Kokousaika

906 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja Lindemanin (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

907 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

908 §

Kaupunginvaltuuston 30.8.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

908 §

Vuoden 2006 talousarvion määrärahan ylittäminen

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2393

909 §

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN EDELLYTTÄMÄ SELVITYS HOLHOUSTOIMEN EDUNVALVONTAPALVELUJEN RESURSSIEN LISÄÄMISESTÄ

Khs 2004-1089

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa esityslistalta ilmenevän kaupunginjohtajan selvityksen mukaisen lausunnon eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.

Kirje nro eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään sivun 4 ensimmäisen kappaleen osalta siten, että kappaleen ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Oikeusministerin ja kaupunginjohtajan toimintojen valtiolle siirtämisestä käymien keskustelujen yhteydessä kesäkuussa 2006 on käynyt ilmi, ettei kaupungin tulisi kohdentaa pysyviä lisäresursseja edunvalvontatoimeen, ennen kuin ministeriö on selvittänyt omalta osaltaan sen tarpeen.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, Va. hallintojohtaja, puhelin 169 2210
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITE

Liite 1

910 §

TARKASTUSLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN

Khs 2006-1534

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa tarkastuslautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään kauintaan neljä matkavuorokautta kestävän virkamatkan Alankomaihin, Haagiin, Amsterdamiin ja Rotterdamiin 1. – 4.10.2006 Alankomaiden paikallishallinnon tilintarkastuksen ja tuloksellisuusarvioinnin järjestelmiin ja käytäntöihin tutustumista varten.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, tarkastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen maksuliikenteelle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

911 §

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ITÄVALTAAN

Khs 2006-1522

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimikunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Itävaltaan, Wieniin ja Gratziin
6. – 8.9.2006 itävaltalaiseen asumiseen, arkkitehtuuriin, kaupunkisuunnitteluun ja talonrakentamiseen sekä paikallisten viranomaisten tapaamista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan asuntotuotantotoimiston käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen maksuliikenteelle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

912 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE ARABIANRANNAN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEEN JA JOHTOSIIRTOIHIN VUONNA

Khs 2006-1532

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen

600 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja johtosiirtoihin vuonna 2006.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

913 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN SATAMALLE JA RAKENNUSVIRASTOLLE VUOSAAREN SATAMAN YMPÄRISTÖN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2006-1523

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 13, esirakentaminen, Vuosaaren sataman yritysalue,

Helsingin Satamalle 2 580 000 euroa ja rakennusvirastolle 540 000

euroa

käytettäväksi Vuosaaren sataman ympäristön esirakentamiseen

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, rakennusvirastolle, kiinteistöviraston tonttiosastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

914 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE VIIKIN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2006-1492

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 07, Viikki - Latokartanon esirakentaminen

1 000 000 euroa (alv=0) ja

alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen

750 000 euroa (alv=0)

käytettäväksi Viikin, Latokartanon ja Viikinmäen esirakentamiseen

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

915 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE KIVIKON TEOLLISUUSALUEEN ESIRAKENTAMISEEN VUODELLE 2006

Khs 2006-1567

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, esirakentaminen, täytöt ym., muu esirakentaminen,

1 000 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

916 §

MUUTOS HENKILÖSTÖKASSATOIMIKUNNAN KOKOONPANOSSA

Khs 2005-309

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudekseen henkilöstökassatoimikuntaan henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon varajäseneksi henkilöstöpäällikkö Johanna Aholaisen Helsingin Energiasta.

Pöytäkirjanote henkilöstökassatoimikunnalle, henkilöstökassatoimikuntaan valitulle (Johanna Aholainen), järjestöneuvottelukunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 10.

917 §

HELSINGIN JA PEKINGIN VÄLINEN YSTÄVYYSKAUPUNKISOPIMUS

Khs 2006-1599

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti merkitä ystävyyskaupunkisopimuksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen Kj-rootelille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Liite 1

918 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 21.6.2006 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 21.6.2006 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Veera Luoma-aholle ja Lotta Kortteiselle.

Pöytäkirjanote nuorisoasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote poliisin neuvottelukunnalle, Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle, Anneli Kilpeläiselle ja Minttu Sillanpäälle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastolle toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Marja Riitta Rautaparralle ja Pirkko Telarannalle.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Energiaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Mia Brysonille ja erityislastentarhanopettaja Hannele Salavalle.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

8 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

(Käsiteltiin yhdessä asian 7 kanssa)

9 Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

10 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

11 Pöytäkirjanote hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

12 Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

13 Kaupunginhallitus päätti

1 hyväksyä perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksen kaupunginvaltuuston esityslistan 21.6.2006 liitteen mukaisesti,

2 myöntää yhtiölle talousarvion kohdalta uudelta avattavalta alakohdalta 9 01 02 24, Muu antolainaus laina Helsingin Väylä Oy:lle, enintään 5 000 000 euron pääomalainan ja hyväksyä lainaehdot seuraavasti:

- Laina on koroton.

- Lainapääomaa saadaan maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate.

- Laina on vakuudeton.

- Pääoma saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.

3 kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään edellä olevan mukaisen lainasopimuksen,

4 myöntää kiinteistölautakunnalle talousarvion kohdalta 8 22 19, Arvopaperit, muut kohteet, 200 000 euroa perustettavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan maksamista varten,

5 kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita laatimaan takaussitoumukset ja hoitamaan asiaan liittyvät muut käytännön toimenpiteet,

6 nimetä ehdokkaat perustettavan yhtiön hallitukseen ja tilintarkastajaksi seuraavasti: hallituksen varsinaisiksi jäseniksi talousarviopäällikkö Tuula Saxholmin talous- ja suunnittelukeskuksesta, tulosryhmän johtaja Olavi Tikan rakennusvirastosta ja kiinteistölakimies Pasi Lehtiön kiinteistövirastosta ja yhtiön tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Tiina Lind),

7 kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttamaan oikeuspalvelut tekemään mainittuihin asiakirjoihin vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, rakennusvirastolle, hallitukseen nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille sekä tarkastuslautakunnalle.

23 Kaupunginhallituksen kirje nro sisäasiainministeriölle.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote jäljennöksin valtuuston esityslistatekstistä karttaliitteineen Vantaan kaupunginhallitukselle ja Sipoon kunnanhallitukselle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

14 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

15 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

16 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa selvittämään mahdollisuudet lisätä omatoimisten tonttien tarjontaa lähivuosina.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

17 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Museovirastolle ja Timo Kurjelle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, satamalautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen lautakunnalle, terveyslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, elinkeinoneuvottelukunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponnet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

18 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle.

19 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle ja kaupunginmuseolle.

