Kokousaika

18.9.2006 kello 16.00 – 17.40

 

 

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

 

 

Läsnä

 

 

 

Jäsenet

Vapaavuori, Jan

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

Lehtipuu, Otto

I varapuheenjohtaja

 

 

Vehviläinen, Sirkka-Liisa

II varapuheenjohtaja

 

 

Hellström, Sanna

 

 

 

Malinen, Jouko

 

 

 

Ojala, Outi

 

 

 

Pajamäki, Osku

 

 

 

Puura, Heli

(paitsi 1161 §)

 

 

Rantanen, Tuomas

 

 

 

Rautava, Risto

 

 

 

Reinikainen, Pekka

 

 

 

Rihtniemi, Suvi

 

 

 

Urho, Ulla-Marja

 

 

 

Wallden-Paulig, Irmeli

(paitsi 1173 §)

 

 

Johansson, Stefan

varajäsen

 

 

Muut

Hiltunen, Rakel

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

(paitsi 1168-1180 §)

 

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja (paitsi 1156-1180)

 

 

Krohn, Minerva

II varapuheenjohtaja (paitsi 1161-1180 §)

 

 

Pajunen, Jussi

kaupunginjohtaja (paitsi 1170-1180 §)

 

 

Korpinen, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Björklund, Ilkka-Christian

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Sauri, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Vanne, Pertti

kansliapäällikkö (paitsi 1149-1156 §)

 

 

Korhonen, Tapio

rahoitusjohtaja (paitsi 1149 §)

 

 

Ratasvuori, Eila

hallintojohtaja

 

 

Åhlgren, Harry

vs. kaupunginlakimies

 

 

Tulensalo, Hannu

henkilöstöjohtaja

 

 

Waronen, Eero

tiedotuspäällikkö

 

 

Makkonen, Antero

kaupunginsihteeri

 

 

Hari, Olli

kaupunginsihteeri

 

 

Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri

 

 

Mickwitz, Leena

kaupunginsihteeri

 

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri

 

 

Vallittu, Anja

kaupunginsihteeri

 

 

Venesmaa, Riitta

vs. kaupunginsihteeri

 

 

Saarinen, Erja

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Teppo, Tiina

vs. hallintosihteeri

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Vapaavuori, Jan

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Teppo, Tiina

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Pajunen


1139-1140,


1141-1143,


1146-1158,



 

 Korpinen

 

 

 

1159,

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Korpinen




1145,


1160-1166,



 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Björklund




1144,


1167-1169,



 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Sauri






1170-1174,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen






1175-1180,

 

 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

 


§

Asia

 

 

1139

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

1140

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

1141

Kj/1

Satamalautakunnan varajäsenen valinta

 

1142

Kj/2

Ympäristölautakunnan jäsenen valinta

 

1143

Kj/3

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

1144

Sj/4

Puheenjohtajan valitseminen leski- ja orpoeläkekassan hallitukseen vuosiksi 2007 - 2009

 

1145

Kaj/5

Vuokrausperusteiden määrääminen sekä esisopimus osakekannan myymisestä ja tontin vuokraamisesta osto-optioin

 

1146

Kj/3

Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle

 

1147

Kj/4

Lainan myöntäminen Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy:lle

 

1148

Kj/5

Lainan myöntäminen Pallokerho-35 ry:lle tai sen perustamalle osakeyhtiölle

 

1149

Kj/6

Kuntarahoitus Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous ja tarjous osakkeiden merkitsemisestä

 

1150

Kj/7

Maakaasun jakeluputkiston rakentaminen Suutarilasta Vantaan Pakkalaan

 

1151

Kj/8

Merenkulun turvalaitteiden ja väylien ylläpito Helsingin alueella

 

1152

Kj/9

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 2/2006

 

1153

Kj/10

Förklaring till förvaltningsdomstolen med anledning av besvär över stadsfullmäktiges förslag om ändring i kommunindelningen mellan Helsingfors stad, Sibbo kommun och Vanda stad

Selitys hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta valituksesta

 

1154

Kj/11

11.9.2006 pöydälle pantu asia

Selitys hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevista valituksista

 

1155

Kj/12

4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia

Eron myöntäminen Annukka Mickelssonille maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

 

1156

Kj/13

11.9.2006 pöydälle pantu asia

Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla 5.10.2006

 

1157

Kj/14

Kaupunginvaltuuston 13.9.2006 tekemien päätösten täytäntöönpano

 

1158

Kj/15

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

1159

Kj/16

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

1160

Kaj/1

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Kiinteistö Oy Villankulman välisessä kiinteistökaupassa

 

1161

Kaj/2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kapiteeli Oyj:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan välisessä kiinteistökaupassa

 

1162

Kaj/3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Helsingin Kaskisaaren Ranta Oy:n ja Helsingin Kaskisaaren Puisto Oy:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran välisessä kiinteistökaupassa

 

1163

Kaj/4

Lasten päiväkoti Inkiväärin hankesuunnitelman hyväksyminen

 

1164

Kaj/5

Talin puhdistamoalueen purkutöiden hankesuunnitelman hyväksyminen

 

1165

Kaj/6

4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia

Helsingin Sataman poikkeamishakemus

 

1166

Kaj/7

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

1167

Sj/1

11.9.2006 pöydälle pantu asia

Lausunnon antaminen opetusministeriölle ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeesta ja esitys opiskelijapaikkojen lisäämisestä

 

1168

Sj/2

11.9.2006 pöydälle pantu asia

Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2006 - 2008 hyväksyminen

 

1169

Sj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

1170

Ryj/1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Myllypuro)

 

1171

Ryj/2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Ruskeasuo)

 

1172

Ryj/3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

 

1173

Ryj/4

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Oy Shell Ab Ilmailun ympäristölupahakemuksesta

 

1174

Ryj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

1175

Stj/1

Jäsenen nimeäminen Helsingin Sokeaintalo-Säätiön hallitukseen vuosiksi 2007-2009

 

1176

Stj/2

Vt Laura Rädyn toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen naapurustoyhteistyö

 

1177

Stj/3

Vt Laura Rädyn toivomusponsi: Asumisen palveluketjuja kehitettävä

 

1178

Stj/4

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen henkilöstömitoitus

 

1179

Stj/5

Vt Terhi Mäen toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen henkilökunnan jalkautuminen

 

1180

Stj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 


 

1139 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja Ojalan (varalla Johansson) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

1140 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

1141 - 1145 §

Kaupunginvaltuuston 27.9.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Kaupunginjohtaja

 

1141 §

Satamalautakunnan varajäsenen valinta

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

1142 §

Ympäristölautakunnan jäsenen valinta

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

1143 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 11.9.2006 pöydälle pantu asia
Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

 

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan aloitteen 3 osalta siten, että kaupunginhallituksen vastauksen ensimmäiseksi ja toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisättiin seuraavaa:

 

Khs toteaa, että Khs linjasi vastauksessaan 17.10.2005 vt Elina Moi­sion talousarvioaloitteeseen langattomasta verkkoyhteydestä kirjasto- ja kulttuuritiloihin seuraavasti: ”Kirjasto on toteuttanut 1.4.2005 alkaen

Kymppikirjastoon langattoman lähiverkon yleisön käyttöön. Kaupungintalolle, matkailutoimistoon ja Jugendsaliin on keväällä 2005 avattu myös vierailijoiden käyttöön tarkoitetut langattomat lähiverkot. Jatkossa on tarkoitus rakentaa harkitusti ja tarpeiden pohjalta lisää langattomia lähiverkkoja kaupungin julkisiin tiloihin. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen on varattu määräraha tähän tarkoitukseen.”

 

”Lisäksi Khs toteaa, että HKL kokeilee langattomia yhteyksiä Internetiin busseista ja raitiovaunuista. N. 20 Helsingissä liikennöivää bussia ja raitiovaunua saa kuluvan syksyn aikana langattoman yhteyden Inter­netiin. Taustalla on Digitan rakentama mobiililaajakaistaverkko, jonka tarjoamia mahdollisuuksia tutkitaan nyt joukkoliikenteessä. Jos pilotista saatavat kokemukset ovat hyvät, palvelua laajennetaan asteittain kaikkiin busseihin ja raitiovaunuihin. Hankkeessa ollaan yhteistyössä liiken­neministeriön ja YTV:n kanssa.”

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan aloitteen 4 osalta siten, että kaupunginhallituksen vastauksen toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisättiin seuraavaa:

 

”Olosuhteet ovat kaupunginvaltuustojen kokouksen 22.5.2006 jälkeen muuttuneet siten, ettei kysymys Ala-Tikkurilan mahdollisesta liittämisestä Helsinkiin ole enää ajankohtainen.”

 

Merkittiin, että aloitteen 32 osalta Lehtipuu ehdotti Hellströmin kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi palauttaa aloitevastauksen valmisteltavaksi uudelleen joukkoliikennelautakunnan lausunnon mukaiseksi.

 

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa aloitteen 32 käsittelyä äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

 

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

Sivistys- ja henkilöstötoimi

 

1144 §

Puheenjohtajan valitseminen leski- ja orpoeläkekassan hallitukseen vuosiksi 2007 - 2009

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

 

1145 §

Vuokrausperusteiden määrääminen sekä esisopimus osakekannan myymisestä ja tontin vuokraamisesta osto-optioin

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

1146 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

 

Khs 2006-1289

Esityslistan asia Kj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle enintään 1 267 000 euron korottoman lainan koulukiinteistön vanhan osan perusparannuksiin seuraavin ehdoin:

 

                                            Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

 

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle. 

 

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1147 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN OULUNKYLÄN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖ OY:LLE

 

Khs 2006-775

Esityslistan asia Kj/4

 

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy:lle enintään 520 000 euron korottoman lainan koulurakennuksen perusparannuksiin seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

 

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle. 

 

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1148 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN PALLOKERHO-35 RY:LLE TAI SEN PERUSTAMALLE OSAKEYHTIÖLLE

 

Khs 2006-943

Esityslistan asia Kj/5

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti myöntää PK-35 ry:lle tai sen perustamalle osakeyhtiölle 167 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista jalkapallon ylipainehallin rahoittamiseksi seuraavin ehtoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.

 

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi hallialueen vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja ja yrityskiinnitykset jälkipantattuina pankin saamisen jälkeen tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1149 §

KUNTARAHOITUS OYJ:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS JA TARJOUS OSAKKEIDEN MERKITSEMISESTÄ

 

Khs 2006-411

Esityslistan asia Kj/6

 

Kaupunginhallitus päätti

 

                    kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta edustamaan kaupunkia Kuntarahoitus Oyj:n 4.10.2006 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat yhtiökokouksessa hallituksen ehdotusten mukaisesti sekä

 

                    osallistua Kuntarahoitus Oyj:n osakeantiin ja merkitä enintään 1 250 000 kpl yhtiön osakkeita hintaan 2,70 euroa per osake, yhteensä 3 375 000 euroa sekä valtuuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen hoitamaan merkitsemiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja

 

                    oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen käyttämään em. osakemerkintään 3 375 000 euroa vuoden 2007 talousarvion kohdalta 8 22 19 Arvopaperit, Muut kohteet, Khn käytettäväksi ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy tarvittavan määrärahan vuoden 2007 talousarvioon.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Korhonen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liite 1

 

 

1150 §

MAAKAASUN JAKELUPUTKISTON RAKENTAMINEN SUUTARILASTA VANTAAN PAKKALAAN

 

Khs 2006-1798

Esityslistan asia Kj/7

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaan Energia Oy maakaasuputkiston rakentamista koskevan hakemuksen johdosta Turvatekniikan keskukselle seuraavan lausunnon:

 

Hanke koskee kaupungin omistamaa asemakaavan mukaista viheraluetta, minkä vuoksi hakijan on saatava Helsingin kaupungin rakennusviraston lupa putken sijoittamiselle kaupungin omistamalle maalle ja palautettava alue kaivutöiden jälkeen ennalleen sekä huolehdittava siitä, ettei maakaasuputki haittaa kaavamuutoksen toteuttamista.

 

Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeen toteuttamiseen ei liity sellaisia ympäristön- tai luonnonsuojeluun tai asumisterveyteen liittyviä seikkoja, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen tai mitkä tulisi erityisesti ottaa huomioon hanketta toteutettaessa.

 

Edellä olevin edellytyksin kaupunki ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista rakentamishankkeeseen ja että se hyväksyy muovisen maakaasujohdon rakentamisen hakemuksessa esitetylle alueelle.

 

Kirje nro                             Turvatekniikan keskukselle, pöytäkirjanote Helsingin Energialle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

LIITE

Liitteet 1 - 5

 

 

1151 §

MERENKULUN TURVALAITTEIDEN JA VÄYLIEN YLLÄPITO HELSINGIN ALUEELLA

 

Khs 2004-1078

Esityslistan asia Kj/8

 

                                                                  Kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Satamaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla valtion merenkulkuviranomaisen väyläpäätöksin merenkulun väylien ja turvalaitteiden ylläpitovastuu Helsingin kaupungin alueella jaetaan kaupungin ja valtion kesken tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavien periaatteiden pohjalta:

 

1                    Valtio vastaa itä - länsisuunnassa rannikolla kulkevista laivaväylistä ja veneilyn runkoväylästä.

 

2                    Kaupunki vastaa Helsingin satamiin johtavista väylistä Helsingin kaupungin satamajärjestyksen mukaisen satama-alueen rajalta alkaen satamiin asti kuitenkin siten, että kaupunki vastaa kohtuullisen siirtymäkauden ajan meren-kulun turvalaitteiden ylläpidosta myös vanhan ja uuden satama-alueen väliseltä osuudelta valtion toimiessa tämän alueen väylänpitäjänä.

 

3                    Merenkulkuviranomaiselle esitetään, että väylänpitovastuu tulisi määritellä väyläpäätöksin Helsingin kaupungin nimiin ja kaupungin vastuulle.

 

4                    Merenkulkuviranomaisen väyläpäätöksellä Helsingin kaupungin ylläpidettäväksi osoitettavien väylien väylänpitäjänä toimii se hallintokunta, jonka tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseen kyseisen väylän käyttö lähinnä liittyy.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja Helsingin Energialle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1152 §

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2006

 

Khs 2006-1190

Esityslistan asia Kj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin kuin, että kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta selvittämään yhteistyössä asianomaisen tytäryhteisön johdon kanssa kunkin raportissa mainitun yksittäisen tytäryhteisön tappiollisen tuloksen syyt ja toimenpiteet, joihin ne antavat aihetta.

 

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskukselle varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät seuraavat henkilöt esteellisinä osallistuneet kyseisen yhteisön osalta asian käsittelyyn:

 

 

Björklund

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy

 

 

Korhonen

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy

 

Oy Mankala Ab

 

Urheiluhallit Oy

 

 

Korpinen

Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy

 

Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi

 

 

Makkonen

Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö

 

 

Matikainen

Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus

 

 

Mickwitz

Urheiluhallit Oy

 

 

Ratasvuori

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy

 

 

Sauri

Oy Gardenia-Helsinki Ab

 

 

Tulensalo

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

 

 


 

Vallittu

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

 

Oy Gardenia-Helsinki Ab

 

 

Bogomoloff

Jääkenttäsäätiö

 

 

Rihtniemi

Oy Mankala Ab

 

Helsingin teatterisäätiö

 

 

Urho

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab

 

 

Vehviläinen

Urheiluhallit Oy

 

 

Wallden-Paulig

Helsingin teatterisäätiö

 

Urheiluhallit Oy

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

1153 §

FÖRKLARING TILL FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER STADSFULLMÄKTIGES FÖRSLAG OM ÄNDRING I KOMMUNINDELNINGEN MELLAN HELSINGFORS STAD, SIBBO KOMMUN OCH VANDA STAD

SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON ESITYSTÄ KUNTAJAON MUUTTAMISESTA HELSINGIN KAUPUNGIN, SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUNGIN KESKEN KOSKEVASTA VALITUKSESTA

 

Stn/Khs 2006-1601

Ärende Kj/10 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kj/10

 

                                            Stadsstyrelsen beslöt avge följande förklaring med anledning av XXXX XXXX:s besvär över stadsstyrelsens förslag att ändra kommunindelningen mellan Helsingfors stad, Sibbo kommun och Vanda stad:

 

1

BAKGRUND

 

1.1

Instruktioner av statliga myndigheter i syfte att utveckla

samhällsstrukturen i huvudstadsregionen

 

Matti Vanhanens regering har i sitt regeringsprogram 24.6.2003 (http://www.vn.fi/regeringsprogram) i punkterna Regionpolitik och Boende fäst uppmärksamhet vid specialfrågorna i Helsingforsregionen. I programmet konstateras bl.a. (s. 28) följande: ”Samarbetet och det gemensamma beslutsfattandet intensifieras i bostads-, trafik- och samhällsplaneringsfrågor. Utredningspersonen som tillsatts av föregående regering lägger fram förslag om utvecklande av det regionala samarbetet mellan Helsingfors och kommunerna i dess närområde samt om statsmaktens deltagande i nationellt viktiga utvecklingsprojekt i regionen.”

 

Utredningsperson Lauri Tarasti som utrett förutsättningarna för förbättrat tomtutbud överlämnade tomtutbudsarbetsgruppens betänkande (YMra 1/2006) 28.2.2006 (http://www.ymparisto.fi). I betänkandet konstateras bl.a. följande (s.15): ”I syfte att bostadsbyggandet bättre än nu skulle motsvara efterfrågan av bostäder i framtiden och möjliggöra boende till överkomligt pris i den växande stadsregionen är det skäl att försöka avlägsna alla begränsningar för bostadsbyggande. Tomtutbudet är ett av de troliga begränsningarna och ansvaret för att påverka utbudet ligger tydligt hos den offentliga makten. Utbudet av tomtmark är inte enbart förbundet med priset på boende utan inverkar centralt också på enhetligheten i stadsregionernas samhällsstruktur och på hur stort det område är där invånarna har sin arbetsplats. Om bostäder inte finns på områden där hushållen i första hand önskar bo, skaffar invånarna bostäder längre bort från det bästa alternativet. Det leder till att regionens struktur blir utspridd och hushållens vardag försvåras när resorna till arbetet och andra resor blir längre.”

 

Regeringens s.k. PARAS- dvs. kommun- och servicestrukturreform har som mål att i vårt land skapa kommunstrukturer och modeller för serviceproduktion som är livskraftiga, har bra serviceförmåga och är ekonomiskt ändamålsenliga. En av de mest centrala frågorna i offentligheten och i beredningsarbetet har varit att utveckla samhällsstrukturen och att möjliggöra bostadsproduktion i Helsingforsregionens 14 kommuner vilket med tanke på konkurrenskraft är väsentlig både för Helsingforsregionen och för hela landet. Detta tema behandlades också i det gemensamma svar som huvudstadsregionens städer gav inrikesministeriet.

 

Ökat samarbete i huvudstadsregionen och ökad bostadsproduktion utgör således klart ett av den nuvarande regeringens centrala mål.

 


1.2

Samarbete mellan kommunerna i huvudstadsregionen

 

Samarbetsgruppen för markanvändning och boende som under ledning av Pekka Korpinen verkar i anslutning till år 2004 grundade delegationen för huvudstadsregionen publicerade hösten 2005 strategiska riktlinjer för markanvändning och bostadspolitik. Riktlinjerna ingick i materialet till kommunindelningsförslaget. Ett av dess regionala utvecklingsprojekt är ”att utvidga stadsstrukturen österut – utvecklingszonen för östmetron.” Samtidigt har man i olika sammanhang signalerat om vikten att sammanslå Nylands och Östra Nylands förbund och också i denna strävan har ett viktigt mål varit att få hela Nyland och i synnerhet Sibbo i samma landskapsplanhelhet med huvudstadsregionen.

