Kokousaika

506 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja
Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

507 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

508 - 510 §

Kaupunginvaltuuston 19.4.2006 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

508 §

Liikuntalautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

509 §

Eron myöntäminen Timo Kulmalalle Helsingin Veden toimitusjohtajan virasta ja viran määräaikainen hoitaminen

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

Sivistys- ja henkilöstötoimi

510 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

511 §

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N PÄÄOMALAINASOPIMUKSEN EHTOJEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-843

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginvaltuuston 15.9.2004 (§ 201) päättämän HKL-Bussiliikennettä ja Suomen Turistiauto Oy:tä koskevan liiketoimintakaupan yhteydessä kaupungille syntyneen 3 638 476,87 euron pääomalainasaatavan lainaehdot seuraavasti:

– Lainasta peritään 6 %:n suuruinen korko.

– Korkoa saadaan maksaa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.

– Lainapääomaa saadaan maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja, jos yhtiö on emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate.

– Laina on vakuudeton.

– Pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään edellä mainitun päätöksen mukaisen lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä Helsingin Bussiliikenne Oy:lle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 3.

512 §

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SUOMEN MESSUT OSUUSKUNNAN HALLINTONEUVOSTOON

Khs 2006-445

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvostoon 28.4.2006 alkaen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi

Osku Pajamäen

Hannele Luukkaisen

Ben Zyskowiczin

Pöytäkirjanote Suomen Messut Osuuskunnalle, päätöksessä mainituille ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen)

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Liite 1

513 §

KEMIJOKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-858

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti

– kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kemijoki Oy:n 19.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hyväksymään asiat hallituksen ehdotusten mukaisesti, sekä

– nimeää kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohosen ja hallintoneuvostoon kaupunginjohtaja Jussi Pajusen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja ote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle, Kemijoki Oy:lle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

514 §

TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 4/2005

Khs 2005-1148

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät seuraavat henkilöt esteellisinä osallistuneet kyseisen yhteisön osalta asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä:

Makkonen	Helsingin Ammattikoulutalot Koy
Urho	Helsingin Asuntohankinta Oy Ab
Makkonen	Helsingin kaupungin 450-vuotis-taiteilijatalosäätiö
Wallden-Paulig, Rihtniemi	Helsingin teatterisäätiö
Korpinen	Helsingin Tennispalatsi Koy
Korpinen	Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy
Ratasvuori	Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy
Bogomoloff	Jääkenttäsäätiö
Venesmaa	Kiinteistö Oy Brahen Terveysasema
Venesmaa	Kiinteistö Oy Kallion Vanhustenhuollon Keskus
Matikainen	Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus
Björklund, Korhonen	Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy
Vallittu	Oy Gardenia-Helsinki Ab
Rihtniemi	Oy Mankala Ab
Vallittu	Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Peltonen, Björklund, Mickwitz	SEURE Henkilöstöpalvelut Oy
Vehviläinen, Korhonen, Mickwitz	Urheiluhallit Oy

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

515 §

20.3.2006 ja 3.4.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN KUULUTUKSET JA ILMOITUKSET

Khs 2006-533

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan jatkossa julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ohella suomenkielisinä enintään kahdessa tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on suomenkielistä sekä ruotsinkielisinä yhdessä tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on ruotsinkielistä, sekä näiden lisäksi suomen- ja ruotsinkielisinä kaupungin verkkosivuille perustettavalla sähköisellä ilmoitustaululla. Kaupungin ilmoituslehdeksi voidaan valita säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ilmestyvä lehti.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hankintakeskusta ja kaupunginkanslian tiedotustoimistoa toteuttamaan kaupungin virallisten ilmoituslehtien tarjouskilpailun meneillään olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi ehdotuksen perusteluissa mainittujen periaatteiden mukaisesti ja tuomaan tarjouskilpailun tulokset kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa laatimaan tämän ehdotuksen perusteluissa esitettyjen periaatteiden pohjalta uudet ohjeet kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelusta ja tuomaan ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi samanaikaisesti tarjouskilpailun tulosten kanssa.

Pöytäkirjanote hankintakeskukselle ja kaupunginkanslian tiedotustoimistolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Vehviläinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Malinen ehdotti Ojalan kannattamana, että päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen

kolmannelta riviltä poistetaan sana ”enintään” ja sanan ”kahdessa” tilalle lisätään sana neljässä

kymmenennelle riville lisätään sanan ”kaksi” tilalle sana neljä ja sanan ”ilmestyvä” jälkeen sana kotiin kannettu

Merkittiin, että Dahlberg ehdotti Ojalan kannattamana, että päätösehdotuksen ensimmäiseen kappaleeseen tehdään seuraavat muutokset: (muutokset kursivoituna):

”... julkaistaan ruotsiksi tarjouskilpailun perusteella valittavassa yhdessä ruotsinkielisessä lehdessä tai lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävin osa on ruotsinkielistä. Mikäli kilpailevia lehtiä ei ole, julkaistaan kuulutukset ja ilmoitukset ruotsiksi toistaiseksi Helsingin ruotsinkielisen väestön yleisesti lukemassa ruotsinkielisessä lehdessä..."

Dahlberg esitti vastaehdotukseensa pöytäkirjan liitteen 1 mukaiset perustelut.

Merkittiin, että Ojala ehdotti Pajamäen kannattamana, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava:

”Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että asiaa koskeva tarjouspyyntö tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn”.

Asiasta äänestettiin seuraavasti:

Ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Malisen vastaehdotuksen äänin 9 – 5. Vähemmistöön kuuluivat Dahlberg, Malinen, Ojala, Pajamäki ja Puura. Poissa yksi.

Toisessa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Dahlbergin vastaehdotuksen äänin 8 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Dahlberg, Malinen, Ojala, Pajamäki, Puura ja Reinikainen. Poissa yksi.

Kolmannessa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan vastaehdotuksen äänin 9 – 5. Vähemmistöön kuuluivat Malinen, Ojala, Pajamäki, Puura ja Reinikainen. Poissa yksi.

Malinen ilmoitti päätöksestä vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Dahlberg ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Ojala ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Waronen Eero, tiedotuspäällikkö, puhelin 169 2321

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 7.

516 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 4.4.2006

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 5.4.2006

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

517 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

518 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45449/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11511)

Khs 2006-425

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45449 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.1.2006 päivätyn piirustuksen nro 11511 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 3

519 §

SVENSKA HANDELSLÄROVERKET FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-766

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Fastighets Ab Svenska Handelsläroverket ‑nimisen yhtiön 19.4.2006 kiinteistöviraston tilakeskuksessa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin ja toimitilapäällikkö Unto Ojalan

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2006 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

520 §

HELSINGIN V YHTEISKOULUN TALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-767

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin V Yhteiskoulu Talo Oy:n 19.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta sekä talousjohtaja Harri Pirkkalaisen opetusvirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodelle 2006 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltunen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Wallden-Paulig esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

521 §

KIINTEISTÖ OY VIIKIN VIHER- JA YMPÄRISTÖTIETOKESKUS FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-768

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.4.2006 klo 9.00.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimintakaudelle osastopäällikkö Raimo K. Saarisen rakennusvirastosta, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta ja kaupunginsihteeri Kristiina Matikaisen kaupunginkansliasta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomalan.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Matikainen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

522 §

KIINTEISTÖ OY HIIHTÄJÄNTIE 1:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-790

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Hiihtäjäntie 1:n 19.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaiseksi jäseneksi diplomi-insinööri Kauko Koskisen ja varajäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, JHTT Ilpo Malisen ja varatilintarkastajaksi kaupunkitilintarkastaja, JHTT Jari Ritarin vuodelle 2006.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle sekä tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

523 §

KIINTEISTÖ OY TORPPARINMÄEN KORTTELITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-792

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitalon 25.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen kiinteistövirastosta ja kiinteistöpäällikkö Kari Kankaisen opetusvirastosta sekä varajäseneksi tilakeskuksen asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2006 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen ja KHT Hannu Riipin.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

524 §

SENAATTI-KIINTEISTÖJEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2192

Esityslistan asia Kaj/7

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

525 §

KIINTEISTÖ OY MANNERHEIMINTIE 168:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-2346

Esityslistan asia Kaj/8

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

526 §

KIINTEISTÖ OY PUISTOLAN PANKKITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-836

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Puistolan Pankkitalon yhtiökokouksessa 12.4.2006.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin sekä tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

527 §

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ TONTTITARJONTATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2006-693

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti antaa Ympäristöministeriölle tonttitarjontatyöryhmän ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain sekä ‑asetuksen muuttamiseksi seuraavan sisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus toteaa ensinnäkin yleisesti, että ympäristöministeriö on oikeassa arvioidessaan, ettei suomalaiseen järjestelmään sovi ajatus kuntien velvoittamisesta kaavojen laatimiseen kaikissa olosuhteissa siten, että tarjonta vastaa kysyntää. Sen sijaan pitkäjänteisen maapolitiikan korostaminen ja näkemys kaavoituksesta kunnan keskeisenä kehittämisinstrumenttina on oikea. Pieniä tarkennusehdotuksia lukuun ottamatta kaupunginhallitus pitää työryhmän esityksiä hyvinä ja oikean suuntaisina.

