Kokousaika |
18.9.2006 kello 16.00 – 17.40 |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Kokouspaikka |
Kaupunginhallituksen istuntosali |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Läsnä |
|
||||||||
|
|
||||||||
Jäsenet |
Vapaavuori, Jan |
kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
|
||||||
|
Lehtipuu, Otto |
I varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Vehviläinen, Sirkka-Liisa |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Hellström, Sanna |
|
|
||||||
|
Malinen, Jouko |
|
|
||||||
|
Ojala, Outi |
|
|
||||||
|
Pajamäki, Osku |
|
|
||||||
|
Puura, Heli |
(paitsi 1161 §) |
|
||||||
|
Rantanen, Tuomas |
|
|
||||||
|
Rautava, Risto |
|
|
||||||
|
Reinikainen, Pekka |
|
|
||||||
|
Rihtniemi, Suvi |
|
|
||||||
|
Urho, Ulla-Marja |
|
|
||||||
|
Wallden-Paulig, Irmeli |
(paitsi 1173 §) |
|
||||||
|
Johansson, Stefan |
varajäsen |
|
||||||
Muut |
Hiltunen, Rakel |
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1168-1180 §) |
|
||||||
|
Bogomoloff, Harry |
I varapuheenjohtaja (paitsi 1156-1180) |
|
||||||
|
Krohn, Minerva |
II varapuheenjohtaja (paitsi 1161-1180 §) |
|
||||||
|
Pajunen, Jussi |
kaupunginjohtaja (paitsi 1170-1180 §) |
|
||||||
|
Korpinen, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Björklund, Ilkka-Christian |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Sauri, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Kokkonen, Paula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Vanne, Pertti |
kansliapäällikkö (paitsi 1149-1156 §) |
|
||||||
|
Korhonen, Tapio |
rahoitusjohtaja (paitsi 1149 §) |
|
||||||
|
Ratasvuori, Eila |
hallintojohtaja |
|
||||||
|
Åhlgren, Harry |
vs. kaupunginlakimies |
|
||||||
|
Tulensalo, Hannu |
henkilöstöjohtaja |
|
||||||
|
Waronen, Eero |
tiedotuspäällikkö |
|
||||||
|
Makkonen, Antero |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Hari, Olli |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Matikainen, Kristiina |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Mickwitz, Leena |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Sippola-Alho, Tanja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Vallittu, Anja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Venesmaa, Riitta |
vs. kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Saarinen, Erja |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Teppo, Tiina |
vs. hallintosihteeri |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Puheenjohtaja |
Vapaavuori, Jan |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Pöytäkirjanpitäjä |
Teppo, Tiina |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Esittely |
|
§ |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Kaupunginjohtajan |
|
|
|
|
|
||||
|
Korpinen |
|
|
1159, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Kaupunkisuunnittelu- |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sivistys- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Rakennus- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sosiaali- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.
§ |
Asia |
|
1139 |
Kj/1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1140 |
Kj/2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
1141 |
Kj/1 |
Satamalautakunnan varajäsenen valinta |
1142 |
Kj/2 |
Ympäristölautakunnan jäsenen valinta |
1143 |
Kj/3 |
Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen |
1144 |
Sj/4 |
Puheenjohtajan valitseminen leski- ja orpoeläkekassan hallitukseen vuosiksi 2007 - 2009 |
1145 |
Kaj/5 |
Vuokrausperusteiden määrääminen sekä esisopimus osakekannan myymisestä ja tontin vuokraamisesta osto-optioin |
1146 |
Kj/3 |
Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle |
1147 |
Kj/4 |
Lainan myöntäminen Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy:lle |
1148 |
Kj/5 |
Lainan myöntäminen Pallokerho-35 ry:lle tai sen perustamalle osakeyhtiölle |
1149 |
Kj/6 |
Kuntarahoitus Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous ja tarjous osakkeiden merkitsemisestä |
1150 |
Kj/7 |
Maakaasun jakeluputkiston rakentaminen Suutarilasta Vantaan Pakkalaan |
1151 |
Kj/8 |
Merenkulun turvalaitteiden ja väylien ylläpito Helsingin alueella |
1152 |
Kj/9 |
Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 2/2006 |
1153 |
Kj/10 |
Förklaring
till förvaltningsdomstolen med anledning av besvär över stadsfullmäktiges
förslag om ändring i kommunindelningen mellan Helsingfors stad, Sibbo kommun
och Vanda stad Selitys hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta valituksesta |
1154 |
Kj/11 |
11.9.2006 pöydälle pantu asia Selitys hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevista valituksista |
1155 |
Kj/12 |
4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia Eron myöntäminen Annukka Mickelssonille maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta |
1156 |
Kj/13 |
11.9.2006 pöydälle pantu asia Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla 5.10.2006 |
1157 |
Kj/14 |
Kaupunginvaltuuston 13.9.2006 tekemien päätösten täytäntöönpano |
1158 |
Kj/15 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1159 |
Kj/16 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1160 |
Kaj/1 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Kiinteistö Oy Villankulman välisessä kiinteistökaupassa |
1161 |
Kaj/2 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kapiteeli Oyj:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan välisessä kiinteistökaupassa |
1162 |
Kaj/3 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Helsingin Kaskisaaren Ranta Oy:n ja Helsingin Kaskisaaren Puisto Oy:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran välisessä kiinteistökaupassa |
1163 |
Kaj/4 |
Lasten päiväkoti Inkiväärin hankesuunnitelman hyväksyminen |
1164 |
Kaj/5 |
Talin puhdistamoalueen purkutöiden hankesuunnitelman hyväksyminen |
1165 |
Kaj/6 |
4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia Helsingin Sataman poikkeamishakemus |
1166 |
Kaj/7 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1167 |
Sj/1 |
11.9.2006 pöydälle pantu asia Lausunnon antaminen opetusministeriölle ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeesta ja esitys opiskelijapaikkojen lisäämisestä |
1168 |
Sj/2 |
11.9.2006 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2006 - 2008 hyväksyminen |
1169 |
Sj/3 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1170 |
Ryj/1 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Myllypuro) |
1171 |
Ryj/2 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta (Ruskeasuo) |
1172 |
Ryj/3 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta |
1173 |
Ryj/4 |
Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Oy Shell Ab Ilmailun ympäristölupahakemuksesta |
1174 |
Ryj/5 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1175 |
Stj/1 |
Jäsenen nimeäminen Helsingin Sokeaintalo-Säätiön hallitukseen vuosiksi 2007-2009 |
1176 |
Stj/2 |
Vt Laura Rädyn toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen naapurustoyhteistyö |
1177 |
Stj/3 |
Vt Laura Rädyn toivomusponsi: Asumisen palveluketjuja kehitettävä |
1178 |
Stj/4 |
Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen henkilöstömitoitus |
1179 |
Stj/5 |
Vt Terhi Mäen toivomusponsi: Asunnottomien palvelukeskuksen henkilökunnan jalkautuminen |
1180 |
Stj/6 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
1139 §
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallitus
päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet
Hellströmin (varalla Rantanen) ja Ojalan (varalla Johansson) tarkastamaan tämän
kokouksen pöytäkirjan.
1140 §
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kaupunginhallitus
päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne
ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin
päätetä.
1141 - 1145 § |
Kaupunginvaltuuston 27.9.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta. |
Kaupunginjohtaja
1141 § |
Satamalautakunnan varajäsenen valinta |
Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216
1142 § |
Ympäristölautakunnan jäsenen valinta |
Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216
1143 § |
Kaupunginhallituksen kokouksessa 11.9.2006
pöydälle pantu asia |
”Khs toteaa, että Khs linjasi vastauksessaan 17.10.2005 vt
Elina Moision talousarvioaloitteeseen langattomasta verkkoyhteydestä kirjasto-
ja kulttuuritiloihin seuraavasti: ”Kirjasto on toteuttanut 1.4.2005 alkaen
Kymppikirjastoon
langattoman lähiverkon yleisön käyttöön. Kaupungintalolle, matkailutoimistoon ja
Jugendsaliin on keväällä 2005 avattu myös vierailijoiden käyttöön tarkoitetut
langattomat lähiverkot. Jatkossa on tarkoitus rakentaa harkitusti ja tarpeiden
pohjalta lisää langattomia lähiverkkoja kaupungin julkisiin tiloihin. Vuoden
2006 talousarvioehdotukseen on varattu määräraha tähän tarkoitukseen.”
”Lisäksi
Khs toteaa, että HKL kokeilee langattomia yhteyksiä
Internetiin busseista ja raitiovaunuista. N. 20 Helsingissä liikennöivää bussia
ja raitiovaunua saa kuluvan syksyn aikana langattoman yhteyden Internetiin.
Taustalla on Digitan rakentama mobiililaajakaistaverkko,
jonka tarjoamia mahdollisuuksia tutkitaan nyt joukkoliikenteessä. Jos pilotista
saatavat kokemukset ovat hyvät, palvelua laajennetaan asteittain kaikkiin
busseihin ja raitiovaunuihin. Hankkeessa ollaan yhteistyössä liikenneministeriön
ja YTV:n kanssa.”
Merkittiin, että esittelijä muutti
ehdotustaan aloitteen 4 osalta siten, että kaupunginhallituksen vastauksen
toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisättiin seuraavaa:
”Olosuhteet ovat kaupunginvaltuustojen
kokouksen 22.5.2006 jälkeen muuttuneet siten, ettei kysymys Ala-Tikkurilan
mahdollisesta liittämisestä Helsinkiin ole enää ajankohtainen.”
Merkittiin, että
aloitteen 32 osalta Lehtipuu ehdotti Hellströmin kannattamana, että
kaupunginhallitus päättäisi palauttaa
aloitevastauksen valmisteltavaksi uudelleen joukkoliikennelautakunnan lausunnon
mukaiseksi.
Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa aloitteen 32 käsittelyä äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.
Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357
Sivistys- ja henkilöstötoimi
1144 § |
Puheenjohtajan valitseminen leski- ja orpoeläkekassan hallitukseen vuosiksi 2007 - 2009 |
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
1145 § |
Vuokrausperusteiden määrääminen sekä esisopimus osakekannan myymisestä ja tontin vuokraamisesta osto-optioin |
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169
2252
1146 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE
Khs 2006-1289
Esityslistan asia Kj/3
Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle enintään 1 267 000 euron korottoman lainan koulukiinteistön vanhan osan perusparannuksiin seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.
Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1147 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN OULUNKYLÄN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖ OY:LLE
Khs 2006-775
Esityslistan asia Kj/4
Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy:lle enintään 520 000 euron korottoman lainan koulurakennuksen perusparannuksiin seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.
Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1148 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN PALLOKERHO-35 RY:LLE TAI SEN PERUSTAMALLE OSAKEYHTIÖLLE
Khs 2006-943
Esityslistan asia Kj/5
Kaupunginhallitus päätti myöntää PK-35 ry:lle tai sen perustamalle osakeyhtiölle 167 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista jalkapallon ylipainehallin rahoittamiseksi seuraavin ehtoin:
Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.
Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.
Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi hallialueen vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja ja yrityskiinnitykset jälkipantattuina pankin saamisen jälkeen tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1149 §
KUNTARAHOITUS OYJ:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS JA TARJOUS OSAKKEIDEN MERKITSEMISESTÄ
Khs 2006-411
Esityslistan asia Kj/6
Kaupunginhallitus päätti
– kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta edustamaan kaupunkia Kuntarahoitus Oyj:n 4.10.2006 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat yhtiökokouksessa hallituksen ehdotusten mukaisesti sekä
– osallistua Kuntarahoitus
Oyj:n osakeantiin ja merkitä enintään 1 250 000 kpl yhtiön osakkeita
hintaan 2,70 euroa per osake, yhteensä 3 375 000 euroa sekä valtuuttaa
talous- ja suunnittelukeskuksen hoitamaan merkitsemiseen liittyvät käytännön
toimenpiteet ja
– oikeuttaa talous- ja
suunnittelukeskuksen käyttämään em. osakemerkintään 3 375 000 euroa
vuoden 2007 talousarvion kohdalta 8 22 19 Arvopaperit, Muut
kohteet, Khn käytettäväksi ehdolla, että
kaupunginvaltuusto hyväksyy tarvittavan määrärahan vuoden 2007 talousarvioon.
Pöytäkirjanote
talous- ja suunnittelukeskukselle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Korhonen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169
2525
LIITE |
Liite 1 |
1150 §
MAAKAASUN JAKELUPUTKISTON RAKENTAMINEN SUUTARILASTA VANTAAN PAKKALAAN
Khs 2006-1798
Esityslistan asia Kj/7
Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaan Energia Oy maakaasuputkiston rakentamista koskevan hakemuksen johdosta Turvatekniikan keskukselle seuraavan lausunnon:
Hanke koskee kaupungin omistamaa asemakaavan mukaista viheraluetta, minkä vuoksi hakijan on saatava Helsingin kaupungin rakennusviraston lupa putken sijoittamiselle kaupungin omistamalle maalle ja palautettava alue kaivutöiden jälkeen ennalleen sekä huolehdittava siitä, ettei maakaasuputki haittaa kaavamuutoksen toteuttamista.
Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeen toteuttamiseen ei liity sellaisia ympäristön- tai luonnonsuojeluun tai asumisterveyteen liittyviä seikkoja, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen tai mitkä tulisi erityisesti ottaa huomioon hanketta toteutettaessa.
Edellä olevin edellytyksin kaupunki ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista rakentamishankkeeseen ja että se hyväksyy muovisen maakaasujohdon rakentamisen hakemuksessa esitetylle alueelle.
Kirje nro Turvatekniikan keskukselle, pöytäkirjanote Helsingin Energialle, kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Liitteet 1 - 5 |
1151 §
MERENKULUN TURVALAITTEIDEN JA VÄYLIEN YLLÄPITO HELSINGIN ALUEELLA
Khs 2004-1078
Esityslistan asia Kj/8
Kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Satamaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla valtion merenkulkuviranomaisen väyläpäätöksin merenkulun väylien ja turvalaitteiden ylläpitovastuu Helsingin kaupungin alueella jaetaan kaupungin ja valtion kesken tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavien periaatteiden pohjalta:
1 Valtio vastaa itä - länsisuunnassa rannikolla kulkevista laivaväylistä ja veneilyn runkoväylästä.
2 Kaupunki vastaa Helsingin satamiin johtavista väylistä Helsingin kaupungin satamajärjestyksen mukaisen satama-alueen rajalta alkaen satamiin asti kuitenkin siten, että kaupunki vastaa kohtuullisen siirtymäkauden ajan meren-kulun turvalaitteiden ylläpidosta myös vanhan ja uuden satama-alueen väliseltä osuudelta valtion toimiessa tämän alueen väylänpitäjänä.
3 Merenkulkuviranomaiselle esitetään, että väylänpitovastuu tulisi määritellä väyläpäätöksin Helsingin kaupungin nimiin ja kaupungin vastuulle.
4 Merenkulkuviranomaisen väyläpäätöksellä Helsingin kaupungin ylläpidettäväksi osoitettavien väylien väylänpitäjänä toimii se hallintokunta, jonka tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseen kyseisen väylän käyttö lähinnä liittyy.
Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja Helsingin Energialle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1152 §
HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2006
Khs 2006-1190
Esityslistan asia Kj/9
Kaupunginhallitus päätti merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin kuin, että kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta selvittämään yhteistyössä asianomaisen tytäryhteisön johdon kanssa kunkin raportissa mainitun yksittäisen tytäryhteisön tappiollisen tuloksen syyt ja toimenpiteet, joihin ne antavat aihetta.
Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskukselle varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät seuraavat henkilöt esteellisinä osallistuneet kyseisen yhteisön osalta asian käsittelyyn:
Björklund |
Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy |
|
|
Korhonen |
Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy |
|
Oy Mankala Ab |
|
Urheiluhallit Oy |
|
|
Korpinen |
Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy |
|
Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi |
|
|
Makkonen |
Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö |
|
|
Matikainen |
Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus |
|
|
Mickwitz |
Urheiluhallit Oy |
|
|
Ratasvuori |
Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy |
|
|
Sauri |
Oy Gardenia-Helsinki Ab |
|
|
Tulensalo |
Seure Henkilöstöpalvelut Oy |
|
|
Vallittu |
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy |
|
Oy Gardenia-Helsinki Ab |
|
|
Bogomoloff |
Jääkenttäsäätiö |
|
|
Rihtniemi |
Oy Mankala Ab |
|
Helsingin teatterisäätiö |
|
|
Urho |
Oy Helsingin Asuntohankinta Ab |
|
|
Vehviläinen |
Urheiluhallit Oy |
|
|
Wallden-Paulig |
Helsingin teatterisäätiö |
|
Urheiluhallit Oy |
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
1153 §
FÖRKLARING TILL
FÖRVALTNINGSDOMSTOLEN MED ANLEDNING AV BESVÄR ÖVER STADSFULLMÄKTIGES FÖRSLAG OM
ÄNDRING I KOMMUNINDELNINGEN MELLAN HELSINGFORS STAD, SIBBO KOMMUN OCH VANDA
STAD
SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON ESITYSTÄ KUNTAJAON MUUTTAMISESTA HELSINGIN KAUPUNGIN, SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUNGIN KESKEN KOSKEVASTA VALITUKSESTA
Stn/Khs 2006-1601
Ärende Kj/10 på
föredragningslistan
Esityslistan asia Kj/10
Stadsstyrelsen
beslöt avge följande förklaring med anledning av XXXX XXXX:s besvär
över stadsstyrelsens förslag att ändra kommunindelningen mellan Helsingfors
stad, Sibbo kommun och Vanda stad:
1
BAKGRUND
1.1
Instruktioner av statliga myndigheter i syfte att
utveckla
samhällsstrukturen i huvudstadsregionen
Matti Vanhanens regering har i sitt regeringsprogram 24.6.2003
(http://www.vn.fi/regeringsprogram) i punkterna Regionpolitik och Boende fäst
uppmärksamhet vid specialfrågorna i Helsingforsregionen. I programmet konstateras
bl.a. (s. 28) följande: ”Samarbetet och det gemensamma beslutsfattandet
intensifieras i bostads-, trafik- och samhällsplaneringsfrågor. Utredningspersonen
som tillsatts av föregående regering lägger fram förslag om utvecklande av det
regionala samarbetet mellan Helsingfors och kommunerna i dess närområde samt om
statsmaktens deltagande i nationellt viktiga utvecklingsprojekt i regionen.”
Utredningsperson Lauri Tarasti som utrett
förutsättningarna för förbättrat tomtutbud överlämnade tomtutbudsarbetsgruppens
betänkande (YMra 1/2006) 28.2.2006
(http://www.ymparisto.fi). I betänkandet konstateras bl.a. följande (s.15): ”I syfte att bostadsbyggandet bättre än nu skulle motsvara
efterfrågan av bostäder i framtiden och möjliggöra boende till överkomligt pris
i den växande stadsregionen är det skäl att försöka avlägsna alla begränsningar
för bostadsbyggande. Tomtutbudet är ett av de troliga
begränsningarna och ansvaret för att påverka utbudet ligger tydligt hos den
offentliga makten. Utbudet av tomtmark är inte enbart förbundet med priset på
boende utan inverkar centralt också på enhetligheten i stadsregionernas
samhällsstruktur och på hur stort det område är där invånarna har sin
arbetsplats. Om bostäder inte finns på områden där hushållen i första hand
önskar bo, skaffar invånarna bostäder längre bort från det bästa alternativet.
Det leder till att regionens struktur blir utspridd och hushållens vardag
försvåras när resorna till arbetet och andra resor blir längre.”
Regeringens s.k. PARAS- dvs. kommun- och servicestrukturreform har som mål
att i vårt land skapa kommunstrukturer och modeller för serviceproduktion som
är livskraftiga, har bra serviceförmåga och är ekonomiskt ändamålsenliga. En av
de mest centrala frågorna i offentligheten och i beredningsarbetet har varit
att utveckla samhällsstrukturen och att möjliggöra bostadsproduktion i
Helsingforsregionens 14 kommuner vilket med tanke på konkurrenskraft är
väsentlig både för Helsingforsregionen och för hela landet. Detta tema
behandlades också i det gemensamma svar som huvudstadsregionens städer gav
inrikesministeriet.
Ökat samarbete i huvudstadsregionen och ökad bostadsproduktion utgör således
klart ett av den nuvarande regeringens centrala mål.
1.2
Samarbete mellan kommunerna i
huvudstadsregionen
Samarbetsgruppen för markanvändning och boende som under ledning av Pekka
Korpinen verkar i anslutning till år 2004 grundade delegationen för huvudstadsregionen
publicerade hösten 2005 strategiska riktlinjer för markanvändning och
bostadspolitik. Riktlinjerna ingick i materialet till kommunindelningsförslaget.
Ett av dess regionala utvecklingsprojekt är ”att utvidga stadsstrukturen
österut – utvecklingszonen för östmetron.” Samtidigt har man i olika sammanhang
signalerat om vikten att sammanslå Nylands och Östra Nylands förbund och också
i denna strävan har ett viktigt mål varit att få hela Nyland och i synnerhet
Sibbo i samma landskapsplanhelhet med huvudstadsregionen.
De goda erfarenheterna av verksamheten inom delegationen för huvudstadsregionen
ledde hösten 2005 till att en samarbetsorganisation för fjorton städer och
kommuner grundades. Ett samarbetsforum som kallas Helsingforsregionens
samarbetsmöte grundades då och i anslutning till den grundades MBT-delegationen för
markanvändning, boende och trafik samt en mindre sektion som främjar samarbetet
med staten.
