Kokousaika

1106 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Hellström) ja Vehviläisen (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1107 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1108 - 1114 §

Kaupunginvaltuuston 27.9.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1108 §

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1109 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.9.2006 pöydälle pantu asia
Leppäsuon kerrostalotonttien myyminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1110 §

Haagan puisto- ja liikennealueiden (Eliel Saarisen tie välillä Isonnevankuja ja Vihdintien liikenneympyrä) asemakaavan muuttaminen (nro 11526)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1111 §

Kaarelan korttelin nro 33100 sekä puisto-, suojaviher- ym. alueiden (Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki-Hakuninmaa) asemakaavan muuttaminen (nro 11549)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1112 §

Vartiokylän korttelin nro 45054 sekä liikenne- ja katualueiden (Vanhanlinnankulma) asemakaavan muuttaminen (nro 11506)

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Ojala esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1113 §

Vartiokylän tonttien 45083/1 - 4 ja kortteleiden 45084 - 45087 ym. alueiden (Orvokkitien alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11349)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Sosiaali- ja terveystoimi

1114 §

Sosiaalitoimen johtosäännön muuttaminen

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

1115 §

KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKAESITYS ESPANJAAN

Khs 2006-1857

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Espanjaan, Barcelonaan 5. - 7.10.2006 kehittämisprojektin 22@ Barcelona ratkaisuihin perehtymistä varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kiinteistölautakunnan käytettävissä olevista määrärahoista (221/801210).

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelun ostolaskuihin ynnä sen maksuliikenteelle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

1116 §

4.9.2006 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN ANNUKKA MICKELSSONILLE MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

Khs 2005-1012

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

1117 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 5.9.2006

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallinto-osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1118 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1119 §

SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON ESITYSTÄ KUNTAJAON MUUTTAMISESTA HELSINGIN KAUPUNGIN, SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUNGIN KESKEN KOSKEVISTA VALITUKSISTA

Khs 2006-1601

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 169 2210

1120 §

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN JA SEMINAARI VANTAALLA 5.-6.10.2006

Khs 2006-1949

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

1121 §

XXXX JA XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ 26.6.2006, 922 §

Khs 2006-1143

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti kuntalain 91 §:n perusteella jättää XXXX ja XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska kaupunginhallituksen päätöksessä, jota oikaisuvaatimus koskee, on kysymys asian valmistelusta.

Pöytäkirjanote XXXX ja XXXX XXXX:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

1122 §

ESISOPIMUKSEN JA SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VANHANLINNANTIE 3:N KANSSA LIITTYEN VARTIOKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN NRO 11506

Khs 2006-1141

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen esisopimuksen ja sopimuksen aluevaihdosta sekä aikanaan esisopimuksen mukaisen lopullisen vaihtokirjan sekä siihen mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Ojala esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1123 §

SELITYS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA JOKA KOSKEE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 31.5.2006 HYVÄKSYÄ HIETANIEMENKATU 5 B ASUNTOLARAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAA

Khs 2006-401

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen hallintokeskuksen oikeuspalveluiden, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä laatimaan lausuntoon 30.8.2006 perustuvan selityksen As Oy Hietaniemenkatu 12:n ynnä muiden tekemän valituksen johdosta.

SELITYS Helsingin kaupunginhallitus toimittaa Helsingin hallinto-oikeudelle oheiset asiaan liittyvät asiakirjat ja esittää selityksenään seuraavaa:

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat pyytäneet valtuuston päätöksen kumoamista virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja muutoinkin lainvastaisena. Valituksen mukaan asunnottomien palveluskeskusta selvittäneen työryhmän sijoitusvaihtoehtojen vertailussa ei ole noudatettu hallintolain puolueettomuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja asian selvittämisen vaatimuksia. Vertailussa on jätetty kokonaan arvioimatta palvelukeskuksen haittavaikutukset Hietaniemenkatu 5:n lähiympäristöön. Asiassa myöhemmin tehtyä ympäristöselvitystä ei ole laadittu vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa.

Valituksessa on katsottu, että As Oy Hietaniemenkatu 12 ja Asunto Oy Hietaniemenkatu 10 ovat asianosaisia asiassa. Yhtiölle ei ole varattu tilaisuutta lausua asiassa hankesuunnitelmasta tai ympäristöselvityksestä hallintolain mukaisesti. Asiassa on evätty myös muilta valittajilta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus.

Valituksen mukaan kysymyksessä olevan tontin asemakaava mahdollistaa vain asuntolatoiminnot, mutta ei muita rakennukseen tarkoitettuja toimintoja. Valittajat lisäksi katsovat, että päätös sijoittaa palvelukeskus Leppäsuon päiväkodin välittömään läheisyyteen on lasten päivähoidosta annetun lain vastainen, koska päätöksen toteuttaminen luo vaarallisen ja lapsille huonosti soveltuvan kasvuympäristön.

Valittajat ovat lisäksi pyytäneet, että hallinto-oikeus määrää välittömästi päätöksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi siihen saakka, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Lausunto valituksen johdosta

Kaupunginhallitus pyytää jäljempänä mainituin perustein valituksen ja täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen jättämistä tutkimatta tai niiden hylkäämistä. Kaupunginhallitus viittaa asiassa lisäksi valtuuston päätöksessä ja sen esityslistan liitteinä olevissa selvityksissä sekä sosiaalilautakunnan 4.5.2006 ja kiinteistölautakunnan 25.4.2006 antamissa lausunnoissa lausuttuun.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valtuuston päätös on asetettu yleisesti nähtäville 9.6.2006. Valittajat ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 10.7.2006, eli lain mukaisessa määräajassa.

Valittajilla on kunnan jäsenyyden perusteella asiassa valitusoikeus. As Oy Hietaniemenkatu 12:n ja Asunto Oy Hietaniemenkatu 10:n valitusoikeus ei perustu jäljempänä todetuin tavoin asianosaisuuteen asiassa. Päätös ei koske yhtiöiden oikeutta sillä tavalla, että yhtiöillä olisi asiassa asianosaisen asema.

Kaupunginhallitus lisäksi katsoo, että valtuuston päätös asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä koskee kuntalain 91 §:n tarkoittamalla tavalla vain valmistelua, minkä vuoksi päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valitus tulee jättää siten hallinto-oikeudessa tutkimatta.

Hallinnon oikeusperiaatteiden noudattaminen ja asian selvittäminen

Valituksen mukaan asunnottomien palveluskeskuksen sijoittamista selvittäneen työryhmän eri sijoitusvaihtoehtojen vertailussa 31.1.2006, joka kohdistuu Viipurinkatu 20:n ja Kivelän-Hesperian sairaala-alueen tontteihin, ei ole noudatettu hallintolain 6 §:n puolueettomuuden ja tarkoitussidonnaisuuden vaatimuksia eikä lain 31 §:n selvittämisvelvollisuutta. Kohteissa on sovellettu arviointikriteerejä, jotka estäisivät sosiaalihuollon palveluiden sijoittamisen mihin paikkaan tahansa. Myös mainittujen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen asemakaavat mahdollistaisivat palvelukeskuksen sijoittamisen. Työryhmän selvityksessä on jätetty kokonaan arvioimatta Hietaniemenkatu 5:een sijoitettavan palvelukeskuksen haittavaikutukset lähiympäristöön. Selvityksessä ei ole mainittu lähialueella sijaitsevia vanhusten asuintaloa, lasten päiväkotia sekä lukion ja yläasteen kouluja.

Valituksen mukaan palvelukeskusta koskeva ympäristöselvitys on laadittu vasta siinä vaiheessa, kun muut sijoitusvaihtoehdot on jätetty sivuun. Kiinteistöviraston tilakeskus ei ole laatinut selvitystä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa, vaikka kiinteistölautakunta on tätä edellyttänyt.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaaliviraston työryhmä on tehnyt 31.1.2006 ehdotuksen asunnottomien palvelukeskuksen perustamisesta. Työryhmä on selvittänyt eri sijaintivaihtoehtoja ja esittänyt arvionsa kohteista. Selvitystä varten työryhmä on kartoittanut olemassa olevaa rakennuskantaa ja arvioinut useiden eri kohteiden soveltuvuutta myös aikataulu huomioon ottaen palvelukeskustoimintaan. Lisäksi käytettävissä on ollut kaupunkisuunnitteluviraston selvitys tarkoitukseen mahdollisesti sopivista tonteista. Työryhmässä on ollut asiantuntijoina kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston edustajat.

Työryhmän selvityksen pohjalta kaupunginjohtaja on 15.2.2006 kehottanut kiinteistövirastoa yhdessä sosiaaliviraston kanssa selvittämään Hietaniemenkatu 5 sijaitsevan kiinteistön soveltuvuuden kysymyksessä olevaan toimintaan sekä laatimaan hankesuunnitelmaehdotuksen.

