HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

NESTE MARKKINOINTI OY:N HAKEMUS SUUNNITTELUTARVERATKAISUA VARTEN

Khs 2007-532

Neste Markkinointi Oy pyytää (22.6.2006) suunnittelutarveratkaisua Laajasalon (412) kylässä olevalle tilalle R:No 1:253 (Koirasaarentie 30 ja 35) määräaikaisten ja tilapäisten lupien mukaisten voiteluainetehtaan, varastohallin, toimistorakennuksen, säiliöiden ym. pitämiseksi paikoillaan 31.12.2010 asti.

Helsingin kaupunki on vuokrannut hakijalle em. tilasta maa-alueita, joiden vuokra-aika päättyy 31.12.2010. Hakija haluaa jatkaa nykyistä toimintaa vuokra-alueilla niin pitkään, kuin se on alueen jatkokehittäminen huomioon ottaen mahdollista.

Kaj toteaa, että Laajasalon öljynhuoltoalueella (Koirasaarentie, Haakoninlahdentie) toimivat Neste Markkinointi Oy:n lisäksi oy Esso ab ja oy Shell ab, jotka ovat myös jättäneet hakemuksensa suunnittelutarveratkaisua varten. Ko. yhtiöiden hakemukset ovat tämän kokouksen esityslistalla. Koska yhtiöiden hakemukset koskevat samaa rakennuspaikkaa, kaupunkisuunnittelulautavirasto on 13.2.2007 antanut yhden, oy Esso ab:n, oy Shell ab:n ja Neste Markkinointi Oy:n hakemuksia koskevan yhteisen lausunnon (Liite 4).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa mm., että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa, ja joka rakennusjärjestyksessä on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n ja 72 §:n mukaiseksi suunnittelutarveratkaisualueeksi.

Selostus Alueet

Nesteen hakemus koskee kaupungin omistamia alueita.

Kaavatilanne

Alueella ei ole asemakaavaa.

Yleiskaava 2002:ssa öljynhuoltoalue on varattu kerrostalovaltaiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle. Alueen keskelle on osoitettu keskustatoimintojen varaus. Katajanokalta on osoitettu metroyhteys Kruunuvuorenrantaan ja sieltä edelleen kääntyen Yliskylän kautta Hevossalmen suuntaan.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteilla Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja siihen liittyvä maankäyttösuunnitelma. Osayleiskaava sisältää öljynhuoltoalueen. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi osayleiskaavan ohjelman 2.6.2005 ja käsitteli osayleiskaavaluonnosta 20.6.2006 antaen jatkosuunnitteluohjeita. Osayleiskaavaluonnos on menossa uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 10.5.2007. Kaupunginvaltuustoon osayleiskaavaehdotus edennee keväällä 2008. Asemakaavoja aletaan laatia heti osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen ja kunnallistekniikan rakentaminen alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2011 ja asuntorakentaminen vuonna 2012 heti kun alue vapautuu öljynhuoltotoiminnasta.

Alueelle rakennetaan uusi korkeatasoinen merellinen kaupunginosa noin 10 000 asukkaalle ja noin 50 000 k-m2 toimitiloja. Pääosa asunnoista, toimitiloista ja palveluista keskittyy öljynhuoltoalueelle. Kruunuvuorenranta on yksi Helsingin tärkeimmistä asuntotuotantokohteista 2010- ja 2020-luvuilla.

Suunnittelutarveratkaisu

Nykytilanne

Alueella toimii nykyisin neljä öljy-yhtiötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen öljytuotteiden varmuusvarasto pääosin kaupungin vuokraamalla maalla.

Neste Oil Oyj:llä on voiteluainetehdas sekä siihen liittyvää raaka-aine ja valmistuotevarastointia. Lisäksi Nesteellä on alueella öljysataman turvallisuutta palveleva pumppuasema ja laivalaituri. Neste toimii kokonaisuudessaan vuokramaalla.

oy Esso ab:n toiminta on pääosin polttoaineiden varmuusvarastointia. Esson alueella on myös laivalaituri. Yhtiö toimii osittain omistamallaan maalla.

oy Shell ab:lla on alueella voiteluainetehdas, polttoaineterminaali ja laivalaituri. Shell omistaa osan alueestaan. Shellin omistamalla maalla on esim. Huoltovarmuuskeskuksen öljytuotteiden varmuusvarasto.

Setynoil Oy toimii vuokramaalla ja harjoittaa voiteluaineiden ja autokemikaalien valmistusta ja pakkaustoimintaa. Setynoil Oy on ilmoittanut muuttavansa Järvenpäähän viimeistään vuonna 2008 eikä ole hakenut vuokra-ajan jatkoa.

Määräaikaisten lupien lisäksi alueelle on aikoinaan myönnetty lukuisia pysyviä rakennuslupia.

Päätökset

Kaupunginvaltuusto on 18.9.1996 hyväksyessään yleiskaava 1992:n toteuttamissuunnitelman tarkistamisen päättänyt, että öljysataman muuttaminen asuntoalueeksi ajoittuu vuoteen 2010.

Kaupunginhallitus päätti 21.8.2000 kehottaa satamalautakuntaa jatkamaan Laajasalon öljysatamassa sijaitsevien öljy-yhtiöiden vuokrasopimuksia enintään vuoden 2010 loppuun. Jatkaessaan vuokrasopimuksia satamalautakunta ilmoitti öljy-yhtiöille kaupungin kantana, että vuoden 2010 jälkeen koko alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat alueet muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi.

Kaupunginjohtaja päätti 7.11.2001 asettaa yhteistoimintaryhmän ohjaamaan ja valvomaan Laajasalon öljysatama-alueen purku-, kunnostus- ja muiden toimenpiteiden suunnittelua ja käytännön toteutusta. Suunnittelutarveratkaisun 5.11.2001 mukaan öljysataman määräaikaisten rakennuslupien jatkaminen 31.12.2006 jälkeen uudella suunnittelutarveratkaisulla edellyttää hyväksyttyä muutosprosessia kuvaavaa toimenpidesuunnitelmaa. Öljy-yhtiöt ovat laatineet toimintojensa alasajoon, rakenteiden purkuun ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen tähtäävät toimenpidesuunnitelmat. Vs. kaupunginjohtaja on 17.1.2007 päättänyt johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi oy Esso ab:n, Neste Oil Oyj:n, oy Shell ab:n ja Setynoil Oy:n öljysatamatoimintojen alasajoon tähtäävät toimenpidesuunnitelmat ja todennut, että toimenpidesuunnitelmien mukaan öljysataman purku-, puhdistus- ja kunnossapitotoimenpiteet toteutetaan öljysataman vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti 31.12.2010.

Kaupunginjohtaja on 23.1.2007 lähettänyt kirjeen oy Shell ab:lle, oy Esso ab:lle ja Neste Oil Oyj:lle koskien em. yhtiöiden hakemuksia vuokra-ajan jatkamiseksi 31.12.2010 jälkeen. Kirjeessä todetaan, että öljy-yhtiöiden hakemukset eivät anna aihetta jatkotoimenpiteisiin vaan, että Laajasalon öljysataman suhteen pitäydytään kaupunginvaltuuston vuonna 1996 asettamassa aikataulussa alueen muuttamiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Kaupunki on osallistunut Uudenmaan liiton johtamaan selvitystyöhön, jossa kartoitetaan öljynhuoltotoiminnan uudelleensijoitusvaihtoehtoja. Loppuraportissa Inkoon satama ja Porvoon Kilpilahti todetaan mahdollisiksi Laajasaloa korvaaviksi sijaintipaikoiksi. Huoltovarmuuskeskuksen öljyvarastointitoiminnan Laajasalossa on tarkoitus päättyä öljynhuoltotoiminnan päättymisen yhteydessä. Talous- ja suunnittelukeskus avustaa Huoltovarmuuskeskusta uuden varmuusvaraston sijainnin etsimisessä Helsingin ulkopuolelta kaupungin ja Huoltovarmuuskeskuksen kesken sovitulla tavalla.

Lausunnot Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt lausunnot Helsingin Satamalta, kiinteistövirastolta, pelastuslaitokselta, Turvatekniikan keskukselta, Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Ympäristökeskukselta. Helsingin Satama on ilmoittanut, ettei anna lausuntoa asiasta. Kiinteistöviraston lausunto vastaa Helsingin Sataman kantaa asiasta.

Kiinteistövirasto esittää (29.1.2007) mm. seuraavaa:

Esso ja Shell ovat arvioineet toimenpidesuunnitelmissaan vuokra-alueensa purku- ja puhdistustöiden kestoksi enintään 1,5 vuotta. Esson mukaan maaperäsaneerauksessa ja purkutöissä arvioitua aikaa voidaan lyhentää lisäämällä konekapasiteettia.

Kiinteistöviraston mukaan alueiden puhdistamista edellyttävien ympäristölupahakemusten käsittelyyn Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on syytä varata riittävästi aikaa eli noin 12 kuukautta. Puolen vuoden aikavaraus mainittuun lupakäsittelyyn on liian vähän. Lisäksi on huomioitava, että kunnostuslupien on oltava lainvoimaisia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Alueen kaavoitus on vireillä. Rakentaminen on alkamassa Koirasaarentien varsilla arviolta jo vuosina 2009–2010. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös öljysatama-alue saadaan kunnallistekniikan rakentamisen piiriin heti vuokrasopimusten päättyessä. Ottaen huomioon edellä mainittu, yhtiöiden toimenpidesuunnitelmissaan esittämät arviot purku- ja puhdistamistöihin käytettävästä ajasta ja yhtiöiden yhtäläinen kohtelu öljysataman rakennuslupia voitaisiin jatkaa enintään 31.12.2009 saakka.

Mikäli ennalta varattu aika ei lähempänä purku- ja puhdistamistöiden aloittamista osoittaudukaan riittäväksi, öljy-yhtiöt ovat joka tapauksessa vuokrasopimusten mukaan velvolliset varaamaan mainittuihin töihin riittävän ajan ja suorittamaan ne vuokrasopimusten mukaisesti 31.12.2010 mennessä. Mainittuja purku- ja puhdistamisvelvoitteita tehostavat vuokrasopimuksissa myös teettämisuhat ja sopimussakot.

Vanhoja lupia tulisi jatkaa sellaisin perustein ja ehdoin, jolla turvataan alueen kaavoitus, tuleva maankäyttö ja ympäristön suojelu. Alueet on voitava ottaa uuteen käyttötarkoitukseen 1.1.2011 lukien eli heti vuokra-aikojen päättymisen jälkeen 31.12.2010.

Pelastuslaitoksen puolesta (30.1.2007) ei ole estettä jatkaa öljysataman rakennuslupia määräaikaisesti siten, että rakennusten ja rakennelmien purkaminen, maaperän puhdistus ja alueen siistiminen on mahdollista suorittaa 2010 loppuun mennessä vuokraehtojen mukaisesti.

Suunnittelutarveratkaisun aikataulutuksessa tulee lähteä siitä, että koko alue mukaan lukien oy Shell ab:n ja oy Esso ab:n omistamat alueet muutetaan asuntoalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi. Turvatekniikan keskus ja pelastuslaitos ovat antaneet aikaisemmissa lausunnoissa minimi suojaetäisyydet asumisen ja varastoinnin välille.

Ympäristökeskus esittää (30.1.2007) mm. seuraavaa:

Öljyhuoltoalueen muuttaminen asuinkäyttöön asettaa suunnittelulle suuria vaatimuksia. Muutos on toteutettava huolellisesti harkiten laajassa yhteistyössä.

Alueella toimivilla yrityksillä on ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädännön mukaiset päätökset toimintansa jatkamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vireillä oy Shell ab:n ja oy Esso ab:n toimintaa koskeva ympäristölupahakemus.

Ympäristöluvissa on määräyksiä ympäristön, mukaan lukien maaperä, pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pääosassa lupapäätöksiä ei kuitenkaan ole toiminnan lopettamista ja sen jälkeisiä toimenpiteitä koskevia määräyksiä. Vireillä olevista hakemuksista annettavissa päätöksissä sellaisia tultaneen antamaan. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Toimintaa ei saa muutettuna jatkaa, ennen kuin muutos on lainvoimainen.

Maaperän puhdistaminen tavoiteaikaan vuoden 2010 loppuun mennessä edellyttää purkamis- ja puhdistamistoimista päättämistä hyvissä ajoin, jotta tuleville purkamisille ja maaperän puhdistamiselle hallintomenettelyineen jää riittävästi aikaa. Öljy-yhtiöiden arvioimat ajat 0,5 vuotta maaperän puhdistamisen lupakäsittelylle ja 1–1,5 vuotta puhdistamiselle ovat mahdollisia ihannetapauksessa. Ajat ovat kuitenkin pidempiä, jos käsittelyyn tulee kerralla useita hakemuksia, esitettyihin suunnitelmiin on tehtävä täydennyksiä tai puhdistamista ei voidakaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta voidaan käsitellä lyhyemmässä ajassa kuin ympäristölupahakemus. Ilmoitusmenettelyä voidaan soveltaa, jos pilaantuneisuus on kattavasti tutkittu, puhdistusmenetelmä on yleisesti käytössä ja hyväksyttävä, eikä toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista.

Ennen maaperän puhdistamisen lupahakemuksen tai ilmoituksen jättämistä on varattava riittävästi aikaa koko alueen kattaviin pilaantuneisuustutkimuksiin, jotka yleensä kannattaa tehdä monessa toisiaan tarkentavassa vaiheessa.

Varsinaisten öljy-yhtiöiden toiminta-alueiden lisäksi Tahvonlahteen laskevan ojan uoma ja mahdollisesti lahden sedimentti on likaantunut yhtiöiden toiminnasta. Öljy-yhtiöiden on esitettävä suunnitelma myös näiden alueiden puhdistamiseksi.

Ympäristösuojelulainsäädännössä on yleinen maaperän pilaamiskielto. Luvansaajilta edellytetään lisäksi, että he huolehtivat ja riittävin tarkastuksin varmistuvat, että esimerkiksi alueella olevista säiliöistä ja niiden vallitiloista, putkistoista, laitteistoista tai muista kemikaalien kuljettamiseen, säilyttämiseen tai varastointiin tarkoitetuista tiloista ei mahdollisessa vuoto- tai muussa onnettomuustilanteessa pääse maaperään tai ympäristöön ympäristöä pilaavia haitta-aineita. Tähän velvoittaa myös maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 4 momentti, jonka mukaan rakentamisen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Alueella olevat rakennukset ja rakennelmat, kuten laitteistot, putkistot, säiliöt ja vallitilat, tulee purkaa ja purkamisesta syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn vuokra-ajan päättymiseen mennessä. Maanvuokrasopimuksissa on tätä koskevia määräyksiä, mutta myös toiminnan päättyminen ja purkujätteistä huolehtiminen edellyttää ympäristönsuojeluviranomaisten päätöksiä.

Turvatekniikan keskus (TUKES) viittaa (18.1.2007) kantanaan 20.12.2005 antamaansa lausuntoon Laajasalon öljynhuoltoalueen turvallisuudesta. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

TUKESin käsityksen mukaan suurin alueella tapahtuva vaara on tulipalo. Tulipalossa muodostuva lämpösäteily voi aiheuttaa lisäsyttymiä ja siten vaaran kasvua. Alueellisesti vaikuttavin ongelma aiheutunee kuitenkin tulipalossa syntyvistä savukaasuista, jotka aiheuttavat laajan alueen evakuointitarpeen.

TUKES katsoo, että palavien nesteiden laajamittainen varastointi asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä ei ole suositeltavaa. Lähtökohtana on, että turvaetäisyys palavan nesteen vallitilasta mitattuna tulee olla vähintään 300 metriä. Turvaetäisyyden sisäpuolella ei saa olla asuinrakennuksia, tiloja, joissa ihmisiä oleskelee tai toimintaa, josta aiheutuisi vaaraa palavien nesteiden varastoinnille, siirrolle tai satamassa tapatuvalle palavan nesteen käsittelylle. Myöskään palavien nesteiden käsittelyssä sattuvat vuodot ja tulipalot eivät saa aiheuttaa vaaraa alueella oleville ihmisille, rakenteille tai muulle ympäristölle.

TUKES katsoo, että Koirasaarentien varteen ajateltu asuinalue on sellaisella etäisyydellä palavien nesteiden varastoista ja voiteluaineiden valmistuslaitoksesta, että alueen rakentamiselle ei käytettävissä olevien tietojen perusteella liene estettä.

Kaitalahden alue ja sen laajennus on osittain esitetyn suoja-alueen sisäpuolella. Vaikka alueen sisällä jo on asuinrakennuksia, ei lisärakentaminen alle 300 m etäisyydelle maanpäällisten säiliöiden vallitilasta ole suotavaa.

Itse öljysatama-alueen rakentaminen samaan aikaan kun öljysatamassa on toimintaa, jota ajetaan alas, ei ole suotavaa. Erilaiset erikoistilanteet, kuten tuotantolaitoksen rakenteiden purku samaan aikaan kun laitoksessa on vielä toimintaa, on riskialtis vaihe.

Kalliovarastojen päälle ei ole suotavaa sijoittaa rakenteita, pysäköintitiloja eikä muitakaan oleskelualueita. Riittävä suoja-alue on varattava myös kalliovarastojen ilmastointi- ja pumppaamotilojen ympärille. Etäisyys voi kuitenkin olla vähemmän kuin maanpäällisille säiliöille esittämämme 300 m.

Alueen liikennejärjestelyt ovat jo nyt aika haavoittuvia ja siksi tulee ottaa huomioon, että pelastuslaitoksen ajoneuvoilla on oltava esteetön pääsy kaikissa olosuhteissa öljysatamaan. Alueen rakentamisen aikana ei alueelle pääsy saa vaikeutua.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (22.3.2007), että yksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityiskysymyksistä on Laajasalon öljysataman ja –varaston vaihtoehtoisen sijaintipaikkojen selvittäminen.

Hakemuksen mukaiset hankkeet sijaitsevat laadittavan Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan alueella. Kaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.12.2005.

Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä lupien voimassaoloaikaa harkittaessa on aikataulutus tulevan asemakaavoituksen kanssa tärkeää. Asemakaavassa selviää lopullisesti kunnostuksen vaatimustaso osa-alueittain.

Uudenmaan ympäristökeskus haluaa tuoda myös esiin, että hankkeesta vastaavien on syytä selvittää vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen kaavallinen tilanne sen varmistamiseksi, onko toiminta mahdollista siirtää uuteen paikkaan. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve on selvitettävä.

Osallisten kuuleminen Rajanaapuria Aarne ja Heikki Aarnio/Palkkiyhtymä Oy:tä on kuultu. Muistutuksia ei ole esitetty.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Laajasalon öljynhuoltoalue on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarvealuetta (MRL 16 ja 72 §). Kaupunginhallituksen suunnittelutarveratkaisussa määrätään ehdot määräaikaisten lupien jatkamiselle. Rakennusluvan myöntäminen tai jatkaminen mm. edellyttää, ettei aiheuteta haittaa kaavoitukselle, kaavan totuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuteta haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. (MRL 137 ja 172 §).

Laajasalon öljysatama-alueella kaavoituksen lähtökohtana on, että alue tulee voida ottaa käyttöön uudessa tarkoituksessaan heti vuokra-ajan päättymisen jälkeen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuslupia voidaan myöntää ja vanhoja lupia jatkaa vain kaavoituksen ja tulevan maankäytön turvaamiseen sekä ympäristöhaittojen minimoimiseen tähtäävillä ehdoilla.

Öljysataman alasajon tulisi tapahtua yhtenä kokonaisuutena
samanaikaisesti

Turvatekniikan keskuksen ja pelastuslaitoksen lausuntojen mukaan öljyhuoltotoimintojen suurin turvallisuusriski on varastoitujen palavien nesteiden tulipalo. Öljy-yhtiöiden suorittamien lämpösäteilylaskentojen mukaan säiliöpalo aiheuttaisi lisäsyttymisvaaran kasvua n. 50 m:n etäisyydelle säiliöistä. Alueellisesti vaikuttavimman ongelman muodostavat tulipalossa syntyvät savukaasut, jotka aiheuttavat laajan alueen evakuointitarpeen. Turvaetäisyys maanpäällisistä palavan nesteen säiliövarastoista on 300 metriä, minkä sisäpuolelle ei saa rakentaa uusia asuinrakennuksia tai tiloja, joissa oleskelee ihmisiä. Näin ollen vain Esson alueen eteläosassa polttonesteiden varastointi olisi mahdollista asuntorakentamisen käynnistyttyä Kruunuvuorenrannan itä- ja pohjoisosassa.

TUKES toteaa, että öljysatama-alueen rakentaminen samaan aikaan kun öljysatamassa on toimintaa, jota ajetaan alas, ei ole suotavaa. Erilaiset erikoistilanteet, kuten tuotantolaitoksen rakenteiden purku samaan aikaan kun laitoksessa on vielä toimintaa, on riskialtis vaihe.

Lausuntojen mukaan asuntorakentaminen Koirasaarentien varteen olisi mahdollista öljyhuoltoalueen toiminnasta riippumatta. Kaitalahden alue ja sen laajennus on osittain esitetyn suoja-alueen sisäpuolella. Vaikka alueen sisällä jo on asuinrakennuksia, ei lisärakentaminen alle 300 m etäisyydelle maanpäällisten säiliöiden vallitilasta ole suotavaa.

Vaikka lausuntojen mukaan joidenkin öljysatamatoimintojen jatkuminen alueella voisi olla mahdollista lyhyen aikaa, aluetta rakennettaessa ei se ole kaupungin edun mukainen ratkaisu. Asuntoalueen ja öljysataman lyhytaikainenkin rinnakkain toimiminen on ongelmallinen lähtökohta suunnittelulle, rakentamiselle ja alueen markkinoinnille. Rakentaminen öljysatama-alueella alkaa Haakoninlahden alueelta vuonna 2011 kunnallistekniikan rakentamisella ja seuraavana vuonna asuntorakentaminen. Joidenkin alueen osien aitaaminen öljysatamakäyttöön estää kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisen systemaattisen kunnallistekniikan rakentamisen ja alueen vaiheittain toteutuksen. Tilanne, jossa öljynhuoltotoiminta jatkuu alueella rinnan asuntorakentamisen kanssa ja osa alueen maaperästä on saastunutta, ei ole hyvä lähtökohta korkeatasoisen asuinalueen markkinoinnille.

