HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

12 - 2007

Kokousaika	2.4.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupungin Taidemuseon johtokunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Italiaan

3

4

Telakkakatu 8:n muutostöiden enimmäishinnan korottaminen

5

5

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 4/2006

8

6

Lähiöprojektin toimintakertomus 2006

9

7

19.3.2007 ja 26.3.2007 pöydälle pantu asia Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2008-2010 laatimisohjeet

12

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Vartiokylän tontin 45272/14 asemakaavan muuttaminen (nro 11643)

15

2

Malmin lentokentän ja eräiden sen ympäristöalueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11662)

18

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen valtion (Senaatti-kiinteistöt) sekä YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

21

4

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n kuolinpesän ja XXXX XXXX:n sekä Pirkanmaan Laatutalot Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

23

5

Kiinteistörekisterin pitäjän varamiehen nimeäminen

25

6

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinainen yhtiökokous

27

7

Kiinteistö Oy Hiihtäjäntie 1:n varsinainen yhtiökokous

29

8

Helsingin V Yhteiskoulun Talo Oy:n yhtiökokous

31

9

Kaupungin edustajan nimeäminen Kampin Keskus Oy:n hallituksen jäseneksi

33

10

Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

34

11

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n, Asunto Oy Helsingin Hermanninkulman, Asunto Oy Helsingin Kartanonisännän, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolun, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1:n ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29:n varsinaiset yhtiökokoukset

35

12

Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset

39

13

Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon varsinainen yhtiökokous

45

14

Helsingin Energian hallinnassa olevien neljän asunto-osakeyhtiön varsinaiset yhtiökokoukset

47

15

Kiinteistö Oy Pasilan Puistotie 5:n ja Kiinteistö Oy Hoasraition osakkeiden vaihtokirjan allekirjoittaminen

49

16

Kiinteistö-Oy Helsingin toimitilojen, Kiinteistö Oy Hansasillan, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

51

17

Kaupungin työsuhdeasunto-, korkotuki-, asumisoikeus-, ym. asuntoyhtiöiden yhtiökokoukset

54

18

Tiedepuiston Asunnot Oy:n varsinainen yhtiökokous

58

19

Kiinteistö Oy Rastilankallion Päiväkodin varsinainen yhtiökokous

60

20

Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen, Malmin Pysäköintitalo Oy:n ja Viikinmäen Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

62

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksut

65

2

Urheilupalkintotoimikunnan asettaminen vuosiksi 2007 - 2008

68

3

26.3.2007 pöydälle pantu asia Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: Läksypiirien järjestäminen maahanmuuttajataustaisille lapsille

71

4

19.3.2007 ja 26.3.2007 pöydälle pantu asia Jääkenttäsäätiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen

73

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari -ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

75

2

Ympäristökeskuksen oikeuttaminen solmimaan vuokrasopimus perustettavan laboratorion puolesta

80

3

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: pienten yritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin

86

4

Helsingin Bussiliikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous

91

5

Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n varsinainen yhtiökokous

93

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Vt Heli Puuran toivomusponsi: Varhaisen tuen työtapojen käyttö lastensuojelussa

95

2

Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry:n kirje veteraanien kuntoutuspalvelujen kilpailutuksesta

99

3

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle Ensihoito Erik Nymanin sairaankuljetuslupahakemuksesta

102

4

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksista

107

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGIN TAIDEMUSEON JOHTOKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ITALIAAN

Khs 2007-711

Kj toteaa, että kaupungin taidemuseon johtokunta esittää, että johtokunnan varsinaiset jäsenet oikeutettaisiin tekemään virkamatka Italiaan Venetsiaan 7. – 11.6.2007. Matkan tarkoituksena on osallistua kuvataiteen suurtapahtumaan Venetsian biennaleen. Tapahtumasta saa johtokunnan esityksen mukaan hyvän kuvan ajan tärkeistä kuvataiteen virtauksista ja mahdollista olisi myös tavata kuvataiteen alan ammattilaisia.

Virkamatkaan osallistuisi taidemuseon johtokunnan yhdeksän varsinaista jäsentä.

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 615 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin kaupungin taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupungin taidemuseon johtokunnan yhdeksän varsinaista jäsentä tekemään virkamatkan Italiaan Venetsiaan 7. – 11.6.2007 kuvataiteen suurtapahtumaan biennaleen osallistumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTE:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kaupungin taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, kaupungin taidemuseon johtokunnalle, kaupungin taidemuseolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelujen ostolaskuihin (PL 45) ynnä sen maksuliikenteelle (PL 34).

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

4

TELAKKAKATU 8:N MUUTOSTÖIDEN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2006-571

Kj toteaa, että kaupunki hankki Masa-Yardsin telakan varustelukäytössä olleen Telakkakatu 8:n kiinteistön omistukseensa vuonna 1998. Kiinteistö peruskorjattiin kaupungin toimesta ja vuokrattiin Elävän musiikin yhdistys ry:lle korvaamaan yhdistyksen silloisia toimitiloja Porkkalankatu 1:ssä. Porkkalankatu 1:n kiinteistö (Lepakko) jouduttiin purkamaan uuden asemakaavan mukaisten Länsiväylän liikennejärjestelyjen vuoksi.

Kiinteistövirasto ja rakennusteknisten töiden urakoitsija (SRV-Viitoset Oy) ovat kiistelleet lisätyövaatimusten perusteista peruskorjauksen valmistumisesta alkaen kunnes pääsivät asiasta lopulta neuvotteluratkaisuun loppuvuodesta 2005.

Neuvottelutulos edellyttää hankkeen enimmäishinnan korottamista.

Kiinteistölautakunta toteaa 7.3.2006 mm., että kaupunginhallitus päätti 14.12.1998 kiinteistölautakunnan esityksestä hyväksyä osoitteessa Telakkakatu 8 sijaitsevan rakennuksen muutostöiden hankesuunnitelman siten, että vuokranantajan kustannusvastuulle jäävät hankkeen kustannukset ovat enintään 1,32 milj. euroa (7,85 milj. markkaa, alv. 0 %, 12/1998).

Hankkeen bruttoala on 3406 brm² ja huoneistoala 2827 htm², joten hankesuunnitelman mukainen kustannuspuite oli 388 euroa/brm² ja 467 euroa/htm² (alv. 0 %).

Rakennusurakan osalta urakkamuotona oli tavoitehintaurakka ja muiden urakoiden osalta kiinteähintainen urakka. Kiinteähintaiset urakat (putki-, iv-, sähkö- ja rakennusautomaatio) toteutuivat hankesuunnitelman mukaisessa kustannuspuitteessa.

Urakkasopimuksessa (SRV Viitoset Oy:n rakennusteknisten töiden) tavoitehinnaksi sovittiin 588 658 euroa (3 500 000 mk, alv. 0 %) ja kattohinnaksi 630 705 euroa (3 750 000 mk, alv. 0 %). Tavoitehinnan ylittävät tai alittavat kustannukset sovittiin jaettavaksi suhteessa 50/50. Urakkasopimuksen mukaan tilaajan vastuulla on siis korkeitaan 609 681 euron (3 625 000 mk) kokonaiskustannukset. Lisäksi sovittiin, että kattohinnan ylittävät kustannukset jäävät urakoitsijan vastattaviksi.

Sopimuksen mukaisten ja tilattujen lisätöiden lisäksi urakoitsija on esittänyt 228 706 euron (1 359 822,83 mk) lisätyövaatimukset. Näistä on tilaajan näkökulmalta 176 101 euroa (1 047 047 mk) perusteltuja.

Neuvottelut lisätyövaatimusten perusteista ja urakkasopimuksen mukaisuudesta ovat jatkuneet tuloksettomina jo monta vuotta. Toisaalta urakoitsija ei ole vetänyt lisätyövaatimuksiaan pois ja toisaalta tilaaja ei ole voinut kaikkia lisätyövaatimuksia hyväksyä.

Lisätöiden tilaaminen edellyttää hankinta-arvon korottamista eli kaupunginhallituksen päätöstä hankesuunnitelman tarkistamisesta eikä sitä ole ollut tähän mennessä mahdollista esitellä päätettäväksi riidattomana asiana.

Neuvotteluratkaisu

Lisätyövaatimukset, joita kiinteistölautakunnan mielestä ei voida hyväksyä, kohdistuvat pääosin niihin rakennusosiin, joiden aiheuttamia kustannuksia tuli nimenomaan suunnitelmia kehittämällä madaltaa. Tilaaja ja urakoitsija ovat jo monta vuotta käyneet tuloksettomia neuvotteluja taloudellisen loppuselvityksen saamiseksi valmiiksi.

Loppuvuonna 2005 urakoitsija ilmoitti tyytyvänsä tilaajan kantaan lisätyöesitysten osittaisesta aiheettomuudesta.

Hankesuunnitelman tarkistaminen

Neuvotteluratkaisun mukaiset rakennusteknisten töiden lisätyöt vaikuttavat hankkeen kokonaiskustannuksiin siten, että hankesuunnitelman kustannuspuite ylittyy 10,5 % eli 138 420 eurolla (alv 0 %).

Kiinteistölautakunta toteaa, että pääsyynä rakennusteknisten töiden mittaviin lisä- ja muutostyötarpeisiin on se, että hankesuunnitelman laatimisvaiheessa ja hankepäätöstä valmisteltaessa ei tunnettu rakennusta ja sen korjaus- ja muutostarvetta riittävän hyvin. Tämä johtuu osittain valmistelun kiireisestä aikataulusta ja varsinkin siitä, että rakennus oli tuolloin vielä Masa-Yardsin omistuksessa ja telakan varusteluvarastokäytössä eikä sen ominaisuuksia pystytty selvittämään riittävällä tarkkuudella. Lisä- ja muutostöihin hankesuunnitelmassa varattu 3 % osoittautui riittämättömäksi.

Normaalina peruskorjaus- ja muutosrakentamishankkeen lisä- ja muutostyövarauksena pidetään 8 - 10 %.

Esityksen mukainen kustannuspuite vastaa yksikkökustannusta 428 euroa/brm² ja 516 euroa/htm² (alv. 0 %).

Mikäli esitys hankinta-arvon korotuksesta hyväksytään, on lisätyö-kustannukset tarkoitus rahoittaa kiinteistöviraston tilakeskuksen käyttöön myönnetyistä määrärahoista.

Kj toteaa, että hanke on ollut poikkeuksellisen vaativa mm. kiinteistön omistustilanteen ja rakentamisen aikataulun vuoksi. Ruoholahden uuden asemakaavan mukainen rakentaminen edellytti aikanaan Porkkalankatu 1:ssä sijaitsevan rakennuksen (Lepakko) nopeata purkamista mm. Länsiväylän uusien liikennejärjestelyjen vuoksi. Elävän musiikin yhdistys ry:n kanssa oli saavutettu neuvotteluratkaisu, jossa Telakkakatu 8 korjattaisiin ja vuokrattaisiin yhdistyksen käyttöön.

Lisä- ja muutostöihin olisi tullut alunperin tehdä suurempi varaus huomioon ottaen hankkeen monet epävarmuustekijät.

Hankkeen enimmäishinta tulisi saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti nostaa arvonlisäverollisena 1,78 milj. euroon (veroton hinta 1,46 milj. euroa). Korotettu hintapuite merkitsee arvonlisäverollisena 523 euroa/brm2, mitä edelleen voidaan pitää hyväksyttävänä hankkeen erityinen luonne huomioon ottaen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen tältä osin 14.12.1998 tekemäänsä päätöstä, korottaa Telakkakatu 8 muutostöiden enimmäishinnan arvonlisäveroineen 1,78 milj. euroon.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

5

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 4/2006

Khs 2006-1190

Kj toteaa, että Kvston 8.6.2005 hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuodelta 2006 raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on aloittanut osin jo viime vuoden puolella edellisten seurantaraporttien perusteella selvitykset raportteihin sisältyneiden tytäryhteisöjen tappiollisen toiminnan syistä ja toimenpiteet, joihin selvitykset antoivat aihetta. Selvityksiä ja toimenpiteitä jatketaan ja käynnistetään myös liitteenä olevan seurantaraportin perusteella. Muilta osin seurantaraportti ei anna tässä vaiheessa aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Seurantaraportti 4/2006

6

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2006

Khs 2007-98

./. Lähiöprojekti lähettää (12.1.2007) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2006. Toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Lähiöprojekti mainitsee toimintakertomuksessaan mm., että kaupunginhallituksen vuoden 1996 alussa perustama lähiöprojekti vietti toimintansa 10-vuotisjuhlia vuonna 2006. Lähiöprojektin 10-vuoden toimintakauden aikana on saatu toteutettua lukuisia rakennusten ja palvelutilojen peruskorjauksia, ympäristön parannuksia sekä uusia asuntoja ja palveluja. Projektin 10-vuotisjuhlavuotena tuotiin esiin sitä suurta muutosta, mikä erityisesti itäisissä lähiöissä on tapahtunut.

Lähiöprojekti toteaa, että projekti itsekin on vuosien kuluessa muuttunut. Alkukauden painopisteinä oli asuinrakennusten peruskorjaus ja yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva toimintatapa, seuraavalla kaudella suurimmat panostukset kohdistuivat ympäristön laatuun, ja nyt meneillään olevalla kaudella 2005 - 2007 projekti on nostanut lähiöiden eli esikaupunkien kerrostaloalueiden vetovoimaisuuden parantamisen projektin pääteemaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2005 lähiöprojektin projektisuunnitelman 2005 - 2007.

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu pääosin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokuntien käyttömenot projektiin osallistumisesta vuonna 2006 olivat noin 0,5 milj. euroa. Hallintokuntien investointirahoitus palvelutilojen ja ympäristön parannuksiin oli vuonna 2006 noin 1,8 milj. euroa. Lisäksi investointeihin saatiin tukea kaupungin lähiörahastosta noin 1,5 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahasto päätti kesäkuussa 2006 osoittaa Helsingille uuteen lakiin perustuvaa määräaikaista asuntoaluekohtaista avustusta 616 000 euroa vuodelle 2006 ja 2,85 milj. euroa vuosille 2007 – 2010.

Vuonna 2006 lähiöprojektin toiminta toteutui projektikauden tavoitteiden mukaisesti. Erityisinä vetovoimatekijöinä eteni valtakunnallisestikin merkittävä Pihlajamäen modernin arkkitehtuurin suojelu asemakaavoituksella. Omaleimaisuutta ja vetovoimaa lisättiin myös täydennysrakentamisen suunnittelulla. Uutta voimaa aluetyöhön haettiin myös kumppanuussopimuksin, joista ensimmäinen toteutui Pihlajamäessä.

Laadukas ympäristö muodostuu hyväkuntoisesta rakennuskannasta ja julkisen kaupunkitilan ja viheralueiden tasosta. Valtion peruskorjausavustusten mukaan arvioituna Kontula-Vesalan ja Pihlajamäki-Pihlajiston alueilla asunto-osakeyhtiöt tekivät peruskorjauksia noin 4,2 milj. euron arvosta vuonna 2006. Kaikkiaan vuosina 1996 – 2006 lähiöprojektin alueilla sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt ovat peruskorjanneet kiinteistöjään yli 85 milj. euron arvosta ja saaneet siihen 8,5 milj. euroa valtion korjausavustuksia.

