailuissa menestymisen kautta. Tulosyksiköissä tuottavuuden parantaminen on osa pitkäjänteistä johtamisen kehittämistä ja etenee seuraavasti:

– luodaan toimiva, johtamista motivoiva mittari

– seurataan oman tuottavuuden muutosta

– asetetaan tuottavuustavoitteita seuraaville vuosille

– tuottavuuden parantamisen painoarvoa lisätään palkitsemisjärjestelmissä

– otetaan käyttöön erilaiset vertailut vastaaviin toimintoihin.

3.2.3 Henkilöstöstrategia: henkilöstön saatavuus, palvelussuhdeasunnot

Kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän henkilöstöstrategian toimenpiteitä työstetään suunnitelman mukaisesti.

Henkilöstöraporttia on kehitetty systemaattisesti siihen suuntaan, että se toimisi henkilöstöstrategian toteutumisen seurantavälineenä. Tavoitteena on, että henkilöstöraportti olisi muutoinkin keskeinen henkilöstöä koskevan tiedon lähde.

Arviointikertomuksessa todetaan, että talousarviossa 2007 osoitettiin henkilöstöstrategian toteuttamiseen tarkemmin perustelematta 5 milj. euron määräraha. Tämä menettely ei arviointikertomuksen mukaan vastaa hyvän taloussuunnittelun periaatteita.

Käsitellessään 16.10.2006 vuoden 2007 talousarvioehdotusta kaupunginhallitus lisäsi 5 milj. euroa henkilöstöstrategian toteuttamiseen poliittiseen neuvottelutulokseen perustuen. Määräraha on kaupunginhallituksen käytettävissä. Päättäessään (13.11.2006, asia 3) vuoden 2007 talousarvioehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi em. määrärahan. Kaupunginhallitus kehotti talousarvion täytäntöönpanopäätöksessä 20.11.2006 henkilöstökeskusta valmistelemaan esityksen em. henkilöstöstrategian toteuttamiseen varatun määrärahan käytöstä. Kaupunginhallitus päätti käyttösuunnitelmasta 8.1.2007.

Pääkaupunkiseudun kaupungit eroavat toisistaan paitsi kooltaan, myös toimintatavoiltaan ja kun kullakin kaupungilla on toisistaan poikkeava tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmänsä, palkkatasoissa on erilaisista tehtäväsisällöistä johtuvia perusteltuja eroja. Suurissa ammattiryhmissä, kuten hoitoalalla ja sosiaalitoimessa, palkkaerot ovat kuitenkin pääosin varsin pieniä. Pääkaupunkiseudun kaupungit pyrkivät välttämään keskinäistä epätervettä palkkakilpailua.

Palvelussuhdeasuntokysymys on käsitelty kohdassa 4.1 Palvelussuhdeasunnot.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Tytäryhteisöjen ja säätiöiden toiminta ja talous

3.3.1 Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta ja talous

Helsingin kaupunki omistaa emoyhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy:n (HelB) osakekannan kokonaan. HelB harjoittaa linjaliikennettä pääkaupunkiseudulla sekä tilausajoliikennettä ja linja-autojen vuokraustoimintaa.

HelB-konsernin muodostavat emoyhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy ja sen kokonaan omistama tila- ja invataksitoimintaa harjoittava Helsingin Palveluauto Oy (HPA) sekä Suomen Tilausauto STA Oy. Helsingin Bussiliikenne Oy omistaa Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:stä 32,9 %. Helsingin Palveluauto Oy omistaa Transmation Helsinki Oy:stä 40 %.

Vuoden 2006 aikana yhtiö kärsi erittäin pahasta kuljettajapulasta, joka heijastui kesän aikana runsaina ajamattomina lähtöinä sekä ylitöinä. Tehostetulla rekrytoinnilla kuljettajatilanne saatiin syksyn aikana tyydyttäväksi.

Kesäkuussa käynnistyivät Ruskeasuon varikon kaksi vuotta kestävät rakennustyöt, jonka takia yli 60 bussia ja noin 100 kuljettajaa joutui siirtymään muille varikoille. Samalla yhtiön käytössä oleva korjaamokapasiteetti väheni huomattavasti. Nämä siirrot ovat vaikeuttaneet toimintaa erityisesti Koskelan varikolla, jonka voimavarat eivät ole olleet riittävät hoidettavaan normaalitilannetta huomattavasti laajempaan liikenteeseen nähden. Liikenteen siirtäminen Ruskeasuolta muille varikoille lisäsi liikennöinti-, hallinto- ja kiinteistökuluja.

Helsingin tarjouskilpailuissa yhtiö voitti 19 bussin liikenteen ja onnistui parantamaan hieman sopimusten kannattavuutta. Toisaalta YTV:n tarjouskilpailuissa yhtiö hävisi 10 bussin liikenteen, mutta voitettujen sopimusten kannattavuus parani samalla. Transmation Helsinki Oy:n toiminta supistui voimakkaasti vuoden alussa ja loppui kokonaan alkusyksystä.

Niin Helsingin Bussiliikenne Oy:n (emoyhtiö) kuin Helsingin Palveluauto Oy:n (tytäryhtiö) liiketoiminnan kannattavuus parani vuoteen 2005 verrattuna. Molempien yhtiöiden liiketuloksen parannuksen taustalla on uusien liikennöintisopimusten parempi kannattavuus verrattuna päättyneisiin sopimuksiin.

Ensi syksynä voidaan konsernin toimintoja tehostaa, kun Ruskeasuon uusi varikkorakennus valmistuu. Pitäjänmäen toimipiste lopetetaan ja sen toiminnat siirtyvät Ruskeasuon uudistetulle varikolle. Samassa yhteydessä HPA:n toiminnat siirretään Myllypurosta Vartiokylän varikon yhteyteen. Näin konsernin toimipisteiden määrää saadaan pienennettyä kuudesta neljään. Ruskeasuon varikon rakennushankkeista johtuvat poikkeusjärjestelyt vaikeuttavat yhtiön toimintaa kuitenkin koko vuoden 2007 aina kesään 2008 saakka.

Koko toimialan kannattavuus on pääkaupunkiseudulla liikenteen hintapainotteisesta kilpailuttamisesta johtuen erittäin heikko. HelB-konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat mm. liikennöintikorvausten tulevien vuosien hintataso sekä poltto- ja voiteluaineiden hintakehitys ja onnistuminen uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Konsernin kannattavuutta seurataan tiiviisti ja sitä pyritään parantamaan kaikin käytettävissä olevin tehostamistoimin.

3.3.2 Vuokratalojen korjaustarpeet ja korjausten toteutus

Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa peruskorjauksista valtaosan ja kaikki merkittävimmät kohteet. Asuntotuotantotoimikunta myös hyväksyy kaikki korjausasteeltaan yli 50 % menevien kohteiden hankesuunnitelmat.

ATT:lle on talousarviossa asetettu määrälliset tavoitteet talousarviovuonna käynnistyvälle asuntojen peruskorjaukselle. Vuoden 2005 talousarviossa po. tavoite oli 1264 asuntoa ja vuoden 2006 talousarviossa 1000 asuntoa. Tavoite ylittyi molempina vuosina; vuonna 2005 käynnistyi 1298 asunnon peruskorjaus ja vuonna 2006 vastaavasti 1281 asunnon peruskorjaus. Peruskorjausten vuosittainen määrä on sovitettu ATT:n resursseihin. On perusteltua että toiminta on vakaata ilman suuria vuosittaisia vaihteluita.

3.3.3 Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n toiminta ja talous

Yhtiö on Viikissä toimivan Helsinki Business and Science Park (HBSP) ‑yrityshautomon toimintaan kiinteästi liittyvä kiinteistöyhtiö, joka mahdollistaa HBSP:n yrityshautomotoiminnan biotekniikan ja laajemmin life science ‑toimialoilla. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa kaupunki ko. yhtiön avulla luo puitteet biotekniikan alan akateemisille tutkimushankkeille ja yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeille sekä alkaville biotekniikka-alan yrityksille kehittää liiketoimintaa, jota HBSP tukee yrityshautomon neuvontapalveluin. HTPY Oy tarjoaa toimisto- ja laboratoriotiloja em. toimijoiden käyttöön. Yhtiön omistamat kiinteistöt sijaitsevat Senaatti-kiinteistöiltä vuokratuilla tonteilla. Yrityshautomon rakennus 1 (Cultivator I) on valmistunut 1999 ja rakennus 2 (Cultivator II) 31.3.2003.

Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n omistavat Helsingin kaupunki 52,22 %, Helsingin yliopisto 43,33 % ja Helsinki Business and Science Park Oy Ltd 4,45 %. Viimeksi mainittu tarjoaa yhtiöiltä vuokratuissa tiloissa yrityshautomopalveluja tutkimuspohjaisille alkaville yrityksille osana Viikin kampuksen bioteknologian monipuolista osaamista. Kokonaispinta-alasta, 15 232 m², on vuokrattuna 75,07 %.

Yhtiöllä on kannattavuutensa parantamiseksi käynnissä neuvotteluja uusista vuokralaisista, mutta lyhyellä tähtäyksellä ei ole mahdollista aikaansaada merkittävää parannusta.

Yhtiön pääomarakenteen vahvistamista varten Kvsto myönsi (11.4.2007, asia 7) yhtiölle 2 milj. euron pääomalainan ja samassa yhteydessä myönsi lykkäystä kaupungin aikaisemmin myöntämän lainan lyhennyksille.

3.3.4 Helsinki Region Marketing Oy:n toiminta ja talous

Helsinki Region Marketing Oy (HRM) on Helsingin seudun kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on alueen markkinoiminen investointikohteena ulkomaisille sijoittajille sekä seudun elinkeinoelämän kansainvälistäminen. Yhtiö on osakeyhtiö, jonka omistussuhteet ovat jakautuneet tähän asti seuraavasti: Helsinki 54,01 %, Espoo 8,22 %, Hämeenlinna 1,99 %, Kauniainen 0,37, Kirkkonummi 1,22 %, Lohjan yrityspalvelukeskus 1,94 %, Porvoo 1,92 %, Riihimäki, 1,16 %, Sipoo 0,68, Tuusula 1,28 %, Vantaa 7,25 %, Hausjärvi 0,37 %, Nurmijärvi 1,33 %, Uudenmaan Liitto 15,82 %, Helsingin seudun kauppakamari 2,25 % ja Lapinjärvi 0,18 %.

Kaupunginhallitus oikeutti 5.3.2007 talous- ja suunnittelukeskuksen hankkimaan ostamalla tai lunastamalla Helsingin kaupungin lukuun Helsinki Region Marketing Oy:n osakkeet yhtiön muilta osakkailta ja maksamaan niistä enintään 3,0 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään 31 060 euroa. Ostotoimenpiteet ovat loppuvaiheessa niin, että kaupunki on hankkinut omistukseensa jo yli 90 % osakekannasta.

Yhtiön toiminta vuonna 2006 muodostui kahdesta pääalueesta: (1) alueen yleismarkkinoinnin siirtymävaiheen toimien hoitaminen, (2) palveluverkoston ylläpitäminen Suomessa ja Venäjällä. Palveluverkosto on kehitetty tukemaan myös suomalaisia pk-yrityksiä niiden vientitoiminnassa. Yritys on tarjonnut palveluja toimintakeskuksiensa kautta Helsingissä, Moskovassa ja Pietarissa.

Kauden aikana aluemarkkinointi on organisoitu yhtiön omistajina olevien pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton toimesta perustettuun uuteen markkinointiyhtiöön, mistä johtuen aluemarkkinointi HRM:n osalta päättyi elokuun lopussa lukuun ottamatta uudelta yhtiöltä saatuja toimeksiantoja.

HRM:n toiminnot ajetaan alas siten, että sen vastuulle jää enää Helsingin ja Moskovan kaupunkien keskinäiseen sopimukseen perustuen Moskovassa sijaitsevan Helsinki-talon toiminnot ja Moskovan käytössä olevan Katajanokan tilan vuokran maksu kiinteistövirastolle. Yhtiö on lopettanut Pietarin ja Helsingin toimipisteidensä toiminnot ja irtisanonut muun kuin Moskovan toimintoja varten tarvittavan henkilöstön.

HRM:n alasajo pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti ja hallitusti.

3.3.6 Pääkaupunkiseudun yhteistoiminta 2006

Arviointikertomuksessa on tarkasteltu pääkaupunkiseudun yhteistoimintaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan osalta.

Arviointikertomuksessa esitetyn lisäksi voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelua varten kesäkuussa 2006 asetetun 14 työryhmän työskentely on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisiä toimenpiteitä vuonna 2006 olivat mm. yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa käynnistetty Greater Helsinki Vision 2050 -kansainvälinen ideakilpailu ja osaamiskeskusohjelman 2007–2013 käynnistäminen.

Pääkaupunkiseudun ja valtiovallan yhteistoiminnan kehittyminen on erittäin myönteistä. On kuitenkin syytä todeta, että pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen yhteistyön vahvistumisesta huolimatta valtio ei toistaiseksi ole suunnannut pääkaupunkiseudun erityispiirteiden kehittämiseen kohdennettuja resursseja. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla mm. ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin mahdollisuudet toteuttaa yhteisstrategioihin sisällytettyjä kaupungin sisäisiä ja seudullisia tavoitteita ovat monelta osin sidoksissa valtion toimenpiteisiin (esim. asuntotuotanto valtion omistamilla maa-alueilla, joukkoliikenteen edistäminen, aloituspaikkojen tarjoaminen ammatillisessa koulutuksessa ja mm. maahanmuuttajataustaisen väestön erityisten palvelutarpeiden ottaminen huomioon valtionosuusjärjestelmässä).

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Palvelussuhdeasunnot

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrajärjestelmä muuttui 1.1.2005 siten, että vuokra määräytyy laskennallisesti Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” -tilaston alueellisten keskimääräisten vuokrien mukaisesti.

Henkilöstöjohtajan päätöksellä on koottu henkilöstökeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston kehittämisyksikön, sosiaaliviraston ja valtion tilastokeskuksen edustajista työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus ennustettavan sekä henkilöstön saatavuutta ja rekrytointia tukevan vuokranmääräytymisjärjestelmän aikaansaamiseksi kaupungin palvelussuhdeasuntoihin.

Työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa vuokrajärjestelmästä ja vuokrasopimuksen kestosta sekä palvelussuhdeasuntoasioiden hoidon organisoinnista 31.5.2007 mennessä.

Asuntojen hoidon keskittämistä kiinteistövirastoon valmistellaan parhaillaan.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Helsingin työväenopistojen toiminta ja talous

Arviointikertomuksessa todetaan myös, että työväenopistojen tulee kehittää kustannuslaskentaa ja vertailua muihin työväenopistoihin sekä panostaa tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuteen. Vuonna 2005-2006 toteutettiin kaupungilla mittava controller –koulutusohjelma, johon sivistys- ja henkilöstötoimesta osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Controller-toimintamallin kehittäminen virastoissa jatkuu. Lisäksi sivistys- ja henkilöstötoimessa järjestettiin vuonna 2005 kaksi koulutustilaisuutta taloushenkilöstölle aiheina kustannuslaskennan kehittäminen ja ennustaminen. Talous- ja suunnittelukeskus on yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa jatkanut sekä controller-ohjelmaa että sivistystoimen omaa koulutusta vuonna 2006.

Koulutuksessa aiheena oli vuonna 2006 miten strategioista ja toimintasuunnitelmista johdetaan strategiaa tukevat mittarit. Kumpaakin koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2007.

Suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä työväenopistolla on eri toimintakieli sekä palveluissaan että hallinnossaan. Opistojen toiminnan yhdistäminen ei ole valmistelun kohteena.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Kulttuuritoimen organisaatiouudistus ja avustuskäytännöt

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuuriasiainkeskuksen tulee jatkaa toimenpiteitä avustuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi niin, että avustettava yhteisö on suoraan kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokralainen.

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että avustettavien yhteisöjen siirtyminen suoraan tilakeskuksen vuokralaisiksi yhdenmukaistaisi nykyistä avustuskäytäntöä ja tekisi siitä läpinäkyvämmän.

Kulttuuritoimen pienten hallintokuntien hallinto- ja tukipalvelujen organisatorista yhdistämistä selvitti vs. kaupunginjohtajan asettama työryhmä vuosina 2001-2002. Työryhmän selvitys on kuitenkin jätetty odottamaan tuolloin vireillä ollutta taloushallintopalvelun perustamista ja sen toiminnasta saatavia kokemuksia. Tällä hetkellä aika on kypsä selvityksen tulosten uudelleen arviointiin.

Sen sijaan taidemuseon ja kaupunginmuseon toimintojen luonne poikkeaa niin oleellisesti toisistaan, että niiden yhdistämisen selvittämiseen ei tässä vaiheessa ole katsottu olevan aiheellista ryhtyä.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Helsingin kaupungin avustus Suomen Kansallisoopperalle

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin osallistumista Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin koskevan sopimuksen. Sopimus tuli voimaan 1.1.2004 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. Sopimus jatkuu sen jälkeen toistaiseksi viisi vuotta kerrallaan, ellei sopimusta jonkun allekirjoittajan taholta ole irtisanottu viimeistään vuotta ennen sopimuskautta. Sopimukseen liittyvän puitesopimuksen mukaan oopperan ja seudun kaupunkien kesken harjoitetaan yhteistyötä. Keskeiset yhteistyömuodot ovat taidekasvatushankkeet, pienimuotoiset oopperaproduktiot ja konsertit, ooppera Helsingin edustustilana, Helsingin näkyvyys oopperan julkaisuissa ja oopperalippuhankkeet.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuuriasiainkeskuksen näkemyksen mukaan yhteistyötä koskevan toimintasuunnitelman toteutus on ollut tyydyttävällä tasolla. Kulttuuriasiainkeskuksen olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista tehdä puitesopimuksen hyödyntämisestä kokonaisselvitys yhteistyössä oopperan kanssa ja seurata puitesopimuksen toteutumista vuosittain.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen vaikutukset hallintoon

Tarkastuslautakunta toteaa, että koko kaupungin tasolla tulee määritellä hallinto käsitteenä ja selvittää sen osuus henkilöstöstä ja menoista.

Hallinnon käsitettä ei ole mahdollista määrittää siten, että hallintokustannukset voitaisiin laskea kiistattomasti oikein ja vertailukelpoisesti eri hallintokuntien kesken.

Laajimmillaan hallinnolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla organisaation varsinaista tuotantotoimintaa ohjataan. Klassisen organisaatioteorian mukaan hallinnollisia tehtäviä ovat suunnittelu (ml. budjetointi), organisointi, henkilöstöhallinto, johtaminen ja koordinointi. Tämän ajattelun mukaan merkittävä osa kaikkien henkilöiden työstä on hallintoa, koska kaikki suunnittelevat ja arvioivat omaa työtään. Esimiesten työ voi olla kokonaisuudessaan hallintoa.

Suppeimmillaan hallinnolla voidaan tarkoittaa siihen erikoistuneen henkilöstön työpanosta. Tämän määritelmän mukaisesti laskettuihin hallinnon kustannuksiin vaikuttaa se, miten nämä tehtävät on kussakin yksikössä organisoitu.