Kaupungin kantana tulisi olla, että öljysatama-alueen alasajon tulisi tapahtua yhtenä kokonaisuutena samanaikaisesti mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat alueet siten, että alue muutetaan asuin- ja siihen sopivaan työpaikkakäyttöön 1.1.2011 alkaen.

Säilytettävät rakennukset ja rakenteet

Kaupunki on inventoinut alueen rakennukset ja rakenteet selvittääkseen onko tarkoituksenmukaista säilyttää joitakin rakennuksia tai rakenteita käytettäväksi alueelle rakennettavan uuden asuinalueen osina. Alustavissa selvityksissä on osoittautunut, että mm. Shellin, Esson ja Nesteen isoilla laivalaitureilla voisi olla käyttöä jatkossa. Kaupunki ilmoittaa öljy-yhtiöille hyvissä ajoin ennen purkamisen aloittamista säilytettävistä rakennuksista ja rakenteista.

Yhtiöiden selvitys- ja toimenpidevastuut

Yhtiöiden omistamalla varsinaisella toiminta-alueella, merialueella sekä yhtiöiden ja kaupungin omistaman varsinaiseen toiminta-alueen ulkopuolisella maa-alueella pätevät samat toiminnan lopettamisen selvitys- ja toimenpidevastuut, kuin mitkä on kirjattu kaupungin omistaman maan vuokrasopimuksiin. Lisäksi tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain ja sitä edeltäneen lainsäädännön mukaiset velvoitteet. Huoltovarmuuskeskuksen toimintojen lopettamisen osalta selvitykset ovat keskeneräisempiä kuin öljy-yhtiöiden.

Muut luvat ja suunnitelmat

Yhtiöiden tulee jättää maaperän kunnostamista koskevat lupahakemuksensa lupaviranomaiselle riittävän aikaisin siten, että lupapäätös on lainvoimainen ennen töiden suunniteltua aloitusajankohtaa. Yhtiöiden tulisi selvittää rakennusten ja rakennelmien purkamista koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitusmenettely, koska öljyhuoltoalueen purkamisesta saattaa aiheutua haitallisia päästöjä ja merkittävä määrä jätettä, joka edellyttää erityistoimia (YSL § 62). Öljyhuoltoalueen purkusuunnittelussa on varattava riittävästi aikaa haitta-aineita sisältävien rakenteiden ennakkoselvityksiin. Myös työsuojelusuunnitelman laatimiseen on varattava riittävästi aikaa. Yhtiöiden tulisi käynnistää välittömästi neuvottelut pelastus- ja turvallisuusviranomaisten kanssa toimintojen lopettamisen edellyttämistä toimista.

Lupien määräaika

Keskeinen ehto koskee lupien määräaikaa. Suunnittelutarveratkaisun 5.11.2001 mukaan öljysataman määräaikaisten rakennuslupien jatkaminen 31.12.2006 jälkeen uudella suunnittelutarveratkaisulla edellyttää hyväksyttyä muutosprosessia kuvaavaa toimenpidesuunnitelmaa. Öljy-yhtiöt ovat laatineet toimintojensa alasajoon, rakenteiden purkuun ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen tähtäävät toimenpidesuunnitelmat, jotka kuitenkin koskevat vain vuokra-alueita.

Öljy-yhtiöt arvioivat toimenpidesuunnitelmissa pilaantuneen maan puhdistamiseen tähtäävien ympäristölupa-anomusten käsittelyn kestävän noin 6 kuukautta ja pilaantuneen maaperän puhdistustöiden 1–1,5 vuotta. Rakennusten ja rakenteiden purku suoritetaan samaan aikaan maaperän puhdistamisen kanssa. Öljy-yhtiöt arvioivat rakennusten ja rakenteiden purkamisen kestävän 6–7 kuukautta.

Lausuntojen mukaan öljy-yhtiöiden arvioimat ajat 0,5 vuotta maaperän puhdistamisen lupakäsittelylle ja 1–1,5 vuotta puhdistamiselle ovat liian lyhyet. Ennen maaperän puhdistamisen lupahakemuksen tai ilmoituksen jättämistä on varattava riittävästi aikaa koko alueen kattaviin pilaantuneisuustutkimuksiin, jotka yleensä kannattaa tehdä monessa toisiaan tarkentavassa vaiheessa. Öljy-yhtiöiden varsinaisten toiminta-alueiden lisäksi ainakin Tahvonlahteen laskevan ojan uoma ja mahdollisesti Tahvonlahden ja muun merialueen sedimentti sekä varsinaisten toiminta-alueiden ulkopuolinen maa-alue ovat likaantuneet yhtiöiden toiminnasta. Öljy-yhtiöiden on esitettävä suunnitelma myös näiden alueiden puhdistamisesta. Alueella olevat rakennukset ja rakennelmat tulee purkaa ja purkamisesta syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn vuokra-ajan päättymiseen mennessä. Maanvuokrasopimuksissa on tätä koskevia määräyksiä, mutta toiminnan päättyminen ja purkujätteistä huolehtiminen edellyttävät myös ympäristösuojeluviranomaisten päätöksiä.

Ottaen huomioon edellä mainittu, yhtiöiden toimenpidesuunnitelmissaan esittämät arviot purku- ja puhdistamistöihin käytettävästä ajasta ja yhtiöiden yhtäläinen kohtelu kaupunkisuunnitteluviraston kanta on, että öljysataman rakennuslupia voidaan jatkaa enintään 31.12.2009 saakka. Tämän jälkeen rakennuslupia ei enää tule jatkaa.

Laajasalon yhteistoimintaryhmä

Öljy-yhtiöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen pyrkimys toiminnan jatkamiseen alueella mahdollisimman pitkään vuokra-aikana ja samanaikainen valmistautuminen toiminnan alasajoon ja vuokra-alueiden luovuttamiseen 31.12.2010 edellyttää ehdotonta suunnitelmallisuutta ja aikataulujen noudattamista. Yhteistoimintaryhmän työn jatkuminen on kaupunkisuunnitteluviraston mielestä erittäin tärkeää muutosprosessin suunnitelmallisen ja aikataulun mukaisen etenemisen varmistamisen kannalta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää uutta alueellista suunnittelutarveratkaisua Laajasalon öljysataman alueella tarpeellisena, jotta öljy-yhtiöt ja huoltovarmuuskeskus voivat jatkaa alueella toimintaansa mahdollisimman pitkään vuokra-aikana ja samalla valmistautua toiminnan alasajoon ja suorittaa sen edellyttämät toimenpiteet.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia mikäli suunnittelutarveratkaisu myönnetään 31.12.2009 saakka.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa suunnittelutarveratkaisun myöntämistä 31.12.2009 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee päätöksen nro 2007-532/526 mukaisesti myöntää suunnittelutarveratkaisun Neste Markkinointi Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 31.12.2009 asti Laajasalon kylän tilalla R:No 1:253 ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä eli 31.12.2010.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelutarveratkaisuluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.2.2007

OY SHELL AB:N HAKEMUS SUUNNITTELUTARVERATKAISUA VARTEN

Khs 2007-530

oy Shell ab hakee (21.6.2006) suunnittelutarveratkaisua Laajasalon (412) kylässä olevalle tilalle R:No 1:253 (Haakoninlahdentie 1) määräaikaisten ja tilapäisten lupien mukaisten rakennusten, mm. öljynsekoittamo- ja pakkaamorakennuksen, varastorakennuksen ja sosiaalitilarakennuksen, pitämiseksi paikallaan 31.12.2010 asti.

Helsingin kaupunki on vuokrannut hakijalle em. tilasta maa-alueita, joiden vuokra-aika päättyy 31.12.2010. Hakija tarvitsee rakennuksia ja rakennelmia operatiiviseen toimintaan vuokra-ajan päättymiseen asti.

Kaj toteaa, että Laajasalon öljynhuoltoalueella (Koirasaarentie, Haakoninlahdentie) toimivat oy Shell ab:n lisäksi oy Esso ab ja Neste Markkinointi Oy, jotka ovat myös jättäneet hakemuksensa suunnittelutarveratkaisua varten. Ko. yhtiöiden hakemukset ovat tämän kokouksen esityslistalla. Koska yhtiöiden hakemukset koskevat samaa rakennuspaikkaa, kaupunkisuunnittelulautavirasto on 13.2.2007 antanut yhden, oy Esso ab:n, oy Shell ab:n ja Neste Markkinointi Oy:n hakemuksia koskevan yhteisen lausunnon (Liite 4).

Selostus Alueet

Shellin hakemus koskee sekä kaupungin että yhtiön omistamia alueita.

Kaavatilanne

Alueella ei ole asemakaavaa.

Alueelle rakennetaan uusi korkeatasoinen merellinen kaupunginosa noin 10 000 asukkaalle ja noin 50 000 k-m² toimitiloja. Pääosa asunnoista, toimitiloista ja palveluista keskittyy öljynhuoltoalueelle. Kruunuvuorenranta on yksi Helsingin tärkeimmistä asuntotuotantokohteista 2010- ja 2020-luvuilla.

Suunnittelutarveratkaisu

Nykytilanne

Alueella toimii nykyisin neljä öljy-yhtiötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen öljytuotteiden varmuusvarasto pääosin kaupungin vuokraamalla maalla.

oy Shell ab:lla on alueella voiteluainetehdas, polttoaineterminaali ja laivalaituri. Polttoaineterminaalin alueella Shell omistaa osan alueestaan. Shellin omistamalla maalla on esim. Huoltovarmuuskeskuksen öljytuotteiden varmuusvarasto, jonka Huoltovarmuuskeskus omistaa.

oy Esso ab:n toiminta on pääosin polttoaineiden varmuusvarastointia. Esson alueella on myös laivalaituri. Yhtiö toimii osittain omistamallaan maalla.

Neste Oil Oyj:llä on mm. voiteluainetehdas sekä pumppuasema ja laivalaituri. Neste toimii kokonaisuudessaan vuokramaalla.

Määräaikaisten lupien lisäksi alueelle on aikoinaan myönnetty lukuisia pysyviä rakennuslupia.

Päätökset

Kaupunginvaltuusto on 18.9.1996 hyväksyessään yleiskaava 1992:n toteuttamissuunnitelman tarkistamisen päättänyt, että öljysataman muuttaminen asuntoalueeksi ajoittuu vuoteen 2010.

Satamalautakunta päätti 12.12.2000 jatkaa Esson, Nesteen ja Setynoilin maanvuokrasopimuksia 31.12.2010 saakka. Sopimuksen ehtoihin on kirjattu varsin kattavat ehdot vuokrattujen alueiden maankäytöstä ja maanvuokrasopimusten päättymiseen mennessä tehtävistä maaperän ja vesistön puhdistustoimenpiteistä. Shell ei sen sijaan suostunut sisällyttämään po. uusia ehtoja vuokrasopimuksiinsa. Shellin osalta satamalautakunta oli jo aikaisemmin 28.2.1995 päättänyt jatkaa Shellin vuokrasopimusta 31.12.2010 saakka. Shellin vuokrasopimukset sisältävät kuitenkin rakennusten ym. purkuehdon ja ehdon, joka velvoittaa yhtiötä suorittamaan tarvittavat maaperän laatututkimukset sekä kustannuksellaan poistamaan mahdollisesti saastunut maaperä alueelta ja saattamaan alue haitattomaan kuntoon. Lisäksi Shell on sitoutunut 15.1.2001 päivätyssä neuvottelupöytäkirjassa siihen, että maaperän puhdistaminen hoidetaan lain määräysten mukaisesti ja että purku- ja puhdistamisvelvollisuus suoritetaan vuokrasopimusten päättymiseen mennessä.

Kiinteistövirasto esittää (29.1.2007) mm. seuraavaa:

Esso ja Shell ovat arvioineet toimenpidesuunnitelmissaan vuokra-alueensa purku- ja puhdistustöiden kestoksi enintään 1,5 vuotta.

Ympäristökeskus esittää (30.1.2007) mm. seuraavaa:

Öljyhuoltoalueen muuttaminen asuinkäyttöön asettaa suunnittelulle suuria vaatimuksia. Muutos on toteutettava huolellisesti harkiten laajassa yhteistyössä.

Turvatekniikan keskus (TUKES) viittaa (18.1.2007) kantanaan 20.12.2005 antamaansa lausuntoon Laajasalon öljynhuoltoalueen turvallisuudesta. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Hakemuksen mukaiset hankkeet sijaitsevat laadittavan Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan alueella. Kaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.12.2005.

Osallisten kuuleminen Rajanaapuria Aarne ja Heikki Aarnio/Palkkiyhtymä Oy:tä on kuultu. Muistutuksia ei ole esitetty.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Öljysataman alasajon tulisi tapahtua yhtenä kokonaisuutena
samanaikaisesti

Shellin voiteluainetehtaan jääminen alueelle olisi mahdollista, jos tehdas, laituri ja putkilinjat erotettaisiin aidatuksi alueeksi. Asuinalueen rakentamista ei kuitenkaan tulisi aloittaa ennen varmuusvarastoluolien tyhjentämistä ja käytöstä poistamista.

Säilytettävät rakennukset ja rakenteet

Kaupunki on inventoinut alueen rakennukset ja rakenteet selvittääkseen onko tarkoituksenmukaista säilyttää joitakin rakennuksia tai rakenteita käytettäväksi alueelle rakennettavan uuden asuinalueen osina. Alustavissa selvityksissä on osoittautunut, että mm. Shellin, Esson ja Nesteen isoilla laivalaitureilla, Shellin alueella sijaitseva lämpökeskuksella ja pystyvarastoluolalla sekä kahdella Shellin alueella sijaitsevalla ja yhdellä Nesteen alueella sijaitsevalla öljysäiliöllä voisi olla käyttöä jatkossa. Kaupunki ilmoittaa öljy-yhtiöille hyvissä ajoin ennen purkamisen aloittamista säilytettävistä rakennuksista ja rakenteista.

Yhtiöiden selvitys- ja toimenpidevastuut

Muut luvat ja suunnitelmat

Lupien määräaika

Laajasalon yhteistoimintaryhmä

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa suunnittelutarveratkaisun myöntämistä 31.12.2009 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee päätöksen nro 2007-530/526 mukaisesti myöntää suunnittelutarveratkaisun oy Shell ab:lle haettuun toimenpiteeseen 31.12.2009 asti Laajasalon kylän tilalla R:No 1:253 ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä eli 31.12.2010.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelutarveratkaisuluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.2.2007

OY ESSO AB:N HAKEMUS SUUNNITTELUTARVERATKAISUA VARTEN

Khs 2007-369

oy ESSO ab hakee (26.5.2006) suunnittelutarveratkaisua Laajasalon (412) kylässä olevalle tilalle R:No 1:253 (Koirasaarentie) määräaikaisten lupien mukaisten sähkökeskuksen, laiturikatoksen, palovesipumppaamon ja vaahtotykkien ohjauskeskuksen pitämiseksi paikoillaan 31.12.2010 asti.

Kaj toteaa, että Laajasalon öljynhuoltoalueella (Koirasaarentie, Haakoninlahdentie) toimivat oy Esso ab:n lisäksi oy Shell ab ja Neste Markkinointi Oy, jotka ovat myös jättäneet hakemuksensa suunnittelutarveratkaisua varten. Ko. yhtiöiden hakemukset ovat tämän kokouksen esityslistalla. Koska yhtiöiden hakemukset koskevat samaa rakennuspaikkaa, kaupunkisuunnittelulautavirasto on 13.2.2007 antanut yhden, oy Esso ab:n, oy Shell ab:n ja Neste Markkinointi Oy:n hakemuksia koskevan yhteisen lausunnon (Liite 4).

Selostus Alueet

Esson hakemus koskee sekä kaupungin että yhtiön omistamia alueita.

Kaavatilanne

Alueella ei ole asemakaavaa.

Suunnittelutarveratkaisu

Nykytilanne

Alueella toimii nykyisin neljä öljy-yhtiötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen öljytuotteiden varmuusvarasto pääosin kaupungin vuokraamalla maalla.

oy Esso ab:n toiminta on pääosin polttoaineiden varmuusvarastointia. Esson alueella on myös laivalaituri. Voiteluainetehtaansa Esso on purkanut vuonna 2002. Yhtiö toimii osittain omistamallaan maalla.

Neste Oil Oyj:llä on mm. voiteluainetehdas sekä pumppuasema ja laivalaituri. Neste toimii kokonaisuudessaan vuokramaalla.

Määräaikaisten lupien lisäksi alueelle on aikoinaan myönnetty lukuisia pysyviä rakennuslupia.

Päätökset

Kaupunginvaltuusto on 18.9.1996 hyväksyessään yleiskaava 1992:n toteuttamissuunnitelman tarkistamisen päättänyt, että öljysataman muuttaminen asuntoalueeksi ajoittuu vuoteen 2010.

Kiinteistövirasto esittää (29.1.2007) mm. seuraavaa:

Ympäristökeskus esittää (30.1.2007) mm. seuraavaa:

Öljyhuoltoalueen muuttaminen asuinkäyttöön asettaa suunnittelulle suuria vaatimuksia. Muutos on toteutettava huolellisesti harkiten laajassa yhteistyössä.

Turvatekniikan keskus (TUKES) viittaa (18.1.2007) kantanaan 20.12.2005 antamaansa lausuntoon Laajasalon öljynhuoltoalueen turvallisuudesta. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Hakemuksen mukaiset hankkeet sijaitsevat laadittavan Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan alueella. Kaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.12.2005.

Osallisten kuuleminen Rajanaapuria Aarne ja Heikki Aarnio/Palkkiyhtymä Oy:tä on kuultu. Muistutuksia ei ole esitetty.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Öljysataman alasajon tulisi tapahtua yhtenä kokonaisuutena
samanaikaisesti

Säilytettävät rakennukset ja rakenteet

Yhtiöiden selvitys- ja toimenpidevastuut

Muut luvat ja suunnitelmat

Lupien määräaika

Laajasalon yhteistoimintaryhmä

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa suunnittelutarveratkaisun myöntämistä 31.12.2009 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee päätöksen nro 2007-369/526 mukaisesti myöntää suunnittelutarveratkaisun oy Esso ab:lle haettuun toimenpiteeseen 31.12.2009 asti Laajasalon kylän tilalla R:No 1:253 ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt

suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä eli 31.12.2010.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelutarveratkaisuluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta
	Liite 3	Asemapiirustus
	Liite 4	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.2.2007

TEOLLISUUSTONTIN VARAAMINEN SUUTARILASTA PRIMULAN LEIMOMOT OY:LLE JA SIIHEN LIITTYVÄT MÄÄRÄALAHANKINNAT SEKÄ TOIMITILATONTIN VARAAMINEN SALMISAARESTA

Khs 2007-1024

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40208 tontit nro 1–7;
Neonpolku, Lampputie, Valokaari

20. kaupunginosan (Länsisatama, Salmisaari) korttelin nro 20048 suunniteltu tontti nro 6; Energiakatu, Hiilikatu

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Primulan Leipomot Oy:lle esitetään varattavaksi Suutarilan teollisuus-alueelta tontit 40208/1–7 uuden leipomon suunnittelua varten. Yhtiö rakentaisi näistä muodostettavalle tontille ensimmäisessä vaiheessa noin 5 500 k-m²:n suuruisen leipomon. Leipomon yhteyteen tulisi tehtaanmyymälä sekä leipomoryhmän ja konsernijohdon toimistotilat. Lisäksi yhtiöllä olisi määräaikainen optio laajentaa leipomoa vielä 5 000 k-m²:llä toisella rakennusvaiheella.

Osa varattavista tonteista on Kapiteeli Oy:n määräysvallassa olevien kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Näiden tontinosien ja tulevien katu-alueiden ostamisesta (yhteensä 17 723 m²) 1 873 745 euron kauppahinnasta tehdään samassa yhteydessä esitys. Ostoon liittyvän neuvottelutuloksen mukaisesti Kapiteeli Oy:n emoyhtiö Sponda Oyj:lle esitetään varattavaksi Salmisaaren toimitila-alueelta tontti (10 000 k-m²). Sponda on hankkimansa Kapiteeli Oyj:n kautta ollut Ruoholahden toimitila-alueella yksi alueen pääkehittäjä ja omistaja. Salmisaaren tontilla yhtiö jatkaa panostusta alueelle rakentamalla asiakasyhtiöidensä käyttöön uusia tiloja.

Aluejärjestelyjen tarve

Oy Primula Ab:n varaushakemus

Oy Primula Ab on lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun 7.12.2006 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki varaisi Suutarilasta suunnitellun teollisuuskorttelin 40208 Primulan Leipomot Oy:n uuden leipomon suunnittelua varten. Leipomon ensimmäinen vaihe olisi suuruudeltaan noin 5 500 k-m², mutta laajennusvaraa tulisi olla noin 5 000 k-m². Yhtiön tavoitteena on saada uusi leipomo valmiiksi vuonna 2008.

Taustatieto yhtiöstä

Oy Primula Ab on vuonna 1908 perustettu ravintola- ja leipomoalan yritys, jonka liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa ja henkilökuntamäärä 258. Primulan Leipomoiden liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa ja Suutarilaan suunniteltuun uuteen leipomoon siirtyisi noin 90 henkilöä.

Tarve uusien tilojen rakentamiseen

Nykyinen leipomo sijaitsee kaupungin vuokratontilla Vallilassa Teollisuuskadun varrella. Kaupunki on käynnistänyt mainitussa korttelissa asemakaavan muutoksen, jossa po. tontti olisi muuttumassa pääosin asuntokäyttöön. Myös yhtiö itse on etsinyt leipomolle uutta sijaintipaikkaa pääkaupunkiseudulta, joka antaisi toiminnan kehittämiselle nykyistä sijaintia paremmat edellytykset.

Yhtiön kanssa käydyissä neuvotteluissa on löydetty Helsingistä ainoastaan yksi tontti, joka sijaintinsa ja kokonsa puolesta soveltuisi yhtiön tarpeisiin. Tontti sijaitsee Suutarilan teollisuusalueella, jonne kaupunki-suunnittelulautakunta on 18.5.2006 hyväksynyt asemakaavan muutos-ehdotuksen. Asemakaavan muutos on tulossa Kvston hyväksyttäväksi 11.4.2007.