MBT-delegationen godkände 2.5.2006 för
regionen en s.k. spetsprojektlistning som bl.a. omfattar ”förlängning av
stadsstrukturen till Sibbo, utvecklingszonen för förlängningen av metrolinjen
och utnyttjande av Kervo-Nickby-banan”. Alla andra 13 städer och kommuner var
eniga men Sibbo lämnade en reservation i denna punkt av ärendet. När samma
ärende presenterades för Helsingforsregionens samarbetsmöte 2.6.2006 upprepade
Sibbos kommundirektör Luoma reservationen.
1.3
Helsingfors utlåtanden till
landskapsförbunden
Helsingfors stad har i sina utlåtanden om Nylands och Östra Nylands
regionala planer och program konstaterat att huvudstadsregionens och därigenom
Helsingforsregionens samhällsstruktur är snedvriden. Under flera årtionden har
utvidgning varit möjlig endast i västlig och nordlig riktning trots att det
glesbebodda Sibbo ligger alldeles bredvid huvudstaden. Sibbo har en areal som
är ungefär dubbelt så stor (36 400 ha) som Helsingfors (18 600 ha)
men invånarantalet (18 700 invånare) är endast ca 3,3 procent av
Helsingfors invånarantal (ca 560 000).
Helsingfors har kontinuerligt redan under en längre tid fäst uppmärksamhet
vid stadsstrukturens obalans och utvecklingsproppen i öster, såsom till exempel
kompletterande utlåtanden till stadsfullmäktiges förslag bl.a. om Nylands och
Östra Nylands landskapsplaner och annat tilläggsmaterial visar. Sibbos försiktighet
att utveckla sitt område torde vara förknippad med bl.a. otillräckliga resurser
att svara mot en större befolkningstillväxt än för närvarande och de servicebehov
som tillväxten ger upphov till. Delvis också språkpolitiska orsaker och viljan
att bevara kommunens landsbygdsaktiga struktur torde vara orsaker till det
ringa utvecklingsintresset som rådde innan Helsingfors stadsfullmäktige gjorde
sin framställning.
1.4
Behandlingen i Helsingfors stads organ av ändringen
i
kommunindelningen år 2006
1.4.1
Huvudstadsregionens riktlinjer i kommun- och
service-
strukturreformen 14.2.2006
Staden konstaterar att frågan om att införliva ifrågavarande
områden i Sibbo med Helsingfors stad har behandlats offentligt bl.a. i
samverkan mellan huvudstadsregionens städer.
Huvudstadsregionens städer (Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla) har utarbetat
en egen utredning som ingår i inrikesministeriets kommun- och servicestrukturreformprojekt.
I utredningen vars namn är Reformen av kommun- och servicestrukturen:
riktlinjer för huvudstadsregionen (14.2.1006), konstateras bl.a. följande om
ärendet (s. 8): ”En samhällsstruktur enligt principen för hållbar utveckling i
regionen förutsätter att stadsstrukturen smidigt fortsätter österut och ansluts
med spårtrafikförbindelser. I syfte att utvidga bosättningen kommer Helsingfors
och Vanda att byta områden i Nedre Dickursby och den s.k. Västerkullakilen. De
västra områdena i Sibbo skall införlivas med huvudstadsregionen.”
Ifrågavarande dokument har
behandlats i offentligheten och är tillgänglig för alla. Dokumentet finns bl.a.
på webbsidorna till delegationen för huvudstadsregionen (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
1.4.2
Fullmäktigemötet 22.5.2006
Fullmäktige i Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla beslöt 22.5.2006 enhälligt
ingå ett samarbetsavtal för att genomföra riktlinjerna i ovannämnda
dokument. I avtalet (punkt 1) konstateras bl.a. följande:
”Med detta avtal kommer Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla städer
(nedan avtalsstäder) överens om att starta beredningen av riktlinjerna och
samarbetsprojekt som ingår i dokumentet Reformen av kommun- och
servicestrukturen: riktlinjer för huvudstadsregionen som huvudstadsregionens
delegation godkände 14.2.2006. Dokumentet finns i bilaga 1 till detta avtal.”
I avtalet (punkt 2) bestäms om genomförandet av huvudstadsregionens
riktlinjer bl.a. följande: ”Avtalsstäderna förbinder sig vid att tillsammans
starta beredningen av huvudstadsregionens samarbetsprojekt och åtgärder enligt
bilaga 2 samt anvisa behövliga resurser för beredningen.”
I avtalets bilaga 2 finns ovannämnda 14.2.2006
daterade dokument, Huvudstadsregionens samarbetsprojekt och åtgärder i kommun-
och servicestrukturreformen, i vilken konstateras bl.a. följande (s. 3): ” De
västra områdena av Sibbo skall införlivas med huvudstadsregionen.”
Avtalet ingicks så att städernas stadsfullmäktige ordnade 22.5.2006 ett
gemensamt samtalsmöte som var öppet för allmänheten och massmedierna. Omedelbart
efter detta möte samlades städernas stadsfullmäktige till egna möten i syfte
att besluta om godkännande av ovannämnda avtal. Mötena
var normala fullmäktigemöten vars föredragningslistor fanns till påseende bl.a.
i Internet. Mötena var öppna för allmänheten. Stadsfullmäktige i alla fyra
städer godkände då enhälligt avtalet.
Vid stadsfullmäktigemötet i Helsingfors väckte frågan om att införliva de
västra områdena i Sibbo med huvudstadsregionen också diskussion och fullmäktigeledamöterna
fäste således speciell uppmärksamhet vid ärendet redan 22.5.2006.
Ifrågavarande dokument har
behandlats i offentligheten och de har varit tillgängliga för alla. Dokumenten
finns bl.a. på webbsidorna till delegationen för huvudstadsregionen (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
1.4.3
Stadsstyrelsens och fullmäktiges möten
21.6.2006
Stadsstyrelsen behandlade frågan om att göra en framställning vid sitt
extra möte 21.6.2996 som började kl. 8.00. Omedelbart efter mötet skickades
stadsstyrelsens beslut om förslaget till fullmäktigeledamöterna per e-post.
Fullmäktigegruppernas möten började kl. 14.00. Dessa möten hade fått för
behandling stadsstyrelsens framställning så att grupperna kunde ta ställning
till den.
1.5
Sibbo generalplan Sibbo har inlett utarbetandet av en
generalplan som omfattar hela kommunen med arbetsnamnet Sibbo generalplan 2025.
Planens preliminära strukturmodeller har behandlats under år 2005 och 2006 av
Sibbo tekniska nämnd, kommunstyrelsen och vid kommunfullmäktiges seminarium i
april 2006.
Generalplanarbetet omfattade sex olika strukturmodeller (A-F) av vilka det
s.k. maximialternativet skulle öka invånarantalet i Sibbo med ca 20 000
invånare före år 2020. Det uppskattade antalet invånare varierar i modellerna
mellan 28 700 och 38 200 invånare före år 2025 och i planeringsarbetet har
man räknat med en årlig ökning av invånarantalet på 2 %. Helsingfors
understryker att inget sådant har framgått vid de offentliga diskussionerna att
beslutsfattarna i Sibbo allvarligt skulle ha diskuterat valet av modell D, ”Med
metro till Östersundom” och således ens detta ursprungliga maximialternativ som
grund för sin generalplan.
I strukturmodellerna ingick ursprungligen inte ett sådant alternativ i vilken
den uppskattade ökningen av invånarantalet var ca 40 000 nya invånare
under planeringsperioden, men av Statens tekniska forskningscentral beställdes
likväl också några beräkningar om effekten av de extra modellerna C1 och D1. I
modell D1 uppskattas invånarantalet öka med ca 39 000 invånare före år
2025. Det är skäl att uppmärksamma att enligt utvärderingen av effekten skulle
områdesexploateringen för byggandet t.o.m. i modell D1 i medeltal bli mindre än
på traditionella egnahemstomter i Helsingfors.
Efter Helsingfors stadsfullmäktiges framställning om ändring i kommunindelningen
har Sibbo kommunfullmäktige på föredragningslistorna av 4.7.2006 och 28.8.2006
presenterat ett alternativ som betyder en avsevärd ökning av invånarantalet i
kommunen.
2
JURIDISK GRANSKNING
2.1
Beredningen av ärendet
Ändringssökanden framför att man inte korrekt meddelat om att ärendet var anhängigt
och om beredningen på det sätt som avses i kommunallagen (27 § och 29 §
kommunallagen) och att beslutet fattats i felaktig ordning eftersom ärendet
inte var brådskande på det sätt som avses i kommunallagens 55 §.
2.1.1
Information Kommunallagens 27 § innehåller
bestämmelser om invånarnas möjligheter att delta och påverka och 29 § om information.
Frågan gäller huruvida bestämmelserna i kommunallagen tillämpas på förfarande
om vilket bestäms i kommunindelningslagen. I förvaltningsutskottets utlåtande
som berör regeringspropositionen om kommunindelningslagen tar man ställning
bl.a. till förhållandet mellan allmän lag och speciallag. I utskottets utlåtande
konstateras bl.a. följande (förvaltningsutskottet 24/1997, s. 2): ”Utgående från den givna utredningen anser förvaltningsutskottet att det i ett kommunindelningsbeslut (beslut som fattats av statsrådet eller
ett ministerium) är fråga om ett förvaltningsbeslut. Ett kommunindelningsbeslut
tillhör tillämpningsområdet för allmänförvaltningsrättsliga förfarandelagar
såsom lagen om förvaltningsförfarande, lagen om delgivning i
förvaltningsärenden och förvaltningsprocesslagen. En annan sak är i vilken grad
kommunindelningslagen som speciallag avviker från sådant som enligt allmänna
lagar i annat fall gäller. Ibland är bestämmelserna i speciallagarna oklart
skrivna och lämnar utrymme för flera tolkningar om vilka normer som skall
tillämpas. Detta är ett allmänt problem som berör förhållandet mellan allmänna
lagar och speciallagar och ingen annan allmän lösning finns än att i
speciallagarna sträva efter möjligast entydiga
bestämmelser. Utskottet anser att normerna i det nu aktuella förslaget är
skrivna så tydligt att inga oklarheter om vilka normer som tillämpas torde uppstå.”
Utskottet anser alltså att bestämmelserna i kommunindelningslagen
är skrivna så tydligt att inget tolkningsproblem uppstår mellan allmän lag och
speciallag. I tredje kapitlet av kommunindelningslagen ingår bestämmelser om
beredning av ändringar i kommunindelningen. Lagen innehåller täckande
bestämmelser om beredningen och dess olika skeden. Med anledning av en
framställning eller ett initiativ skall länsstyrelsen bereda de berörda
kommunernas invånare och andra som anser att ärendet berör dem tillfälle att
framställa anmärkningar inom 30 dagar (7.1 §). De berörda kommunerna skall avge ett utlåtande om framställningen eller initiativet och
om anmärkningarna (7.2 §). Ministeriet skall efter behov bestämma att
länsstyrelsen skall inhämta utlåtande om framställningen eller initiativet av
fastighetsregisterföraren samt andra behövliga utredningar (7.3 §).
Med stöd av det ovansagda kan man konstatera att de uttryckliga bestämmelserna
om beredning i kommunindelningslagen åsidosätter bestämmelserna om beredning i
allmänna lagar. Bestämmelsen i kommunallagens 27 § om möjligheterna att delta
och påverka samt bestämmelsen i 29 § om information beaktas genom rätten att
framställa anmärkningar som ingår i kommunindelningslagens 7.1 §. Enligt stadens
uppfattning tillämpas kommunallagens 27 och 29 § således inte på ärendet.
Om kommunallagens 27 och 29 § trots allt anses vara de paragrafer som tillämpas
hänvisar staden till det som ovan i punkt 2.2 konstaterats om behandling av
ändring i kommunindelningen år 2006. Såsom av nämnda punkt framgår uppfyller
behandlingen av ändring i kommunindelningen förutsättningarna i kommunallagens
27 och 29 § om informering om ärendet. Under dessa omständigheter kan man
konstatera att ändringssökandens påstående är ogrundat och besvären obefogade.
2.1.2
Kommunallagen 55 §
2.1.2.1
Om tolkningen av bestämmelsen
Om upptagning av ett brådskande ärende till behandling
bestäms i 55.2 § av kommunallagen följande: ”Om ett ärende är brådskande, kan
fullmäktige besluta att ta upp ärendet till behandling trots att det inte har
nämnts i kallelsen till sammanträde. Om ett ärende inte har beretts, skall
beslutet om att ta upp det till behandling vara enhälligt.”
Avsikten med kommunallagens 55.2 § är att trygga fullmäktiges arbete så att
endast sådana ärenden som nämnts i kallelsen till sammanträdet kan tas upp för
behandling under fullmäktigemötet. Utgångspunkten är att fullmäktigeledamöterna
i förväg får information om de ärenden som skall behandlas under sammanträdet
och möjlighet att sätta sig in dem på förhand. I praktiken kan det emellertid
uppstå brådskande situationer som kräver att ett ärende måste tas upp till
behandling även om det inte nämnts i möteskallelsen. Med tanke på dessa situationer innehåller lagen en bestämmelse om
upptagning av ett ärende till behandling som inte nämnts i kallelsen. Fullmäktige kan fatta beslut om att ta upp ett brådskande ärende till
behandling med enkel majoritet. I ärendet som det här är fråga om var beslutet
i Helsingfors stadsfullmäktige om upptagning till behandling enhälligt.
Vid tolkningen av kommunallagens 55.2 § är det fråga om granskning av när
ärendet tidsmässigt behandlades och vilken betydelse det har för uppkomsten av
beslutets verkningar. Det är fråga om tolkning fall för fall. Lagstiftningen definierar
inte närmare vad som är brådskande. I rättspraxis finns inte heller någon sådan
allmän riktlinje utgående från vilken frågan entydigt kunde lösas.
I regeringspropositionen om kommunallagen konstateras om ärendet bl.a. följande (RP 192/1994, detaljerade motiveringar 55.2 §): ”En förutsättning är att
ärendet är brådskande vilket vanligen betyder att det är för sent att behandla
det vid följande möte. Upptagning till behandling kräver alltid ett separat
beslut.”
I rättslitteraturen konstateras bl.a. följande
(Arno Hannus – Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s.
335): ”Det går inte att fastställa exakt när ett ärende är så brådskande att
det kan tas upp till behandling vid mötet även om det inte nämnts i kallelsen.
Kanske kunde man säga att om behandling av ärendet vid följande fullmäktigemöte
i vars kallelse den ingår sker för sent och på ett eller annat sätt medför
skador eller olägenheter som inte kan anses vara oväsentliga, då kan man säga
att behandlingen av ärendet vid det fullmäktigemöte som det är fråga om är
brådskande.”
När man i ifrågavarande fall bedömer hur brådskande
ärendet är måste man observera att det gäller ett beslut som sätter igång en
ändringsprocess av kommunindelningen. Beslutet som gäller framställningen kan
inte lösgöras från ändringsprocessen som helhet, på det sätt som de
ändringssökande avser. En framställning är inte ett självändamål. Processens
mål är en ändring i kommunindelningen. Ändringsprocessen skall således granskas
som en helhet varvid tidpunkten då framställningen görs är av central betydelse
eftersom den fastställer tidpunkten då kommunindelningen kan genomföras. I
praktiken kan detta betyda att ikraftträdandet av ändringen och med den
förknippade sociala utvecklingsprojekt senareläggs med minst ett år.
Beslutet om framställningen fattades vid fullmäktigemötet 21.6.2006. Beslut
i ärendet kunde inte lämnas till följande fullmäktigemöte som till följd av
sommarpausen ordnades först 30.8.2006. Helsingfors stad ansåg att en två
månaders fördröjning av framställningen under rådande omständigheter leder till
att ikraftträdandet av en ändring i kommunindelningen med största sannolikhet
uppskjuts med ett kalenderår och att detta medför väsentliga olägenheter för
utvecklingen av huvudstadsregionens samhällsstruktur och den allmänna nyttan.
Helsingfors stad har ställt som mål att ändringen i kommunindelningen skall
träda i kraft så snart som möjligt.
Då man granskar tidpunkten för beslutet är det dessutom skäl att observera
att det inte ens var möjligt att fatta beslut om framställning tidigare
eftersom de tre städerna ordnade en gemensam fullmäktigemötesdag 22.5.2006.
Städerna godkände då att beredningen av införlivningen av de västra delarna av
Sibbo med huvudstadsregionen kan inledas. Först därefter var det möjligt att
föra ändringsärendet vidare.
2.1.2.2
Motivering till varför ärendet behandlades
som brådskande
Målet är att ändringen i kommunindelningen träder i kraft möjligast tidigt och på sådant sätt som tryggar den
kommunala demokratin. Om kommunindelningen träder i kraft senast 1.1.2009 kan
kommunalvalet för år 2008 (26.10.2008) ordnas enligt den nya kommunindelningen.
Invånarna i de flyttade områdena kan då delta i valet av sin nya hemstads
kommunfullmäktige och därigenom också i utvecklingen av det egna bostadsområdet.
Att bereda beslutsfattandet som anknyter till ändringen i kommunindelningen,
eventuella ändringssökanden samt de praktiska arrangemangen i anslutning till
ändring i kommunindelningen kräver mycket tid. En förutsättning för att man
skall kunna realisera den uppställda tidtabellen är att framställningen om ändring
i kommunindelningen har vunnit laga kraft genast i början av år 2008. Detta
förutsätter åter att statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen i
början av år 2007. I annat fall hinner man inte i tid genomföra de praktiska
arrangemangen för ändring i kommunindelningen eller de åtgärder som
kommunalvalet 2008 förutsätter.
Om man inte lyckas genomföra projektet enligt ovannämnda
tidtabell uppskjuts ikraftträdandet av ändring i kommunindelningen till början
av år 2010. Detta betyder att de införlivade områdenas invånare först år 2012
kan delta i valet av Helsingfors kommunfullmäktige. Detta skulle ytterligare
betyda att utvecklingen av huvudstadsregionens samhällsstruktur fördröjs
väsentligt på ett sätt som medför olägenheter för det allmänna bästa.
Tilläggsbyggandet av bostäder i huvudstadsregionen och för inrättande av nya
arbetsplatser samt för näringslivets behov fördröjs. Otillräcklig
bostadsproduktion och otillräckligt utbud av tomter inverkar ogynnsamt på
prisutvecklingen av bostadskostnaderna. Huvudstadsregionens konkurrenskraft och
dess utveckling lider, och har ogynnsam inverkan också på hela landet.
Balanserad regional utveckling i huvudstadsregionens samhällsstruktur fördröjs.
Beredning och beslutsfattande
Ändring i kommunindelningen är tidsmässigt en lång process och ändringen
har flera verkningar i praktiken. Ändring i kommunindelningen skall förordnas att träda i kraft i början av kalenderåret. Beslut
om ändring i kommunindelningen skall fattas före juni månads utgång under det
föregående året (lagens 12 § 1 och 2 mom.). Tidpunkten när framställningen för
ändring i kommunindelningen görs är således av väsentlig betydelse.
Bestämmelser om beredning av ändringar i kommunindelningen ingår i kommunindelningslagens
3 kapitel. Sannolikt kräver beredning av ärendet enbart för normalt
beslutsfattande i statsrådets plenum en behandlingstid på flera månader. Bara
lantmäterikontorets utlåtande om fastighetsinnehav på området vars införlivande
föreslås är rätt omfattande och tidskrävande. Ytterligare krävs utlåtande av
magistraten om invånarantalen och språkförhållandena. Därtill kommer
anmärkningstiden som skall reserveras för invånarna i området och de berörda
kommunernas utlåtande om anmärkningarna. Beredningsprocessen tar således lång
tid.
Enligt de senaste uppgifterna uppskattas utredningsskedet av beredningsprocessen
räcka hela resten av år 2006. Enligt den uppskattade beredningstidtabellen
kunde Helsingfors stadsfullmäktige behandla sitt utlåtande tidigast vid sitt
möte 13.12.2006. Efter detta utredningsskede tar beredningen av ärendet hos
statliga myndigheter sin tid. Man kan emellertid anse det vara sannolikt att
statsrådet hinner behandla ärendet om ändring i kommunindelningen under
nuvarande regeringsperiod. Riksdagsvalet år 2007 inverkar på behandlingens
tidtabell (valdag 18.3.2007).
Om stadsfullmäktige först 30.8.2006 hade beslutat göra framställningen,
skulle fördröjningen på dryga två månader ha betytt att man inte hade hunnit
bereda en ändring i kommunindelningen under den nuvarande regeringens verksamhetsperiod.
Beslutsfattandet skulle ha överförts till den nya regeringen som utses efter
valet. Detta skulle naturligtvis redan av praktiska orsaker ytterligare ha
uppskjutit beslutet om kommunindelningen. En sådan fördröjning i förläggningen
av beredningen skulle således ha varit alldeles avgörande med tanke på ovannämnda tidtabell för statsrådets och riksdagens
verksamhetsperiod.
Behandling av
överklagande
På ikraftträdandet av ändringen i kommunindelningen inverkar centralt också
besvären som anförts över beslut om ändring i kommunindelningen. Om statsrådet
beslutar om ändring i kommunindelningen kommer detta beslut högst sannolikt att
överklagas. Enligt stadens uppfattning kommer behandlingen av besvären i högsta
förvaltningsdomstolen att räcka närmare ett år även om ärendet behandlas som
brådskande på det sätt som avses i kommunindelningslagens 35.2 §. Således om
statsrådet hinner fatta beslut i ärendet i början av år 2007 är det möjligt att
också besvären hinner bli behandlade så att ett beslut som vunnit laga kraft
kan presenteras i början av år 2008. Såsom ovan konstaterats är detta alltså en
förutsättning för att de praktiska arrangemangen för ändringen i
kommunindelningen både allmänt och inför kommunalvalet år 2008 kan vidtas i
rätt tid så att ändringen träder i kraft senast 1.1.2009.
