Kokousaika

1038 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Puuran (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1039 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1040 - 1045 §

Kaupunginvaltuuston 13.9.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1040 §

Luettelo vuonna 2005 tehdyistä kiinteistökaupoista

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1041 §

Asuin-, liike- ja toimistotontin myyminen Kiinteistö Oy Mannerheimintie 168:lle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1042 §

Etu-Töölön opintotoimintaa palvelevan tontin 13411/24 vuokrausperusteiden määrääminen ja vuokraaminen osto-optiolla

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1043 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 21.8.2006 pöydälle pantu asia
Vuosaaren tontin 54283/2 (Furumo) asemakaavan muuttaminen (nro 11475)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1044 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

Rakennus- ja ympäristötoimi

1045 §

Eläinsuojelulain 15 §:n mukaisten irrallaan tavattujen ja talteenotettujen eläinten tilapäisen hoidon järjestämistä koskevien korvausten yleiset perusteet

Merkittiin, että kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan esityslistan asiat 3-5 esityslistan viimeisinä asioina siten, että asia 5 käsitellään ennen asioita 3 ja 4.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1046 §

14.8.2006 ja 21.8.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN ILMOITUSLEHDET JA ILMOITTELUA KOSKEVAT OHJEET

Khs 2006-1775

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti valita kuluvan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi eli vuoden 2008 loppuun saakka Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmat suomenkielisiä ilmoituksia koskevat tarjoukset jättäneet Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaiseman Uutislehti 100:n ja Helsingin Sanomat Oy:n julkaiseman Helsingin Sanomat. Kaupungin ruotsinkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi kaupunginhallitus päätti valita samaksi ajaksi tarjouskilpailussa ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättäneen Hufvudstadsbladet Ab:n julkaiseman Hufvudstadsbladetin sekä oikeuttaa hallintokeskuksen tekemään lehti-ilmoittelua koskevat sopimukset kuluvan valtuustokauden loppuun asti.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kumota kaupunginvaltuuston 27.3.1985 (asia 5) ja kaupunginhallituksen 28.2.2000 (259 §) tekemät kaupungin ilmoituslehtiä koskevat päätökset sekä tarpeelliselta osin näiden päätösten perusteella annetut muutkin kaupungin ilmoitusvälineitä ja ilmoittelua koskevat ohjeet.

Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä seuraavat kaupungin julkisia kuulutuksia ja ilmoituksia sekä muuta ilmoittelua koskevat ohjeet, jotka korvaavat otsikon ”Julkiset kuulutukset ja ilmoitukset” alla olevan tekstin kaupunginhallituksen 5.11.2001 (1441 §) antamissa kaupungin viestinnän ohjeissa:

Julkiset kuulutukset ja ilmoitukset sekä kaupungin muu ilmoittelu

Kuntalain mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla.

Kuntalain ja kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää niistä ilmoitusvälineistä, joissa julkaistaan kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset. Tällaisia ilmoituksia ja kuulutuksia ovat kuntalain ohella mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa, vaalilaissa, jätelaissa ym. ilmoitettavat ja kuulutettavat asiat. Myös virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskevat hakuilmoitukset kuuluvat kunnan virallisiin ilmoituksiin.

Helsingin kaupungin viralliset ilmoitukset tulee julkaista kuntalain edellyttämällä tavalla julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja lisäksi kaupungin verkkosivuilla olevilla kaupungin eri hallintokuntien sähköisillä ilmoitustauluilla sekä suomenkielisinä enintään kahdessa merkittävässä määrin suomenkielistä toimituksellista aineistoa sisältävässä ilmoituslehdessä ja ruotsinkielisinä yhdessä merkittävässä määrin ruotsinkielistä toimituksellista aineistoa sisältävässä ilmoituslehdessä, jotka kaupunginhallitus valitsee tarjouskilpailun perusteella aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Virkojen ja työsuhteisten tehtävien hakuilmoitusten osalta vain niiden virkojen hakuilmoitukset, joihin henkilön valitsee jokin kaupungin toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää julkaista sähköisen ilmoitustaulun lisäksi myös kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä.

Kaupungin virallisten ilmoituslehtien tulee olla vähintään kahdesti viikossa ilmestyviä lehtiä. Kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan niissä edellyttäen, että ne ilmestyvät sellaisena päivänä, jolloin kuulutus tai ilmoitus julkaistaan. Hallintokuntien harkinnan mukaan viralliset kuulutukset ja ilmoitukset voidaan tarvittaessa julkaista myös muissa ilmoitusvälineissä, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista oikean kohderyhmän saavuttamiseksi.

Muun kuin virallisen ilmoittelun osalta ilmoitusvälineistä päättävät kaupungin virastot ja laitokset itse kuitenkin niin, että niiden tulee aina

- päättäessään omista ilmoitusvälineistään selvittää riittävän luotettavasti oman asiakaskuntansa tai kohderyhmänsä kannalta mahdollisimman kattavan peiton ja edulliset kontaktihinnat käsittävä mediavalinta;

- käyttää koko kaupungin väestölle suunnatussa ilmoittelussa ensisijaisesti kaupungin virallisia ilmoituslehtiä;

- ottaa omassa ilmoittelussaan huomioon kielilain (423/2003) 32 §:n määräys, jonka mukaan kaksikielisen viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä. Myös muussa viestinnässä, esimerkiksi kaupungin virastojen ja laitosten mainonnassa, on huolehdittava sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön tiedonsaantitarpeista, vaikka viranomaisella ei olekaan velvollisuutta kääntää kaikkea tiedotusaineistoa toiselle kotimaiselle kielelle sellaisenaan.”

Pöytäkirjanote muutoksenhakuohjeineen, esityslista teksteineen ja liitteineen tarjoajille, sekä pöytäkirjanote hankintakeskukselle, hallintokeskukselle ja kaupungin virastoille ja laitoksille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Vehviläinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Vehviläisen tilalle kokoukseen saapui varajäsen Vuorenkoski.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että esityslistan liitteisiin lisätään liitteeksi 6 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden muistio 24.8.2006.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Waronen Eero, tiedotuspäällikkö, puhelin 169 2321

LIITE

Liitteet 1 - 4

1047 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallinto-osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1048 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1049 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N SEKÄ YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-1817

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelin 17051 tontista nro 5 sekä määräalan kiinteistöstä 17-9901-0 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja YIT Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1050 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA TAPANINKYLÄN KATU-, PUISTO- YM. ALUEIDEN (OSA KIRKONKYLÄNTIETÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11272)

Khs 2004-1048

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laatimaan lausuntoon 15.8.2006 perustuvan selityksen XXXX XXXX:n ynnä muiden tekemän valituksen johdosta.

