HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

13 - 2007

Kokousaika	10.4.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Mitox Oy:n varsinainen yhtiökokous

3

4

Helsingin Matkailu Oy:n varsinainen yhtiökokous

5

5

Finestlink Oy:n varsinainen yhtiökokous

7

6

Helsingin elinkeinostrategia 2007

8

7

Sitoumuksen antaminen Uudenmaan ympäristökeskukselle

12

8

Helsingin kaupungin liittyminen satamajäänsärkijä S/S Turso ry:n kannatusjäseneksi

14

9

Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön päätöksestä myöntää Sipoon kunnalle lunastuslupa kaupungin omistamiin määräaloihin Nikkilässä ja Pigbyssä

16

10

2.4.2007 pöydälle pantu asia Kaupungin Taidemuseon johtokunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Italiaan

23

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kannanotto XXXX XXXX:n muistutukseen Haagan korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaava-asiassa (nro 11557)

25

2

Maankäyttösopimus asemakaavan muutos nro 11634 johdosta Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:n ja YIT Rakennus Oy:n kanssa

32

3

Kiinteistö Oy Tapulikaupungin Palvelutalon varsinainen yhtiökokous

36

4

Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous

37

5

Simonaukion Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous

39

6

Svenska Handelsläroverket Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous

41

7

Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin varsinainen yhtiökokous

43

8

Pyöräilykuntien verkosto ry:n vuosikokous

45

9

Kaupungin edustajien nimeäminen Salmisaareen perustettavan pysäköintiyhtiön hallitukseen

46

10

Sopimuksen tekeminen Elisa Oyj:n kanssa Pitäjänmäen teollisuusalueen korttelin 46002 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11568)

48

11

2.4.2007 pöydälle pantu asia Kaupungin työsuhdeasunto-, korkotuki-, asumisoikeus-, ym. asuntoyhtiöiden yhtiökokoukset

50

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Helsingin Uusi Jalkapalloareenan Oy:n varsinainen yhtiökokous

54

2

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan 19.12.2006 tekemästä asiointilippujen myöntämispäätöksestä

56

3

2.4.2007 pöydälle pantu asia Koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksut

61

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomus vuodelta 2006 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2007

64

2

Lausunto Vantaan linjastosuunnitelman 2007 - 2011 luonnoksesta

65

3

2.4.2007 pöydälle pantu asia Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari -ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

72

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

MITOX OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-801

Mitox Oy ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 20.4.2007 klo 14.00 alkaen Sähkötalossa, osoitteessa Kampinkuja 2, Helsinki. Yhtiökokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaus, hallituksen ja tilintarkastajan valinnat) sekä hallituksen esitys yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi vastaamaan uutta osakeyhtiölakia.

Mitox Oy on kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet edellisellä toimikaudella Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, johtaja Risto Harjanne ja controller Jaana Peltomäki. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Tarkastuslautakunta esittää 13.12.2006 (§ 150), että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Mitox Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.4.2007, ja hyväksymään asiat hallituksen ehdotusten mukaisesti, sekä

– ehdottamaan, että yhtiön hallitukseen valitaan jäseniksi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, johtaja Risto Harjanne ja controller Jaana Peltomäki, ja että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan seuraavaksi toimikaudeksi tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Pöytäkirjanote yhtiökokouskutsuineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

4

HELSINGIN MATKAILU OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-787

Helsingin Matkailu Oy ilmoittaa (23.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 26.4.2007 klo 10.00 alkaen osoitteessa Helsingin kaupungin matkailu-ja kongressitoimisto, Unioninkatu 28 A. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määräämät asiat (mm. tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta).

Kj toteaa, että Helsingin Matkailu Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Päättyvällä toimikaudella yhtiön hallituksessa ovat toimineet varsinaisina jäseninä (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen (yritysasiamies Erkki Eisto), markkinointipäällikkö Kari Halonen (matkailusihteeri Kaija-Leena Winberg) ja kongressipäällikkö Leena Sipilä (markkinointiassistentti Leena Lassila). Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Nyrki Tuominen ja varapuheenjohtajana Leena Sipilä. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sirpa Eriksson.

Tarkastuslautakunta esittää 13.12.2006 (148), että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan edelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sirpa Eriksson ja tilintarkastajana KHT Jorma Nurkkala, varalla KHT Heidi Vierros ja KHT Outi Hieta.

Kj toteaa, että yhtiöjärjestyksen 12 §:n mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvita.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan Helsingin kaupunkia Helsingin Matkailu Oy:n 26.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti, sekä

– ehdottamaan yhtiökokouksessa, että yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi (suluissa henkilökohtaiseksi varajäseneksi) valitaan elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen (yritysasiamies Erkki Eisto), markkinointipäällikkö Kari Halonen (matkailusihteeri Kaija-Leena Winberg) ja kongressipäällikkö Leena Sipilä (markkinointiassistentti Leena Lassila, ja tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sirpa Eriksson, sekä hallituksen puheenjohtajaksi Nyrki Tuominen ja varapuheenjohtajaksi Leena Sipilä.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetyille henkilöille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

5

FINESTLINK OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-925

Finestlink Oy ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous on maanantaina 16.4.2007 klo 13.45 alkaen Sähkötalossa osoitteessa Kampinkuja 2, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta).

Kj toteaa, että Finestlink Oy on perustettu vuonna 2004. Yhtiön pääasiallisena tehtävänä on omistaa ja hallita Suomen ja Viron välisen tasasähkökaapeliyhteyden rakentamiseen ja omistamiseen perustetun virolaisen yhtiön, AS Nordic Energy Linkin (NEL) osakkeita. Kaupungin omistusosuus Finestlink Oy:stä on 40 %.

Kaupungilla on osakassopimuksen mukaan oikeus nimetä Finestlink Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä. Viisijäsenisessä hallituksessa ovat olleet kaupungin edustajina Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Pekka Manninen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Energiaa edustamaan kaupunkia Finestlink Oy:n 16.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä ehdottamaan, että yhtiön hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi valitaan Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Pekka Manninen.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

6

HELSINGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2007

Khs 2007-917

Kj toteaa, että kaupunginhallitus käsitteli strategiakokouksessaan 18.12.2006 Helsingin elinkeinostrategian 2007 luonnosta. Kaupunginhallitus hyväksyi luonnoksessa esitetyt peruslinjaukset jatkotyöskentelyn pohjaksi. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu on jatkanut elinkeinostrategian valmistelua tarkentaen luonnoksessa esitettyjä painopistealueita ja toimenpide-ehdotuksia.

Menestyvä yritystoiminta muodostaa perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja kaupungin taloudelle. Kaupungin talouden pohjan vahvistaminen edellyttää elinkeinopolitiikan tehostamista. Myös toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut sitten vuoden 1998, jolloin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma viimeksi vahvistettiin.

Elinkeinostrategia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Syksyn 2006 aikana toteutettu vuorovaikutusprosessi osoitti selvästi, että kaupungin hallinnolta odotetaan myönteisempää suhtautumista elinkeinoelämän tarpeisiin sekä näkyvää sitoutumista aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan valituilla painopistealueilla.

Elinkeinostrategian on laatinut kaupunginjohtajan asettama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet elinkeinojohtaja Eero Holstila (puheenjohtaja), elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen, yleiskaavapäällikkö Pertti Kare (31.8.2006 asti), toimistopäällikkö Markku Lahti (1.9.2006 alkaen), tonttiasiamies Juhani Kovanen ja vs. johtaja Asta Manninen. Asiantuntijajäseninä ryhmässä olivat Helsingin seudun kauppakamarin nimeämänä varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sekä Helsingin Yrittäjät ry:n nimeämänä toimitusjohtaja Jaakko Pajula 31.7.2006 asti, sittemmin toimitusjohtaja Risto Moll ja 1.10.2006 alkaen toimitusjohtaja Anssi Kujala. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Minna
Maarttola talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Helsingin elinkeinostrategian 2007 painopisteet

Elinkeinostrategia määrittelee kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toiminnan painopistealueet lähivuosiksi. Se perustuu pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään visioon, jonka mukaan

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”

Kaupungin elinkeinopolitiikan tehtävänä on turvata yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Elinkeinopolitiikan sisältö on viime vuosina laajentunut, kun kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on korostanut kaupunkien vetovoimaan vaikuttavien imago- ja elinolotekijöiden merkitystä. Esimerkiksi asunto- ja kulttuuripolitiikka liittyvät entistä tiiviimmin elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Elinkeinostrategian tehtävänä on tunnistaa ne tärkeimmät painopisteet, joilla kaupunki voi tehokkaimmin edistää yritysten toimintaedellytyksiä.

Helsingin elinkeinostrategian painopisteitä ovat

– kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus,

– lisätä kaupunkiympäristön vetovoimaisuutta ja taata liikenteen toimivuus,

– edistää palveluelinkeinojen kasvua,

– turvata työvoiman saatavuus sekä

– saada aikaan yritysmyönteinen palveluasenne kaupungin hallintoon.

Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen on seudun kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa pääkaupunkiseudun yhteisessä elinkeinostrategiassa osoitettuun suuntaan.

Helsingin kaupunki organisoi ja tarvittaessa johtaa yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden kesken. Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten kanssa.

Tavoitteena on työpaikkamäärän kääntäminen kasvuun Helsingin kaupungin alueella. Tämä on tarpeen kaupungin tulopohjan turvaamiseksi ja seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi.

Kaupunki keskittää yritysneuvontansa yhteen keskustaan sijoittuvaan toimipisteeseen. Pidemmällä aikavälillä yrityspalveluja kehitetään yhdessä TE-keskuksen, naapurikaupunkien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Kaupungin hallintokuntien palveluja yrityksille kehitetään laatuajattelun mukaisesti.

Elinkeinostrategian toimeenpano

Elinkeinostrategian toteuttaminen edellyttää kaikkien hallintokuntien sitoutumista yhteisiin toimintaperiaatteisiin, joita ovat yritysmyönteisyys, läpinäkyvyys, tasapuolisuus sekä yritysten asioiden käsittelyn ripeys.

Kukin virasto ja laitos vastaa osaltaan elinkeinostrategian linjausten toimeenpanosta. Keskushallinnon tehtävänä on varmistaa eri hallintokuntien toimien yhdensuuntaisuus. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun tulee johtaa elinkeinostrategian toimeenpanoa ja raportoida toteuttamisen etenemisestä kaupunginjohtajalle ja tämän johdolla työskentelevälle elinkeinoasioita koordinoivalle ryhmälle (Epok). Kaupunginhallitukselle esitetään puolivuosittain raportti elinkeinostrategian toteutumisesta.

Kaupungin ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua tiivistetään edelleen. Helsingin elinkeinoneuvottelukunnan tilalle perustetaan uusi yhteistyöfoorumi, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.

Kj toteaa lopuksi, että Helsingin elinkeinostrategia on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Kaupunginhallituksen strategiakokouksessa 28.5.2007 on tarkoitus käsitellä elinkeinostrategian toimeenpanosuunnitelmaa, jossa kukin toimenpide on erikseen vastuutettu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä elinkeinostrategian linjauksineen ja toimenpide-ehdotuksineen ja kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja laitoksia ottamaan ne toiminnassaan huomioon.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoimaan elinkeinostrategian toteutumisesta säännöllisesti kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141
Maarttola Minna, projektipäällikkö, puhelin 310 36307

LIITE

Helsingin elinkeinostrategia 2007

7

SITOUMUKSEN ANTAMINEN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE

Khs 2006-1746

Kj toteaa, että rakennusviraston ympäristötuotanto on hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Vuosaaren loppusijoitusaluetta varten. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt luvan 28.2.2007 (no YS 285). Luvan kohdan 28 mukaan: ”Toiminnanharjoittajalla on oltava asetettuna yhteensä 300 000 euron vakuus tai esitettävä muu järjestely kaatopaikan sulkemiseksi. Luvan saajan on asetettava vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja toimitettava sitä koskevat asiakirjat Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.6.2007 mennessä.”

Lupapäätöksessä todetaan edelleen:

”Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää 300 000 euron vakuussumman. Kyseisellä vakuussummalla voidaan varmistaa, että sillä saadaan turvattua kaatopaikan asianmukainen sulkeminen. Ympäristönsuojelulaina 42 § 3 momentin mukaisena vakuutena tai muuna vastaavana järjestelynä voidaan pitää seuraavia vakuusarvoltaan toisiaan vastaavia järjestelyitä:

1) pankkitalletusta, johon on liitetty pankin antama kuittaamattomuussitoumus;

2) pankin antamaa omavelkaista takausta;

3) muuta omavelkaista takausta kuten konsernitakausta, jos takauksen antaja on maksukykyinen;

4) takausvakuutusta tai

5) muita järjestelyjä, jotka vakuuden arvon säilyvyyden ja käytännön realisoitavuuden kannalta vastaavat edellä 1-4 kohdissa mainittuja vakuusjärjestelyjä. Vakuutta vastavana muuna järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta, jonka kunta, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) tai kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön osakkaana oleva kunta antaa ympäristölupaviranomaiselle.

Kj toteaa, että Vuosaaren loppusijoitusalueen ympäristöluvan edellyttämä vakuus tulisi antaa päätösehdotuksen mukaisesti kunnan sitoumuksen muodossa, jotta tarkoitukseen ei sitoudu kaupungin varoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Vuosaaren loppusijoitusaluetta koskevan luvan No YS 285 edellyttämien velvoitteiden täyttämistä koskevan kunnan sitoumuksen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään sitoumuksen.

Pöytäkirjanote rakennusviraston ympäristötuotannolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen

varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

8

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN SATAMAJÄÄNSÄRKIJÄ S/S TURSO RY:N KANNATUSJÄSENEKSI

Khs 2007-895

Satamalautakunta esittää (27.3.2007) mm. seuraavaa:

Satamajäänsärkijä S/S Turso ry on hankkinut omistukseensa Pietarissa useita vuosikymmeniä käytössä olleen Helsingin Sataman vuonna 1942 tilaaman ja 15.3.1944 valmistuneen satamajäänsärkijä S/S Turson. Aluksen käyttö Helsingin satamamurtajana jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä 1.1.1945 Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta ilmoitti, että Turso on luovutettava Neuvostoliitolle. Vuonna 2004 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on kunnostaa alus alkuperäiseen kuntoon ja muuttaa koneisto öljykäyttöisestä takaisin hiilikäyttöiseksi.