De praktiska arrangemangen för kommunalvalet måste i Helsingfors inledas redan
ca 9 månader innan den egentliga valdagen som infaller 26.10.2008. Arrangemangen
som gäller röstningsområden och vallokaler, liksom också andra valarrangemang
är till den grad omfattande att projektet inte just kan utföras på kortare tid.
Korrekt skötsel av valarrangemangen förusätter
således att beslutet om ändring i kommunindelningen har vunnit laga kraft i
början av år 2008.
Sammanfattning av behandling av ärendet som
brådskande
Utgående från vad som ovan sagts anser staden att stadsfullmäktige haft grundad
orsak att behandla ärendet som brådskande vid vårens sista fullmäktigemöte
21.6.2006. Om beslutsfattandet hade uppskjutits till höstens första fullmäktigemöte
30.8.2006 anser staden att de statliga myndigheterna under rådande
omständigheter inte hade hunnit bereda ändringen i kommunindelningen och fatta
beslut i början av år 2007, då också besvären som beslutet högst sannolikt ger
upphov till fortfarande hinner behandlas så att beslutet om kommunindelningen
vinner laga kraft i början av år 2008.
I annat fall senareläggs ikraftträdandet av ändringen i kommunindelningen
med ett år. Detta skulle medföra betydande olägenheter för utvecklingen i huvudstadsregionen
och den allmänna nyttan samt realiseringen av kommunal demokrati till fullo i
kommunalvalet 2008. Av dessa orsaker anser staden att grunder för behandling av
ärendet som brådskande enligt kommunallagens 55.2 § fanns. Ändringssökandens
uppfattning om ärendet är således felaktig och besvären obefogade.
2.2
Beslutets lagenlighet
Ändringssökanden anser att beslutet annars strider mot lagen på det sätt
som avses i 90 § 2 mom. 3 punkten av kommunallagen, och framför att beslutet
strider mot kommunindelningslagen.
2.2.1
Särskilda bestämmelser om ändringar i
kommunindelningen
Kommunindelningslagens 3 §
innehåller bestämmelser om de allmänna förutsättningarna för ändring i
kommunindelningen och 5 § om särskilda förutsättningar. Kommunindelningslagens
6 § innehåller bestämmelser om anhängiggörande av
ändring i kommunindelningen.
Vad gäller för det första de allmänna och särskilda förutsättningarna för
ändringar i kommunindelningen som avses i kommunindelningslagens 3 och 5 § kan
konstateras att beslutet som är föremål för besvären gäller en framställning om
ändring i kommunindelningen, och inte ett beslut som gäller ändring i kommunindelningen.
Såsom i följande punkt 2.2.2 konstateras, undersöks i det nu ifrågavarande
besvärsärendet endast förutsättningarna för anhängiggörande, inte de juridiska
förutsättningarna för genomförandet av ändringar i kommunindelningen. På de
grunder som nämnts i sagda punkt kan konstateras att fullmäktigebeslutet inte
kan strida mot 3 och 5 § i kommunindelningslagen.
Ändringssökandens uppfattning om ärendet är felaktig och besvären obefogade.
2.2.2
Förutsättningarna för anhängiggörande
enligt kommunindelningslagen
I regeringspropositionen om kommunindelningslagen
(RP 135/ 1997, detaljerad motivering 6 § s. 18) konstaterades bl.a. följande:
”Paragrafen (6 §) innehåller bestämmelser om rätten att göra framställningar
och initiativ om ändringar i kommunindelningen samt förutsättningarna för anhängiggörande av framställningar och initiativ. .... Paragrafens 3 moment innehåller kraven på motivering
och exakthet som gäller framställningar och initiativ och som måste uppfyllas
för att initiativet skall kunna anhängiggöras.”
Enligt 6.3 § i kommunindelningslagen skall man i framställningen motivera behovet
av ändring i kommunindelningen och och en utredning
som behövs för ärendets bedömning skall om möjligt bifogas. Enligt paragrafens
4 moment kan ministeriet genast förkasta framställningen om det är uppenbart
att den inte kan godkännas. Såsom framgår av motiveringen till
regeringspropositionen innehåller kommunindelningslagens 6.3 § bestämmelser om
huruvida ärendet är dugligt att anhängiggöras, inte om
de juridiska förutsättningarna för ändring i kommunindelningen.
I det ärende som det här är fråga om har ministeriet tillställt
stadens framställning länsstyrelsen i syfte att skaffa en sådan utredning som
avses i lagen. Beredningen av ändring i kommunindelningen hos statlig myndighet
för beslutsfattande är en arbets- och tidskrävande process. Beredningen sätts
inte i gång om framställningen inte anses vara beaktansvärd och motiverad såsom
kommunindelningslagen förutsätter. När man beaktar att ärendet redan
framskridit till ett skede i vilket utredningar skaffas, kan detta anses vara
ett tydligt ställningstagande av inrikesministeriet för att stadens
framställning uppfyller vad som bestäms i kommunindelningslagens 6.3 §.
Förekomsten av juridiska förutsättningar för den ändring i kommunindelningen
som avses i framställningen dvs. förekomsten av sådana förutsättningar som
avses i kommunindelningslagens 3 och 5 § kan granskas först när för framställningen
skaffats sådana utredningar som avses i lagens 3 kapitel. Därför kan man
motiverat anse att förvaltningsdomstolens befogenheter i besvärsärendet
begränsas till att granska förekomsten av förutsättningarna för anhängiggörandet av framställningen. Förvaltningsdomstolen
har inte befogenheter att undersöka förekomsten av de förutsättningar som avses
i kommunindelningslagens 3 och 5 § eftersom ärendet enligt lagen ligger inom
statsrådets eller ministeriets befogenheter och beslut om dem överklagas hos
högsta förvaltningsdomstolen. Beslut om ändring i kommunindelningen kommer
således inte i något skede att behandlas av förvaltningsdomstolen.
Förvaltningsdomstolen har under dessa omständigheter inte befogenheter att
undersöka förekomsten av de materiellrättsliga grunderna för ändringen i kommunindelningen
vilka ingår i framställningen. Förvaltningsdomstolen kan endast undersöka vad
som bestäms i kommunindelningslagens 6.3 § dvs. huruvida framställningen är
duglig att anhängiggöras.
Vad gäller motivering av förekomsten av behovet såsom förutsätts i lagens
6.3 §, hänvisas till det som konstaterats ovan i punkt 3.2.4 om motivering av
beslutet. Ytterligare konstateras att gränserna för området som enligt
framställningen skall införlivas är angivna med behövlig noggrannhet.
Utgående från det ovansagda konstateras att stadens framställning uppfyller
det som i kommunindelningslagens 6.3 § bestäms om framställningens motiveringar
och noggrannhet. Ändringssökandens uppfattning om ärendet är felaktig och
besvären obefogade.
3
SAMMANDRAG
Utgående från det som ovan presenterats skall besvären förkastas såsom
ogrundade.
Protokollsutdrag till
förvaltningscentralens rättstjänst för utarbetande av förklaring.
Det antecknades
att ledamoten Johansson föreslog att ärendet skulle återremitteras för ny
beredning.
Motiveringarna
för Johanssons förslag om återremiss framgår av bilagan.
Johanssons
förslag understöddes inte och det förföll därför.
Johansson anmälde
avvikande mening i enlighet med sitt förslag om återremiss.
Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta XXXX XXXX:n valituksesta seuraavan sisältöisen selityksen:
1
TAUSTAA
1.1
Valtion
viranomaisten ohjaus pääkaupunkiseudun yhdys-
kuntarakenteen
kehittämiseksi
Matti Vanhasen
hallitus on hallitusohjelmassaan 24.6.2003 (http://www.vn.fi/hallitusohjelma),
sekä kohdassa Aluepolitiikka että Asuminen, kiinnittänyt huomiota Helsingin
seudun erityiskysymyksiin. Ohjelmassa todetaan mm. (s. 28) seuraavaa:
”yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja
yhdyskuntasuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Edellisen hallituksen asettama
selvityshenkilö tekee ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen
yhteistyön kehittämisestä sekä valtiovallan osallistumisesta kansallisesti
tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla.” .
Tonttitarjonnan
edellytysten parantamista selvittänyt selvityshenkilö Lauri Tarasti luovutti
tonttitarjontatyöryhmän mietinnön (YMra 1/2006)
28.2.2006 (http://www.ymparisto.fi). Mietinnössä todetaan mm. seuraavaa (s.15):
”Jotta asuntorakentaminen voisi nykyistä paremmin
vastata asuntokysyntään tulevaisuudessa ja mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen
kasvavilla kaupunkiseudulla, kaikkia asuntorakentamisen rajoitteita pitäisi
pyrkiä poistamaan. Tonttitarjonta on yksi mahdollisista rajoitteista ja siihen
vaikuttaminen on selkeästi julkisen vallan vastuulla. Tonttimaan tarjonta ei
ole pelkästään asumisen hintaan liittyvä asia, vaan vaikuttaa keskeisesti myös
kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyteen ja työssäkäyntialueen
kokoon. Jos kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa ei ole kotitalouden
ensisijaisella toivealueella, asuntojen ostaminen siirtyy matkallisesti
kauemmas parhaasta vaihtoehdosta. Tällöin seudun rakenne hajautuu ja
kotitalouksien arjen hoitaminen vaikeutuu työmatkojen ja muiden matkojen
pidentyessä.”
Hallituksen nk.
PARAS- eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan mm.
elinvoimaisten, hyvän palvelukyvyn omaavien ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisten
kuntarakenteiden ja palveluntuottamismallien luomista maahamme. Yksi
julkisuudessa ja valmistelutyössä keskeisimmistä kysymyksistä on ollut
Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvyn kannalta olennaisen, 14 kunnan
muodostaman Helsingin seudun, yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja asuntotuotannon
tarvetta vastaavan rakentamisen mahdollistaminen seudulla. Tätä teemaa
käsiteltiin myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä, sisäasianministeriölle
annetussa vastauksessa.
Pääkaupunkiseudun
yhteistyön lisääminen ja seudun asuntotuotannon vauhdittaminen on siten
selkeästi ollut yksi nykyisen hallituksen keskeisistä tavoitteista.
1.2
Pääkaupunkiseudun
kuntien yhteistyö
Vuonna 2004
perustetun pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteydessä Pekka Korpisen
johdolla toimiva maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä julkaisi syksyllä 2005
kuntajaotusesityksen oheismateriaaliin liittyvän julkaisun Maankäytön ja
asuntopolitiikan strategisia linjauksia. Yksi sen seudullinen kehittämiskohde
on ”kaupunkirakenteen laajeneminen itään - itämetron kehittämisvyöhyke.”
Samalla on eri yhteyksissä viestitetty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen
yhdistämisen tärkeyttä ja tässäkin pyrkimyksessä tärkein tavoite on ollut saada
koko Uusimaa ja etenkin Sipoo samaan maakuntakaavakokonaisuutteen
pääkaupunkiseudun kanssa.
Pääkaupunkiseudun
neuvottelukunnan toiminnasta saadut hyvät kokemukset johtivat syksyllä 2005 seudun
neljäntoista kaupungin ja kunnan yhteistyönorganisaation perustamiseen.
Tuolloin perustettiin Helsingin seudun yhteistyökokous -niminen
yhteistyöfoorumi ja sen yhteyteen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunta sekä tuon elimen suppeampi ja valtioon
päin yhteistyötä edistävä nk. MAL-jaosto.
MAL-neuvottelukunta hyväksyi 2.5.2006 seudulle nk.
kärkihankelistauksen, joista yksi on nimeltään ”kaupunkirakenteen jatkaminen
Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä radan
hyödyntäminen”. Kaikki muut 13 kaupunkia ja kuntaa olivat asiasta yksimielisiä,
mutta Sipoo jätti asiaan varauman tältä osin. Kun sama asia esiteltiin 2.6.2006
Helsingin seudun yhteistyökokoukselle, Sipoon kunnanjohtaja Luoma toisti Sipoon
varauman.
1.3
Helsingin
lausunnot maakuntaliitoille
Helsingin kaupunki
on sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia
koskevissa lausunnoissaan todennut, että pääkaupunkiseudun ja sitä kautta
Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on vinoutunut. Vuosikymmenten ajan rakenne
on voinut laajentua vain länsi- ja pohjoissuunnassa, vaikka Sipoo on harvaan
asuttuna aivan pääkaupungin vieressä. Sipoon pinta-ala on noin kaksinkertainen
(36 400 ha) Helsinkiin verrattuna (18 600 ha), mutta väkiluku (18 700
asukasta) vain noin 3,3 prosenttia Helsingin on asukasluvusta (noin 560 000).
Helsinki on
kiinnittänyt kaupunkirakenteen epätasapainoon ja itäpuolella vallitsevaan
kehittämistulppaan huomiota jatkuvasti jo pitkän ajan kuluessa, kuten kaupunginvaltuuston
esitykseen täydennyksenä liitetyt lausunnot mm. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan
maakuntakaavoista ja muu oheismateriaali osoittavat. Sipoon varovaisuus
alueensa kehittämisessä liittynee mm. riittämättömiin resursseihin vastata
nykyistä merkittävästi suurempaan väestönkasvuun ja sen luomiin palvelutarpeisiin.
Osittain myös kielipoliittiset syyt ja halu säilyttää kunnan maaseutumainen
kaupunkirakenne lienevät syinä ennen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää
esitystä vallinneeseen vähäiseen kehittämiskiinnostukseen.
1.4
Kuntajaon
muutoksen käsittely Helsingin kaupungin toimielimissä
vuonna
2006
1.4.1
Pääkaupunkiseudun
linjaukset kunta- ja palvelurakenne-
uudistuksessa
14.2.2006
Kaupunki toteaa,
että kysymys Sipoon puheena olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin
on ollut julkisesti esillä mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistoiminnassa.
Pääkaupunkiseudun
kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat laatineet osaltaan
selvityksen, joka liittyy sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen.
Selvityksessä, jonka nimi on Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja
palvelurakenneuudistuksessa (14.2.1006), todetaan asiasta mm. seuraavaa (s.8):
”Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen
saumatonta jatkumista itään ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyksien varteen.
Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin
Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta.
Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”
Kyseistä asiakirjaa
on käsitelty julkisuudessa ja se on kaikkien saatavilla. Asiakirja on esillä
mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla
(http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
1.4.2
Valtuuston
kokous 22.5.2006
Helsingin,
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot ovat yksimielisesti päätti 22.5.2006
solmia yhteistyösopimuksen, jolla ryhdytään toteuttamaan yllä mainitun
asiakirjan linjauksia.
Sopimuksessa (kohta 1) todetaan mm. seuraavaa:
”Tällä sopimuksella
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit (jäljempänä sopijakaupungit)
sopivat Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 14.2.2006 hyväksymän
Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirjaan sisältyvien linjausten ja yhteistyöhankkeiden
valmistelun käynnistämisestä. Asiakirja on tämän sopimuksen liitteenä 1.”
Sopimuksessa (kohta
2) on sovittu Pääkaupunkiseudun linjausten toimeenpanosta mm. seuraavaa:
”Sopijakaupungit sitoutuvat käynnistämään yhteistyössä liitteessä 2 olevien
pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden valmistelun sekä
osoittamaan valmisteluun tarvittavat voimavarat.”
Sopimuksen
liitteenä 2 on edellä mainittu 14.2.2006 päivätty Pääkaupunkiseudun
yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa – asiakirja,
jossa todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
”Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”
Sopimuksen
solmiminen toteutettiin siten, että kaupunginvaltuustot pitivät 22.5.2006
yhteisen keskustelukokouksen, joka oli avoin yleisölle ja tiedotusvälineille.
Välittömästi tämän jälkeen kunkin kaupunginvaltuusto kokoontui omaan
kokoukseensa päättämään yllä mainitun sopimuksen hyväksymisestä. Valtuustojen
kokoukset olivat tavanomaisia valtuustokokouksia, joiden esityslistat ovat
olleet julkisesti nähtävillä etukäteen mm. internetissä.
Kokoukset olivat avoimia yleisölle. Kaikkien neljän kaupungin valtuusto hyväksyi
tuolloin sopimuksen yksimielisesti.
Helsingin
kaupunginvaltuuston kokouksessa kysymys Sipoon läntisten alueiden liittämisestä
osaksi pääkaupunkiseutua herätti myös keskustelua, joten valtuutettujen taholta
asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo 22.5.2006.
Kyseisiä
asiakirjoja on käsitelty julkisuudessa ja ne ovat olleet kaikkien saatavilla.
Asiakirjat ovat esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla (http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
1.4.3
Kaupunginhallituksen
ja valtuuston kokoukset 21.6.2006
Kaupunginhallitus
käsitteli esityksen tekemistä ylimääräisessä kokouksessaan 21.6.2996 klo 8.00
alkaen. Välittömästi kokouksen päätyttyä kaupunginhallituksen päätös esityksen
tekemisestä lähetettiin valtuutetuille tiedoksi sähköpostilla. Valtuustoryhmien
kokoukset alkoivat klo 14.00. Näihin kokouksiin oli jaettu käsiteltäväksi
kaupunginhallituksen puheena oleva esitys ryhmien kannan muodostamiseksi.
1.5
Sipoon
yleiskaavoitus
Sipoo on aloittanut
koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan työnimellä Sipoon yleiskaava 2025.
Sen alustavia rakennemalleja on käsitelty vuoden 2005 ja 2006 aikana Sipoon teknisessä
lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuuston seminaarissa huhtikuussa
2006.
Yleiskaavatyö on
sisältänyt kuusi erilaista rakennemallia (A-F), joista nk. maksimivaihtoehto
olisi lisännyt Sipoon väkilukua noin 20 000 asukkaalla vuoteen 2020
mennessä. Mallien väestöarvio vaihtelee
välillä 28 700 – 38 200 asukasta vuoteen 2025 ja suunnittelussa väestön on
ennakoitu kasvavan noin 2 %:n vuosivauhtia. Helsinki korostaa, että mitään
sellaista ei ollut julkisessa keskustelussa käynyt ilmi, että Sipoon päättäjät
olisivat vakavasti keskustelleet mallin D, ”Metrolla Itäsalmeen” ja siten edes
tämän alkuperäisen maksimivaihtoehdon valinnasta yleiskaavansa pohjaksi.
Varsinaisissa
rakennemalleissa ei ole alun perin ollut esillä sellaista vaihtoehtoa, jossa
väestömäärän lisäys olisi ollut noin 40 000 uutta asukasta suunnitteluajanjaksolla,
mutta Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on kuitenkin teetetty joitakin
vaikutusarvioita myös nk. lisämallien C1 ja D1 vaikutuksista. D1- vaihtoehdon
väestöarviona on pidetty noin 39 000 asukkaan lisäystä vuoteen 2025
mennessä. Huomionarvoista on, että vaikutusarvioinnin mukaan jopa mallin D1
rakentamisen aluetehokkuus olisi pienempi kuin perinteisten omakotitonttien
tehokkuus Helsingissä.
Helsingin
kaupunginvaltuuston esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta jälkeen on Sipoon
kunnan valtuuston esityslistoissa 4.7.2006 ja 28.8.2006 tuotu julki Sipoon
asukasmäärän merkittävää lisäämistä tarkoittava vaihtoehto.
2
OIKEUDELLINEN
TARKASTELU
2.1
Asian valmistelu Valittaja esittää, että asian vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §) ja että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.
2.1.1
Tiedottaminen Kuntalain 27 §:ssä säädetään osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja 29 §:ssä tiedottamisesta.
Kysymys on siitä,
sovelletaanko kuntalain säännöksiä kuntajakolaissa säänneltyyn menettelyyn.
Kuntajakolakia koskevasta hallituksen esityksestä annetussa hallintovaliokunnan
lausunnossa on otettu kantaa mm. yleislain ja erityislain väliseen suhteeseen.
Valiokunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa (hallintovaliokunta 24/1997, s.
2): ”Hallintovaliokunta
katsoo saamansa selvityksen perusteella, että kuntajakopäätöksessä
(Valtioneuvoston tai ministeriön päätös) on kyse hallintopäätöksestä.
Kuntajakopäätös kuuluu sellaisten yleishallinto-oikeudellisten menettelylakien
soveltamisalaan, kuten hallintomenettelylaki, tiedoksiantolaki ja hallintolainkäyttölaki.
Eri asia on sitten, missä määrin kuntajakolaissa erityislakina poiketaan siitä,
mitä yleislakien mukaan muuten olisi noudatettava. Joskus erityislakien
säännökset on kirjoitettu sillä tavalla epäselviksi, että voi jäädä
tulkinnanvaraiseksi, mitä normistoa sovelletaan. Tämä on yleinen erityislain ja
yleislain suhdetta koskeva ongelma, jolle ei ole muuta yleistä ratkaisua kuin
pyrkiä erityislaissa mahdollisimman yksiselitteiseen sääntelyyn. Valiokunnan
käsityksen mukaan nyt käsillä olevassa esityksessä normisto on kirjoitettu
tältä osin niin selkeästi, ettei syntyne epäselvyyttä, kumpaa normistoa sovelletaan.”
Valiokunta siis katsoo,
että kuntajakolain säännökset on kirjoitettu siten selvästi, ettei tulkintaongelmaa
yleislain ja erityislain välillä synny. Kuntajakolain 3 lukuun on otettu
säännökset kuntajaon muuttamisen valmistelusta. Laissa on kattavasti säädetty
valmistelusta ja sen eri vaiheista. Esityksen tekemisen jälkeen
lääninhallituksen on varattava asianomaisten kuntien asukkaille ja muille,
jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa
(7.1 §). Asianomaisten kuntien on annettava esityksestä ja huomautuksista
lausuntonsa (7.2 §). Ministeriön on tarpeen mukaan määrättävä, että
lääninhallituksen on hankittava esityksestä asianomaisen kiinteistörekisterinpitäjän
lausunto ja muu tarpeellinen selvitys (7.3 §).
