Kokousaika

602 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Vehviläisen (varalla Vihervaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

603 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

604 - 616 §

Kaupunginvaltuuston 17.5.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

604 §

Taloussäännön muuttaminen

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

605 §

Omavelkaisen takauksen antaminen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n kalustohankinnan ja sen jälkeisen operointivaiheen kustannusten rahoittamiseen

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Korhonen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

606 §

Vuoden 2006 talousarvion eräiden määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 169 2238

607 §

Vuoden 2006 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 169 2238

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

608 §

Tontin myyminen Kuntien eläkevakuutukselle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

609 §

Kallion asuntotontin 11322/1 vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

610 §

Viikin Latokartano V -alueen asemakaavaan nro 11150 sisältyvien tonttien vuokrausperusteet

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

611 §

Vuokrausperusteiden määrääminen vammaisille tarkoitetuille pientaloille omatoimiseen rakentamiseen (Malmi, Suurmetsä, Vartiokylä)

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

612 §

Vuosaaren tontin 54173/1 (Baras Kuntokeskus) vuokrausperusteet ja vuokraaminen osto-optiolla

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

613 §

Vuosaaren toimitilatontin 54303/2 (Vuosaaren Meriportti) vuokrausperusteet ja vuokraaminen osto-optiolla

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

614 §

Kulosaaren tonttien 42013/9 ja 42024/5 asemakaavan muuttaminen (nro 11422)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Rakennus- ja ympäristötoimi

615 §

Metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelma

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

616 §

Keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman enimmäishinnan tarkistaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

617 §

ASUNTOLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN JA KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA SAKSAAN

Khs 2006-877

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntolautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Saksaan Berliiniin 8. – 10.5.2006 Berliinin kaupunginosiin, asumiseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tutustumista sekä paikallisten viranomaisten tapaamista varten.

Virkamatkasta on laadittava matkalasku ao. virastolle välittömästi virkamatkan päätyttyä tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä.

Virkamatkan KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kiinteistöviraston asuntoasiainosaston käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähteville, asuntolautakunnalle, kiinteistövirastolle ja sen asuntoasiainosastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ja sen maksuliikenteelle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

618 §

PELASTUSLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN JA KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ITALIAAN

Khs 2006-905

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa pelastuslautakunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Italiaan Roomaan 7. – 10.6.2006 Rooman kaupungin siviilisuojelujärjestelmään sekä Procapites -hankkeeseen tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku ao. virastolle välittömästi virkamatkan päätyttyä tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä.

Virkamatkan KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset maksetaan pelastuslautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähteville, pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ja sen maksuliikenteelle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

619 §

HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSPALVELUN PÄIVITETYN PERUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-381

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsingin kaupungin pelastuspalvelun tarkistetun perussuunnitelman käyttöönotettavaksi.

Pöytäkirjanote pelastuspalveluneuvottelukunnalle.

Lisätiedot:
Latvala Matti, valmiuspäällikkö, puhelin 169 2496

LIITE

Liite 1

620 §

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN STRAIGHTWAY SOUTHEAST FINLAND RY:N JÄSENEKSI

Khs 2006-1050

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa Helsingin Sataman kaupungin puolesta liittymään Straightway Southeast Finland ry:n jäseneksi kehottaen Helsingin Satamaa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan 2 000 euron jäsenmaksun omista käyttövaroistaan.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotusta siten, että yhdistyksen nimi muutetaan sekä päätösehdotuksessa että esityslistatekstissä oikeaan muotoon (muutettu teksti kursivoitu) Straightway Southeast Finland ry.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

621 §

XXXX XXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS JOHTAVAN YLEISEN EDUNVALVOJAN SIVUTOINTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2005-2797

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti talous- ja suunnittelukeskuksen sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnoista ilmenevin perustein hylätä Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimuksen johtavan yleisen edunvalvojan sivutointa koskevasta kansliapäällikön päätöksestä.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxx muutoksenhakuosoituksin, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Kontra Pekka, projektipäällikkö, puhelin 169 2217

LIITE

Liitteet 1 - 6

622 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2006-382

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

623 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE MALMIN AMPUMARATA-ALUEEN KUNNOSTUKSEEN

Khs 2006-928

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 12, esirakentaminen, Malmin ampumarata-alueen kunnostus,

600 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, viraston katu- ja puisto-osastolle (Jouni Sivonen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

624 §

LAUSUNNON ANTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE KANSALLISESTA VARAUTUMISSUUNNITELMASTA INFLUENSSAPANDEMIAA VARTEN

Khs 2006-736

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että laaja suunnitelma on ensisijaisesti suunnattu terveydenhuollon kaikille hallinnon tasoille. Suunnitelma on hyvin valmisteltu ja kattava ja antaa hyvän kuvan siitä, mistä lintuinfluenssassa/pandemiassa on kysymys. Samoin mietinnöstä ilmenevät taudin vaikutukset yhteiskunnan toimintoihin, jos tilanne kehittyy pandemiaksi.

Yhdessä vuonna 2005 julkaistun raportin ”Terveydenhuoltojärjestelmän varautuminen vakavien biologisten uhkien ja yllättävien infektioepidemioiden varalta” kanssa nyt valmistunut ehdotus sisältää tarvittavat tiedot ja lähtökohdat mahdollistamaan varautumistoimien suunnittelun ja itse varautumisen.