Työryhmän tehtävä oli kuitenkin rajattu niin, ettei se voinut käsitellä kaikkia tehtävänsä kannalta olennaisia kysymyksiä. Se ei voinut tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan tehokkaasti asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä muuttamalla ei voida vaikuttaa kovin paljon tähän monitahoiseen ongelmaan.

Jo pitkään on ollut vallalla suuntaus, jossa normeja on pyritty karsimaan ja kaikenlaista sääntelyä on joko EU:n vaatimuksesta tai oma-aloitteisesti nimenomaan pyritty vähentämään. Kun markkinoita vapautetaan, on seurauksena se, että alalla toimivat yksityiset toimijat pyrkivät pitämään mahdollisimman hyvää huolta taloudellisista eduistaan. Tähän ajatteluun puolestaan sopii huonosti se, että tontteja tai asuntoja myytäisiin alihintaan tai rakennusliikkeitä velvoitettaisiin asuntojen hintakehitystä hillitsevään ylituotantoon kohtuuhintaisen asuntotuotannon hyväksi.

Kun kunnilta vastaavasti edellytetään heti alueen rakentamisen alkaessa kunnallistekniikan ja palveluiden järjestämistä uusille alueille, myös niiden on toimittava käytettävissä olevien taloudellisten resurssiensa puitteissa.

Edellä esitystä puolestaan seuraa, että pelkästään kaavoittamalla lisää ei varmuudella pystytä takaamaan vuosittaista riittävää asuntotuotantoa.

Pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat ovat merkittävästi lisänneet yhteistyötään etsiäkseen syitä alhaiseen tuotantoon ja liialliseksi koettuun hintojen nousuun ja tehostaakseen seudun asuntotuotantoa. Kaavoitusmenettelyä ja valitusprosessia nopeuttavat toimet valtion taholta ovat erittäin toivottavia.

Työryhmän esittämät muutokset eivät kuitenkaan tuo, rakennuslupamenettelyyn liittyviä muutosesityksiä lukuun ottamatta, käytännössä merkittävää muutosta vallitsevaan oikeustilaan ja asuntotonttien tarjontaan pääkaupunkiseudulla.

Seuraavassa esitetään säännöskohtaiset huomautukset ehdotuksiin.

Asuntotuotannon edellytysten edistäminen, kaavoitusvelvollisuus ja kaavoituskatsaus

Työryhmän mietinnössä esitetään, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 §:ään lisätään tavoite edistää riittävän asuntotuotannon edellytyksiä maankäytön suunnittelussa ja että asemakaavan laatimistarvetta koskevaa 51 §:ää täydennetään asuntotuotannon edellytysten turvaamista koskevalla vaatimuksella. Lain 7 §:ään esitetään lisättäväksi vaatimus asumiseen varattujen tonttien riittävyyden arvioimisesta vuosittaisen kaavoituskatsauksen yhteydessä

Helsingin ongelma on tällä hetkellä asuntorakentamisen määrän väheneminen rakentamiskelpoisen tonttimaan riittämättömyyden vuoksi ja seudullisen asuntotuotannon koordinoimattomuus. Tästä syystä Helsingin näkökulmasta olisi ensisijaista päästä laajempiin seudullisiin ratkaisuihin koko pääkaupunkiseudun asuntorakenteen ja -tuotannon puitteissa.

Helsingin asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet arvioidaan monipuolisesti eri virastojen yhteistyönä viisivuotiskausiksi laadittavassa ja valtuuston hyväksymässä asunto-ohjelmassa ja sen toteutumisen seurannassa. Asunto-ohjelman pohjalta syntyvät kaavoituksen määrälliset tavoitteet. Kaupunginvaltuuston päättämässä asunto-ohjelmassa vuosille 2004–2008 arvioidaan tarkemmin asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä. Ohjelmassa esitetään mm. tavoiteltu asuntotuotannon määrä, siihen kaavoituksessa varattu kerrosala, asumisväljyys ja väestökehitys.

MRL 5 ja 51 §:ää sovelletaan jo nyt Helsingissä esitetyllä tavalla. Kaupungin kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen arvioinnissa asuntotuotannon edellytysten turvaaminen on Helsingissä yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Tavoitetta on tehostettu mm. määrittämällä asuntotuotantotavoitteisiin nähden riittävä asuntokerrosalan kaavoittaminen kaupunkisuunnitteluviraston sitovaksi tulostavoitteeksi kaupungin talousarviossa.

MRL 7 §:ään esitetään lisättäväksi vaatimus asumiseen varattujen tonttien riittävyyden arvioimisesta vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa.

Helsingin kaavoituskatsauksessa näin tehdään yleisellä tasolla jo nyt (esim. Helsingin kaavoituskatsaus 2005 s. 2). Katsauksessa esitetään mm. merkittävimmät kaavoituksen kohteet. Kaavoituskatsausta ei kuitenkaan tule itseisarvoisesti laventaa sen informaatioarvoa mahdollisesti vähentäen. Esityksestä ei käy myöskään ilmi, minkä tasoista arviointia edellytettäisiin. Helsingin kaavoituskatsauksessa kaupunkilaisten mielenkiinto ja suurin informaatioarvo kokemusten mukaan sisältyy tietoon oman asuinalueen ja ympäristön kaavoitushankkeista.

Asunto-ohjelma soveltuu käytännössä paremmin mainittujen tietojen ja maapoliittisten tavoitteiden esittämiseen kuin kaavoituskatsaus. Ohjelmassa esitetään kaavoituksen tavoitteet, asuntopoliittiset toimenpiteet ja kehittämishankkeet. Ohjelmassa voidaan siten ottaa tarkoituksenmukaisemmin huomioon hyvän maapolitiikan hoitaminen. Sinänsä ei ole estettä sille, että asiaa käsitellään molemmissa asiakirjoissa.

Kaupunginhallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tavoitesäännöksen ohjaus on yleistä eikä se siten voi olla, sisältövaatimuksen vastaisuuden tavoin, muutoksenhakuperusteena. Esitys ei siten tuo oleellista muutosta vallitsevaan oikeustilaan. Lisäys kuitenkin korostaa myös ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten velvollisuutta ja toivottavasti myös mahdollisuuksia painottaa asuntotuotannon merkitystä kaavaohjauksessa.

Viranomaisneuvottelut, osallistumismenettelyn helpottaminen ym.

Viranomaisneuvottelujen kohdentaminen merkittävimpiin kaavoihin on kannatettava muutosehdotus. Käytännössä yhteistyö alueellisen ympäristökeskuksen kanssa ainakin Helsingissä on muotoutunut tapahtuvaksi epävirallisemmissa kuukausikokouksissa, joissa voidaan käsitellä viranomaisneuvottelua edellyttämättömiin tärkeisiin kaavoihin liittyvät periaatekysymykset.

Ensimmäisen viranomaisneuvottelun ajoittaminen tapahtuvaksi ennen mielipiteiden esittämistä on parannus. Viranomaisneuvottelun pitäminen kaavoitukseen ryhdyttäessä on käytännössä saattanut johtaa siihen, ettei neuvottelussa käsiteltävien asioiden sisältö ole vielä ollut tiedossa eikä esimerkiksi tarvittavien selvitysten riittävyyttä ole voitu arvioida. Kaavoituksen kulun turvaamiseksi on myös hyvä, että asetukseen on viranomaisille asetettu erityinen velvollisuus esittää käsitys kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Helsinki osaltaan on käyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain suomaa harkintavaltaa suhteuttaen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen Asetuksen 30 §:n muutos on kuitenkin perusteltu, erityisesti mitä tulee velvollisuuteen lehti-ilmoitusten julkaisemisesta.

Valitusmahdollisuuden rajoittaminen asemakaavoissa

Esityksen mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saisi hakea muutosta, jos asia on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Kuten esityksen perusteluista käy ilmi, kaavavalitukset kohdistuvat käytännössä vain harvoin pelkästään niihin kysymyksiin, jotka on jo ratkaistu yleiskaavassa. Yleis- ja asemakaavassa ratkaistaan kaavojen erilaisten tehtävien ja tarkkuustason vuoksi erilaisia asioita. Esityksellä ei siten ole käytännössä suurta vaikutusta kaavavalitusmenettelyyn.

Tästä huolimatta muutos on kannatettava. Keskustelua tullaan kuitenkin käymään siitä, onko jokin kiistanalainen asia riittävällä tarkkuudella ratkaistu yleiskaavassa vai ei. joten ehdotettu muutos merkinneekin uusia vaatimuksia yleiskaavojen tarkkuusasteeseen.

