PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

140 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Rantanen) ja Ojalan (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

141 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

142 - 157 §

Kaupunginvaltuuston 15.2.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

142 §

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

143 §

Opetuslautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan sekä opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

144 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.1.2006 pöydälle pantu asia
Sosiaalilautakunnan ja vanhusjaoston varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

145 §

Finlandia-talon yhtiöittäminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

146 §

Pääkaupunkiseudun kansainvälisen markkinointiyhtiön perustaminen

Lisätiedot:
Tuominen Nyrki, elinkeinopäällikkö, puhelin 169 2237
Mäkeläinen Sirkka, viestintäpäällikkö, puhelin 169 3893

147 §

Vuoden 2005 talousarvion eräiden määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

148 §

Vuoden 2005 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen sekä eräiden toimintakatteiden vahvistaminen

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2393
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 169 2368
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 169 2238

149 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.1.2006 pöydälle pantu asia
Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

150 §

Ruskeasuon toimistotontin 16740/6 vuokrausperusteiden määrääminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

151 §

Suutarilan palvelukeskustontin 40028/2 vuokrausperusteiden määrääminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

152 §

Vuosaaren Omenamäen asuintonttien 54105/7, 54106/6 ja 7 sekä 54107/9 ja 10 vuokrausperusteiden määrääminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

153 §

Vartiokylän kortteleiden nro 45056 ja 45069 sekä virkistys- ym. alueiden (Myllypuron liikuntapuisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11420)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

154 §

Vartiokylän korttelin nro 45100 sekä puisto- ym. alueiden (Myllypuron puinen kaupunkikylä) asemakaavan muuttaminen (nro 11425)

Merkittiin, että Rantanen ehdotti Ojalan kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että puisen kaupunkikylän asemakaavoitus laaditaan tiiviimmäksi, jotta alueen metsää voidaan jättää enemmän rakentamisalueiden ulkopuolelle.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Sivistys- ja henkilöstötoimi

155 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

156 §

Suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin viran määräaikainen hoitaminen

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

157 §

Laajasalon yläasteen koulun peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

158 §

VAL AV REPRESENTANTER VID SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2006

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN VUONNA 2006

Stn/Khs 2006-65

Ärende Kj/3 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

159 §

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2006-43

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen primääri- ja tertiäärilainoja seuraavasti:

	Primäärilaina euroa	Tertiäärilaina euroa
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Tasankotie 12	28 494
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Ramsinranta	38 346
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Rastilanraitti 5	17 363
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Metsänhoitajankatu 2-3		604 700
Yhteensä	84 203	604 700

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LIITE

Liite 1

160 §

SANTAHAMINAN VESIHUOLTOVERKOSTON KUNNOSSAPITO- JA OMISTUSJÄRJESTELYT

Khs 2006-131

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä

– sopimusluonnoksen Santahaminan vesihuoltoverkoston kunnossapidosta 1.3.2006 alkaen Helsingin Veden, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välillä liitteen 1 mukaisesti,

– aiesopimusluonnoksen Santahaminan vesihuoltoverkosto-omaisuuden siirrosta Senaatti-kiinteistöiltä Helsingin kaupungille/Helsingin Vedelle 1.1.2010 alkaen liitteen 2 mukaisesti, sekä

– oikeuttaa Helsingin Veden kaupungin puolesta allekirjoittamaan edellä mainitut sopimukset sekä sopimaan niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Vedelle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liitteet 1 - 2

161 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 1.2.2006 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 1.2.2006 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Joachim Starkille ja Anders Westerholmille.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle, sosiaalivirastolle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen, 15 300 000 euroa käytettäväksi Arabianrannan esirakentamiseen ja maaperän puhdistukseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

6 Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion

kohdasta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet

rakennusvirastolle

2 763 000 euroa		keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

kiinteistövirastolle

8 673 900 euroa		keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

Helsingin Satamalle

1 265 000 euroa		keskeneräisiin esirakentamis-, täyttö- ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin Vuosaaren sataman yritysalueella

kaupunkisuunnitteluvirastolle

70 000 euroa		keskeneräisiin alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

pelastuslaitokselle

2 258 000 euroa		Herttoniemen pelastusaseman ja öljyntorjuntavarikon suunnitteluun ja rakentamiseen

liikuntavirastolle

22 000 euroa		Herttoniemenrannan esirakentamiseen (Laivalahden venesataman kanava)

kohdasta 8 03 14 kadut, Lähiörahastosta rahoitettavat kohteet

rakennusvirastolle

300 000 euroa		Kaivantopuiston siltaan

kohdasta 8 06 11, Kamppi–Töölönlahti-alueen puistot

rakennusvirastolle

50 000 euroa		Kamppi–Töölönlahti-alueen puistoihin

kohdasta 8 29 03, Lähiörahastosta rahoitettavat kohteet

rakennusvirastolle

2 209 000 euroa		lähiörahastokohteisiin

tilakeskukselle

119 500 euroa		lähiörahastokohteisiin

terveyskeskukselle

342 400 euroa		lähiörahastokohteisiin

sosiaalivirastolle

110 000 euroa		lähiörahastokohteisiin

liikuntavirastolle

283 000 euroa		lähiörahastokohteisiin

kaupunkisuunnitteluvirastolle

90 000 euroa		lähiörahastokohteisiin

rakennusvirastolle

19 000 euroa		lähiörahastokohteeseen (Malminkartanon aseman ympäristön valaistukseen tarkoitetun määrärahan siirto kaupunkisuunnitteluvirastosta)

liikennelaitokselle

465 000 euroa		lähiörahastokohteeseen (Kontulan metroasema)

kohdasta 1 04 02, Käyttövarat

rakennusvalvontavirastolle

23 000 euroa		Helsingin arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän työhön

kohdasta 9 01 02, Muu antolainaus

talous- ja suunnittelukeskukselle lainojen maksamiseen seuraavasti:

alakohdasta 01

329 100 euroa		koulujen lainoihin

alakohdasta 04

971 000 euroa		sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettyihin lainoihin

alakohdasta 19

656 000 euroa		S-Asunnot Oy:lle / Kiinteistö Oy Pohjois-Haagan Ässäkodit myönnettyyn lainaan

alakohdasta 20

25 000 euroa		Helsinki-viikon Säätiön lainaan

alakohdasta 21

7 718 000 euroa		lainaan liikennelaitokselle

Pöytäkirjanote ja kaupunginvaltuuston esityslistan 1.2.2006 asian 6 liite 1 ao. virastoille ja laitoksille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille, varainhallinnalle ja taloussuunnitteluosastolle.

7 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille jäljennöksin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjasta tämän asian osalta.

16, 17 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8, 9, 10 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

11 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vedelle ja kaupunginmuseolle.

12 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, kaupunginmuseolle ja Helsingin Vedelle.

13 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja kaupunginmuseolle.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

3 Kaupunginhallitus päätti, että henkilöstöstrategia 2006–2008 toteutetaan tämän asian liitteenä olevan toimenpideohjelman mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja laitosten kanssa huolehtimaan toimenpideohjelman toteuttamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Toivomusponsi 1 (1) kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 2–12 (3, 4, 9, 10, 14, 15, 20, 21, 22, 25 ja 27) sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

14 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Petra Kätölle ja yrittäjä Vesa Kallioniemelle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

15 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Riitta Koivistolle, Noora Pyyrylle, Marjo Penille ja valtiotieteen tohtori Kristiina Koivuselle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

18, 19 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Katso esityslistaa, viransijaisen kaupunginjohtajan asiaa 6.