Mietinnön merkittävimpänä puutteena kaupunginhallitus kiinnittää vakavaa huomiota kysymykseen valtion kustannusvastuusta poikkeustilanteissa. Kysymys valtion kunnille ohjaamista korvauksista on jätetty kokonaan käsittelemättä. Poikkeusoloja koskevan yleisen ajattelumallin mukaisesti tulee valtion yksiselitteisesti ottaa katettavakseen poikkeustilanteista aiheutuvat lisäkustannukset normaaliaikojen toimintoihin verrattuna. (Vrt. Tsunamikatastrofi). Kaupunginhallitus korostaa, että mietinnön tarkoittamat ylimääräiset menoerät mahdollisissa kriisitilanteissa eivät sisälly terveydenhuollon velvoitelainsäädännön piiriin. Kaupunginhallitus painottaa näkemyksenään, että valtion tulee ottaa vastattavakseen mahdollisesta pandemiatilanteesta myös elinkeinoelämälle ja yksityisille koituvat normaalien korvausjärjestelmien ulkopuolelle menevät ennakoimattomat poikkeuskustannukset.

Kaupunginhallitus katsoo, että kysymyksessä on influessapandemian mahdollisesta toteutumisesta riippumatta huomattavan arvokas varautumistyö, joka toimii hyvänä pohjana nimenomaan biologisiin uhkiin valmistauduttaessa. Kuten esityksessäkin todetaan, tällainen suunnitelma ei missään vaiheessa voi tulla valmiiksi, vaan se on koko ajan päivittyvä ja muuttuva asiakirja, joka ilman tilanteissa tapahtuvia muutoksiakin on joka tapauksessa uudistettava määräajoin.

Kaupunginhallitus korostaa, että suunnitelmaa kehitettäessä ja valmisteltaessa varautumistoimia jatkossa tulee Helsingin kaupungin asianomaisten virastojen ja laitosten – ensi vaiheessa terveyskeskuksen ja ympäristökeskuksen – asiantuntemusta käyttää hyväksi ja kaupunkia muutoinkin kuulla mahdollisimman monipuolisesti riittävän aikaisissa vaiheissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin yleinen valmiustilanne pidetään valmiussuunnittelulla ja sen pohjalta tehtävillä varautumistoimilla jatkuvasti ajan tasalla poikkeustilanteiden varalta. Kaupungin virastojen ja laitosten suunnitelmien päivitys on parhaillaan menossa ja kysymys influenssapandemiasta on voitu ottaa huomioon ajantasaisesti koko kaupunginhallinnon osalta. Varautuminen kattaa kaupungin vastuulla olevan palvelu-, tuotanto- ja hallintotoiminnan.

Kaupunginhallitus viittaa erityisesti terveyskeskuksen, pelastuslaitoksen ja sosiaaliviraston lausuntoihin, jotka ovat liitteenä.

Kaupunginhallitus ilmoittaa vielä, että asianomaiset kaupungin viranomaiset ovat harjoitusten yms. osalta käytettävissä jatkoa ajatellen. Lisätietoja antavat Helsingin kaupungin terveyskeskus ja ympäristökeskus sekä koko kaupungin hallinnon valmiussuunnittelun osalta hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Kirje nro sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote ammattikorkeakoululle, hallintokeskuksen tiedotustoimistolle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, henkilöstökeskukselle, kiinteistövirastolle, Korkeasaaren eläintarhalle, liikennelaitokselle, nuorisoasiainkeskukselle, opetusvirastolle, pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, terveyskeskukselle, työterveyskeskukselle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220
Simoila Riitta, vs. toimitusjohtaja, puhelin 310 5015

LIITE

Liitteet 1 - 17

625 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2006-799

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti valita 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 19.5.2006 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.

Edustaja	Varaedustaja

talouspäällikkö	filosofian ylioppilas
Minna Ruuth	Tuomas Nurmela

kunnallissihteeri
Lotta Kallonen	Tuomo Valve

liikennetoimittaja	oikeustieteen ylioppilas
Esko Riihelä	Hanna Laine

rikoskomisario	toiminnanjohtaja
Juha Hakola	Pirjo Tolvanen

sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo

tuottaja	valtiotieteen ylioppilas
Kimmo Helistö	Tuomas Rantanen

taloustutkija	terveyskeskuslääkäri
Hannele Luukkainen	Minerva Krohn

toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

valtiotieteen maisteri	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Liite 1

626 §

24.4.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE KUNTAKONSERNI- JA LIIKELAITOSTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2006-716

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmän mietinnössä ehdotetut kuntakonsernia, liikelaitosta, liikelaitoskuntayhtymää ja konsernitilinpäätöstä koskevat kuntalain lisäys- ja muutosehdotukset ovat jäljempänä mainituin huomautuksin pääosin perusteltuja ja selkeyttävät monilta osin esimerkiksi liikelaitosten osalta nykyistä tilannetta.

Lakiehdotuksen jatkovalmistelussa tulee erityisesti huolehtia siitä, että yksittäiselle kunnalle varmistetaan joustavat mahdollisuudet järjestää kuntakonserninsa konserni- ja liikelaitosohjaus kuntakohtaisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti.

