HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

1 - 2007

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

8.1.2007 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2007

3

 

4

Luoteis-Helsingin musiikkiopiston lainan lyhennysten lykkäys

5

 

5

Vuoden 2007 talousarvion kohdalle 1 39 05, yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, merkityn avustusmäärärahan jakaminen

7

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Tapaninkylän tontin 39357/3 ja Suutarilan tontin 40196/26 asemakaavan muuttaminen (nro 11607)

11

 

2

Vartiokylän tontin 45459/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11577)

14

 

3

Vuosaaren tonttien 54085/6 - 8 asemakaavan muuttaminen (nro 11609)

21

 

4

Ns. Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11638)

25

 

5

Oulunkylän tontin 28025/8 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11614)

27

 

6

Kulosaaren tontin 42014/7 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11631)

29

 

7

Kannanotto XXXX XXXX:n ym. muistutukseen ns. Jollaksen Itäniitynniemen asemakaava-asiassa (11470)

30

 

8

Pihlajamäen kerrostaloalueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11627)

41

 

9

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 11:n kanssa Oulunkylän korttelia 28179 ym. koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11531

43

 

10

Sopimuksen tekeminen VVO Rakennuttaja Oy:n kanssa Kannelmäen tonttia nro 33192/2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11496)

46

 

11

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Outokumpu Oyj:n sekä XXXX XXXX:N välisessä kiinteistökaupassa

48

 

12

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen valtion (Senaatti-kiinteistöt) sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran välisessä kiinteistökaupassa

51

 

13

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Outokumpu Oyj:n sekä XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

53

 

14

Kahden varauksen jatkaminen osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 23

55

 

15

Oy Ässäkeskus Ab:n, Kiinteistö Oy Solartalon, Kiinteistö Oy Vallilan Solarin ja Kiinteistö Oy Ässätalon poikkeamishakemus

60

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Tilintarkastajien valitseminen Helsinki-viikon säätiöön

65

 

2

Tilintarkastajien valitseminen Helsinki-instituutin säätiöön

66

 

3

Opetustoimen viran perustaminen ja eräät virkanimikemuutokset

67

 

4

18.12.2006 pöydälle pantu asia
Matalapalkkatuen käyttösuunnitelma

70

 

5

18.12.2006 pöydälle pantu asia
Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn 5 miljoonan euron määrärahan käyttösuunnitelma

73

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Liittyminen ITS Finland ry:n jäseneksi

78

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Kaupungin edustajien nimeäminen Niemikotisäätiön hallitukseen vuosiksi 2007-2008

81

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja Ojalan (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN KOKOUSAJAT JA PÖYTÄKIRJAT SEKÄ PÄÄTÖSTEN SAATTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSEN TIETOON VUONNA 2007

 

Khs 2006-2720

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille seuraavat ohjeet:

 

Esityslistat

 

Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi päivää ennen kokousta, toimitettava esityslistansa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen toimielimeen valitsemalle edustajalle, kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Päätösten ilmoittaminen

 

Pikayhteenveto kokouksen päätöksistä on mahdollisimman pian kokouksen jälkeen tallennettava kaupungin sisäiseen tietoverkkoon tai toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Kolmen päivän kuluessa kokouksesta on kopio pöytäkirjasta toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Kaupunginjohtajalle tulevat esityslistat, pöytäkirjat ja mahdolliset pikayhteenvedot on toimitettava hallintokeskuksen kirjaamoon.

 

Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

 

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja tarkastusvirastolle päätöksistään.

 

Kaupunginhallitus ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien jaostojen päättämiä asioita.

 

 

 

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden laatiminen

 

Pöytäkirjan ja päätösluettelon laatimisesta on annettu ohjeet asiakirjaoppaassa (Kj 25.10.2000).

 

Päätösten pitäminen nähtävänä

 

Toimielinten on tehtävä päätös siitä milloin ja missä pöytäkirja on yleisesti nähtävänä siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 §:n mukaan on tarpeen. Viranhaltijan pitämän päätösluettelon nähtävänä pitämiseen on sovellettava vastaavaa menettelyä.

 

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden nähtävänä pitämistä koskevista päätöksistä samoin kuin toimielinten kokousajoista on ilmoitettava hankintakeskukselle viimeistään 9.2.2007 mennessä yhteiskuulutusten julkaisemista varten.

 

Lauta- ja johtokuntien kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa hankintakeskukseen.

 

Muut kokoukset ja tilaisuudet

 

Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ryhmäkokousten sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokousten kanssa.

 

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hankintakeskukselle kuulutusten julkaisemista varten.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

 

 

 

 

4

LUOTEIS-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTON LAINAN LYHENNYSTEN LYKKÄYS

 

Khs 2006-2101

 

Luoteis-Helsingin musiikkiopisto anoo (19.9.2006), että sen kaupungilta saaman lainan 30.11.2006 ja 31.5.2007 erääntyviä lyhennyksiä ei maksettaisi ja laina-aikaa pidennettäisiin vuoteen 2020.

 

Opisto toteaa mm., että

Helsingin avustus on laskenut vuosittain ja tuki on alhaisempi kuin muissa Suomen kunnissa

 

Lukukausimaksuja ei voi enää nostaa: solistisen osaston maksu on 370 euroa/lukukausi (esim. Espoo ja Vantaa n. 250 euroa)

 

Opetusministeriön valtionosuus ei pysy nousseiden kustannusten perässä

 

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (18.10.2006) mm., että opiston ilmoituksen mukaan sen vuoden 2006 talous on 60 000 euroa alijäämäinen vajeen ollessa 8,5 % budjetista. Opiston ilmoituksen mukaan palkkarahat riittävät vain 10,5 kuukaudelle. Vuoden 2007 talouden alijäämä tulee opiston ilmoituksen mukaan olemaan 80 000 euroa, vaje 10,8 % menoista. Opiston mukaan sen palkkakulut nousevat erityisten TES –järjestelyjen johdosta n. 7%/v.

 

Opisto toteaa lisäksi, että Helsingin kaupungin tuki on liian alhainen verrattuna muuhun Suomeen ja että Luoteis-Helsingin tuki asukaspohjaansa nähden on suhteellisesti liian pieni. Opisto toteaa, ettei se nykyisellä rahoituksella pysty antamaan jatkossa sille hyväksyttyjä vos-tunteja eikä lukukausimaksutuottoa enää voida nostaa.

 

Luoteis-Helsingin musiikkiopisto anoo toimitilaansa koskevan lainan lyhentämiselle vapaavuotta ja takaisinmaksuohjelmansa muuttamista siten, että takaisinmaksu päättyisi 2020 eikä 2014, kuten alkuperäisessä lainasopimuksessa on sovittu. Lisäksi opisto lomauttaa työntekijät 1-1,5 kuukaudeksi ja korottaa lukukausimaksuja, jollei muu auta.

 

Lautakunta päätti puoltaa Luoteis-Helsingin musiikkiopiston lainan maksusuunnitelman muutosta, koska nykyisissä olosuhteissa opistolla ei ole taloudellisia edellytyksiä suoriutua opetusvelvollisuudestaan talousarvionsa puitteissa.

 

Kj toteaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoon viitaten, että Luoteis-Helsingin musiikkiopiston lainan lyhennyssuunnitelman muuttaminen anomuksen mukaisesti on perusteltua. Lykättävien lyhennysten yhteismäärä on 21 443,96 euroa ja lainan jäljellä oleva pääoma 182 273,67 euroa. 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 11.1.1999 (19 §) tekemäänsä päätöstä 321 659,41 euron suuruisen lainan myöntämisestä Luoteis-Helsingin musiikkiopistolle siten, että lainasta ei peritä lyhennyksiä 30.11.2006 ja 31.5.2007 ja että lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään 30.11.2020 saakka.

 

Pöytäkirjanote Luoteis-Helsingin musiikkiopistolle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

 

 

 

 

5

VUODEN 2007 TALOUSARVION KOHDALLE 1 39 05, YHTEISÖJEN TUKEMINEN, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MERKITYN AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN JAKAMINEN

 

Khs 2006-1117, 2006-1086, 2006-1122, 2006-1065, 2006-1123, 2006-1124, 2006-1102, 2006-1032, 2006-1101, 2006-1098, 2006-1054, 2006-2736, 2006-1128, 2006-1113, 2006-1108, 2006-1126, 2006-1105, 2006-245

 

Kj toteaa, että Khs päätti 11.12.2006 hyväksyä ohjeet vuoden 2007 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jakamisesta, maksattamisesta sekä vuoden 2008 avustusten hakumenettelystä

 

Vuoden 2007 talousarvioon sisältyvässä liitteessä 1 on sidottu avustukset osalle yhteisöjä. Muista avustuksista päättää Khs, asianomainen lauta- tai johtokunta.

 

Kvston 15.11.2006 vahvistaman vuoden 2007 talousarvion kohdalle 1 39 05 on merkitty 5 131 000 euron suuruinen avustusmääräraha Khn käytettäväksi. Määrärahasta kaupunginvaltuusto on sitonut 131 000 euroa Finland Convention Bureau ry:lle, 1 360 000 euroa Finlandia-talo Oy:lle, 50 000 euroa Kansainvälinen Sellotapahtuma ry:lle, 597 000 euroa Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle, 1 575 000 euroa Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:lle ja 109 000 euroa Y-Säätiölle. Näin ollen on päätettävä 1 309 000 euron suuruisen avustusmäärärahan käytöstä.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteessä on esitetty avustusanomuksen jättäneiden yhdistysten sekä muiden ao. kohtaan kuuluvien avustusmäärärahojen jako vuodelta 2006, vuodelle 2007 haettu avustussumma sekä ehdotus vuoden 2007 avustukseksi.

 

Maksatusohjeiden mukaan avustuksia myönnetään järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2007 avustusta 29.4.2006 mennessä.

 

Kaupungin henkilöstöjärjestöjen vuokra-avustukset sekä muut vuokra-avustukset ovat kiinteistöviraston ilmoittamien vuokrien suuruiset. Muihin avustuksiin on pääsääntöisesti tehty 1,3 %:n korotus verrattuna vuoden 2006 avustukseen.

 

Koska nykyisen käytännön mukaan avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kunnallisen tiedotustoiminnan edistämiseen, opaskoulutuksen järjestämiseen, kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hankkeiden tukemiseen ja veteraanijärjestöjen tilavuokriin varatuista avustusmäärärahoista haetaan vasta vuoden 2007 aikana, olisi tarkoituksenmukaista, että nämä määrärahat osoitettaisiin kaupunginjohtajan käytettäväksi. Vuosittain näistä määrärahoista avustukset on myönnetty samoille järjestöille.

 

Yleisten saunojen toiminnan avustaminen perustuu Khn asettaman komitean mietinnön pohjalta tehtyyn päätökseen (Khs 15.10.1990, 2111 §). Tällä hetkellä toiminnassa on kolme yleistä saunaa, joiden toimintaa on vuosittain tuettu.

 

Avustus Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle tontinvuokriin tulisi osoittaa Kj:n käytettäväksi, koska avustuksen suuruus perustuu lainojen vuoden 2007 korkoihin ja koska avustus tulisi maksaa vasta sen jälkeen, kun valtio osaltaan on tehnyt päätöksen tontinvuokrista luopumisesta.

 

Pika-ajuritoimintaan varattu vuoden 2007 avustus olisi perusteltua jättää Kj:n käyttöön, koska matkailu- ja kongressitoimisto ei ole vielä määritellyt pika-ajuritoiminnan avustuksen ehdoksi asetettavia päivystys-aikoja.

 

Yhdistysten edellisten avustusten käyttöä on valvottu tilinpäätöstietojen perusteella avustusten yleisohjeiden mukaisesti. Avustukset on käytetty haettuun tarkoitukseen.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee jakaa avustuksia vuoden 2007 talousarvion kohdalta 1 39 05 yhteensä 1 309 000 euroa seuraavasti:

 

 

Avustus 2007

 

euroa

 

 

Alvar Aalto Säätiö

5 046

Kotitalon ylläpitoon

 

Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA

42 600

Helsingin kaupungin akavalaisten lomatuki ry

34 870

Vuotuisavustus

6 070

Vuokra-avustus

28 800

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry

94 300

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

43 800

Vuotuisavustus

9 100

Vuokra-avustus

34 700

Helsinki-Seura – Helsingfors-Samfundet ry

16 200

Hyötykasviyhdistys ry

37 900

Annalan puutarhakeskuksen vuokriin

 

Jyty Helsinki ry

92 740

Vuotuisavustus

9 440

Vuokra-avustus

83 300

Kansainvälisen kaupunkiyhteistyön tukeminen

8 630

Helsingin Pohjola-Norden i Helsingfors r.f.

6 530

Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö ry

2 100

Krematoriosäätiö – Krematoriestiftelsen r.s.

6 600

KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ry

19 126

Vuotuisavustus

6 900

Vuokra-avustus

6 726

Kerta-avustus virkistyspaikan korjauksiin

5 500

Lasipalatsin Mediakeskus Oy

87 000

Kontupisteen toiminnan jatkamiseen

 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry

3 900

Sibelius-Akatemia (Kirkkomusiikin osasto)

6 000

Kahden urkukonsertin järjestämiseen Finlandia-talossa

 

Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry

8 145

Suomen Retkeilymajajärjestö–SRM ry

58 866

Super Helsingin kaupungin paikallisjärjestö ry ja Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry

51 130

Vuotuisavustus

4 250

Vuokra-avustus

46 880

Svenska Finlands folkting

2 750

Avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

17 250

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, kaupunginjohtajan käytettäväksi

550 000

Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa, kaupunginjohtajan käytettäväksi

80 000

Kunnallisen tiedotustoiminnan edistäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

2 550

Opaskoulutuksen järjestäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

6 380

Pika-ajuritoimintaan, kaupunginjohtajan käytettäväksi

6 862

Veteraanijärjestöjen vuokriin, kaupunginjohtajan käytettäväksi

12 806

Kj:n käyttöön

13 549

Yhteensä

1 309 000

 

 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastoa lähettämään kirjeen vuoden 2007 avustuksen myöntämisestä ja vuodelle 2008 mahdollisesti haettavan avustuksen hakumenettelystä päätöksessä mainituille sekä niille järjestöille, jotka on mainittu vuoden 2007 talousarvion liitteessä 1 em. talousarviotilin kohdalla.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle ja taloushallintopalvelulle (Liisa Sorvoja) sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

 

 

LIITE

Yhdistelmä vuoden 2007 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, kuuluvista avustusmäärärahoista

 

 

 

 

1

TAPANINKYLÄN TONTIN 39357/3 JA SUUTARILAN TONTIN 40196/26 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11607)

 

Khs 2006-2392

 

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39357 tontin nro 3 ja 40. kaupunginosan (Suutarila, Töyrynummi) korttelin nro 40196 tontin nro 26 asemakaavan muutosehdotus.

 

Kytöpolku 11 ja 21

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006) mm., että tonttien omistajat ovat pyytäneet 11.5.2005 ja 31.1.2006 asemakaavan muut­tamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

 

Asemakaavatilanne        Tontilla 39357/3 on voimassa asemakaava nro 8560 (vahvistettu 7.5.1984) ja tontilla 40196/26 asemakaava nro 9075 (vahvistettu 8.7.1986). Kaavoissa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuusluku on e = 0.20 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m2/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta.

 

Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoiltaan materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöön. Tontit on aidattava katu- ja muita yleisiä alueita vastaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

 

Nykytilanne                      Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontilla 39357/3 on vuonna 1985 valmistunut paritalo ja tontilla 40196/26 vuonna 1990 valmistunut omakotitalo.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontit on merkitty edelleen erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehok­kuusluku on nostettu e = 0.25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on poistettu tarpeettomana.

 

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä ole­vien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.20:sta e = 0.25:een.