 

De goda erfarenheterna av verksamheten inom delegationen för huvudstadsregionen ledde hösten 2005 till att en samarbetsorganisation för fjorton städer och kommuner grundades. Ett samarbetsforum som kallas Helsingforsregionens samarbetsmöte grundades då och i anslutning till den grundades MBT-delegationen för markanvändning, boende och trafik samt en mindre sektion som främjar samarbetet med staten.

 

MBT-delegationen godkände 2.5.2006 för regionen en s.k. spetsprojektlistning som bl.a. omfattar ”förlängning av stadsstrukturen till Sibbo, utvecklingszonen för förlängningen av metrolinjen och utnyttjande av Kervo-Nickby-banan”. Alla andra 13 städer och kommuner var eniga men Sibbo lämnade en reservation i denna punkt av ärendet. När samma ärende presenterades för Helsingforsregionens samarbetsmöte 2.6.2006 upprepade Sibbos kommundirektör Luoma reservationen.

 

1.3

Helsingfors utlåtanden till landskapsförbunden

 

Helsingfors stad har i sina utlåtanden om Nylands och Östra Nylands regionala planer och program konstaterat att huvudstadsregionens och därigenom Helsingforsregionens samhällsstruktur är snedvriden. Under flera årtionden har utvidgning varit möjlig endast i västlig och nordlig riktning trots att det glesbebodda Sibbo ligger alldeles bredvid huvudstaden. Sibbo har en areal som är ungefär dubbelt så stor (36 400 ha) som Helsingfors (18 600 ha) men invånarantalet (18 700 invånare) är endast ca 3,3 procent av Helsingfors invånarantal (ca 560 000).

 

Helsingfors har kontinuerligt redan under en längre tid fäst uppmärksamhet vid stadsstrukturens obalans och utvecklingsproppen i öster, såsom till exempel kompletterande utlåtanden till stadsfullmäktiges förslag bl.a. om Nylands och Östra Nylands landskapsplaner och annat tilläggsmaterial visar. Sibbos försiktighet att utveckla sitt område torde vara förknippad med bl.a. otillräckliga resurser att svara mot en större befolkningstillväxt än för närvarande och de servicebehov som tillväxten ger upphov till. Delvis också språkpolitiska orsaker och viljan att bevara kommunens landsbygdsaktiga struktur torde vara orsaker till det ringa utvecklingsintresset som rådde innan Helsingfors stadsfullmäktige gjorde sin framställning.

 

1.4

Behandlingen i Helsingfors stads organ av ändringen i

kommunindelningen år 2006

 

1.4.1

Huvudstadsregionens riktlinjer i kommun- och service-

strukturreformen 14.2.2006

 

Staden konstaterar att frågan om att införliva ifrågavarande områden i Sibbo med Helsingfors stad har behandlats offentligt bl.a. i samverkan mellan huvudstadsregionens städer.

 

Huvudstadsregionens städer (Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla) har utarbetat en egen utredning som ingår i inrikesministeriets kommun- och servicestrukturreformprojekt. I utredningen vars namn är Reformen av kommun- och servicestrukturen: riktlinjer för huvudstadsregionen (14.2.1006), konstateras bl.a. följande om ärendet (s. 8): ”En samhällsstruktur enligt principen för hållbar utveckling i regionen förutsätter att stadsstrukturen smidigt fortsätter österut och ansluts med spårtrafikförbindelser. I syfte att utvidga bosättningen kommer Helsingfors och Vanda att byta områden i Nedre Dickursby och den s.k. Västerkullakilen. De västra områdena i Sibbo skall införlivas med huvudstadsregionen.”

 

Ifrågavarande dokument har behandlats i offentligheten och är tillgänglig för alla. Dokumentet finns bl.a. på webbsidorna till delegationen för huvudstadsregionen (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

1.4.2

Fullmäktigemötet 22.5.2006

 

Fullmäktige i Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla beslöt 22.5.2006 enhälligt ingå ett samarbetsavtal för att genomföra riktlinjerna i ovannämnda dokument. I avtalet (punkt 1) konstateras bl.a. följande:

 

”Med detta avtal kommer Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla städer (nedan avtalsstäder) överens om att starta beredningen av riktlinjerna och samarbetsprojekt som ingår i dokumentet Reformen av kommun- och servicestrukturen: riktlinjer för huvudstadsregionen som huvudstadsregionens delegation godkände 14.2.2006. Dokumentet finns i bilaga 1 till detta avtal.”

 

I avtalet (punkt 2) bestäms om genomförandet av huvudstadsregionens riktlinjer bl.a. följande: ”Avtalsstäderna förbinder sig vid att tillsammans starta beredningen av huvudstadsregionens samarbetsprojekt och åtgärder enligt bilaga 2 samt anvisa behövliga resurser för beredningen.”

 

I avtalets bilaga 2 finns ovannämnda 14.2.2006 daterade dokument, Huvudstadsregionens samarbetsprojekt och åtgärder i kommun- och servicestrukturreformen, i vilken konstateras bl.a. följande (s. 3): ” De västra områdena av Sibbo skall införlivas med huvudstadsregionen.”

 

Avtalet ingicks så att städernas stadsfullmäktige ordnade 22.5.2006 ett gemensamt samtalsmöte som var öppet för allmänheten och massmedierna. Omedelbart efter detta möte samlades städernas stadsfullmäktige till egna möten i syfte att besluta om godkännande av ovannämnda avtal. Mötena var normala fullmäktigemöten vars föredragningslistor fanns till påseende bl.a. i Internet. Mötena var öppna för allmänheten. Stadsfullmäktige i alla fyra städer godkände då enhälligt avtalet.

 

Vid stadsfullmäktigemötet i Helsingfors väckte frågan om att införliva de västra områdena i Sibbo med huvudstadsregionen också diskussion och fullmäktigeledamöterna fäste således speciell uppmärksamhet vid ärendet redan 22.5.2006.

 

Ifrågavarande dokument har behandlats i offentligheten och de har varit tillgängliga för alla. Dokumenten finns bl.a. på webbsidorna till delegationen för huvudstadsregionen (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

1.4.3

Stadsstyrelsens och fullmäktiges möten 21.6.2006

 

Stadsstyrelsen behandlade frågan om att göra en framställning vid sitt extra möte 21.6.2996 som började kl. 8.00. Omedelbart efter mötet skickades stadsstyrelsens beslut om förslaget till fullmäktigeledamöterna per e-post. Fullmäktigegruppernas möten började kl. 14.00. Dessa möten hade fått för behandling stadsstyrelsens framställning så att grupperna kunde ta ställning till den.

 

1.5

Sibbo generalplan         Sibbo har inlett utarbetandet av en generalplan som omfattar hela kommunen med arbetsnamnet Sibbo generalplan 2025. Planens preliminära strukturmodeller har behandlats under år 2005 och 2006 av Sibbo tekniska nämnd, kommunstyrelsen och vid kommunfullmäktiges seminarium i april 2006.

 

Generalplanarbetet omfattade sex olika strukturmodeller (A-F) av vilka det s.k. maximialternativet skulle öka invånarantalet i Sibbo med ca 20 000 invånare före år 2020. Det uppskattade antalet invånare varierar i modellerna mellan 28 700 och 38 200 invånare före år 2025 och i planeringsarbetet har man räknat med en årlig ökning av invånarantalet på 2 %. Helsingfors understryker att inget sådant har framgått vid de offentliga diskussionerna att beslutsfattarna i Sibbo allvarligt skulle ha diskuterat valet av modell D, ”Med metro till Östersundom” och således ens detta ursprungliga maximialternativ som grund för sin generalplan.

 

I strukturmodellerna ingick ursprungligen inte ett sådant alternativ i vilken den uppskattade ökningen av invånarantalet var ca 40 000 nya invånare under planeringsperioden, men av Statens tekniska forskningscentral beställdes likväl också några beräkningar om effekten av de extra modellerna C1 och D1. I modell D1 uppskattas invånarantalet öka med ca 39 000 invånare före år 2025. Det är skäl att uppmärksamma att enligt utvärderingen av effekten skulle områdesexploateringen för byggandet t.o.m. i modell D1 i medeltal bli mindre än på traditionella egnahemstomter i Helsingfors.

 

Efter Helsingfors stadsfullmäktiges framställning om ändring i kommunindelningen har Sibbo kommunfullmäktige på föredragningslistorna av 4.7.2006 och 28.8.2006 presenterat ett alternativ som betyder en avsevärd ökning av invånarantalet i kommunen.

 

2

JURIDISK GRANSKNING

 

2.1

Beredningen av ärendet

 

Ändringssökanden framför att man inte korrekt meddelat om att ärendet var anhängigt och om beredningen på det sätt som avses i kommunallagen (27 § och 29 § kommunallagen) och att beslutet fattats i felaktig ordning eftersom ärendet inte var brådskande på det sätt som avses i kommunallagens 55 §.

 

2.1.1

Information                      Kommunallagens 27 § innehåller bestämmelser om invånarnas möjligheter att delta och påverka och 29 § om information.

 

Frågan gäller huruvida bestämmelserna i kommunallagen tillämpas på förfarande om vilket bestäms i kommunindelningslagen. I förvaltningsutskottets utlåtande som berör regeringspropositionen om kommunindelningslagen tar man ställning bl.a. till förhållandet mellan allmän lag och speciallag. I utskottets utlåtande konstateras bl.a. följande (förvaltningsutskottet 24/1997, s. 2): ”Utgående från den givna utredningen anser förvaltningsutskottet att det i ett kommunindelningsbeslut (beslut som fattats av statsrådet eller ett ministerium) är fråga om ett förvaltningsbeslut. Ett kommunindelningsbeslut tillhör tillämpningsområdet för allmänförvaltningsrättsliga förfarandelagar såsom lagen om förvaltningsförfarande, lagen om delgivning i förvaltningsärenden och förvaltningsprocesslagen. En annan sak är i vilken grad kommunindelningslagen som speciallag avviker från sådant som enligt allmänna lagar i annat fall gäller. Ibland är bestämmelserna i speciallagarna oklart skrivna och lämnar utrymme för flera tolkningar om vilka normer som skall tillämpas. Detta är ett allmänt problem som berör förhållandet mellan allmänna lagar och speciallagar och ingen annan allmän lösning finns än att i speciallagarna sträva efter möjligast entydiga bestämmelser. Utskottet anser att normerna i det nu aktuella förslaget är skrivna så tydligt att inga oklarheter om vilka normer som tillämpas torde uppstå.”

 

Utskottet anser alltså att bestämmelserna i kommunindelningslagen är skrivna så tydligt att inget tolkningsproblem uppstår mellan allmän lag och speciallag. I tredje kapitlet av kommunindelningslagen ingår bestämmelser om beredning av ändringar i kommunindelningen. Lagen innehåller täckande bestämmelser om beredningen och dess olika skeden. Med anledning av en framställning eller ett initiativ skall länsstyrelsen bereda de berörda kommunernas invånare och andra som anser att ärendet berör dem tillfälle att framställa anmärkningar inom 30 dagar (7.1 §). De berörda kommunerna skall avge ett utlåtande om framställningen eller initiativet och om anmärkningarna (7.2 §). Ministeriet skall efter behov bestämma att länsstyrelsen skall inhämta utlåtande om framställningen eller initiativet av fastighetsregisterföraren samt andra behövliga utredningar (7.3 §).

 

Med stöd av det ovansagda kan man konstatera att de uttryckliga bestämmelserna om beredning i kommunindelningslagen åsidosätter bestämmelserna om beredning i allmänna lagar. Bestämmelsen i kommunallagens 27 § om möjligheterna att delta och påverka samt bestämmelsen i 29 § om information beaktas genom rätten att framställa anmärkningar som ingår i kommunindelningslagens 7.1 §. Enligt stadens uppfattning tillämpas kommunallagens 27 och 29 § således inte på ärendet.

 

Om kommunallagens 27 och 29 § trots allt anses vara de paragrafer som tillämpas hänvisar staden till det som ovan i punkt 2.2 konstaterats om behandling av ändring i kommunindelningen år 2006. Såsom av nämnda punkt framgår uppfyller behandlingen av ändring i kommunindelningen förutsättningarna i kommunallagens 27 och 29 § om informering om ärendet. Under dessa omständigheter kan man konstatera att ändringssökandens påstående är ogrundat och besvären obefogade.

 

2.1.2

Kommunallagen 55 §

 

2.1.2.1

Om tolkningen av bestämmelsen

 

Om upptagning av ett brådskande ärende till behandling bestäms i 55.2 § av kommunallagen följande: ”Om ett ärende är brådskande, kan fullmäktige besluta att ta upp ärendet till behandling trots att det inte har nämnts i kallelsen till sammanträde. Om ett ärende inte har beretts, skall beslutet om att ta upp det till behandling vara enhälligt.”

 

Avsikten med kommunallagens 55.2 § är att trygga fullmäktiges arbete så att endast sådana ärenden som nämnts i kallelsen till sammanträdet kan tas upp för behandling under fullmäktigemötet. Utgångspunkten är att fullmäktigeledamöterna i förväg får information om de ärenden som skall behandlas under sammanträdet och möjlighet att sätta sig in dem på förhand. I praktiken kan det emellertid uppstå brådskande situationer som kräver att ett ärende måste tas upp till behandling även om det inte nämnts i möteskallelsen. Med tanke på dessa situationer innehåller lagen en bestämmelse om upptagning av ett ärende till behandling som inte nämnts i kallelsen. Fullmäktige kan fatta beslut om att ta upp ett brådskande ärende till behandling med enkel majoritet. I ärendet som det här är fråga om var beslutet i Helsingfors stadsfullmäktige om upptagning till behandling enhälligt.

 

Vid tolkningen av kommunallagens 55.2 § är det fråga om granskning av när ärendet tidsmässigt behandlades och vilken betydelse det har för uppkomsten av beslutets verkningar. Det är fråga om tolkning fall för fall. Lagstiftningen definierar inte närmare vad som är brådskande. I rättspraxis finns inte heller någon sådan allmän riktlinje utgående från vilken frågan entydigt kunde lösas. 

 

I regeringspropositionen om kommunallagen konstateras om ärendet bl.a. följande (RP 192/1994, detaljerade motiveringar 55.2 §): ”En förutsättning är att ärendet är brådskande vilket vanligen betyder att det är för sent att behandla det vid följande möte. Upptagning till behandling kräver alltid ett separat beslut.”

 

I rättslitteraturen konstateras bl.a. följande (Arno Hannus – Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s. 335): ”Det går inte att fastställa exakt när ett ärende är så brådskande att det kan tas upp till behandling vid mötet även om det inte nämnts i kallelsen. Kanske kunde man säga att om behandling av ärendet vid följande fullmäktigemöte i vars kallelse den ingår sker för sent och på ett eller annat sätt medför skador eller olägenheter som inte kan anses vara oväsentliga, då kan man säga att behandlingen av ärendet vid det fullmäktigemöte som det är fråga om är brådskande.”

 

När man i ifrågavarande fall bedömer hur brådskande ärendet är måste man observera att det gäller ett beslut som sätter igång en ändringsprocess av kommunindelningen. Beslutet som gäller framställningen kan inte lösgöras från ändringsprocessen som helhet, på det sätt som de ändringssökande avser. En framställning är inte ett självändamål. Processens mål är en ändring i kommunindelningen. Ändringsprocessen skall således granskas som en helhet varvid tidpunkten då framställningen görs är av central betydelse eftersom den fastställer tidpunkten då kommunindelningen kan genomföras. I praktiken kan detta betyda att ikraftträdandet av ändringen och med den förknippade sociala utvecklingsprojekt senareläggs med minst ett år.

 

Beslutet om framställningen fattades vid fullmäktigemötet 21.6.2006. Beslut i ärendet kunde inte lämnas till följande fullmäktigemöte som till följd av sommarpausen ordnades först 30.8.2006. Helsingfors stad ansåg att en två månaders fördröjning av framställningen under rådande omständigheter leder till att ikraftträdandet av en ändring i kommunindelningen med största sannolikhet uppskjuts med ett kalenderår och att detta medför väsentliga olägenheter för utvecklingen av huvudstadsregionens samhällsstruktur och den allmänna nyttan. Helsingfors stad har ställt som mål att ändringen i kommunindelningen skall träda i kraft så snart som möjligt.

 

Då man granskar tidpunkten för beslutet är det dessutom skäl att observera att det inte ens var möjligt att fatta beslut om framställning tidigare eftersom de tre städerna ordnade en gemensam fullmäktigemötesdag 22.5.2006. Städerna godkände då att beredningen av införlivningen av de västra delarna av Sibbo med huvudstadsregionen kan inledas. Först därefter var det möjligt att föra ändringsärendet vidare.

 

2.1.2.2

Motivering till varför ärendet behandlades som brådskande

 

Målet är att ändringen i kommunindelningen träder i kraft möjligast tidigt och på sådant sätt som tryggar den kommunala demokratin. Om kommunindelningen träder i kraft senast 1.1.2009 kan kommunalvalet för år 2008 (26.10.2008) ordnas enligt den nya kommunindelningen. Invånarna i de flyttade områdena kan då delta i valet av sin nya hemstads kommunfullmäktige och därigenom också i utvecklingen av det egna bostadsområdet.

 

Att bereda beslutsfattandet som anknyter till ändringen i kommunindelningen, eventuella ändringssökanden samt de praktiska arrangemangen i anslutning till ändring i kommunindelningen kräver mycket tid. En förutsättning för att man skall kunna realisera den uppställda tidtabellen är att framställningen om ändring i kommunindelningen har vunnit laga kraft genast i början av år 2008. Detta förutsätter åter att statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen i början av år 2007. I annat fall hinner man inte i tid genomföra de praktiska arrangemangen för ändring i kommunindelningen eller de åtgärder som kommunalvalet 2008 förutsätter.

 

Om man inte lyckas genomföra projektet enligt ovannämnda tidtabell uppskjuts ikraftträdandet av ändring i kommunindelningen till början av år 2010. Detta betyder att de införlivade områdenas invånare först år 2012 kan delta i valet av Helsingfors kommunfullmäktige. Detta skulle ytterligare betyda att utvecklingen av huvudstadsregionens samhällsstruktur fördröjs väsentligt på ett sätt som medför olägenheter för det allmänna bästa. Tilläggsbyggandet av bostäder i huvudstadsregionen och för inrättande av nya arbetsplatser samt för näringslivets behov fördröjs. Otillräcklig bostadsproduktion och otillräckligt utbud av tomter inverkar ogynnsamt på prisutvecklingen av bostadskostnaderna. Huvudstadsregionens konkurrenskraft och dess utveckling lider, och har ogynnsam inverkan också på hela landet. Balanserad regional utveckling i huvudstadsregionens samhällsstruktur fördröjs.

 

Beredning och beslutsfattande

 

Ändring i kommunindelningen är tidsmässigt en lång process och ändringen har flera verkningar i praktiken. Ändring i kommunindelningen skall förordnas att träda i kraft i början av kalenderåret. Beslut om ändring i kommunindelningen skall fattas före juni månads utgång under det föregående året (lagens 12 § 1 och 2 mom.). Tidpunkten när framställningen för ändring i kommunindelningen görs är således av väsentlig betydelse.

 

Bestämmelser om beredning av ändringar i kommunindelningen ingår i kommunindelningslagens 3 kapitel. Sannolikt kräver beredning av ärendet enbart för normalt beslutsfattande i statsrådets plenum en behandlingstid på flera månader. Bara lantmäterikontorets utlåtande om fastighetsinnehav på området vars införlivande föreslås är rätt omfattande och tidskrävande. Ytterligare krävs utlåtande av magistraten om invånarantalen och språkförhållandena. Därtill kommer anmärkningstiden som skall reserveras för invånarna i området och de berörda kommunernas utlåtande om anmärkningarna. Beredningsprocessen tar således lång tid.