162 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 5 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 31.1.2006

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

163 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 5 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

164 §

VAALILAUTAKUNTIEN KOKOONPANOMUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-2543

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä toimenpiteet, joilla tasavallan presidentin vaalien vaalilautakuntien kokoonpanoja on muutettu vaalipäivän 29.1.2006 osalta esityslistan tämän asian liitteen mukaisesti.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 169 3176

LIITE

Liite 1

165 §

TAPANINKYLÄN TONTIN 39111/20 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11502)

Khs 2005-2673

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39111 tontin nro 20 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11502 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

166 §

SUUTARILAN TONTIN 40050/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11503)

Khs 2005-2675

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40050 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11503 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

167 §

SUUTARILAN TONTIN 40060/20 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11495)

Khs 2005-2707

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40060 tontin nro 20 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11495 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

168 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45280/8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11498)

Khs 2005-2700

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45280 tontin nro 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11498 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

169 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45463/27 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11497)

Khs 2005-2699

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45463 tontin nro 27 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11497 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

170 §

TONTTIEN VARAUSAJAN JATKAMINEN LIDL SUOMI KY:LLE JA OY SHELL AB:LLE MYYMÄLÄRAKENNUKSEN JA HUOLTOASEMAN SUUNNITTELUA VARTEN VUOSAARESTA

Khs 2006-118

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, että 54. kaupunginosan korttelin nro 54033 tonttien nro 4 ja 5 varausaikaa jatketaan Lidl Suomi Ky:lle ja Oy Shell Ab:lle myymälärakennuksen ja huoltoaseman suunnittelua varten 31.12.2006 saakka muutoin entisin ehdoin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Lidl Suomi Ky:lle, Oy Shell Ab:lle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

171 §

TOIMITILATONTTIEN VARAUKSEN JATKAMINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN LUKUUN PITÄJÄNMÄESTÄ

Khs 2006-119

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti jatkaa Rakennusosakeyhtiö Hartelan lukuun 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46080 toimitilatonttien nro 11 ja 12 varausta toimitilatalojen suunnittelua varten 31.12.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonteille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Fujitsu Invia Oy:lle on varattava mahdollisuus sijoittua tonteille rakennettaviin toimitiloihin.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tontin tai tonttien luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

172 §

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXXXX, XXXXXX XXXXXXX JA XXXX XXXXXXXXXXX SEKÄ XXXXXX XXXXXXX MUISTUTUKSIIN NS. MYLLYPURON PUISEN KAUPUNKIKYLÄN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11425)

Khs 2005-1535

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

173 §

KATSAUS ASUNTOTONTTIEN VARAUSTILANTEESEEN JA ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2006-69

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

174 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN VR-YHTYMÄ OY:N JA YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-117

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 22.11.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa VR-Yhtymä Oy on myynyt Kumpulan kylässä sijaitsevasta Vallilan konepaja -nimisestä tilasta RN:o 5:0 kauppakirjan liitepiirustukseen merkityt määräalat YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja YIT Rakennus Oy:lle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

175 §

TEOLLISUUSTONTTIEN VARAUSAJAN JATKAMINEN MOBI-TRADE OY:LLE JA PESTIMO OY:LLE SUUTARILASTA

Khs 2006-116

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti jatkaa Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40153 tontin nro 22 varausaikaa Mobi-Trade Oy:lle ja korttelin nro 40198 tontin nro 4 varausaikaa Pestimo Oy:lle teollisuus- ja varastorakennusten suunnittelua ja toteutuksen taloudellisten edellytysten selvittelyä varten ajaksi 1.1.2006 - 30.6.2006 siten, että varaukset ovat voimassa muutoin entisin ehdoin.

Pöytäkirjanote Mobi-Trade Oy:lle, Pestimo Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

176 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OY HARTWALL AB:N JA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-167

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 30.11.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Oy Hartwall Ab on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan korttelin nro 32037 tontit nro 14, 15 ja 19 rakennuksineen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

177 §

KIINTEISTÖN VARAUKSEN JATKAMINEN HELSINGIN SEUDUN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖLLE LAUTTASAARESTA

Khs 2006-120

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti varata 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31107 tontin nro 10 rakennuksineen Helsingin seudun opiskelija-asunto-säätiölle ajaksi 1.1. - 30.6.2006 seuraavin ehdoin:

1 Rakennus muutetaan opiskelija-asunnoiksi.

2 Varauksensaaja suorittaa varausmaksuna kiinteistöviraston tilakeskukselle 9 960 euroa kuukaudessa, sen 5. päivään mennessä, laskun mukaan ja 1.2.2006 alkaen lisäksi 3 000 euroa kuukaudessa.

3 Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa mahdollisista rakenteiden avaamisista ja muista rakennukseen kohdistuvista tutkimuksista. Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennuksen tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa varauksensaajan käyttöön kiinteistöä ja rakennusta koskevat hallussaan olevat suunnitelmat ja asiakirjat.

4 Varauksen perusteella on tarkoituksena tehdä rakennuksen kauppa varaushakemuksen 11.4.2003 mukaisella kauppahinnalla 1 200 000 euroa 30.6.2006 mennessä ehdolla, että tontin luovutusehdoista päästään sopimukseen.

5 Varauksensaaja on tutustunut rakennukseen. Rakennus ja tontilla sijaitseva muuntamo luovutetaan ostajalle siinä kunnossa kuin ne ovat luovutushetkellä.

6 Varauksensaaja vastaa kaikista rakentamisen ja peruskorjauksen sekä niiden suunnittelun aiheuttamista kustannuksista.

7 Helsingin kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että luovutussopimusta ei saada aikaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Pajamäki ja Minerva Krohn esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

178 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE RATALAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ RATALAIKSI

Khs 2005-2617

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle ratalakityöryhmän mietinnöstä seuraavansisältöisen lausunnon:

Kuten työryhmäkin toteaa, Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa rautateiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä ja ainoa asiaa koskeva rautatiehallinnon ulkopuolinen viranomaispäätös on lunastuslupa. Kaupunginhallitus katsoo, että asian tilaa on pidettävä selkeänä puutteena ottaen huomioon rautateiden suuri merkitys niin elinkeinoelämän ja henkilökuljetusten kuin myös ratalinjausten maankäyttövaikutusten kannalta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan sijaintikunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ratahankkeiden suunnitteluun niiden kaavapäätöksiä, erityisesti yleis- ja asemakaavaa valmisteltaessa ja hyväksyttäessä. Rautatien yleis- ja ratasuunnitelmien laatimisessa on ehdotuksen mukaan noudatettava vuorovaikutusmenettelyä, joten kunnat voivat vaikuttaa tässä vaiheessa suunnitelmien sisältöön myös maanomistajana silloin, kun niillä on maanomistuksia omien rajojensa ulkopuolella.

Rautatiealueiden hankinta rautatietarkoituksiin tapahtuu lunastuslain mukaisessa rautateihin kohdistuvassa kiinteistötoimituksessa eli ratatoimituksessa. Siinä kunnan oikeusturva maanomistajana tulee turvatuksi lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Helsingin kaupunki katsoo, että merkittävimmät vielä tarkistamista ja syvällisempää harkintaa vaativat säännökset kohdistuvat radan suunnitteluvaiheessa hankkeesta tiedottamiseen, vuorovaikutusmenettelyihin ja tiedottamiskustannuksiin, tässä yhteydessä osallisille annettavaan asiantuntijaohjaukseen sekä radan pidon lopettamista koskeviin säännöksiin erityisesti vastuiden, hyötyjen ja kustannusten jakautumisen suhteen.

Seuraavassa on esitetty kaupunginhallituksen huomautukset ratalakiehdotuksesta pykäläjärjestyksessä.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että rautatiealueen suunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun välinen suhde tulee laissa määritellyksi.

”Ratalain tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä rautatieyhteyksiä osana liikennejärjestelmää.” (1 § 1 mom.)

Rautateiden tehokas toiminta liikennejärjestelmän osana edellyttää kuitenkin myös sujuvia matkaketjuja ja vaihtoja muihin liikennevälineisiin, mihin ratalaissa tulisi kiinnittää huomiota.

”Lisäksi lain tarkoituksena on turvata rautateiden ylläpitäminen, kehittäminen ja rakentaminen valtakunnan eri osia yhdistävänä liikennemuotona …” (1 § 2 mom.)

Rautateiden tehokas toiminta liikennejärjestelmän osana edellyttää myös liittymistä kansainvälisiin liikenneverkkoihin. Rautateiden lähiliikenne ja taajamajunaliikenne sekä yhdyskuntarakenteen kehittyminen niihin tukeutuen parantaa saavutettavuutta kaupunki- ja taajama-alueilla sekä joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta edistäen kestävää kehitystä. Myös rautateiden merkitykseen kansainvälisessä liikenteessä sekä kaupunki- ja taajamajunaliikenteessä tulisi ratalaissa kiinnittää huomiota.

”…sekä turvata osallistumismahdollisuudet rautatieliikenneratkaisuja [tai rautatieyhteyksiä] koskevaan suunnitteluun toteuttamalla ja edistämällä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa rataverkkoa koskevissa asioissa.” (1 § 2 mom.)