Lisäksi kunnallisen demokratian ja lakisääteisten valitusmahdollisuuksien tuottama hallinnollinen työ jakaantuu epätasaisesti hallintokuntien kesken.

Hallinto- ja tukipalveluiden kustannustehokkuutta eli tuottavuutta on koko kaupungin tasolla pyritty parantamaan organisoimalla uudelleen tilaaja – tuottajamallin periaatteiden mukaisesti esimerkiksi taloushallintopalvelut ja tilahallintopalvelut.

Kaupungin hallinnon kehittämistradition mukaan virastot ja laitokset päättävät omalta osaltaan miten hallinto- ja tukipalvelut organisoidaan tarkoituksenmukaisimmin.

Organisaatiomuutoksia suunniteltaessa on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota muutosten vaikutusten seurantaan ja mittaamiseen, aivan kuten arviointikertomuksessa edellytetään. Esimerkiksi tilahallinnon organisaatiomuutosta valmistelleen työryhmän raportissa 31.10.2005 todetaan, että organisaatiomuutoksen toteuttamisen vaikutuksia selvitetään vuosina 2008 ja 2011 ja seurantaa varten kerätään seuraavia tietoja:

– Ylläpitokustannusten kehitys

– Asiakastyytyväisyyden kehitys

– Tilanhankinnan sujuvuus

– Kiinteistöjen teknisen arvon kehitys

– Työtyytyväisyyden kehitys

Arviointikertomuksen kohta 4.15 HUS:n laskutuksen asianmukaisuuden varmistaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että HUSin laskutusjärjestelmältä tulee vaatia läpinäkyvyyttä, jotta laskutuksen asianmukaisuus on varmistettavissa ja että laskutusjärjestelmän tulee tuottaa valvontakontrollien näkökulmasta tarvittavat tiedot. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita. Laskutuksen asianmukaisuuden varmistamisessa pääpaino tulee kohdistaa järjestelmän eri osien kehittämiseen, niin kustannuslaskennan ja hinnoittelun oikeellisuuteen kuin tietojärjestelmien luotettavuuteen ja niihin sisällytettäviin erilaisista normaalista poikkeavista laskutustiedoista raportointiin tarkastuksien kohdentamiseksi. Varsinaiseen hoitotapahtumaan liittyvää tietojen kirjaamista potilastietojärjestelmiin ei ole jälkikäteen mahdollista tarkastaa kohtuullisin kustannuksin.

Laskutusjärjestelmän kehittäminen on otettu esille kaupungin ja HUS:n hohdon välisissä neuvotteluissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta vuodelta 2006 tarkastuslautakunnalle.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Arviointikertomus vuodelta 2006

14.5.2007 pöydälle pantu asia

LAPINLAHDEN SAIRAALAN TULEVA KÄYTTÖ

Khs 2006-1583, 2007-1100

Yhteenveto

Helsingin kaupunki osti Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset HYKSiltä vuonna 1999. Puistomaisella n. 8 ha:n sairaala-alueella sijaitsee Engelin suunnittelema vuonna 1841 valmistunut päärakennus (8400 brm2), n. 900 brm2:n Venetsia –rakennus, ns. terapiatalo (170 brm2), ns. omenapuutalo (120 brm2) ja tekniikkarakennus (n. 350 brm2).

Lapinlahden sairaalan rakennusten käyttöä on selvitetty vuodesta 2003 alkaen, jolloin HUS päätti sairaalan potilaiden siirrosta Hesperian sairaalaan.

Y-säätiö on 28.2.2006 tehnyt kaupungille ehdotuksen Mielenterveydentalon hankesuunnitelmasta, jossa esitetään päärakennuksen ja Venetsia-rakennuksen perusparantamista sekä n. 4000 brm2n uudisrakentamista. Ehdotus ei ole toteutuskelpoinen.

Kaupunginjohtaja esittää, että sairaalan päärakennus ja Venetsia-rakennus sekä kolme pienempää piharakennusta perusparannettaisiin ja niihin sijoitettaisiin kaupungin omia, rakentamisohjelmassa olevia sosiaalitoimen hankkeita sekä HUSn syömishäiriöisten yksikkö.

Mielenterveyden talo (Y- säätiön ehdotus 27.3.2006)

Helsingin kaupunki varasi 22.8.2005 Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset Y-säätiölle 28.2.2006 asti hankesuunnitelman tekemistä varten. Hankesuunnittelun johtoryhmässä oli mukana kiinteistöviraston tilakeskuksen ja HUSin edustus.

Y-säätiö luovutti 27.3.2006 Lapinlahden Mielenterveyden talon 28.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman kaupungille.

./. Samalla säätiö esitti (liite 5), että kaupunki

yhdessä Y-säätiön ja muiden hankkeeseen mukaan tulevien yhteisöjen kanssa perustaa Kiinteistöyhtiö Lapinlahden

käynnistää sairaala-alueen asemakaavoituksen hankesuunnitelman vaihtoehto 2:n mukaisesti Mielenterveyden talon toteuttamiseksi

kaupunki ja kiinteistöyhtiö neuvottelevat valtion kanssa Lapinlahden mielenterveyden talon rahoituksesta

luovuttaa korvauksetta kaikki alueen rakennukset Kiinteistöyhtiö Lapinlahden omistukseen ja hallintaan siinä vaiheessa, kun hankkeen toteutus on asemakaavallisesti ja rahoituksen puolesta varmistunut ja

kaupunki luovuttaa muodostettavat tontit korvauksetta Kiinteistöyhtiö Lapinlahden käyttöön siksi ajaksi, jona rakennuksia käytetään Mielenterveyden talona

Kj toteaa, että Helsingin kaupunki osti Lapinlahden sairaalan rakennukset vuonna 1999 HYKSiltä 4,24 milj. eurolla, joka vastasi rakennusten kirjanpitoarvoa. Rakennukset ovat sen jälkeen olleet edelleen
HUSille vuokrattuina, mutta 1.3.2006 alkaen HUS jäi vuokralaiseksi vain päärakennuksen pohjoisosaan (n. 1160 m2, kaksi syömishäiriöisten osastoa). Eteläsiivestä on vuokrattu Hyvösen lastenkodin evakkotiloiksi n. 1170 m2 syksyllä 2006. Muilta osin rakennukset ovat olleet tyhjillään.

Vaihtoehdossa 2, jota Y-säätiön hankesuunnitelmassa esitetään toteutettavaksi, on esitetty peruskorjattavan päärakennuksen lisäksi kaksi uudisrakennusosaa, joista toinen on 745 kem2 ja toinen 2973 kem2. Edelliseen sijoittuisi kaksi ryhmäkotia Diakonissalaitoksen tarpeisiin ja jälkimmäiseen 40 palveluasuntoa kooltaan 27 - 41 m2. Lisärakentamisesta todetaan, että päärakennuksen miljöötä täydentävällä lisärakentamisella voidaan saada toiminta-ajatuksen mukaiset, tilojen taloudellisuutta tukevat ja taloudellisesti toimivat ratkaisut. Suunnitelmasta ei käy kuitenkaan ilmi, miten em. asunnot tukevat hankkeen taloudellisuutta.

Hankesuunnitelmaan sisältyvässä tavoitehintalaskelmassa ei ole varauduttu kohteen suojelullisesta arvosta johtuviin lisäkustannuksiin. Kuitenkin erityisesti tässä kohteessa suojelukysymyksillä tullee olemaan ratkaiseva merkitys. Hankesuunnitelmassa todetaankin toisaalla, että

.. kyseessä on C.L. Engelin suunnittelema, Suomen vanhin alkuperäisessä asussaan oleva sairaalarakennus ja että

.. tulevan käytön tilat ja toiminnot suunnitellaan hienovaraisesti rakennusten historiallista ja arkkitehtonista kokonaisarvoa kohottaen.

Hankesuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi kuka talossa mitäkin mielenterveyspalvelua järjestäisi, ketkä näitä palveluja ostaisivat ja niistä maksaisivat. Suunnitelmassa on todettu kyllä useita toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita hankkeesta.

Sekä Helsingin Diakonissalaitos että Suomen Mielenterveysseura ovat ilmoittaneet Lapinlahteen sopivista tilatarpeistaan. Yhteisöt ovat kuitenkin edellyttäneet,

”että tilat ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilojen pitää soveltua suunniteltuun tarkoitukseen ja että lopulliset investointi– ja käyttökustannukset eivät ylitä normaaleja markkinahintoja.”

Hankesuunnitelman mukaan hankkeen toteuttaminen ei kestä taloudellisesti sitä, että kiinteistöyhtiö joutuisi maksamaan kaupungille korjaamattomista rakennuksista. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan selvitystä hankkeen käyttökustannuksista.

Kaupungin viime aikoina toteuttamien peruskorjausten perusteella näyttää ilmeiseltä, että hankesuunnitelman kustannusennuste on epärealistisen pieni.

Hanke ei siten ole taloudellisesti kestävällä pohjalla ja vaatisi kaupungin tuen (rakennusten ja tontin luovuttamiset korvauksetta) lisäksi valtion tai muun tahon tuntuvaa vuotuista avustusta. Rakennusten ja tontin luovuttaminen korvauksetta merkitsisi noin 4,1 milj. euron kerta-avustusta ja 155 000 euron vuotuista avustusta perustettavalle yhtiölle.

Kaupungin uusi ehdotus 4.4.2007

Sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, tilakeskuksen ja HKR -Rakennnuttajan yhteinen työryhmä on soster–koordinointiryhmän toimeksiannosta selvittänyt, mitkä kaupungin rakennusohjelmaan sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen hankkeet ovat profiililtaan Lapinlahden sairaalaan sopivia ja voitaisiin sijoittaa sinne.

Tilaohjelma

./. Selvityksen tuloksena (liite 1) sairaalaan sijoitettaisiin seuraavat tilat:

Husin syömishäiriöisten yksikkö/nykyiset tilat

985 hym2

Helsingin sosiaaliviraston tilat:

Ensihuoltolaitoksen ja Pihkapuiston korvaavat tilat ja niihin liittyvä päihdepoliklinikka	1105 hym2

Kehitysvammaisten ryhmäkodit	1999 hym2

Päivätoiminta vaikeavammaisille	443 hym2

yhteiset tilat	358 hym2

terapia- ja omenapuutaloissa työterapiaa	230 hym2

Em. toiminnot sijoitettaisiin viimeksi mainittua lukuun ottamatta päärakennukseen ja Venetsia –rakennukseen paikannuskaavion mukaisesti. Ohjelman hyötyala on 5370 hym2 ja kokonaisala 9 957 brm2.

Hankkeesta on tehty myös rakennustapaselvitys 14.3.2007 ja LVI- ja sähköjärjestelmien käyttötekninen selvitys 7.3.2007.

./. Selvitystä tehdessä on oltu yhteydessä pelastuslaitokseen ja rakennusvalvontavirastoon. Suojeluvaatimuksista on liitteenä 4 museoviraston lausunto. Museovirasto pitää sairaalaa esitettyyn käyttöön sopivana.

Rakennuksen huonejakoa on muutettu mahdollisimman vähän. Ehdotettu toiminta edellyttää kuitenkin uusien saniteettitilojen rakentamista, esteettömyysratkaisuja ja mm. neljää uutta hissiä. Julkisivut, ikkunat, ovet, parvekkeet, vesikatto ja piha tarvitsevat perusparannuksen. Talotekniikka on uusittava lähes kokonaan. Lisäksi on rakennettava noin 250 m2:n vss-tila päärakennuksen läheisyyteen maanalaisena ratkaisuna.

Hankkeen kustannuksiksi on tehtyjen selvitysten perusteella arvioitu 33,3 milj. euroa (sis alv) eli 3 344 euroa/brm2, josta päärakennuksen ja Venetsiatalon osuus on 31 milj. euroa. Y-säätiön vastaava arvio oli 12 milj. euroa. Kustannusennusteeseen liittyy vielä epävarmuustekijöitä mm. suojelullisten ja paloteknisten vaatimusten vuoksi. Kustannusennuste täsmentyy hankesuunnittelussa, jolloin vasta on edellytykset enimmäishinnan määräämiselle.

Tilojen pääomavuokraksi on arvioitu n. 19 euroa/htm2/kk.

Kj toteaa, että käytettävyysselvitys vahvistaa sen aikaisemman käsityksen, että aiemmat arviot hankkeen kustannuksista olivat huomattavasti alimitoitetut.

Esitetty periaateratkaisu on sekä tilankäytön että suojelunäkökohtien ja toiminnan edellyttämien välttämättömien teknisten muutosten kannalta mahdollinen ja tulisi hyväksyä hankkeen seuraavan vaiheen eli hankesuunnittelun lähtökohdaksi.

./. HUS:in HYKS-sairaanhoitoalueen kirje, joka koskee syömishäiriöyksikön jäämistä Lapinlahden sairaalaan, on tämän asian liitteenä 6.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– todeta, ettei Y-säätiön laatima 28.2.2006 päivätty Lapinlahden Mielenterveyden talon hankesuunnitelma ja esitys 27.3.2006 Helsingin kaupunginhallitukselle anna taloudellisesti kestävää pohjaa Lapinlahden sairaalan tulevalle käytölle ja

– hyväksyä kaupungin omien toimintojen ja HUSin syömishäiriöyksikön sijoittamisen sairaalan rakennuksiin käytettävyysselvityksessä 4.4.2007 esitettyjen periaatteiden mukaisesti sekä

– kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta yhdessä hankkeen muiden toimijoiden kanssa aloittamaan hankesuunnittelun siten, että hankesuunnitelma voitaisiin hyväksyä valtuustossa 29.2.2008 mennessä.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, HKR - Rakennuttajalle, Y-säätiölle, HUS:n HYKS-sairaanhoitoalueelle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Lapinlahden sairaala, käytettävyysselvitys 4.4.2007 (ilman liitteitä)
	Liite 2	Lapinlahden sairaala / sijaintipiirustus
	Liite 3	Lapinlahden sairaala / käytettävyysselvitys, pohjakaaviot 9.3.2007 ja 2.4.2007
	Liite 4	Museoviraston lausunto 14.3.2007 käytettävyysselvityksestä
	Liite 5	Y-säätiön esitys 27.3.2006
	Liite 6	HUS:n HYKS-sairaanhoitoalueen kirje 23.4.2007

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45100 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON NS. PUINEN KAUPUNKIKYLÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11425)

Khs 2005-1535

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.2.2006 (asia nro 15) 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro, Puotinharju) korttelin nro 45100 sekä puisto-, urheilu-, erityis- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit nro 45563 – 45574) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.6.2005 päivätyn ja 10.11.2005 muutetun piirustuksen nro 11425 mukaisena.

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX sekä XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX omasta ja Myllypuron ateljeekylän asukkaiden puolesta hakivat asiassa muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta, ja hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 2.2.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0111/5 kaupunginhallituksen annettua lausuntonsa 31.5.2006.

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX sekä XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX omasta ja Myllypuron ateljeekylän asukkaiden puolesta ovat valittaneet hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (14.3.2007) kaupunginhallituksen selitystä valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (saapunut 4.5.2007) kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna selityksenä asiassa mm. seuraavaa:

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyissä valituksissa on pääosin toistettu asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esitetyt vaatimukset eikä tältä osin valituksissa ole esitetty mitään uutta asiaan oikeudellisesti vaikuttavaa.

Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset perustellen päätöksen maankäyttö- ja rakennuslain asianomaisilla säännöksillä. Kaupunki yhtyy päätökseen perusteluineen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaavamuutos ei ole vastoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole ollut syytä valitusten johdosta kumota.

Oikeuspalvelut viittaa selityksenä asiassa myös valtuuston päätöksessä, kaavaselostuksessa, kaupunginhallituksen perustellussa kannanotossa 13.2.2006 tehtyihin muistutuksiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä 2.6.2005 ja 10.11.2005 kaupunginhallitukselle sekä hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa lausuttuun ja toteaa, että korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi pyytää valitusten hylkäämistä jäljempänä esitettävin perustein.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituksissa on lisäksi esitetty eräitä uusia perusteita, joiden nojalla asemakaavapäätöstä on vaadittu kumottavaksi.

Oikeuspalvelut toteaa, että perusteet tulee vasta tässä vaiheessa tehtyinä jättää tutkimatta, mutta toteaa lausuntona niiden osalta ja täydennyksenä valitusten johdosta muutoin vielä seuraavaa:

XXXX XXXX viittaa uutena valitusperusteena alueen ikivanhaan kallioperään ja katsoo kysymyksessä olevan historiallisesti ja maisemallisesti korvaamattoman kohteen. Kallioperä tällä asemakaava-alueella ei kuitenkaan kuulu kallioperän ja maaperän arvokkaisiin luontokohteisiin Helsingissä (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004).

XXXX:n ym. valituksessa esitetään uusina valitusperusteina ensinnäkin, että hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin sisältyy Myllylääninpolun maastoon sijoittumista koskeva virheellinen tulkinta.

Oikeuspalvelut toteaa, että mainittu raitti kulkee pitkin lähivirkistysaluetta, joka tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää ja kehittää luonnonmukaisena, monikerroksisena metsänä. Valittajien tontin kohdalla tämän metsäalueen leveys on 56–64 m, raitin ja rakennuksen lyhin etäisyys 32 m. Kaavamääräys monikerroksisuudesta lisättiin vuorovaikutuksen aikana ja on tarkoitettu juuri läheisten tonttien suojaamiseksi. Ratasmyllyntien alittava jalankulku- ja pyöräilytunneli saattaa tulla tarpeelliseksi, ja siksi siihen on asemakaavassa varauduttava.

Toisin kuin valituksessa oletetaan, osallisilla, mm. naapureilla, on maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja 85 §:n nojalla oikeus osallistua tunnelia koskevan katusuunnitelman valmisteluun.

XXXX XXXX esittää valituksessaan uutena valitusperusteena väitteen, ettei kaavan laatijalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää pätevyyttä.

Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa siteerattu vastine on laadittu oikein. Yleiskaavan pientalovaltaiselle alueelle ei voida sijoittaa pääasiassa kerrostalorakentamista. Asemakaavassa alueelle on osoitettu jonkin verran mahdollisuuksia kerrostalorakentamiseen.

Asemakaavan laatijalla, Helsingin kaupungin asemakaavapäälliköllä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa edellytetty pätevyys. Arkkitehdin tutkinnon lisäksi hänellä on kaavoituksesta 30 vuoden kokemus. Käytännössä kaavatyöstä vastanneella arkkitehdilla on 10 vuoden ja toimistopäällikkönä toimineella arkkitehdilla 30 vuoden kokemus.

Valituksen kohdassa 4.1 Maakuntakaava esitettyyn oikeuspalvelut toteaa täydennyksenä, että osoitettu viheryhteys on kaava-alueella keskimäärin 100 m leveä. Viheryhteydellä kulkeva Myllylääninpolku ei ole raittimainen, vaan kulkee pitkin lähivirkistysaluetta, joka tulee säilyttää ja kehittää luonnonmukaisena, monikerroksisena metsänä. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Asemakaava on kuitenkin laadittu oikeusvaikutteisen Helsingin Yleiskaava 2002:n alueelle, joten maakuntakaava ei ole voimassa.