 

Enligt de senaste uppgifterna uppskattas utredningsskedet av beredningsprocessen räcka hela resten av år 2006. Enligt den uppskattade beredningstidtabellen kunde Helsingfors stadsfullmäktige behandla sitt utlåtande tidigast vid sitt möte 13.12.2006. Efter detta utredningsskede tar beredningen av ärendet hos statliga myndigheter sin tid. Man kan emellertid anse det vara sannolikt att statsrådet hinner behandla ärendet om ändring i kommunindelningen under nuvarande regeringsperiod. Riksdagsvalet år 2007 inverkar på behandlingens tidtabell (valdag 18.3.2007).

 

Om stadsfullmäktige först 30.8.2006 hade beslutat göra framställningen, skulle fördröjningen på dryga två månader ha betytt att man inte hade hunnit bereda en ändring i kommunindelningen under den nuvarande regeringens verksamhetsperiod. Beslutsfattandet skulle ha överförts till den nya regeringen som utses efter valet. Detta skulle naturligtvis redan av praktiska orsaker ytterligare ha uppskjutit beslutet om kommunindelningen. En sådan fördröjning i förläggningen av beredningen skulle således ha varit alldeles avgörande med tanke på ovannämnda tidtabell för statsrådets och riksdagens verksamhetsperiod.

 

Behandling av överklagande

 

På ikraftträdandet av ändringen i kommunindelningen inverkar centralt också besvären som anförts över beslut om ändring i kommunindelningen. Om statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen kommer detta beslut högst sannolikt att överklagas. Enligt stadens uppfattning kommer behandlingen av besvären i högsta förvaltningsdomstolen att räcka närmare ett år även om ärendet behandlas som brådskande på det sätt som avses i kommunindelningslagens 35.2 §. Således om statsrådet hinner fatta beslut i ärendet i början av år 2007 är det möjligt att också besvären hinner bli behandlade så att ett beslut som vunnit laga kraft kan presenteras i början av år 2008. Såsom ovan konstaterats är detta alltså en förutsättning för att de praktiska arrangemangen för ändringen i kommunindelningen både allmänt och inför kommunalvalet år 2008 kan vidtas i rätt tid så att ändringen träder i kraft senast 1.1.2009.

 

De praktiska arrangemangen för kommunalvalet måste i Helsingfors inledas redan ca 9 månader innan den egentliga valdagen som infaller 26.10.2008. Arrangemangen som gäller röstningsområden och vallokaler, liksom också andra valarrangemang är till den grad omfattande att projektet inte just kan utföras på kortare tid. Korrekt skötsel av valarrangemangen förusätter således att beslutet om ändring i kommunindelningen har vunnit laga kraft i början av år 2008.

 

Sammanfattning av behandling av ärendet som brådskande

 

Utgående från vad som ovan sagts anser staden att stadsfullmäktige haft grundad orsak att behandla ärendet som brådskande vid vårens sista fullmäktigemöte 21.6.2006. Om beslutsfattandet hade uppskjutits till höstens första fullmäktigemöte 30.8.2006 anser staden att de statliga myndigheterna under rådande omständigheter inte hade hunnit bereda ändringen i kommunindelningen och fatta beslut i början av år 2007, då också besvären som beslutet högst sannolikt ger upphov till fortfarande hinner behandlas så att beslutet om kommunindelningen vinner laga kraft i början av år 2008.

 

I annat fall senareläggs ikraftträdandet av ändringen i kommunindelningen med ett år. Detta skulle medföra betydande olägenheter för utvecklingen i huvudstadsregionen och den allmänna nyttan samt realiseringen av kommunal demokrati till fullo i kommunalvalet 2008. Av dessa orsaker anser staden att grunder för behandling av ärendet som brådskande enligt kommunallagens 55.2 § fanns. Ändringssökandens uppfattning om ärendet är således felaktig och besvären obefogade.

 

2.2

Beslutets lagenlighet

 

Ändringssökanden anser att beslutet annars strider mot lagen på det sätt som avses i 90 § 2 mom. 3 punkten av kommunallagen, och framför att beslutet strider mot kommunindelningslagen.

 

2.2.1

Särskilda bestämmelser om ändringar i kommunindelningen

 

Kommunindelningslagens 3 § innehåller bestämmelser om de allmänna förutsättningarna för ändring i kommunindelningen och 5 § om särskilda förutsättningar. Kommunindelningslagens 6 § innehåller bestämmelser om anhängiggörande av ändring i kommunindelningen.

 

Vad gäller för det första de allmänna och särskilda förutsättningarna för ändringar i kommunindelningen som avses i kommunindelningslagens 3 och 5 § kan konstateras att beslutet som är föremål för besvären gäller en framställning om ändring i kommunindelningen, och inte ett beslut som gäller ändring i kommunindelningen. Såsom i följande punkt 2.2.2 konstateras, undersöks i det nu ifrågavarande besvärsärendet endast förutsättningarna för anhängiggörande, inte de juridiska förutsättningarna för genomförandet av ändringar i kommunindelningen. På de grunder som nämnts i sagda punkt kan konstateras att fullmäktigebeslutet inte kan strida mot 3 och 5 § i kommunindelningslagen.

 

Ändringssökandens uppfattning om ärendet är felaktig och besvären obefogade.

 

2.2.2

Förutsättningarna för anhängiggörande enligt kommunindelningslagen

 

I regeringspropositionen om kommunindelningslagen (RP 135/ 1997, detaljerad motivering 6 § s. 18) konstaterades bl.a. följande: ”Paragrafen (6 §) innehåller bestämmelser om rätten att göra framställningar och initiativ om ändringar i kommunindelningen samt förutsättningarna för anhängiggörande av framställningar och initiativ. .... Paragrafens 3 moment innehåller kraven på motivering och exakthet som gäller framställningar och initiativ och som måste uppfyllas för att initiativet skall kunna anhängiggöras.”

 

Enligt 6.3 § i kommunindelningslagen skall man i framställningen motivera behovet av ändring i kommunindelningen och och en utredning som behövs för ärendets bedömning skall om möjligt bifogas. Enligt paragrafens 4 moment kan ministeriet genast förkasta framställningen om det är uppenbart att den inte kan godkännas. Såsom framgår av motiveringen till regeringspropositionen innehåller kommunindelningslagens 6.3 § bestämmelser om huruvida ärendet är dugligt att anhängiggöras, inte om de juridiska förutsättningarna för ändring i kommunindelningen.

 

I det ärende som det här är fråga om har ministeriet tillställt stadens framställning länsstyrelsen i syfte att skaffa en sådan utredning som avses i lagen. Beredningen av ändring i kommunindelningen hos statlig myndighet för beslutsfattande är en arbets- och tidskrävande process. Beredningen sätts inte i gång om framställningen inte anses vara beaktansvärd och motiverad såsom kommunindelningslagen förutsätter. När man beaktar att ärendet redan framskridit till ett skede i vilket utredningar skaffas, kan detta anses vara ett tydligt ställningstagande av inrikesministeriet för att stadens framställning uppfyller vad som bestäms i kommunindelningslagens 6.3 §.

 

Förekomsten av juridiska förutsättningar för den ändring i kommunindelningen som avses i framställningen dvs. förekomsten av sådana förutsättningar som avses i kommunindelningslagens 3 och 5 § kan granskas först när för framställningen skaffats sådana utredningar som avses i lagens 3 kapitel. Därför kan man motiverat anse att förvaltningsdomstolens befogenheter i besvärsärendet begränsas till att granska förekomsten av förutsättningarna för anhängiggörandet av framställningen. Förvaltningsdomstolen har inte befogenheter att undersöka förekomsten av de förutsättningar som avses i kommunindelningslagens 3 och 5 § eftersom ärendet enligt lagen ligger inom statsrådets eller ministeriets befogenheter och beslut om dem överklagas hos högsta förvaltningsdomstolen. Beslut om ändring i kommunindelningen kommer således inte i något skede att behandlas av förvaltningsdomstolen.

 

Förvaltningsdomstolen har under dessa omständigheter inte befogenheter att undersöka förekomsten av de materiellrättsliga grunderna för ändringen i kommunindelningen vilka ingår i framställningen. Förvaltningsdomstolen kan endast undersöka vad som bestäms i kommunindelningslagens 6.3 § dvs. huruvida framställningen är duglig att anhängiggöras.

 

Vad gäller motivering av förekomsten av behovet såsom förutsätts i lagens 6.3 §, hänvisas till det som konstaterats ovan i punkt 3.2.4 om motivering av beslutet. Ytterligare konstateras att gränserna för området som enligt framställningen skall införlivas är angivna med behövlig noggrannhet.

 

Utgående från det ovansagda konstateras att stadens framställning uppfyller det som i kommunindelningslagens 6.3 § bestäms om framställningens motiveringar och noggrannhet. Ändringssökandens uppfattning om ärendet är felaktig och besvären obefogade.

 

3

SAMMANDRAG

 

Utgående från det som ovan presenterats skall besvären förkastas såsom ogrundade.

 

Protokollsutdrag till förvaltningscentralens rättstjänst för utarbetande av förklaring.

 

Det antecknades att ledamoten Johansson föreslog att ärendet skulle återremitteras för ny beredning.

 

Motiveringarna för Johanssons förslag om återremiss framgår av bilagan.

 

Johanssons förslag understöddes inte och det förföll därför.

 

Johansson anmälde avvikande mening i enlighet med sitt förslag om återremiss.

 

Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta XXXX XXXX:n valituksesta seuraavan sisältöisen selityksen:

 

1

TAUSTAA

 

1.1

Valtion viranomaisten ohjaus pääkaupunkiseudun yhdys-

kuntarakenteen kehittämiseksi

 

Matti Vanhasen hallitus on hallitusohjelmassaan 24.6.2003 (http://www.vn.fi/hallitusohjelma), sekä kohdassa Aluepolitiikka että Asuminen, kiinnittänyt huomiota Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Ohjelmassa todetaan mm. (s. 28) seuraavaa: ”yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Edellisen hallituksen asettama selvityshenkilö tekee ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen yhteistyön kehittämisestä sekä valtiovallan osallistumisesta kansallisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla.” .

 

Tonttitarjonnan edellytysten parantamista selvittänyt selvityshenkilö Lauri Tarasti luovutti tonttitarjontatyöryhmän mietinnön (YMra 1/2006) 28.2.2006 (http://www.ymparisto.fi). Mietinnössä todetaan mm. seuraavaa (s.15): ”Jotta asuntorakentaminen voisi nykyistä paremmin vastata asuntokysyntään tule­vaisuudessa ja mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen kasvavilla kaupunkiseudulla, kaikkia asuntorakentamisen rajoitteita pitäisi pyrkiä poistamaan. Tonttitarjonta on yksi mahdollisista rajoitteista ja siihen vaikuttaminen on selkeästi julkisen vallan vastuulla. Tonttimaan tarjonta ei ole pelkästään asumisen hintaan liittyvä asia, vaan vaikut­taa keskeisesti myös kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyteen ja työssäkäyntialueen kokoon. Jos kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa ei ole kotitalou­den ensisijaisella toivealueella, asuntojen ostaminen siirtyy matkallisesti kauemmas parhaasta vaihtoehdosta. Tällöin seudun rakenne hajautuu ja kotitalouksien arjen hoitaminen vaikeutuu työmatkojen ja muiden matkojen pidentyessä.”

 

Hallituksen nk. PARAS- eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan mm. elinvoimaisten, hyvän palvelukyvyn omaavien ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisten kuntarakenteiden ja palveluntuottamismallien luomista maahamme. Yksi julkisuudessa ja valmistelutyössä keskeisimmistä kysymyksistä on ollut Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvyn kannalta olennaisen, 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun, yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja asuntotuotannon tarvetta vastaavan rakentamisen mahdollistaminen seudulla. Tätä teemaa käsiteltiin myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä, sisäasianministeriölle annetussa vastauksessa.

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyön lisääminen ja seudun asuntotuotannon vauhdittaminen on siten selkeästi ollut yksi nykyisen hallituksen keskeisistä tavoitteista.

 

1.2

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö

 

Vuonna 2004 perustetun pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteydessä Pekka Korpisen johdolla toimiva maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä julkaisi syksyllä 2005 kuntajaotusesityksen oheismateriaaliin liittyvän julkaisun Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia. Yksi sen seudullinen kehittämiskohde on ”kaupunkirakenteen laajeneminen itään - itämetron kehittämisvyöhyke.” Samalla on eri yhteyksissä viestitetty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämisen tärkeyttä ja tässäkin pyrkimyksessä tärkein tavoite on ollut saada koko Uusimaa ja etenkin Sipoo samaan maakuntakaavakokonaisuutteen pääkaupunkiseudun kanssa.

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnasta saadut hyvät kokemukset johtivat syksyllä 2005 seudun neljäntoista kaupungin ja kunnan yhteistyönorganisaation perustamiseen. Tuolloin perustettiin Helsingin seudun yhteistyökokous -niminen yhteistyöfoorumi ja sen yhteyteen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunta sekä tuon elimen suppeampi ja valtioon päin yhteistyötä edistävä nk. MAL-jaosto.

 

MAL-neuvottelukunta hyväksyi 2.5.2006 seudulle nk. kärkihankelistauksen, joista yksi on nimeltään ”kaupunkirakenteen jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä radan hyödyntäminen”. Kaikki muut 13 kaupunkia ja kuntaa olivat asiasta yksimielisiä, mutta Sipoo jätti asiaan varauman tältä osin. Kun sama asia esiteltiin 2.6.2006 Helsingin seudun yhteistyökokoukselle, Sipoon kunnanjohtaja Luoma toisti Sipoon varauman.

 

1.3

Helsingin lausunnot maakuntaliitoille

 

Helsingin kaupunki on sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia koskevissa lausunnoissaan todennut, että pääkaupunkiseudun ja sitä kautta Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on vinoutunut. Vuosikymmenten ajan rakenne on voinut laajentua vain länsi- ja pohjoissuunnassa, vaikka Sipoo on harvaan asuttuna aivan pääkaupungin vieressä. Sipoon pinta-ala on noin kaksinkertainen (36 400 ha) Helsinkiin verrattuna (18 600 ha), mutta väkiluku (18 700 asukasta) vain noin 3,3 prosenttia Helsingin on asukasluvusta (noin 560 000).

 

Helsinki on kiinnittänyt kaupunkirakenteen epätasapainoon ja itäpuolella vallitsevaan kehittämistulppaan huomiota jatkuvasti jo pitkän ajan kuluessa, kuten kaupunginvaltuuston esitykseen täydennyksenä liitetyt lausunnot  mm. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoista ja muu oheismateriaali osoittavat. Sipoon varovaisuus alueensa kehittämisessä liittynee mm. riittämättömiin resursseihin vastata nykyistä merkittävästi suurempaan väestönkasvuun ja sen luomiin palvelutarpeisiin. Osittain myös kielipoliittiset syyt ja halu säilyttää kunnan maaseutumainen kaupunkirakenne lienevät syinä ennen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää esitystä vallinneeseen vähäiseen kehittämiskiinnostukseen.

 

1.4

Kuntajaon muutoksen käsittely Helsingin kaupungin toimielimissä

vuonna 2006

 

1.4.1

Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenne-

uudistuksessa 14.2.2006

 

Kaupunki toteaa, että kysymys Sipoon puheena olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin on ollut julkisesti esillä mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistoiminnassa.

 

Pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat laatineet osaltaan selvityksen, joka liittyy sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen. Selvityksessä, jonka nimi on Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (14.2.1006), todetaan asiasta mm. seuraavaa (s.8): ”Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen saumatonta jatkumista itään ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyksien varteen. Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta. Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”

 

Kyseistä asiakirjaa on käsitelty julkisuudessa ja se on kaikkien saatavilla. Asiakirja on esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

1.4.2

Valtuuston kokous 22.5.2006

 

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot ovat yksimielisesti päätti 22.5.2006 solmia yhteistyösopimuksen, jolla ryhdytään toteuttamaan yllä mainitun asiakirjan linjauksia. Sopimuksessa (kohta 1) todetaan mm. seuraavaa:

 

”Tällä sopimuksella Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit (jäljempänä sopijakaupungit) sopivat Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 14.2.2006 hyväksymän Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirjaan sisältyvien linjausten ja yhteistyöhankkeiden valmistelun käynnistämisestä. Asiakirja on tämän sopimuksen liitteenä 1.”

 

Sopimuksessa (kohta 2) on sovittu Pääkaupunkiseudun linjausten toimeenpanosta mm. seuraavaa: ”Sopijakaupungit sitoutuvat käynnistämään yhteistyössä liitteessä 2 olevien pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden valmistelun sekä osoittamaan valmisteluun tarvittavat voimavarat.”

 

Sopimuksen liitteenä 2 on edellä mainittu 14.2.2006 päivätty Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa – asiakirja, jossa todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
”Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”

 

Sopimuksen solmiminen toteutettiin siten, että kaupunginvaltuustot pitivät 22.5.2006 yhteisen keskustelukokouksen, joka oli avoin yleisölle ja tiedotusvälineille. Välittömästi tämän jälkeen kunkin kaupunginvaltuusto kokoontui omaan kokoukseensa päättämään yllä mainitun sopimuksen hyväksymisestä. Valtuustojen kokoukset olivat tavanomaisia valtuustokokouksia, joiden esityslistat ovat olleet julkisesti nähtävillä etukäteen mm. internetissä. Kokoukset olivat avoimia yleisölle.  Kaikkien neljän kaupungin valtuusto hyväksyi tuolloin sopimuksen yksimielisesti.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa kysymys Sipoon läntisten alueiden liittämisestä osaksi pääkaupunkiseutua herätti myös keskustelua, joten valtuutettujen taholta asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo 22.5.2006.

 

Kyseisiä asiakirjoja on käsitelty julkisuudessa ja ne ovat olleet kaikkien saatavilla. Asiakirjat ovat esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

1.4.3

Kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset 21.6.2006

 

Kaupunginhallitus käsitteli esityksen tekemistä ylimääräisessä kokouksessaan 21.6.2996 klo 8.00 alkaen. Välittömästi kokouksen päätyttyä kaupunginhallituksen päätös esityksen tekemisestä lähetettiin valtuutetuille tiedoksi sähköpostilla. Valtuustoryhmien kokoukset alkoivat klo 14.00. Näihin kokouksiin oli jaettu käsiteltäväksi kaupunginhallituksen puheena oleva esitys ryhmien kannan muodostamiseksi.

 


1.5

Sipoon yleiskaavoitus

 

Sipoo on aloittanut koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan työnimellä Sipoon yleiskaava 2025. Sen alustavia rakennemalleja on käsitelty vuoden 2005 ja 2006 aikana Sipoon teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuuston seminaarissa huhtikuussa 2006.

 

Yleiskaavatyö on sisältänyt kuusi erilaista rakennemallia (A-F), joista nk. maksimivaihtoehto olisi lisännyt Sipoon väkilukua noin 20 000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä.  Mallien väestöarvio vaihtelee välillä 28 700 – 38 200 asukasta vuoteen 2025 ja suunnittelussa väestön on ennakoitu kasvavan noin 2 %:n vuosivauhtia. Helsinki korostaa, että mitään sellaista ei ollut julkisessa keskustelussa käynyt ilmi, että Sipoon päättäjät olisivat vakavasti keskustelleet mallin D, ”Metrolla Itäsalmeen” ja siten edes tämän alkuperäisen maksimivaihtoehdon valinnasta yleiskaavansa pohjaksi.