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kuntajakolain nimenomaiset valmistelua
koskevat säännökset syrjäyttävät yleislakeihin liittyvät valmistelua koskevat
säännökset. Kuntalain 27 §:n säännös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta
ja 29 §:n säännös tiedottamisesta tulevat huomioon otetuiksi kuntajakolain 7.1
§:ään sisältyvällä huomautuksenteko-oikeudella. Kaupungin käsityksen mukaan
kuntalain 27 ja 29 §:ää ei siten sovelleta asiassa.
Mikäli kuitenkin
katsottaisiin, että kuntalain 27 ja 29 § tulevat sovellettaviksi, kaupunki
viittaa siihen, mitä on todettu edellä kohdassa 2.2 kuntajaon muutoksen käsittelystä
vuonna 2006. Kuten sanotusta kodasta ilmenee, kuntajaon muuttamista koskevan asian
käsittely täyttää kuntalain 27 ja 29 §:n edellytykset asiasta tiedottamisesta.
Näin ollen voidaan todeta, että valittajan väite on perusteeton ja valitus
aiheeton.
2.1.2
Kuntalain
55 §
2.1.2.1
Säännöksen
tulkinnasta
Asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväksi säädetään kuntalain 55.2
§:ssä seuraavasti: ”Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian
käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole
valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä
yksimielisesti.”
Kuntalain 55.2 §:n
tarkoituksena on lähtökohtaisesti turvata valtuuston työskentelyä siten, että
valtuuston kokoukseen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain kokouskutsussa
mainittuja asioita. Valtuutetuilla tulee lähtökohtaisesti olla etukäteen tieto
kokouksessa käsiteltävistä asioista ja mahdollisuus perehtyä asiaan edeltä käsin.
Käytännössä voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin asian kiireellisyys
edellyttää asian ottamista käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa.
Näitä tilanteita varten lakiin on otettu säännös kokouskutsussa mainitsemattoman
asian käsittelyyn ottamisesta. Valtuusto voi tehdä päätöksen asian ottamisesta
kiireellisenä käsiteltäväkseen yksinkertaisella enemmistöllä. Nyt kysymyksessä
olevassa asiassa Helsingin kaupunginvaltuusto teki käsiteltäväksi ottamista
tarkoittavan päätöksen yksimielisesti.
Kuntalain 55.2 §:n
tulkinnassa on kysymys asian käsittelyn ajallisesta tarkastelusta ja sen
merkityksestä päätöksen vaikutusten syntymiseen. Kysymys on tapauskohtaisesta
tulkinnasta. Lainsäädäntö ei tarkemmin määrittele kiireellisyyttä.
Oikeuskäytännössä ei myöskään ole muodostunut sellaista yleistä linjausta,
jonka perusteella kysymys olisi ratkaistavissa yksiselitteisesti.
Kuntalakia
koskevassa hallituksen esityksessä asiasta on todettu mm. seuraavaa (HE 192/
1994, yksityiskohtaiset perustelut 55.2 §): ”Edellytyksenä olisi asian
kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaisi sitä, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa
ehdittäisi käsitellä. Käsiteltäväksi ottamisesta tehtäisiin aina erillinen
päätös.”
Oikeuskirjallisuudessa asiasta on todettu mm. seuraavaa (Arno Hannus – Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s. 335): ”Milloin asiaa on pidettävä kiireellisenä niin, että se voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, vaikkei sitä ole kutsussa mainittu, ei ole täsmällisesti määriteltävissä. Ehkä voidaan sanoa, että jos asiaa ei ennätettäisi käsitellä enää seuraavassa valtuuston kokouksessa, jonka kutsussa se mainittaisiin, ilman että tästä käsittelyn siirtymisestä aiheutuisi tavalla tai toisella vahinkoa tai haittaa, jota ei ole pidettävä epäolennaisena, niin silloin asian käsittelemistä valtuuston kokouksessa, josta on kysymys voidaan pitää kiireellisenä.”
Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa arvioidaan asian kiireellisyyttä, on huomattava, että kysymys on päätöksestä, joka käynnistää kuntajaon muutosprosessin. Esityksen tekemistä koskevaa päätöstä ei voida irrottaa muutosprosessin kokonaisuudesta, siten kuin valittajat katsovat. Esityksen tekemien ei ole itsetarkoitus. Prosessi tähtää kuntajaon muutokseen. Muutosprosessia on siten tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin esityksen tekemisen ajankohta keskeisesti määrittelee kuntajaon muutoksen toteutumisen ajankohdan. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että muutoksen voimaantulo ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset kehityshankkeet siirtyvät vähintään vuodella.
Esityksen
tekemisestä päätettiin valtuuston kokouksessa 21.6.2006. Asiaa ei voitu jättää
päätettäväksi seuraavaan valtuuston kokoukseen, joka kesätauon johdosta
pidettiin vasta 30.8.2006. Helsingin kaupunki katsoi, että vallitsevissa
olosuhteissa esityksen tekemisen viivästyminen kahdella kuukaudella olisi johtanut
siihen, että kuntajaon muutoksen voimaantulo mitä todennäköisimmin olisi
lykkäytynyt yhdellä kalenterivuodella ja että tästä olisi aiheutunut olennaista
haittaa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja yleiselle
edulle. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että muutos tulisi
voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Päätöksen
ajankohtaa tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, ettei päätöstä esityksestä ollut
mahdollista tehdä myöskään aikaisemmin, koska kolmen kaupungin yhteinen
valtuustokokouspäivä, jossa hyväksyttiin valmistelun aloittaminen Sipoon
länsi-osien liittämisestä pääkaupunkiseutuun, pidettiin 22.5.2006. Vasta tämän
jälkeen muutosasiaa voitiin ryhtyä viemään eteenpäin.
2.1.2.2
Perusteet
asian käsittelemiseen kiireellisenä
Tavoitteena on,
että kuntajaon muutoksen voimaantulo olisi mahdollisimman aikainen ja
sellainen, että se turvaisi kunnallisen demokratian toteutumisen. Mikäli
kuntajako tulisi voimaan viimeistään 1.1.2009, voitaisiin vuoden 2008
kunnallisvaalit (26.10.2008) toteuttaa uuden kuntajaon mukaisesti. Tällöin siirtyvien
alueiden asukkaat pääsisivät vaikuttamaan 2008 kunnallisvaaleissa uuden
kotikaupunkinsa valtuuston valintaan ja siten myös asuinalueensa kehittämiseen.
Kuntajaon
muutokseen liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja mahdollisiin
muutoksenhakuihin sekä kuntajaon muutoksen käytännön edellyttämiin järjestelyihin
tarvittava aika on huomattava. Siten tavoitteeksi asetetun aikataulun toteutuminen
edellyttää, että kuntajaon muutosta koskeva esitys on lainvoimaisesti ratkaistu
heti alkuvuodesta 2008. Tämä puolestaan edellyttää, että valtioneuvosto
päättäisi kuntajaon muuttamista koskevasta asiasta alkuvuodesta 2007. Muussa
tapauksessa ei ehditä toteuttaa kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyjä eikä
kunnallisvaalien 2008 edellyttämiä toimia ajoissa.
Mikäli hanketta ei
onnistuta toteuttamaan yllä olevassa aikataulussa, lykkääntyy kuntajaon
muutoksen voimaantulo vuoden 2010 alkuun. Tämä merkitsisi sitä, että siirtyvien
alueiden asukkaat voisivat osallistua vasta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa
Helsingin kaupunginvaltuuston valintaan. Tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudun
yhdyskuntarakenteen kehittämisen viivästymistä olennaisesti siten, että siitä
olisi haittaa yleiselle edulle. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen, työpaikkojen
lisäämiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin toteutettava lisärakentaminen
viivästyy. Asuntotuotannon ja tonttien tarjonnan riittämättömyys vaikuttaa
haitallisesti asumiskustannusten kehitykseen. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn
ylläpitäminen ja kehittäminen kärsii, ja siitä on haitallisia vaikutuksia myös
koko muulle Suomelle. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen
alueellinen kehittyminen viivästyy.
Valmistelu ja
päätöksenteko
Kuntajaon
muuttaminen on ajallisesti pitkä prosessi ja kuntajaon muutoksella on useita
käytännön vaikutuksia. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan
kalenterivuoden alusta lukien. Päätös kuntajaon muutoksesi on tehtävä ennen
edellisen vuoden kesäkuun loppua (lain 12 § 1 ja 2 mom.). Näin ollen kuntajaon
muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisen ajankohdalla on olennainen
merkitys.
Kuntajaon muutoksen
valmistelusta on säädetty kuntajakolain 3 luvussa. Todennäköistä on, että asian
valmistelu jo tavanomaista päätöksentekoa varten valtioneuvoston yleisistuntoon
edellyttää usean kuukauden käsittelyajan. Jo yksin maanmittauskonttorin
lausunto kiinteistönomistuksesta liitettäväksi esitetyllä alueella on verraten
mittava ja aikaa vievä. Tarvitaan myös
maistraatin lausunto asukasmääristä ja kielisuhteista. Lisäksi tulevat alueen
asukkaille varattava huomautuksentekoaika ja asianomaisten kuntien lausunnot
huomautusten johdosta. Valmisteluprosessi vie siten merkittävästi aikaa.
Tämän hetkisten
tietojen perusteella voidaan valmisteluprosessin selvitysvaiheen arvioida
kestävän koko loppuvuoden 2006. Arvioidun valmisteluaikataulun mukaan Helsingin
kaupunginvaltuusto voisi käsitellä lausuntoaan asiasta aikaisintaan 13.12.2006
kokouksessaan. Tämän selvitysvaiheen jälkeinen asian valmistelu valtion
viranomaisessa vie oman aikansa. Todennäköisenä kuitenkin voidaan pitää, että
valtioneuvosto ehtii käsitellä kuntajaon muutosta koskevan asian vielä nykyisen
hallituskauden aikana. Asian käsittelyn aikatauluun vaikuttavat vuoden 2007
eduskuntavaalit (vaalipäivä 18.3.2007).
Mikäli kaupunginvaltuusto
olisi päättänyt esityksen tekemisestä vasta 30.8.2006, esityksen tekemisen
viivästyminen runsaalla kahdella kuukaudella olisi merkinnyt sitä, ettei
kuntajaon muutosta olisi ehditty valmistelemaan nykyisen hallituksen
toimiaikana. Päätöksenteko olisi siirtynyt vaalien jälkeiselle uudelle
hallitukselle. Tämä olisi luonnollisestikin jo käytännön syistä lykännyt entisestään
kuntajaosta päättämistä. Tällainen viivästys valmistelun ajoituksessa olisi
siten ollut täysin ratkaiseva edellä esitetyn valtioneuvoston ja Eduskunnan
toimikauteen liittyvän aikataulun kannalta.
Muutoksenhakujen käsittely
Kuntajaon muutoksen
voimaantuloon vaikuttavat keskeisesti myös valitukset, jotka kohdistuvat
kuntajaon muuttamista koskevaan päätökseen. Mikäli valtioneuvosto päättää
kuntajaon muuttamisesta, tästä päätöksestä tullaan mitä todennäköisimmin
valittamaan. Kaupungin käsityksen mukaan valitusasian käsittely korkeimmassa
hallinto-oikeudessa kestää lähes vuoden, vaikka asia käsitelläänkin kuntajakolain
35.2 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellisenä. Näin ollen, mikäli valtioneuvoston
ratkaisu asiassa ehditään tekemään alkuvuodesta 2007, on mahdollista, että myös
valitukset ehditään käsittelemään siten, että lainvoimainen päätös kuntajaosta
voitaisiin antaa vuoden 2008 alkupuolella. Kuten edellä on todettu, tämä
puolestaan on edellytyksenä sille, että kuntajaon muutoksen käytännön
järjestelyt niin yleisesti kuin myös kunnallisvaalien 2008 osalta voidaan
toteuttaa ajallaan siten, että muutos tulee voimaan viimeistään 1.1.2009.
Kunnallisvaalien
käytännön järjestelyjä on ryhdyttävä toteuttamaan Helsingissä jo noin 9
kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää, joka on 26.10.2008. Äänestysalueita ja
-paikkoja koskevat järjestelyt, kuten myös muut vaalijärjestelyt ovat siinä
määrin mittavat, ettei hanketta voida viedä läpi juurikaan lyhyemmässä ajassa.
Vaalijärjestelyjen asianmukainen hoitaminen edellyttää siten, että päätös
kuntajaon muutoksesta on lainvoimainen alkuvuodesta 2008.
Yhteenveto
asian käsittelemisestä kiireellisenä
Edellä esitetyn
perusteella kaupunki katsoo, että kaupunginvaltuustolla on ollut perusteltu syy
käsitellä asiaa kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa 21.6.2006
kiireellisenä. Päätöksenteon viivästyminen syyskauden ensimmäiseen valtuuston
kokoukseen 30.8.2006 olisi merkinnyt kaupungin käsityksen mukaan sitä, että
kuntajaon muutosta ei näissä olosuhteissa olisi ehditty valtion viranomaisissa
valmistelemaan ja päättämään siten, että päätös olisi ehditty tekemään alkuvuodesta
2007, jolloin myös päätöksestä mitä todennäköisimmin tehtävät valitukset
ehditään käsittelemään siten, että kuntajakoa koskeva päätös on lainvoimainen
vuoden 2008 alkupuolella.
Muussa tapauksessa
kuntajaon muutoksen voimaantulo siirtyy yhdellä vuodella. Tästä olisi
merkittävää haittaa pääkaupunkiseudun kehitykselle ja yleiselle edulle sekä
kunnallisen demokratian toteutumiselle täysimääräisenä kunnallisvaaleissa 2008.
Näistä syistä kaupunki katsoo, että asian käsittelemiselle kiireellisenä on
ollut kuntalain 55.2 §:n tarkoittamat perusteet. Valittajan käsitys asiasta on
siten virheellinen ja valitus aiheeton.
2.2
Päätöksen
lainmukaisuus
Valittaja katsoo,
että päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla muuten
lainvastainen, ja esittää, että päätös on vastoin kuntajakolakia.
2.2.1
Kuntajaon
muuttamista koskevat erityissäännökset
Kuntajakolain 3 §:ssä säädetään
kuntajaon muuttamisen yleisistä edellytyksistä ja 5 §:ssä erityisistä
edellytyksistä. Kuntajakolain 6 §:ssä säädetään puolestaan kuntajaon
muuttamisen vireillepanosta.
Mitä ensinnäkin
tulee kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin kuntajaon muuttamista
koskeviin yleisiin ja erityisiin edellytyksiin, voidaan todeta, että valituksenalaisessa
päätöksessä on kysymys kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen
tekemisestä, ei kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä. Kuten seuraavassa
kohdassa 2.2.2 todetaan, tutkitaan nyt kysymyksessä olevassa valitusasiassa
vain vireillepanon edellytykset, ei kuntajaon muutoksen toteuttamisen oikeudellisia
edellytyksiä. Sanotussa kohdassa mainituin perustein voidaan todeta, ettei
valtuuston päätös voi olla vastoin kuntajakolain 3 ja 5 §:ää.
Valittajan käsitys
asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.
2.2.2
Vireillepanon
edellytykset kuntajakolain mukaan
Kuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 135/ 1997, yksityiskohtaiset
perustelut 6 § s. 18) on todettu mm. seuraavaa: ”Pykälässä (6 §) säädettäisiin
kuntajaon muuttamista koskevien esitysten ja aloitteiden teko-oikeuksista sekä
esitysten ja aloitteiden vireillepanon edellytyksistä. ....
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä esityksen ja aloitteen perusteluja ja
täsmällisyyttä koskevista vaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta aloite
olisi vireillepanokelpoinen.”
Kuntajakolain 6.3
§:n mukaan esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on
mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys.
Pykälän 4 momentin mukaan ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on
ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä. Kuten hallituksen esityksen perusteluista
ilmenee, kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetään esityksen vireillepanokelpoisuudesta,
ei kuntajaon muutoksen oikeudellisista edellytyksistä.
Nyt kysymyksessä
olevassa asiassa ministeriö on toimittanut kaupungin esityksen
lääninhallitukselle lain tarkoittaminen selvitysten hankkimiseksi. Kuntajaon
muutosta koskevan esityksen valmistelu valtion viranomaisessa päätöksentekoa
varten on isotöinen ja aikaa vievä prosessi. Valmistelua ei käynnistetä, ellei
esitys ole vakavasti otettava ja kuntajakolain edellyttämällä tavalla
perusteltu. Kun otetaan huomioon, että asia on jo edennyt vaiheeseen, jossa
hankitaan selvitykset, voidaan tämän katsoa sisältävän sisäasiainministeriön
selvän kannanoton siihen, että kaupungin esitys täyttää kuntajakolain 6.3 §:ssä
säädetyn.
Esityksen
tarkoittaman kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaoloa eli
kuntajakolain 3 ja 5 §:n tarkoittaminen edellytysten olemassaoloa voidaan
tarkastella vasta sitten, kun esityksen johdosta on hankittu lain 3 luvun
tarkoittamat selvitykset. Tämän vuoksi voidaan perustellusti katsoa, että
hallinto-oikeuden toimivalta valitusasiassa rajoittuu vain esityksen
vireillepanon edellytysten olemassaolon tutkimiseen. Hallinto-oikeudella ei ole
toimivaltaa tutkia kuntajakolain 3 ja 5 §:n edellytysten olemassaoloa koska
lain mukaan asia kuuluu valtioneuvoston tai ministeriön toimivaltaan ja niiden
päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuntajaon muutosta koskeva
päätös ei siten missään vaiheessa tule hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeudella
ei näin ollen olisi toimivaltaa tutkia esitykseen sisältyvien kuntajaon
muutoksen aineellisoikeudellisten perusteiden olemassaoloa. Hallinto-oikeus voi
tutkia vain kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn eli esityksen vireillepanokelpoisuuden.
Mitä tulee lain 6.3
§:n edellyttämän tarpeen olemassaolon perustelemiseen, viitataan siihen mitä
edellä kohdassa 3.2.4 on todettu päätöksen perusteluista. Lisäksi on todettava,
että liitettäväksi esitetyn alueen rajat on määritelty esityksessä riittävällä
tarkkuudella.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kaupungin esitys täyttää ne vaatimukset, jotka
kuntajakolain 6.3 §:ssä on asetettu esityksen perusteluille ja täsmällisyydelle.
Valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.
3
YHTEENVETO Edellä esitetyn perusteella valitus tulee hylätä aiheettomana.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen
oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.
Merkittiin, että Johansson ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Johansson esitti palautusehdotukseen liitteen mukaiset perustelut.
Johanssonin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Johansson ilmoitti palautusehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.
Tilläggsuppgifter:
Ratasvuori Eila, förvaltningsdirektör, telefon 169
2210
Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 169 2210
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1154 §
11.9.2006 pöydälle pantu asia
SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON ESITYSTÄ KUNTAJAON MUUTTAMISESTA HELSINGIN KAUPUNGIN, SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUNGIN KESKEN KOSKEVISTA VALITUKSISTA
Khs 2006-1601
Esityslistan asia Kj/11
Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevista valituksista seuraavan sisältöisen selityksen:
1
VALITUKSET
1.1
Sipoon kunta Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:
– päätös
on lainvastainen, koska kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n tarkoittamat edellytykset
eivät täyty
– kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt
esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen
– päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55
§:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.
1.2
XXXX XXXX ja 9 asiakumppania, Helsinki
Valittajat vaativat
päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä sekä
oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 9.420 eurolla laillisine korkoineen. Valittajat
katsovat, että:
– päätös
on lainvastainen, koska se on vastoin kuntajakolain 3 §:ää,
5 §:ää, 6 §:ää ja 34 §:ää sekä perustuslain 121 §:n 1
momenttia
– kaupunginvaltuusto on
ylittänyt toimivaltansa
– päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55
§:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen.
Valittajat
viittaavat perusteluinaan myös professori Kaarlo Tuorin
lausunnossa (28.7.2006) ja Sipoon kunnan valituksessa esitettyyn. Tuorin lausunnon keskeiset kohdat on esitetty jäljempänä
kohdassa 2.
1.3
XXXX XXXX, Sipoo
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista ja Helsingin kaupungin velvoittamista peruuttamaan
esityksensä valtioneuvostolle. Valittaja katsoo, että:
– päätös
on lainvastainen, koska kuntajakolain 3 §:n edellytykset eivät täyty
– kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa, koska on puuttunut Sipoon kunnan asukkaiden itsehallinto-oikeuteen
– päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55
§:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja koska valtuuston päätös perustuu
Helsingin kaupunginhallituksen antamaan väärään tietoon ja virheelliseen valmisteluun
Valittaja katsoo,
että hänellä on valitusoikeus Sipoon kunnan asukkaana.
1.4
XXXX XXXX, Helsinki
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:
– päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55
§:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen
– kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa
tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.
1.5
Sipoon Puolesta ry. – För Sibbo r.f., Sipoo
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:
– päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55
§:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen
– kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa
tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.
1.6
XXXX XXXX ja XXXX XXXX, Sipoo
sekä XXXX XXXX ja 8 asiakumppania, Helsinki
Valittajat vaativat
ensisijaisesti päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi
sekä toissijaisesti päätöksen kumoamista. Valittajat vaativat lisäksi päätöksen
täytäntöönpanon kieltämistä.