 

Tonttien pinta-ala on yhteensä 2 109 m2 ja tehokkuuden e = 0.26 mukainen rakennusoikeus 527 k-m2 (lisäystä 106 k-m2).

 

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

 

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistu­mis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.11.–1.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muu­tetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennus­oi­keutta lisätään vastaamaan enintään tehok­kuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (apu­tilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuk­sia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaa­vamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39357 tontin nro 3 ja 40. kaupunginosan korttelin nro 40196 tontin nro 26 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.10.2006 päivätyn piirustuksen nro 11607 mukaisena.

 

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11607 (Tapaninkylän tontti 39357/3 ja Suutarilan tontti 40196/26)

 

 

 

 

2

VARTIOKYLÄN TONTIN 45459/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11577)

 

Khs 2006-2020

 

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45459 tontin nro 4 asema­kaavan muutosehdotus.

 

Liikkalankuja 6

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennuksen 1. kerroksen muuttamisen lähimyymäläksi. Tontin rakennusoikeus säilyy ennallaan.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kiinteistöosakeyhtiö Liikkalankuja 6 pyytää (22.3.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tont­ti muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.8.2006) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Asemakaava

 

Voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu vuonna 1989) tontti on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY). Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 35 % toimistotiloihin, 15 % asunto- ja majoitustiloihin ja 10 % koulutustiloihin. Tonttitehokkuus on e = 0.50 (1 089 k‑m2) ja enimmäiskerrosluku kaksi.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Tiehallinto rakentaa lähivuosina tontin luoteisrajalle Itäväylän meluseinän hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti.

 

Nykytilanne

 

Tontilla, jonka pinta-ala on 2 178 m2, on 1990-luvun alussa rakennettu kaksikerroksinen teollisuus- ja varastorakennus, jossa on poikkeusluval­la myös koulutustiloja ja koekeittiö. Rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja palvelutasoa Vartioharjussa ja siten sallia tontilla ja rakennuksessa myös muita kuin teollisuuden ja varastoinnin tiloja, mm. päivittäistavaramyymälän tiloja ensimmäisessä kerroksessa.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontti on muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jolle saa sijoittaa toimisto- ja koulutustiloja, ympäristöhäiriöitä tuottamattomia teollisuus- ja varastotiloja, yhden asunnon ja ensimmäiseen kerrokseen myös myymälätiloja.

 

Itäväylän läheisyyden vuoksi on kaavassa rakenteiden ääneneristävyyttä ja asunnon sijoittamista koskevat määräykset.

 

Liikenne tontille johdetaan Liikkalankujan kautta, koska Itäväylä on ylei­nen tie eikä sen asemakaavassa sallita tonttiliittymiä.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutos väljentää tontin käyttötarkoitusta ja siten parantaa elinkeinotoimintojen edellytyksiä alueella.

 

Asemakaavan muutos sallii päivittäistavaramyymälän sijoittamisen raken­nuksen ensimmäiseen kerrokseen, mikä toteutuessaan parantaa Vartioharjun, erityisesti sen eteläosan, palvelutasoa.

 

Päivittäistavaramyymälän sijoittaminen tontille todennäköisesti lisää liikennettä Liikkalankujalla nykytilanteeseen verrattuna muutamalla kym­menellä ajoneuvolla tunnissa vilkkaimpaan asiointiaikaan.

 

Liikkalankujan pohjoisreunaan on rakennettava jalkakäytävä.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 20.4.2006) ja asemakaavan muutosluonnos.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Puotila-Seura toteaa, että rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen voi­daan sijoittaa päivittäistavaramyymälä. Kaavamuutoksen yhteydessä on turvattava tarpeellinen määrä pysäköintipaikkoja kaupassa asioiville sekä otettava huomioon liikennejärjestelyt Liikkalankujalla ja välittömäs­sä läheisyydessä. Myös esteetön pääsy alueen muille tonteille on turvattava.

 

XXXX  XXXX ja XXXX XXXX vastustavat kaavamuutosta. Alueella n. 100 m:n päässä toimii jo elintarvikeliike, joka kattaa perheen normaalit päivittäistarpeet. Itäkeskus kaikkine palveluineen on 1,5 kilometrin päässä, ja julkinen liikenne sinne toimii hyvin. Asuinalue on hyvin rauhallinen, ja elintarvikeliike toisi sinne lisää liikennettä. Alueen kadut ja jalkakäytävät ovat kapeita ja siellä asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia. Kauppa toisi ennen pitkää myös kioskin ja ravintolan, joita ilman on tultu varsin hyvin toimeen. Asuinalueen rauha ja turvallisuus olisi mennyttä.

 

Kiinteistö Oy Kiviportti (Vartiokyläntie 3–5:n tontin omistaja) katsoo, että kaavamuutos ei ole päivittäistavarakaupan sijoittamisen osalta perusteltu. Tontin välittömässä läheisyydessä Vartiokyläntie 3:ssa on päivittäistavarakauppa, joka tuottaa alueen tarvitseman lähipalvelun vaike­a­ssa kilpailutilanteessa laajenevan Itäkeskuksen kanssa.

 

Uusi kauppa ei paranna alueen lähipalveluja, vaan vaikeuttaa oleellises­­­ti olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. Muutos lisää liikenteen häiriötä naapurustossa. Muutos on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Sen mukaan kyseessä on kerrostalovaltainen asuntoalue eikä päivittäistavarakaupan lähikeskittymä.

 

XXXX XXXX vastustaa kaavamuutosta. Alue on nyt rauhallinen ja siellä asuu vanhuksia ja lapsiperheitä. Kadut ovat kapeita ja kaavamuutos tuo lisää liikennettä, rauhattomuutta ja pysäköintiongelmia. Alue sijaitsee lähellä Itäkeskusta (n. 1 kilometri), jossa ovat hyvät palvelut ja jonne ovat hyvät kulkuyhteydet.

 

Asunto Oy Liikkalantie 1:llä ei ole mitään asemakaavan muutoksen valmistelua vastaan. Yhtiö edellyttää, että mahdollisen liikenteen lisään­­­tyessä kohtuuttomasti Liikkalantielle ja -kujalle on tehtävä liikennet­tä vähentäviä toimenpiteitä, esimerkiksi läpiajokieltoja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta seuraavaa:

 

Kaupalliset palvelut

 

Itäisen Helsingin kerrostaloalueiden, Puotilan, Itäkeskuksen, Puotinharjun, Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen väliin jää laaja pientaloalue, jossa on toiminnassa enää yksi päivittäistavaramyymälä Vartiokyläntie 3:ssa lähellä Itäväylää. Päivittäistavaramyymälät ovat lähes kokonaan lopettaneet kannattamattomina Helsingin pientaloalueilta. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla päivittäistavaramyymälöitä oli yleisesti toiminnassa pien­­taloalueilla.

 

Vartioharjun, Kontulan eteläosan ja Mellunmäen eteläosan pientaloalueiden väestömäärä on lähes 9 000 asukasta. Tällaisen väestömäärän kulutusta vastaava päivittäistavarakaupan mitoitus on n. 2 700 k-m2. Kysyntää vastaava päivittäistavarakaupan tarjonta sijoittuu nykyisin pää­asiassa Itäkeskukseen ja Kontulaan. Nykyinen tilanne säilyy myös tulevaisuudessa. Suurin osa pientaloalueiden päivittäistavarakaupan kulutuksesta suuntautuu keskuksiin tai keskusten ulkopuolisiin suurmyy­­mälöihin. Itä-Helsingissä tai Itä-Vantaalla keskustojen ulkopuolisia suurmyymälöitä ei kuitenkaan ole.

 

Itä-Helsingin päivittäistavarakaupan kehittymiselle 1990- ja 2000-luvuil­la on ollut ominaista, että suuret myymälät ovat keskittyneet metroase­mien tuntumaan. Vartiokylässä Itäväylällä voi olla vastaava merkitys. Tarkoitus on, että Itäväylän varteen voitaisiin sijoittaa uusia, läheisiä asuinalueita palvelevia kohtuullisen kokoisia päivittäistavaramyymälöitä paikallista kaupallisten palvelujen kysyntää varten. Tällaiset myymälät tarjoavat vaihtoehdon keskusten suurille myymälöille, mikäli kysyntä on riittävä niiden toiminnan taloudellisen pohjan kannalta. Kilpailun kannalta on hyödyllistä mahdollistaa tällaisten myymälöiden perustaminen.

 

Liikenne

 

Asemakaavassa esitetyt pysäköintipaikkamääräykset eri toimintojen osalta ovat samat kuin esikaupunkialueilla yleisesti on käytössä. Ne ovat yleensä osoittautuneet riittäviksi. Määräykset eivät estä tontin haltijaa rakentamasta pysäköintipaikkoja lisää, jos tontin haltija katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.

 

Liikkalankujan nykyiselle katualueelle on mahdollista rakentaa jalkakäytävä ja katu on mahdollista leventää 6 m:iin aivan kadun länsipäätä lukuun ottamatta, koska kadun länsipäässä katualueella on asuinrakennus. Tämä mahdollistaa toispuolisen pysäköinnin niissä ruuhkatilanteis­sa, joissa kaupan oma pysäköintialue ei riitä. Yleensä kaupan asiakkaat pyrkivät pysäköimään mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä, joten oletettavaa on, että kadunvarsipysäköinnistä koituvat haitat keskittyvät lähinnä Liikkalankujalle.

 

Uuden kaupan liikenne tullee pääsääntöisesti kulkemaan Liikkalankujan ja Vehkalahdentien kautta, koska se on paras yhteys Itäväylän suun­nasta sekä Vartioharjun pientaloalueen eteläosan suunnasta. Ainoastaan Karhulantien suunnasta oleva asiointiliikenne hyötyy Liikkalankujan läpiajosta. Liikkalankujan liikenteen lisäys on oletettavasti muutamia kymmeniä ajoneuvoja tunnissa vilkkaimpaan asiointiaikaan.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.9.–30.10.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja rakennusviraston jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Saapunut kirje                 Kiinteistö Oy Kiviportti mainitsee kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1.11.2006 osoitetussa muistutuksessaan, joka on saapunut oikealle viranomaiselle eli Khlle 3.11.2006 eli muistutusajan jo umpeen kuluttua, että muutosehdotukselle ei ole perusteita eikä tarvet­ta. Kauppakeskittymä ei sovellu asuntoalueelle. Välittömässä läheisyydessä osoitteessa Vartiokyläntie 3 sijaitsee jo ennestään päivittäistavarakauppa. Kauppa lisäisi turhaan asuinalueen liikennettä. Uudet liiketoiminnot vaikeuttavat alueen olemassa olevien rakennusten käyttöä. Muistuttajan tietojen mu­kaan alueen asukkailta ei ole tullut aloitetta kaavamuutokseen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.11.2006) mm., että muistutuksessa esitetyt näkökohdat ovat samansisältöiset kuin yhtiön aiemmin kaavaluonnoksesta esittämässä mielipiteessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.8.2006 mielipiteisiin antaman vastineen kohtaan kaupalliset palvelut.

 

Virasto toteaa vielä, että muistuttajan omistamassa kiinteistössä Vartiokyläntie 3 toimiva kauppa on Itäväylän vastakkaisella puolella vaikkakin lähellä, joten asemakaavan muutosehdotuksella on erityistä merkitystä Vartioharjun eteläosien kannalta.

 

Lausunnot                        Kiinteistövirastolla ei ole (17.10.2006) huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Tontin rakennusoikeus ei muutoksen yhteydessä muutu.

 

Rakennusvirasto mainitsee (20.10.2006) mm., että tontti on Itäväylän melualueella. Liikenne tontille johdetaan Liikkalankujan kautta, koska Itäväylä on yleinen tie eikä sen asemakaavassa sallita tonttiliittymiä.

 

Liikkalankujalle ei ole suunnitteilla mitään rakenteellisia toimenpiteitä lähivuosina. Tiehallinto rakentaa tontin luoteisrajalle Itäväylän meluseinän hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti.

 

Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.11.2006) mm., että Liikkalankujan pohjoisreunan jalkakäytävää suunnitellaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kesken.

 

Viraston mielestä myöhästynyt muistutus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että korttelin sisällä siirretään rakennusoikeuksia maan­omistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45459 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn piirustuksen nro 11577 mukaisena.

 

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11577 (Vartiokylän tontti 45459/4)

 

 

 

 

3

VUOSAAREN TONTTIEN 54085/6 - 8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11609)

 

Khs 2006-2438

 

54. kaupunginosan (Vuosaaren, Keski-Vuosaaren) korttelin nro 54085 tonttien nro 6–8 asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Vuosaarentien ja Ulappasaarentien kulmassa.

 

Tiivistelmä                       Tavoitteena on selkiyttää alueen asemakaavatilannetta päivittämällä asemakaava rakenteilla olevan suunnitelman mukaiseksi. Alueelle on valmistumassa asuinkerrostalo syksyllä 2006. Nykyinen asuinkerrostalotontti sekä sen etelänpuoleiset liike- ja toimistorakennusten tontti ja pysäköintitontti yhdistetään yhdeksi asuinkerrostalotontiksi. Liiketila on sijoitettu asuinkerrostalon pohjakerrokseen erillisen tontin sijasta. Muodos­tuvan uuden tontin rakennusoikeus muutetaan asuinkerrostalotontille myönnetyn rakennusluvan mukaiseksi kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden säilyessä lähes ennallaan. Rakennusten kerrosluku ja muut kaavamääräykset säilyvät pääosin ennallaan.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kiinteistö Oy Ulappasaarentie 2 pyytää (14.2.2006) otsikossa mainittujen omistamiensa tonttien asemakaavan muuttamista siten, että liike- ja toimistorakennusoikeudesta luovutaan tontin 7 osalta.

 

Lähtökohdat

 

Asemakaava

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2003. Kaavan mukaan alueen pohjoisosa on asuinkerrostalojen korttelialuetta (tontti 6), jolle saa rakentaa 8-kerroksisen asuintalon ja Ulappasaarentien varteen 2-kerroksisen siiven. Kallvikintien reunassa on rakennusala 2-kerroksista asuinrakennusta varten. Tonttitehokkuus on e = 1.78 eli 6 289 k-m2.

 

Asuinkerrostalotontin eteläpuolella oleva tontti 7 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jonka tonttitehokkuus on e = 0,45 eli 432 k-m2. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen.

 

Ulappasaarentien ja Vuosaarentien kulmauksessa on pieni pysäköintitontti (LPA), joka on osoitettu tonttien 6 ja 7 liike- ja toimistotiloja varten.

 

Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 6 721 k-m2.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Asuinkerrostalotontille 6 on vuonna 2005 myönnetty rakennuslupa, jossa tontin 7 liikerakennusoikeus on siirretty tontille 6 sijoittamalla liiketilaa asuinkerrostalon pohjakerrokseen. Tontin 6 rakennusoikeus on ylitetty 3 %:lla. Samalla on käytännössä estetty tontin 7 rakentaminen. Kau­punkisuunnitteluvirasto on puoltanut poikkeamista lausunnossaan 11.3.2004 tontin 6 rakennusluvasta ja lausunnossaan 2.11.2005 tonttien 7 ja 8 rakennusluvista.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Kaava-alueelle on syksyllä 2006 valmistumassa asuinkerrostalo pohjakerroksen myymälätiloineen.

 

Tontit sijaitsevat Keski-Vuosaaren kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävän 1960-luvulla raken­­tuneen kerrostaloalueen eteläreunalla. 

 

Kaava-alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

 

Liikennemelua aiheuttavat Kallvikintie, jonka liikennemäärä on 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja Vuosaarentie, jonka liikennemäärä on 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tavoitteena on selkiyttää alueen asemakaavatilannetta päivittämällä ase­makaava rakenteilla olevan suunnitelman ja rakennusluvan yhteydessä myönnettyjen poikkeamisten mukaiseksi.