Valituksen kohdassa 4.3 Liikenteen järjestäminen oikeuspalvelut toteaa täydennyksenä, että uuden pientaloalueen ajoneuvoliikenne (1 500– 2 000 ajoneuvoa/vrk) jakautuu kolmeen suuntaan: Ratasmyllyntien, Kauppamyllyntien ja Myllypadontien suuntiin, arviolta kolmannes kuhunkin suuntaan. Vaikutusten arviointiin asiaa ei erityisesti ole liitetty, koska liikennemäärän lisäys per suunta on vähäinen, eikä sillä näin ollen ole erityisiä vaikutuksia.

Asemakaavan katuverkko ja kevyen liikenteen verkko on suunniteltu liikenneympäristöä ja ‑tarvetta vastaavaksi. Verkko ei poikkea samankaltaisten alueiden katuverkosta.

Valituksen kohdassa 4.4 Puistot ja lähivirkistysalueet viitataan Yleiskaava 2002:n vaikutusten arviointiraporttiin (Yleiskaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja virkistysalueverkostoon, 19.12.2002), mutta siteerataan sitä vain osittain.

Tarkat sitaatit kuuluvat: ”Myllypuron pientalovaltainen asuntoalue kaventaa huomattavasti alueen itä-länsisuuntaista metsäistä viherkäytävää. Alueen virkistysaluetarjonta pysyy kuitenkin edelleen hyvänä, koska Myllypuro rajautuu kahteen suureen, Viikin ja Mustapuronlaakson vihersormeen. Korvaavaa virkistysaluetta syntyy lisäksi purettavalta Alakiventien asuntoalueelta, joka muutetaan laajaksi puistoalueeksi.”

Samassa yhteydessä todetaan, että ”alueen täydentäminen on yhdyskuntataloudellisesti perusteltua, sillä se tukee Myllypuron keskustatoimintoja ja on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa etenkin Jokeri-linjan ja Roihupelto - Kivikko - yhdyskadun toteuduttua.”

Edelleen todetaan että ”alueen sijainti jää kaupunkirakenteessa epämääräiseksi, koska se ei selvästi rajaudu Puotinharjun tai Myllypuron rakennettuun ympäristöön. Toisaalta ratkaisulla on voitu säilyttää sekä Puotinharjun että Myllypuron nykyisen rakennetun alueen rajautuminen virkistysalueeseen.” (s. 27–28) Sivulla 34 todetaan, että Myllypuron uusi pientaloalue kaventaa paikallisesti virkistysalueverkostoa. Lopuksi sivulla 36 todetaan, että esimerkiksi Myllypuron pientaloalueella (myös 6 muuta kohdetta) yleiskaavan tavoite (Virkistyksen kannalta tarpeettomia ja hoitamattomia alueita muutetaan asuntorakentamiskohteiksi) ei tältä osin täysin toteudu.

Myllypuro sijaitsee laajojen virkistysalueiden keskellä, Viikinlaakson ja Mustapuronlaakson ”virkistyssormien” välissä. Lisäksi poikkeuksellisen suuresta osasta asuntoja on virkistysalueelle sellainen yhteys, joka ei risteä ajoneuvokadun kanssa.

Asemakaavassa virkistysaluetta on jossain määrin enemmän kuin yleiskaavassa.

Valituksen kohdassa 4.5 Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö esitetään väitteitä selvitysten ja tutkimusten virheellisyydestä. Asemakaavan selostuksessa on esitetty vaikutusten arviointi myös tältä osin.

Valituksessa esitettyjen uusien näkökohtien osalta todettakoon vielä seuraavaa:

Ikäjakaumaan vaikuttaa se, että suurin osa uusille pientaloalueille muuttavista on lapsiperheitä. Lapset ovat päivähoitoiässä ja perheisiin syntynee vielä lapsia alueelle muuton jälkeen. Valituksessa esitetyssä lukusarjassa lasten osuus on varsin tasainen, mikä perustuu osittain Myllypuron länsiosissa tapahtuneen pientalorakentamisen vaikutukseen. Vaikutus ikäjakautumaan on esitetty kaavaselostuksessa oikein.

Asukasmäärä vähenee ilman uudisrakentamista noin 10 % kymmenessä vuodessa, nykyisestä noin 9 000 asukkaasta lähemmäs 8 000 asukasta. Päiväkoti-ikäisten määrän on turvannut uudisrakentaminen, viimeksi Hallainvuoren alueella. Jos uudisrakentamista ei tulisi, päiväkoti-ikäisten määrä vähenisi suhteellisesti enemmän kuin koko väestö, 15– 20 % kymmenessä vuodessa.

Asuntotarjonnan osalta todettakoon ensinnäkin, että Myllypuron vanhan kerrostaloalueen asuntojen keskikoko on 58 neliömetriä. Tämänkokoiset asunnot eivät nykyvaatimusten mukaan ole perheasuntoja. Myllypuron asuntokannasta on hieman enemmän pientaloasuntoja kuin Helsingissä keskimäärin, mutta kun otetaan huomioon koko pääkaupunkiseutu pientaloasuntoja on vähän ja pientaloasuntokysyntään nähden riittämättömästi. Ihmiset pyrkivät tyypillisesti asunnonvaihtotilanteessa muuttamaan tutulle alueelle lähistölle, mutta sopivien asuntojen puuttuessa hakeutuvat seudulla yhä kauemmas, missä tarjotaan pientaloasuntoja.

Mm. nämä valituksessa kiistetyt seikat on tuotu esiin vaikutusten arvioinnissa.

Vaikutusten arvioinnissa on myös käyty läpi rakentamisen vaikutus koettuun ja tosiasialliseen turvallisuuteen. Sosiaalisen kontrollin, ”valaistujen ikkunoiden”, piirissä olevat raitit koetaan turvallisemmiksi.

Uutena valitusperusteena on lisäksi esitetty, että asemakaavakartta ja selostus olisi tullut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:n mukaan julkaista sähköisesti.

Oikeuspalvelut toteaa, että Helsinki on jatkuvasti laajentanut sähköistä viestintää. Joulukuusta 2005 lähtien on ollut sähköisesti luettavissa asemakaava ja sitä koskevat esityslistatekstit, jotka ovat selostuksen kanssa varsin pitkälle samansisältöiset ja eräissä suhteissa jopa selostusta laajemmat. Koko kaavaselostuksen ja siihen liittyvien liitteiden julkaiseminen digitaalisesti mahdollistuu vasta vuoden 2007 lopussa asiakirjojen uuden hallintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Helsingin kaupunki on tässä suhteessa toiminut asetuksessa edellytetyllä tavalla.

XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n valituksen osalta oikeuspalvelut toteaa täydennyksenä ensinnäkin, että keskustelutilaisuuden kommentit olivat valtaosin positiivisia.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa käytiin muistutuksiin vastaamisen yhteydessä läpi nimi nimeltä kaavaehdotusta koskeva adressi, jossa oli 1 765 nimeä (tätä ennen oli 2004–2005 kerätty adressia, jossa oli noin 1 300 nimeä ja josta valittajan asuinpaikkatiedot pitänevät paikkansa) ja jaoteltiin kaikki nimet osoitteiden mukaisesti. 1 765 adressin allekirjoittajasta 429 ilmoittaa asuvansa Myllypurossa, muut allekirjoittajat ovat lähikaupunginosista ja muualta Helsingistä. Muista kunnista on 35 allekirjoittajaa ja 235 ei ilmoita asuinpaikkaansa. Myllypurossa asuu noin 9 500 asukasta.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta uudistetaan vastineessa Helsingin hallinto-oikeudelle lausuttu. Kaavaehdotus on kokonaisuudessaan Helsingin vakiintuneen käytännön mukaisesti esillä kaupunkisuunnitteluviraston ala-aulassa ja selostus aulan vieressä kaavaesittelyssä. Tästä nähtävillä olosta tiedotetaan lehdissä ja Internetissä.

Esilläolosta lähiöasemalla ei tiedoteta eikä se ole virallisten asiakirjojen nähtävillä oloa varten sovelias paikka. Se on toiminut informaation välityspaikkana yhteydenpidossa asukkaisiin, ja siinä sillä on ollut tärkeä rooli. Kuitenkaan lähiöasema, joka ei ole jatkuvasti valvottu, ei voi toimia virallisena aineiston nähtäville asettamista palvelevana tilana.

Asemakaavaprosessissa ei pyydetä osallisia esittämään mielipidettään, vaan eri yhteyksissä muistutetaan tästä mahdollisuudesta ja käytännön tavoista sitä käyttää. Näin on toimittu myös tämän kaavaehdotuksen käsittelyn aikana.

Puhelin- ja sähköpostikeskustelua on käyty useasti ja myös valituksessa mainittuna aikana omakotiyhdistyksen edustajien kanssa koskien kaava-alueen ulkopuolisen omakotialueen Kolsintien liikennejärjestelyjä. Tässä yhteydessä omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ilmoitti unohtaneensa postittaa myös puukaupunkia koskevan omakotiyhdistyksen mielipiteen ja lähetti sen sähköpostitse. Tämäkin mielipide on kirjattu ja toimitettu muun aineiston mukana kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kyseessä on asuntorakentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrella kestävän kehityksen mukaisesti. Kyse on myös maakuntakaavan taajamatoimintojen alueesta ja Helsingin Yleiskaava 2002:n mukaisesta pientalovaltaisesta alueesta. Valituksenalainen asemakaava toteuttaa maakuntakaavaa ja yleiskaavaa, on niiden mukainen ja tukee myös kestävän kehityksen mukaisen kaupunkirakenteen syntymistä.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää muutkin lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset, mihin ratkaisuun hallinto-oikeus on asiassa päätynyt.

Päätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina. Nyt esitettyjen uusien valitusperusteiden osalta valitukset tulee jättää tutkimatta.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että Myllypuron puinen kaupunkikylä on itäisen Helsingin asuntotuotannon kannalta erittäin tärkeä rakentamiskohde. Tämän vuoksi valitus tulisi maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n mukaisesti esittää käsiteltäväksi kiireellisesti.

./. Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto 31.5.2006 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.2.2007 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 2 ja 3.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle Myllypuron ns. kaupunkikylän asemakaava-asiassa nro 11425
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 31.5.2006 valituksista Myllypuron ns. puisen kaupunkikylän asemakaava-asissa nro 11425
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.2.2007 valituksista Myllypuron ns. puisen kaupunkikylän asemakaava-asiassa nro 11425

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA VARTIOKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 45056 JA 45069 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11420)

Khs 2005-1475

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.2.2006 (asia nro 14) 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotinharju) kortteleiden nro 45056 ja 45069 sekä virkistys‑, urheilu-, erityis- ja katualueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 45560, 45561 ja 45562) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.6.2005 päivätyn ja 10.11.2005 muutetun piirustuksen nro 11420 mukaisena.

XXXX XXXX ja tuntemattomaksi jäänyt muutoksenhakija valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus on 26.1.2007 (päätös nro 07/008/5) jättänyt nimettömänä toimitetun valituksen tutkimatta ja hylännyt XXXX XXXX:n valituksen. Kaupunginhallitus antoi 31.5.2006 lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta.

XXXX XXXX on 1.3.2007 päivätyllä kirjeellään valittanut asiassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (26.3.2007) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (saapunut 4.5.2007) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna selityksenä mm. seuraavaa:

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi pyytää XXXX XXXX:n valituksen hylkäämistä perusteettomana ja aiheettomana. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on pääosin toistettu asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle esitetyt väitteet eikä tältä osin valituksessa ole esitetty mitään uutta asiaan oikeudellisesti vaikuttavaa.

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin ja viittaa selityksenä asiassa myös valtuuston päätöksessä, kaavaselostuksessa ja muussa kaava-aineistossa sekä hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa aiemmin lausuttuun.

XXXX on esittänyt valituksessaan seuraavat uudet perusteet, joilla kaavan hyväksymistä koskeva päätös on kumottava. Siltä osin kuin asiassa on esitetty tässä vaiheessa uusia perusteita, tulisi valitus jättää tutkittavaksi ottamatta.

Oikeuspalvelut lausuu selityksenä uusien perusteiden osalta ja täydennyksenä valituksen johdosta muutoin vielä lyhyesti seuraavaa:

XXXX on esittänyt uutena perusteena myös sen, että vuorovaikutus on ollut riittämätöntä, sillä Kehä I:n ja metroradan alikulun siirtämisestä ei oltu tiedotettu niin, että osallisilla olisi ollut mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia kuten maankäyttö- ja rakennuslain 62 § edellyttää. Samoin vuorovaikutus on laiminlyöty, kun kevyen liikenteen käyttäjien tarpeita ei ole selvitetty tarpeeksi eikä näin ole luotu edellytyksiä liikenteen järjestämiselle.

Kaavan hyväksyttämistä koskeva päätös tulisi hylätä XXXX:n mukaan myös siitä syystä, että kaavan laatijalla ei ole riittävää kokemusta. XXXX perustelee kantaansa sillä, että kaavan laatija ei ole ottanut huomioon kevyen liikenteen väylän käyttäjien turvallisuutta eikä kaava tältäkään osin perustu riittäviin selvityksiin.

XXXX on valituksessaan esittänyt päiväkodin ja leikkipuiston huoltoajon osalta, että asemakaava ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja 54 §:ssä edellytettyihin riittäviin selvityksiin.

Oikeuspalvelut kuitenkin toteaa, että koulutontin, leikkikentän ja päiväkodin huoltoajot on asemakaavassa järjestetty siten, että huoltoajo sallitaan näihin kohteisiin kevyen liikenteen raittia pitkin (pp/h). Toinen mahdollisuus olisi ollut katu, joka olisi kaiken liikenteen käytettävissä. Tällaisissa tapauksissa on luontevaa, että rajataan autoliikenne vain välttämättömään, mitä asemakaavan merkintä tarkoittaa. Ratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset liikenteen järjestämisen edellytyksistä.

XXXX on vedonnut uutena perusteena myös siihen, että kaavakartta ja -selostus ovat virheellisiä. XXXX:n valituksesta ei kuitenkaan selvästi käy ilmi, kuinka kaavakartta ja -selostus ovat virheellisiä.

XXXX mukaan asemakaava ei täytä sille asettuja sisältövaatimuksia, sillä alikulun siirto on kaavassa järjestetty siten, että ei ole luotu edellytyksiä terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

Valituskirjelmässä käsitellään laajasti kohdan 4 otsikon mukaista ”jalkapallohallin ympäristöä”. Mukaan on liitetty valokuva-aineistoa.

Voidaan todeta, että Aiturinraitin näkemä sillä kohtaa, jossa se sivuuttaa jalkapallohallin rakennusalan, on hyvä, koska raitti on aivan suora. Valituksen liitteenä oleva kuvamateriaali koskee pääosin nykytilannetta kaava-alueen ulkopuolella.

Aiturinraitin kulku suojaviheralueella lyhenee, kun uusi alikulku, joka on Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymän tarkistetussa yleissuunnitelmassa (Tiehallinnon Uudenmaan piiri 2004) rakennetaan. Raitin ja metroradan väliin on viereisissä asemakaavoissa osoitettu meluseinä ja ‑valli. Asemakaava täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset myös tältä osin. Aiturinraitin linja jalkapallohallin kohdalla täyttää vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunkialueilla ei aina voida saavuttaa 40 metrin minimikaarresäteitä maankäytön takia. Uudet alikulut rakennetaan avarammiksi kuin aiemmin juuri näkemien ja ympäristön miellyttävyyden saavuttamiseksi. Raitin tasausta ei asemakaavassa ole määrätty. Raitin korkeustaso määräytyy raitin toteutussuunnittelun yhteydessä. Sijainti suojaviheralueella on joka tapauksessa kauempana Kehä I:n ajoradoista kuin monissa muissa paikoissa väylän varrella.

Kajaaninlinnantien jatkeelta on sallittu ainoastaan Kajaaninlinnantien päässä olevan koulun tontille ajo viereisen alueen asemakaavassa. Olavinlinnantien päässä olevan koulun huoltoajo sekä luisteluhallille tuleva liikenne ohjataan kulkemaan Ratasmyllynkujan kautta.

Pääraittiverkkoa on asemakaavaehdotuksen jälkeen tarkistettu ja tavoiteverkossa vuodelle 2015 pääraitti on siirretty kulkemaan jalkapallohallin eteläpuolitse. Pääraittiverkostoa tarkistetaan aika ajoin, viimeisin tarkistus kevyen liikenteen pääverkkoon on tehty vuonna 2006.

XXXX on vedonnut uutena perusteena myös siihen, että asemakaavakartan julkaiseminen sähköisenä on laiminlyöty.

Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää, että hyväksytyn asemakaavan kaavakartta ja selostus on mahdollisuuksien mukaan julkaistu sähköisesti. Helsinki on jatkuvasti laajentanut sähköistä viestintää. Joulukuusta 2005 lähtien on ollut sähköisesti luettavissa asemakaava ja sitä koskevat esityslistatekstit, jotka ovat selostuksen kanssa varsin pitkälle samansisältöiset ja eräissä suhteissa jopa selostusta laajemmat. Koko kaavaselostuksen ja siihen liittyvien liitteiden julkaiseminen digitaalisesti mahdollistuu vasta vuoden 2007 lopussa uuden asiakirjojen hallintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Helsinki on toiminut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää muutkin lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset, mihin ratkaisuun hallinto-oikeus on asiassa päätynyt.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee näin ollen pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. Nyt esitettyjen uusien valitusperusteiden osalta valitus tulee jättää tutkimatta.

./. Kaj toteaa, että kaupunginhallituksen lausunto 31.5.2006 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 26.1.2007 ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 2 ja 3.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Myllypuron liikuntapuiston asemakaava-asiassa nro 11420
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 31.5.2006 valituksista Myllypuron liikuntapuiston asemakaava-asissa nro 11420
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 26.1.2007 valituksista Myllypuron liikuntapuiston asemakaava-asiassa nro 11420

VT SANNA HELLSTRÖMIN TOIVOMUSPONSI SAHAAJANKADUN ASUNTOLATONTIN ASEMAKAAVAN SÄILYTTÄMISESTÄ ENNALLAAN

Khs 2006-1443

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 31.5.2006 (asia nro 5) asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5 b asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Sahaanjankadun asuntolatontin asemakaavaa ei muuteta muuhun käyttöön ennen kuin asuntolatarve kokonaisuudessaan on selvitetty.” (Sanna Hellström, äänin 83–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) toivomusponnen johdosta seuraavaa:

Sahaajankatu 2:n asuntolatontti ja sillä sijaitseva miesten tilapäinen päihdeasuntola ovat Herttoniemen yritysalueella, aivan sen kaakkoiskulmassa. Tontti on asemakaavoitettu asuntolaa varten.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tarkoitus käynnistää Herttoniemen yritysalueen kehittämissuunnitelman laatiminen vuoden 2007 alussa. Kehittämissuunnitelmassa pyritään selvittämään mm., minkälaisin kaupunkisuunnittelun tai muin kaupungin hallussa olevin keinoin voidaan edesauttaa elinkeinotoimintaa alueella ja vilkastuttaa siihen tarpeellisia investointeja. Suunnitelman johtopäätöksiä harkitaan sovellettaviksi myös muihin itäisen Helsingin yritysalueisiin ja keskuksiin.

Suunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa. Kaupungin taholta osapuolina ovat myös kiinteistövirasto ja talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelut.