Mietintöön sisältyvän lakiehdotusluonnoksen yksityiskohdista kaupunki toteaa seuraavaa:

Kuntakonserni

Valtuuston tehtäviin 13 §:ään lisättäväksi ehdotettu kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista päättäminen voinee tarkoittaa vain hyvin yleisiä, koko konsernia koskevia tavoitteita. Epäselväksi tällöin jää, miten kunnan tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta voivat tarkastaa tytäryhteisöille asetettavia tavoitteita, jollei niitä ole yksilöity tytäryhteisöjä koskeviksi. Tämän vuoksi olisikin suositeltavaa lisätä 13 §:n liikelaitokselle asetettavia tavoitteita koskevaan kohtaan 5 maininta tytäryhteisöistä (”päättää kunnan liikelaitokselle ja tytäryhteisölle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista”).

Kuntakonsernin määritteleminen 16a§:ssä on tarpeen, koska muutoin kuntaan ja sen tytäryhteisöihin ei voida soveltaa lainsäädännössä jo olemassa olevia konsernia koskevia säädöksiä.

Konsernin johtoa koskevassa 25a§:ssä rajoitetaan valtuuston toimivaltaa määritellä konsernin johtoon kuuluvat. Kunnan asukkaiden perustuslaissa taatun itsehallinnon perusta on, että valtuusto voi määrätä kunnan organisaatiosta ja toimivallan siirtämisestä. Ei ole perustetta rajoittaa kunnan asukkaiden itsehallintoa tältä osin. Tämän vuoksi ko. pykälän tulisikin kuulua: ”Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja johtosäännössä määrätyt muut viranomaiset.”

Esteellisyys

Mietinnön s. 10 todetaan, että kuntayhtymän osalta yhteisöjäävisäännöstä olisi käytännössä tulkittu suppeammin kuin muita yhteisöjä eli että siihen olisi vedottu vain, kun kunnan yhtymän edut ovat selkeästi ristiriidassa. Väite ei Helsingin kaupungin hallinnon osalta pidä paikkaansa. Kuntayhtymien osalta tulkinta on ollut sama kuin muidenkin yhteisöjen, koska laissa eikä oikeuskäytännössä ole perustetta erilaiseen tulkintaan.

Mietinnön muutosesitys kuntalain 52 §:n 4 momenttiin on perusteltu ja poistaisi eri kuntien erilaiset tulkinnat esteellisyydestä tältä osin. Muutosesityksestä on kuitenkin poistettava sanat ”tai asian tasapuolinen käsittely edellytä”. Tasapuolinen käsittely voi vaarantua nimenomaan, jos kunnan ja tytäryhteisön tai kuntayhtymän edut ovat ristiriidassa. Sen lisäksi ei tarvita mitään uutta tulkinnanvaraista muotoilua, joka aiheuttaisi uudelleen erilaisia tulkintoja eri kunnissa.

Liikelaitos

Liikelaitoksen asemaa ja tehtäviä ei ole lainsäädännössä selkeästi määritelty. Siksi esitys kuntalain täydentämisestä tältä osin on tervetullut.

Kaupungin liikelaitokset toimivat jo nykyisellään pääosin liikelaitostyöryhmän mietinnössä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, joten toteutuessaan se ei aiheuta merkittäviä muutoksia Helsingin kaupungin liikelaitosten toimintaan ja päätöksentekoon.

Kunnallista liikelaitosta koskevan uuden luvun 10a rakenne on epäselvä ja tulkinnanvarainen, koska siihen on koottu sekä kunnallista liikelaitosta että liikelaitoskuntayhtymää koskevia säännöksiä lomittain. Yksittäisistä säännöksistä tai niiden otsikoista ei voi yksiselitteisesti päätellä, mitkä koskevat vain liikelaitosta ja mitkä myös liikelaitoskuntayhtymää. Esimerkiksi 87c §:ssä säädetään liikelaitoksen johtajasta, jolloin sanamuodon perusteella säännöksen ei tulisi koskea liikelaitoskuntayhtymää. Liikelaitoskuntayhtymää koskevassa 87d §:n 3 momentista on kuitenkin pääteltävissä, että 87c § koskisi myös liikelaitoskuntayhtymän johtajaa.

Kunnallinen liikelaitos olisi osa kuntaa eikä itsenäinen oikeushenkilö, kun taas liikelaitoskuntayhtymä olisi erillinen oikeushenkilö. Tästä aiheutuu organisaatiossa ja hallinnossa eroja, jotka kuitenkin jäävät ehdotetussa sääntelyssä epäselviksi.

Kuntalain tulisi kuntien yleislakina olla niin selvä, että sitä voivat ymmärtää muutkin kuin asiaan erikoistuneet lakimiehet, koska kuntien henkilöresurssit ovat tässä suhteessa hyvin erilaiset. Olisi selkeämpää kirjoittaa liikelaitoskuntayhtymää koskevat säännökset erikseen kuntayhtymää koskevaan lukuun, johon ne luonteensakin puolesta liittyisivät. Tällöin kävisi selvästi ilmi, mitkä säännökset on tarkoitettu koskemaan vain kuntaan tai kuntayhtymään kuuluvaa liikelaitosta ja mitkä erillisenä oikeushenkilönä toimivaa liikelaitoskuntayhtymää.