 

Nykyinen asuinkerrostalotontti 6 sekä sen etelänpuoleiset liike- ja toimis­torakennusten tontti 7 ja pysäköintitontti 8 yhdistetään yhdeksi asuin­kerrostalojen tontiksi (AK). Uuden tontin rakennusoikeus on asuin­kerrostalotontille myönnetyn rakennusluvan mukaisesti 6 700 k‑m2. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 21 k-m2.

 

Entisestä liike- ja toimistorakennusten tontista ja pysäköintitontista muodostuu asuinkerrostalotontin piha-aluetta. Entiselle pysäköintitontille on osoitettu pysäköimispaikka, ja tontista on liitetty pieni osa katualueeseen mahdollisia tulevia katualueen järjestelyjä varten.

 

Rakennusten kerrosluku ja muut kaavamääräykset, kuten julkisivujen ääneneristävyyttä ja pohjaveden suojelua koskevat määräykset, säilyvät ennallaan voimassa olevan asemakaavan mukaisina.

 

Kaava-alueen pinta-ala on 5 015 m2, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta on 4 983 m2 ja katualuetta 32 m2.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen, eikä sillä ole näkyviä ympäristövaikutuksia. Muutos selkiyttää alueen asemakaavatilannetta. Yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi ei ole tarpeen.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asema­kaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 23.8.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 4.–15.9.2006.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.11.–1.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että korttelin sisällä siirretään raken­nusoikeuksia maan­omistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamis­tapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai kes­kipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑mää­räyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrat­tavissa oleva tarkistus.

 

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maan­käy­tön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkea­mis­ta kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitse­van yhtenäisen raken­nustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54085 tonttien nro 6–8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.10.2006 päivätyn piirustuksen nro 11609 mukaisena.

 

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11609 (Vuosaaren tontit 54085/6 - 8)

 

 

 

 

4

NS. LINNUNLAULUN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11638)

 

Khs 2006-2815

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006) mm., että Kvsto päätti 15.1.1997, että 11. kaupunginosan (Kallio) ns. Linnunlaulun alueen asemakaavaa muutetaan. Samalla Kvsto päätti määrätä alueen rakennuskieltoon. Khs on jatkanut viimeksi 13.12.2004 rakennuskieltoa 15.1.2007 asti.

 

Suunnittelutilanne          Linnunlaulu, lukuun ottamatta rata-aluetta, on Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin Yleiskaava 2002:n mukaista virkistysaluetta.

 

Radan länsipuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava nro 447. Radan itäpuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava nro 5958. Asemakaavoissa ei ole osoitettu nykyisiä rakennuksia.

 

Radan itäpuoli on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Radan länsipuoli on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa.

 

Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa ja kaupunki on tehnyt maanvuok­­rasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkois­­osassa oleva huvila nro 14 on kaupungin omistama.

 

Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkirata on rakennettu Linnunlaulun kohdalla kaupunginvaltuuston 11.2.1998 tekemän päätöksen mukaisesti.

 

Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat antaneet Linnunlaulun alueen ja huviloiden säilyttämistä koskevat lausunnot.

 

Khs hyväksyi 26.8.1996 Linnunlauluun Töölönlahden puistoalueiden maisema-arkkitehtuurikilpailua varten kaupunkisuunnittelulliset lähtökohdat. Kilpailun tulos julkistettiin 13.1.1998.

 

Asemakaavan laatiminen ja rakennuskielto

 

Linnunlaulun alueelle on tarkoitus laatia hyväksyttyjen tavoitteiden mukainen asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Linnunlaulun asemakaavoitus alkaa vuonna 2008. Asemakaavatyön arvioidaan kestävän kaksi vuotta.

 

Jotta asemakaavan muuttamiselle ja toteuttamiselle luotaisiin edellytykset, tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11638/14.12.2006 ilmenevän alueen (Linnunlaulu) rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11638/14.12.2006 ilmenevän 11. kaupunginosan ns. Linnunlaulun alueen rakennuskieltoaikaa 15.1.2009 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11638 (Linnunlaulun alue)

 

 

 

 

5

OULUNKYLÄN TONTIN 28025/8 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11614)

 

Khs 2006-2617

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.11.2006) mm., että Khs päätti 21.2.2005 määrätä 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28025 tontin nro 8 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin suojeluarvot otetaan huomioon. Tontti on yksityisessä omistuksessa.

 

Taustaa                             Oulunkylän alueella on vielä jäljellä muutamia vanhoja huvilarakennuksia, joista yksi sijaitsee Pellavapellontie 5:ssä. Rakennus on vuodelta 1927, ja omistajan mukaan talon runko on peräisin Neitsytpolulla sijain­neesta huvilasta ja rakennettu ruotsalaisen tyyppipiirustuksen mukaan. Ullakko on muutettu asuinkäyttöön ilmeisesti 1930-luvulla. Tontin rakennusoikeudesta (760 k-m2) on käytetty 236 k-m2 eli jäljellä on 524 k‑m2. Rakennukselle haettiin purkulupaa 13.10.2004. Hakija perusteli hakemustaan sillä, että tontin rakennusoikeuden käyttö vaati rakennuksen purkamisen.

 

Kaupunginmuseo antoi purkamislupahakemuksesta lausunnon 11.11.2004 todeten, että vaikka Pellavapellontie 5:n asuintalo ei edustakaan varsinaista oulunkyläläistä huvilarakennusta, liittyy rakennus väljine tontteineen kuitenkin historiallisesti edelleen kyseiseen aikakauteen. Kaupunginmuseo piti tärkeänä, että kaikki vielä säilyneet Oulunkylän huvilayhdyskunnan aikaiset ja siihen historiallisesti liittyvät rakennukset säilytetään myös tuleville polville. Museo esitti, että tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asuintalon purkamisesta pidättäydytään ja etsitään edelleen säilyttäviä vaihtoehtoja tontin täydennysrakentamiselle.

 

Suunnittelutilanne          Tontilla on voimassa 5.3.1987 vahvistettu asemakaava nro 9073. Asemakaavan mukaan tontti (1 899 m2) on erillispientalojen korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tontin tehokkuus e = 0.4. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti ja lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tont­tim2 kohti eli tässä tapauksessa viisi asuntoa. Tontin muodon ja maaston kaltevuuden vuoksi rakennusoikeuden täysimääräinen hyödyntäminen tontilla nykyinen rakennus säilyttämällä on vaikeaa mutta ei mahdotonta.

 

Tontin eteläreunaan muodostettaville tonteille on suunniteltu kaksi oma­kotitaloa siten, että huvilarakennukselle jää niiden välistä näkymä etelään. Kaavamuutoksessa huvilarakennukselle osoitetaan suojelumerkintä (sr-2), jolla turvataan rakennuksen säilyminen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää myös muiden Veräjämäen huviloiden osalta asemakaavojen ajantasaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden suojelun kannalta.

 

Rakennuskielto               Asemakaavan muutostyön keskeneräisyyden vuoksi tulisi em. tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaa­vaosaston piirustus nro 11614/16.11.2006).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan korttelin nro 28025 tontin nro 8 rakennuskieltoaikaa 21.2.2009 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11614 (Oulunkylän tontti 28025/8)

 

 

 

 

6

KULOSAAREN TONTIN 42014/7 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11631)

 

Khs 2006-2669

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.11.2006) mm., että ympäristöministeriö on 28.5.1985 vahvistanut Kulosaaren länsiosan asemakaavan muutoksen nro 8620. Kiinan Kansantasavallan Suomen Suurlähetystön esittämän muistutuksen johdosta lähetystön omistuksessa oleva tontti 42014/7 (Vanha kelkkamäki 11) rajattiin asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolelle, jolloin tontille jäi edelleen voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan rakennuskielto. Kieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi Khn 20.12.2004 tekemällä päätöksellä 16.1.2007 asti.

 

Tontin rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 16.1.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella, jotta Kulosaaren huvila-alueen asemakaavan muutostavoitteet voitaisiin myös tämän tontin osalta turvata (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11631/23.11.2006).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 42. kaupunginosan korttelin nro 42014 tontin nro 7 rakennuskieltoaikaa 16.1.2009 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11631 (Kulosaaren tontti 42014/7)

 

 

 

 

7

KANNANOTTO XXXX XXXX:N YM. MUISTUTUKSEEN NS. JOLLAKSEN ITÄNIITYNNIEMEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (11470)

 

Khs 2005-2472

 

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijöistä XXXX XXXX ym. ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytänei­den muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Kaavan sisältö

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11470 (Laajasalon kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavaehdotus sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus) koskee Itä-Jollaksen pohjoisosaa. Suunnitelman aluevaraukset perustuvat 19.2.2001 vahvistettuun Itä-Jollaksen osayleiskaavaan, jotka myös sisältyvät Helsingin yleiskaava 2002:een.

 

Asemakaavan tavoitteena on osoittaa jonkin verran ympärivuotista asutusta Poikasaartentien varteen säilyttäen alueen merkittävät maisema-, luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Aluevarausten rajaukset pohjautuvat Itä-Jollaksen osayleiskaavaan.

 

Virkistyskäyttöön varataan arvokkaimmat näköalakalliot ja ne rantaosuudet, jotka eivät kuulu rakennusten pihapiiriin tai arvokkaaseen huvilaympäristöön. Ympärivuotisia asuntoja lisätään ainoastaan alueelle, jonne kaupungin vesihuoltojärjestelmä tultaneen ulottamaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden käyttö pyritään ratkaisemaan niin, että rakennusten ja huvilaympäristön arvo säilyy.

 

Asemakaavan muutoksella pyritään toisaalta varmistamaan Poikasaartentien maastollisesti vaikeimman osuuden toimivuus, toisaalta huolehtimaan nimistöstä.

 

Kaavaehdotuksessa laajennetaan alueen eteläosassa aiemmas­sa Tonttuvuoren asemakaavassa varattua luonnon- ja maisema­suo­je­lu­aluetta. Lähivirkistysalueeksi varataan 5,2 ha. Uudisrakenta­minen keskittyy Poika­saartentien varteen, johon tulee kaupungin kunnallistekniikka. Asemakaava mahdollistaa yhteensä 21 uutta omakoti­asuntoa nykyisten asuntojen, huviloiden ja mökkien lisäksi. Kokonaiskerrosala Poikasaartentien varrella on 5 870 m2 suojellut rakennukset ja pohjoisrannan loma-asunto mukaan lukien. Lisäksi saunoja tms. saa rakentaa 675 m2. Itärannan kiinteistöt, jotka eivät ole liitettävissä kunnallistekniikan verkostoon, ovat huvila-alueita tai lomakäyttöön tarkoitettuja alueita. Neljän olemassa olevan huvilan lisäksi saa rakentaa kaksi uutta kesämökkiä. Kaava-alueen asukasluku voi lopputilanteessa nousta noin sataan. Asemakaavan muutokset koskevat Tonttuvuoren asemakaavassa vahvistunutta katualuetta sekä nimistöasioita.

 

Syrjäinen ja luonnonkaunis Itäniitynniemi jää valtaosaltaan rakentamatta. Kaava-alueen maa-ala on 20,1 ha.

 

Muistutuksen keskeinen sisältö

 

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja Elcoteq SE:n puolesta Erkki Orava käsittelevät (13.1.2006) muistutuksessaan seuraavia kysymyksiä:

 

1. Poikasaartenkuja: Poikasaartenkujalla on liian jyrkkä mutka. Katu ei täytä pelastuslaitoksen ajoneuvojen asettamia vaatimuksia.  Katu ei ole maarekisterin rasitealueella. Maarekisterin rasiteoikeudet eivät poistu asemakaavoituksen keinoilla.

 

2. Kyseenalainen rakennuslupa: Kiinteistölle RN:o 1:1073 vuonna 1998 myönnetyssä rakennusluvassa kulkuyhteys on rasitteesta poiketen merkitty kokonaan naapurikiinteistön (1:995 + 1:1059) alueelle. Asemakaavassa halutaan vahvistaa syntynyt tilanne.

 

3. Suojelukohteena entinen kiviaita: Poikasaartenkujan linjaukseen on vaikuttanut entinen kiviaita, jota osittain on käytetty tukimuurina kiinteistön 1:1073 rakentamisen yhteydessä ja jonka länsipää on kiinteistön 1:995 alueella. Kivimuuria ei näy vuoden 1961 kartassa. Kivimuurin suo­jelumerkintä lisättiin suunnitelmaan ensimmäisen kaavaluonnosvaiheen jälkeen.

 

4. Virheellistä tietoa alueen historiasta: Toisin kuin asemakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksia kuvaavassa tekstissä sanotaan, kiinteistöjen 1:1004 ja 1:1005 rakentamiseen 1960-luvulla ei tarvittu poikkeuslupaa.

 

5. Poikasaartentie ja luonnonsuojeluvaraus: Maarekisteriin merkitty oikeus 5 m leveään tiehen tulisi toteuttaa koko matkalla. Khn kanta luonnonsuojelulain tulkinnasta suhteessa maarekisteriin merkittyihin rasiteoikeuksiin olisi toivottava. Harvinaisista kasviesiintymisistä Poikasaartentien molemmin puolin ei ole näyttöä eikä asiakirjaa.

 

6. Poikasaartentien kaavamerkintä: Merkintä pp/5 tai osittain pp/4 ei vastaa tien käyttötarkoitusta ja luonnetta. Katu ei sovellu pyöräilyyn.

 

7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös rakennuksen sijainnista tontilla asemakaavassa: Korkein hallinto-oikeus on valituksen johdosta kumonnut pientaloalueen kaavan, koska kaava ei riittävän selvästi määrännyt rakennusten tarkkaa sijaintia tontilla. Itäniitynniemen kaavaehdotuksen tonteilla 49265/7 ja 8 on myös liian suuret ja väljät rakennusalat eikä ehdotuksessa ole niitä ehtoja, jotka liittyivät kiinteistölle myönnettyyn rakennuslupaan 49-3449-A-97.

 

./.                   Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa muistutuksen johdosta (8.6.2006) asiakohdittain seuraavaa:

 

1. Poikasaartenkujan suunnittelussa on otettu huomioon korkeussuhteet, puusto ja kivimuuri sekä katuun rajoittuvien kiinteistöjen rakennettavuus ja tontilleajo. Katualueen leveys on määritelty tarvittavien näkemien ja ajettavuuden mukaan ja täyttää myös isojen (esimerkiksi pelastuslaitoksen ajoneuvojen) asettamat vaatimukset. Maarekisteriin merkitty rasite ei sido asemakaavoitusta. Rasite poistetaan tontin rekisteröinnin yhteydessä, jos se on käynyt tarpeettomaksi.

 

2. Kulkuyhteys kiinteistölle 1:1073 (tontit 49265/10 ja 11) on rakennusluvassa osoitettu olemassa olevalta tieltä niin, että kummallekin rakennukselle on ajoyhteys. Tie on vanhastaan kyseisessä kohdassa aivan eri paikassa kuin tierasite. Asemakaavassa katuyhteys on ratkaistu tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

3. Kivimuurin suojelumerkintä lisättiin kaavaluonnokseen useiden hallintokuntien, mm. kaupunginmuseon edustajien kanssa tehtyjen maastokäyntien jälkeen. Samalla merkittiin suojelumerkinnällä muitakin muureja, joista osa puuttuu vuoden 1961 kartasta. Ensimmäisen kaavaluon­noksen lähetekirjeessä todettiin, että "joitakin kaavaluonnoksen rajoja ja merkintöjä joudutaan vielä tarkistamaan keväällä lumen sulettua. Kevään maastokäynnit tuskin aiheuttavat periaatteellisia muutoksia yksityisten kiinteistöjen osalta, kyseeseen tulevat lähinnä rakennusalojen sovittaminen paremmin maastoon ja suojelumääräysten tarkistukset." Muutettu luonnos lähetettiin osallisille maininnalla, että tarkistuksista osa liittyi suojelutavoitteisiin. Katualueen rajausta ei suojelumerkinnän lisäämisen takia muutettu, mutta huomautusten ja tarkennetun katusuunnittelun johdosta katualuetta levennettiin ajettavuuden parantamiseksi lähinnä kiinteistön 1:691 puolelle (josta ei ole tehty muistutusta).