Valitusoikeuden rajoittaminen

Esityksessä kunnan jäsenten valitusoikeutta esitetään rajattavaksi vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa niihin, joiden oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (MRL 191.2 §). Muutoksen perustelujen mukaan muihin kuntalaisiin ulotettu valitusoikeus ei ole tarpeen. Vähäisenä muutoksena voidaan perustelujen mukaan pitää muutosta, jolla ei ole yleistä merkitystä kuntalaisten kannalta ja jonka vaikutukset kohdistuvat kaavan vaikutusalueelle.

Kaupunginhallitus toteaa, että hyvin harvoin valituksen tekee sellainen kuntalainen, jonka oikeuksiin, velvollisuuteen tai etuun kaavapäätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta. Valittajina esiintyvät lähes poikkeuksetta sellaiset tahot, kuten yhdistykset, joiden osalta valitusoikeuteen ei esitetä muutoksia.

Perustelujen mukaan valitukseen oikeutettuina pidetään mm. alueen asukkaita ja yrityksiä, jos kaava vaikuttaa heihin. Kaavan vaikutusten moninaisuuden vuoksi voi olla vaikeaa määritellä mainittuja asukkaita ja yrityksiä ja kaavan vaikutusaluetta. Esityksen perusteluissa tulisi tulkintaongelmien välttämiseksi tarkemmin määritellä, milloin kaavalla katsotaan olevan välitöntä vaikutusta alueen asukkaaseen tai yritykseen. Kaava-asioissa asianosaisuuden käsite on ollut tulkinnallisesti hieman epäselvä.

Lisäksi vähäisen kaavamuutoksen määritelmää tulisi esityksen perusteluissa tarkentaa. Muun muassa perusteluissa vähäistä suuremman muutoksen esimerkkinä mainittu ”rakennusoikeuden tai -korkeuden nostaminen tavalla, joka vaikuttaa ympäristöön”, voi synnyttää käytännössä tulkintaepäselvyyksiä.

Valituslupajärjestelmän käyttöönotto

Mietinnössä esitetään, että rakennuslupaa, toimenpidelupaa tai katusuunnitelmaa koskevista asioista, joissa ratkaisua ei ole hallinto-oikeudessa muutettu, saataisiin valittaa vain korkeimman hallinto-oikeuden myönnettyä asiassa valitusluvan (MRL 190.1 §). Kaupunginhallitus pitää esitystä perusteltuna ja toteaa, että vastaava valituslupajärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön myös tietyissä kaava-asioissa.

Valituslupajärjestelmä voisi soveltua esimerkiksi vähäisiin asemakaavamuutoksiin, joita on tarkoitettu esityksen 191 §:ssä. Oikeusministeriön työryhmämietinnön 1/2004 mukaan valituslupajärjestelmä ei sovellu yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin asioihin. Valituslupajärjestelmä soveltuu sen sijaan merkitykseltään vähäisimmissä asioissa, joita on paljon ja joissa tapaukset ovat usein samankaltaisia.

Perustuslakivaliokunta on lausumissaan (mm. PeVL 37/2005 vp) katsonut, että valituslupajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön asiaryhmissä, joissa korkeinta hallinto-oikeutta edeltäviä muutoksenhakukeinoja voidaan pitää riittävinä. Tällaisina asioina on mainittu esimerkiksi asiat, jotka ovat oikeudellisesti melko yksinkertaisia ja joissa oikeuskäytäntö on jo vakiintunut.

Vähäisiä kaavamuutoksia, joissa valituslupajärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön, voisivat olla esimerkiksi kaavamuutokset, joilla muutetaan yksittäisen tontin tai korttelin sisäisiä järjestelyjä ja jonka vaikutukset kohdistuisivat vain saman tai naapurikorttelin maanomistajiin tai asukkaisiin. Tällaisia kaavamuutoksia on määrältään huomattavasti enemmän kuin edellä mainittuja merkittäviä kaava-asioita ja niitä koskevissa valituksissa on usein kysymys samankaltaisista asioista, kuten rakennusoikeudesta ja -tehokkuudesta, rakennusten sijoittelusta tai kerrosluvusta.

Vähäisiä kaavamuutoksia koskevien valitusten ratkaiseminen ei yleensä sisällä oikeudellisesti vaikeita kysymyksiä. Kaava-asioissa voidaan valittaa vain sillä perusteella, että kaavapäätös on lainvastainen. Esimerkiksi Helsingissä rakennuslupa-asiat, joihin valituslupamenettelyä esitetään, sisältävät usein vaikeampia oikeudellisia ongelmia kuin vähäiset asemakaava-asiat.

Valitusmahdollisuus ilman valituslupaa säilyisi kuitenkin edelleen kaavamuutoksissa, joilla on vaikutusta laajempaan ympäristöön tai erityisiin ympäristöarvoihin, kuten rakennussuojeluun tai luonnonarvioihin, tai joilla on muuten yleisempää merkitystä kuntalaisten kannalta.

Kaavan osallisilla on vaikutusmahdollisuus kaavan valmisteluun laajan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyn kautta. Kunnan kaavapäätöksestä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Korkeimmalla hallinto-oikeudella olisi valituslupamenettelyssä mahdollisuus ottaa vähäistä kaavamuutosta koskeva valitus tutkittavakseen aina silloin, kun on kysymys hallintolainkäyttölain 13 §:ssä mainituista painavista syistä. Valituslupamenettelyä käytettäisiin lisäksi vain sellaisissa asioissa, joissa on samanlainen hallintoviranomaisen ja hallinto-oikeuden ratkaisu. Valituslupajärjestelmän ottaminen käyttöön vähäisissä kaavamuutoksissa ei olisi siten vastoin perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia, eli mm. oikeutta saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi (21 §), osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia (2.2 § ja 20.2§) ja omaisuuden suojaa (15 §).

Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten säännökset jokaisen oikeudesta saattaa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi eivät edellytä kaksiportaista valitustietä. Hallintotuomioistuimissa valituslupajärjestelmä on jo käytössä mm. veroasioissa, ulkomaalaisasioissa ja toimeentulotukiasioissa, jotka koskevat usein asianosaista henkilökohtaisesti. Siviilituomioistuimissa valituslupajärjestelmä on käytössä valitettaessa kaikissa asioissa hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen.

Käytännössä kaavapäätöksistä valitetaan lisäksi perusteilla, jotka hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta mm. sen johdosta, että asia ratkaistaan muussa yhteydessä kuin asemakaavassa esimerkiksi rakennuslupamenettelyssä (MRL 117 ja 135 §), katusuunnitelman laatimisen yhteydessä (MRL 85 § ja MRA 41§) tai yksityisoikeudellisessa järjestyksessä. Hallinto-oikeus jättää usein valitusperusteen tutkimatta myös silloin, kun asiasta päättäminen kuuluu kunnan tarkoituksenmukaisuusharkintaan tai kun peruste on liian myöhään esitetty. Valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen näissä asioissa pitkittävät turhaan valitusprosessia, eikä valittajalla ole niissä oikeusturvan tarvetta. Valituslupamenettelyn käyttöön ottoa myös asioissa, joissa on tehty jatkovalitus vain tutkimatta jätetyillä perusteilla, tulisi siten harkita.

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitetyin perustein, että valituslupajärjestelmän käyttöön ottamista kaikissa kaava-asioissa on tulevaisuudessa syytä arvioida vielä tarkemmin.

Rakennusluvan käsitteleminen hyväksytyn asemakaavan perusteella

Mietinnössä esitetään rakennuslupamenettelyä muutettavaksi siten, että rakennuslupa voitaisiin myöntää, vaikka hyväksytty asemakaava ei vielä olisi lainvoimainen. Rakentamista ei saisi kuitenkaan aloittaa ennen kaavan lainvoimaisuutta (MRL 201 a §). Kaupunginhallitus pitää esitettyä muutosta perusteltuna.

Jo nyt on tavallista, että rakennuslupahakemuksia ryhdytään ennakollisesti ja alustavasti käsittelemään tilanteessa, jossa asemakaavaa vasta laaditaan ja ollaan hyväksymässä. Ehdotettu uusi säännös on hiukan samantapainen kuin poikkeuslupien osalta omaksuttiin jo rakennuslain aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain osalta lainvoimaa vailla olevien poikkeamispäätösten perusteella myönnettävien rakennuslupien mahdollisuudesta säädetään asetuksen puolella (MRA 89 §). Kovin johdonmukaiselta ei tunnu, että asemakaavojen kohdalla samantapaisesta asiasta säänneltäisiin laissa, minkä vuoksi säännös tulisi siirtää asetukseen.