Hietaniemenkatu 5:n soveltuvuus toimintaan

Työryhmän selvityksen ja kiinteistön soveltuvuutta koskevan mm. hankesuunnitelmaan 13.4.2006 sisältyvän selvityksen mukaan Hietaniemenkatu 5 b täyttää palvelukeskukselle asetetut tavoitteet ja on eri vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin. Palvelukeskus sijaitsee kaupunkiympäristössä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kampin metro- ja bussiasemalle on matkaa noin 400 metriä, raitiovaunupysäkeille noin 200 metriä. Asiakaskunnan aiheuttama liikenne hajaantuu tasaisesti eri suuntiin ja sulautuu vilkkaaseen kaupunkitoimintaan.

Kiinteistö on myös selvityksistä ilmenevin tavoin mm. kooltaan, muunneltavuudeltaan, palvelukeskukseen tarkoitettujen tilojen sijoittuvuuden sekä aikaisemman käyttönsä johdosta sopiva kysymyksessä olevaan käyttötarkoitukseen. Kiinteistö ei edellytä uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista, joten kohde täyttää myös aikataulullisesti sille asetetut tavoitteet.

Palvelukeskuksen sijoittaminen Hietaniemenkadulle tukee lisäksi Helsingin tavoitetta monipuolisen asumisen ja väestörakenteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, ettei asunnottomien asumispalveluita keskitetä tietyille alueille, vaan ne hajautetaan ympäri Helsinkiä. Lisäksi kaupunkiympäristössä palvelukeskuksen asiakkaat hajaantuvat, eivätkä jää oleskelemaan välittömässä läheisyydessä oleviin puistoihin yms. paikkoihin.

Hietaniemenkatu 5 b:n käyttötarkoitus ei olennaisesti muutu aikaisemmasta käyttötarkoituksesta. Valtuuston päätöksessä on kysymys rakennuksen peruskorjauksesta, jotta se vastaisi nykyajan asuntolalle asetettavia vaatimuksia. Tontti on vuonna 1978 vahvistetussa kaavassa asuntolarakennusten korttelialueella. Kohteessa sijaitsee kaupungin omistama asuntolarakennus. Rakennus on vuonna 1907 rakennettu kellarin ja kaksi kerrosta käsittäväksi miesten asuntolaksi. Myöhemmin vuosina 1949–1950 rakennus on korotettu viisi kerrosta ja ullakon käsittäväksi asuntolarakennukseksi, joka on otettu Marian sairaalan henkilökunnan käyttöön.

Rakennuksen käyttö on muuttunut vähitellen 1970-luvun lopulta lähtien, mutta se on pysynyt kuitenkin koko ajan asuntolakäytössä. Nykyisin talon päävuokralaisina ovat A-klinikka-säätiön nuorisoasema ja Hietalinna-yhteisö, Hiv-säätiön Aids-tukikeskus ja Alvi ry:n kaksi hoitokotia.

Helsingin nuorisoasema on A-klinikkasäätiön yksikkö, joka palvelee ensisijaisesti helsinkiläisiä ja vantaalaisia 14–25-vuotiaita nuoria, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihdekäytöstä tai pelaamisesta. Palvelut on tarkoitettu nuorille, heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Nuorisoasema tarjoaa yksilö-, pari- ja perheterapiaa, kriisiterapiaa, erilaisia ryhmiä ja kursseja.

Hietalinna-yhteisö tarjoaa päihteiden väärinkäyttöön ja riippuvuusongelmiin liittyviä hoito- ja asiantuntijapalveluja. Yhteisö tarjoaa ympärivuorokautista lääkkeetöntä vieroitus- ja kuntoutushoitoa, joka tapahtuu yhteisöllisin menetelmin. Hoito alkaa suljetulla jaksolla. Vieroitusoireita helpotetaan erityishoidoilla. Palveluihin kuuluu myös huumeseulat.

Alvi ry:llä on rakennuksessa kaksi asuntolaa, Alvi-koti miehille ja Elvi-koti naisille, joissa kummassakin on 9 asuntolapaikkaa. Paikat on tarkoitettu pitkäaikaista mielenterveyskuntoutusta vaativille asukkaille. AIDS-tukikeskus tarjoaa HIV-positiivisille henkilöille ja heidän läheisilleen mm vertaistukiryhmiä, voimavarakursseja, päiväkeskustoimintaa ja sosiaaliohjausta, HIV-testausta sekä mahdollisuuden tukea antaviin keskusteluihin.

Kaupungin tiedossa ei ole valituksia kohteen aikaisemmasta toiminnasta.

Kohteen nykyinen käyttö ei eroa kohteen suunnitellusta käytöstä peruskorjauksen jälkeen. Asuntolarakennus on kunnoltaan elinkaarensa lopussa. Rakennuksessa on tehty eri vaiheissa jonkin verran muutostöitä, mutta rakennus on perusteellisen korjauksen tarpeessa.

Valituksessa on viitattu myös esteettömään pääsyyn Hietaniemenkadun pihasta vanhusten palvelutalon pihalle.

Kaupunginhallitus toteaa, että asuntolarakennuksen hankesuunnitelman suunnittelussa sekä hankkeen kustannusarviota laadittaessa on huomioitu rakennuksen peruskorjauksen jälkeen tehtävät piha-alueen muutos- ja kunnostustyöt. Piha-alueelle on suunniteltu tilat saattoliikenteelle, keittiön huollolle sekä rakennuksen sisäänkäynnille.

Piha aidataan sekä reunavyöhykkeet istutetaan. Asiakkaille on järjestetty suojaisalle pihalle omat oleskelutilat. Koko piha-alueella on kameravalvonta.

Viipurinkatu 20, Kivelän-Hesperian sairaala-alue ja Sahaajakatu 20

Kaupunkisuunnitteluvirastolla ja terveyskeskuksella on ollut suunnitelmia Viipurinkadun ja Kivelä-Hesperian alueen tonttien käyttämiselle muuhun tarkoitukseen, minkä vuoksi niitä ei ole katsottu tarkoituksenmukaisiksi palvelukeskuksen sijaintipaikoiksi. Nämä vaihtoehdot olisivat lisäksi edellyttäneet uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista, minkä vuoksi kohteet eivät olisi ehtineet valmiiksi hankkeen edellyttämässä aikataulussa.

Alppipuiston laidalla Viipurinkatu 20:ssä sijaitseva YS-tontti 12456/1 toimii nykyisin Linnanmäen huvipuistoa palvelevana pysäköintialueena eli tilapäisessä käytössä. Tontin käyttötarkoitus YS on aikoinaan merkitty silloin ajankohtaisen hankkeen takia, joka ei ole toteutunut.

Asemakaavan mukaisen Linnanmäen maanalaisen pysäköintilaitoksen valmistuttua tontin tilapäinen käyttö pysäköintialueena ei ole enää tarpeen ja tontin käyttötarkoitus tullaan harkitsemaan uudelleen. Linnanmäen vesitornit tullaan kaavoittamaan uudelleen mahdollisesti hotelli- ja monitoimikäyttöön. Tällöin on harkittava myös tontin käyttö Linnanmäen ja sen uusia toimintoja tukevana toimintana.

Tontin nykyisestä pysäköintikäytöstä on lisäksi tarkoituksenmukaisinta luopua vasta korvaavien paikkojen käyttöönoton yhteydessä. Toistaiseksi alueen pysäköintilaitosta ei ole rakennettu.

Linnanmäki Helsingin ainoana huvipuistona on myös turisteille ja ulkokuntalaisille eräänlainen käyntikortti, jonka sisäänkäynnin yhteyteen ei ole tarkoituksenmukaista sijoitta asunnottomien palvelukeskusta.

Kivelä-Hesperian alueen osalta terveyskeskus on halunnut varata rakennusoikeuden kokonaan omaan käyttöönsä. Terveyskeskus keskittää toimintojaan tilastrategiansa mukaisesti sairaala-alueelleen, jolloin terveyskeskuksen kiinteistörakenne selkiintyy. Sairaala-alueet pyritään säilyttämään terveydenhuollon toiminnan piirissä. Alue sijaitsee lisäksi palvelukeskuksen tarvitsemilta joukkoliikenneyhteyksiltä hieman syrjässä.

Valittajien mukaan näkemys, että Sahaajakatu 2:n tontille ei ole mahdollista sijoittaa suunniteltua palvelukeskusta sen yritystoimintaan käytön vuoksi, on virheellinen. Sahaajakadun voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa miesten yhteisasuntolan.