Hyvin samantapainen tavoitelause on maantielaissa (1 §). Ratalakiluonnos tai maantielaki eivät kuitenkaan mainitse, maankäyttö- ja rakennuslain tapaan, osallistumisen kautta saavutettavaa suunnittelun laatua tai asiantuntemuksen monipuolisuutta lain tavoitteina. Nämä tulisi lakiin lisätä.

Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentin pykäläviittaus on virheellinen. Radanpitäjän on ilmoitettava suunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvien tutkimusten aloittamisesta kunnalle sekä kuuluttamalla tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla 23 §:n 1 momentissa mainituille henkilöille.

23 §:n 1 momentissa säädetään yleis- ja ratasuunnitelman valmisteluvaiheen vuorovaikutuksesta, joka jää 2 momentin yksityiskohtaisen muistutusvaiheen sääntelyyn verrattuna yleispiirteiseksi toteamukseksi vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. 23 §:n 1 momentissa tulisi selkeyden vuoksi mainita, että kyseessä on nimenomaan radanpitäjän toimesta suoritettava vuorovaikutusmenettely. Radanpitäjän ja kunnan tulee tehdä yhteistyötä jo valmistelun alkuvaiheessa. Myös kuntalaisten kannalta on tärkeää, että he pääsevät tutustumaan suunnitelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lakiehdotuksen 23 §:n 1 momentin määrittely vuorovaikutuksen piiriin kuuluvista on tehty toisin kuin esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä muissa uudemmissa laeissa, joissa käytetään osallisen käsitettä. Määrittely olisi syytä tarkistaa yhteneväiseksi muiden vastaavien lakien kanssa.

23 §:n 2 momentissa säädetään, että ennen suunnitelman hyväksymistä on 1 momentissa mainituille tahoille varattava tilaisuus muistutusten tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa

1. kunnan tulee pitää yleis- ja ratasuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan,

2. kunnan on kuulutettava nähtäväksi asettamisesta ja muistutusmahdollisuudesta niin kuin kunnassa on tapana ilmoittaa,

3. radanpitäjän on huolehdittava ilmoittamisesta niille, joiden asuinpaikka on toisessa kunnassa ja on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu ja

4. kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät radanpitoviranomaiselle.

Kunnan kannalta positiivista edellä mainitussa menettelyssä on se, että kunta saa muistutusten kautta suoraan tiedon 23 §:n 1 momentissa mainittujen tahojen näkemyksistä ja mielipiteistä. Tämä parantaa myös kunnan omia vaikutusmahdollisuuksia ja antaa paremmat valmiudet lausunnon antamiseen.

Kunta ei kuitenkaan voi toimia radanpitäjän puolesta suunnitelman asiantuntijana. Vastuusuhteet toisaalta muodollisessa tiedottamisessa (jossa kunta voi olla toteuttajana) ja toisaalta vuorovaikutusmenettelyssä ratahankkeen ”isännän” (RHK) ja osallisten kesken tulee laissa tuoda selkeästi esille niin, että kansalaisten ja muiden tahojen aito vuorovaikutus ja vaikutusmahdollisuudet suunnittelun sisältöön tulevat turvatuiksi.

Kunnalle syntyy myös merkittäviä kustannuksia kuuluttamisesta. Ne voivat olla tapauksesta riippuen jopa useita tuhansia euroja kuulutuskierrosta kohden riippuen mm. kunnan käyttämien ilmoituslehtien määrästä. Kuuluttamisesta syntyneet kustannukset tulee radanpitäjän ehdottomasti korvata, kuten mainitaan lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (23 §). Asian selkiyttämiseksi tulisi kyseessä oleva maininta ottaa myös ratalain vuorovaikutusta koskeviin, asetuksella annettaviin tarkempiin säännöksiin.

Jos ratasuunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti tai kunnan alueella, ja toisaalta, koska yleis- ja ratasuunnitelmat koskevat useampaa kuntaa, tulee lisäksi harkita, pitäisikö tiedottaa myös muilla keinoin kuin ”niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan” (23 § 2. mom.) eli radanpitäjä, ratahallintokeskus kuuluttaa nähtävillä olon. Näitä muita keinoja voisivat olla esimerkiksi tiedotelehtiset suunnitelman sisällöstä ja osallistumismahdollisuuksista. Tällainen tiedottaminen tulee hoitaa kunnan ja radanpitäjän yhteistyönä ja kustannuksista tulee radanpitäjän vastata. Kuulutukset tulee myös selkeästi tehdä radanpitäjän ”nimissä”, jotta ne erottuvat kunnan omista kunnallisista ilmoituksista ja niistä hankkeista, joista kunta itse vastaa.

Kaavoitusmenettelystä saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että vuorovaikutukseen osallistuvilla tulee olla riittävästi aikaa reagoida ilmoituksiin, tutustua suunnitelmiin ja laatia kannanottonsa. Erityisesti yhdistykset ja yritykset haluavat usein käsitellä kannanotot myös kokouksissaan, joka sekin edellyttää riittävän pitkää määräaikaa mielipiteiden esittämiselle.

Lakiehdotuksen 23 §:n 3 momentissa todetaan, että radanpitäjä ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyihin muistutuksiin. Säännöksessä jää epäselväksi, mitä menettelyä käyttäen radanpitäjä hoitaa asian. Esimerkiksi maantielaissa (27 §) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (65 §) on lähdetty viranomaisen velvollisuudesta perustellun kannanoton esittämiseen muistutuksesta, mikäli muistutuksen tekijä on tätä kirjallisesti pyytänyt ja samalla ilmoittanut osoitteensa. Kohta vaatii täsmennystä tältä osin.

Ehdotuksen 49 §:ssä esitetään, että rautatiealue luovutettaisiin radanpitäjälle käyttöoikeudella tapauksissa, joissa se sijaitsee jollain monitasoisesti käytössä olevalla kiinteistöllä (sillat, tunnelit, kannet jne.). Ehdotus on hyvä, koska se rajoittaisi mahdollisimman vähän omistajan oikeuksia alueeseen ja samalla selkeyttäisi oikeuksien jakaantumista tilanteissa, joissa rata‑alueeseen varsinaisen radan ylä- tai alapuolella kohdistuisi erityisiä taloudellisia arvoja, esimerkiksi asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.

Mietinnön mukaan tällaisten omistajalle jäävien oikeuksien käyttämiseen tarvittaisiin radanpitäjän lupa aina silloin, jos radanpitäjä arvioisi omistajan toimenpiteillä olevan vaikutusta juna- tai liikenneturvallisuuteen tai radan kunnossapitoon. Tämä on ymmärrettävää edellyttäen, että asetettavat lupaehdot koskevat nimenomaisesti ja vain näiden etujen turvaamista.

Ehdotuksen 80 §:n mukaan olisi aina radanpitäjän päätettävissä, tarvitaanko entistä rautatiealuetta ”muihin radanpidon tarpeisiin”. Tässä yhteydessä kaupunki esittää harkittavaksi, että tässä tilanteessa kunnalla olisi alueensa maankäytön suunnittelijana vähintäänkin mahdollisuus osallistua tähän harkintaan tai jopa päätösvalta asiasta.

Radanpitäjä luovuttaa lakkautetun rautatiealueen ”siten kuin laissa oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta on säädetty”. Johtaako tämä mahdollisesti siihen, että rautatiealueelle pyritään siitä luovuttaessa hakemaan käypää arvoa uuden käyttötarkoituksen mukaisesti? Tähän säännökseen kaupunki edellyttää selkeämpiä kannanottoja etenkin, kun kunnalla ei enää ole etusijaa valtion kiinteistöluovutuksissa.

Ehdotuksen 81 §:n mukaan on radanpitäjän päätettävissä kahden vuoden harkinta‑ajalla, poistetaanko lakkautetulta rautatiealueelta sinne radanpitoa varten rakennetut tai sijoitetut rakenteet ja laitteet (kiskot, ratapölkyt yms.). Mikäli radanpitäjä päättää jättää ne alueelle, vastuu niistä huolehtimisesta siirtyy ehdotuksen mukaan alueen omistajalle. Kaupunki ei pidä tätä kohtuullisena vaan asianmukaista olisi edellyttää radanpitäjältä näiden poistamista, ellei toisin sovita.