 

4. Oleellista kaavan toteuttamisen vaikutuksia koskevassa tekstissä ei ollut se, minkälaisilla luvilla eri rakennukset on rakennettu, vaan se, että kunnallistekniikkaa edellyttävää asutusta oli syntynyt jo ennen nykyis­tä kaavoitusvaihetta.

 

5. Ainoa Poikasaartentien kohta, jolla ajoradan enimmäisleveys on rajoitettu alle 5 m:ksi (muutetun ehdotuksen mukaan 4,5 m:ksi), on n. 90 m:n lähes suora osuus Itäniityn alavan laakson poikki. Katualue on kuitenkin tässäkin enimmäkseen lähes 10 m leveä, koska katua joudutaan nostamaan ja luiskat vievät tilaa. Khs käsittelee kaavaehdotusta ennen valtuustokäsittelyä. Lehtokieloesiintymät laakson ja rinteen taitekohdassa on viimeksi todettu ympäristökeskuksen sekä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja asemakaavaosaston edustajien maastokäynnillä alkukesästä 2005.

 

6. Poikasaartentien merkintä on pp/t 5 (tai 4; luku ilmaisee ajoradan enimmäisleveyden) eli jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontilleajo on sallittu. Merkinnällä ei erityisesti osoiteta katua pyöräilyreitiksi vaan sen tarkoituksena on rajoittaa muuta kuin tonteille suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä. Itä-Jollaksen muillakin tonttikaduilla on sama merkintä.

 

7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, johon muistutuksessa vedotaan, koski kymmenien tonttien (noin tuhannen asukkaan) pientaloaluetta, jolla kaava olisi sallinut asuinrakennusten sijoittamisen 2 m:n päähän tontinrajasta ja aputilojen sijoittamisen rajaan kiinni. Lisäehtoja olisi tällöin jouduttu asettamaan rakennuslupakäsittelyssä. Tapausta ei voi rinnastaa Poikasaartenkujan tontteihin, joilla esimerkiksi palomääräysten edellyttämien rakennusten etäisyyksien toteutuminen on varmistettu rakennusalojen rajoilla.

 

Tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalojen rajauksessa on rakentamiselle jätetty väljemmät puitteet kuin alueen muilla tonteilla, koska huomattava osa tonteista on koilliseen ja pohjoiseen viettävää, virkistysalueeseen rajoittuvaa jyrkkää kalliota, jonka alapuolelle lisäksi tulee jätevesipumppaamo, ja tontit tästä syystä vaativa talonsuunnittelukohde. Kiinteistöä koskevat aiemmat lupahankkeet, joihin muistutuksessa viitataan, eivät sellaisenaan ole enää ajankohtaisia.

 

XXXX:n kirje 30.6.2006 Khlle

 

XXXX XXXX toteaa (30.6.2006) mm., että kirjeen sivulla 4 on lyhennelmä muistutuksesta (tämän kirjeen liite 1). Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asiaa lyhennelmän pohjalta eikä ole ilmeisesti tutustunut alkuperäiseen muistutukseen. Lyhennelmä ei anna oikeata kuvaa asioista, koska yksityiskohdat on poimittu 13.1.2006 päivätystä muistiosta valikoivasti.

 

Tarpeettomien valitusten välttämiseksi olisi tärkeätä, että Khs arvioisi kysymyksiä alkuperäisen muistutuksen perusteella.

 

Lyhennelmä ja lautakunnan lausunnot antavat aiheen seuraaviin huomautuksiin:

 

1. Kaupunkisuunnittelulautakunta on sitä mieltä, että Poikasaartenkuja täyttää pelastuslaitoksen vaatimukset. Jyrkkä mutka kadun puolivälissä ei täytä pelastusajoneuvojen 10 m kääntösädevaatimusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on viimeksi vuonna 1997 esitellyt toteuttamiskelpoisen tieratkaisun (tämän kirjeen liite 2), mistä ei ole mainittu lyhennelmässä.

 

2. Kiinteistölle 1:1073 (tontit 49265/10 ja 11) ei rakennusluvassa ole osoitettu ajoyhteyttä, kuten lautakunnan lausunnossa väitetään. Rakennusvalvontaviraston sisäisessä muistiossa nimenomaan sanotaan, että he eivät puutu asiaan. Viraston muistion kysymykset osoittavat, että lakia ei ole noudatettu. Nykyisen tien käyttö kiinteistön 1:995 + 1:1059 alueella perustuu vain maanomistajan hyväntahtoisuuteen. Tietä käyttävillä naapurikiinteistöillä ei ole laillista tai sopimuspohjaista käyttöoikeutta tiehen. Tie olisi ollut aikoja sitten toteutettavissa vuonna 1963 perustetulla tiealueella kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 1997 laatiman tiesuunnitelman mukaisesti.

 

Kaavoittaja oli mukana käsiteltäessä tieasiaa kaupunkisuunnitteluviraston tiloissa 24.4.1997. Kuinka on mahdollista, että hän heti seuraavana vuonna 1998 teki pahan virheen lisätessään laittoman ajoyhteyden viralliseen rakennuslupakarttaan maanomistajan tietämättä ja häntä kuulematta.

 

Kiinteistön 1:995 + 1:1059 omistaja kokee, että hänellä ei ole kykyä puolustaa oikeuksiaan.

 

3. Kiinteistön 1:1073 omistaja kertoi, että hän oli lausuntovaiheessa suullisesti toivonut kivimuurin säilyttämistä. Hän ei tiennyt suojelumerkinnästä eikä ollut sitä lainkaan pyytänyt. Kivimuurin suojelusta ei Museovirasto eikä kaavoittaja ole olleet yhteydessä kiinteistönomistajiin. Perusteita suojelulle ei ole lainkaan esitetty.

 

Kiinteistön 1:691 aiempi omistaja sanoi useassa yhteydessä, että kiviaita kuuluu kiinteistö Pesäpuulle, mikä lohkottiin vuonna 1949 kantatilasta. Vuonna 1961 päivätyllä kartalla aitaa ei vielä ole näkyvissä. Kiinteistö 1:691 on sittemmin siirtynyt toisille omistajille, jotka eivät ole olleet selvillä kaikista asioista. 

 

Suojelumerkintä kaavassa on niin huomaamaton, että se havaittiin sattumalta tutkittaessa Poikasaartenkujan sekä Poikasaartentien toteutusta risteysalueella. Päivämäärää vailla olevassa lähetekirjeessä ei näin tärkeästä asiasta ole mainintaa. Kartta oli ilman päivämäärää ja numeroa, kuten edellinenkin kartta. Karttojen eroittaminen toisistaan on pulma ja näihin asiakirjoihin on vaikea myöhemmin vedota eivätkä ne ole oikeuskelpoisia.

 

Vaikuttaa siltä, että suojelulla halutaan perustella tienmutkaa Poikasaartenkujalla ja tällä tavalla kuitata kaavoittajan tekemä paha virhe. Samaan päämäärään tähdätään oletettavasti uusilla tielinjan määrityksillä. Autopaikat tierasitealueella haluttaisiin säilyttää, mikä lienee pääsyy tiemutkan syntymiseen (tämän kirjelmän liite 3).

 

4. Lyhennelmä jättää tämän kohdan pääasian kokonaan mainitsematta.

 

Kaavaselostuksessa sanotaan:

 

”Luonnon- ja maisemansuojelualueelle saattaa aiheutua haittavaikutuksia kadun ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vaikutuksia ei kuitenkaan voida suoranaisesti pitää asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvina.” Tällä halutaan syyllistää kiinteistönomistajia, jotta heiltä voitaisiin periä kolminkertaisia maksuja kunnallistekniikasta. Syy on kyllä kaupunkisuunnittelussa, koska aikaisempiin suunnitelmiin nähden rakentamista on tuntuvasti karsittu. Valmis asemakaava 1960-luvulla on ollut ohjeena rakentamiselle ja tierasitealueen perustamiselle. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi 17.7.1964 Khlle lausunnon: ”Ko. Laajasalon tilat RN:o 1:1004, 1:1005, 1:992–1:996 muodostavat yhtenäisen omakotialueen Saunalahden rannalla”.

 

Luonnonsuojelu ei ole ilmaista. Miksi paikallisten kiinteistöjen tulisi maksaa suojelusta johtuvia kustannuksia? 

 

5. Muistutuksessa halutaan nimenomaan tietää, katsooko Helsingin kaupunki olevansa velvollinen noudattamaan luonnonsuojelulain 24 §:ää, koska kaavoittaja toimii vastoin tätä pykälää. Muistutuksen liitteenä on kopio oikeuskanslerin kirjeestä koskien luonnonsuojelualueen perustamista kunnan omistamalle maa-alueelle. Maisema- ja luonnonsuojelualueesta ei 8 vuoden aikana ole saatu aikaan edes esitystä ympäristölautakunnalle ja tätä seuraavalle lausuntokierrokselle. Kaavoittaja johtaa päättäjiä harhaan käyttämällä aluevarauksesta käsitettä maisema- ja luonnonsuojelualue.

 

Luonnonsuojelun käyttö tienrakentamisen esteenä on täten vailla laillista pohjaa. Lehtokielo ei kuulu luonnonsuojelulain perusteella suojeltaviin kasveihin eikä sen kasvupaikasta ole laadittu karttaa tai asiakirjaa.

 

On käsittämätöntä, että tien 90 m matkalla tulisi olla 0,5 m kapeampi kuin muu osuus Poikasaartentiestä. Pengerkorkeus on riippumaton tien leveydestä. Tasalevyinen tie on ehdottomasti turvallisin.

 

6. Poikasaartentien kaavamerkintä ei ole asetuksen mukainen, kuten muistutuksessa on todettu. Asetus on tullut voimaan 31.3.2000. Sillä ei ole merkitystä, mikä aikaisemmin on ollut tapana. Merkintä vaikuttaa tien hoitoluokkaan ja sen rakentamismääräyksiin.

 

7. Korkein hallinto-oikeus sanoo kaavan kumoavassa päätöksessään, että asemakaava laaditaan kaupungin yksityiskohtaista rakentamista varten ja pientaloalueen kaava ei määrännyt riittävän selvästi rakennuksen tarkkaa sijaintia tontilla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös perustui myös havainnekuvaan, jota ei lähetetty asianosaisille eikä edes asetettu nähtäville kaavan ollessa julkisesti nähtävänä. Kun havainnekuva selvästi poikkeaa asemakaavasta, ei sitä ilmeisesti haluttu näkyville. Varsinainen pulma on se, että yhden asuintalon tontille pyritään ahtamaan kaksi taloa naapurikiinteistön kustannuksella. Tasapuolisuus rakennusalojen etäisyyksissä rajoista on unohtunut.

 

Kaj toteaa kaupunkisuunnitteluvirastolta saadun selvityksen perusteella, että pitkästä muistutuksesta joudutaan aina laatimaan esityslistalle lyhennelmä. Muistutus on kokonaisuudessaan jaettu esityslistan liitteenä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, jotka ovat myös voineet tutustua esittelijällä oleviin muistutuksen liitteisiin. Lyhennelmään on pyritty ottamaan kaikki ne seikat, joilla saattaa olla merkitystä käsittelyn kannalta. Seuraavassa on kirjeeseen vastattu asiakohdittain. 

 

1. Kadun soveltuvuus pelastusajoneuvoille

 

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelija on kadun mitoituksessa käyttänyt apunaan tietokoneohjelmaa, jolla isojen ajoneuvojen kuten pelastusajoneuvojen liikkumista on simuloitu.

 

2. Ajoyhteys kiinteistölle RN:o 1:1073 (tonteille 49265/10 ja

11); Poi­kasaartenkujan linjaus asemakaavaehdotuksessa ja

luonnoksessa vuodelta 1997

 

Kiinteistön 1:1073 rakennuslupahakemuksen asemapiirroksessa ajoyhteys on osoitettu nykyiseltä tieltä (joka lähes koko matkalla on tierasitealueen ulkopuolella). Rakennusvalvontaviraston merkintä puuttuvasta rakennuslupakartasta tarkoittanee otetta alueen peruskartasta.

 

Asemakaavaehdotuksessa Poikasaartenkuja on pyritty linjaamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ajettavuuden ja tonttiliittymien kannalta. Maaston korkeussuhteiden takia täysin tierasitteen mukainen ratkaisu ei ollut mahdollinen. Kiinteistön 1:1073 omistajilla on kiinteistönmuodostamislakiin (62 §, 62 a §, 62 b §) perustuva velvollisuus lunastaa kiinteistöjen RN:o 1:995 ja 1:1059 ne osuudet, jotka asemakaavassa on sisällytetty tontteihin 49265/10 ja 11, joten ratkaisu on kiinteistöjen RN:o 1:995 ja 1:1059 omistajan kannalta edullisempi kuin jos nämä osuudet olisi kaavoitettu katuvaraukseen kuuluviksi (tällöin niistä ei olisi maksettu korvausta). Alueen rakennusoikeudet on suhteutettu tilan alkuperäiseen pinta-alaan ennen katuvarausta.

 

Poikasaartentien ja -kujan luonnos vuodelta 1997 liittyy osa­yleis­kaavan valmisteluun. Suunnittelujärjestelmän luonteeseen kuuluu, että edellisten työvaiheiden suunnitelmat tarkentuvat tai muuttuvat asemakaavavaiheessa, jolloin on käytettävissä tarkempia tietoja maaston ja maiseman erityispiirteistä. Korkeussuhteista saatiin uusia mittaustuloksia asemakaavaa varten. Kivimuuriin kiinnitettiin huomiota kiinteistön RN:o 1:1073 lupakäsittelyn yhteydessä vuonna 1998.

 

3. Poikasaartenkujan kivimuuri

 

Kivimuurin suojelu on alueen kaavoitusperiaatteiden mukaista. Suunnittelun kuluessa suojeluun liittyviä merkintöjä ja kaavamääräyksiä täyden­nettiin laajalla kaava-alueella useissa kohdissa. Lain edellyttämän vuorovaikutusprosessin lisäksi osallisia informoitiin suunnittelun kulusta ylimääräisillä kirjeillä, joiden liitteinä oli suunnitelman kyseisen vaiheen pienennös ja joissa kerrottiin suurpiirteisesti muutosten aiheista.

 

4. Kiinteistönomistajien syyllistäminen

 

Kyseisessä esityslistan kohdassa todetaan, että kunnallistekniikan ulottamisen alueelle tekivät tarpeelliseksi jo 1960-luvun rakennuslupapäätökset. Toteamusta ei tulisi mitenkään voida tulkita kiinteistönomistajien syyllistämiseksi, ovathan rakennuslupapäätökset virkamiesten tekemiä ja puoltamia, eikä se liity Helsingin Veden veloitusperiaatteisiin.

 

5. Luonnonsuojelulaki ja asemakaavan aluevaraukset

 

Itäniitynniemen luonnonsuojelualueen perustaminen tai sen valmistelu ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain 24 §:n kanssa.

 

Helsingin ympäristökeskus ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi viedä asiaa eteenpäin ennen kuin asemakaavassa on riittävän tarkan suun­nittelun tuloksena sitovasti osoitettu kadunrakentamiseen tarvittavat varaukset, koska luonnonsuojelualueella voidaan suorittaa vain sen hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Asemakaavan SL/k-merkintä (Luonnon ja maisemansuojelualue, joka on varattu kunnan tarpeisiin) on kaavallinen aluevaraus eikä ilmaise, että kyseessä olisi luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Asemakaavassa voi olla myös muita syitä poiketa kadun normaalipoikkileikkauksesta kuin rauhoitettu kasvi tai muu virallisella päätöksellä suojeltu kohde (esimerkiksi Matosaarentie Itä-Jollaksen eteläosassa).