SELITYS Helsingin kaupunginhallitus toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle oheiset asiaan liittyvät asiakirjat ja esittää selityksenään seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja toteaa kaavamuutoksen lainvastaiseksi. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että tuomioistuin määrää valittajille korvauksen valitusprosessin aiheuttamasta työmäärästä ja määrää palautettavaksi valittajille suoritetun oikeudenkäyntimaksun sekä velvoittaa kaupungin suorittamaan korkeimman hallinto-oikeuden perimän oikeudenkäyntimaksun.

Valittajat ovat uudistaneet asiassa hallinto-oikeudelle lausumansa ja muun muassa todenneet, että Kirkonkyläntien kaavamuutoksen aloittamiselle ei ole esitetty perusteita. Kaavamuutos tien avaamisesta yleiselle liikenteelle on vastoin voimassa olevia liikenneverkon ja kaavoituksen suunnitteluperiaatteita ja voimassa olevaa yleiskaavaa. Kaavan muuttamiseen on ryhdytty muun muassa epäonnistuneen asukaskyselyn perusteella. Kaava-alueen rajaus on laajentunut harhauttavasti valmisteluprosessin aikana.

Valittajat ovat katsoneet, että kaavamuutos perustuu puutteelliseen selvitykseen ja vaikutusten arviointiin. Asiassa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämällä tavalla selvitetty ja arvioitu eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eikä esitetty niitä asukaskyselyssä, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa eikä kaavaselostuksessa. Muutoksen haittoja on vähätelty. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi pyytää asiassa lausunnot ympäristöministeriöltä, ympäristökeskukselta sekä poliisilta.

Valituksen mukaan kaava ei täytä MRL 54 §:n mukaisia kaavan sisältövaatimuksia. Liikennehaittojen (melu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen, päästöt, tärinä) seurauksena suuren henkilömäärän elinympäristö heikkenee merkittävästi. Liikennemäärät lisääntyvät Kirkonkyläntiellä huomattavasti. Suunniteltu hidaskatu ei vähennä läpiajon määrää, ja tielle hyväksyttyä läpiajokieltoa on huomattavasti vaikeampi valvoa kuin nykyistä. Hidastetöyssyjen rakentaminen on maaperän pehmeyden vuoksi lähes mahdotonta. Kaavassa ei ole myöskään esitetty toimenpiteitä meluntorjunnalle.

Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet kaupunkia korvaamaan kaavasta aiheutuvat haitat ja kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvon alenemat.

Valittajat ovat hallinto-oikeudelle esittämänsä lisäksi viitanneet hallinto-oikeuden esittelijän oikeuden päätökseen jättämään eriävään mielipiteeseen siitä, että kaavamuutos on meluselvityksen perusteella MRL 54 §:n terveellistä ympäristöä koskevan vaatimuksen vastainen. Valituksessa on lisäksi viitattu muun muassa poliisin 15.6.2006 antamaan selvitykseen läpiajokiellon valvonnasta sekä paikallislehti Vartissa 15.5.2006 olleeseen artikkeliin kaupungin linjausten muuttumisesta hidastetöyssyjen rakentamisessa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu valittajille tiedoksi 18.5.2006. Valitus on saapunut KHO:lle 19.6.2006, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Kaupunginhallitus yhtyy Helsingin hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Kaupunginhallitus pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Kaupunginhallitus viittaa valituksen johdosta kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle 15.6.2005 antamassa lausunnossa lausuttuun sekä hallinto-oikeudelle toimitettuun muuhun selvitykseen ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Kaavamuutoksen perusteet

Kaavamuutos täyttää hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin MRL 51 §:n vaatimukset asemakaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä maankäytön ohjaustarpeen sitä edellyttäessä. Kaavamuutoksen lähtökohdat ja perusteet on esitetty muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa ja ne ilmenevät myös kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle 15.6.2005.

Vaikutusten selvittäminen

Kaavamuutoksen ympäristövaikutusten selvittäminen ilmenee muun muassa hallinto-oikeuden päätöksestä ja kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle. Asiassa tehdyt selvitykset on esitetty muun muassa kaavaselostuksessa. Kaavamuutoksen vaikutuksia liikennemeluun, päästöjen kasvuun ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu suhteessa nykyisen asemakaavan sallimaan tilanteeseen sekä todelliseen nykytilanteeseen.

Kysymyksessä on katu, joka liikennemäärineen edustaa tavanomaista kaupunginosan kokoojakatua. Kaavamuutoksen vaikutuksia on asiassa selvitetty huomattavasti enemmän kuin kokoojakaduilla yleensä. Meluselvitykset on tehty laajuudessa, jota yleensä käytetään pääkatujen ja sitä liikennöidympien teiden osalta.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Asiassa on tarpeellisessa määrin selvitetty kaavamuutoksen ympäristövaikutukset, ja selvitykset on tehty siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan olennaisia vaikutuksia. Asukaskysely ei ole lain mukaan edellytys kaavamuutoksen hyväksymiselle. Asukaskyselyyn liittyvää kaavoitusmenettelyä ei ole myöskään pidettävä virheellisenä. Lisäksi kaavaselostus, mikä ei voi itsessään olla muutoksenhaun perusteena, täyttää lain asettamat vaatimukset.

Vuorovaikutusmenettelystä

Hallinto-oikeus on asianmukaisesti katsonut, että noudatettu vuorovaikutusmenettely täyttää lain vaatimukset. Se, että kaavaa ei ole muutettu osallistumismenettelyn eri vaiheissa ja muistutuksissa esitetyillä tavoilla, ei ole lain tarkoittama menettelyvirhe. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lisäksi lain vaatimusten mukainen. Laki ei edellytä vaikutusten esittämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaan siinä tulee esittää suunnitelma vaikutusten arvioinnista.