Ehdotuksen 87a §:n 1 momentin mukaan liikelaitos voitaisiin perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten, mutta toisaalta sille voitaisiin antaa myös liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä. Perustelujen mukaan sääntelyn tarkoitus on se, että liikelaitosta ei voida perustaa yksinomaan liiketaloudellisesti kannattamatonta toimintaa varten. Esityksessä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin kannattavan ja kannattamattoman toiminnan rajaa eli milloin toiminta on yksinomaan kannattamatonta. Kun osakeyhtiölakikaan ei estä kuntaa tai ketä tahansa muuta perustamasta osakeyhtiötä muuta kuin liiketoimintaa varten, myöskään kuntalain ei tulisi säännellä näin tarkasti liikelaitoksen perustamistarkoitusta. Kohdan tulisi kuulua: ”Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa liikelaitoksen...”

Työryhmän ehdotuksen mukaisesti virallisessa liikelaitoksen nimessä tulisi olla sana ”liikelaitos”. Tämä aiheuttaisi käytännössä sekaannusta ja hankaloittaisi tällä hetkellä jo toimivien liikelaitosten nimen ja logon käyttöä monin tavoin. Liikelaitoksen juridinen asema voidaan osoittaa ilman, että sana ”liikelaitos” esiintyy sen nimessä.

Ehdotuksen liikelaitoksen perustamista koskevan 87a §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen sana ”lisäksi” on tarpeeton ja tulisi poistaa.

Ehdotuksen 87b §:ssä säädetään liikelaitoksen johtokunnasta. Liikelaitoksen johtokuntaa koskevasta sääntelystä ei käy selvästi ilmi, onko se kuntalain 17 §:ssä tarkoitettu toimielin ja sovelletaanko siihen kuntalaissa säädettyjä johtokuntaa koskevia muita kohtia. Epäselväksi jää myös, onko jokaisella liikelaitoksella oltava oma johtokuntansa vai voiko usealla liikelaitoksella olla yhteinen johtokunta. Kunnan asukkaiden itsehallinnon perusta on, että kunta eli valtuusto voi itse päättää, mikä toimielin – lautakunta vai johtokunta - johtaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa ja onko liikelaitoksilla yhteinen vai erillinen toimielin.

Johtokuntaa koskevaa 87b §:n säännöstä ei 87d §:n 3 momentin perusteella sovellettane liikelaitoskuntayhtymän johtokuntaan. Liikelaitoskuntayhtymän johtokuntaa ei siten ilmeisesti koskisi liikelaitokselle 87b §:n 4 momentissa säädettäväksi esitetty oikeus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Toisin sanoen kunnan osana olevan liikelaitoksen johtokunnalla olisi lain perusteella laajempi toimivalta kuin erillisenä oikeushenkilönä toimivan liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalla.

Kunnissa voi olla hyvin erikokoisia ja erilaisin hallinnollisin resurssein varustettuja liikelaitoksia. Helsingin kaupunkiin kuuluu isoja liikelaitoksia esimerkiksi Energia, Vesi ja Satama, joilla on riittävästi hallinnollista ja oikeushenkilöstöä ja siten myös omaa puhevallan käyttöoikeutta. Toisaalta kaupunkiin kuuluu myös pieniä liikelaitoksia esimerkiksi Helsingin Tekstiilipalvelu, joilla on vain muutama henkilö muissa kuin tuotantotehtävissä ja joilla ei mm. tästä syystä ole lainkaan omaa puhevallan käyttöoikeutta. Kunnan tulisi itse edelleen voida määritellä valtuuston vahvistamassa johtosäännössä kunkin liikelaitoksen puhevallan käyttöoikeus.

Johtokunnan tehtävänä on 87b §:n 3 momentin 2-kohdan mukaan hyväksyä liikelaitoksen talousarvio. Kohdassa ei aseteta mitään ehtoja eikä rajoituksia. Ehdotuksen 87e §:n 2 momentin mukaan johtokunnan on puolestaan tehtävä esitys liikelaitoksen talousarvioksi. 87e §:n 4 momentin mukaan taas johtokunta päättää liikelaitoksen talousarviosta kunnan talousarvion asettamien sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti. Samasta asiasta on siis eri kohdissa erilainen säännös, joka toisaalta yrittää ilmentää liikelaitoksen itsenäisyyttä, mutta toisaalta taas valtuuston ylintä toimivaltaa kunnassa.

Johtokunnalle annetaan sitä koskevassa säännöksessä toisissa asioissa toimivalta, jota valtuusto ei voi rajoittaa, ja toisissa asioissa toimivalta, jota valtuusto voi rajoittaa johtosäännöllä. Lisäksi johtokunnalle voitaisiin ehdotuksen mukaan antaa johtosäännöllä muitakin tehtäviä. Sääntely on sekava. Kunnan asukkaiden itsehallinnon perustana on, että valtuusto voi johtosäännöllä määritellä myös liikelaitoksen toimielimen toimivallan. Kunta tietää parhaiten erilaisten liikelaitostensa erilaiset resurssit ja tarpeet. Tämän vuoksi liikelaitosten toimielimen toimivallan pitäisi olla valtuuston määriteltävissä johtosäännöllä kuntalain pääperiaatteen mukaisesti.

Ehdotuksen 87c §:ssä säädetään liikelaitoksen johtajasta. Ehdotuksen sanamuodon mukaan säännöstä ei sovellettaisi liikelaitoskuntayhtymän johtajaan, mutta 87d §:n 3 momentin perusteella säännös koskisi myös tätä. Asia olisi syytä selkiyttää. Johtajalla olisi säännöksen mukaan puhevallan käyttöoikeus johtokunnan puolesta, jollei johtosäännöllä sitä rajattaisi pois. Johtajan tehtäviä ja toimivaltaa koskevat edellä johtokunnan toimivallasta tehdyt huomautukset.