 

Varsinaisissa rakennemalleissa ei ole alun perin ollut esillä sellaista vaihtoehtoa, jossa väestömäärän lisäys olisi ollut noin 40 000 uutta asukasta suunnitteluajanjaksolla, mutta Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on kuitenkin teetetty joitakin vaikutusarvioita myös nk. lisämallien C1 ja D1 vaikutuksista. D1- vaihtoehdon väestöarviona on pidetty noin 39 000 asukkaan lisäystä vuoteen 2025 mennessä. Huomionarvoista on, että vaikutusarvioinnin mukaan jopa mallin D1 rakentamisen aluetehokkuus olisi pienempi kuin perinteisten omakotitonttien tehokkuus Helsingissä.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta jälkeen on Sipoon kunnan valtuuston esityslistoissa 4.7.2006 ja 28.8.2006 tuotu julki Sipoon asukasmäärän merkittävää lisäämistä tarkoittava vaihtoehto.

 

2

OIKEUDELLINEN TARKASTELU

 

2.1

Asian valmistelu             Valittaja esittää, että asian vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §) ja että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.

 


2.1.1

Tiedottaminen                Kuntalain 27 §:ssä säädetään osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja 29 §:ssä tiedottamisesta.

 

Kysymys on siitä, sovelletaanko kuntalain säännöksiä kuntajakolaissa säänneltyyn menettelyyn. Kuntajakolakia koskevasta hallituksen esityksestä annetussa hallintovaliokunnan lausunnossa on otettu kantaa mm. yleislain ja erityislain väliseen suhteeseen. Valiokunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa (hallintovaliokunta 24/1997, s. 2): Hallintovaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että kuntajakopäätöksessä (Valtioneuvoston tai ministeriön päätös) on kyse hallintopäätöksestä. Kuntajakopäätös kuuluu sellaisten yleishallinto-oikeudellisten menettelylakien soveltamisalaan, kuten hallintomenettelylaki, tiedoksiantolaki ja hallintolainkäyttölaki. Eri asia on sitten, missä määrin kuntajakolaissa erityislakina poiketaan siitä, mitä yleislakien mukaan muuten olisi noudatettava. Joskus erityislakien säännökset on kirjoitettu sillä tavalla epäselviksi, että voi jäädä tulkinnanvaraiseksi, mitä normistoa sovelletaan. Tämä on yleinen erityislain ja yleislain suhdetta koskeva ongelma, jolle ei ole muuta yleistä ratkaisua kuin pyrkiä erityislaissa mahdollisimman yksiselitteiseen sääntelyyn. Valiokunnan käsityksen mukaan nyt käsillä olevassa esityksessä normisto on kirjoitettu tältä osin niin selkeästi, ettei syntyne epäselvyyttä, kumpaa normistoa sovelletaan.”

 

Valiokunta siis katsoo, että kuntajakolain säännökset on kirjoitettu siten selvästi, ettei tulkintaongelmaa yleislain ja erityislain välillä synny. Kuntajakolain 3 lukuun on otettu säännökset kuntajaon muuttamisen valmistelusta. Laissa on kattavasti säädetty valmistelusta ja sen eri vaiheista. Esityksen tekemisen jälkeen lääninhallituksen on varattava asianomaisten kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa (7.1 §). Asianomaisten kuntien on annettava esityksestä ja huomautuksista lausuntonsa (7.2 §). Ministeriön on tarpeen mukaan määrättävä, että lääninhallituksen on hankittava esityksestä asianomaisen kiinteistörekisterinpitäjän lausunto ja muu tarpeellinen selvitys (7.3 §).

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kuntajakolain nimenomaiset valmistelua koskevat säännökset syrjäyttävät yleislakeihin liittyvät valmistelua koskevat säännökset. Kuntalain 27 §:n säännös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta ja 29 §:n säännös tiedottamisesta tulevat huomioon otetuiksi kuntajakolain 7.1 §:ään sisältyvällä huomautuksenteko-oikeudella. Kaupungin käsityksen mukaan kuntalain 27 ja 29 §:ää ei siten sovelleta asiassa.

 

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että kuntalain 27 ja 29 § tulevat sovellettaviksi, kaupunki viittaa siihen, mitä on todettu edellä kohdassa 2.2 kuntajaon muutoksen käsittelystä vuonna 2006. Kuten sanotusta kodasta ilmenee, kuntajaon muuttamista koskevan asian käsittely täyttää kuntalain 27 ja 29 §:n edellytykset asiasta tiedottamisesta. Näin ollen voidaan todeta, että valittajan väite on perusteeton ja valitus aiheeton.

 

2.1.2

Kuntalain 55 §

 

2.1.2.1

Säännöksen tulkinnasta

 

Asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväksi säädetään kuntalain 55.2 §:ssä seuraavasti: ”Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.”

 

Kuntalain 55.2 §:n tarkoituksena on lähtökohtaisesti turvata valtuuston työskentelyä siten, että valtuuston kokoukseen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain kokouskutsussa mainittuja asioita. Valtuutetuilla tulee lähtökohtaisesti olla etukäteen tieto kokouksessa käsiteltävistä asioista ja mahdollisuus perehtyä asiaan edeltä käsin. Käytännössä voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin asian kiireellisyys edellyttää asian ottamista käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Näitä tilanteita varten lakiin on otettu säännös kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittelyyn ottamisesta. Valtuusto voi tehdä päätöksen asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväkseen yksinkertaisella enemmistöllä. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa Helsingin kaupunginvaltuusto teki käsiteltäväksi ottamista tarkoittavan päätöksen yksimielisesti.

 

Kuntalain 55.2 §:n tulkinnassa on kysymys asian käsittelyn ajallisesta tarkastelusta ja sen merkityksestä päätöksen vaikutusten syntymiseen. Kysymys on tapauskohtaisesta tulkinnasta. Lainsäädäntö ei tarkemmin määrittele kiireellisyyttä. Oikeuskäytännössä ei myöskään ole muodostunut sellaista yleistä linjausta, jonka perusteella kysymys olisi ratkaistavissa yksiselitteisesti. 

 

Kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä asiasta on todettu mm. seuraavaa (HE 192/ 1994, yksityiskohtaiset perustelut 55.2 §): ”Edellytyksenä olisi asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaisi sitä, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehdittäisi käsitellä. Käsiteltäväksi ottamisesta tehtäisiin aina erillinen päätös.”

 

Oikeuskirjallisuudessa asiasta on todettu mm. seuraavaa (Arno Hannus – Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s. 335): ”Milloin asiaa on pidettävä kiireellisenä niin, että se voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, vaikkei sitä ole kutsussa mainittu, ei ole täsmällisesti määriteltävissä. Ehkä voidaan sanoa, että jos asiaa ei ennätettäisi käsitellä enää seuraavassa valtuuston kokouksessa, jonka kutsussa se mainittaisiin, ilman että tästä käsittelyn siirtymisestä aiheutuisi tavalla tai toisella vahinkoa tai haittaa, jota ei ole pidettävä epäolennaisena, niin silloin asian käsittelemistä valtuuston kokouksessa, josta on kysymys voidaan pitää kiireellisenä.”

 

Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa arvioidaan asian kiireellisyyttä, on huomattava, että kysymys on päätöksestä, joka käynnistää kuntajaon muutosprosessin. Esityksen tekemistä koskevaa päätöstä ei voida irrottaa muutosprosessin kokonaisuudesta, siten kuin valittajat katsovat. Esityksen tekemien ei ole itsetarkoitus. Prosessi tähtää kuntajaon muutokseen. Muutosprosessia on siten tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin esityksen tekemisen ajankohta keskeisesti määrittelee kuntajaon muutoksen toteutumisen ajankohdan. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että muutoksen voimaantulo ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset kehityshankkeet siirtyvät vähintään vuodella.

 

Esityksen tekemisestä päätettiin valtuuston kokouksessa 21.6.2006. Asiaa ei voitu jättää päätettäväksi seuraavaan valtuuston kokoukseen, joka kesätauon johdosta pidettiin vasta 30.8.2006. Helsingin kaupunki katsoi, että vallitsevissa olosuhteissa esityksen tekemisen viivästyminen kahdella kuukaudella olisi johtanut siihen, että kuntajaon muutoksen voimaantulo mitä todennäköisimmin olisi lykkäytynyt yhdellä kalenterivuodella ja että tästä olisi aiheutunut olennaista haittaa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja yleiselle edulle. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että muutos tulisi voimaan mahdollisimman pikaisesti.

 

Päätöksen ajankohtaa tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, ettei päätöstä esityksestä ollut mahdollista tehdä myöskään aikaisemmin, koska kolmen kaupungin yhteinen valtuustokokouspäivä, jossa hyväksyttiin valmistelun aloittaminen Sipoon länsi-osien liittämisestä pääkaupunkiseutuun, pidettiin 22.5.2006. Vasta tämän jälkeen muutosasiaa voitiin ryhtyä viemään eteenpäin.

 


2.1.2.2

Perusteet asian käsittelemiseen kiireellisenä

 

Tavoitteena on, että kuntajaon muutoksen voimaantulo olisi mahdollisimman aikainen ja sellainen, että se turvaisi kunnallisen demokratian toteutumisen. Mikäli kuntajako tulisi voimaan viimeistään 1.1.2009, voitaisiin vuoden 2008 kunnallisvaalit (26.10.2008) toteuttaa uuden kuntajaon mukaisesti. Tällöin siirtyvien alueiden asukkaat pääsisivät vaikuttamaan 2008 kunnallisvaaleissa uuden kotikaupunkinsa valtuuston valintaan ja siten myös asuinalueensa kehittämiseen.

 

Kuntajaon muutokseen liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja mahdollisiin muutoksenhakuihin sekä kuntajaon muutoksen käytännön edellyttämiin järjestelyihin tarvittava aika on huomattava. Siten tavoitteeksi asetetun aikataulun toteutuminen edellyttää, että kuntajaon muutosta koskeva esitys on lainvoimaisesti ratkaistu heti alkuvuodesta 2008. Tämä puolestaan edellyttää, että valtioneuvosto päättäisi kuntajaon muuttamista koskevasta asiasta alkuvuodesta 2007. Muussa tapauksessa ei ehditä toteuttaa kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyjä eikä kunnallisvaalien 2008 edellyttämiä toimia ajoissa.

 

Mikäli hanketta ei onnistuta toteuttamaan yllä olevassa aikataulussa, lykkääntyy kuntajaon muutoksen voimaantulo vuoden 2010 alkuun. Tämä merkitsisi sitä, että siirtyvien alueiden asukkaat voisivat osallistua vasta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingin kaupunginvaltuuston valintaan. Tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen viivästymistä olennaisesti siten, että siitä olisi haittaa yleiselle edulle. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen, työpaikkojen lisäämiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin toteutettava lisärakentaminen viivästyy. Asuntotuotannon ja tonttien tarjonnan riittämättömyys vaikuttaa haitallisesti asumiskustannusten kehitykseen. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen kärsii, ja siitä on haitallisia vaikutuksia myös koko muulle Suomelle. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen alueellinen kehittyminen viivästyy.

 

Valmistelu ja päätöksenteko

 

Kuntajaon muuttaminen on ajallisesti pitkä prosessi ja kuntajaon muutoksella on useita käytännön vaikutuksia. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta lukien. Päätös kuntajaon muutoksesi on tehtävä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua (lain 12 § 1 ja 2 mom.). Näin ollen kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisen ajankohdalla on olennainen merkitys.

 

Kuntajaon muutoksen valmistelusta on säädetty kuntajakolain 3 luvussa. Todennäköistä on, että asian valmistelu jo tavanomaista päätöksentekoa varten valtioneuvoston yleisistuntoon edellyttää usean kuukauden käsittelyajan. Jo yksin maanmittauskonttorin lausunto kiinteistönomistuksesta liitettäväksi esitetyllä alueella on verraten mittava ja aikaa vievä.  Tarvitaan myös maistraatin lausunto asukasmääristä ja kielisuhteista. Lisäksi tulevat alueen asukkaille varattava huomautuksentekoaika ja asianomaisten kuntien lausunnot huomautusten johdosta. Valmisteluprosessi vie siten merkittävästi aikaa.

 

Tämän hetkisten tietojen perusteella voidaan valmisteluprosessin selvitysvaiheen arvioida kestävän koko loppuvuoden 2006. Arvioidun valmisteluaikataulun mukaan Helsingin kaupunginvaltuusto voisi käsitellä lausuntoaan asiasta aikaisintaan 13.12.2006 kokouksessaan. Tämän selvitysvaiheen jälkeinen asian valmistelu valtion viranomaisessa vie oman aikansa. Todennäköisenä kuitenkin voidaan pitää, että valtioneuvosto ehtii käsitellä kuntajaon muutosta koskevan asian vielä nykyisen hallituskauden aikana. Asian käsittelyn aikatauluun vaikuttavat vuoden 2007 eduskuntavaalit (vaalipäivä 18.3.2007).

 

Mikäli kaupunginvaltuusto olisi päättänyt esityksen tekemisestä vasta 30.8.2006, esityksen tekemisen viivästyminen runsaalla kahdella kuukaudella olisi merkinnyt sitä, ettei kuntajaon muutosta olisi ehditty valmistelemaan nykyisen hallituksen toimiaikana. Päätöksenteko olisi siirtynyt vaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle. Tämä olisi luonnollisestikin jo käytännön syistä lykännyt entisestään kuntajaosta päättämistä. Tällainen viivästys valmistelun ajoituksessa olisi siten ollut täysin ratkaiseva edellä esitetyn valtioneuvoston ja Eduskunnan toimikauteen liittyvän aikataulun kannalta.

 

Muutoksenhakujen käsittely

 

Kuntajaon muutoksen voimaantuloon vaikuttavat keskeisesti myös valitukset, jotka kohdistuvat kuntajaon muuttamista koskevaan päätökseen. Mikäli valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta, tästä päätöksestä tullaan mitä todennäköisimmin valittamaan. Kaupungin käsityksen mukaan valitusasian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa kestää lähes vuoden, vaikka asia käsitelläänkin kuntajakolain 35.2 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellisenä. Näin ollen, mikäli valtioneuvoston ratkaisu asiassa ehditään tekemään alkuvuodesta 2007, on mahdollista, että myös valitukset ehditään käsittelemään siten, että lainvoimainen päätös kuntajaosta voitaisiin antaa vuoden 2008 alkupuolella. Kuten edellä on todettu, tämä puolestaan on edellytyksenä sille, että kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyt niin yleisesti kuin myös kunnallisvaalien 2008 osalta voidaan toteuttaa ajallaan siten, että muutos tulee voimaan viimeistään 1.1.2009.

 

Kunnallisvaalien käytännön järjestelyjä on ryhdyttävä toteuttamaan Helsingissä jo noin 9 kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää, joka on 26.10.2008. Äänestysalueita ja -paikkoja koskevat järjestelyt, kuten myös muut vaalijärjestelyt ovat siinä määrin mittavat, ettei hanketta voida viedä läpi juurikaan lyhyemmässä ajassa. Vaalijärjestelyjen asianmukainen hoitaminen edellyttää siten, että päätös kuntajaon muutoksesta on lainvoimainen alkuvuodesta 2008.

 

Yhteenveto asian käsittelemisestä kiireellisenä

 

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, että kaupunginvaltuustolla on ollut perusteltu syy käsitellä asiaa kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa 21.6.2006 kiireellisenä. Päätöksenteon viivästyminen syyskauden ensimmäiseen valtuuston kokoukseen 30.8.2006 olisi merkinnyt kaupungin käsityksen mukaan sitä, että kuntajaon muutosta ei näissä olosuhteissa olisi ehditty valtion viranomaisissa valmistelemaan ja päättämään siten, että päätös olisi ehditty tekemään alkuvuodesta 2007, jolloin myös päätöksestä mitä todennäköisimmin tehtävät valitukset ehditään käsittelemään siten, että kuntajakoa koskeva päätös on lainvoimainen vuoden 2008 alkupuolella.

 

Muussa tapauksessa kuntajaon muutoksen voimaantulo siirtyy yhdellä vuodella. Tästä olisi merkittävää haittaa pääkaupunkiseudun kehitykselle ja yleiselle edulle sekä kunnallisen demokratian toteutumiselle täysimääräisenä kunnallisvaaleissa 2008. Näistä syistä kaupunki katsoo, että asian käsittelemiselle kiireellisenä on ollut kuntalain 55.2 §:n tarkoittamat perusteet. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

2.2

Päätöksen lainmukaisuus

 

Valittaja katsoo, että päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla muuten lainvastainen, ja esittää, että päätös on vastoin kuntajakolakia.

 

2.2.1

Kuntajaon muuttamista koskevat erityissäännökset

 

Kuntajakolain 3 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen yleisistä edellytyksistä ja 5 §:ssä erityisistä edellytyksistä. Kuntajakolain 6 §:ssä säädetään puolestaan kuntajaon muuttamisen vireillepanosta.

 

Mitä ensinnäkin tulee kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin kuntajaon muuttamista koskeviin yleisiin ja erityisiin edellytyksiin, voidaan todeta, että valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisestä, ei kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä. Kuten seuraavassa kohdassa 2.2.2 todetaan, tutkitaan nyt kysymyksessä olevassa valitusasiassa vain vireillepanon edellytykset, ei kuntajaon muutoksen toteuttamisen oikeudellisia edellytyksiä. Sanotussa kohdassa mainituin perustein voidaan todeta, ettei valtuuston päätös voi olla vastoin kuntajakolain 3 ja 5 §:ää.

 

Valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.

 

2.2.2

Vireillepanon edellytykset kuntajakolain mukaan

 

Kuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 135/ 1997, yksityiskohtaiset perustelut 6 § s. 18) on todettu mm. seuraavaa: ”Pykälässä (6 §) säädettäisiin kuntajaon muuttamista koskevien esitysten ja aloitteiden teko-oikeuksista sekä esitysten ja aloitteiden vireillepanon edellytyksistä. .... Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä esityksen ja aloitteen perusteluja ja täsmällisyyttä koskevista vaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta aloite olisi vireillepanokelpoinen.”

 

Kuntajakolain 6.3 §:n mukaan esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Pykälän 4 momentin mukaan ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä. Kuten hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetään esityksen vireillepanokelpoisuudesta, ei kuntajaon muutoksen oikeudellisista edellytyksistä.

 

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ministeriö on toimittanut kaupungin esityksen lääninhallitukselle lain tarkoittaminen selvitysten hankkimiseksi. Kuntajaon muutosta koskevan esityksen valmistelu valtion viranomaisessa päätöksentekoa varten on isotöinen ja aikaa vievä prosessi. Valmistelua ei käynnistetä, ellei esitys ole vakavasti otettava ja kuntajakolain edellyttämällä tavalla perusteltu. Kun otetaan huomioon, että asia on jo edennyt vaiheeseen, jossa hankitaan selvitykset, voidaan tämän katsoa sisältävän sisäasiainministeriön selvän kannanoton siihen, että kaupungin esitys täyttää kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn.

 

Esityksen tarkoittaman kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaoloa eli kuntajakolain 3 ja 5 §:n tarkoittaminen edellytysten olemassaoloa voidaan tarkastella vasta sitten, kun esityksen johdosta on hankittu lain 3 luvun tarkoittamat selvitykset. Tämän vuoksi  voidaan perustellusti katsoa, että hallinto-oikeuden toimivalta valitusasiassa rajoittuu vain esityksen vireillepanon edellytysten olemassaolon tutkimiseen. Hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia kuntajakolain 3 ja 5 §:n edellytysten olemassaoloa koska lain mukaan asia kuuluu valtioneuvoston tai ministeriön toimivaltaan ja niiden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuntajaon muutosta koskeva päätös ei siten missään vaiheessa tule hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

 

Hallinto-oikeudella ei näin ollen olisi toimivaltaa tutkia esitykseen sisältyvien kuntajaon muutoksen aineellisoikeudellisten perusteiden olemassaoloa. Hallinto-oikeus voi tutkia vain kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn eli esityksen vireillepanokelpoisuuden.