20 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vedelle ja Helsingin Energialle.

24, 25 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

21 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Pertti Kilpeläiselle ja Ari Matti Lahdenmäelle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

22 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Sari Siltaselle, Kaisa Yliruokaselle, Ismo Turuselle ja Anna-Kaisa Puraselle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

26–30 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

31 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

32–34 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

TARKASTUSLAUTAKUNNAN EHDOTUKSET

7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään kaupunginvaltuuston päätöksen kohdan 2 mukaisiin toimiin.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajalle ja diplomi-insinööri Timo Kulmalalle.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Toivomusponsi 1 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 2–4 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

(Käsiteltiin yhdessä asian 8 kanssa)

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:

kohdan 13 alakohta 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”myöntää yhtiölle talousarvion kohdalta uudelta avattavalta alakohdalta 9 01 02 24, Muu antolainaus laina Helsingin Väylä Oy:lle, enintään 5 000 000 euron pääomalainan ja hyväksyä lainaehdot seuraavasti:”

kohdan 23 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan:

”Kaupunginhallituksen kirje sisäasiainministeriölle.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 12.

919 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 25 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 20.6.2006

satamalautakunta 20.6.2006

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallinto-osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

920 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/14

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 25 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

921 §

HONKASUON, MALMINKARTANON TÄYTTÖMÄEN JA KONALAN TEOLLISUUSALUEEN POHJOISOSAN MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11563)

Khs 2006-1525

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11563/1.6.2006 ilmenevät 32. ja 33. kaupunginosan eräät alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

922 §

VUOKRATTAVIEN OMAKOTITALOTONTTIEN VARAUSPERUSTEET VUONNA 2006

Khs 2006-1143

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti varata liitteenä 2 olevan luettelon mukaiset tontit vuokrattavaksi omatoimista omakotitalorakentamista varten.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan ilmoittamaan varattavat tontit julkisesti haettavaksi määräaikaan mennessä vuoden 2006 aikana seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Määräaikaan mennessä tulleet tontinvaraushakemukset arvotaan etusijajärjestykseen

Varaukset tehdään arvontaan osallistuneille hakijoille etusijajärjestystä noudattaen edellytyksellä, että varauksen saaja on helsinkiläinen, hänen talouteensa kuuluu (tai on tulossa) vähintään yksi alaikäinen, hänellä on taloudelliset edellytykset toteuttaa rakennushanke ja hän perheineen muuttaa itse asumaan varattavalle tontille rakennettavaan omakotitaloon. Samaan talouteen kuuluvat voivat osallistua arvontaan vain yhdellä hakemuksella.

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan määrittämään vähimmäisehdon joka asetetaan varausten saajien taloudelliselle suorituskyvylle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

923 §

RÄTTELSEYRKANDE FRÅN XXXX XXXX OM STADSSTYRELSENS BESLUT 5.6.2006, 806 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ 5.6.2006, 806 §

Stn/Khs 2006-492

Ärende Kaj/3 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kaj/3

Stadsstyrelsen beslöt avvisa XXXX XXXX rättelseyrkande med stöd av 91 § i kommunallagen, eftersom det beslut av stadsstyrelsen som är föremål för rättelseyrkandet endast gäller beredning.

Protokollsutdrag till XXXX XXXX och förvaltningscentralens rättstjänst.

Kaupunginhallitus päätti kuntalain 91 §:n perusteella jättää XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska kaupunginhallituksen päätöksessä, jota oikaisuvaatimus koskee, on kysymys valmistelusta.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stf. stadssekreterare, telefon 169 2252

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Bilagorna 1- 2 / Liitteet 1 - 2

924 §

ULKOMAINOSLAITTEIDEN NYKYTILAA JA TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA KOSKEVA RAPORTTI

Khs 2002-692

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
Uusitalo Marjatta, kaupunkikuva-arkkitehti, puhelin 310 26350

925 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNON JA AS-LATTIAT OY PARKETTILIIKKEEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-1542

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.5.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helsingin Osuuskauppa Elanto on myynyt Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan korttelin nro 10289 tontin nro 12 rakennuksineen ja siihen liittyvine autopaikkoineen AS-Lattiat Oy Parkettiliikkeelle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja AS-Lattiat Oy Parkettiliikkeelle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Rihtniemi, varajäsen Lindeman, Hiltunen, Sauri ja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

926 §

19.6.2006 pöydälle pantu asia

OSOITTEESSA MINERVANKATU 3 SIJAITSEVAN KOULU-/ASUNTORAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TOIMITILAT -NIMISELLE KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2006-1394

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, että osoitteessa Minervankatu 3 sijaitseva koulurakennus ja asuinrakennus siirretään Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat ‑nimiselle yhtiölle apporttina siten, että siirrettävien rakennusten apporttiarvo on 2 185 577,10 euroa.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa selvittämään mahdollisuuden yhtiöittää kyseiset asunnot ja siirtää ne Koy Auroranlinnaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloille, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että ehdotuksen toiseksi kappaleeksi lisätään seuraava:

” Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa selvittämään mahdollisuuden yhtiöittää kyseiset asunnot ja siirtää ne Koy Auroranlinnaan.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

927 §

19.6.2006 pöydälle pantu asia

KAHDEN RAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTOON JA YHDEN RAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN APPORTTINA KIINTEISTÖ OY AURORANLINNALLE

Khs 2005-2503

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan Roihuvuoressa osoitteessa Punahilkantie 16 (kiinteistötunnus 091-043-0221-0002) sijaitsevan asuinrakennuksen, jonka huoneistoala on 1 033 m², apporttiomaisuutena Kiinteistö Oy Auroranlinnalle ja vahvistaa apporttiomaisuuden arvoksi 671 157 euroa.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.9.2006 alkaen Roihuvuoressa osoitteessa Roihuvuorentie 3 (kiinteistötunnus 091-043-0205-0002) sijaitsevan asuin- ja päiväkotirakennuksen, jonka huoneistoala on 2 925 m².

Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2007 alkaen Pukinmäessä osoitteessa Eskolantie 4–6 (kiinteistötunnus 091-424-0001-0008) sijaitsevan asuinrakennuksen, jonka huoneistoala on 2 933 m².

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään sivun 70 kolmannen kappaleen osalta siten, että kappaleen lopusta poistetaan sanat ”ellei myynti ole perustellumpi vaihtoehto”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

928 §

ELIELIN PYSÄKÖINTI OY:N PÄÄOMARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT LAINAJÄRJESTELYT

Khs 2006-958

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Elielin Pysäköinti Oy:n osakepääomajärjestelyn ja pääomarakenteen kehittämisen 27.4.2006 pidetyssä yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita laatimaan tarvittavat lainasopimukset.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous – ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta) ja Elielin Pysäköinti Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asiaa 8.