Sahaajakatu 2 sijaitsee Herttoniemen yritysalueen eteläosassa, jonka yritystoiminnan kehittäminen on kaupunkisuunnittelun painopisteitä. Yksittäisten tonttien varaaminen alueelta muuhun kuin yritystoimintaan tai sitä palveleviin tarkoituksiin ei ole kaupunkisuunnittelun kannalta tarkoituksenmukaista. Kaavoituskäytännössä pyritään oikeuskäytännön ohjaamalla tavalla siihen, että yksittäisen tontin suunniteltu käyttötarkoitus, vaikka se olisi voimassa olevan asemakaavan mukainen, ei saisi poiketa merkittävästi ympäröivän alueen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta (KHO:n ratkaisu 14.1.2005 taltionumero 53, jossa on ollut kysymys asuntolan rakentamista koskevasta poikkeamisasiasta).

Lisäksi voidaan todeta, että Hietaniemenkadun tilat mahdollistavat myös naisille tarkoitetut palvelut ja tilat, joista on ollut tähän asti pulaa.

Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisuus

Kaupunginhallitus toteaa, että asian valmistelussa ja päätöksenteossa on noudatettu edellä todetun mukaisesti hallintolain 6 §:n mukaisia hallinnon oikeusperiaatteita. Viranomaisen toimivaltaa on käytetty yksinomaan lain mukaan hyväksyttävään tarkoitukseen ja viranomaisen toimet ovat puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida valittaa perusteella, joka kuuluu kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Asian selvittäminen

Asiassa on huolehdittu hallintolain 31 §:n mukaisesti asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Asunnottomien ensisuojan ja asuntolan sijoitusvaihtoehtoja on tutkittu eri yhteyksissä 1980-luvulta lähtien, kun toiminta on sijoitettu tilapäisesti Sahaajankadun asuntolaparakkiin. Päätöksentekijöiden tiedossa on ollut valittajien esittämät sijoitusvaihtoehdot. Hietaniemenkatu 5:n osalta on alueen muiden palvelupisteiden, mm. päiväkodin, sijainti ollut päätöksentekijöiden tiedossa hankesuunnitelman liitteeksi laadittujen selvitysten kautta.

Asiassa on kuultu jäljempänä mainituin tavoin lähialueiden asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä vastaanottamalla suullisia ja kirjallisia kannanottoja sekä järjestämällä vuorovaikutteisia tiedotustilaisuuksia. Hankkeen vastustuksen lisäksi on esitetty myös hanketta tukevia kannanottoja, joissa palvelukeskus on toivotettu tervetulleeksi. Ympäristön esittämät näkökannat on otettu asian valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon mm. sosiaalilautakunnan lausunnosta 4.5.2006, ympäristöselvityksestä 9.5.2006 ja valtuuston päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Kiinteistölautakunta on tehnyt 25.4.2006 esityksen Hietanimenkatu 5 b:n peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Päätöksessään lautakunta on päättänyt kehottaa kiinteistöviraston tilakeskusta lisäämään hankesuunnitelmaan selvityksen asunnottomien palvelukeskuksen vaikutuksista ympäristöön vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa. Lautakunta on hyväksynyt tilakeskuksessa laaditun selvityksen 9.5.2006.

Kiinteistölautakunnan edellyttämässä selvityksessä on ollut kyse kiinteistölautakunnan hankepäätöksen yhteydessä tarpeelliseksi harkitsemasta lisäselvityksestä. Selvitys pohjautuu ympäristön kannanottoihin, alueella järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin ja selvitystyöhön. Selvityksen kohdassa ”Lähialueen eri tahojen esittämiä arvioita hankkeen ympäristöriskeistä” on tuotu esiin alueen toimijoiden näkemykset hankkeen ympäristöriskeistä. Hyväksyessään tilakeskuksen laatiman selvityksen kiinteistölautakunta on katsonut sen laaditun asianmukaisesti ja riittävässä määrin vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa.

Lain mukaan menettelyvirheeksi ei katsota sitä, että ympäristöselvitystä ei ole nimenomaisesti laadittu yhteistyössä lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Hallintolaissa ei ole säädetty menettelytavoista selvityksen hankkimiseksi hallintoasiassa eikä laissa ole säännöksiä siitä, missä valmistelun vaiheessa selvitykset on hankittava. Kuten jäljempänä todetaan, hallintolain 34 § ei myöskään tässä tapauksessa edellytä alueen toimijoiden kuulemista asiassa laadituista selvityksistä.

Laissa ei ole myöskään nimenomaisesti edellytetty ympäristövaikutusten selvittämistä ja arviointia kysymyksessä olevaa hankesuunnitelmaa valmisteltaessa ja siitä päätettäessä. Asiassa hankittavan selvityksen tarpeellisuus ja laajuus on viranomaisen harkinnassa. Hankesuunnitelma ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) 4 ja 5 §:ssä tarkoitettu suunnitelma tai ohjelma, johon lain mukaista arviointimenettelyä sovelletaan. Lain 3 §:n mukaan muiden kuin lakisääteistä arviointia vaativien suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, mikäli suunnitelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Kysymyksessä olevalla hankesuunnitelmalla, ei ole SOVA-laissa tarkoitettuja merkittäviä ympäristövaikutuksia. Laissa tarkoitettuja suunnitelmia, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia ovat mm. ympäristö-, energia-, liikennepolitiikkaa ja hallinnon toimintaa koskevat suunnitelmat sekä alueelliset kehittämissuunnitelmat (hallituksen esitys 243/2004).

Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että hankesuunnitelman valmisteluun ja hyväksymiseen sovelletaan SOVA-lain 3 §:n mukaista ympäristövaikutusten selvittämisvelvollisuutta, voidaan todeta, että kaupunki on edellä mainitun mukaisesti lain vaatimalla tavalla riittävästi määrin arvioinut hankkeen ympäristövaikutukset valmistelun kuluessa.

Alueen asukkaiden ja yhteisöjen kuuleminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen

Valittajien mukaan As Oy Hietaniemenkatu 12:lla ja Asunto Oy Hietaniemenkatu 10:llä olisi asiassa asianosaisen asema sillä perusteella, että yhtiöt sijaitsevat suoraan Hietaniemenkatu 5 b:tä vastapäätä. Yhtiöille olisi tullut varata asiassa tilaisuus antaa selityksensä hankesuunnitelmasta ja ympäristöselvityksestä hallintolain 34 §:n mukaisesti. Asiassa on valituksen mukaan evätty myös muilta valittajilta, erityisesti vanhuksilta, kuntalain 27 §:n mukainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus.

Kaupunginhallitus katsoo, että hallintolain 11 §:n mukaan hallinto-asioissa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Yksinomaan asiaan liittyvät tosiasialliset intressit ja huomattavatkin vaikutukset henkilöiden asumiseen ja muihin oloihin eivät riitä tuottamaan asianosaisasemaa, vaan päätöksen vaikutukset asianosaiseen tulee olla oikeudellisia (hallituksen esitys hallintolaiksi HE 72/2002). Pelkkä läheinen sijainti päätöksen kohteena olevaan kiinteistöön nähden ja kohteen mahdolliset häiriöt ympäristölle eivät oikeuskäytännön mukaan muodosta asianosaisasemaa (KHO 63/1996: asunto-osakeyhtiötä ei katsottu asianosaiseksi asiassa, jossa lähellä sijaitsevan ravintolan ulkoilutarjoilualueelle myönnettiin anniskelulupa).

Asianosaisasema arvioidaan tapauskohtaisesti asian oikeudellisten vaikutusten, vaikutusten merkittävyyden ja asian laadun ja luonteen perusteella (HE 72/2002, Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnontakeet 2003 s. 134 ja Matti Niemivuo- Marietta Keravuori: Hallintolaki 2003 s. 148).

Valittajana olevat asunto-osakeyhtiöt eivät ole asiassa asianosaisia, eikä yhtiöille ole tullut siten varata hallintolain 34 §;n mukaisesti erikseen tilaisuutta lausua mainituista selvityksistä. Asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisellä ei ole yhtiöihin ulottuvia välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaikka yhtiöt sijaitsevat kysymyksessä olevaa kohdetta vastapäätä. Yhtiöt eivät ole valituskirjelmässään esittäneet, mitä yhtiöihin ulottuvia oikeudellisesti merkityksellisiä vaikutuksia päätöksellä mahdollisesti on.

Asianosaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös päätöksen luonne. Kysymys on asuntolarakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä, ei esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain tai ympäristölainsäädännön alaan kuuluvan tai siihen verrattavan asian ratkaisusta, jonka vaikutukset ovat usein oikeudellisesti merkittäviä ja laaja-alaisia. Hanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaavaa laadittaessa on kuultu asianosaisia kyseisenä aikana voimassa olleen rakennuslain- ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Asiassa tullaan hakemaan peruskorjaukselle rakennuslupaa erillisessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä, jota koskevat omat naapurien kuulemissäännöksensä.