 

6. Poikasaartentien kaavamerkintä

 

Poikasaartentien merkintä ei ole minkään asetuksen vastainen. Merkinnällä rajoitetaan muuta kuin tonteille suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä, koska kadulle on haluttu rauhallista luonnetta ja koska kadun varrella ei ole yleisiä pysäköintipaikkoja eikä sellaista toimintaa, että muu kuin kiinteistöille suuntautuva ajoneuvoliikenne olisi välttämätön.

 

7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja Itäniitynniemen

kaavaehdotuksen rakennusalat (tontit 49265/7 ja 8)

 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskee aivan toisenlaista ta­pausta. Itäniitynniemessä rakentamisalueet on määritelty riittävän tarkkaan myös tonteilla 49265/7 ja 8. Tonteille on asemakaavassa jätetty väljemmät rakennusalat kuin muille tonteille, koska vaikean maaston takia parhaiden rakennuspaikkojen löytäminen edellyttää asemakaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Asemakaavan havainnekuva on ollut esillä asemakaavan ollessa nähtävillä eikä se ole miltään osin ristirii­dassa asemakaavan kanssa. Kiinteistölle RN:o 1:1091 on koko suunnitteluprosessin aikana ollut osoitettuna kaksi rakennuspaikkaa, ja rakennusoikeus on sama kuin 1990-luvulla myönnetyssä poikkeusluvassa. Asiasta ei ole aikaisemmin esitetty vastalauseita.

 

Kaj toteaa vielä, että kuten edellä esityslistalta ilmenee, kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut riittävän ja perusteellisen vastauksen muistuttajan vaatimuksiin. Kaj yhtyy lisäksi esityslistalta ilmenevään, kaupun­kisuunnitteluvirastosta saatuun selvitykseen muistuttajan 30.6.2006 kirjeen johdosta ja toteaa, ettei kirje anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

 

Kaj toteaa lopuksi, että asiakirjat ovat nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen asian esittelijällä.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen kannanoton kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuk­seen.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle ym.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

XXXX XXXX:n ym. muistutus Jollaksen Itäniitynniemen asemakaava-asiassa

 

 

 

 

8

PIHLAJAMÄEN KERROSTALOALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11627)

 

Khs 2006-2731

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.11.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa 38. kaupunginosan (Malmin) Pihlajamäen Pihlajamäentien pohjoispuoleisella kerrostaloalueella.

 

Khs päätti 3.2.2003, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11389 rajatun Pihlajamäen alueen asemakaavaa muutetaan siten, että rakennuskannan ja maiseman suojelutarve tulee huomioon otetuksi, ja että alue määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Khs on 31.1.2005 jatkanut rakennuskieltoa 3.2.2007 saakka.

 

Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin merkkikohde niin alueen asemakaavoitukseen liittyvien seikkojen kuin arkkitehtuurinkin perusteella. Museovirasto on liittänyt Pihlajamäen kerrostaloalueen raken­nettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -luetteloon, (RKY-1993-tietokanta). Valtioneuvosto on vuoden 2000 lopulla hyväksynyt kyseisen luettelon otettavaksi huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

 

Pihlajamäen rakennuskanta ja maisema on inventoitu vuosina 2000–2002.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.5.2006 puoltanut asemakaavan muutosehdotuksen nro 11520 hyväksymistä.

 

Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 18.8.–18.9.2006. Siitä on jätetty yksi muistutus ja annettu lausunnot. Näiden vastineet on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle tammikuussa 2007.

 

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11627/30.11.2006 ilmenevän alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 3.2.2009 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella. Raken­nuskielto raukeaa, kun valmisteilla oleva asemakaavan muutos hyväksytään.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11627/30.11.2006 ilmenevän 38. kaupunginosan Pihlajamäen kerrostaloalueen rakennuskieltoaikaa 3.2.2009 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunki­suunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11627 (Pihlajamäen kerrostaloalue)

 

 

 

 

9

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN PANUNTIE 11:N KANSSA OULUNKYLÄN KORTTELIA 28179 YM. KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 11531

 

Khs 2006-1811

 

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Aloitteen Oulunkylän korttelin nro 28179 ym. asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka omistaa tonttia hallitsevan Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 11:n koko osakekannan.

 

Tontinomistajan kanssa on käyty maankäyttösopimusneuvottelut Khn päätöksen 9.2.2004 mukaisesti.

 

Neuvottelujen tuloksena tontinomistajan kanssa ehdotetaan tehtäväksi kaavamuutoksen tuomasta tontin 28179/2 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta sopimus, jonka mukaan tontinomistaja suorittaa kaupungille 1 500 000 euron korvauksen.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Korttelissa nro 28179 on voimassa 5.4.1991 vahvistettu asemakaava nro 9823 (lainvoimainen 19.4.1991).

 

Tontti 28179/2 kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K). Rakennusoikeus on merkitty kaavaan kerrosalaneliömetreinä rakennusalalle ja se on 11 800 k-m2. Tontilla sijaitsevan nykyisen rakennuksen toimistokerrosala on 9 290 k-m2 ja maantasossa oleva liikepinta-ala 2 510 k-m2.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kortteliin nro 28179 on laadittu tontinomistajan aloitteesta asemakaavan muutosehdotus nro 11531, joka mahdollistaa korttelissa uuden toimistorakennuksen rakentamisen ja liiketilojen laajennuksen sekä pysäköintipaikkojen lisäämisen pihakannelle ja sen alle kolmeen tasoon.

 

Kaavamuutoksen mukainen tontin 28179/2 uusi rakennusoikeus on 25 500 k-m2, josta toimistokerrosalaa 21 800 k-m2 ja liiketilaa 3 500 k‑m2. Toimistokerrosalan lisäys on 12 500 k-m2 ja liiketilan laajennus maantasossa 1 000 k-m2 ja ensimmäisessä kellarikerroksessa 1 000 k‑m2.

 

Autopaikkoja kellarissa on nykyisen rakennuksen kellarikerroksissa 194 ja pihatasossa noin 100 eli yhteensä 294 autopaikkaa. Laajennuksen myötä nykyiset pihapaikat poistuvat ja pysäköinti tapahtuu liikekerroksen tasossa pysäköintikannella ja sen alla kolmessa kerroksessa sekä uudisrakennuksen kellarissa. Autopaikkojen kokonaismäärä on 518.

 

Korttelia halkoo Helsingin Energian omistama 110 kV:n sähkölinja, jonka nykyinen suojavyöhyke on 30 metriä. Tontin rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi ja johdosta rakentamiselle aiheutuvien lisäkustannusten pienentämiseksi on voimajohtoalueen linjausta tarkoitus muuttaa ja korottaa.

 

Sopimusehdotus             Kaavamuutoksen seurauksena tontin 28179/2 arvo nousee merkittävästi, joten tontinomistajan kanssa tulee käydä Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maankäyttösopimusneuvottelut.

 

Tontinomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, jonka perusteella on laadittu sopimus.

 

Sopimuksen mukaan tontinomistaja suorittaa tontin rakentamismahdollisuuksien parantumisesta kaupungille 1 380 000 euron korvauksen.

 

Sopimukseen on otettu ehto tontin halki kulkevan Helsingin Energian 110 kV:n voimajohtoalueen mahdollisesta muutoksesta.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja puoltaa sen hyväksymistä.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 11:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusluonnos

 

 

 

 

10

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VVO RAKENNUTTAJA OY:N KANSSA KANNELMÄEN TONTTIA NRO 33192/2 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11496)

 

Khs 2006-2303

 

Kiinteistölautakunta toteaa (17.10.2006) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         VVO Rakennuttaja Oy:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, mikä liittyy yhtiön Kannelmäessä omistaman tontin 33192/2 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaisi 433 000 euron rahakorvauksen tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.

 

Rakentamaton tontti 33192/2 on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin muuttamisen asuinkäyttöön. Asemakaavan muutoksessa on tontille merkitty 14 000 m2 uutta asuinkerrosalaa.

 

Nykyinen asemakaava

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1997. Kaavan mukaan tontti 33192/2 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), jolla on 15 800 k-m2 rakennusoikeutta. Alueelle saa rakentaa korkeintaan 3–6-kerroksisia rakennuksia. Tontille saa rakentaa maanpäällisen pysäköintikerroksen.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Mitoitus        Kaava-alueen pinta-ala on 7 581 m2. Asuinkerrosalaa on yhteensä

14 000 m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta (e) 1,85.

 

Asuinrakennusten korttelialue (AK)

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on 14 000 m2 kerrosalaa. Asuinkerrostalot ovat 4 ½ - 6-kerroksisia.

 

Autopaikat sijoitetaan kaavan muutoksessa muodostettujen tonttien

6–14 ensimmäiseen kerrokseen, jonka päälle rakennetaan pihakansi. Pihakansi rakennetaan pääasiallisesti leikki-, jalankulku- ja oleskelualueeksi. Pihakansi on rakennettava korkeatasoiseksi pintamateriaalein, kalustein, istutuksin ja valaisimin.

 

Kiinteistölautakunta on kokouksessaan 20.6.2006 antanut lausunnon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11469.

 

Alueen arvo nousee

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten asiasta on käyty Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut.

 

Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan VVO Rakennuttaja Oy suorittaa kaupungille 433 000 euron korvauksen tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Korvaus maksetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään VVO Rakennuttaja Oy:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tekemään sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkennuksia.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusluonnos

 

 

 

 

11

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N SEKÄ XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-2798

 

Laajasalon kylän tila RN:o 1:879 sekä määräala tiloista RN:o 1:243 ja RN:o 1:102; Villinki

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

 

Laajasalon kylän tila RN:o 1:879 sekä

määräala tiloista

RN:o 1:243 ja RN:o 1:102

Outokumpu Oyj / XXXX XXXX

31.10.2006
490 000 euroa

 

Kaupan kohde                 Kaupan kohteena on Laajasalon kylässä sijaitseva tila Kallioranta RN:o 1:879 sekä määräala Laajasalon kylässä sijaitsevista tiloista Stormklippan I RN:o 1:243 ja Stormklippan RN:o 1:102 rakennuksineen. Myytyjen alueiden pinta-ala on yhteensä noin 12 430 m2.

 

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavan laatiminen on kuitenkin alkamassa ja alueen asettaminen rakennuskieltoon asemakaavoituksen vuoksi on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelu-lautakunnalle vielä joulukuussa 2006.

 

Kvston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa alueet on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM). Merkinnän mukaan rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e=0,02 - 0,03. Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa


huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilan RN:o 1:879 alueella sijaitsee kaksi kauppaan kuuluvaa vapaa-ajan rakennusta. Rakennuksista ei kuitenkaan ole rekisterissä tarkempia tietoja.

 

Kauppahinnat ja muut ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 490 000 euroa vastaa yksikköhintaa n. 39,42 euroa/m2 rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

 

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska alue tulee yksityiseen lomanviettokäyttöön, eikä kaupungilla ole mitään erityistä perustetta tilojen hankkimiselle.

 

Lautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 31.10.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt Laajasalon kylässä sijaitsevan tilan Kallioranta RN:o 1:879 sekä määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevista tiloista Stormklippan I RN:o 1:243 ja Stormklippan RN:o 1:102 rakennuksineen Stephen Bandille.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 31.10.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt Laajasalon kylässä sijaitsevan tilan Kallioranta RN:o 1:879 sekä määräalan Laajasalon kylässä sijaitsevista tiloista Stormklippan I RN:o 1:243 ja Stormklippan RN:o 1:102 rakennuksineen Stephen Bandille.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta kaupan kohteesta

 

Liite 3

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

Liite 4

Kauppakirja

 

 

 

 

12

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN VALTION (SENAATTI-KIINTEISTÖT) SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-2801

 

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16711 tontti nro 14; Mannerheimintie 164

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

 

16. kaupunginosa

kortteli 16711

tontti 14

Suomen valtio
(Senaatti-kiinteistöt) / Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera perustamansa yhtiön lukuun

2.11.2006

8 800 000 euroa

 

Kaupan kohde                 Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin 16711 tontti nro 14 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu sairaalarakennusten korttelialueeseen (YS). Tontin pinta-ala on 10 569 m2 ja rakennusoikeus 13 000 k-m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1936 valmistunut 9 201 k-m2:n suuruinen sairaalarakennus sekä kaksi muuta rakennusta, joista ei ole rekisterissä tarkempia tietoja. Sairaalarakennus on entinen keskussotilassairaala Tilkka, joka on asemakaavassa suojeltu merkinnöillä sr-1 ja sr-2. Kauppakirjan mukaan rakennus myydään peruskorjattavaksi.

 

Kauppahinta ja muut ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 8 800 000 euroa vastaa yksikköhintoja n. 832,62 euroa/m2 ja n. 676,92 euroa/k-m2 rakennuksineen.

 

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita kuin luovutuskirjan ehdot.

 

Kauppaehtojen mukaan myyjän tiedossa ei ole, että kohteen maaperä olisi pilaantunut tai rakenteet olisivat pilaantuneet. Myyjä ei vastaa maaperässä tai rakennuksen rakenteissa mahdollisesti ilmenevästä pilaantumisesta, saastumisesta tai haitta-aineista, poistettavasta rakennusmateriaalista tai muusta vastaavasta. Ostaja ilmoittaa huomioineensa niiden mahdollisen ilmenemisen kauppahintaa määritellessään.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kohde on rakennettu ja kokonaiskauppahinta on suuri.

 

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeut-taan 2.11.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin 16711 tontin nro 14 rakennuksineen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle perustamansa yhtiön lukuun.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.11.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan korttelin nro 16711 tontin nro 14 rakennuksineen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle perustamansa yhtiön lukuun.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta kaupan kohteesta

 

Liite 3

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

Liite 4

Kauppakirja

 

 

 

 

13

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OUTOKUMPU OYJ:N SEKÄ XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-2800

 

määräala Laajasalon kylässä sijaitsevasta tilasta Stormklippan I RN:o 1:243; Villinki

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

 

Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:243

Outokumpu Oyj / XXXX XXXX ja XXXX XXXX

27.10.2006
142 000 euroa

 

Kaupan kohde                 Kaupan kohteena on määräala Laajasalon kylässä sijaitseva tilasta Stormklippan I RN:o 1:243 rakennuksineen. Myydyn määräalan pinta-ala on noin 5 800 m2.

 

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkamassa ja alueen asettaminen rakennuskieltoon asemakaavoituksen vuoksi on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelu-lautakunnalle vielä joulukuussa 2006.

 

Kvston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa osa tilasta on merkitty yhteisrantaiseksi loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeksi (RM) ja osa retkeilyalueeksi (VR). Merkinnän mukaan rakentaminen alueella on sallittu tehokkuusluvulla e=0,02 - 0,03. Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleis-kaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

 

Kauppakirjan mukaan kauppaan kuuluu mökki- ja apurakennuksia. Rakennuksista ei ole tietoja rakennusvalvontaviraston tietorekisterissä.

 

Kauppahinnat ja muut ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 142 000 euroa vastaa yksikköhintaa n. 24,48 euroa/m2 rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy myös Oy Villas Ab:n ja Villinge Gård och Trafik Aktiebolagin osakkeita.

 

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska alue tulee yksityiseen lomanviettokäyttöön, eikä kaupungilla ole mitään erityistä perustetta tilojen hankkimiselle.