929 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

15.6.2006

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

20. ja 22.6.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

930 §

NUORTEN PELAAJIEN PALKITSEMINEN RUOTSISSA JÄRJESTETTYJEN JÄÄKIEKON MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN HOPEAMITALISTA

Khs 2006-1594

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti myöntää helsinkiläisille Nico Aaltoselle, Robert Nyholmille ja Max Wärnille jokaiselle 1 700 euron suuruisen tunnustuspalkinnon Ruotsissa nuorten 18-vuotiaiden jääkiekon MM-kilpailuissa 2006 saavutetusta hopeamitalista.

Tunnustuspalkinto maksetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista, talousarviokohta 1040201

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

931 §

VALTUUTETTU TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: KOHTUUHINTAISTEN TYÖSUHDEASUNTOJEN VUOKRAUSMAHDOLLISUUDET SOSIAALI- JA TERVEYSSEKTORIN HOITOHENKILÖSTÖLLE

Khs 2006-1040

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Terhi Mäelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Merkittiin, että Lindeman ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Lindeman ilmoitti palautusehdotukseen pöytäkirjan liitteen 1 mukaiset perustelut.

Lindemanin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Lindeman ilmoitti pöytäkirjan liitteen 1 mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 2

932 §

KORKEASAAREN ELÄINTARHAN HUOLTORAKENNUKSEN VARIKKOALUEEN JA PETOLINTUTARHAN HANKESUUNNITELMA

Khs 2006-1387

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Korkeasaaren eläintarhan huoltorakennuksen, varikkoalueen ja petolintutarhan 31.3.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeiden arvonlisäverolliset kokonaiskustannukset ovat enintään 2 224 000 euroa (veroton hinta 1 823 000 euroa) hintatasossa 3/2006.

Pöytäkirjanote eläintarhan johtokunnalle, Korkeasaaren eläintarhalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 2

933 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta 20.6.2006

- suomenkielinen jaosto 20.6.2006

ammattikorkeakoulu

- rehtori 12. – 14.6.2006

- vararehtori 1. 23.5. – 9.6.2006

- hallintopäällikkö 19.6.2006

- johtava talouspäällikkö 12. – 16.6.2006

- tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja 16.6.2006

eläintarhan johtaja 19. ja 20.6.2006

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 21.6.2006

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 20.6.2006

museonjohtaja 13. – 22.6.2006

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 16.6.2006

taidemuseon johtaja 15. – 19.6.2006

tietokeskus

- johtaja 13. – 21.6.2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

934 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI LIIKENNEVÄYLIEN JA YLEISTEN ALUEIDEN RAKENNUSTUOTTEIDEN HYVÄKSYNNÄSTÄ

Khs 2006-1367

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon esitysluonnoksesta laiksi liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennustuotteiden hyväksynnästä:

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että jo talonrakennusalalla käytössä oleva lakiin perustuva hyväksymismenettely laajennetaan koskemaan myös liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennustuotteita.

Lakiesityksen mukaan määräykset antaa liikenneväylien osalta joko liikenne- ja viestintäministeriö tai sen alainen virasto sekä yleisten alueiden osalta ympäristöministeriö. Liikenneväylien ja katujen osalta rakennustuotteet ja niiden vaatimukset ovat usein samanlaiset. Liikenneväyliä ja katuja rakennetaan myös samassa urakassa ja katu voi jatkua liikenneväylänä. Määräyksiä annettaessa tuleekin varmistaa, että määräykset, jotka koskevat sekä yleisiä alueille että liikenneväyliä annetaan samanaikaisesti ja samansisältöisinä.

Tulevalla lailla rakennustuotteiden hyväksynnästä ei ole suurta vaikutusta ylläpidon käyttämiin materiaaleihin, mutta lailla saattaa olla kilpailua rajoittava vaikutus, sillä pienille yrityksille CE-merkinnän hankkiminen voi olla hankalaa.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

935 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ 'LINJA-AUTOLIIKENTEEN RAHOITUKSEN UUDISTAMINEN'

Khs 2006-1157

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa linja-autoliikenteen rahoituksen uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kannalta toimiva ja kilpailukykyinen joukkoliikenne on ensiarvoisen tärkeä. Helsinki pitääkin erityisen myönteisenä, että työryhmän mietintö ja toimenpide-ehdotukset on laajennettu koskemaan myös Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikenteen rahoitus- ja järjestämistapoja.

Erityisesti Helsingin seudulla, missä raideliikenteen osuus on keskeinen, olisi kuitenkin tärkeätä tarkastella koko joukkoliikennejärjestelmää, eikä yksinomaan linja-autoliikennettä erillisenä asiana. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestäminen seudullisesti toimivaksi kokonaisuudeksi sisältyy Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien 22.5.2006 hyväksymän yhteistyösopimuksen kehittämishankkeisiin. Joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta on tarkoitus tehdä kokonaisarviointi, jonka perusteella käynnistetään uudistamisjärjestelyt vuoden 2007 loppuun mennessä. Kehittämistavoitteet ovat yhdensuuntaiset työryhmän mietinnön liikenteen seudullista järjestämistä koskevien tavoitteiden kanssa.

Mietinnössä joukkoliikenteen valtion rahoitukselle asetetaan tavoitteeksi mahdollisimman suuri tehokkuus, mikä onkin hyvä tavoite. Myös tavoite valtion ja kuntien rahoituksen kytkemisestä toisiinsa on oikea. Valtio ei kuitenkaan nykyisellään osallistu lainkaan joukkoliikenteen liikennöintikustannuksiin Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla, vaan julkinen rahoitus on kokonaan kuntien vastuulla. Helsingin kaupungin tariffituki joukkoliikenteelle vuonna 2006 on noin 96,5 milj. euroa. Tarve joukkoliikenteen käytön lisäämiseen ja haasteet sen edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseen ovat kaikkein kovimmat Helsingin kaltaisissa suurissa kaupungeissa.

Työryhmä ilmoittaa, että rahoituksen järjestäminen ongelmien ratkaisemiseksi ei ole mahdollinen. Työryhmän kanta ei edistä valtion rahoituksen tasapuolista toteutumista eikä myöskään tältä osin mahdollista valtion rahoituksen tehokasta käyttöä. Rahalla saatavat myönteiset vaikutukset olisivat pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin suuremmat kuin vastaavalla rahalla muualla saavutettavat vaikutukset. Joukkoliikenteeseen sijoitetulla eurolla saadaan Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa yhteiskunnan kannalta selvästi suuremmat hyödyt kuin muualla Suomessa.