Kortteli 40208 on asemakaavan muutosehdotuksessa jaettu tontteihin 1-7, mutta ne yhdistämällä saadaan 25 248 m²:n tontti, jonka rakennusoikeus on 18 936 k-m². Kaupunki omistaa korttelista 14 476 m² ja Kapiteeli Oy:n kiinteistöyhtiöt 10 772 m². Kaupungin omistamaan tontinosaan kuuluu 1 943 m²:n suuruinen osa tonttia 40149/8, joka on vuokrattu Oy Starkki Ab:lle rakennus- ja rautatarvikemyymälää varten 31.12.2026 päättyvin sopimuksin. Mainittu tontinosa toimii kulkuyhteytenä Starkin myymälään ja se käy tarpeettomaksi, kun asemakaavan muutoksen mukaiset uudet kadut rakennetaan.

Uusi leipomo edellyttää suhteellisen laajaa tonttia, kuljetuslogistiikka edellyttää riittäviä lastausalueita ja moderni leipomo toteutetaan nykyään yhteen tasoon. Toimisto- ja myymälätilat sen sijaan voidaan toteuttaa päällekkäin kerroksiin. Suutarilan tontti on sijaintinsa kannalta mainittuun toimintaan optimi, koska se on lähellä Kehä III ja pääkaupunkiseudun keskellä.

Käydyt neuvottelut

Kaupunki on neuvotellut Kapiteeli Oy:n kanssa aktiivisesti yhtiön omistamien po. kortteliin sisältyvien määräalojen hankkimisesta kaupungille. Neuvottelut ovat olleet vaikeita, koska Kapiteeli pitää Suutarilaa yhtenä yhtiön pysyvänä kehittämis- ja omistamiskohteena eikä ole ollut aikeissa luopua alueella omistuksistaan.

Käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, jonka mukaan kaupunki ostaa yhtiön omistamat määräalat mainittuun kortteliin, uusiin katualueisiin ja niihin muihin tontteihin, joissa kaupunki jo nyt omistaa pääosan. Vastikkeeksi kaupunki varaa Spondalle Salmisaaresta 10 000 k-m²:n toimitilatontin 20048/6 ja myy sen yhtiölle kaupungin alueelle hyväksymillä ehdoilla sen jälkeen, kun toimitalo on rakennettu ja käyttöönotettu. Ruoholahti on ollut Kapiteeli Oyj:n pääkehittämiskohde viime vuosina. Yhtiön toteuttamista kohteista voidaan mainita muun muassa Ruoholahden kauppakeskus, Porkkalankadun toimistotalot ja Käräjäoikeus.

Suutarilan kohteen esittely

Asemakaavalliset olosuhteet

Suutarilan teollisuusalueelle on laadittu asemakaavan muutos (11460), jota kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt 3.11.2005 ja 18.5.2006. Ehdotus ei ole saanut vielä lainvoimaa. Kohteen nykyinen teollisuus-varastoalueen asemakaava (9237) on vuodelta 1986.

Ehdotuksen mukaan korttelin nro 40208 tontit nro 4–7 kuuluvat teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY-1), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- tai vastaaviin tiloihin sekä varastomyymälöihin enintään 40 %. Korttelin tonttitehokkuus on 0,75.

Tontti nro 40149/14 on muutosehdotuksessa merkitty myös teollisuus-rakennusten korttelialueeseen (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- tai vastaaviin tiloihin sekä varastomyymälöihin enintään 25 % ellei tässä asemakaavassa ole toisin määrätty. Tontin tehokkuus on 0,75.

Tällä hetkellä vielä voimassa olevassa asemakaavassa nro 9237/21.11.1986 ostoesityksen kohteena olevat tontinosat sekä katu-alueet on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tontteihin nro 40149/4 ja 6, jossa tonttitehokkuus on 0,75.

Omistussuhteet ja pinta-alat

Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 4 omistaa tontin nro 40149/4 ja Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 12 tontin nro 40149/6.

Kaupunkimittausosaston suorittamien alustavien laskelmien mukaan Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 4:n omistamasta nykyisestä tontista nro 40149/4 on merkitty muutosehdotuksen mukaisiin tontteihin nro 40208/4–7 yhteensä 10 772 m²:n suuruiset 8 078 k-m²:n rakennusoikeutta vastaavat tontinosat. Helsingin kaupungin omistamia alueita on mainittuihin tontteihin merkitty yhteensä 459 m², vastaten 344 k-m²:n rakennusoikeutta. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat:

Laskelmien mukaan muutosehdotuksen mukaisen tontin nro 40149/14 pinta-ala on 3 356 m² ja rakennusoikeus 2 518 k-m². Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 12:n omistamasta nykyisestä tontista nro 40149/6 on ko. tonttiin merkitty 646 m²:n suuruinen 485 k-m²:n rakennusoikeutta vastaava tontinosa. Kaupungin omistus ko. tontista käsittää kaksi yhteensä 2 588 m²:n suuruista 1 941 k-m²:n rakennusoikeutta vastaavaa tontinosaa, minkä lisäksi eräs muu yksityinen taho omistaa tontista 122 m²:n suuruisen 92 k-m²:n rakennusoikeutta vastaavan osan.

Lisäksi nykyisen asemakaavan (9237) mukaisista tonteista nro 40149/ 4 ja 6 on muutosehdotuksessa (11460) merkitty Neonpolun, Lamppu-tien ja Valokaaren katualueisiin yhteensä 6 305 m²:n suuruiset alueet, joita kaupunki ei saa asemakaavan muutoksesta johtuen lohkomalla omistukseensa, vaan alueet on hankittava joko vapaaehtoisella kaupalla tai lunastamalla.

Maaperän puhtaus

Tulevan tontin 40149/16 koillisosan sekä ostettavien katualueiden maa-perän on todettu pilaantuneen entisen lamppu- ja paristotehtaan toiminnasta.

Asemakaavaehdotuksessa on määräys muun muassa tonttien nro 40149/14 sekä 40208/4–7 maaperän tutkimisesta ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Tontinosilla tilapäinen rakennus

Muutosehdotuksen mukaisten tonttien nro 40208/5–7 alueella sijaitsee vuokralaisen vuonna 1997 määräaikaisella luvalla pystyttämä kylmä muovikankainen jalkapallohalli, jota koskeva maanvuokrasopimus on voimassa 30.4.2007 saakka. Myyjä ei ole jatkamassa vuokrasopimusta, mikäli kaupunki ostaa alueen, vaan edellyttää, että vuokralainen poistaa hallin alueelta.

Kauppahinta

Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 4:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Lampputie 12:n (c/o Kapiteeli Oy), kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy sopimukseen yhteensä 1 873 745 euron kauppahinnasta, joka perustuu seuraavaan laskelmaan:

- TY-1 tontit 40208/4–7, e = 0,75
10 772 m², 8079 k-m², á 180 e/k-m²
8 079 k-m² x 180 e/k-m²	= 1 454 220 euroa
- TY-tontti 40149/14, e = 0,75
646 m², 485 k-m², à 150 e/k-m²
485 k-m² x 150 e/k-m²	= 72 750 euroa
- Katualueet, 6 305 m²
à 55 e/m²
6 305 m² x 55 e/k-m²	= 346 775 euroa
Yhteensä	1 873 745 euroa

Hinnoittelussa on otettu huomioon, että tontit poikkeavat toisistaan muun muassa toimisto-osuuden osalta. Kiinteistölautakunnan mielestä tontinosien hankkimista kaupungille voidaan elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta pitää perusteltuna, ja katualueiden hankkimista asemakaavan toteuttamisen kannalta perusteltuna.

Kaupan toteuttaminen

Suutarilan ostettavat alueet ovat Kapiteeli Oy:n omistamien kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Omistusjärjestelyt Suutarilan osalta yhtiöillä ovat kesken, joten lopulliset myyjät ja kaupan muoto on vielä avoinna. Osa alueista tultaisiin ostamaan suoraan mainituilta kiinteistöyhtiöiltä määräalakauppana ja osa ostamalla suoraan kiinteistöyhtiön osakekanta kokonaan. Tässä vaiheessa esitetään kiinteistölautakunnalle osto-valtuutus mainittuihin alueisiin ja kiinteistölautakunta päättäisi lopullisen kaupan muodon ja ehdot mainitun kauppahinnan puitteissa.

Salmisaari

Salmisaaren asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kvsto päätti 11.5.2005 (asia 12) hyväksyä Salmisaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 26.6.2005.

Asemakaavan mukaan tontti 20048/6 kuuluu 5- ja 8- kerroksisten toimi-tilarakennusten korttelialueeseen, tontin rakennusoikeus on 10 000 k‑m² ja pinta-ala 2 363 m². Asemakaavan mukaan alueen toimitilakortteleiden autopaikat on sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion ja Energiakadun alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue suunnitellaan ja toteutetaan siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimi-tilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitila-kerrokset. Kannen alaisiin pysäköintitiloihin sijoittuvat osittain myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Salmisaaren toteuttaminen

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä johtuen edellä mainitusta kansiratkaisusta.

Salmisaaren toimitila-alue ja yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan niin, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja toteuttaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja erikseen osoitettujen yleisten katu- ja aukioalueiden alle Salmisaaren toteuttamista koskevan yhteisjärjestelysopimuksen 25.11.2005 mukaisesti. Kiinteistölautakunta on 13.12.2005 hyväksynyt mainitun sopimuksen kaupungin osalta.

Ensimmäinen toimitilakohde (Ahlström) mainitun tontin länsipuolella on valmistumassa kuluvan vuoden kesäkuussa, alueen luoteisosassa on rakenteilla Varman pääkonttori ja toimistokokonaisuus sekä pohjoispuoleisen tontin (Technopolis) rakentaminen on käynnistymässä kuluvan vuoden keväällä. Nyt kyseessä olevan tontin rakentamisen käynnistyminen on tärkeää alueen keskeneräisyyden välttämiseksi.

Varauksen pituus

Spondan varaus olisi voimassa kuluvan vuoden loppuun saakka. Mikäli yhtiön markkinointitoimenpiteet eivät olisi siihen mennessä johtaneet sellaiseen tulevien tilojen täyttöasteeseen, että rakentamiskynnys olisi ylittynyt, niin varauksensaajalla olisi oikeus saada varaus jatketuksi kauintaan 31.12.2008 saakka ehdolla, että varauksensaaja sitoutuu toteuttamaan varausaikana tonttiin liittyvät yleiset alueet yhteisjärjestely-sopimuksen mukaisesti.

Kaj toteaa, että Kapiteeli Oy:ltä ostettaviin osakkeisiin ja määräaloihin tarvittava rahoitus 1 873 745 euroa voidaan myöntää talousarvion kohdasta 8 01 01, kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi. Tilillä on käytettävissä 2 milj. euroa.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Kapiteeli Oy:ltä sen määräysvallassa kokonaan olevan kiinteistöyhtiön/ kiinteistöyhtiöiden koko osakekannan kauppana ja määräalakauppoina yhteensä 1 873 745 euron kauppahinnasta rasituksista vapaina:

A 40. kaupunginosan korttelin nro 40149 tontista nro 4 yhteensä noin 10 772 m²:n suuruiset määräalat asemakaavan muutosehdotuksen nro 11460 mukaisia teollisuusrakennusten korttelialueen nro 40208 tontteja nro 4–7 varten.

B 40. kaupunginosan korttelin nro 40149 tontista nro 6 noin 646 m²:n suuruisen määräalan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11460 mukaista teollisuusrakennusten korttelialueen nro 40149 tonttia nro 14 varten.

C 40. kaupunginosan korttelin nro 40149 tonteista nro 4 ja 6 yhteensä noin 6 305 m²:n suuruiset määräalat asemakaavan muutosehdotuksen nro 11460 mukaisia Neonpolun, Lampputien ja Valokaaren katualueita varten.

Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Sekä osakekauppaa että määräalakauppoja koskevat kauppakirjat allekirjoitetaan samanaikaisesti, ellei kiinteistölautakunta myöhemmin perustelluista syistä muuta päätä. Osakauppojen kauppahinnat määräytyvät edellä kirjeen selostuksessa olevan hinnoittelun mukaisesti.

2 Mikäli kauppa tehdään osakekannan kauppana, yhtiön omaisuus muodostuu edellä mainituista määräaloista eikä yhtiöllä ole muuta omaisuutta eikä velkoja, vastuita, tai muita sitoumuksia.

3 Myyjä vastaa pilaantuneesta maaperästä aiheutuvista tutkimuksen ja puhdistuksen lisäkustannuksista normaaleihin maanrakennuskustannuksiin verrattuna. Myyjä vastaa samoin jätteiden poistamisesta ja hävittämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Myyjä ja ostaja suunnittelevat maaperän kunnostuksen riskinarvioinnin perusteella siten, että kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman pieniä.

4 Päätöksen A-kohdan määräaloihin kohdistuu Kiinteistö Oy K3:lle jalkapallohallia varten vuokratun noin 2 800 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimus, joka päättyy 30.4.2007. Myyjä sitoutuu olemaan jatkamatta mainittua vuokrasopimusta ja edellyttää vuokralaisen poistavan tilapäisen rakennuksen vuokra-alueeltaan vuokra-ajan päätyttyä.

5 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan hyväksymiä ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistöviraston käytettäväksi edellä mainitun kauppahinnan suorittamista varten 1 873 745 euron suuruisen määrärahan talousarvion kohdasta 8 01 01 kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi ja oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään edellä mainittuihin ehtoihin pienehköjä korjauksia ja muutoksia sekä hyväksymään määräala- ja osakekantakauppojen lopulliset ehdot.

Vielä kaupunginhallitus päättänee varata Primulan Leipomot Oy:lle 40. kaupunginosan korttelin nro 40208 suunnitellut tontit nro 1–7 leipomon suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonteille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Hanke on mahdollista toteuttaa kahdessa vaiheessa ja varauksensaajalle tullaan myöntämään optio toisen vaiheen rakentamiseen ensimmäisen vaiheen toteuttamista koskevassa tontin vuokrasopimuksessa. Ensimmäinen vaihe on kuitenkin suunniteltava siten, että toisen vaiheen jäädessä toteutumatta, jäljelle jäävä tontti voidaan toteuttaa itsenäisenä hankkeena.

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei alueelle saada aikaan lainvoi-maista asemakaavaa ja/tai kaikkia tontteja ei saada kaupungin omistukseen, minkä vuoksi vuokrasopimusta ei voi tehdä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee varata Sponda Oyj:lle 20. kaupunginosan korttelin nro 20048 suunnitellun tontin nro 6 toimitalon suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tontin suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005 siihen myöhemmin tehtävine lisäyksineen.

3 Varauksensaajalla on oikeus saada varaus jatketuksi
kauintaan 31.12.2008 saakka ehdolla, että varauksensaaja sitoutuu toteuttamaan varausaikaan tonttiin liittyvät yleiset alueet edellä mainitun yhteisjärjestelysopimuksen mukaisesti.

4 Tontin luovutuksessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 29.11.2006 (310 §) edellä mainitulle tontille hyväksymiä vuokraus- ja myyntiehtoja.

5 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tonttia koskevaa vuokrasopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote Kapiteeli Oyj:lle, Primulan Leipomot Oy:lle, Sponda Oyj:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä
talous- ja suunnittelukeskukselle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta Suutarilasta
	Liite 2	Karttapiirros Suutarilasta ostettavista määräaloista ja varattavasta tontista
	Liite 3	Sijaintikartta Salmisaaresta
	Liite 4	Karttapiirros Salmisaaresta varattavasta tontista
	Liite 5	Oy Primula Ab:n kirje 7.12.2006

LINNANMÄEN VESILINNOJEN VARAAMINEN MONITOIMIAREENAA JA HOTELLIA VARTEN SEKÄ MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOSVARAUKSEN JATKAMINEN (ALPPIHARJU, TONTTI 12357/10)

Khs 2007-1028

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Linnanmäen alueen kehittämiseksi vesisäiliökäytöstä poistuneille suojelluille vesilinnoille esitetään uutta käyttöä. Pyöreää vesilinnaa esitetään varattavaksi Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan suunnittelua varten sekä suorakulmaista vesilinnaa varattavaksi YIT Rakennus Oy:lle ja Restel Oy:lle hotellin suunnittelua varten. Samoin esitetään Lemcon Oy:n maanalaisen pysäköintilaitosvarauksen jatkamista ja sen kytkemistä näiden uusien hankkeiden toteuttamiseen.

Pyöreä vesilinna sijaitsee keskellä Lasten Päivän Säätiölle vuokrattua huvipuistoaluetta ja siinä sijaitsee jo nyt huvipuiston suosittu Linnunra-talaite, joka on mahdollista säilyttää myös monitoimiareenan toteuttamisen jälkeenkin. Hanke tukee alueen kehittämistavoitteita huvipuiston tarjonnan monipuolistamiseksi ja sen muuttamiseksi ympärivuotiseksi. Samalla monitoimiareena tuo toteutuessaan uuden vielä puuttuvan keskikokoisen tilan (noin 4 000 henkeä) erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseksi Helsingissä.

Hotellin sijoittaminen suorakulmaiseen vesilinnaan on rakennussuojelun kannalta helpompaa kuin sen sijoittaminen pyöreään vesilinnaan. Vanha vesilinna sijaitsee huvipuistoalueen reunassa ja hotellitoiminta on sijoitettavissa sinne niin, ettei siitä ole häiriötä huvipuiston toiminnalla eikä huvipuisto myöskään häiritse hotellitoimintaa. Hotelli tukee myös huvipuiston ja suunnitellun monitoimiareenan toimintaa tuomalla alueelle majoituspalveluja.

Hakemukset

A Popzoo Promotions Oy ja Arkkitehtitoimisto Konkret Oy Linnanmäen monitoimisalityöryhmän puolesta esittävät 17.3.2006 kirjeellään Linnanmäen pyöreän vesilinnarakennuksen varaamista monitoimitapahtumasalia varten.

B Lasten Päivän Säätiö esittää kirjeellään 17.11.2006, että säätiölle varattaisiin Linnanmäen pyöreä vesitorni monitoimiareenan suunnittelua varten.

C YIT Rakennus Oy esittää 11.12.2006 Linnanmäen vanhan vesilinnan varaamista hotellin suunnittelua varten. YIT Rakennus Oy ja Restel Oy ovat 19.1.2007 täydentäneet em. hakemusta siten, että hakijoina ovat molemmat yritykset yhdessä. Lasten Päivän Säätiö on 15.12.2006 lähettänyt kirjeen, jossa se tukee YIT Rakennus Oy:n hakemusta vanhan vesilinnan muuttamisesta hotellikäyttöön.

D Sokotel Oy ja Lemcon Oy ovat lähettäneet kiinteistölautakunnalle osoitetun 8.12.2006 päivätyn hakemuksen, jossa yhtiöt hakevat yhteistä varausta pyöreän vesitornin muuttamiseksi hotellikäyttöön ja Linnanmäen nykyisen maanalaisen pysäköintilaitosvarauksen jatkamista.

Maanalaisen pysäköintilaitoksen varaus

Kiinteistölautakunta päätti 7.12.1999 (897 §) varata 12. kaupunginosasta (Alppiharju) asemakaavassa nro 9897 osoitetun maanalaisen tilan Rakennus Oy Lemminkäiselle pysäköintilaitoksen suunnittelua varten tietyin ehdoin 31.12.2000 saakka. Lautakunnan 16.1.2001, 12.2.2002, 4.2.2003,11.5.2004 ja 11.1.2005 tekemillä päätöksillä varausaikaa on jatkettu 31.12.2005 saakka.

Nykyinen maanvuokrasopimus

Lasten Päivän Säätiölle on vuokrattu Alppiharjun tontista 12357/10 noin 64 205 m²:n suuruinen alue Linnanmäen huvipuistoa varten 31.12.2045 päättyvin vuokrasopimuksin.

Vuokrasopimuksen mukaan Helsingin Vedelle ja vesisäiliöiden varasto-tilojen vuokraajille on varattava kaikkina vuorokauden aikoina esteetön pääsy ja huoltoajoyhteys vesisäiliöille. Kaupungilla on oikeus vuokra-sopimuksen mukaan luovuttaa kolmannelle tontilla 12357/10 sijaitseva vesisäiliö, vesilinna ja sen käyttöön liittyvät rakennukset sekä niiden käyttöä varten vuokratut maa-alueet tai niistä muodostettavat tontit. Mikäli rakennuksia ja maa-alueita luovutetaan kolmannelle, kulkuyhteyksistä ja muista luovutuksen ehdoista sovitaan erikseen huvipuistoalueen vuokralaisen kanssa.

Vesilinnoja varten on tontista 12357/10 vuokrattu sisäisellä vuokrasopimuksella Helsingin Vedelle yhteensä noin 11 582 m²:n alue. Vesilinnat ovat Helsingin Veden omistuksessa, mutta vesisäiliötoiminta niissä on päättynyt.

Linnanmäen rakennettu ympäristö

Linnanmäen kaupunkikuvaa hallitsevat kaksi kookasta vesisäiliörakennusta, erityisesti pyöreä vesilinna, sekä huvilaitteet. Huvipuiston rakennelmia ja laitteita on jatkuvasti uudistettu.

Suorakulmainen vesilinna otettiin käyttöön 1876. Sitä laajennettiin vuosina 1902 ja 1914 sekä korotettiin vuonna 1928. Vanha vesilinna on jäänyt nykyisen rakennuksen kivijalaksi. Vesilinnan pohjan pinta-ala on noin 3 000 m², korkeus noin 13 metriä. Nykyisin se on osittain vuokrattu huvipuiston varastokäyttöön.

Pyöreä vesilinna on rakennettu vuonna 1938. Sitä voidaan pitää kaupungin yhtenä maamerkkinä. Punatiilisen säiliöosan korkeus on noin 17 metriä ja pohjan halkaisija 65 metriä. Pohjan pinta-ala on noin 3 300 m². Vesilinnaa kiertävä pienoisrautatie tehtiin vuonna 1967 ja vesilinnan eteläpuolelle nousi Panoraama-torni vuonna 1987. 1980‑luvulla vesilaitos vuokrasi huvipuistolle vesilinnan alaosasta 630 m²:n suuruisen tilan, johon sijoitettiin safarirata. Nykyään vesilinnan alaosassa on avaruusvuoristorata.