 

Mitä tulee lain 6.3 §:n edellyttämän tarpeen olemassaolon perustelemiseen, viitataan siihen mitä edellä kohdassa 3.2.4 on todettu päätöksen perusteluista. Lisäksi on todettava, että liitettäväksi esitetyn alueen rajat on määritelty esityksessä riittävällä tarkkuudella.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kaupungin esitys täyttää ne vaatimukset, jotka kuntajakolain 6.3 §:ssä on asetettu esityksen perusteluille ja täsmällisyydelle. Valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3

YHTEENVETO               Edellä esitetyn perusteella valitus tulee hylätä aiheettomana.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

 

Merkittiin, että Johansson ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

 

Johansson esitti palautusehdotukseen liitteen mukaiset perustelut.

 

Johanssonin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

Johansson ilmoitti palautusehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

 

Tilläggsuppgifter:
Ratasvuori Eila, förvaltningsdirektör, telefon 169 2210

 

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 169 2210

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1154 §

11.9.2006 pöydälle pantu asia

SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON ESITYSTÄ KUNTAJAON MUUTTAMISESTA HELSINGIN KAUPUNGIN, SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUNGIN KESKEN KOSKEVISTA VALITUKSISTA

 

Khs 2006-1601

Esityslistan asia Kj/11

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevista valituksista seuraavan sisältöisen selityksen:

 

1

VALITUKSET

 

1.1

Sipoon kunta                  Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on lainvastainen, koska kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n tarkoittamat edellytykset eivät täyty

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.

 

1.2

XXXX XXXX ja 9 asiakumppania, Helsinki

 

Valittajat vaativat päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 9.420 eurolla laillisine korkoineen. Valittajat katsovat, että:

 

                    päätös on lainvastainen, koska se on vastoin kuntajakolain 3 §:ää, 5 §:ää, 6 §:ää ja 34 §:ää sekä perustuslain 121 §:n 1 momenttia

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.

 

Valittajat viittaavat perusteluinaan myös professori Kaarlo Tuorin lausunnossa (28.7.2006) ja Sipoon kunnan valituksessa esitettyyn. Tuorin lausunnon keskeiset kohdat on esitetty jäljempänä kohdassa 2.

 

1.3

XXXX XXXX, Sipoo

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja Helsingin kaupungin velvoittamista peruuttamaan esityksensä valtioneuvostolle. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on lainvastainen, koska kuntajakolain 3 §:n edellytykset eivät täyty

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska on puuttunut Sipoon kunnan asukkaiden itsehallinto-oikeuteen

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja koska valtuuston päätös perustuu Helsingin kaupunginhallituksen antamaan väärään tietoon ja virheelliseen valmisteluun

 

Valittaja katsoo, että hänellä on valitusoikeus Sipoon kunnan asukkaana.

 

1.4

XXXX XXXX, Helsinki

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.

 

1.5

Sipoon Puolesta ry. – För Sibbo r.f., Sipoo

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.

 

1.6

XXXX XXXX ja XXXX XXXX, Sipoo

sekä XXXX XXXX ja 8 asiakumppania, Helsinki

 

Valittajat vaativat ensisijaisesti päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi sekä toissijaisesti päätöksen kumoamista. Valittajat vaativat lisäksi päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

 

Valittajat katsovat, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun:

                    asia on käsitelty kiireellisenä, vaikka kyseessä ei ole asia, joka voitaisiin käsitellä kiireellisenä

                    asia on käsitelty ja päätetty kaupunginvaltuustossa ilman, että sitä on mainittu kokouskutsussa

                    kaupunginvaltuusto ei ole voinut nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun

                    päätöstä ei ole riittävästi perusteltu

                    asianosaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen on laiminlyöty

 

Valittajat katsovat, että päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita.

 

1.7

XXXX XXXX, Helsinki

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista.

 

Perusteluinaan valittaja esittää, että asian ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.

 

1.8

XXXX XXXX, Sipoo        Valittaja vaatii päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja asia on valmisteltu salassa

                    päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita eikä Helsingin kaupungilla ole ollut maarajaa Sipoon kunnan kanssa esityksen tekemisen ajankohtana

                    valtuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska on perustellut esitystään muilla kuin kuntajakolain mukaisilla perusteilla

 

1.9

XXXX XXXX, Helsinki

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja koska päätös ei turvaa kuntalain 27 ja 29 §:ssä asetettua kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta

                    päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita

 

1.10

XXXX XXXX, Sipoo

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin, sekä koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen

                    päätös on muuten lainvastainen koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momentin, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia, 122 §:ää sekä kuntalain 1 §:ää ja kuntajakolain 1 §:ää, 3 §:ää ja 5 §:ää.

 

1.11

XXXX XXXX, Helsinki

 

Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:

 

                    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen

                    kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin, sekä koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen

                    päätös on muuten lainvastainen koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momentia, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia, 122 §:ää sekä kuntalain 1 §:ää ja kuntajakolain 1 §:ää, 3 §:ää ja 5 §:ää.

 

2

TAUSTAA

 

2.1

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ohjaus

 

2.1.1

Valtion viranomaisten ohjaus

 

Matti Vanhasen hallitus on hallitusohjelmassaan 24.6.2003 (http://www.vn.fi/hallitusohjelma), sekä kohdassa Aluepolitiikka että Asuminen, kiinnittänyt huomiota Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Ohjelmassa todetaan mm. (s. 28) seuraavaa: ”yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Edellisen hallituksen asettama selvityshenkilö tekee ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen yhteistyön kehittämisestä sekä valtiovallan osallistumisesta kansallisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla.” . Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan (s. 30): ”Kuntia rohkaistaan käyttämään täysimääräisesti kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon turvaamiseksi. Tehdään selvitys uusista mahdollisuuksista rakentamattoman, sekä kaavoitetun että kaavoittamattoman, maan rakennuskäyttöön saamiseksi.”

 

Edelleen hallitusohjelmassa todetaan (s. 30), että ”Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tehostamiseksi valtio on valmis osallistumaan myös uudentyyppisiin kehittämishankkeisiin. Osana seutuhallinnon kehittämistä Helsingin seudulla selvitetään myös kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamismahdollisuudet”.

 

Hallitusohjelmassa mainittu, edellisen hallituksen nimittämä selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen luovutti esityksensä alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle 2.3.2004. Alasen raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/132004. Raporttiin liittyvät taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.intermin.fi/suomi/helsinginseutu.

 

Tonttitarjonnan edellytysten parantamista selvittänyt selvityshenkilö Lauri Tarasti luovutti tonttitarjontatyöryhmän mietinnön (YMra 1/2006) 28.2.2006 (http://www.ymparisto.fi). Mietinnössä todetaan mm. seuraavaa (s.15): ”Jotta asuntorakentaminen voisi nykyistä paremmin vastata asuntokysyntään tule­vaisuudessa ja mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen kasvavilla kaupunkiseudulla, kaikkia asuntorakentamisen rajoitteita pitäisi pyrkiä poistamaan. Tonttitarjonta on yksi mahdollisista rajoitteista ja siihen vaikuttaminen on selkeästi julkisen vallan vastuulla. Tonttimaan tarjonta ei ole pelkästään asumisen hintaan liittyvä asia, vaan vaikut­taa keskeisesti myös kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyteen ja työssäkäyntialueen kokoon. Jos kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa ei ole kotitalou­den ensisijaisella toivealueella, asuntojen ostaminen siirtyy matkallisesti kauemmas parhaasta vaihtoehdosta. Tällöin seudun rakenne hajautuu ja kotitalouksien arjen hoitaminen vaikeutuu työmatkojen ja muiden matkojen pidentyessä.”

 

Edellä mainittujen mietintöjen luovuttamisen väliseen ja jälkeiseen aikaan on ajoittunut niin ikään hallituksen nk. PARAS- eli kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa tavoitellaan mm. elinvoimaisten, hyvän palvelukyvyn omaavien ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisten kuntarakenteiden ja palveluntuottamismallien luomista maahamme. Yksi julkisuudessa ja valmistelutyössä keskeisimmistä kysymyksistä on ollut Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvyn kannalta olennaisen, 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun, yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja asuntotuotannon tarvetta vastaavan rakentamisen mahdollistaminen seudulla. Tätä teemaa käsiteltiin myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä, sisäasianministeriölle annetussa vastauksessa.

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyön lisääminen ja seudun asuntotuotannon vauhdittaminen on siten selkeästi ollut yksi nykyisen hallituksen keskeisistä tavoitteista.

 

2.1.2

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö

 

Vuonna 2004 perustetun pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteydessä Pekka Korpisen johdolla toimiva maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä julkaisi syksyllä 2005 kuntajaotusesityksen oheismateriaaliin liittyvän julkaisun Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia. Yksi sen seudullinen kehittämiskohde on ”kaupunkirakenteen laajeneminen itään - itämetron kehittämisvyöhyke.” Samalla on eri yhteyksissä viestitetty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämisen tärkeyttä ja tässäkin pyrkimyksessä tärkein tavoite on ollut saada koko Uusimaa ja etenkin Sipoo samaan maakuntakaavakokonaisuutteen pääkaupunkiseudun kanssa.

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnasta saadut hyvät kokemukset johtivat syksyllä 2005 seudun neljäntoista kaupungin ja kunnan yhteistyönorganisaation perustamiseen. Tuolloin perustettiin Helsingin seudun yhteistyökokous -niminen yhteistyöfoorumi ja sen yhteyteen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunta sekä tuon elimen suppeampi ja valtioon päin yhteistyötä edistävä nk. MAL-jaosto.

 

MAL-neuvottelukunta hyväksyi 2.5.2006 seudulle nk. kärkihankelistauksen, joista yksi on nimeltään ”kaupunkirakenteen jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä radan hyödyntäminen”. Kaikki muut 13 kaupunkia ja kuntaa olivat asiasta yksimielisiä, mutta Sipoo jätti asiaan varauman tältä osin. Kun sama asia esiteltiin 2.6.2006 Helsingin seudun yhteistyökokoukselle, Sipoon kunnanjohtaja Luoma toisti Sipoon varauman.

 

2.1.3

Helsingin lausunnot maakuntaliitoille

 

Helsingin kaupunki on sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia koskevissa lausunnoissaan todennut, että pääkaupunkiseudun ja sitä kautta Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on vinoutunut. Vuosikymmenten ajan rakenne on voinut laajentua vain länsi- ja pohjoissuunnassa, vaikka Sipoo on harvaan asuttuna aivan pääkaupungin vieressä. Sipoon pinta-ala on noin kaksinkertainen (36 400 ha) Helsinkiin verrattuna (18 600 ha), mutta väkiluku (18 700 asukasta) vain noin 3,3 prosenttia Helsingin on asukasluvusta (noin 560 000).

 

Helsinki on kiinnittänyt kaupunkirakenteen epätasapainoon ja itäpuolella vallitsevaan kehittämistulppaan huomiota jatkuvasti jo pitkän ajan kuluessa, kuten kaupunginvaltuuston esitykseen täydennyksenä liitetyt lausunnot  mm. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoista ja muu oheismateriaali osoittavat. Sipoon varovaisuus alueensa kehittämisessä liittynee mm. riittämättömiin resursseihin vastata nykyistä merkittävästi suurempaan väestönkasvuun ja sen luomiin palvelutarpeisiin. Osittain myös kielipoliittiset syyt ja halu säilyttää kunnan maaseutumainen kaupunkirakenne lienevät syinä ennen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää esitystä vallinneeseen vähäiseen kehittämiskiinnostukseen.

 

2.2

Kuntajaon muutoksen käsittely Helsingin kaupungin

toimielimissä vuonna 2006

 

2.2.1

Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenne-

uudistuksessa 14.2.2006

 

Kaupunki toteaa, että kysymys Sipoon puheena olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin on ollut julkisesti esillä mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistoiminnassa.

 

Pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat laatineet osaltaan selvityksen, joka liittyy sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen. Selvityksessä, jonka nimi on Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (14.2.1006), todetaan asiasta mm. seuraavaa (s.8): ”Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen saumatonta jatkumista itään ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyksien varteen. Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta. Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”

 

Kyseistä asiakirjaa on käsitelty julkisuudessa ja se on kaikkien saatavilla. Asiakirja on esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

2.2.2

Valtuuston kokous 22.5.2006

 

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot ovat yksimielisesti päätti 22.5.2006 solmia yhteistyösopimuksen, jolla ryhdytään toteuttamaan yllä mainitun asiakirjan linjauksia. Sopimuksessa (kohta 1) todetaan mm. seuraavaa:

 

”Tällä sopimuksella Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit (jäljempänä sopijakaupungit) sopivat Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 14.2.2006 hyväksymän Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirjaan sisältyvien linjausten ja yhteistyöhankkeiden valmistelun käynnistämisestä. Asiakirja on tämän sopimuksen liitteenä 1.”

 

Sopimuksessa (kohta 2) on sovittu Pääkaupunkiseudun linjausten toimeenpanosta mm. seuraavaa: ”Sopijakaupungit sitoutuvat käynnistämään yhteistyössä liitteessä 2 olevien pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden valmistelun sekä osoittamaan valmisteluun tarvittavat voimavarat.”

 

Sopimuksen liitteenä 2 on edellä mainittu 14.2.2006 päivätty Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirja, jossa todetaan mm. seuraavaa (s. 3): ” Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”

 

Sopimuksen solmiminen toteutettiin siten, että kaupunginvaltuustot pitivät 22.5.2006 yhteisen keskustelukokouksen, joka oli avoin yleisölle ja tiedotusvälineille. Välittömästi tämän jälkeen kunkin kaupunginvaltuusto kokoontui omaan kokoukseensa päättämään yllä mainitun sopimuksen hyväksymisestä. Valtuustojen kokoukset olivat tavanomaisia valtuustokokouksia, joiden esityslistat ovat olleet julkisesti nähtävillä etukäteen mm. internetissä. Kokoukset olivat avoimia yleisölle. Kaikkien neljän kaupungin valtuusto hyväksyi tuolloin sopimuksen yksimielisesti.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa kysymys Sipoon läntisten alueiden liittämisestä osaksi pääkaupunkiseutua herätti myös keskustelua, joten valtuutettujen taholta asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo 22.5.2006.

 

Kyseisiä asiakirjoja on käsitelty julkisuudessa ja ne ovat olleet kaikkien saatavilla. Asiakirjat ovat esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).

 

2.2.3

Kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset 21.6.2006

 

Kaupunginhallitus käsitteli esityksen tekemistä ylimääräisessä kokouksessaan 21.6.2996 klo 8.00 alkaen. Välittömästi kokouksen päätyttyä kaupunginhallituksen päätös esityksen tekemisestä lähetettiin valtuutetuille tiedoksi sähköpostilla. Valtuustoryhmien kokoukset alkoivat klo 14.00. Näihin kokouksiin oli jaettu käsiteltäväksi kaupunginhallituksen puheena oleva esitys ryhmien kannan muodostamiseksi.

 

2.3

Sipoon yleiskaavoitus

 

Sipoo on aloittanut koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan työnimellä Sipoon yleiskaava 2025. Sen alustavia rakennemalleja on käsitelty vuoden 2005 ja 2006 aikana Sipoon teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuuston seminaarissa huhtikuussa 2006.

 

Yleiskaavatyö on sisältänyt kuusi erilaista rakennemallia (A-F), joista nk. maksimivaihtoehto olisi lisännyt Sipoon väkilukua noin 20 000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä.  Mallien väestöarvio vaihtelee välillä 28 700 – 38 200 asukasta vuoteen 2025 ja suunnittelussa väestön on ennakoitu kasvavan noin 2 %:n vuosivauhtia. Helsinki korostaa, että mitään sellaista ei ollut julkisessa keskustelussa käynyt ilmi, että Sipoon päättäjät olisivat vakavasti keskustelleet mallin D, ”Metrolla Itäsalmeen” ja siten edes tämän alkuperäisen maksimivaihtoehdon valinnasta yleiskaavansa pohjaksi.

 

Varsinaisissa rakennemalleissa ei ole alun perin ollut esillä sellaista vaihtoehtoa, jossa väestömäärän lisäys olisi ollut noin 40 000 uutta asukasta suunnitteluajanjaksolla, mutta Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on kuitenkin teetetty joitakin vaikutusarvioita myös nk. lisämallien C1 ja D1 vaikutuksista. D1- vaihtoehdon väestöarviona on pidetty noin 39 000 asukkaan lisäystä vuoteen 2025 mennessä. Huomionarvoista on, että vaikutusarvioinnin mukaan jopa mallin D1 rakentamisen aluetehokkuus olisi pienempi kuin perinteisten omakotitonttien tehokkuus Helsingissä.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta jälkeen on Sipoon kunnan valtuuston esityslistoissa 4.7.2006 ja 28.8.2006 tuotu julki Sipoon asukasmäärän merkittävää lisäämistä tarkoittava vaihtoehto.

 

3

OIKEUDELLINEN TARKASTELU

 

3.1

Valitusoikeus                  Kuntajaon muuttamista tarkoittavasta valtuuston päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla kuntalaissa säädetyllä tavalla (kuntajakolain 34 §). Kuntalain mukaan muutosta saa hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) tai kunnan jäsen (kuntalain 92.1 §). Kunnan jäsenellä tarkoitetaan päätöksen tehneen kunnan jäsentä eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungin jäseniä. Sipoon kunnalla tai sen jäsenellä voi olla muutoksenhakuoikeus vain, jos heidät katsotaan kuntalain tarkoittamiksi asianosaisiksi.

 

Asianosaisaseman muodostumisesta perustuslakivaliokunta toteaa kuntajakolakia koskevassa lausunnossaan mm. seuraavaa (perustuslakivaliokunta 24/1997, s. 3): ”Yksittäisen kuntalaisen kannalta tilanne on valiokunnan arvion mukaan sellainen, ettei kunnallisen jaotuksen muuttamispäätös yksin voin koskea hänen hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuja oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Asia voi olla toinen, jos yksityisomistuksessa oleva pieni enklaavi siirretään toiseen kuntaan.”

 

Esityksen tekemistä koskevasta päätöksestä Sipoon kunnalla voi siten mahdollisesti olla asianomistajan puhevalta, mutta ei Sipoon kunnan asukkailla tai muilla jäsenillä. Näin ollen asiassa tulevat tutkittaviksi Helsingin kaupungin jäsenten valitukset ja mahdollisesti Sipoon kunnan valitus. Muiden tekemät valitukset tulee jättää tutkimatta.

 

Todettakoon, että kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen haetaan muutosta kuntajakolain 35 §:n nojalla. Sanotussa pykälässä todetaan, että muutosta saa hakea asianomaisen kunnan jäsen. Näin ollen tästä päätöksestä saavat hakea muutosta myös Sipoon kunnan jäsenet. Valitusoikeus ei tällöin perustu asianosaisasemaan vaan kunnan jäsenyyteen.

 

3.2

Asian valmistelu             Valittaja katsoo, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja on tehnyt seuraavat väitteet:

 

Väite 1         Asian vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §). (Valittajat XXXX ym., XXXX)

 

Väite 2         Kaupunginvaltuusto ei ole voinut nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun. (Valittajat XXXX ym.)

 

Väite 3         Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen ei ole ollut tilaisuutta esim. poliittisten ryhmien perusteltuun kannanmuodostukseen, puhumattakaan julkisesta keskustelusta kuntalaisten keskuudessa tai Sipoon kunnan ja sen asukkaiden käsitysten selvittämisestä. (Vallittajat XXXX ym.)

 

Väite 4         Päätöstä ei ole riittävästi perusteltu. (Valittajat XXXX ym.)

 

Väite 5         Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen. (Valittajat Sipoon kunta, XXXX ym., XXXX, XXXX ym., XXXX, XXXX ja XXXX)

 

3.2.1

Tiedottaminen

Väite 1          Asian vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §)

 

Kuntalain 27 §:ssä todetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista seuraavasti:

 

”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;

3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;

4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;

6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä

7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.”

