HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

15 - 2007



Kokousaika	23.4.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

SUOMEN ENERGIA-URAKOINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-1005

Suomen Energia-Urakointi Oy ilmoittaa (12.4.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 26.4.2007 klo 14.00 alkaen yhtiön toimitiloissa osoitteessa Ohrahuhdantie 13, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat (mm. tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten valitseminen seuraavaksi toimikaudeksi) sekä hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen eräiden määräysten muuttamisesta vastaamaan uutta osakeyhtiölakia.

Osakassopimuksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä kahdeksanjäseniseen hallitukseen kaksi jäsentä, joista toisen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksessa ovat kaupungin edustajina toimineet edellisellä toimikaudella Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja strategiajohtaja Jussi Lehto. Ruohonen on toiminut lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Suomen Energia-Urakointi Oy:n 26.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä

– nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohosen ja strategiajohtaja Jussi Lehdon, ja lisäksi

– kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita esittämään, että yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimetään Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

Pöytäkirjanote kokouskutsuineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetyille henkilöille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

STRATEGIAKOKOUSASIA: TIETOTEKNIIKKASTRATEGIA VUOSILLE 2007-2010

Khs 2007-1014

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin tietotekniikan kaupunkitason ohjaus ja koordinointi perustuvat kaupungin tietotekniikkastrategiaan, jonka tehtävänä on tukea kaupunki- ja hallintokuntastrategioiden tavoitteiden toteutumista tietotekniikan keinoin. Kaupungin tietotekniikkastrategia on laadittu viimeisten 15 vuoden aikana kolme kertaa (v. 1991, 1997 ja 2002).

Valmius verkkopalveluiden laajaan käyttöön on kasvanut edelleen Helsingissä. Valtaosalla kotitalouksista on jo nyt laajakaistayhteys ja yli 80 % asukkaista käyttää Internetia, sähköpostia ja pankkipalveluja. Strategiakaudella mobiilipalvelut tulevat yleistymään. Valtaosa kaupunkilaisista on tottuneita verkkopalveluiden käyttäjiä ja odottaa hyviä verkkopalveluita myös kaupungilta. Työvoiman saatavuus ja eläköityminen edellyttää puolestaan nopeutuvaa tuottavuuskehitystä kaupungin palveluissa ja hallinnossa.

./. Vuosien 2007-2010 tietotekniikkastrategia (liite) jatkaa pitkälle edellisessä strategiassa määriteltyjen linjausten pohjalta. Keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen vaikuttavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantaminen. Nyt otetaan entistä selkeämmin lähtökohdaksi kaupungin ja pääkaupunkiseudun visio ja strategiset alueet: hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne, liikenne ja asuminen.

Tavoitteena on erityisesti vauhdittaa verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehitystä sekä uudistaa tietotekniikan avulla toimintaprosesseja kaupungin ja hallintokuntien tuottavuuden parantamiseksi. Päämääränä ovat tietotekniikalla tuetut monikanavapalvelut kaupungin asukkaille ja muille sidosryhmille (verkko, puhelin, palvelupisteet, liikkuvat palvelut) sekä palvelutuotannon ja hallinnon sisäisten prosessien automatisointi.

Tavoitteena on, että strategiakauden loppuun mennessä verkkopalvelut ovat monipuoliset ja laajassa käytössä. Ne tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja tehostavat palvelujen tuottamista. Hallintokuntien keskeiset sellaiset palvelut, joille tietoverkko on tehokas jakelukanava, sähköistetään strategiakauden aikana. Erityistä painoa asetetaan suurten palvelualojen kuten terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja opetuspalvelut kehitykseen.

Palvelujen tuotantoprosesseja ja toimintatapoja uudistetaan. Palvelut perustuvat tietojärjestelmiin, joissa verkkopalvelut, niiden taustajärjestelmät ja yhteydet ulkoisiin sidosryhmäpalveluihin on integroitu. Samat tietojärjestelmät tukevat asiakaspalvelua jakelukanavasta riippumatta. Tavoitteena on, että palvelutuotantoon osallistuvat yritykset ja muut alihankkijat pääsevät verkkoyhteyksien avulla kaupungin tietojärjestelmäpalveluihin tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Pääkaupunkiseudun yhteisten palvelujen tietojärjestelmien integrointi tarvittavilta osin on myös keskeistä. Tavoitteena on organisaatioiden rajat ylittävät saumattomat palveluketjut.