Eri tahojen esittämät suunnitelmat

Lemcon Oy:n toimesta pyöreään vesilinnaan on esitetty idealuonnoksia hotelliksi. Luonnosten mukaan pyöreään vesilinnaan tulisi noin 300 hotellihuonetta, noin 15 000 k-m². Hotellissa olisi viisi kerrosta ja katolla uusi sisäänvedetty kerros.

Popzoo Promotions Oy ja Arkkitehtitoimisto Konkret Oy ovat esittäneet idealuonnoksen pyöreän vesilinnan muuttamisesta monitoimisaliksi. Luonnoksen mukaan vesilinnaan rakennettaisiin yksitasoinen monitoimitapahtumasali, jossa olisi mahdollista järjestää konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia sekä yleisötapahtumia noin 4 000 hengelle.

YIT Rakennus Oy:n toimesta suorakulmaiseen vesilinnaan on esitetty idealuonnos hotelliksi. Luonnoksessa on esitetty suorakulmaiseen vesi-linnaan noin 200 hotellihuonetta, noin 10 000 k-m². Hotellissa olisi viisi kerrosta ja kattoterassi.

Suojelukohteet Molemmat vesilinnat sekä suorakulmaisen vesilinnan itäpuolella sijaitseva pieni tiilirakennus ovat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-1.

Esillä olleista idealuonnoksista kaupunginmuseo on todennut, että museo ei puolla ikkunoiden tekoa pyöreän vesilinnan umpinaiseen ylä-osaan ja pitää siksi hotellin sijoittamista siihen ongelmallisena. Pyöreälle vesilinnalle tulisi löytää rakennukselle paremmin sopiva käyttö. Museon mielestä on erinomaista, jos pyöreään vesilinnaan löytyy sellainen käyttö, joka ei vaadi aukkojen puhkaisua vesilinnan umpiosaan. Monitoimisalin sijoittaminen pyöreään vesilinnaan tuntuu hotellia luontevammalta vaihtoehdolta. Kaupunginmuseon mukaan suorakulmainen vesilinna on hotellin sijoituspaikaksi parempi vaihtoehto kuin pyöreä vesilinna, koska se ei ole kaupunkikuvallisesti niin merkittävällä paikalla. Suorakulmaiseen vesilinnaan on mahdollista tehdä ikkuna-aukkoja käyttäen erityistä harkintaa ja hyvää suunnittelua sekä hyödyntäen rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Alueen suunnitteluperiaatteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.11.2005 hyväksynyt Linnanmäen hotellin ja vapaa-ajantilojen suunnitteluperiaatteet.

Niiden mukaan vesilinnojen soveltuvuudet hotellikäyttöön ja monitoimisaliksi tutkitaan jatkosuunnittelussa, jonka pohjalta laadittavassa asemakaavan muutoksessa toinen vesilinnoista osoitetaan hotelliksi ja toinen monitoimisaliksi. Vähintään toisen vesilinnan kattotasanteelle on sijoitettava yleisölle avoin kahvila tai muu tila, joka toimii näköalapaikkana.

Pyöreälle vesilinnalle mahdollisesti muodostettava uusi tontti on osa huvipuistoaluetta ja tontti rajautuu vesilinnan ulkoseinien mukaisesti. Suorakulmaiselle vesilinnalle ja sitä ympäröiville neljälle pienemmälle rakennukselle huvipuistoalueella on mahdollista tarvittaessa rajata laajempi tontti tai korttelialue. Ajoyhteydet hotelliin ja monitoimisaliin osoitetaan maan alta pysäköintihallin kautta.

Hotellikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa majoitus- ja viihdetiloja sekä näitä toimintoja palvelevia liiketiloja. Hotellin laajuus on noin 10 000 k-m² (suorakulmainen vesilinna) tai 15 000 k-m² (pyöreä vesilinna).

Monitoimisalikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa kahvila- ja ravintolatiloja, huvi- ja viihdetoimintaa palvelevia tiloja, julkisia palvelutiloja, kokoontumis-, näyttely-, studio-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Monitoimisalin laajuus on noin 7 000 k-m² (suorakulmainen vesilinna) tai 10 000 k-m² (pyöreä vesilinna).

Vesilinnat ovat historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia (sr-1). Vesilinnojen julkisivuihin tehtävät muutokset on suunniteltava ja toteutettava käyttäen erityistä harkintaa ja hyvää suunnittelua sekä hyödyntäen rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Vesilinnojen yhteyteen tehtävät uudet osat ja rakenteet on suunniteltava siten, että ne sopivat vesilinnan alkuperäiseen arkkitehtuuriin sekä kaupunkikuvaan. Vesilinnan korjaus- ja muutostöiden suunnitelmia kehitetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Varausesitys Kiinteistölautakunta esittää pyöreän vesilinnan varaamista Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan suunnittelua varten sekä suorakulmaisen vesilinnan varaamista YIT Rakennus Oy:lle ja Restel Oy:lle hotellin suunnittelua varten. Edelleen kiinteistölautakunta pitää perusteltuna Lemcon Oy:n maanalaisen pysäköintilaitosvarauksen jatkamista.

Pyöreä vesilinna sijaitsee keskellä Lasten Päivän Säätiölle vuokrattua huvipuistoaluetta ja siinä sijaitsee jo nyt huvipuiston toiseksi suosituin laite, joka on mahdollista säilyttää monitoimiareenan toteuttamisesta huolimatta. Samoin monitoimiareenan toteuttaminen on hotellia helpompaa pyöreään vesilinnaan sen suojeluarvoja vaarantamatta. Lasten Päivän Säätiöllä on taloudelliset edellytykset toteuttaa hanke ja se tukee huvipuiston kehittämistavoitteita tarjonnan monipuolistamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotisiksi. Samalla monitoimiareena tuo toteutuessaan uuden vielä puuttuvan keskikokoisen tilan (noin 4 000 henkeä) erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseksi Helsingissä.

Popzoo Promotions Oy ja Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:n esitys monitoimitapahtumasalin toteuttamisesta Linnanmäen pyöreän vesilinnarakennukseen toteutuu Lasten Päivän Säätiölle tehtävässä varauksessa. Kiinteistölautakunnan mielestä esityksentekijöitä ei tule varauspäätöksellä sitoa hankkeen suunnitteluun mukaan, vaan yhteistyöstä sopiminen jää heidän keskeiseksi asiakseen.

Hotelli sinänsä sopisi pyöreään vesilinnaan niin kokonsa kuin sijaintinsa puolesta upeine näkymineen Töölönlahdelle ja keskustaan päin. Kiinteistölautakunta asettaa kuitenkin monitoimiareenan etusijalle edellä olevilla perusteilla. Hotellin sijoittaminen suorakulmaiseen vesilinnaan on rakennussuojelun kannalta helpompaa kuin sen sijoittaminen pyöreään vesilinnaan. Vanha vesilinna sijaitsee huvipuistoalueen reunassa ja hotellitoiminta on sijoitettavissa sinne niin, ettei siitä ole häiriötä huvipuiston toiminnalla ja päinvastoin. Hotelli tukee myös huvipuiston ja suunnitellun monitoimiareenan toimintaa tuomalla alueelle majoituspalveluja. Sokotel pitää suorakulmaista vesilinnaa liian pienenä hotellille, mutta Restel ei näe sitä ongelmana.

Kaj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa Lemcon Oy:lle pysäköintilaitoksen suunnittelemista varten varatun 12. kaupunginosan asemakaavassa nro 9897 osoitetun maanalaisen tilan varausaikaa 31.12.2008 saakka entisin ehdoin ja seuraavin lisäehdoin:

- Pysäköintilaitokseen tulee sijoittaa Linnanmäen vesilinnoihin suunniteltavan monitoimiareenan ja hotellin autopaikat sekä ajoyhteydet mainittuihin rakennuksiin po. varauksen-saajien yhteisesti sovittavalla tavalla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata 12. kaupunginosan korttelin nro 12357 tontilla nro 10 sijaitsevan pyöreän vesilinnan Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Rakennuksen ja siihen liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja Helsingin Veden kanssa.

2 Helsingin Vesi luovuttaa vesilinnarakennuksen varauksen-saajalle suoraan muodostettavasta tontista tehtävän pitkä-aikaisen maanvuokrasopimuksen yhteydessä ja rakennuksen luovutusehdoista tulee sopia Helsingin Veden ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Monitoimiareenan autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Samoin ajoyhteydet monitoimisaliin osoitetaan maan alta pysäköintihallin kautta. Varauksen-saajan tulee sopia näistä pysäköintilaitoksen varauksen-saajan kanssa.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamispäätöstä eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

Vielä kaupunginhallitus päättänee varata 12. kaupunginosan korttelin nro 12357 tontilla nro 10 sijaitsevan suorakulmaisen vesilinnan YIT Rakennus Oy:lle ja Restel Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Rakennuksen ja siihen liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja Helsingin Veden kanssa.

3 Hotellin autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Samoin ajoyhteydet hotelliin osoitetaan maan alta pysäköintihallin kautta. Varauksensaajan tulee sopia näistä pysäköintilaitoksen varauksensaajan kanssa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, etteivät Lemcon Oy:n ja Sokotel Oy:n hakemus hotellin rakentamiseksi sekä Popzoo Promotions Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:n esitys monitoimitapahtumasalin toteuttamisesta Linnanmäen pyöreän vesilinnarakennukseen pyöreään vesilinnaan anna aihetta enimpiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote Lemcon Oy:lle, Lasten Päivän Säätiölle, YIT Rakennus Oy:lle, Restel Oy:lle, Sokotel Oy:lle, Popzoo Promotions Oy:lle, Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, Helsingin Vedelle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Popzoo Promotions Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:n kirje 17.3.2006
	Liite 2	Lasten Päivän Säätiön kirje 17.11.2006
	Liite 3	YIT Rakennus Oy:n kirje 11.12.2006
	Liite 4	YIT Rakennus Oy:n ja Restel Oy:n kirje 19.1.2007
	Liite 5	Lemcon Oy:n ja Sokotel Oy:n kirje 8.12.2006
	Liite 6	Lasten Päivän Säätiön kirje 15.12.2006
	Liite 7	Varauspäätös 7.12.1999
	Liite 8	Karttapiirros alueesta

LAUSUNTO YTV:LLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 -LUONNOKSESTA

Khs 2007-157

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta laatii yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asiantuntijoiden kanssa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa 2030. YTV on pyytänyt strategialuonnoksesta lausuntoa mm. Helsingin kaupunginhallitukselta.

./. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 –luonnos ja muistio vaikutusten arvioinnista ovat liitteinä 1 ja 2. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 –luonnos 15.12.2006 on lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.ytv.fi > Seutu tulevaisuudessa > Ilmastonmuutos > Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian arviointi, muisto 2.12.2006 löytyy internetistä www.ytv.fi > Seutu tulevaisuudessa > Ilmastonmuutos > Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 > (Strategiaprosessi) Vaikutusten arviointi.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian laatiminen perustuu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien elokuussa 2003 tekemään päätökseen, jolla YTV:lle annettiin tehtäväksi valmistella kaupunkien yhteinen ilmastostrategia. Työtä on ohjannut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien edustajista koostuva johtoryhmä. Strategian visioita ja toimintalinjoja on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja kaupunkien asiantuntijoiden kanssa.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteina ja päämäärinä on vähentää YTV-kaupunkien kasvihuonekaasupäästöt nykyisestä kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, tuottaa kaupunkien yhteinen näkemys toimintalinjoista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, löytää käytännön keinoja, joilla päästöjen vähentämisvelvoitteet voidaan saavuttaa, sekä valmistella aiesopimus YTV-kaupunkien ja muiden mahdollisten osapuolten yhteisistä toimista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Ilmastostrategia raportoidaan neliosaisena asiakirjana:

• A-osassa kuvataan pääkaupunkiseudun päästölähteet ja –laskelmat sekä kuntien vaikutusmahdollisuudet yleisellä tasolla.

• B-osaan on koottu strategian tavoitteet, visiot ja näitä toteuttavat toimintalinjat.

• C-osassa ehdotetaan mahdollisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sektoreittain. Ne ovat kaupunkien asiantuntijaryhmien yhdessä ideoimia ehdotuksia käytännön toimiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi on ideoitu mahdollisia mittareita.

• D-osassa tarkastellaan lopuksi yleisesti ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ja sopimuksia.

Lausunnossaan kaupunkia pyydetään ottamaan kantaa ilmastostrategian päästötavoitteeseen sekä strategian visioon ja sitä toteuttaviin toimintalinjoihin (raportin osa B) sekä ehdotuksiin keinoiksi ja mittareiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (raportin osa C). Ilmastostrategian tavoitteet ja sen toteuttaminen koskevat kaupunkien kaikkia toimialoja. Lausuntoon pyydetään sisällyttämään keskeisten toimialojen kannanotot keinoihin ja mahdollisuuksiin päästöjen vähentämiseksi.

Asiassa lausunnon ovat antaneet tekninen lautakunta (13.2.2007), joukkoliikennelautakunta (15.2.2007), rakennuslautakunta (20.2.2007), yleisten töiden lautakunta (22.2.2007), sosiaalilautakunta (27.2.2007), kaupunkisuunnittelulautakunta (1.3.2007), opetusvirasto (2.3.2007), ympäristölautakunta (6.3.2007), kiinteistölautakunta (6.3.2007), asuntotuotantotoimikunta (7.3.2007) ja liikepalvelulautakunta (13.3.2007).

Seuraavaan esitykseen on kustakin lausunnosta kerätty sektorikohtaisten otsikoiden alle kyseiseen aihealueeseen liittyvät kannanotot. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteenä 3.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visiot ja toimintalinjat, keinot ja tavoitteet

Pääkaupunkiseudulla on tavoitteena alentaa asukaskohtaista energiankulutusta kaudella 1990-2030 niin, että kasvihuonekaasupäästöt voidaan minimoida. Tavoitteena on pudottaa asukasta kohden syntyvät päästöt vuoden 2004 tasosta 6,3 tonnia CO₂ ekv. tasolle 4,3 tonnia CO₂ekv. vuonna 2030. Tarkastelujaksolla 1990-2030 tämä tarkoittaa 39 prosentin päästövähennystä.

Yleiset toimintalinjat Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen.

Vision toteuttamiseksi esitetään toimintalinjoiksi valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon vaikuttaminen, eri hallinnonalojen yhteistyökäytäntöjen luominen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi, seudun kaupunkien yhteistyön kehittäminen, kaupunkien toiminen edelläkävijöinä ja esimerkkeinä sekä ilmastomuutoksen ja sen torjunnan sisällyttäminen kaikkien koulutustasojen opetukseen.

Yleisten töiden lautakunta katsoo, että ilmastostrategian sisällyttäminen hallintokuntien omiin ohjelmiin ja johtamisjärjestelmiin on varsin tärkeä keino strategian tuloksellisuuden kannalta. Strategiassa tuleekin mainita yhtenä toimenpiteenä hallintokuntien rohkaiseminen arvioimaan omat kasvihuonekaasupäästönsä esimerkiksi ilmastolaskurin avulla.

Rakennusviraston toimialaan kuuluu mm. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energia- ja ilmastosopimuksen koordinointi sekä siinä määriteltyjen tehtävien toimeenpano ja seuranta. Nämä tehtävät liittyvät pääasiassa kaupungin omistaman rakennuskannan energiankulutukseen ja sen seurantaan.

Sosiaalilautakunta toteaa, että vuoden 2007 aikana kaikki Helsingin kunnalliset päiväkodit laativat omaa toimintaa ohjaavan varhaiskasvatussuunnitelman, joka kattaa myös esiopetuksen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöalueilla lapsia ohjataan ekologisen vastuunkantamisen omaksumiseen.

Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksessa lähestymistapoja ovat esimerkiksi Vihreä Lippu –toiminta ja Metsämörri-koulu. Päiväkodit ovat myös mukana YTV:n jätteiden synnyn ehkäisemisen hankkeessa. Kolme pilottipäiväkotia on työstänyt aiheeseen sopivaa esiopetusmateriaalia.

Sosiaaliviraston ekologisen kestävyyden ohjelma sisältää mm. seuraavia ilmastonmuutokseen vaikuttavia toimenpiteitä: pysäytetään ja käännetään laskuun sähkön ominaiskulutuksen kasvu, tehostetaan rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttöä ja kehittämistyötä ja tehdään työpaikoille liikkumissuunnitelmia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että strategialuonnoksessa esitetty päästöjen vähennystavoite edellyttää onnistumista kaikkien sektoreiden päästöjen vähentämisessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tärkeänä, että päästötavoitetta määrävälein tarkistetaan, kun päästökehityksestä saadaan tarkempaa tietoa ja kokemusta. Strategian ulottuessa vuoteen 2030 asti ajanjaksona tapahtuva tekniikan kehitys todennäköisesti tuo uusia ratkaisuja, jotka saattavat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen eri tavoin ja suurestikin.

Opetusvirasto toteaa, että Helsingin kaupungin opetustoimella, kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa osaltaan hyväksyttyjen tulevaisuuden ilmastostrategiatoimintalinjausten toteutumiseen pääkaupunkiseudulla. Perusopetuksen opetussuunnitelma tukee pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnoksessa asetettuja tavoitteita. Aihekokonaisuus ”vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta” edellyttää kouluja kasvattamaan oppilaiden tietoja ja taitoja ympäristöasioissa sekä opettamaan oppilaita toimimaan ympäristön puolesta. Tätä kautta muokataan myönteisiä asenteita ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Myös koulukohtaiset ympäristökartoitukset ja toimintasuunnitelman osana olevat ympäristöohjelmat tukevat toimintalinjausten toteutumista.

Keskeiset toimenpiteet opetustoimessa ovat koulujen ja oppilaitosten energiankulutuksen seuranta, opetustoimen energian säästösuunnitelman päivitys ja seurannan kehittäminen, ympäristökasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa, sekä toimenpiteiden integrointi koulujen ja oppilaitosten virasto- ja kaupunkitason ympäristöohjelmiin.

Lausunnolla olevan ilmastostrategian toimenpiteiden koordinointi edellyttää selkeitä tavoitteita ja linjauksia.

Ympäristölautakunta toteaa, että strategialuonnoksen vaikutusten arvioinnissa esitettyjä päästöjen vähennyskeinoja tulisi edelleen kehittää mitattaviksi hankkeiksi. Eteneminen case-hankkeiden kautta on kannatettavaa. Vaikutusten arviointi olisi syytä tehdä uudelleen strategiaehdotuksen valmistuttua.

Strategian vähennystoimet tulee integroida kaikkeen suunnitteluun ja kaikille hallinnonaloille siten, että ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen sisältyy kaupunkien ja niiden hallintokuntien johtamis-, suunnittelu ja seurantajärjestelmiin.

Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymän Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksi päätavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ja sen teemat ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa.

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaan (2005–2008) sisältyvän ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan torjumaan ilmastonmuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa.

Kaupungilla on valmisteilla mm. Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma (liikenne) ja ekorakentamisen ohjelma (rakennukset). Pääkaupunkiseudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään 14 kunnan yhteistyönä (MAL). Lisäksi on odotettavissa, että Helsingin on esitettävä suunnitelma (sähkö, rakennukset, uusiutuva energia) kaupungin ja KTM:n välisen energiansäästösopimuksen toimeenpanosta vuosille 2008–2016.

Ilmastostrategialuonnoksessa esitettyjen toimintalinjojen toteuttamista valmistellaan ja edistetään Helsingissä jo nykyisin monin tavoin. Ympäristölautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että pääkaupunkiseudun yhteisen strategian ja mahdollisen aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen Helsinki arvioisi omien toimenpiteidensä riittävyyden sekä seuraisi kaupungin ympäristöraportissa strategian toteuttamista eri hallintokunnissa.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että strategian päästötavoitteita ei ole jaettu sitoviksi tavoitteiksi eri sektoreille. Luonnoksessa esitetään kuitenkin arvio, jonka mukaan energiansäästöllä voitaisiin vaikuttaa noin kolmasosaan päästöjen vähenemästä ja loput kaksi kolmasosaa todetaan riippuvaiseksi energiantuotannon ratkaisuista. Tarkemmassa tarkastelussa nousee esiin tulkintavaikeuksia käytetystä lähtötasosta. Päästötavoitteet olisi ollut hyvä ilmaista siten, että asiayhteydestä kävisi yksiselitteisesti ilmi myös valittu vertailutaso.

Liikepalvelulautakunta toteaa, että pienellä toimintayksiköllä ei useinkaan ole riittävästi osaamista tai resursseja erityisasiantuntemusta vaativissa ympäristö- tai energiakysymyksissä. Kaupungin eri yksiköissä olevaa ympäristö- ja energiakysymysten erityisosaamista tulisi voida hyödyntää nykyistä laajemmin. Ympäristö- ja laatujärjestelmien laadintaan tulisi saada keskitettyä taloudellista tukea.

Tärkeää olisi sitoa tavoitteet alueellisesti asukasluvun ja elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi tavoitteissa tulisi huomioida se, että harvaan asutussa, pimeässä ja pohjoisessa maassa monien energian käytön muotojen rajoittaminen ei ole aina mahdollista ja kokonaistaloudellisesti järkevää.

Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevimpia.

Liikennevision toimintalinjoiksi esitetään vaikuttamista liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa, kaupungin oman ajoneuvoliikenteen ja joukkoliikenteen päästöjen vähentämistä sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön edistämistä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa, että yksi tehokkaimmista kaupungin käytettävissä olevista keinoista on liikenteen päästöihin vaikuttaminen joukkoliikennettä edistämällä. Vähäpäästöisyys on otettu julkisen liikenteen kilpailuttamisen pisteytysjärjestelmään. Raskaalle kalustolle ei kuitenkaan ole hyväksymismenettelyä, jossa polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt määriteltäisiin; raskaan kaluston mittaustapaa ei ole standardisoitu.

Ajoneuvokaluston vähäpäästöisyys tulisi voida määritellä strategialuonnoksessa esitetyllä tavalla. Määrittelyssä tulisi ottaa huomioon tasapuolisesti kasvihuonekaasut, Euro-päästönormien mukaiset säännellyt päästöt ja muut ihmisille ja ympäristölle vaaralliset päästökomponentit.