Esitetyssä säädöstekstissä (MRL 201a §) todetaan, että rakennuslupa voidaan myöntää valitusajan umpeen kuluttua lainvoimaa vailla olevan hyväksytyn asemakaavan perusteella. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa tämän lisäksi todetaan, että lupamenettely voitaisiin panna vireille sitten kun valitusaika kaavaa koskevasta päätöksestä on kulunut umpeen. Asiassa jää säädöstekstin sanamuodon osalta hieman tulkinnanvaraiseksi, voidaanko rakennuslupa panna vireille jo heti asemakaavan hyväksymisen jälkeen ennen valitusajan umpeen kulumista tai jo ennen asemakaavan hyväksymistä, vai vasta valitusajan kuluttua umpeen, kuten perusteluissa on todettu.

Lisäksi lainsäädäntöteknisesti on epäselvää, raukeaako rakennuslupa kuitenkin MRL 143 §:n perusteella, jos rakennustyötä ei ole aloitettu säännöksen mukaisesti kolmessa vuodessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Muutoksenhaku kaava-asiassa saattaa poikkeuksellisesti kestää yli kolme vuotta.

Asiassa jää myös hieman epäselväksi myönnetyn rakennusluvan oikeudellinen asema, mikäli asemakaava kumoutuu muutoksenhaussa. Lakitekstissä tai sen perusteluissa voisi mainita esimerkiksi rakennusluvan kumoutumisesta tai sen voimassaolon päättymisestä tällaisissa tapauksissa sekä tätä koskevan maininnan ottamisesta myönnettyyn rakennuslupaan. Rakennuslupa muussa tapauksessa raukeaa MRL 143 §:n mukaisesti, jos rakennustyötä ei ole aloitettu kolmessa vuodessa.

Joka tapauksessa lupamenettelyt mahdollistuvat ja nopeutuvat, jos kaksinkertaiset valituskierrokset maankäytöllisistä ratkaisuista estyvät. Rakennushankkeisiin ryhtyville asia on tärkeä. Tärkeää se on myös kunnille, joiden tehtävänä on edistää ihmisten mahdollisuuksia päästä rakentamaan itsellensä koteja ja muita tiloja. Pyrkimys vähentää mahdollisuuksia kaavoituksen viivyttämiseen prosesseja rajaamalla ja karsimalla päällekkäisiä ja eri asteessa tehtäviä valituksia kansalaisten oikeusturvaa vaarantamatta, on erittäin kannatettava. Samoin pyrkimys vähentää mahdollisuuksia viivyttää rakentamisen aloittamista sallimalla rakennusluvan käsitteleminen lainvoimaa vailla olevan asemakaavan perusteella. Käytännössä tärkeät kaavahankkeet ovat saattaneet viivästyä vuosia edellä mainituista syistä.

Asuntotuotannon edellytysten edistäminen kehittämisaluesäännöksin

Kehittämisalueiden mahdollistaminen myös useamman kunnan alueelle ulottuvana on hyvä ja se on erityisesti mainittu mahdollisuutena pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämisaluemenettely on jäänyt maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisaikana lähes käyttämättömäksi instrumentiksi. Järjestelmän tulisi olla riittävän väljä ja muulla tavoin houkutteleva, jotta se koettaisiin hyödylliseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että parhaimmillaan kehittämisalueet voisivat mahdollistaa merkittävienkin uusien asuntotuotantoalueiden rakentamisen tiiviissä yhteistyössä valtion, kaupunkien ja yksityisten toimijoiden kesken. Valtakunnallisesti merkittäviksi katsottavat uudet alueet tulisi ottaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin osaksi pääkaupunkiseudun erityistavoitteita. Eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä nämä alueet otettaisiin erikseen määriteltyjen erityistoimenpiteiden, kuten tukien ja avustusten kohdealueiksi ja samalla pyrittäisiin alueiden tavanomaista nopeampaan toteuttamiseen. Asuntotuotannon monipuolistamisen, rakentamisen laadun ja kustannus- ja toteuttamisvastuiden jakautumisen suhteen niillä voitaisiin tehdä monenlaisia uusia avauksia ja pilottikokeiluja.

Muutoksenhakuviranomaisen oikeus tehdä vähäisiä tarkistuksia kaavaan

Kaupunginhallitus pitää esitettyä muutosta perusteltuna ja tervetulleena, koska kokemukset rakennuslaissa aiemmin olleen samansisältöisen lainkohdan tulkinnasta ja käyttökelpoisuudesta olivat hyviä.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän mietinnössä käsitellään laajasti kunnallisen maapolitiikan ja tehokkaan kaavoituksen tärkeyttä tonttitarjonnan sekä maan ja asuntojen hinnan kannalta. Helsingissä ei kuitenkaan ole enää edellytyksiä harjoittaa perinteistä maanhankintapolitiikkaa, koska rakentamiseen käytettävissä oleva maa on valtaosin yhteiskunnan eli kaupungin ja valtion omistuksessa.

Kaikki työryhmän ehdotukset ovat kannatettavia, mutta työtä tulisi jatkaa muiden tonttitarjonnan lisäämisen kannalta tärkeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja rakennusvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

sivun 54 ensimmäisen kappaleen keskeltä poistetaan virke, joka alkaa seuraavasti: "Tehtävään ei myöskään kuulunut talous- ja veropoliittisten..."

sivun 54 lopusta poistetaan sivun viimeinen virke, joka alkaa seuraavasti: "Esityksessä ei myöskään ole otettu huomioon..."

sivun 62 ensimmäisen kappaleen lopusta poistetaan kappaleen viimeinen virke, joka alkaa seuraavasti: "Yksi olennainen edellytys hyvän maapolitiikan...".

Merkittiin, että Ojala ehdotti Rantasen kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi panna asian pöydälle.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsitttelyä äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

Merkittiin, että Rantanen ehdotti Lehtipuun kannattamana, että päätösehdotuksesta poistetaan sivun 57 toinen kappale.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Rantasen vastaehdotuksen äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

Rantanen ilmoitti päätöksestä pöytäkirjan liitteen 2 mukaisen eriävän mielipiteen.

Ojala ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 5

528 §

PALVELUKESKUS ALBATROSS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-829

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2006.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalan ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä vuodelle 2006 yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

529 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	4.4.2006
asuntotuotantotoimikunta	5.4.2006
kaupunkisuunnittelulautakunta	30.3.2006
kiinteistölautakunta	4.4.2006
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	5.4.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

530 §

VARASTOTILOJEN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINMUSEOLLE

Khs 2005-585

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginmuseon tilapäisen varaston vuokratilojen hankesuunnitelman toisen vaiheen osalta esityslistalla selostetun mukaisesti siten, että hankkeen pääoma-arvo on vuokra-ajalta 1.6.2006 – 31.12.2012 yhteensä enintään 1 960 000 euroa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta kaupunginmuseon johtokunnalle, kaupunginmuseolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

531 §

UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN HELSINGIN KONSERVATORION SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

Khs 2005-174

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti myöntää tiedesihteeri Petri Miralalle eron Helsingin Konservatorion Säätiön edustajiston jäsenen tehtävästä.

Samalla kaupunginhallitus päätti valita edustajiston uudeksi jäseneksi järjestösihteeri Matti Hirvolan edustajiston vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote säätiölle sekä mainituille henkilöille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

532 §

SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-572

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia 21.4.2006 pidettävässä Seure Henkilöstöpalelut Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat viisi jäsentä:

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo

erityissuunnittelija Birgitta Rickman

henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus

toimitusjohtaja Lauri Turja

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz

ja heidän varajäsenikseen vastaavassa järjestyksessä:

osastopäällikkö Raija Peltonen

erityissuunnittelija Matti Malinen

kehittämisjohtaja Paula Sermilä

hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen

apulaiskaupunginlakimies Harry Åhlgren.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2006 KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, jolle myös kokouskutsu toimitetaan, ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Björklund, Mickwitz ja Peltonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotusta siten, että sivun 68 toiseksi viimeisen ennen pöytäkirjanotejakelua olevan kappaleen vuosiluku on 2006.

Merkittiin, että lisäksi esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 67 toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Vs. Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

533 §

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Khs 2006-806

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2005.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446
Korppi Kirsi, kehittämiskonsultti, puhelin 3104 3956
Kario Markku, erityissuunnittelija, puhelin 169 2438
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

LIITE

Liite 1

534 §

TEKNISTEN SOPIMUSTA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2006-827

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen paikallisen sopimuksen ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan sen.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 169 2451

LIITE

Liite 1

535 §

HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-776

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n 25.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja ja esittämään, että hallituksen jäsenille maksetaan samansuuruiset palkkiot kuin Helsingin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n hallitukseen vuoden 2006 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:

kaupunginlakimies Eila Ratasvuori

lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja

kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön vuoden 2006 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja tilitarkastusyhtiölle, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Ratasvuori esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

536 §

VUOSAAREN URHEILUTALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-774

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Vuosaaren Urheilutalo Oy:n 26.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja kehottaa osastoa toimimaan siten, että yhtiön hallitukseen valitaan seitsemän jäsentä ja esittämään, että hallituksen jäsenille maksetaan samansuuruiset palkkiot kuin Helsingin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Vuosaaren Urheilutalo Oy:n hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa vuoden 2006 yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt:

henkilöstöpäällikkö Liisa Vanhala

erityissuunnittelija Birgitta Rickman

komisario Juha Hakola

oikeus- ja valtiotieteen ylioppilas Reima Linnanvirta

toimitusjohtaja Heikki Pohja

ekonomi Eija Loukoila

Henry Henriksson

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön vuoden 2006 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja yhtiölle, Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle, Vuosaari-säätiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

537 §

3.4.2006 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSJOHTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN

Khs 2006-724

Esityslistan asia Sj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

538 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

nuorisolautakunta 30.3.2006

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 28.3.2006

eläintarhan johtaja 4. – 7.4.2006

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 30.3. ja 3.4.2006

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 27.3. ja 5.4.2006

museonjohtaja 30.3. – 5.4.2006

taidemuseon johtaja 3. – 4.4..2006

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

539 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2006-443

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristönsuojelulain mukaista lupahakemusta betonijätteen hyötykäytöstä maisemointimäen rakennusmateriaalina Viikinmäessä.