S/S Turson kotipaikaksi yhdistys on valinnut useista tarjokkaista Helsingin, koska aluksen kotipaikka oli sen valmistuessa myös Helsinki.

Helsingin kaupungin liittyminen S/S Turso ry:n kannattajajäseneksi tukee yhdistyksen arvokasta työtä sekä vahvistaa Helsingin kaupungin kuvaa merellisenä kaupunkina. Kannattajajäsenyys tukisi myös hyvin ”Merellinen Helsinki” projektia, jossa kaupungin eri virastot pyrkivät lisäämään mielikuvaa Helsingin merellisyydestä sen eri ilmenemismuodoissa. Osana projektiin kuuluu myös erilaisten perinnealusten ja niitä ylläpitävien yhdistysten tukeminen järjestämällä aluksille mm. laituripaikkoja. Helsingin Satama on omalta osaltaan jo ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta S/S Turso saisi sille kuuluvan paikan Helsingin satamakuvassa luovuttamalla sille aluksen vanhan paikan Vanhan Kauppahallin viereltä.

Satamalautakunta toteaa, että satamajäänsärkijä S/S Turso ry:n jäseninä tai kannatusjäseninä on jo useita yrityksiä, yhteisöjä ja satamia. Liittymällä yhdistyksen kannatusjäseneksi Helsingin kaupunki saisi myös mahdollisuuden käyttää S/S Tursoa kaupungin edustusajoihin samoin ehdoin kuin muutkin tukijat. Kannatusjäsenmaksu on 250 euroa vuosi ja liittymismaksu 500 euroa.

Satamalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Helsingin kaupunki liittyisi satamajäänsärkijä S/S Turso ry:n kannatusjäseneksi ja että Helsingin Satama toimisi kaupungin edustajana yhdistyksessä. Liittymisen ajankohta olisi 1.5.2007.

Kj pitää satamalautakunnan esittämin perustein liittymistä S/S Turso ry:n kannatusjäseneksi tarkoituksenmukaisena.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman liittymään S/S Turso ry:n kannatusjäseneksi kehottaen Helsingin Satamaa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan yhdistyksen liittymismaksun ja vuosittaisen kannatusjäsenmaksun omista käyttövaroistaan.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

9

VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ MYÖNTÄÄ SIPOON KUNNALLE LUNASTUSLUPA KAUPUNGIN OMISTAMIIN MÄÄRÄALOIHIN NIKKILÄSSÄ JA PIGBYSSÄ

Khs 2006-2048

Kj toteaa, että ympäristöministeriö on 8.3.2007 (päätös YM7/541/2006) myöntänyt Sipoon kunnalle sen hakemuksen mukaisesti luvan lunastaa noin 43,7 hehtaarin suuruisen määräalan Helsingfors sinnessjukhus 753-423-13-1-nimisestä tilasta Sipoon kunnan Nikkilän kylässä sekä noin 13,4 hehtaarin suuruisen määräalan Helsingfors sinnessjukhus 753-427-2-60-nimisestä tilasta Sipoon kunnan Pigbyn kylässä.

Sipoo jätti 14.7.2006 lunastuslupahakemuksen ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö pyysi 27.7.2006 hakemuksesta kaupungin lausuntoa.

Khs päätti 9.10.2006 (1253 §) ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa todeta, saatuaan lunastushakemuksesta kiinteistölautakunnan ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnot, että lunastamiselle ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, mutta kyseisten alueiden luovuttaminen Sipoon kunnalle voidaan toteuttaa lunastamisen sijasta vapaaehtoisella kaupalla.

./. Khn 9.10.2006 antama lausunto ympäristöministeriölle on esityslistan tämän asian liitteenä.

Ympäristöministeriön 8.3.2007 antaman päätöksen perustelut ovat seuraavat:

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Säännöksen mukaan kunnalle kuuluu muun muassa maapolitiikan harjoittaminen alueellaan.

Vapaaehtoisen maanhankinnan lisäksi kunnalla on mahdollisuus käyttää maanhankintaan laissa säädetyin edellytyksin myös etuostolaissa (608/1977) tarkoitettua etuosto-oikeutta ja maan lunastamista. Lunastamalla tapahtuvasta maan hankkimisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:ssä. Lainkohta sisältää useita eri lunastusperusteita, joiden nojalla kunta voi tarvittaessa saada ympäristöministeriöltä luvan yhdyskuntarakentamista varten tarvittavan alueen lunastamiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n 1 momentin mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.

Hallituksen esityksen rakennuslain uudistamiseksi (HE 101/1998) mukaan säännös vastaa soveltamisalaltaan aikaisemman rakennuslain 53 §:n 1-3 momentin soveltamisalaa. Säännöksen soveltaminen on kuitenkin mahdollista rakentamispoliittisissa lunastuksissa myös kaavoittamattomilla alueilla ja alueilla, jolla kaavan laatiminen ei vielä ole vireillä. Alue voidaan siten hankkia säännöksessä mainittuihin tarkoituksiin jo ennen kaavoituksesta aiheutuvaa maan arvonnousua. Lupaedellytysten harkintaperusteina ovat aikaisemman käytännön mukaisesti, soveltamistilanteesta riippuen selvitys esimerkiksi kunnan rakennus- ja raakamaatilanteesta sekä maan kysynnästä ja tarjonnasta eri tarkoituksiin.

Lunastuslupahakemuksen kohteena olevat alueet sijaitsevat Nikkilän entisen sairaala-alueen eteläpuolella. Ne sijaitsevat kunnan taajamarakenteen kannalta keskeisellä paikalla rajautuen pohjoisessa ja lännessä Nikkilän asemakaavoitettuihin alueisiin.

Kunta on hakemuksessaan esittänyt selvityksen muun muassa kyseisten alueiden asemakaavoituksesta, alueiden keskeisestä merkityksestä Nikkilän taajaman laajentumisen kannalta, kunnan maanomistuksesta Nikkilän alueella, kunnan tonttivarannosta ja kysynnästä tällä alueella sekä voimakkaasta rakentamispaineesta kaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Esitetyn selvityksen perusteella hakemuksen kohteena olevien alueiden lunastamista on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellisena ja yleisen tarpeen vaatimana.

Lunastettava alue muodostaa yhteensä noin 57 hehtaarin suuruisen yhtenäisen ja asemakaavoituksen kannalta yksinäänkin riittävän suuren kokonaisuuden. Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavassa lunastettavat alueet on osoitettu pääosin taajamatoimintojen ja virkistysalueeksi. Vähäiseltä osin lunastettava alue on maakunta- ja seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Ottaen huomioon tämän aluevarauksen vähäinen koko ja sijainti lunastettavan aluekokonaisuuden reunalla sekä se, ettei alueen omistusoikeuden siirtymisellä kunnan omistukseen ole seutu- ja maakuntakaavan toteuttamista vaikeuttavaa vaikutusta, on sen lunastaminen maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n estämättä mahdollista. Helsingin kaupunki ei muutoinkaan ole lausunnossaan muutoinkaan esittänyt seikkoja, jotka olisivat lunastusluvan myöntämisen esteenä.

Lunastettavat alueet eivät sisälly Helsingin kaupungin kuntajaon muuttamiseksi tekevään esitykseen, vaan ne ovat tarpeen Sipoon kuntakeskuksen kehittämiseksi.

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 4 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Sipoon kunnan esittämän selvityksen mukaan hakemuksen kohteena olevien alueiden hankkimisesta Sipoon kunnan omistukseen vapaaehtoisin kaupoin on pitkään neuvoteltu. Neuvottelutulosta ei kuitenkaan ole hyväksytty Helsingin kaupungin luottamusmieselimissä. Tämän vuoksi vapaaehtoiseen ratkaisuun asiassa ei ole päästy. Lunastuslain edellä mainittu periaate ei näin ollen ole esteenä lunastusluvan myöntämiselle.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (28.3.2007) lausuntonaan ympäristöministeriön lunastuslupapäätöksestä, että oikeuspalvelut ei yhdy ympäristöministeriön asiassa 8.3.2007 antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Oikeuspalvelujen näkemyksen mukaan ympäristöministeriö on tehnyt asiassa virheellisen päätöksen.

Asianosaisen kuuleminen

Oikeuspalvelut toteaa, että Sipoon kunta on toimittanut ympäristöministeriöön 8.12.2006 päivätyn lisäselvityksen, joka on ratkaisevasti vaikuttanut päätökseen. Helsingin kaupungille ei ole varattu hallintolain 34 §:n tarkoittamalla tavalla mahdollisuutta lausua sanotusta lisäselvityksestä. Sanottu lisäselvitys saatiin kaupungille vasta 22.3.2007, kun sitä erikseen pyydettiin. Asiassa on menettelyvirhe, jonka johdosta päätös tulisi kumota ja palauttaa asia ympäristöministeriöön uudelleen käsiteltäväksi.

Mitä asiaan muutoin tulee, niin oikeuspalvelut viittaa asiassa Helsingin kaupunginhallituksen ympäristöministeriölle 9.10.2006 antamassa lausunnossa lausuttuun ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Lunastamisen oikeudellisista edellytyksistä

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 99.1 §:n mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastaminen on mahdollista myös kaavoittamattomilla alueilla ja alueilla, joilla kaavan laatiminen ei ole vireillä. Tällöin on kuitenkin korostettava luvan hakijan selvitysvelvollisuutta luvan myöntämisperusteista muilla kuin alueen kaavoitukseen liittyvillä perusteilla (Hallberg ym: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki 2000).

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) 4.1 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

MRL:n mukaiseen lunastukseen sovelletaan lunastusmenettelyn osalta lunastuslain säännöksiä. Lunastuslupaa haettaessa on lunastuslain 7 §:n mukaan esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset kartat ja piirustukset, selvitys asianomaisista omistajista ja haltijoista ja tarvittaessa tiedot alueen kaavoitustilanteesta.

Yleisen tarpeen olemassa olo voidaan osoittaa muun muassa mahdollisella vireillä olevaan kaavoitukseen liittyvällä selvityksellä ja, jos kaavoitus ei ole vireillä, selvityksellä kunnan rakennus- ja raakamaatilanteesta sekä maan kysynnästä ja tarjonnasta eri käyttötarkoituksiin (HE 101/1998).

Selvityksin tulee voida näyttää, ettei kunnassa ole riittävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä rakennusmaata tai että lunastusta on muutoin pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan suunnitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä varten (Ari Ekroos ym: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2005).

Lunastushakemuksen selvitykset

Lunastushakemuksessa tai lisäselvityksessä ei ole esitetty lunastuksen yleisen tarpeen osoittamiseksi riittävää selvitystä aluetta koskevasta kunnan suunnitelmallisesta maankäytöstä ja rakentamisesta.

Maankäytön suunnittelun riittämättömyyttä osoittaa muun muassa alueen epäselvä kaavallinen tilanne. Lunastuksen perusteena esitetty alueen suunniteltu maankäyttö poikkeaa täysin voimassa olevasta yleiskaavasta, joka on vanhentunut.

Osalla lunastuksen kohteena olevaa aluetta on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava ja osalla aluetta MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava. Lunastushakemuksessa esitetty maankäyttö poikkeaa myös voimassa olevan seutukaavan ja maakuntakaavan yhdistelmästä. Seutu- ja maakuntakaavassa lunastettava alue on merkitty taajamatoimintojen alueen (noin 33 hehtaaria) lisäksi lähivirkistysalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi (noin 25 hehtaaria).

Lunastamisella ei saa rakennuslain 26 § ja MRL 31 §:n mukaan vaikeuttaa voimassa olevan seutu- ja maakuntakaavan toteutumista. Sipoon kuntaan valmisteilla olevan yleiskaavan laadinnassa tulee rakennuslain 26 § ja MRL 32.1§:n edellyttämällä tavalla ottaa seutu- ja maakuntakaava ohjeena huomioon. Sipoon yleiskaavan hyväksyminen voi siten edellyttää sitä ohjaavan maakuntakaavan muuttamista ja lainvoimaiseksi tuloa tai MRL 210.2 §:n mukaista ympäristöministeriön suostumuksella tehtävää poikkeamista voimassa olevasta seutukaavasta. Maakunta- ja yleiskaavan sisältöön ja voimaantuloon voivat myös vaikuttaa kaavoihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja valitusprosessit.

Osoituksena riittämättömästä suunnitelmallisuudesta on myös hakemuksen liitteenä esitetty Nikkilän osayleiskaavan kehityskuvaehdotus 18.1.2000. Ehdotuksessa on muun muassa todettu, että Itäisen Jokipuiston alueelle ei tulisi suunnitella merkittävää lisärakentamista. Pienimuotoista ja täydentävää asuntorakentamista on katsottu voitavan sallia ainoastaan Ruxin ja Ånesin tuntumaan.

Hakemuksessa tai lisäselvityksessä ei ole myöskään riittävästi osoitettu, onko kysymyksessä oleva alue perustellusti Sipoon maankäytön kannalta kunnan tärkeimpiä kasvualueita. Sipoon kunnassa tehtyjen päätösten mukaan muun muassa Lounais- ja Etelä-Sipoon alue osoitettaisiin kunnan yhdyskuntarakentamisen alueeksi, joka tukeutuu tehokkaaseen joukko- ja raideliikenteeseen.

Edelleen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat vähentää kysymyksessä olevan alueen rakentamismahdollisuuksia. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa alue on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta merkittävä alueeksi.