Helsingin julkisessa liikenteessä on monin tavoin pyritty edistämään strategialuonnoksen mukaista kehitystä siinä mainituin keinoin parantamalla mm. viihtyisyyttä, turvallisuutta, reaaliaikaista liikenneinformaatiota, aikataulujen täsmällisyyttä, vaihtojen sujuvuutta ja keräämällä tietoa potentiaalisten matkustajien toiveista. Lisäksi HKL:lle asetetut kehittämistavoitteet vuodelle 2012 ovat täysin linjassa strategialuonnoksen kanssa. Tavoitteina on mm. joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvu, raideliikenteen kehittäminen ja kaasukäyttöisen bussiliikenteen lisääminen.

Ajankohtaisena ympäristöhankkeena HKL on yhdessä mm. YTV:n ja Neste Oilin kanssa mukana kolmivuotisessa, vuoden 2007 syksyllä alkavassa laajassa NExBTL-biodieselkokeilussa. Lisäksi HKL on rahoittajana mukana VTT:n toteuttamassa RASTU-hankkeessa, jossa alustadynamometrimittauksin selvitetään erilaisen, eri-ikäisen sekä erilaisilla puhdistuslaitteilla varustetun bussikaluston päästöjä.

Raportin kohdan ”Ehdotuksia tavoitteiksi ja mittareiksi, luku 2.2” (s. 58) sisältöä tulisi tarkentaa ja yhtenäistää. Esimerkiksi uusiutuvan energian osuus ei yksin kerro sen ympäristöystävällisyyttä. Siihen tulisi sisällyttää tarkempi vaikuttavuusmittari, joka ottaisi huomioon myös polttoaineen valmistuksen ympäristövaikutukset.

Rakennuslautakunta toteaa, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut tehdään kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä.

Helsingin voimassaoleva rakennusjärjestys edellyttää, että tontilta varataan riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten. Rakennusvalvonta on viime vuosina edellyttänyt polkupyörien säilytystiloja myös asuinkerrostalojen sisältä. Maanalaisia paikoitustiloja rakennettaessa on kiinnitetty huomiota polkupyöräpaikkojen tarpeeseen. Myös päivittäistavarakaupan ja vastaavantyyppisen liikerakentamisen sekä julkisen palvelurakentamisen kohdalla ovat kevyen liikenteen toimimismahdollisuudet olleet esillä. Metroverkon laajetessa ja sen käytön lisääntyessä on tärkeätä järjestää metroasemille riittävästi liityntäpysäköintitilaa henkilöautoille ja polkupyörille.

Kantakaupungin osalta tulee hyväksyä periaate, jossa autopaikkojen mitoitus on selvästi kauempana keskustasta olevia alueita pienempi. Jos esimerkiksi ullakkorakentamista ja vastaavantyyppistä täydennysrakentamista halutaan edistää, on hyväksyttävä se tosiasia, että osa uusista asunnoista voi jäädä ilman nimikkoautopaikkaa.

Talviaikaan rakennusvalvonta tehostaa kevyen liikenteen väylien kunnossapidon valvontaa. Erityisen huomion kohteena ovat olleet vilkkaassa käytössä olevat bussien ja raitiovaunuliikenteen pysäkkialueet sekä erilaisten hoitolaitosten lähiympäristöt.

Kaupunkien hoitovastuuta kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta tulisi laajentaa siten kuin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annettu laki sen mahdollistaa. Katualueiden liukkauden torjuntaan tulisi osoittaa riittävä rahoitus.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että HKR-Tekniikka vastaa yhteishankintoina toteutettavista kaupungin henkilö-, paketti- ja kevyiden kuorma-autojen sekä kuljetuspalvelujen hankinnoista. Sopimuksen tekemisen perusteissa moottorien pakokaasupäästöt ovat olleet yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa. Kuljetuspalvelujen sopimuksen tekemisen perusteena ympäristötekijät on otettu huomioon tarjotun ajoneuvokaluston Euro -pakokaasupäästöjen pisteytyksenä. HKR-Tekniikka on mm. osallistunut Vähäpäästöiset ajoneuvot -hankkeeseen, jonka tuloksena selvitetään mm. maakaasuajoneuvojen hankintaa kaupungille.

Helsingissä joukkoliikenneverkoston kattavuus ja liikennöintitiheys on hyvä, mutta kulkuneuvojen, pysäkkien ja terminaalien viihtyisyyttä, laatutasoa ja esteettömyyttä, mm. talvikunnossapitoa sekä asioinnin helppoutta tulisi edelleen parantaa. Koko pääkaupunkiseudulla tulee panostaa erityisesti raideliikenteen asemiin ja liityntäliikenteen pysäköintiin.

Kevyen liikenteen edellytysten kehittäminen vaihtoehtoisena ja täydentävänä liikennemuotona on kannatettavaa. Esimerkiksi pyörätieverkostoa ja polkupyörien säilytystarpeita asemien ja pysäkkien yhteydessä tulee kehittää ja täydentää pääkaupunkiseudulla, ja erityisesti talvikunnossapito tulee huomioida.

Strategiassa mainitaan tavoitteena joukkoliikenteen aseman parantaminen, keinona mm. liikkumisen hinnoittelu. Tätä pitää täsmentää selvittämällä mm. ruuhkamaksujen käyttöönottoa.

Sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaaliviraston kuljetuspalvelujen kilpailutuksissa on liikenteen osalta käytössä yhtenä palvelujen vähimmäisvaatimuksena vuosien 1998 -2001 tai sitä uudempi auton vuosimalli. Kriteeri vaikuttaa osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöjen määrään. Energiatehokkuutta tai päästöjen alhaista tasoa erillisinä kilpailutuskriteereinä ei pidetty välttämättömänä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Pääkaupungin liikennejärjestelmä (PLJ) 2007–luonnoksessa esitettyjen toimenpiteiden seurauksena pääkaupunkiseudun liikenteen kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä kasvaisi hieman yli 20 % vuoteen 2030 mennessä, vaikka ajoneuvojen polttoaineen ominaiskulutus laskisikin 15 %. Kokonaispäästöjen kasvu johtuu liikkujien määrän kasvusta. Asukasta kohti laskettuna hiilidioksidipäästöjen määrä pysyisi liikennejärjestelmäluonnoksen mukaisin toimenpitein ennallaan.

Liikenteen kokonaispäästöjen yli 20 %:n kasvun kääntäminen 20 %:n vähenemiseksi edellyttää poikkeuksellisen voimakkaita toimia niin liikennejärjestelmän tehostamisessa ja palvelutason parantamisessa kuin uuden maankäytön sijoittamisessakin. Joukkoliikennejärjestelmän, erityisesti raideliikennejärjestelmän, tehostaminen ja palvelutason nostaminen edellyttää PLJ 2007:ssa suunniteltuja suurempia investointeja ja kehittämistoimenpiteitä lähivuosikymmeninä.

Oletettavaa on, että investointien voimakaskaan lisääminen parempiin joukkoliikennepalveluihin ei tule riittämään joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden tarvittavaan nostamiseen. Myös joukkoliikenteen käyttöä lisäävien uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöön otto tulee tarpeelliseksi erityisesti poikittaisliikenteessä.

Ympäristölautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa on ilmestynyt selvitys Vähäpäästöiset ajoneuvot Helsingissä, jonka mukaan ajoneuvohankinnoissa ja liikennepalvelujen kilpailutuksessa olisi nykyistä enemmän korostettava vähäpäästöisyyttä. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus selvittää mahdollisen ympäristövyöhykkeen perustamista Helsinkiin ja kansainvälisiä kokemuksia vyöhykkeistä.

Useimmat liikennettä koskevat toimintalinjat ja keinot on tuotu esiin aiemmin monissa ohjelmissa ja suunnitelmissa. Päätöksenteko ja käytännöt eivät ole olleet kuitenkaan tukeneet riittävästi tavoitteiden toteutumista, joten niiden merkitystä on tarpeen edelleen painottaa.

Liikennettä koskevaan kohtaan voisi lisätä uusiksi keinoiksi tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittämisen ja tehostamisen sekä työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatimisen esimerkiksi Luovasti töihin –sivuston mallin mukaan http://ymks000006:83/luovastitoihin/index.htm.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että pyöräilyn suosiota voisivat lisätä entistä turvallisemmat, väljemmät ja helppokäyttöisemmät polkupyörävarastot asuinrakennuksissa.

Liikepalvelulautakunta toteaa, että kohdan 2.2 b) (Osa B) mukaisissa kilpailukriteereissä ei mainita jakelureittien ja ajojärjestyksen optimointi- ja suunnittelujärjestelmiä. Materiaalivirtojen ja kuljetusten logistisessa optimoinnissa tulisi varautua myös nopeasti laajenevan RFID-teknologian (radiotaajuinen etätunnistus) käyttöön. RFID- tunnisteiden avulla mahdollistuu mm. nykyistä laajempi tekstiilien kierron optimointi ja hävikin pienentäminen, mikä vähentää hankintoja ja kuljetuksia. Koska ko. teknologia soveltuu hyvin monenlaatuisten materiaalivirtojen ohjaukseen, tulisi siihen varautua myös keskitetysti.

Maankäyttö Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen.

Toimintalinjoina esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä edellytysten luominen uusiutuvien energian tuotannon lisäämiselle.

Rakennuslautakunta toteaa, että Helsingissä rakentaminen tapahtuu valtaosin kaupungin omistamalle maalle, jolloin kaupunki voi halutessaan tontinluovutusehdoilla ohjata käyttämään esimerkiksi aurinkoenergiaa ja muita uusiutuvan energian muotoja. Myös muita ekologiseen rakentamiseen tähtääviä velvoitteita voidaan haluttaessa kytkeä maan luovutukseen. Tulevia uusia suuria aluekohteita (Jätkäsaari, Sörnäistenranta - Hermanninranta, Kruunuvuori) toteutettaessa on kaupungilla mahdollisuus tontinluovutusehdoilla edellyttää vähäpäästöisen rakennuskannan syntymistä.

Helsinki näyttää hyvää esimerkkiä naapurikunnille jo nyt, koska maankäytön suunnittelu ja lähivuosikymmenten rakentaminen tapahtuu Helsingissä osana jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Yleisten töiden lautakunta katsoo, että maamassat sekä niiden uudelleen käyttäminen, varastointitarve ja kuljettaminen eivät näy riittävästi pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Maamassojen siirron optimointi on tarpeellista erityisesti tilavuudeltaan suurien maanrakennuksen kuljetusten osalta. Asia liittyy sekä pääkaupunkiseudun maankäytön suunnitteluun että liikenteen logistiikkaan ja materiaalitalouteen.

Kaupunkien teknisen huollon tarvitsemat toiminnot kuten lumenkaatopaikat, hiekkasiilot ja teknisen huollon tukikohdat vaikuttavat myös maankäyttöasiana pääkaupunkiseudun sisäisen liikenteen määrään.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen kompaktia ja tasapainoista kehitystä, hajaantuvan kehityksen vastustamista sekä rakenteen sisäisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntämistä on pidettävä ilmastostrategian tavoitteiden kannalta keskeisinä. Kaavoituksen keinot vaikuttavat tehokkaasti, kertautuvasti ja pitkälle tulevaisuuteen. Vaikutukset kaavoituksen kautta syntyvät uudis- ja täydennysrakentamisen kautta, ja siten viiveellä, ja kohdistuvat vain osaan kokonaisuutta.

Helsingin yleiskaavoituksessa raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämistä on toteutettu jo menneistä vuosikymmenistä alkaen. Helsingin seudulla liikennöintitarpeen vähentäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite.

Esitetyt maankäytön ja liikenteen visiot sekä toimintalinjat ovat samansuuntaisia Helsingin Yleiskaavan 2002, Helsingin liikenne- ja ympäristöpolitiikan sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kanssa. Maankäytön ja liikennejärjestelmän visio ja toimintalinjat tulee jatkossa laajentaa koko seudun työssäkäyntialueelle.

Strategialuonnoksessa esitetyt keinot ovat hyvin erilaisia painoarvoltaan. Keinojen ja mittareiden toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannuksia ei strategialuonnoksen perusteella voi tarkasti arvioida. Esitettyjen keinojen ja mittareiden tulisikin strategiassa selkeästi olla luonteeltaan ehdotuksia, joita voidaan ja tulee arvioida ja tarkentaa päästöjen vähentämiskeinoista päätettäessä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen yleiskaavan laatiminen on ollut esillä muutenkin kuin päästövähennyskeinona. Yhteisen yleiskaavan laatiminen ei sinällään edistä ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista. Ratkaisevaa on yleiskaavoituksen sisältö ja sille kokonaisuutena asetetut tavoitteet. Pääkaupunkiseudun kunnat olisivat todennäköisesti samoilla linjoilla yhteisten ilmastostrategian tavoitteiden määrittelemisestä yleiskaavatasolla. Nykyisellään hyvää maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvää yhteistyötä kaupunkien kesken on kuitenkin tärkeätä jatkaa ja kehittää.

Päästölaskelmia ehdotetaan luonnoksessa osaksi yleis- ja asemakaavojen vaikutusarviointia. Yleiskaavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintojen keskinäiseen sijoittumiseen, ja siten kasvihuonekaasupäästöjen arvioiminen yleiskaavan laatimisen yhteydessä on perusteltua. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi ilmastomuutoksen kannalta toisi tätäkin merkittävämmän hyödyn. Kasvihuonekaasujen päästötarkasteluja asemakaavatasolla ei kaupunkisuunnittelulautakunta pidä kovin tarpeellisena.

Esitys seudun maankäytön ja liikenteen (PLJ) yhteisestä aiesopimuksesta on erityisen kannatettava. Myös maankäytön ja liikenteen yhteinen toteuttamisohjelma edistäisi kokonaisuuksien hallintaa sekä toteutuksen ajoitusta, ja siten se olisi merkittävä keino ilmastomuutoksen torjunnassa.

Ympäristölautakunta toteaa, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen ovat avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Helsingin seudun hajautuminen sekä työ- ja vapaa-ajan matkojen lisääntyminen ja pidentyminen edellyttävät voimakkaita toimia koko seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja julkisen liikenteen tehostamisessa. Helsingin työsuhdelippuetuus on hyvä esimerkki kaupunkien omista vaikuttamismahdollisuuksista. Mm. Marja-radan ja Länsimetron rakentaminen ovat seudullisesti tärkeitä ja kiireellisiä hankkeita. Myös muualta raideliikenteen varrelta on etsittävä aktiivisesti maankäytön tehostamismahdollisuuksia. Kaupan ja muiden palveluiden sijoittaminen asutuksen välittömään läheisyyteen on myös hyvä keino liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Strategialuonnoksessa ehdotetut liikennettä ja maankäyttöä koskevat toimenpiteet tukevat raideliikenteen lisäämistä ja kehittämistä, mitä strategialuonnoksen vaikutusten arvioinnissakin korostettiin. Toimenpiteet ovat kuitenkin kovin yleisiä.

Kohtaan voisi lisätä uusiksi keinoksi seudun hiilinielujen eli hiiltä sitovien metsäekosyysteemien säilymisen turvaamisen sekä kevyen liikenteen edistämisen siten, että pyöräily- ja kävelyreitit toteutetaan samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa.

Asuntotuotantotoimikunta voi toimia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi huolehtimalla asemakaavojen sallimien lähipalvelutiloja toteuttamisesta asuinalueille, silloin kun ne sijoittuvat asuinrakennusten yhteyteen.

Sähkönkulutus Sähkönkulutus asukasta kohden on kääntynyt laskuun.

Kaupunkien hankintamenettelyä esitetään kehitettäväksi energiatehokkuutta tukevaksi, energiakustannuksia kohdistettavaksi kuluttajaan ja energiatiedotuksen kehittämistä

Tekninen lautakunta toteaa, että kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsingin Energia edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä. Lämmitys- ja jäähdytystapa tulee toteuttaa kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että strategian yhtenä tavoitteena on parantaa energiakustannusten kohdistamista kuluttajaan. Tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää, että kaupungin omien kiinteistöjen energiakustannukset eivät saa sisältyä kiinteistöjen vuokriin kiinteinä erinä, vaan todellisen energiankulutuksen mukaan. Lisäksi on syytä kehittää menetelmiä, jotka mahdollistavat sen, että vuokralaisten energiansäästöllä aikaansaamat taloudelliset hyödyt ovat niiden käytettävissä, jotka ovat aikaansaaneet säästön.

HKR-Rakennuttaja toteuttaa energiansäästöinvestointeja kaupungin kiinteistöissä. Eräs investointeja hidastava tekijä on se, että energiansäästöinvestointien seurauksena kyseisen yksikön maksama sisäinen vuokra usein nousee. Olisi huolehdittava siitä, että näin ei käy, kun energiansäästöinvestointeja tehdään. Niiden seurauksena kiinteistön hoidon kustannukset kuitenkin vähenevät tietyllä takaisinmaksuajalla.

Erityisesti julkisten rakennusten osalta tilojen tehokasta käyttöä tulee kehittää, koska tiloja on suuren osan ajasta tyhjillään lämmitettynä ja valaistuna.

Yleisten alueiden ulkovalaistus on merkittävä sähkön kuluttaja. Valaisimien uusimisen myötä uuden teknologian avulla yksittäisen valaisimen sähkönkulutus voidaan puolittaa. Koska valaisimen käyttöikä on noin 30 vuotta, on tätä kautta saatava sähkön kulutuksen alentaminen hidasta. Parhaillaan tutkitaan teknologian mahdollisuuksia koko verkoston valaistustehon säätämiseksi eri vuorokaudenaikojen tarpeita vastaavaksi. Tätä kautta on mahdollista saavuttaa merkittävää sähkönkulutuksen alenemista.

Ympäristölautakunta toteaa, että sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vaatii käytännössä kaikkien pääkaupunkilaisten osallistumista. Ympäristökeskus kuten muutkin hallintokunnat voivat vaikuttaa kouluttamalla henkilökuntaansa, hankintojen kautta, toimistolaitteiden ja valaistuksen sähkönkäytön hallinnalla sekä osallistumalla valistuskampanjoihin. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat suuria työnantajia, ja energiansäästökoulutuksen tulisi kuulua kaikille kuntien työntekijöille, ei ainoastaan uusien työntekijöiden perehdytykseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä Helsingissä aloitettu ekotukihenkilöiden koulutus. Yksittäisten kuluttajien ja mm. koulujen ja päiväkotien tulisi saada taloudellista hyötyä vastuullisesta energiansäästötoiminnastaan. Tämä edesauttaisi valistuksen perille menoa ja tavoitteiden toteutumista.

Strategian tähän kohtaan voisi lisätä sisävalaistuksen ja sen ohjauksen. Myös uusiutuvan energian käytön edistäminen olisi syytä laittaa erilliseksi keinoksi vaikka sen voidaan katsoa sisältyvän kohtaan 7.1 c) (Osa C). Keinoina voisi olla esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön edistäminen sopivilla alueilla (kuten saaristossa) ja uusiutuvan sähkön hankinta kiinteistöissä.

Kiinteistölautakunta toteaa, että on oikein korostaa mm. huoltokirjojen käyttöön saamista ohjaamaan rakennusten hoitoa entistä säännönmukaisemmaksi. Lisäksi kulutuksen aktiivinen seuranta, kiinteistöjen energiakatselmukset ja näiden perusteella tehtävät kiinteistön tekniikan säädöt ja korjaukset sekä laajemmat energiainvestoinnit ovat perustellusti esillä, ja niihin on Helsingin kaupungin kiinteistöjen ylläpidossa jo pitkään panostettu.

Strategialuonnoksessa on perustellusti vahvasti esillä eri tahoihin suunnattu valistustoiminta. Vain sitä kautta todellisia vaikutuksia on mahdollista saavuttaa. Valistustoimintaa tukee kaupungin henkilökunnan koulutus, erityiskohteenaan tässä asiassa kiinteistön ylläpitotehtävissä joko isännöintitehtävissä tai palvelun toimittajana oleva kaupungin henkilökunta.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että kaupungin omassa kiinteistökannassa tehty periaatepäätös keittiöiden kylmäsäilytyslaitteiden hankinnan ja ylläpidon ottamisesta kiinteistöyhtiöiden vastuulle mahdollistaa energiatehokkaiden laitteiden systemaattisen suosimisen. Sähkönkulutuksessa tämä tullee näkymään huoneistosähkön kulutuksessa laskuna. Kiinteistösähkön kulutuksen sen sijaan voinee ennustaa kasvavan edelleen mm. lämmöntalteenottojärjestelmien ja muiden sähköisen taloteknisten järjestelmien sekä kylpyhuoneiden mukavuuslattialämmityksen yleistymisen myötä.

YM:n, KTM:n ja Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun on tavoitteena jo vuonna 2008. Tavoitteeseen pyritään pääsemään energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen kautta.

Energiakatselmustoiminta on lähtenyt hitaasti käyntiin kaupungin asuinkiinteistökannassa. Vuoden 2006 seurantatietoja ei ole vielä saatavilla, mutta katselmustoiminnan arvellaan vauhdittuneen. Seurantaan kirjatuissa katselmuksissa ei ollut yhtään toimenpidettä, jonka arvioitaisiin tuovan sähkönkulutukseen säästöjä. Tätä taustaa vasten sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen näyttää vähintäänkin vaikealta.

Aikaisempien tutkimustulosten valossa voidaan arvioida, että perusparantamisella aikaansaatavien säästötoimenpiteiden vaikutus voi parhaimmillaan olla 10-15 % lämpöenergiankulutuksesta. Kuitenkin kaupungin asuinkiinteistöjen energiakatselmuksissa merkittävimmät lämmitysenergiankulutuksen säästöpotentiaalit ovat löytyneet vedenkulutukseen vaikuttavista toimenpiteistä. Sen sijaan katselmustoiminnassa löydettyjen rakennuksen vaipan lisälämmöneristämistoimenpiteiden säästövaikutusten on arvioitu vaihtelevan 0-2 %. Keskimäärin korjaus- ja säästötoimenpiteillä aikaansaatava energiansäästö tullee kuitenkin optimistisimpienkin arvioiden mukaan jäämään 5-10 %:iin.

Ilmastostrategian tavoitteen toteutuminen edellyttääkin vanhan asuinkiinteistökannan heikkojen kulutuslukujen kompensoimista uudiskannalla.