Kaupunginhallitus katsoo, että jätteiden laadunvalvonnassa on varmistuttava siitä, että haitallisia aineita sisältävää mursketta ei sijoiteta mäkeen. Valvontaviranomaiselle on lisäksi ilmoitettava ne purkutyömaat, joista jätettä aiotaan tuoda rakentamisalueelle, ennen kuin jätteiden tuontiin ryhdytään.

Toiminnassa on huolehdittava siitä, että vaaralliset kemikaalit kuten polttonesteet varastoidaan siten, ettei ole vaaraa niiden joutumisesta maaperään.

Betonijätteiden sijoittaminen maisemamäkeen voi alkaa vasta sitten, kun lupapäätös on lainvoimainen.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 4

540 §

RUSKEASUON VARIKKOKIINTEISTÖ OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-837

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n yhtiökokouksessa 28.4.2006 klo 9.00 liikennelaitoksella.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen vuoden 2007 varsinaisessa yhtiökokouksessa päättyväksi toimikaudeksi hallintojohtaja Yrjö Judströmin ja hankintapäällikkö Eeva Hännisen liikennelaitokselta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liite 1

541 §

SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-847

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Suomenlinnan Liikenne Oy:n 20.4.2006 pidettävässä yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: satamakapteeni Kari Noroviita Helsingin Satamasta, talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä apulaissatamakapteeni Kaj Sarpaneva Helsingin Satamasta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPGM Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Jari Nurmen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille sekä tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liite 1

542 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta 4.4.2006

joukkoliikennelautakunta 6.4.2006

yleisten töiden lautakunta 6.4.2006

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

543 §

TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN HELSINGIN SENIORISÄÄTIÖÖN VUODEKSI 2006

Khs 2006-771

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti valita vuodeksi 2006 Helsingin Seniorisäätiön tilintarkastajiksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.

Pöytäkirjanote Helsingin Seniorisäätiölle, tehtäviin nimetyille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

544 §

TILINTARKASTAJIEN NIMEÄMINEN NIEMIKOTISÄÄTIÖÖN VUODEKSI 2006

Khs 2006-564

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti nimetä Niemikotisäätiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2006 kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen kaupunginreviisori, HTM, JHTT Vesa Ikäheimon sekä kaupunkitarkastaja, JHTT Ilpo Malisen ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen kaupunkitarkastaja, JHTT Jari Ritarin.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Niemikotisäätiölle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kaupunginkanslialle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

545 §

LASTENSUOJELUPALVELUJA KOSKEVA SELVITYS VALTIONTILINTARKASTAJILLE

Khs 2006-324

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa valtiontilintarkastajille seuraavan lastensuojelupalveluja koskevan selvityksen:

Lastensuojelun asiakkaiden määrällinen kehitys ja keskeisimmät syyt

lastensuojelupalvelujen tarpeeseen

Useilla indikaattoreilla mitattuna Helsingissä esiintyy, muiden suurkaupunkien ohella, enemmän huono-osaisuutta, kuten rikollisuutta, toimeentuloturvan tarvetta ja asunnottomuutta. Helsingissä on suhteellisesti enemmän myös ulkomaan kansalaisia kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2004 helsinkiläisistä ulkomaalaisia oli 5,2 %, kun koko maassa ulkomaalaisten osuus oli 2 %. Suurkaupungin väestölle ominaiset piirteet aiheuttavat myös suurempaa lastensuojelutarvetta. Vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä oli 6,3 % alle 18-vuotiaasta väestöstä kun valtakunnallisesti luku oli 5 %. Samana vuonna väestöstä kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita oli Helsingissä 2,2 % ja valtakunnallisesti vain 1,1 %. Yli puolet maan huostaanotoista tehdään Etelä-Suomen alueella (Etelä-Suomen lääninhallitus 2004).

Helsingissä lastensuojelussa oli vuonna 2005 asiakkaita 7734, 6969 lasta oli avohuollon ja 2431 sijaishuollon asiakkaana. Avohuollon asiakkaiden määrä näyttää olevan laskeva; vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 7969 asiakasta, 7235 avo- ja 2425 sijaishuollon asiakkaana. Osa asiakkaista oli sekä avohuollon että sijaishuollon asiakkaina vuoden aikana.

Helsingissä lasten määrä on laskenut, mikä vaikuttaa osaltaan myös lastensuojelun asiakasmääriin. Lastensuojelun asiakkaista erityisesti 7-12 – vuotiaiden ikäryhmän ennustetaan vähenevän. Kuten alla olevasta kuviosta nähdään, 13–17 –vuotiaiden määrän kasvu jatkunee vuoteen 2008, mikä tuottaa lastensuojelupalvelujen kehittämiselle suuria haasteita. Kiireellisten huostaanottojen osuus on kasvanut; 2005 kiireellisesti huostaan otettuja lapsia ja nuoria oli 329 ja vuonna 2004 lukumäärä oli 292. Asiakasperheiden ongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet ovat entistä monimutkaisempia, mikä pidentää asiakkuuden kestoa.

Kuvassa väestön määrä esitetään palkkeina siten, että asteikko on vasemmalla. Lastensuojelun asiakkaiden määrä on esitetty viivoina siten, että asteikko on oikealla sivulla.

Helsingissä vanhempien päihteiden käyttö on yleisin lastensuojelun tarvetta ja huostaanottoja aiheuttava tekijä. Vuonna 2005 lastensuojelun tarvetta aiheuttava tekijänä oli noin 18 %:lla vanhemman alkoholin, huumeiden tai päihteiden sekakäyttö. Huostaanotoissa päihteidenkäyttö oli syytekijänä yli 30 %:ssa tapauksia. Huumeiden käyttäjistä 40 %:ia asuu Helsingissä. Lisäksi yleisimpiä lastensuojelupalvelujen tarpeeseen johtavia tekijöitä ovat sekä vanhempien että lasten erilaiset mielenterveydelliset ongelmat (n. 14 %), mikä on heijastumaa sekä mielenterveysongelmien ja niiden diagnosoinnin lisääntymisestä että mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saannin vähäisyydestä suhteessa kasvaneisiin tarpeisiin. Muita lastensuojelun tarvetta aiheuttavia tekijöitä ovat perheenjäsenten vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet, lapsen tai nuoren kasvattamiseen liittyvät vaikeudet sekä vanhemman uupumus (vuoden 2005 lastensuojelun vuositilasto). Pääkaupunkiseudun huostaanottoja koskevan tutkimuksen mukaan 13–17 -vuotiaiden huostaanotoista peräti 51 % oli sellaisia, joissa huostaanottoa oli toivonut joku asianosainen, usein oma vanhempi. (Myllärniemi 2005).

Lapsiperheiden köyhyydestä Helsingissä 2000-luvulla ja keinoja

sen vähentämiseen

Voidaan katsoa, että jos perhe saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti tai jopa jatkuvasti, perhe on köyhä.

Helsingissä lapsiperheiden osuus toimeentulotukitalouksista on ollut viime vuosina laskeva: arvio vuonna 2005 on 16,7 %, vuonna 2004 se oli 17,9 % ja vuonna 2003 18,2 %. Toimeentulotukea saavien yksinhuoltajien osuus kaikista Helsingin yksinhuoltajaperheistä vuonna 2004 oli 27,3 %. Parien, joilla on lapsia, vastaava osuus oli vain 6,7 %.

Lähde: Sosiaaliviraston vuositilastot

Toimeentulotukea saavista talouksista yksinhuoltajatalouksien osuus on siis pysynyt suunnilleen samana koko 2000-luvun ajan. Yksinhuoltajaperheet saivat toimeentulotukea suhteellisesti enemmän kuin kahden huoltajan perheet. Lapsiperheiden toimeentulotuen saanti on kuitenkin laskenut sekä kahden huoltajan että yksinhuoltajaperheissä vuodesta 2003 vuoteen 2004. Vuoden 2004 alussa lapsilisät ja yksinhuoltajakorotus nousivat jonkin verran. Lisäksi vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärää ja kotihoidontukea on korotettu. Muita oleellisia muutoksia lapsiperheiden tulonsiirroissa ei ole tapahtunut. Myös toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat pysyneet samana koko 2000-luvun. Ainoastaan vuosittaiset indeksikorotukset ovat nostaneet hiukan toimeentulotuen tasoa.