 

Kuntalain 29 §:ssä todetaan tiedottamisesta seuraavasti:

 

”Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

 

Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.”

 

Kysymys on siitä, sovelletaanko kuntalain säännöksiä kuntajakolaissa säänneltyyn menettelyyn. Kuntajakolakia koskevasta hallituksen esityksestä annetussa hallintovaliokunnan lausunnossa on otettu kantaa mm. yleislain ja erityislain väliseen suhteeseen. Valiokunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa (hallintovaliokunta 24/1997, s. 2): ”Hallintovaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että kuntajakopäätöksessä (Valtioneuvoston tai ministeriön päätös) on kyse hallintopäätöksestä. Kuntajakopäätös kuuluu sellaisten yleishallinto-oikeudellisten menettelylakien soveltamisalaan, kuten hallintomenettelylaki, tiedoksiantolaki ja hallintolainkäyttölaki. Eri asia on sitten, missä määrin kuntajakolaissa erityislakina poiketaan siitä, mitä yleislakien mukaan muuten olisi noudatettava. Joskus erityislakien säännökset on kirjoitettu sillä tavalla epäselviksi, että voi jäädä tulkinnanvaraiseksi, mitä normistoa sovelletaan. Tämä on yleinen erityislain ja yleislain suhdetta koskeva ongelma, jolle ei ole muuta yleistä ratkaisua kuin pyrkiä erityislaissa mahdollisimman yksiselitteiseen sääntelyyn. Valiokunnan käsityksen mukaan nyt käsillä olevassa esityksessä normisto on kirjoitettu tältä osin niin selkeästi, ettei syntyne epäselvyyttä, kumpaa normistoa sovelletaan.”

 

Valiokunta siis katsoo, että kuntajakolain säännökset on kirjoitettu siten selvästi, ettei tulkintaongelmaa yleislain ja erityislain välillä synny. Kuntajakolain 3 lukuun on otettu säännökset kuntajaon muuttamisen valmistelusta. Laissa on kattavasti säädetty valmistelusta ja sen eri vaiheista. Esityksen tekemisen jälkeen lääninhallituksen on varattava asianomaisten kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa (7.1 §). Asianomaisten kuntien on annettava esityksestä ja huomautuksista lausuntonsa (7.2 §). Ministeriön on tarpeen mukaan määrättävä, että lääninhallituksen on hankittava esityksestä asianomaisen kiinteistörekisterinpitäjän lausunto ja muu tarpeellinen selvitys (7.3 §).

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kuntajakolain nimenomaiset valmistelua koskevat säännökset syrjäyttävät yleislakeihin liittyvät valmistelua koskevat säännökset. Kuntalain 27 §:n säännös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta ja 29 §:n säännös tiedottamisesta tulevat huomioon otetuiksi kuntajakolain 7.1 §:ään sisältyvällä huomautuksenteko-oikeudella. Kaupungin käsityksen mukaan kuntalain 27 ja 29 §:ää ei siten sovelleta asiassa.

 

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että kuntalain 27 ja 29 § tulevat sovellettaviksi, kaupunki viittaa siihen, mitä on todettu edellä kohdassa 2.2 kuntajaon muutoksen käsittelystä vuonna 2006. Kuten sanotusta kodasta ilmenee, kuntajaon muuttamista koskevan asian käsittely täyttää kuntalain 27 ja 29 §:n edellytykset asiasta tiedottamisesta. Näin ollen voidaan todeta, että valittajan väite on perusteeton ja valitus aiheeton.

 

3.2.2

Valmistelu

Väite 2         Kaupunginvaltuusto ei ole voinut nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun.

 

Asian valmistelun osalta kaupunki ensinnäkin viittaa siihen, mitä edellä kohdassa 2.2 on todettu kuntajaon muutoksen käsittelystä vuonna 2006. Valtuusto on päättänyt asian valmistelun käynnistämisestä jo 22.5.2006 hyväksyessään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen. Kysymys on siis valtuuston käsittelyssä jo aiemmin olleesta asiasta.

 

Nimenomaisen kuntajaon muutosta tarkoittavan esityksen tekemisen osalta voidaan todeta, että kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valtuuston käsiteltäväksi saatettu valituksenalainen päätös on valmisteltu lainkohdan tarkoittamalla tavalla. Kaupunginhallitus päätti asian edellyttämästä ratkaisuehdotuksesta ja saattoi asian valtuuston käsiteltäväksi. Valtuusto päätti yksimielisesti ottaa asian käsiteltäväkseen. Valtuusto on näin ollen katsonut asian riittävästi valmistelluksi. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.2.3

Poliittisten ryhmien kannanmuodostus ja julkinen keskustelu

 

Väite 3         Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen ei ole ollut tilaisuutta esim. poliittisten ryhmien perusteltuun kannanmuodostukseen, puhumattakaan julkisesta keskustelusta kuntalaisten keskuudessa tai Sipoon kunnan ja sen asukkaiden käsitysten selvittämisestä.

 

Julkisuudessa ja päätöksentekijöiden keskuudessa on jo 1980-luvulta asti käyty keskustelua Sipoon läntisten alueiden liittämisestä Helsinkiin. Tämä kysymys on ollut myös julkisuudessa esillä 14.2. ja 22.5.2006, kuten edeltä kohdasta 2.2 ilmenee.

 

Helsingin kaupunginvaltuusto on 22.5.2006 päättänyt muiden yhteistyöhankkeiden ohessa myös puheena olevan alueliitoksen valmistelun käynnistämisestä. Päätös on syntynyt yksimielisesti. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat siten jo tuolloin voineet muodostaa perustellun kantansa kuntajaon muutokseen. Asia on myös tuolloin tullut julkiseksi ja siitä on ollut mahdollista käynnistää valittajien tarkoittama ”julkinen keskustelu kuntalaisten kesken”. Samoin Sipoon kunnalle on tuolloin tarjoutunut tilaisuus tuoda esille näkemyksensä asiasta.

 

Voidaan myös todeta, että kuntajaon muutosta koskevan asian valmistelun käynnistyminen ei sinänsä ole Sipoon kunnan edustajille uusi asia. Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin edustajien aiempien keskustelujen lisäksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ovat neuvotelleet Sipoon kunnan johtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljeströmin kanssa kuntajaon muutokseen liittyvistä kysymyksistä mm. 21.2. ja 11.4.2006.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kuntajaon muuttamiseen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä jo ennen kuin kaupunginhallitus ja valtuusto päättivät asiasta 21.6.2006. Asia on ollut esillä niin julkisuudessa kuin myös valtuutettujen käsiteltävänä, perustellun kannan muodostamiseksi asiassa. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.2.4

Päätöksen perustelut

 

Väite 4         Päätöstä ei ole riittävästi perusteltu.

 

Valtuuston päätös (21.6.2006) on tehty kaupunginhallituksen esityksen perusteella ja valtuuston päätöksen perustelut ilmenevät kaupunginhallituksen (21.6.2006) esityksestä ja sen perusteluista.

 

Valtuuston päätöksen perusteluissa on tuotu esille erityisesti seuraavaa:

 

                    Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä edellyttävät mm. mittava lisärakentamisen tarve, joka perustuu etenkin Helsingin seudun asuntojen ahtauteen ja siitä seuraavaan väljyyskysyntään, menneen 50 vuoden kuluessa tapahtuneen väestönkasvun perusteella arvioituun tulevaan väestönkasvuun, työpaikkojen lisääntymiseen sekä elinkeinoelämän toimintojen kehittymiseen.

 

                    Yhdyskuntarakenteen kehittämisen positiiviset vaikutukset Helsingin metropolialueen kilpailukykyyn, energiankulutukseen, palveluntarjontaan ja asumistasoon, kuten myös Helsingin seudun kilpailukyvyn heijastuminen koko muuhun Suomeen.

 

                    Helsingin seudun asuntopula ja siitä johtuva maan kilpailukykyä vaarantava asuntojen hintataso sekä Helsingin kaupungin omien, monimuotoiseen pientalojen ja kaupunkipientalojen rakentamiseen käytettävissä olevien sopivien alueiden riittämättömyys tulevaisuudessa.

 

                    Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeinen tavoite olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisestä ja alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen.

 

                    Helsingin seudun tasapainoisen kehityksen edellyttämän kaupunkirakenteen jatkuminen pohjoisen ja lännen lisäksi myös itään, Sipoon suuntaan, metroliikenteen varaan rakentuvana yhdyskuntarakenteena.

 

                    Vantaaseen kuuluvan ns. Västerkullan kiilan liittämisen tarve yhdessä Sipoon alueiden kanssa Helsinkiin.

 

                    Vantaan ja Sipoon alueiden liittämisen myönteiset vaikutukset koko Helsingin seudun yhdyskunnan kehittämiselle ja alueliitoksen mahdollistavan asuntorakentamisen noin 50.000 asukkaan tarpeisiin.

 

                    Alueliitoksen mahdollistavan yhdyskuntarakenteen kehittämisen ottaen huomioon Sipoonkorven ympäristö- ja luontoarvot.

 

Kaupunginhallitus on 26.6.2006 kirjeellään lähettänyt valtuuston päätöksen mukaisen esityksen sisäasiainministeriöön. Esitykseen ovat sisältyneet päätösten esityslistatekstit ja kartta. Kaupunginjohtaja on lisäksi kirjeellään 30.6.2006 täydentänyt esitystä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvillä asiakirjoilla, joihin valtuuston päätöksessä on viitattu.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksessä on perusteltu kuntajakolain 6.1 §:n tarkoittamalla tavalla kuntajaon muutoksen tarve. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.2.5

Kuntalain 55 §

Väite 5         Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.

 

3.2.5.1

Säännöksen tulkinnasta

 

Asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväksi säädetään kuntalain 55.2 §:ssä seuraavasti: ”Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.”

 

Kuntalain 55.2 §:n tarkoituksena on lähtökohtaisesti turvata valtuuston työskentelyä siten, että valtuuston kokoukseen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain kokouskutsussa mainittuja asioita. Valtuutetuilla tulee lähtökohtaisesti olla etukäteen tieto kokouksessa käsiteltävistä asioista ja mahdollisuus perehtyä asiaan edeltä käsin. Käytännössä voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin asian kiireellisyys edellyttää asian ottamista käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Näitä tilanteita varten lakiin on otettu säännös kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittelyyn ottamisesta. Valtuusto voi tehdä päätöksen asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväkseen yksinkertaisella enemmistöllä. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa Helsingin kaupunginvaltuusto teki käsiteltäväksi ottamista tarkoittavan päätöksen yksimielisesti.

 

Kuntalain 55.2 §:n tulkinnassa on kysymys asian käsittelyn ajallisesta tarkastelusta ja sen merkityksestä päätöksen vaikutusten syntymiseen. Kysymys on tapauskohtaisesta tulkinnasta. Lainsäädäntö ei tarkemmin määrittele kiireellisyyttä. Oikeuskäytännössä ei myöskään ole muodostunut sellaista yleistä linjausta, jonka perusteella kysymys olisi ratkaistavissa yksiselitteisesti. 

 

Kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä asiasta on todettu mm. seuraavaa (HE 192/ 1994, yksityiskohtaiset perustelut 55.2 §): ”Edellytyksenä olisi asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaisi sitä, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehdittäisi käsitellä. Käsiteltäväksi ottamisesta tehtäisiin aina erillinen päätös.”

 

Oikeuskirjallisuudessa asiasta on todettu mm. seuraavaa (Arno Hannus – Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s. 335): ”Milloin asiaa on pidettävä kiireellisenä niin, että se voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, vaikkei sitä ole kutsussa mainittu, ei ole täsmällisesti määriteltävissä. Ehkä voidaan sanoa, että jos asiaa ei ennätettäisi käsitellä enää seuraavassa valtuuston kokouksessa, jonka kutsussa se mainittaisiin, ilman että tästä käsittelyn siirtymisestä aiheutuisi tavalla tai toisella vahinkoa tai haittaa, jota ei ole pidettävä epäolennaisena, niin silloin asian käsittelemistä valtuuston kokouksessa, josta on kysymys voidaan pitää kiireellisenä.”

 

Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa arvioidaan asian kiireellisyyttä, on huomattava, että kysymys on päätöksestä, joka käynnistää kuntajaon muutosprosessin. Esityksen tekemistä koskevaa päätöstä ei voida irrottaa muutosprosessin kokonaisuudesta, siten kuin valittajat katsovat. Esityksen tekemien ei ole itsetarkoitus. Prosessi tähtää kuntajaon muutokseen. Muutosprosessia on siten tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin esityksen tekemisen ajankohta keskeisesti määrittelee kuntajaon muutoksen toteutumisen ajankohdan. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että muutoksen voimaantulo ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset kehityshankkeet siirtyvät vähintään vuodella.

 

Esityksen tekemisestä päätettiin valtuuston kokouksessa 21.6.2006. Asiaa ei voitu jättää päätettäväksi seuraavaan valtuuston kokoukseen, joka kesätauon johdosta pidettiin vasta 30.8.2006. Helsingin kaupunki katsoi, että vallitsevissa olosuhteissa esityksen tekemisen viivästyminen kahdella kuukaudella olisi johtanut siihen, että kuntajaon muutoksen voimaantulo mitä todennäköisimmin olisi lykkäytynyt yhdellä kalenterivuodella ja että tästä olisi aiheutunut olennaista haittaa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja yleiselle edulle. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että muutos tulisi voimaan mahdollisimman pikaisesti.

 

Päätöksen ajankohtaa tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, ettei päätöstä esityksestä ollut mahdollista tehdä myöskään aikaisemmin, koska kolmen kaupungin yhteinen valtuustokokouspäivä, jossa hyväksyttiin valmistelun aloittaminen Sipoon länsi-osien liittämisestä pääkaupunkiseutuun, pidettiin 22.5.2006. Vasta tämän jälkeen muutosasiaa voitiin ryhtyä viemään eteenpäin.

 


3.2.5.2

Perusteet asian käsittelemiseen kiireellisenä

 

Tavoitteena on, että kuntajaon muutoksen voimaantulo olisi mahdollisimman aikainen ja sellainen, että se turvaisi kunnallisen demokratian toteutumisen. Mikäli kuntajako tulisi voimaan viimeistään 1.1.2009, voitaisiin vuoden 2008 kunnallisvaalit (26.10.2008) toteuttaa uuden kuntajaon mukaisesti. Tällöin siirtyvien alueiden asukkaat pääsisivät vaikuttamaan 2008 kunnallisvaaleissa uuden kotikaupunkinsa valtuuston valintaan ja siten myös asuinalueensa kehittämiseen.

 

Kuntajaon muutokseen liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja mahdollisiin muutoksenhakuihin sekä kuntajaon muutoksen käytännön edellyttämiin järjestelyihin tarvittava aika on huomattava. Siten tavoitteeksi asetetun aikataulun toteutuminen edellyttää, että kuntajaon muutosta koskeva esitys on lainvoimaisesti ratkaistu heti alkuvuodesta 2008. Tämä puolestaan edellyttää, että valtioneuvosto päättäisi kuntajaon muuttamista koskevasta asiasta alkuvuodesta 2007. Muussa tapauksessa ei ehditä toteuttaa kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyjä eikä kunnallisvaalien 2008 edellyttämiä toimia ajoissa.

 

Mikäli hanketta ei onnistuta toteuttamaan yllä olevassa aikataulussa, lykkääntyy kuntajaon muutoksen voimaantulo vuoden 2010 alkuun. Tämä merkitsisi sitä, että siirtyvien alueiden asukkaat voisivat osallistua vasta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingin kaupunginvaltuuston valintaan. Tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen viivästymistä olennaisesti siten, että siitä olisi haittaa yleiselle edulle. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen, työpaikkojen lisäämiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin toteutettava lisärakentaminen viivästyy. Asuntotuotannon ja tonttien tarjonnan riittämättömyys vaikuttaa haitallisesti asumiskustannusten kehitykseen. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen kärsii, ja siitä on haitallisia vaikutuksia myös koko muulle Suomelle. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen alueellinen kehittyminen viivästyy.

 

Valmistelu ja päätöksenteko

 

Kuntajaon muuttaminen on ajallisesti pitkä prosessi ja kuntajaon muutoksella on useita käytännön vaikutuksia. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta lukien. Päätös kuntajaon muutoksesi on tehtävä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua (lain 12 § 1 ja 2 mom.). Näin ollen kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisen ajankohdalla on olennainen merkitys.

 

Kuntajaon muutoksen valmistelusta on säädetty kuntajakolain 3 luvussa. Todennäköistä on, että asian valmistelu jo tavanomaista päätöksentekoa varten valtioneuvoston yleisistuntoon edellyttää usean kuukauden käsittelyajan. Jo yksin maanmittauskonttorin lausunto kiinteistönomistuksesta liitettäväksi esitetyllä alueella on verraten mittava ja aikaa vievä.  Tarvitaan myös maistraatin lausunto asukasmääristä ja kielisuhteista. Lisäksi tulevat alueen asukkaille varattava huomautuksentekoaika ja asianomaisten kuntien lausunnot huomautusten johdosta. Valmisteluprosessi vie siten merkittävästi aikaa.

 

Tämän hetkisten tietojen perusteella voidaan valmisteluprosessin selvitysvaiheen arvioida kestävän koko loppuvuoden 2006. Arvioidun valmisteluaikataulun mukaan Helsingin kaupunginvaltuusto voisi käsitellä lausuntoaan asiasta aikaisintaan 13.12.2006 kokouksessaan. Tämän selvitysvaiheen jälkeinen asian valmistelu valtion viranomaisessa vie oman aikansa. Todennäköisenä kuitenkin voidaan pitää, että valtioneuvosto ehtii käsitellä kuntajaon muutosta koskevan asian vielä nykyisen hallituskauden aikana. Asian käsittelyn aikatauluun vaikuttavat vuoden 2007 eduskuntavaalit (vaalipäivä 18.3.2007).

 

Mikäli kaupunginvaltuusto olisi päättänyt esityksen tekemisestä vasta 30.8.2006, esityksen tekemisen viivästyminen runsaalla kahdella kuukaudella olisi merkinnyt sitä, ettei kuntajaon muutosta olisi ehditty valmistelemaan nykyisen hallituksen toimiaikana. Päätöksenteko olisi siirtynyt vaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle. Tämä olisi luonnollisestikin jo käytännön syistä lykännyt entisestään kuntajaosta päättämistä. Tällainen viivästys valmistelun ajoituksessa olisi siten ollut täysin ratkaiseva edellä esitetyn valtioneuvoston ja Eduskunnan toimikauteen liittyvän aikataulun kannalta.

 

Muutoksenhakujen käsittely

 

Kuntajaon muutoksen voimaantuloon vaikuttavat keskeisesti myös valitukset, jotka kohdistuvat kuntajaon muuttamista koskevaan päätökseen. Mikäli valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta, tästä päätöksestä tullaan mitä todennäköisimmin valittamaan. Kaupungin käsityksen mukaan valitusasian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa kestää lähes vuoden, vaikka asia käsitelläänkin kuntajakolain 35.2 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellisenä. Näin ollen, mikäli valtioneuvoston ratkaisu asiassa ehditään tekemään alkuvuodesta 2007, on mahdollista, että myös valitukset ehditään käsittelemään siten, että lainvoimainen päätös kuntajaosta voitaisiin antaa vuoden 2008 alkupuolella. Kuten edellä on todettu, tämä puolestaan on edellytyksenä sille, että kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyt niin yleisesti kuin myös kunnallisvaalien 2008 osalta voidaan toteuttaa ajallaan siten, että muutos tulee voimaan viimeistään 1.1.2009.