Lunastuksen perusteena MRL 99.1 §:n mukaan edellytettävää kunnan suunnitelmallista maankäyttöä ja sen osoittamaa yleistä tarvetta yhdyskuntarakentamiseen ei voida siten pitää edellä mainituin perustein oikeudellisesti selvänä ja riittävänä.

Yleisen tarpeen muu arviointi

Lunastushakemuksessa tai lisäselvityksessä ei ole esitetty riittävää selvitystä Sipoon kunnalla käytettävissä olevasta rakennusmaasta eikä maan kysynnästä ja tarjonnasta kunnassa eikä siitä, voidaanko lunastamisen tarkoitus saavuttaa joillain muulla tavalla kuin Helsingin kaupungin alueiden lunastamisella.

Hakemuksessa tai lisäselvityksessä ei myöskään ole esitetty riittävää selvitystä kunnan alueella olevien muiden maanomistajien alueista ja niiden soveltuvuudesta lunastuksen tarkoitukseen.

Asiassa ei ole siten lunastuslain 7 §:n mukaisesti esitetty riittävää selvitystä, jolla voitaisiin arvostella lunastuksen tarpeellisuus ja lunastusoikeuden olemassaolo.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja tarkoitussidonnaisuuden

periaatteen noudattaminen

Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan perustuslain 6 §:stä ja hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa ja maankäyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä kohdella tasapuolisesti, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteita. Alkuperäisen hakemuksen asiakirjoista ei ilmene, miksi Sipoo ei ole hakenut myös edellä mainittujen Nikkilän alueella sijaitsevien muiden maanomistajien alueiden tai muualla kunnan alueella sijaitsevien eri maanomistajien alueiden lunastamista.

Ympäristöministeriölle 8.12.2006 toimittamassaan lisäselvityksessä hakija tosin esittää alkuperäiseen hakemukseen verraten ristiriitaisia väitteitä, joita ei ole tarkemmin dokumentoitu. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten toteudu asiassa.

Tasapuolisuusvaatimus myös edellyttää, että samanlaisissa asioissa on noudettava samanlaista menettelyä, jollei voida osoittaa perusteita erilaisen menettelyn käytölle. Hakemuksessa ei ole todettu, millä perusteella Helsingin omistuksessa olevat kiinteistöjen RN:o 13:1 ja 2:60 alueet, joiden myynnistä vapaaehtoisin kaupoin on aikaisemmin neuvoteltu, on jätetty hakemuksen ulkopuolelle. Lunastuksen kohteena olevan alueen tulee muodostaa maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Alueet soveltuvat lunastuksen tarkoitukseen samalla tavoin kuin lunastushakemuksen kohteena olevat alueet. Mikäli alueita ei oteta mukaan lunastuksen kohteeseen, jää Sipoon kunnan alueelle epätarkoituksenmukaisesti erillisiä Helsingin kaupungin omistamia alueita.

Lunastamisessa ei voida katsoa myöskään noudatetun hallintolain 6 §:n säädettyä tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, minkä mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Asiassa ei ole osoitettu lunastuksen yleistä tarvetta, vaan hakemus on edellä todetuin tavoin kohdennettu yksinomaan Helsingin kaupungin omistuksessa olevaan alueeseen ja muiden maanomistajien samanarvoiset alueet on jätetty lunastuksen ulkopuolelle.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että ympäristöministeriön päätös tulisi ensisijassa kumota ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi siinä olevan kuulemisvirheen johdosta. Lisäksi oikeuspalvelut katsoo, että lunastamisen oikeudellisten edellytysten ei voida katsoa edellä todetuin perustein täyttyvän. Ympäristöministeriö on tehnyt asiassa lain vastaisen päätöksen. Päätöksestä tulisi siten valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa valituksessa tulisi siten pyytää ympäristöministeriön päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan.

Kj viittaa Khn lausuntoon ympäristöministeriölle 9.10.2006 ja katsoo, että ympäristönministeriön lunastuslupapäätöksestä tulisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen oikeuspalvelujen lausunnosta mainituilla perusteilla. Valitusaika päättyy 16.4.2007.

Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että ympäristöministeriön 8.3.2007 tekemästä lunastuslupapäätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintokeskuksen oikeuspalveluiden 28.3.2007 antamasta lausunnosta ilmenevillä perusteilla.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille valituksen laatimista varten ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Kaupunginhallituksen lausunto ympäristöministeriölle 9.10.2006

10

2.4.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN TAIDEMUSEON JOHTOKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ITALIAAN

Khs 2007-711

Kj toteaa, että kaupungin taidemuseon johtokunta esittää, että johtokunnan varsinaiset jäsenet oikeutettaisiin tekemään virkamatka Italiaan Venetsiaan 7. – 11.6.2007. Matkan tarkoituksena on osallistua kuvataiteen suurtapahtumaan Venetsian biennaleen. Tapahtumasta saa johtokunnan esityksen mukaan hyvän kuvan ajan tärkeistä kuvataiteen virtauksista ja mahdollista olisi myös tavata kuvataiteen alan ammattilaisia.

Virkamatkaan osallistuisi taidemuseon johtokunnan yhdeksän varsinaista jäsentä.

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 615 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin kaupungin taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupungin taidemuseon johtokunnan yhdeksän varsinaista jäsentä tekemään virkamatkan Italiaan Venetsiaan 7. – 11.6.2007 kuvataiteen suurtapahtumaan biennaleen osallistumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTE:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kaupungin taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, kaupungin taidemuseon johtokunnalle, kaupungin taidemuseolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelujen ostolaskuihin (PL 45) ynnä sen maksuliikenteelle (PL 34).

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

1

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN HAAGAN KORTTELIN NRO 29195 JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11557)

Khs 2005-2654

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijä XXXX XXXX on pyytänyt kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Khs ottaa kantaa asemakaavaan liittyviin muistutuksiin tehdessään Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa. Valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset erillisinä Khssa.

Kaavan sisältö

Yleiskuvaus ja mitoitus

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa asuinkerrostalon (3 500 k‑m²) rakentamisen Kaupintien ja Laurinniityntien risteykseen nykyiselle pysäköintialueelle. Muut korttelin tontit ovat mukana pysäköintijärjestelyjen takia. Laurinniitynrinteen pohjoispää on muutettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu.

Korttelin kerrosala on nyt 8 400 m² ja muutoksen jälkeen 11 900 m². Alueen pinta-ala on 13 684 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 13 178 m² ja katualuetta 506 m².

Uusi asuntotontti 29195/5

Pysäköintitontti (AP) 29195/4 ja osa Leiviskätien katualuetta on muutettu asuinkerrostalotontiksi (AK) 29195/5. Tontille on osoitettu kaareva rakennusala, jolle saa rakentaa viisikerroksisen asuinrakennuksen. Tontin ja kadun tasoeron takia rakennus porrastuu pihalle päin. Päädyissä on kolmi- ja nelikerroksiset rakennusosat, jotka liittävät rakennuksen ympäröivien kolmi- ja nelikerroksisten rakennusten mittakaavaan.

Kerrosalaa on 3 500 m², jonka lisäksi saa rakentaa yhteis- ja aputiloja 15 % kerrosalasta. Kerrosalan lisäksi on rakennettava asukkaille vähintään harrastustila (35 m²) ja pesula (20 m²). Asuntoja ei saa rakentaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, koska rakennus on vilkasliikenteisen Kaupintien varressa. Katutasokerrokseen on rakennettava toimisto-, työ- ja liiketilaa 240 k-m². Tiloista on oltava suora uloskäynti ja isot ikkunat. Autopaikkaa ei tilaa varten tarvitse rakentaa, jos tila on enintään 60 m² ja liittyy asuntoon. Ajatuksena on, että pienessä asuntoon liittyvässä työtilassa työskentelee asunnossa asuva, jolla jo on autopaikka. Toimisto-, työ- ja liiketilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Tavoitteena on monipuolistaa alueen asumismuotoja ja elävöittää katutasoa.

Kaavaehdotuksessa edellytetään asuntoihin kattoterasseja siellä missä se on mahdollista. Parvekkeita isommat kattoterassit lisäävät asumismukavuutta ja tuovat kaupunkikuvaan vaihtelua.

Asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Rakennuksen kadun puolen julkisivu on muurattava punatiilestä kaarevaksi ja pihan puolen tulee olla vaalea. Punatiili sitoo uuden rakennuksen muutoin punatiilestä rakennettuun kortteliin ja vaalea väri korostaa länteen avautuvan sisäpihan valoisuutta.

Tontin luoteisosaan on merkitty katetun ajoluiskan rakennusala, mikä mahdollistaa toiminnallisesti paremman pysäköintitilan.

Uuden tontin piha on osin autohallin kannen päällä. Pihakansi on rakennettava ja istutettava puin ja pensain leikki- ja ulko-oleskelutiloiksi. Kulkureitit on kivettävä. Tonttien 3 ja 5 välinen tasoero on rakennettava terasseja, istutuksia ja korkeatasoisia materiaaleja käyttäen.

Tontin eteläreunaan on liitetty 671 m²:n katualue.

Rakennetut tontit 29195/1–3

Nykyisten tonttien rakennusoikeus pysyy ennallaan ja määräykset pääosin ennallaan. Tonttien pysäköinti on pientä maanpäällistä pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta uuden kerrostalon autohallissa tontilla 5.

Tonteille 1 ja 3 on merkitty talousrakennusten rakennusalat. Lisäksi tontilla 1 on sallittu liikkeen alapuoleisen tilan liittäminen liikkeeseen kerrosalan lisäksi.

Kaavatyön aikana esitettiin tonteille 1 ja 3 täydennysrakentamista. Ajatuksena oli, että Laurinniityntien varteen voisi rakentaa kaksi paritaloa. Tontin 1 taloyhtiö ei ollut kiinnostunut täydennysrakentamisesta, mutta tontin 3 taloyhtiö jätti hakemuksen paritalon rakennusalan merkitsemiseksi tontille. Sitä vastustettiin mielipiteissä ja se päätettiin jättää pois kaavamuutosehdotuksesta.

Liikenne ja melu

Uuden asuintalon tuottama liikennemäärän lisäys ympäröivään katuverkkoon on asuntojen osalta n. 120 ja työ-, toimisto- ja liiketilojen osalta n. 50 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tontille 5 ajo on mahdollista vain tontin pohjoisosasta.

Laurinniitynrinteen pohjoispäähän on sallittu huoltoajo helpottamaan myymälätilaan liitettävän alapuolisen varaston käyttöä.

Alueelle kohdistuvaa liikennemelua on arvioitu melumallin ja pistelaskennan avulla. Ennustetilanteessa vuonna 2025 Kaupintien liikenteen arvioidaan aiheuttavan tontin 5 asuinrakennuksen julkisivulle korkeintaan n. 68 dB:n keskiäänitason. Kaikille kaava-alueen tonteille muodostuu alueita, joissa alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

Kaavaehdotuksessa on merkitty tontille 5 osoitetun asuinkerrostalon rakennusalan Kaupintien puoleiselle sivulle ääneneristävyysvaatimus siten, että valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyvät. Tontilla määrätään lisäksi parvekkeet rakennettavaksi suojaisan sisäpihan puolelle.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaupunkikuvallisesti kaareva kerrostalo täydentää korttelia ja usean suunnan hallitsemaa risteysaluetta. Rakennus voi taitavasti suunniteltuna ja toteutettuna olla alueen mielenkiintoinen maamerkki. Lisäksi se suojaa korttelin pihoja hyvin melulta. Kattoterassit sekä liike-, työ- ja toimistotilat katutasossa monipuolistavat asuntotarjontaa ja elävöittävät tiivistyvää kaupunkikuvaa. Korttelin pysäköinti on uuden kerrostalon pysäköintihallissa.

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

XXXX XXXX vaatii (4.9.2006) asemakaavan muutosehdotuksen kumoamista ja viittaa perusteluissaan maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n 1 momenttiin, 9 §:ään sekä 54 §:n 2 ja 3 momenttiin. Muistutuksen tekijä esittää mm. seuraavaa:

Muistuttaja katsoo, että kerrostalon puolikaaren muoto poikkeaa jyrkästi ympäristön suorakaiteen muotoisista pulpetti- tai tasakattoisista rakennuksista. Rakennus on ympäristöönsä soveltumaton, koska se rikkoo alueen harmonian. Rakennus on sijaintiinsa nähden liian suuri, 3 m korkeampi kuin lähimmät rakennukset, liian lähellä naapurirakennuksia ja haittaa nykyisten naapuritalojen päivänvalon saantia. Muistuttaja ei pidä hyväksyttävänä ehdotuksen mukaista täydennysrakentamista, jossa liian paljon asuntoja ahdetaan tiiviisti liian pienelle alueelle.

Pysäköintitalon sisäänajokohdalta asuntoihin kulkeutuvat liikennepäästöt ja meluhaitat olisivat vakava haitta.

Muistuttaja katsoo, että liikennemelun arviointimenetelmä on ollut riittämätön. Selostuksessa ei ole myöskään kerrottu, onko arvioinnissa ollut mukana myös sähköjunien aiheuttama melu. Lisäksi liikennepäästöt on kaavaehdotuksesta jätetty huomioon ottamatta.

Muistuttaja vastustaa tontin 29195/1 asuinrakennuksen liiketilan yhdistämistä alapuoliseen kellariin, koska tilan käyttöasteen lisääntyessä myös liikenne lisääntyy ja aiheutuu työn ääniä. Hän pitää käyttötarkoituksen muutosta tältä osin lainvastaisena ja muun rakennusviranomaisen toimivaltaan kuuluvana.

Muistuttaja katsoo, että Helsinki pyrkii paikkaamaan huonoa talouttaan rakentamalla virkistysalueille ja kaikkialle muualle, minne suinkin mahdollista; kaavakohde on tästä esimerkkinä. Muistuttaja perustelee mielipidettään useilla esimerkeillä Lassilasta karsituista palveluista ja katsoo, että liian intoileva rakentaminen heikentää asukkaiden elämisen laatua ja on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n tavoitteita ja kestävän kehityksen tasapainoisia periaatteita.