Valittajat
katsovat, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun:
– asia on käsitelty kiireellisenä, vaikka kyseessä ei ole asia, joka voitaisiin käsitellä kiireellisenä
– asia on käsitelty ja päätetty kaupunginvaltuustossa ilman, että sitä on mainittu kokouskutsussa
– kaupunginvaltuusto ei ole voinut nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun
– päätöstä ei ole riittävästi perusteltu
– asianosaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen on laiminlyöty
Valittajat
katsovat, että päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole
kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita.
1.7
XXXX
XXXX, Helsinki
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista.
Perusteluinaan
valittaja esittää, että asian ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla
tavalla kiireellinen.
1.8
XXXX XXXX, Sipoo Valittaja vaatii päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että:
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja asia on valmisteltu salassa
– päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita eikä Helsingin kaupungilla ole ollut maarajaa Sipoon kunnan kanssa esityksen tekemisen ajankohtana
– valtuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska on perustellut esitystään muilla kuin kuntajakolain mukaisilla perusteilla
1.9
XXXX XXXX, Helsinki
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Valittaja katsoo,
että:
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen ja koska päätös ei turvaa kuntalain 27 ja 29 §:ssä asetettua kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta
– päätös on lainvastainen, koska esityksen tekemiselle ei ole kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuja perusteita
1.10
XXXX XXXX, Sipoo
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen
– kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin, sekä koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen
– päätös on muuten lainvastainen
koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momentin, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia, 122 §:ää sekä kuntalain 1
§:ää ja kuntajakolain 1 §:ää, 3 §:ää ja 5 §:ää.
1.11
XXXX XXXX, Helsinki
Valittaja vaatii
päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä. Valittaja katsoo, että:
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellinen
– kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin, sekä koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen
– päätös on muuten
lainvastainen koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momentia, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia, 122 §:ää sekä kuntalain 1 §:ää
ja kuntajakolain 1 §:ää, 3 §:ää ja 5 §:ää.
2
TAUSTAA
2.1
Pääkaupunkiseudun
yhdyskuntarakenteen kehittämisen ohjaus
2.1.1
Valtion
viranomaisten ohjaus
Matti Vanhasen
hallitus on hallitusohjelmassaan 24.6.2003 (http://www.vn.fi/hallitusohjelma),
sekä kohdassa Aluepolitiikka että Asuminen, kiinnittänyt huomiota Helsingin
seudun erityiskysymyksiin. Ohjelmassa todetaan mm. (s. 28) seuraavaa:
”yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja
yhdyskuntasuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Edellisen hallituksen asettama
selvityshenkilö tekee ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen
yhteistyön kehittämisestä sekä valtiovallan osallistumisesta kansallisesti
tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla.” . Lisäksi hallitusohjelmassa
todetaan (s. 30): ”Kuntia rohkaistaan käyttämään täysimääräisesti kaavoitus- ja
maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon
turvaamiseksi. Tehdään selvitys uusista mahdollisuuksista rakentamattoman, sekä
kaavoitetun että kaavoittamattoman, maan rakennuskäyttöön saamiseksi.”
Edelleen
hallitusohjelmassa todetaan (s. 30), että ”Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen
tehostamiseksi valtio on valmis osallistumaan myös uudentyyppisiin
kehittämishankkeisiin. Osana seutuhallinnon kehittämistä Helsingin seudulla
selvitetään myös kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamismahdollisuudet”.
Hallitusohjelmassa
mainittu, edellisen hallituksen nimittämä selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen
luovutti esityksensä alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle 2.3.2004. Alasen
raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/132004.
Raporttiin liittyvät taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.intermin.fi/suomi/helsinginseutu.
Tonttitarjonnan
edellytysten parantamista selvittänyt selvityshenkilö Lauri Tarasti luovutti
tonttitarjontatyöryhmän mietinnön (YMra 1/2006)
28.2.2006 (http://www.ymparisto.fi). Mietinnössä todetaan mm. seuraavaa (s.15):
”Jotta asuntorakentaminen voisi nykyistä paremmin
vastata asuntokysyntään tulevaisuudessa ja mahdollistaa kohtuuhintaisen
asumisen kasvavilla kaupunkiseudulla, kaikkia asuntorakentamisen rajoitteita
pitäisi pyrkiä poistamaan. Tonttitarjonta on yksi mahdollisista rajoitteista ja
siihen vaikuttaminen on selkeästi julkisen vallan vastuulla. Tonttimaan
tarjonta ei ole pelkästään asumisen hintaan liittyvä asia, vaan vaikuttaa
keskeisesti myös kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyteen ja
työssäkäyntialueen kokoon. Jos kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa ei ole
kotitalouden ensisijaisella toivealueella, asuntojen ostaminen siirtyy
matkallisesti kauemmas parhaasta vaihtoehdosta. Tällöin seudun rakenne hajautuu
ja kotitalouksien arjen hoitaminen vaikeutuu työmatkojen ja muiden matkojen
pidentyessä.”
Edellä mainittujen
mietintöjen luovuttamisen väliseen ja jälkeiseen aikaan on ajoittunut niin
ikään hallituksen nk. PARAS- eli kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa
tavoitellaan mm. elinvoimaisten, hyvän palvelukyvyn omaavien ja taloudellisesti
tarkoituksenmukaisten kuntarakenteiden ja palveluntuottamismallien luomista
maahamme. Yksi julkisuudessa ja valmistelutyössä keskeisimmistä kysymyksistä on
ollut Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvyn kannalta olennaisen, 14 kunnan
muodostaman Helsingin seudun, yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja
asuntotuotannon tarvetta vastaavan rakentamisen mahdollistaminen seudulla. Tätä
teemaa käsiteltiin myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä,
sisäasianministeriölle annetussa vastauksessa.
Pääkaupunkiseudun
yhteistyön lisääminen ja seudun asuntotuotannon vauhdittaminen on siten
selkeästi ollut yksi nykyisen hallituksen keskeisistä tavoitteista.
2.1.2
Pääkaupunkiseudun
kuntien yhteistyö
Vuonna 2004
perustetun pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteydessä Pekka Korpisen
johdolla toimiva maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä julkaisi syksyllä 2005
kuntajaotusesityksen oheismateriaaliin liittyvän julkaisun Maankäytön ja
asuntopolitiikan strategisia linjauksia. Yksi sen seudullinen kehittämiskohde
on ”kaupunkirakenteen laajeneminen itään - itämetron kehittämisvyöhyke.”
Samalla on eri yhteyksissä viestitetty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen
yhdistämisen tärkeyttä ja tässäkin pyrkimyksessä tärkein tavoite on ollut saada
koko Uusimaa ja etenkin Sipoo samaan maakuntakaavakokonaisuutteen
pääkaupunkiseudun kanssa.
Pääkaupunkiseudun
neuvottelukunnan toiminnasta saadut hyvät kokemukset johtivat syksyllä 2005 seudun
neljäntoista kaupungin ja kunnan yhteistyönorganisaation perustamiseen. Tuolloin
perustettiin Helsingin seudun yhteistyökokous -niminen yhteistyöfoorumi ja sen
yhteyteen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvottelukunta
sekä tuon elimen suppeampi ja valtioon päin yhteistyötä edistävä nk. MAL-jaosto.
MAL-neuvottelukunta hyväksyi 2.5.2006 seudulle nk.
kärkihankelistauksen, joista yksi on nimeltään ”kaupunkirakenteen jatkaminen
Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava-Nikkilä radan
hyödyntäminen”. Kaikki muut 13 kaupunkia ja kuntaa olivat asiasta yksimielisiä,
mutta Sipoo jätti asiaan varauman tältä osin. Kun sama asia esiteltiin 2.6.2006
Helsingin seudun yhteistyökokoukselle, Sipoon kunnanjohtaja Luoma toisti Sipoon
varauman.
2.1.3
Helsingin
lausunnot maakuntaliitoille
Helsingin kaupunki
on sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia
koskevissa lausunnoissaan todennut, että pääkaupunkiseudun ja sitä kautta
Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on vinoutunut. Vuosikymmenten ajan rakenne
on voinut laajentua vain länsi- ja pohjoissuunnassa, vaikka Sipoo on harvaan
asuttuna aivan pääkaupungin vieressä. Sipoon pinta-ala on noin kaksinkertainen
(36 400 ha) Helsinkiin verrattuna (18 600 ha), mutta väkiluku (18 700
asukasta) vain noin 3,3 prosenttia Helsingin on asukasluvusta (noin 560 000).
Helsinki on
kiinnittänyt kaupunkirakenteen epätasapainoon ja itäpuolella vallitsevaan
kehittämistulppaan huomiota jatkuvasti jo pitkän ajan kuluessa, kuten kaupunginvaltuuston
esitykseen täydennyksenä liitetyt lausunnot mm. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan
maakuntakaavoista ja muu oheismateriaali osoittavat. Sipoon varovaisuus
alueensa kehittämisessä liittynee mm. riittämättömiin resursseihin vastata
nykyistä merkittävästi suurempaan väestönkasvuun ja sen luomiin
palvelutarpeisiin. Osittain myös kielipoliittiset syyt ja halu säilyttää kunnan
maaseutumainen kaupunkirakenne lienevät syinä ennen Helsingin kaupunginvaltuuston
tekemää esitystä vallinneeseen vähäiseen kehittämiskiinnostukseen.
2.2
Kuntajaon
muutoksen käsittely Helsingin kaupungin
toimielimissä
vuonna 2006
2.2.1
Pääkaupunkiseudun
linjaukset kunta- ja palvelurakenne-
uudistuksessa
14.2.2006
Kaupunki toteaa,
että kysymys Sipoon puheena olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin
on ollut julkisesti esillä mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistoiminnassa.
Pääkaupunkiseudun
kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat laatineet osaltaan
selvityksen, joka liittyy sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen.
Selvityksessä, jonka nimi on Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja
palvelurakenneuudistuksessa (14.2.1006), todetaan asiasta mm. seuraavaa (s.8):
”Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne seudulla edellyttää kaupunkirakenteen
saumatonta jatkumista itään ja sen kytkemistä raideliikenneyhteyksien varteen.
Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin
Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta.
Sipoon läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”
Kyseistä asiakirjaa
on käsitelty julkisuudessa ja se on kaikkien saatavilla. Asiakirja on esillä
mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla
(http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
2.2.2
Valtuuston
kokous 22.5.2006
Helsingin,
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot ovat yksimielisesti päätti 22.5.2006
solmia yhteistyösopimuksen, jolla ryhdytään toteuttamaan yllä mainitun
asiakirjan linjauksia.
Sopimuksessa (kohta 1) todetaan mm. seuraavaa:
”Tällä sopimuksella
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit (jäljempänä
sopijakaupungit) sopivat Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 14.2.2006
hyväksymän Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirjaan sisältyvien linjausten ja yhteistyöhankkeiden
valmistelun käynnistämisestä. Asiakirja on tämän sopimuksen liitteenä 1.”
Sopimuksessa (kohta
2) on sovittu Pääkaupunkiseudun linjausten toimeenpanosta mm. seuraavaa:
”Sopijakaupungit sitoutuvat käynnistämään yhteistyössä liitteessä 2 olevien
pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden valmistelun sekä
osoittamaan valmisteluun tarvittavat voimavarat.”
Sopimuksen
liitteenä 2 on edellä mainittu 14.2.2006 päivätty Pääkaupunkiseudun
yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa –asiakirja, jossa todetaan mm. seuraavaa (s. 3): ” Sipoon
läntiset alueet tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua.”
Sopimuksen
solmiminen toteutettiin siten, että kaupunginvaltuustot pitivät 22.5.2006
yhteisen keskustelukokouksen, joka oli avoin yleisölle ja tiedotusvälineille.
Välittömästi tämän jälkeen kunkin kaupunginvaltuusto kokoontui omaan
kokoukseensa päättämään yllä mainitun sopimuksen hyväksymisestä. Valtuustojen
kokoukset olivat tavanomaisia valtuustokokouksia, joiden esityslistat ovat
olleet julkisesti nähtävillä etukäteen mm. internetissä.
Kokoukset olivat avoimia yleisölle. Kaikkien neljän kaupungin valtuusto
hyväksyi tuolloin sopimuksen yksimielisesti.
Helsingin
kaupunginvaltuuston kokouksessa kysymys Sipoon läntisten alueiden liittämisestä
osaksi pääkaupunkiseutua herätti myös keskustelua, joten valtuutettujen taholta
asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo 22.5.2006.
Kyseisiä
asiakirjoja on käsitelty julkisuudessa ja ne ovat olleet kaikkien saatavilla.
Asiakirjat ovat esillä mm. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan www-sivuilla
(http://www.hel2.fi/pks-neuvottelukunta).
2.2.3
Kaupunginhallituksen
ja valtuuston kokoukset 21.6.2006
Kaupunginhallitus
käsitteli esityksen tekemistä ylimääräisessä kokouksessaan 21.6.2996 klo 8.00
alkaen. Välittömästi kokouksen päätyttyä kaupunginhallituksen päätös esityksen
tekemisestä lähetettiin valtuutetuille tiedoksi sähköpostilla. Valtuustoryhmien
kokoukset alkoivat klo 14.00. Näihin kokouksiin oli jaettu käsiteltäväksi
kaupunginhallituksen puheena oleva esitys ryhmien kannan muodostamiseksi.
2.3
Sipoon
yleiskaavoitus
Sipoo on aloittanut
koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan työnimellä Sipoon yleiskaava 2025.
Sen alustavia rakennemalleja on käsitelty vuoden 2005 ja 2006 aikana Sipoon
teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuuston seminaarissa
huhtikuussa 2006.
Yleiskaavatyö on
sisältänyt kuusi erilaista rakennemallia (A-F), joista nk. maksimivaihtoehto
olisi lisännyt Sipoon väkilukua noin 20 000 asukkaalla vuoteen 2020
mennessä. Mallien väestöarvio vaihtelee
välillä 28 700 – 38 200 asukasta vuoteen 2025 ja suunnittelussa väestön on
ennakoitu kasvavan noin 2 %:n vuosivauhtia. Helsinki korostaa, että mitään
sellaista ei ollut julkisessa keskustelussa käynyt ilmi, että Sipoon päättäjät
olisivat vakavasti keskustelleet mallin D, ”Metrolla Itäsalmeen” ja siten edes
tämän alkuperäisen maksimivaihtoehdon valinnasta yleiskaavansa pohjaksi.
Varsinaisissa
rakennemalleissa ei ole alun perin ollut esillä sellaista vaihtoehtoa, jossa
väestömäärän lisäys olisi ollut noin 40 000 uutta asukasta suunnitteluajanjaksolla,
mutta Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on kuitenkin teetetty joitakin
vaikutusarvioita myös nk. lisämallien C1 ja D1 vaikutuksista. D1- vaihtoehdon
väestöarviona on pidetty noin 39 000 asukkaan lisäystä vuoteen 2025
mennessä. Huomionarvoista on, että vaikutusarvioinnin mukaan jopa mallin D1
rakentamisen aluetehokkuus olisi pienempi kuin perinteisten omakotitonttien
tehokkuus Helsingissä.
Helsingin
kaupunginvaltuuston esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta jälkeen on Sipoon
kunnan valtuuston esityslistoissa 4.7.2006 ja 28.8.2006 tuotu julki Sipoon
asukasmäärän merkittävää lisäämistä tarkoittava vaihtoehto.
3
OIKEUDELLINEN
TARKASTELU
3.1
Valitusoikeus Kuntajaon muuttamista tarkoittavasta valtuuston päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla kuntalaissa säädetyllä tavalla (kuntajakolain 34 §). Kuntalain mukaan muutosta saa hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) tai kunnan jäsen (kuntalain 92.1 §). Kunnan jäsenellä tarkoitetaan päätöksen tehneen kunnan jäsentä eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungin jäseniä. Sipoon kunnalla tai sen jäsenellä voi olla muutoksenhakuoikeus vain, jos heidät katsotaan kuntalain tarkoittamiksi asianosaisiksi.
Asianosaisaseman muodostumisesta perustuslakivaliokunta toteaa kuntajakolakia
koskevassa lausunnossaan mm. seuraavaa (perustuslakivaliokunta 24/1997, s. 3):
”Yksittäisen kuntalaisen kannalta tilanne on valiokunnan arvion mukaan
sellainen, ettei kunnallisen jaotuksen muuttamispäätös yksin voin koskea hänen
hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuja oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Asia
voi olla toinen, jos yksityisomistuksessa oleva pieni enklaavi siirretään
toiseen kuntaan.”
Esityksen tekemistä
koskevasta päätöksestä Sipoon kunnalla voi siten mahdollisesti olla
asianomistajan puhevalta, mutta ei Sipoon kunnan asukkailla tai muilla
jäsenillä. Näin ollen asiassa tulevat tutkittaviksi Helsingin kaupungin jäsenten
valitukset ja mahdollisesti Sipoon kunnan valitus. Muiden tekemät valitukset
tulee jättää tutkimatta.
Todettakoon, että
kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen
haetaan muutosta kuntajakolain 35 §:n nojalla. Sanotussa pykälässä todetaan,
että muutosta saa hakea asianomaisen kunnan jäsen. Näin ollen tästä päätöksestä
saavat hakea muutosta myös Sipoon kunnan jäsenet. Valitusoikeus ei tällöin
perustu asianosaisasemaan vaan kunnan jäsenyyteen.
3.2
Asian valmistelu Valittaja katsoo, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja on tehnyt seuraavat väitteet:
Väite 1 Asian
vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain
tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §). (Valittajat XXXX ym., XXXX)
Väite 2 Kaupunginvaltuusto ei ole voinut
nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun. (Valittajat XXXX ym.)
Väite 3 Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen
ei ole ollut tilaisuutta esim. poliittisten ryhmien perusteltuun kannanmuodostukseen,
puhumattakaan julkisesta keskustelusta kuntalaisten keskuudessa tai Sipoon
kunnan ja sen asukkaiden käsitysten selvittämisestä. (Vallittajat XXXX ym.)
Väite 4 Päätöstä ei ole riittävästi perusteltu.
(Valittajat XXXX ym.)
Väite 5 Päätös on syntynyt virheellisessä
järjestyksessä, koska asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n tarkoittamalla tavalla
kiireellinen. (Valittajat Sipoon kunta, XXXX ym., XXXX, XXXX ym., XXXX, XXXX ja
XXXX)
3.2.1
Tiedottaminen
Väite 1 Asian
vireilläolosta ja valmistelusta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti kuntalain
tarkoittamalla tavalla (kuntalaki 27 § ja 29 §)
Kuntalain 27 §:ssä todetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista
seuraavasti:
”Valtuuston on pidettävä huolta siitä,
että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja
vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista
voidaan edistää erityisesti:
1) valitsemalla palvelujen käyttäjien
edustajia kunnan toimielimiin;
2) järjestämällä kunnan osa-aluetta
koskevaa hallintoa;
3) tiedottamalla kunnan asioista ja
järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden
mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
5) järjestämällä yhteistyötä kunnan
tehtävien hoitamisessa;
6) avustamalla asukkaiden
oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä
7) järjestämällä kunnallisia
kansanäänestyksiä.”
Kuntalain 29 §:ssä todetaan tiedottamisesta seuraavasti:
”Kunnan on tiedotettava asukkailleen
kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden
käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on
laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua
ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä
tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Milloin kunnan tehtävä on annettu
yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava
asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.”
Kysymys on siitä, sovelletaanko kuntalain säännöksiä kuntajakolaissa
säänneltyyn menettelyyn. Kuntajakolakia koskevasta hallituksen esityksestä
annetussa hallintovaliokunnan lausunnossa on otettu kantaa mm. yleislain ja
erityislain väliseen suhteeseen. Valiokunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa
(hallintovaliokunta 24/1997, s. 2): ”Hallintovaliokunta katsoo saamansa
selvityksen perusteella, että kuntajakopäätöksessä (Valtioneuvoston tai
ministeriön päätös) on kyse hallintopäätöksestä. Kuntajakopäätös kuuluu
sellaisten yleishallinto-oikeudellisten menettelylakien soveltamisalaan, kuten
hallintomenettelylaki, tiedoksiantolaki ja hallintolainkäyttölaki. Eri asia on
sitten, missä määrin kuntajakolaissa erityislakina poiketaan siitä, mitä
yleislakien mukaan muuten olisi noudatettava. Joskus erityislakien säännökset
on kirjoitettu sillä tavalla epäselviksi, että voi jäädä tulkinnanvaraiseksi, mitä
normistoa sovelletaan. Tämä on yleinen erityislain ja yleislain suhdetta
koskeva ongelma, jolle ei ole muuta yleistä ratkaisua kuin pyrkiä erityislaissa
mahdollisimman yksiselitteiseen sääntelyyn. Valiokunnan käsityksen mukaan nyt
käsillä olevassa esityksessä normisto on kirjoitettu tältä osin niin selkeästi,
ettei syntyne epäselvyyttä, kumpaa normistoa sovelletaan.”
Valiokunta siis katsoo, että kuntajakolain säännökset on kirjoitettu
siten selvästi, ettei tulkintaongelmaa yleislain ja erityislain välillä synny.
Kuntajakolain 3 lukuun on otettu säännökset kuntajaon muuttamisen valmistelusta.
Laissa on kattavasti säädetty valmistelusta ja sen eri vaiheista. Esityksen
tekemisen jälkeen lääninhallituksen on varattava asianomaisten kuntien
asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30
päivän kuluessa tehdä huomautuksensa (7.1 §). Asianomaisten kuntien on
annettava esityksestä ja huomautuksista lausuntonsa (7.2 §). Ministeriön on tarpeen
mukaan määrättävä, että lääninhallituksen on hankittava esityksestä
asianomaisen kiinteistörekisterinpitäjän lausunto ja muu tarpeellinen selvitys
(7.3 §).
Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että kuntajakolain nimenomaiset
valmistelua koskevat säännökset syrjäyttävät yleislakeihin liittyvät
valmistelua koskevat säännökset. Kuntalain 27 §:n säännös osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuudesta ja 29 §:n säännös tiedottamisesta tulevat huomioon
otetuiksi kuntajakolain 7.1 §:ään sisältyvällä huomautuksenteko-oikeudella.
Kaupungin käsityksen mukaan kuntalain 27 ja 29 §:ää ei siten sovelleta asiassa.
Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että kuntalain 27 ja 29 § tulevat
sovellettaviksi, kaupunki viittaa siihen, mitä on todettu edellä kohdassa 2.2
kuntajaon muutoksen käsittelystä vuonna 2006. Kuten sanotusta kodasta ilmenee,
kuntajaon muuttamista koskevan asian käsittely täyttää kuntalain 27 ja 29 §:n
edellytykset asiasta tiedottamisesta. Näin ollen voidaan todeta, että
valittajan väite on perusteeton ja valitus aiheeton.
3.2.2
Valmistelu
Väite 2 Kaupunginvaltuusto
ei ole voinut nojautua päätöksenteossa riittävään valmisteluun.
Asian valmistelun
osalta kaupunki ensinnäkin viittaa siihen, mitä edellä kohdassa 2.2 on todettu
kuntajaon muutoksen käsittelystä vuonna 2006. Valtuusto on päättänyt asian
valmistelun käynnistämisestä jo 22.5.2006 hyväksyessään pääkaupunkiseudun
kaupunkien yhteistyösopimuksen. Kysymys on siis valtuuston käsittelyssä jo
aiemmin olleesta asiasta.
Nimenomaisen
kuntajaon muutosta tarkoittavan esityksen tekemisen osalta voidaan todeta, että
kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa
käsiteltävät asiat. Valtuuston käsiteltäväksi saatettu valituksenalainen päätös
on valmisteltu lainkohdan tarkoittamalla tavalla. Kaupunginhallitus päätti
asian edellyttämästä ratkaisuehdotuksesta ja saattoi asian valtuuston
käsiteltäväksi. Valtuusto päätti yksimielisesti ottaa asian käsiteltäväkseen.
Valtuusto on näin ollen katsonut asian riittävästi valmistelluksi. Valittajan
käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.2.3
Poliittisten
ryhmien kannanmuodostus ja julkinen keskustelu
Väite 3 Kaupunginhallituksen
kokouksen jälkeen ei ole ollut tilaisuutta esim. poliittisten ryhmien
perusteltuun kannanmuodostukseen, puhumattakaan julkisesta keskustelusta kuntalaisten
keskuudessa tai Sipoon kunnan ja sen asukkaiden käsitysten selvittämisestä.
Julkisuudessa ja
päätöksentekijöiden keskuudessa on jo 1980-luvulta asti käyty keskustelua
Sipoon läntisten alueiden liittämisestä Helsinkiin. Tämä kysymys on ollut myös
julkisuudessa esillä 14.2. ja 22.5.2006, kuten edeltä kohdasta 2.2 ilmenee.
Helsingin
kaupunginvaltuusto on 22.5.2006 päättänyt muiden yhteistyöhankkeiden ohessa
myös puheena olevan alueliitoksen valmistelun käynnistämisestä. Päätös on
syntynyt yksimielisesti. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat siten jo tuolloin
voineet muodostaa perustellun kantansa kuntajaon muutokseen. Asia on myös
tuolloin tullut julkiseksi ja siitä on ollut mahdollista käynnistää valittajien
tarkoittama ”julkinen keskustelu kuntalaisten kesken”. Samoin Sipoon kunnalle
on tuolloin tarjoutunut tilaisuus tuoda esille näkemyksensä asiasta.
Voidaan myös
todeta, että kuntajaon muutosta koskevan asian valmistelun käynnistyminen ei
sinänsä ole Sipoon kunnan edustajille uusi asia. Sipoon kunnan ja Helsingin
kaupungin edustajien aiempien keskustelujen lisäksi kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ovat neuvotelleet
Sipoon kunnan johtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan
Christel Liljeströmin kanssa kuntajaon muutokseen
liittyvistä kysymyksistä mm. 21.2. ja 11.4.2006.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kuntajaon muuttamiseen liittyvät kysymykset
ovat olleet esillä jo ennen kuin kaupunginhallitus ja valtuusto päättivät
asiasta 21.6.2006. Asia on ollut esillä niin julkisuudessa kuin myös valtuutettujen
käsiteltävänä, perustellun kannan muodostamiseksi asiassa. Valittajan käsitys
asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.2.4
Päätöksen
perustelut
Väite 4 Päätöstä
ei ole riittävästi perusteltu.
Valtuuston päätös
(21.6.2006) on tehty kaupunginhallituksen esityksen perusteella ja valtuuston
päätöksen perustelut ilmenevät kaupunginhallituksen (21.6.2006) esityksestä ja
sen perusteluista.
Valtuuston
päätöksen perusteluissa on tuotu esille erityisesti seuraavaa:
– Pääkaupunkiseudun
yhdyskuntarakenteen kehittämistä edellyttävät mm. mittava lisärakentamisen
tarve, joka perustuu etenkin Helsingin seudun asuntojen ahtauteen ja siitä
seuraavaan väljyyskysyntään, menneen 50 vuoden kuluessa tapahtuneen väestönkasvun
perusteella arvioituun tulevaan väestönkasvuun, työpaikkojen lisääntymiseen sekä
elinkeinoelämän toimintojen kehittymiseen.
– Yhdyskuntarakenteen kehittämisen positiiviset vaikutukset Helsingin metropolialueen kilpailukykyyn, energiankulutukseen, palveluntarjontaan ja asumistasoon, kuten myös Helsingin seudun kilpailukyvyn heijastuminen koko muuhun Suomeen.
– Helsingin seudun asuntopula ja siitä johtuva maan kilpailukykyä vaarantava asuntojen hintataso sekä Helsingin kaupungin omien, monimuotoiseen pientalojen ja kaupunkipientalojen rakentamiseen käytettävissä olevien sopivien alueiden riittämättömyys tulevaisuudessa.
– Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden keskeinen tavoite olemassa olevan infrastruktuurin
hyödyntämisestä ja alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä joukkoliikenteeseen,
erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen.
– Helsingin seudun tasapainoisen kehityksen edellyttämän kaupunkirakenteen jatkuminen pohjoisen ja lännen lisäksi myös itään, Sipoon suuntaan, metroliikenteen varaan rakentuvana yhdyskuntarakenteena.
– Vantaaseen kuuluvan ns. Västerkullan kiilan liittämisen tarve yhdessä Sipoon alueiden kanssa Helsinkiin.
– Vantaan
ja Sipoon alueiden liittämisen myönteiset vaikutukset koko Helsingin seudun
yhdyskunnan kehittämiselle ja alueliitoksen mahdollistavan asuntorakentamisen
noin 50.000 asukkaan tarpeisiin.
– Alueliitoksen mahdollistavan yhdyskuntarakenteen kehittämisen ottaen huomioon Sipoonkorven ympäristö- ja luontoarvot.
Kaupunginhallitus
on 26.6.2006 kirjeellään lähettänyt valtuuston päätöksen mukaisen esityksen
sisäasiainministeriöön. Esitykseen ovat sisältyneet päätösten
esityslistatekstit ja kartta. Kaupunginjohtaja on lisäksi kirjeellään 30.6.2006
täydentänyt esitystä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvillä
asiakirjoilla, joihin valtuuston päätöksessä on viitattu.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksessä on perusteltu
kuntajakolain 6.1 §:n tarkoittamalla tavalla kuntajaon muutoksen tarve.
Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.2.5
Kuntalain
55 §
Väite 5 Päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, asia ei ole ollut kuntalain 55 §:n
tarkoittamalla tavalla kiireellinen.
3.2.5.1
Säännöksen tulkinnasta
Asian ottamisesta kiireellisenä käsiteltäväksi säädetään kuntalain 55.2
§:ssä seuraavasti: ”Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian
käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole
valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä
yksimielisesti.”
Kuntalain 55.2 §:n
tarkoituksena on lähtökohtaisesti turvata valtuuston työskentelyä siten, että
valtuuston kokoukseen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain kokouskutsussa
mainittuja asioita. Valtuutetuilla tulee lähtökohtaisesti olla etukäteen tieto
kokouksessa käsiteltävistä asioista ja mahdollisuus perehtyä asiaan edeltä käsin.
Käytännössä voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin asian kiireellisyys edellyttää
asian ottamista käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa.
Näitä tilanteita varten lakiin on otettu säännös kokouskutsussa mainitsemattoman
asian käsittelyyn ottamisesta. Valtuusto voi tehdä päätöksen asian ottamisesta
kiireellisenä käsiteltäväkseen yksinkertaisella enemmistöllä. Nyt kysymyksessä
olevassa asiassa Helsingin kaupunginvaltuusto teki käsiteltäväksi ottamista
tarkoittavan päätöksen yksimielisesti.
Kuntalain 55.2 §:n
tulkinnassa on kysymys asian käsittelyn ajallisesta tarkastelusta ja sen
merkityksestä päätöksen vaikutusten syntymiseen. Kysymys on tapauskohtaisesta
tulkinnasta. Lainsäädäntö ei tarkemmin määrittele kiireellisyyttä.
Oikeuskäytännössä ei myöskään ole muodostunut sellaista yleistä linjausta,
jonka perusteella kysymys olisi ratkaistavissa yksiselitteisesti.
Kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä asiasta on todettu mm.
seuraavaa (HE 192/ 1994, yksityiskohtaiset perustelut 55.2 §): ”Edellytyksenä
olisi asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaisi sitä, ettei asiaa enää
seuraavassa kokouksessa ehdittäisi käsitellä. Käsiteltäväksi ottamisesta
tehtäisiin aina erillinen päätös.”
Oikeuskirjallisuudessa asiasta on todettu mm. seuraavaa (Arno Hannus –
Pekka Hallberg: Kuntalaki, 1995,s. 335): ”Milloin asiaa on pidettävä
kiireellisenä niin, että se voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, vaikkei
sitä ole kutsussa mainittu, ei ole täsmällisesti määriteltävissä. Ehkä voidaan sanoa, että jos asiaa ei ennätettäisi käsitellä enää
seuraavassa valtuuston kokouksessa, jonka kutsussa se mainittaisiin, ilman että
tästä käsittelyn siirtymisestä aiheutuisi tavalla tai toisella vahinkoa tai
haittaa, jota ei ole pidettävä epäolennaisena, niin silloin asian
käsittelemistä valtuuston kokouksessa, josta on kysymys voidaan pitää kiireellisenä.”
Kun nyt
kysymyksessä olevassa tapauksessa arvioidaan asian kiireellisyyttä, on
huomattava, että kysymys on päätöksestä, joka käynnistää kuntajaon muutosprosessin.
Esityksen tekemistä koskevaa päätöstä ei voida irrottaa muutosprosessin kokonaisuudesta,
siten kuin valittajat katsovat. Esityksen tekemien ei ole itsetarkoitus.
Prosessi tähtää kuntajaon muutokseen. Muutosprosessia on siten tarkasteltava
kokonaisuutena, jolloin esityksen tekemisen ajankohta keskeisesti määrittelee
kuntajaon muutoksen toteutumisen ajankohdan. Käytännössä tämä voi merkitä sitä,
että muutoksen voimaantulo ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset
kehityshankkeet siirtyvät vähintään vuodella.
Esityksen
tekemisestä päätettiin valtuuston kokouksessa 21.6.2006. Asiaa ei voitu jättää
päätettäväksi seuraavaan valtuuston kokoukseen, joka kesätauon johdosta
pidettiin vasta 30.8.2006. Helsingin kaupunki katsoi, että vallitsevissa
olosuhteissa esityksen tekemisen viivästyminen kahdella kuukaudella olisi johtanut
siihen, että kuntajaon muutoksen voimaantulo mitä todennäköisimmin olisi
lykkäytynyt yhdellä kalenterivuodella ja että tästä olisi aiheutunut olennaista
haittaa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja yleiselle
edulle. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että muutos tulisi
voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Päätöksen
ajankohtaa tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, ettei päätöstä esityksestä ollut
mahdollista tehdä myöskään aikaisemmin, koska kolmen kaupungin yhteinen
valtuustokokouspäivä, jossa hyväksyttiin valmistelun aloittaminen Sipoon
länsi-osien liittämisestä pääkaupunkiseutuun, pidettiin 22.5.2006. Vasta tämän
jälkeen muutosasiaa voitiin ryhtyä viemään eteenpäin.
3.2.5.2
Perusteet
asian käsittelemiseen kiireellisenä
Tavoitteena on, että
kuntajaon muutoksen voimaantulo olisi mahdollisimman aikainen ja sellainen,
että se turvaisi kunnallisen demokratian toteutumisen. Mikäli kuntajako tulisi
voimaan viimeistään 1.1.2009, voitaisiin vuoden 2008 kunnallisvaalit
(26.10.2008) toteuttaa uuden kuntajaon mukaisesti. Tällöin siirtyvien alueiden
asukkaat pääsisivät vaikuttamaan 2008 kunnallisvaaleissa uuden kotikaupunkinsa
valtuuston valintaan ja siten myös asuinalueensa kehittämiseen.
Kuntajaon
muutokseen liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja mahdollisiin
muutoksenhakuihin sekä kuntajaon muutoksen käytännön edellyttämiin järjestelyihin
tarvittava aika on huomattava. Siten tavoitteeksi asetetun aikataulun toteutuminen
edellyttää, että kuntajaon muutosta koskeva esitys on lainvoimaisesti ratkaistu
heti alkuvuodesta 2008. Tämä puolestaan edellyttää, että valtioneuvosto
päättäisi kuntajaon muuttamista koskevasta asiasta alkuvuodesta 2007. Muussa
tapauksessa ei ehditä toteuttaa kuntajaon muutoksen käytännön järjestelyjä eikä
kunnallisvaalien 2008 edellyttämiä toimia ajoissa.
Mikäli hanketta ei
onnistuta toteuttamaan yllä olevassa aikataulussa, lykkääntyy kuntajaon
muutoksen voimaantulo vuoden 2010 alkuun. Tämä merkitsisi sitä, että siirtyvien
alueiden asukkaat voisivat osallistua vasta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa
Helsingin kaupunginvaltuuston valintaan. Tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudun
yhdyskuntarakenteen kehittämisen viivästymistä olennaisesti siten, että siitä
olisi haittaa yleiselle edulle. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen, työpaikkojen
lisäämiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin toteutettava lisärakentaminen
viivästyy. Asuntotuotannon ja tonttien tarjonnan riittämättömyys vaikuttaa
haitallisesti asumiskustannusten kehitykseen. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn
ylläpitäminen ja kehittäminen kärsii, ja siitä on haitallisia vaikutuksia myös
koko muulle Suomelle. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen
alueellinen kehittyminen viivästyy.
Valmistelu ja
päätöksenteko
Kuntajaon
muuttaminen on ajallisesti pitkä prosessi ja kuntajaon muutoksella on useita
käytännön vaikutuksia. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan
kalenterivuoden alusta lukien. Päätös kuntajaon muutoksesi on tehtävä ennen
edellisen vuoden kesäkuun loppua (lain 12 § 1 ja 2 mom.). Näin ollen kuntajaon
muuttamista tarkoittavan esityksen tekemisen ajankohdalla on olennainen
merkitys.
Kuntajaon muutoksen
valmistelusta on säädetty kuntajakolain 3 luvussa. Todennäköistä on, että asian
valmistelu jo tavanomaista päätöksentekoa varten valtioneuvoston yleisistuntoon
edellyttää usean kuukauden käsittelyajan. Jo yksin maanmittauskonttorin
lausunto kiinteistönomistuksesta liitettäväksi esitetyllä alueella on verraten
mittava ja aikaa vievä. Tarvitaan myös
maistraatin lausunto asukasmääristä ja kielisuhteista. Lisäksi tulevat alueen
asukkaille varattava huomautuksentekoaika ja asianomaisten kuntien lausunnot
huomautusten johdosta. Valmisteluprosessi vie siten merkittävästi aikaa.
Tämän hetkisten
tietojen perusteella voidaan valmisteluprosessin selvitysvaiheen arvioida kestävän
koko loppuvuoden 2006. Arvioidun valmisteluaikataulun mukaan Helsingin
kaupunginvaltuusto voisi käsitellä lausuntoaan asiasta aikaisintaan 13.12.2006
kokouksessaan. Tämän selvitysvaiheen jälkeinen asian valmistelu valtion
viranomaisessa vie oman aikansa. Todennäköisenä kuitenkin voidaan pitää, että
valtioneuvosto ehtii käsitellä kuntajaon muutosta koskevan asian vielä nykyisen
hallituskauden aikana. Asian käsittelyn aikatauluun vaikuttavat vuoden 2007
eduskuntavaalit (vaalipäivä 18.3.2007).
Mikäli kaupunginvaltuusto
olisi päättänyt esityksen tekemisestä vasta 30.8.2006, esityksen tekemisen
viivästyminen runsaalla kahdella kuukaudella olisi merkinnyt sitä, ettei
kuntajaon muutosta olisi ehditty valmistelemaan nykyisen hallituksen
toimiaikana. Päätöksenteko olisi siirtynyt vaalien jälkeiselle uudelle
hallitukselle. Tämä olisi luonnollisestikin jo käytännön syistä lykännyt entisestään
kuntajaosta päättämistä. Tällainen viivästys valmistelun ajoituksessa olisi
siten ollut täysin ratkaiseva edellä esitetyn valtioneuvoston ja Eduskunnan
toimikauteen liittyvän aikataulun kannalta.
Muutoksenhakujen
käsittely
Kuntajaon muutoksen
voimaantuloon vaikuttavat keskeisesti myös valitukset, jotka kohdistuvat
kuntajaon muuttamista koskevaan päätökseen. Mikäli valtioneuvosto päättää
kuntajaon muuttamisesta, tästä päätöksestä tullaan mitä todennäköisimmin
valittamaan. Kaupungin käsityksen mukaan valitusasian käsittely korkeimmassa
hallinto-oikeudessa kestää lähes vuoden, vaikka asia käsitelläänkin kuntajakolain
35.2 §:n tarkoittamalla tavalla kiireellisenä. Näin ollen, mikäli valtioneuvoston
ratkaisu asiassa ehditään tekemään alkuvuodesta 2007, on mahdollista, että myös
valitukset ehditään käsittelemään siten, että lainvoimainen päätös kuntajaosta
voitaisiin antaa vuoden 2008 alkupuolella. Kuten edellä on todettu, tämä
puolestaan on edellytyksenä sille, että kuntajaon muutoksen käytännön
järjestelyt niin yleisesti kuin myös kunnallisvaalien 2008 osalta voidaan
toteuttaa ajallaan siten, että muutos tulee voimaan viimeistään 1.1.2009.
Kunnallisvaalien
käytännön järjestelyjä on ryhdyttävä toteuttamaan Helsingissä jo noin 9
kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää, joka on 26.10.2008. Äänestysalueita ja
-paikkoja koskevat järjestelyt, kuten myös muut vaalijärjestelyt ovat siinä
määrin mittavat, ettei hanketta voida viedä läpi juurikaan lyhyemmässä ajassa.
Vaalijärjestelyjen asianmukainen hoitaminen edellyttää siten, että päätös
kuntajaon muutoksesta on lainvoimainen alkuvuodesta 2008.
Yhteenveto asian
käsittelemisestä kiireellisenä
Edellä esitetyn
perusteella kaupunki katsoo, että kaupunginvaltuustolla on ollut perusteltu syy
käsitellä asiaa kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa 21.6.2006
kiireellisenä. Päätöksenteon viivästyminen syyskauden ensimmäiseen valtuuston kokoukseen
30.8.2006 olisi merkinnyt kaupungin käsityksen mukaan sitä, että kuntajaon
muutosta ei näissä olosuhteissa olisi ehditty valtion viranomaisissa valmistelemaan
ja päättämään siten, että päätös olisi ehditty tekemään alkuvuodesta 2007,
jolloin myös päätöksestä mitä todennäköisimmin tehtävät valitukset ehditään
käsittelemään siten, että kuntajakoa koskeva päätös on lainvoimainen vuoden
2008 alkupuolella.
Muussa tapauksessa
kuntajaon muutoksen voimaantulo siirtyy yhdellä vuodella. Tästä olisi merkittävää
haittaa pääkaupunkiseudun kehitykselle ja yleiselle edulle sekä kunnallisen
demokratian toteutumiselle täysimääräisenä kunnallisvaaleissa 2008. Näistä
syistä kaupunki katsoo, että asian käsittelemiselle kiireellisenä on ollut
kuntalain 55.2 §:n tarkoittamat perusteet. Valittajan käsitys asiasta on siten
virheellinen ja valitus aiheeton.
3.3
Valtuuston
toimivalta
Valittaja katsoo,
että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, ja esittää seuraavat
väitteet:
Väite 6 Kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa
tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.
(Valittaja XXXX)
Väite 7 Kaupunginvaltuusto on ylittänyt
toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin
lain tarkoittamaan tarkoitukseen. (Valittajat Sipoon kunta ja XXXX)
Väite 8 Kaupunginvaltuusto on ylittänyt
toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä, joita ei ole maakuntatasolla
selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin kaupungin päätettäviin. (Valittaja
XXXX)
3.3.1
Maaraja
Väite 6 Kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa koska Helsingin kaupungilla ei ole ollut maarajaa
tehdessään esitystä Sipoon kunnan osan liittämisestä Helsingin kaupunkiin.