Mikäli asunto-osakeyhtiöt katsotaan asiassa asianosaisiksi, kaupunginhallitus toteaa, että asianosaisten kuuleminen on järjestetty hallintolain mukaisesti. Tilaisuuden varaaminen yhtiöille lausua erikseen hankesuunnitelmasta ja ympäristöselvityksestä on ollut hallintolain 34 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan ilmeisen tarpeetonta, koska yhtiöt ovat jo kirjelmässään 29.3.2006 ja vuorovaikutustilaisuudessa 3.5.2006 esittäneet näkökantansa asiaan. Hankesuunnitelman hyväksymistä koskevalla päätöksellä ja kuulematta jättämisellä ei ole ollut myöskään edellä mainituin tavoin asian laadun vuoksi oikeudellista vaikutusta yhtiöiden asemaan.

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus on lisäksi järjestetty asiassa kuntalain 27 §:n mukaisesti selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Lasten päiväkoti Leppäsuon vanhemmat ovat toimittaneet kannanottonsa asiassa kaupungille 7.4.2006, Etu-Töölön lukion oppilaskunta 21.3.2006, Etu-Töölön lukion johtokunta 21.3.2006, Etu-Töölön vanhusten palvelutalon asukkaat 31.3.2006, lähiympäristön seitsemän asunto-osakeyhtiötä 29.3.2006, alueen yrittäjät 5.4.2006 sekä Perhonkatu 2:n vanhusten palvelutalon talotoimikunta 12.3.2006.

Sosiaalivirasto on järjestänyt asiassa kaksi kuulemistilaisuutta, toisen päiväkoti Leppäsuon vanhemmille 2.5.2006 ja toisen lähialueen taloyhtiöiden hallitusten, lähiyritysten, koulujen ja kaupunginosayhdistysten edustajille 3.5.2006. Tilaisuuksissa on kerrottu hankkeesta ja esitelty asunnottomien palvelukeskussuunnitelmaa, asuntolan tulevaa toimintatapaa sekä ympäristön huomioon ottamista toiminnassa. Pääpaino on ollut osallistujien näkemyksien ja kannanottojen kuulemisessa. Osallistujat ovat kertoneet mm. peloistaan asiakaskunnan mahdollisesti aiheuttamien häiriöiden suhteen.

Tilaisuuksissa on ollut läsnä kaupungin sosiaalijohtaja, aikuispalvelun vastuualueen johtaja, sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö, asunnottomien sosiaalipalvelun päällikkö ja asuntoasiamies.

Lisäksi sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston edustajat ovat esitelleet hanketta Töölö-seuran vuosikokouksessa 30.3.2006. Kaupungin virastoille on tullut myös useampia yksittäisiä yhteydenottoja, joihin on vastattu. Kaupunki on toimittanut alueen aktiivisille asukkaille näiden pyytämän hanketta koskevan materiaalin.

Sosiaalivirasto on pahoitellut valituksessa viitattua vanhusten palvelutalon kirjeen katoamista. Kirjeeseen on vastattu 4.4.2006. Tiedotustilaisuuksissa on ollut mukana sosiaaliviraston vanhustenhuollon edustus.

Alueen asukkaille ja yhteisöille on hankkeesta tiedotettu mahdollisimman avoimesti. Tätä osoittaa myös se, että naapurikiinteistöt, lähistön koulut ja vanhusten palvelutalon asukkaat ovat jättäneet hanketta koskevat kannanottonsa kaupungille ennen asian käsittelyä. Kannanotot ovat olleet hankesuunnitelman liiteaineistona päätöksentekijöiden nähtävänä. Hanketta on myös käsitelty laajasti eri tiedotusvälineissä.

Hankesuunnitelman asemakaavan mukaisuus

Valituksen mukaan kysymyksessä olevan tontin asemakaava mahdollistaa vain rakennuksen 3.-5. kerroksiin tarkoitetut toiminnot, eli asuntolatoiminnot, mutta ei muita rakennukseen tarkoitettuja toimintoja, kuten ensisuojan ja päiväkeskuksen.

Kaupunginhallitus toteaa, että tonteilla 13/415/3 ja 4 (Hietaniemenkatu 5) on voimassa 7.8.1978 vahvistettu asemakaava nro 7802. Sen mukaan molemmat tontit kuuluvat asuntolarakennusten korttelialueeseen.

Asuntoloihin voi asumistoimintoihin liittyen kuulua ja yleensä kuuluu erilaisia yhteis-, palvelu- ja huoltotiloja, kuten ruokaloita, kokoontumis- ja seurustelutiloja, hygienia- ja pyykinpesutiloja jne. Vaikka asuntolan palvelu- ja huoltotiloja ei ole asemakaavan määräyksissä erikseen lueteltu, ei se tee niistä asemakaavan vastaisia. Sitä, kuka näitä palveluja saa käyttää, ei määritellä asemakaavassa, vaan on asuntolan pitäjän harkinnassa.

Kiinteistö 13/415/3 on ollut asuntolakäytössä vuodesta 1907. Rakennuksessa on alusta alkaen ollut varsinaisten asuinhuoneiden lisäksi runsaasti erilaisia palvelu- ja huoltotiloja, kuten ruokala-, sauna-, pyykinpesu- ja oleskelutiloja. Kiinteistön käyttäjäryhmät ovat vuosien varrella vaihdelleet, rakennuksessa on mm. sijainnut Helsingin kaupungin terveysviraston katkaisuasema ja sen poliklinikka. Kiinteistössä nyt asuntolaa pitävien huumevierotus- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan kuuluu myös poliklinikan ylläpitäminen.

Ensisuoja- ja asuntola-asuminen ovat tilapäistä asumista. Nykyisessä Herttoniemen asuntolassa on juopuneille tarkoitetulla ns. märällä puolella patjat, mutta uuteen ensisuojaan on tarkoitus hankkia sängyt, jolloin ne vastaavat asuinhuoneita.

Kaupunginhallitus lisäksi toteaa, että peruskorjaushankkeen asemakaavan mukaisuus tutkitaan lisäksi erikseen rakennuslupamenettelyssä, eikä sen tutkiminen kuulu tässä vaiheessa hallinto-oikeuden toimivaltaan. Hallinto-oikeuden tulee siten jättää väite toiminnan kaavan vastaisuudesta tutkimatta.

Päiväkodin lasten turvallisuuden huomioon ottaminen

Valituksen mukaan päätös sijoittaa ensisuoja- ja päihderiippuvaisten palvelukeskus Leppäsuon päiväkodin välittömään läheisyyteen on lasten päivähoidosta annetun lain 2 a ja 6 §:n vastainen. Päätöksen toteuttaminen luo vaarallisen ja lapsille huonosti soveltuvan kasvuympäristön. Ensisuojan ja päiväkeskuksen asiakkaat käyttäisivät reittinään Päiväkodin ja leikkipuiston välistä Perhonkadun kävelykatua, jonka katkaisemista koskevan kaavamuutoksen voimaantulo voi kestää pitkään. Kadun sulkeminen ei kuitenkaan estä niitä vaaroja, joita kyseinen toiminta tulisi aiheuttamaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että Lapuankadun varrella olevan palvelukeskuksen sisäänkäynnin ja Leppäsuon päiväkodin sisäänkäynnin välinen etäisyys on noin 90 metriä. Helsingin suuresta päiväkotitiheydestä johtuen ei päiväkodin ja asuntolan läheisyys ole kaupungissa erityisen poikkeuksellinen tilanne. Aikaisemman 7.1.2002 ehdotuksensa jättäneen palvelukeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän sijoitusvaihtoehdossa palvelukeskus olisi ollut samassa pihapiirissä päiväkodin kanssa.

Helsinki on varsin tiheään rakennettu eikä kaupunkiympäristöstä ole helposti löydettävissä tontteja tai rakennuksia, joiden läheisyydessä ei ole tai tule asuntoja tai muita toimintoja.

Valituksessa ei ole esitetty, mitä vaaroja päiväkodissa hoidettavana oleville lapsille asuntolasta ja palvelukeskuksesta oletetaan koituvan.

Päiväkodissa hoidettavana olevat lapset eivät kulje päiväkotiin yksin eivätkä oleskele Perhonkadulla. Päivän aikana lapset ovat hoitajien seurassa joko päiväkodin tiloissa tai aidatulla leikkialueella puistossa. Siirtyminen päiväkotitontilta puistoon tapahtuu valvotusti hoitajien seurassa. Ohikulkijoiden ei voi katsoa muodostavan erityistä vaaraa päiväkodissa hoidettavana oleville lapsille.