Muistuttaja esittää seuraavat ensisijaiset vaatimukset:

1 Kaavaehdotus kumotaan edellä sanotuilla perusteilla.

2 Kaavaehdotukseen kuulumaton liiketilan ja sen alapuolisen tilan yhdistäminen kumotaan.

Muistuttaja esittää seuraavat toissijaiset vaatimukset, mikäli em. 1 kohdan vaatimuksiin ei suostuta:

3 Kaupintien liikennemelumittaus suoritetaan teknisillä laitteilla eikä vain arvioimalla.

4 Ilman saasteet ja liikennepäästöt mitataan Nuuskija-autolla tai vastaavalla tekniikalla, jotta alueen ilmanlaadusta saadaan riittävät selvitykset ja tutkimustulokset (MRL 9 §).

5 Rakennuksen kerroskorkeus lasketaan neljään ympäröivien rakennusten mukaan ja kaareva muoto hylätään ympäristön kokonaisuuteen arkkitehtonisesti soveltumattomana.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007), että kerrostalotontti on vilkkaan Kaupintien varrella lähellä junarataa. Melun pääsyn estäminen korttelin pihoille on tärkein syy yhtenäisen rakennuksen sijoittamiseen tontin itäreunaan ja monimuotoinen tontti tukee kaarevan rakennusmuodon valintaa.

Kaavaehdotuksessa esitetty uusi kerrostalo on tontin itä- ja eteläpuolta ympäröivien toimistorakennusten matalampien osien (n. +38,0) korkuinen. Korkeimmillaan ympäröivät liikerakennukset ovat n. 5 m korkeampia. Rakennus sopeutuu länsi- ja pohjoispuolen matalampiin rakennuksiin (n. +31,0) porrastumalla ja madaltumalla niihin päin. Matalimmillaan uusi rakennus on 3-kerroksinen.

Suunnitteluratkaisu ei vaikuta oleellisesti naapurissa olevien asuntojen päivänvalon saantiin. Laskentatapana on käytetty 45 asteen valokulmaa eli mitattu rakennusten heittämät varjot, kun valo tulee uuteen rakennukseen 45 asteen kulmassa.

Tontin 29195/1 asuinrakennuksen liiketilan yhdistämisellä alapuoliseen kellariin halutaan parantaa tilan käytettävyyttä. Muutos ei lisää melua alueella oleellisesti. Käyttötarkoituksen muutokset vaativat yleensä aina kaavamuutoksen. Kaavamuutoksia tehtäessä tarkastellaan aluetta kokonaisuutena. Tässäkin tapauksessa mukaan on otettu koko kortteli, jonka muutostarpeet on mietitty samassa kaavamuutoksessa.

Kaupungin tavoitteena on vastata kasvavaan asuntokysyntään kaavoittamalla lisää asuntotontteja. Tässä tapauksessa yksityisten asunto-osakeyhtiöiden hakemuksesta tutkittiin pysäköintitontin muuttamista asumiseen.

Liikenteen aiheuttaman meluhaitan arviointiin on käytetty yleisesti sovellettuja laskentamenetelmiä, joilla voidaan luotettavasti arvioida päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Tällöin voidaan myös ottaa huomioon ennusteliikennemäärät, jotka tyypillisesti ovat nykyisiä liikennemääriä suurempia ja siten melutasoiltaan mitoittavia.

Liikennemelun arvioinnissa on otettu huomioon myös läheinen junarata. Kokonaismelu on kuitenkin lähes yksinomaan Kaupintien katuliikenteen aiheuttamaa. Katuliikenteen melu on siten mitoittava tekijä.

Kaavassa on otettu huomioon liikenteen päästöt. Liikenteen päästöjä koskevaa arviointia on tehty mm. Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suositusten avulla. Uusi asuinrakennus ja sen alle sijoittuva pysäköintihalli eivät lisää merkittävästi alueen liikennepäästöjä.

Kaavamuutos ei ole lain vastainen. Elinympäristön laadun voidaan melun osalta katsoa jopa parantuvan kaavamuutoksen myötä, koska uusi rakennus suojaa melulta oman pihansa lisäksi myös olemassa olevien asuinrakennusten pihoja.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.2.2007 antaman lausunnon mukaisen kannanoton maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:ssä tarkoitettuna kaupungin perusteltuna kannanottona Tapio Kaupin muistutukseen Haagan korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaava-asiassa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Tapio Kaupille.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

XXXX XXXX:n muistutus Haagan korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaava-asiassa nro 11557

2

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 11634 JOHDOSTA ASUNTO OY HELSINGIN VUORIMIEHENKATU 1:N JA YIT RAKENNUS OY:N KANSSA

Khs 2007-341

7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 100 tontti nro 1;

Vuorimiehenkatu 1

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Tonttia 7/100/1 koskeva asemakaavan muutos nro 11634 on tullut vireille YIT Rakennus Oy:n hakemuksesta 12.4.2006. Tontin omistaa YIT:n perustama Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1.

Kaavamuutos mahdollistaisi ko. tontilla sijaitsevan arvorakennuksen saneeraamisen asuinkäyttöön. Kaavamuutosluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 6. - 24.11.2006 ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.12.2006 hyväksyä kaavamuutosehdotuksen esitettäväksi Khlle puoltaen samalla sen hyväksymistä.

Kaavamuutoksella tontin 7/100/1 käyttötarkoitus muuttuu ja sen käyttömahdollisuudet paranevat. Tontin omistajan kanssa on neuvoteltu esityksen liitteenä olevasta maankäyttösopimuksesta. Sopimuksella yhtiö sitoutuisi suorittamaan kaupungille maankäyttökorvauksena 1 147 000 euroa.

Tonttitiedot Helsingin kaupungin 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 100 tontin nro 1 pinta-ala on 1 766 m² ja osoite Vuorimiehenkatu 1. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.

Tontilla sijaitsee 1897 valmistunut arvorakennus (n. 5 750 k-m²).

Tontin omistaa yhtiö, jonka osakkeet omistaa kokonaisuudessaan YIT. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 28.6.2006.

Kaavamuutos Tontilla on voimassa asemakaava nro 7948 (vahvistettu 22.10.1982), jonka mukaan tontti kuuluu enintään viisikerroksisten hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH). Tontin kaavan mukainen rakennusoikeus on 5 700 k-m².

Tontilla sijaitseva arvorakennus on suojeltu asetuksen sekä sitä täydentävän Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen nojalla ja se sijoittuu voimassa olevassa kaavassa ark-merkinnällä osoitetulle rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävälle rakennusalalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.12.2006 kaavanmuutosehdotuksen nro 11634 esitettäväksi Khlle puoltaen samalla sen hyväksymistä. Kaavamuutosluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 6.–24.11.2006.

Kaavamuutoksella tontti 7/100/1 muutetaan asuinkerrostalojen kortteli-alueeksi (AK). Rakennukselle on ehdotettu sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (5 750 k-m²). Rakennuksessa on viisi kerrosta. Ullakolle ei ehdotuksen mukaan voisi sijoittaa asuntoja eikä teknisiä laitteita saisi rakentaa vesikaton yläpuolelle.

Asuntojen keskipinta-alan tulee kaavamuutosehdotuksen mukaan olla vähintään 100 m² huoneistoalaa.

Ehdotettujen kaavamääräysten mukaan asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: talo-pesula, kuivatustiloja 6 m²/20 asuntoa, talosauna 1 kpl/20 saunatonta asuntoa sekä harraste-, kokoontumis- tai vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta eli 86 m².

Tontin autopaikkavelvoitteeksi on ehdotettu 1 ap/125 k-m² asuinkerrosalaa. Kaikki autopaikat (46 ap) tulisi sijoittaa yleiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Lähin yleinen pysäköintilaitos sijaitsee Tähtitornin vuoren alla.

Kaavamuutosehdotuksessa rakennus on osoitettu rakennussuojelulain nojalla suojelluksi rakennukseksi (srs). Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri tulee säilyttää. Sisätilojen käsittelyssä tulee vaalia tilajärjestelyjä ja detaljeja, jotka ylläpitävät rakennuksen identiteettiä historiallisena asuin-kerrostalona. Rakennuksen korjauksissa ja muutoksissa on kuultava Museovirastoa. Museovirasto voi myöntää vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksistä.

Kaavamuutoksen arvioidaan saavan lainvoiman kesällä 2007 edellyttäen, ettei siitä valiteta.

Hanke YIT:n tarkoituksena on saneerata tontilla sijaitseva arvorakennus asuinkäyttöön. YIT:ltä saadun selvityksen mukaan suojellun arvorakennuksen saattaminen asuinrakennuksille asetettuja nykynormeja vastaavaksi sekä suojelumääräysten huomioon ottaminen edellyttää normaalista uudisrakentamisesta poikkeavan suunnittelun ohella muun muassa laajoja purku- ja restaurointitoimenpiteitä, rakenteellisia parannuksia (mm. äänieristävyys) sekä hissien (4 kpl) rakentamista.

Yhtiö on hakenut poikkeamislupaa saneeraustöiden aloittamiseksi ennen kuin edellä mainittu kaavamuutos tulee voimaan. Hanketta koskeva rakennuslupa on vireillä rakennusvalvontavirastossa.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

./. Kaavamuutoksen johdosta tontin 7/100/1 käyttömahdollisuudet paranevat, joten sen arvo nousee. Tontin omistajan kanssa on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu maankäyttösopimusehdotus, joka on esityslistan tämän asian liitteenä 3. Neuvottelutuloksen mukaisesti yhtiö maksaa kaupungille omistamansa tontin käyttömahdollisuuksien paranemisesta korvausta 1 147 000 euroa. Korvaukselle yhtiö maksaa 3 % suuruista vuotuista korkoa 1.5.2007 alkaen.

Edellä mainitun maankäyttökorvauksen perimisen edellytyksenä on, että kaavamuutos tulee voimaan olennaisilta osin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan 7.12.2006 hyväksymän kaavamuutosehdotuksen mukaisena tai hanke voidaan muutoin toteuttaa olennaisesti sitä muuttamatta myönnettävin poikkeamisluvin. Korvaus erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluttua siitä kun kaavan muutos tai sitä pääasiallisesti vastaava poikkeamislupa on saanut lainvoiman.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto Oy Helsingin Vuorimiehenkatu 1:n ja YIT Rakennus Oy:n kanssa esityslistan tämän asian liitteen nro 3 mukaisen maankäyttösopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11634
	Liite 3	Maankäyttösopimus

3

KIINTEISTÖ OY TAPULIKAUPUNGIN PALVELUTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-803

Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Tapulikaupungin palvelutalon varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2007 klo 8.00 kiinteistövirastossa, Sörnäistentie 1, 1. krs kabinetti 7, 00580 Helsinki. Kaupunki omistaa yhtiön talossa Maatulllinaukio 5 olevien kirjasto- ja nuorisokerhohuoneiston sekä ulkopuolisille vuokrattuna olevan isännöitsijätoimistohuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksen yksi varsinainen jäsen sekä toinen tilintarkastajan ja tämän varamies on valittava Helsingin kaupungin nimeämistä henkilöistä. Yhtiö on kaupungin osakkuusyhtiö. Yhtiön hallituksessa on kaupungin edustajana ollut asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kiinteistöviraston tilakeskuksen edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Tapulikaupungin palvelutalon 12.4.2007 kello 8.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen kaupungin edustajaksi edellä mainitusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaiseksi jäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä tarkastuslautakunnan nimeäminä varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja varatilintarkastajaksi KHT Pertti Hiltusen.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tilakeskukselle, nimetyille ja tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

4

KIINTEISTÖ OY VIIKIN VIHER- JA YMPÄRISTÖTIETOKESKUS FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-806

Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17.4.2007 klo 11.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa osoitteessa Aleksanterinkatu 24, 2. krs, 00170 Helsinki.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, mm. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab on perustettu hallitsemaan Helsinki-Gardenian tonttia ja omistamaan sille rakennettuja rakennuksia.

Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 91,3 %.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Yhtiön hallituksessa on toiminut neljä jäsentä, joista kolme on kaupungin nimeämiä ja yksi yliopiston nimeämä.

Yhtiön hallituksessa ovat kaupungin edustajina olleet osastopäällikkö Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbom kiinteistövirastosta ja kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen hallintokeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.4.2007 klo 11.00.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle osastopäällikkö Raimo K. Saarisen rakennusvirastosta, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta ja kaupunginsihteeri Kristiina Matikaisen hallintokeskuksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomalan.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

5

SIMONAUKION PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-807

Vs. Kaj toteaa, että Simonaukion Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 9.00 Kantakaupungin Isännöinti Oy:n tiloissa, Kluuvikatu 7, 4. krs, 00100 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määräämät asiat.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet toimistopäällikkö Jaakko Stauffer ja toimistopäällikkö Timo Härmälä, molemmat kiinteistövirastosta.

Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 50 %.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaisen tasa-arvon edistämisvelvollisuuden ja kaupungin omaksuman tasa-arvokäytännön mukaisesti hallitukseen tulisi valita sekä naisia että miehiä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Simonaukion Pysäköinti Oy:n 19.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle toimistopäällikkö Jaakko Staufferin ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen) ja varatilintarkastajaksi KHT, JHTT Reijo Peltolan vuodeksi 2007.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

6

SVENSKA HANDELSLÄROVERKET FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-759

Vs. Kaj toteaa, että Fastighets Ab Svenska Handelsläroverket -nimisen yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 15.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Sörnäistenkatu 1, 1. krs, kokoushuone 5.

Yhtiö omistaa Lauttasaaressa, osoitteessa Haahkapolku 3 sijaitsevan koulurakennuksen. Rakennusta käytetään noin vuoden ajan päiväkoti Lokin ja päiväkoti Pajamäen väistötiloina. Tämän jälkeen yhtiön osakkeet on määrä myydä Eläkevakuutusyhtiö Eteralle vanhusten palveluasuntokäyttöön.