 

Lautakunta esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 27.10.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitseva tilasta Stormklippan I RN:o 1:243 rakennuksineen XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 27.10.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Outokumpu Oyj on myynyt määräalan Laajasalon kylässä sijaitseva tilasta Stormklippan I RN:o 1:243 rakennuksineen XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta kaupan kohteesta

 

Liite 3

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

Liite 4

Kauppakirja

 

 

 

 

14

KAHDEN VARAUKSEN JATKAMINEN OSOITTEESSA POHJOINEN HESPERIANKATU 23

 

Khs 2006-1935

 

Kiinteistölautakunta ilmoittaa (21.11.2006) päättäneensä 8.2.2005 varata rakennuksen Pohjoinen Hesperiankatu 23 A Helsingin kauppakorkeakoululle sekä rakennukset Pohjoinen Hesperiankatu 23 B ja C Skanska Talonrakennus Oy:lle 31.12.2006 saakka. Helsingin kauppakorkeakoulun varaus on tehty elinkeino- ja koulutuspoliittisin perustein. Skanska Talonrakennus Oy:n varaus perustuu 27.8.2004 päättyneeseen tarjouskilpailuun.

 

Lautakunta esitti 8.2.2005 kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että varausehtojen mukaiset hankkeet voitaisiin toteuttaa.

 

Tuolloin arvioitiin, että riittävä varausaika olisi vuoden 2006 loppuun. Kaupunkisuunnitteluviraston uuden arvion mukaan asemakaavan muutosehdotus on mahdollista saada Kvston käsittelyyn helmi – maalis­kuussa 2007, jolloin kaavamuutos tulisi voimaan huhti – toukokuussa 2007. Varausehtojen mukaan rakennuksia koskevan kaupan tulee tapahtua kolmen kuukauden kuluessa kaavamuutoksen voimaantulosta eli arvion mukaan heinä – elokuussa 2007.

 

Kaj toteaa, että käsittelyssä olevan asemakaava muutosehdotuksen mukaan ohjeellisen tontin 14481/34 rakennusoikeus on 4 600 k‑m2, eli Pohjoinen Hesperiankatu 23 A rakennuksen hinta on 2 286 200 euroa.

 

Kiinteistölautakunnan esityksessä rakennusten varausesityksen 7 kohdassa on määritelty maanvuokran laskentaperusteet. Päätösvalta pitkäaikaisessa maanvuokrauksessa on Kvstolla. Siksi varausehtoihin tulee lisätä kohta, jonka mukaan varaukset ovat voimassa sillä ehdolla, että Kvsto hyväksyy tonttien vuokrauksen ehdot. Muilta osin päätösehdotus on lautakunnan ehdotuksen mukainen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee jatkaa 14. kaupunginosan korttelin nro 14481 tontista nro 14 laadittavassa asemakaavan muutoksessa myöhemmin erikseen määriteltävän määräalan ja sillä olevien kahden rakennuksen (Pohjoinen Hesperiankatu 23 B ja 23 C) varausta Skanska Talonrakennus Oy:lle 31.12.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:

 

1                    Varaus on voimassa ehdolla, että tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan ja kaupunginvaltuusto hyväksyy tontinvuokrausperusteet.

 

2                    Rakennukset peruskorjataan varauksensaajan toimesta vapaarahoitteisiksi omistus- tai vuokra-asunnoiksi laadittavan asemakaavan muutoksen ja varauksen saajan tekemän ostotarjouksen mukaisesti.

 

3                    Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon sekä rakennuksen 23 A varauksensaajan kanssa.

 

4                    Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

 

5                    Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.

 

6                    Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

 

Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

 

7                    Kaupunki myy rakennukset varauksensaajalle tämän 29.10.2004 tekemän tarjouksen ja siihen liittyvän 3.1.2005 päivätyn kirjeen mukaisella 3 200 000 euron suuruisella kauppahinnalla sekä ehdolla, että tontinvuokra lasketaan pitäen perusteena 500 euroa/k-m2 suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa.

 

8                    Rakennusten luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alueelle laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.

 

9                    Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

 

10                 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennusten luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.

 

11                 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa 9.6.2004 ja 28.9.2004 on sanottu.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee jatkaa 14. kaupunginosan korttelin nro 14481 tontista nro 14 laadittavassa asemakaavan muutoksessa myöhemmin erikseen määriteltävän määräalan ja sillä olevan rakennuksen (Pohjoinen Hesperiankatu 23 A) varausta Helsingin kauppakorkeakoululle 31.12.2007 saakka sekä muuten seuraavin ehdoin:

 

1                    Varaus on voimassa ehdolla, että tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan ja kaupunginvaltuusto hyväksyy tontinvuokrausperusteet.

 

2                    Rakennus peruskorjataan varauksensaajan toimesta pääosin kauppakorkeakoulun Business Campus-hankkeeseen liittyväksi ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja tutkijoiden asuinrakennukseksi sekä Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian toimintaan.

 

3                    Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon sekä rakennusten 23 B ja C varauksensaajan kanssa.

 

4                    Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

 

5                    Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.

 

6                    Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennuksen tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennusta koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

 

Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

 

7                    Kaupunki myy rakennuksen varauksensaajalle 497 euroa/k-m2 suuruisella kauppahinnalla sekä ehdolla, että tontinvuokra lasketaan pitäen perusteena 400 euroa/k-m2 suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa.

 

8                    Rakennuksen luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alueelle laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.

 

9                    Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

 

10                 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennuksen luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.

 

11                 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa 9.6.2004 ja 28.9.2004 on sanottu.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Skanska Kodit Oy:lle ja Helsingin kauppakorkeakoululle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Skanska Talonrakennus Oy:n kirje 6.9.2006

 

Liite 2

Helsingin kauppakorkeakoulun kirje

 

 

 

 

15

OY ÄSSÄKESKUS AB:N, KIINTEISTÖ OY SOLARTALON, KIINTEISTÖ OY VALLILAN SOLARIN JA KIINTEISTÖ OY ÄSSÄTALON POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2006-2844

 

Oy Ässäkeskus Ab, Kiinteistö Oy Solartalo, Kiinteistö Oy Vallilan Solar ja Kiinteistö Oy Ässätalo pyytävät (14.11.2006) poikkeamislupaa Vallilan korttelin nro 22368 tonteille nro 5 ja 6 sekä katualueelle 22K100 (Fleminginkatu 36) maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseksi poiketen kaavoitusperiaatteista siten, että autopaikkojen enimmäismäärä ylitetään, sisäänajoramppi sijoittuu pysäköintialueelle, ajotunneli sijoittuu katualueelle, raitisilmakuilu sijoittuu osittain istutettavaksi määrätylle alueen osalle ja poistoilmakuilu sijoittuu maanalaisen tilan alueelle (ma).

 

Hakijat perustelevat hakemustaan sillä, että valtakunnallisen yrityksen (SOK) pääkonttorin toiminta edellyttää runsaasti pysäköintitilaa. Nyt SOK:n käytössä olevia lähialueella sijaitsevia pysäköintipaikkoja poistuu merkittävä määrä vuoden 2008 loppuun mennessä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (19.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Tontilla nro 5 on voimassa 11.9.2002 hyväksytty asemakaava nro 10951, jonka mukaan tontti nro 5 on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Autopaikkoja tulee olla KTY-kerrosalan osalta vähintään 1 ap/280 k-m2 ja enintään 1 ap/120 k-m2, ja liike- ja myymäläkerrosalan osalta vähintään 1 ap/110 k-m2 ja enintään 1 ap/90 k-m2. Tontin nro 5 autopaikat saadaan sijoittaa myös tontille nro 6, ja tontin nro 6 autopaikat saadaan sijoittaa myös tontille nro 5. Kaavan mukaan tonttia nro 5 varten tulisi olla yhteensä 369 autopaikkaa.

 

Tontilla nro 6 on voimassa 31.8.1988 hyväksytty asemakaava nro 9463, jonka mukaan tontti nro 6 on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Autopaikkoja saadaan sijoittaa enintään toimistoille 1 ap/350 k-m2, myymälöille 1 ap/150 k-m2, teollisuudelle 1 ap/200 k-m2 ja varastoille 1 ap/350 k-m2 sekä lisäksi 1 ap/asunto. Tontin nro 6 autopaikat saadaan sijoittaa myös tonteille nro 4 ja nro 5. Ajoyhteys tontille nro 4 ja nro 5 saadaan järjestää tontin nro 6 kautta, ja ajoyhteys tontille nro 6 saadaan järjestää tontin nro 5 kautta. Kaavan mukaan tonttia nro 6 varten tulisi olla yhteensä 63 autopaikkaa.

 

Fleminginkadun katualueella on voimassa asemakaava nro 449.

 

Tontin nro 5 rakennusoikeus on 34 680 k-m2, josta rekisteritietojen mukaan on käytetty 34 326 k-m2 (teollisuuden tuotantorakennukset). Tontin nro 6 rakennusoikeus on 22 080 k-m2, ja tontilla on rekisteritietojen mukaan rakennettu 23 167 k-m2 (toimistorakennus).

 

Koko korttelia koskevien voimassa olevien asemakaavojen autopaikkamääräysten mukaan korttelin autopaikkamääräksi tulisi yhteensä 520 autopaikkaa. Hakijan selvityksen mukaan tonteilla on nykyisin yhteensä 268 autopaikkaa, joten autopaikkojen vajaus asemakaavan enintään määrään verrattuna on 252 autopaikkaa.

 

Hakijan tarkoituksena on pysäköintilaitoksen rakentaminen kallioon korttelin nro 22368 alle Kalliosuunnittelu Oy:n laatimien 18.10.2006 päivättyjen yleissuunnitelmapiirustusten pohjalta. Kuvista poiketen sisäänajoramppia ei tehdä tontin nro 5 huoltopihan kautta vaan kuvissa esiintyvä "työnaikainen luiska" tehdään pysyväksi.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että autopaikkojen enimmäismäärä ylitetään, sisäänajoramppi sijoittuu pysäköintialueelle, ajotunneli sijoittuu katualueelle, raitisilmakuilu sijoittuu osittain istutettavaksi määrätylle alueen osalle ja poistoilmakuilu sijoittuu maanalaisen tilan alueelle (ma). Pysäköintialueella, jolle ajoramppi on esitetty, on nykyisin 41 autopaikkaa. Niiden pysäköintiaika on rajoitettu 24 tuntiin. Lupahakemuksen sijaintipiirustuksen mukaan ajoramppi poistaisi 27 autopaikkaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymien autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaan kortteli nro 22368 kuuluu vyöhykkeiden I ja II raja-alueelle. Toimistojen autopaikkamäärä alueella I on enintään 1 ap/350 k-m2 ja alueella II vähintään 1 ap/280 k-m2 ja enintään 1 ap/220 k-m2. Vallilan teollisuusalueen asemakaavan muutostyön yhteydessä määriteltiin KTY – tonteille pysäköintipaikkojen laskentaohjeeksi vähintään 1 ap/280 k-m2 ja enintään 1 ap/170 k-m2 keskitetyssä pysäköintilaitoksessa tai enintään 1 ap/120 k-m2 tonttikohtaisesti toteutettuna. Koska korttelin nro 22368 toimintoja voidaan pitää vastaavanlaisina kuin Vallilan teollisuusalueen toiminnot, on perusteltua käyttää autopaikkojen laskentaohjeena toimistokerrosalalle samaa laskentaohjetta.

 

Edellä esitetyn Vallilan alueen autopaikkalaskentaohjeen mukaan korttelin tonttien nro 5, nro 7 ja nro 8 autopaikkamäärät säilyisivät voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Tontin nro 6 autopaikkamääräksi saataisiin enintään 184 autopaikkaa. Korttelin autopaikkamääräksi tulisi näin ollen 641 autopaikkaa, joten vajaus toteutuneisiin paikkoihin (268 kpl) verrattuna olisi 373 autopaikkaa.

 

Osallisten kuuleminen   Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Vallilan alueen autopaikkalaskentaohjeen mukaan korttelin tonttien nro 5, nro 7 ja nro 8 autopaikkamäärät säilyisivät voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Tontin nro 6 autopaikkamääräksi saataisiin enintään 184 autopaikkaa. Korttelin autopaikkamääräksi tulisi näin ollen 641 autopaikkaa, joten vajaus toteutuneisiin paikkoihin (268 kpl) verrattuna olisi 373 autopaikkaa. Edellä olevaan viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että korttelin nro 22368 alle voidaan toteuttaa pysäköintihalli, jonka autopaikkamäärä on enintään 373 autopaikkaa.

 

Pysäköintilaitoksen ajoramppi sijoittuu voimassa olevan asemakaavan LP-alueelle. Vallilan alueella on kadunvarsipysäköintipaikoista pulaa. Yleisten pysäköintipaikkojen vähentäminen ei näin ollen ole toivottavaa. Ajoramppi tulee tarkemmassa suunnittelussa pyrkiä sijoittamaan siten, että autopaikkoja pysäköintialueelta poistuu mahdollisimman vähän. Ajoramppia tulee myös voida käyttää Teollisuuskadun alle mahdollisesti rakennettavan pysäköintilaitoksen ajoyhteytenä.

 

Tonttien alla ja kaupungin katualueen alapuolella, johon on esitetty ajoyhteys, on riittävästi kallioresursseja. Laitoksen ja sen ajoyhteyden suoja-alueet ulottuvat kaupungin katualueelle, joten toteuttaminen vaatii kiinteistöviraston luvan. Sturenkadun poikki kulkee viemäritunneli, jonka korkeusasema on lattia + 0 ja katto + 3, mikä on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Muita olemassa olevia tai suunnitelmia alueen vaikutuspiirissä ei ole.

 

Poisto- ja raitisilmanvaihtokuilujen sijoitus ja niiden kaupunkikuvallinen ilme tulee suunnitella jatkossa tarkemmin. Poistoilmakuilun korkeus on varmistettava päästöjen leviämisselvityksen avulla. Uloskäytävät tulee suunnitella pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan, niin että etäisyydet uloskäytävään täyttävät vaatimukset max. 45 m. Pysäköintilaitoksen väestönsuojakäyttö tulee selvittää.

 

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että

-                     ajorampin sijoitus ja kaupunkikuvallinen ilme suunnitellaan jatkossa tarkemmin ja ajoramppi pyritään sijoittamaan tarkemmassa suunnittelussa siten, että autopaikkoja pysäköintialueelta poistuu mahdollisimman vähän,

-                     ajoramppia voidaan käyttää Teollisuuskadun alle mahdollisesti rakennettavan pysäköintilaitoksen ajoyhteytenä,

-                     poisto- ja raitisilmanvaihtokuilujen sijoitus ja niiden kaupunkikuvallinen ilme suunnitellaan jatkossa tarkemmin ja poistoilmakuilun korkeus varmistetaan päästöjen leviämisselvityksen avulla,

-                     laitoksen ja sen ajoyhteyden suoja-alueet voivat ulottua kaupungin katualueelle (kiinteistöviraston lupa),

-                     Sturenkadun poikki kulkeva viemäritunneli otetaan huomioon jatkosuunnittelussa,

-                     uloskäytävät suunnitellaan pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan,

-                     pysäköintilaitoksen väestönsuojakäyttö selvitetään,

-                     suunnitelmien tarkennuttua hanke viedään kaupunkikuvaneuvottelukunnan käsittelyyn.