Jos lakkautettavaa rautatietä ei tarvita 80 §:n 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ratasuunnitelmassa on osoitettava ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen entisen rautatiealueen palauttamiseksi ennalleen, ja radanpitäjän tulee huolehtia toimenpiteistä kustannuksellaan vuoden määräajassa. Mietinnön perusteluissa säännöksen sisältöä selostetaan toteamalla, ettei ”mitään ”raskaita toimenpiteitä tässä yhteydessä edellytettäisi, vaan ainoastaan rautatiealueen muuttaminen sellaiseen tilaan, että esimerkiksi puusto voisi siinä lähteä luontaisesti kasvamaan, olisivat riittäviä”.

Kun tiedetään, että rautatiealueiden maaperä on varsin usein paikoin pilaantunut esimerkiksi ratapölkkyjen kreosooteista tai rautatiekuljetuksista aiheutuneesta pilaantumisesta, ei mietinnön lausumaa voi pitää tyydyttävänä. Ympäristölainsäädännön mukaan pilaantumisen aiheuttaja on ensi sijassa ja alueen haltija toissijaisesti vastuussa pilaantuneen aiheuttamista toimenpiteistä. Tässä tilanteessa radanpitäjä on rautatietoiminnan harjoittajana pilaantumisen aiheuttaja, minkä lisäksi se on alueen haltija, ja siten vastuussa maaperän puhtaudesta, eikä tätä vastuuta ole rajoitettu esimerkiksi koskemaan vain voimakkaasti pilaantunutta maata. Kaupunki katsoo, että ratalailla ei pidä lähteä siirtämään taloudellisesti usein merkittävää vastuuta maaperän pilaantumisesta rata‑alueen luovutuksensaajalle, joka myöhemmin joutuisi esimerkiksi alueelle rakentaessaan kunnostamaan kyseisen pilaantuneen maan.

Ehdotuksen 81 §:ssä tuleekin erikseen todeta, että radanpitäjä vastaa alueen maaperän kunnostamisesta ympäristölainsäädännön edellyttämään tasoon (nykyään nk. Samase-ohjearvotasoon).

Kysymys tulee olemaan erittäin merkittävä suurten ratapiha‑alueiden poistuessa rautateiden käytöstä niin Helsingissä kuin muuallakin. Asiaa voidaan verrata esimerkiksi puolustusvoimien käytöstä poistuviin alueisiin, joilla puolustusvoimat kaupungin käsityksen mukaan vastaa alueidensa puhdistamisesta. Asian merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi vastuut tai viittaukset muuhun lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi myös ratalakiin.

Lakiehdotuksen 91 §:ssä säädetään kunnalle velvollisuus asettaa yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymistä sekä ratasuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskeva päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat kunnassa yleisesti nähtäville. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (91 §) todetaan radanpitäjän vastaavan nähtäville asettamisesta aiheutuvista kuuluttamiskustannuksista. Asian selkiyttämiseksi tulisi kyseessä oleva maininta ottaa myös vuorovaikutuksesta asetuksella annettaviin tarkempiin säännöksiin.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että lausuntopyynnössä mainittu keskustelutilaisuus on erittäin toivottava ja tarpeellinen.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Narvala Anssi, diplomi-insinööri, puhelin 169 3512

LIITE

Liitteet 1 - 4

179 §

23.1.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO MUSEOVIRASTOLLE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ RAKENNETTUJA KULTTUURIYMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAN LUETTELON TARKISTAMISESTA

Khs 2005-114

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginhallitus päätti antaa Museovirastolle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Inventoinnin merkityksestä ja valmistelusta

Nyt lausunnolla olevan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan alue- ja kohdeluettelon perusteella on tarkoitus valmistella valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tämä päätös olisi osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaisesti alueidenkäyttöä, kuten kaavoitusta, ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi luettelo on Helsingin kaupungin kannalta merkittävä ja kauaskantoinen ja lienee maan laajin yhtä kuntaa koskeva inventointi.

Luetteloon sisältyy nyt Helsingistä yhteensä 53 aluetta tai kohdetta, kun aikaisemmassa selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998) niitä oli 51. Luettelot eivät ole verrannollisia keskenään, vaan kohteita on vaihdettu, luokiteltu ja jaettu toisin kuin aiemmassa inventoinnissa.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä, kehittämistä ja hoitoa. Kulttuurihistorialliset arvot ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohtana ja suojelun menetelmiä on kehitetty aktiivisesti. Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan luoda myös lisäarvoa kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille.

Tätä tavoitetta ajatellen alue- ja kohdeluettelon kuvailu- ja perustelutekstit ovat osin luonnosmaisia ja keskeneräisiä. Lopullisesta luettelosta tulisi selvemmin ja perustellummin ilmetä kohteiden valintaperusteet ja merkitys, jolloin niitä voitaisiin käyttää myös tulkinta-apuna laajempia alueita ja kohteiden ympäristöjä kaavoitettaessa. Kartalle piirretyt aluekokonaisuuksien rajaukset eivät voi merkitä sitä, että alue museoidaan nykytilan mukaiseksi. Kaupungin tulee voida elää ja rakennusten käyttötarkoituksen muuntua myös tulevaisuudessa. Yhteinen käsitys ja ymmärrys alueen tai kohteen suojeltavista arvoista on olennainen, sillä hyvällä suunnittelulla kohteiden arvot ja ominaisuudet pystytään säilyttämään ilman, että kaupungin kehitys pysähtyy. Usein ihanteeksi asetettu kaupunkien rakennusten ajallinen kerroksellisuus syntyy juuri tällaisesta vuorovaikutuksesta.

Museoviraston lausuntopyyntökirjeessä on lyhyt kuvaus rajausten vaikutuksista suunnitteluun. Luetteloehdotuksessa esitetyt rajaukset on tarkoitettu lähtökohdiksi kaavoitukselle, jonka yhteydessä rajauksia täsmennetään ja alueiden analyysiä syvennetään. Kirjeessä todetaan, että laajoissa valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä suojelu ei koske jokaista rajauksen sisäpuolella olevaa rakennusta, vaan kohdistuu alueen historiallisten ominaispiirteiden vaalimiseen. Tämä tarkoitus tulisi selkeästi todeta myös tulevassa päätöksessä ja mahdollisissa uusissa tulkintaohjeissa.

Helsingin kaupunkia ei ole kuultu valmistaessa ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Museoviraston tulkintaohjetta (muistio 25.10.2005). Yhteistyö muistiota valmisteltaessa olisi helpottanut myös lausunnon valmistelua, kun ohjetta ja luetteloehdotusta olisi voitu tarkastella yhtä aikaisesti. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että mikäli ohjeistusta vielä jatketaan, ennen ohjeen lopullista valmistumista kuullaan Helsingin kaupungin kanta ja että asiaa valmistellaan yhteistyössä.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatetta olisi tullut paremmin noudattaa myös siltä osin, että myös asukkaille ja maanomistajille olisi jollakin tapaa annettu mahdollisuus osallistua luettelon valmisteluun. Myös luettelon ympäristö-, sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuvat vielä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki lisäsi olennaisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa kaavojen alistamisvelvollisuuden (jälkivalvonnan) poistuttua. Jälkivalvonnan poistuminen korostaa kaavoituksen ennakko-ohjauksen merkitystä. Tähän ennakko-ohjaukseen pyritään antamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteiden asettelussa ei kuitenkaan oteta kantaa niiden toteutukseen tai rahoitukseen, mitä voidaan pitää merkittävänä puutteena. Suojelutavoitteiden toteuttamisen vaikutuksia ja kustannuksia tulisi myös arvioida suhteessa muihin tavoitteisiin. Kun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä päätetään, tulisi valtion budjettiin myös varata riittävät määrärahat suojelun kustannuksiin.

Helsingin kaupunki on myös muiden kuntien alueella maanomistaja. Helsinki omistaa muissa kunnissa maata noin 7 300 hehtaaria. Vaikka Helsingin kaupungilta ei ole pyydetty lausuntoa muiden kuntien valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloista, voidaan todeta, että rajaus koskee mm. Sipoossa myös kaupungin omistamia alueita. Laajoja peltoaukioita Nikkilän entisen sairaalan läheisyydessä ja entisen sikalan pihapiiri on rajattu suojelualueeksi. Nurmijärvellä Sääksjärven parantoloiden ja Kiljavan opiston rajaus koskee Röykän entisen sairaalan aluetta. Inkoossa Barösundin väylä koskee myös Elisaarta. Näiden muissa kunnissa olevien laajojen alueiden suojelu voi vaikuttaa näiden kaupungin omistamien alueiden kehittämiseen merkittävästi, minkä vuoksi kuultavien piiriä olisi tullut laajentaa.