Mietinnössäkin todettu esitys määrärahan varaamisesta valtion vuoden 2007 talousarvioon Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen on työryhmän valtion rahoitukselle asettamien tavoitteiden mukainen ja erittäin perusteltu. Joukkoliikenteen rahoituksen lisäämistavoite sisältyy hallitusohjelmaan. Mikäli esitetty 25 milj. euron rahoitus suurten kaupunkien joukkoliikenteelle on valtiontalouden kannalta kertamuutoksena epärealistinen toteuttaa, tulisi tähän tasoon edetä vaiheittaisin ratkaisuin.

Jos tuki pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle olisi 15 milj. euroa, voitaisiin esimerkinomaisesti lipunhintoja alentaa noin 10 %. Matkustajamäärän kasvu pääkaupunkiseudulla olisi noin 10 -12 miljoonaa matkaa vuodessa. Myönteiset vaikutukset näkyisivät joukkoliikenteen matkustamisen ja lipputulojen lisääntymisenä, mikä puolestaan mahdollistaisi palvelutason parantamisen ja kysynnän kasvun. Samalla koko liikennejärjestelmän toimivuus paranisi varsinkin ruuhka-aikaan ja myös tarve henkilöautoliikenteen infrastruktuuri-investointeihin vähenisi. Yhteiskuntataloudellinen vaikutus olisi selvästi kannattava.

Työryhmä esittää valtion osallistumista pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikenteen edistämiseen kehittämällä joukkoliikenteen infrastruktuuria ja avustamalla kehityshankkeissa, joilla mm. pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa. Työryhmän esitys on tältä osin erittäin kannatettava. Joukkoliikenteen infrastruktuuriin panostamalla sujuvoitetaan joukkoliikennettä ja lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukainen investointitaso pääkaupunkiseudun joukkoliikenneinfrastruktuurihankkeisiin on 75 milj. euroa/vuosi.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen julkinen kokonaisrahoitus, investointien rahoitus mukaan lukien, tulisi sopia valtion ja alueen kuntien välisellä riittävän pitkän aikavälin puitesopimuksella.

Mietinnössä ehdotetaan valmistelun jatkamista esitetyn konsessiomallin pohjalta, jotta linja-autoyrittäjien markkinoille pääsy helpottuu ja tukijärjestelmien vaikuttavuus lisääntyy. Konsessiomalli on varsin lähellä pääkaupunkiseudulla käytössä olevaa mallia. Malli voi soveltua melko hyvin myös muualle Suomeen. Mikäli tätä mallia lähdetään soveltamaan, parantaa se linja-autoliikennemarkkinoiden toimivuutta laajentamalla kilpailutettua liikennettä. Konsessiomallin suunnittelussa tulee kuulla myös liikennöitsijöitä. Toteutusmallin tulee olla liikennöitsijöidenkin kannalta toimiva ja kannustava. Mahdollista muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee erityishuomiota kiinnittää matkustajalle edullisten lipunhintojen varmistamiseen ja hyväksi havaittujen lipputuotteiden kuten seutu- ja kaupunkilippujen säilyttämiseen. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, ettei hallinnon kasvusta aiheudu merkittävää julkista taloutta rasittavaa kustannuserää. Pääkaupunkiseudulla käytössä oleva tilaaja-tuottajamalli eroaa konsessiomallista melko vähän.

Mietintö ei myöskään ota kantaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatukeen. Asiaa säätävän lain perusteluissa todetaan lain tarkoituksena olevan mahdollistaa pitkien koulumatkojen tukeminen yhdenvertaisesti. Tätä tukea ei kuitenkaan myönnetä pääkaupunkiseudulla asuville opiskelijoille. Tämä johtuu toisaalta siitä, että YTV-alueen lippujen hinnoittelu ei perustu matkan pituuteen ja toisaalta siitä, että kunnat myöntävät opiskelijoille ja koululaisille 50 % alennuksen. Laissa koulumatkatuen saanti on matkan pituuden lisäksi asetettu tiettyyn euromäärään siten, että pääkaupunkiseutu jää tuen ulkopuolelle johtuen siis kuntien omasta tuesta. Helsinki katsookin, että 50 %:n opiskelija-alennus tulisi hyvittää YTV:lle ja pääkaupunkiseudun kunnille.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että mietintöön ei sisälly joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamiseen tähtääviä keinoja tai ehdotuksia, joilla joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen välistä hintasuhdetta voitaisiin parantaa, vaikka niillä on merkittävä vaikutus matkustuskäyttäytymiseen ja joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Autoverotuksen alentaminen heikensi vuonna 2003 huomattavasti joukkoliikenteen hintakilpailukykyä, kun taas polttoaineen hinnankorotukset ovat viime aikoina lisänneet joukkoliikenteen kysyntää.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että ehdotukseen lisätään esityslistan sivulle 93 toiseksi kappaleeksi seuraava uusi kappale:

”Mietintö ei myöskään ota kantaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatukeen. Asiaa säätävän lain perusteluissa todetaan lain tarkoituksena olevan mahdollistaa pitkien koulumatkojen tukeminen yhdenvertaisesti. Tätä tukea ei kuitenkaan myönnetä pääkaupunkiseudulla asuville opiskelijoille. Tämä johtuu toisaalta siitä, että YTV-alueen lippujen hinnoittelu ei perustu matkan pituuteen ja toisaalta siitä, että kunnat myöntävät opiskelijoille ja koululaisille 50 % alennuksen. Laissa koulumatkatuen saanti on matkan pituuden lisäksi asetettu tiettyyn euromäärään siten, että pääkaupunkiseutu jää tuen ulkopuolelle johtuen siis kuntien omasta tuesta. Helsinki katsookin, että 50 %:n opiskelija-alennus tulisi hyvittää YTV:lle ja pääkaupunkiseudun kunnille”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 3

936 §

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 SEKÄ TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKÄYTÖSTÄ VUODELTA 2005

Khs 2006-918, 2006-1574

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi

- energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomuksen vuodelta 2005 sekä oikeuttaa neuvottelukunnan lähettämään kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Kuntaliitolle toimintakertomuksen/seurantaraportin raporttina kauppa- ja teollisuusministeriön ja Helsingin kaupungin välisen energia- ja ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.

- energiasäästöneuvottelukunnan raportin “Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2005“.

Pöytäkirjanote energiansäästöneuvottelukunnalle sekä jäljennöksin toimintakertomuksesta/seurantaraportista kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

937 §

19.6.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO MAALIIKENTEEN RUNKOVERKKOSUUNNITELMAN VAIKUTUSARVIOINNISTA

Khs 2006-1344

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa maaliikenteen runkoverkkosuunnitelman vaikutusarvioinnista liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Arviointi täyttää viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen tarkoituksen, mikä on hankkeen ympäristövaikutusten selvittäminen ja arvioiminen, tiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä osallisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen.