Vuoden 2006 ympäristöparannuksen painopiste oli lasten ja nuorten elinympäristöä koskevissa hankkeissa. Toinen tärkeä teema oli jalankulkuympäristö ja ulkoilureitit. Vuonna 2006 tehtiin useita pienehköjä ympäristön kunnostus- ja hoitotoimia. Vuodelle 2006 oli leimallista usean parannuskohteen suunnittelu. Hankkeet jatkuvat vuonna 2007. Turvallisuutta edistettiin monin tavoin vuonna 2006.

Asukkaiden omat tapahtumat, juhlat, merkkipäivät ja oma tiedonvälitys tekivät projektialueita myönteisesti tunnetuiksi. Alueellinen verkostoituminen näkyi kaupungin hallintokuntien yhteistyönä ja kumppanuutena paikallisten tahojen kanssa. Lähiöasemat ja lähiöliikunta ovat vakiinnuttaneet toimintansa, ja siirtyneet pitkälti hallintokuntien normaaliksi toiminnaksi. Lähiöliikuntatoiminnan alkamisesta oli viime vuonna kulunut 10 vuotta.

Lähiöprojekti sai 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumien, julkaisujen ja näyttelyiden vuoksi paljon näkyvyyttä mediassa. Vuonna 2006 julkaistiin projektin internet-sivuilla yli 60 uutista projektin toiminnasta. Viestinnän kehittämiseksi lähiöprojektille laadittiin viestintästrategia. Sen tavoitteena on lähiöiden julkisuuskuvan muuttaminen myönteiseksi ja lähiöiden arvostuksen kohottaminen.

Kj toteaa, että lähiöprojekti on toimintavuonna 2006 toteuttanut projektin tavoitteita toimintasuunnitelman 2005 – 2007 mukaisesti sekä luonut myönteistä julkisuuskuvaa edistäen lähiöiden vetovoimaisuutta monin tavoin 10-vuotisjuhlavuonna 2006.

Lähiöprojekti on hallintokuntien yhteistyöprojekti ja perustuu kaupungin yhteisstrategioihin. Hallintokuntien tulisi lähiöprojektin alueita koskevassa toiminnassaan vuonna 2007 ottaa huomioon projektin tavoitteet sekä yleisinä kehittämisteemoina esitetyt seikat.

Kj toteaa vielä, että lähiöprojektin projektikausi 2005 – 2007 päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kokemukset lähiöprojektista ovat koko sen 10-vuotiskauden aikana olleet erittäin myönteiset. Projektin tavoitteiden ja toimintamuotojen uudelleenmäärittely kuluvan projektikauden alussa on selkeyttänyt ja täsmentänyt projektin toimintaa ja edesauttanut positiivisten vaikutusten aikaansaamista. Esikaupunkialueiden ja koko kaupunginkin kehityksen kannalta projektin toiminnan jatkamista on pidettävä tärkeänä. Valmistelu lähiöprojektin jatkamiseksi ja projektin tavoitteiden ja toimintamuotojen määrittelemiseksi on käynnistynyt. Tarvittavat esitykset projektin jatkamiseksi on tarkoitus tuoda päätöskäsittelyyn syksyllä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2006.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokuntia ottamaan vuoden 2007 toiminnassaan huomioon lähiöprojektin tavoitteet ja kehittämisteemat sekä tehostamaan hallintokuntien välistä yhteistyötä ja paikallista kumppanuutta lähiöiden kehittämisessä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Karjalainen Riikka, ts. suunnittelija, puhelin 310 36242
Korhonen-Wälmä Ulla, projektipäällikkö, puhelin 310 37258

LIITE

Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2006

7

19.3.2007 ja 26.3.2007 pöydälle pantu asia

VUODEN 2008 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2008-2010 LAATIMISOHJEET

Khs 2007-601

Kj toteaa, että voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Kokonaistuotannon kasvu nopeutui Suomessa tuntuvasti vuoden 2006 alussa. Kasvulukuihin vaikutti selvästi edellisvuoden metsäseisokki, mutta myös peruskasvu oli vahvaa ja laaja-alaista. Koko vuoden kasvu oli 5,5 %. Kun edellä mainitut satunnaistekijät poistuvat, kokonaistuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2007, mutta säilyvän silti vielä 3 %:n tuntumassa.

Työllisyystilanne Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on parantunut. Helsingin työttömyysaste tammikuun lopussa 2007 oli työministeriön tietojen mukaan 7,6 %, vuotta aiemmin työttömyysaste oli 8,9 %. Tammikuussa 2007 Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysaste oli 6,5 % ja koko maan 9,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä tammikuun lopussa 23 150, mikä on 3 648 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä aleni 23 %, nuorisotyöttömien 15 % ja yli 50-vuotiaiden työttömyys 8 % edellisvuodesta.

Kaupungin tietokeskuksen mukaan Helsingin väkiluku jatkoi edellisvuoden tapaan kasvuaan. Vuodenvaihteessa 2006/2007 Helsingissä arvioidaan asuvan vakituisesti n. 564 600 asukasta. Väkiluvun arvioidaan kasvaneen n. 3 700 henkilöllä, kun se vuoden 2005 aikana kasvoi lähes 1 900:llä. Suurin yksittäinen tekijä näyttää olevan muuttovoitto ulkomailta, 2 300 henkeä. Kotimaassa Helsinki kärsii edelleen muuttotappiosta, vaikka määrä onkin supistunut. Helsingistä muuttaa muualle Suomeen enemmän väkeä kuin muualta Suomesta Helsinkiin. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku kasvaa vuosien 2007 ja 2008 aikana lievästi.

Kaupungin palveluksessa oli joulukuun 2006 lopussa 38 034 päätoimista henkilöä (ilman työllistettyjä), joista vakinaisia oli 32 042 (näistä tuntipalkkaisia 2 218) ja määräaikaisia 5 992 (näistä tuntipalkkaisia 212). Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna henkilöstön määrä on kasvanut 159 henkilöllä.

Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut selvästi hitaampaa kuin muiden suurten kaupunkien. Ansiotulojen ja niihin sisältyvien palkkatulojen kasvu on kolmen viime vuoden ajan ollut suurten kaupunkien vertailussa matalimpien kasvujen joukossa. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttaa tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut. Pidemmällä aikavälillä keskimääräinen kasvu on ollut alle maan keskiarvon. Kunnallisveron tuotoksi on vuoden 2008 taloussuunnitelmassa arvioitu 1 850,0 milj. euroa.

Helsingin yhteisöverotuotot ovat laskeneet vuoden 2001 tasosta
672 milj. eurosta vuoden 2006 toteutuneeseen 223 milj. euroon. Yhteisöverojen tilitysten prosentuaalinen kasvu on viime vuosina jäänyt selvästi muita suuria kaupunkeja heikommaksi. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nykyisten verotusperusteiden mukaisesti pysyvän suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2006. Tonttien verotusarvoihin mahdollisesti tulossa olevien korotusten vaikutuksia kiinteistöverokertymään ei ole puuttuvien tietojen vuoksi otettu huomioon.

Liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2008 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2008 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2008. Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys, vuoden 2007 talousarvioon tehdyt lisäykset sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot.

Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

Talousarvion ja –suunnitelman lähtökohtana laatimisohjeissa korostetaan edelleen toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Kaupungin strategioista johdetut sitovat toiminnalliset tavoitteet kuvaavat vaikuttavuuden, laadun tai palvelutason tavoitteet ja mittarit. Talousarvioehdotuksissa lautakunnat esittävät ehdotuksen valtuuston päätettäviksi sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tavoite ohjaa toimintaa strategioiden osoittamaan suuntaan.

Kaupungin strategioista tai toimialan ja tehtävän erityispiirteistä johdetut muut toiminnalliset tavoitteet ohjaavat määrärahan käyttötarkoitusta, palvelukykyä tai toiminnan kehittämistä.

Jokaisen hallintokunnan vuoden 2008 talousarvioehdotukseen sisällytetään sitovat tavoitteet joko tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Talousarvioehdotusten perustelut esitetään laatimisohjeissa esitetyn perustelutekstin rakenteen mallin mukaisesti.

Henkilöstötoimikunta antaa (15.3.2007) laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevat vuoden 2008 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2008-2010 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2008-2010 laatimisohjeet

1

VARTIOKYLÄN TONTIN 45272/14 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11643)

Khs 2007-303

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45272 tontin nro 14 asemakaavan muutosehdotus.

Soraharjuntie 5

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.1.2007) mm., että tontinomistaja on pyytänyt 25.8.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaava nro 9515. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on kaksiasuntoinen 233 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Rakennukselle on myönnetty purkulupa 10.10.2006. Tontin vieressä on kerros-, rivi- ja omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.5 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, mikä vastaa 407 k-m²:n rakennusoikeutta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 628 m² ja rakennusoikeus tehokkuuden e = 0.25 mukaan 407 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi paritaloa. Tontin rakennusoikeus nousee 81 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.11.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.2.–9.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45272 tontin nro 14 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.1.2007 päivätyn piirustuksen nro 11643 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11643 (Vartiokylän tontti 45272/14)

2

MALMIN LENTOKENTÄN JA ERÄIDEN SEN YMPÄRISTÖALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11662)

Khs 2007-534

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007) mm., että Malmin lentokentälle ympäristöineen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Työ on aloitettu vuonna 2001. Vuoden 2004 loppuun asti kaavoituksen aikataulun lähtökohtana pidettiin valtioneuvoston 11.5.2000 tekemää päätöstä yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä. Asiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen, mikäli Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja sovitaan korvauksista sekä Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä.

Valtio ei luopunut kentän käytöstä sovittuun päivämäärään mennessä.

Vuonna 2004 Kiikalan kunta ilmoitti olevansa halukas ottamaan vastaan Malmin lentotoiminnat. Mm. tällä perusteella Helsingin Khs päätti 17.1.2005 ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset päättää Malmin lentokenttää koskevat maanvuokrasopimukset. Khs päätti pyytää valtiota luovuttamaan maanvuokrasopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä. Khs päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto laati uuden osayleiskaavoitusta koskevan aikataulun Khn uuden päätöksen mukaisesti.

Khs on päättänyt alueen rakennuskiellosta nyt kolme kertaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy 23.4.2007.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on liikennealuetta, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue.

Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan 19.1.2007 lukuun ottamatta Malmin lentokenttää. Korkein hallinto-oikeus on 7.11.2006 kumonnut yleiskaavan hyväksymispäätöksen tältä osin. Kvston 9.12.1992 hyväksymässä Yleiskaava 1992:ssa alue on osoitettu liikennealueeksi (L), joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy pois.

Pääosalla aluetta on voimassa 21.4.1964 vahvistettu asemakaava nro 5343, jossa suurin osa on merkitty lentokentäksi. Lentokentän ympäristössä on voimassa muitakin eri aikoina hyväksyttyjä asemakaavoja:

– Tattarisuon pienteollisuus- ja varastoalueen asemakaava nro 9200, vahvistettu 11.8.1987

– Tattariharjun teollisuusalueen osalla asemakaava nro 9337, vahvistettu 15.12.1987

– Tattariharjuntien varren lumenkaatopaikan asemakaava nro 10648, vahvistettu 12.10.1999.

Osalla aluetta ei ole asemakaavaa.

Ilmailulaitos on osaltaan selvittämässä kenttään liittyviä kysymyksiä. Selvityksen on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2007.

Rakennuskieltoa tulisi jatkaa edelleen kahdella vuodella, jotta osayleiskaavan ja asemakaavojen laatimiselle ja toteuttamiselle luotaisiin edellytykset.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut ehdotettavasta rakennuskieltoalueesta kartan, jossa kieltoalueen pinta-ala on 211,5 ha. Alue on sama kuin aikaisemmissa rakennuskieltopäätöksissä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11662/22.2.2007 osoitettujen 38. kaupunginosan (Malmin) ja 41. kaupunginosan (Suurmetsän) alueiden rakennuskieltoa tulisi jatkaa 23.4.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11662/22.2.2007 ilmenevien 38. ja 41. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 23.4.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11662 (Malmin lentokenttä)

3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN VALTION (SENAATTI-KIINTEISTÖT) SEKÄ YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-576

36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36248 tontti nro 2; Von Daehnin katu 21

Kiinteistölautakunta toteaa (6.3.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
36. kaupunginosa kortteli 36248 tontti 2	Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) / YIT Rakennus Oy perustettavan yhtiön lukuun	9.1.2007 4 215 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36248 rakentamaton tontti nro 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin pinta-ala on 9 392 m² ja rakennusoikeus 6 000 k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 4 215 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 448,79 euroa/m² ja 702,50 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu muista kuin luovutuskirjassa mainituista ehdoista.

Kauppaehdoissa myyjä ilmoittaa, ettei myytävällä tontilla ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista. Myyjä vastaa ennen kaupantekohetkeä tapahtuneesta maaperän mahdollisesta pilaantumisesta aiheutuvista viranomaisten edellyttämien puhdistustoimenpiteiden kustannuksista.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kokonaiskauppahinta on suuri.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 9.1.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt 36. kaupunginosan korttelin nro 36248 tontin
nro 2 YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja YIT Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Viikin tontti 36248/2)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta (Viikin tontti 36248/2)
	Liite 3	Kauppakirja

4

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N KUOLINPESÄN JA XXXX XXXX:N SEKÄ PIRKANMAAN LAATUTALOT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2007-578

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47221 tontti nro 1;
Uotinmäenkuja 2

Kiinteistölautakunta toteaa (6.3.2007) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
47. kaupunginosa kortteli 47221 tontti 1	XXXX XXXX:n kuolinpesä ja XXXX XXXX / Pirkanmaan Laatutalot Oy perustettavan asunto-osakeyhtiön tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun	18.1.2007 880 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47221 tontti nro 1 rakennuksineen. Tontista muodostuu 19.2.2007 vahvistuneen tonttijaon mukaiset tontit nro 47221/22 ja 23. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3 348 m² ja rakennusoikeus 838 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan myydyllä tontilla sijaitsee vuonna 1957 valmistunut 150 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä 35 k-m²:n suuruinen asuinrakennus, joka on valmistunut vuonna 1963.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 880 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin
262,84 euroa/m² ja 1 050,12 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän suullisen ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu muista kuin luovutuskirjassa mainituista ehdoista.

Kauppaehtojen mukaan kohteen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle, kun koko kauppahinta on maksettu. Loppukauppahinta tulee ehtojen mukaan maksaa 30.9.2007 mennessä. Kauppaehdoissa myyjä on valtuuttanut ostajan hakemaan rakennuslupaa ja tonttijaon muutosta, tonttien lohkomista sekä maaperätutkimuksen tilaamisen. Lisäksi myyjä antaa ostajalle luvan esimarkkinoida tulevia asuntokohteita.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska ostaja rakentaa tontin kaavan mukaiseen käyttöön.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 18.1.2007 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX:n kuolinpesä ja XXXX XXXX ovat myyneet 47. kaupunginosan korttelin nro 47221 tontin nro 1 rakennuksineen Pirkanmaan Laatutalot Oy:lle perustettavan asunto-osakeyhtiön tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Pirkanmaan Laatutalot Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Mellunkylän tontti 47221/1)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta (Mellunkylän tontti 47221/1)
	Liite 3	Kauppakirja

5

KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN VARAMIEHEN NIMEÄMINEN

Khs 2007-450

Kiinteistölautakunta toteaa (20.2.2007) seuraavaa:

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 5 §:n mukaan asemakaava-alueella kiinteistörekisteriä pitää kunnan kiinteistöinsinööri. Saman lainkohdan mukaan jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä kenen heistä on toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä.