Yhtiökokouksessa käsitellään vuoden 2006 tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta sekä talousarvion vahvistaminen ja vastikkeen määrääminen vuodelle 2007.

Vs. Kaj toteaa, että yhtiön hallitukseen toimikaudella 2006 ovat kuuluneet tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbom ja toimitilapäällikkö Unto Ojala kiinteistövirastosta.

Tarkastuslautakunta on 31.12.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Fastighets Ab Svenska Handelsläroverket ‑nimisen yhtiön 19.4.2007 kiinteistöviraston tilakeskuksessa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin ja toimitilapäällikkö Unto Ojalan

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

7

KIINTEISTÖ OY KAISANIEMEN METROHALLIN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-796

Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin varsinainen yhtiökokous pidetään 27.4.2007 klo 12.00 Helsingin liikennelaitoksen toimitiloissa, Toinen Linja 7, 4. krs, lautakunnan kokoushuone, 00530 Helsinki.

Kaupunki omistaa 59 % yhtiön osakkeista.

Yhtiön kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet hallintojohtaja Yrjö Judström ja kiinteistöpäällikkö Seppo Jussila liikennelaitokselta sekä lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin 27.4.2007 klo 12.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen hallintojohtaja Yrjö Judströmin ja kiinteistöpäällikkö Seppo Jussilan liikennelaitokselta sekä lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukan talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen ja varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

8

PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY:N VUOSIKOKOUS

Khs 2007-890

Vs. Kaj ilmoittaa, että Pyöräilykuntien verkosto ry:n vuosikokous pidetään 26.4.2007 klo 10.30 Tampereella, Museokeskus Vapriikin auditoriossa.

Yhtiön vuosikokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston edustamaan kaupunkia Pyöräilykuntien verkosto ry:n vuosikokouksessa 26.4.2007 Tampereella ja ehdottamaan hallituksen jäseneksi diplomi-insinööri Antero Naskilaa kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Pöytäkirjanote mainitulle yhdistykselle, Antero Naskilalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

9

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SALMISAAREEN PERUSTETTAVAN PYSÄKÖINTIYHTIÖN HALLITUKSEEN

Khs 2007-794

Kiinteistövirasto toteaa (21.3.2007) seuraavaa:

Salmisaaren uusi toimitila-alue

Salmisaaren entiselle hiilivarastoalueelle on tarkoitus toteuttaa ensi vuosikymmenen alkuun mennessä noin 101 000 k-m²:n suuruinen
toimitila-alue. Alueelle on parhaillaan rakenteilla Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varman pääkonttorihanke (yli 40 500 k-m²) ja Ahlström-yhtiöiden toimitilahanke (14 500 k-m²). Lisäksi Khs on varannut
Technopolis Oyj:lle kolme Länsiväylään rajoittuvaa toimitilatonttia,
joista ensimmäisen rakentaminen alkaa vielä tämän kevään aikana.

Salmisaaren asemakaavan nro 11140 mukaan toimitilarakennukset toteutetaan yhtenäiselle kannelle, jonka alle sijoitetaan kaikki alueelle tulevat autopaikat. Autopaikat ovat osittain yhteiskäytössä.

Yhteisjärjestelysopimus alueen ja autopaikkojen toteuttamisesta

Kiinteistölautakunta hyväksyi 13.12.2005 kiinteistöviraston ja toteuttajien neuvotteleman Salmisaaren yhteisjärjestelysopimuksen. Sopimus säätelee sekä toimitalojen että niiden alle tulevan yhtenäisen pysäköintikannen toteuttamista ja käyttöä.

Sopimuksen mukaan toimitila-alueen ensimmäinen toteuttaja perustaa kannen alaista pysäköintitoimintaa hoitamaan erillisen pysäköintiyhtiön. Yhtiön osakkaiksi tulevat alueen kaikki toimitilatonttien toteuttajat. Lisäksi kaupungilla on yhteisjärjestelysopimuksen mukaan oikeus nimetä yhtiön hallitukseen kaksi jäsentä ja kummallekin henkilökohtainen vara-jäsen.

Kaupungin edustajien nimeäminen

Khlle esitetään, että Khs nimeäisi Ahlström-yhtiöiden toimesta parhaillaan perustettavan Salmiparkki Oy -nimisen pysäköintiyhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi projektinjohtaja Timo Laitisen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen apulaisosastopäällikkö Juhani Tuuttilan kiinteistöviraston tonttiosastolta. Hallituksen toiseksi varsinaiseksi jäseneksi esitetään kiinteistölakimies Pasi Lehtiötä kiinteistöviraston tonttiosastolta ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen toimistopäällikkö Timo Härmälää kiinteistöviraston tonttiosastolta.

Kaupungin edustajien nimeäminen yhtiön hallitukseen on perusteltua, koska kaupunki on luovuttanut vasta osan toimitila-alueen tonteista toteuttajille ja kaupunki haluaa varmistaa koko alueen ja siihen liittyvien järjestelyjen asianmukaisen toteutumisen. Lisäksi usean toimijan eri aikaan tapahtuva tiivis rakentaminen on myös kaupungin kannalta sekä teknisesti että sopimusoikeudellisesti haasteellinen kokonaisuus.

Vs. Kaj toteaa, että kaupungin omistukseen ei tule yhtiön osakkeita. Perustettavan yhtiön taholla halutaan, että hallitukseen tule kaupungilta edustajat, jotka ovat asiantuntijoita kyseisen alueen kokonaisuuden toteuttamisessa.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Ahlström-yhtiöiden toimesta perustettavan Salmiparkki Oy ‑nimisen pysäköintiyhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi projektinjohtaja Timo Laitisen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen apulaisosastopäällikkö Juhani Tuuttilan kiinteistöviraston tonttiosastolta sekä hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kiinteistölakimies Pasi Lehtiön kiinteistöviraston tonttiosastolta ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen toimistopäällikkö Timo Härmälän kiinteistöviraston tonttiosastolta.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kiinteistövirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

10

SOPIMUKSEN TEKEMINEN ELISA OYJ:N KANSSA PITÄJÄNMÄEN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELIN 46002 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11568)

Khs 2006-2636

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Elisa Oyj. Maapoliittiset neuvottelut on käyty Khn 9.2.2004 päätöksen mukaisesti. Yhtiön kanssa esitetään solmittavaksi sopimus, jossa yhtiö suorittaa kaupungille korvausta 1 350 000 euroa tonttien rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

Voimassa olevat asemakaava

Tonteilla 46002/19 ja 20 on voimassa asemakaava nro 11136 vuodelta 2003, jossa tontit on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeksi (T). Tontin 46002/19 rakennusoikeus on merkitty kaavaan lukusarjalla 9 500 + 1 510, jossa jälkimmäinen luku osoittaa maanalaisen kerrosalan enimmäismäärän. Tontin 46002/20 rakennusoikeus on merkitty vastaavasti lukusarjalla 29 000 + 9 500. Kaavamääräyksen mukaan tonttien rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 45 % käyttää toimistotiloina.

Maanomistus ja nykytilanne

Tontit 46002/19 ja 20 ovat Elisa Oyj:n omistuksessa. Tonteilla ovat entisen Elisa Communications Oyj:n (entinen Helsingin Puhelinyhdistys/HPY) toimitilat. Tontilla 46002/20 olevat varastotoiminnat siirretään muualle.

Asemakaavan muutos Tontin 46002/19 käyttötarkoitus on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaavaan lisätyn määräyksen mukaan rakennuksiin ei saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Rakennusoikeus ja tontin muut rakentamista koskevat määräykset pysyvät entisinä.

Tontin 46002/20 käyttötarkoitus on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontille on merkitty asuntorakennusoikeutta 23 000 k‑m². AK-korttelialueella saa asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa liike-, toimisto- ja työtiloja enintään 15 % kerrosalasta. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle tai kellaritiloihin. AK-korttelialueella, säilytettävää rakennusta lukuun ottamatta, asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m² huoneistoalaa. Elisa Oyj on tehnyt esisopimuksen tontin myynnistä Sato-Rakennuttajat Oy:lle.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä.

Sopimusehdotus Elisa Oyj suorittaa sopimuksen mukaan kaupungille korvausta tonttien 46002/19 ja 20 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 1 350 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuinen korko sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Sopimukseen on sisällytetty ehto asemakaavan mukaisesta kaupungin viemäritunnelirasitteesta korttelissa 46002.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Elisa Oyj:n kanssa esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Sopimus Elisa Oyj:n kanssa asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11568

11

2.4.2007 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN TYÖSUHDEASUNTO-, KORKOTUKI-, ASUMISOIKEUS-, YM. ASUNTOYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-816

Vs. Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittiset ryhmät ovat nimenneet omat ehdokkaansa hallituksiin. Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyritty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset valita tasapuolisesti miehiä ja naisia. Helsingin Asumisoikeus Oy:n jakauma ei ole em. suhteessa. Kyseisen yhtiön hallitus poikkeaa aravayhtiöiden hallituksista siinä, että jäseniä on kuusi joista kolme on asukkaiden nimeämiä edustajia (aravissa kaksi). Asukkaat ovat nimenneet hallitukseen kaksi miestä ja yhden naisen.

Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Ehdotus on sopeutettu kaupungin aravalainoitettujen kiinteistöyhtiöiden hallinnon järjestämisesityksen kanssa. Näiden yhtiöiden tulee, mikäli mahdollista, noudattaa samoja toimintaohjeita kuin kaupungin aravalainoitetut kiinteistöyhtiöt.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Khn hyväksymästä asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

Päätösehdotukseen on vielä sisällytetty maininta Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan tilintarkastajien raporteista.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Käpyläntie 1

Asunto Oy Lindhearst – Bostads Ab Lindhearst

Asunto Oy Paciuksenkatu 4

Asunto Oy Vanha Viertotie 22

Helsingin Asumisoikeus Oy

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot

Kiinteistö Oy Auroranlinna

Kiinteistö Oy Parmaajanpuisto

Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 kaupungin edustajina ja yhteishallintolain edellyttämien yhtiöiden osalta asukkaiden edustajien ehdotusten pohjalta asukkaiden edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) ja esityslistan tämän asian liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat sekä kaupungin edustajiksi osakkuusyhteisöjen hallitusten jäseniksi ja tilintarkastajiksi samaisessa liitteessä luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että kaupunginhallituksen antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kaupunginhallituksen päätöstä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta 13.3.2006 371 §.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

6 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

7 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

8 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

1

HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENAN OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-800

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy toteaa (27.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 24.4.2007 klo 15.00 Finnair Stadiumilla osoitteessa Urheilukatu 5. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, mm. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä. Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.

Hallituksen jäseninä vuonna 2006 ovat toimineet hallintojohtaja Eila Ratasvuori, lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen.

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja Leif-Erik Forsberg).

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt tilintarkastajaksi päätösehdotuksessa mainitun.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n 24.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen vuoden 2007 varsinaisen yhtiökokouksen päätyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:

hallintojohtaja Eila Ratasvuori

lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja

kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön vuoden 2007 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja tilitarkastusyhtiölle, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

2

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN 19.12.2006 TEKEMÄSTÄ ASIOINTILIPPUJEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2006-2884

Erityissuunnittelija XXXX XXXX vaatii (27.12.2006) Khlle osoittamassaan, oikaisuvaatimukseksi nimeämässä kirjelmässään mm. että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 19.12.2006 päätösluettelon 1024 § kohdalla tekemä päätös asiointilipun antamisesta henkilöstökeskuksen eräille henkilöille on kumottava. Uusi päätös on tehtävä siten, ettei lipunsaajien piiriä supisteta vuoden 2006 tilanteesta, edellyttäen, ettei työtehtäviin liittyvässä asiointitarpeessa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. XXXX kertoo saaneensa aikaisemmin asiointilipun ja olisi toivonut, että olisi saanut sen edelleen.

XXXX mm. katsoo, että hän on asiassa asianosainen ja että häntä olisi pitänyt kuulla ennen päätöksentekoa ja päätös olisi pitänyt antaa hänelle tiedoksi. XXXX toteaa, että luontoisetuna saadulla asiointilipulla on merkitystä hänelle tulevan eläkkeen suuruuteen.

./. XXXX:n oikaisuvaatimus liitteenä 1.

Henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteavat (25.1.2007) yhteisessä lausunnossaan mm., että ns. asiointilippu voidaan antaa esim. silloin, kun henkilön toiminta kohdistuu useisiin eri virastoihin tai laitoksiin ja tehtävän hoidolle on välttämätöntä tai eduksi usein käydä niissä. Vaikka asiointilippu annetaan työtehtävien hoitamiseen liittyviä matkoja varten, sitä voi käyttää myös yksityismatkoihin, esim. asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

XXXX XXXX:llä on mahdollisuus saada 1.4.2007 lukien asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten verottomana 10 euron arvoisia työmatkaseteleitä. Yksi seteli annetaan vähintään 30 vuorokautta voimassa olevan matkalipun hankkimista varten.

Työnantaja ratkaisee, keille se antaa työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliset työvälineet tms., esim. luontoisetupuhelimen, kannettavan mikron tai asiointilipun. Työvälineen tms. antamisessa on kyseessä työnjohdollinen toimenpide. Siitä ei tehdä hallintopäätöstä. Vain hallintopäätöksiin sovelletaan kuntalain säännöksiä esim. päätöksen nähtävänä pitämisestä ja tiedoksiannosta, ottomenettelystä ja muutoksenhausta. Työnjohdollisiksi luokiteltavat päätökset eivät ole muutoksenhakukelpoisia (Heikki Harjulan ja Kari Prättälän teos Kuntalaki – Taustat ja tulkinnat, 5. painos Helsinki 2004 sivu 641). Vaikka asiointilippuun oikeutetut henkilöt on todettu henkilöstöjohtajan päätösluettelossa, ei henkilöstöjohtajan ratkaisuun voi hakea muutosta.