Arviointiselostus antaa riittävän tietopohjan eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikenteeseen ja liikkumiseen sekä varsinaisista ympäristövaikutuksista.

Arviointiselostus mahdollistaa osaltaan Pääkaupunkiseudun kehittämisen koko maan taloudellisena veturina, vaikka suunnitelman tarkkuustason ja luonteen vuoksi suunnitelmassa ei käsitellä paikallisia, esimerkiksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kannalta tärkeää sisäistä runkoverkkoa. Yhtymäkohdat rajoittuvat Helsingin keskustaan päättyviin runkoverkon osiin pääkaupunkiseudulla. Näiden osalta järjestelyistä päättäminen ja suunnittelu tehdään pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ao. viranomaisten (tiehallinto ja ratahallintokeskus) yhteistyönä.

Moottoriajoneuvoliikenteen haitat ovat ympäristön kannalta vaikea ongelma Helsingissä. Liikenteen haittoihin vaikuttaa koko Helsingin seudun kehitys. Väestömäärän kasvaessa ja maankäytön levitessä entistä laajemmalle matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkapendelöinnin arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on päämääräksi asetettu liikennetarvetta vähentävä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ensisijainen tavoite runkoverkon kehittämisessä tulisikin olla nykyisen liikenneinfrastruktuurin laadun parantaminen ja käytön tehostaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä edesauttaa pitkällä aikavälillä liikenteen haittojen hallintaa.

Helsingin kannalta on myönteistä, jos henkilöjunaliikenne nopeutuu ja kapasiteetti lisääntyy runkosuunnitelman toteutuksen myötä. Tämä luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen liikennepaikkojen ympäristössä. Toimiva raideliikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen koossa pitämistä pitkällä aikavälillä. Se vähentää liikenteen päästöjä välillisesti edistämällä energiatehokasta, tiivistä maankäyttöä, jossa joukkoliikenteen käytön edellytykset ovat hyvät.

Arvioinnin tulosten mukaan runkoverkon toteutus lisää liikennemelua, vaikka uusia meluesteitä on tarkoitus toteuttaa. Runkoverkon arvioidaan laajentavan työssäkäyntialueita, mikä osaltaan lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista. Siellä missä nopeustaso nousee, melualueet kasvavat.

Helsingin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa suurena haasteena on moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden ja ympäröivän yhdyskunnan vaatimusten ja tavoitteiden yhteensovittaminen. Sisääntuloväylien varrella liikennemelu on monin paikoin vaikea ongelma, jonka lieventämistä vaikeuttaa liikenteen jatkuva kasvu. Meluntorjuntaan tarvitaan uusia keinoja, esimerkiksi nopeusrajoitusten laskun käyttöä. Meluesteet ovat monin paikoin välttämättömiä, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmaa.

Meluntorjuntaan tulee kiinnittää runkoverkon jatkosuunnittelussa erityistä huomiota. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2006 periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on alentaa ympäristön melutasoja ja vähentää altistumista melulle. Tavoite edellyttää valtion ja kuntien eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä meluntorjunnassa.

Arvioinnissa todetaan, että liikenneväylien rakentamisella on paikoin kielteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Jatkosuunnittelun kannalta olisi ollut tarpeen, että arvioinnissa olisi esitetty kartalla luonnonsuojelun ja pohjavesiensuojelun kannalta tiedossa olevat kriittiset alueet, jotka vaativat tarkempia selvityksiä.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 5

938 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta 20.6.2006

ympäristölautakunta 20.6.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

939 §

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2006-1234

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

940 §

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2006-1530

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmän muistiosta:

Lastensuojelulain kokonaisuudistus on perusteltu. Työryhmä on esittänyt monia parannuksia ja selvennyksiä nykyiseen lakiin verrattuna.

Kaupunginhallitus toteaa, että uudistuksia valmisteltaessa on aina arvioitava ehdotusten taloudelliset vaikutukset. Kunnat järjestävät ja rahoittavat lastensuojelupalvelut lähes kokonaan. Uudistuksen kunnille aiheuttamia kustannuksia ei ole lainkaan arvioitu, ei edes karkeasti. Sen sijaan lääninhallitusten ja hallinto-oikeuksien osalta on arvioitu tarvittava lisähenkilökunta. Esitetyt muutokset henkilöstö- ja paikkamitoituksiin merkitsevät väistämättä kunnille aivan eri suuruusluokkaa olevia kustannuksia kuin valtiolle noin 20 työntekijän lisäyksestä aiheutuvat kustannukset.

Työryhmä ehdottaa, että laissa säädettäisiin koko kunnan tasolla hyväksyttävästä lastensuojelun suunnitelmasta, jonka hyväksyisi kunnanvaltuusto. Helsingin kaupungin kokemuksen mukaan erilliset, kaupunginvaltuuston hyväksymät sektorisuunnitelmat ovat osoittautuneet päätöksenteon kannalta ongelmallisiksi. Ohjelmat ovat jääneet irrallisiksi ja periaatteellisiksi. Kaupunginhallitus ei tämän vuoksi pidä työryhmän esitystä perusteltuna.

Päätöksenteko huostaanottoasiassa

Yksi työryhmän keskeisistä ehdotuksista on lastensuojelun päätöksenteon uudistaminen siten, että päätöksentekijänä ei enää olisi kunnan monijäseninen toimielin, vaan viranhaltijataso kunnassa ja tahdonvastaista huostaanottoa koskevan päätöksen tekisi hallinto-oikeus.

Kaupunginhallitus pitää ehdotusta hyvin perusteltuna.

Lastensuojelulakiin ehdotetut muutokset edellyttävät hallinto-oikeuksiin riittäviä voimavaroja varsinkin, kun hallinto-oikeudet joutuvat varautumaan hyvin nopeisiin käsittelyaikoihin. Ilman tarvittavaa henkilökuntaa uudistusta ei voida toteuttaa.

Lapsen puhevallan ja kuulemisen ikärajat

Työryhmä ehdottaa, että alle 15 vuotta täyttänyttä lasta kuultaisiin hallintolain 34 §:n mukaisesti ainoastaan ennen päätöstä huostaanotosta ja yhteydenpidon rajoittamisesta. Työryhmän esitys merkitsee voimassaolevaan lastensuojelulakiin nähden asianosaisena pidettävän lapsen osalta ”asianosaisuusikärajan” nostamista 12 vuodesta 15 vuoteen.

Muutosesitys on perusteltu.