Kaupunki toteaa,
että kuntajakolaissa ei ole säännöstä, joka estäisi nyt kysymyksessä olevan
kaltaisen liitoksen. Kuntajakolain säännökset mahdollistavat esim.
kuntaliitoksen, jossa useita pieniä kuntia yhdistyy yhdeksi kunnaksi, vaikka kaikilla
kunnilla ei olisikaan yhteistä maarajaa kuntajaon muutosta koskevan esityksen
tekemisen ajankohtana.
Helsingin kaupunki
ja siihen liitettäviksi esitetyt alueet Vantaan kaupungista ja Sipoon kunnasta
muodostavat liitoksen jälkeen kuntajakolain 1.2 §:ssä tarkoitetun alueellisesti
eheän ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävän kokonaisuuden. Esitys on
kuntajakolain mukainen. Kaupunginvaltuusto ei siten ole ylittänyt
toimivaltaansa. Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus
aiheeton.
3.3.2
Tarkoitussidonnaisuus
Väite 7 Kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa, koska kaupunki on käyttänyt
esityksenteko-oikeuttaan muuhun kuin lain tarkoittamaan tarkoitukseen.
Puheena olevassa
tapauksessa on kysymys ns. osittaisliitoksesta, jonka vireillepanosta säädetään
kuntajakolain 6.1 §:ssa. Esityksen voi mm. tehdä asianomaisen
kunnan valtuusto. Nyt puheena oleva esitys on tehty siinä tarkoituksessa, että
kuntajakoa muutettaisiin.
Lain 6.2 §:n mukaan
esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on
mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys.
Kaupunki on perustellut esitystään kuntajakolain 1.2 §:n tarkoittaman kuntien
alueellisen eheyden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden edistämisen kannalta.
Tältä osalta kaupunki viittaa valituksenalaiseen päätökseen ja sen perusteluihin.
Valtuuston päätös on tehty kaupunginhallituksen esityksen perusteella ja valtuuston
päätöksen perustelut ilmenevät kaupunginhallituksen esityksestä ja sen perusteluista.
Kuntajakolain 6.2
§:n mukaan valtuuston esityksessä on siis perusteltava kuntajaon muutoksen tarve. Päättävän viranomaisen tehtävänä
on arvioida kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaolo
kuntajakolain 3 ja 5 §:n perusteella.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä sille
kuuluvan toimivallan nojalla ja harkintavaltansa rajoissa. Valittajan käsitys
asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.3.3
Maakuntatason
huomioon ottaminen
Väite 8 Kaupunginvaltuusto
on ylittänyt toimivaltansa, koska se lähtee panemaan täytäntöön päätöksiä,
joita ei ole maakuntatasolla selvitetty ja jotka eivät kuulu yksin Helsingin
kaupungin päätettäviin.
Kuntajakolain 6.1
§:n mukaan esityksen kuntajaon muuttamiseksi voi tehdä asianomaisen kunnan
valtuusto. Helsingin kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu tehdä esitys
kuntajaon muuttamisesta. Valtuuston päätöksen täytäntöönpano puolestaan kuuluu
kaupunginhallitukselle. Nyt puheena olevassa asiassa täytäntöönpano on
tarkoittanut sitä, että kaupunginhallitus on kirjeellään lähettänyt kuntajaon
muutosta koskevan esityksen ministeriöön. Kuntajaon muutosta koskevan päätöksen
tekeminen kuuluu valtion viranomaisille.
Lain 7.3 §:n mukaan
lääninhallituksen on ministeriön määräyksestä hankittava tarpeellinen selvitys.
Kaupunginvaltuuston ei siten ole velvollinen selvittämään esim.
maakuntaliittojen näkemyksiä kuntajaon muuttamisesta. Ministeriö huolehtii
tarpeellisten selvitysten hankkimisesta. Valittajan käsitys asiasta on siten
virheellinen ja valitus aiheeton.
3.4
Päätöksen
lainmukaisuus
Valittaja katsoo,
että päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla muuten
lainvastainen, ja esittää seuraavat väitteet:
Väite 9 Päätös
on lainvastainen, koska se on vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3
momenttia, 6 §:ää, 17 §:ää,
20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia ja 122 §:ää. (osittain valittajat XXXX ym. ja XXXX)
Väite 10 Päätös on lainvastainen, koska se on
vastoin kuntajakolain 3 §:ää, 5 §:ää,
6 §:ää ja 34 §:ää. (osittain valittajat XXXX ym., XXXX
ym., XXXX ja XXXX)
Väite 11 Päätös on lainvastainen, koska se on
vastoin kuntalain 1 §:ää. (Valittaja XXXX)
Väite 12 Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä on
oikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltava kokonaisuutena, siitäkin huolimatta,
että yleiset edellytykset ovat kuntajakolain 3 §:ssä esitetty vaihtoehtoina.
(Valittaja XXXX ym.)
Väite 13 Arvioinnissa on otettava huomioon myös
muutoksen mahdolliset kielteiset vaikutukset 3 §:ssä mainittuihin seikkoihin.
Erityisesti kuntajakolain 5 §:n tilanteessa. (Valittaja XXXX ym.)
Väite 14 Kuntajaon muutoksen tulee edistää
molempien osapuolten intressejä. (Valittaja XXXX ym.)
Väite 15 Välttämättömyys- ja
suhteellisuusvaatimuksen mukaan esitetyn muutoksen on oltava välttämätön
hyväksyttävän tarkoituksen eli 3 §:ssä lueteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.
(Valittaja XXXX ym.)
Väite 16 Lain 6 §:n 3 momentin vaatimuksen täyttää
vain esitys, jossa kuntajaon muuttamisen tarve on perusteltu lain 3 §:n
sääntelemillä yleisillä edellytyksillä ja lain 5 §:n tarkoittamissa tapauksissa
osoitettu perusteiden painavuus. (Valittaja XXXX ym.)
3.4.1
Kuntajaon
muuttaminen ja perustuslaki
Väite 9 Päätös on lainvastainen, koska se on
vastoin perustuslain 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 3 momenttia, 6 §:ää, 17 §:ää, 20 §:ää, 121 §:n 1 ja 2 momenttia ja 122 §:ää.
Perustuslain 1.2 §:ssä säädetään
valtionsäännöstä seuraavasti:
”Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä
perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön
vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”
Perustuslain 2.3 §:ssä säädetään
julkisen vallan käyttämisestä seuraavasti:
”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
Perustuslain 6 §:ssä säädetään
yhdenvertaisuudesta seuraavasti:
”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain
edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää
perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön
liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti
yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään
vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään
yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja
muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin
säädetään.”
Perustuslain 17 §:ssä säädetään
oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin seuraavasti:
”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja
ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää
tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea
tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.
Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön
sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä
romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja
kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa
säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi
tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.”
Perustuslain 20 §:ssä säädetään
vastuusta ympäristöön seuraavasti:
”Vastuu luonnosta ja sen
monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”
Perustuslain 121.1
ja 2 §:ssä säädetään kunnallisesta ja muusta alueellisesta itsehallinnosta
seuraavasti:
”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden
hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä
perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.”
Perustuslain 122 §:ssä säädetään
seuraavasti:
”Hallintoa järjestettäessä tulee
pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen
väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten
perusteiden mukaan.
Kuntajaon perusteista säädetään
lailla.”
Valittajan esille
ottamat perustuslain säännökset liittyvät useaan eri kysymykseen. Nyt
kysymyksessä olevassa valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajaon
muutamista koskevasta esityksestä ja sen oikeudellisesta merkityksestä. Kun
tarkastellaan valittajan esille ottamia perustuslain säännöksistä suhteessa kaupunginvaltuuston
päätökseen, voidaan todeta, seuraavaa:
– Kuntajaon muutos ei koske perustuslain 1.2 §:ssä turvattuja oikeuksia ja vapauksia.
– Kuntajakolaissa on säädetty
perustuslain 2.3 §:n tarkoittamasta julkisen vallan käyttämisestä. Valtuusto on
tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan puitteissa.
– Kaupunginvaltuusto on valituksenalaista päätöstä tehdessään noudattanut lakia perustuslain 2.3 §:n tarkoittamalla tavalla.
– Kuntajaon
muutoksessa ei puututa perustuslain 6 §:ssä turvattuun yhdenvertaisuuteen.
– Kuntajakolain
3.2 §:ssä todetaan, että väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta säädetään
perustuslaissa. Säännös liittyy kuntajaon muutoksesta päättämiseen, ei
esityksen tekemiseen. Lääninhallituksen selvityttää kielisuhteet
maistraateilla.
– Kuntajaon
muutoksella ei vaikuteta perustuslain 20.1 §:n tarkoittamiin arvoihin.
– Kuntajakolain
7 §:ssä on säädetty kuntalaisten kuulemisesta siten, että kuntalaisilla on
mahdollisuus vaikuttaa myös perustuslain 20.2 §:n tarkoittamalla tavalla
päätöksentekoon, sikäli kuin sanotussa lainkohdassa tarkoitetut tulevat
kysymykseen kuntajakoa muutettaessa.
– Perustuslain
121.1 ja 2 § eivät tarjoajan yksittäiselle kunnalle suojaa kuntajaon muutoksia
vastaan. Perusteluina tähän viitataan alla mainittuihin Olavi Rytkölän
esitykseen ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyen kuntajakolakiin.
– Kuntajakolaissa
säädetään perustuslain 122 §:n tarkoittamalla tavalla kuntajaon perusteita.
Kuntajaon muuttamisesta päätetään kuntajakolain mukaan. Valituksenalaisessa
päätöksessä on kysymys vasta esityksen tekemisestä.
Kuntajaon muutoksen ja kunnallisen itsehallinnon välisestä suhteesta on
oikeuskirjallisuudessa todettu seuraavaa: Olavi Rytkölä: Kuntajakolaki,
21.1.1977 kuntajaosta annetun lain selitysteos, 1978: ”Kuntain hallinnon tulee
näet perustua, kuten perustuslaissa käytetty sanonta kuuluu, kansalaisten
itsehallintoon (HM 51 §:n 2 mom.). Kuntajako ei kuitenkaan ole sinänsä mikään
itsetarkoitus, vaan keino tarkoituksenmukaisen yhdyskuntamuodostuksen
aikaansaamiseen pyrkimällä toteuttamaan hallinnossa alueellisen
desentralisaation periaatetta.” (sivu 1)
”Kunnalle kuuluva alueellinen valta ei käsitä myöskään valtaa itse määrätä
oman alueensa rajoista. Lopullinen määrääminen kunnan aluerajoista ja niiden
muuttamisesta menee kunnan oman toimivallan ulkopuolelle.” (sivu 3)
Perustuslakivaliokunta on kuntajakolain hallituksen esityksestä antamassaan
lausunnossa todennut asiasta seuraavaa (Perustuslakivaliokunta 24/1997, s. 2):
”Hallitusmuodon 51 §:n 2 momentin itsehallintosäännöksen ei ole katsottu
tarjoavan yksittäisille kunnille suojaa kuntajaon muutoksia vastaan.”
Yllä olevan
perusteella ja ottaen lisäksi huomion mitä tässä kirjelmässä muuton on todettu
asiasta, voidaan todeta, että kuntajaon muutosta tarkoittavan esityksen
valmistelussa ja päätöksenteossa on noudatettu julkiselle vallalle asetettua
velvoitetta noudattaa tarkoin lakia siten kuin perustuslain 2.3 §:ssä edellytetään.
Siltä osin kuin
valittaja väittää päätöksen olevan vastoin perustuslain 1.2, 6, 17, 20.1, 121.1
ja 2 §:ää voidaan todeta, ettei kuntajaon muuttamista koskevalla esityksellä
puututa lainkohdissa tarkoitettuihin oikeuksiin ja arvoihin. Näin ollen päätös
ei voi olla vastoin tässä mainittuja perustuslain säännöksiä. Valittaja ei
myöskään ole yksilöinyt, millä tavalla esitystä koskeva päätös olisi vastoin sanottuja
säännöksiä.
Perustuslain 20.2
§:ssä säädetystä oikeudesta ja sen toteuttamisesta on osaltaan säädetty
kuntajakolain 7.1 §:ssä. Tähän liittyen on lisäksi
otettava huomioon, mitä edellä tämän kirjelmän kohdassa 3.2.1 on todettu tiedottamisesta.
Päätös ei siten ole vastoin perustuslain 20.2 §:ää.
Perustuslain 122
§:ssä todetaan vain, että kuntajaon perusteita säädetään laissa. Näin ollen
esitys kuntajaon muuttamiseksi ei voi olla vastoin sanottua perustuslain
säännöstä.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja
valitus aiheeton.
3.4.2
Kuntajaon
muuttamista koskevat erityissäännökset
Väite 10 Päätös on lainvastainen, koska se on
vastoin kuntajakolain 3 §:ää, 5 §:ää,
6 §:ää ja 34 §:ää.
Kuntajakolain 3 §:ssä säädetään
kuntajaon muuttamisen yleisistä edellytyksistä seuraavasti:
”Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos
muutos:
1) edistää palvelujen järjestämistä
alueen asukkaille;
2) parantaa alueen asukkaiden
elinolosuhteita;
3) parantaa alueen elinkeinojen
toimintamahdollisuuksia; tai
4) edistää kuntien toimintakykyä ja
toiminnan taloudellisuutta.”
Väestön kielisuhteiden huomioon
ottamisesta on säädetty hallitusmuodossa.
Kuntajakolain 5 §:ssä säädetään
kuntajaon muuttamisen erityisistä edellytyksistä seuraavasti:
”Kuntajaon muutos, joka merkitsee
kunnan alueen supistumista tai laajenemista, mutta ei uuden kunnan perustamista
tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voidaan tehdä:
1) jos minkään asianomaisen kunnan
valtuusto ei vastusta muutosta; tai
2) jos muutos ei vaikuta minkään
kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä
prosentilla laskettuna maapinta-alasta.
Muutoin 1 momentissa tarkoitettu
kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä.”
Kuntajakolain 6 §:ssä säädetään
kuntajaon muuttamisen vireillepanosta seuraavasti:
”Esityksen kuntajaon muuttamiseksi,
joka merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä,
voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto. Muussa tapauksessa esityksen kuntajaon
muuttamisesta voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto tai kunnan jäsen. Esitys
on toimitettava ministeriölle.
Kuntajaon muuttamista koskeva asia voi
tulla vireille myös ministeriön aloitteesta.
Esityksessä tai aloitteessa on
perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan
liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Milloin esitys tai aloite
tarkoittaa kunnan jonkin alueen tai joidenkin alueiden siirtämistä toiseen
kuntaan tai toisiin kuntiin, siinä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava
nämä alueet.
Ministeriö voi heti hylätä esityksen,
jos on ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä.
Esityksen valmistelevasta käsittelystä
huolehtivat ministeriö ja muut viranomaiset niin kuin jäljempänä säädetään.”
Kuntajakolain 34 §:ssä säädetään
liittyen muutoksenhakuun kuntajaon muuttamista koskevasta esityksestä seuraavasti:
”Kunnanvaltuuston päätökseen, jolla
esitetään kuntajakoa muutettavaksi, saa hakea muutosta valittamalla kuntalaissa
säädetyllä tavalla.”
Mitä ensinnäkin
tulee kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin kuntajaon muuttamista
koskeviin yleisiin ja erityisiin edellytyksiin, voidaan todeta, että valituksenalaisessa
päätöksessä on kysymys kuntajaon muuttamista tarkoittavan esityksen
tekemisestä, ei kuntajaon muuttamista koskevasta päätöksestä. Kuten jäljempänä
kohdassa 3.4.5 todetaan, tutkitaan nyt kysymyksessä olevassa valitusasiassa
vain vireillepanon edellytykset, ei kuntajaon muutoksen toteuttamisen
oikeudellisia edellytyksiä. Sanotussa kohdassa mainituin perustein voidaan
todeta, ettei valtuuston päätös voi olla vastoin kuntajakolain 3 ja 5 §:ää.
Kuntajakolain 34
§:ssä säädetään muutoksenhausta. Päätös ei voi olla vastoin muutoksenhakua
koskevaa säännöstä.
Yllä olevan perusteella
voidaan todeta, että valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus
aiheeton.
3.4.3
Kuntajaon
muuttaminen ja kuntalaki
Väite 11 Päätös on lainvastainen, koska se on
vastoin kuntalain 1 §:ää.
Kuntalain 1 §:ssä säädetään
kuntien itsehallinnosta seuraavasti:
”Suomi jakautuu kuntiin, joiden
asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden
valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden
oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään
jäljempänä.
Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.”
Tältä osalta
voidaan todeta, ettei valittaja ole yksilöinyt, miten valituksenalainen päätös
voisi olla vastoin kuntalain 1 §:ää. Mikäli kysymys
on 1.1 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta itsehallinnosta, viitataan siihen, mitä
edellä kohdassa 3.4.1 on todettu kuntajaon muutoksesta ja itsehallinnosta.
Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.4.4
Kuntajaon
muuttamisen edellytykset
Väite 12 Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä on
oikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltava kokonaisuutena, siitäkin huolimatta,
että yleiset edellytykset ovat kuntajakolain 3 §:ssä esitetty vaihtoehtoina.
Väite 13 Arvioinnissa on otettava huomioon myös
muutoksen mahdolliset kielteiset vaikutukset 3 §:ssä mainittuihin seikkoihin.
Erityisesti kuntajakolain 5 §:n tilanteessa.
Väite 14 Kuntajaon muutoksen tulee edistää
molempien osapuolten intressejä.
Väite 15 Välttämättömyys- ja
suhteellisuusvaatimuksen mukaan esitetyn muutoksen on oltava välttämätön
hyväksyttävän tarkoituksen eli 3 §:ssä lueteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.
Nyt puheena
olevassa valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys kuntajakolain 6 §:n
tarkoittaman esityksen tekemisestä kuntajaon muuttamiseksi. Näin ollen
kuntajakolain 3 ja 5 §:ssä tarkoitettujen edellytysten arviointi ei tule kysymykseen.
Tältä osalta viitataan siihen, mitä on lausuttu seuraavassa kohdassa 3.4.5.
Valittajan käsitys asiasta on siten virheellinen ja valitus aiheeton.
3.4.5
Vireillepanon
edellytykset kuntajakolain mukaan
Väite 16 Lain 6 §:n 3 momentin vaatimuksen täyttää
vain esitys, jossa kuntajaon muuttamisen tarve on perusteltu lain 3 §:n
sääntelemillä yleisillä edellytyksillä ja lain 5 §:n tarkoittamissa tapauksissa
osoitettu perusteiden painavuus.
Kuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 135/ 1997, yksityiskohtaiset
perustelut 6 § s. 18) on todettu mm. seuraavaa: ”Pykälässä (6 §) säädettäisiin
kuntajaon muuttamista koskevien esitysten ja aloitteiden teko-oikeuksista sekä
esitysten ja aloitteiden vireillepanon edellytyksistä. ... Pykälän 3 momentissa
säädettäisiin niistä esityksen ja aloitteen perusteluja ja täsmällisyyttä koskevista
vaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta aloite olisi vireillepanokelpoinen.”
Kuntajakolain 6.3
§:n mukaan esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on
mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys.
Pykälän 4 momentin mukaan ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on
ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä. Kuten hallituksen esityksen perusteluista
ilmenee, kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetään esityksen vireillepanokelpoisuudesta,
ei kuntajaon muutoksen oikeudellisista edellytyksistä.
Nyt kysymyksessä
olevassa asiassa ministeriö on toimittanut kaupungin esityksen
lääninhallitukselle lain tarkoittaminen selvitysten hankkimiseksi. Kuntajaon
muutosta koskevan esityksen valmistelu valtion viranomaisessa päätöksentekoa
varten on isotöinen ja aikaa vievä prosessi. Valmistelua ei käynnistetä, ellei
esitys ole vakavasti otettava ja kuntajakolain edellyttämällä tavalla
perusteltu. Kun otetaan huomioon, että asia on jo edennyt vaiheeseen, jossa
hankitaan selvitykset, voidaan tämän katsoa sisältävän sisäasiainministeriön
selvän kannanoton siihen, että kaupungin esitys täyttää kuntajakolain 6.3 §:ssä
säädetyn.
Esityksen
tarkoittaman kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten olemassaoloa eli
kuntajakolain 3 ja 5 §:n tarkoittaminen edellytysten olemassaoloa voidaan
tarkastella vasta sitten, kun esityksen johdosta on hankittu lain 3 luvun
tarkoittamat selvitykset. Tämän vuoksi voidaan perustellusti katsoa, että
hallinto-oikeuden toimivalta valitusasiassa rajoittuu vain esityksen
vireillepanon edellytysten olemassaolon tutkimiseen. Hallinto-oikeudella ei ole
toimivaltaa tutkia kuntajakolain 3 ja 5 §:n edellytysten olemassaoloa koska
lain mukaan asia kuuluu valtioneuvoston tai ministeriön toimivaltaan ja niiden
päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuntajaon muutosta koskeva
päätös ei siten missään vaiheessa tule hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeudella
ei näin ollen olisi toimivaltaa tutkia esitykseen sisältyvien kuntajaon
muutoksen aineellisoikeudellisten perusteiden olemassaoloa. Hallinto-oikeus voi
tutkia vain kuntajakolain 6.3 §:ssä säädetyn eli esityksen vireillepanokelpoisuuden.