Helsingissä kiinteistörekisterin pitäjälle on nimetty myös varamies, koska on katsottu tärkeäksi, että rakentamisen edellyttämä tonttien rekisteröinti voi jatkua häiriöttömänä myös loma-aikoina ja muulloinkin kiinteistörekisterin pitäjän ollessa estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

Kiinteistörekisterin pitäjänä on toiminut kaupunkimittausosaston toimistopäällikkö Kari Sorsakivi ja hänen varamiehenään kaupungingeodeetti Jürgen Grönfors. Grönfors on siirtymässä eläkkeelle 1.4.2007 lukien, joten hänen tilalleen tulee nimetä seuraaja.

Kiinteistöinsinööri Vuokko Eerolainen on tullut kaupunkimittausosaston palvelukseen vuonna 1988 ja on siitä lähtien toiminut kiinteistönmuodostukseen ja rekisterinpitoon liittyvissä tehtävissä täyttäen siten kiinteistörekisterin pitäjälle asetettavat pätevyysvaatimukset. Eerolainen on antanut suostumuksensa tehtävän hoitamiseen.

Lautakunta esittää, että kiinteistöinsinööri Vuokko Eerolainen nimetään kiinteistörekisterin pitäjän varamieheksi 1.4.2007 alkaen ja että kaupungingeodeetti Jürgen Grönforsin nimitys todetaan päättyväksi samasta ajankohdasta lukien.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kiinteistöinsinööri Vuokko Eerolaisen kiinteistörekisterin pitäjän varamieheksi 1.4.2007 alkaen Jürgen Grönforsin tilalle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Vuokko Eerolaiselle ja Jürgen Grönforsille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

6

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN SÄHKÖTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-726

Kaj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinainen yhtiökokous on 12.4.2007 klo 9.00 alkaen Sähkötalossa, teknisen lautakunnan huoneessa, Kampinkuja 2, 00100 Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään kutsun mukaan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat mm. seuraavat asiat:

– vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksyminen

– vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

– hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista päättäminen

– hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen

– hallituksen jäsenten valinta

– tilintarkastajien valinta

Kaj toteaa, että yhtiön hallituksessa ovat olleet jäseninä päättyvällä toimikaudella Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Kauno Kaija, kiinteistövirastosta kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka. Yhtiöjärjestys mahdollistaa hallitukseen
3–5 jäsentä.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohosen, johtaja Kauno Kaijan ja asiakaspäällikkö Heli-Anne Kivisen, kiinteistövirastosta kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukan.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuoden 2007 tilikaudelle KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

7

KIINTEISTÖ OY HIIHTÄJÄNTIE 1:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-735

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Hiihtäjäntie 1:n varsinainen yhtiökokous pidetään 18.4.2007 klo 15.00 Lkv Kauko Koskinen Oy:n tiloissa osoitteessa Malminkaari 5, 00700 Helsinki. Kaupunki omistaa talossa olevan nuorisokerhohuoneiston hallintaan oikeuttavat yhtiön osakkeet.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksen yksi varsinainen ja yksi varajäsen sekä varsinainen tilintarkastaja ja tämän varamies on valittava Helsingin kaupungin ehdottamista henkilöistä. Khn 10.4.2006 nimeäminä ovat yhtiön hallitukseen kuuluneet varsinaisena jäsenenä diplomi-insinööri Kauko Koskinen ja varajäsenenä asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Yhtiön osakkeiden myynnistä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle on esisopimus. Kaupan on määrä tapahtua 31.12.2007 mennessä.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Hiihtäjäntie 1:n 18.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaiseksi jäseneksi diplomi-insinööri Kauko Koskisen ja varajäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan sihteerin, JHTT Oiva Virran ja varatilintarkastajaksi kaupunkitilintarkastaja, JHTT Jari Ritarin vuodelle 2007.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

8

HELSINGIN V YHTEISKOULUN TALO OY:N YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-761

Kaj toteaa, että Helsingin V Yhteiskoulun Talo Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 16.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, 1 krs kokoushuone 5, Sörnäistenkatu 1. Kaupunki omistaa yhtiön osakekannan. Ko. koulurakennuksessa toimii Apollon yhteiskoulun yläaste ja lukio.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallitukseen kuuluvat tällä hetkellä varsinaisina jäseninä tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbom kiinteistövirastosta sekä talousjohtaja Harri Pirkkalainen opetusvirastosta.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin V Yhteiskoulu Talo Oy:n 19.4.2007 kello 16.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta sekä talousjohtaja Harri Pirkkalaisen opetusvirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodelle 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltunen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

9

KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAMPIN KESKUS OY:N HALLITUKSEN JÄSENEKSI

Khs 2007-742

Kampin Keskus Oy on pyytänyt (19.3.2007) Helsingin kaupunkia nimeämään edustajansa yhtiön hallitukseen. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 11.5.2007.

Kaj toteaa, että Kampin keskuksen kehittämistä ja toteuttamista koskevan perussopimuksen, 14.6.2002, mukaan SRV (yritys) perusti Kampin keskuksen yksityisten kiinteistönomistajien omistukseen siirtyneen yhtiön (Kampin Keskus Oy:n), joka huolehtii Kampin keskuksen kiinteistöjen keskinäisistä sekä kiinteistöjen ja kaupungin omistukseen tulevien tilojen yhteisjärjestelyistä ja yhteistoiminnasta samoin kuin kiinteistöjen alueille toteutettavista julkisista yhteyksistä.

Kaupungilla on perussopimuksen mukaan oikeus nimetä yksi edustaja käyttöyhtiön hallitukseen.

Khs nimesi 18.4.2006 kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuojan kiinteistövirastosta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Kampin Keskus Oy:n hallitukseen vuodelle 2007 kiinteistöpäällikkö Pekka
Hapuojan kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Pöytäkirjanote Kampin Keskus Oy:lle, Pekka Hapuojalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

10

KYTÖSUON PYSÄKÖINTI OY:N, TILKANKADUN PYSÄKÖINTI OY:N JA PACIUKSENKADUN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-811

Kaj ilmoittaa, että Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiöt ovat kaupungin osakkuusyhtiöitä, joissa kaupungin 100 % omistama Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy omistaa vähintään 20 % mainittujen yhtiöiden osakekannasta.

Yhtiöjärjestysten mukaan kaupungilla on oikeus nimetä yhtiöihin kaksi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajaa toimimaan Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n keväällä 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa siten, että kaupungin edustajiksi kunkin yhtiön hallitukseen ehdotetaan varsinaisiksi jäseniksi toimitusjohtaja Jari Kujanpäätä ja toimistoesimies Riitta Stenholmia Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:stä ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen asianajaja Simo Ellilää sekä kaupunginasiamies Hilkka Tapiolinnaa hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Pöytäkirjanote Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:lle, mainituille henkilöille, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

11

ASUNTO OY HELSINGIN HARMAJANKATU 3:N, ASUNTO OY HELSINGIN HERMANNINKULMAN, ASUNTO OY HELSINGIN KARTANONISÄNNÄN, ASUNTO OY HELSINGIN NATTASTENPOLUN, ASUNTO OY HELSINGIN VARUSTUKSENTIE 1:N JA ASUNTO OY HELSINGIN VELLAMONKATU 29:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-812

Kaj ilmoittaa, että otsikosta ilmenevien asunto-osakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Kyseessä ovat ns. lyhyen korkotuen yhtiöt. Asunnot ovat nykyisin vapaita käyttörajoituksista. Kaupunki on myynyt osan näiden yhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavista osakkeista asuntojen entisille vuokralaisille. Kaupungilla on edelleen tosiasiallinen määräysvalta viidessä yhtiössä. Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:ssa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen nojalla välttämättä yksin edusta enemmistöä yhtiökokouksessa käytettävistä äänistä.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten niissä yhtiöissä, joissa kaupungilla on tosiasiallinen määräysvalta. Päätösehdotukseen on tältä osin sisällytetty maininta konserniohjeiden noudattamisesta.

Ehdotuksessa on otettu huomioon asunto-osakeyhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset sekä osakkeiden tuottaman äänivallan jakautuminen osakkeenomistajien kesken yhtiökokouksissa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista. Hallitusten kokoonpanoissa on otettu huomioon tasa-arvolain edellyttämä lähtökohta valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tämä ei koske Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:ea, jossa kaupungilla on ainoastaan 20 %:n päätösvalta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3

Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma

Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä

Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku

Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1

Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä (Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma, Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1 ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29) kaupungin edustajiksi hallitusten jäseniksi, varajäseniksi ja tilintarkastajiksi esityslistan tämän asian liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä kehottanee kaupungin edustajaa hallitusten muita jäseniä ja varajäseniä valittaessa toimimaan siten, että tehtäviin valitaan ensisijaisesti mainittujen yhtiöiden muiden osakkaiden asettamia ehdokkaita ja toissijaisesti mainitussa luettelossa lueteltuja kaupungin edustajia.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen perusteella yksin välttämättä edusta enemmistöä kokouksessa käytettävistä äänistä, ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi ja varajäseneksi sekä tilintarkastajaksi valitaan edellä mainitussa luettelossa ja siinä esitetyissä erityisohjeissa luetellut henkilöt ja tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen sekä tarvittaessa ehdottamaan hallituksen muiksi jäseniksi ja varajäseneksi mainitussa luettelossa lueteltuja muita kaupungin edustajia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Erillisyhtiöiden kokoukset, joissa on sama hallitus ja jotka pidetään välittömästi peräkkäin, katsotaan yhdeksi kokoukseksi ja palkkiosumman maksuvastuu jaetaan tällöin kyseisten yhtiöiden kesken. Erillisyhtiöissä, joissa on sama hallitus, hallituksen puheenjohtajalle maksetaan yksi kuukausipalkkio, joka jaetaan kyseisten yhtiöiden kesken. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen. Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa ehdottamaan Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö noudattaa vuonna 2007 samoja käytäntöjä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevan yhtiön yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit.)

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevia yhtiöitä huolehtimaan tarvittavasta tiedottamisesta tästä päätöksestä yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja tilintarkastajista

12

KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-814

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on otettu huomioon tasa-arvolain määräykset. Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta omakustannusperiaatteesta, Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Khn hyväksymästä asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, tilintarkastajien raporteista, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta. Päätösehdotukseen on lisäksi sisällytetty maininta Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n sulautumissuunnitelmasta. Sulautumissuunnitelma on esityslistan tämän

./. asian liitteenä 2.

Helsingin kaupungin ja Hoasin omistama Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1 jakautui 31.12.2006 perustetuiksi Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5 ja Kiinteistö Oy Hoasraitio –nimisiksi yhtiöiksi. Khs päätti järjestelystä omalta osaltaan 16.10.2006 (1280 §). Kokonaisjärjestelyihin kuuluvan osakevaihdon jälkeen kaupunki omistaa kaikki Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n osakkeet ja tarkoituksena on sulauttaa Kiinteistö Oy Pasilanraitio 5 edelleen Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:öön.

Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n sulautumisen jälkeen tulevista peruskorjauksista aiheutuvat kustannukset voidaan tasata kohtuullisen keskivuokran saavuttamiseksi koko Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:ssä. Näiden peruskorjausten vuokravaikutus Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n nykyisiin vuokriin ei puolestaan ole merkittävä. Lisäksi järjestelyillä voidaan kehittää Koy Pasilan puistotie 5:n kiinteistöjen hallintoa selkeämmäksi ja saavuttaa suuremman kiinteistöyhtiön tarjoamia etuja.

Sulautuminen on suunniteltu tapahtuvaksi 30.6.2007.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien kiinteistöyhtiöiden vuonna 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Helsingin Kansanasunnot Oy

Jakomäen Kiinteistöt Oy

Kannelmäen Kiinteistöt Oy

Kantakaupungin Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5

Kontulan Kiinteistöt Oy

Kumpulan Kiinteistöt Oy

Laajasalon Kiinteistöt Oy

Malmin Kiinteistöt Oy

Malminkartanon Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot

Myllypuron Kiinteistöt Oy

Pihlajiston Kiinteistöt Oy

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Ruskeapuisto

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy

Puotilan Kiinteistöt Oy

Roihuvuoren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Laivalahdentori

Siilitien Kiinteistöt Oy

Suutarilan Kiinteistöt Oy

Vallilan Kiinteistöt Oy

Vesalan Kiinteistöt Oy

Vuosaaren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 kaupungin edustajina sekä asianomaisten vuokralaistoimikuntien ehdotusten pohjalta vuokralaisten edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että omakustannusperiaate toteutuu ja että kaupunginhallituksen antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kaupunginhallituksen päätöstä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta 13.3.2006 371 §.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

6 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

7 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

8 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Kvsto 2.3.2005 46 § / Vuokralaisdemokratiasäännön uudistaminen, Khs 7.11.2005 1338 § / Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöä koskevien menettelyohjeiden hyväksyminen, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit, Kvsto 4.3.1998 65 § / Kaupungin aravavuokra-asuntojen pääomakustannusten tasausta koskevat periaatteet, Khs 1.6.1998 861 § / kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikan periaatteet).

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n yhtiökokouksissa siten, että:

9 Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n yhtiökokous tekee päätöksen Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n välisen, esityslistan tämän asian liitteenä olevan sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö vastaanottaa sulautuvan Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n 30.6.2007

10 Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n yhtiökokous tekee päätöksen Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n välisen, esityslistan tämän asian liitteenä olevan sulautumissuunnitelman hyväksymisestä ja kehottaa Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:öön 30.6.2007.

Pöytäkirjanote liitteineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle sekä kiinteistöjen kehittämisyksikölle kehotuksin huolehtia pöytäkirjanotteen ja luettelon tiedoksiannosta vuokralaisneuvottelukunnalle sekä mainituille yhtiöille (jotka ovat velvollisia tiedottamaan pää

töksestä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille).

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista
	Liite 2	Sulautumissuunnitelma

13

KIINTEISTÖ OY KÄPYLÄN TERVEYSTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-741

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2007 klo 9.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Sörnäistenkatu 1, Helsinki.

Kaupunki omistaa 54,5 % yhtiön osakemäärästä.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. vuoden 2006 tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja asiamies Sisko von Behr kiinteistövirastosta.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon 12.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen)

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

14

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVIEN NELJÄN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-734

Kaj toteaa, että Helsingin Energia on (16.3.2007) toimittanut Khlle tiedon, että Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5–7:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaiset yhtiökokoukset pidetään 16.4.2007 peräkkäin alkaen klo 9.00 Sähkötalossa, 8. krs, osoitteessa Kampinkuja 2, Helsinki.

Kokouksissa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaiset asiat:

- tilinpäätöksen esittäminen

- tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaudesta päättäminen

- voiton/tappion kirjaamisesta päättäminen

- talousarvion vahvistaminen ja vastikkeen suuruudesta päättäminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen

- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Yhtiöiden asunnot ovat Helsingin Energian työsuhdeasuntokäytössä. Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5–7:n osakekanta on myyty 31.1.2007. Omistusoikeus siirtyy viimeistään 31.8.2007.