Nyt lausunnolla oleva luettelo on myös joiltain osin ristiriidassa Helsingin Yleiskaava 2002:n merkintöjen kanssa. Helsingin Yleiskaava 2002 laadittiin laajassa vuorovaikutusprosessissa, sen sijaan Museoviraston luettelosta tai tulkintaohjeesta (muistiosta) ei ole asukkaita ja muita osallisia kuultu. Tältä osin viitataan mm. asetukseen (347/2005) viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mainittu ao. lain (200/2005) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna suunnitelmana, jonka luonnokseen yleisölle tulee varata mahdollisuus tutustua sekä esittää siitä mielipiteensä.

Oikeuskäytännössä (KHO 25.1.2005 taltio 167) vuoden 1993 luettelolle on annettu merkitystä osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden liittyessä esimerkiksi poikkeamisharkintaan asiasta tulee aina pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 3 momentin mukaisesti. Kun inventointi on sellaisen valtioneuvoston päätöksen pohjana, joka luetaan osaksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla taas on vaikutusta mm. lausuntovelvoitteisiin ja lupaharkintaan, laajempi tiedottaminen ja vuorovaikutus olisi valmistelussa tarpeen.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että monien aluerajausten kohdalla on epätarkkuuksia, millä saattaa olla haitallisia vaikutuksia päätöksentekoon alueiden maankäyttöä suunniteltaessa. Vaikkakin rajaukset ovat ohjeellisia, on tärkeää, että Museovirasto tarkistaa niitä siten, että ne perustuvat mahdollisimman tarkoin käytettävissä oleviin tietolähteisiin.

Lausunnon valmistelun yhteydessä on pidetty kolme tiedonvaihtoa palvelevaa Helsingin kaupungin ja Museoviraston välistä keskustelutilaisuutta (1.4., 17.5. ja 14.6.2005), joissa osapuolet ovat selventäneet omia perusteitaan ja tavoitteitaan valtakunnallisesti merkittäviksi arvioiduista kohteista.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo sekä muut virastot ovat asiantuntijoina käytettävissä myös jatkossa luetteloa ja päätöstä valmisteltaessa. Helsingin kaupunginhallitus liittää lausuntoonsa kaupunkisuunnitteluvirastossa eri kaupunginosien suunnittelijoilla kiertäneen, eräitä rajausmuutosehdotuksia sekä kuvaustekstejä täydentäviä huomautuksia sisältävän kohdeluettelokansion. Mikäli kansion ehdotus poikkeaa kaupunginhallituksen lausunnosta, kaupungin kantana tulee pitää tässä lausunnossa mainittua kantaa.

Kaupunginhallituksen lausunnossa ehdotettujen kokonaan uusien kohteiden tai niiden kohteiden, joiden pitämistä edelleen luettelossa kaupunginhallitus puoltaa, tarkemmat perustelut on saatavissa Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunnosta ja kaupunkisuunnitteluvirastolta. Museovirasto on pyytänyt erikseen kaupunginmuseolta myös oman lausunnon, jonka se on antanut Uudenmaan maakuntamuseon ominaisuudessa. Tämä lausunto ei ole sisältänyt Helsingin kohteita, mutta kaupunginmuseon johtokunta on lähettänyt oman lausuntonsa Helsingin kohteista erikseen tiedoksi Museovirastolle. Kaupunginhallitus huomauttaa kuitenkin, että kaupunginhallituksen kanta poikkeaa museon johtokunnan kannasta joidenkin kohteiden osalta, joista esimerkkinä mainittakoon Meilahden sairaala-alue ja Vartiosaari. Helsingin kaupungin lausuntona asiasta tulee pitää kaupunginhallituksen kantaa.

Ehdotus uudeksi kohdeluetteloksi Helsingissä

Museoviraston uusi kohdeluetteloehdotus poikkeaa varsin suuresti tällä hetkellä voimassa olevasta luettelosta. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) -luettelo kuvastaa kuitenkin edelleen hyvin Helsingissä sijaitsevien kohteiden valtakunnallista merkitystä. Luettelo, vain vähäisessä määrin aluerajausten osalta tarkennettuna, toimii siten edelleen hyvänä lähtökohtana.

Aiemmin luettelossa olleita kohteita on laajempina alueina jätetty pois, joista mainittakoon mm. Kulosaari, Kruununhaka ja Sörnäisten teollisuusalue. Nyt niiltä on kelpuutettu vain yksittäisiä rakennuksia. Vastaavasti uuteen luetteloon on otettu aiempaa laajempina kokonaisuuksina mm. Malmin lentoasema ja Santahamina, joista aiemmassa luettelossa oli vain niiden arvokkaat rakennetut osat. Luettelossa on muutoinkin enemmän aluekokonaisuuksia kuin aiemmin.

Museovirasto on uudessa luetteloehdotuksessaan paitsi ilman tarkempia perusteluita poistanut useita arvokkaita kohteita, samalla esittänyt lukuisia uusia kohteita tai alueiden laajennuksia, joita kaupunginhallitus ei pidä perusteltuina. Näistä laaja-alaisimmat ja keskeisimmät koskevat eräitä Helsingin yleiskaava 2002:n aluevarauksia tai selvitysalueita, Santahaminaa, Malmin lentokenttää ja Vartiosaarta sekä lisäksi Suomenlinnaa ja Meilahden sairaala-aluetta, joita seuraavassa tarkastellaan tarkemmin.

Santahamina

Koko saari, rakennuskannan ja rakentamattoman alueen muodostama kokonaisuus, on uudessa kohdeluetteloehdotuksessa merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Tällä halutaan korostaa kohteen arvoa toiminnallisena kokonaisuutena sen nykyiseen käyttöön perustuen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan ottamiseen asuinkäyttöön siinä tapauksessa, että Puolustusvoimat siirtyy pois alueelta. Yleiskaava 2002:ta laadittaessa selvitettiin saaren rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Selvityksen perusteella saaren arvokas rakennuskanta lähiympäristöineen on merkitty rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, joka on jo voimassa tämän alueen osalta, esitettyjen pitkän tähtäimen tavoitteiden turvaamiseksi rajauksen tulee olla sama kuin yleiskaavassa esitetty. Koko laajan, suureksi osaksi rakentamattoman saaren merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä annettavaan luetteloon ei ole looginen tai perusteltu.

Malmin lentokenttä

Vuoden 1993 kohdeluettelossa on mukana ainoastaan lentokentän rakennuskanta, uudessa ehdotuksessa sen sijaan koko lentokentän alue. Merkinnällä halutaan korostaa lentokentän toiminnan merkitystä siviili-ilmailun historian tärkeänä kohteena ja kentän säilymistä nykyisessä käytössä. Lentokenttäkysymys on mukana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä 30.11.2000, jossa yhtenä Helsingin seutua koskevana erityistavoitteena on vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen etsiminen Malmin lentokentälle. Tarkoitus on, että uuden sijaintipaikan löytyessä kaikille tai osalle nykyisiä toimintoja lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama laajennettu aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.5.2005 kaikki yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset. Päätöksen perustelujen mukaan yleiskaavaan sisältyvät merkinnät Malmin osalta eivät ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Lentokentän osalta asiasta on tosin jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuin- ja työpaikkakäyttöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana on, että arvokkaat lentokenttärakennukset, lentoasema ja lentokonesuoja, ja mahdollisesti osia kiitoteistä, säilytetään. On myös huomattava, että Malmin lentokenttätoiminnan merkittävä kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole ympäröivän asutuksen vuoksi mahdollista. Tähän johtavat sekä meluhaitat että lentotoiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit. Lentotoiminnan meluhaittoja tullaan punnitsemaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä.

Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi tulee osoittaa yleiskaava 2002:n mukaisesti vain lentokenttärakennukset. Koko laajan lentokenttäkokonaisuuden osoittaminen tällaiseksi kohteeksi ei perusteltua siitäkään syystä, että lentotoiminnan suojeleminen ei ole rakennussuojelun keinoin mahdollista.