Ehdotuksen 87d §:n 1 momentin lopusta tulisi poistaa tarpeettomana joko koko sivulause tai ainakin sanat ”kuhunkin erikseen”. Kuntalain 81 §:n 3 momentissa säädetään jo siitä, että yhtymäkokousedustajan valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.

Kuntayhtymistä ja siten myös liikelaitoskuntayhtymistä on huomattava, että ne ovat tuloverovelvollisia kaikesta harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta sekä sellaisen kiinteistön tuottamista tuloista, joka ei ole yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Verotuksen osalta ne ovat siis samassa asemassa kuin esimerkiksi osakeyhtiöt. Kunnat puolestaan eivät ole verovelvollisia omalla alueellaan harjoitetusta toiminnasta eivätkä omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä. Tämä koskee myös kuntien liikelaitoksia.

Ehdotuksen liikelaitoksen lainanottoa koskeva 87k § on tarpeeton ja pitäisi poistaa. Valtuusto voi ilman sitäkin antaa liikelaitoksen toimielimelle lainanottovaltuudet, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Lakiehdotuksen liikelaitokselle maksettavaa tukea tai toiminta-avustusta koskevan 87 f §:n mukaan tuen tai avustuksen tulee perustua tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tältä osin lakiehdotusta tulisi käytännön soveltamisen helpottamiseksi väljentää niin, että tuen tai avustuksen peruste sekä määrä jäisi kunnan omaan harkintaan.

Liikelaitokselle maksettavista tuista tai toiminta-avustuksista voidaan lisäksi todeta, että samat rahoitustavoitteet voidaan hoitaa ehkä paremmin sopimusjärjestelyillä, jolloin sekä tilaaja että tuottaja sitoutuvat toisaalta palvelutavoitteisiin ja toisaalta niistä maksettaviin korvauksiin. Tämä myös tukee liikelaitoksen luonnetta. Luonnollinen lähtökohta on, että liikelaitos kattaa menonsa tuloillaan. Esimerkiksi HKL:n tapauksessa kaupunki on maksanut liikennelaitokselle tariffitukea sen johdosta, että yhteiskunta- ja liikennepoliittisista syistä on tarkoituksenmukaista, että joukkoliikennetariffi on edullinen. Tariffituki on sisältynyt liikekirjanpitoon siirtymisestä lähtien HKL:n liikevaihtoon, mitä ei mietinnössä ole otettu huomioon. Tariffitukijärjestelmää voidaan edelleen jatkossa kehittää sopimusjärjestelyn suuntaan, jolloin kokonaisvastuu joukkoliikenteen järjestelyistä on liikennelaitoksella sovittujen tariffipolitiikkaa ja tariffia koskevien päätösten mukaisesti.

Joukkoliikenteen investoinneissa on tärkeää, että kaupunki voi jatkossakin liikennelaitokseen tehtävillä pääomasijoituksilla tukea sellaisia joukkoliikenteen perusinvestointeja, jotka eivät ole puhtaasti liiketaloudellisesti kannattavia ja että tällaisista investoinneista ei sijoitetulle peruspääomalle ole jatkossakaan tarkoituksenmukaista maksaa tuottoa.

Liikelaitoskuntayhtymä

Ehdotetun liikelaitoskuntayhtymän soveltuvuus voi tapauskohtaisesti olla kuntien välisenä yhteistoimintamuotona hyvinkin käyttökelpoinen kuten esimerkiksi Kantvikin sataman kehittämisessä yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa.

Kuntien yhteistoiminta

Työryhmän mietinnössä on selvitelty myös kuntien yhteistoimintaa ja hankintoja.

Pääkaupunkiseudulla kaupunkien välinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Tavoitteena on palvelujen yhteiskäytön laajentaminen vaiheittain niin, että seudun asukkaat voivat valita kunnalliset palvelut kuntarajoista riippumatta.

Seutuyhteistyön syventäminen edellyttää tuekseen myös kuntien yhteistoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamista laajemmin kuin työryhmä ehdottaa. Kuntien väliseen sopimukseen perustuvan palveluyhteistyön mahdollisuuksia tulisi lisätä ja se tapahtuisi parhaiten kuntalakia uudistamalla. Näin luotaisiin edellytyksiä myös kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteiden toteutumiselle tulevaisuudessa.

Lausunnolla olevassa mietinnössä työryhmä on päätynyt siihen, että valtaosa kuntien yhteistoiminnasta jää hankintalainsäädännön ulkopuolelle eikä työryhmä esitä asiassa muutosehdotuksia. Käytännössä palveluyhteistyön kehittämisessä esteeksi muodostuu nykyisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön pohjalta hankintalainsäädännön soveltaminen.

Oikeuskäytäntö näyttää edellyttävän paitsi, että palveluja tuottavalla kunnalla ei saa olla yritysriskiä toiminnassa myös, että kunnilla on yhteinen toimielin, jotta ne voivat tuottaa palveluja toisilleen kilpailuttamatta. Kuntalaissa pitäisikin olla säädetty myös sellaisesta yhteisestä toimielimestä, jolla ei ole isäntäkuntaa, vaan joka toimii joko suoraan valtuustojen tai kunnanhallitusten nimeämänä. Toimielimen päätösten osalta millään kunnalla ei olisi otto-oikeutta, mutta toimielimelle voitaisiin tehdä oikaisuvaatimus ja siihen annetusta päätöksestä valitus suoraan hallinto-oikeuteen.