Yhtiöiden hallituksissa ovat olleet jäseninä johtaja Kauno Kaija ja kiinteistöpäällikkö Olavi Saarinen ja kirjanpitopäällikkö Riitta Laine Helsingin Energiasta.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöihin päätösehdotuksessa ilmenevät tilintarkastajat.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Asunto Oy Helsingin Laajasuontie 32:n, Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5–7:n, Asunto Oy Helsingin Käenkuja 6:n ja Asunto Oy Helsingin Kaarlenkatu 3–5:n varsinaisissa yhtiökokouksissa, jotka pidetään 16.4.2007 peräkkäin alkaen klo 9.00 Sähkötalossa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiöiden hallitusten varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle johtaja Kauno Kaijan, kiinteistöpäällikkö Olavi Saarisen ja kirjanpitopäällikkö Riitta Laineen Helsingin Energiasta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiöiden varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Marko Tiilikainen) vuodelle 2007.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

15

KIINTEISTÖ OY PASILAN PUISTOTIE 5:N JA KIINTEISTÖ OY HOASRAITION OSAKKEIDEN VAIHTOKIRJAN ALLEKIRJOITTAMINEN

Khs 2007-754

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5 ja Kiinteistö Oy Hoasraitio ovat aravayhtiöitä ja sijaitsevat Länsi-Pasilassa. Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n asunnot on osoitettu vanhusten käyttöön ja Kiinteistö Oy Hoasraition asunnot ovat opiskelija-asuntoja. Yhtiöiden asuinhuoneistojen kokonaispinta-ala on 3 819,5 m² (102 asuntoa) ja liikehuoneistojen 706 m² (5 kpl).

Yhtiöt ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2007, jolloin Kiinteistö-oy Kyllikinkatu 1 jakautui. Jakautuminen toteutui K-oy Kyllikinkatu 1:n omistusosuuksien suhteessa siten, että Helsingin omistusosuutta vastaava osuus (74,67%) siirtyi Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n omistukseen ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) omistusosuutta vastaava osuus (25,33%) Kiinteistö Oy Hoasraition omistukseen. Jakautuminen kahteen perustettuun yhtiöön on veroteknisistä syistä tehty välivaihe. Lopullisena tavoitteena on sulauttaa KOy Pasilan puistotie 5 Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:hyn 30.6.2007. Nämä sulautumisjärjestelyt on käynnistetty ja sulautumisesta päätetään yhtiöiden kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa.

Molemmat osapuolet omistavat jakautumisen jälkeen osuudet kummastakin yhtiöstä. Tässä vaiheessa on tarkoitus tehdä omistajien kesken osakkeiden vaihto siten, että vaihdon jälkeen Helsingin kaupunki omistaa tavoitteen mukaisesti kokonaisuudessaan KOy Pasilan puistotie 5:n ja Hoas KOy Hoasraition osakkeet. Koska osakkeiden vaihtoarvot ovat samansuuruiset, ei vaihdon yhteydessä käytetä välirahaa. Molemmat osapuolet suorittavat vaihdosta varainsiirtoveroa 1,6 %.

Khn aikaisemmassa Koy Kyllikinkatu 1:n ylimääräistä yhtiökokousta koskevassa päätöksessä 16.10.2006 § 1280 ei nimenomaisesti mainittu yhtiöiden osakkeista tehtävän vaihtokirjan allekirjoittamisesta, minkä vuoksi päätöstä tulee täydentää.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita allekirjoittamaan Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n ja Kiinteistö Oy Hoasraition osakkeiden vaihtokirjat siten, että ensin mainittu yhtiö tulee kokonaan Helsingin kaupungin omistukseen jälkimmäisen jäädessä Helsingin seudun Opiskelija-asuntosäätiön omistukseen ja käyttämään talousarvion kohdalle 8 22 19 Khn käytettäväksi osoitettuja muihin arvopaperikohteisiin merkittyä määrärahaa varainsiirtoveron suorittamista varten.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöjen kehittämisyksikköä huolehtimaan tarvittavista sopimuksen allekirjoittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Osakkeiden vaihtokirja

16

KIINTEISTÖ-OY HELSINGIN TOIMITILOJEN, KIINTEISTÖ OY HANSASILLAN, KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TENNISPALATSIN, KIINTEISTÖ OY KAAPELITALON, KIINTEISTÖ OY PÄIVÄKOTI JOLLAKSEN, LASIPALATSIN MEDIAKESKUS OY:N JA MIKONMÄEN LASTENTALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-815

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö-Oy Helsingin Toimitilojen, Kiinteistö Oy Hansasillan, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöön. Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininnat konserniohjeista ja konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta. Päätösehdotukseen on lisäksi sisällytetty maininta Kiinteistö-Oy Helsingin Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen sulautumissuunnitelmasta

Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollas soveltuisi hyvin sulautettavaksi vuonna 2006 perustettuun, kaupungin omistamaan Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloihin. Sulauttamisella voidaan saavuttaa taloudellisia ja hallinnollisia etuja mm. kiinteistönpidossa. Myös peruskorjausinvestointeihin liittyviä riskejä saataisiin merkittävästi pienennettyä. Sulautuminen on

./. suunniteltu tapahtuvaksi 31.12.2007. Sulautumissuunnitelma on esitys-listan tämän asian liitteenä 2.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä 1 on luettelo kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista. Hallitusten kokoonpanoissa on otettu huomioon tasa-arvolain edellyttämä vaatimus valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat

Kiinteistö Oy Hansasilta

Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi

Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollas

Lasipalatsin Mediakeskus Oy

Mikonmäen Lastentalo Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiön tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) esityslistan tämän asian liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous tekee päätöksen hallitukselle annettavista toimintaohjeista:

- Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

- Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki –konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit)

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen yhtiökokouksissa siten, että:

- Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen välisen, esityslistan tämän asian liitteenä olevan sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö vastaanottaa sulautuvan Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen 31.12.2007.

- Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen välisen, esityslistan tämän asian liitteenä olevan sulautumissuunnitelman hyväksymisestä ja kehottaa Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloihin 31.12.2007.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilakeskukselle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainitulle yhtiölle (jotka ovat velvollisia tiedottamaan päätöksestä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille).

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Luettelo toimitilayhtiöiden hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista
	Liite 2	Sulautumissuunnitelma

17

KAUPUNGIN TYÖSUHDEASUNTO-, KORKOTUKI-, ASUMISOIKEUS-, YM. ASUNTOYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-816

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittiset ryhmät ovat nimenneet omat ehdokkaansa hallituksiin. Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyritty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset valita tasapuolisesti miehiä ja naisia. Helsingin Asumisoikeus Oy:n jakauma ei ole em. suhteessa. Kyseisen yhtiön hallitus poikkeaa aravayhtiöiden hallituksista siinä, että jäseniä on kuusi joista kolme on asukkaiden nimeämiä edustajia (aravissa kaksi). Asukkaat ovat nimenneet hallitukseen kaksi miestä ja yhden naisen.

Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Ehdotus on sopeutettu kaupungin aravalainoitettujen kiinteistöyhtiöiden hallinnon järjestämisesityksen kanssa. Näiden yhtiöiden tulee, mikäli mahdollista, noudattaa samoja toimintaohjeita kuin kaupungin aravalainoitetut kiinteistöyhtiöt.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Khn hyväksymästä asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

Päätösehdotukseen on vielä sisällytetty maininta Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan tilintarkastajien raporteista.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2007 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Käpyläntie 1

Asunto Oy Lindhearst – Bostads Ab Lindhearst

Asunto Oy Paciuksenkatu 4

Asunto Oy Vanha Viertotie 22

Helsingin Asumisoikeus Oy

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot

Kiinteistö Oy Auroranlinna

Kiinteistö Oy Parmaajanpuisto

Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 kaupungin edustajina ja yhteishallintolain edellyttämien yhtiöiden osalta asukkaiden edustajien ehdotusten pohjalta asukkaiden edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) ja esityslistan tämän asian liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat sekä kaupungin edustajiksi osakkuusyhteisöjen hallitusten jäseniksi ja tilintarkastajiksi samaisessa liitteessä luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että kaupunginhallituksen antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kaupunginhallituksen päätöstä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta 13.3.2006 371 §.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

6 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

7 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

8 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

18

TIEDEPUISTON ASUNNOT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-748

Kaj toteaa, että Tiedepuiston Asunnot Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2007 klo 9.00 Kantakaupungin Isännöinti Oy:n tiloissa, Kluuvikatu 7, 4. kerros, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 11 §:n määräämät asiat.

Helsingin kaupunki omistaa 50 % yhtiön osakkeista, loput osakkeet omistaa Helsingin yliopisto. Yhtiö tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingin yliopiston ja Helsingin Viikin toimipisteiden henkilökunnan käyttöön.

Yhtiön hallituksessa ovat kaupungin edustajina olleet kehittämispäällikkö Harri Kauppinen ja apulaisosastopäällikkö Teuvo Sarin kiinteistövirastosta ja lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Tiedepuiston Asunnot Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2007 klo 9.00.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle kehittämispäällikkö Harri Kauppisen ja apulaisosastopäällikkö Teuvo Sarinin kiinteistövirastosta ja lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukan talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi vuodelle 2007 PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomalan.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

19

KIINTEISTÖ OY RASTILANKALLION PÄIVÄKODIN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-767

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö Oy Rastilankallion päiväkodin varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2007 klo 15.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, kabinetti 6, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Kaupunki omistaa yhtiössä sijaitsevan päiväkodin hallintaan oikeuttavat osakkeet. Ne muodostavat enemmistön (66 %) yhtiön osakkeista.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet varsinaisina jäseninä asiakaspäällikkö Sisko von Behr ja toimitilapäällikkö Unto Ojala kiinteistövirastosta sekä varajäsenenä tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen kiinteistövirastosta.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt ehdokkaiksi yhtiön tilintarkastajiksi vuodelle 2007 päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Rastilankallion päiväkodin 12.4.2007 klo 15.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin ja toimitilapäällikkö Unto Ojalan kiinteistövirastosta sekä varajäseneksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

20

HERTTONIEMEN PYSÄKÖINTI OY:N, KIINTEISTÖ OY MOSAIIKKITORIN PYSÄKÖINTILAITOKSEN, MALMIN PYSÄKÖINTITALO OY:N JA VIIKINMÄEN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2007-817

Kaj ilmoittaa, että Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen, Malmin Pysäköintitalo Oy:n ja Viikinmäen Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Kaupunki omistaa enemmistön em. yhtiöiden osakkeista. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Yhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa on otettu, siltä osin kuin nimeämisvalta on kaupungilla, huomioon tasa-arvolain edellyttämä lähtökohta valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininnat konserniohjeista ja konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2007 keväällä pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Herttoniemen Pysäköinti Oy

Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos

Malmin Pysäköintitalo Oy

Viikinmäen Pysäköinti Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa yhtiökokouksissa ehdottamaan vuodeksi 2007 yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) esityslistan tämän asian liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ottaen hallitusten jäsenten ja varajäsenten valintoja tehtäessä huomioon kaupungin edun sekä yhtiöissä noudatetut käytännöt eri osakkeenomistajatahojen edustuksesta yhtiöiden hallituksissa.

Hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2007 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit).

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilintarkastajayhteisöille, tilintarkastajille, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä

mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tarvittavasta tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Luettelo pysäköintiyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

1

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUT

Khs 2007-553

Opetuslautakunta toteaa (27.2.2007), että koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelevät perusopetuslain 48 b ja 48 f §:iä koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2007. Tästä lukien toimintaa voidaan tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Jos kunta järjestää toimintaa 570 tuntia eli keskimäärin noin kolme tuntia päivässä, voi asiakasmaksua periä enintään 60 euroa/kk. Jos kunta järjestää enemmän, keskimäärin neljä tuntia päivässä, yhteensä 760 tuntia koulun työvuoden aikana, on kunnalla mahdollisuus hakea valtionosuutta neljän tunnin päivittäiseen toimintaan. Kyseisestä valtionosuuteen oikeuttavasta toiminnasta voi periä enintään 80 euroa/kk asiakasmaksua.

Helsingissä perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään 180 toimintapaikassa ja toiminta-aika on keskimäärin 4,5 tuntia päivässä.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsitteli asiaa 12.12.2006 ja ruotsinkielinen jaosto 30.11.2006. Jaostot päättivät esittää lautakunnalle edelleen Khlle esitettäväksi aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen muuttamista siten, että kaupungin perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on toistaiseksi 80 euroa keskimäärin 760 tunnin/lukuvuosi palvelusta toiminnan päättyessä päivittäin klo 16.00 ja että järjestöt, yksityiset iltapäivätoiminnan palveluntuottajat ja ruotsinkieliset koulut voivat valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota toimintaa klo 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa lisämaksua.

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa. Sosiaalilautakunta on käsitellyt asiakasmaksuasiaa 27.2.2007.

Opetus- ja sosiaalitoimi valmistelevat yhteistyössä Khlle kevään 2007 aikana esityksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuvapautusten periaatteiden tarkistamiseksi 1.8.2007 alkavaa toimintasuunnitelmakautta varten.

Lautakunta esittää, että kaupungin perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksut ovat 1.8.2007 alkaen toistaiseksi 80 euroa kuukaudessa 760 tunnin/lukuvuosi palvelusta. Toiminta päättyy päivittäin klo 16.00. Järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja ruotsinkieliset koulut voivat valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota toimintaa klo 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa kuukaudessa lisämaksua.

Sosiaalilautakunta viittaa (27.2.2007) opetuslautakunnan mainitsemiin lainmuutoksiin ja toimintatuntijärjestelyihin. Lautakunta toteaa, että perusopetuslain mukaisesta toiminnasta ei voida periä laissa säädettyä enimmäismaksua korkeampaa maksua. Ne mallit, joissa järjestö voisi periä korkeampaa maksua perustellusta syystä, eivät näin ollen voi sisältyä valtionosuuteen oikeuttavan perusopetuslain mukaisen toiminnan piiriin. Tavoitteena yhtenäisissä asiakasmaksuperiaatteissa on sekä kaupungin omien ryhmien että järjestöjen ylläpitämien ryhmien osalta turvata iltapäivätoiminnan peruspalvelutaso tässä vaiheessa, jossa uutta toimintaa vakiinnutetaan laadullisten kriteerien mukaiseksi sekä pyritään turvaamaan iltapäivätoiminnan määrällinen tarjonta. Helsingissä perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään 180 toimipaikassa ja toiminta-aika on keskimäärin 4,5 tuntia päivässä.

Lautakunta esittää, että asiakasmaksu on toistaiseksi voimassa olevana 1.8.2007 lukien 80 euroa/kk keskimäärin 760 tuntia lukuvuodessa järjestettävästä palvelusta. Toimintaa voidaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota kello 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa/kk lisämaksua, jolloin maksu on 100 euroa/kk.