 

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että katualueella joudutaan siirtämään useita johtoja, mitkä tulevat hankkeen kustannuksiksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-2844/526 mukaisesti ehdolla, että

-                     ajorampin sijoitus ja kaupunkikuvallinen ilme suunnitellaan jatkossa tarkemmin ja ajoramppi pyritään sijoittamaan tarkemmassa suunnittelussa siten, että autopaikkoja pysäköintialueelta poistuu mahdollisimman vähän,

-                     ajoramppia voidaan käyttää Teollisuuskadun alle mahdollisesti rakennettavan pysäköintilaitoksen ajoyhteytenä,

-                     poisto- ja raitisilmanvaihtokuilujen sijoitus ja niiden kaupunkikuvallinen ilme suunnitellaan jatkossa tarkemmin ja poistoilmakuilun korkeus varmistetaan päästöjen leviämisselvityksen avulla,

-                     laitoksen ja sen ajoyhteyden suoja-alueet voivat ulottua kaupungin katualueelle (kiinteistöviraston lupa),

-                     Sturenkadun poikki kulkeva viemäritunneli otetaan huomioon jatkosuunnittelussa,

-                     uloskäytävät suunnitellaan pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan,

-                     pysäköintilaitoksen väestönsuojakäyttö selvitetään, ja

-                     suunnitelmien tarkennuttua hanke viedään kaupunkikuvaneuvottelukunnan käsittelyyn.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Vallilan tontit nro 22368/5 ja 6 sekä katualue 22K100)

 

Liite 2

Ympäristökartta

 

Liite 3

Asemapiirros

 

Liite 4

Havainnekuva

 

 

 

 

1

TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN HELSINKI-VIIKON SÄÄTIÖÖN

 

Khs 2006-2386

 

Helsinki-viikon säätiö pyytää (3.11.2006) Khta valitsemaan säätiölle tilintarkastajat vuodeksi 2007.

 

Sj mainitsee, että säätiön sääntöjen mukaan säätiöllä on kaksi Khn vuosittain valitsemaa tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden ja tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja.

 

Tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa esitetyt ovat tarkastuslautakunnan 13.12.2006 nimeämiä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Helsinki-viikon säätiön tilintarkastajat ja varatilintarkastaja tarkastamaan säätiön vuoden 2007 tilejä ja hallintoa seuraavasti:

 

tilintarkastajiksi

 

-       KPMG Kunta Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)

-       KHT Jari Nurmi

 

varatilintarkastajiksi

 

-       KHT Heidi Vierros

-       KHT Outi Hieta.

 

Pöytäkirjanote Helsinki-viikon säätiölle, tehtäviin valituille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

2

TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN HELSINKI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖÖN

 

Khs 2006-2662

 

Helsinki-instituutin säätiö pyytää (4.12.2006), että kaupunki nimeäisi tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tarkastamaan säätiön toimintakauden 2007 tilejä.

 

Sj toteaa, että säätiön sääntöjen 14 §:n mukaan säätiöllä on kaksi vuosittain valittua tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitsee kaupunki ja toisen Helsingin yliopisto. Tilintarkastajien toimikausi päättyy seuraavan vuosikokouksen päättyessä.

 

Tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa esitetyt ovat tarkastuslautakunnan 13.12.2006 nimeämiä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Helsinki-instituutin säätiön tilintarkastajaksi Tilintarkastus PK-Finland Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Eero Prepula) ja varatilintarkastajaksi KHT Sinikka Kontio-Alasen tarkastamaan säätiön tilejä vuonna 2007.

 

Pöytäkirjanote Helsinki-instituutin säätiölle sekä tehtäviin valituille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

3

OPETUSTOIMEN VIRAN PERUSTAMINEN JA ERÄÄT VIRKANIMIKEMUUTOKSET

 

Khs 2006-2850

 

Opetuslautakunta toteaa (12.12.2006), että hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa Khs lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Khs päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.

 

Viran perustaminen

 

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella on yhteinen ammattiosaamisen toimikunta. Toimikunta mm. hyväksyy opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Opetustoimen johtosäännön mukaan ammattiosaamisen toimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston määräämä viranhaltija. Opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla on aikuiskoulutusjohtajan työsopimussuhteinen tehtävä. Ottaen huomioon aikuiskoulutusjohtajan tehtäväalueen olisi tarkoituksenmukaista, että hän voisi toimia esittelijänä ammattiosaamisen toimikunnassa.

 

Ammattiosaamisen toimikunnan esittelijä käyttää tehtävässään julkista valtaa. Kuntalain 44 §:n (305/2003) mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten on perustettava virka.

 

Nimikemuutokset

 

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa, Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa sekä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa on johtamis- ja esimiestehtävissä rehtoreiden lisäksi koulutusjohtajia. Nämä johtavat rehtoreiden apuna oppilaitoksen eri koulutusaloja.

 

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa olisi mahdollisuus apulaisrehtorin virkoihin. Apulaisrehtorin virkanimike kuvaisi paremmin koulutusjohtajien tehtäviä ja asemaa. Se olisi myös yhdenmukainen ja rinnastettavissa yleissivistävien koulujen ja oppilaitosten nimikkeisiin. Tämän vuoksi koulutusjohtajien virat ehdotetaan muutettaviksi apulaisrehtorin viroiksi.

 

Lautakunta toteaa, että edellä esitetystä viran perustamisesta ja nimikemuutoksista ei aiheudu kaupungille lisäpalkkakustannuksia. Lautakunta toteaa lisäksi, että kaikkia niitä henkilöitä, joita muutos koskee, on kuultu muutosten johdosta.

 

Lautakunta esittää, että Khs päättäisi perustaa viran ja tehdä nimikemuutokset päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Sj toteaa, että järjestelyistä on keskusteltu talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen kanssa. Ehdotus on tarkoituksenmukainen ja vastaa yleissivistävien koulujen järjestelyjä apulaisrehtori- nimikkeiden osalta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee opetusvirastoon sijoitettujen virkojen osalta 15.1.2007 lukien

 

perustaa aikuiskoulutusjohtajan tehtävän (vakanssinumero 423025) tilalle aikuiskoulutusjohtajan viran palkan pysyessä samana ja

 

muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana:

 

vakanssinumero

 

vanha nimike

uusi nimike

Helsingin tekniikan alan oppilaitos

 

046748

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

046749

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

046750

 

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

Helsingin palvelualojen oppilaitos

 

046753

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

046754

 

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos

 

046751

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

046752

koulutusjohtaja

apulaisrehtori

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetusvirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta asianomaisille henkilöille.

 

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, opetusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

4

18.12.2006 pöydälle pantu asia

MATALAPALKKATUEN KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2006-2632

 

Sj toteaa, että laki väliaikaisesta matalapalkkatuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Matalapalkkatuen tarkoituksena on nostaa ikääntyvien työllisyysastetta ja pitää heitä työelämässä entistä pidempään. Helsingin kaupungin osuus lainmukaisesta matalapalkkatuesta on n. 4 milj. euroa vuodessa siten, että viimeinen matalapalkkatukivuosi on 2009. Summasta noin neljännes suunnataan liikelaitosten käyttöön ja noin kolme neljännestä muiden virastojen ja laitosten käyttöön. Vuoden 2007 talousarvion kohtaan 1 14 04 sisältyy tähän tarkoitukseen 3 milj. euron määräraha talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi.

 

Matalapalkkatukijärjestelmä on teknisesti monimutkainen. Sen hallinnointimallin kehittäminen on vienyt ennakoitua kauemmin, eikä hankesuunnittelua ole voitu käynnistää täysimääräisesti aikaisemmin. Matalapalkkatuen ja kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteiden yhdensuuntaisuus puoltaa sitä, että kaupungin saamaa matalapalkkatukea kohdennetaan lain tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin.

 

Matalapalkkatuen 3 milj. euron osuutta on suunniteltu käytettäväksi vuonna 2007 seuraavasti:

 

1                    Matalapalkka-, mutta myös muilla aloilla yksi työn kuormittavuutta lisäävä tekijä on ollut se, että vakinaisen henkilöstön ollessa poissa työstä sairauden, kuntoutuksen tai tarpeellisen henkilöstökoulutuksen vuoksi ei ole aina ollut mahdollista palkata vastaavaksi ajaksi sijaista. Tarkoitus on, että määrärahaa esitetään tähän tarkoitukseen käytettäväksi myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 1 000 000 euroa.

 

2                    Virastoissa ja laitoksissa on meneillään ja suunnitteilla erilaisia työn ja työmenetelmien kehittämishankkeita, jotka eivät sellaisenaan lukeudu työhyvinvointihankkeisiin. Monien tällaisten hankkeiden etenemistä vauhdittaisi, jos kehittämistyöhön olisi saatavissa tarpeellista lisärahoitusta. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 900 000 euroa.

 

3                    Henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina aikaisempaa enemmän. Osaamisen siirtäminen uudelle avainhenkilölle tulee varmistaa. Jotta tiedon siirtäminen onnistuu, on varmistettava, että tietyissä avaintehtävissä voidaan ottaa uusi henkilö joksikin aikaa yhtä aikaa aikaisemman tehtävän hoitajan kanssa. Tarkoitus on, että määrärahaa esitetään tähän tarkoitukseen käytettäväksi myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 450 000 euroa.

 

4                    Työterveyskeskuksessa on jo kuluvana vuonna aloitettu matalapalkkaiselle henkilöstölle suunnattu työkyvyn, kuntoutuksen ja työssä jaksamisen syvennetty arviointi- ja tukihanke. Kohderyhmänä olisivat ikääntyneet matalapalkkatyöntekijät, jotka työskentelevät fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavissa töissä ja joiden työkyky on alentunut. Heidän työkykynsä alentumiseen liittyy useimmiten useita sairauksia ja osaamisen ja oppimisen rajoitteita niin, että työssä jatkaminen tai uuden työn löytäminen on erittäin vaikeaa. Työkyvyn arviointiprosessin täydennykseksi tarvitaan kuntouttavaa työotetta, jossa työssä esiintyvät vaikeudet, terveyden rajoitukset, osaaminen ja uudet ammatilliset mahdollisuudet selvitetään.

 

Hankkeen toimintaresursseina ovat kuntoutuslääkäri (työterveyshuollon erikoislääkäri), kuntoutusterveydenhoitaja, kuntoutusfysioterapeutti sekä ostopalveluna erikoislääkärikonsultaatiot, erityistutkimukset sekä laajat työkyvyn selvitykset tutkimuslaitoksissa. Tarkoitus on, että hanketta jatketaan myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 250 000 euroa.

 

5                    Sosiaalivirastossa, terveyskeskuksessa, Palmiassa ja rakennusvirastossa tehdään vuonna 2007 vertaileva tutkimus työyhteisöjen hyvinvoinnista, ns. Benchmarking-analyysi, jossa työyhteisöjen tuloksellisuutta ja toimivuutta peilataan suhteessa henkilöstön työhyvinvointiin ja sairastavuuteen. Analyysissä kuvataan ”hyvin toimivien” sekä ”ongelmaisten” ”työyhteisöjen piirteet”. Työyhteisöt valitaan kaupungin työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Selvityksessä tarkastellaan rinnakkain erilaisia henkilöstö-, työprosesseja ja asiakkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Ylikuormittuneissa työyhteisöissä henkilöstön työhyvinvointia pyritään tukemaan mm. tarkistamalla tehtävämitoituksia ja tehostamalla sijaisten käyttöä. Analyysin pohjalta interventiot mallinnetaan siten, että ne ovat sovellettavissa kaupungin eri hallintokunnissa. Tähän tarkoitukseen esitetään käytettäväksi yhteensä 200 000 euroa vuonna 2007. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 200 000 euroa.

 

6                    Työterveyskeskuksen tarkoituksena on aloittaa työkykyindeksin perusteella työkykytarkastukset niille, joiden työkyky on alentunut tai huono. Matalapalkka-aloilla otetaan käyttöön työkuormituksen arviointimenetelmä työkykytarkastuksen ohessa. Terveystarkastuksen ja työkuormituksen arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen työkyvyn kehittämissuunnitelma ja projektin aikana kehitetään esimiehille työkyvyn arvioinnin, työkuormituksen ja työkyvyn kehittämisen tuloksen raportointi ja seurantamalli. Tarkoitus on, että hanke jatkuu myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 100 000 euroa.

 

7                    Kvsto on 29.11.2006 hyväksynyt tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman Helsingissä 2007 – 2015. Ohjelmaan sisältyy velvoite järjestää kaupungin tupakoivalle henkilökunnalle tukitoimia tupakoinnin lopettamiseksi. Khs on päättänyt toimenpiteistä 4.12.2006. Tarkoitus on, että hanke jatkuu vuosittain: Määrärahaesitys vuodelle 2007: 100 000 euroa.

 

Sj toteaa tarkoituksena olevan, että liikelaitoksille niiden henkilöstömäärien suhteessa suunnattava noin yhden miljoonan euron suuruinen erä käytetään vastaaviin tarkoitukseen kuin edellä on esitetty kolmen miljoonan euron käytön osalta.

 

Tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan Khlle.

 

Matalapalkkatuen käytöstä vuosina 2008 ja 2009 valmistellaan eri esitys Khn käsiteltäväksi.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä matalapalkkatuen käyttösuunnitelman vuodelle 2007 muiden virastojen ja laitosten kuin liikelaitosten osalta sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämän mukaisesti.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että liikelaitoksille suunnattava matalapalkkatukierä käytetään vastaaviin tarkoituksiin ao. liikelaitoksissa määriteltävällä tavalla.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

 

 

 

5

18.12.2006 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN MYÖNNETYN 5 MILJOONAN EURON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2005-2322

 

Sj toteaa että, kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.2.2006 henkilöstöstrategian vuosille 2006 - 2008. Henkilöstöstrategian täytäntöön panemiseksi kaupunginhallitus hyväksyi liitteen 1 mukaisen toimenpideohjelman. Vuoden 2007 talousarvioon (kohta 3 52 07) sisältyy kaupunginhallituksen käytettäväksi 5 miljoonan euron määräraha henkilöstöstrategian toteuttamiseen.

 

Määrärahan käytöstä on laadittu suunnitelma, jossa on pyritty mahdollisimman tarkoin ottamaan huomioon henkilöstöstrategian eri osa-alueiden keskeiset painotukset.

 

1                    Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamisen yksi keskeinen edellytys on, että sen tavoitealueet otetaan huomioon virastojen ja laitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöohjelmien perusteella syntyy lukuisa joukko virasto- ja laitoskohtaisia kehittämishankkeita, joita on perusteltua tukea yhteisestä määrärahasta. Määrärahaesitys: 600 000 euroa.

 

2                    Henkilöstöstrategian osa-alue : Henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus

 

2.1                Näkyvä työpaikkailmoittelu ja kaupungin työtehtävien ja työpaikkojen tunnetuksi tekeminen sekä myös uusien menetelmien kehittäminen saatavuuden turvaamiseksi onkin nyt ensiarvoisen tärkeää. Rekrytointitapahtumia ja oppilaitostapahtumia, joissa kaupungin näkyvyys ja työpaikat ovat tärkeitä, tullaan myös uudistamaan ja lisäämään. Näiden lisäksi keskeiselle paikalle, Lasipalatsiin, perustetaan Stadin rekry -piste, joka palvelee virastoja ja laitoksia rekrytointikampanjoiden tapahtumapaikkana sekä toimii työnhakijoille kaupungin työpaikkojen keskitettynä ja helposti löydettävänä lähteenä Määrärahaesitys: 400 000 euroa.

 

2.2                Käsityksiä sisäisestä ja ulkoisesta työnantajakuvasta on vuoden 2006 aikana tutkittu ja analysoitu tutkimustuloksia. Tuloksista käy ilmi kaupungin huono tunnettuus työnantajana ja erityisesti potentiaalisten työntekijöiden virheellinen käsitys heidän arvostamiensa tekijöiden puuttumisesta kaupungin tehtävissä. Kaupungin sisäisessä keskustelussa linjataan kaupungin yhtenäistä työnantajakuvaa ja tuodaan esiin hyviä puolia suhteessa muihin työnantajiin. Esimiehet ovat tämän asian edistämisessä avainasemassa omissa työyhteisöissään. Sisäisen ja ulkoisen työnantajakuvan kehittämiseksi käynnistetään kampanjasarja, joka ostettavien palvelujen lisäksi sisältää määräaikaisen projektihenkilön palkkaamisen. Määrärahaesitys: 400 000 euroa.