Sosiaalivirastossa laaditaan parastaikaa pitkän aikavälin suunnitelmaa sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevista asumispalveluista ja sen osana suunnitelmaa asunnottomien asumispalveluiden ja asumisen tukipalveluiden kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitetään vuosittaiset tuotantotavoitteet, ehdotuksia sijoittumisesta maantieteellisesti ja asuntokannassa sekä kriteereistä, jotka tulisi ottaa huomioon sijoittumisessa.

Asemakaava voidaan Sahaajankatu 2:ssa hyvin säilyttää toistaiseksi ennallaan, kunnes sosiaaliviraston suunnitelma on käsitelty.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan siten, että viimeinen virke kuuluu: Asemakaava voidaan Sahaajankatu 2:ssa hyvin säilyttää toistaiseksi ennallaan, kunnes sosiaaliviraston suunnitelma on käsitelty.

Sosiaalilautakunta toteaa (17.10.2006) seuraavaa:

Sosiaalivirastossa tehdään vuoden 2006 aikana pitkänaikavälin suunnitelma asunnottomien asumispalveluiden ja asumisen tukipalveluiden kehittämiseksi ja parantamiseksi kustannustehokkaasti. Suunnitelman pohjalta tehdään esitys siitä, mitä palveluja Helsingin asunnottomille tulevaisuudessa tarjotaan. Suunnitelmassa tullaan selvittämään mm. monipuolisten ja uudenmuotoisten asumispalvelujen tarvetta.

Kaupunkisuunnittelussa ja tontinjaon valmistelussa tarvitaan tietoa sosiaaliviraston nykyisistä asumispalveluista, tulevasta tarpeesta ja pidemmän aikavälin määrällisistä ja laadullisista tavoitteista monipuolisen asumisen ja väestörakenteen toteuttamiseksi. Tämän vuoksi sosiaalivirastossa tehdään suunnitelma sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevista asumispalveluista. Tavoitteena on laatia suunnitelma sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevan asumisen kehitysennusteesta ja tehdä pidemmän aikavälin linjaukset, jotka esitetään kaupungin asumisen ja maankäytön suunnitteluun. Suunnitelmassa esitetään vuosittaiset tuotantotavoitteet, ehdotuksia sijoittumisesta maantieteellisesti ja asuntokannassa sekä kriteereistä, jotka tulisi ottaa huomioon sijoittumisessa.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan tontinjaossa ja asemakaavan muutoksissa tulee huolehtia siitä, että turvataan riittävät asumispalvelut ja asunnottomien erityisasuminen Helsingissä ennen kuin asuntolakaavoja muutetaan muuhun käyttöön. Sahaajankadun asuntolatontin asemakaavaakaan ei tulisi muuttaa muuhun käyttöön ennen kuin asumistarve on kokonaisuudessaan selvitetty.

Kaj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että sosiaalivirastosta 10.5.2007 saadun selvityksen mukaan lautakunnan lausunnoissa mainittu pitkän tähtäimen suunnitelma ei valmistunut vielä vuoden 2006 aikana. Syynä tähän on se, että myös sosiaalihuoltolaissa määriteltyjen erityisryhmien asumiselle asetettavat asuntotuotantotavoitteet tullaan määrittelemään parhaillaan lausunnoilla olevassa Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa 2008–2017.

Ohjelman periaatelinjausten ja tuotantotavoitteiden perusteella sosiaalivirasto laatii tarkemmat suunnitelmat ja esittää tarkemmat tavoitteet myös kaikkein syrjäytyneimpien asunnottomien asumistarpeen ja sen ratkaisujen osalta. Tähän liittyen sosiaalivirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto tulevat toimimaan yhteistyössä, jotta ao. asuminen ja palvelut sijoittuvat ympäristöönsä hyvin sopiville paikoille kaupungin eri osissa.

Samassa yhteistyössä tullaan selvittämään, tarvitaanko Sahaajankadun tonttia asemakaavassa osoitettuun asuntolatoimintaan myös
jatkossa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Hellström) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Sanna Hellströmille ja tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

ESITYS PERHONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA

Khs 2007-193

Kaj toteaa, että Khs on Kvston 31.5.2006 tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä edellyttänyt, että kiinteistöviraston tilakeskus valmistelisi ao. hallintokuntien kanssa kaavamuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9:n rakennuksen pituiselta matkalta. Kehotus on annettu Hietaniemenkatu 5:een sijoitettavan asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelmaa koskevan päätöksen yhteydessä.

./. Sosiaaliviraston asiaa koskeva kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1, sijaintikartta liitteenä nro 2 ja jäljennös voimassa olevasta asemakaavasta liitteenä nro 3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.1.2007) seuraavaa:

Aloite Sosiaalivirasto on 23.8.2006 tehnyt esityksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että Perhonkatu katkaistaisi osoitteessa Hietaniemenkatu 9 sijaitsevan päiväkoti Leppäsuon tontin kohdalta, katualue liitettäisi osaksi viereistä Perhon kenttä -puistoa ja aidattaisi. Toimenpiteen seurauksena jalankulku Perhonkadulla estyisi Mechelininkadun ja Lapuankadun välillä. Hakemusta perustellaan lasten turvallisuuden takaamisella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Nykyinen tilanne

Perhonkatu

Perhonkatu välillä Lapuankatu–Mechelininkatu on 5 metriä leveä, voimassa olevassa asemakaavassa nro 6641 yleiselle jalankululle ja huoltoajolle osoitettu katu. Paitsi päiväkoti Leppäsuota, kadulle aukeavat myös ravintolakoulu Perho ja sen tilausravintola, Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennus sekä kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennus. Kadun varrella Mechelininkadun puolella on Esson jakeluasema. Perhonkadulta ei ole suojatieyhteyttä Mechelininkadun yli.

Vuodesta 1987 on läpiajo Perhonkadulla estetty päiväkoti Leppäsuon kohdalla ajoestein. Päiväkodin toimintaa ajatellen katu on siis erittäin turvallinen.

Päiväkoti Leppäsuo

Noin 90 hoitopaikan päiväkoti Leppäsuo toimii Hietaniemenkatu 9 / Perhonkatu 8:n kiinteistössä, pääasiassa sen toisessa kerroksessa. Rakennuksessa on tiloja myös nuorisoasiankeskuksella ja terveysvirastolla. Lasten lähiulkoilualueena on Perhonkadun toisella puolella oleva puisto Perhon kenttä. Perhonkadun puolella rakennuksen ja kadun välissä tontilla on 7 m leveä istutettu alue. Tonttia ei ole aidattu. Päiväkotitontilla 13/434/2 on voimassa 8.12.1971 vahvistettu asemakaava nro 6641, jonka mukaan se on virasto- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YHS).

Kiinteistö peruskorjataan v. 2008–2009. Tässä yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen maantasokerrokseen, johon liittyvät ulkoalueet voidaan silloin ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön. Noin 370 m²:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset ja henkilökunnan työolosuhteet paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa tontti nykyistä näkyvämmin haltuunsa.

Perhon kenttä

Perhonkadun ja Arkadiankadun varrella sijaitsevan Etu-Töölön yläasteen koulun ja lukion välissä olevan puiston asemakaava nro 7713 on vahvistettu 8.5.1978. Puiston pinta-ala on noin 1 710 m². Koulun pihalta johtaa portaat puistoon, jonka itä- ja länsireunassa on jalankulkuyhteys koulutontin ja Perhonkadun välillä. Perhonkadun puoleisella reunalla kasvaa kookkaita puita. Puistosta noin 1 150 m²:n suuruinen alue on aidattu leikkipaikaksi. Puinen aita on vanha ja huonokuntoinen, eikä sen portti ole päiväkodin sisäänkäynnin kohdalla.

Muut kiinteistöt

Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennukseen (Perhonkatu 9) on Perhonkadulta sekä sisäänkäynti että tonttiliittymä.

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennukseen (Perhonkatu 6) on Perhonkadulta kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen pohjakerroksessa sijaitsevaan lounasravintola Pastilliin. Rakennuksessa on tiloja myös mm. Svenska handelshögskolanilla. Tontin Perhonkadun puoleisella sivulla on ajoluiska pysäköintikellariin.

Ravintolakoulu Perhon (Perhonkatu 11) sisäänkäynti on Perhonkadulta, aivan puiston rajalta. Vieressä on tilausravintolan Perhon sisäänkäynti. Ravintolakoulu on noin 500 hengen opiskelu- ja työpaikka. Tilausravintolaa käytetään paljon erilaisten perhejuhlien ja esimerkiksi muistotilaisuuksien pitopaikkana. Ravintolakoulu Perhon työmatka- ja asiakasliikenne perustuu julkisen liikenteen käyttöön. Jalankulkuyhteys kouluun ja sen kahteen ravintolaan Kampin sekä Runeberginkadun–Arkadiankadun suunnalta kulkee Perhonkadun kautta.

Asuntola- ja palvelukeskushanke

Sahaajankadun lopetettavalle asuntolalle korvaavaa paikkaa etsinyt, sosiaaliviraston asettama työryhmä päätyi 31.1.2006 yksimielisesti ehdottamaan asuntolan ja asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamista Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolakiinteistöön. Hietaniemenkatu 5 b katsottiin ehdolla olevista parhaaksi vaihtoehdoksi mm. sen vuoksi, ettei rakennuksen käyttämiseksi tähän tarkoitukseen tarvita asemakaavan muutosta.

Kuitenkin sosiaalivirasto sisällytti asuntolaa ja palvelukeskusta koskevaan esitykseensä sosiaalilautakunnalle 20.4.2006 Perhonkadun sulkemisen niin, että päiväkoti Leppäsuon tontilta olisi välitön yhteys puistossa sijaitsevalle ulkoleikkialueelle, eli asemakaavan muuttamisen.

Hietaniemenkatu 5 b rakennuksessa toimii tällä hetkellä mm. A-klinikkasäätiön nuorisoasema ja huumevieroitukseen erikoistunut Hietalinnayhteisö, Alvi ry:n kaksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutukseen tarkoitettua asumisyksikköä sekä AIDS-tukikeskus.

Päiväkoti Leppäsuossa hoidettavana olevien lasten turvallisuus

Liitettynä Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolahankkeeseen sosiaaliviraston aloite Perhonkadun katkaisemiseksi perustuu oletukseen, että asuntolan ja palvelukeskuksen asiakkaat muodostavat uhkan päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuudelle, ja heidän liikkumisensa Perhonkadulla pitäisi siitä syystä estää. Kuitenkin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kaupunginhallitukselle tekemässä ympäristöselvityksessä 8.5.2006 todetaan, ettei asunnottomien päiväkodeille aiheuttamia häiriöitä ole tiedossa.

Päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynnin etäisyys palvelukeskuksen portista on noin 90 metriä. Jalankulkureitit palvelukeskukseen Arkadiankadun, Runeberginkadun tai Mechelininkadun suunnalta eivät johda ensisijaisesti Perhonkadulle, vaan Hietaniemenkadulle ja Lapuankadulle.

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on eri puolilla kaupunkia yli 320 kaupungin omaa tai ostopalvelupäiväkotia. Suuresta päiväkotitiheydestä johtuen ei voida välttää tilannetta, että niistä joidenkin läheisyydessä sijaitsee asuntola. Huomattavan suuri osa kantakaupungin päiväkodeista toimii myös kiinteistöissä, joissa ei ole pihaa lainkaan, tai se on niin pieni, että lasten päivittäinen ulkoilu tapahtuu jossain lähiseudun puistossa. Ulkoleikkialueille kuljetaan silloin katuja pitkin. Päiväkotien lähikatuja ei lasten turvallisuuteen vedoten ole kuitenkaan suljettu liikenteeltä silloinkaan, kun naapurina on asuntola.

Koska päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynti tulee peruskorjauksen jälkeenkin olemaan Perhonkadulta, olisi sosiaaliviraston esityksen mukaisessa aitauksessa oltava portit kadun molemmista päistä, jolloin puiston läpi kulkeminen olisi mahdollista. Aitaamisen seurauksena kulkeminen Perhonkadulla epäilemättä hankaloituisi ja kulkijoiden määrä vähenisi, mutta samalla heikkenisi myös alueeseen kohdistuva sosiaalinen kontrolli.

Puistot ovat yleisiä alueita kuten kadutkin. Yleisillä alueilla kulkemiseen on kaikilla oikeus. Mikäli halutaan muodostaa suljettu alue, jolla liikkujista päiväkodin henkilökunta saa päättää, pitäisi puisto ja Perhonkadun katualue muuttaa osaksi päiväkotikiinteistöä.

Päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuuden perusta on ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen henkilökunnan läsnäolo sekä sisätiloissa että ulkoilun aikana. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä hoitajien seurassa tapahtuva, viisi metriä leveän jalankulkukadun ylitys ei muodosta sellaista vaaraa lasten turvallisuudelle, että se edellyttäisi kadun sulkemista kaikilta muilta kadun käyttäjiltä. Kadun katkaiseminen jalankululta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa muille kadun käyttäjille, etenkin ravintolakoulu Perhon ja sen kahden ravintolan toiminnalle ja asiakasliikenteelle.

Kantakaupungin päiväkotien joukossa tulevat päiväkoti Leppäsuon toimintaedellytykset kiinteistön peruskorjauksen jälkeen olemaan varsin hyvät. Toiminnan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan peruskorjauksen yhteydessä parantaa sosiaaliviraston ja rakennusviraston yhteistyönä, päiväkodeissa yleensä käytössä olevin keinoin. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen ja päiväkodin näkyvyyden parantaminen katukuvassa, puistossa olevan leikkialueen aitauksen uusiminen ja sen portin sijoittaminen päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle sekä puistoleikkipaikan osoittaminen ensisijassa päiväkodin käyttöön sen aukioloaikoina. Niin haluttaessa puisto on myös mahdollista kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin, johon liittyy palvelukeskuksen toimintaan kuuluva henkilökunnan ympärivuorokautinen päivystys ja lähiympäristössä tapahtuva partiointi.

Hietaniemenkatu 5 b:n asuntola ja palvelukeskus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008. Samaan aikaan alkaa päiväkoti Leppäsuon kiinteistön peruskorjaus. Kun päiväkoti avataan uusissa tiloissa vuonna 2009, on Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolan toiminnasta kokemusta vuoden ajalta. Tällöin sosiaalivirastolla on mahdollisuus arvioida tilanne uudelleen saatujen kokemusten perusteella.

Edellä esitettyyn viitaten kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että sosiaaliviraston ehdotus asemakaavan muuttamisesta niin, että osa Perhonkadusta liitetään puistoon ja suljetaan aitaamalla yleiseltä jalankululta, ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen kehotuksen ja sosiaaliviraston esityksen mukaiseen kaavamuutosprosessiin voidaan ryhtyä aikanaan, mikäli siihen osoittautuu tarvetta.

Sosiaalivirasto on antanut (9.5.2007) seuraavan vastaselityksen kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta:

Kaupunginhallitus päätti 22.5.2006 hyväksyä sosiaalilautakunnan esittämien periaatteiden mukaisesti asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelman osoitteessa Hietaniemenkatu 5. Hyväksyessään hankesuunnitelman kaupunginhallitus päätti kehottaa tilakeskusta valmistelemaan asianomaisten hallintokuntien kanssa kaavanmuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9 rakennuksen pituiselta matkalta.

Sosiaalivirasto teki esityksen 23.8.2006 Perhonkadun asemakaavan muuttamisesta niin, että katualue liitetään osaksi viereistä puistoa ja aidataan lasten turvallisuuden takaamiseksi.

Sosiaalivirastossa ja päivähoidon vastuualueella on seurattu asemakaavaprosessia ja tuotu sen eri vaiheessa esiin näkemykset päivähoidon toivomista turvallisuutta parantavista järjestelyistä. Päivähoidon vastuualue oli mukana, kun vanhempia kuultiin mm. vanhemmille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa toukokuussa 2006. Sosiaalivirasto pitää edelleen tärkeänä, että kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet tehdään ennaltaehkäisevästi.

Päiväkoti Leppäsuo on menossa peruskorjaukseen ja samoihin aikoihin peruskorjataan myös puisto, jossa lapset nykyisellään ja tulevaisuudessakin ulkoilevat. Näin ollen on luontevaa, että ulkoiluun ja puistoon kulkuun liittyvät turvallisuustekijät otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella sosiaalivirasto katsoo, että Perhonkadun asemakaavamuutos tulee toteuttaa sosiaaliviraston esityksen mukaisesti.

Todettakoon vielä, että valitus palvelukeskuksen hankesuunnitelmasta on edelleen hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Kaj viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja sosiaaliviraston vastaselitykseen 9.5.2007 ja toteaa, että parhaat edellytykset tarkastella kysymystä Perhonkadun katkaisemistarpeesta ovat käsillä siinä yhteydessä, kun päiväkoti Leppäsuon peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi. Tuolloin voitaisiin koota eri osapuolten ideat ja toimenpide-ehdotukset yhteen ja katsoa, mikä toimenpidekokonaisuus tuo parhaat ratkaisut havaittuihin epäkohtiin. Osapuolina ja kuultavina tahoina yhteistyössä voisivat tuolloin olla mm. kaupunkisuunnitteluviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, päiväkodin ja asuntolan työntekijöiden, lasten vanhempien, alueen asukkaiden, Perhonkadun varren kiinteistöjen ja mahdollisesti myös poliisin edustajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja todeta, että kaavamuutos ei juuri nyt ole ajankohtainen, mutta siihen ryhdytään tarvittaessa myöhemmin.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sosiaaliviraston kirje 23.8.2006/30
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Jäljennös asemakaavasta nro 6641

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI KESKI-PASILAN ARKKITEHTONISESTA TASOSTA KIINNI PITÄMISESTÄ

Khs

Kaj ilmoittaa, että hyväksyessään 14.6.2006 (asia nro 4) Keski-Pasilan osayleiskaavan (nro 11356) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, ettei jatkosuunnittelun ja toteuttamisen kuluessa tingitä korkeiden rakennusten ja koko alueen arkkitehtuurisesta tasosta, kuten esimerkiksi Vuosaaren asuintornin yhteydessä tapahtui.” (Tuomas Rantanen, äänin 74–0)

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) toivomusponnen johdosta seuraavaa:

Rakennukset

Asemakaavalla määritellään hyvin pitkälle kaupungin tilallinen rakenne ja kaupunkikuvallinen perushahmo. Syntyvien kaupunkitilojen ja rakennettujen alueiden sijoittuminen, suhteet ja pääominaisuudet määräytyvät käytännössä asemakaavassa. Rakennusten osalta materiaalit, tavoitteet julkisivujen luonteelle tms. ovat myös asemakaavoituksen keinojen piirissä. Rakennuksen arkkitehtonista tasoa on kuitenkin vaikea taata asemakaavallisin keinoin, koska lopulliset arkkitehtoniset ratkaisut määritellään vasta asemakaavaa seuraavissa suunnitteluvaiheissa.