Rakennukset Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Rakennukset aiheuttavat elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä. Kaupungit toimivat esimerkkinä.

Rakennusvision toimintalinjoiksi esitetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista, lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjausta ja kiinteistöjen ylläpidon kehittämistä ja parantamista.

Rakennuslautakunta toteaa, että rakennusvalvonnan asiantuntijat voivat mahdollisuuksien rajoissa tuoda esiin ilmastonmuutokseen varautuvia ja ympäristön tilaan vaikuttavia näkökohtia. Mm. tuuliolosuhteet sekä ilmastomuutoksesta seuraava merenpinnan nousu otetaan huomioon rakentamisessa.

Rakennuslautakunta suhtautuu myönteisesti siihen, että kaupungit itse omassa rakennustuotannossaan näyttävät esimerkkiä esimerkiksi elinkaarikustannuksia selvittämällä ja ottamalla käyttöön matalaenergiarakentamista.

Uusi rakennuskanta on Suomessa toteutettu jo monen vuoden ajan eurooppalaisittain energiatehokkaasti. Suurin energiansäästöpotentiaali on vanhassa rakennuskannassa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta noudatettavaksi hienovaraisen korjaamisen periaatetta. Tämä tulee ottaa huomioon energiatehokkuutta parannettaessa korjausrakentamisen yhteydessä.

Rakennuslautakunta toteaa, että rakennuslupa on todennäköisesti liian myöhäinen vaihe tiedottaa luvan saaneen rakennuksen taloteknisistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Osana Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa on laadittu ekorakentamisohjeistojen atk-sovellus, Ekolaskuri, jonka pohjana on käytetty rakennusvalvonnan ekorakentamisen esitettä. Sovellus on käytettävissä rakennusvalvonnan kotisivuilla (www.rakvv.hel.fi). Laskurin avulla voi verrata eri rakentamisvaihtoehtojen ekologisuutta.

Rakennusvalvontavirasto jakaa yleisölle erilaisia hyvää rakentamista edistäviä esitteitä. Esimerkiksi Motiva Oy on laatinut kauppa- ja teollisuusministeriön tukemana energiaa säästävän pientalon esitteen ”Hyvä ja taloudellinen talo”. Energiatehokasta rakentamista esitellään myös internetissä osoitteessa www.energiatehokaskoti.fi.

Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano vuoden 2007 aikana muuttaa valtakunnallisia rakentamismääräyksiä. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan tulee joitakin vähäisiä muutoksia. Lainsäädännön tasolla annetaan laki rakennuksen energiatodistuksesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta. Myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee muutoksia.

Osana Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa (HEKO) on rakennusvalvonnalle annettu tehtäväksi sisällyttää lämmöneristyskyvyn parantamista koskevia suosituksia korjausrakentamisen ohjeistukseen.

Virasto on ollut mukana vuonna 2003 käynnistyneessä Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektissa ”Korjaustoimenpiteiden vaikutukset betonijulkisivujen käyttöikään”. Projektin yhtenä tuloksena julkaistaan keväällä 2007 ohjekirja 1960- ja 70 –luvuilla rakennettujen julkisivujen kunnostamisesta. Ohjekirja antaa selkeitä arviointiohjeita eri korjausvaihtoehdoista myös energiankulutuksen kannalta.

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat lämpötilan tavoitearvot muuttuvat 1.7.2007. Uutena ohjeena on vesilaitteiston suunnitteleminen siten, että vesimäärän asuntokohtainen mittaaminen tulee tilavarauksen puolesta mahdolliseksi. Asuinkerrostalon huoneistokohtaisen vedenmittauksen ja –laskutuksen arvioidaan pienentävän vedenkulutusta noin 10 prosentilla.

Opetusvirasto toteaa, että rakennustoiminnassa on vuosina 2005–2008 ammatillisen toisen asteen koulutuksessa lisätty Eko – Rak -aiheista ammatillista täydennyskoulutusta kaupungin rakennuttamisen suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon ammattilaisille, sekä käynnistetty rakennustoiminnan ekologisen kestävyyden parantamiseen ja elinkaarianalyysien soveltamiseen liittyviä käytännön läheisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa.

Koulujen rakentamisessa ja perusparantamisessa erityisenä painopistealueena ovat turvallisuuteen, terveellisyyteen ja kosteusvaurioiden ehkäisyyn vaikuttavat hankkeet, rakennusten laatutasoa kohottavat ja tilankäyttöä tehostavat hankkeet, ympäristöä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta parantavat hankkeet, sekä opetussuunnitelmien toteuttamista tukevat hankkeet.

Ympäristölautakunta toteaa, että ympäristökeskus ei varsinaisesti ole vastuuhallintokuntana rakennusten energiansäästössä. Ympäristökeskus osallistuu muiden tahojen kanssa ohjeiden ja esitteiden laatimiseen sekä energiansäästökampanjoihin.

Kohtaan kannattaisi lisätä ilmastointia korvaavat ratkaisut esim. että suunnittelussa huomioidaan lämpökuorma niin, ettei ilmastointitarvetta synny tai käytetään kaukojäähdytystä. Myös uusiutuvan energian käytön edistäminen olisi syytä laittaa erilliseksi keinoksi, vaikka sen voidaan katsoa sisältyvän kohtaan 7.1 c) (Osa C). Keinona voisi olla esimerkiksi lämpöpumppujen käyttöönoton edistäminen.

Kiinteistölautakunta toteaa, että energiankulutuksen tavoiteasetannassa on huomioitava Helsingin omistaman kiinteistökannan ikärakenne. Eräs seuraus siitä on suuri peruskorjausten tarve, joka kohdistuu monessa tapauksessa rakennusten teknisten järjestelmien parantamiseen, jotta työskentelyolosuhteet rakennuksissa saadaan vastaamaan tämän päivän normeja. Vaikka ratkaisuissa tavoitellaan energiatehokkaita ratkaisuja, lisääntyvä laitekanta ja koneellistamisen kautta paraneva ilmanvaihto usein lisäävät rakennusten energiankulutusta.

Asuntotuotantotoimikunnan näkemyksen mukaan luonnoksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asuntorakentamisen siirtyvän matalaenergiatalotuotantoon jo 2010-luvulla ja minimienergiatalotuotantoon 2030-luvulla. Päästötavoitteeseen pääseminen edellyttäisi nykyisen rakennuskannan ominaislämmönkulutuksen alentamisen 5 % vuoteen 2010 mennessä ja 20 % vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastostrategian tavoitteen toteutuminen edellyttää vanhan asuinkiinteistökannan heikkojen kulutuslukujen kompensoimista uudiskannalla.

Helsingin kaupungin omistuksessa ja hoitohallinnassa oli vuonna 2005 vuokra-asuntokantaa noin 4 325 000 m². Jos tämän kannan keskimääräinen kulutustaso peruskorjaustoiminnan avulla saadaan laskemaan 7 % tasolle 149 kwh/m², tulee vuosien 2005-2030 välisenä aikana valmistuvan uudiskannan kokonaiskulutustason olla keskimäärin 81 kWh/m², jotta koko asuinkiinteistökannan keskimääräinen kulutustaso laskisi tasolle 130 kWh/m². Tässä laskelmassa oletetaan uudistuotannon vuokra-asuntojen osuudeksi 20 % keskimääräisestä tuotantotavoitteesta 4100 as/vuosi, josta kaupungin vuokra-asuntokantaan on tässä laskelmassa laskettu liittyväksi koko vuokra-asuntomäärä eli 820 as/vuosi. Mikäli uudistuotannon määrä on vähäisempi, tulisi toteutettavan uudistuotannon olla vastaavasti energiapihimpää, jotta sen vaikutus koko kantaan riittäisi päästöjen alentamistavoitteen saavuttamiseen.

Päästötavoite toteutuakseen edellyttää uudisasuntokannalle hankesuunnitteluvaiheessa määriteltävän tavoitetason tiukentumista sekä nykyisen kannan energiasäästötoimenpiteiden toteuttamisen vauhdittumista.

Vuonna 2003 voimaan tulleet Rakennusmääräyskokoelman ns. uudet energiamääräykset määrittelevät noudatettavan tavoitetason vain rakennuksen vaipalle, käyttöveden lämmitykseen tarvittava kulutus on laskettava määräystason päälle. Kulutustason alittaminen 20 %:lla vuoteen 2010 mennessä tarkoittaisi jo suunnittelussa olevien projektien tavoitetason korjaamista vastaamaan strategialuonnoksen tavoitetta, mikä on epärealistista.

Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen kaksi kulutusluvuiltaan alhaisinta kiinteistöä ovat Asuntotuotantotoimiston rakennuttamat kohteet, vuonna 2000 valmistunut Pihlajiston Kiinteistöt Oy Tilanhoitajankaari 20 ja vuonna 2003 valmistunut Jakomäen Kiinteistöt Oy Sointutie 2. Molemmat hankkeista ovat olleet koerakentamishankkeita. Tilanhoitajankaari 20 oli Eko-Viikin ekologisen rakentamisen koekohde, jossa tutkittiin mm. aurinkolämpöjärjestelmän toteuttamista asuinrakennuskohteeseen. Kohteen lämmönkokonaiskulutuksesta n. 10 % tuotettiin aurinkolämmöllä. Nykyisillä tariffeilla ja teknologialla aurinkolämmön hyväksikäyttö ei ole ollut investointi-, huolto- ja ylläpitokustannukset huomioon ottaen kokonaistaloudellista. Ennakoitavissa oleva, joidenkin arvioiden mukaan rajukin energian hinnan nousu tullee kuitenkin muuttamaan tilanteen. Päästönäkökulmasta aurinkolämmön hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen sen sijaan olisi kannatettavaa jo nyt. Sointutie 2 oli nk. Ekotehokas kaupunkitalo 2003 –pilottihanke, jossa testattiin vuonna 2003 voimaan astuneita ns. uusia energiamääräyksiä. Kohteen lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 oli koko kaupungin omistaman asuinkiinteistökannan pienin.

Uudisrakennusten energiatehokkuuden parantaminen on suunnitteluprosessin kannalta tehokkainta hoitaa luomalla tavoitekokonaisuuksia rakennuksen vaipalle sekä rakennuksen taloteknisille järjestelmille. Energiamääräyksien tason alittaminen matala- tai minimienergiataloilla sekä tällaisen tavoitetason ottaminen tavanomaiseksi edellyttää selkeää tahtotilaa ja päätöksiä kaupungin konsernitasolta.

Olemassa olevan asuinkiinteistökannan energiatehokkuuden parantamiseen asuntotuotantotoimisto voi myötävaikuttaa niissä kaupungin vuokratalojen korjaushankkeissa, joiden rakennuttamisen hankesuunnittelun kiinteistöyhtiöt tilaavat Att:lta. Myös korjausasteeltaan yli 50 % hankkeiden hankesuunnitelmien tullessa asuntotuotantotoimikunnan hyväksyttäväksi, voi Att lausua käsityksensä korjaustoimenpiteiden energiatehokkuudesta.

Asuntotuotantotoimisto voi myötävaikuttaa kaupungin kiinteistökannan ylläpidon kehittämiseen parantamalla huoltokirjojen käyttöönottoa ja huolehtimalla ylläpitohenkilöstön kouluttamisesta uudisrakennushankkeiden luovutusvaiheessa. Asuntotuotantotoimisto asettaa hankkeille kulutustavoitteet sekä lämmölle että sähkölle. Vedenkulutustavoitteisiin on vaikeampi puuttua, koska käyttäjien toiminnan merkitys sille on niin suuri. Toiminnan kehittämiseksi olisi syytä luoda palautejärjestelmä, jota kautta Att saa rakennuttamiensa kohteitten käytönaikaiset, toteutuneet kulutustiedot toimintansa ja osaamisensa kehittämiseksi sekä tulevien kohteiden suunnittelussa huomioitavaksi ja strategialuonnoksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olennaisessa asemassa on myös rakennuksen käyttö- ja ylläpitotoimet. Aurinkolämpöjärjestelmän koerakentaminen on osoittanut, että totutusta poikkeavat järjestelmät koetaan kiinteistöjen ylläpidossa hankaliksi. Käyttö- ja huoltokirjojen merkityksen korostaminen on entistä tärkeämpää sekä järjestelmien kehittymisen myötä tulevan outouden että tuttujenkin järjestelmien optimaalisen hyödyntämisen vuoksi.

Liikepalvelulautakunta toteaa, että sähköisten kiinteistön huoltokirjojen käyttöä on laajennettu voimakkaasti ja opastusta niiden käyttöön on annettu runsaasti. Kulutusseurannan kehittämiseksi on aloitettu hanke TAC Finland Oy:n, tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Palvelukeskus on valmis hyödyntämään enenevässä määrin uutta valvonta- ja ohjausteknologiaa, minkä mahdollistavat esimerkiksi sähköinen huoltokirja ja suunnitteilla oleva mobiiliteknologiaa kehittävä hanke.

Kulutus ja jätteet Kuluttaminen on kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt.

Kaupunkien hankintojen materiaalitehokkuutta esitetään parannettavaksi. Jätteen syntyä pyrittäisiin ehkäisemään kuntalaisia valistamalla, teollisuutta valvomalla ja jatkamalla palvelutoimintojen jätevertailua. Jätteiden hyötykäyttöä esitetään tehostettavaksi. Jätteenkäsittelyratkaisuja esitetään tarkasteltavaksi ottamalla huomioon kaikki elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasujen päästöt.

Rakennuslautakunta toteaa, että purkamislupahakemuksessa selvitetään edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. Rakennusjätteen käsittelyssä ja sen hyväksi käyttämisessä on kuitenkin edelleen puutteita. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat halutessaan edistää rakennusosien kierrätystä nykyisestä. Toiminnan saaminen liiketaloudellisesti kannattavaksi on kuitenkin haasteellista. Rakennusosien osalta ongelmana on jälkimarkkinoiden kehittymättömyys.

Kotitalouksien jätteiden osalta keräys- ja kierrätysvelvoite on johtanut osin hallitsemattomaan keräysastioiden sijoitteluun. Esimerkiksi yleisille alueille sijoitettavien keräysastioiden osalta on YTV viime vuosina tehnyt kehitystyötä, ja parannuksia tältä osin onkin luvassa.

Rakennuslautakunta esittää, että erityisesti uusia suurempia aluekokonaisuuksia suunniteltaessa niiden jätehuolto ratkaistaisiin imukeräysjärjestelmillä. Järjestelmistä on saatu esimerkiksi Ruotsissa hyviä kokemuksia. Jätekuljetusten tarve ja siitä aiheutuvat päästöt vähenevät merkittävästi samalla, kun yleinen viihtyvyys ja turvallisuus paranevat.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että jätteen synnyn ehkäisyyn strategialuonnos esittää useita hyviä keinoja. Lisäkeinona tässä valikoimassa tulee mainita jätepolitiikan taloudellinen ohjaus, johon YTV voi vaikuttaa jätemaksujen hinnoittelulla.

Ympäristölautakunta toteaa, että strategiassa on jäänyt lähes huomiotta jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden edistäminen PK-yritysten toiminnassa. Eri yhteyksissä on todettu, että nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä olisi merkittävästi potentiaalia jätteiden synnyn ehkäisylle ja materiaalitehokkuuden lisäämiselle.

YTV:n ja kuntien tulisi huolehtia kohtuullisten voimavarojen varaamisesta myös yritysten ympäristösuorituskyvyn vahvistamiseen. Yrityksille suunnattava jäteneuvonta kuuluu jätelain nojalla myös kunnan tehtäviin, ja sitä voidaan rahoittaa jätemaksuilla. Voimavaroja materiaalitehokkuuden lisäämisen paikallisesti tarvitaan sen lisäksi, että suunnitteilla on materiaalitehokkuuden valtakunnallisen palvelukeskuksen perustaminen.

Teollisuuden ympäristölupien käsittelyssä tarkastellaan jo nyt mahdollisuuksia jätteen synnyn ehkäisyyn. Mahdollisuutta ei ole käytetty täysimääräisesti hyväksi. Luvissa, joissa kunta on lupaviranomainen (esimerkiksi polttoaineiden jakeluasemat, pienimuotoinen jätteiden käsittely ja hyödyntäminen), jätteen synnyn ehkäisymahdollisuuksien tarkastelulla ei ole usein juurikaan merkitystä. Kuntien toimivaltaan kuuluvista ympäristölupalaitoksista kertyvät jätemäärät ovat hyvin pieni osa kaikessa yritystoiminnassa syntyvistä jätteistä. Jos tuotannollisesta toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä halutaan vähentää, pelkästään ympäristölupalaitoksiin kohdistuvat toimenpiteet ovat riittämättömiä.

Kohdassa tulisi myös huomioida yritysten ja kuntalaisten kulutustottumuksiin vaikuttaminen. Painopiste on tällä hetkellä pitkälti jätteissä ja kuntien omissa hankinnoissa. Asukkaiden ja yritysten kulutusvalintoja sivutaan vain jätteen synnyn ehkäisyn osalta. Elinkaaritarkastelujen perusteella suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä syntyy jopa 20 % elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden valmistuksessa ja kuljetuksessa, eli käytännössä teollisuudessa ja maataloudessa. Nämä sektorit ovat hyvin pieniä pääkaupunkiseudulla, joten merkittävä osa pääkaupunkiseutulaisten päästölähteistä jää nyt tarkastelun ulkopuolelle. Asukkaiden ja yritysten kulutusvalintoja tulisi ilmastostrategiassa tarkastella jollain tasolla. Ympäristökeskuksen osalta mahdollisena toimenpiteenä voisi olla esim. elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarvioselvitysten tekeminen yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa ja kulutusvalintojen merkityksestä tiedottaminen kunnan asukkaille ja yrityksille.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että Asuntotuotantotoimisto voi edistää rakentamisen materiaalitehokkuutta edellyttämällä työmailta rakennusjätteiden määräseurantaa. Asuinrakennuksien jätehuoltojärjestelmien, tilojen ja varustuksen parantamisella toimisto voi myötävaikuttaa kuluttajien toimintaan jätteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja määrän vähentämiseksi.

Liikepalvelulautakunta toteaa, että strategialuonnoksessa kaupunkien hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta pyritään edistämään hankintaohjeilla, valintaprosesseilla ja ilmastovaikutukset huomioivan hankintamallin luomisella. Julkisissa hankinnoissa ympäristötoimenpiteiden kannalta merkittävin hankintaprosessin vaihe on tarjouspyyntö, jossa on asetettava selkeät ympäristökriteerit, joita voidaan käyttää tarjoajaa, tuotetta ja palvelua valittaessa. Tarjouspyynnössä voidaan myös asettaa esimerkiksi tuotteen energiatehokkuuteen liittyviä ehtoja.

Yhtenä mittarina voidaan pitää yhteishankintojen tarjouspyynnöissä asetettujen ympäristökriteerien osuutta kaikista yhteishankintojen tarjouspyynnöistä. Helsingin kaupunki seuraa tätä mittaria vuosittaisessa ympäristöraportoinnissaan, jossa sitä myös verrattaan muiden kaupunkien vastaaviin tietoihin.

Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuuskriteerien asettaminen on toistaiseksi Suomessa melko uutta. Muista EU-maista löytyy hyviä esimerkkejä ja malleja ympäristökriteerien onnistuneesta käyttämisestä julkisissa hankinnoissa.

Liikepalvelulautakunta toteaa, että elinkaariajatteluun kuuluvasta kertakäyttötuotteiden korvaamisesta kestokäyttöisillä ei ole selvää mainintaa. Mm. kertakäyttöiset leikkausliinat, pöytäliinat ja käsipyyhkeet voitaisiin korvata kestokäyttöisillä. Koska myös muiden kuin tekstiilejä korvaavien kertakäyttötuotteiden määrä lisääntyy, tulisi ainakin volyymituotteiden osalta erikseen selvittää, mitkä niistä on elinkaariajattelun mukaisesti tarkoituksenmukaista korvata kestokäyttöisillä.

Energiantuotanto ja jakelu

Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä.

Energiantuotannon ja jakelun visiota esitetään toteutettavaksi tiiviillä kaupunkirakenteella saavutettavalla tehokkaalla energiantuotannolla ja jakelulla, toiminnan tehostamisella EU:n direktiivien mukaisesti, keskitetyn energian tuotannon kuulumisella kokonaisuudessaan päästökaupan piiriin, edistämällä hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, laajentamalla kaukolämpöverkkoa ja lisäämällä energiasäästöneuvontaa ja –tutkimusta.

Tekninen lautakunta toteaa, että ilmastostrategialuonnoksessa ei suoranaisesti esitetä vesihuoltoa koskevia välittömiä toimenpiteitä. Helsingin Vesi on viime vuosikymmeninä tehnyt merkittäviä energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä, mm. keskittänyt useiden vanhojen jätevedenpuhdistamoiden toiminnan Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon sekä rakentanut siirtotunnelijärjestelmän. Alhaisempiin energiankulutuksiin on päästy uudistamalla vedenpuhdistukseen ja –jakeluun sekä viemäröintiin- ja jätevedenkäsittelyyn liittyviä koneita ja laitteita. Tulevien energiansäästömahdollisuuksien ja keinojen löytäminen ja hyödyntäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.

Helsingin Energia on keskeinen toimija kansallisen ilmastostrategian energiatuotantoa ja jakelua koskevissa linjauksissa. Helsingin Energian energiatuotannon tehokkuuden perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jossa voimalaitosten käyttämästä polttoaineen energiasta saadaan hyödyksi jopa yli 90 %. Jos sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen, tarvittaisiin polttoainetta 40 % nykyistä enemmän ja samalla kasvaisivat myös kasvihuonekaasupäästöt vastaavasti. Kaukolämmitys kattaa 94 % kiinteistöjen tarvitsemasta lämmitystarpeesta Helsingissä. Yhteistuotannon energiatehokkuutta täydentää kaukojäähdytys, joka säästää merkittävästi primäärienergiaa, kun se valitaan hajautetun kiinteistökohtaisen jäähdytyksen tilalle. Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat vuonna 2006 20 % pienemmät kuin vertailuvuonna 1990. Myös EU korostaa yhteistuotannon merkitystä energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.