Voimassa olevan lain mukainen 12 vuotiaalle lapselle kuuluva, asianosaisen virallinen, todisteellinen kuuleminen ja valitusoikeus ovat enemmänkin muodollisen oikeusturvan ulkoisia merkkejä, kuin todellisia tämänikäisen lapsen oikeusturvan huomioon ottamisen takeita. Alle 15-vuotias lapsi on liian nuori toimimaan em. osin asianosaisena niin raskaassa ja usein ahdistavassa menettelyssä kuin huostaanottoa koskeva päätöksenteko on. Huomattavaa on, että asianosaisena ovat lapsen ohella hänelle läheiset ihmiset, lapsen vanhemmat. Lasta koskevissa, päätöksentekoon liittyvissä asiakirjoissa on lähes poikkeuksetta arkaluontoisia tietoja asianosaisista. Nämä tiedot voivat järkyttää syvästi lasta, jos hänelle ne joudutaan asianosaisaseman perusteella luovuttamaan.

Ehdotuksen 20 §:n 1 momentissa on säädetty lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämisestä toteutettaessa lastensuojelua. Lapsen mielipiteen selvittämisvelvollisuuden korostamista kaikissa tilanteissa ja sen huomioonottamista lasta koskevassa päätöksenteossa on pidettävä tärkeänä.

Ennaltaehkäisevä lastensuojelu (3 §) ja suunnitelma lastensuojelun

järjestämisestä (12 §)

Työryhmä ehdottaa laissa täsmennettäväksi, mitä lastensuojelulla tarkoitetaan. Lastensuojelun toimintamuotona ehdotetaan mainittavaksi myös ennaltaehkäisevä lastensuojelu, jolla tarkoitettaisiin lapsen ja hänen perheensä erityistä tukemista kunnan peruspalveluissa. Tavoitteet ongelmiin puuttumisesta entistä varhaisemmassa vaiheessa ja lastensuojelun painopisteen siirtämisestä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ovat erittäin perusteltuja ja yhdenmukaisia myös Helsingissä tehtyjen strategisten linjausten kanssa.

Työryhmän ehdotuksilla pyritään edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä lasten kasvuolosuhteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä yksittäistä lasta ja hänen perhettään koskevan lastensuojelun toteuttamisessa.

Lastensuojeluilmoitus (25 §)

Voimassa olevan lastensuojelulain 40 §:n 1 momentti velvoittaa siinä mainittuja tahoja tekemään lastensuojeluilmoituksen, kun he ovat saaneet tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Säännös on nykyisellään vaikeaselkoinen sekä ilmoitusvelvollisten osalta puutteellinen. Se on asettanut käytännössä ilmoituksenteolle kynnyksen, jota työryhmän ehdotus alentaa. Lisäksi ilmoituksen teon kriteerit:” ... saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet, tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.” ovat selkeitä.

Kaupunginhallitus pitää erittäin kannatettavana lakiehdotuksen 25 §:ssä olevan ilmoitusvelvollisuutta koskevan sananmuodon lievennystä, jonka mukaan ilmoituksen voi tehdä havaittuaan seikkoja, joiden perusteella lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Näin ei ainakaan pelko ”turhan” lastensuojeluilmoituksen tekemisestä estä ilmoituksen tekemistä ja siten suojelua tarvitsevan lapsen avun saantia.

Myös ilmoitusvelvollisten piirin laajentaminen kattavaksi on sopusoinnussa lapsen huolenpidon turvaamisen ensisijaisuuden kanssa.

Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen (26 §), lastensuojelutarpeen

selvitys (27§) ja asiakassuunnitelma (30§)

Lastensuojelun asiakkuuden alkamisen täsmentäminen on lastensuojelussa välttämätöntä erityisesti lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta. Asiakkuuden alkamisen määrittely säädöspohjalta tuo toivottua yhdenmukaisuutta niin paikallisella tasolla kuin koko maassa. Työryhmän ehdotus lastensuojelutarpeen selvittämisestä kolmen kuukauden määräajassa antaa lainsäädännöllisen pohjan toiminnan kehittämiselle. Lapsen ja perheen tilanteen huolellinen selvittäminen viivytyksettä on erityisesti lastensuojelussa tärkeää. Helsingissä on jo muutaman vuoden ajan ollut tavoitteena, että lastensuojelun alkuvaiheen tilannearvio tehdään kolmessa kuukaudessa ensimmäisestä yhteydenotosta tai ilmoituksesta lukien. Kokemus on osoittanut, että uuden työkäytännön omaksuminen edellyttää runsaasti henkilöstön koulutusta ja työyhteisöjen tukea.

Asiakassuunnitelma on lastensuojelun toteuttamisessa keskeinen työväline ja lapsen sekä hänen perheensä oikeusturvan kannalta merkittävä asiakirja. Laissa korostetaan vanhempien vastuuta lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Huostaanotto ja sijaishuolto eivät poista vanhemmuuden velvoitteita, joissa vanhempia tulee pyrkiä tukemaan. Lakiehdotuksessa ei edellytetä vanhemmille erikseen tehtävää asiakassuunnitelmaa, vaan todetaan, että ko. suunnitelma voidaan tehdä. Vanhemmille tehtävä oma, heidän kuntoutumistaan tukeva asiakassuunnitelma on melkein aina välttämätön.

Edellä mainitut säädökset korostavat lastensuojelun suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan myötävaikuttaa siihen, että lapsi ja perhe saavat oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea. Samalla kun em. säännökset jäntevöittävät lastensuojelun avohuollon työskentelyä.

Lastensuojelun asiakasasiakirjojen laatimisesta tulisi saada yhtenäiset ja selkeät valtakunnalliset ohjeet. Tällä hetkellä niitä ei ole. Asiakirjat ovat keskeisessä asemassa lastensuojelutyötä tehtäessä ja etenkin työntekijöiden vaihtuessa. Lisäksi ne ovat sekä asiakkaan että lastensuojelun sosiaalityöntekijän oikeusturvan kannalta tärkeitä.

Huostassapidon kesto ja lakkaaminen (47 §)

Työryhmän ehdotus, jonka mukaan huostaanotto on voimassa toistaiseksi, on perusteltu. Säännösehdotuksen perusteluissa on pohdittu ns. määräaikaista huostaanottoa sekä vanhempien tahdon vastaista adoptiota vaihtoehtona huostaanotolle.

Määräaikainen huostaanotto, jolla ”rauhoitettaisiin” tilanne esim. huoltajien toistuvilta huostassapidon lopettamisvaatimuksilta ja valituksilta olisi asianosaisten oikeusturvan kannalta erittäin kyseenalainen. Lastensuojelun perusperiaatteena on lievin riittävä viranomaisten puuttuminen perheen autonomiaan ja yksityisyyteen sekä lapsen huolenpidon turvaamisen ensisijaisuus. Näistä lähtökohdista tarkastellen lähtökohtana tulee olla lastensuojelun viranomaisten velvollisuus ottaa lapsi huostaan, kun huostaanoton edellytykset täyttyvät ja vastaavasti velvollisuus lopettaa huostassapito, kun sen edellytykset lakkaavat eikä lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua.