 

Kunnallisvaalien käytännön järjestelyjä on ryhdyttävä toteuttamaan Helsingissä jo noin 9 kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää, joka on 26.10.2008. Äänestysalueita ja -paikkoja koskevat järjestelyt, kuten myös muut vaalijärjestelyt ovat siinä määrin mittavat, ettei hanketta voida viedä läpi juurikaan lyhyemmässä ajassa. Vaalijärjestelyjen asianmukainen hoitaminen edellyttää siten, että päätös kuntajaon muutoksesta on lainvoimainen alkuvuodesta 2008.

 

Yhteenveto asian käsittelemisestä kiireellisenä

 

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, että kaupunginvaltuustolla on ollut perusteltu syy käsitellä asiaa kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa 21.6.2006 kiireellisenä. Päätöksenteon viivästyminen syyskauden ensimmäiseen valtuuston kokoukseen 30.8.2006 olisi merkinnyt kaupungin käsityksen mukaan sitä, että kuntajaon muutosta ei näissä olosuhteissa olisi ehditty valtion viranomaisissa valmistelemaan ja päättämään siten, että päätös olisi ehditty tekemään alkuvuodesta 2007, jolloin myös päätöksestä mitä todennäköisimmin tehtävät valitukset ehditään käsittelemään siten, että kuntajakoa koskeva päätös on lainvoimainen vuoden 2008 alkupuolella.

 

Muussa tapauksessa kuntajaon muutoksen voimaantulo siirtyy yhdellä vuodella. Tästä olisi merkittävää haittaa pääkaupunkiseudun kehitykselle ja yleiselle edulle sekä kunnallisen demokratian toteutumiselle täysimääräisenä kunnallisvaaleissa 2008. Näistä syistä kaupunki katsoo, että asian käsittelemiselle kiireellisenä on ollut kuntalain 55.2 §:n tarkoittamat perusteet. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.3

Valtuuston toimivalta

 

Valittaja katsoo, että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, ja esittää seuraavat väitteet:

 

Väite 6         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin. (Valittaja XXXX)

 

Väite 7         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen. (Valittajat Sipoon kunta ja XXXX)

 

Väite 8         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin. (Valittaja XXXX)

 

3.3.1

Maaraja

Väite 6         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.

 

Kaupunki toteaa, että kuntajakolaissa ei ole säännöstä, joka estäisi nyt kysymyksessä olevan kaltaisen liitoksen. Kuntajakolain säännökset mahdollistavat esim. kuntaliitoksen, jossa useita pieniä kuntia yhdistyy yhdeksi kunnaksi, vaikka kaikilla kunnilla ei olisikaan yhteistä maarajaa kuntajaon muutosta koskevan esityksen tekemisen ajankohtana.

 

Helsingin kaupunki ja siihen liitettäviksi esitetyt alueet Vantaan kaupungista ja Sipoon kunnasta muodostavat liitoksen jälkeen kuntajakolain 1.2 §:ssä tarkoitetun alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävän kokonaisuuden. Esitys on kuntajakolain mukainen. Kaupunginvaltuusto ei siten ole ylittänyt toimivaltaansa. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.3.2

Tarkoitussidonnaisuus

 

Väite 7         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen.

 

Puheena olevassa tapauksessa on kysymys ns. osittaisliitoksesta, jonka vireillepanosta säädetään kuntajakolain 6.1 §:ssa. Esityksen voi mm. tehdä asianomaisen kunnan valtuusto. Nyt puheena oleva esitys on tehty siinä tarkoituksessa, että kuntajakoa muutettaisiin.

 

Lain 6.2 §:n mukaan esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Kaupunki on perustellut esitystään kuntajakolain 1.2 §:n tarkoittaman kuntien alueellisen eheyden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden edistämisen kannalta. Tältä osalta kaupunki viittaa valituksenalaiseen päätökseen ja sen perusteluihin. Valtuuston päätös on tehty kaupunginhallituksen esityksen perusteella ja valtuuston päätöksen perustelut ilmenevät kaupunginhallituksen esityksestä ja sen perusteluista.

 

Kuntajakolain 6.2 §:n mukaan valtuuston esityksessä on siis perusteltava kuntajaon muutoksen tarve. Päättävän viranomaisen tehtävänä on arvioida kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaolo kuntajakolain 3 ja 5 §:n perusteella.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan nojalla ja harkintavaltansa rajoissa. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.3.3

Maakuntatason huomioon ottaminen

 

Väite 8         Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin.

 

Kuntajakolain 6.1 §:n mukaan esityksen kuntajaon muuttamiseksi voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto. Helsingin kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu tehdä esitys kuntajaon muuttamisesta. Valtuuston päätöksen täytäntöönpano puolestaan kuuluu kaupunginhallitukselle. Nyt puheena olevassa asiassa täytäntöönpano on tarkoittanut sitä, että kaupunginhallitus on kirjeellään lähettänyt kuntajaon muutosta koskevan esityksen ministeriöön. Kuntajaon muutosta koskevan päätöksen tekeminen kuuluu valtion viranomaisille.

 

Lain 7.3 §:n mukaan lääninhallituksen on ministeriön määräyksestä hankittava tarpeellinen selvitys. Kaupunginvaltuuston ei siten ole velvollinen selvittämään esim. maakuntaliittojen näkemyksiä kuntajaon muuttamisesta. Ministeriö huolehtii tarpeellisten selvitysten hankkimisesta. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 


3.4

Päätöksen lainmukaisuus

 

Valittaja katsoo, että päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla muuten lainvastainen, ja esittää seuraavat väitteet:

 

Väite 9         Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momenttia, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia ja 122 §:ää. (osittain valittajat XXXX ym. ja XXXX)

 

Väite 10       Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin kuntajakolain 3 §:ää, 5 §:ää, 6 §:ää ja 34 §:ää. (osittain valittajat XXXX ym., XXXX ym., XXXX ja XXXX)

 

Väite 11       Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin kuntalain 1 §:ää. (Valittaja XXXX)

 

Väite 12       Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä on oikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltava kokonaisuutena, siitäkin huolimatta, että yleiset edellytykset ovat kuntajakolain 3 §:ssä esitetty vaihtoehtoina. (Valittaja XXXX ym.)

 

Väite 13       Arvioinnissa on otettava huomioon myös muutoksen mahdolliset kielteiset vaikutukset 3 §:ssä mainittuihin seikkoihin. Erityisesti kuntajakolain 5 §:n tilanteessa. (Valittaja XXXX ym.)

 

Väite 14       Kuntajaon muutoksen tulee edistää molempien osapuolten intressejä. (Valittaja XXXX ym.)

 

Väite 15       Välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimuksen mukaan esitetyn muutoksen on oltava välttämätön hyväksyttävän tarkoituksen eli 3 §:ssä lueteltujen vaikutusten saavuttamiseksi. (Valittaja XXXX ym.)

 

Väite 16       Lain 6 §:n 3 momentin vaatimuksen täyttää vain esitys, jossa kuntajaon muuttamisen tarve on perusteltu lain 3 §:n sääntelemillä yleisillä edellytyksillä ja lain 5 §:n tarkoittamissa tapauksissa osoitettu perusteiden painavuus. (Valittaja XXXX ym.)

 


3.4.1

Kuntajaon muuttaminen ja perustuslaki

 

Väite 9         Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momenttia, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia ja 122 §:ää.

 

Perustuslain 1.2 §:ssä säädetään valtionsäännöstä seuraavasti:

”Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”

 

Perustuslain 2.3 §:ssä säädetään julkisen vallan käyttämisestä seuraavasti:

”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

 

Perustuslain 6 §:ssä säädetään yhdenvertaisuudesta seuraavasti:

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.”

 

Perustuslain 17 §:ssä säädetään oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin seuraavasti:

”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.”

 

Perustuslain 20 §:ssä säädetään vastuusta ympäristöön seuraavasti:

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

 

Perustuslain 121.1 ja 2 §:ssä säädetään kunnallisesta ja muusta alueellisesta itsehallinnosta seuraavasti:

”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.”

 

Perustuslain 122 §:ssä säädetään seuraavasti:

”Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Kuntajaon perusteista säädetään lailla.”

 

Valittajan esille ottamat perustuslain säännökset liittyvät useaan eri kysymykseen. Nyt kysymyksessä olevassa valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajaon muutamista koskevasta esityksestä ja sen oikeudellisesta merkityksestä. Kun tarkastellaan valittajan esille ottamia perustuslain säännöksistä suhteessa kaupunginvaltuuston päätökseen, voidaan todeta, seuraavaa:

 

                    Kuntajaon muutos ei koske perustuslain 1.2 §:ssä turvattuja oikeuksia ja vapauksia.

                    Kuntajakolaissa on säädetty perustuslain 2.3 §:n tarkoittamasta julkisen vallan käyttämisestä. Valtuusto on tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan puitteissa.

                    Kaupunginvaltuusto on valituksenalaista päätöstä tehdessään noudattanut lakia perustuslain 2.3 §:n tarkoittamalla tavalla.

                    Kuntajaon muutoksessa ei puututa perustuslain 6 §:ssä turvattuun yhdenvertaisuuteen.

                    Kuntajakolain 3.2 §:ssä todetaan, että väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta säädetään perustuslaissa. Säännös liittyy kuntajaon muutoksesta päättämiseen, ei esityksen tekemiseen. Lääninhallituksen selvityttää kielisuhteet maistraateilla.

                    Kuntajaon muutoksella ei vaikuteta perustuslain 20.1 §:n tarkoittamiin arvoihin.

                    Kuntajakolain 7 §:ssä on säädetty kuntalaisten kuulemisesta siten, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa myös perustuslain 20.2 §:n tarkoittamalla tavalla päätöksentekoon, sikäli kuin sanotussa lainkohdassa tarkoitetut tulevat kysymykseen kuntajakoa muutettaessa.

                    Perustuslain 121.1 ja 2 § eivät tarjoajan yksittäiselle kunnalle suojaa kuntajaon muutoksia vastaan. Perusteluina tähän viitataan alla mainittuihin Olavi Rytkölän esitykseen ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyen kuntajakolakiin.

                    Kuntajakolaissa säädetään perustuslain 122 §:n tarkoittamalla tavalla kuntajaon perusteita. Kuntajaon muuttamisesta päätetään kuntajakolain mukaan. Valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys vasta esityksen tekemisestä.

 

Kuntajaon muutoksen ja kunnallisen itsehallinnon välisestä suhteesta on oikeuskirjallisuudessa todettu seuraavaa: Olavi Rytkölä: Kuntajakolaki, 21.1.1977 kuntajaosta annetun lain selitysteos, 1978: ”Kuntain hallinnon tulee näet perustua, kuten perustuslaissa käytetty sanonta kuuluu, kansalaisten itsehallintoon (HM 51 §:n 2 mom.). Kuntajako ei kuitenkaan ole sinänsä mikään itsetarkoitus, vaan keino tarkoituksenmukaisen yhdyskuntamuodostuksen aikaansaamiseen pyrkimällä toteuttamaan hallinnossa alueellisen desentralisaation periaatetta.” (sivu 1)

 

”Kunnalle kuuluva alueellinen valta ei käsitä myöskään valtaa itse määrätä oman alueensa rajoista. Lopullinen määrääminen kunnan aluerajoista ja niiden muuttamisesta menee kunnan oman toimivallan ulkopuolelle.” (sivu 3)

 

Perustuslakivaliokunta on kuntajakolain hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa todennut asiasta seuraavaa (Perustuslakivaliokunta 24/1997, s. 2): ”Hallitusmuodon 51 §:n 2 momentin itsehallintosäännöksen ei ole katsottu tarjoavan yksittäisille kunnille suojaa kuntajaon muutoksia vastaan.”

 

Yllä olevan perusteella ja ottaen lisäksi huomion mitä tässä kirjelmässä muuton on todettu asiasta, voidaan todeta, että kuntajaon muutosta tarkoittavan esityksen valmistelussa ja päätöksenteossa on noudatettu julkiselle vallalle asetettua velvoitetta noudattaa tarkoin lakia siten kuin perustuslain 2.3 §:ssä edellytetään.

 

Siltä osin kuin valittaja väittää päätöksen olevan vastoin perustuslain 1.2, 6, 17, 20.1, 121.1 ja 2 §:ää voidaan todeta, ettei kuntajaon muuttamista koskevalla esityksellä puututa lainkohdissa tarkoitettuihin oikeuksiin ja arvoihin. Näin ollen päätös ei voi olla vastoin tässä mainittuja perustuslain säännöksiä. Valittaja ei myöskään ole yksilöinyt, millä tavalla esitystä koskeva päätös olisi vastoin sanottuja säännöksiä.

 

Perustuslain 20.2 §:ssä säädetystä oikeudesta ja sen toteuttamisesta on osaltaan säädetty kuntajakolain 7.1 §:ssä. Tähän liittyen on lisäksi otettava huomioon, mitä edellä tämän kirjelmän kohdassa 3.2.1 on todettu tiedottamisesta. Päätös ei siten ole vastoin perustuslain 20.2 §:ää.

 

Perustuslain 122 §:ssä todetaan vain, että kuntajaon perusteita säädetään laissa. Näin ollen esitys kuntajaon muuttamiseksi ei voi olla vastoin sanottua perustuslain säännöstä.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.4.2

Kuntajaon muuttamista koskevat erityissäännökset

 

Väite 10       Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin kuntajakolain 3 §:ää, 5 §:ää, 6 §:ää ja 34 §:ää.

 

Kuntajakolain 3 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen yleisistä edellytyksistä seuraavasti:

”Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:

1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;

2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;

3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.”

Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta on säädetty hallitusmuodossa.

 

Kuntajakolain 5 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen erityisistä edellytyksistä seuraavasti:

”Kuntajaon muutos, joka merkitsee kunnan alueen supistumista tai laajenemista, mutta ei uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voidaan tehdä:

1) jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei vastusta muutosta; tai

2) jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla laskettuna maapinta-alasta.

Muutoin 1 momentissa tarkoitettu kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä.”

 

Kuntajakolain 6 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen vireillepanosta seuraavasti:

”Esityksen kuntajaon muuttamiseksi, joka merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto. Muussa tapauksessa esityksen kuntajaon muuttamisesta voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto tai kunnan jäsen. Esitys on toimitettava ministeriölle.

Kuntajaon muuttamista koskeva asia voi tulla vireille myös ministeriön aloitteesta.

Esityksessä tai aloitteessa on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Milloin esitys tai aloite tarkoittaa kunnan jonkin alueen tai joidenkin alueiden siirtämistä toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin, siinä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava nämä alueet.

Ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä.

Esityksen valmistelevasta käsittelystä huolehtivat ministeriö ja muut viranomaiset niin kuin jäljempänä säädetään.”

 

Kuntajakolain 34 §:ssä säädetään liittyen muutoksenhakuun kuntajaon muuttamista koskevasta esityksestä seuraavasti:

”Kunnanvaltuuston päätökseen, jolla esitetään kuntajakoa muutettavaksi, saa hakea muutosta valittamalla kuntalaissa säädetyllä tavalla.”

 

Mitä ensinnäkin tulee kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin kuntajaon muuttamista koskeviin yleisiin ja erityisiin edellytyksiin, voidaan todeta, että valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisestä, ei kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä. Kuten jäljempänä kohdassa 3.4.5 todetaan, tutkitaan nyt kysymyksessä olevassa valitusasiassa vain vireillepanon edellytykset, ei kuntajaon muutoksen toteuttamisen oikeudellisia edellytyksiä. Sanotussa kohdassa mainituin perustein voidaan todeta, ettei valtuuston päätös voi olla vastoin kuntajakolain 3 ja 5 §:ää.

 

Kuntajakolain 34 §:ssä säädetään muutoksenhausta. Päätös ei voi olla vastoin muutoksenhakua koskevaa säännöstä.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.

 


3.4.3

Kuntajaon muuttaminen ja kuntalaki

 

Väite 11       Päätös on lainvastainen, koska se on vastoin kuntalain 1 §:ää.

 

Kuntalain 1 §:ssä säädetään kuntien itsehallinnosta seuraavasti:

”Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.”

 

Tältä osalta voidaan todeta, ettei valittaja ole yksilöinyt, miten valituksenalainen päätös voisi olla vastoin kuntalain 1 §:ää. Mikäli kysymys on 1.1 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta itsehallinnosta, viitataan siihen, mitä edellä kohdassa 3.4.1 on todettu kuntajaon muutoksesta ja itsehallinnosta. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.4.4

Kuntajaon muuttamisen edellytykset

 

Väite 12       Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä on oikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltava kokonaisuutena, siitäkin huolimatta, että yleiset edellytykset ovat kuntajakolain 3 §:ssä esitetty vaihtoehtoina.

 

Väite 13       Arvioinnissa on otettava huomioon myös muutoksen mahdolliset kielteiset vaikutukset 3 §:ssä mainittuihin seikkoihin. Erityisesti kuntajakolain 5 §:n tilanteessa.

 

Väite 14       Kuntajaon muutoksen tulee edistää molempien osapuolten intressejä.

 

Väite 15       Välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimuksen mukaan esitetyn muutoksen on oltava välttämätön hyväksyttävän tarkoituksen eli 3 §:ssä lueteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.

 

Nyt puheena olevassa valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajakolain 6 §:n tarkoittaman esityksen tekemisestä kuntajaon muuttamiseksi. Näin ollen kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettujen edellytysten arviointi ei tule kysymykseen. Tältä osalta viitataan siihen, mitä on lausuttu seuraavassa kohdassa 3.4.5. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.

 

3.4.5

Vireillepanon edellytykset kuntajakolain mukaan

 

Väite 16       Lain 6 §:n 3 momentin vaatimuksen täyttää vain esitys, jossa kuntajaon muuttamisen tarve on perusteltu lain 3 §:n sääntelemillä yleisillä edellytyksillä ja lain 5 §:n tarkoittamissa tapauksissa osoitettu perusteiden painavuus.

 

Kuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 135/ 1997, yksityiskohtaiset perustelut 6 § s. 18) on todettu mm. seuraavaa: ”Pykälässä (6 §) säädettäisiin kuntajaon muuttamista koskevien esitysten ja aloitteiden teko-oikeuksista sekä esitysten ja aloitteiden vireillepanon edellytyksistä. ... Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä esityksen ja aloitteen perusteluja ja täsmällisyyttä koskevista vaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta aloite olisi vireillepanokelpoinen.”

 

Kuntajakolain 6.3 §:n mukaan esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Pykälän 4 momentin mukaan ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä. Kuten hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetään esityksen vireillepanokelpoisuudesta, ei kuntajaon muutoksen oikeudellisista edellytyksistä.

 

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ministeriö on toimittanut kaupungin esityksen lääninhallitukselle lain tarkoittaminen selvitysten hankkimiseksi. Kuntajaon muutosta koskevan esityksen valmistelu valtion viranomaisessa päätöksentekoa varten on isotöinen ja aikaa vievä prosessi. Valmistelua ei käynnistetä, ellei esitys ole vakavasti otettava ja kuntajakolain edellyttämällä tavalla perusteltu. Kun otetaan huomioon, että asia on jo edennyt vaiheeseen, jossa hankitaan selvitykset, voidaan tämän katsoa sisältävän sisäasiainministeriön selvän kannanoton siihen, että kaupungin esitys täyttää kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn.

 

Esityksen tarkoittaman kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaoloa eli kuntajakolain 3 ja 5 §:n tarkoittaminen edellytysten olemassaoloa voidaan tarkastella vasta sitten, kun esityksen johdosta on hankittu lain 3 luvun tarkoittamat selvitykset. Tämän vuoksi voidaan perustellusti katsoa, että hallinto-oikeuden toimivalta valitusasiassa rajoittuu vain esityksen vireillepanon edellytysten olemassaolon tutkimiseen. Hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia kuntajakolain 3 ja 5 §:n edellytysten olemassaoloa koska lain mukaan asia kuuluu valtioneuvoston tai ministeriön toimivaltaan ja niiden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuntajaon muutosta koskeva päätös ei siten missään vaiheessa tule hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

 

Hallinto-oikeudella ei näin ollen olisi toimivaltaa tutkia esitykseen sisältyvien kuntajaon muutoksen aineellisoikeudellisten perusteiden olemassaoloa. Hallinto-oikeus voi tutkia vain kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn eli esityksen vireillepanokelpoisuuden.