Vartiosaari

Vartiosaari on kohdeluetteloehdotuksessa kokonaan uutena kohteena. Saari liittyy laajempaan Itä-Helsingin huvilasaaret -kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös muun muassa jo vuoden 1993 luetteloon sisältyneet Villinki, Jollas ja Tullisaari. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Saaren toimintoja on tarpeen kehittää, mutta samalla sen arvokas huvilakulttuuri on tarkoitus säilyttää. Kaupunginhallituksen mielestä Vartiosaarta ei tule osoittaa valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi muutoin kuin rannan huvilavyöhykkeen osalta.

Suomenlinna ja ympäröivät saaret

Suomenlinnaan ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa sen asema UNESCON maailmanperintökohteena on lähtökohtana. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarkoitus ratkaista myös kysymys suojavyöhykkeestä.

Museoviraston ehdotuksessa Suomenlinnan ympärille piirretyn laajan rajauksen peruste jää epäselväksi. Suomenlinna-niminen aluekohde sisältää maailmanperintökohteen lisäksi useita muitakin saaria kuten Vasikkasaaren, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi on Suomenlinnan lisäksi merkitty niistä Vallisaari ja Kuninkaansaari. Vasikkasaaren asemakaava mahdollistaa saarelle varsin paljon rakentamista eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon.

Kaupunginhallituksen mielestä maailmanperintökohde tulee rajata vuoden 1993 luettelon mukaisesti. Kysymys Suomenlinnan suojavyöhykkeestä tulee jättää ratkaistavaksi asemakaavoituksen yhteydessä.

Sairaala-alueet

Meilahden sairaala-alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka tärkeänä tavoitteena on sairaalatoiminnan turvaaminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen kehittymisen valtakunnallisena sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellisena keskussairaalana sekä vahvistaa sen asemaa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Näiden tavoitteiden ohella rakennussuojelukysymykset on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. On selvää, etteivät rakennussuojelun tavoitteet voi tällä alueella syrjäyttää esimerkiksi potilasturvallisuuden, terveellisyyden tai nykyaikaisen sairaalateknisen kehityksen vaatimuksia.

Voimassa olevan asemakaavan rakennussuojelumerkinnät säilytetään. Sairaala-alueella on vireillä useita mittavia rakennushankkeita. Pitäen ohjeena Yleiskaava 2002:n merkintää kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta alueesta uudisrakentaminen on sijoitettu alueen pohjoisosaan, jossa rakennettu ympäristö tulee muuttumaan huomattavasti.

Kaupunginhallitus ei näe perusteltuna osoittaa Meilahden sairaala-aluetta sen nykytilassa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Aluetta kehitetään sen pääkäyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ja tässä yhteydessä rakennussuojelun tavoitteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Sen sijaan kaupunginhallituksen mielestä kohteisiin tulisi ehdottomasti kuulua historiallinen Kirurginen sairaala. Lapinlahden sairaala-alueen kohdeperusteluissa puolestaan tulisi ottaa huomioon sen tuleva muuttuva käyttötarkoitus.

Kisakylä

Kaupunginhallitus toteaa, että Kisakylän rajauksesta on jätetty pois Asunto Oy Voittaja, Koskelantie 28–30 ja Asunto Oy Soittaja, joiden osalta rajausta tulisi tarkistaa.

Siirtolapuutarhat

Helsingin kaupunginmuseossa on vuoden 2005 kuluessa kartoitettu siirtolapuutarha-alueiden arvoja. Uuteen kohdeluetteloehdotukseen sisältyvän Herttoniemen siirtolapuutarhan lisäksi merkittävä alue on Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen läheisyydessä sijaitseva koulupuutarha. Sen sijaan kohdeluetteloehdotuksessa olevalla Talin siirtolapuutarha-alueella ei nähdä olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon.

Modernin arkkitehtuurin kohteet

Uusiksi kohteiksi on otettu myös nuoren rakennusperinnön kohteita eli Suomen modernin arkkitehtuurin merkittävimmät kohteet eli nk. docomomo-kohteet on lisätty luetteloon. Nämä kohteet on nimetty julkaisun (Do-co-mo-mo - architectual masterpieces of Finnish Modernism/modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa (Helsinki 2002) julkaisun mukaisina, mistä seuraa, että osa kohteista on yksittäisinä, osa ryhmänä ilman loogista selitystä. Kaupunginhallitus huomauttaa myös, että Helsingissä nk. Volvo-Auton toimitalon rakennusta Sturenkadulla ei ole otettu listalle, vaikka kyseisen tontin uudisrakentamiseen tähdännyt kaavamuutos kumottiin Museoviraston valituksen johdosta ja jonka kaavoitusprosessiin kohteen valtakunnallinen arvo on vaikuttanut merkittävästi.

Huomioita muista alueista ja kohteista

Museovirasto ehdottaa poistettavaksi voimassa olevasta kohdeluettelosta monia merkittäviä kohteita, joiden kaavoituksessa on viime vuosina edetty voimassa olevan luettelon tavoitteiden mukaisesti. Kohteita, joiden poistamiselle kaupunginhallitus ei näe olevan perusteita, ovat muun muassa Kulosaari, jossa suojelua on viime vuosina laajennettu edelleen käsittämään myös uudempi rakennuskanta sekä Sörnäisten rannan entinen teollisuusmiljöö, jossa kohteita on suunniteltu uuteen käyttöön.

Kruununhaka on luetteloon sisällytetty vain osittain. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaupunginosalla on kuitenkin kokonaisuutena valtakunnallista merkitystä pääkaupungin keskustan, Helsinginniemen historiallisena ydinkohtana ja historiallisesti kerrostuneena asuinalueena.

Uudesta kohdeluetteloehdotuksesta on lisäksi jätetty pois monia muitakin kohteita kuten suuri osa Ullanlinnaa ja Kaartinkaupunkia, laaja alue Viikistä, kartanoita, esimerkiksi Degerön kartano, ja useita muita pienempiä aluekohteita, muun muassa Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue. Näidenkin suhteen voimassa oleva luettelo on kaupunginhallituksen mielestä edelleen ajanmukainen.

Kantakaupungin osalta kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin keskusta tulisi rajata selvyyden vuoksi suuremmaksi kokonaisuudeksi ja harkita siihen liitettäväksi myös Siltasaari. Unioninkatu katulinjauksena ja Helsingin Työväenyhdistyksen talo yksittäisenä rakennuksena tulisi myös lisätä listalle.

Kohdeluettelossa on myös Rautatientori sitä ympäröivine arvorakennuksineen. Kaupunginhallitus katsoo, että aluetta koskevissa perusteluissa tulisi ottaa myönteinen kanta mahdolliseen uudisrakentamiseen niin, että liikenneympäristön muuttuessa nyt erittäin vähäisessä käytössä oleva tori voisi muodostaa viihtyisämmän ja suojaisemman paikan erilaisille kansalaistoiminnoille.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kaupunginmuseossa on vastikään valmistunut joitakin inventointeja ja selvityksiä, jotka sisältävät uutta tietoa ja jotka siten saattaisivat antaa perusteita valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloa tarkistettaessa.

Tuoreessa kaupunkisuunnitteluviraston jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevassa selvityksessä (2003) nousi esiin joitakin rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin ja yhtenäisenä säilyneitä alueita, joilla saattaisi olla myös valtakunnallista merkitystä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmistunut selvitys Helsingin koulurakennuksista (2004), jonka mukaisesti kohdeluettelon aluekuvauksia voitaisiin täydentää. Esimerkiksi Svenska Normallyceum tulisi liittää luetteloon. Samoin Kruununhaan porrashuoneita koskevan selvityksen (2003) sisältö voisi antaa perusteita arvioitaessa kyseisen alueen valtakunnallista merkitystä.