Jalankululle osoitettu Perhonkatu johtaa Lapuankadulta Mechelininkadulle, eikä sen kohdalla ole suojatietä Mechelininkadun yli. Suunnitellun asuntolan sisäänkäynti on Hietaniemenkadulta, ja palvelukeskuksen Lapuankadulta. Reitit tärkeimmistä lähestymissuunnista (Arkadiankatu, Runeberginkatu, Hietaniemi, raitiovaunu 8:n pysäkki Mechelininkadulla) eivät mikään johda juuri Perhonkadun kautta. Valitukseen sisältyvä väite Perhonkadusta palvelukeskuksen asiakkaiden pääasiallisena kulkureittinä perustuu valittajan oletukseen.

Kaikki asuntolarakennuksen aiheuttama liikenne sekä sisäänkäynnit voidaan osoittaa edellä todetuin tavoin tontin piha-alueelle, jolloin ympäröivät katualueet pysyvät rauhallisina.

Asiassa on selvitetty turvallisuutta lisääviä vaihtoehtoja ottaen huomioon kuulemistilaisuuksissa esitettyjä kannanottoja. Valittajien viittaamalla Iltasanomien kirjoituksella ei ole ollut merkitystä asiassa.

Palvelukeskuksen hankesuunnitelman kohdassa "Toiminnan kuvaus" sekä ympäristöselvityksessä on selostettu ympäristön turvallisuuden varmistamiseen liittyviä toimintatapoja, jotka voivat jopa parantaa tilannetta nykyiseen verrattuna. Päiväkoti Leppäsuon kiinteistö peruskorjataan vuosina 2008–2009. Siinä yhteydessä kiinteistön turvallisuuteen liittyvät kysymykset voidaan sisällyttää peruskorjaussuunnitelmaan.

Sosiaalivirastolla ja sen yhteystyöjärjestöillä on kokemusta lähiympäristölle koituvien riskien hallitsemisesta myös silloin, kun läheisyydessä on päiväkoti. Naapuruston, Leppäsuon päiväkodin, Etu-Töölön yläasteen ja lukion sekä Etu-Töölön vanhusten asuintalon turvallisuutta tuetaan hankesuunnitelmasta ja ympäristöselvityksestä ilmenevällä ympäristötyön toimintamallilla. Sen keskeisiä elementtejä ovat säännöllinen vuorovaikutus, reaaliaikeinen palautejärjestelmä, jalkautuva työote ja yhteistyö lähipoliisin kanssa.

Toiminnasta ei tule olemaan haittaa päiväkodin lapsille, eikä palvelukeskuksen sijoittaminen Hietaniemenkadulle ole päivähoidosta annettujen säännösten vastaista. Tämän varmistamista tukee edellä todettu mm. ympäristötyön toimintamalli sekä tehtävät rakenteelliset ratkaisut Perhonkadulla. Kaupunginhallitus on esityksessään valtuustolle todennut, että se tulee valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottamaan kaupungin hallintokuntia valmistelemaan kaavamuutoksen Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9 rakennuksen pituiselta matkalta. Asia käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa normaalin menettelyn mukaisesti.

Päätöksen täytäntöönpano

Valittajat ovat vaatineet päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Valittajat ovat viitanneet vaatimuksen tueksi valituksen perusteisiin ja mm. siihen, että täytäntöönpano vaikeuttaisi päätöksen mahdollisesti kumouduttua rakennuksen käyttämistä muuhun tarkoitukseen. Kysymyksessä olevaan toimintaan tarkoitettuja varat voitaisiin käyttää muuhun toimintaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuuston päätös voidaan kuntalain 98 §:n mukaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ottaen huomioon edellä mainittu päätöksen laatu ja se, että päätöksellä ei ole valittajiin ulottuvia oikeudellisia vaikutuksia, täytäntöönpanon kieltämiselle ei ole perusteita.

Yhteenveto Kaupunginhallitus yhteenvetona toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi valtuuston päätös olisi kumottava. Päätöksenteossa on noudatettu hallinnon oikeusperiaatteita ja lain mukaisia menettelysäännöksiä. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voi vedota päätöksen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Hallinto-oikeuden tulee siten jättää valitus ja täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus tutkimatta tai hylätä ne perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten ja pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 20 ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muutetaan kuulumaan:

”Hietaniemenkatu 5:n osalta on alueen muiden palvelupisteiden, mm. päiväkodin, sijainti ollut päätöksentekijöiden tiedossa hankesuunnitelman liitteeksi laadittujen selvitysten kautta.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

1124 §

4.9.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-1649

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1125 §

4.9.2006 pöydälle pantu asia

ESITYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE TULORAJOJEN POISTAMISESTA ARAVA-VUOKRATALOJEN ASUKASVALINTAPERUSTEISTA

Khs 2006-1722

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti tehdä ympäristöministeriölle asuntolautakunnan esityksen pohjalta laaditun, liitteenä 1 olevan luonnoksen mukaisen ehdotuksen tulorajojen poistamiseksi asukkaiden valintaperusteista valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Kirje nro ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote asuntolautakunnalle sekä vuokralaisneuvottelukunnalle.

Merkittiin, että jäsen Ojala teki seuraavan vastaehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättänee, ettei se tee ympäristöministeriölle päätösesityksen mukaista esitystä tulorajojen poistamisesta vaan esittää, että tulorajat säilytetään sekä että niitä nostettaisiin ja tulorajoista päättäminen siirrettäisiin kunnille.”

Ojala esitti vastaehdotukseen seuraavat perustelut:

”Nykyiset aravatulorajat ovat liian ahtaat eli liian alhaiset. Niitä pitää nostaa, koska tavallinen palkansaajaperhe ei ole yleensä oikeutettu pääsemään asumaan aravavuokra-asuntoon. Toisaalta kokonaan vapautuminen tulorajoista asukasvalinnoissa ei tunnu perustellulta, koska Helsingissä on huutava puute aravavuokra-asunnoista ja asuntojen uustuotanto on tarpeeseen nähden liian vähäistä.

Ympäristöministeriön pitäisi siirtää tulorajoista päättäminen Helsingin kaupungille. Kaupunki voisi tällöin päättää alueellisesti ja talokohtaisesta tulorajoista muun muassa segregaation (pistesegregaation) vähentämiseksi. Tällöin esimerkiksi Lauttasaaressa kaupunginosan vähäisen aravavuokra-asuntokannan vuoksi tulorajat voisivat olla nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi idässä korkeammalla tasolla.

Helsinkiä uhkaa työvoimapula, koska täällä asumiskustannukset ovat selvästi muuta pääkaupunkiseutua ja koko muuta maata kalliimmat. Helsinkiin ei saada työvoimaa, ellei heille voida tarjota ”sisääntuloasuntoa”. Tällaisena voisi toimia aravavuokra-asunto, jossa asunnon saannin esteenä ei olisi alhaiset tulorajat eikä myöskään korkea vuokrataso.”

Ojalan ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Ojala ilmoitti vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1126 §

4.9.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2006-1336

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa oikeusministeriölle asuntolautakunnan, kiinteistölautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja asuntotuotantotoimiston lausuntoihin pohjautuvan liitteenä olevan lausunnon.

Kirje nro oikeusministeriölle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, oikeuspalveluille ja asuntotuotantotoimistolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 6

1127 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kiinteistölautakunta

5.9.2006

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

31.8. ja 4.9.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1128 §

LAUSUNNON ANTAMINEN OPETUSMINISTERIÖLLE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISHANKKEESTA

Khs 2006-955

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

1129 §

RESSUN LUKION IB-LINJAN ALOITUSPAIKKOJEN LISÄÄMINEN

Khs 2006-1919

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti esittää opetusministeriölle 15 vuosittaisen lisäaloituspaikan myöntämistä aiemmin hyväksytyn Ressun lukion IB‑linjan laajentamiseksi lukuvuodesta 2007–2008 lukien.

Kirje nro opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

1130 §

HELSINGIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMAN 2006 - 2008 HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-1861

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446

1131 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2006-1486

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti viitaten ammattikorkeakoulun sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen ammattikorkeakoulun vs. rehtorin 16.5.2006 päätösluettelon 2040 §:n kohdalla tekemästä, koulutusjohtajan virkoihin ottamista 1.8.2006 lukien koskevasta päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, ammattikorkeakoulun rehtorille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 3

1132 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta

- ruotsinkielinen jaosto 31.8.2006

ammattikorkeakoulu

- rehtori 30.8.2006

- vararehtori 1. 30.8. – 4.9.2006

- hallintopäällikkö 4.9.2006

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 1. ja 4.9.2006

museonjohtaja 28. ja 31.8. – 7.9.2006

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 16.8. ja 1.9.2006

taidemuseon johtaja 31.8. – 6.9.2006

tietokeskus

- johtaja 5.9.2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1133 §

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE VESILAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2004-1626

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa vesilakityöryhmän mietinnöstä oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:

Työryhmämietinnössä 2006:13 ehdotettuja täydennyksiä ja muutoksia komiteanmietintöön 2004:2 sisältyneisiin vesilakiehdotuksen pykäliin voi pääsääntöisesti pitää lain soveltamista helpottavina ja sitä selkeyttävinä.