Pääkaupunkiseudun keskitetty energiantuotanto kuuluu kokonaisuudessaan päästökaupan jaksoittain tiukentuvan ohjauksen piiriin. EU on asettanut kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita jo vuodelle 2020. Päästökauppajärjestelmästä johtuen sen piirissä olevat toimijat pääsevät asetettuihin tavoitteisiin joko päästöoikeuksia ostamalla tai tekemällä vähennystoimet itse. Järjestelmä ohjaa päästöjen vähennystoimet sinne, missä se on kustannustehokkainta.

Haasteena tulevatkin olemaan päästökauppasektorin ulkopuoliset toimijat, kuten hajautettu lämmitys ja jäähdytys, liikenne ja yksityinen kulutus, ja tässä pääkaupunkiseudun ilmastostrategialla on keskeinen merkitys. Maankäytössä tiivis kaupunkirakenne on edellytys tehokkaalle kaukolämmitykselle ja kaukojäähdytykselle.

Ilmastostrategialuonnoksessa ehdotettujen toteutuskeinojen toimeenpanossa on tärkeä jatkaa yhteistyötä kaupungin ja YTV:n eri tahojen ja toimielimien kanssa. Olemassa olevan tuotantorakenteen elinkaari ja uusien vähäpäästöisten teknologioiden kustannustehokkuus osaltaan ratkaisevat toteutusaikataulun.

Ilmastonsuojelun toimissa tulee kiinnittää huomiota myös ilmansuojelun tason ylläpitämiseen, mikä ehkä ei ole riittävästi esillä ilmastostrategialuonnoksessa.

Kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsingin Energia edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä. Lämmitys- ja jäähdytystapa tulee toteuttaa kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.

Ilmastostrategian lähtökohdaksi on valittu kulutuspäästä lähtevä tarkastelu, joka on perusteltua, koska siellä ei ole vielä otettu käyttöön riittävän tehokkaita ohjauskeinoja energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ellei energiankäyttöä tehosteta voimakkaasti kulutuspäässä, voi käydä niin, etteivät mitkään muutokset energian tuotantopäässä riitä.

Rakennuslautakunta toteaa, että Helsingin Energia on toiminut innovaattorina ja edelläkävijänä kaukokylmää luotaessa. Rakennusvalvonta on kannustanut kaukokylmän hyödyntämiseen suosittelemalla sitä monissa keskustan viimeaikaisista hankkeista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että strategia mainitsee yliseudullisen ja kuntakohtaisten potentiaalikartoitusten laatimisen alueen uusiutuvista energialähteistä. Näissä selvityksissä tulee hyödyntää aiheesta aiemmin tehtyä, Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan teettämää Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitusta Helsingin alueella.

Myös kaukolämmön ja sähkön reaaliaikaisen kulutustiedon kehittäminen on tärkeä toimenpide. Helsingin kaupungilla on jo hyvin toimiva energiankulutuksen seurantajärjestelmä, joten tässä toimenpiteessä painopiste Helsingin osalta tulee olla yksityissektorilla.

Energiansäästöön liittyvän koulutuksen kohdalla pitää mainita vastuutahona energiayritysten ohella yhteistyö muiden tahojen kanssa, sillä tällä sektorilla yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia.

Ympäristölautakunta toteaa, että pääosa pääkaupunkiseudun energiantuotannosta kuuluu päästökaupan piiriin, jonka katsotaan strategian mukaan ohjaavan riittävästi energiantuotannon päästöjen vähentämistä. Käytännössä se tarkoittaisi, että päästöoikeuksien hintojen kasvun myötä tulisi uusiutuvan energian tuottaminen taloudellisesti kannattavaksi pääkaupunkiseudulla. Tällöin kivihiiltä ja maakaasua voitaisiin korvata esim. jätteiden mädätyksen tuottamalla metaanilla, pelletin rinnakkaispoltolla kiivihiilikattilassa, metsähakkeen polttolaitoksilla ja tuuli- ja aurinkoenergialla.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että strategialuonnoksen vaikutusten arviointimuistiossa ja strategialuonnoksessa on käytetty sähkön tuotannon osalta toisistaan poikkeavia määrittelytapoja ominaispäästöjen laskemiseksi. Laskentatapojen ero on jopa 0,9 milj. tCO₂ekv., mikä on 14,5 % strategialuonnoksessa esitetystä pääkaupunkiseudun kokonaispäästötasosta. Koska strategialuonnoksessa esitetty laskentatapa jakaa pääkaupunkiseudun sähköntuotannon päästötaakkaa koko maan jaettavaksi, on mahdollista, että näin aikaansaatu ehkä hieman siedettävämmältä vaikuttava sähkön ominaispäästötaso ei jatkossa ole alan kehittämisen kannalta suotava. Sähköntuotannossa tehtävät kehityspanoksetkin valuvat tällöin koko maan hyödyksi. Tämä saattaa hillitä alan kehittämishaluja päästöjen vähentämiseksi.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnos on asiasisällöltään monipuolinen ja perusteellinen kokonaisuus. Valitut visiot ja toimintalinjat ovat hyvin perusteltuja ja kattavia. Strategiassa asetettu päästövähennystavoite on toimintamallien muutoksen hitautta ajatellen erittäin haasteellinen ja edellyttää ripeitä toimia laajalla rintamalla.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää YTV:lle Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnos on laaja ja monipuolinen asiakirja. Strategian päävision toteutuminen on tavoiteltava, vaikkakin huomattavan haastava asia. Vähennystavoitteeseen pääseminen vaatii kaupungeilta tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa sekä yhteistä tahtoa ja yhteistyötä sekä kaupunkien että niiden eri sektoreiden välillä.

Kaupunginhallitus kannattaa toimintalinjoja ja keinoja, joilla YTV-kaupungit voivat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja näyttää esimerkkiä alueensa muille toimijoille. Kaupunginhallitus kannattaa raportissa esitetyn aiesopimuksen valmistelua tärkeimpien toimien eteenpäin viemiseksi, sillä toimintalinjojen muokkaaminen strategiaehdotuksen valmistelussa konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi ja vaikuttavaksi toimenpiteiksi on olennaista pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kaupunkien toimenpideohjelmiin on tärkeää sisällyttää myös toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja varautumiseksi. Tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkentuessa on syytä tarkentaa myös mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kaupunginhallitus toteaa, että Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 on keskeisiltä osiltaan Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman suuntainen.

Yleiset toimintalinjat Kaupunginhallitus puoltaa ilmastostrategiassa esitettyjä yleisiä toimintalinjoja ja keinoja.

Ilmastostrategialuonnoksessa esitettyjen toimintalinjojen toteuttamista valmistellaan ja edistetään Helsingissä jo nykyisin monin tavoin. Helsingin kaupunki osallistuu valtakunnantason keskusteluun ja toimii esimerkkinä mm. tehtyään ensimmäisenä kaupunkina energiasäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa jo vuonna 1993. Kuntien energia- ja ilmastosopimuksen Helsinki teki vuonna 2003.

Kaupunki on edistänyt eri hallinnonalojen yhteiskäytäntöjä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi hyväksymällä vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman, jonka teemat ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa. Lisäksi Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa (2005–2008) esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhteneviä ilmastostrategian kanssa. Ohjelmaan sisältyvän ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan torjumaan ilmastonmuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta sisältyy opetukseen eri koulutustasoilla. Keskeiset toimenpiteet opetustoimessa ovat koulujen ja oppilaitosten energiankulutuksen seuranta, opetustoimen energian säästösuunnitelman päivitys ja seurannan kehittäminen, ympäristökasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa, sekä toimenpiteiden integrointi koulujen ja oppilaitosten virasto- ja kaupunkitason ympäristöohjelmiin. Helsingin kunnallisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöalueilla lapsia ohjataan ekologisen vastuunkantamisen omaksumiseen mm. Vihreä Lippu –toiminnan ja Metsämörri-koulun avulla. Päiväkodit osallistuvat myös YTV:n jätteiden synnyn ehkäisemisen hankkeeseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että vaikutusten arviointi olisi syytä tehdä uudelleen strategiaehdotuksen valmistuttua. Strategialuonnoksen vaikutusten arvioinnissa esitettyjä päästöjen vähennyskeinoja tulisi edelleen kehittää mitattaviksi hankkeiksi. Eteneminen case-hankkeiden kautta on kannatettavaa. Strategian ulottuessa vuoteen 2030 on päästötavoitetta tärkeä määrävälein tarkistaa tekniikan kehittyessä ja uusia ratkaisuja saavutettaessa.

Liikenne Helsingin joukkoliikenteessä on monin tavoin pyritty edistämään strategialuonnoksen mukaista kehitystä parantamalla mm. viihtyisyyttä, turvallisuutta, reaaliaikaista liikenneinformaatiota, aikataulujen täsmällisyyttä, vaihtojen sujuvuutta ja keräämällä tietoa potentiaalisten matkustajien toiveista. Joukkoliikenteelle asetettuina kehittämistavoitteina on lisäksi mm. joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvu, raideliikenteen kehittäminen ja kaasukäyttöisen bussiliikenteen lisääminen.

Joukkoliikenteen käyttöä lisäävien uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöön otto tulee tarpeelliseksi erityisesti poikittaisliikenteessä, sillä todennäköisesti voimakaskaan investointien lisääminen ei riitä nostamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta strategiassa esitetylle tasolle. Näitä ohjauskeinoja tulee jatkotyössä täsmentää.

Kulkuneuvojen, pysäkkien ja terminaalien viihtyisyyttä, laatutasoa ja esteettömyyttä sekä asioinnin helppoutta tulee edelleen parantaa. Erityisesti raideliikenteen asemiin ja liityntäliikenteen pysäköintiin koko pääkaupunkiseudulla tulee panostaa.

Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon valvontaa tehostetaan talviaikaan. Vilkkaassa käytössä olevat bussien ja raitiovaunuliikenteen pysäkkialueet sekä erilaisten hoitolaitosten lähiympäristöt ovat olleet erityisen huomion kohteena. Kevyen liikenteen käyttöä voidaan lisätä katualueiden liukkautta torjumalla.

Pyöräilyn asemaa on Helsingissä pyritty parantamaan edellyttämällä kiinteistöiltä sekä asuinkerrostalojen sisältä varattavaksi riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten. Maanalaisia paikoitustiloja rakennettaessa sekä julkisen liikenteen liityntäpysäköinnin, liikerakentamisen ja julkisen palvelurakentamisen kohdalla on kiinnitetty huomiota polkupyöräpaikkojen tarpeeseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa on ilmestynyt selvitys Vähäpäästöiset ajoneuvot Helsingissä, jonka mukaan ajoneuvohankinnoissa ja liikennepalvelujen kilpailutuksessa olisi nykyistä enemmän korostettava vähäpäästöisyyttä. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus selvittää mahdollisen ympäristövyöhykkeen perustamista Helsinkiin.

Yhteishankintoina toteutettavien kaupungin henkilö-, paketti- ja kevyiden kuorma-autojen sekä kuljetuspalvelujen hankintojen perusteissa moottorien pakokaasupäästöt ovat olleet yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa. Myös julkisen liikenteen kalustohankintojen kilpailuttamisessa vähäpäästöisyys on otettu osaksi pisteytysjärjestelmää. Ajoneuvokaluston vähäpäästöisyys tulee voida määritellä siten, että siinä otetaan huomioon tasapuolisesti kasvihuonekaasut, Euro-päästönormien mukaiset säännellyt päästöt ja muut ihmisille ja ympäristölle vaaralliset päästökomponentit.

Kaupunginhallitus toteaa, että uusiutuvan energian osuus liikennepolttoaineissa ei yksin todenna sen ympäristöystävällisyyttä. Huomioon tulisi ottaa myös polttoaineen valmistuksen ympäristövaikutukset.

Kaupunki edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen ja kasvihuonekaasuvaikutuksiltaan edullisten biopolttoaineiden käyttöä osallistumalla yhdessä mm. YTV:n ja Neste Oilin kanssa vuoden 2007 syksyllä alkavaan NExBTL-biodieselkokeiluun. Lisäksi kaupunki on osallistunut Vähäpäästöiset ajoneuvot -hankkeeseen, jonka tuloksena selvitetään mm. maakaasuajoneuvojen hankintaa kaupungille. Kaupunki on lisäksi mukana VTT:n toteuttamassa RASTU-hankkeessa, jossa alustadynamometrimittauksin selvitetään erilaisen, eri-ikäisen sekä erilaisilla puhdistuslaitteilla varustetun bussikaluston päästöjä.

Kaupunginhallitus esittää yhdeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoksi tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittämisen ja tehostamisen esimerkiksi RFID-teknologian avulla sekä työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatimisen esimerkiksi Helsingin ympäristökeskuksen Luovasti töihin –sivuston mallin mukaan http://ymks000006:83/luovastitoihin/index.htm.

Maankäyttö Kaupunginhallitus katsoo, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen ovat avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Helsingin työsuhdelippuetuus on hyvä esimerkki kaupunkien omista vaikuttamismahdollisuuksista joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi.

Helsingin seudulla liikennöintitarpeen vähentäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite. Helsingin kaupunkirakennetta on jo pitkään kehitetty niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua sekä hyödyntää olemassa olevaa liikenneverkkoa. Kaupan ja muiden palveluiden sijoittaminen asutuksen välittömään läheisyyteen on eräs keino vähentää liikennemäärää. Helsingin yleiskaavoituksessa raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämistä on toteutettu jo useita vuosikymmeniä.

Maankäytön ja liikenteen suunnitteluun on kehitettävä ja otettava käyttöön malleja, joilla voidaan arvioida suunnitelmien toteuttamisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Vaatimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulisi ottaa mukaan myös parhaillaan uusittaviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Yleiskaavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintojen keskinäiseen sijoittumiseen. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi ilmastomuutoksen kannalta toisi tätäkin merkittävämmän hyödyn. Kasvihuonekaasujen päästötarkasteluja asemakaavatasolla ei kaupunginhallitus pidä kovin tarpeellisena.

Yhdyskuntarakennetta eheytettäessä tulee ottaa huomioon maamassojen siirrosta sekä niiden uudelleen käyttämisestä, varastointitarpeesta ja kuljettamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Maamassojen siirron optimointi on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta tarpeellista erityisesti tilavuudeltaan suurien maanrakennuksen kuljetusten osalta. Myös kaupunkien teknisen huollon tarvitsemat toiminnot kuten lumenkaatopaikat, hiekkasiilot ja teknisen huollon tukikohdat tulee sisäisen liikenteen määrään vaikuttavina tekijöinä ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä.

Strategiassa esitetyt maankäytön ja liikenteen visiot sekä toimintalinjat ovat samansuuntaisia Helsingin Yleiskaavan 2002, Helsingin liikenne- ja ympäristöpolitiikan sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kanssa. Maankäytön ja liikennejärjestelmän visio ja toimintalinjat tulee jatkossa ulottaa koko seudun työssäkäyntialueelle. Esitys seudun maankäytön ja liikenteen (PLJ) yhteisestä aiesopimuksesta on erityisen kannatettava. Myös maankäytön ja liikenteen yhteinen toteuttamisohjelma edistäisi kokonaisuuksien hallintaa sekä toteutuksen ajoitusta, ja siten se olisi merkittävä keino ilmastomuutoksen torjunnassa.

Helsingissä rakentaminen tapahtuu valtaosin kaupungin omistamalle maalle, jolloin kaupunki voi tontinluovutusehdoilla edellyttää vähäpäästöisen rakennuskannan syntymistä ja ohjata käyttämään esimerkiksi aurinkoenergiaa ja muita uusiutuvan energian muotoja. Myös muita ekologiseen rakentamiseen tähtääviä velvoitteita voidaan haluttaessa kytkeä maan luovutukseen.

Kaupunginhallitus esittää yhdyskuntarakenteen kehittämisen keinoksi seudun hiilinielujen eli hiiltä sitovien metsäekosyysteemien säilymisen turvaamisen sekä kevyen liikenteen edistämisen siten, että pyöräily- ja kävelyreitit toteutetaan samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa.

Sähkönkulutus Kaupunginhallitus toteaa, että sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vaatii käytännössä kaikkien pääkaupunkilaisten osallistumista. Kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsingin kaupunki edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä.

Hallintokunnat voivat vaikuttaa kouluttamalla henkilökuntaansa, hankintojen kautta, toimistolaitteiden ja sisä- ja ulkovalaistuksen sähkönkäytön hallinnalla, julkisten rakennusten tehokkaalla käytöllä mm. huoltokirjoja apuna käyttäen sekä osallistumalla valistuskampanjoihin. Helsingin kaupunki tiedottaa ja antaa ohjeita henkilökunnalleen sekä kouluttaa ekotukihenkilöitä. Valistuksen omaksumista ja tavoitteiden toteutumista saattaisi edesauttaa se, että vastuullisesta energiansäästötoiminnasta saisi taloudellista hyötyä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omassa asuntokiinteistökannassa suositaan energiatehokkaiden laitteiden, esimerkiksi keittiöiden kylmäsäilytyslaitteiden hankintaa. Kaupungin asuinkiinteistökannan kiinteistösähkön ominaiskulutusta seurataan energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan avulla. Kaupungin asuinkiinteistöjen energiakatselmuksissa merkittävimmät lämmitysenergiankulutuksen säästömahdollisuudet ovat löytyneet vedenkulutukseen vaikuttavista toimenpiteistä.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedon tarjoaminen sisävalaistuksesta ja sen ohjauksesta sekä uusiutuvan energian käytöstä saattaisi edesauttaa sähkönkulutuksen kääntämistä laskuun. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön edistäminen sopivilla alueilla ja uusiutuvan sähkön hankinta kiinteistöissä voisivat olla keinoina sähkönkulutuksen vähentämiseksi.

Rakennukset Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että kaupungit itse omassa rakennustuotannossaan näyttävät esimerkkiä esimerkiksi elinkaarikustannuksia selvittämällä ja ottamalla käyttöön matalaenergiarakentamista.

Kaupunki on toiminut esimerkkinä muille laatimalla osana Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa ekorakentamisohjeistojen atk-sovelluksen, Ekolaskurin, jonka avulla voi verrata eri rakentamisvaihtoehtojen ekologisuutta. Yleisölle jaetaan myös erilaisia hyvää rakentamista edistäviä esitteitä, esimerkiksi energiaa säästävän pientalon esitettä ”Hyvä ja taloudellinen talo”. Energiatehokasta rakentamista esitellään myös internetissä osoitteessa www.energiatehokaskoti.fi. Helsingin rakennusvalvontaviranomainen on ollut mukana Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektissa ”Korjaustoimenpiteiden vaikutukset betonijulkisivujen käyttöikään”, jonka yhtenä tuloksena julkaistaan keväällä 2007 ohjekirja 1960- ja 70 –luvuilla rakennettujen julkisivujen kunnostamisesta. Lisäksi korjausrakentamisen ohjeistukseen on tavoitteena sisällyttää lämmöneristyskyvyn parantamista koskevia suosituksia.

Kaupungin ammatillisen toisen asteen koulutuksessa on vuosina 2005–2008 lisätty Eko – Rak -aiheista ammatillista täydennyskoulutusta kaupungin rakennuttamisen suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon ammattilaisille, sekä käynnistetty rakennustoiminnan ekologisen kestävyyden parantamiseen ja elinkaarianalyysien soveltamiseen liittyviä käytännön läheisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa.

Helsingissä on 2000-luvulla valmistunut kaksi uuden teknologian koerakentamishanketta, joissa energiatehokkuus otettiin huomioon ja joiden kulutusluvut ovat alhaisia. Toisen kohteen lämmönkokonaiskulutuksesta n. 10 % tuotettiin aurinkolämmöllä, ja toisessa testattiin vuonna 2003 voimaan astuneita ns. uusia energiamääräyksiä. Jälkimmäisen kohteen lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 oli koko kaupungin omistaman asuinkiinteistökannan pienin. Energiaselvityksissä todettiin, että aurinkolämmön hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen olisi jo nykyisin kannattavaa.

Kaupunki voi myötävaikuttaa kaupungin kiinteistökannan ylläpidon kehittämiseen parantamalla huoltokirjojen käyttöönottoa ja huolehtimalla ylläpitohenkilöstön kouluttamisesta uudisrakennushankkeiden luovutusvaiheessa. Sähköisten kiinteistön huoltokirjojen käyttöä Helsingissä on laajennettu voimakkaasti ja niiden käyttöön on annettu opastusta. Kulutusseurannan kehittämiseksi on aloitettu hanke TAC Finland Oy:n, tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa.

Kaupunginhallitus esittää, että suunniteltaessa ilmastointia korvaavia ratkaisuja lämpökuorma huomioidaan niin, ettei ilmastointitarvetta synny tai käytetään kaukojäähdytystä. Myös uusiutuvan energian käytön, esimerkiksi lämpöpumppujen käyttöönoton edistäminen tulisi ottaa huomioon parannettaessa rakennusten energiatehokkuutta.

Kulutus ja jätteet Kaupungin hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta voidaan edistää hankintaohjeilla, valintaprosesseilla (esim. kertakäyttötuotteiden korvaaminen kestokäyttöisillä tuotteilla) ja ilmastovaikutukset huomioivan hankintamallin luomisella. Tarjouspyyntöihin voidaan asettaa selkeät ympäristökriteerit sekä tuotteen energiatehokkuuteen liittyviä ehtoja. Helsingin kaupunki seuraa vuosittaisessa ympäristöraportoinnissaan yhteishankintojen tarjouspyynnöissä asetettujen ympäristökriteerien osuutta kaikista yhteishankintojen tarjouspyynnöistä, mitä tietoa verrataan myös muiden kaupunkien vastaaviin tietoihin.

Teollisuudesta, joille kunta voi myöntää ympäristöluvan, kertyvät jätemäärät ovat hyvin pieni osa kaikessa yritystoiminnassa syntyvistä jätteistä. Kaupunginhallitus katsoo, että velvoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulee laajentaa kaikkeen tuotannolliseen toimintaan.

Myös kuntalaisia ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulee valistaa jätteen synnyn ehkäisyssä ja niiden kulutustottumuksiin tulee pyrkiä vaikuttamaan. Kaupunki voi yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehdä elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarvioselvityksiä, sekä tiedottaa kulutusvalintojen merkityksestä kunnan asukkaille ja yrityksille.