Adoptio Muistiossa on pohdittu tahdonvastaista adoptiota vaihtoehtona huostaanotolle. Lapseksiottamisesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan alaikäisen lapseksiottamista ei voida vahvistaa ilman vanhempien suostumusta. Poikkeuksellisesti adoptio voidaan vahvistaa ilman vanhemman suostumusta, jos se on ilmeisen ratkaisevasti lapsen edun mukaista ja vanhemman suostumuksen antamatta jättämiseen ei ole riittävää aihetta ottaen huomioon lapsen etu sekä lapsen ja vanhemman välinen kanssakäyminen ja heidän välisensä suhteen laatu (9 § 2 mom.).

Edellä mainittuja poikkeussäännöksiä adoption vahvistamisen edellytyksistä ilman vanhemman suostumusta tulee kaupunginhallituksen mielestä edelleen soveltaa myös silloin, kun vaihtoehtoina ovat lapsen ottaminen sosiaalilautakunnan huostaan ja tahdon vastainen adoptio.

Ehdotuksen 32 §:n 1 momentin mukaan ennen, kuin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, on selvitettävä lapsen sukulaisten ja muiden läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi asumaan luokseen. Lisäksi

sosiaalilautakunnan tulee lapsen edun sitä vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi. (32 § 2 mom.) Näitä säännöksiä voidaan pitää riittävinä turvaamaan lapsen hoidon järjestäminen mahdollisuuksien mukaan ilman viimesijaista huostaanottoa.

Ehdotuksen kustannusvaikutukset Helsingissä

Lakiehdotuksen suurimmat kustannusvaikutukset koskevat koulutetun lisähenkilöstön palkkaamista avohuollon työhön sekä laitoksissa laitosrakenteiden (osastojen) muutosta ja siitä aiheutuvaa lisähenkilöstön tarvetta. Oleellisia lisäkustannuksia tulee aiheutumaan myös jälkihuoltovelvoitteen laajeneminen.

Erityisenä ongelmana on koulutetun työvoiman saatavuus niin Helsingissä kuin muissakin Suomen kunnissa. Esityksessä on useassa kohdassa painotettu sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaavan työntekijän roolia. Uudistus ei ole tältä osin realistinen. Tulisikin harkita tarkasti, missä tilanteissa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua järjestettäessä on ehdottoman välttämätöntä käyttää sosiaalityöntekijän koulutuksen omaavia työntekijöitä.

Helsinkiä koskevissa kustannusvaikutuksissa ei ole voitu arvioida niitä todennäköisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat em. koulutetun henkilökunnan rekrytoinnissa ”kilpailutilanteessa”. Kustannusarviossa ei ole myöskään otettu huomioon ATK- järjestelmien muutoskustannuksia eikä välttämättömiä henkilökunnan uudelleen koulutuskustannuksia.

Yhteensä kustannusten lisäys olisi Helsingissä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on 5,7 % vuoden 2006 lastensuojelun budjetista.

Kuntien lastensuojelutarpeet ovat erilaisia ja menot tästä syystä vaihtelevat voimakkaasti kuntien välillä. Kustannusten kattamiseen jaettava valtionosuus tulisi jyvittää kunnille lastensuojelutarpeen mukaisessa suhteessa.

Sosiaalityön kustannukset

Ehdotukset edellyttävät nykyistä intensiivisempää työskentelyä, mikä ei onnistu nykyisillä henkilöstömäärillä. Työryhmän esitykset alkuarvioinnista, selvityksen laatimisesta ja lisääntyneistä sosiaalityöntekijän tehtävistä merkitsevät käytännössä sitä, että on välttämätöntä mitoittaa suhdeluku asiakkaat / sosiaalityöntekijä siten, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on asiakkaina enintään 35 tai 40 lasta tai nuorta.

Helsingissä oli perhekeskuksissa kuluvan vuoden tammi-maaliskuun lopussa lastensuojelun asiakkaina keskimäärin 5 900 lasta tai nuorta ja 131 sosiaalityöntekijän vakanssia. Tällöin sosiaalityöntekijällä oli asiakkaanaan keskimäärin 45 lasta tai nuorta. 40 asiakkaan mitoituksella tarvitaan noin 17 uutta sosiaalityöntekijää ja 35 asiakkaan mitoituksella noin 38 sosiaalityöntekijää. Sosiaalityön osalta lisäkustannukset olisivat 800 000 – 1 600 000 euroa/vuodessa.

Perhehoito (55-56 §)

Ammatillisessa perhekodissa annetussa lastensuojeluhoidossa kustannuspaineita aiheuttaa hoidosta vastuussa olevien määrän lisääminen suhteessa lasten määrään ja ikään ehdotuksen 56 §:n 3 momentissa mainituissa tilanteissa.

Kun Helsinkiläisiä lapsia oli sijoitettuna 2005 esityksen 56 §:n 3 momentin tilanteissa ammatillisiin perhekoteihin arviolta vajaat 30 lasta, merkitsee ostopalvelumäärärahoissa tämä vuositasolla ainakin

150 000 euron vuosittaisia lisäkustannuksia.

Laitoshuolto (57-60 §)

Kaupunginhallitus katsoo, ettei laitoshuollon henkilöstömitoitusta ole tarkoituksenmukaista määritellä ehdotuksessa esitetyllä kategorisella tavalla (60 § 2.mom. ). Kuntien tulisi voida itse määrittää henkilöstömitoitus laitoshuollon toimintamuodon mukaan suhteuttaen henkilöstömäärä hoidon luonteeseen sekä hoidettavien lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon.

Laitoshuollon mitoitusesitys ja kelpoisuusvaatimukset merkitsevät Helsingin omissa laitoksissa ainakin (lapsiryhmien pienentäminen ja yhden hoitajan lisäresurssi) 50 lisävakanssin tarvetta. Vuositasolla kustannusvaikutus on 1 700 000 euroa.

Laitoshuollon ostopalveluissa henkilöstömitoituksen muutoksesta ja osastoryhmien pienentämisestä aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin 1 100 000 euroa/vuosi.

Yhteensä laitoshuollon osalta kustannusvaikutus on vähintään 2 800 000 euroa vuodessa.