Myös Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan vuorovaikutus on tapahtunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ympäristökeskus ei ole myöskään pitänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laissa tarkoitetulla tavalla puutteellisena siten, että lain mukaiseen neuvottelumenettelyyn olisi tullut ryhtyä, vaikka valittajat sitä ympäristökeskukselle esittivät. Lisäksi oikeudellista estettä kaavan valmistelutyön etenemiselle neuvotteluesityksen käsittelyn aikana ei lain mukaan ole ollut.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti voidaan todeta, että lausuntojen pyytäminen ympäristöministeriöltä ja ympäristökeskukselta on asiassa ilmeisen tarpeetonta. Ympäristökeskuksella on ollut lain suomat mahdollisuudet vaikuttaa asian käsittelyyn ja lisäksi käyttää muutoksenhakukeinoja, kuten oikaisukehotusta tai valitusmahdollisuutta kaavan hyväksymisen jälkeen, mutta se ei ole pitänyt niitä asiassa tarpeellisina.

Lisäksi kaava-alueen rajauksen laajentaminen vuorovaikutuksen aikana esitettyjen mielipiteiden johdosta ja rajauksen eroavuus verrattuna nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen ei ole ollut lain vastaista. Lain mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville vain silloin, kun varsinaista kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu nähtävillä olon jälkeen.

Kaavan sisältövaatimusten toteutuminen ja yleiskaavan huomioon ottaminen

Liikenne Kuten hallinto-oikeus on todennut ja muun muassa kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle ilmenee, Kirkonkyläntietä käyttävän pitempimatkaisten liikenteen määrän voidaan arvioida olevan suhteellisen pieni ottaen huomioon muun muassa kaavamuutoksen ja suunnitelmien mukaiset hidaskatuun liittyvät toimenpiteet, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä pitempimatkaisten läpiajokielto ja pääkatujen mukaisen ajoyhteyden sujuvuus. Lisäksi Kirkonkyläntien kautta Tapaninvainion alueelle suuntautuvan liikenteen määrä lisääntyy katuosuuden Tapaninkylän puoleisesta päästä, mutta vähenee Tapaninvainiontien puoleisesta päästä. Asemakaavamuutos ei siten merkittävässä määrin lisää Kirkonkyläntien liikennettä.

Valituksessa on viitattu myös muun muassa komisario Kirsi Kanthin valittajille 15.6.2006 antamaan selvitykseen läpiajokiellon toimivuudesta ja valittajien suorittamaan liikennelaskentaan 30.5.2005. Valittajien mukaan poliisin selvityksestä voidaan muun muassa todeta, että läpiajokiellon valvonta on systematisoimatonta, vain päiväaikaista, satunnaista ja tehotonta.

Kaupunginhallitus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee jättää poliisin selvitys, valittajien liikennelaskenta ja valittajan niihin perustuvat väitteet kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaisesti tutkimatta, koska selvitykset väitteineen on esitetty vasta valitusajan hallinto-oikeudelle päättymisen jälkeen.

Lisäksi poliisin selvitys on yksittäisen komisarion laatima sähköpostivastaus, mistä ei ilmene, mitä tietoja kaavamuutoksesta poliisilla on ollut käytössä selvitystä antaessaan. Poliisin selvityksessä ei ole otettu kantaa muun muassa hidastekadun mukaisten toimenpiteiden vaikutukseen läpiajoliikenteen rikkomiseen.

Arvioinnin perustaksi tulee voida ottaa hallinto-oikeuden toteamin tavoin se, että autoilijat pääsääntöisesti noudattavat tieliikennelainsäädäntöä, kuten läpiajokieltoa ja nopeusrajoitusta, ja poliisit suorittavat lain mukaista valvontatehtäväänsä. Poliisin selvityksessä on lisäksi todettu, että kaavamuutoksen kaltaista ratkaisua voidaan käytännössä valvoa poliisin yhteisvalvonnassa. Poliisiviranomaisen kanssa tehdään lisäksi yleisesti yhteistyötä, kun haetaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja puheena olevissa ongelmissa.

Kuten hallinto-oikeus on asianmukaisesti todennut, lausunnon pyytäminen poliisiviranomaiselta on asiassa ilmeisen tarpeetonta.

Valittajien esittämä määrä ajokiellon rikkojista perustuu valittajien itsensä suorittamaan laskentaan yhden päivän aikana. Lisäksi valittajat eivät ole esittäneet selvitystä väittämästään liikenteen lisääntymisestä kaavamuutosprosessin aikana.

Valittajat ovat lisäksi väittäneet, että hallinto-oikeus ei ole käsitellyt lainkaan kaavamuutoksen vaikutuksia Karhusuontien liikenteeseen. Kaupunginhallitus toteaa, että myös Karhusuontie on kokoojakatu. Tie ei ole houkutteleva vaihtoehto ulkopuoliselle liikenteelle. Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta kaava-alueen ulkopuolisen lähimmän katuverkon liikennemääriin.

Valittajat ovat edelleen katsoneet, että liikennevalvonnan keinot ovat viime vuosien aikana lisääntyneet ja vaatineet, että kaupunki toimittaa ajanmukaisen virallisen ajantasaisen lausunnon telemaattisen keinojen käyttömahdollisuuksista ja kustannuksista. Valittajat ovat viitanneet kaupunkisuunnitteluviraston liikennetelematiikan asiantuntijalta saamiinsa vastauksiin.

Kaupunginhallitus viittaa hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja toteaa, että kaupungin lausunnon esittäminen asiassa on tarpeetonta ja vaatimus lausunnosta tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta. Uudenaikaisten telemaattisten ratkaisujen kokeilun ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi kysymyksessä olevassa kohteessa eikä ajankohtaiseksi vielä tässä vaiheessa.

Melu Valituksessa on viitattu hallinto-oikeuden esittelijän oikeuden päätökseen jättämään eriävään mielipiteeseen siitä, että meluselvityksen perusteella ei voida arvioida MRL 54 §:n terveellistä ympäristöä koskevan vaatimuksen täyttymistä. Esittelijän mukaan liikenteen melutaso ylittää osalla kadun varren tonttien piha-alueita säädetyn ohjearvon.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen ja meluntorjuntalain (382/1984) mukaan valtioneuvoston mainitussa päätöksessä antama ohje melutasosta on yleinen ohje, ei määräys. Lisäksi tilanteessa, jossa läpiajo sallitaan, Kirkonkyläntien liikenteen päiväajan ekvivalenttimelutaso nousee asemakaavaselostukseen liitetyn melulaskelman mukaan jossain määrin nykytilanteesta, mutta siinäkin tilanteessa se jää lähimmilläkin asuintonttien oleskelupiha-alueilla pääosin alle ohjearvon 55 dB(A):n. Kadun rakentaminen hidaskaduksi ja läpiajokielto tulevat johtamaan kaavamuutoksen perustaksi tehtyä selvitystä vähäisempiin meluarvoihin, jolloin melun määrä ei tule poikkeamaan merkittävästi nykytilanteesta. Kaavamuutokseen sisältyvien meluselvitysten perusteella on katsottu, että lain terveellistä elinympäristöä koskeva vaatimus täyttyy, eikä kaavaan ole tarpeen merkitä erityisiä melusuojaustoimenpiteitä.