Mitä tulee lain 6.3
§:n edellyttämän tarpeen olemassaolon perustelemiseen, viitataan siihen mitä
edellä kohdassa 3.2.4 on todettu päätöksen perusteluista. Lisäksi on todettava,
että liitettäväksi esitetyn alueen rajat on määritelty esityksessä riittävällä
tarkkuudella.
Yllä olevan
perusteella voidaan todeta, että kaupungin esitys täyttää ne vaatimukset, jotka
kuntajakolain 6.3 §:ssä on asetettu esityksen perusteluille ja täsmällisyydelle.
Valittajan käsitys asiasta on virheellinen ja valitus aiheeton.
4
YHTEENVETO Edellä esitetyn perusteella seuraavien valittajien valitukset tulee jättää tutkimatta:
-
XXXX XXXX, Sipoo;
-
Sipoon Puolesta ry.
– För Sibbo r.f. Sipoo;
-
XXXX XXXX, Sipoo;
-
XXXX XXXX, Sipoo;
-
XXXX XXXX, Sipoo; ja
-
XXXX XXXX, Sipoo.
Edellä esitetyn
perusteella seuraavien valittajien valitukset tulee hylätä aiheettomina:
-
Sipoon
kunta (ellei jätetä tutkimatta);
-
XXXX XXXX ja 9 asiakumppania, Helsinki;
-
XXXX XXXX, Helsinki;
-
XXXX XXXX, ja 8 asiakumppania, Helsinki;
-
XXXX XXXX, Helsinki;
-
XXXX XXXX, Helsinki; ja
-
XXXX XXXX, Helsinki
Päätöksen
täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta voidaan todeta, että
päätös on jo pantu täytäntöön eli valtuustoon esitys on toimitettu sisäasiainministeriölle
ja ministeriö on jo käynnistänyt kuntajaon muutosta koskevan päätöksen
valmistelun.
Oikeudenkäyntikuluvaatimukset
tulee hylätä pääasian yhteydessä.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen
oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.
Merkittiin, että Johansson ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Johansson esitti palautusehdotukseen liitteen mukaiset perustelut.
Johanssonin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Johansson ilmoitti palautusehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.
Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 169 2210
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1155 §
4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia
ERON MYÖNTÄMINEN ANNUKKA MICKELSSONILLE MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA
Khs 2005-1012
Esityslistan asia Kj/12
Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus päätti myöntää eron 30.8.2006 lukien Annukka Mickelssonille maakuntavaltuuston jäsenyydestä hänen erottuaan em. ajankohdasta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.
Samalla kaupunginhallitus päätti valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi Hannele Luukkaisen (Kok.).
Kirje nro Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainitulle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
LIITE |
Liite 1 |
1156 §
11.9.2006 pöydälle pantu asia
KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN VANTAALLA 5.10.2006
Khs 2006-1949
Esityslistan asia Kj/13
Kaupunginhallitus päätti nimetä kuusi edustajaa Vantaalla 5.10.2006 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavasti:
Jan Vapaavuori
Otto Lehtipuu
Sirkka Vehviläinen
Rakel Hiltunen
Minerva Krohn
Harry Bogomoloff
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.
Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään otsikon, kappaleiden 2, 3 ja 4 sekä päätösehdotuksen päivämäärän osalta liitteen mukaisesti.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1157 §
KAUPUNGINVALTUUSTON 13.9.2006 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Khs
Esityslistan asia Kj/14
Kaupunginhallitus päätti,
että kaupunginvaltuuston 18.9.2006 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös
että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:
Asia Toimenpide
Kaupunginjohtajan toimiala
1, 2 Ei toimenpidettä.
3 Kaupunginhallitus päätti muuttaa päätöstään 24.1.2005 edustajiensa nimeämisestä lauta- ja johtokuntiin seuraavasti:
Lauta- tai
johtokunta |
Edustaja |
Varaedustaja |
|
|
|
Eläintarhan johtokunta |
Birgitta Dahlberg |
Stefan Johansson |
Rakennuslautakunta |
Stefan Johansson |
Birgitta Dahlberg |
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa asianomaisia hallintokuntia toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jan D. Oker-Blomille ja Stefan Johanssonille.
Pöytäkirjanote eläintarhan johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, Korkeasaaren eläintarhalle, rakennusvalvontavirastolle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo) sekä nimetyille henkilöille.
4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikuntavirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jonna Savolaiselle, Ilpo Haajalle ja Outi Havialle.
Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, liikuntavirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
5 Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, Muu esirakentaminen
1
500 000 euroa (alv. = 0)
käytettäväksi Salmisaaren hiilivarastoalueen täyttötöihin ja
2 430 000 euroa (alv. = 0) käytettäväksi Eiranrannan katu- ja puistoalueiden maaperän kunnostukseen.
Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Jarmo Ahonen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
15, 16 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtavan apulais-
kaupunginjohtajan
toimiala
6, 8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
7 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
9 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
10 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
11 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, rakennusvirastolle ja kaupunginmuseolle.
12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, sosiaalivirastolle ja kaupunginmuseolle.
17–23 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sivistys- ja
henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
13 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Vertti Kiukkaalle ja Jukka Saarestolle.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
24, 25 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Rakennus- ja
ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
14 Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).
26–28 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sosiaali- ja
terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan
toimiala
29 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357
1158 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/15
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja --
satamalautakunta 12.9.2006
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 13.9.2006
tekninen lautakunta 12.9.2006
apulaiskaupunginjohtajat
-
kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtava
-
sivistys- ja
henkilöstötointa johtava
-
rakennus- ja
ympäristötointa johtava
-
sosiaali- ja
terveystointa johtava
hallintokeskus
-
hallintojohtaja
-
hallinto-osaston
päällikkö
-
hallintotoimiston
päällikkö
-
tiedotuspäällikkö
-
kaupunginlakimies
talous- ja suunnittelukeskus
-
rahoitusjohtaja
-
talousarviopäällikkö
-
kehittämispäällikkö
-
sisäisen
tarkastuksen päällikkö
-
tietotekniikkapäällikkö
-
kaupunginkamreeri
-
taloushallintopäällikkö
-
elinkeinojohtaja
-
elinkeinopäällikkö
-
matkailupäällikkö
-
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
1159 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/16
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja
- johtajiston asiat
- virkamatka-asiat
- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat
- valtionapuasiat
- muut asiat
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
1160 §
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN JA KIINTEISTÖ OY VILLANKULMAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2006-1901
Esityslistan asia Kaj/1
Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Rakennusosakeyhtiö Hartela on myynyt 29. kaupunginosan korttelin nro 29162 tontin nro 3 rakennuksineen Kiinteistö Oy Villankulmalle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Villankulmalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liite 1 |
1161 §
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2006-1906
Esityslistan asia Kaj/2
Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 30.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt 17. kaupunginosan korttelin nro 17055 tontin nro 1 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Puura esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liite 1 |
1162 §
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN HELSINGIN KASKISAAREN RANTA OY:N JA HELSINGIN KASKISAAREN PUISTO OY:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2006-1903
Esityslistan asia Kaj/3
Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 3.7.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helsingin Kaskisaaren Ranta Oy ja Helsingin Kaskisaaren Puisto Oy ovat myyneet 31. kaupunginosan korttelin nro 31202 tontin nro 10 rakennuksineen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liite 1 |
1163 §
LASTEN PÄIVÄKOTI INKIVÄÄRIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2006-1546
Esityslistan asia Kaj/4
Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169
2252
1164 §
TALIN PUHDISTAMOALUEEN PURKUTÖIDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2006-1820
Esityslistan asia Kaj/5
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Talin puhdistamoalueen purku-, puhdistus- ja täyttötöiden 29.6.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 1 869 000 euroa (veroton hinta 1 532 000 euroa) hintatasossa 5/2006.
Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistöviraston käyttöön 1 532 000 euron suuruisen määrärahan vuoden 2006 talousarvion kohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169
2252
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1165 §
4.9.2006 ja 11.9.2006 pöydälle pantu asia
HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2006-1649
Esityslistan asia Kaj/6
Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-1649/526 mukaisesti ehdolla, että
- rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita,
- metrovarauksen kohdalle rakennetaan vain luonteeltaan määräaikaisia rakennuksia, metron mahdollinen rakentaminen tulevaisuudessa huomioidaan alueen vuokrasopimuksissa, metron rakentamiselle ei aiheuteta ylivoimaisia esteitä ja Helsingin Satama vastaa hakemuksen mukaisesta logistiikka-alueesta metron rakentamiselle aiheutuvista lisäkustannuksista,
- metron huoltoraide on toteutettavissa sataman rakentamisen yhteydessä ilman logistiikka-alueen järjestelyistä aiheutuvia lisäkustannuksia,
- liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa pyritään siihen, että Kehä I:lle suuntautuva raskas liikenne käyttää Satamatietä Vuotien sijaan,
- logistiikka-alueen toteutussuunnittelussa huomioidaan teknisen huollon järjestäminen ja tulvareitit, ja että
- logistiikka-alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liitteet 1 - 9 |
1166 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/7
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
asuntolautakunta |
12.9.2006 |
rakennuslautakunta |
12.9.2006 |
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja |
11. ja 14.9.2006 |
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169
2252
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
1167 §
11.9.2006 pöydälle pantu asia
LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISHANKKEESTA JA ESITYS OPISKELIJAPAIKKOJEN LISÄÄMISESTÄ
Khs 2006-955
Esityslistan asia Sj/1
Kaupunginhallitus päätti omana lausuntonaan lähettää opetusministeriölle opetuslautakunnan 29.8.2006 esittämän kannanoton ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista koskevasta hankkeesta ilmoituksin pääkaupunkiseudun koulutusryhmän asettamisesta.
Samalla kaupunginhallitus päätti viitaten 16.5. ja 12.9.2005 tekemiinsä esityksiin esittää opetusministeriölle, että kaupungin ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkamäärää lisättäisiin tässä vaiheessa 200 paikalla jo vuoden 2007 alusta lukien.
Kirje nro opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1168 §
11.9.2006 pöydälle pantu asia
HELSINGIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMAN 2006 - 2008 HYVÄKSYMINEN
Khs 2006-1861
Esityslistan asia Sj/2
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446
1169 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Sj/3
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
ammattikorkeakoulu
- rehtori 4. – 12.9.2006
- vararehtori 1. 6.9.2006
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja 14.9.2006
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 14.9.2006
- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 5.9.2006
museonjohtaja 11. ja 13.9.2006
kaupunginorkesterin intendentti 6.9.2006
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 11.9.2006
taidemuseon johtaja 8. – 13.9.2006
tietokeskus
- johtaja 5.9.2006
työterveysjohtaja 11. ja 13.9.2006
Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
1170 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (MYLLYPURO)
Khs 2006-1748
Esityslistan asia Ryj/1
Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskukselle.
Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja ympäristölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1171 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (RUSKEASUO)
Khs 2006-1749
Esityslistan asia Ryj/2
Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskukselle.
Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1172 §
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2006-1746
Esityslistan asia Ryj/3
Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle HKR-Ympäristötuotannon ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa ympäristölupahakemuksen
hyväksymistä ehdolla, että asian käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi seuraavat
näkökohdat:
Viimeistä
kiinteytystyötä varten perustettavan väliaikaisen kentän rakenteet tulisi
suunnitella ja rakentaa niin, ettei pilaantuneiden massojen käsittelystä tai
mahdollisesta välivarastonnista aiheudu alueen pohjamaan pilaantumista. Lisätoiminta-alueen
maaperästä tulisi kentän purkamisen jälkeen tutkia haitta-aineet, joilla
alueella käsitellyt massat olivat pilaantuneet ja alue tulisi kunnostaa
tarvittaessa. Mikäli kenttärakenne jätetään osaksi täyttömäen pohjaa, tulisi
sen puhtaus ja soveltuvuus pohjarakenteeksi selvittää.
Loppusijoitusalueen pintaeristyksen materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentaminen samoin kuin menettely poikkeamistilanteissa tulisi toteuttaa laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelma tulisi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Ulkopuolisten pääsy käsittely-, loppusijoitus- ja vedenkäsittelyalueille tulisi estää aitaamalla em. alueet. Aidat ja tieto pilaantuneen maan tai veden käsittelystä tulisi olla alueella, kunnes käsittelyalueet on purettu tai peitetty, loppusijoitusalueen eristyskerros peitetty ja vedenkäsittelytarve loppunut.
Rakentamisen jälkeen loppusijoitusalueen tilaa ja
rakenteiden kuntoa tulisi seurata säännöllisesti ja riittävän kauan. Suotovesien laatua tulisi seurata vesien tarkkailuohjelman
mukaisesti. Valvonnasta ja tarkkailusta tulisi laatia asianmukaiset raportit, jotka
toimittaisiin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.
Seuranta- ja
tarkkailuraportit sekä ilmoitukset töiden aloittamisesta, keskeytyksistä,
lopettamisesta ja olennaisesta muuttamisesta tulisi toimittaa Helsingin
kaupungin ympäristökeskukselle.
Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liitteet 1 - 3 |
1173 §
LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Khs 2006-1767
Esityslistan asia Ryj/4
Kaupunginhallitus päätti lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Oy Shell Ab Ilmailun ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä Oy Shell Ab Ilmailulle siihen asti, kun lentotoiminta alueella jatkuu.
Kaupunginhallitus toteaa, että polttoainevaraston piha-alueen sade- ja hulevedet tulisi viemäröidä asianmukaisesti erottimien kautta ja viemäri tulisi varustaa onnettomuus- tai häiriötilanteen varalta sulkuventtiilikaivolla. Mikäli polttoainevaraston toimintaa jatketaan nykyisessä laajuudessa, polttoainevaraston yhteydessä tulisi olla nykyistä laajemmat ja lukittavissa olevat varastotilat.
Toiminnasta johtuva mahdollinen maaperän tai muu ympäristön pilaantuminen, jolla voi olla vaikutusta alueen tulevalle käytölle, tulee ottaa huomioon ja tarvittaessa määräyksin ehkäistä. Kemikaalipäästöt sadevesiviemäriin ja maaperään tulee estää.
Toiminnassa tulee lisäksi noudattaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.
Kirje nro Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
LIITE |
Liitteet 1 - 5 |
1174 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Ryj/5
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota pelastuslautakunnan 12.9.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.
Ilmoitus asianomaiselle lautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
1175 §
JÄSENEN NIMEÄMINEN HELSINGIN SOKEAINTALO-SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2007-2009
Khs 2006-1805
Esityslistan asia Stj/1
Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
1176 §
VT LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN NAAPURUSTOYHTEISTYÖ
Khs 2006-1440
Esityslistan asia Stj/2
Kaupunginhallitus päätti
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Rädylle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1177 §
VT LAURA RÄDYN TOIVOMUSPONSI: ASUMISEN PALVELUKETJUJA KEHITETTÄVÄ
Khs 2006-1439
Esityslistan asia Stj/3
Kaupunginhallitus päätti
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Laura Räty) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Räty) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Rädylle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1178 §
VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN HENKILÖSTÖMITOITUS
Khs 2006-1444
Esityslistan asia Stj/4
Kaupunginhallitus päätti
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirpa Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1179 §
VT TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN JALKAUTUMINEN
Khs 2006-1438
Esityslistan asia Stj/5
Kaupunginhallitus päätti
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Terhi Mäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Terhi Mäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITE |
Liitteet 1 - 2 |
1180 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Stj/6
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 12.9.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.
Ilmoitus terveyslautakunnalle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Jan Vapaavuori |
Tiina Teppo |
puheenjohtaja |
pöytäkirjanpitäjä |
Pöytäkirja tarkastettu
Sanna Hellström |
Outi Ojala |
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 26.9.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa
Tiina Teppo
vs. hallintosihteeri
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1 OIKAISUVAATIMUS |
|||
|
|
||
|
Pöytäkirjan
liitteet |
||
|
|
|
|
|
|
Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusoikeus |
||
|
|
|
|
|
|
Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat |
|
|
|
|
|
|
– |
valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 1139 – 1145, 1150 – 1154, 1156 – 1159, 1163, 1166 – 1180 §:t |
|
|
|
|
|
|
– |
poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 1165 § |
|
|
|
|
|
|
– |
kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 1160 – 1162 §:t |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä |
||
|
|
|
|
|
– |
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
kunnan jäsen. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusviranomainen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle. |
||
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusaika |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. |
||
|
Oikaisuvaatimuksen
sisältö |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
muutoksenhakijan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa |
|
|
|
|
|
|
– |
jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
muoto |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
toimittaminen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. |
||
|
|
||
2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA |
|||
|
|
|
|
|
Poikkeamispäätöksen
tekeminen |
||
|
|
|
|
|
Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella |
||
|
|
|
|
|
– |
viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija, |
|
|
|
|
|
|
– |
sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa, |
|
|
|
|
|
|
– |
toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen, |
|
|
|
|
|
|
– |
Uudenmaan ympäristökeskus, sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa. |
|
|
|
|
|
|
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. |
||
|
|
||
|
Etuosto-oikeuden käyttäminen |
|||
|
|
|||
|
Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika |
|||
|
|
|||
|
Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella |
|||
|
|
|||
|
– |
ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä. |
||
|
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. |
|||
|
Yhteiset määräykset muutoksenhausta |
|||
|
|
|||
|
|
Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava |
||
|
|
|
||
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
||
|
|
|
||
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
||
|
|
|
||
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
||
|
|
|
||
|
– |
valittajan nimi ja kotikunta |
||
|
|
|
||
|
– |
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. |
||
|
|
|
||
|
Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä |
|||
|
|
|
||
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä |
||
|
|
|
||
|
– |
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä |
||
|
– |
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. |
||
|
|
|
||
ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING
1 RÄTTELSEYRKANDE |
||||
|
Bilagor till protokollet |
|||
|
|
|
||
|
|
Bilagorna
till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor.
Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av
rättelseyrkande”. |
||
|
|
|
||
|
Rätt att framställa rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
|
Den som är
missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet
får inte sökas genom besvär. Rättelse får
inte yrkas i beslut som gäller: |
||
|
|
|
||
|
– |
beredning
eller verkställighet (91 § i kommunallagen) |
||
|
|
|
||
|
|
1139 – 1145, 1150 – 1154, 1156 – 1159, 1163, 1166 - 1180 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
– |
fattande av
undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen) |
||
|
|
|
||
|
|
1165 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
– |
utnyttjande
av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen) |
||
|
|
|
||
|
|
1160 – 1162 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkande får framställas |
|||
|
|
|
||
|
– |
av den som
ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av
beslutet (part) |
||
|
|
|
||
|
– |
av kommunmedlemmarna. |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandemyndighet |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkande
framställs hos Helsingfors stadsstyrelse. |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkandetid |
||
|
|
||
|
Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från
delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts
fram offentligt. Dagen för
delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den
bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en
annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas
första vardagen därefter. |
||
|
|
||
|
Innehåll i rättelseyrkande
|
||
|
|
|
|
|
I
rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges |
||
|
|
|
|
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
|
|
|
|
|
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
|
|
|
|
|
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
|
|
|
|
|
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
|
|
|
|
|
|
– |
postadress
och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden |
|
|
|
|
|
|
– |
om
ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller
om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och
hemkommun. |
|
|
|
|
|
|
Formen för rättelseyrkande
|
||
|
|
|
|
|
Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också
skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga
företrädaren eller ombudet. Ett
elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras
med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det
inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet. |
||
|
|
|
|
|
Inlämnande av rättelseyrkande
|
||
|
|
|
|
|
Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner
fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens
öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är
tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att
meddelandet kan behandlas. Ett
rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar. |
||
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSE- YRKANDEÄRENDEN |
|||
|
|
|
|
|
Fattande av undantagsbeslut |
||
|
|
|
|
|
|
Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas
genom skriftliga besvär |
|
|
|
– |
av ägaren och
innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område |
|
|
|
|
|
|
– |
av ägaren och
innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat
syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka |
|
|
|
|
|
|
– |
av den på
vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande
verkan |
|
|
|
|
|
|
– |
av den vars
rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar |
|
|
|
|
|
|
– |
av kommunen
och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar |
|
|
|
|
|
|
– |
inom det
geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars
syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller
att annars påverka livsmiljöns kvalitet |
|
|
|
|
|
|
– |
av Nylands
miljöcentral |
|
|
|
|
|
|
– |
av en annan
myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde. |
|
|
|
|
|
|
Besvär anförs
hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520
Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol
inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha
fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag. |
|
|
|
|
|
|
Utnyttjande av förköpsrätt |
||
|
|
|
|
|
|
Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid |
|
|
|
|
|
|
|
Ändring i ett
beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet
får sökas genom skriftliga besvär |
|
|
|
|
|
|
|
– |
av köparen
och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren. |
|
|
|
|
|
|
Besvär anförs
hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520
Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol
inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av
beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen
överlämnats till honom eller hans bud eller företetts
honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis
sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen
har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet
inte sökas genom besvär. |
|
|
|
|
|
|
Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring |
||
|
|
|
|
|
|
Uträkning av
besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då
beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om
sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då
ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen
därefter. Innehåll i besvärsskriften I
besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges |
|
|
|
||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
|
|
|
|
|
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
|
|
|
|
|
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
|
|
|
|
|
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
|
|
|
|
|
|
– |
den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan
tillställas ändringssökanden. |
|
|
|
|
|
|
Besvärsskriften
skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren
eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller
ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också
hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas |
||
|
|
|
|
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks, i original eller kopia |
|
|
|
|
|
|
– |
ett intyg
över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när
besvärstiden har börjat |
|
|
|
|
|
|
– |
de handlingar
som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|