Rakennuksen arkkitehtonisen tason tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä on rakennuksen pääsuunnittelijan ammattitaito. Ammattitaidon käytön edellytyksenä on, että rakennuttajan määrittämät reunaehdot antavat sille mahdollisuuden. Kaupungin omistamilla alueilla kaupungilla on tontinluovutuksen yhteydessä mahdollisuus vaikuttaa eri tavoin suunnittelijavalintaan, yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta mahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston työ jatkosuunnittelun ohjauksessa täydentää ja varmentaa käytettävien ratkaisujen toimivuuden ja kelvollisuuden, muttei voi korvata rakennuksen suunnittelijalta mahdollisesti puuttuvaa ammatillista kunnianhimoa. Keski-Pasilan osalta maanomistus on valtion ja kaupungin, joten mahdollisuus valita rakennusten suunnittelijoiksi korkeaan arkkitehtoniseen laatuun tavoitteensa asettamat suunnittelijat on hyvä (menetelmänä mm. erilaiset suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailut).

Alueen julkiset tilat

Alueen julkisten tilojen laatuun on kaupungin omilla toimilla ratkaiseva vaikutus. Kaupungin sisällä on ollut toimintojen kehittämisessä pyrkimys kustannustehokkuuteen ja nopeuteen. Tämä osaltaan johtaa prosessien pilkkoutumiseen ja eriytymiseen. Menettely johtaa kokonaisuuden vaikeaan hallittavuuteen erityisesti kaupunkikuvallisten tekijöiden osalta.

Alueen julkisten tilojen laadun määräämisessä tärkeä osuus on rakennusviraston toteutusorganisaatiolla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kesken on vastikään sovittu uusista menettelytavoista julkisten ulkotilojen suunnittelussa. Kokemusten karttuessa näitä prosesseja tullaan kehittämään edelleen pyrkimyksenä ympäristön korkea arkkitehtoninen laatu.

Rakennukset ja alue kokonaisuutena

Vaikka Keski-Pasilassa pyritään mahdollisimman laajaan maanvaraisuuteen, alueelle on joiltain osin rakennettava kansia yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden luomiseksi. Eri osapuolten toimesta toteutettavia, erilaisia toimintoja päällekkäin sisältävään ratkaisuun jouduttaessa on alimmilla tasoilla varauduttava mm. päälle tulevien rakenteiden tukirakenteisiin ja yläpuolisilla osilla alapuolisten tilojen yhteyksiin ja ilmanvaihtojärjestelyihin. Voikin todeta, että vasta kertaalleen läpikäyty kokonaisuus antaa edellytykset kokonaisuuden uudelleenjärjestämiselle siten, että tarvittavat toiminnalliset ja arkkitehtoniset painotukset saadaan kohdalleen. Lisävaikeuden tuo eri osapuolten hankkeiden aikataulujen eriaikaisuus.

Kokonaisuuden hahmottumiselle on ratkaisevaa suunnitteluun käytettävissä oleva riittävä aika ja muut resurssit. Ideoiden havainnollistamiseksi ja toteutusedellytysten varmistamiseksi suunnitelmat tulisi yksinkertaisissakin suunnittelutilanteissa lähes aina viedä yksityiskohtaisemmalle tasolle mitä kulloinenkin päätöksentekotaso edellyttää. Monimutkaisissa suunnittelutilanteissa kuten Keski-Pasilassa vasta riittävän yksityiskohtaiselle tasolle viety suunnittelu osoittaa perusratkaisun mahdolliseksi tai mahdottomaksi.

Korkeiden rakennusten ja koko alueen arkkitehtonisesta tasosta kiinni pitäminen edellyttää riittävää aikaa ja eri ammattikuntien ammattitaidon oikea-aikaista panostamista suunnitteluun ja toteutukseen.

Rakennuslautakunta toteaa (29.8.2006) seuraavaa:

Kaavoitus Valtaosa rakentamisesta Helsingin rajojen sisällä tapahtuu kaupungin itsensä omistamalle, kaavoitetulle maalle. Tällöin kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa syntyvään lopputulokseen paitsi normaalin kaavoitusmenettelyn kautta, niin myös tontinluovutusehdoilla.

Keski-Pasilassa rakentaminen tulee kohdistumaan pääosin valtion määräysvallassa olevalle maalle. Valtio omistaa Keski-Pasilan osayleiskaava-alueesta noin 84 % ja kaupunki noin 16 %.

Lähtökohtaisesti voisi tällöin pelätä, ettei kaupungilla ole Keski-Pasilassa yhtä suurta vaikutusvaltaa kuin rakentamisen kohdistuessa kokonaan kaupungin määräysvallan piiriin kuuluvilla alueilla. Maankäytön suunnitteluvalta kuuluu kuitenkin kaupungille. Kaupunki – viime kädessä kaupunginvaltuusto - määrittelee asemakaavoissa alueelle tulevan rakentamisen volyymin, laadun, käyttötarkoituksen ja myös arkkitehtuurin sillä tarkkuudella kuin tarkoituksenmukaiseksi arvioidaan.

Kehityssuunta viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut asemakaavoituksen lisääntyvä tarkkuus. Kaavojen lisäksi laaditaan usein rakentamistapaohjeita, jotka edelleen täsmentävät ja ohjaavat niitä tavoitteita, joihin kaavoilla tähdätään.

Tarkat kaavat sekä niihin kuuluvat yksityiskohtaiset ja lukuisat asemakaavamääräykset ovat sekä etu että haitta. Harkitusti laadittuina voivat ne edistää korkealaatuisen rakennetun ympäristön syntymistä. Jos taas asemakaavamääräyksiltä puuttuu selkeä johtoajatus ja sisältö, voivat ne huonoimmillaan rajoittaa uutta luovien ja korkeatasoisten ratkaisujen aikaansaamista.

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonnan tulee maankäyttö- ja rakennuslain sekä lakia täydentävän asetuksen mukaan valvoa kaavojen noudattamista. Voikin todeta, että asemakaava on äärimmäisen tärkeä instrumentti rakennusvalvonnalle. Asemakaavasta poikkeaminen on mahdollista laissa määritellyin edellytyksin. Jos poikkeaminen loukkaa naapurikiinteistöjen etuja, tulee poikkeamiselle olla erityisen vankat perustelut. Merkittävät asemakaavasta poikkeamiset johtavat asemakaavojen muutoksiin, mikä taas on aikaavievää. Usein asemakaavojen muutoksista luovutaan valitusten pelosta. Osa poikkeamistoimivallasta on laissa pidätetty valtiolle.

Helsingin kaupungilla on yli 80 vuoden perinteet edesauttaa arkkitehtonisesti korkeatasoisen kaupungin rakentumista. Rakennusvalvonnan yhteydessä toimivan kaupunkikuvaneuvottelukunnan edeltäjän, Helsingin kaupungin julkisivupiirustusten tarkastustoimikunnan johtosääntö vahvistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.6.1924.

Kaikki merkittävät rakennushankkeet käsitellään Helsingissä kaupunkikuvaneuvottelukunnassa, joka antaa niistä lausuntonsa. Lausuntoja arvostetaan ja yleensä suunnitelmia kehitetään lausuntojen viitoittamaan suuntaan.

Rakennusteknisiä kysymyksiä arvioi samoin rakennusvalvonnan yhteydessä toimiva teknillinen neuvottelukunta. Myös teknillisen neuvottelukunnan lausunnot ovat rakennuslupaprosessissa keskeisiä ja suuntaa antavia. Monet rakennustekniset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi syntyvään kaupunkikuvaan. Mainittakoon vaikkapa ilmanvaihtokysymykset, rakennusten käyttöturvallisuutta koskevat ratkaisut ja liikkumisesteettömyys.

Suunnittelijavalinnat

Aivan keskeinen kysymys pyrittäessä korkeaan rakentamisen laatuun niin arkkitehtuurin kuin rakennusten kestävyyden kannalta on suunnittelijoiden pätevyys. Lainsäädäntö on vuoden 2000 alusta yleisesti tiukentanut suunnittelijoille asetettuja pätevyysvaatimuksia. Keskeinen osa rakennuslupaprosessia on huolehtia siitä, että suunnittelijat ovat päteviä ja kulloiseenkin suunnittelutehtävään kelpoisia.

Helsingin rakennusvalvontavirastossa on kiinnitetty tehostetusti huomiota suunnittelijoiden pätevyyteen ja myös siihen, että suunnittelijat huolehtivat heille määräyksissä asetetuista tehtävistä. Siihen, miten suunnittelijavalinnat rakennushankkeissa tehdään määräysten edellyttämissä rajoissa, ei viranomainen voi puuttua. Ainoastaan, jos suunnittelija ei ole tehtävään kelpoinen voidaan hankkeeseen ryhtyvää edellyttää vaihtamaan suunnittelija. Jos taas suunnittelija laiminlyö tehtäviänsä, ovat viranomaisen sanktiointimahdollisuudet heikot. Viime kädessä kohdistetaan sanktiot hankkeeseen ryhtyvään.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Helsingissä valmistui kesäkuun alussa 2006 ehdotus Helsingin arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Myös rakennuslautakunnalta on pyydetty siitä lausunto.

Ohjelmaehdotus sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia ja kohtia, joiden yhteisenä nimittäjänä on edistää arkkitehtuurin korkeaa tasoa ja monipuolisuutta Helsingissä. Ohjelman toteuttaminen edellyttää joitakin lisäpanostuksia kaupungin taholta. Tarvittava panostus on kuitenkin taloudelliselta merkitykseltään melko vähäistä, ainakin jos sitä vertaa niihin investointeihin, joita rakentamisessa tehdään.

Rakennuslautakunta haluaa tässä yhteydessä korostaa, että arkkitehtuurin taso kiinnostaa tänä päivänä yhä laajempia kansalaispiirejä. Koska kaupungilla on keskeinen rooli syntyvän kaupunkikuvan muovaajana, tulisi kaupungin myös olla valmis omin määrätietoisin ponnistuksin edesauttamaan arkkitehtuurin tason nostamista.

Eräs keino on käyttää arkkitehtuurikilpailuja. Rinnan tämän lausunnon kanssa on rakennuslautakunnassa esillä Suomen Arkkitehtiliiton esitys yleisten kansainvälisten arkkitehtuurikilpailujen järjestämisestä osana uusien alueiden, kuten Keski-Pasilan, suunnitteluprosesseja.

Cirrus Ponnen taustana on julkisuudessakin käyty keskustelu Vuosaareen rakentumassa olevan, Suomen korkeimman asuinrakennuksen arkkitehtuurista.

Asuintornin suunnittelusta järjesti silloinen maanomistaja Pro Paulig yhteistyössä kaupungin kanssa kansainvälisen suunnittelukilpailun vuonna 1999. Kilpailun voittajaksi nousi tanskalaisarkkitehtien Nielsen & Nielsen & Nielsen ehdotus.

Ehdotus ei kuitenkaan lähtenyt heti toteutumaan. Syitä oli lukuisia eikä rakennusvalvontaviranomaisella ole niistä kaikista tietoa.

Erääksi ongelmaksi tuli, että voittanut ehdotus ei kaikilta osin ollut lainvoimaisen asemakaavan (v. 1998) mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi, ettei kaavan muuttamiseen ollut realistisia edellytyksiä. Alkuperäisestä torniversiosta jouduttiin luopumaan.

YIT Rakennus Oy tuli hankkeeseen mukaan syksyllä 2002. Hanketta lähdettiin kehittämään yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa vastaamaan voimassaolevan asemakaavan vaatimuksia. Kotimaiseksi suunnittelijapartneriksi valittiin jyväskyläläinen arkkitehtitoimisto.

Kaupunginhallitus myönsi tornille poikkeamispäätöksen syyskuussa 2003. Tässä päätöksessä lyötiin kiinni tornin perusmuoto, luovuttiin toimistotilojen rakentamisesta, korostettiin porrasaulan ja kattokerroksen julkista luonnetta sekä pihakannen viihtyisyyttä. Rakennuskokonaisuuden jatkosuunnittelussa edellytettiin sitoutumista arkkitehtuurikilpailussa asetettuun korkeaan arkkitehtoniseen laatutasoon.

Rakennusvalvonnan kannalta oli valitettavaa ja kiusallista, etteivät virastoon vuoden 2004 aikana jätetyt suunnitelmat kaikilta osin täyttäneet odotuksia korkeasta arkkitehtonisesta tasosta. Suunnitelmia käsiteltiin lukuisia kertoja muun muassa kaupunkikuvaneuvottelukunnassa. Lopulta loka-marraskuussa 2004 oltiin tilanteessa, jossa lupahakemuksesta piti tehdä päätös.

Ratkaisuksi tuli kaksivaiheinen lupa. Tämän avulla voitiin osa keskeneräisistä julkisivuratkaisuista siirtää käsiteltäväksi rakennustöiden edistyessä myöhempänä ajankohtana.

Onkin todettava, että näissä olosuhteissa, joissa alkuperäinen voittanut ehdotus oli olennaisilta osiltaan muuttunut, eivät tornille alun perin asetetut laatuvaatimukset kaikilta osin toteutuneet. Laadulla tarkoitetaan ennen kaikkea arkkitehtonista laatua. Rakennusvalvontavirasto teki asian suhteen voitavansa. Rakennusluvan myöntämisedellytykset eivät kuitenkaan vaadi korkeinta arkkitehtonista tasoa. Kohtuullinen taso on riittävä rakennusluvan myöntämiseksi. Julkisivuratkaisuja voitiin rakennustyön aikana v. 2005 kehittää laadukkaampaan suuntaan kaksivaiheisen luvan mahdollistamalla tavalla.

Johtopäätökset

Ponsi tukee rakennusvalvonnan perustehtävän toteuttamista. Korkea arkkitehtuurin taso on rakennusvalvonnan tärkeimpiä edistettäviä tavoitteita.

Helsingin kaupunki kaikkinensa on vuosikymmenten ajan pyrkinyt kehittämään mallikelpoista ja korkeatasoista, eri väestöryhmille ja mieltymyksille mieluista asumisen ja työn tekemisen pääkaupunkia. Aina tässä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla onnistuttu. Rationaalinen arkkitehtuuri ja rakentaminen johtivat erityisesti 1970-luvulla ylilyönteihin ja monotoniseen ympäristöön.

Sitäkin lupaavampaa on havaita yhteiskunnassa laajalti virinnyt mielenkiinto arkkitehtuuria ja hyvää rakennettua ympäristöä kohtaan. Ponsi on tästä eräs osoitus.

Kun analysoi, mitkä tekijät yleensä johtavat arkkitehtonisessa mielessä onnistumisiin, niin myös muualla kuin Suomessa ovat eräät tekijät nousseet ylitse muiden: tietoisesti laatua tavoitteleva rakennuttaja ja suunnittelijavalinnat laatukriteerien perusteella, ei hinnan.

Myös vahva viranomainen on tapaustutkimuksissa todettu hyödylliseksi pyrittäessä korkeaan laatuun (Arge & Bleiklie: En studie av samspillet mellom byggherre og arkitekt, Oslo 2003).

Rakennuslautakunta esittää, että kaupunki toimii kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta niin Keski-Pasilassa kuin muillakin lähivuosien uusilla suurilla projektialueilla rakennuttajat saadaan houkuttimin ja pakottein sitoutumaan korkeaan laatutasoon sekä käyttämään parhaita saatavilla olevia suunnittelijavoimia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suunnittelijapalkkiot ovat väärä kohta säästää kustannuksissa.

Kaj toteaa saaduista lausunnoista ilmenevän, että arkkitehtonisen laadun valvonnan kannalta kahden olennaisen hallintokunnan tavoitteet ovat yhdensuuntaiset; laatua tulee ja voidaan edellyttää kaupungin toimin. Kaj haluaa kuitenkin korostaa, että kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston olisi tärkeää pitää selkeänä maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty työnjako. Asemakaavoissa tulisi määrätä vain rakentamiseen ja rakennuspaikkaan liittyvät perusedellytykset ja jättää rakennuslupaharkintaan sille kuuluvat asiat, kuten julkisivumateriaaleista ja ‑värityksestä tai kattomuodoista päättäminen.

Cirruksen tapaukseen viitaten Kaj toteaa lisäksi, että asemakaavoituksessa tulisi myös olla joustavuutta niin, että kilpailujen perusteella saadut korkeatasoiset ratkaisut voitaisiin toteuttaa. Tehtävä ei ole helppo, ja kaupungista löytyy myös esimerkkejä siitä, mihin liian väljät asemakaavamääräykset voivat johtaa (nk. Mustikkamaan tanssikeskushanke).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

TAMMISALON TONTIN 44033/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11633)

Khs 2007-183

44. kaupunginosan (Tammisalon) korttelin nro 44033 tontin nro 2 asemakaavan muutosehdotus.

Paasitie 3

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin jakamisen ja uuden omakotitalon rakentamisen kadun puoleiselle uudelle tontille. Samalla asemakaavamääräykset on ajanmukaistettu rakennusoikeuden merkitsemisen ja lisärakentamisoikeuden osalta, ja rakennusten vähimmäisetäisyydet toisistaan ja kadunrajasta on muutettu.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.12.2006) mm., että tontinomistaja on 9.6.2006 pyytänyt asemakaavan muuttamista siten, että tontti voitaisiin jakaa ja jäljellä oleva rakennusoikeus käyttää toiseen pientaloon. Hakija toteaa, että asemakaava on vanhentunut, ja pyytää saattamaan sen muun muassa rakennusoikeuden ja rakennusten etäisyyksien osalta ajan tasalle.

Kaavoitustilanne Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1951. Kaavan mukaan tontille saadaan rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinrakennuksia ja niitä varten tarpeellisia talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/8. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Tammisalon pientaloalueella, ja sillä on 1950-luvulla rakennettu omakotitalo, joka sijaitsee melko keskellä tonttia. Tontti voidaan jakaa ja uusi rakennus mahtuu kadun puoleiselle osalle, mikäli vanhan rakennuksen kuisti puretaan, ja sisäänkäynti siirretään rakennuksen toiselle puolelle.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan saattamalla asemakaavaa ajan tasalle.

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Rakennusoikeus ei asemakaavan muutoksella nouse.

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 500 m² kohti.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontti ehdotetaan jaettavaksi ohjeellisella tontin rajalla siten, että kadun puoleiselta tontilta pääsee tontin länsipuoleiselle puistoalueelle. Samalla alueen osalla on myös ajo naapuritontille sallittu.

Muutosalueelle on merkitty kaksi rakennusalaa siten, että niiden välinen etäisyys on 8 m. Rakennusalojen raja naapurissa olevien erillispientalotonttien rajalle on 5 m, koulun ja puiston puoleiselle rajalle etäisyys on 4 m.

Paasitien varteen merkittyä istutettavan alueen osaa kavennetaan 6 m:stä 5 m:iin.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 224 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 306 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Kadun puoleiselle tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 19.10.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Esitetty mielipide

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipide, joka koski asemakaavan muutosluonnosta.