Ennen kuin työnantaja antaa työntekijöilleen oikeuden saada esim. asiointilippu, sen ei tarvitse varata työntekijöilleen mahdollisuutta tulla asiassa kuulluksi. Työntekijät eivät ole kuntalain tai hallintolain mukaisia asianosaisia tällaisissa asioissa.

Luontoiseduista ei tehdä nykyisin hallinnollisia päätöksiä. Aikaisemmin mm. virkasäännössä oli määräykset luontoisedun antamisesta ja sen perumisesta. Hallintosääntöön ei enää sisälly vastaavia määräyksiä, koska kysymys on työnjohdollisesta toimenpiteestä.

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on eräitä määräyksiä luontoissuorituksista. Esim. matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 17 2 §:n 6 momentin mukaan kunta voi maksaa asunnon ja työpaikan välisiä työmatkoja varten annetusta henkilökohtaisesta työsuhdematkalipusta aiheutuvista kustannuksista verottomana enintään 25 %, mikäli viranhaltijan/työtekijän kanssa on sovittu lipun antamisesta osana palkkaa tai rahapalkan lisäksi. Esillä olevassa tapauksessa ei ole kysymys sellaisesta virka- ja työehtosopimusasiasta, johon voidaan hakea neuvotteluteitse muutosta.

Edellä olevan perusteella henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut katsovat, että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan päätösluettelossa oleva toteamus siitä, ketkä henkilöstökeskuksen henkilöt ovat oikeutettuja asiointilippuun, ei sisällä sellaista päätöstä, josta voi tehdä kuntalaissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Kyse on työnjohdollisesta toimenpiteestä, joka ei ole muutoksenhakukelpoinen. Näin ollen XXXX:n kirjelmä tulee jättää tutkimatta.

./. Henkilöstökeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunto liitteenä 2.

XXXX XXXX toteaa vastaselityksessään (4.2.2007) mm., että kyse ei hänen osaltaan ollut työnjohdollisesta päätöksestä, vaan päätöksestä, jolla on asiasta etukäteen keskustelematta yksipuolisesti huononnettu sovittuja palvelussuhteen ehtoja.

XXXX kertoo käyneensä ennen Helsingin kaupungin palvelukseen tuloaan useamman kerran neuvotteluja palvelussuhteensa ehdoista. Neuvotteluissa sovittiin tuolloin lukuisista rahallisista ja rahanarvoisista lisäetuuksista, mm. jo työpaikan haun yhteydessä luvatun HKL:n vapaalipun lisäksi oman auton käyttöoikeudesta. Työsopimukseni allekirjoituksen yhteydessä XXXX oli tiedustellut, miksi kaikkia näitä sovittuja asioita ei ollut merkitty työsopimuslomakkeeseen. Tällöin kaupungin edustajat ilmoittivat, että näistä asioista tehdään erilliset päätösluettelopäätökset.

XXXX kertoo edelleen, että kun hän siirtyi kaupunginkanslian henkilöstöosastolle, sopi hän silloisen henkilöstöjohtajan kanssa, että palvelussuhde jatkuu entisin ehdoin. Henkilöstökeskuksen muuttuminen itsenäiseksi virastoksi ei myöskään ole aiheuttanut muutoksia palvelussuhteeni alusta jatkuneeseen käytäntöön.

XXXX katsoo edellä olevan perusteella, että kyseessä ei voi olla pelkästään työnjohdollinen toimenpide. Sovittujen asioiden muodollinen toteuttamistapa ei voi johtaa poikkeamaan siitä, mitä on sovittu. XXXX viittaa myös siihen työoikeuden yleisperiaatteeseen, jonka mukaan palvelussuhteessa pitkään noudatetut ehdot tulevat myös työsopimuksen osaksi, vaikka niistä ei olisi erikseen mitään sovittukaan. Lisäksi hän viittaa KVTES:n palkkausta koskevan II luvun 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen ja katsoo, että ko. kohdan nojalla työsuhdematkalipun (jollainen asiointilippukin on) verollinen osa on katsottava palkaksi. Palkanalennusta ei voida pitää työnjohdollisena asiana.

XXXX katsoo myös, että Khn 5.6.2006 tekemällä, työsuhdematkalippujen käyttöönottoa ja asiointilippujen myöntämistä koskeneella päätöksellä ei ollut tarkoitus heikentää kenenkään kanssa sovittuja etuja.

./. XXXX:n vastaselitys 4.2.2007 liitteenä 3.

Henkilöstökeskus viittaa (19.2.2007) XXXX:n vastaselityksen johdosta asiassa aikaisemmin lausumaansa ja korostaa sitä, että kaupungilla noudatetun käytännön ja nykyisten ohjeiden mukaan asiointilipun (entisen virkamieslipun) saamisesta ei sovita työsopimuksella. Virastoissa ja laitoksissa katsotaan vuosittain, keille annetaan mahdollisuus saada asiointilippu. Asiointilipun saajille ei synny ns. saavutettua etua. Paavo XXXX:nkään osalta asiointilipusta ei ole sovittu työsopimuksella tai muulla kirjallisella sopimuksella. Henkilöstökeskuksessa on vuosittain katsottu, keille työntekijöille työnantaja hankkii asiointilipun. Henkilöstökeskus korvaa kaikkien työntekijöidensä työtehtäviin liittyvät matkat.

XXXX XXXX siirtyi liikennelaitokselta kaupunginkanslian henkilöstöosastolle. Liikennelaitoksella hän sai, kuten muutkin työntekijät, liikennelaitoksen vapaalipun. Henkilöstöosastolla XXXX XXXX:lle hankittiin liikennelaitoksen vuosilippu, josta Salonen maksoi 30 %. XXXX:n muutettua Vantaalle hänelle on hankittu seutulippu, josta työnantaja on korvannut samansuuruisen osan kuin liikennelaitoksen lipusta.

Sen jälkeen, kun vuoden 2006 asiointiliput oli hankittu, asiointiliput tulivat osittain verollisiksi ja kaupunginhallitus päätti nostaa työnantajan korvaaman osuuden Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta 70 %:sta 100%:iin. Kun henkilöstökeskuksessa harkittiin, keille vuodelle 2007 asiointilippu hankitaan, olivat edellytykset vuodesta 2006 muuttuneet. Työnantajan korvaama osuus oli noussut ja työnantaja joutuu nyt maksamaan sosiaalivakuutusmaksut matkalipun verotettavasta osuudesta. Tilanne ei siis enää ole sama kuin XXXX:n tultua kaupunginkanslian palvelukseen.

Henkilöstökeskus katsoo, ettei XXXX XXXX ole 4.2.2007 päivätyssään kirjeessä tuonut esille mitään uutta asiaan vaikuttavaa, ja että XXXX:n tekemä esitys tulisi jättää tutkimatta.

./. Henkilöstökeskuksen vastine vastaselitykseen liitteenä 4.

XXXX XXXX on (8.3.2007) antanut henkilöstökeskuksen lausunnosta vastaselityksensä. XXXX:n mukaan sillä ei ole merkitystä, että hänelle annetuista joukkoliikennelipuista ei sovittu kirjallisella sopimuksella. Riittävän pitkään jatkunut tosiasiallinen käytäntö muuttuu työsopimuksen ehdoksi, vaikkei asiasta olisi erikseen mitään sopimuksia laadittukaan (työoikeuden tarkoittama ns. hiljainen sopimus). XXXX toteaa, että hänellä on ollut työnantajan hankkima lippu palvelussuhteeni alusta alkaen eli yhteensä noin 18 vuotta aina 31.12.2006 asti, jolloin se otettiin yllättäen pois.

XXXX toteaa, että hänellä on ollut työsopimusta solmiessaan täysi syy uskoa, että vapaalippu oli osa sovittuja työehtoja. Paikanhakuvaiheessa vapaalippuetua oli ”mainostettu” Helsingin kaupungin taholta palkan lisäksi annettavana luontoisetuna. Työsopimuksessa sovittujen asioiden lisäksi myös muut sovitut asiat, jotka kirjattiin erillisillä päätöksillä, muodostivat rahapalkan kanssa sovitun kokonaisuuden.

XXXX toistaa vielä, että kyseessä on myös Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeen perusteella palkkaan rinnastettavaksi verolliseksi eduksi luettava luontoisetu. Sillä, että lipun hankkimisesta kaupungille aiheutuvat kulut ovat lisääntyneet, ei ole merkitystä. Lipun myöntäminen perustuu työtehtävien vaatimaan asiointitarpeeseen. Tässä ei ole tapahtunut mitään olennaisia muutoksia XXXX:n kaupunginkanslian henkilöstöosastolla ja kaupungin henkilöstökeskuksessa oloaikana. Hän on tarvinnut lippua esimerkiksi viikolla 9/2007 yhteensä 9 kertaa ja viikon 10. alkupuolella yhteensä 6 kertaa.

Vielä XXXX korostaa, että Khn päätöksessä ei muutettu asiointilipun myöntämisperusteita. Khn päätökseen liittyvien laskelmien mukaan asiointilippuja on arvioitu myönnettävän vuonna 2007 vähintäänkin samassa laajuudessa kuin vuonna 2006.

./. XXXX:n vastaselitys 8.3.2007 liitteenä 5.

Sj toteaa, että työnantaja päättää työvälineiden jaosta, mukaan lukien asiointilippujen myöntämisestä työntekijöille. Näissä ratkaisuissa kyse on työnjohdollisista toimenpiteistä, ei hallintopäätöksistä. Työnjohdollisiin ratkaisuihin ei voida hakea muutosta kuntalain mukaisin muutoksenhakukeinoin. Sj toteaa edelleen, että yksittäiset palkkasaamista koskevat riidat käsitellään yleisessä alioikeudessa. Työehtosopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan puolestaan neuvotteluteitse, ja viime kädessä työtuomioistuimessa. Tämä edellyttää, että kyseessä on sellainen virka- ja työehtosopimusasia, johon voidaan hakea neuvotteluteitse muutosta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee jättää erityissuunnittelija XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan päätösluettelossa (19.12.2006, 1024 §) oleva luettelo asiointilippuun oikeutetuista henkilöistä ei ole hallintopäätös, vaan työnjohdollinen toimenpide, joten se ei ole muutoksenhakukelpoinen.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 27.12.2006
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunto 25.1.2007
	Liite 3	XXXX XXXX:n vastaselitys 4.2.2007
	Liite 4	Henkilöstökeskuksen vastine 19.2.2007
	Liite 5	XXXX XXXX:n vastaselitys 8.3.2007

3

2.4.2007 pöydälle pantu asia

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUT

Khs 2007-553

Opetuslautakunta toteaa (27.2.2007), että koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelevät perusopetuslain 48 b ja 48 f §:iä koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2007. Tästä lukien toimintaa voidaan tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Jos kunta järjestää toimintaa 570 tuntia eli keskimäärin noin kolme tuntia päivässä, voi asiakasmaksua periä enintään 60 euroa/kk. Jos kunta järjestää enemmän, keskimäärin neljä tuntia päivässä, yhteensä 760 tuntia koulun työvuoden aikana, on kunnalla mahdollisuus hakea valtionosuutta neljän tunnin päivittäiseen toimintaan. Kyseisestä valtionosuuteen oikeuttavasta toiminnasta voi periä enintään 80 euroa/kk asiakasmaksua.

Helsingissä perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään 180 toimintapaikassa ja toiminta-aika on keskimäärin 4,5 tuntia päivässä.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsitteli asiaa 12.12.2006 ja ruotsinkielinen jaosto 30.11.2006. Jaostot päättivät esittää lautakunnalle edelleen Khlle esitettäväksi aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen muuttamista siten, että kaupungin perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on toistaiseksi 80 euroa keskimäärin 760 tunnin/lukuvuosi palvelusta toiminnan päättyessä päivittäin klo 16.00 ja että järjestöt, yksityiset iltapäivätoiminnan palveluntuottajat ja ruotsinkieliset koulut voivat valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota toimintaa klo 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa lisämaksua.

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa. Sosiaalilautakunta on käsitellyt asiakasmaksuasiaa 27.2.2007.

Opetus- ja sosiaalitoimi valmistelevat yhteistyössä Khlle kevään 2007 aikana esityksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuvapautusten periaatteiden tarkistamiseksi 1.8.2007 alkavaa toimintasuunnitelmakautta varten.

Lautakunta esittää, että kaupungin perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksut ovat 1.8.2007 alkaen toistaiseksi 80 euroa kuukaudessa 760 tunnin/lukuvuosi palvelusta. Toiminta päättyy päivittäin klo 16.00. Järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja ruotsinkieliset koulut voivat valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota toimintaa klo 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa kuukaudessa lisämaksua.

Sosiaalilautakunta viittaa (27.2.2007) opetuslautakunnan mainitsemiin lainmuutoksiin ja toimintatuntijärjestelyihin. Lautakunta toteaa, että perusopetuslain mukaisesta toiminnasta ei voida periä laissa säädettyä enimmäismaksua korkeampaa maksua. Ne mallit, joissa järjestö voisi periä korkeampaa maksua perustellusta syystä, eivät näin ollen voi sisältyä valtionosuuteen oikeuttavan perusopetuslain mukaisen toiminnan piiriin. Tavoitteena yhtenäisissä asiakasmaksuperiaatteissa on sekä kaupungin omien ryhmien että järjestöjen ylläpitämien ryhmien osalta turvata iltapäivätoiminnan peruspalvelutaso tässä vaiheessa, jossa uutta toimintaa vakiinnutetaan laadullisten kriteerien mukaiseksi sekä pyritään turvaamaan iltapäivätoiminnan määrällinen tarjonta. Helsingissä perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään 180 toimipaikassa ja toiminta-aika on keskimäärin 4,5 tuntia päivässä.

Lautakunta esittää, että asiakasmaksu on toistaiseksi voimassa olevana 1.8.2007 lukien 80 euroa/kk keskimäärin 760 tuntia lukuvuodessa järjestettävästä palvelusta. Toimintaa voidaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota kello 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa/kk lisämaksua, jolloin maksu on 100 euroa/kk.