 

2.3                Kaupungin tulee olla tunnettu nuorille koulutetuille osaajille työnantajana. Osana tätä tavoitetta kaupunki tarjoaa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille opiskeluohjelmaan kuuluvia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille työehtosopimusten mukaisin palkoin. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

 

2.4                Henkilöstösuunnittelun parantaminen tulevia haasteita vastaavaksi edellyttää parempaa henkilöstötarpeiden ennakointia ja yhdistämistä toiminnan kokonaissuunnitteluun. Tämä tarkoittaa mm. toimintaketjujen ja –prosessien uudistamista ja erilaisten työ- ja toimintatapojen käyttöönottoa sekä tuottavuuden seurantaa uudistuneen mallin mukaisesti, joka vaatii panostusta näiden asioiden suunnitteluun, koulutukseen ja käyttöönoton konsultointiin. Määrärahaesitys: 250 000 euroa.

 

2.5                Raskaiden ja kuormittavien työyksiköiden henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi lisätään suunnattua kuntoremonttitoimintaa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.6                Korkeiden sairauspoissaolojen virastojen ja laitosten kanssa kehitetään linjaorganisaation esimiesten sekä asiantuntijavirastojen (Heke, Tyke) välillä yhteistyömalli ja kirjoitetaan johdon työkirja ”Terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen muutoksissa”. Tällä tuetaan niitä työyhteisöjä, joilla on työkyky- ja poissaolo-ongelmia ja niistä johtuvia vaikeuksia palvelujen tuottamisessa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.7                PKS-työvoimaryhmän suunnitelma valmistuu vuoden 2006 loppuun mennessä ja toimenpiteiden toteuttaminen alkaa vuonna 2007. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.8                Toimivat tehtävä- ja urakiertosuunnitelmat mahdollistavat henkilöstölle haasteelliset ja monipuoliset tehtävät, jotka tukevat työssä jaksamista ja turvaavat pysyvyyttä. Tarkoituksena on laatia malleja tehtäväkierrosta eri ammattiryhmille yhteistyössä asiantuntijatahojen kanssa. Tehtäväkiertosuunnitelmassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset työntekijät. Määrärahaa tarvitaan asiantuntija-avun ja työpanoksen hankkimiseen ostopalveluna. Määrärahaesitys: 80 000 euroa.

 

2.9                Uuden henkilöstön rekrytoinnissa korostuu yhä enenevässä määrin tarve työperäisten maahanmuuttajien palkkaamiseksi kaupungin palvelukseen. Kulttuurien yhteensovittaminen ja maahanmuuttajien onnistunut integrointi työyhteisöjen hyvän ilmapiirin ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi vaatii monien valmiuksien vahvistamista. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

3                    Henkilöstöstrategian osa-alue: Osaaminen

 

3.1                Lähiesimiesten osaaminen henkilöstöjohtamisessa, palkitsemisessa, työmenetelmien ja - prosessien uudistamisessa sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin johtamisessa vaatii runsaasti kehittämistä. Lähiesimiestyön uudet haasteet vaativat tukea ja uusia työkaluja päivittäisjohtamiseen ja lähiesimiesten omaan jaksamiseen. Tähän tarkoitukseen tarjotaan mm. coaching- ja mentorointipalveluja. Muutostilanteissa olevien organisaatioiden muutoksen onnistuneen läpiviemisen varmistamiseksi järjestetään valmennuksia samanaikaisesti käytännön toteutuksen kanssa. Määrärahaesitys: 650 000 euroa.

 

3.2                Esimiestyön tietoteknisten työkalujen parantamiseksi on käynnistetty uuden tietoteknisen konseptin luomiseksi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa päivittäistä esimiestyötä. Personoidun käyttöliittymän rakentaminen perusjärjestelmiin mahdollistaa esimiehille oikea-aikaisen tiedon henkilöstönsä tilanteesta. Määrärahaesitys: 340 000 euroa.

 

3.3                Ammatillisella täydennyskoulutuksella, joka voidaan toteuttaa esim. oppisopimuskoulutuksella, varmistetaan nykyisen henkilöstön osaaminen henkilöstötarpeiden rakennemuutoksissa sekä työtehtävien laajentuessa ja muuttuessa. Täydennyskoulutus kohdennetaan sinne, missä tarpeet ovat välttämättömimmät. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.4                Esimiesten eläkkeelle jäämisen vuoksi korostuu tarve potentiaalisen esimieskunnan kasvattamiseksi kaupungin sisältä. Tätä tarkoitusta varten käynnistetään erityinen ”tulevaisuuden esimies Helsingin kaupungilla” – ohjelma, jolla on vaikutusta myös työnantajakuvaan ja henkilökohtaiseen palkitsemiseen sekä uralla etenemiseen. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.5                Laatutyön tukeminen kaupungilla korostuu entisestään, koska kaikki virastot ja laitokset velvoitetaan tekemään oman toimintansa itsearviointi.  Palveluiden ja koko toiminnan jatkuva arviointi ovat edellytys laadukkaalle palvelutuotannolle. Tuki kohdistetaan niihin organisaatioihin, joissa on suurimmat tarpeet. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.6                Tuetaan kansainvälistä henkilövaihtoa uudenlaisen innovatiivisen ajattelun lisäämiseksi kaupungin organisaatioissa. Määrärahaesitys: 60 000 euroa.

 

3.7                Työpaikkaohjaajia tarvitaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja on koulutettu tehtävään, jotta hiljainen tieto saadaan siirrettyä uusille työntekijöille jo ohjauksen aikana ja ohjattavat sitoutuvat työpaikkaansa. Työssä oppimista tuetaan valmentamalla työpaikkakouluttajia. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

4                    Henkilöstöstrategian osa-alueet: Palkitseminen ja osallistuminen

 

4.1                Henkilöstön palkitsemisessa on pyritty korostamaan nopeiden ja tilannekohtaisten palkitsemistapojen käyttöä. Esimiehillä on ollut tällaiseen palkitsemiseen kuitenkin toistaiseksi varsin rajalliset mahdollisuudet. Varsinkin erilaisissa muutostilanteissa palkitsemisen merkitys korostuu. On perusteltua, että määrärahasta osa suunnataan virastojen ja laitosten käyttöön tätä tarkoitusta varten. Määrärahaesitys: 600 000 euroa.

 

4.2                Toimintaprosessien uudistaminen on tulevina vuosina keskeinen haaste eläkkeelle jäävien määrän ja uuden henkilöstön saatavuusvaikeuksien sekä samanaikaisesti nousevien tehokkuustavoitteiden ja laatuvaatimusten vuoksi. Henkilöstön innovaatiokyky tulee silloin ratkaisevaksi tekijäksi uusia palvelutuotantotapoja suunniteltaessa. Toimintaprosessien uudistamisratkaisujen synnyttämiseksi kehitetään innovaatiopalkitsemista sekä yksilöille että ryhmille maksamalla kertaluonteisia palkkioita. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

 

4.3                Vuosi 2007 on henkilöstöliikunnan teemavuosi Vire-X, johon liittyvinä toimenpiteinä lisätään henkilöstöliikuntaa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

4.4                Kaupungin henkilöstön kulttuuriharrastuksia on tuettu vuosittain yhteismäärärahoin siten, että on subventoitu pääsylippujen hintoja. Vuodesta 2007 on suunniteltu myös henkilöstön kulttuuriharrastusten teemavuosi, jolloin lisäpanostusta tarvitaan sekä tarjonnan että osallistumisen lisäämiseksi. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

4.5                Henkilöstöstrategian yksi keskeinen haaste on osallistaa henkilöstö organisaation kaikilla tasoilla työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen nykyistä välittömämmin. On perustelua, että tätä tavoitetta tuetaan osaltaan myös tästä määrärahasta. Määrärahaesitys: 70 000 euroa.

 

4.6                Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen nykyistä kannustavammiksi ja eri toimintaympäristöihin sopiviksi vaatii nykyisten järjestelmien toimivuuden arviointia ja järjestelmien kehittämistä. Tätä työtä on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyönä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

Sj toteaa, että tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

 

Sj toteaa vielä, että esitystä valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon myös kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen, asiaan liittyvien toivomusponsien tavoitteet. Määräaikaisen henkilöstön vakinaistamiseen määrärahaa ei kuitenkaan esitetä käytettäväksi, koska se on kaupunginhallituksen aikaisempien kannanottojen mukaisesti perustellusta syystä mahdollista käyttäen talousarvioon sisältyviä palkkamäärärahoja.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarviokohtaan 3 52 07 merkityn 5 milj. euron määrärahan henkilöstökeskukselle käytettäväksi vuonna 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämän käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

LIITE

Henkilöstöstrategian toimenpideohjelma

 

 

 

 

1

LIITTYMINEN ITS FINLAND RY:N JÄSENEKSI

 

Khs

 

Liikennelaitos esittää (20.12.2006) seuraavaa:

 

ITS Finland ry

 

ITS Finland ry on yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistys huolehtii suomalaisessa yhteiskunnassa:

-                                       liikennetelematiikan yhteiskunnallisten hyötyjen kuvaamisesta

-                                       liikenteen telematiikka-arkkitehtuurin kehittämisestä ja ylläpidosta

-                                       tietopalvelujen rajapintojen kuvaamisesta

-                                       älykkään liikenteen kansallisten hankkeiden valmistelusta ja alan

-                                       ohjelmatoiminnan edistämisestä

-                                       älykkään liikenteen tuotteiden ja palvelujen kuvaamisesta

-                                       älykkään liikenteen sanastosta ja wikipedia-sivuista

-                                       yhdistys pyrkii tarjoamaan em. liittyvän työn tulokset julkisina verkkopalveluina.

 

Yhdistyksen toiminnan suuntaaminen tapahtuu kolmessa aikajänteessä:

-                                       yhdistyksen julkaisema älykkään liikenteen kehittämisstrategia suuntaa toimintaa muutaman vuoden jänteellä

-                                       yhdistyksen kokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma ohjaa toiminnan puitteita vuoden aikajänteellä

-                                       hallitustyöskentely ohjaa toimintaa toimintavuoden aikana.

 

Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää älykkään liikenteen ja kuljetuksen palvelujen toteuttamisen ja liikennetelematiikan liiketoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä tehdä tunnetuksi tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa sekä tie-, vesi-, raide- ja ilmaliikenteen ongelmien ratkaisemisessa. Yhdistys toimii älykkään liikenteen kehittämisen yhteistyöfoorumina.

 

Vuonna 2007 yhdistyksen painopisteenä on erityisesti:

-                                       saattaa älykkään liikenteen palvelut käyttäjien saataville

-                                       koota älykkään liikenteen ratkaisujen vaikuttavuutta koskeva tieto päättäjien saataville

-                                       huolehtia liikennetelematiikka-arkkitehtuurin kehittämisestä ja sovellettavuudesta liikenteessä ja koko kuljetusketjussa sekä mahdollisuuksien mukaan saattaa arkkitehtuuri kansainvälisesti yhteentoimivaksi

-                                       valmistella keskeisiä älykkään liikenteen ratkaisuja tuottavia kansallisia hankkeita

 

Yhdistyksen jäsenet ja äänivalta

 

Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä ja verkostojäseniä sekä avainkumppaneita. Varsinaisia jäseniä tällä hetkellä ovat mm. Digita Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos, Tiehallinto, Tieliikelaitos, VTT ja WM-data.

 

Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa 10 ääntä ja verkostojäsenillä yksi ääni kullakin. Kukin varsinainen jäsen saa halutessaan edustajansa hallitukseen.

 

Helsingin kaupungin liittyminen varsinaiseksi jäseneksi

 

Helsingin kaupunki on huomattava (monissa näkökulmissa jopa huomattavin) toimija Suomessa älykkään liikenteen sektorilla. On voimakkaasti Helsingin kaupungin intresseissä ohjata alan toimintaa mahdollisimman hyvin Helsingin kaupungin tarpeita vastaavasti. ITS Finland ry:n hallitus ja muut yhdistyksen foorumit ovat tähän tarkoitukseen hyvä keino.

 

ITS Finland on aidosti ja aktiivisesti toimiva yhteistyöelin, joka on myös verkostoitumisen kannalta Helsingin kaupungille tarkoituksenmukainen toimintamuoto.

 

Helsingin kaupungin organisaatiossa ITS Finlandin toiminta liittyy voimakkaimmin liikennelaitoksen, kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja Helsingin Sataman toimintaan.

 

Edellä mainittujen tahojen näkökulmasta on hyvin perusteltua, että Helsingin kaupunki liittyy ITS Finland ry:n varsinaiseksi jäseneksi vuoden 2007 alusta. Varsinaisen jäsenen vuosimaksu on 10 000 euroa. Kustannus esitetään jaettavaksi siten, että liikennelaitos vastaa kustannuksesta 5000 euron osalla ja kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin Satama kumpikin 2500 euron osalla.

 

Käytännön järjestelyt yhdistykseen liittymiseksi voidaan hoitaa liikennelaitoksen toimesta. Liikennelaitos laskuttaa edelleen jäsenmaksun osuudet kaupunkisuunnitteluvirastolta ja Helsingin Satamalta.

 

Ryj pitää yhdistykseen liittymistä perusteltuna. Myös YTV on liittynyt yhdistykseen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki liittyy ITS Finland ry –nimisen yhdistyksen jäseneksi sekä kehottaa liikennelaitosta huolehtimaan käytettävissään olevin varoin jäsenyyden aiheuttamista maksuista ja muista velvoitteista esityslistalla esitetyn mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

 

 

 

1

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN NIEMIKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2007-2008

 

Khs

 

Niemikotisäätiö pyytää (23.11.2006) Khta valitsemaan säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2007 - 2008 kolme varsinaista jäsentä ja heille kolme henkilökohtaista varajäsentä.

 

Stj toteaa, että Kvsto perusti Niemikotisäätiön vuonna 1983. Säätiön tarkoituksena on toteuttaa sosiaalipsykiatrista kuntoutustyötä ja ehkäisevää mielenterveystyötä Helsingin kaupungissa kotipaikan omaavien asiakkaiden keskuudessa.

 

Niemikotisäätiön sääntöjen 5 §:n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu seitsemän varsinaista ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Näistä valitsee Helsingin kaupunginhallitus kolme varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitos, Suomen Mielenterveysseura ry., Y-Säätiö ja Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry. valitsevat kukin yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen

 

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

Khn valitsemina Niemikotisäätiön hallituksessa toimikaudella 2005 -2006 ovat toimineet seuraavat kolme varsinaista sekä kolme henkilökohtaista varajäsentä:

 

Varsinainen jäsen

Varajäsenet

 

 

hallintoylilääkäri
Sinikka Metsä-Simola

 

ylihoitaja
Päivi Sjöblom

hallintopäällikkö
Leena Karhu-Westman

 

ylilääkäri
Martti Heikkinen

johtava suunnittelija
Jukka Öberg

kehittämiskonsultti
Roger Nordman

 

Tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti kyseiseen säätiön hallitukseen tulisi valita sekä miehiä että naisia.

 

Päätösehdotuksessa esitetyt kaupungin edustajat perustuvat ao. virastojen kanssa käytyihin neuvotteluihin.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee valita Niemikotisäätiön hallitukseen toimikaudeksi 2007 - 2008 seuraavat kolme varsinaista sekä kolme henkilökohtaista varajäsentä:

 

Varsinainen jäsen

 

Varajäsenet

johtava ylihoitaja
Päivi Sjöblom

ylilääkäri
Martti Heikkinen

hallintopäällikkö
Leena Karhu-Westman

 

ylilääkäri
Kari Eerola

johtava suunnittelija
Jukka Öberg

kehittämiskonsultti
Roger Nordman

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Niemikotisäätiölle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285