Asiassa ei ole selvitetty eriävässä mielipiteessä viitatulla tavalla liikennemerkein järjestettävän läpiajokiellon liikennemääriä. On kuitenkin selvää, että läpiajoliikenteen kieltäminen tulee vähentämään liikennemääriä arvioista, jotka on tehty ilman kieltoa.

Hidaskatuun liittyvien toimenpiteiden, läpiajokiellon ja pääkatujen mukaisen ajoyhteyden sujuvuuden johdosta läpiajokieltoa rikkovan pitempimatkaisten liikenteen määrä jää edellä mainituin tavoin vähäiseksi.

Kaavamuutos täyttää siten vaatimuksen terveellisestä elinympäristöstä, eikä sillä aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Laki ei edellytä esitetyn perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden osoittamista asemakaavalla. Mahdolliset meluntorjuntatoimenpiteet ja -rakenteet suunnitellaan tarvittavilta osin lain mukaisen katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Asemakaava ei aseta meluntorjuntatoimenpiteille oikeudellista estettä.

Hallinto-oikeus on esitetystä eriävästä mielipiteestä poiketen siten oikein katsonut, että hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavamuutoksen tarkoituksenmukaisuutta eikä ympäristövaikutukset huomioon ottaen selvittää sitä, onko kaavamuutoksessa tullut määrätä melusuojaustoimenpiteistä.

Valituksessa on viitattu myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon melutorjuntatoimenpiteistä sekä muun muassa Vantaan selvityksiin muun muassa Vantaanjoen laakson säilyttämisestä tärkeänä ns. hiljaisena äänimaisemana.

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristölautakunnan lausunnossa 15.6.2004 on otettu kantaa katuosuuden avaamiseen yleiselle liikenteelle ja se on annettu ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä 16.12.2004, jolla on hyväksytty kyseiselle katuosuudelle yleistä läpiajoa koskeva kielto.

Valittajien perusteet Vantaan meluselvityksiin liittyen tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyinä tutkimatta.

Tärinä Valituksessa on vedottu paikallislehti Vartissa 15.5.2006 olleeseen artikkeliin. Valittajien mukaan kaupungin asiantuntijat ovat myöhemmin myöntäneet, ettei kaupunki rakenna hidasteita savikoille rakennuksia vaurioittavan tärinävaaran takia. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että kaupunki antaa selvityksen käytännöstään hidasteiden rakentamisessa ja niiden käyttökelpoisuudesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikenteen aiheuttamat tärinähaitat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet sekä hidastetöyssyjen rakentamistapa harkitaan ja ratkaistaan katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Hidasteiden suunnittelussa otetaan huomioon maaperäolosuhteet, eikä niitä rakenneta paikkoihin, joissa tärinähaittojen lisääntyminen on suuressa määrin ilmeistä.

Tärinähaitta aiheutuu raskaasta liikenteestä. Tämän tyyppisellä kadulla raskas liikenne on pääasiassa linja-autoliikennettä. Merkittävää muutosta nykytilanteeseen ei ole siten odotettavissa. Tärinän vähäisestä lisääntymisestä tässä tapauksessa ei myöskään aiheudu haittaa terveydelle eikä rakennuksille. Tärinäselvitysten tekeminen on yleensä tarpeen, kun on kysymys huomattavasti suuremmista liikennemääristä ja alueen rakentamisolosuhteet ovat hyvin vaativat tärinän suhteen. Lisäksi valittajien väite kaupungin linjausten muuttumisessa hidasteiden rakentamisessa tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta. Kaupungilla ei ole yleistä linjausta hidasteiden rakentamisessa. Savikkoalueilla on alettu suhtautumaan varovaisesti niiden rakentamiseen. Muita hidastetyyppejä on olemassa ja niitä on mahdollista ottaa käyttöön tällaisilla alueilla.

Sisältövaatimusten toteutuminen ja yleiskaavan mukaisuus

Kirkonkyläntie ei muutu kaavamuutoksen johdosta luonteeltaan pääkaduksi, vaan se toimii edelleen asuinalueen kokoojakatuna. Yleiskaava on siten otettu lain mukaisesti ohjeena huomioon asemakaavamuutosta laadittaessa.

Kaavamuutoksen ja sen mukaisen liikennejärjestelyn vaikutukset elinympäristöön tulevat olemaan edellä todetun mukaisesti vähäiset. Arvioitu liikennemäärä ei poikkea vastaavien kaupunginosan sisäistä liikennettä välittävien kokoojakatujen liikennemääristä Helsingin alueella. Kokonaisuutena asiassa ei ole kyse merkittävästä muutoksesta asuinalueella. Kaava täyttää siten lain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset.

Korvausvaatimus ja oikeudenkäyntikulut

Asiassa tulee hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti jättää valittajien korvausvaatimus tutkimatta. Asiassa ei ole myöskään hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin perusteita valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle. Lisäksi tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 5 §:n mukaan muutoksenhakuasiassa perittävän oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollinen on muutoksenhakija, ei kaupunki.

Yhteenveto Edellä esitettyyn viitaten kaupunginhallitus katsoo kokoavasti, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutuksen arviointiin sekä täyttää lain sisältö-, menettely- ja muut vaatimukset.

Tämän perusteella osa vaatimuksista tulee edellä aiemmin esitetyin perustein jättää tutkimatta vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyinä ja muilta osin valitus ja vaatimukset korvauksista tulee hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

1051 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	22.8.2006
kaupunkisuunnittelulautakunta	17.8.2006
kiinteistölautakunta	22.8.2006
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	21. ja 23.8.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1052 §

UUDEN JÄSENEN NIMITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUKSEEN

Khs 2003-2255

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

myöntää Kristiina Kimmolalle vapautuksen Helsingin ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenen tehtävästä ja

nimittää uudeksi jäseneksi mainittuun hallitukseen vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudeksi muun johdon edustajana koulutusjohtaja Elina Erikssonin.