XXXX XXXX:n mielestä kaavassa osoitettu tontinraja on vedetty niin, ettei olemassa olevan rakennuksen tontin rakennusoikeus riitä nykyiselle rakennukselle. Perusteluna hän esittää, että hän on tutustunut tontin rakennuslupapiirustuksiin, ja että rakennuksessa lienee käytetty enemmän rakennusoikeutta kuin mitä viranomaisten rekisterien mukaan on.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla on puolitoistakerroksinen 1950-luvun omakotitalo, jolla on maanpäällinen kellarikerros. Rakennuslupa-arkistossa olevien rakennuksen lupa-asiakirjojen ja tarkistetun pohjakartan mukaan rakennuksen pohjapinta-ala on 74 m². Lisäksi rakennuksen yläkerrasta noin puolet on alle 160 cm korkeata tilaa, jolloin yläkerran käytetty kerrosala olisi laskennallisesti enintään 37 m², eli yhteensä 111 k-m². Tontti on asemakaavan muutosehdotuksessa jaettu siten, että vanhan rakennuksen tontin rakennusoikeus on 140 k-m² ja uuden rakennuksen tontin rakennusoikeus 166 k-m². Näin ollen uuden tontin pinta-alaa ei ole keinotekoisesti kasvatettu, eikä vanha rakennus ylitä tontilla olevaa rakennusoikeutta, vaan sille jää vielä laajentamisvaraa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 2.2.–5.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus.

Muistutus XXXX XXXX ja XXXX XXXX vaativat (28.2.2007), että kadunvarren istutusalue pidetään voimassa olevan asemakaavan ja muun ympäristön mukaisena 6 m:n levyisenä ja rakennusalan ulkopuolelle rakentamisen salliva kaavamääräys poistetaan, ainakin naapuritonttien puoleiselta sivulta. Heidän mielestään esitetty tonttijako on vaikeasti perusteltavissa, ja sillä suunnataan käytettävissä oleva rakennusoikeus mahdollisimman suurelta osin uudisrakennuksen tontille. Muistutuksen tekijät toteavat mm., että näkemyksemme on, että esitetty voimakas rakennusoikeuden keskittäminen ahtaalle tontille yhdessä pienennetyn istutusvyöhykkeen ja uuden rakennusalan ylityksen sallivan määräyksen kanssa, saa aikaan ympäristöstä poikkeavan, rakentamistehokkuudeltaan suuremman ja kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä heikentävän lopputuloksen. Hyvässä kaavoituksessa ja asuinalueen kehittämisessä täytyy varmistaa, että tasa-arvoisuus alueen rakentamisessa ja naapuruston maanomistajien välillä säilyy, ja täydennysrakentamisen täytyy mittakaavaltaan ja tehokkuudeltaan sopeutua ympäristöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.4.2007) mm., että nykyinen rakennus sijoittuu tontin takaosaan, mutta melko keskelle tonttia. Tonttia on ohjeellisella tontinrajalla esitetty jaettavaksi siten, että vanhan rakennuksen tontin kerrosala on 140 k-m² ja uuden, kadunpuoleisen tontin kerrosala 166 k-m². Kadunpuoleisella tontilla säilyy suora yhteys, ns. kirvesvarsi, korttelipuistoon yhteisen, tontin pohjoisreunaan tulevan sisäänajotien kautta. Tontin jakaminen mahdollistaa myös olemassa olevan rakennuksen laajentamisen uudella siipirakennuksella puiston puolella. Jakaminen edellyttää vanhan kuistin purkamista. Uudisrakennus sijoittuu 5 m:n päähän kadunpuoleisesta rajasta ja 8 m:n päähän vanhasta rakennuksesta, kun kuisti on purettu.

Muistuttajien tontille 44033/9 (silloin 44033/1, nykyiset tontit 44033/9 ja 10) laadittiin vuonna 2000 asemakaavan muutos, joka mahdollisti tontin jakamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen vanhan rakennuksen viereen. Jotta uusi rakennus mahtuisi tontille, rakennusalan raja sijoitettiin kaavassa 2 m:n etäisyydelle puiston puoleiselta tontin rajalta, kun vähimmäisetäisyys vanhassa kaavassa oli ollut 6 m. Nyt ajankohtainen kaavamuutos mahdollistaa Paasitie 3:n tontin jakamisen ja uuden rakennuksen rakentamisen kadun puolelle. Naapureita on kohdeltu tasapuolisesti.

Paasitien rakennettu ympäristö muodostuu suurimmaksi osaksi 1960-luvulla rakennetuista rivitaloista. Paasitie 5:ssä muutostontin pohjoispuolella on vuonna 2002 rakennettu Tammisalon korttelitalo. Mäntypaadentien omakoti- ja rivitalot ovat vaihtelevasti 1950–1970-luvuilta sekä 1980- ja 2000-luvuilta. Paasitien 1 ja 3 omakotitalot 1950-luvulta eivät ole samalla etäisyydellä kadun puoleiselta rajalta. Istutusvyöhykkeen kaventaminen metrillä ei heikennä kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt lisäykset ja tarkennukset

Muistutuksen johdosta on asemakaavan muutosehdotukseen tehty seuraava muutos: Määräystä, jonka mukaan autotallin tai -katoksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, ja sen vähimmäisetäisyys naapurin tai kadun rajasta on 2 m, on muutettu siten, että autotallin tai ‑katoksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, ei kuitenkaan rakennusalan kaakkoispuolella eikä siinä, missä tontti rajautuu katuun.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 44. kaupunginosan korttelin nro 44033 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.12.2006 päivätyn ja 12.4.2007 muutetun piirustuksen nro 11633 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11633 (Tammisalon tontti 44033/2)

AURINKOLAHDEN VENESATAMAAN KOHDISTUNUT ALUEVARAUSPYYNTÖ JA EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

Khs 2006-2128

Tiivistelmä Liikuntalautakunta on Aurinkolahden venekerhon pyynnöstä tehnyt Khlle varausesityksen Vuosaaren Aurinkolahden Aukion eteläpäässä olevasta 550 m²:n alueesta paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, joka on asemankaavan mukainen. Hanketta vastustavan mielipiteen ovat esittäneet kirjelmin alueen asukasyhdistys, alueen kaksi asuinosakeyhtiötä sekä useat alueella asuvat. Perusteena mm. että asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa hankkeeseen sekä liikenteelliset ja maisemalliset syyt. Esityksessä ehdotetaan, että varaus hylätään.

Lisäksi esitetään, että alueen asemakaavaa tarkistetaan niin, että tutkitaan mm. mahdollisuudet rakennusoikeuden huomattavaksi pienentämiseksi tai tarvittavan rakennusoikeuden osoittaminen maisemallisesti vähemmän herkkään paikkaan.

Liikuntalautakunnan varausehdotus

Liikuntalautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että Aurinkolahden Venekerho on 24.5.2006 päivätyllä hakemuksella pyytänyt Aurinkolahden Aukion eteläpäähän varatun paviljonkirakennuksen vuokraoikeutta suunnittelua varten.

Hyväksytyssä kaavassa on rakennusoikeutta 550 m² yhteen kerrokseen rakennettuna. Kaavoittajan toive oli että rakennuksen palvelutarjontaa tulisi kohdistaa laajalle ihmismäärälle ja erilaisiin ulkoilumuotoihin. Käytettävä rakennusoikeus selviää arkkitehtisuunnittelun myötä.

Alustavassa suunnitelmassa rakennukseen tulisi veneilyä ja ulkoilua tukevia toimintoja mm. venekerhon kokoustilat, vuokrattavia saunatiloja, uimapaikka myös talvisin, vierassatamapalveluita (suihkut, venepaikat yms.), vapaa-ajan välineiden vuokraus (kanootit, sukset, luistimet, lumikengät yms.), jäätelö-/limukioski sekä ravintola. Lisäksi alueella olevan Taiteilijatalon väki on esittänyt kiinnostustaan järjestää tiloissa näyttelyitä, mikäli sellaisia tiloja voidaan rakentaa.

Liikuntalautakunta puoltaa hanketta ja esittää alueen varaamista paviljonkirakennuksen suunnittelua varten. Lautakunta toteaa, että Aurinkolahden venesatama sijaitsee Helsingin Vuosaaren (54) kaupunginosassa, rekisterinumero 91–54–9906-15. Venesatama-alue muodostuu 44 288 neliömetrin alueesta, joka on pääsääntöisesti vesialuetta. Alueella on voimassa asemakaava nro 10610, joka on vahvistettu 26.11.1999. Venesatama-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 550 neliömetriä aallonmurtajan rannan puoleiseen päähän sekä venesatamaan kuuluvalle vesialueelle 200 neliömetriä.

Lautakunta päätti esittää Khlle, että se varaisi Aurinkolahden Venekerho ry:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari), Aurinkoranta nimisen kadun päässä sijaitsevan liitteenä 1 olevaan karttaan merkityn 550 neliömetrin suuruisen maa-alueen vapaa-ajan ulkoilu- ja veneilytoimintaa palvelevan ”paviljonki” rakennuksen suunnittelua varten ajaksi 1.11.2006—31.10.2007 seuraavin ehdoin:

1. Varausmaksu on 135 euroa ja se on maksettava 30.11.2006 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä varauksensaaja on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaisesti.

2. Nyt varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

3. Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

4. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5. Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Aluevarauksen hylkäämistä koskevat kannanotot ja ehdotus
asemakaavan muuttamiseksi

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry on 30.9.2006 päivätyllä kirjeellään vastustanut aluevarausta ja vaatinut liikuntalautakunnan esityksen kumoamista. Seura perustelee vaatimusta mm. sillä, että kyseessä on maisemallisesti arin kohta, josta on tullut Aurinkolahden symboli. Seura toteaa mm., että mereen pengerretty, ympäristöään korkeampi niemeke näkyy koko Aurinkolahden ranta-alueelle ja laajemminkin, mm. noin puoli kilometriä pitkälle uimarannalle sekä sen suuntaiselle tyylikkäästi rakennetulle ja suositulle Aurinkorannan kävelyreitille.

Maisemallisesti rakennus peittäisi lähes kokonaan Aurinkolahden helmen eli vapaan merimaiseman suurelta osalta Aurinkolahden aukiota ja puistotietä sekä laajemminkin. Samoin monien rannan tuntumassa olevien asuntojen näköalat huononisivat ratkaisevasti. Aukiolta ja mainitulta niemekkeeltä alueen asukkaan ja satunnaiset kävijät ovat päässeet ihailemaan Helsingissä ainutlaatuista avointa merinäkymää. Niemeke on lisäksi lähes ainoa paikka, jossa alueen huonosti liikkumaan kykenevät asukkaat pääsevät avoimen meren tuntumaan. Rakennushanke veisi suureksi osaksi tämän mahdollisuuden.

Helsingin Aurinkolahti-Seura vastustaa jyrkästi tämän ympäristöönsä varsin voimakkaasti vaikuttavan rakennushankkeen viemistä eteenpäin ennen kuin siitä käydään avoin julkinen keskustelu. Siinä tulee selvittää mm. miten suuresta rakennuksesta on kysymys suhteessa ehdotettuun paikkaan, mitä toimintoja suureen rakennukseen todella tulisi, miten sen aiheuttama liikenne ja pysäköinti hoidettaisiin, miten se vaikuttaisi alueen maisemaan eri suunnilta tarkasteltuna ja miten se muutoin vaikuttaisi ympäristöön.

Mm. rakennuslaki edellyttää vastaavissa hankkeissa tiedottamista ja päätöksiä edeltävää keskustelua. Tästä hankkeesta ei ole tiedotettu asianmukaisesti eikä asukkailla näin ole ollut mahdollisuutta käydä vuoropuhelua siitä eikä sen vaikutuksista. Hanketta on tähän asti viety eteenpäin täysin julkisuudelta salassa. Siitä ei ole edes pyydettäessä saatu tarvittavia tietoja. Julkisuuteen tullut aikataulu on täysin epärealistinen.

Seura on 18.12.2006 päivätyllä kirjeellään esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että Aurinkolahden aukion edustalla olevalle niemekkeelle merkitty 550 m²:n suuruinen rakennusoikeus pienennetään enintään 100 m² käsittäväksi ja sen käyttötarkoitukseksi osoitetaan kahvilatoiminta.

Yhdistys perustelee ehdotustaan mm. sillä, että ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vasta asemakaavan hyväksymisen jälkeen eikä asukkailla ole ollut mahdollisuutta lausua mielipidettä asemakaavan sisällöstä. Seura toteaa lisäksi, että asemakaavasta laadittu havainnekuva antaa virheellisen kuvan po. rakennusoikeuden ja rakennetun niemekkeen suhteista. Sama kuva on ollut ja on edelleenkin esillä alueella kertomassa siihen tutustuville mm. rannasta.

Asemakaavaa laadittaessa myöskään liikennekysymyksiä ei ole riittävästi selvitetty. Mereen työntyvälle niemekkeelle rakennettavan suuren ja monia toimintoja sisältävän rakennuksen synnyttämä liikenne ja pysäköinti tulisi vakavasti häiritsemään rannan vilkasta jalankulkua ja aiheuttaisi vakavia turvallisuusongelmia. Satojen metrien päässä oleva pysäköintialue ei tyydyttäisi rakennuksessa asioivia, vaan syntyisi luvatonta pysäköintiä aukiolle, jalankulkuteille ja tonteille.

Helsingin Aurinkolahti-Seura ei vastusta palvelujen lisäämistä rannan tuntumaan. Sen sijaan seura katsoo, että esitetty paikka koko ranta-alueen maisemallisesti kaikkein arimmalla ja näkyvimmällä kohdalla on isolle rakennukselle ehdottomasti väärä. Rannan tultua nyt valmiiksi rakennetuksi, voidaan lopputulos todeta onnistuneeksi. Sen sijaan voidaan selvästi nähdä po. rakennushanketta koskevan asemakaavaratkaisun virheellisyys. Se voidaan todeta myös paikalla tarvittavassa katselmuksessa.

Ranta-alueella mahdollisesti tarvittavat lisätilat voidaan sijoittaa mantereelle nykyisiin rakennuksiin tai esimerkiksi venekerholle varatun pysäköintialueen tuntumaan Juhannusruusunkujan päähän rakennettavaan rakennukseen. Siellä ne eivät pilaisi koko Aurinkolahden upeinta merimaisemaa. Seuran käsityksen mukaan po. niemekkeelle voidaan rakentaa oleellisesti pienempi, enintään 100 m²:n suuruinen, kahvilan sisältävä paviljonkimainen rakennus.

./. Jäljennökset kirjelmistä kokonaisuudessaan ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2–5.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa (1.11.2006) Aurinkolahti-Seuran 30.9. päivätyn kirjeen johdosta antamassaan lausunnossa esitettyä aluevarausta mm. seuraavasti:

Kaavan tavoitteet Aurinkorannassa

Kaavan tavoitteeksi asetettiin, että merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen, ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava. Venesataman ja uimarannan toteuttaminen rakennuksineen ja rakenteineen palvelee asetettua tavoitetta.

Venesataman paviljonkirakennuksen aluevaraus kaavoituksessa

Aurinkolahdesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu v. 1996. Venesatama sisältyi voittaneeseen ehdotukseen. Venesatamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 (Aurinkoranta 6–8) kohdalla. Havainnekuvassa rakennus on pinta-alaltaan 520 m².

Kilpailun voittaja teki 1997 alueelle jatkotyön, jossa venesataman paviljonkirakennus esitettiin paikkaan, johon se sittemmin on merkitty kaavaan (Aurinkorannan uloimman kärjen jatkeeksi). Havainnekuvassa rakennuksen pinta-ala on 400 m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Aurinkolahden asemakaavaluonnoksen 30.10.1997. Luonnos sisälsi venesataman ja sillä 760 m² kokoisen I-kerroksisen rakennusalan. Kerrosalaa ei määritelty. Luonnoksesta saaduissa mielipiteissä esitettiin tanssipaviljongin sijoittamista alueelle.

Julkisista ulkotiloista v. 1998 laaditussa yleissuunnitelmassa havainnekuvassa on ko. paikalla 350 m² kokoinen rakennus ja lännempänä 160 m² rakennus.

Asemakaavassa 10610 (vahvistettu 13.10.1999) on venesatama (LV). Venesatamassa on kaksi I-kerroksista rakennusalaa. Toisen pinta-ala on n. 1 250 m², ja rakennusoikeus on 550 k-m². Toisen pinta-ala on n. 300 m² ja rakennusoikeus 200 k-m². Kaava sallii tanssipaviljongin rakentamisen venesatamaan. Satamassa on myös määritelty vesialueena säilytettävät alueen osat sekä venelaitureiden ja aallonvaimentimen paikat.

Kaavan havainnekuvan totuudellisuus

Aurinkoranta on merta kohti suuntautuvalta osaltaan toteutettu kaavan katualueen levyisenä, siten että itäsivun penger sijoittuu puoliksi katualueelle ja puoliksi uimaranta-alueelle. Katu sijoittuu kahteen eri korkeustasoon. Kadun jatkeena olevalle venesataman rakennusalalle suunniteltiin ja toteutettiin katusuunnittelun ja -rakentamisen yhteydessä tilapäisratkaisu, koska rakennushanketta ei ollut näköpiirissä. Alue on kahdessa tasossa, osin kaavan aluerajausta leveämpi, osin kapeampi.

Kaavassa rakennusala on 1 250 m² ja rakennusoikeus 550 m². Rakennus käyttää vajaat puolet rakennusalasta. Rakennusalan leveys on 18,5 m. Havainnekuvassa näytetty rakennus on 12 m leveä, ja pinta-ala 700 m², mikä riittää kattamaan hankkeeseen kerrosalan lisäksi mahdollisesti tulevat terassit tai katokset. Vapaa kulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä havainnekuvan osoittamalla tavalla.

Maisema ja arkkitehtuuri

Rakennuspaikka on maisemallisesti erittäin tärkeä ja hankkeen suunnitteluun tulee panostaa alusta alkaen. Hankkeelle on valittava hyvä suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

Katutasossa rakennus rajaa näkymää, mutta hyvällä arkkitehtuurilla tuo siihen lisäarvoa. Rantakortteleiden asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin, ja voivat katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Maiseman katselumahdollisuus venesataman ulkokärjestä ja aallonmurtajalta on mahdollista järjestää.

Liikenne Aurinkorannalla on huoltoajo sallittu. Tavoitteena on huoltoliikenteen pysyminen vähäisenä. Venesataman pysäköinti on sitä varten varatulla tontilla Juhannusruusunkuja 3:ssa, ei rannalla (pysäköintitontti 54273/3). Myös suunnitteilla olevan rakennuksen pysäköinti on sijoitettava kyseiselle tontille.

Hankkeen julkisuus

Aurinkolahden venekerhon hakemus kohdistuu alueeseen, joka on kaavoituksessa varattu rakentamiseen vuodesta 1997. Ensimmäiset tontit alueelta luovutettiin v. 1998. Rakentaminen alkoi v. 2000. Kaavavaraus on ollut tiedossa koko Aurinkolahden asuntojen markkinoinnin ajan.

Rakennushankkeen osalta julkisuus toteutuu osana rakennuslupaprosessia.

Alueen varaaminen suunnittelua varten

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan esitys alueen varaamisesta suunnittelua varten on asemakaavan mukainen. Alustavan suunnitelman toiminnallinen sisältö tukee kaavan tavoitteita. Hankkeen tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin harkittava suunnitteluprosessin aikana. Aurinkolahden asukkaat ovat muissa yhteyksissä tuoneet esille yhteisten kokoontumistilojen puutteen alueella. Kyseinen hanke voi osaltaan korvata tätä puutetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että alueen suunnitteluvaraus voidaan tehdä. Koska kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon kannalta erittäin tärkeä paikka, tulee varaajalta edellyttää erityistä panostamista suunnitteluun ja seuraavien periaatteiden noudattamista:

1. Suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston kanssa.

2. Hankkeelle on valittava hyvä, rakennustaiteellisesti ansioitunut suunnittelija ja suunnitelman on oltava korkeatasoinen.