Helsingin kaupunki haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraavia kohtiin työryhmän mietinnössä:

Yleiset oikeudet ja rajoitukset

Luonnontilaisia puroja koskeva sääntely lähtee siitä, että luonnontilaiset purot on asianmukaisella tavalla otettava lainsäädännössä huomioon ja varmistettava ettei niiden säilyminen vaarannu. Työryhmä päätyi ehdotukseen, jossa puroja ei sisällytettäisi vesilain luontotyyppisäännökseen eikä 2 luvun 7 §:ään (yleiset velvollisuudet vesivarojen ja vesialueiden käytöstä). Luvanvaraisuutta sen sijaan korostetaan ehdotuksella ottaa asiasta erillinen säännös luvanvaraisia vesitaloushankkeita koskevaan 3 luvun 2 §:n 1 momenttiin. Purot mainittaisiin omana kohtanaan, jottei aiheuteta epäselvyyttä muiden yleisempien luvanvaraisuussäännösten soveltamiseen. Lisäksi rangaistussäännöksiä täsmennettäisiin ja lain perusteluihin on ehdotettu täsmennyksiä ja luonnontilaisten purojen merkityksen ja valvonnan tärkeyden korostamista. Hallituksen esitykseen otettaisiin myös mukaan lausuma, jossa esitetään metsälain, vesilain ja luonnonsuojelulain soveltamisalojen keskinäisen suhteen selvittämistä suojeltujen luontotyyppien osalta.

Esitetty uudistus on varsin vähäinen, eikä todennäköisesti turvaa riittävästi luonnontilaisten purojen säilymistä. Esitetty muutos lähtee siitä, että hankkeelle tarvitaan lupa, jos hanke vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen. Säännös on varsin tulkinnanvarainen ja selkeämpi ratkaisu olisi sisällyttää luonnontilaiset purot vesilain 2 luvun 9 §:ään (Eräiden vesiluontotyyppien suojelu).

Helsingin kaupunki haluaa vielä tuoda tämän luvun osalta esiin myös seuraavia näkökohtia, joita kaupunki esitti jo toimikunnan mietinnöstä antamassaan lausunnossa:

Vesistössä kulkemisen osalta vesilakitoimikunta on perusteluissaan todennut, että kulkemisella tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen, eivätkä esimerkiksi vesihiihtäminen tai jäällä ympyrää ajaminen näin kuuluisi sen piiriin. Vesistössä kulkemisen näin tehty määritelmä on epäonnistunut. Näin määritettynä esimerkiksi jäällä hiihtäminen tai kalastus jäisivät vesistössä kulkemisen ulkopuolelle, vaikka sitä ei olekaan esityksessä tarkoitettu. Kulkemisen määrittelyä tulisikin tarkistaa vastaamaan sitä, mitä on ollut tarkoitus säädellä.

Lakiehdotuksen 2 luvun 5 §, joka koskee oikeutta rakennelman pitämiseen, ei ota huomioon tiheästi asutun kaupungin erityisolosuhteita ja vaatisi näin ollen uutta harkintaa. Uusi laki määrittelisi erityiseen käyttöön otetuiksi alueiksi 1 luvun 3 §:n 1 momentin kohdassa 16 tontin ja rakennuspaikan, puutarhan, varastopaikan, uimarannan, satama-alueen tai muun vastaavaan erityiseen käyttöön otetun maa- tai vesialueen, eli käytännössä Helsingissäkin rannan omistaja tai haltija saisi sijoittaa laiturin, poijun tai paalun toisen omistamalle vesialueelle kaikkialla muualla paitsi uimaranta- tai satama-alueella. Useimmiten tämä vesialueen omistaja on Helsingin kaupunki, mutta kyseeseen saattaa tulla myös osakaskunta tai muu yksityinen omistaja.

On ymmärrettävää, että tämäntapainen oikeus on perusteltu varsinkin maaseudulla, missä on tavallista, että vesialueen omistaa alueen maanomistajista koostuva osakaskunta ja venesatamatoimintaa ei ole organisoitu. Helsingissä on 76 venesatamaa, joista kaupunki omistaa 69 satamaa. Nämä sijaitsevat melko tasaisesti pitkin kaupungin rantoja, joten matka lähimpään venesatamaan ei ole miltään rantakiinteistöltä kohtuuton. Veneilyn harrastusmahdollisuus pystytään siis turvaamaan ilman vesialueen omistajan omistusoikeuden loukkaamista. Nyt voimassa olevasta vesilaista poiketen pykälään ei sisältyisi erillistä korvaussäännöstä, vaan siihen liittyvästä korvausvelvollisuudesta säädettäisiin yleisissä korvaussäännöksissä 13 luvussa, jolloin vesialueen omistajan tulisi korvauksia saadakseen pystyä toteennäyttämään jokin edunmenetys, joksi ei pääsääntöisesti riitä yleiskäyttöön perustuvan vesistössä kulkemisen estyminen tai vaikeutuminen.

Suurimmat haitat aiheutuvat oikeudesta asettaa veneen kiinnityspaalu tai –poiju toisen vesialueelle, sillä paaluun ja varsinkin järeään poijuun voi kiinnittää kuinka suuren huvialuksen tahansa. Laki siis soisi rannan omistukseen tai hallintaan perustuen ilmaiset pysyvät venepaikat toisten vesialueille kaupunkikuvallisista tai virkistyskäyttöön liittyvistä haitoista piittaamatta. Lakiehdotukseen tulisikin tehdä muutos, jossa tätä sijoitusoikeutta ei olisi kaupunkitaajamissa, joissa venesatamille on osoitettu omat alueet maankäytön suunnittelun yhteydessä.

Lakiehdotuksen 2 luvun 6 §, joka koskee oikeutta haitan poistamiseen ja ruoppausmassan sijoittamiseen, ei myöskään ole kovin perusteltu Helsingin oloissa. Pykälän alku kuuluisi: ”Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta haitasta, on oikeus suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen toimenpide vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi jos toimenpide ei 3 luvun 2 §:n nojalla edellytä ympäristölupaviraston lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa”. Oikeuden sisältö on sama kuin nykyisessä vesilaissa. Periaatteessa tämä pykälä antaa kenelle tahansa oikeuden ruopata itselleen uimapaikka tai veneväylä mille tahansa vesialueelle, jossa sitä ei ole erikseen kielletty. Helsingissä on muun muassa esimerkki siitä, miten asunto-osakeyhtiö ruoppautti kaupungin vesialueelle oman veneväylän ja haki sitten ruoppauskustannuksiin vedoten laiturinpito-oikeutta puistoksi kaavoitettuun rantaan.

Luvanvaraiset vesitaloushankkeet

Työryhmämietinnössä ennalleen jätetyn lakiehdotuksen 3 luvun 8 §:ssä annetaan lupaviranomaiselle mahdollisuus myöntää lupa vesitaloushankkeelle vain määräajaksi. Olisi kohtuullista kytkeä luvan määräaikainen voimassaolo vain tilanteisiin, joissa siihen olisi ”erittäin painavia syitä”. Lakiehdotuksessa riittävänä on pidetty ”erityisiä syitä”. Esimerkiksi vedenottoluvan saajalta sitoutuu hankkeeseen yleensä huomattavia pääomia ja uuden korvaavan vedenottopaikan hankkiminen määräajan päätyttyä muodostuisi raskaaksi prosessiksi.

Työryhmä toteaa, että menettelyjä vanhojen lupien tarkistamiseksi, täsmentämiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi olisi tärkeä selventää ja tarpeettomiksi jääneiden lupien rauettamista tulisi helpottaa. Tällaisia vanhoja tarpeettomiksi käyneitä lupia saattavat olla esimerkiksi vanhoja myllyjä ja voimalaitoksia koskevat luvat tai säännöstely- ja kuivatushankeluvat ja uomien perkausluvat. Työryhmä ehdottaa, että lupaviranomainen voisi määrätä vesitaloushankkeelle myönnetyn luvan raukeamaan, jos hanke on menettänyt alkuperäisen merkityksensä tai jos esimerkiksi luvan haltijaa ei tiedetä. Luvan rauettamisperusteet tulisivat väljenemään. Tarpeettomien tai vanhojen lupien rauettaminen tulisi uudistuksen myötä helpottumaan, mitä voidaan pitää hyvänä asiana.