Sj toteaa, että Khs päätti 6.2. ja 7.8.2006 aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteista sekä asiakasmaksuista. Päätösten mukaan syksystä 2006 lukien kaupungin järjestämän, perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan kuukausittainen asiakasmaksu on sekä kaupungin ylläpitämässä että kaupungin avustamassa toiminnassa 60 euroa 3 tunnin ja 100 euroa 4 – 5 tunnin palvelusta. Asiakasmaksu on voitu ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tai maksusta myöntää vapautus harkinnanvaraisesti muiden erityisen painavien syiden perusteella. Jälkimmäisen päätöksen nojalla elokuulta maksuna peritään puolet normaalista 3 tunnin tai 4 – 5 tunnin palvelun maksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua.

Lainmuutoksen vuoksi asiassa on perusteltua menetellä päätösesityksen mukaisesti. Tarkoitus on erikseen valmistella ehdotus aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuvapautusten periaatteiden tarkistamisesta 1.8.2007 alkavaa toimintakautta varten.

SJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaen 6.2.2006 pöytäkirjan 186 §:n ja 7.8.2006 pöytäkirjan 961 §:n kohdalla koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista tekemiään päätöksiä, että perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on toistaiseksi 1.8.2007 lukien 80 euroa/kk 760 tuntia/lukuvuosi tarjottavasta, päivittäin klo 16.00 päättyvästä palvelusta. Toimintaa voidaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota kello 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa/kk lisämaksuna, jolloin maksu on 100 euroa/kk. Elokuulta asiakasmaksuna peritään puolet normaalista maksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

1

HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

Khs 2007-733

Khs päätti (15.10.2001 § 1353) perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki –projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki –projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä.

Ryj toteaa, että Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.

Helsinki kaikille -projekti on lähettänyt (14.3.2007) tiedoksi projektin toimintakertomuksen vuodelta 2006 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2007.

./. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen vuodelta 2006 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2007.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Helsinki kaikille -toimintakertomus vuodelta 2006
	Liite 2	Helsinki kaikille -toimintasuunnitelma vuodelle 2007

2

LAUSUNTO VANTAAN LINJASTOSUUNNITELMAN 2007 - 2011 LUONNOKSESTA

Khs 2007-327

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (9.2.2007), että YTV:n ja Vantaan kaupungin yhteistyönä on valmisteltu Vantaan linjastosuunnitelma 2007 – 2011 luonnos. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty ajovuosien 2007 – 2011 aikana tehtävät liikennöintimuutokset ja niistä aiheutuvat suorite- ja kustannusmuutokset Vantaan sisäisessä ja seutuliikenteessä. Suunnitelmaluonnoksessa seutulinjoja muutetaan liityntälinjoiksi ja poikittaisliikennettä kehitetään. Vantaan seutulinjojen matkustajista kolmannes pyritään saamaan liityntämatkustajiksi.

YTV:n hallitus käsitteli asiaa iltakoulussaan 7.2.2007. Suunnitelmaluonnos esitellään yleisölle Vantaalla 26.2. – 1.3.2007 ja se on nähtävänä myös YTV:n internetsivuilla. Samanaikaisesti on tarkoituksenmukaista lähettää luonnos lausunnoille YTV:n jäsenkuntiin ja Keravan kaupungille.

Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelmaa tarkennetaan ja YTV:n hallitus hyväksyy sen kesä- elokuussa 2007.

Edellä olevaan viitaten YTV pyytää lausuntoa Vantaan linjastosuunnitelma 2007 – 2011 luonnoksesta 16.4.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että suunnitelmaluonnos on luettavissa YTV:n internetsivuilla:www.ytv.fi/FIN/liikenne/uudet_palvelu/vantaan_linjasto/

./. Tiivistelmäsivu suunnitelmasta on jaettu liitteenä 1.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (22.3.2007) seuraavaa:

Vantaan linjastosuunnitelman 2007–2011 luonnoksessa yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut liityntäliikenteen ja junan käytön lisääminen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla. Tavoite on pääkaupunkiseudulla yhteisesti hyvänä pidetyn raskasta raideliikennettä suosivan joukkoliikennestrategian mukainen. Seutulinjaston liityntäpainotteisuuden lisääminen ei kuitenkaan tunnu tällä hetkellä täysin perustellulta, koska junaliikenteen palvelutaso ei ole paranemassa esimerkiksi vuorovälejä lyhentämällä. Syntyvä uusi kysyntä hoidetaan junapituuksia kasvattamalla.

Eräs tavoitteista on ollut liikenteen hoidon taloudellisuuden paraneminen. Kustannussäästöjä ei kuitenkaan juuri synny eikä tehokkuus parane. Tämä johtuu mm. pääkaupunkiseudun junaliikenteen suhteellisen korkeasta hintatasosta. Junaliikenteen tuottavuuskehitys tulisi jatkossa olla selvästi muita joukkoliikennemuotoja parempaa, jotta junaliikenne kustannusmielessä pääsisi lähemmäs metron tasoa ja antaisi siten voimakkaammat taloudelliset perusteet korkealaatuisen liityntäliikennejärjestelmän kehittämiseen.

Linjastorakenteen muutoksen jälkeen bussiliikenteen keskimääräisen linjakilometrin hinta kasvaa seutulinjoilla noin 10 % ja Vantaan sisäisillä linjoilla noin 6 %. Lisäksi Helsingin keskustaan tulevien seutulinjojen mitoitus sisältää kustannusriskin, mikäli matkustajat eivät siirry käyttämään liityntälinjoja ja junaa siinä laajuudessa kuin vähennetty vuorotarjonta edellyttäisi.

Suunnitelman mukainen järjestely selkeyttää linjastoa ja parantaa palvelutasoa Vantaan sisäisessä liikenteessä. Matkustajien kannalta vaarana on, että seutuliikenteessä muualle kuin Helsingin rautatieasemien läheisyyteen suuntautuvien matkojen tekeminen hankaloituu. Nykyisessäkään järjestelmässä seutulinjat eivät matka-ajassa kilpaile junan kanssa Helsingin ydinkeskustaan suuntautuvilla matkoilla. Matkustajat valitsevat vapaaehtoisesti junan silloin, kun se on nopeampi.

Helsingin vetovoimaisista kohteista esimerkiksi Meilahden sairaala-alueen sekä Viikin ja Kumpulan kampuksien saavutettavuus Vantaan suunnasta heikkenee. Myös yhteydet Helsingin asuinalueilta niille Vantaan työpaikka-alueille, jotka eivät tukeudu rataan, vaikeutuvat.

Aiempina vuosina tehdyn liikenteen yhteensovittamisen johdosta seutulinjoilla on useilla päätiesuunnilla merkittävä rooli helsinkiläisten matkustajien liikkumisessa Helsingin sisällä. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylällä seutulinjojen 452 ja 453 nousuista noin 40 % tehdään Helsingin sisäisillä lipuilla. Jos seutulinjojen vuoromäärä vähenee suunnitelmassa esitetyllä tavalla, joudutaan Helsingin sisäistä liikennettä siellä lisäämään. Erityisesti hiljaisten liikennöintiaikojen osalta seutuliikenteen tarjonta on ollut tärkeää ja palvelutaso tulee jatkossakin varmistaa kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Vantaan linjastosuunnitelmaluonnos 2007 - 2011 toteuttaa pääkaupunkiseudulla hyväksyttyä tavoitetta raideliikenteen roolin lisäämisestä liityntälinjoineen.

Tavoitteen toteuttamiseen liittyy ongelmia, koska rautateiden tarjontaa voidaan lisätä lähinnä vain junapituuksia kasvattamalla päärautatieaseman ratapihan kapasiteetin vuoksi. Samanaikaisesti tapahtuva suorien bussilinjojen tarjonnan väheneminen voi huonontaa palvelutasoa sekä Vantaan että Helsingin säteittäisessä joukkoliikenneverkossa.

Linjastorakenteen toteutuksessa tulee edetä vaiheittain tavoitteena löytää oikea tasapaino rautatieliikenteen ja Helsinkiin tulevien suorien bussiyhteyksien välillä. Tällöin voidaan välttää lisääntyvien vaihtojen aiheuttama koko järjestelmän palvelutason huononeminen.

Lisäämällä yhteistyötä linjastosuunnittelussa myös Helsingin näkemykset voivat tulla riittävän ajoissa huomioiduiksi.

Lausunto

Pääkaupunkiseudun linjastorakenteen muuttuminen

Tavoitteiden mukaisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän rungon muodostaa enenevässä määrin raskas raideliikenne. Laadittu suunnitelma tukee tällaisen rakenteellisen muutoksen toteutumista. Käytännön ongelman muodostaa rautateiden osalta se, että päärautatieaseman ratapihan käytännössä kokonaan käytetyn kapasiteetin vuoksi junaliikenteen tarjontaa voidaan lisätä lähinnä vain junapituutta lisäämällä. Tämä rajoittaa järjestelmän palvelutason ja toimivuuden parantamista liityntäliikenteen osalta, kun junaliikenteen vuorotiheyttä ei voida parantaa. Tällaisessa tilanteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vaihtotapahtuman sujuvuuteen ja liityntäbussien tahdistamiseen juniin.

Ongelmana rautatieliikenteessä on myös ollut häiriöt, jotka tulisi saada kuriin.

Linjaston toteuttamisessa edetään vaiheittain. Rakenteen muutosta tulisi seurata niin, että löytyy oikea tasapaino rautatieliikenteen ja Helsinkiin tulevien suorien bussilinjojen kesken. Suorilla bussilinjoilla on merkittävä tehtävä tarjotessaan vaihdottomia yhteyksiä rautatieasemien kävelyetäisyyden ulkopuolelle Helsingissä. Yhteyden puuttuminen saattaa aiheuttaa 1 - 2 ylimääräistä vaihtoa matkustajalle. Tällaisia alueita suunnitelmassa saattavat olla esimerkiksi Korson, Koivukylän ja Tikkurilan itäpuoliset alueet, joilta suoria linjoja on supistettu. Linjojen liiallinen supistaminen johtaa myös helposti jäävien linjojen hidastumiseen, kun niiden vaikutusaluetta pyritään laajentamaan reittiä kierrättämällä. Kuitenkin myös eräät suorat bussilinjat toimivat runkolinjan tapaan. Niiden tulisi siksi olla nopeita, koska myös niille vaihdetaan Vantaan sisäisestä linjastosta.

Suunnitelmaluonnosta arvioitaessa syntyy myös mielikuva, että Vantaan sisäisen linjaston liityntäpainotteisuus lyhenevine linjoineen lisää vaihtoja ja odotusaikoja myös Vantaan sisäisessä liikenteessä.

Vaikutus Helsingin alueen säteittäisten pääväylien joukkoliikenteeseen

Linjastorakenteen muutos vähentää merkittävästi seutulinjastoa Helsingin säteittäisillä pääväylillä. Seutulinjoja käytetään kuitenkin nykyään huomattavasti Helsingin sisäisessä liikenteessä. Suunnitelmaluonnoksesta ei käy ilmi vaikutuksia, jotka johtuvat seutulinjojen tarjonnan vähenemisestä Helsingissä. Kuitenkin muutos lisää Helsingin esikaupunkilinjojen kysyntää ja täten kustannuspaineita lisätarjontatarpeen vuoksi tai huonontaa palvelutasoa ilman korvaavia toimenpiteitä.

Myönteisenä vaikutuksena rakennemuutoksessa on, että Elielin ja Rautatientorin kapasiteettinsa rajoilla toimivien terminaalien kuormitus vähenee.

Yhteistyö linjastosuunnittelussa

Joukkoliikenteen suunnittelussa pääkaupunkiseudulla on pyritty lisäämään yhteistyötä niin, että esimerkiksi kuntien raja ei olisi este taloudellisesti ja palvelutasoltaan optimaalisen linjaston kehittämiselle. Matkustajien reitinvalintoja tosin rajoittaa osin kuntarajoihin sidottu tariffijärjestelmä. Esimerkiksi uusi linja 62 Tikkurilasta Mellunmäkeen voisi mahdollisesti jatkaa edelleen Helsingin alueelle, koska Tikkurila on tärkeä vaihtopaikka juniin. Lisäämällä edelleen yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, linjojen järjestämiseen liittyvien kysymysten käsittely ja vuoropuhelu paranisi. Esimerkiksi tässä suunnitelmassa helsinkiläisten työmatkojen hoito Vantaalle tulisi paremmin arvioitua.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että suunnitelman mukainen järjestely saattaa merkitä tarvetta Helsingin sisäisen liikenteen lisäämiseen joillakin suunnilla.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Vantaan linjastosuunnitelman 2007 – 2011 luonnoksesta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seuraavan lausunnon:

Yleistä Vantaan linjastosuunnitelman 2007–2011 luonnoksessa yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut liityntäliikenteen ja junan käytön lisääminen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla. Tavoite on pääkaupunkiseudulla yhteisesti hyvänä pidetyn raskasta raideliikennettä suosivan joukkoliikennestrategian mukainen.

Seutulinjaston liityntäpainotteisuuden lisääminen ei kuitenkaan tunnu tällä hetkellä täysin perustellulta, koska junaliikenteen palvelutaso ei ole paranemassa. Käytännön ongelman muodostaa rautateiden osalta se, että päärautatieaseman ratapihan käytännössä kokonaan käytetyn kapasiteetin vuoksi junaliikenteen tarjontaa ei voida lisätä esimerkiksi vuorovälejä lyhentämällä. Syntyvä uusi kysyntä hoidetaan junapituuksia kasvattamalla. Tämä rajoittaa järjestelmän palvelutason ja toimivuuden parantamista liityntäliikenteen osalta. Ongelmana rautatieliikenteessä ovat myös olleet häiriöt, jotka tulisi saada kuriin. Linjastoa uudistettaessa vaihtotapahtuman sujuvuuteen ja liityntäbussien tahdistamiseen juniin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Eräs tavoitteista on ollut liikenteen hoidon taloudellisuuden paraneminen. Kustannussäästöjä ei kuitenkaan juuri synny eikä tehokkuus parane. Tämä johtuu mm. pääkaupunkiseudun junaliikenteen suhteellisen korkeasta hintatasosta. Junaliikenteen tuottavuuskehitys tulisi jatkossa olla selvästi muita joukkoliikennemuotoja parempaa, jotta junaliikenne kustannusmielessä pääsisi lähemmäs metron tasoa ja antaisi siten voimakkaammat taloudelliset perusteet korkealaatuisen liityntäliikennejärjestelmän kehittämiseen.