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoululle, mainituille henkilöille, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

1053 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta 22.8.2006

kulttuuri- ja kirjastolautakunta 23.8.2006

liikuntalautakunta 22.8.2006

taidemuseon johtokunta 22.8.2006

ammattikorkeakoulu

- hallintopäällikkö 18.4.2006

eläintarhan johtaja 21. ja 23.8.2006

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 16. ja 21.8.2006

museonjohtaja 18.-23.8.2006

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 22.8.2006

taidemuseon johtaja 21.-22.8.2006

tietokeskus

- johtaja 21.8.2006

työterveysjohtaja 18.8.2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1054 §

VALTUUTETTU MIKA EBELINGIN TOIVOMUSPONSI: METRONKULJETTAJIEN UUDELLEENKOULUTUSOHJELMA

Khs 2006-1325

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Mika Ebeling) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mika Ebelingille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

1055 §

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: KÄYTTÄJIEN TURVALLISUUS METROSSA

Khs 2006-1324

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.5.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

1056 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAN LAATIMISEN TYÖOHJELMASTA JA AIKATAULUSTA

Khs 2006-1582

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelmasta ja aikataulusta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelmasta eikä aikataulusta.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

1057 §

LAUSUNTO SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOA JA RAHOITUSTA KOSKEVASTA SUUNNITELMASTA 2007 - 2009

Khs 2006-1342

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan seutuliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2007 – 2009 seuraavan lausunnon:

Vuoden 2007 palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma on Helsingin kannalta hyväksyttävä. Lausuntopyynnöstä on vaikeaa löytää selitykset kustannusten kasvuun, vaikka muutos olisi merkittävä; mm. seutuliikenteen liikennepalveluiden kustannusten nousu Helsingin osalta +26,1 %.

Jatkossa palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman laadinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että syyt merkittäviin muutoksiin ilmenevät raportista havainnollisesti niiden kohtien yhteydestä, joissa merkittäviä muutoksia esitetään.

Liikenteen kuntaosuutta Helsingin osalta laskee edellisten vuosien ylijäämä 0,635 milj. euroa, mikä on kohdennettu vuodelle 2007. Tämä ei ilmene lausuntopyynnön liitelaskelmissa. Jatkossa nämä erät olisi laskelmien ymmärrettävyyden kannalta tarkoituksenmukaista näkyä eriteltynä.

Suunnitelmassa esitetään, että vuoden 2007 aikana laaditaan suunnitelma Jokeri II Vuosaari – Malmi – Myyrmäki – Leppävaara –linjan palvelutasosta ja kustannuksista sekä vaikutuksista muuhun linjastoon. Tämä on kannatettavaa ja Jokeri II:n valmistelua tulisikin kiirehtiä, koska sillä on merkittävä asema poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmissa. Lopullinen kanta Jokeri II:n toteuttamiseen otetaan suunnitelmien täsmennyttyä.

Suunnitelman mukaan vuoden 2007 aikana tehdään normaalit bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimukset. Vireillä olevien kilpailuttamisperiaatteiden tarkistusten mukaan asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset olisivat osa kilpailujen ratkaisussa pisteytettävää laatua. Tätä ja kilpailuperiaatteiden yhdenmukaisuutta silmällä pitäen tulisi YTV:n ja HKL:n yhdessä yhtenäistää asiakastyytyväisyystutkimusten liikenteenharjoittajaa koskevat kysymykset, käytettävä asteikko, tutkimusten laajuus ja tekotapa. Ensimmäiset kilpailun ratkaisuun vaikuttavat asiakastyytyväisyystutkimukset koskisivat vuotta 2007.

Kirje nro Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Lehtipuu ja Rihtniemi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 3

1058 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 24.8.2006

yleisten töiden lautakunta 24.8.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1059 §

LAUSUNTO RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSELLE HANKEAVUSTUSHAKEMUKSISTA

Khs 2006-1517

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Raha-automaattiyhdistykselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä on erinomaista työtä tekeviä yksityisiä yhteisöjä, joiden toiminnan rahoituksessa Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovat erittäin keskeisiä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä avustuskäytännön jatkumista niin, että Helsingin alueelle myönnetään edelleen Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia.

Kannanottoihin yksittäisistä hankkeista liittyy epävarmuustekijöitä. Kaupunginhallitus esittää, että Raha-automaattiyhdistyksen ja kaupungin edustajien kesken pidettäisiin tarkistusneuvottelu myöhemmin syksyllä kunkin hankkeen ajankohtaisesta tilanteesta.

Kaupunginhallituksen lausunto perustuu Helsingin asuntolautakunnan ja sosiaalilautakunnan lausuntoihin.

Sosiaalitoimen hankkeet

Erityisryhmien asemaa pyritään helpottamaan useilla toimenpiteillä Helsingissä. Lähivuosina on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia, useamman hallintokunnan ja kolmannen sektorin yhteisiä toimintamalleja sekä tiivistää entisestään yhteistyötä sosiaali- terveys- ja asuntotoimessa pääkaupunkiseudulla. Vaikeimmin asutettaville tulee löytää uusia, pysyviä ratkaisuja myös asuntojen ja palvelujen rahoitukseen.

Pysyviä tukiasuntoja ja hoitokoteja tai tuetun asumisen yhteisöjä sekä asumisen tukipalveluja tarvitaan edelleen lisää pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseksi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen työryhmän tekemän asutettavuustarkastelun mukaan noin 70 % pääkaupunkiseudun asunnottomista tarvitsee asumisen onnistumiseksi erityistoimenpiteitä. Heistä yli puolet on ns. vaikeimmin asutettavia asunnottomia, joiden on arvioitu pääsääntöisesti tarvitsevan palveluasumistasoista asumista.