Kärkihankkeilla vauhditetaan kehitystä ja vahvistetaan kuvaa Helsingistä tietotekniikan hyödyntäjänä. Kärkihankkeita käytetään myös palveluinnovaation oppimispaikkoina ja osaamisen kasvattamiseen. Kärkihankkeita ovat verkko-oppiminen, terveyspalvelut verkossa, tietotekniikan tuominen kaikkien ulottuville mm.kirjastojen kautta sekä osallisuus- ja palautejärjestelmän kehittäminen. Forum Virium muodostaa tärkeän alustan toteuttaa kaupungin, tutkimuksen ja yritysten yhteistoimintaa palveluinnovaatioiden kehittämisessä.

Hallinnon sisäiset prosessit automatisoidaan strategiakaudella mahdollisimman pitkälle. Tietojärjestelmien uudistamisessa toimintaprosessien virtaviivaistaminen on keskeisessä asemassa. Uudistaminen muuttaa työnkulkuja, automatisoi työvaiheita ja laajentaa käyttäjien itsepalvelua. Hallinnon läpinäkyvyys ja vuorovaikutus lisääntyvät, prosessit automatisoituvat ja toimintatavat uudistuvat.

Kaupungin tietotekninen ympäristö on Suomen laajimpia. Siihen kuuluu yli 32 000 työasemaa, yli tuhat palvelinta, kaupungin 2 000 toimipistettä yhdistävä tietoliikenneverkko ja satoja sovelluksia. Kaupungin tietoteknisen infrastruktuurin pitää vastata hallinnon ja palvelutuotannon kasvaviin vaatimuksiin. Infrastruktuurin palvelevuus, toimintavarmuus, tietoturvallisuus, hallittavuus ja kustannustehokkuus edellyttävät tietotekniikan yhtenäistämisen jatkamista.

Julkisen tietoliikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito tapahtuu teleoperaattoreiden toimesta. Kaupunki edistää sen toteutusta tasapuolisesti eri toimijoiden kanssa. Kaupungin toimipisteisiin ja valittuihin ulkotiloihin rakennetaan kaupungin ylläpitämiä langattomia WLAN-verkkoja.

Kaupunki huolehtii osaltaan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä eli siitä, että kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus päästä käyttämään tietoverkkoja sekä niiden palveluja ja sisältöjä. Tämä tapahtuu antamalla koulutusta tietotekniikan käytössä esim. kouluissa ja työväenopistoissa, järjestämällä ilmainen tietokoneen ja Internetin käyttömahdollisuus mm. kirjastoissa sekä antamalla opastusta internet-palvelujen käytössä mm. kirjastoissa ja Lasipalatsin Kohtauspaikassa. Kaupunki on myös osallisena EU-rahoitteisesti toteutetussa Kontupisteessä, jossa mm. tarjotaan opastusta ja ilmaisten Internet-työasemien käyttöä.

Tietotekniikkastrategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimeenpanon olennaista nopeuttamista nykyiseen kehitysvauhtiin verrattuna. Helsingissä on hyviä esimerkkejä edistyneistä verkkopalveluista ja tietotekniikan hyödyntämisestä, mutta laajasti läpi kaupungin vietynä strategia vaatii suurta kehityspanosta. Haasteena on kehitysosaaminen, hanke- ja projektihallinta, toiminnan muutoksen hallinta ja seutuyhteistyön lisääntyminen. Haastetta lisää tietotekniikan toimittajapalveluiden riittämättömyys. Tarvitaan enemmän omaa kehityspanosta ja voimaa yhä monimutkaistuvien tietoteknisten kokonaisuuksien hallintaan.

Kaupungin tietotekniikkamenot olivat vuonna 2006 noin 63 miljoonaa euroa ilman kaupungin omia henkilökuluja. Uudella strategiakauden loppuun mennessä arvioidaan menojen nousevan 80-90 miljoonaan euroon vuodessa. Hyödyt saadaan toiminnan uudistumisesta ja automaation kasvusta ja tätä kautta tuottavuutena.

Kaupunginhallinnossa on nyt 430 tietotekniikkahenkilöä, joista suuri osa on erilaisissa tuki- ja ylläpitotehtävissä. Henkilöstön rakennetta pyritään muuttamaan kehittämispainotteiseksi. Jotta nykyistä kehitystä voidaan vauhdittaa, tarvitaan lisää verkkopalvelujen sekä toimintaprosessien ja tietotekniikan kehittämisen osaamista ja resursseja. Lisäksi tarvitaan lisää panosta tietotekniikan arkkitehtuurien suunnitteluun ja hankkeiden johtamiseen.

Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan lisäämällä ja kouluttamalla omaa henkilökuntaa ja luomalla verkottunut osaamiskeskus, jossa yhdistyy kaupungin keskushallinnon, hallintokuntien ja ulkopuolisten tahojen (esim. IT-konsulttien ja -toimittajien) resurssit. Osaamiskeskuksen tehtävänä on hallintokuntien hankkeiden asiantuntijatuki, kokemustiedon välittäminen sekä ohjeistuksen ja hankkeiden ohjauksen kehittäminen. Osaamiskeskuksen työpanokseksi arvioidaan 5-10 henkilötyövuotta/vuosi.

Lisäksi otetaan käyttöön nykyistä voimakkaampi kehittämisen ohjaus ja asetettujen tavoitteiden seuranta. Tietohallinnon vastuut ja ohjausmenettelyt selkeytetään. Tietotekniikkastrategian toimeenpanosuunnitelmat kytketään toiminnan ja talouden suunnitteluun nykyistä tiukemmin. Vuosittain laaditaan hankeohjelma, jossa varmistetaan hankkeiden strategian mukainen kohdentuminen. Etenemisen seuranta tapahtuu vuosittain ja siihen liitetään tunnuslukuvertailut ja kokonaistilannearvio.

Tietoteknisen infrastruktuurin yhtenäistämiseksi lisätään kaupunkiyhtenäisiä palveluja ja määritellään standardeja, joita hallintokuntien tulee noudattaa. Kokonaisuuden ennalta suunnitteluun panostetaan nykyistä enemmän (ns. arkkitehtuurit). Strategiakaudella korostetaan kaupunkiyhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia hallintokuntia sekä yhteisiä ratkaisuja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– hyväksyä Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategian vuosille 2007-2010 liitteen mukaisena ja

– kehottaa virastoja ja laitoksia päivittämään tietotekniikan kehittämis- ja toimintasuunnitelmansa sen mukaisiksi.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategia 2007-2010

STRATEGIAKOKOUSASIA: PUITELAIN SUUNNITTELUVELVOITTEIDEN VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2007-173

Kj toteaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki ( ns. puitelaki) ja asetus ovat tulleet voimaan 23.2.2007. Em. lain 10 §:n mukaan, että kunnan on viimeistään 31.8.2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa lain nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto.

Toisena tehtävänä pääkaupunkiseudun tulee laatia 31.8.2007 mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet (7§).

./. Sisäasiainministeriö toteaa kirjeessään (15.2.2007) uudistuksen säädösten edellyttävän, että kunnat suunnittelevat ja toteuttavat lakien edellyttämät toimenpiteet yhteistyössä keskenään. Uudistuksen käytännön toteutus ja valittavat ratkaisut ovat kuntien päätettävissä lain asettamissa rajoissa. Ministeriön kirje on liitteenä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä on valmisteltu puitelain 7 §:n mukaista kaupunkiseutusuunnitelmaa ja kuntien toimenpanosuunnitelmiin sisällytettäväksi edellytettyjä väestö- ja palvelutarveanalyyseja vuosille 2015 ja 2025. Väestö- ja palvelutarveanalyysien seudullinen yhteensovittaminen on tapahtunut sitä varten asetetussa väestö- ja palveluselvitystyöryhmässä.

Työryhmän puheenjohtaja, tietokeskuksen johtaja Asta Manninen selostaa kaupunginhallituksen kokouksessa työryhmän työtä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 310 36000

LIITE

Sisäasiainministeriön kirje 15.2.2007

16.4.2007 pöydälle pantu asia

VUOSAAREN URHEILUTALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-826

Vuosaaren Urheilutalo Oy ilmoittaa (23.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 kello 18.30 Vuosaaren Urheilutalossa, osoitteessa Vuosaarentie 5.

Sj toteaa, että yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yksitoista jäsentä. Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut ylikomisario Juha Hakola, varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Heikki Pohja. Hallituksen jäseninä ovat olleet projektipäällikkö Kerstin Ekman 26.4.2006 asti, diplomiekonomi Henry Henriksson 26.4.2006 lukien, oikeustieteen maisteri Reima Linnanvirta, ekonomi Eija Loukoila sekä henkilöstöpäällikkö Liisa Vanhala ja erityissuunnittelija Birgitta Rickman.

Tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisperiaatteen mukaisesti kyseisen yhtiön hallitukseen tulisi valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt tilintarkastajaehdokkaiksi päätösehdotuksessa ilmenevän yhtiön ja henkilöt.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Vuosaaren Urheilutalo Oy:n 26.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen vuoden 2007 varsinainen yhtiökokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat seitsemän henkilöä:

Eija Loukoila

Juha Hakola

Reima Linnanvirta

Heikki Pohja

henkilöstöpäällikkö Liisa Vanhala

erityissuunnittelija Birgitta Rickman.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön vuoden 2007 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja yhtiölle, Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle, Vuosaari-säätiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054