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että Museoviraston laatima rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva luetteloehdotus ei esitetyssä muodossa anna oikeaa kuvaa Helsingin alueiden valtakunnallisesta merkityksestä. Tällä hetkellä voimassa olevaan luetteloon verrattuna monia arvokkaita kohteita on jäänyt pois ja toisaalta useita kohteita on epäselväksi jäävin perustein tullut lisää. On jopa syntynyt vaikutelma, että listalle nostetaan uhanalaiseksi arvioituja kulttuuriympäristöjä, jotka sitten poistetaan, kun suojelukysymys on ratkaistu. Luettelo vaatiikin monien kohteiden osalta vielä uutta arviointia ja tarkempia perusteluita, jotta syntyisi yhteisymmärrys siitä, mikä Helsingissä on valtakunnallisesti arvokkainta rakennusperintöä. Osallistumista, vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia tulee vielä huomattavasti lisätä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kohdeluetteloa jatkovalmistellaan avoimessa yhteistyössä, ja korostaa, että ennen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan valtioneuvoston päätöksen ja mahdollisten uusien tulkintaohjeiden valmistumista Helsingin kaupunkia kuullaan ja kaupungin perustellut näkökannat otetaan huomioon. Kohdekuvauksissa, perusteluissa ja tulkintaohjeissa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten alueiden kehittäminen ja niiden luonnonarvot ja kulttuurihistorialliset arvot voidaan suunnittelussa ja hoitotoimenpitein yhteen sovittaa niin, että kaupunki voi elää ajassa kulttuuriperintöään kunnioittaen.

Kirje nro Museovirastolle (liitteenä kaupunkisuunnitteluviraston kohdekuvaus- ja karttakansio korjauksineen) sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Merkittiin, että Dahlberg teki vastaehdotuksen, jonka mukaan lausuntotekstistä poistettaisiin Santahaminaa ja Malmin lentokenttää koskevat kappaleet (esityslistan s. 134–135).

Dahlbergin vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Dahlberg ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 6

180 §

23.1.2006 pöydälle pantu asia

KAAVOITUS- JA LIIKENNESUUNNITTELUOHJELMA VUOSILLE 2005-2010

Khs 2005-268

Esityslistan asia Kaj/16

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman 2005–2010 seuraavin lisäyksin:

- Hernesaaren yleiskaavamuutoksen tai osayleiskaavan laatiminen ja viitesuunnitelmaan perustuvan asemakaavoituksen aloittaminen vuosina 2006–2007

- Kaisaniemen puiston asemakaavoitus puistosuunnitelman perusteella sen luonne liikunta- ja urheilupaikkana säilyttäen vuosina 2006–2007. Samassa yhteydessä tutkitaan puiston luonteeseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon sopivat lisärakentamismahdollisuudet puiston toiminnallisuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, asuntotuotantotoimikunnalle, sosiaalilautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Siivola Mari, arkkitehti, puhelin 169 3617

LIITE

Liitteet 1 - 9

181 §

PIHLAJAMÄEN LIIKETALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-246

Esityslistan asia Kaj/17

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pihlajamäen Liiketalo Oy:n 10.2.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen vuonna 2006 alkavalle toimintakaudelle kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön Hannu Määttäsen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainitulle henkilölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

182 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/18

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta

31.1.2006

rakennuslautakunta

31.1.2006

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

30.1. ja 1.2.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

183 §

MUSIIKIN ESITTÄMISTÄ KOSKEVAN YLEISSOPIMUKSEN JATKAMINEN

Khs 2006-112

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä sen, että Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja kaupungin kesken tehdyn, musiikin esittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset korvaukset ovat asukasta kohden 8,5 senttiä vuonna 2006 ja 8,7 senttiä vuonna 2007 Teosto ry:n ja Suomen Kuntaliitto ry:n 21.12.2005 tekemän suositussopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote Suomen Kuntaliitolle ja esityslistateksti liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian tiedotustoimistolle sekä lisäksi kaikille kaupungin muille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

184 §

ERON MYÖNTÄMINEN AILA-MARJA LEISTÉNILLE JA TUOMAS HUTTUSELLE TASA-ARVOTOIMIKUNNASTA JA UUSIEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN

Khs 2005-38

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

185 §

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHTOJA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS 1.8.2005 - 30.9.2007

Khs 2006-88

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

Pöytäkirjanote ja esityslistan liite henkilöstökeskukselle, sosiaalivirastolle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 169 2451

LIITE

Liitteet 1 - 2

186 §

23.1.2006 pöydälle pantu asia

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISPERIAATTEIDEN TARKISTAMINEN

Khs 2005-2701

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi 9.11.2005 päivätyn selonteon kaupunginhallituksen 13.6.2005 edellyttämistä lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevista selvityksistä.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että opetustoimella on edelleen koordinaatiovastuu kaikesta kaupungin järjestämästä, perusopetuslain mukaisesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä syksyyn 2009 mennessä myös järjestämisvastuu kaikesta kyseisestä toiminnasta lukuun ottamatta sosiaalitoimen vastuulle jääviä kehitysvammaisten kerhoja, joiden tilanne selvitetään opetustoimen ja sosiaalitoimen yhteistyönä vuoden 2006 aikana sosiaalilautakunnan esityksen 13.12.2005 mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti syksystä 2006 lukien,

että kaupungin järjestämässä perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan samoja laatukriteereitä riippumatta järjestämistavasta ja siitä, tuottaako palvelun kaupunki itse vai hankitaanko palvelu avustamalla ulkopuolista tuottajaa, ja

että kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausittainen asiakasmaksu on sekä kaupungin ylläpitämässä että kaupungin avustamassa toiminnassa 60 euroa kolmen tunnin ja 100 euroa neljän - viiden tunnin palvelusta. Asiakasmaksu voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tai maksusta voidaan myöntää vapautus harkinnanvaraisesti muiden erityisen painavien syiden perusteella.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Merkittiin, että Ojala teki vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen sivun 171 toiseksi viimeinen ennen pöytäkirjanotejakelua oleva kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"että kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausittainen asiakasmaksu on sekä kaupungin ylläpitämässä että kaupungin avustamassa toiminnassa 50 euroa kolmen tunnin ja 90 euroa neljän–viiden tunnin palvelusta."

Ojalan ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Ojala ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

187 §

23.1.2006 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITESOPIMUSESITYS

Khs 2006-154

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

188 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

henkilöstökassatoimikunta 31.1.2006

kulttuuri- ja kirjastolautakunta 31.1.2006

opetuslautakunta 31.1.2006

- ruotsinkielinen jaosto 26.1.2006

- suomenkielinen jaosto 31.1.2006

ammattikorkeakoulu

- rehtori 17. – 20.1.2006

- vararehtori 1. 16.1.2006

- sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja 16. – 23.1.2006

- palveluyksikön päällikkö 13.1.2006

eläintarhan johtaja 30.1. – 1.2.2006

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 27. ja 30.1.2006

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 2.2.2006

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 23. – 27.1.2006

taidemuseon johtaja 26. – 31.1.2006

tietokeskus

- johtaja 27. – 31.1.2006

työterveysjohtaja 31.1. ja 2.2.2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

189 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2575

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosalueella sijaitsevan huippulämpökeskuksen toiminnan jatkamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristölautakunnalle, Helsingin Satamalle ja pelastuslaitokselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 5

190 §

LAUSUNTO TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ 'PÄÄKAUPUNKISEUDUN TYÖSSÄKÄYNTIALUEEN LÄHIJUNALIIKENTEEN JULKISEN RAHOITUKSEN UUDISTAMINEN'

Khs 2006-30

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen julkisen rahoituksen uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä liikenne- ja viestintäministeriön aloitetta lähijunaliikenteen kehittämiseksi. Työryhmän tavoite Helsingin työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen liikennepalvelujen tarkastelemisesta yhtenä kokonaisuutena on oikea.

Lähijunaliikenteen toimivuuden kannalta keskeistä on valtion ja alueen kuntien välinen yhteistyö. Liikenteen palvelutasosta ja rahoituksesta tulisi sopia valtion ja kuntien välisellä, riittävän pitkän aikavälin puitesopimuksella. Erityisen tärkeää on alueen rataverkon vaatimien investointien rahoituksen turvaaminen. Valtion lisäpanostus olisi kestävän kehityksen ja uuden raidekapasiteetin järkevää käyttöä ja alueellista kehittämistä tukeva ratkaisu.

Työryhmän raportissa todetaan, että junaliikenteen myönteisten ympäristö- ja aluerakennevaikutusten vuoksi valtion on perusteltua tukea merkittävästi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä. Nykyisellään valtio ei kuitenkaan osallistu lainkaan YTV-alueen joukkoliikenteen liikennöintikustannuksiin. Julkinen rahoitus on kokonaisuudessaan YTV-kuntien vastuulla. Rahoitus lähiliikenteelle tulisi yksinkertaistaa niin, että valtion tukiosuus kohdistuu koko lähiliikenteeseen eikä vain joidenkin kehyskuntien osalle. Näin tasapuolisuus paranisi ja rahoituksen käytännön järjestelyt olisivat yksinkertaisemmat ja ymmärrettävämmät. YTV-alueen ulkopuolisilla kunnilla tulisi olla mahdollisuus osallistua lähijunaliikenteen rahoittamiseen YTV-kuntien tapaan.