Tässä vaiheessa kaupunki ei voi vielä sitoutua hankkeisiin. Asumiseen liittyvien palvelujen tuottajat valitaan kilpailuttamalla, ellei kaupunki itse tuota palveluja. Kilpailuttamisen jälkeen palvelujen osto tai tilojen vuokraaminen voi tapahtua vain vuosittaisen kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion puitteissa. Tärkeää on, että hankkeiden kokonaiskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Helsingin kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaikki hankkeet, joista Raha-automaattiyhdistys on pyytänyt lausuntoa, ovat tarpeellisia. Tärkeimpinä kaupunginhallitus pitää hankkeita, jotka ovat kaupungin palveluvastuiden kannalta erittäin tarpeellisia ja joiden osalta kilpailuttamisen ei ennakoida olennaisesti lähivuosina muuttavan nykyistä ostopalvelutilannetta. Kaupunginhallitus puoltaa sosiaalitoimen hankkeita seuraavassa järjestyksessä:

1641 SININAUHASÄÄTIÖ

Sininauhasäätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluja ja nuorten päihdehoitoyksiköitä ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisia henkilöitä täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Säätiö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 4 884 000 euroa puolimatkankoti Kujan-Katin ja toimintakeskus Ruusulankodin hankintaan ja peruskorjaukseen. Hankkeen tarkoituksena on luoda Helsingin tukiasumistarpeeseen aravatasoiset asunnot (100–110 kpl) sekä runsaat sekä monipuoliset vapaa-aika-, työ- ja harrastustilat. Asukkaat ovat asumaan tullessaan asunnottomia tai erilaisissa laitoksissa asuvia. Heidän joukossaan on päihdeongelmaisia, jotka haluavat valita kuntouttavan asumismuodon. Hankkeessa käytetään samaa mallia kuin Mäkelänkadun Pessi ja Illusia -yksikössä. Asumis- ja toimintapalveluiden sisälle kehitetään päihteetön saareke, jossa arkeen kuuluvat yhteisöllisyyden kokemisen lisäksi erilaiset tilanneraittiutta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevat ryhmät, toiminnot ja vertaistuki.

Kaupunginhallitus puoltaa Sininauhasäätiön hanketta. Samalla kaupunginhallitus korostaa, että myös asunnottomat alkoholistit, eivät pelkästään raitistuneet päihdeongelmaiset, tarvitsevat kuntoutuksen ensi askeleena asuntoja.

2208 APOLLOKOTISÄÄTIÖ (STIFTELSEN APOLLOHEMMET)

Apollokotisäätiö ylläpitää Eläintarhantie 11:ssa sijaitsevaa dementoituneille vanhuksille tarkoitettua palvelutaloa. Säätiö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 467 000 euron avustusta vuokraamansa kiinteistön saneeraukseen ja uusien kalusteiden hankintaan. Hoitopaikkoja on tarkoitus lisätä nykyisestä 24 paikasta 36 paikkaan.

Kaupunginhallitus puoltaa Apollokotisäätiön hanketta. Sosiaalivirasto tarvitsee tulevaisuudessa enenevässä määrin hoitopaikkoja huonokuntoisille vanhuksille.

444 STIFTELSEN HEDVIG SOFIAHEMMET

Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet on vuodesta 1865 vanhustenhuollon parissa toiminut säätiö. Tällä hetkellä se vuokraa omistamaansa kiinteistöä, Eläintarhantie 11, Apollokotisäätiölle. Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 190 000 euron avustusta omistamansa palvelutalon peruskorjauskustannuksiin. Säätiön suunnittelema peruskorjaus tähtää asukkaiden elämänlaadun ja turvallisuuden takaamiseen, rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen sekä työntekijöiden työskentelyn helpottamiseen.

Kaupunginhallitus puoltaa Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet hanketta. Hanke on yhteydessä Apollokotisäätiön hankkeeseen.

448 stiftelsen trygga åldringsbostäder

Stiftelsen Trygga Åldringsbostäder hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta 250 000 euroa Kristinagården - nimisen palvelutalon peruskorjauskustannuksiin. Stiftelsen Trygga Åldringsbostäder suunnittelee vanhan uima-allastilan muuttamista monitoimitilaksi.

Kaupunginhallitus puoltaa Stiftelsen Trygga Åldringsbostäderin hanketta. Kaupungilla ei tällä hetkellä ole omia ruotsinkielisiä palveluasumispaikkoja. Kaikki aloitteet, jotka kohentavat tiloja ja sitä myöten voivat tarjota lisää eri virkistys- ja harrastepalveluja vanhuksille ovat uuden kotona asumista tukevan vanhuspalveluohjelman mukaisia. Ruotsinkieliset palveluasumisyksiköt palvelevat koko kaupungin ruotsinkielistä vanhusväestöä.

581 Käpyrinne ry

Käpyrinne ry:n tarkoituksena on toimia vanhusten elin- ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi. Järjestö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 1 123 000 euroa huonokuntoisten vanhusten palvelutaloa varten. Käpyrinteen palvelutalossa on tällä hetkellä 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä päivätoimintakeskus. Laajennusosaan saadaan 15 tavallista vanhusten vuokra-asuntoa, joilla voidaan laajentaa palveluvalikoimaa. Asukkaat saavat itse valita paikan mistä he hankkivat tarvitsemansa palvelut. Nykyisiin tiloihin voidaan tehdä samassa yhteydessä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt.

Kaupunginhallitus puoltaa Käpyrinne Ry:n hanketta. Vanhusväestön kasvun myötä asumispalvelujen kysyntä kasvaa.

Asuntotoimen hankkeet

282 NUORISOASUNTOLIITTO

Nuorisoasuntoliitolla on tällä hetkellä Helsingissä yhteensä noin 300 vuokra-asuntoa. Liitto tarjoaa vuokra-asuntoja 18 – 29 -vuotiaille työssä käyville tai työtä etsiville nuorille. Asumisaika asunnoissa on rajattu viiteen vuoteen. Kohteet ovat pääosin pienimuotoisia käsittäen keskimäärin 23 asuntoa/kohde.

Viime vuoden marraskuussa kerätyn aineiston mukaan Nuorisoasuntoliiton asuntojonossa oli noin 730 nuorta.

Nuorisoasuntoliiton Pasuunatien hanke on tarkoitus toteuttaa VVO:n omistamalle tontille (33192/2) Kannelmäessä. Asemakaavan muutos on vireillä. Kohteeseen rakennetaan 33 asuntoa, joiden keskipinta-ala on 42 m².

283 NUORISOSÄÄTIÖ

Nuorisosäätiö rakennuttaa vuokrataloja ja vuokraa asuntoja työssä käyville ja työelämään hakeutuville 18 – 30 -vuotiaille nuorille. Säätiö antaa myös itsenäiseen asumiseen liittyvää neuvontaa, tukea ja ohjausta. Asumisaika on rajattu päättymään sen kuukauden lopussa jolloin vuokralainen täyttää 35 vuotta tai kahden hengen talouksissa nuoremman täytettyä 35 vuotta.