Yksinhuoltajien taloudellinen tilanne on monien tutkimuksien mukaan heikompi kuin kahden huoltajan talouksien. Yksinhuoltajatalouksien tulokehitys on jopa heikentynyt laman aikana ja 2000-luvun alussa (s. 78 Moisio (toim.): Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys 1990–2002, Stakes 4/2005). Saman raportin mukaan köyhyys on erityisen yleistä työttömyyttä kokeneissa lapsiperheissä, mutta myös opiskelijatalouksien osuus köyhistä lapsiperheistä on korkea (s.78). Helsingissä erityisesti nuorten lapsiperheiden ja yksinhuoltajien taloudellista tilannetta vaikeuttavat korkeat asumiskustannukset.

Nuorten perheiden vanhemmat joutuvat tekemään paljon pätkätöitä. Taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikuttaa mm. mahdollisuuteen hankkia omistusasunto.

Yksinhuoltajaperheiden kohdalla heihin kohdistuvien tulonsiirtojen tason nosto vähentäisi näiden perheiden köyhyyttä.

Lastensuojelun ennalta ehkäisevä toiminta sekä avohuollon palvelujen tila

Helsingissä lapsiperheiden palveluissa on strategiseksi tavoitteeksi asetettu toiminnan painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä lasten, nuorten ja perheiden varhaiseen tukemiseen. Vuoden 2005 organisaatiomuutoksessa lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle muodostettiin perhekeskustoiminnan kokonaisuus, sisältäen leikkipuistotoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön ja sosiaalityön, nuorten päihdepalvelut ja sosiaalipäivystyksen. Kaikissa näissä palveluissa, mukaan lukien perheneuvolan palvelut, painotetaan varhaisen tuen vahvistamista ammatillisissa työkäytännöissä. Lisäksi varhaisen tuen työmuotoja kehitetään ja käyttöä levitetään Helsingissä myös positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen turvin (0,5 milj. euroa v. 2006) niillä asuinalueilla, joilla lasten ja nuorten kasvuoloissa on tilastollisesti muita enemmän riskitekijöitä. Näitä PD –hankkeita toteutetaan erityisesti yhteistyössä päivähoidon ja terveystoimen kanssa.

Lähtökohtana on, että lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa turvallisissa ja jatkuvissa aikuissuhteissa: olla riittävästi kotona omien vanhempiensa ja sisarusten kanssa ja myös viettää aikaa ikätovereiden seurassa. Valtaosalle lapsista lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi 3 - 5 tuntia päivässä tai muutamana päivänä viikossa päivähoidossa riittää. Lapselle tulee kuitenkin aina järjestää hoito kokopäiväisenä silloin, kun se on lapsen hyvinvoinnille tärkeää. Olennaista on antaa perheelle yksilöllistä palveluohjausta lapsen tarpeiden pohjalta. Päivähoidon ja lapsiperhepalvelujen yhteiseksi tulostavoitteeksi vuodelle 2006 on asetettu palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille, myös yhteisille asiakkaille. Vanhemmat, päivähoito ja lastensuojelu sopivat yhteisistä tavoitteista ja seurannasta, kun päivähoito on yksi perheen lastensuojelun avohuollon tukimuoto.

Haasteena varhaisen tuen kohdentamisessa on mm. se, kuinka eri auttajatahot tunnistavat riskiolosuhteissa kasvavat lapset, ottavat huolen puheeksi ja osaavat tarjota tukea sekä ohjata tarvittaessa tarpeellisen avun piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa. Suurkaupungissa ongelmien varhaiselle havaitsemiselle ja tiedonkululle haastetta tuottavat mm. nopeasti muuttuva toimintaympäristö uusine riski-ilmiöineen, laaja toimijaverkosto sekä henkilökunnan suuri vaihtuvuus.

Riskiolosuhteiden tunnistaminen, huolen ilmaiseminen ja tiedonkulun kehittäminen ovat Helsingissä poikkihallinnollisen (mm. päivähoito, neuvolapalvelut) kehittämistyön painopisteitä, joihin panostetaan mm. koulutuksen (riskiolosuhteet ja niiden tunnistaminen), alueiden toimijoiden verkostoitumisen sekä yhteisten toimintatapojen kehittämisen avulla (mm. Huoli puheeksi –koulutukset ja moniammatillisten tilannearvioiden kehittämistyö).

Lastensuojelun palvelujärjestelmän toimivuus ja kehittämishaasteet

Helsingin sosiaalivirastossa lastensuojelupalvelut on organisoitu vuoden 2005 alusta saman johdon alle tavoitteena edistää palvelujärjestelmän toimivuutta. Suurkaupungissa mahdollinen oma erityispalvelujen tuottaminen ja niiden keskittäminen edesauttaa myös kehittämistyötä. Vuoteen 2008 mennessä lastensuojeluprosessi on tarkoitus arvioida kokonaisuutena ja kehittää prosessia tuotetun tiedon pohjalta.

Helsingissä lastensuojelussa tehdään paljon sisällöllistä kehittämistyötä, jolla pyritään lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. Pääkaupunkisedun kunnat tekevät tätä työtä myös yhdessä. Kuntien yhteistyönä on suunnitteilla pääkaupunkiseudun lastensuojelun seudullinen kehittämisyksikkö, jolle on haettu valtion rahoitusta.

Suurten kuntien yhteistyö (Kuusikkokuntien vertailut, 8 suurimman kunnan yhteistyöfoorumit, perhehoidon Viisikkokuntien yhteistyö) on myös tukenut erityisesti sijaishuollon palvelujen toimivuuden kehittämistä ja kustannusten tarkastelua. Yhteistyö on mahdollistanut kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisen sekä palvelutuotannon yksityiskohtaisen tarkastelun ja vertailun.

Palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi Helsingissä on myös paljon kehittämishaasteita. Pääkaupunkiseudun huostaanottokriteerien tutkimus (Myllärniemi 2005) nosti esiin pääkaupunkiseudun kuntien osalta eroavuuksia niin lastensuojelun avohuollon kuin huostaanottojen ja sijaishuollon järjestämisessä. Tutkimuksessa todettiin, että lastensuojelun avohuollon palveluja käytetään Helsingissä suhteessa enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla ja niiden kattavuus on hyvä erityisesti pikkulapsiperheiden osalta. Nuorten ja heidän perheidensä kohdalla on nähtävissä vajetta avohuollon palvelutarjonnassa ja Helsingissä nuorten osuus sijoitetusta lapsista onkin kasvanut viime vuosien ajan. Tärkeänä kehittämiskohteena on nyt nuorten ja heidän perheidensä palveluvalikon kehittäminen niin, että avun tarjoaminen mahdollistuu nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja mahdollisimman konkreettisena sekä intensiivisenä avohuollon työnä. Yhä useamman vanhemman toivoessa nuoren huostaanottoa vanhempien tukeminen ja heidän tarpeidensa huomioiminen on nuorten itsensä auttamisen ohella tärkeä kehittämisen alue.

Helsingin perhekeskustoimijoiden vuonna 2005 tuottama sosiaalinen raportointi osoitti, että erityisesti henkilöstöpulasta johtuva psykiatristen palvelujen puute niin lasten, nuorten kuin vanhempien osalta kuormittaa lastensuojelun palvelujärjestelmää. Psykiatrisen hoidon jonot ovat pitkät ja hoitoon pääsy hyvin rajattua, jolloin suuri osa psyykkisesti oirehtivista perheistä jää lastensuojelun tukitoimien varaan. Tämä uuvuttaa lastensuojelun toimijat ja johtaa mm. sijaishuollon paikkojen täyttymiseen. Ongelmakohtina lastensuojelupalvelujen järjestämisessä ovatkin sijaishuollon ja erityisesti vastaanottolaitosten paikkojen ylikuormitus sekä perheneuvoloiden jonotilanne.

Yksi tärkeä kehittämiskohde lapsiperheiden palveluissa on tapauskohtaisen arvioinnin kehittäminen, jonka avulla halutaan lisätä lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta. Kehittämistyöhön on saatu myös valtiolta kehittämisrahaa. Arviointiosaamisen kehittämisen osa-alueita ovat alkuvaiheen tilannearvio eri-ikäisten lasten ja nuorten kohdalla, lapsen ja perheen kanssa tehdyt huolto- ja palvelusuunnitelmat sekä lastensuojelun omat ja moniammatilliset tilannearviot asiakkuuden eri vaiheessa. Lastensuojelun henkilökunnan arviointiosaamisen lisääminen edesauttaa sitä, että lapsi ja perhe saavat tarpeitaan vastaavaa tukea oikea-aikaisesti. Hyvä arviointi estää myös palvelujen epätarkoituksenmukaista käyttöä, mikä edesauttaa myös lastensuojelun kustannusten hallintaa.