 

Mitä tulee lain 6.3 §:n edellyttämän tarpeen olemassaolon perustelemiseen, viitataan siihen mitä edellä kohdassa 3.2.4 on todettu päätöksen perusteluista. Lisäksi on todettava, että liitettäväksi esitetyn alueen rajat on määritelty esityksessä riittävällä tarkkuudella.

 

Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kaupungin esitys täyttää ne vaatimukset, jotka kuntajakolain 6.3 §:ssä on asetettu esityksen perusteluille ja täsmällisyydelle. Valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.

 

4

YHTEENVETO               Edellä esitetyn perusteella seuraavien valittajien valitukset tulee jättää tutkimatta:

 

-       XXXX XXXX, Sipoo;

-       Sipoon Puolesta ry. – För Sibbo r.f. Sipoo;

-       XXXX XXXX, Sipoo;

-       XXXX XXXX, Sipoo;

-       XXXX XXXX, Sipoo; ja

-       XXXX XXXX, Sipoo.

 

Edellä esitetyn perusteella seuraavien valittajien valitukset tulee hylätä aiheettomina:

 

-       Sipoon kunta (ellei jätetä tutkimatta);

-       XXXX XXXX ja 9 asiakumppania, Helsinki;

-       XXXX XXXX, Helsinki;

-       XXXX XXXX, ja 8 asiakumppania, Helsinki;

-       XXXX XXXX, Helsinki;

-       XXXX XXXX, Helsinki; ja

-       XXXX XXXX, Helsinki

 

Päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta voidaan todeta, että päätös on jo pantu täytäntöön eli valtuustoon esitys on toimitettu sisäasiainministeriölle ja ministeriö on jo käynnistänyt kuntajaon muutosta koskevan päätöksen valmistelun.

 

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä pääasian yhteydessä.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

 

Merkittiin, että Johansson ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

 

Johansson esitti palautusehdotukseen liitteen mukaiset perustelut.

 

Johanssonin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

Johansson ilmoitti palautusehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

 

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 169 2210

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1155 §

4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN ANNUKKA MICKELSSONILLE MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

 

Khs 2005-1012

Esityslistan asia Kj/12

 

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:

 

Kaupunginhallitus päätti myöntää eron 30.8.2006 lukien Annukka Mickelssonille maakuntavaltuuston jäsenyydestä hänen erottuaan em. ajankohdasta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi Hannele Luukkaisen (Kok.).


Kirje nro        Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainitulle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

LIITE

Liite 1

 

 

1156 §

11.9.2006 pöydälle pantu asia

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN VANTAALLA 5.10.2006

 

Khs 2006-1949

Esityslistan asia Kj/13

 

Kaupunginhallitus päätti nimetä kuusi edustajaa Vantaalla 5.10.2006 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavasti:

 

Jan Vapaavuori

Otto Lehtipuu

Sirkka Vehviläinen

Rakel Hiltunen

Minerva Krohn

Harry Bogomoloff

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään otsikon, kappaleiden 2, 3 ja 4 sekä päätösehdotuksen päivämäärän osalta liitteen mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1157 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 13.9.2006 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Khs

Esityslistan asia Kj/14

 

Kaupunginhallitus päätti,

 

että kaupunginvaltuuston 18.9.2006 pitämän kokouk­sen päätös­luettelo on toi­mi­tettava kaikille kau­pun­gin lauta- ja johto­kunnille sekä vi­ras­toille ja laitok­sille tiedoksi kuin myös

 

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupungin­valtuuston päätök­set saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jäl­keen mahdollisista va­lituksista huoli­mat­ta panna täytän­töön seuraa­vas­ti:

 

Asia              Toimenpide

 

Kaupunginjohtajan toimiala

 

1, 2               Ei toimenpidettä.

 

3                    Kaupunginhallitus päätti muuttaa päätöstään 24.1.2005 edusta­jiensa nimeämisestä lauta- ja johtokuntiin seuraavasti:

                                           

Lauta- tai johtokunta

Edustaja

Varaedustaja

 

 

 

Eläintarhan johtokunta

Birgitta Dahlberg

Stefan Johansson

Rakennuslautakunta

Stefan Johansson

Birgitta Dahlberg

 

                      Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa asianomaisia hallinto­kuntia toimitta­maan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalve­luihin luot­ta­mushen­kilöre­kiste­rin ylläpitoa varte­n tarvit­ta­vat tiedot.

 

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jan D. Oker-Blomille ja Stefan Johanssonille.

 

Pöytäkirjanote eläintarhan johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, Korkeasaaren eläintarhalle, rakennusvalvontavirastolle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Hon­kaheimo) sekä nimetyille henkilöille.

 

4                    Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikuntavirastoa toimitta­maan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luot­ta­mushen­kilöre­kiste­rin ylläpitoa varte­n tarvit­ta­vat tiedot.

 

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jonna Savolaiselle, Ilpo Haajalle ja Outi Havialle.

 

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, liikuntavirastolle, hallintokeskuksel­le (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

 

5                    Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, Muu esirakentaminen

 

1                          500 000 euroa (alv. = 0) käytettäväksi Salmisaaren hiilivarastoalueen täyttötöihin ja

2                          430 000 euroa (alv. = 0) käytettäväksi Eiranrannan katu- ja puistoalueiden maaperän kunnostukseen.

 

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Jarmo Ahonen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

15, 16           Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kau­punginjoh­tajan toimiala

 

6, 8               Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

7                    Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

9                    Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistö­lautakun­nal­le ja rakennuslautakunnalle.

 

10                 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistö­lautakun­nal­le ja rakennuslautakunnalle.

 

11                 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistö­lautakun­nal­le, rakennuslautakunnalle, rakennusvirastolle ja kaupunginmuseolle.

 

12                 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistö­lautakun­nal­le, rakennuslautakunnalle, sosiaalivirastolle ja kaupunginmuseolle.

 

17–23           Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteis­tötointa johtavan apulais­kau­pun­gin­johtajan valmisteltavaksi.

 

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

 

13                 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushen­kilörekisterin ylläpitoa varten tar­vit­ta­vien tietojen hankkimisesta.

 

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjä­oikeudel­le, Vertti Kiukkaalle ja Jukka Saarestolle.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

 

24, 25           Aloitteet sivistys- ja hen­kilöstötointa johtavan apu­laiskaupun­ginjohtajan valmis­teltavaksi.

 

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

 

14                 Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

 

26–28           Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulais­kaupungin­johtajan valmis­tel­ta­vaksi.

 

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

 

29                 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apu­lais­kaupungin­johtajan valmis­tel­ta­vaksi.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

 

1158 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/15

 

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

Khn puheenjohtaja                                                                       --

satamalautakunta                                                          12.9.2006

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                13.9.2006

tekninen lautakunta                                                      12.9.2006

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

-                                        hallintojohtaja

-                                        hallinto-osaston päällikkö

-                                        hallintotoimiston päällikkö

-                                        tiedotuspäällikkö

-                                        kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        taloushallintopäällikkö

-                                        elinkeinojohtaja

-                                        elinkeinopäällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                         

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

1159 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/16

 

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-                                       johtajiston asiat

-                                       virkamatka-asiat

-                                       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-                                       valtionapuasiat

-                                       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

1160 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN JA KIINTEISTÖ OY VILLANKULMAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-1901

Esityslistan asia Kaj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Rakennusosakeyhtiö Hartela on myynyt 29. kaupunginosan korttelin nro 29162 tontin nro 3 rakennuksineen Kiinteistö Oy Villankulmalle.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Villankulmalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liite 1

 

 

1161 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-1906

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 30.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt 17. kaupunginosan korttelin nro 17055 tontin nro 1 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalle.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalle.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Puura esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liite 1

 

 

1162 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN HELSINGIN KASKISAAREN RANTA OY:N JA HELSINGIN KASKISAAREN PUISTO OY:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2006-1903

Esityslistan asia Kaj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 3.7.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helsingin Kaskisaaren Ranta Oy ja Helsingin Kaskisaaren Puisto Oy ovat myyneet 31. kaupunginosan korttelin nro 31202 tontin nro 10 rakennuksineen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle.

 


Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liite 1

 

 

1163 §

LASTEN PÄIVÄKOTI INKIVÄÄRIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2006-1546

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

1164 §

TALIN PUHDISTAMOALUEEN PURKUTÖIDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2006-1820

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Talin puhdistamoalueen purku-, puhdistus- ja täyttötöiden 29.6.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 1 869 000 euroa (veroton hinta 1 532 000 euroa) hintatasossa 5/2006.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistöviraston käyttöön 1 532 000 euron suuruisen määrärahan vuoden 2006 talousarvion kohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

 


Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1165 §

4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2006-1649

Esityslistan asia Kaj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-1649/526 mukaisesti ehdolla, että

-         rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita,

-         metrovarauksen kohdalle rakennetaan vain luonteeltaan määräaikaisia rakennuksia, metron mahdollinen rakentaminen tulevaisuudessa huomioidaan alueen vuokrasopimuksissa, metron rakentamiselle ei aiheuteta ylivoimaisia esteitä ja Helsingin Satama vastaa hakemuksen mukaisesta logistiikka-alueesta metron rakentamiselle aiheutuvista lisäkustannuksista,

-         metron huoltoraide on toteutettavissa sataman rakentamisen yhteydessä ilman logistiikka-alueen järjestelyistä aiheutuvia lisäkustannuksia,

-         liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa pyritään siihen, että Kehä I:lle suuntautuva raskas liikenne käyttää Satamatietä Vuotien sijaan,

-         logistiikka-alueen toteutussuunnittelussa huomioidaan teknisen huollon järjestäminen ja tulvareitit, ja että

-         logistiikka-alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liitteet 1 - 9

 

 

1166 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

asuntolautakunta

12.9.2006

rakennuslautakunta

12.9.2006

 

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

 

11. ja 14.9.2006

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

1167 §

11.9.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISHANKKEESTA JA ESITYS OPISKELIJAPAIKKOJEN LISÄÄMISESTÄ

 

Khs 2006-955

Esityslistan asia Sj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti omana lausuntonaan lähettää opetusministeriölle opetuslautakunnan 29.8.2006 esittämän kannanoton ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista koskevasta hankkeesta ilmoituksin pääkaupunkiseudun koulutusryhmän asettamisesta.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti viitaten 16.5. ja 12.9.2005 tekemiinsä esityksiin esittää opetusministeriölle, että kaupungin ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkamäärää lisättäisiin tässä vaiheessa 200 paikalla jo vuoden 2007 alusta lukien.

 


Kirje nro      opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1168 §

11.9.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMAN 2006 - 2008 HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2006-1861

Esityslistan asia Sj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446

 

 

1169 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

ammattikorkeakoulu

- rehtori                                                                                      4. – 12.9.2006

- vararehtori 1.                                                                                    6.9.2006

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja                                                                           14.9.2006

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)                                       14.9.2006

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus)                                   5.9.2006

museonjohtaja                                                                      11. ja 13.9.2006

kaupunginorkesterin intendentti                                                    6.9.2006

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori                                        11.9.2006

taidemuseon johtaja                                                                8. – 13.9.2006

tietokeskus

- johtaja                                                                                                5.9.2006

työterveysjohtaja                                                                   11. ja 13.9.2006

 

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

1170 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (MYLLYPURO)

 

Khs 2006-1748

Esityslistan asia Ryj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskukselle.

 

Kirje nro        Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1171 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (RUSKEASUO)

 

Khs 2006-1749

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskukselle.

 

Kirje nro      Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1172 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2006-1746

Esityslistan asia Ryj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle HKR-Ympäristötuotannon ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ehdolla, että asian käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi seuraavat näkökohdat:

 

Viimeistä kiinteytystyötä varten perustettavan väliaikaisen kentän rakenteet tulisi suunnitella ja rakentaa niin, ettei pilaantuneiden massojen käsittelystä tai mahdollisesta välivarastonnista aiheudu alueen pohjamaan pilaantumista. Lisätoiminta-alueen maaperästä tulisi kentän purkamisen jälkeen tutkia haitta-aineet, joilla alueella käsitellyt massat olivat pilaantuneet ja alue tulisi kunnostaa tarvittaessa. Mikäli kenttärakenne jätetään osaksi täyttömäen pohjaa, tulisi sen puhtaus ja soveltuvuus pohjarakenteeksi selvittää.

 

Loppusijoitusalueen pintaeristyksen materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentaminen samoin kuin menettely poikkeamistilanteissa tulisi toteuttaa laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelma tulisi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Ulkopuolisten pääsy käsittely-, loppusijoitus- ja vedenkäsittelyalueille tulisi estää aitaamalla em. alueet. Aidat ja tieto pilaantuneen maan tai veden käsittelystä tulisi olla alueella, kunnes käsittelyalueet on purettu tai peitetty, loppusijoitusalueen eristyskerros peitetty ja vedenkäsittelytarve loppunut.

 

Rakentamisen jälkeen loppusijoitusalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa tulisi seurata säännöllisesti ja riittävän kauan. Suotovesien laatua tulisi seurata vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Valvonnasta ja tarkkailusta tulisi laatia asianmukaiset raportit, jotka toimittaisiin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Seuranta- ja tarkkailuraportit sekä ilmoitukset töiden aloittamisesta, keskeytyksistä, lopettamisesta ja olennaisesta muuttamisesta tulisi toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

 

Kirje nro      Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

1173 §

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2006-1767

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Oy Shell Ab Ilmailun ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä Oy Shell Ab Ilmailulle siihen asti, kun lentotoiminta alueella jatkuu.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että polttoainevaraston piha-alueen sade- ja hulevedet tulisi viemäröidä asianmukaisesti erottimien kautta ja viemäri tulisi varustaa onnettomuus- tai häiriötilanteen varalta sulkuventtiilikaivolla. Mikäli polttoainevaraston toimintaa jatketaan nykyisessä laajuudessa, polttoainevaraston yhteydessä tulisi olla nykyistä laajemmat ja lukittavissa olevat varastotilat.

 

Toiminnasta johtuva mahdollinen maaperän tai muu ympäristön pilaantuminen, jolla voi olla vaikutusta alueen tulevalle käytölle, tulee ottaa huomioon ja tarvittaessa määräyksin ehkäistä. Kemikaalipäästöt sadevesiviemäriin ja maaperään tulee estää.

 

Toiminnassa tulee lisäksi noudattaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

 

Kirje nro       Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

LIITE

Liitteet 1 - 5

 

 

1174 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

 

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota pelastuslautakunnan 12.9.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

 

Ilmoitus asianomaiselle lautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

1175 §

JÄSENEN NIMEÄMINEN HELSINGIN SOKEAINTALO-SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2007-2009

 

Khs 2006-1805

Esityslistan asia Stj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

1176 §

VT LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN NAAPURUSTOYHTEISTYÖ

 

Khs 2006-1440

Esityslistan asia Stj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Rädylle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1177 §

VT LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI: ASUMISEN PALVELUKETJUJA KEHITETTÄVÄ

 

Khs 2006-1439

Esityslistan asia Stj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 


Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Rädylle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1178 §

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN HENKILÖSTÖMITOITUS

 

Khs 2006-1444

Esityslistan asia Stj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirpa Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1179 §

VT TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN JALKAUTUMINEN

 

Khs 2006-1438

Esityslistan asia Stj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Terhi Mäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Terhi Mäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

1180 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Stj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 12.9.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

 

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285


 

 

 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Jan Vapaavuori

Tiina Teppo

puheenjohtaja

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

Sanna Hellström

Outi Ojala

 

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa  26.9.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkipäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

 


 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

1

OIKAISUVAATIMUS

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

 

 

 

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

 

 

 

 

valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 1139 – 1145, 1150 – 1154, 1156 – 1159, 1163, 1166 – 1180 §:t

 

 

 

 

poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 1165 §

 

 

 

 

kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 1160 – 1162 §:t

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusaika

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

 

Oikaisuvaatimuksen sisältö

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

 

 

 

 

jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen muoto

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.

 

Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

 

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella:

 

Helsingin kaupunginhallitus

PL 1     Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300.

 

Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi.

 

Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00.

 

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

 

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä.

 

Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

 

Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

 

 


 

2

MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

 

 

 

 

Poikkeamispäätöksen tekeminen

 

 

 

 

Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika

 

Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

 

 

 

 

viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

 

 

 

 

sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

 

 

 

 

se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

 

 

 

 

se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

 

 

 

 

kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

 

 

 

 

toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

 

 

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

 

 

 

 

muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

 

 

 

 

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

 

 


 

 

Etuosto-oikeuden käyttäminen

 

 

 

Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika

 

 

 

Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

 

 

 

ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

 

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

 

Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

 

 

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

 

 

 

 

Valitusajan laskeminen

 

Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valituskirjelmän sisältö

 

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

valittajan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

 

 

 

 

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 

 

 

 

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

 

 

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

 

 

 


ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

1

RÄTTELSEYRKANDE

 

 

Bilagor till protokollet

 

 

 

 

 

Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelse­yrkande”.

 

 

 

 

Rätt att framställa rättelseyrkande

 

 

 

 

 

Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär.

 

Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

 

 

 

 

beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

 

 

 

 

 

1139 – 1145, 1150 – 1154, 1156 – 1159, 1163, 1166 - 1180 § i protokollet

 

 

 

 

fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygg­lagen)

 

 

 

 

 

1165 § i protokollet

 

 

 

 

utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköps­lagen)

 

 

 

 

 

1160 – 1162 § i protokollet

 

 

 

 

Rättelseyrkande får framställas

 

 

 

 

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

Rättelseyrkandemyndighet

 

 

 

Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

 


 

 

Rättelseyrkandetid

 

 

 

Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

 

 

 

Innehåll i rättelseyrkande

 

 

 

 

I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

 

 

 

 

om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

 

 

 


 

 

Formen för rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post.

 

Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.

 

Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

 

 

 

 

Inlämnande av rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till

 

Helsingfors stadsstyrelse

PB 1                                         Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

00099 HELSINGFORS STAD

 

Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300.

 

Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är:

hallintokeskus@hel.fi.

 

Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00.

 

Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt.

 

Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid.

 

Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas.

 

Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

 


 

2

SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSE-

YRKANDEÄRENDEN

 

 

 

 

Fattande av undantagsbeslut

 

 

 

 

 

Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid

 

Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär

 

 

 

av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

 

 

 

 

 

av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

 

 

 

 

 

 

av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

 

 

 

 

 

 

av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

 

 

 

 

 

 

av kommunen och en grannkommun vars markanvändnings­planering beslutet påverkar

 

 

 

 

 

 

inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

 

 

 

 

 

 

av Nylands miljöcentral

 

 

 

 

 

 

av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhets­område.

 

 

 

 

 

 

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärs­skriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltnings­domstol inom trettio (30) dagar från del­fåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

 

 

 

 

 

Utnyttjande av förköpsrätt

 

 

 

 

 

 

Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid

 

 

 

 

 

Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

 

 

 

 

 

av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

 

 

 

 

 

 

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltnings­domstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Veder­börande anses ha fått del av en per post mot mot­tag­ningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar.

 

Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får änd­ring i beslutet inte sökas genom besvär.

 

 

 

 

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

 

 

 

 

 

Uträkning av besvärstiden

 

Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då be­slutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbets­verken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Innehåll i besvärsskriften

 

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

 

 

 

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lag­liga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

 

Till besvärsskriften skall fogas

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

 

 

 

 

ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

 

 

 

 

de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.