Nuorisosäätiöllä on Helsingissä tällä hetkellä hieman alle 1 135 asuntoa, joihin jonottaa noin 700 nuorta.

Nuorisosäätiön uustuotantohankkeista Hitsaajankadun kohteeseen on suunnitteilla noin 85 korkotuella rahoitettua asuntoa. Rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2007. Hankkeelle on kaupunginhallitus varannut 13.2.2006 tontin 43011/16. Tontilla oleva rakennus on purettava. Sen vuokrasopimus on sanottu irti päättymään 31.12.2006.

Kustaa Aadolfinpuiston kohteeseen on suunnitteilla noin 80 korkotuki- ja noin 70 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Kohteen on määrä valmistua vuonna 2008. Kiinteistölautakunta on varannut hankkeelle 25.4.2004 tontin 27932/1. Tontin rakentamiseksi tulee Lahdentielle rakentaa uudet rampit, joiden rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna 2007.

Tyynylaavantien kohteeseen on tulossa 61 korkotukivuokra-asuntoa. Hankkeelle kiinteistölautakunta on varannut 4.6.2002 tontin 54177/3 ja 4 (nyt 54177/7). Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakennuslupa on haettu ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus on tekeillä.

Nuorisosäätiö on hakenut avustusta omistamansa Vuosaaren Nuorisokylän keittiöiden peruskorjaukseen. Vuonna 1988 - 1989 valmistuneessa kohteessa on 126 aravalainoitettua vuokra-asuntoa. Yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen keittiöiden uusimisesta, mikä tarkoittaa kaapistoja, hellaa, jääkaappi-pakastinta sekä maalaus- ja mattotöitä. Korjaukset on tarkoitus aloittaa vuonna 2007.

60 HELSINGIN SOKEAINTALO-SÄÄTIÖ

Helsingin Sokeaintalo-Säätiö omistaa Helsingissä osoitteessa Pengerkatu 11 sijaitsevan talon. Talo on valmistunut vuonna 1929 ja siinä on tällä hetkellä yhteensä 61 näkövammaisille tarkoitettua vuokra-asuntoa.

Helsingin Sokeaintalo-Säätiö on hakenut avustusta kyseisen näkövammaisten asuinvuokratalon peruskorjauksesta ja muutostöistä aiheutuviin menoihin.

Asuntotoimen hankkeiden puoltojärjestys

Kaupunginhallitus pitää kaikkia edellä esitettyjä hankkeita perusteltuina.

Uustuotannon ohella on välttämätöntä huolehtia olemassa olevan asuntokannan kunnosta ja asumistasosta. Kaupunginhallituksen mielestä peruskorjaushankkeet tulee siksi asettaa uustuotantohankkeiden edelle.

Vaikka nuorten vuokra-asuntotilanne on parantunut yleisen asuntomarkkinatilanteen seurauksena, on Helsingissä edelleen kysyntää pienistä kohtuuvuokraisista asunnoista. Etenkin nuoret hakevat pieniä vuokra-asuntoja kustannussyistä. Viime vuoden marraskuussa kerätyn poikkileikkausaineiston mukaan valtion lainoittamiin ja korkotukemiin vuokra-asuntoihin jonotti Helsingin alueella yhteensä noin 4 200 alle 25-vuotiasta nuorta (opiskelija-asunnon hakijat eivät ole luvussa mukana), joten nuorisoasuntohankkeille näyttäisi olevan tarvetta. Vuokra-asuntojen riittävyys on tärkeää myös erityisesti palvelualan työvoiman tarpeen ja saatavuuden kannalta. Vain nuorille tarkoitettujen suurten asuntohankkeiden tuottaminen ei ole kuitenkaan toivottavaa, koska tällöin on vaarana nuorten asuinympäristön muodostuminen ikärakenteeltaan ja elintavaltaan liian yksipuoliseksi, mikä voi osaltaan hidastaa nuorten mukautumista aikuiselämän asettamiin vaatimuksiin.

Kaupunginhallitus puoltaa asuntotoimen hankkeita seuraavassa järjestyksessä:

1 Nuorisosäätiö, Vuosaaren Nuorisokylän keittiöiden peruskorjaus,

2 Helsingin Sokeaintalo–Säätiö, Näkövammaisten asuinvuokratalon peruskorjaus ja muutostyöt,

3 Nuorisoasuntoliitto ry, Pasuunatien perustamishanke,

4 Nuorisosäätiö, Tyynylaavantien perustamishanke,

5 Nuorisosäätiö, Hitsaajankadun perustamishanke ja

6 Nuorisosäätiö, Kustaa Aadolfinpuiston perustamishanke.

Kirje nro Raha-automaattiyhdistykselle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja asuntolautakunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Ojala esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että sivun 45 kappaleissa 4 ja 5 sana kaupunginhallitus korvataan sanalla kiinteistölautakunta.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 4

1060 §

UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-1626

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä seuraavan lausunnon:

Ridasjärven päihdehoitokeskus on oleellinen osa Helsingin päihdepalvelujärjestelmää ja sen tuottamat palvelut vastaavat joidenkin asiakasryhmien tarpeisiin hyvin. Erityisesti vaikeasti päihdeongelmaisten, huumeiden ongelmakäyttäjien sekä naisten ja pariskuntien hoitomahdollisuudet laitoksessa täydentävät Helsingin muuta palvelujärjestelmää.

Laitoskuntoutuksessa erilaiset hoitomuodot ja menetelmät ovat asiakkaiden kuntoutumisen kannalta tärkeitä. Hoito-ohjelmia tulee kehittää siten, että asiakkaiden aktiivinen osallistuminen kuntoutukseen varmistetaan koko kuntoutusjakson ajaksi. Asiakkaiden vaikeutuvien ongelmien ja huonokuntoisuuden vuoksi on päihdehoitokeskuksessa kehitettävä ja taattava lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut niitä tarvitseville.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että päihdehoitokeskuksen käyttöastetta pyritään edelleen parantamaan.