Kaupunginhallitus on tehnyt asiassa syyskuussa 2005 sisäasianministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle esityksen, että kuntalakia ja julkisista hankinnoista annettua lakia uudistettaessa kunnille taataan mahdollisuus hankkia palveluja asukkaidensa tarpeisiin toisilta kunnilta kuntien välisenä yhteistoimintana hankintalainsäädännön kilpailuttamisvelvoitteista riippumatta silloin, kun on kysymys palveluista, joita EU-lainsäädäntö ei velvoita kilpailuttamaan.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on antanut sisäasiainministeriölle 14.2.2006 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa pääkaupunkiseudun yhteisen vastauksen, jossa on tuotu esiin myös tarve kuntien uuden omistajaohjausjärjestelmän luomiseen ja kunnallisten, ei voittoa tuottavien osakeyhtiöiden muista osakeyhtiöistä poikkeavan sääntelyn luomiseen.

Konsernitilinpäätös

Kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että jatkossa laaditaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti myös konsernituloslaskelma. Konsernituloslaskelmat ovat vertailukelpoisia keskenään oli liikelaitostoiminta kunnassa sitten yhtiöitetty tai ei. Kaupunki ei ole toistaiseksi laatinut konsernituloslaskelman sisältävää konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahoituslaskelma tulisi laatia suoraan tuloslaskelman ja taseen tietojen pohjalta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tehtävä on laatia kunnille sellainen rahoituslaskelmamalli, ettei rahoituslaskelman laatiminen tuota kohtuuttomasti työtä.

Mietinnössä ehdotettu laajempaan konsernitilinpäätökseen siirtymisen aikatauluun kaupungilla ei ole huomauttamista. Helsinki suunnittelee ensimmäisen konsernituloslaskelman laatimista jo vuodelta 2007.

Mietinnössä ehdotetaan, että konsernitilinpäätöksen toimintakertomusosaan sisällytetään selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tytäryhteisöissä. Ehdotuksessa ei määritellä taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden sisältöä. Näiden tietojen esittäminen toimintakertomuksessa aiheuttaa aikataulullisesti ongelmia, kun selvitys siltäkin osin pitäisi olla valmis samanaikaisesti konsernitilinpäätöksen valmistumisen kanssa. Tältä osin pitäisi jättää kuntakohtaisesti harkittavaksi konsernitilinpäätökseen sisältyvän toimintakertomuksen sisältöjaottelu ja se, sisällytetäänkö siihen myös kaikkien konsernin tytäryhteisöjen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koskeva selvitys.

Kirje nro sisäasiainministeriölle ja pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, yleiselle osastolle sekä kaikille liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liitteet 1 - 6

627 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 27.4.2006

satamalautakunta 25.4.2006

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 26.4.2006

tekninen lautakunta 25.4.2006

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

628 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/14

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

629 §

MELLUNKYLÄN TONTIN 47142/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11513)

Khs 2006-711

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47142 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.2.2006 päivätyn piirustuksen nro 11513 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

630 §

MELLUNKYLÄN TONTIN 47181/16 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11512)

Khs 2006-710

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47181 tontin nro 16 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.2.2006 päivätyn piirustuksen nro 11512 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

631 §

LAAJASALON TONTIN 49133/5 JA VENESATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11521)

Khs 2006-426

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49133 tontin nro 5 ja venesatama-alueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.2.2006 päivätyn piirustuksen nro 11521 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Vartiainen Paula, kaavoitussihteeri, puhelin 169 2254

LIITE

Liitteet 1 - 5

632 §

KRUUNUNHAAN TONTTIEN 11/6, 14/6 JA 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 JA 23/10 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11532)

Khs 2006-917

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti pidentää 1. kaupunginosan korttelin nro 11 tontin nro 6, korttelin nro 14 tonttien nro 6 ja 12, korttelin nro 15 tontin nro 4, korttelin nro 16 tontin nro 9, korttelin nro 19 tontin nro 2, korttelin nro 21 tontin nro 1, korttelin nro 22 tontin nro 6 ja korttelin nro 23 tontin nro 10 rakennuskieltoaikaa 17.5.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

633 §

LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-275

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 31.12.2009 asti päätöksen nro 2006-275/526 mukaisesti edellyttäen, että hakija alentaa huvilaitteen melutasoa 70–90 % esittämällään tavalla.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

634 §

ASUNTOTONTIN MYYMINEN KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSELLE PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

Khs 2006-875

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kuntien eläkevakuutukselle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun asemakaavan muutoksen nro 11152 mukaisen 54. kaupunginosan korttelin nro 54048 ohjeellista kaavatonttia nro 4 vastaavan 4 744 m²:n suuruisen alueen seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 1 395 000 euroa.

Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Mikäli kohteen lopullinen asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 11152 merkityn asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärän 3 100 k-m², kaupungilla on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa 450 euroa/
k-m².

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan 2 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrästä (k-m²) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään 5 kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tontille sallitun asuinkerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä kauppahintaa.