Muut palvelujärjestelmän toimijat

Järjestöjen rooli on ollut jo pitkään sijaishuollossa vahva. Järjestöiltä on ostettu sijaishuoltoa kaupungin omien laitosten toiminnan lisäksi. Avohuollossa tehdään myös järjestöjen kanssa yhteistyötä erityisesti niillä osa-alueilla, joissa niillä on tarjottavana vahvaa erityisosaamista. Helsinki myös tukee järjestöjen toimintaa taloudellisin avustuksin.

Erityisongelmat maahanmuuttajien lastensuojelutyössä

Helsingissä lastensuojelun asiakkaista vuonna 2004 oli 12,5 % muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä nuoria. Turvapaikanhakijalapset ja B-statuksen, eli väliaikaisen oleskeluluvan saaneet lapset pääsevät Helsingissä kouluun samalla tavalla kuin kuntalaisetkin. Yhteistyö opetusviraston kanssa on koettu hyväksi.

Vanhempien ongelmana on, että B-status ei sisällä työnteko-oikeutta eli sama henkilö, joka on ollut turvapaikanhakijana esim. neljä vuotta ansiotyössä, eikä ole tarvinnut toimeentulotukea, menettää työnteko-oikeuden saatuaan nykyisenkaltaisen B-statuksella olevan väliaikaisen oleskeluluvan.

Kehittämishaasteena on vastaanottokeskusten ja lapsiperheiden palvelujen (avo- ja sijaishuolto) yhteistyön kehittäminen lastensuojelutapauksissa. Mm. sijoituspaikan osalta on huomioitava kieli- ja kulttuurikysymykset, mikä vaikeuttaa sopivan paikan löytymistä.

Perhesijoitusten näkymät sekä jälkihuolto

Helsingissä perhehoidon ja ammatillisen perhekotihoidon osuus kaikista sijaishuollon vuorokausista oli 47,4 % vuonna 2005. Perhesijoitusten määrää nähdään olevan mahdollista lisätä sekä parantamalla perhehoidon laatua erilaisten tukipalvelujen avulla että palkkiojärjestelmää kehittämällä. Esimerkiksi sijaisperheen mahdollisuus keskittyä vain muutamaan sijoitettuun lapseen ja toisen vanhemman mahdollisuus jäädä kotiin lisäisivät perhehoidon laatua. Perhehoidon palkkioiden kehityksen tulisi olla valtakunnallisesti yhdenmukainen. Tukipalveluista tärkeitä ovat työnohjaus, koulutus sekä erilaiset erityispalvelut, kuten lasten arviointi.

Keskeisiä kehittämistarpeita ovat mm. kattava sijaisvanhempien ”lomittajaverkosto” tai muut tukimuodot heidän vapaidensa turvaamiseksi. Biologisten vanhempien ja lasten yhteydenpidon turvaaminen voi tuottaa hankaluuksia perhehoidossa ja turvalliset, kohtuuhintaiset valvotut tapaamispaikat ovat tarpeellisia. Maahanmuuttajalapsia sijoitetaan yhä useammin perhehoitoon ja yksi tärkeä kehittämisalue on maahanmuuttajien saaminen laajemmin sijaisperheiksi. Perhehoidossa kuntien (sijoittaja ja lapsen tuleva asuinkunta) yhteistyö on erittäin tärkeää. Lapselle tulee sijoituskunnassa turvata tarpeensa mukaiset peruspalvelut (päivähoito, koulu, terveydenhoito) sekä erityispalvelut, kuten esimerkiksi terapia vanhempainohjauksineen.

Perhehoitolain kehittämistarpeiden osalta nähdään ehdottoman tärkeäksi, että yksityisissä ammatillisissa perhekodeissa sijaisvanhemmilla on alan koulutus. Heille sijoitetaan vaativahoitoisia asiakkaita ja yleensä sijoitettujen lasten määrä on lähellä seitsemää.

Sijaisperhehoidon nähdään takaavan lapselle useimmiten parhaimman hoidon ja huolenpidon sijaishuollossa, silloin kun lasta ei ole kuntoutumisen vuoksi tarpeellista sijoittaa laitoshuoltoon. Sijaisperheessä lapsi voi kiintyä ja kiinnittyä, saada perhemallin, mikä tukee tasapainoista kehitystä. Sijaisperhetoimintaa on tärkeä kehittää valtakunnallisesti.

Laitoshoidon tarvetta ei kuitenkaan pystytä täysin vähentämään perhehoidon keinoin. Mm. psykiatrisen hoidon saatavuuden väheneminen on johtanut siihen, että laitoshoitoa tarvitaan lapsen tai nuoren psyykkisen hoidon turvaamiseksi. Myös päihdeongelmaisten nuorten määrän kasvu vaatii lisää hoitoa laitoksissa. Vanhemmat ovat yhä moniongelmaisempia, jolloin perhehoito ei sovellu lapsen sijoituspaikaksi. Laitoshoidon määrän lisääntymiseen Helsingissä on myös vaikuttanut yksityisten perhekotien muuttuminen lisääntyvästi ammatillisiksi perhekodeiksi eli laitosmuotoisiksi. 1990 –luvun puolivälin jälkeen tapahtunut voimakas huostaanottomäärien kasvu johti myös siihen, että sijoituspaikkoja piti saada nopeasti lisää, mikä oli mahdollista vain rakentamalla lisää laitosmuotoista sijaishuoltoa.

Helsingissä jälkihuoltopalvelut on organisoitu sekä sijaishuollon että perhekeskuksen palveluihin. Sijaishuollossa panostetaan jälkihuoltopalveluihin tarjoamalla tuettua asumista sekä räätälöityä työllistymispalvelua, joka sisältää työpajatoimintaa ja ohjausta.

Suuri osa jälkihuollossa olevista nuorista on lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana perhekeskuksissa. Jälkihuoltopalvelujen kehittämishaasteet liittyvät lastensuojelun sosiaalityöhön sekä nuorten taloudelliseen tukemiseen, koulutukseen ohjaukseen ja työllistymiseen.

Palvelujen osto ja kilpailuttaminen

Helsingin lapsiperheiden palveluista pisimpään kokemusta ostopalveluista ja kilpailutuksesta on sijaishuollossa. Ympärivuorokautinen lastensuojelun laitoshoito on kilpailutettu pääkaupunkiseudun yhteistyönä ja kilpailuttamisen tavoitteena on ollut laadukkaan kumppanuuden syntyminen yksiköiden ja sijaishuollon välillä. Kilpailutus v. 2005 ei tuottanut kustannussäästöjä.

Ostopalvelusopimusten koetaan tuoneen luotettavuutta palvelujen ostoon. Palvelujen laatua pystytään varmentamaan ja Helsinki on pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyössä luonut yhtenevät laatukriteerit sijaishuollon palveluille. Ostopalvelusopimusyksiköiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. yhteisten kokemustenvaihtofoorumien muodossa. Sijaishuollossa oman palvelutuotannon säilyttämiselle ja vahvistamiselle nähdään kuitenkin olevan painavia perusteita. Se mahdollistaa mm. palvelujen hyvän valvonnan ja vastuunkantamisen palvelun laadusta. Sosiaalivirastossa valmisteilla olevassa palvelustrategiassa ehdotetaan lastensuojelun sijaishuollon linjausta siten, että yksittäisten eri puolilta Suomea hankittavien kalliiden ostopalvelupaikkojen määrää vähennetään. Sekä asiakas- että kustannusnäkökulmasta nähdään tarkoituksenmukaiseksi vahvistaa mieluummin omaa toimintaa.

Lastensuojelun avohuollossa on ostettu lähinnä perhetyön palveluja. Kriteerinä on ollut, että ostettava palvelu vaatii erityisasiantuntemusta ja palvelua käyttää pieni asiakasryhmä, jolloin oma toiminta ei ole perusteltua.

Lastensuojelun kustannuskehitys

Helsingin kaupungissa lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2001 vuoteen 2005 noin 20 %. Seuraavassa on eriteltyä tietoa kustannusten jakautumisesta. Luvut eivät ole deflatoituja eli ne antavat lähinnä viitteellistä tietoa kustannusten jakautumisesta avo- ja sijaishuollossa Helsingissä.

Lastensuojelun avohuollon sosiaali- ja perhetyön asiakasmäärä ja kustannuskehitys (suluissa kasvuprosentit vuodesta 2001 vuoteen 2005)

	2001	2002	2003	2004	2005
asiakkaita	6 378	6 463	6 655	6 954	6 729 (+5,5 %)
kustannukset	9 113	10 312	10 456	11 662	12 502 (+37 %)

Yllä olevassa taulukossa on esitetty lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten yhteismäärä. Asiakasmäärä sisältää myös ruotsinkielisen lastensuojelun sosiaalityön palvelua saaneet. Kustannuksiin sisältyvät sosiaalityön ja perhetyön kustannukset.