Sj toteaa, että Khs päätti 6.2. ja 7.8.2006 aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteista sekä asiakasmaksuista. Päätösten mukaan syksystä 2006 lukien kaupungin järjestämän, perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan kuukausittainen asiakasmaksu on sekä kaupungin ylläpitämässä että kaupungin avustamassa toiminnassa 60 euroa 3 tunnin ja 100 euroa 4 – 5 tunnin palvelusta. Asiakasmaksu on voitu ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tai maksusta myöntää vapautus harkinnanvaraisesti muiden erityisen painavien syiden perusteella. Jälkimmäisen päätöksen nojalla elokuulta maksuna peritään puolet normaalista 3 tunnin tai 4 – 5 tunnin palvelun maksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua.

Lainmuutoksen vuoksi asiassa on perusteltua menetellä päätösesityksen mukaisesti. Tarkoitus on erikseen valmistella ehdotus aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuvapautusten periaatteiden tarkistamisesta 1.8.2007 alkavaa toimintakautta varten.

SJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaen 6.2.2006 pöytäkirjan 186 §:n ja 7.8.2006 pöytäkirjan 961 §:n kohdalla koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista tekemiään päätöksiä, että perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on toistaiseksi 1.8.2007 lukien 80 euroa/kk 760 tuntia/lukuvuosi tarjottavasta, päivittäin klo 16.00 päättyvästä palvelusta. Toimintaa voidaan valtionosuuteen oikeuttavan toiminta-ajan jälkeen tarjota kello 17.00 saakka ja periä palvelusta 20 euroa/kk lisämaksuna, jolloin maksu on 100 euroa/kk. Elokuulta asiakasmaksuna peritään puolet normaalista maksusta ja kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

2

URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2007 - 2008

Khs 2007-406

Liikuntalautakunta toteaa (6.3.2007), että Khs on asettanut vuodesta 1963 lähtien kaksivuotiskaudeksi kerrallaan urheilupalkintotoimikunnan vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamista ja kunniamainintojen myöntämistä varten.

Lautakunta ehdottaa Khlle liikuntalautakunnasta viiden- ja virastosta yhden edustajan valitsemista toimikuntaan varajäsenineen. Ehdotuksessa mainitut järjestöjen ehdokkaat ovat näiden järjestöjen ehdottamat. Esittelijä esittää, että toimikuntaan valittaisiin 13 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen kaksivuotiskaudeksi vuosille 2007 - 2008.

Lautakunta esittää, että Khs asettaisi kaksivuotiskaudeksi 1.1.2007 – 31.12.2008 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.

Samalla lautakunta esittää, että Khs valitsisi toimikuntaan puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet lautakunnan ehdotuksen mukaisesti.

Vielä lautakunta esittää, että Khs oikeuttaisi toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin ja kuulemaan asiantuntijoita.

Sj pitää liikuntalautakunnan ehdotusta perusteluna. Päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen, täydennettynä hallintokeskuksen edustajalla.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 2007 - 2008 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita toimikuntaan puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet	Varajäsenet
puheenjohtaja Arno Stam	Riitta Hämäläinen
varapuheenjohtaja Antti Lanamäki	Johanna Sydänmaa
Satu Väkiparta	Juuso Marno
Ilpo Haaja	Outi Havia
Terttu Savolainen	Pekka Anttinen
Liikuntavirasto
Petteri Huurre	Tarja Loikkanen-Jormakka
Hallintokeskus
Leena Mickwitz	Reijo Forssander
Helsingin Urheilutoimittajat ry
Bror-Erik Wallenius	Anu Karttunen
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Helena Tikkanen	Esko Viljanen
Suomen Työväen Urheiluliitto / Suur-Helsingin piiri ry
Tea Vikstedt	Rauno Pajunen
Suomen Palloliitto ry:n Helsingin piiri ry
Heikki Lauri Tuominen	Risto Niironen
Helsingfors Krets inom NÅID / Finlands Svenska Idrott rf
Timo Lehtimäki	Johanna Vartiainen
Suomen Olympiakomitea
Maria Laakso	Kimmo Mustonen

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin ja kuulemaan asiantuntijoita.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, mainituille henkilöille ja urheilujärjestöille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

3

26.3.2007 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: LÄKSYPIIRIEN JÄRJESTÄMINEN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE LAPSILLE

Khs 2006-2558

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 15.11.2006 talousarviota vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2007 – 2009 (asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että nuoriso- ja koulutoimessa kehitetään toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja kolmannen sektorin kanssa maahanmuuttajataustaisten lasten läksypiirien järjestämiseksi." (Hanna-Kaisa Siimes, äänin 83-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Nuorisolautakunta (1.2.2007) ja opetuslautakunta (27.2.2007) ovat antaneet lausuntonsa, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sekä nuorisoasiainkeskus että opetusvirasto toimivat monella eri tavalla toivomusponnessa esitetyn tavoitteen toteutumiseksi. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin eri tahojen kanssa tehdään. Sitä on tarkoitus edelleen lisätä. Nuorisoasiainkeskus voi tarjota kansalaisjärjestöille tiloja ja mahdollisuuden avustuksen saamiseen läksypiiritoiminnan järjestämiseksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hanna-Kaisa Siimekselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

LIITTEET	Liite 1	Nuorisolautakunnan lausunto 1.2.2007
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 27.2.2007

4

19.3.2007 ja 26.3.2007 pöydälle pantu asia

JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2007-538

Jääkenttäsäätiö toteaa (5.3.2007), että säätiön vuosikokous pidetään 12.4.2007 klo 16.00 Jäähallissa. Säätiön sääntöjen mukaan Khs nimeää säätiön hallituksen puheenjohtajan ja kolme jäsentä sekä tilintarkastajat. Nykyiset Khn nimeämät edustajat ovat Sallamaari Muhonen (pj), Juha Hakola, Kauko-Aatos Leväaho ja Petteri Huurre.

Säätiö pyytää Khta nimeämään edustajansa säätiön hallitukseen kaudeksi, joka alkaa em. päivänä pidettävän vuosikokouksen jälkeen ja päättyy vuonna 2009 pidettävän vuosikokouksen päättyessä. Samalla säätiö pyytää Khta nimeämään tilintarkastajat.

Sj ilmoittaa, että säätiön hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kuusi jäsentä. Khs valitsee hallituksen puheenjohtajan ja kolme jäsentä, joista yksi edustaa kaupungin liikuntahallintoa. Hallituksen muiksi jäseniksi valitaan yksi Suomen Jääkiekkoliitto ry:n nimeämä henkilö, yksi Suomen Taitoluisteluliitto ry:n nimeämä henkilö ja yksi Työväen Urheiluliitto TUL ry:n nimeämä henkilö.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt päätösehdotuksen mukaiset tilintarkastajat.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Jääkenttäsäätiön hallitukseen vuoden 2007 vuosikokouksesta vuoden 2009 vuosikokoukseen kestäväksi toimikaudeksi

puheenjohtajaksi

-

ja jäseniksi

-

-

Petteri Huurre liikuntavirastosta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita tilintarkastajiksi vuodelle 2007 KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Jääkenttäsäätiölle, liikuntavirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE 400 KV VOIMAJOHTOHANKKEEN LÄNSISALMI-VUOSAARI -YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2007-146

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 15.3.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 10.4.2007 saakka.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj sekä paikalliset verkonhaltijat Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy valmistelevat 400 kilovoltin (kV) sähkönsiirtoverkon johtohanketta Vantaan Länsisalmesta Helsingin Vuosaareen. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa itäisen pääkaupunkiseudun verkkoyhteyksiä, koska alueen sähkönkulutus kasvaa ja sähkönjakelu tulee turvata.

Länsisalmen ja Vuosaaren välinen johtoyhteys on tarkoitus toteuttaa vahvistamalla Helen Sähköverkko Oy:n nykyinen kahden virtapiirin 110 kV voimajohto kahden virtapiirin 400 kV johdoksi. Johtoreitin pituus on noin 6 kilometriä. Uusi voimajohto voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan, mitä vaikutuksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta ja tiedottamisesta sekä muun vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Arvioitavassa vaihtoehdossa A nykyinen 2 x 110 kV voimajohto puretaan ja uusi 2 x 400 kV voimajohto sijoitetaan nykyiselle johtoaukealle. Voimajohtopylväät sijoittuisivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nykyisten pylväspaikkojen tuntumaan. Osassa voimajohtoreittiä tutkitaan kahden erilaisen pylvästyypin soveltuvuutta ympäristöön.

Arvioitavassa vaihtoehdossa B nykyinen 2 x 110 kV voimajohto säilyisi ja sen rinnalle rakennettaisiin maan alla betonitunnelissa tai betonikaivannossa kulkeva 400 kV maakaapeliyhteys.

Hankkeessa ei tarkastella 0-vaihtoehtoa.

./. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on liitteenä 1. Se on lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa www.helsinginenergia.fi > Sähkö > Sähköverkko > Sähköverkon kehittäminen > Länsisalmi-Vuosaari johtoyhteys (http://www.helsinginenergia.fi/pdf/Vuosaari400kV_YVAohjelma29.12.06%20lopullinen%20pieni.pdf)

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto tulee nähtäville huhtikuun 2007 lopussa internetiin osoitteeseen www.ymparisto.fi/uus.

Ympäristölautakunta päätti (13.2.2007) antaa seuraavan lausunnon:

Länsisalmi – Vuosaari -voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan ainoastaan kahden vaihtoehdon vaikutuksia. Arviointiohjelmassa on kuitenkin riittävästi perusteltu, millaisia vaihtoehtoja esiselvitysvaiheessa on tarkasteltu ja miksi ne on jouduttu jättämään pois YVA -menettelystä.

Uusi voimajohto tulisi vaihtoehtojen mukaan sijoittumaan nykyiselle reitille avojohtona tai kaapelina. Osa reitistä kulkee huomattavan arvokkaiden luontoalueiden läpi. Rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset Natura-alueeseen ja muiden luontoalueiden linnustoon ja kasvillisuuteen on arvioitava huolellisesti.

Luontovaikutusten arviointiin on saatavissa ajantasaista tietoa Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurannasta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on huolehtinut linnustovaikutusten seurannasta yhdessä satamahankkeesta vastaavien kanssa. Linnustosta on seurantatietoa vuodesta 2002. Viime vuoden linnustonseurantaraportti on valmistumassa, ja vuoden 2007 tilanteesta saadaan tulokset voimajohtohankkeen arviointimenettelyn aikana. Kasvillisuuden ja pohjavesien seurannasta satamahankkeen vaikutusalueella ovat vastanneet Vuosaaren satama -projekti (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet –projekti (VUOLI).

Helsingin kaupunki aikoo laajentaa nykyistä Mustavuoren - Porvarinlahden luonnonsuojelualuetta. Ympäristölautakunta on 9.1.2007 päättänyt lähettää rauhoitushakemuksen ja siihen liittyvän hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen lausuntokierrokselle. Rauhoitusmääräysten mukaan alueella kulkevien sähköjohtolinjojen huolto olisi sallittua Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Helsingin kaupunki tulee lähettämään hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan ympäristökeskukselle yhtä aikaa rauhoitushakemuksen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.2.2007) mm., että hankkeesta vastaavat Fingrid Oyj, Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Sähköverkot Oy. Arviointimenettelyä ohjaa ohjausryhmä, johon on kutsuttu Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja hankevastaavien sekä muiden hankkeen kannalta olennaisten viranomaisten edustajat. Arviointimenettelyn ohjausryhmässä on nimetty kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hyvin asiallisesti ja selkeästi laadittu, jossa vaikutusten arviointi kohdistuu oikeisiin asioihin ja on laajuudeltaan riittävä sekä täyttää YVA-lain 2 §:n mukaiset vaikutusryhmät.

Arviointiohjelman lähtötietojen osalta tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

Helsingin Yleiskaava 2002 on voimassa koko alueella. KHO on 7.11.2006 hylännyt valitukset, jotka koskivat Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä. Yleiskaavassa linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta ja virkistysaluetta. Linja päättyy teknisen huollon alueelle (Vuosaaren voimalaitos).

Vuosaaren huipun alue on virkistyskäytössä. Virkistysalue on osin vielä rakenteilla ja osin vasta suunnitteilla, joten virkistyskäyttö tulee laajentumaan lähivuosina.

Vuosaaren sataman kaava (10640) on voimassa pääosalla Helsingin puoleista aluetta. Laivanrakentajantien ja Niinisaarentien risteyksen eteläpuolella linja kulkee kaavoittamattomalla alueella. Linjan kohdalla on luonnonsuojelualuetta, Natura-aluetta, virkistysaluetta, maisemanhoitoaluetta ja urheilu- ja virkistyspalvelualuetta ratsastuskoulua varten.

Linjan läheisyydessä on vireillä kaksi asemakaavaa: Pohjois-Vuosaaren asemakaava ja Vuosaaren sataman ympäristön asemakaavan muutos. Pohjois-Vuosaareen suunnitellaan virkistysaluetta ja pientalovaltaista asuntoaluetta noin 2000 asukkaalle. Sataman ympäristön kaavamuutoksessa Laivanrakentajantien länsipuoliselle kaavoittamattomalle alueelle suunnitellaan virkistysaluetta ja suojaviheraluetta.

Natura-alueita ollaan muuttamassa luonnonsuojelualueiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ohjelman hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (1.3.2007), että hankkeen toteutuksessa on erityistä huomiota kiinnitettävä ilmajohdon alla olevan linjan hoitoon läheisyydessä sijaitsevien luonnonsuojelualueiden vuoksi. Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan.

Helsingin Energia toteaa (12.3.2007), että kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n sekä paikallisten verkonhaltijoiden Helen Sähköverkko Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n valmistelema 400 kV johtohanke perustuu alueen sähkönkulutuksen kasvuun. Esitetty sähkönsiirtoverkon vahvistamishanke on siten osa Helsingin alueen kehittämisedellytyksiä. Hankkeesta vastaavat yritykset ovat käynnistäneet ympäristönvaikutusten arvioinnin YVA-menettelyn mukaisesti.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle 400 kV voimajohtohankkeen Länsisalmi-Vuosaari –ympäristövaiku-tusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Esitetty sähkönsiirtoverkon vahvistamishanke on osa Helsingin alueen kehittämisedellytyksiä.

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja antaa riittävät edellytykset tarvittaville johtopäätöksille ja päätöksenteolle. Arviointiohjelmassa on riittävästi perusteltu, millaisia vaihtoehtoja esiselvitysvaiheessa on tarkasteltu ja miksi osa on jouduttu jättämään pois YVA -menettelystä. Arviointi täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen tarkoituksen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin Yleiskaava 2002, Vuosaaren sataman kaava ja sen ympäristön asemakaavan muutos, Pohjois-Vuosaaren asemakaava, sekä nykyisen Mustavuoren - Porvarinlahden luonnonsuojelualueen laajentaminen tulee YVA-menettelyssä ottaa huomioon.

Rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset huomattavan arvokkaisiin luontoalueisiin, Natura-alueeseen, luonnonsuojelualueisiin, urheilu- ja virkistysalueisiin, maisemanhoitoalueisiin ja suojaviheralueisiin sekä muiden luontoalueiden linnustoon ja kasvillisuuteen on arvioitava huolellisesti.