3. Tilaohjelman kaavanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan suunnitteluprosessin aikana.

4. Rakennuksen toiminnot eivät saa aiheuttaa runsasta huoltoliikennettä.

5. Pysäköintipaikat sijoitetaan venesataman pysäköintitontille 54273/3.

6. Jalankulku venesataman ulkokärkeen ja aallonmurtajalle on järjestettävä.

Varausta vastustavat asukaskannanotot

Kaj mainitsee, että alueen asukkailta ja taloyhtiöiltä on tullut useita
kirjelmiä joissa vastustetaan esitettyä aluevarausta.

XXXX XXXX ja 68 muuta alueen asukasta pyytävät kolmessa samasanaisessa kirjelmässään kaupunginhallitusta tutustumaan hankkeeseen paikan päällä ja vaativat hankkeesta avointa julkista keskustelua. Kirjelmissä esitetään, että alueen venekerhojen tulisi rakentaa yhteinen rakennus alueella olevaan urheilukalastajien sataman tuntumaan jossa se sopisi paremmin ympäristöönsä. XXXX XXXX ja 15 alueen asukasta vastustavat hanketta pääosin mainituin perustein.

As. Oy Helsingin Hopeatiiran 46 asukkaan kirjelmässä todetaan, että Aurinkolahden laiturialueelle ei pidä rakentaa massiivista, satojen neliömetrin laajuista liikerakennusta, koska laituri on Aurinkolahden silmäterä ja sellaisenaan kaunein ja onnistunein rakennelma eikä sitä pidä hävittää. XXXX XXXX vastustaa alueen avoimen ja kauniin merinäkymän peittävää rakentamista ja korostaa, samoin kuin XXXX XXXX, Aurinkolahden voittaneen vuoden 2006 Ympäristörakennekilpailun. XXXX XXXX kiinnittää huomiota hankkeesta tiedottamisen puutteeseen. XXXX ja XXXX XXXX:n käsityksen mukaan alueella on riittävästi ravintoloita ja kahviloita. He toivovat hankkeen raukeavan tarpeettomana.

Asunto Oy:t Helsingin Valkama ja Helsingin Seaside, joiden omistamat rakennukset sijaitsevat välittömästi suunnitellun paviljongin läheisyydessä, vastustavat jyrkästi paviljongin rakentamista. Vastustamisen perusteena on täydellinen epätietoisuus paviljongin tarkasta sijoituskohdasta, lisääntyvän liikenteen vaikutukset ja 100 %:n näköeste meren suuntaan asuintalojen ensimmäisen kerroksen asukkaille. XXXX XXXX viittaa siihen, että aikanaan aluetta kaavoitettaessa ei osattu arvioida, miten hieno rannasta tulisi, ja epäilee että tämä oli yksi syy miksi rakennusoikeuden osoittamista tähän paikkaan ei vastustettu. Vasta rakennusvaiheessa rantaa korotettiin ja merimaisema pääsi täysiin oikeuksiinsa ja sitä pääsi paikan päältä katselemaan. Hän toteaa mm., että Aurinkolahden puistotieltä ja aukiolta rantaa lähestyttäessä suunniteltu rakennus peittää näkymän avomerelle ja horisonttiviivan.

Kaj mainitsee, että asukasmielipiteet kokonaisuudessaan ovat nähtävänä asian esittelijällä ja Khn kokouksessa.

Kaj:n esityksen perustelut

Kaj toteaa, että alueelle esitetty varaus 550 m²:n rakennusta varten on sinänsä sopusoinnussa vahvistetun asemakaavan kanssa. Kaj viittaa kuitenkin asukkaiden kirjelmissä esitettyihin perusteluihin ja asukasyhdistyksen ehdotukseen asemakaavan muuttamisesta niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa huomattavasti pienimuotoisempi rakennus, ja katsoo että varausesitys tulisi hylätä ja alueen asemakaava tulisi tältä osin tarkistaa.

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on mahdollista myös tutkia venesatamatoiminnan mahdollisesti tarvitseman rakennusoikeuden osoittamista maisemallisesti vähemmän herkkään kohtaan Aurinkolahden reunamille nykyisten venesatamatoimintojen yhteyteen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesatama-alueelta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa esitetyin tavoin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä ja esityslistan liitteistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja liikuntalautakunnalle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Aurinkolahden Venekerho ry:lle, Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle, XXXX ja XXXX XXXX:lle, Asunto Oy Helsingin Valkamalle ja Asunto Oy Helsingin Seasidelle.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Ote kaavakartasta 10610
	Liite 2	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 30.9.2006
	Liite 3	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n täydennyskirje 3.10.2006
	Liite 4	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 18.12.2006
	Liite 5	Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 21.12.2006 (havainnekuva)

MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2007-404

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteaa esityksessään (31.1.2007) mm., että Khs asetti 14.3.2005 toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli

- käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman valmistelu

- seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportissa 1999 – 2004 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja laatia ohjelman seurantaraportti vuosilta 2004 – 2005

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa.

Neuvottelukunta on koostunut kaupungin virastojen nimeämistä jäsenistä ja varajäsenistä. Edustettuina ovat olleet hallintokeskus, talous- ja suunnittelukeskus, henkilöstökeskus, kiinteistövirasto, opetusvirasto, suomen- ja ruotsinkieliset työväenopistot, sosiaalivirasto, terveyskeskus, kulttuuriasiainkeskus, nuorisoasiainkeskus ja kaupunginkirjasto. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja.

Neuvottelukunta toteaa esityksessään pitävänsä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan toiminnan jatkamista tärkeänä, kuitenkin siten, että neuvottelukunnan jäsenpohjaa ja tavoitteita toimintakaudella 2007 - 2008 uudistetaan.

Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan sen jäsenpohja tulisi uudistaa luottamushenkilöpohjaiseksi. Tämä mahdollistaa mm. maahanmuuttajataustaisten henkilöiden valinnan neuvottelukuntaan, jolloin heidän asiantuntijuutensa saadaan sen työskentelyyn mukaan.

Luottamushenkilöpohjainen neuvottelukunta edellyttää työskentelytapojen muutoksia, kuten esim. sitä, että nykyisen neuvottelukunnan jäsenistö on uuden neuvottelukunnan työtä tukeva asiantuntijaverkosto.

Neuvottelukunnan esityksessä asetetaan uuden neuvottelukunnan työlle seuraavat tavoitteet toimikaudelle 2007 – 2008:

1. Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Neuvottelukunnan keskeisenä tavoitteena toimikaudella 2007 - 2008 on työperäisen maahanmuuton edistäminen.

2. Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Vuosi 2007 on Euroopan unionin yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – teemavuosi. Toimikaudella 2007 - 2008 neuvottelukunta tukee ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhä monimuotoisemmassa Helsingissä.

3. Ohjelmatyön loppuun saattaminen

Neuvottelukunta on toimikaudella 2005 - 2006 käynnistänyt maahanmuutto-ohjelman laatimisen. Neuvottelukunta suosittaa, että ohjelmatyö saatetaan päätökseen ja sen toimeenpano ja seuranta käynnistetään yhteistyössä henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston kanssa toimikaudella 2007 -2008.

Neuvottelukunta esittää, että neuvottelukunnan esittelijänä toimisi maahanmuutto-osaston johtaja henkilöstökeskuksesta.

Sj toteaa, että maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan rakenteesta ja jäsenpohjasta on käyty keskustelua jo pitkään. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt merkittävästi. Samalla monensuuntainen kansainvälistymiskehitys korostuu kaupungin strategioissa ja kaupunki on ottamassa aiempaa aktiivisemman roolin maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien asemaan liittyvissä kysymyksissä kuten työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Siten on luontevaa, että maahanmuuttoasioita käsittelevän neuvottelukunnan asemaa vahvistetaan ja että neuvottelukunnan jäsenet ovat jatkossa luottamushenkilöitä.

Maahanmuuttajien ja heitä edustavien järjestöjen kytkeminen entistä tiiviimmin neuvottelukunnan työhön on yksi neuvottelukunnan uudistamisen tavoitteista. Kun otetaan huomioon maahanmuuttajaryhmien kirjo ja järjestökentän moninaisuus, on selvää, että mitään yksiselitteistä, kaikki ryhmät huomioon ottavaa organisatorista ratkaisua ei ole helposti löydettävissä. Tämä näkyy siinäkin, että muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa on päädytty keskenään täysin poikkeaviin malleihin: Kööpenhaminassa toimii 23-jäseninen Maahanmuuttoasioiden neuvosto. Sen jäsenistä 15 valitaan yleisillä vaaleilla, joissa äänioikeus on maahanmuuttajilla ja näiden jälkeläisillä. Lisäksi neuvostossa on edustajia eri organisaatioista sekä kolme asiantuntijajäsentä. Tukholman ”Kommunstyrelsens integrationsberedning” vastannee pitkälti Helsingin kaupungin neuvottelukuntia, mutta Oslossa ei saadun selvityksen perusteella ole erityistä maahanmuuttaja-asioita käsittelevää neuvottelukuntaa tai muuta elintä.

Sj katsoo, että muodollisia organisatorisia ratkaisuja tärkeämpää on varmistaa vuoropuhelu kaupungin ja eri maahanmuuttajaryhmien ja –järjestöjen välillä. Tämä vuoropuhelu voi toteutua asiakohtaisissa tapaamisissa ja vuosittain järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tärkeää on, että tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia järjestetään säännönmukaisesti ja niin, että niissä toteutuu avoin vuoropuhelu, jolla on vaikutusta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Myös se, että uuteen neuvostoon valittavilla jäsenillä olisi maahanmuuttajataustaa, edistäisi osaltaan maahanmuuttajien äänen kuulemista.

Maahanmuuttajajärjestöjen lisäksi muilla kolmannen sektorin sekä elinkeinoelämän toimijoilla on tärkeä rooli maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevien palveluiden tuottajina ja maahanmuuttopoliittisina toimijoina. Maahanmuuttoasioiden ja elinkeinoelämän kytkös vahvistuu entisestään työperäisen maahanmuuton saadessa lisää painoarvoa kaupungin toiminnassa. Nämä näkökulmat on tärkeä ottaa huomioon kehitettäessä kaupungin palvelutuotantoa ja muuta toimintaa.

Nyt toimintansa päättäneessä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnassa on ollut edustajia kaikista maahanmuuton ja kotoutumisasioiden kannalta keskeisistä virastoista. Neuvottelukunnan jäsenet ovat edustaneet kaupungin parasta asiantuntemusta näissä kysymyksissä. Tarkoituksena onkin, että neuvottelukunnan jäsenet muodostavat jatkossa asiantuntijoiden verkoston, joka osaltaan tukee maahanmuutto-osaston työtä ja kokoontuu maahanmuuttoasioiden johtajan kutsusta.

Sj esittää näin ollen, että Khs asettaa toimikaudekseen 9-jäsenisen, luottamushenkilöistä koostuvan maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on mm. tukea kaupungin toimintaa työperäisen maahanmuuton ja sitä tukevien palveluiden kehittämisessä sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palveluiden kehittämisessä ja edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallintokulttuurissa ja toimintavoissa. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös osaltaan varmistaa, että maahanmuuttajien ja heitä edustavien järjestöjen näkemykset tulevat otetuksi huomioon kaupungin toimintaa kehitettäessä.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- tukea kaupungin toimia työperäisen maahanmuuton ja sitä tukevien palveluiden kehittämisessä

- tukea kaupungin toimia maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palvelujen kehittämisessä

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallintokulttuurissa ja toimintatavoissa

- saattaa maahanmuutto-ohjelmatyö loppuun, ja seurata sen toimeenpanoa sekä

- organisoida ja ylläpitää säännöllisiä, vuorovaikutteisia tapaamisia ja kuulemisia eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajajärjestöjen sekä muiden neuvottelukunnan toimeksiannon kannalta keskeisten kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt:

-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskuksen maahanmuuton toimialaa huolehtimaan neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle ja päätöksessä nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

VT SANNA HELLSTRÖMIN TOIVOMUSPONSI: LASTEN KÄYTÖS- JA OPPIMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-2502

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 15.11.2006 talousarviota vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2007 – 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

3 (3) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että 5-vuotistarkastuksia ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään siten, että lasten käytös ja oppimishäiriöt tunnistetaan nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin ja apua tarvitsevat ohjataan hoitoon nopeasti.” (Sanna Hellström, äänin 80-0)

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007) mm., että lasten käytös- ja oppimishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja puuttuminen on sisällytetty lastenneuvolatyön sekä kouluterveydenhuollon toiminnanstrategioihin. Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on muun muassa otettu käyttöön varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmä, mikä on antanut uusia mahdollisuuksia tunnistaa häiriöt ja puuttua niihin. Terveyskeskus on kouluttanut em. työmenetelmän käyttöön noin 250 terveydenhoitajaa ja kouluttaa kaikki uudet työntekijät. Koulutus sisältää kahdeksan työpäivän luentomuotoisen koulutuksen sekä kahden vuoden pituisen työnohjauksen.

Viisivuotistarkastus otettiin neuvolatyön pysyväksi käytännöksi Helsingissä vuonna 1983. Viisivuotistarkastuksen perusmenetelmän toimivuudesta on tehty seurantatutkimuksia. Tulokset osoittavat, että lapsen kehityksen ongelmat voidaan tällä työtavalla luotettavasti tunnistaa. Kehittämisen haasteet ovatkin enemmän puuttumisen keinojen luomisessa.

Kouluterveydenhuolto toimii moniammatillisissa työryhmissä HUS:n ja opetusviraston kanssa muun muassa koulutusyhteistyössä ja toteuttamalla hoitajavaihtoa HUS:n erityispoliklinikoiden kanssa osaamisen vahvistamiseksi.

Terveyslautakunta katsoo, että neuvolaikäisten lasten käytös- ja oppimishäiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen perustaso on selkeä ja yhteistyö sosiaaliviraston kanssa on yhdenmukaistunut. 2000-luvulla käyttöön otetut päivähoidon ja vanhempien täyttämät kyselykaavakkeet ovat tuoneet lisäjäntevyyttä viisivuotistarkastuksiin. Terveydenhoitajille suunnattua varhaisen vuorovaikutuksen ja asioihin puuttumisen koulutusta toteutetaan vuosittain. Kouluterveydenhuollon yhteistyö opetustoimen kanssa on jo vakiintunutta ja se näkyy erityisesti kehittyvänä oppilashuoltotyöskentelynä. Samoin kumppanuussuhde HUS:n lasten ja nuorten sairaalan kanssa on toimiva.

Lasten käytös- ja oppimishäiriöiden monialaisen ja moniammatillisen työn kehittäminen jatkuu terveysasemat-osastossa normaalina toiminnan kehittämisenä, jota tukevat alakohtaiset kehittämistyöryhmät. Toimivuutta seurataan laatumittauksilla. Hoitoonohjaus ja hoidon porrastus on Helsingissä myös määritelty. Meneillään oleva lasten psykiatristen palvelujen kehittäminen (perheneuvolat, lasten arviointipoliklinikat, psykiatriset tutkimukset) voi tuoda muutoksia hoidon porrastukseen ja hoitokäytäntöihin.

./. Terveyslautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.4.2007) mm., että sosiaali- terveys- ja opetustoimi laativat vuonna 2000 erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitsevien 5–8 -vuotiaiden lasten palveluketjujen kehittämissuunnitelman. Sen yhtenä kehittämiskohteena oli lastenneuvoloiden viisivuotistarkastukset, joita on vuodesta 2002 lukien toteutettu neuvolan, lapsen vanhempien ja päivähoidon yhteistyönä.

Yhteistyömallin tavoitteena on lapsen terveyden edistäminen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen mahdollisesti liittyvien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Terveydenhoitajan tarkastuksessa sekä sen jälkeen tehtävässä lääkärin tarkastuksessa arvioidaan mahdollisten lisätutkimusten ja tukitoimien tarve, jotka kirjataan lapsen terveyssuunnitelmaan. Päivähoidon kuvaukseen kirjoitetaan neuvolassa lyhyt yhteenveto 5-vuotisseurannasta ja kuvaus annetaan vanhemmille päivähoitoon vietäväksi, tai lähetetään vanhempien luvalla päivähoitopaikkaan. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan tarvittavista jatkotoimista neuvolan, päivähoidon tai muiden toimijoiden kanssa.

Jatkotutkimuksia ja tukitoimia tarvinneet lapset on ohjattu neuvolan lääkärin tai terveydenhoitajan jatkotutkimuksiin tai seurantaan ja sovittu mahdollisesti uusi aika. Jotkut lapsista on ohjattu myös erikoissairaanhoitoon, eli terveyskeskuksen omaan erikoissairaanhoitoon kuten korvalääkärille, foniatrille tai lasten arviointipoliklinikalle tai HUS:n lasten ja nuorten sairaalaan.

Osa lapsista on ohjattu päivähoidon tukitoimien piiriin, lastensuojelun tai perheneuvolan asiakkaaksi.

Yhteistyömalli on vakiintunut päivähoidon vastuualueella yhtenäiseksi käytännöksi yhtenä varhaisen puuttuminen ja tukemisen muotona.

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hänen oppilashuollon terveyteen liittyvät palvelunsa vaihtuvat neuvolatoiminnasta kouluterveydenhuollon tehtäväksi. Erityisesti tähän vaiheeseen on toiminnassa havaittu kehittämisen tarpeita. Sen johdosta on parhaillaan valmisteilla sosiaalitoimen, opetustoimen ja terveydenhuollon yhteinen esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon prosessin/toimintakäytäntöjen kehittämistyö. Kehittämistyöhön ollaan hakemassa yhdessä opetusministeriön kohdennettua valtionavustusta vuosille 2007–2008.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Opetuslautakunta selvittää lausunnossaan (17.4.2007) asiaan liittyvää säädöspohjaa ja toteaa lisäksi mm., että perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille.

Helsingin opetustoimen vuosien 2007–2009 strategisten linjausten mukaan yhteistyötä lisätään kaupungin sisällä erityisesti oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaalista eheyttä tuetaan ja syrjäytymiskehitykseen puututaan varhain yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opetustoimen vuoden 2007 valtuustotason tavoitteena on, että hallintokuntien välistä yhteistyötä, toimintojen rajapintoja ja yhteistyömuotoja selkiytetään oppilashuollossa. Tätä varten opetustoimen johtaja on asettanut mm. oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyöryhmän sekä työryhmän selvittämään kouluvalmiustutkimuksiin liittyvää työnjakoa. Opetusviraston oppilashuollon, terveyskeskuksen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä sosiaaliviraston lastensuojelun edustajat tapaavat säännöllisesti.