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärä ja kustannuskehitys

	2001	2002	2003	2004	2005
asiakkaita	1 583	1 394	1 266	1 039	1 187 (-25 %)
kustannukset (1000 €)	3 197	3 185	3 194	3 123	3 202 (+0,2 %)

Taulukosta on nähtävissä, että lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärät ovat laskeneet hieman vuosituhannen alusta, mutta kustannuksissa ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Laitoshuollon asiakkaina olleet lapset ja nuoret sekä toiminnan kustannukset

	2001	2002	2003	2004	2005
asiakkaita	1 503	1 531	1 510	1 505	1 546 (+2,9 %)
kustannukset (1000 €)	47 370	50 212	53 546	55 364	58 255 (+23 %)

Sijaishuollon laitoshoidossa asiakasmäärä on noussut 2000 -luvun ajan. Asiakaspalvelujen ostojen kasvaviin kustannuksiin ovat vaikuttaneet ulkopuolisten sijaishuollon erityisyksiköiden käytön lisääntyminen sekä hoitoaikojen pidentyminen. Hoitovuorokausien hinnat erityyppisissä laitoksissa vaihtelevat suuresti niiden tarjoamien erityispalvelujen mukaan.

Kuusikkovertailun mukaan Helsingissä on sijoitettuja lapsia muita vertailukaupunkeja enemmän ja sijaishuollon laitoshoidon osuus on muita suurempi. Näistä syistä sekä asukas- että asiakaskohtaiset kustannukset ovat suuremmat kuin muissa Kuusikkokunnissa. Sijaishuollon kustannukset hoitovuorokautta kohden ovat sen sijaan samalla tasolla kuin muissa Kuusikko-kunnissa. Ostopalvelujen osuus sijaishuollon laitoshoidosta on Helsingissä hieman yli puolet.

Perhehoidon asiakasmäärät ja kustannukset (sisältää perhehoidon sosiaalityöntekijöiden työn)

	2001	2002	2003	2004	2005
asiakkaita	1 030	1 081	1 004	1 015	1 005 (-2,4 %)
kustannukset (1000 €)	8 937	9 232	10 025	10 560	11 322 (+26,7 %)

Perhehoidon asiakasmäärä on viiden viimeisen vuoden aikana pysynyt runsaana 1000:na. Sen sijaan hoitovuorokausien määrä on kasvanut, koska hoitoajat ovat perhehoidossa pidentyneet. Kasvua on tapahtunut etenkin pitkäaikaisen perhehoidon puolella. Yksityisen ammatillisen perhehoidon vuorokaudet ovat sen sijaan vähentyneet. Kokonaiskustannusten kehitys on ollut mm. kuusikkokaupunkien kustannuksiin verrattuna hallittua. Kustannuksia ovat nostaneet vuotuiset palkkioiden henkilökustannusten indeksikorotukset.

Kustannusten hallintaa pyritään parantamaan kiinnittämällä huomiota palvelurakenteeseen sekä keskimääräisiin asiakaskohtaisiin hoitoaikoihin.

Henkilöstön pätevyys ja riittävyys

Lastensuojelussa on myös Helsingissä pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Vuoden 2005 lopussa tilanne oli hieman aikaisempaa parempi. Vastuualueen sosiaalityöntekijöiden 228 virasta 16 oli täytetty määräaikaisesti kelpoisuusehdot täyttämättömillä sijaisilla. Kokonaan ilman viranhoitajaa oli vuoden lopussa 13 sosiaalityöntekijän vakanssia. Vuoden 2005 aikana perhekeskuksista erosi 9 vakituista sosiaalityöntekijää. Vaihtuvuus oli noin 6 %. Sosiaaliohjaajien saatavuus on sen sijaan ollut hyvä.

Henkilökunnan lähtövaihtuvuuteen pyritään vaikuttamaan keräämällä tietoa lähtövaihtuvuuden syistä ja hyödyntämällä saatua tietoa johtamisessa. Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella panostetaan esimiesten johtamisvalmiuksiin jatkuvan koulutuksen avulla. Henkilöstön työnohjaus on turvattu kaikissa yksiköissä. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan myös aktiivisesti ja työhyvinvointikyselyn antamaa tietoa hyödynnetään koko viraston tasolla sekä työyksikkökohtaisesti. Vuonna 2002 lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden peruspalkkaan lisättiin tehtäväkohtainen korotus.

Sosiaalivirastossa on vv. 2005 - 2007 meneillään tehtävä- ja henkilöstörakenteiden kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on yhdessä perhekeskusten henkilöstön kanssa kehittää työ- ja tehtäväjärjestelyjä siten, että ne edesauttaisivat työn tavoitteiden saavuttamista ja tukisivat henkilöstön kehittymismahdollisuuksia ja työssä pysymistä.

Helsingin sosiaaliviraston kehittämispalvelun oman ja ostetun koulutustarjonnan avulla pystytään vastaamaan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumiseen. Täydennyskoulutusvelvoitteen myötä huomiota on kiinnitetty erityisesti osaamisen kehittämiseen. Lapsiperhepalveluihin on perustettu vuoden 2006 alusta osaamisen kehittämisen työryhmä, jonka tehtävä on käsitellä osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä tarpeita erityisesti tämän vastuualueen näkökulmasta. Tulevaisuuden haasteena nähdään mm. koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingissä suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät lastensuojelun asiakaskehitykseen ja sijaishuollon tarpeen vähentämiseen. Erityisesti varhaisen tuen kohdentumisessa ja lastensuojelun prosessien kehittämisessä on paljon tehtävää. Laadukkaan lastensuojelutyön haasteena tulee olemaan pätevän ammattihenkilöstön saatavuus ja pysyvyys.

Muuta Vanhempien lisääntynyt päihteiden käyttö on yleisin lastensuojelun tarvetta ja huostaanottoja aiheuttava tekijä. Päihdeongelmaisten nuorten määrä on myös kasvussa. Kaupunginhallitus haluaa painottaa valtiontilintarkastajille, että tästä aiheutuu kunnille kustannusten kasvua. Valtionhallinnon tulisi omalta osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin päihteiden käytön vähentämiseksi.

Kirje nro eduskunnan valtiontilintarkastajille sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

sivun 97 viimeisestä kappaleesta poistetaan sana eduskunnan

sivu 100, 7 rivi alhaalta lukien muutetaan kuulumaan: ”Vuoden 2004 alussa lapsilisät ja yksinhuoltajakorotus nousivat jonkin verran. Lisäksi vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärää ja kotihoidontukea on korotettu.”

sivun 101 kolmannesta kappaleesta poistetaan viimeinen virke

ehdotuksen loppuun viimeiseksi kappaleeksi otsikolla Muuta lisätään seuraava:

” Vanhempien lisääntynyt päihteiden käyttö on yleisin lastensuojelun tarvetta ja huostaanottoja aiheuttava tekijä. Päihdeongelmaisten nuorten määrä on myös kasvussa. Kaupunginhallitus haluaa painottaa valtiontilintarkastajille, että tästä aiheutuu kunnille kustannusten kasvua. Valtionhallinnon tulisi omalta osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin päihteiden käytön vähentämiseksi”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

546 §

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LASTEN TUETTUJA JA VALVOTTUJA TAPAAMISIA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

Khs 2006-419

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

547 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 4.4.2006 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Susanna Mäkelä
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Risto Rautava

Pekka Reinikainen

Irmeli Wallden-Paulig

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 20.4.2006 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 506-510, 514, 516-517, 524-525, 527, 529, 533, 537-539, 542 ja 545-547 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 518 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				506-510, 514, 516-517, 524-525, 527, 529, 533, 537-539, 542 och 545-547 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				518 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		10.4.2006 kello 16.00 – 17.53

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 514 ja 515 §)
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi osa 514 §)
	Urho, Ulla-Marja				(paitsi osa 514 §)
	Wallden-Paulig, Irmeli				(paitsi osa 514 ja 520 §)

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 514 ja paitsi osa 533-547 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 527-547 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi 513 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 514 §)
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 514 ja 532 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 514 §)
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies (paitsi osa 514 ja 535 §)
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri (paitsi osa 514 §)
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi osa 514 ja 521 §)
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri (paitsi osa 514 ja 532 §)
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri (paitsi osa 514 §)
	Venesmaa, Riitta				vs. kaupunginsihteeri (paitsi osa 514 §)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Peltonen, Raija				osastopäällikkö (paitsi osa 514 ja 532 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	506-507,	508-509,		511-512, 514-516,
		Korpinen				513, 517,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		-,		518-529,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		510,		530-531, 533-538,
		Kokkonen				532,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Korpinen		-,		539-542,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		543-547,