Työryhmä on korvannut komiteanmietinnön lakiehdotuksessa olleen, tarkkailua koskevan 3 luvun 11 §:n sääntelemällä tarkemmin luvan sisällöstä tarkkailun osalta. Helsingin kaupunki pitää kuitenkin edelleen tärkeänä, ettei tarkkailuvelvoitetta määrätä laajemmaksi ja pitkäkestoisemmaksi, kuin mihin hankkeen laajuuden ja sen todennäköisten vaikutusten johdosta on välttämätöntä.

Vedenotto Työryhmämietinnössä on jätetty ennalleen komiteanmietinnön lakiehdotuksen 4 luvun 5 § vedenottotarpeiden yhteensovittamisesta. Mikäli lainkohdan sanamuoto pysytetään ehdotetunlaisena, riskinä on, että etusijajärjestyksessä paikkakunnan ulkopuolista yhdyskunnan vesihuoltoa palvelevan vedenoton edelle menevät paikalliset vedenottotarpeet arvioidaan jatkossa ylimitoitetun suuriksi hankkeen estämisen tarkoituksessa. Tarpeen suuruuden arvioimista pitäisi ohjata tarkemmin laissa tai asetuksessa.

Samoin ennalleen on jätetty komiteanmietinnön lakiehdotuksen 4 luvun 11 § vedenottamon suoja-alueen perustamisesta. Helsingin kaupunki pitää ongelmallisena sitä, että suoja-alueen perustamista voisi ehdotuksen mukaan jatkossa hakea luvanhakijan lisäksi muukin asianosainen, esimerkiksi alueen omistaja. Tätä kautta jollekin toiselle toiminnanharjoittajalle kuuluvat velvoitteet ja kustannukset saattavat siirtyä vedenottajalle sille asetetun suoja-alueen perustamisvelvoitteen kautta.

Selkeyttävä muutos on komiteanmietinnön esitys siitä, että vesilaissa säädettäisiin ehdotuksen 4 luvun 8 §:n mukaisesti jatkossa vain sellaisesta vesijohdon ja laitteiden sijoittamisesta, josta on päätetty vedenottoa koskevassa lupapäätöksessä. Kun vesijohdon ja laitteiden sijoittamiseen muutoin sovellettaisiin jatkossa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään yhteiskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, lait eivät enää olisi tältä osin päällekkäisiä, kuten nyt on tilanne.

Helsingin kaupunki pitäisi tärkeänä säännellä johtojen ja laitteiden sijoittamisoikeuden lisäksi myös niiden säilyttämisestä vahingoittumattomana. Uudessa vesilaissa tulisi siten säilyttää nykyisen lain 10 luvun 11 §:n määräys siitä, että maata ei saa viemärin kohdalla käyttää tavalla, joka vahingoittaisi viemäriä tai vaikeuttaisi sen kunnossapitoa. Säännöksen tulisi luonnollisesti koskea viemärin lisäksi myös vesijohtoa ja muita laitteita.

Korvaukset

vesilakitoimikunta piti mietinnössään vesilain korvaussäännöksiä vaikeaselkoisina, minkä vuoksi sääntelyä pyrittiin selventämään. Korvausjärjestelmän keskeiset periaatteet ja menettelymuodot säilytettiin kuitenkin ennallaan. Oikeusministeriö piti toimikunnan ehdotusta kuitenkin edelleen vaikeaselkoisena ja osoitti vesilakityöryhmän tarkasteltavaksi, olisiko sääntelyä mahdollista vielä selventää. Työryhmä on tehnyt selventäviä ja teknisiä muutoksia toimikunnan mietinnön korvauksia koskeviin pykäliin.

Työryhmän ehdotuksen 13 luvun 2 §:ssä on säilytetty voimassa olevan vesilain 11 luvun 2 §:ään sisältynyt säännös korvausten määräämisestä vesijohdon, viemärin tai muun sellaisen johdon, ojan taikka tässä laissa tarkoitetun laitteen tai rakennelman virheellisestä toiminnasta aiheutuneen edunmenetyksen korvaamisesta (ns. tuottamuksesta riippumaton ankara vastuu). Pykälän mukaan muu kuin omaisuutta välittömästi kohdannut edunmenetys korvataan vain, jos omistaja tai haltija ovat menetelleet tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Edunmenetys on korvattava pykälän mukaan siten kuin luvun 1 §:ssä säädetään. Luvun 1 §:ssä on säädetty mm. luvallisten vahinkojen korvaamisesta. Mainittu 2 §:n säännös on sisältynyt vesilakitoimikunnan ehdotuksessa 1 §:n yhteyteen. Työryhmän ehdotuksen perustelujen mukaan 2 §:n mukaiset edunmenetykset olisi korvattava luvallisten vahinkojen tavoin vesilain säännösten mukaisesti.

Korvattavista 1 §:ssä tarkoitetuista edunmenetyksistä on luvun 6 §:n viittaussäännöksen mukaan edelleen säädetty viimeksi mainitussa pykälässä. Luvun 6 §:ssä on luettelo korvattavista edunmenetyksistä.

Ehdotetut säännökset ovat työryhmän ehdotuksessa muotoutuneet 2 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa korvattavien edunmenetysten osalta vesilakitoimikunnan ehdotusta vaikeaselkoisemmiksi. Lisäksi tuottamuksesta riippumattoman vastuun tilanteissa korvattavia edunmenetyksiä säätelevä ehdotuksen 6 § on vaikeatulkintainen. Pykälän luetteloon on sisällytetty sekaisin sekä välittöminä ja välillisenä pidettäviä edunmenetyksiä. Tulkintaongelmia voi syntyä siitä, mitkä edunmenetykset ovat 2 §:ssä tarkoitettuja omaisuutta välittömästi kohdanneita edunmenetyksiä. Myös voimassa olevan vesilain 11 luvun 2 §:n soveltamiskäytännössä on esiintynyt tulkintavaikeuksia välittömän vahingon määrittelyn osalta.

Laissa tai sen perusteluissa tulisi siten selventää, mitä edunmenetyksiä tarkoitetaan 2 §:ssä mainitulla omaisuutta välittömästi kohdanneella edunmenetyksellä.

Saman luvun 6 §:ssä on määrätty korvattavasta edunmenetyksestä. Pykälän 3 momentin mukaan käyttöoikeudesta suoritettavaa korvausta määrättäessä otetaan huomioon pohjaveden ottomahdollisuuteen perustuva maan lisäarvo. On hyvin vaikeata arvioida lainkohdan sanamuodon perusteella, miten tällainen lisäarvo käytännössä määriteltäisiin ja laskettaisiin. Laissa tai asetuksessa tulisi tarkemmin ohjata lisäarvon laskentatapaa.

Myös luvun 12 §:n 3 momenttia tulisi täsmentää. Työryhmämietinnössä on komiteanmietintöä mukaillen ehdotettu, että vedenottamon tekijä voi korvauksen sijaan antaa korvaukseen oikeutetulle oikeuden saada vedenottamosta vettä ja että korvausvelvollinen vastaa tällöin tarvittavan vesijohdon tekemisestä sekä kunnossapidosta. Viimeksi mainittu vastuu ei Helsingin kaupungin käsityksen mukaan voi ulottua koskemaan koko johtoa, vaan korvaukseen oikeutetun vastuulle olisi jätettävä sen omalle kiinteistölle ulottuva osa johtoa.

Vesilain suhde muuhun lainsäädäntöön

Työryhmä esittää joitakin muutoksia muun muassa ympäristönsuojelulakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Useat tarkistukset liittyvät jätevesien johtamiseen. Ympäristönsuojelulain soveltamisessa on ollut epäselvyyttä siitä, milloin jätevesipäästöille on haettava ympäristölupaa ja milloin sovelletaan ympäristönsuojelulain 103 §:ää. Työryhmä esittää, että ympäristönsuojelulakia tarkistetaan tältä osin erikseen ja samalla tarkistetaan säännösten riittävyys käytännön tilanteissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta ympäristönsuojelulain selventäminen tältä osin on erityisen tärkeää.

Vesilain ja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisaloja on pyritty täsmentämään. Työryhmä on esittänyt muutoksia vesilakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin vesi- ja viemärijohtojen sijoittamista koskien. Työryhmän esitys, että vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen sovelletaan aina maankäyttö- ja rakennuslakia on perusteltua ja kannatettavaa. Poikkeuksena olisi vesilain mukainen vedenottolupa, jonka yhteydessä asiakokonaisuuden kannalta on yksinkertaisempaa myöntää samalla lupa myös vesijohdon ja viemärin asentamiselle. Esitetyt muutokset vesilain 8 §:ään ja maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:ään ovat tarpeellisia.