Opetusvirasto on hakemassa esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon kehittämistoimintaan opetusministeriöltä valtionavustusta vuosille 2007 ja 2008. Pyrkimyksenä on vahvistaa esi- ja alkuopetuksen oppilashuoltoa. Opetustoimen näkökulmasta on keskeistä luoda nykyistä paremmat oppilashuollon ja muiden tukitoimien yhteistyörakenteet ja toimintamallit esiopetuksesta alkuopetukseen. Tämä tarkoittaa, että lastenneuvolan 5-vuotistarkastuksen jälkeen lapsi saa tarvitsemansa varhaiskuntoutuksen sekä tukitoimet esiopetuksessa. Koulutulokkaiden erityisen tuen tarve arvioidaan tämän jatkumon pohjalta niin, että oppilas saa koulussa alusta alkaen tarvitsemansa tuen.

Lapsen, jolla on kehitysviive (ml. vaikea-asteiset oppimisen vaikeudet), pitäisi olla kouluikään tullessaan tutkittu ja varhaiskuntoutuksen piirissä. Yleensä nämä lapset siirtyvät kouluiässä oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon seurantaan. Oppilaat, joilla on vaikea-asteinen erityisvaikeus, voivat myöhemmässä vaiheessa tarvita uusia tutkimuksia ja silloin heidät ohjataan uuteen arvioon perustason tai erikoissairaanhoidon erityispalveluihin. Joskus erityisvaikeus todetaan vasta kouluiässä. Tällöin oppilaalle annetaan lähete terveyskeskuksen lasten erityispalveluiden poliklinikalle, lastenpsykiatriselle arviointipoliklinikalle tai erikoissairaanhoitoon. (Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n kehitysviiveisen lapsen hoitoketju).

Opetustoimen näkökulmasta keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta vaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Ongelmallista opetustoimen näkökulmasta on neurologiseen ja psykiatriseen arvioon, hoitoon ja kuntoutukseen pitkään pääsyä odottavien lasten ja nuorten tilanteiden kriisiytyminen ja siitä lapselle, perheelle ja kouluyhteisölle aiheutuvat lisävaikeudet ja -rasitus. Tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä on hankaloittanut entisestään terveys- ja sosiaalitoimen sekä HUS:n lastenpsykiatristen palvelujen organisaatiomuutosten pitkittyminen ja epävarmuus.

Opetuslautakunta toteaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen edellyttää työn painopisteen siirtämistä korjaavasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Tämä tarkoittaa lasten ja nuorten palvelujen organisoinnin ja tuottamisen tarkastelua kunnassa palvelukokonaisuutena. Tuloksellisen toiminnan perustaksi tarvitaan riittävien resurssien ohella yhteiset toimintasuunnitelmat ja -mallit, lasten tutkimus- ja hoitoketjut sekä eri sektorit ylittävät johtamisrakenteet.

./. Opetuslautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Stj toteaa, että terveyslautakunnan ja opetuslautakunnan lausunnoissa mainittu lasten psykiatristen palvelujen uudelleen organisointi on tulossa Khn käsittelyyn syyskaudella 2007. Edelleen Stj toteaa, että merkitessään 7.5.2007 tiedoksi apulaisoikeuskanslerin päätöksen kouluterveydenhuoltoa koskevassa asiassa Khs kehotti opetusvirastoa, terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa tiivistämään yhteistyötään koulu- ja oppilasterveydenhuoltoa koskevissa asioissa keskenään ja tarvittaessa muiden hallintokuntien kanssa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Hellström) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sanna Hellström) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sanna Hellströmille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 6.2.2007
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 12.4.2007
	Liite 3	Opetuslautakunnan lausunto 17.4.2007

LAUSUNNON ANTAMINEN EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE XXXX XXXX:N KANTELUN JOHDOSTA

Khs 2007-793

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa 26.3.2007 hallintokeskukseen saapuneessa lausuntopyynnössään, että XXXX XXXX arvostelee Helsingin kaupungin terveyskeskuksen menettelyä kahta osastonhoitajan tehtävää täytettäessä. Kysymyksessä olivat marraskuussa 2004 täytetty akuuttipsykiatrian osastonhoitajan tehtävä ja helmikuussa 2006 täytetty kuntoutuskodin osastonhoitajan tehtävä. XXXX katsoo, ettei avoimista tehtävistä ilmoitettu eikä niitä täytetty asianmukaista hakumenettelyä noudattaen.

Tulosyksikön johtajan, ylilääkäri Jorma Oksasen selvityksen 31.5.2006 mukaan tehtäviä täytettäessä sovellettiin työsopimuslain mukaista menettelyä ja Helsingin kaupungin tätä koskevia sisäisiä ohjeita (selvitys on asiakirjoissa).

Kuntalain 44 §:ssä (305/2003) säädetään, että sellaista tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Virkaa täytettäessä sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 4 §:ssä säädettyä menettelyä. Säädökset tulivat voimaan 1.11.2003.

Eduskunnan oikeusasiamies pyytää Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kannanottoa asiasta. Lausunnossa pyydetään erityisesti selvittämään, onko kyseiset tehtävät täytetty virka- vai työsopimussuhteisina ja ottamaan lisäksi kantaa siihen, onko noudatettu hakumenettely ollut asianmukainen.

Lausunto on pyydetty viimeistään 6.6.2007.

Terveyskeskus toteaa 9.5.2007 saapuneessa lausunnossaan, että virasto on noudattanut kuntalakia ja kaupungin ohjeita muuttaessaan eräiden viranhaltijoiden virkasuhteet työsopimussuhteiksi 1.11.2003 voimaan tulleen kuntalain muutoksen perusteella. Virkasuhteisina hoidetaan vain julkista valtaa edellyttävät tehtävät. Terveyskeskuksen lääkärit ja ylihoitajat ovat virkasuhteessa. Osastonhoitajat ja heidän välittömässä alaisuudessaan toimiva hoitohenkilökunta ovat työsuhteessa. Osastonhoitajien tehtäviin kuuluu hoitotyötä ja esimiestyötä.

Psykiatrisen toiminnan luonne ei edellytä hoitohenkilökunnan olevan virkasuhteista. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 31.5.2005 todennut, että psykiatrian hoitohenkilökunta ei käytä julkista valtaa kuntalain 44 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Osastonhoitajat ovat kaupungilla työsuhteessa, koska he eivät käytä julkista valtaa. Esimiehenä toimiessaan he käyttävät vain työnjohdollista määräysvaltaa. Koska osastonhoitajat ovat työsuhteessa, heitä ei koske kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki, joka sisältää mm. virkojen julkista hakumenettelyä koskevat säännökset. Työsuhteisia tehtäviä täytettäessä ei sovelleta viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Kaupunki on ohjeistanut 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain johdosta avoimista työpaikoista tiedottamisen. Pääsääntöisesti avoimet työpaikat ilmoitetaan kaupungin sähköisessä hakujärjestelmässä. Ohjeessa todetaan: ”Jos kaupunki haluaa sijoittaa vakinaista henkilöstöään uudelleen tai kaupungin palveluksessa oleva haluaa vaihtaa muihin työtehtäviin, tulee tämä hoitaa sisäisinä siirtoina ilma em. kaltaista hakumenettelyä.”

Henkilöstön tehtäväkierrolla ja urasuunnittelulla mahdollistetaan kelpoisuusvaatimukset täyttävien ja osaamiseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopivien henkilöiden saaminen esimiestehtäviin. Rekrytointitoimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon myös palveluksessa olevien kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden ominaisuudet ja sopivuus tehtävään. Silloin, kun tehtävää on hoitanut sijaisena kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, joka kokemuksensa ja ominaisuuksiensa puolesta on siihen sopiva, ei tehtävää ilmoiteta sisäisesti haettavaksi. Terveyskeskus pitää urasuunnittelun kannalta tärkeänä ja toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömänä, että esimiestehtäviin voidaan valita henkilöitä, jotka ovat käytännön toiminnallaan osoittaneet kyvykkyytensä hoitaa tehtäviä.

Terveyskeskus ilmoittaa, että kaupunginkanslian henkilöstöosasto (nykyisin henkilöstökeskus) on 18.6.2003 antanut ohjeen (laki kunnallisesta viranhaltijasta ja kuntalain muuttamisesta). Henkilöstökeskus ilmoittaa yhtyvänsä edellä olevaan terveyskeskuksen lausuntoon.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ilmoittaa 10.5.2007 saapuneessa lausunnossaan yhtyvänsä terveyskeskuksen antamaan lausuntoon ja toteaa vielä seuraavaa:

Hakumenettely

Kesäkuun 1 päivänä 2001 voimaan tulleen uuden työsopimuslain 2 luvun 6 §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoista yleisesti työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla työntekijöillä. Pykälä ei hallituksen esityksen (HE 157/2000) mukaan tarkoita sitä, että työnantajan olisi ryhdyttävä tiedottamaan sisäisesti kaikista avautuvista työpaikoista.

Kuntalain 44 §

Terveyskeskuksen lausunnossa viitataan Helsingin hallinto-oikeuden 31.5.2005 antamaan päätökseen, jolla hallinto-oikeus hylkäsi mielisairaanhoitajana toimivan Juha Peipon tekemän kunnallisvalituksen.

Ylihoitajan 4.11.2003, 46 § tekemällä päätöksellä Peipon virka oli muutettu työsopimussuhteeksi kuntalain 46 §:n nojalla. Terveyslautakunta hylkäsi Peipon tekemän oikaisuvaatimuksen. Peippo valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus pyysi asiassa sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon. Ministeriö viittasi lausunnossaan hankkimaansa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausuntoon. Mielenterveyslaissa tarkoitetun hoitohenkilökuntaan kuuluvan henkilön tehtävät ovat tavanomaista potilaan hoitoa, eikä näihin tehtäviin kuulu kuntalain 44 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisen vallan käyttöä silloinkaan, kun hoitoon liittyy välttämättömänä osana potilaan perusoikeuksien rajoittaminen. Potilaan perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvät toimenpiteet ovat hoitohenkilöstön toteuttamina väliaikaisia hoitotoimenpiteitä ja välttämättömiä kiiretoimenpiteitä, joista mielenterveyslain mukaan tulee ilmoittaa välittömästi lääkärille ja joita koskevan hallintopäätökset tekee tarvittaessa potilaan hoidosta vastaava tai muu lääkäri siten kuin mielenterveyslaissa 4 a luvussa säädetään. Mielenterveyslaki ei aseta erityisiä vaatimuksia psykiatrisessa yksiköissä työskentelevän hoitohenkilöstön palvelussuhteen laadulle.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Peipon tekemän valituksen 11.10.2006 antamallaan päätöksellä.

Oikeuspalvelut katsoo, että XXXX XXXX:n oikeusasiamiehelle tekemä kantelu ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Stj toteaa, että asiakirjat ovat nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää eduskunnan oikeusasiamiehelle jäljennökset terveyskeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnoista ilmoittaen yhtyvänsä lausunnoissa esitettyyn ja esittää, että asia ei antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin oikeusasiamiehen taholta.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA SEKÄ KOLMEN UUDEN VIRAN PERUSTAMINEN

Khs

Sosiaalilautakunta toteaa (12.4.2007), että kuntalain 44 § 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Kaupunginhallitus päättää muiden kuin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Sosiaalivirastossa on toiminnallisista syistä tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä esitetään yhden toimistonhoitajan viran muuttamista toimistoesimiehen viraksi, sosiaaliviraston johtoryhmän hyväksymän toimistotyön kehittämisprojektin mukaisesti.

Hallinto- ja kehittämiskeskuksen hallintopalvelun yksikössä esitetään yhden taloussihteerin viran muuttamista palveluvastaavan viraksi, koska uusi nimike vastaa paremmin viranhaltijan nykyisiä tehtäviä.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perheoikeudelliset asiat -yksikössä esitetään muutettavaksi yksi elatusturvakäsittelijän virka lastenvalvojan viraksi, koska tehtäviin kuuluu isyys- ja elatussopimusasioissa kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä. Nykyisin ei pystytä tarpeeksi panostamaan vaikeisiin huolto- ja tapaamisriitoihin käsittelyjen ruuhkautumisen vuoksi.

Edelleen lapsiperheiden palvelujen vastuualueen perheoikeudellisten asioiden yksikössä esitetään muutettavaksi yksi elatusturvakäsittelijän virka sosiaalityöntekijän viraksi adoptioneuvontaan, koska tehtäviin kuuluu kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä. Kiinnostus lähinnä kansainväliseen adoptioon kasvaa jatkuvasti, mikä lisää neuvontatarvetta. Adoptioneuvontaan joutuu edelleen jonottamaan vuoden verran, vaikka tilapäistä apua on käytetty.

Vanhusten palvelujen vastuualueen sosiaali- ja lähityön yksikössä esitetään yhden sosiaalityöntekijän viran muuttamista erityissosiaalityöntekijän viraksi 1.9.2007 lukien. Erityissosiaalityöntekijän toimenkuvaan sisältyy asiakastyössä kuntalaisia koskevien päätösten tekemistä sekä kehittämistyötä.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen sijaishuollossa esitetään yhden sosiaalityöntekijän tehtävän muuttamista sosiaalityöntekijän viraksi itsenäistymistä tukevassa toiminnassa, jotta työtehtävään voidaan liittää yksilöhuollon päätöksenteko lastensuojelun asumispalvelujen osalta. Lisäksi sijaishuollossa esitetään viiden vastaavan hoitajan, yhden vastaavan ohjaajan ja kolmen erityissosiaalityöntekijän tehtävien muuttamista nimikettä vastaaviksi viroiksi, koska esitettyjen virkanimikkeiden työtehtävissä käytetään julkista valtaa.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä esitetään kolmen ohjaajan tehtävien muuttamista kolmen ohjaajan viroiksi maahanmuuttajapalvelujen Metsälän vastaanottokeskuksessa, koska ohjaus- ja valvontatehtävissä toimivien ohjaajien tulee säilöönottoyksiköstä annetun lain mukaan olla virkasuhteisia.

Vanhusten palvelujen vastuualueen vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnassa esitetään kahden osastonlääkärin tehtävien muuttamista kahdeksi osastonlääkärin viraksi, koska osastonlääkärit tekevät työssään kuntalaisia koskevia päätöksiä.

Lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä esitetään itäisen sosiaaliaseman kahden sosiaalityöntekijän tehtävien muuttamista kahdeksi sosiaaliohjaajan viraksi työtehtävissä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Itäkeskuksen toimipisteessä sosiaalityöntekijän tehtävä muutetaan 1.1.2008 lukien sosiaaliohjaajan viraksi ja Vuosaaren toimipisteessä 1.2.2008 lukien.

Lasten päivähoidon vastuualueella esitetään kahden perhepäivähoidonohjaajan viran perustamista 1.8.2007 lukien, toinen Maunula–Länsi-Pakila–Tuomarinkylä päivähoitoalueelle ja toinen Kontula–Vesala–Mellunmäki päivähoitoalueelle, koska johtamisrakenneuudistuksen myötä perhepäivähoidonohjaajan nimikkeellä toimivien lukumäärä lisääntyy. Perhepäivähoidonohjaajat tekevät työssään kuntalaisia koskevia päätöksiä. Esitettävien vakanssien rahoitus on huomioitu talousarviossa.

Aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä esitetään yhden sosiaalityöntekijän viran perustamista maahanmuuttajapalvelujen Metsälän vastaanottokeskukseen 1.5.2007–30.4.2010 väliseksi ajaksi. Virkaa tarvitaan yksityismajoituksessa asuvien turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseksi, jotta voidaan laajemmin hoitaa Euroopan Neuvoston direktiivin (2003/9/EY) turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenmaissa koskevat vähimmäisvaatimukset. Esitettävä virka on määräaikainen, koska turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä on ollut laskusuunnassa, vaikka se ei toistaiseksi olekaan näkynyt yksityismajoituksessa asuvien määrässä. Määräaikainen sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa työtehtävissään turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämisessä myöntäessään toimeentulotukea. Valtio korvaa esitetyn sosiaalityöntekijän palkkakustannukset kokonaan.

Edellä mainituista virkanimikemuutoksista ja uusien virkojen perustamisesta aiheutuu kustannuksia yhteensä 8223,59 euroa/kk sekä tehtävien muuttamisesta viroiksi muodostuu säästöä 812,92 euroa/kk, jolloin lisäkustannukset ovat yhteensä 7410,67 euroa/kk. Valtio korvaa näiden osalta 100 % aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikön vastaanottokeskustoiminnasta aiheutuvat kulut eli yhden sosiaalityöntekijän virasta aiheutuvat palkkakustannukset ajalla 1.5.2007–30.4.2010.

Lisäkustannukset on otettu tai tullaan ottamaan huomioon viraston talousarviossa

Sosiaalilautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia virkajärjestelyjä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.6.2007 lukien, ellei toisin mainita:

1 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

038976	toimistonhoitaja	1764,20	toimistoesimies

Hallinto- ja kehittämiskeskus

010005	taloussihteeri	2399,94	palveluvastaava

2 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike	Uusi tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk
Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

035124	elatusturvakäsittelijä	1735,34	lastenvalvoja	2334,10

035153	elatusturvakäsittelijä	1735,34	sosiaalityöntekijä	2396,71

Vanhusten palvelujen vastuualue

028145	sosiaalityöntekijä	2334,10	erit.sosiaalityöntekijä 1.9.2007 lukien	2483,46

3 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike
Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

035875	sosiaalityöntekijä	2334,10	sosiaalityöntekijä
083023	vastaava hoitaja	1977,32	vastaava hoitaja
036339	vastaava hoitaja	1977,32	vastaava hoitaja
035867	vastaava hoitaja	1977,32	vastaava hoitaja
083014	vastaava hoitaja	1977,32	vastaava hoitaja
024980	vastaava hoitaja	1977,32	vastaava hoitaja
025990	vastaava ohjaaja	1977,32	vastaava ohjaaja
035500	erit.sosiaalityöntekijä	2527,67	erit.sosiaalityöntekijä
024978	erit.sosiaalityöntekijä	2527,67	erit.sosiaalityöntekijä
026324	erit.sosiaalityöntekijä	2527,67	erit.sosiaalityöntekijä

Aikuisten palvelujen vastuualue

027606	ohjaaja	1818,34	ohjaaja
027607	ohjaaja	1818,34	ohjaaja
027608	ohjaaja	1818,34	ohjaaja

Vanhusten palvelujen vastuualue

021401	osastonlääkäri	3591,93	osastonlääkäri
039028	osastonlääkäri	3591,93	osastonlääkäri

4 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike	Uusi tehtävä- kohtainen palkka euroa/kk
Aikuisten palvelujen vastuualue

035360	sosiaalityöntekijä	2334,10	sosiaaliohjaaja 1.1.2008 lukien	1927,64

084361	sosiaalityöntekijä	2334,10	sosiaaliohjaaja 1.2.2008 lukien	1927,64

5 Perustaa seuraavat uudet virat

Perustettava virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
Lasten päivähoidon vastuualue 1.8.2007 lukien

perhepäivähoidonohjaaja	2190,00
perhepäivähoidonohjaaja	2190,00

Aikuisten palvelujen vastuualue 1.5.2007-30.4.2010

sosiaalityöntekijä	2334,10

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048



Kokousaika	21.5.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Khn päätös	lainanumero	pääoma 30.4.2007 euroa
16.12.1985	311-224	152 295,55
7.1.1985	313-52	216 121,49
25.6.1984	313-102	35 353,10
	yhteensä	403 770,14