Sosiaalivirasto hankkii asiakkaiden tarvitsemat palvelut vuosittain vahvistettavan talousarvion puitteissa. Kaupunginhallituksen antaman, vuoden 2007 talousarvion laatimista koskevan ohjeen mukaan hintatason muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 on 1,3 % arvioitaessa muita kuin henkilöstö- ja investointimenoja. Palveluntuottajien tulee välttää perusteettomia hinnankorotuksia, jotta niiden palvelut säilyisivät kilpailukykyisinä ja sosiaalivirasto voisi edelleen hankkia palveluja asiakkailleen.

Kirje nro Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

1061 §

EKONOMIPLAN FÖR 2007-2009 FÖR KÅRKULLA SAMKOMMUN - KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2009

Khs 2006-1414

Esityslistan asia Stj/3

Stadsstyrelsen beslöt avge följande utlåtande till Kårkulla samkommun:

Socialverket tillhandahåller de tjänster som klienterna behöver inom ramen för den årligen fastställda budgeten. Enligt de direktiv som stadsstyrelsen gett för uppgörande av 2007 års budget förändras prisnivån från 2006 till 2007 med 1,3 % då andra utgifter än personal- och investeringsutgifterna bedöms. Serviceproducenterna skall undvika obefogade prishöjningar för att bevara tjänsternas konkurrenskraft som gör att socialverket fortsättningsvis kunde köpa tjänster för sina klienter.

I fråga om tjänster för helsingforsiska klienter bör följande ändringar göras:

- antalet vårddygn på institution år 2007 är detsamma som år 2006, dvs. 7 634 dygn

- antalet aktiva dagar inom arbetsverksamheten i kategori 2 sänks till 5 600 dagar år 2007.

Skrivelse nr till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden och ekonomi- och planeringscentralen, protokollsutdrag med kopia av texten på föredragningslistan med bilagor till de av staden utsedda ledamöterna i fullmäktige för Kårkulla samkommun.

Kaupunginhallitus päätti antaa Kårkulla samkommun –nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Palvelujen käyttöön helsinkiläisten asiakkaiden osalta tulisi tehdä seuraavat muutokset:

- laitoshoidon hoitovuorokausien määrä vuonna 2007 pidetään samana kuin vuonna 2006 eli 7634 vrk:na.

- työtoiminnan käyttöpäivien määrä vuonna 2007 kategoria 2:ssa pienennetään 5600 päivään

Kirje nro Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että otsikosta poistetaan toinen sanoista kuntayhtymän.

Lisäksi esittelijä muutti päätösehdotuksen ruotsinkielistä osuutta siten, että ehdotuksen toisen kappaleen viimeinen lause muutetaan kuulumaan:

”Serviceproducenterna skall undvika obefogade prishöjningar för att bevara tjänsternas konkurrenskraft som gör att socialverket fortsättningsvis kunde köpa tjänster för sina klienter.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Bilagorna 1 - 2/Liitteet 1 - 2

1062 §

JOHTAJAHAMMASLÄÄKÄRIN SIIRTYMINEN OSA-AIKAELÄKKEELLE JA SIIHEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT

Khs 2006-1826

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa terveyskeskuksen ottamaan Seppo Helmisen 1.9.2006 lukien työsuhteeseen osa-aikaisen projektipäällikön tehtäviin 3 044,26 euron suuruisen tehtäväkohtaisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää Seppo Helmiselle eron johtajahammaslääkärin virasta 1.9.2006 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta julistamaan johtajahammaslääkärin viran haettavaksi terveystoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Vielä kaupunginhallitus päätti määrätä erikoishammaslääkäri Seija Hiekkasen hoitamaan 1.9.2006 avoimeksi tulevaa johtajahammaslääkärin virkaa 5 856,54 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.9.2006 – 31.1.2007, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan valittu ryhtyy hoitamaan virkaa.

Pöytäkirjanote Seppo Helmiselle, Seija Hiekkaselle, terveyslautakunnalle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liite 1

1063 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 22.8.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

1064 §

PKS-SOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2006-159

Esityslistan asia Kj/5

Merkittiin tiedoksi

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 5.

1065 §

KHN STRATEGIAKOKOUSTEN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-159

Esityslistan asia Kj/3

Merkittiin tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, muuttaen 31.10.2005 pöytäkirjan 1298 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä, todeta, että strategiakokouksiin osallistuvat kaupunginhallituksen kokouksissa tavanomaisesti läsnä olevat henkilöt.

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 3.

1066 §

TALOUSTILANNE

Khs 2006-159

Esityslistan asia Kj/4

Merkittiin tiedoksi

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 4.

Översättning:

1054 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MIKA

EBELING: PROGRAM FÖR OMSKOLNING AV METROFÖRARE

Stn 2006-1325

Ärende Ryj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.5.2006 (Mika Ebeling), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Mika Ebeling och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 169 2262

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Översättning:

1055 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SIRPA

PUHAKKA: ANVÄNDARNAS SÄKERHET I METRON

Stn 2006-1324

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.5.2006 (Sirpa Puhakka), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Sirpa Puhakka och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 169 2262

BILAGA Bilagorna 1 - 2

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Susanna Mäkelä
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Heli Puura

Ulla-Marja Urho

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 13.9.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1038-1045, 1047-1048, 1050-1051, 1053-1061 ja 1063-1066 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 1049 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1038-1045, 1047-1048, 1050-1051, 1053-1061 och 1063-1066 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				1049 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		28.8.2006 kello 16.00 – 19.09

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja (paitsi 1057 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja (paitsi 1046 §)
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko				(paitsi osa 1065-1066 §)
	Ojala, Outi				(paitsi 1059 ja osa 1066 §)
	Pajamäki, Osku				(paitsi 1064-1066 §)
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas				(paitsi osa 1066 §)
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi 1057 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Vuorenkoski, Vesa				varajäsen (1046 §:n kohdalla)

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1065-1066 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1064-1066 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi osa 1065-1066 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1066 §)
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1066 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				va. hallintojohtaja
	Åhlgren, Harry				vs. kaupunginlakimies (paitsi 1065-1066 §)
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö (paitsi osa 1065-1066 §)
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1065-1066 §)
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1065-1066 §)
	Venesmaa, Riitta				vs. kaupunginsihteeri (paitsi osa 1065-1066 §)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi osa 1066 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
	Teppo, Tiina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1038-1039,	-,		1046-1047, 1064-osa 1065,
		Korpinen				1048, osa 1065-osa 1066,
		Björklund				osa 1066,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1040-1043,		1049-1051,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		1044,		1052-1053,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1045,		1054-1058,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		1059-1063,