Linjastorakenteen muutoksen jälkeen bussiliikenteen keskimääräisen linjakilometrin hinta kasvaa seutulinjoilla noin 10 % ja Vantaan sisäisillä linjoilla noin 6 %. Lisäksi Helsingin keskustaan tulevien seutulinjojen mitoitus sisältää kustannusriskin, mikäli matkustajat eivät siirry käyttämään liityntälinjoja ja junaa siinä laajuudessa kuin vähennetty vuorotarjonta edellyttäisi.

Linjastorakenteen muutosta tulisi seurata niin, että löytyy oikea tasapaino rautatieliikenteen ja Helsinkiin tulevien suorien bussilinjojen kesken.

Suorilla bussilinjoilla on merkittävä tehtävä vaihdottomien yhteyksien tarjoamisessa rautatieasemien kävelyetäisyyden ulkopuolelle Helsingissä. Yhteyden puuttuminen saattaa aiheuttaa 1 - 2 ylimääräistä vaihtoa matkustajalle. Tällaisia alueita suunnitelmassa saattavat olla esimerkiksi Korson, Koivukylän ja Tikkurilan itäpuoliset alueet, joilta suoria linjoja on supistettu. Linjojen liiallinen supistaminen johtaa helposti myös jäävien linjojen hidastumiseen, kun niiden vaikutusaluetta pyritään laajentamaan reittiä kierrättämällä. Kuitenkin myös eräät suorat bussilinjat toimivat runkolinjan tapaan. Niiden tulisi siksi olla nopeita, koska myös niille vaihdetaan Vantaan sisäisestä linjastosta. Suunnitelmaluonnosta arvioitaessa syntyy mielikuva, että Vantaan sisäisen linjaston liityntäpainotteisuus lyhenevine linjoineen lisää vaihtoja ja odotusaikoja myös Vantaan sisäisessä liikenteessä.

Vaikutus Helsingin alueen säteittäisten pääväylien joukkoliikenteeseen

Seutulinjoja käytetään nykyään huomattavasti Helsingin sisäisessä liikenteessä. Esitetty linjastorakenteen muutos vähentäisi merkittävästi seutulinjastoa Helsingin säteittäisillä pääväylillä. Suunnitelmaluonnoksesta ei käy ilmi vaikutuksia, jotka johtuvat seutulinjojen tarjonnan vähenemisestä Helsingissä. Kuitenkin muutos lisää Helsingin esikaupunkilinjojen kysyntää ja täten kustannuspaineita lisätarjontatarpeen vuoksi tai huonontaa palvelutasoa ilman korvaavia toimenpiteitä.

Esimerkiksi Hämeenlinnanväylällä seutulinjojen 452 ja 453 nousuista noin 40 % tehdään Helsingin sisäisillä lipuilla. Jos seutulinjojen vuoromäärä vähenee suunnitelmassa esitetyllä tavalla, joudutaan Helsingin sisäistä liikennettä siellä lisäämään. Erityisesti hiljaisten liikennöintiaikojen osalta seutuliikenteen tarjonta on ollut tärkeää ja palvelutaso tulee jatkossakin varmistaa kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla.

Helsingin vetovoimaisista kohteista Meilahden sairaala-alueen sekä Viikin ja Kumpulan kampuksien saavutettavuus Vantaan suunnasta heikkenee. Myös yhteydet Helsingin asuinalueilta niille Vantaan työpaikka-alueille, jotka eivät tukeudu rataan, vaikeutuvat.

Matkustajien kannalta vaarana on myös se, että seutuliikenteessä muualle kuin Helsingin rautatieasemien läheisyyteen suuntautuvien matkojen tekeminen hankaloituu. Nykyisessäkään järjestelmässä seutulinjat eivät matka-ajassa kilpaile junan kanssa Helsingin ydinkeskustaan suuntautuvilla matkoilla. Matkustajat valitsevat vapaaehtoisesti junan silloin, kun se on nopeampi.

Joukkoliikenteen suunnittelussa pääkaupunkiseudulla on pyritty lisäämään yhteistyötä niin, että esimerkiksi kuntien raja ei olisi este taloudellisesti ja palvelutasoltaan optimaalisen linjaston kehittämiselle. Matkustajien reitinvalintoja tosin rajoittaa osin kuntarajoihin sidottu tariffijärjestelmä. Esimerkiksi uusi linja 62 Tikkurilasta Mellunmäkeen voisi mahdollisesti jatkaa pitemmälle Helsingin alueelle, koska Tikkurila on tärkeä vaihtopaikka juniin. Lisäämällä edelleen yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, linjojen järjestämiseen liittyvien kysymysten käsittely ja vuoropuhelu paranisi. Esimerkiksi tässä suunnitelmassa helsinkiläisten työmatkojen hoito Vantaalle saataisiin yhteistyön avulla paremmin arvioiduksi.

Myönteisenä vaikutuksena rakennemuutoksessa on, että Elielin ja Rautatientorin kapasiteettinsa rajoilla toimivien terminaalien kuormitus vähenee.

Kirje YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Vantaan linjastosuunnitelma, tiivistelmäsivu

3

2.4.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE 400 KV VOIMAJOHTOHANKKEEN LÄNSISALMI-VUOSAARI -YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2007-146

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 15.3.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 10.4.2007 saakka.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj sekä paikalliset verkonhaltijat Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy valmistelevat 400 kilovoltin (kV) sähkönsiirtoverkon johtohanketta Vantaan Länsisalmesta Helsingin Vuosaareen. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa itäisen pääkaupunkiseudun verkkoyhteyksiä, koska alueen sähkönkulutus kasvaa ja sähkönjakelu tulee turvata.

Länsisalmen ja Vuosaaren välinen johtoyhteys on tarkoitus toteuttaa vahvistamalla Helen Sähköverkko Oy:n nykyinen kahden virtapiirin 110 kV voimajohto kahden virtapiirin 400 kV johdoksi. Johtoreitin pituus on noin 6 kilometriä. Uusi voimajohto voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan, mitä vaikutuksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta ja tiedottamisesta sekä muun vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Arvioitavassa vaihtoehdossa A nykyinen 2 x 110 kV voimajohto puretaan ja uusi 2 x 400 kV voimajohto sijoitetaan nykyiselle johtoaukealle. Voimajohtopylväät sijoittuisivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nykyisten pylväspaikkojen tuntumaan. Osassa voimajohtoreittiä tutkitaan kahden erilaisen pylvästyypin soveltuvuutta ympäristöön.

Arvioitavassa vaihtoehdossa B nykyinen 2 x 110 kV voimajohto säilyisi ja sen rinnalle rakennettaisiin maan alla betonitunnelissa tai betonikaivannossa kulkeva 400 kV maakaapeliyhteys.

Hankkeessa ei tarkastella 0-vaihtoehtoa.

./. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on liitteenä 1. Se on lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.helsinginenergia.fi > Sähkö > Sähköverkko > Sähköverkon kehittäminen > Länsisalmi-Vuosaari johtoyhteys (http://www.helsinginenergia.fi/pdf/Vuosaari400kV_YVAohjelma29.12.06%20lopullinen%20pieni.pdf)

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto tulee nähtäville huhtikuun 2007 lopussa internetiin osoitteeseen www.ymparisto.fi/uus.

Ympäristölautakunta päätti (13.2.2007) antaa seuraavan lausunnon:

Länsisalmi – Vuosaari -voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan ainoastaan kahden vaihtoehdon vaikutuksia. Arviointiohjelmassa on kuitenkin riittävästi perusteltu, millaisia vaihtoehtoja esiselvitysvaiheessa on tarkasteltu ja miksi ne on jouduttu jättämään pois YVA -menettelystä.

Uusi voimajohto tulisi vaihtoehtojen mukaan sijoittumaan nykyiselle reitille avojohtona tai kaapelina. Osa reitistä kulkee huomattavan arvokkaiden luontoalueiden läpi. Rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset Natura-alueeseen ja muiden luontoalueiden linnustoon ja kasvillisuuteen on arvioitava huolellisesti.

Luontovaikutusten arviointiin on saatavissa ajantasaista tietoa Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurannasta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on huolehtinut linnustovaikutusten seurannasta yhdessä satamahankkeesta vastaavien kanssa. Linnustosta on seurantatietoa vuodesta 2002. Viime vuoden linnustonseurantaraportti on valmistumassa, ja vuoden 2007 tilanteesta saadaan tulokset voimajohtohankkeen arviointimenettelyn aikana. Kasvillisuuden ja pohjavesien seurannasta satamahankkeen vaikutusalueella ovat vastanneet Vuosaaren satama -projekti (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet –projekti (VUOLI).

Helsingin kaupunki aikoo laajentaa nykyistä Mustavuoren - Porvarinlahden luonnonsuojelualuetta. Ympäristölautakunta on 9.1.2007 päättänyt lähettää rauhoitushakemuksen ja siihen liittyvän hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen lausuntokierrokselle. Rauhoitusmääräysten mukaan alueella kulkevien sähköjohtolinjojen huolto olisi sallittua Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Helsingin kaupunki tulee lähettämään hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle yhtä aikaa rauhoitushakemuksen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.2.2007) mm., että hankkeesta vastaavat Fingrid Oyj, Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Sähköverkot Oy. Arviointimenettelyä ohjaa ohjausryhmä, johon on kutsuttu Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja hankevastaavien sekä muiden hankkeen kannalta olennaisten viranomaisten edustajat. Arviointimenettelyn ohjausryhmässä on nimetty kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hyvin asiallisesti ja selkeästi laadittu, jossa vaikutusten arviointi kohdistuu oikeisiin asioihin ja on laajuudeltaan riittävä sekä täyttää YVA-lain 2 §:n mukaiset vaikutusryhmät.

Arviointiohjelman lähtötietojen osalta tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

Helsingin Yleiskaava 2002 on voimassa koko alueella. KHO on 7.11.2006 hylännyt valitukset, jotka koskivat Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä. Yleiskaavassa linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta ja virkistysaluetta. Linja päättyy teknisen huollon alueelle (Vuosaaren voimalaitos).

Vuosaaren huipun alue on virkistyskäytössä. Virkistysalue on osin vielä rakenteilla ja osin vasta suunnitteilla, joten virkistyskäyttö tulee laajentumaan lähivuosina.

Vuosaaren sataman kaava (10640) on voimassa pääosalla Helsingin puoleista aluetta. Laivanrakentajantien ja Niinisaarentien risteyksen eteläpuolella linja kulkee kaavoittamattomalla alueella. Linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta, virkistysaluetta, maisemanhoitoaluetta ja urheilu- ja virkistyspalvelualuetta ratsastuskoulua varten.

Linjan läheisyydessä on vireillä kaksi asemakaavaa: Pohjois-Vuosaaren asemakaava ja Vuosaaren sataman ympäristön asemakaavan muutos. Pohjois-Vuosaareen suunnitellaan virkistysaluetta ja pientalovaltaista asuntoaluetta noin 2000 asukkaalle. Sataman ympäristön kaavamuutoksessa Laivanrakentajantien länsipuoliselle kaavoittamattomalle alueelle suunnitellaan virkistysaluetta ja suojaviheraluetta.

Natura-alueita ollaan muuttamassa luonnonsuojelualueiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ohjelman hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (1.3.2007), että hankkeen toteutuksessa on erityistä huomiota kiinnitettävä ilmajohdon alla olevan linjan hoitoon läheisyydessä sijaitsevien luonnonsuojelualueiden vuoksi. Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan.

Helsingin Energia toteaa (12.3.2007), että kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n sekä paikallisten verkonhaltijoiden Helen Sähköverkko Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n valmistelema 400 kV johtohanke perustuu alueen sähkönkulutuksen kasvuun. Esitetty sähkönsiirtoverkon vahvistamishanke on siten osa Helsingin alueen kehittämisedellytyksiä. Hankkeesta vastaavat yritykset ovat käynnistäneet ympäristönvaikutusten arvioinnin YVA-menettelyn mukaisesti.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari –ympäristövaiku-tusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Esitetty sähkönsiirtoverkon vahvistamishanke on osa Helsingin alueen kehittämisedellytyksiä.

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja antaa riittävät edellytykset tarvittaville johtopäätöksille ja päätöksenteolle. Arviointiohjelmassa on riittävästi perusteltu, millaisia vaihtoehtoja esiselvitysvaiheessa on tarkasteltu ja miksi osa on jouduttu jättämään pois YVA -menettelystä. Arviointi täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen tarkoituksen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Yleiskaava 2002, Vuosaaren sataman kaava ja sen ympäristön asemakaavan muutos, Pohjois-Vuosaaren asemakaava, sekä nykyisen Mustavuoren - Porvarinlahden luonnonsuojelualueen laajentaminen tulee YVA-menettelyssä ottaa huomioon.

Rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset huomattavan arvokkaisiin luontoalueisiin, Natura-alueeseen, luonnonsuojelualueisiin, urheilu- ja virkistysalueisiin, maisemanhoitoalueisiin ja suojaviheralueisiin sekä muiden luontoalueiden linnustoon ja kasvillisuuteen on arvioitava huolellisesti.

Kaupunginhallitus puoltaa arviointiohjelman hyväksymistä ja toteaa lopuksi, että luontovaikutusten arviointiin on saatavissa ajantasaista tietoa Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurannasta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 400 kV voimajohtohankkeessa