Kaupunginhallitus puoltaa arviointiohjelman hyväksymistä ja toteaa lopuksi, että luontovaikutusten arviointiin on saatavissa ajantasaista tietoa Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurannasta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 400 kV voimajohtohankkeessa

2

YMPÄRISTÖKESKUKSEN OIKEUTTAMINEN SOLMIMAAN VUOKRASOPIMUS PERUSTETTAVAN LABORATORION PUOLESTA

Khs 2007-383

Ympäristölautakunta päätti (13.2.2007) esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi ympäristökeskuksen solmimaan perustettavan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen laboratorion puolesta vuokrasopimuksen Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n kanssa. Sopimuksella vuokrataan laboratorion tarvitsemat toimitilat Viikissä, osoitteessa Viikinkaari 4 sijaitsevasta rakennuksesta.

Esityksen perustelut

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ovat solmimassa yhteistyösopimusta, jolla osapuolet sopivat elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluiden tuottamisesta, niiden järjestämisestä, kustannusten jaosta, henkilökunnan siirtymisestä sekä niistä tehtävistä ja toimivallasta, jotka annetaan yhteisen laboratorion hoidettavaksi.

Sopimuksen tarkoittamien palvelujen tuottamiseksi perustetaan Helsingin kaupungin organisaatioon kuuluva Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteinen yhdistettynä laboratoriona toimiva laboratorio. Laboratorio muodostetaan yhdistämällä Helsingin ympäristökeskuksen ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion fyysiset toiminnot ja toimitilat.

Toimitilaratkaisua on kaupunkisuunnittelu - ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan aloitteesta selvitetty siltä pohjalta, että ympäristökeskus ja yhdistetyksi laboratorioksi muuttuva ympäristölaboratorio sijoittuisivat Viikkiin, yliopiston kampusalueelle.

Ympäristökeskuksen nykyiset toimitilat

Ympäristökeskuksella on käytössään osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevassa kiinteistössä n. 5 200 m², josta ympäristölaboratorion käytössä on n. 2 234 m². Laboratorion tiloista maksetaan tällä hetkellä kiinteistövirastolle vuokraa seuraavasti:

Kuukausivuokra/euroa	Vuosivuokra/euroa	Neliövuokra/euroa
26 263	315 516	13

Muuttuneiden toiminnallisten tarpeiden ja edellä mainitusta laboratorioiden yhdistämissuunnitelmasta johtuvien tilatarpeiden vuoksi Helsinginkadun laboratoriotiloissa oli tarkoitus toteuttaa remontti vuonna 2007, mutta siitä luovuttiin Viikki-vaihtoehdon tultua esille. Remonttiin varatut määrärahat poistettiin vuoden 2007 talousarviosta.

Ympäristökeskuksen sijoittuminen Viikkiin

Edellä mainitun esityksen toteuttamismahdollisuudet on selvitetty yhteistyössä Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n (jäljempänä HBSP), Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Selvityksen lähtökohtana pidettiin sitä, että viraston kaikki toiminnot ja laboratorion toiminnot sijoitettaisiin alueella vapaina oleviin, yhtenäisiin toimitiloihin.

Selvityksen tulos oli, että alueelta löytyy vapaita ja sopivia tiloja vain ympäristölaboratorion tarpeisiin osoitteessa Viikinkaari 4 sijaitsevasta rakennuksesta, jonka omistaa Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy ja jota hallitsee HBSP. Helsingin kaupunki on ensiksi mainitun yhtiön enemmistöomistaja. Viimeksi mainitusta yhtiöstä kaupunki omistaa noin kolmanneksen.

Selvityksen lopputuloksesta seurasi, että viraston muiden toimintojen sijoittuminen Viikkiin edellyttää uudisrakennuksen rakentamismahdollisuuksien selvittämistä.

Vuokrasopimustarjous

Syksyn 2006 aikana käydyissä neuvotteluissa on täsmennetty ympäristölaboratorion tilatarpeita ja sovitettu niitä yhteen edellä mainitussa rakennuksessa tarjolla olevien vaihtoehtojen kanssa.

Neuvotteluissa sovitun mukaisesti HBSP tarjoaa vuokrasopimusta Helsingin kaupungille/ympäristökeskukselle seuraavista toimitiloista osoitteessa Viikinkaari 4:

Cultivator II / D-siipi

§ 1. kerros 450 m²

§ 2. kerros 397 m²

§ 3. kerros 437 m²

Vuokrasopimustarjouksen mukaiset toimitilat olisivat yhteensä 1 284 m²:n suuruiset. Tämän lisäksi laboratoriolle tulisi käyttöoikeus 719,04 m²:n suuruisiin, rakennuksen yhteisiin tiloihin (kerroin 1,56).

Tarjouksen mukainen vuokra on seuraava:

Kuukausivuokra/euroa	Vuosivuokra/euroa	Neliövuokra/euroa
28 760	345 120	22

Kun otetaan huomioon edellä mainitut yhteiskäyttötilat, neliövuokraksi muodostuu 14,36 euroa.

Vuokran määrää arvioitaessa on huomioitava, että sopimustarjous sisältää erilaisia palveluja, joita vuokralaisilla on mahdollisuus hyödyntää maksutta ja näin saada säästöjä toiminnan kokonaismenoista. Tällaisia palveluja ovat aula-, jätehuolto- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi vuokralaisten käytössä on maksuttomat kuntosalitilat ja pysäköintipaikat.

Tämän lisäksi yhtiö tarjoaa palveluja, joista laskutetaan käytön mukaan. Tällaisia ovat mm. tilapalvelut (neuvotteluhuoneet, luentosali, varastotilat), toimisto-, laboratorio-, siivous-, IT- ja matkapalvelut. Palvelukokonaisuus on taloudelliselta kannalta merkityksellinen sikäli, että vuokralaisen ei ole tarpeen resurssoida ko. toimintojen järjestämistä.

Vuokrasopimus alkaisi 1.9.2007 ja olisi voimassa 31.12.2017 saakka.

Ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen toteuttaminen on taloudellisesti perusteltua, koska Helsingin ja Vantaan laboratorioiden yhdistyessä Vantaan laboratoriotiloista voidaan luopua ja yhdistetyn laboratorion vuokramenot alentuvat merkittävästi. Lisäksi edellä mainitut vuokralaisen käytettävissä olevat lisäpalvelut lisäävät hankkeen kokonaistaloudellista edullisuutta.

Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että vuokrasopimuksen solmiminen jo tässä vaiheessa on välttämätöntä, koska vuokranantaja edellyttää, että vuokralainen sitoutuu tiloissa tehtävien, laboratorion toiminnan käynnistymisen kannalta välttämättömien rakennustöiden kustannuksiin.

Vielä ympäristölautakunta toteaa, että Helsinginkadulta vapautuvien laboratoriotilojen tuleva käyttö suunnitellaan kiinteistöviraston tilakeskuksessa. Ympäristökeskus irtisanoo nykyisen vuoden 2015 loppuun saakka voimassa olevan vuokrasopimuksen laboratoriotilojen osalta sen jälkeen, kun uusia tiloja koskeva vuokrasopimus on allekirjoitettu.

Lopuksi ympäristölautakunta toteaa, että esitys ympäristökeskukselle rakennettavan uudisrakennuksen suunnittelun käynnistämiseksi tehdään erikseen.

Kiinteistövirasto toteaa (27.2.2007), että Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen ympäristölaboratorion sijoittamista Viikissä sijaitsevaan laboratoriorakennukseen puoltaa se, että nykyisiä Helsingin ympäristölaboratorion tiloja on vaikea muuttaa uusia tilatarpeita vastaaviksi. Viikin tilat ovat lähes uusia ja niiden sijainti on kyseiseen tarkoitukseen hyvä. Viikin 1284 m²:n tilojen vuokra ilman muutostöitä on 22 euroa/m²/kk eli 28 760 euroa kuukaudessa (alv = 0 %). Tämän lisäksi vuokralaisen vastuulle tulee varustaa osa tiloista laboratoriokäyttöön soveltuviksi, mikä merkitsee ilman arvonlisäveroa noin 300 000 euron kustannusta. Vuokraan sisältyy käyttöoikeus yhteistiloihin. Esityksen mukaan tilat vuokrataan siten, että sopimus alkaa 1.9.2007 ja on voimassa 31.12.2017 saakka, jonka jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Ympäristölaboratorion nykyisten osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevien noin 2234 m²:n tilojen vuokra on 26 263 euroa kuukaudessa. Nykyisten tilojen peruskorjaaminen vastaamaan muuttuneita tarpeita tulisi selvitysten mukaan maksamaan noin 1,4 miljoonaa euroa (alv = 0 %). Hankkeeseen sisältyisi tällöin myös toimistotilojen muutostöitä. Korjaustyö nostaisi nykyisten tilojen vuokraa noin 7 500 euroa kuukaudessa.

Mikäli ympäristölaboratoriolle vuokrataan tilat Viikistä, jäävät nykyiset Helsinginkadun tilat tyhjiksi. Samassa talossa toimiva työterveyskeskus on halukas vuokraamaan osan tiloista, mutta pääosalle ei ole tiedossa käyttöä. Talon keskeinen sijainti huomioon ottaen, vuokralaisen löytäminen on kuitenkin mahdollista.

Kiinteistövirasto puoltaa ympäristölautakunnan esitystä laboratoriotilojen vuokraamisesta Viikistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.3.2007), että Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen ympäristölaboratorion sijoittaminen Viikkiin on perusteltua, koska nykyisten Helsinginkatu 24 sijaitsevien Helsingin ympäristölaboratorion tiloja on vaikea muuttaa uutta tilannetta vastaaviksi ja koska muutostyö olisi huomattavan kallis.

Toisaalta Viikin tilat ovat lähes uudet ja ympäristölaboratorio sopii hyvin alueen muiden toimijoiden joukkoon.

Tilojen varustaminen laboratoriokäyttöön edellyttää alustavan arvion mukaan n. 300 000 euron muutostöitä rakennuksen 3. kerroksessa. Ympäristökeskus ei ole aikataulusyistä voinut varautua kuluvan vuoden talousarviossa niiden rahoittamiseen. Ympäristökeskuksen tulisi tehdä esitys muutostöiden edellyttämästä lisämäärärahasta.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa esitystä laboratoriotilojen vuokraamisesta Viikinkaari 4:ssä sijaitsevasta rakennuksesta.

Ryj toteaa, että ympäristölautakunta on 6.3.2007 § 74 päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kesken neuvotellun, elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalvelujen tuottamista koskevan yhteistyösopimuksen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa ympäristökeskuksen solmimaan perustettavan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen laboratorion puolesta vuokrasopimuksen Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n kanssa.

Sopimuksella Helsinki Business and Science Park Oy Ltd vuokraa ympäristökeskukselle perustettavan laboratorion tarvitsemat toimitilat, yhteensä 1 284 m², osoitteessa Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, sijaitsevasta rakennuksesta. Sopimus alkaa 1.9.2007 ja on voimassa 31.12.2017 saakka, jonka jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Aloitusvuoden vuokra on 28 760 euroa kuukaudessa (alv = 0 %).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa ympäristökeskusta tekemään esityksen muutostöiden edellyttämästä lisämäärärahasta tilojen varustamiseksi laboratoriokäyttöön.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Kartta
	Liite 2	Ilmakuva
	Liite 3	Pohjapiirustukset

3

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: PIENTEN YRITYSTEN OSALLISTUMINEN TARJOUSKILPAILUIHIN

Khs 2006-2555

Ryj toteaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007 – 2009 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankintatarjouksia pyydettäessä pyritään ottamaan huomioon myös pienten yritysten osallistumismahdollisuus.” (Kauko Koskinen, äänin 57 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti liikepalvelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan toivomusponnesta lausuntonsa 28.2.2007 mennessä.

Liikepalvelulautakunta toteaa (13.3.2007), että julkisen hankintalainsäädännön mukaan kaikkia tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintakilpailutuksissa.

Kaupungin näkökulmasta ensisijaisena tavoitteena hankinnoissa on kokonaisedullisuus kaupungille ja jokaisessa hankinnassa joudutaan miettimään edullisinta hankintatapaa ottaen huomioon hankintalainsäädäntö ja hankintatarve. Kaupunki on suuri konserni, jonka hankintatarpeet vaihtelevat huomattavasti. Joihinkin hankintoihin voivat osallistua sekä pienet että suuret toimittajat, jotkin hankinnat ovat niin suuria tai monimutkaisia ja vaikeita, että pienillä toimittajilla ei ole käytännön mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Tapauskohtaisesti hankinnat riippuvat merkittävästi myös alan markkinoista ja niiden rakenteesta, eli onko alalla riittävästi toimittajia ja kilpailua vai vain harvoja ja suuria toimittajia.

Uuden hankintalain mukaan hankintojen ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan kansallisten kynnysarvojen ylittäviä hankintoja kun aikaisemmin ilmoitusvelvollisuus on koskenut vain EU:n kynnysarvojen ylittäviä hankintoja. Näin tarjoajat saavat entistä enemmän tietoa myös pienemmistä kaupungin hankinnoista. Yrittäjien omalla aktiivisuudella on merkitystä myös tämän tiedonsaantimahdollisuuden hyödyntämisessä.

Kansalliset kynnysarvot ovat uudessa laissa seuraavat:

- tavara- ja palveluhankinnat, suunnittelukilpailut ja palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset, joiden arvonlisäveroton arvo on 15 000 euroa

- terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä palvelut, joita hankitaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisesti ja joiden arvonlisäveroton arvo on 50 000 euroa

- rakennusurakat ja käyttöoikeusurakat, joiden arvonlisäveroton arvo on 100 000 euroa

Kaupungin edun mukaista on edistää toimivien markkinoiden syntymistä ja kehittymistä, joka tarkoittaa myös sitä, että hankinnoissa ja hankintojen suunnittelussa kulloisenkin hankintatarpeen sisällöstä ja luonteesta riippuen pyritään ottamaan huomioon myös pienempien toimittajien mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (22.2.2007) seuraavaa:

Lausunnossa keskitytään rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviin hankintoihin. Muilta osin liikepalvelulautakunta ottanee kantaa toivomusponteen.

Kaiken julkisen hankintatoimen lähtökohtana tulee olla olemassa olevien markkinoiden mahdollisimman laaja hyväksikäyttö ja mikäli mahdollista myös markkinoiden laajentamisen ja monipuolistamisen tukeminen.

Rakentamisessa tämä tarkoittaa sitä, että urakkajako ja urakoiden koko pyritään valitsemaan niin, että laadukkaan lopputuloksen lisäksi tarjouksia saadaan ammattitaitoisilta ja muutoin työhön kelvollisilta yrityksiltä mahdollisimman monta. Suomessa on käytössä varsin laaja valikoima erilaisia urakkamuotoja, jotka mahdollistavat edellä mainitun periaatteen. Varsinkin eräillä erityisaloilla (mm. louhintatyöt) sen sijaan markkinoiden ”kapeus” rajoittaa tehokkaasti tarjoajien määrää.

Rakentamiseen liittyvässä suunnittelussa perusperiaatteet ovat samat. Rakentamisessa useimmiten urakkakilpailun ratkaisuperusteena on hinta. Sen sijaan suunnittelussa pääsääntöisesti käytetään kokonaistaloudellisia valintaperusteita.