Kaupunki voi pyrkiä tehostamaan materiaalikierrätystä esimerkiksi korvaamalla kertakäyttötuotteita kestokäyttöisillä tuotteilla. Materiaalikierrätystä pyritään tehostamaan mm. rakennusten purkamislupaprosessilla, jonka mukaan rakennusjätteen tuottajilta edellytetään selvitykset syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat halutessaan edistää rakennusosien kierrätystä mm. edellyttämällä työmailta rakennusjätteiden määräseurantaa.

Yhdyskuntajätteiden keräämistä voidaan kiinteistöissä tehostaa vaihtoehtoisilla jätehuoltojärjestelmillä, esim. imukeräysjärjestelmillä, jolloin jätekuljetusten tarve ja siitä aiheutuvat päästöt voisivat vähentyä merkittävästi. Myös jätemaksujen hinnoittelulla voidaan ohjata käyttäytymistä. Keräysastioiden hallitulla sijoittelulla voidaan pyrkiä ohjaamaan jätteiden keräämistä ympäristönäkökohdat huomioiden.

Energiantuotanto ja jakelu

Energiansäästö on yksi keskeisimmistä keinoista päästöjen vähentämisessä. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää usein yhteistyötä toisen toimijan kanssa. Kaupunginhallitus katsookin, että strategialuonnoksessa ehdotettujen toteutuskeinojen toimeenpanossa on tärkeä jatkaa yhteistyötä kaupungin ja YTV:n eri tahojen ja toimielimien kanssa. Yhteistyössä voidaan hyödyntää mm. Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan teettämää Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitusta Helsingin alueella.

Helsingin energiayrityksen energiatuotannon tehokkuuden perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tiivistyvä kaupunkirakenne on edellytys tehokkaalle kaukolämmitykselle ja yhteistuotannon energiatehokkuutta täydentävälle kaukojäähdytykselle. Kaukojäähdytystä on suositeltu moniin viimeaikaisiin kaupungin keskusta-alueen rakennushankkeisiin.

Kaupungin vesilaitoksen tuotantojärjestelmää on viime vuosikymmeniä parannettu. Vesilaitos on tehnyt merkittäviä energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä uudistamalla vedenpuhdistukseen ja –jakeluun sekä viemäröintiin- ja jätevedenkäsittelyyn liittyviä koneita ja laitteita.

Pääkaupunkiseudun keskitetty energiantuotanto kuuluu kokonaisuudessaan päästökaupan jaksoittain tiukentuvan ohjauksen piiriin. Päästökauppajärjestelmän haasteena tulevat olemaan päästökauppasektorin ulkopuoliset toimijat, kuten hajautettu lämmitys ja jäähdytys, liikenne ja yksityinen kulutus. Päästöoikeuksien hintojen nousun myötä uusiutuvan energian tuottaminen pääkaupunkiseudulla käy taloudellisesti kilpailukykyisemmäksi. Kivihiiltä ja maakaasua voitaisiin tällöin alkaa korvata uusiutuvilla energianlähteillä.

Strategia mainitsee yliseudullisen ja kuntakohtaisten potentiaalikartoitusten laatimisen alueen uusiutuvista energialähteistä. Näissä selvityksissä tulee hyödyntää aiheesta aiemmin tehtyä, Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan teettämää Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitusta Helsingin alueella.

Kiinteistöjen ja kotitalouksien sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksessa keskeistä on energiatehokkuus, jota Helsinki edistää energiansäästösopimusten mukaisella neuvonnalla ja kulutustiedon välittämisellä. Energiayritysten lisäksi myös muut tahot voivat vastata energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta. Energiansäästöneuvontaa ja –tutkimusta voidaan lisätä esimerkiksi keräämällä kaukolämmön ja sähkön reaaliaikaista kulutustietoa yksityissektorilla.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (YTV) ja pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikepalvelulautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ja asuntotuotantotoimikunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -luonnos
	Liite 2	Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -luonnos Vaikutusten arviointi
	Liite 3	Hallintoelinten lausunnot

2.5.2007 pöydälle pantu asia

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS KOULUTERVEYDENHUOLTOA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2006-1635

Apulaisoikeuskansleri on ottanut omana aloitteenaan tutkittavaksi kouluterveydenhuollon toteutumisen ja lähettänyt 13.2.2007 antamansa asiaa koskevan päätöksensä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä jäljennöksen tiedoksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.

./. Päätös kokonaisuudessaan oli esityslistan 2.5.2007 asian 1 liitteenä 1.

Apulaisoikeuskansleri viittaa tutustumis- ja tarkastuskäyntiinsä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen 30.5.2006, jolloin yhtenä teemana oli kouluterveydenhuolto. Käynnillä saamansa tiedon perusteella hän toteaa, että kouluterveydenhuollon mitoitukset näyttävät Helsingissä alittavan merkittävästi sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (STM:n oppaita 2004:8) mukaiset suositukset. Tarkastushavaintojen mukaan Helsingin kaupungilla oli kouluterveydenhoitajia 1 / 720 oppilasta ja lääkäreitä 1 / 6050 oppilasta.

Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt 2.8.2006 sosiaali- ja terveysministeriötä esittämään näkemyksensä siitä, miten kouluterveydenhuolto tällä hetkellä toteutuu, miten laatusuosituksia noudatetaan ja onko kouluterveydenhuollon laatusuosituksen noudattamisessa ja kouluterveydenhuollon järjestämisen ja toteutumisen valvonnassa mahdollisesti puutteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on 29.11.2006 antanut lausuntonsa, johon on liitetty ministeriön lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilta pyytämät lausunnot. Lausunnossa tarkastellaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toteutumista koko maassa, ei erityisesti Helsingin tilannetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt lausunnon valmistelussa myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen 136/2006 (Kouluterveydenhuollon laatusuositus – suosituksen ohjausvaikutus kuntien toimintaan) tietoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa lääninhallituksilta saatujen lausuntojen perusteella mm., että kouluterveydenhuollon laatusuositukset eivät toteudu kokonaisuudessaan minkään läänin alueella. Erot eivät ole suuria läänien välillä, vaan erot löytyvät kuntien väliltä. Lääninhallitusten mukaan oppilasmäärät ovat liian suuria sekä terveydenhoitajilla että lääkäreillä, jolloin kouluterveydenhuollon toteutuminen ohjeiden ja suositusten mukaan ei onnistu. Suurin puute on koululääkäreistä.

Apulaisoikeuskansleri toteaa päätöksessään mm. että sekä lääninhallitusten että sosiaali- ja terveysministeriön lausuntojen mukaan laatusuositusten ohjaava vaikutus kouluterveydenhuoltoon on puutteellista. Suosituksia ei koeta kaikilta osin perustelluiksi. Suosituksiin ja niihin liittyviin minimimitoituksiin suhtaudutaan kriittisesti. Koska suositukset eivät ole juridisesti sitovia, esimerkiksi kuntapäättäjien erilaiset näkemykset ja arviot siitä, minkälainen toiminnan taso on tarpeellinen tai realistinen, saattavat johtaa suosituksen noudattamatta jättämiseen tai soveltamiseen suosituksista poikkeavalla tavalla. Erot kuntien välillä johtavat siten oppilaiden epäyhdenvertaiseen asemaan palveluiden saannissa.

Apulaisoikeuskansleri pitää oikeansuuntaisena sosiaali- ja terveysministeriön johtopäätöstä valmistella vuoden 2007 aikana kouluterveydenhuollon palveluja koskeva asetus, koska kunnat eivät ole järjestäneet kouluterveydenhuollon palveluja kouluterveydenhuollosta annetun ohjeistuksen mukaisesti. ”Kouluterveydenhuollon toteutuminen asianmukaisesti ja yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla näkyy vaativan nykyistä velvoittavampaa ohjauskeinoa. Kun ohjauksen velvoittavuutta lisätään, parannetaan samalla myös valvonnan mahdollisuuksia.”

Opetuslautakunta selvittää lausunnossaan 27.3.2007 mm. oppilashuollon perusteita, kouluterveydenhuollon laatusuosituksia, 1.1.2008 voimaan tulevan lastensuojelulain velvoitteita kunnan sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä opetustoimelle, valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen velvoitetta oppilashuollon edistämiseen sekä oppilashuoltopalveluja.

Lautakunta toteaa, että kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmalinjausten mukaisesti jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja suunnitelmia. Koululla tulee olla toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden sekä päihteiden kokeiluun ja käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali-, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Helsingin opetustoimen vuosien 2007–2009 strategisten linjausten mukaan yhteistyötä lisätään kaupungin sisällä erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaalista eheyttä tuetaan ja syrjäytymiskehitykseen puututaan varhain yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opetustoimen vuoden 2007 valtuustotason tavoitteena on, että hallintokuntien välistä yhteistyötä, toimintojen rajapintoja ja yhteistyömuotoja selkiytetään oppilashuollossa. Tätä varten opetustoimen johtaja on asettanut mm. oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyöryhmän sekä työryhmän selkiyttämään kouluvalmiustutkimuksiin liittyvää työnjakoa. Opetusviraston oppilashuollon sekä terveyskeskuksen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon edustajat tapaavat säännöllisesti. Opetusvirasto järjestää moniammatillista täydennys- ja henkilöstökoulutusta mm. oppilashuoltoryhmille.

Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon tarvetta sen osana arvioitaessa on lisäksi syytä ottaa huomioon sekä erityisopetusta saavien oppilaiden että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän lisääntyminen. Oppilashuollon tarvetta koulussa lisää myös lastensuojelun toimenpiteitä vaativat tilanteet, joissa moniongelmaiset perheet eivät saa tarvitsemaansa apua esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa. Myös psykiatriseen arvioon, hoitoon ja kuntoutukseen pitkään pääsyä odottavien lasten ja nuorten tilanteiden kriisiytyminen aiheuttaa kouluyhteisössä monenlaisia ongelmia.

Opetuslautakunta toteaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi opetus-, terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen tiivis ja konkreettinen yhteistyö on välttämätöntä. Tuloksellisen yhteistoiminnan perustaksi tarvitaan kunnassa yhdessä luotuja tavoitteita, toimintasuunnitelmia ja -malleja sekä ylisektorisia johtamisrakenteita. Asetusta kouluterveydenhuollon toteutumiseksi yhdenvertaisuuden edellyttämällä ja asianmukaisella tavalla voidaan pitää perusteltuna.

Opetuslautakunta katsoo, että apulaisoikeuskanslerin esiin nostama kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisten palveluiden saatavuus on varmistettava. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kouluterveydenhoitajien ja koululääkärien määrä pitää nostaa vastaamaan laatusuosituksen määrää ja että palveluita on tasa-arvoisesti saatavilla kouluissa eri puolilla Helsinkiä.

Lisäksi opetuslautakunta katsoo, että kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma on tuotava myös opetuslautakunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti.

./. Opetuslautakunnan lausunto oli kokonaisuudessaan esityslistan 2.5.2007 asian 1 liitteenä 2.

Terveyslautakunta toteaa 3.4.2007 mm., että Helsingin terveyskeskus tuottaa koulu- tai opiskeluterveydenhuollon palveluja runsaalle 100 000:lle Helsingissä opiskelevalle koululaiselle tai opiskelijalle. Näistä peruskoululaisia on 48 277, lukiolaisia 14 050, aikuislukiolaisia 3018, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia 14 860 ja ammattikorkeakouluissa opiskelevia 20 990. Ulkokuntalaisten määrä on huomattava. Peruskoululaisista on ulkokuntalaisia 6 %, lukiolaisista 19 % ja opiskelijoista 40%. Lisäksi opiskelijoista on ulkomaalaisia 5 %.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on ollut vuoden 2004 alusta alkaen oma hallinnollinen vastuualueensa Helsingin terveyskeskuksen terveysasemat -osastossa. Vuonna 2006 koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteisiin tehtiin 207 385 käyntiä ja 4950 ryhmäkäyntiä. Helsingin terveyskeskus on osoittanut koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon henkilöstövoimavaroja 117,5 terveydenhoitajaa (lisäksi 3 varahenkilöä), 17 lääkäriä, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja 1 psykologin. Edellä mainittujen lisäksi 3 terveydenhoitajaa toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemistyössä kolmessa toimipisteessä, Luotsissa, Itäluotsissa ja Koillisväylässä. Luotsi on etsivän työn ryhmä, joka toimii nuorten omilla kokoontumispaikoilla. Itäluotsi ja Koillisväylä toimivat erityistukea tarvitsevien 12–15 -vuotiaiden nuorten parissa. Helsingin kouluterveydenhuollon henkilöstö on pysyvää ja vakanssien täyttöaste on 100 %.

Helsingin kouluissa ja opiskelijaterveydenhuollon yksiköissä toimii terveyskeskuksen palkkaaman henkilöstön lisäksi psykologeja ja kuraattoreja, jotka Helsingin kaupungin työnjaon mukaisesti ovat opetusviraston henkilökuntaa.

Helsingin kouluterveydenhuollon omana mitoitussuosituksena on ollut yksi terveydenhoitaja 800 peruskoululaista kohden. Lääkäreiden mitoitussuosituksena on ollut yksi lääkäri 6000 peruskoululaista kohden. Sosiaali- ja terveysministeriön mitoitussuosituksessa oppilasmäärät ovat pienemmät kuin Helsingin omassa suosituksessa. Yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohden tulisi STM:n suosituksen mukaan olla 600 peruskoululaista. Lisäksi suosituksessa todetaan, että paikalliset olosuhteet, yhteistyö, psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea vaativien koululaisten määrä, koulujen lukumäärä sekä koulupsykologin ja -kuraattorin saatavuus on huomioitava voimavarojen riittävyyttä arvioitaessa. Lääkärimitoituksen osalta ministeriön ohje suosittaa, että kouluterveydenhuollon lääkärillä on 500 oppilasta kohden yksi työpäivä viikossa tai kokopäiväisellä koululääkärillä on korkeintaan 2100 koululaista.

Helsingin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon yksikkö on tavoitteellisesti suunnannut henkilöstövoimavaroja erityisesti nuorimpien ikäluokkien terveyden edistämiseen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisyyn. Vuonna 2007 kohdennetaan 78 terveydenhoitajan työpanos peruskouluihin. Lääkäreistä valtaosa, eli 10 lääkärin työpanos on kohdennettu kouluterveydenhuoltoon eli peruskouluihin.

Tämänhetkinen Helsingin kouluterveydenhuollon mitoitus on 618 koululaista yhtä terveydenhoitajaa kohden peruskouluissa, mikä on lähes STM:n suosituksen mukainen ja huomattavasti parempi kuin apulaisoikeusasiamiehen mainitsema 720 oppilasta/ terveydenhoitaja. Lääkäriä kohden peruskoululaisten määrä on 4827, mikä ylittää selvästi STM:n suosituksen. Peruskouluihin tulisi STM:n mitoitussuosituksen perusteella lisätä 9 lääkärin työpanos.

Väestöennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä 7-15 -vuotiaiden määrä vähenee Helsingissä lähes 8000:lla ja 16 - 24 -vuotiaiden määrä lisääntyy noin 2000:lla. Peruskouluikäisten eli 7-15 -vuotiaiden ikäryhmän pieneneminen tulee vapauttamaan terveydenhoitajatyöpanosta peruskouluilta opiskeluterveydenhuoltoon.

Terveyskeskus lisää vielä vuoden 2007 aikana talousarvionsa mukaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 1 lääkärin, 1,5 terveydenhoitajaa ja 3 psykiatrista sairaanhoitajaa. Koululaiset ja opiskelijat käyttävät koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kohdennettujen palvelujen rinnalla sairauksien hoitoon terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalveluja, jotka eivät sisälly kouluterveydenhuollon mitoituslaskelmiin. Helsingissä on lisäksi perheitä varten ympärivuorokautisia päivystyspalveluja ja neuvontapuhelin (09 10023). Lasten ja nuorten terveyden edistämiseen osallistuvat myös opetusviraston koulukuraattori ja psykologit. Terveyskeskus on vahvistanut lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja palkkaamalla psykiatrisia sairaanhoitajia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Tämä resurssi täydentää palveluja ja tulisi ottaa huomioon mitoituksia laskettaessa.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon yksikkö on viime vuosina tavoitteellisesti suunnannut henkilöstövoimavaroja erityisesti nuorimpien ikäluokkien terveyden edistämiseen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisyyn. Se näkyy peruskouluissa työskentelevien terveydenhoitajien vastuulla olevien oppilasmäärien laskuna. Koululaisilla on kouluterveydenhuoltoon kohdennettujen suorien voimavarojen lisäksi käytössään psykiatristen sairaanhoitajien sekä terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut. Peruskoululaisten hyvinvointia ja kasvua tukevat myös opetusviraston tarjoamat kuraattori- ja koulupsykologipalvelut.

./. Terveyslautakunnan lausunto oli kokonaisuudessaan esityslistan 2.5.2007 asian 1 liitteenä 3.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 3.4.2007, että Helsingissä on viime vuosina panostettu koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä niiden sisältöä kehittämällä että resursseja lisäämällä. Vuoden 2007 talousarviossa on hyväksytty vähintään kahden lääkärin lisäys kouluterveydenhuoltoon ja vuoden 2008 talousarvion raami mahdollistaa resurssien lisäämisen edelleen. Terveyslautakunta tekee talousarvioesityksensä toukokuun loppuun mennessä ja voi suunnata resursseja haluamallaan tavalla. Khs on korostanut talousarvion laatimisohjeisiin sisältyvissä kannanotoissaan myös erityisesti ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työtapojen tärkeyttä ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamista eri hallintokuntien toiminnassa.

./. Stj toteaa, että esityslistan 2.5.2007 asian 1 liitteenä 4 oli kaupungin tietokeskuksen ja STAKESin tilasto perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneistä 1994-2005 myös kouluterveydenhuollon osalta. Kuten terveyslautakunnan lausunnosta ilmenee Helsingin kouluissa ja opiskelijaterveydenhuollon yksiköissä toimii terveyskeskuksen palkkaaman henkilöstön lisäksi psykologeja ja kuraattoreja, jotka kaupungin työnjaon mukaisesti ovat opetusviraston henkilökuntaa. Perusopetuslinjalla on 39 koulupsykologin ja 47 koulukuraattorin tointa ja ruotsinkielisellä koulutuslinjalla 5 koulupsykologin ja 5 koulukuraattorin tointa. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla on 8 psykologin ja 10 kuraattorin tointa. Koululaiset ja opiskelijat käyttävät koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kohdennettujen palvelujen rinnalla sairauksien hoitoon terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalveluja, jotka eivät sisälly kouluterveydenhuollon mitoituslaskelmiin.

Kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden määrän nostaminen on talousarviokysymys ja ratkaistaan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Yhteistyötä kaupungin hallintokuntien välillä sen sijaan voidaan aina tiivistää.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi apulaisoikeuskanslerin 13.2.2007 antaman kouluterveydenhuollon toteutumista koskevan päätöksen sekä opetuslautakunnan, terveyslautakunnan ja talous- ja suunnittelukeskuksen päätöksestä antamat lausunnot.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetusvirastoa, terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa tiivistämään yhteistyötään koulu- ja oppilasterveydenhuoltoa koskevissa asioissa keskenään ja tarvittaessa muiden hallintokuntien kanssa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen opetuslautakunnalle, terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Apulaisoikeuskanslerin päätös 13.2.2007
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 27.3.2007
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 3.4.2007
	Liite 4	Tietokeskuksen ja STAKESin tilasto perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneistä 1994-2005



Kokousaika	7.5.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Edustaja	Varaedustaja

Asuntolautakunta	Kauko Koskinen	(Vapaavuori)
Joukkoliikennelautakunta	(Sarkomaa)	Suvi Rihtniemi
Nuorisolautakunta	(Hakola)	Pauli Leppä-aho
Sosiaalilautakunta
– Ensimmäinen aikuisjaosto	Suvi Rihtniemi	(Sarkomaa)
Suomenkielisen työväenopiston johtokunta	(Vapaavuori)	Kauko Koskinen

-	Rakennustekniset työt	1 560 380 euroa
-	IV-tekniset työt	62 220 euroa
-	Sähkötekniset työt	173 240 euroa
-	Putkitekniset työt	158 356 euroa
-	Rakennusautomaatiotyöt	7 625 euroa
-	Lisä- ja muutostyövaraus	97 600 euroa
-	Suunnittelu ja rakennuttaminen	240 579 euroa
	Yhteensä arvonlisäverollisena	2 300 000 euroa.

	lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukan
	–

	sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen

	talouspäällikkö Simo Aapron
	–

LIITTEET	Liite 1	Soster-ryhmän raportti 16.2.2007
	Liite 2	Raporttiin liittyvä kartta 16.2.2007
	Liite 3	Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
	Liite 4	Valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle

LIITTEET	Liite 1	Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
	Liite 2	Laki kuntalain muuttamisesta (578/2006)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Tapaninkylän tontti 39055/27)
	Liite 2	Ympäristökartta (Tapaninkylän tontti 39055/27)
	Liite 3	Asemapiirustus

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43012/10)
	Liite 2	Asemapiirros

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Etelä-Haagan tontti 29094/3)
	Liite 2	Asemapiirros (Etelä-Haagan tontti 29094/3)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Pitäjänmäen tontti 46016/6)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pitäjänmäen tontti 46016/6)
	Liite 3	Asemapiirros (Pitäjänmäen tontti 46016/6)

LIITTEET	Liite 1	Sopimus (Tapaninkylän tontti 39241/13)
	Liite 2	Kopiot asemakaavakartoista (Tapaninkylän tontti 39241/13)

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Viikin tontit 36031/2 ja 36034/3)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta (Viikin tontit 36031/2 ja 36034/3)
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus

LIITTEET	Liite 1	Karttapiirros varattavasta tontista
	Liite 2	Illustraatio ympäröivästä alueesta
	Liite 3	Cargotec Oyj:n kirje 30.1.2007

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginjohtajan päätös 14.12.2006
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen esitys 7.12.2006
	Liite 3	Palvelukeskuksen esitys 30.10.2006
	Liite 4	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 17 kohta
	Liite 5	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 17 kohta

LIITTEET	Liite 1	Helsinki-Seura ry:n ym. kirje
	Liite 2	Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA:n kirje
	Liite 3	Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ry:n kirje

LIITTEET	Liite 1	Terveyslautakunnan lausunto 6.3.2007
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.3.2007