3 Lopullinen kauppa on tehtävä 31.12.2006 mennessä, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

4 Kaupassa noudatetaan edellä mainittua kauppahintaa 31.12.2006 saakka. Tämän jälkeen kauppahintaa korotetaan 1.1.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka laskettavan 3 %:n suuruisen vuotuisen koron mukaan.

5 Omistus- ja hallintaoikeus tonttiin siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

6 Ostaja on velvollinen noudattamaan kiinteistölautakunnan päätöksen 25.5.2004 (301 §) mukaisia varausehtoja.

7 Ostaja on velvollinen rakentamaan hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset tonteille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.

Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

8 Ostaja on velvollinen huolehtimaan, ettei rakentaminen aiheuta pohjaveden likaantumista, pinnan alenemista tai virtauksen vähenemistä.

9 Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon ja sopimaan asiasta.

Mikäli myytävän alueen maaperässä ilmenee puhdistamista edellyttävää pilaantumista, kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maanrakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.

10 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat vanhat rakenteet sekä muut rakennusjätteet, kuten pohjalaatat, perustukset, täytöt, asfaltoinnin, johdot ja pylväät.

11 Mikäli ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 500 000 euroa.

12 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kuntien eläkevakuutukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Kokkonen ja Sauri esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

635 §

KIINTEISTÖ OY KÄPYLÄN TERVEYSTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-922

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon 11.5.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2006 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen)

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

636 §

MALMIN KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-313

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen ja myöntää poikkeuksen määräaikaisena 31.12.2011 asti päätöksen nro 2006-313/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

637 §

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-429

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-429/526 mukaisesti ehdolla, että rakennukseen sijoitetaan vain yksi asunto ja vastaavasti lisätään taloyhtiön käyttöön jääviä yhteistiloja rakennuksen kellarikerroksessa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

638 §

SENAATTI-KIINTEISTÖJEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2192

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.7.2005 päivättyä suunnitelmaa päätöksen nro 2005-2192/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 3

639 §

KIINTEISTÖ OY MANNERHEIMINTIE 168:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2346

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.7.2005 päivättyä suunnitelmaa päätöksen nro 2005-2346/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 3

640 §

KIINTEISTÖ OY VUOSAAREN NUORISOKYLÄN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-1000

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän 3.5.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaiseksi jäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta ja varajäseneksi toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi kaupunginreviisori HTM, JHTT Vesa Ikäheimon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

641 §

PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY:N VUOSIKOKOUS

Khs 2006-950

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston edustamaan kaupunkia vuosikokouksessa ja ehdottamaan hallituksen jäseneksi diplomi-insinööri Antero Naskilaa kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, Antero Naskilalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

642 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA MALMIN TONTTIEN 38113/3 JA 4 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11282)

Khs 2004-1142

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

643 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	20.4.2006
asuntotuotantotoimikunta	26.4.2006
kaupunkisuunnittelulautakunta	20.4.2006
kiinteistölautakunta	25.4.2006
rakennuslautakunta	25.4.2006
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	25.4.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Merkittiin, että Hellström ehdotti Lehtipuun kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi ottaa käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan 25.4.2006 pöytäkirjan 282 §:n kohdalla tekemän päätöksen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hellströmin vastaehdotuksen äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

644 §

VT HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TARJONNAN VAHVISTAMINEN ERÄILLÄ KAUPUNGIN ALUEILLA

Khs 2005-2493

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hanna-Kaisa Siimekselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 3

645 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kulttuuri- ja kirjastolautakunta 26.4.2006

ammattikorkeakoulu

- rehtori 4. – 19.4.2006

- vararehtori 1. 3. – 11.4.2006

- kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtaja 6. – 10.4.2006

- tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja 18.4.2006

- johtava talouspäällikkö 5. – 24.4.2006

eläintarhan johtaja 27. – 28.4.2006

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 24.4.2006

museonjohtaja 20.4.2006

taidemuseon johtaja 24. – 26.4.2006

tietokeskus

- johtaja 20. – 26.4.2006

työterveysjohtaja 7.4.2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

646 §

VUOSAAREN HUIPUN PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-550

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Vuosaaren huipun puistosuunnitelman yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että hankkeen rakentamiskustannukset ovat 2 500 000 euroa (alv=0).

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

647 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA ASETUKSEKSI SIPOONKORVEN LUONNONSUOJELUALUEESTA

Khs 2006-863

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti lähettää ympäristöministeriölle ehdotuksesta asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta seuraavan lausunnon:

Luonnonsuojelualueen perustamiselle on luonnonsuojelulain 10 §:n mukaiset edellytykset. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi täyttää luonnonsuojelulain 17 §:n mukaiset vaatimukset.

Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta on sopusoinnussa Uudenmaan maakuntakaavassa (2004) ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa (2005) esitettyjen maankäyttöratkaisujen kanssa. Asetus edistää myös pyrkimyksiä alueen säilyttämiseen yhtenäisenä metsä- ja kulttuurimaisemana sekä luonnonarvojen vaalimiseen. Asetus antaa entistä paremmat edellytykset tarkastella Sipoonkorven aluetta kokonaisvaltaisesti ja rakentaa myös virkistyskäytön suunnittelu sen pohjalle.