Yleensä suunnittelutoimeksiannon laajuuden ja vaativuuden määrittelee suunnittelukohde itsessään. Tämä rajoittaa suurissa kohteissa pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia. Esimerkiksi vaativan talonrakennushankkeen mitään suunnittelun alaa ei ole mielekästä jakaa useamman toimijan kesken. Sen sijaan Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä koko ajan hyvin vaihtelevan kokoisia hankkeita niin talonrakennus- kuin maarakennustoimessakin ja kokonaisuutena myös pienten toimijoiden käyttö on itsestäänselvyys.

Pienissä korjaustoimenpiteissä käytetään pääsääntöisesti pieniä tai keskisuuria, vuosisopimuskilpailutettuja suunnittelutoimistoja ja rakentamisessa pienehköjä vuosisopimusurakoitsijoita.

Talojen hoito, huolto- ja korjaustoiminnoissa, joissa henkilöstökustannusten osuus korostuu, käytetään vaihtelevan kokoisia toimeksiantoja. Kaupungilla kiinteistöjen hoito- ja huoltotoimet on keskitetty varsin pitkälle toisaalta tilakeskukseen ja toisaalta kaupungin kiinteistöyhtiöihin. Viimeksi mainituilla on varsin vakiintuneet tavat kilpailuttaa toimijoita. Tilakeskus sen sijaan on uusi, toimintaansa voimakkaasti kehittävä yksikkö, jonka on mahdollista myös kokeilla useammanlaisia toimintatapoja toimeksiantojen laajuuden suhteen.

Kaupungin omassa talonrakennustoiminnassa aliurakointiaste on useimmiten suuruusluokkaa 80%. Näissä useimmiten työvaltaisissa korjausrakennushankkeissa aliurakoinnin ja sen sisällä pienten toimijoiden osuus on erittäin suuri. HKR-Tekniikka osti vuonna 2006 PK-yrityksiltä palveluita noin 18 miljoonalla eurolla (alv 0%). Erillisiä palveluntuottajia oli HKR-Tekniikalla vuonna 2006 yli 1000 kappaletta. Oman työn jalostusarvo oli talonrakennusyksikössä 20 % ja konepajalla 50 %. HKR-Tekniikan yksiköiden tuotannon kustannustehokkuus perustuu laajaan pienten yritysten käyttöön.

HKR-Tekniikka on kehittänyt voimakkaasti palvelutarjoajien verkostoaan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuonna 2006 HKR-Tekniikka on kilpailuttanut rakentamisen ja kunnossapidon palveluita seuraavasti:

- vuosisopimuskilpailuja 50 toimialalta, yhteensä 150 toimittajaa ja

- kohdekohtaisia erillisiä tarjouskilpailuja yhteensä 300 kpl.

HKR-Ympäristötuotanto ottaa aina mahdollisuuksien mukaan myös pienet yritykset huomioon hankinnoissaan. Tarjousasiakirjoilla mahdollistetaan myös pienten urakoitsijoiden ja toimittajien mahdollisuudet tarjouksen tekemiseen sekä varmistetaan halutun palvelun laatu. HKR-Ympäristötuotannon omajohtoisen rakentamis- ja ylläpitotuotannon liikevaihdosta 57 % on kilpailutettuja aliurakoita ja materiaalihankintoja vuonna 2006.

HKR-Ympäristötuotannolla oli 726 tavarantoimittajaa vuonna 2006. Näistä merkittävä osa noin 95 % oli pieniä kertaluonteisia alle 50 000 euron hankintoja. Palveluhankintoja tehtiin noin 700 yritykseltä. Näistä noin 90 % oli pieniä alle 50 000 euron hankintoja, joista hieman yli puolet kohdistui pieniin yrittäjiin. Aliurakointitilauksia tehtiin 78:lta yritykseltä. Näistä 75 % oli alle 100 000 euron sopimuksia. Pieniin yrityksiin voidaan urakkakumppaneista lukea noin puolet.

Osa hankinnoista, mm. kivi- ja päällystysurakat ja kiviainestoimitukset, ovat luonteeltaan ja suuruudeltaan sellaisia, etteivät ne sovellu kovin pienille yrityksille. Näissäkin on urakoiden koko kuitenkin pidetty sellaisena, että saataisiin aikaan aitoa kilpailua.

Yksityisessä konevuokrauksessa sekä kuljetuspalvelujen hankinnassa on HKR-Ympäristötuotannon palveluksessa yli 50 pienyrittäjää. HKR-Ympäristötuotanto on vuosia toiminut pienten tämän alan yrittäjien tarjonnan kasvattamiseksi Helsingissä.

Vihertöissä on toiminnan luonteen ja volyymin vuoksi myös pienillä yrityksillä katu- ja maarakentamista paremmat mahdollisuudet palvelujen tarjontaan ja näin onkin tapahtunut.

Noin viidennes kaupungin yleisten alueiden ylläpitotoiminnoista kilpailutetaan urakoitsijoilla. Tällä sektorilla markkinat toimivat erittäin huonosti. HKR-Rakennuttaja on pyrkinyt löytämään tapoja, joilla pienet yrittäjät saataisiin aktiivisesti mukaan tarjouskilpailuihin, mutta tuloksetta. Alueelliset huoltoyhtiöt eivät myöskään laajemmalti pysty tarjoamaan kaupungille palvelujaan ainakaan toistaiseksi. Perusongelmana ovat työn luonteesta johtuvat vastuukysymykset ja ammatti-taitoisen työnjohdon puute sekä työn ympärivuorokautisuus.

Tämä on johtanut siihen, että töitä kilpailutetaan kohtuullisen kokoisina. Tyypillisesti kohteet käsittävät useamman hehtaarin verran katu- tai puistopintaa ja kilpailutus on useimmiten 3-5 vuotinen. Tähän asti alalla on kaupungin oman yksikön lisäksi toiminut vaihtelevalla laajuudella ja menestyksellä 3-6 yksityistä yrittäjää. Alalla toimivat käyttävät toki erittäin runsaasti itse työsuorituksessa paikallisia aliurakoitsijoita, jotka pääsääntöisesti ovat juuri toivomusponnen tarkoittamia pieniä yrityksiä.

Hankintaprosessin läpivienti hankintalainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti vaikeuttaa pienten hankintojen osalta kustannustehokasta toimintaa. Tämän vuoksi varsinkin toistuvia hankintoja on tarkoituksenmukaista koota kilpailutettaviksi pitempiaikaisina puitesopimuksina. Suurempina kokonaisuuksina kilpailutettavat ja hankinta-arvoltaan suuret puitesopimukset saattavat kuitenkin johtaa siihen, ettei pienyrityksillä ole mahdollisuuksia kilpailla näistä hankinnoista.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että pienillä yrityksillä on rakennusviraston toimialalla Helsingissä varsin kohtuulliset mahdollisuudet päästä osallistumaan kaupungin järjestämiin tarjouskilpailuihin. Niillä sektoreilla, joissa se suoraan ei ole mahdollista, laaja aliurakoinnin käyttö helpottaa osaltaan tilannetta.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että aloitteessa mainittuun asiaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota tarjouskilpailuja järjestettäessä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

4

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-747

Helsingin Bussiliikenne Oy ilmoittaa (20.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 20.4.2007 klo 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalvelujen tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 12 §:ssä mainitut asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta.

Ryj toteaa, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Khs on 20.12.2004 bussiliikenteen järjestelyjä koskevat päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä päättänyt, että yhtiöjärjestyksen voimaantultua hallituksessa on viisi varsianista jäsentä.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Ilkka J. Kari, Jaana Närö, Jouko Sillanpää, Pirkko Miikkulainen ja Sari Nokkanen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistuksessa on tytäryhtiö Helsingin Palveluauto Oy, jonka hallitukseen kuuluvat samat henkilöt kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen. Helsingin Palveluauto Oy:n yhtiökokous pidetään 21.4.2007.

Ryj toteaa, että ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (31.1.2007) mukainen.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiökokouksessa 20.4.2007 klo 9.00 hallintokeskuksen tiloissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen

---------------------------------

---------------------------------

---------------------------------

---------------------------------

---------------------------------

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitusta

- esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n hallitukseen valittavaksi samat jäsenet kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen

- esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)..

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

5

RUSKEASUON VARIKKOKIINTEISTÖ OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-770

Ryj toteaa, että Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.4.2007 klo 12.00 liikennelaitoksella. Yhtiökokouksessa käsitellään mm. hallituksen jäsenten lukumäärä ja valinta.

./. Yhtiökokouksen asialista on liitteenä.

Yhtiö on Helsingin kaupungin (67,1 %) ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n (32,9 %) yhdessä omistama kiinteistöyhtiö. Sen toimialana on hallita vuokrasopimuksen nojalla Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan korttelin nro 740 tonttia nro 1 ja omistaa sillä olevat linja-autovarikon rakennukset.

Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä. Kuluvalla kaudella jäsenmäärä on kolme, joista kaupunki on nimennyt kaksi ja Helsingin Bussiliikenne Oy yhden. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet hallintojohtaja Yrjö Judström ja hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KPGM Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Ryj toteaa, että ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (31.1.2007) mukainen.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n yhtiökokouksessa 16.4.2007 klo 12.00 liikennelaitoksella.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen vuoden 2008 varsinaisessa yhtiökokouksessa päättyväksi toimikaudeksi hallintojohtaja Yrjö Judströmin ja hankintapäällikkö Eeva Hännisen liikennelaitokselta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n yhtiökokouksen asialista

1

VT HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: VARHAISEN TUEN TYÖTAPOJEN KÄYTTÖ LASTENSUOJELUSSA

Khs 2006-2554

Vs.Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 15.11.2006 talousarvion vuodelle 2007 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2007-2009 (asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

12 (34) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että eri hallintoalojen yhteistyöllä kehitetään varhaisen tuen työtapoja lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja turvataan riittävät päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelutilanteissa.” (Heli Puura, äänin 49-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Nuorisolautakunta toteaa (1.2.2007) mm., että nuorten elämässä ilmenneiden ongelmien monimuotoistuminen on ohjannut etsimään hyviä ennaltaehkäisevän työn malleja ja kustannustehokkaita lähestymistapoja nuorisoasiankeskuksen kohdennettuun nuorisotyöhön.

Nuorisoasiainkeskuksella on jo toista vuosikymmentä kestäneitä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen kanssa kehittyjä ja toteutettuja yhteistyöhankkeita lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tällä hetkellä käynnissä olevia ovat mm. monihallinnollinen ja -ammatillinen Luotsi-toiminta useassa eri paikassa, paluumuuttaja- ja maahanmuuttajanuorille tarkoitettu Spinnu, Skanssi Mellunkylässä sekä Nuorten Omaura yhteistyössä opetusviraston kanssa.

Nuorisoasiainkeskus pitää vakavana lasten huostaanottojen lisääntymistä ja on omalta osaltaan valmis keskustelemaan osallistumisestaan muihinkin lastensuojelutarvetta vähentäviin toimenpiteisiin.

./. Nuorisolautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Opetuslautakunta toteaa (27.2.2007) mm., että kouluyhteisössä varhainen tuki tarkoittaa hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintakulttuuria sekä arjen huolenpitoa.

Kouluissa on opetustoimen koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut sekä terveyskeskuksen kouluterveydenhuollon palvelut. Koulut tekevät monitahoista yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Olennaista tässä toiminnassa on ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki. Lautakunta mainitsee ylisektorisesta toiminnasta ja yhteistyöstä mm. Klaari Helsinki –toiminnan, vuosina 2004-2006 olleen verkostokonsultaatiohankkeen sekä elämänhallintataitoja lisäävän Friends-ohjelman.

Lasten ja nuorten ongelmien monimuotoisuus on ilmennyt viime vuosina kouluissa mm. erityisopetuksen tarpeen sekä koulukuraattori- ja psykologipalvelujen kysynnän kasvuna. Opetustoimen näkökulmasta pulmallisia ovat lastensuojelun toimenpiteitä vaativat tilanteet, joissa moniongelmaiset perheet eivät saa tarvitsemaansa apua esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa. Myös psykiatriseen arvioon, hoitoon ja kuntoutukseen pitkään pääsyä odottavien lasten ja nuorten tilanteiden kriisiytyminen aiheuttaa kouluyhteisössä monenlaisia vakavia ongelmia. Tilanne on erityisen pulmallinen ruotsinkielisen opetustoimen näkökulmasta katsottuna ruotsin kielellä annettavien palvelujen erittäin vähäisen saatavuuden vuoksi.

./. Opetuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Sosiaalilautakunta toteaa (13.2.2007) mm., että lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytysten turvaaminen on sosiaalivirastossa keskeinen strateginen tavoite. Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella ko. strategiasta johdetut tavoitteet kohdistuvat voimakkaasti lasten ja nuorten riskiolosuhteiden tunnistamiseen sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen paranemiseen. Toiminnan painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä lasten, nuorten ja perheiden varhaiseen tukemiseen on suuri haaste toimintojen resursoinnin ja sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta. Pääpaino on tällä hetkellä sisällöllisessä toimintamuotojen ja eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämisessä.

Sosiaalivirastossa on meneillään runsaasti toimenpiteitä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen työmuotojen kehittämiseksi yhteistyössä perhekeskusten, päivähoidon, perheneuvolan, terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen ja poliisin sekä järjestöjen kanssa. Esimerkkeinä tästä kehittämistyöstä lautakunta mainitsee mm. päivähoidon piirissä tapahtuvan lastensuojelutyön, perheneuvolan erilaiset ryhmät, lasten ja nuorten riskiolosuhteiden määrittelytyön, perhekeskusten varhaisen tuen hankkeet sekä Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan rahoituksella perustetut maahanmuuttajanuorten olohuoneet.

Lautakunta selostaa myös päihde- ja mielenterveyspalveluja, joiden tavoitteena on tukea edellä mainituista ongelmista kärsiviä lapsiperheitä mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa.

Lautakunta toteaa lopuksi, että kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman. Ohjelmassa nostettiin lapsi- ja perhenäkökulma laajasti esiin kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa. Ohjelmassa vastuutettiin eri hallintokunnat konkreettisiin toimenpiteisiin. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma uudistetaan ja samalla arvioidaan, miten edellinen ohjelma on toteutunut.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Terveyslautakunta toteaa (6.2.2007) mm., että lasten ja heidän perheidensä ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon keskeisiä painoalueita. Koska lapsiperheiden ongelmat eivät ole yhden hallintokunnan ratkaistavissa, on tarvittu terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston lastensuojelun, päivähoidon ja perheneuvolan työntekijöiltä tiivistä yhteistyötä. Lautakunta selostaa käytössä olevia viisivuotiaiden terveystarkastusohjelmaa, kouluterveydenhuollon perhetyötä, Lapaset perheverkosto –hanketta sekä terveyskeskuksen päihde- ja mielenterveystyötä terveysasemilla ja neuvoloissa.

Toivomusponnessa esitetyt monialaisesti kehitettävät varhaisen tuen työtavat toteutuvat terveyskeskuksen näkökulmasta tällä hetkellä parhaiten Lapaset perheverkostohankkeessa, jossa voidaan joustavasti käsitellä uusia ongelmatilanteita, etsiä niihin toimivia ratkaisuja ja luoda uudenlaisia yhteistyömuotoja. Lapaset -hankkeeseen voidaan tarvittaessa ottaa mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Keskitetysti johdettu kouluterveydenhuolto tekee myös systemaattista yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.

./. Terveyslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymän toivomusponnen (Heli Puura) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Nuorisolautakunnan lausunto 1.2.2007
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 27.2.2007
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.2.2007
	Liite 4	Terveyslautakunnan lausunto 6.2.2007

2

RINTAMAVETERAANIEN HELSINGIN PIIRI RY:N KIRJE VETERAANIEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KILPAILUTUKSESTA

Khs 2006-2793

./. Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry on 7.12.2006 lähettänyt Khlle veteraanien kuntoutuspalvelujen kilpailutusta koskevan kirjeen, joka on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Kirjeessä viitataan kaupungin suorittamaan kilpailutukseen, jossa syksyllä 2006 monen aiemmin palveluja tuottaneen yrityksen tarjous hylättiin.

Yhdistys kysyykin Khlta ”millä tavoin - kaikkia asianomaisia lakeja ja asetuksia luonnollisestikin noudattaen – jatkossa voidaan vastaavanlaisissa päätöksentekotilanteissa välttyä ratkaisuilta, jotka käytännössä heikentävät sotien veteraanien lakisääteisiä etuuksia?”

./. Terveyslautakunta on 6.3.2007 antanut kirjeen johdosta lausunnon, joka kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä 2.

Lautakunta toteaa mm, että rintamaveteraanien avokuntoutuspalveluja on lainsäädännön muutosten seurauksena kilpailutettu jo neljästi, alkaen vuodesta 1999. Kaupungin ohjeiden mukaisesti hankintakeskus huolehtii kilpailutuksen järjestämisestä käyttäen hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lainopillista apua.

Avokuntoutusta koskeva tarjouspyyntö valmisteltiin kaupungin hankintakeskuksen, oikeuspalvelujen ja akuuttisairaalan kuntoutusyksikön asiantuntijoiden yhteistyönä.

Tarjouskilpailussa tarjouksia saatiin 81 kpl, joista 41 ei ollut tarjouspyynnön mukaisia. Terveyslautakunta hyväksyi 12.9.2006 rintamaveteraanien avokuntoutuksen fysioterapiapalvelujen palveluntuottajiksi em. hankintakaudelle yhteensä 31 tuottajaa. Näistä 25 oli sellaisia, joiden kanssa oli sopimus ao. palvelujen tuottamisesta myös edellisen kolmivuotiskauden ajan.

Terveyslautakunta hylkäsi tarjouspyyntöä vastaamattomina yhteensä 41 tarjousta. Näistä 22 teki päätökseen oikaisuvaatimuksen ja heistä 18 perusteli muutosvaatimustaan sillä, että tarjouspyyntö olisi ollut vaikeaselkoinen ja sisältänyt aikaisempia tarjouskierroksia enemmän vaatimuksia lakisääteisten todistusten ja palveluntuottajan henkilökunnan pätevyyttä, koulutusta ja työkokemusta koskevien todistusten ja muiden selvitysten ja tietojen toimittamisesta sekä moittivat sitä, että eivät olleet saaneet täydentää tarjouksiaan tarjousajan jälkeen.

Kaupungin hankintakeskus oli valmistellut tarjouspyynnön lainsäädännön ja kaupungin ohjeistuksen mukaisesti yhteistyössä sisällön asiantuntijana ja toiminnan vastuuhenkilönä toimivan akuuttisairaalan kuntoutusyksikön ylilääkärin kanssa.

Tarjouspyynnössä todettiin nimenomaisesti: ”Tarjoaja, joka ei toimita pyydettyjä todistuksia tai selvityksiä tai täytä asetettuja ehdottomia vaatimuksia jätetään tarjouskilpailun ulkopuolelle. Tarjouksia ei voi täydentää tarjousajan jälkeen ja myöhästyneet tarjoukset hylätään.”

Sekä asian lautakunnalle valmistelevien viranhaltijoiden että terveyslautakunnan on toimittava hankintalainsäädännön säännöksiä noudattaen eikä voi tätä laki rikkoen hyväksyä tarjouksia, jotka eivät täytä asetettuja ehtoja. Siksi tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset oli pakko jättää kilpailun ulkopuolelle.

Tarjouskilpailun lopputulos johti siihen, että osa veteraaneista ei enää voi käyttää aikaisempaa fysioterapiapalvelujen tuottajaansa. Terveyslautakunta oli kuitenkin avokuntoutuksen palveluntuottajien tarjouskilpailun käynnistämisen yhteydessä päättänyt lisäksi, että 500:lle veteraanille tarjotaan palveluseteli, jolla palvelun voi hankkia valitsemastaan sellaisesta kuntoutuspaikasta, joka antaa palvelun setelin hinnalla, vaikkapa entiseltä palvelunantajaltaan.

Edellisen sopimuskauden alkaessa kuntoutushakemuksia oli noin 2 500 vuodessa, nyt niitä on noin 2000. Kun otetaan huomioon, että 500 näitä jaksoista toteutetaan vapaasti valituilta tuottajilta palvelusetelillä ja että valituista palveluntuottajista 25 oli samoja kuin aiemmallakin sopimuskaudella, melko suurella osalla veteraaneista on mahdollisuus käyttää entistä palveluntuottajaansa.

Kehittämistoimenpiteitä lautakunta ilmoittaa, että terveyskeskus ja ‑lautakunta pyrkivät tulevissa kilpailutuksissa yksinkertaistamaan tarjouspyyntöä ja menettelyjä siten, ettei tarjoajia jouduta ainakaan väärinymmärrysten tai teknisluontoisten erehdysten vuoksi sulkemaan pois kilpailutuksesta. Terveyslautakunnan tarkoituksena on lisäksi seuraavalla sopimuskaudella kohdentaa aiempaa huomattavasti suurempi osa kuntoutuksesta palvelusetelillä hankittavaksi. Nämä toimenpiteet yhdessä todennäköisesti tulevat olennaisesti parantamaan veteraanien mahdollisuutta halutessaan jatkaa hoitosuhdettaan uuden kilpailutuksen jälkeenkin.

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry:lle jäljennöksen terveyslautakunnan lausunnosta selvityksenä tapahtuneesta ja kehittämistoimenpiteistä. Kaupunginhallitus pahoittelee veteraanien kuntoutusta koskevassa kilpailutuksessa tapahtunutta, mihin syyt ilmenevät terveyslautakunnan lausunnosta.

Kirje Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry:lle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, hankintakeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Terveyslautakunnan lausunto 6.3.2007

3

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE ENSIHOITO ERIK NYMANIN SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-297

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (6.2.2007) kaupungin lausuntoa Ensihoito Erik Nymanin sairaankuljetusauton lupahakemuksesta (uusi).

Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta).

Lääninhallitukselle toimitetun lupahakemuksen liitteinä olevat perustelut ovat asiakirjoissa, jotka ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Pelastuslautakunta toteaa (13.3.2007), että sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

- Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.)

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon oma kuljetuskeskus tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamisen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa kiireellisen sairaankuljetuksen terveyskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

Terveyslautakunta toteaa (20.3.2007), että luvan hakijalla ei ole aiempia liikennelupia. Lupaa haetaan perustason sairasautolle ensisijassa hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia varten.

Terveyslautakunnan lausunto

Terveyslautakunnan on lääninhallituksen lausuntopyynnön mukaan tarkasteltava luvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Tässä lausunnossa tarkastelu painottuu kiireettömään sairaankuljetukseen, jota varten yksityiset sairaankuljetusluvat ensisijassa ovat. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut tuottaa pääosin pelastuslaitos terveyskeskuksen tilauksesta.

Tarveharkinnan lähtökohtana on, että yrittäjän palvelulla on oltava tarve ollakseen kannattavaa eikä yrittäjä voi ylläpitää kannattamatonta toimintaa ja että terveyslautakunta pyrkii välttämään tarpeetonta yrittäjien välisen kilpailun rajoittamista.

Vastasyynä lupahakemuksen puoltamiselle voi olla mm. huomattavan ylitarjonnan syntyminen kaupunkiin, jonka seurauksena saattaa olla laadun huononemista yritysten kannattavuuden heikkenemisen ja epäterveen kilpailun myötä. Osan kiireettömistä sairaankuljetuksista asiakas tilaa ja valitsee itse luottaen yritysten sairaankuljetuksen ammatilliseen pätevyyteen eikä hänellä ole mahdollisuutta eikä tarvittavaa osaamistakaan varmistua riittävästä laadusta.

Sairaankuljetuslupia myönnettäessä on siis otettava huomioon kiireettömän sairaankuljetuksen sairaankuljetusautojen tarve ja niiden kapasiteetin kulloinenkin riittävyys sekä samalla yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset. Tarveharkinnalla on turvattava kuntalaisille määrältään riittävät ja laadultaan asianmukaiset sairaankuljetuspalvelut.

Vastasyyn voivat muodostaa muutkin sellaiset todettavissa olevat seikat, joiden voi olettaa uhkaavan vaarantaa toiminnan laatua esim. palvelun tuottajan toiminnan järjestämistapaan liittyvien tekijöiden perusteella.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun tuottaa pelastuslaitos, mutta ruuhka- ja erityistilanteissa pelastuslaitos tukeutuu yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin ns. lähimmän auton periaatteella (kuljetus ohjataan hälytyshetkellä maantieteellisesti noutopaikkaa lähimpänä olevalle ambulanssille). Lisäksi yksityisten yritysten ambulanssit ovat osa terveyskeskuksen poikkeusolojen varajärjestelmää. Jotta ne pystyvät hoitamaan asianmukaisesti myös nämä sairaankuljetustehtävät, niiden henkilökunnan on oltava kokenutta ja pätevää ja yritysten toiminnan asianmukaista ja toimintavarmuuden hyvä.

On huomattava, ettei terveyskeskus eikä pelastuslaitos voi kohdella eri sairaankuljetusyrittäjiä eriarvoisesti eivätkä edellyttää kiireellisiin kuljetuksiin osallistumista tai terveyskeskuksen poikkeusolojen kuljetuksista huolehtimista vain joiltakin yrittäjiltä. Siksi edellä kuvattujen, laadun varmistamisen yrityksen toimintajärjestelmälle sekä henkilökunnan kokemukselle asettamien edellytysten tulee toteutua samalla tavoin kaikissa palveluntuottajayrityksissä

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lupaa haetaan ensisijaisesti hoitolaitosten välisiin siirtokuljetuksiin. Terveyskeskuksen sairaalapotilaille tarvitsemat kiireettömät sairaankuljetustehtävät tilataan ensisijaisesti HUS:n kuljetuskeskuksesta, johon terveyskeskuksen oma sairaankuljetus yhdistettiin 1.4.2006. Mikäli kuljetuskeskuksen sairaankuljetuskapasiteetti on riittämätön, kuljetuskeskuksella on mahdollisuus hankkia palveluita yksityisiltä yrityksiltä. Nyt puheena olevasta hakemuksesta on pyydetty myös HUS:n lausunto.

Yksityisten sairaankuljetusyritysten tuottamien kiireettömien sairaankuljetusten odotusaika on ajoittain enemmän kuin suosituksen mukainen 90 minuuttia. Terveyskeskuksen näkemyksen mukaan Helsingin kaupungin alueella toimiva sairaankuljetuskapasiteetti ei ole tällä hetkellä ylimitoitettu eikä terveyskeskuksen tiedossa ole seikkoja, joiden vuoksi luvan myöntämistä ei tulisi puoltaa.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta puoltaa Erik Nymanin sairaankuljetushakemusta.

Lisäksi lautakunta toteaa viitaten sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevaan valmisteluun, että tilanne saattaa tulla uudelleen harkittavaksi ao. valmistelun pohjalta.

Terveyslautakunnan päätös lausunnoksi syntyi jäsen kahden äänestyksen jälkeen yksimielisesti.

Jäsen Heistaro ehdotti jäsen Rankin kannattamana hakemuksen puoltamista lausunnon kolmanneksi ja neljänneksi viimeisessä kappaleessa olevin perusteluin ilmaistuna. Terveyslautakunta kannatti yksimielisesti tätä muutosesitystä esittelijän ehdotuksen jäädessä kannatuksetta.

Jäsen Ranki ehdotti jäsen Lehtolan kannattamana lausuntoon lisättäväksi sen viimeisenä olevan kappaleen, jonka lautakunta hyväksyi yksimielisesti.

Esittelijä oli ehdottanut, että hakemusta ei puollettaisi perustelunaan päätökseksi tulleen lausunnon kolmen viimeisen kappaleen sijasta seuraavat kaksi kappaletta:

” Yksityisten sairaankuljetusyritysten tuottamien kiireettömien sairaankuljetusten odotusaika on ajoittain enemmän kuin suosituksen mukainen 90 minuuttia. Valtaosa kuljetuksista toteutuu kuitenkin suositellussa ajassa. Näin ollen terveyskeskuksen näkemyksen mukaan Helsingin kaupungin alueella toimiva kiireettömän sairaankuljetuksen kapasiteetti on tehokkaasti käytettynä riittävä. Lisäksi uuden toimijan hakemuksesta ei ilmene edellä mainittuja laadulta vaadittavia edellytyksiä.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta ei puolla Erik Nymanin sairaankuljetushakemusta. ”

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 20.3.2007 mainituin perustein Ensihoito Erik Nymanin sairaankuljetuslupahakemusta.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

4

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

Khs 2007-428

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (22.2.2007) kaupungin lausuntoa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahden sairaankuljetusluvan (luvat 166265 ja 166266) uusimisesta Helsingin kaupungin alueella. Uusittavien lupien voimassaolo päättyy 28.4.2007.

Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta).

Lääninhallitukselle toimitetun lupahakemuksen liitteinä olevat perustelut ovat asiakirjoissa, jotka ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Pelastuslautakunta toteaa (13.3.2007), että sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

- Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.)

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon oma kuljetuskeskus tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamisen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa kiireellisen sairaankuljetuksen terveyskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

Terveyslautakunta toteaa (20.3.2007), että lautakunnan on lääninhallituksen lausuntopyynnön mukaan tarkasteltava luvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Tämä tarkastelu painottuu kiireettömään sairaankuljetukseen, jota varten yksityiset sairaankuljetusluvat ensisijassa ovat. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut tuottaa pääosin pelastuslaitos terveyskeskuksen tilauksesta.

Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:llä on tällä hetkellä kymmenen voimassa olevaa sairaankuljetuslupaa Helsingin kaupungin alueella. Yritys hoitaa Helsingissä ensisijaisesti ns. kiireettömiä sairaankuljetustehtäviä. Lisäksi yhtiöllä on sopimus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa hoitolaitosten välisten potilassiirtojen suorittamisesta.

Terveyskeskuksen näkemyksen mukaan Helsingin kaupungin alueella toimiva sairaankuljetuskapasiteetti ei ole tällä hetkellä ylimitoitettu eikä terveyskeskuksen tiedossa ole seikkoja, joiden vuoksi lupien uusimista ei tulisi puoltaa.

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta puoltaa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan uusimiseksi.

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 20.3.2007 mainituin perustein Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan (166265 ja 166266) uusimiseksi.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184