Jälkihuolto (75 §)

Jälkihuoltovelvoitteen laajentaminen subjektiivisena oikeutena myös avohuollon sijoituksiin esityksen 75 §:ssä tarkoitetuin tavoin merkitsee kustannusten lisäystä. Kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida. Kun avohuollon sijoituksissa Helsingissä vuonna 2005 oli noin 130 yli16-vuotiasta nuorta, merkitsisi tämä, että jälkihuollon piiriin näistä nuorista tulisi arviolta puolet ja heistä vuositasolla nuorten tukiasumisen tarpeessa olisi kolmisenkymmentä nuorta. Tällöin lisäkustannukset tukiasumisesta ja siihen liittyvistä muista kustannuksista olisivat noin 330 000 euroa vuodessa. Kun lisäksi muiden jälkihuollon tarpeessa olevien nuorten avohuollollisen tuen kustannukset olisivat arviolta 195 000 euroa vuodessa, olisivat jälkihuollosta aiheutuvat lisäkustannukset yhteensä vähintään 525 000 euroa vuodessa.

Edunvalvojan kustannukset (23 §)

Ehdotuksen 22 §:ssä tarkoitettuja tilanteita, joissa lapselle tulisi hakea lastensuojeluasiassa edunvalvojan sijainen, tulisi vuodessa arviolta enintään kymmenen. Kustannuksia tästä aiheutuisi, mikäli edunvalvojaksi määrättäisiin asianajaja siltä osin, kuin maksuton oikeusapu ei kattaisi edunvalvojan sijaisen palkkiota ja kuluja, arviolta n. 30 000 euroa vuodessa.

Itsenäistymisvarat (77 §)

Jos lapsen tai nuoren asiakasmaksulain 14 §:ssä tarkoitetuista jatkuvista tuloista ja korvauksista varattavien itsenäistymisvarojen määrää korotetaan 30 prosentista 40 prosenttiin, aiheutuu siitä Helsingissä arviolta 50 000 euron suuruinen vuotuinen tulojen vähennys. Korotus koskisi

noin 200 lasta tai nuorta.

Terveydenhuollon palvelut

Lakiehdotuksen 10 §:ssä säädetään lapsen huomioon ottamisesta järjestettäessä aikuisille suunnattuja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja, erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluja. Annettaessa palveluja tai sijoitettaessa aikuinen laitokseen lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja otettava huomioon.

Aikuisväestön psykiatrian palvelujen piirissä hoidettavan henkilön perheen ja lähiyhteisön huomioon ottaminen on vähitellen vahvistunut osana hoitoa 1980-luvulta alkaen. Hoidettavan henkilön huollossa olevien lasten tilanteen selvittäminen kuuluu nykyisin osana psykiatristen sairauksien hoitosuosituksiin ja hyvään hoitokäytäntöön. Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä erilaisia perheterapeuttisia interventiomalleja ja henkilökuntaa on Helsingin terveyskeskuksessa koulutettu menetelmien käytössä yhteistyössä mm. järjestöjen kanssa.

Raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien päihteiden käyttö on vakava ongelma, johon puututaan äitiys- ja lastenneuvolatyössä neuvonnalla ja tuella sekä tarvittaessa ohjaamalla hoitoon. Alkoholia ja lääkkeitä väärinkäyttävät sekä huumeita käyttävät raskaana olevat naiset pyritään tunnistamaan jo alkuraskauden aikana. Voimassa olevien ohjeiden mukaisesti heidät voidaan lähettää yliopistoklinikan äitiyspoliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa. Ongelmallisia ovat ne raskaana olevat naiset, jotka eläessään päihdehakuista elämää eivät hakeudu äitiyshuollon piiriin.

Ongelma ovat myös ne päihdeongelmaiset raskaana olevat, jotka eivät anna suostumustaan välttämättömään hoitoon. Kaupunginhallitus pitää erittäin tärkeänä, että lakia uudistettaessa kaikin tavoin pyritään syntymättömän lapsen terveyden suojelemiseen.

Kirje nro sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.

Merkittiin, että Vehviläinen teki Malisen kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausuntoon lisätään sosiaalilautakunnan lausunnosta viimeinen kappale (esityksen yksityiskohtainen tarkastelu) ja lautakunnan liite (ehdotuksen säännöskohtainen tarkastelu).

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Vehviläisen vastaehdotuksen äänin 8 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Malinen, Lindeman, Pajamäki, Puura, Reinikainen ja Vehviläinen. Poissa yksi.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

941 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 20.6.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

931 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV LEDAMOTEN TERHI MÄKI:

MÖJLIGHETER ATT HYRA PERSONALBOSTÄDER TILL RIMLIGA PRISER

FÖR PERSONAL INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN

Stn 2006-1040

Ärende Sj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 19.4.2006 (Terhi Mäki).

Stadsstyrelsen beslöt samtidigt tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Terhi Mäki och för kännedom till fullmäktige, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

- -

Tilläggsuppgifter:

Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 169 2295

BILAGA Bilagorna 1 – 2

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori

Otto Lehtipuu

puheenjohtaja

(paitsi 936-941 §)

puheenjohtaja

(936-941 §:ien kohdalla

Susanna Mäkelä
pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Jukka Lindeman

Sanna Hellström

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 4.7.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 923 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 906-909, 917-918 (lukuun ottamatta kohta 13), 919-920, 922, 924, 929, 931 ja 933-941 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 921 §

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 925 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 923 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				923 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				906-909, 917-918 (utom punkt 13), 919-920, 922, 924, 929, 931 och 933-941 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				921 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				925 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

		Anvisning om ansökan

			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

		Ansökan hos marknadsdomstolen

			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

		Ingivande av ansökan

			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			923 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		26.6.2006 kello 16.00 – 17.10

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan		kaupunginhallituksen puheenjohtaja (paitsi 936-941 §)
	Lehtipuu, Otto		I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa		II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi		(paitsi 925 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Lindeman, Jukka		varajäsen (paitsi 925 §)

Muut	Hiltunen, Rakel		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 925 §)
	Bogomoloff, Harry		I varapuheenjohtaja (paitsi 925 ja osa 931-941 §)
	Krohn, Minerva		II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi		kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian		apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 925 §)
	Kokkonen, Paula		apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 925 §)
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila		va. hallintojohtaja
	Salo-Halinen, Anna-Leena		vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu		henkilöstöjohtaja
	Hari, Olli		kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena		kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti		kaupunginsihteeri (paitsi 906-908 §)
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja		kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta		vs. kaupunginsihteeri

	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Schier, Mikael				lehdistöpäällikkö
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan, paitsi 936-941 §:ien kohdalla Otto Lehtipuu

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	906-907,	908,		909-919,
		Korpinen				920,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		-,		921-929,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		930-933,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		934-938,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		939-941,