Lähiliikenteen suunnittelu- ja rahoitusmalleista työryhmän ehdottamassa ”tavoitetasomallissa” yksi tilaajaviranomainen vastaisi koko lähijunaliikenteen palvelutason määrittämisestä ja hankinnasta. Mietinnöstä ei selviä, mikä tilaajaviranomainen tulisi olemaan. Uuden erillisen tilaajaviranomaisen perustaminen ei tunnu perustellulta. Työryhmän esittämä ”laajennetun YTV:n malli” tarkoittaisi radanvarsikuntien liittymistä YTV:hen, mikä on huomattavasti laajempi kuin pelkästään lähijunaliikenteen näkökulmasta tarkasteltava asia.

Kaupunginhallitus toteaakin, että lähiliikenteen suunnittelu- ja rahoitusmalleja ei voidakaan tarkastella eikä kannanottoa mallien käyttökelpoisuudesta tehdä vain lähijunaliikenteen kannalta, vaan koko asiaa on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta. Työryhmän mietinnössä todetaankin, että jatkotyössä on myös huomioitava pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella mahdollisesti tapahtuvat kunta- ja palvelurakennemuutokset, joilla on vaikutus alueellisen joukkoliikenteen organisointiin. Myös EY:n julkista liikennettä koskevan lainsäädännön muutosasia on vielä kesken.

Tehdessä ratkaisuja toiminta- ja rahoitusvaihtoehtojen välillä on huolehdittava siitä, että ratkaisuilla ei oleellisesti lisätä nykyisten YTV:n kuntien osuutta lähijunaliikenteen julkisesta rahoituksesta. Helsingin ja YTV:n osuus Helsingin työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen rahoittamisesta ei voi uudistusten seurauksena kasvaa.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Lehtipuu ja Rihtniemi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Vehviläinen toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 5

191 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ympäristölautakunta 31.1.2006

joukkoliikennelautakunta 2.2.2006

yleisten töiden lautakunta 2.2.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

192 §

UUSIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

Khs 2006-95

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa terveyskeskukseen sijoitettavaksi seuraavat virat 15.2.2006 alkaen:

Nimike	Tehtäväkohtainen palkka

Kotihoito-osasto:

Kotihoidon ohjaaja	2 103,92 euroa/kk
viisi virkaa

Akuuttisairaala-osasto:

Apulaisylilääkäri	4 170,00 euroa/kk
Terveyskeskuslääkäri	3 718,80 – 3 925,40 euroa/kk

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liite 1

193 §

LAUSUNTO SÄÄNTÖMUUTOSESITYKSESTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖLLE

Khs 2005-2331

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa 400-vuotiskotisäätiölle sen sääntömuutosesityksestä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus esittää, että sääntömuutosehdotuksen 10 §:n ensimmäinen virke muutettaisiin seuraavaan muotoon:

Hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio ja hallituksen puheenjohtajalle lisäksi kohtuullinen vuosipalkkio, joka määräytyy Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosäännön ja Helsingin kaupunginhallituksen siitä antamien tarkempien ohjeiden mukaan.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että muutosehdotuksen 10 §:n viimeinen virke poistettaisiin tarpeettomana. Muilta osin Helsingin kaupungilla ei ole huomauttamista Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön sääntömuutosehdotuksen johdosta.

Kirje nro Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiölle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 3

194 §

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2005-2598, 2006-104

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.3.2006 lukien ellei toisin mainita:

1 Muuttaa seuraavan viran nimikkeen palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

083531	lääkäri	ylilääkäri

2 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Vakanssi-numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka e/kk	Uusi nimike	Uusi tehtävä- kohtainen palkka €/kk
Lapsiperheiden palvelujen vastuualue
010934	päiväkodin johtaja	1882,62	kotipalveluohjaaja	1982,62
036736	kotipalveluohjaaja	1971,74	sosiaalityöntekijä	2204,42

Aikuisten palvelujen vastuualue

035419	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
012974	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
083075	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
038978	sosiaalityöntekijä* *(1.5.2006 lukien)	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56

3 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen tehtävä	Perustettava virka

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue
035528	vastaanottopäällikkö	vastaanottopäällikkö
026451	kotipalveluohjaaja	kotipalveluohjaaja
026972	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä

Vanhusten palvelujen vastuualue
042989	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
010985	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä

Aikuisten palvelujen vastuualue

084281	sosiaaliterapeutti	sosiaaliterapeutti
025442	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
026976	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
026980	sosiaaliohjaaja	sosiaaliohjaaja

Hallinto- ja kehittämiskeskus

038297	taloussihteeri	taloussihteeri
039107	taloussihteeri	taloussihteeri
083925	taloussihteeri	taloussihteeri
024262	taloussihteeri	taloussihteeri
039113	taloussihteeri	taloussihteeri
038029	taloussihteeri	taloussihteeri
039379	taloussihteeri	taloussihteeri
010005	taloussihteeri	taloussihteeri

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 4

195 §

TILINTARKASTAJIEN NIMEÄMINEN LILINKOTISÄÄTIÖÖN VUODEKSI 2006

Khs 2006-50

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti nimetä vuodeksi 2006 Lilinkotisäätiön tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, HTM Kari Roineen ja hänen varahenkilökseen kaupunginreviisori, HTM Vesa Ikäheimon.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, Lilinkotisäätiölle, kaupunginkanslialle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liite 1

196 §

MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN PROJEKTIIN VANHUSTEN PALVELUKETJUN TEHOSTAMISEKSI

Khs 2006-142

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti osoittaa vuoden 2006 talousarvion lukuun 5 22 Khn käyttövarat, Khn käytettäväksi merkitystä määrärahasta vanhusten palveluketjun tehostamiseksi käynnistettävää projektia varten 1,7 milj. euroa, josta 60 000 euroa terveyskeskukselle projektipäällikön palkka- ja muihin henkilöstökustannuksiin ja 1 640 000 euroa sosiaalivirastolle projektin käyttöön hoitoketjujen sujuvoittamiseen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liitteet 1 - 2

197 §

23.1.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUTOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ

Khs 2005-2392

Esityslistan asia Stj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

198 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 31.1.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Otto Lehtipuu
puheenjohtaja	puheenjohtaja
(paitsi 187-198 §)	(187-189 ja 191-198 §:ien kohdalla)

Sirkka-Liisa Vehviläinen
puheenjohtaja
(190 §:n kohdalla)

Susanna Mäkelä
pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Tuomas Rantanen

Outi Ojala

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 14.2.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 140-158, 161 (lukuun ottamatta kohtia 5 ja 6), 162-163, 170-173, 175, 177-179, 182, 184, 187-191, 193 ja 197-198 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 165-169 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 174 ja 176 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

	Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

Oikaisuvaatimusaika

	Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimuksen sisältö

	Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

	–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Etuosto-oikeuden käyttäminen

	Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

	–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

	Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

	Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	valittajan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

	Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

	–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

	–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
	–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				140-158, 161 (utom punkterna 5 och 6), 162-163, 170-173, 175, 177-179, 182, 184, 187-191, 193 och 197-198 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				165-169 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				174 och 176 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

	Ändring av detaljplanen

		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

		–	av kommunmedlemmarna

		–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

		–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

		–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

		Besvär får anföras på den grunden att

		–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

		–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

		–	beslutet annars strider mot lag.

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Utnyttjande av förköpsrätt

	Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

	–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

	Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

	Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

	Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

	–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

	–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

	–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		6.2.2006 kello 16.00 – 17.51

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja (paitsi 187-198 §)
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja (paitsi 174 ja 190 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku				(paitsi 177 §)
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi 190 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Moisio, Elina				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 186-198 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 154-155 ja osa 179-198 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi 177 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö (paitsi 164-198 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 184-198 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
	Luopajärvi, Timo				rehtori (187 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan (140-186 §:ien kohdalla)
		Lehtipuu, Otto (187-189 ja 191-198 §:ien kohdalla)
		Vehviläinen, Sirkka-Liisa (190 §:n kohdalla)

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Korpinen	140-141,	142-149,		158-164,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		150-154,		165-182,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		155-157,		183-188,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		189-191,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		192-198,