Kirje nro oikeusministeriölle ja pöytäkirjanote hallintokeskukselle, Helsingin Satamalle, Helsingin Vedelle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 10

1134 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE OHJEESTA TEOLLISUUSMELUN MITTAAMISEKSI

Khs 2006-1677

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti lähettää ympäristöministeriölle ehdotuksesta ohjeeksi teollisuusmelun mittaamisesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää virallisen teollisuusmelun mittausohjeen laatimista tärkeänä.

Koska sääolojen vaihtelu vaikuttaa äänenpainotasoon, kaupunginhallituksen mielestä tulisi selvittää, millä ehdoilla mittauksissa riittäisi säätilamittauksia tekevien laitosten tai yritysten toimittamat säätilatiedot. Lisäksi tulisi selvittää, millainen on siirrettävillä sääasemilla saatavien tietojen mittausepävarmuus verrattuna alan laitosten tai yritysten suorittamiin mittauksiin. Ohjeessa tulisi lisäksi tarkasti määritellä tuulennopeustietojen mittaaminen käytännössä.

Mittauspisteiden sijainti tulisi määritellä tarkasti. Maaston tyypin valintaa tulisi täsmentää tuulen nopeuden ja tarkasteluetäisyyden osalta yksinkertaiseksi. Lisäksi äänenpainetason enimmäistasolle tulisi määritellä ohjearvo.

Kirje nro ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

1135 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

liikepalvelulautakunta 5.9.2006

joukkoliikennelautakunta 7.9.2006

yleisten töiden lautakunta 7.9.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1136 §

LAUSUNTO SISÄASIAINHALLINNON MAKSUPOLITIIKKATYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2006-1737

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon sisäasiainhallinnon maksupolitiikkatyöryhmän muistiosta:

Kustannusten jako

Kaupunginhallitus edellyttää, että maksut määritellään julkisen vallan eri toimijoiden välisen tehtävänjaon mukaisesti. Nykyisiä sisäasiainhallinnon ja kuntien välisiä maksusuhteita ei tule säännöksillä muuttaa kunnille epäedullisempaan suuntaan esimerkiksi virka-avun tapaisissa viranomaistoimenpiteissä.

Päihtyneiden käsittely

Kaupunginhallitus toteaa, että jako päihtyneiden kiinniotosta ja säilössäpidosta henkilön itsensä suojaamiseksi tai huomattavan vaaran tai häiriön aiheuttamisesta yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle on ongelmallinen. Palvelun maksullisuus ja maksuttomuus ratkeaa ensisijaisesti sillä perusteella, mikä on poliisin arvio päihtyneen henkilön käyttäytymisestä. Jako ei kuitenkaan aina tule olemaan yksiselitteinen. Tilanteissa, joissa henkilö toimitetaan kunnan ylläpitämälle selviämisasemalle, kunnan edustaja voi arvioida säilöönoton perustetta ja kustannusten jaon asianmukaisuutta. Sen sijaan tilanteissa, joissa poliisi huolehtii myös säilössäpidosta, ei kunnalla ole tätä mahdollisuutta.

Helsingissä päihtyneiden säilössäpito tapahtuu selviämisasemalla, joka hallinnollisesti kuuluu terveyskeskuksen päivystysyksikköön. Selviämisasema on toiminnallinen osa terveyskeskuksen muuta päivystystoimintaa. Siellä päihtyneiden terveydentilan jatkuvaa seuraamista varten on terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi sosiaalivirasto ylläpitää asunnottomien ensisuojaa, johon voi tulla päihtyneenä ja jossa tehdään tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa.

Poliisiputkassa säilytettävien terveysturvallisuus ei lisäänny kustannusvastuuta valtiolta kunnille siirtämällä, vaan säilytyspaikan palveluja kehittämällä. Päihtyneiden putkakuolemia voidaan parhaiten ehkäistä olosuhteissa, joissa on käytettävissä asianmukaiset terveyspalvelut.

Kaupunginhallitus katsoo, että Helsingin kaupunki kantaa jo nyt riittävässä määrin nykyisillä järjestelyillä sekä toiminnallista että taloudellista vastuuta päihtyneiden säilöönotosta ja hoidosta.

Poliisin antama virka-apu

Kaupunginhallitus vastustaa ehdottomasti työryhmän ehdotusta poliisin antaman virka-avun säätämisestä lähtökohtaisesti maksulliseksi. Maksuttomuus tulee varmistaa tarpeellisin säännöksin.

Kun sosiaalityöntekijä tarvitsee sosiaalihuoltolain 41 §:n mukaisen toimenpiteen toteuttamiseksi virka-apua poliisiviranomaiselta, tulisi virka-avun toimenpiteen luonteen johdosta olla maksutonta. Maksuttomuus voisi sisältyä esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin, jos maksuasetuksella ei maksuttomuutta voida hoitaa.

Lastensuojelun toimeenpanossa tarvittava poliisin virka-apu tulisi olla aina ja kaikissa tilanteissa maksutonta. Lastensuojelulakia ollaan juuri uudistamassa, eikä lakiluonnoksessa ole säännöksiä maksuttomuudesta. Luontevinta olisi tässäkin kohdin säätää maksuttomuus maksuasetuksessa.

Terveyskeskuksen velvollisuutena on mm. mielenterveyslain mukaisesti osana kansanterveystyötä huolehtia tarkkailulähetteen laatimisesta ja sairaalaan toimittamisesta, kun kunnan alueella oleskeleva on tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa. Arviointikäynnin suorittamisessa poliisilta saatava virka-apu on enemmän pääsääntö kuin poikkeus mm. potilaan väkivaltaisuuden vuoksi tai koska potilas ei päästä lääkäriä asuntoonsa.

Mikäli oleskelukunta joutuisi maksamaan poliisin virka-avusta, järjestelmä kohtelisi maamme eri kuntia hyvin eri tavoin. Suurimmassa osassa kunnista em. velvollisuus koskee pelkästään oman kunnan asukkaita. Sen sijaan ne kunnat, joissa oleskelee runsaasti turisteja ja muita vieraspaikkakuntalaisia, joutuisivat maksamaan muille kuin oman kunnan asukkaille tarvittavista poliisin palveluista runsaasti korvauksia. Valtion tulee huolehtia poliisitoimesta koko maassa siten, että kunnat eivät joudu keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

Pelastusopiston varautumiskoulutus

Pelastusopiston varautumiskoulutuksen tulee säilyä kunnille maksuttomana. Varautumisvelvoitteet aiheuttavat kunnille huomattavia kustannuksia ja määrärahoista joudutaan kilpailemaan – eikä aina voitokkaasti - päivittäiseen toimintaan tarvittavien voimavarojen kanssa. Vähäisilläkin kustannusten lisäyksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kunnan varautumistoiminnan asian- ja ajanmukaisuudelle.

Ensimmäinen oleskelulupa

Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna oleskeluluvan hinnan nostamista silloin, kun maksu joudutaan suorittamaan viimesijaisen avustusmuodon eli toimeentulotuen avulla. Tämä koskee henkilöitä, jotka ovat täysin tulottomia tai niin pienituloisia, että he saavat toimeentulotukea.

Kirje nro sisäasiainministeriölle ja pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, terveyskeskukselle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 5

1137 §

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN VASTAUS HELSINGIN ASUNNOTTOMIEN ALKOHOLISTIEN ENSISUOJAA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2006-385

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksen 17.8.2006 Helsingin asunnottomien alkoholistien ensisuojaa koskevassa asiassa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin eduskunnan oikeusasiamiehen kirjeestä sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liite 1

1138 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 5.9.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Otto Lehtipuu	Tiina Teppo
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Rantanen Tuomas

Vehviläinen Sirkka-Liisa

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 19.9.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 1121 ja 1131 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1106-1114, 1116-1120, 1123-1130 ja 1132-1138 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 1121 ja 1131 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				1121 och 1131 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1106-1114, 1116-1120, 1123-1130 och 1132-1138 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

		Anvisning om ansökan

			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

		Ansökan hos marknadsdomstolen

			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

		Ingivande av ansökan

			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			1121 och 1131 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		11.9.2006 kello 16.00 – 17.25

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Lehtipuu, Otto				kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi				(paitsi 1112 ja 1122 §)
	Pajamäki, Osku
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Vihervaara, Anita				varajäsen
	Sarkomaa, Sari				varajäsen
	Koskinen, Kauko				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi 1121-1138 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Åhlgren, Harry				vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 1106-1114 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Teppo, Tiina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Lehtipuu, Otto

Pöytäkirjanpitäjä		Teppo, Tiina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1106-1107,	1108,		1115-1117, 1119-1120,
		Korpinen				1118,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1109-1113,		1121-1127,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		1128-1132,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		1133-1135,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		1114,		1136-1138,