Sipoonkorven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulee riittävästi ottaa huomioon mahdollisuudet käyttää aluetta ulkoilu- ja retkeilyalueena sekä aktiivisen virkistyskäytön alueena. Tulevat luonnonsuojeluratkaisut eivät saa liiaksi rajoittaa nykyisiä moninaisia virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia alueella. Helsingin kaupungilla on parhaillaan käynnissä Sipoonkorven alueella luonnonhoitosuunnitelman laatiminen Helsingin omistamille alueille.

Sipoonkorven luontoarvot tulee selvittää. Metsämaiseman rakenteen eheyttäminen parantaisi suojelun toteutumisen edellytyksiä koko Sipoonkorvessa luonnon erityiskohteiden hajanaisen sijoittumisen vuoksi.

Luonnonsuojelualueen eteläosan rajaus tulisi tehdä siten, että yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeet Porvoonväylän tuntumassa turvataan. Ekologiset ja virkistyskäytön yhteydet on kuitenkin turvattava sekä E 18 -tien eteläpuoliselle Natura-alueelle että muille laajoille rannikonläheisille viheralueille. Luontoarvojen säilymisen kannalta ratkaisevaa on sekä mahdollisimman yhtenäisen metsäalueen säilyminen Sipoonkorvessa että ekologisten käytävien turvaaminen. Sipoonkorven eteläosan muutospainealueella ekologisten yhteyksien tarkempi selvittäminen tulisi aloittaa jo lähivuosina.

Kirje nro ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, liikuntavirastolle sekä rakennusvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että ehdotuksen neljännen kappaleen ensimmäisen virkkeen jälkeen lisätään seuraava virke:

”Tulevat luonnonsuojeluratkaisut eivät saa liiaksi rajoittaa nykyisiä moninaisia virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia alueella.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 7

648 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta 25.4.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

649 §

TERVEYSLAUTAKUNNAN ESITYS TERVEYSVAIKUTUSTEN HUOMIOON OTTAMISESTA KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Khs 2006-851

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti lähettää kaupungin kaikille hallintokunnille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten terveysvaikutusten huomioon ottamisesta Helsingin kaupungin päätöksenteossa laaditun raportin.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyslautakuntaa opetusvirastossa käynnistyneen pilottihankkeen tulosten valmistuttua arvioimaan ne ja tekemään kaupunginhallitukselle esityksen jatkotoimenpiteistä.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle sekä jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liitteet 1 - 2

650 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 25.4.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

Översättning:

625 §

VAL AV FÖRETRÄDARE VID HUVUDSTADSREGIONENS

SAMARBETSDELEGATIONS REGIONSTÄMMA

Stn 2006-799

Ärende Kj/11 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt välja 11 företrädare och 11 personliga ersättare för Huvudstadsregionens samarbetsdelegations regionstämma 19.5.2006.

Företrädare	Ersättare
1.	2.
ekonomichef	filosofie studerande
Minna Ruuth	Tuomas Nurmela

kommunalsekreterare
Lotta Kallonen	Tuomo Valve

trafikredaktör	juris studerande
Esko Riihelä	Hanna Laine

kriminalkommissarie Juha Hakola	verksamhetsledare Pirjo Tolvanen

elmontör	huvudförtroendeman
Matti Taina	Satu Pikkarainen

specialsjukskötare	projektassistent
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

forskare
Tero Tuomisto	Pentti Helo

producent	politices studerande
Kimmo Helistö	Tuomas Rantanen

ekonomiforskare	hälsocentralsläkare
Hannele Luukkainen	Minverva Krohn

redaktör
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

politices magister	forskare
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

Protokollsutdrag till de valda och till Huvudstadsregionens samarbetsdelegation.

Tilläggsuppgifter:

Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

BILAGA Bilaga 1

Översättning:

644 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN

HANNA-KAISA SIIMES: FÖRBÄTTRING AV UTBUDET AV

EFTERMIDDAGSVERKSAMHET FÖR SKOLELEVER I

VISSA OMRÅDEN I STADEN

Stn 2005-2493

Ärende Sj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 16.11.2005 (Hanna-Kaisa Siimes)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Hanna-Kaisa Siimes och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 169 2242

BILAGA Bilaga 1 – 3

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Susanna Mäkelä
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ulla-Marja Urho

Sirkka-Liisa Vehviläinen

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 10.5.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 621 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 602-616, 622, 624, 626-628, 642-645 ja 647-650 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 633 ja 636-639 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 632 §

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 629-631 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 621 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				621 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				602-616, 622, 624, 626-628, 642-645 och 647-650 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				633 och 636-639 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				632 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				629-631 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

		Anvisning om ansökan

			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

		Ansökan hos marknadsdomstolen

			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

		Ingivande av ansökan

			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			621 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		2.5.2006 kello 16.00 – 18.10

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi 625 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Vihervaara, Anita				varajäsen

Muut	Bogomoloff, Harry				kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (paitsi osa 615-osa 616 ja osa 616-650 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 629-650 §)
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 634 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 634 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi 605 §)
	Ratasvuori, Eila				va. hallintojohtaja
	Åhlgren, Harry				vs. kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 629-650 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 629-osa 643 §)
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Peltonen, Raija				osastopäällikkö
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
	Lahdenranta, Matti				toimitusjohtaja (615 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	602-603,	604-607,		617-627,
		Korpinen				628,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		608-614, 616,		-,
		Sauri				629-633, 635-643,
		Björklund				634,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		644-645,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		615,		646-648,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		649-650,