PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

13.2.2006 pöydälle pantu asia

VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2007-2009 LAATIMISOHJEET

Khs 2006-299

Kj toteaa, että voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Kokonaistuotanto Suomessa lisääntyi vuonna 2005 selvästi hitaammin kuin edellisenä vuonna. Syynä noin yhtä prosenttiyksikköä heikompaan kasvuun oli metsäteollisuuden seisokkien aiheuttamat liitännäisvaikutukset. Kansantuotteen kasvun arvioidaan vuonna 2005 olevan n. 2 %. Osittain matalasta vertailutasosta johtuen tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan parantuvan huomattavasti vuonna 2006 ja olevan selvästi yli 3 %. Vuodelle 2007 ennustetaan suurin piirtein samanlaista kasvua.

Työllisyystilanne Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan jonkin verran parantumassa. Helsingin työttömyysaste joulukuun lopussa 2005 oli työministeriön tietojen mukaan 9,0 %, vuotta
aiemmin työttömyysaste oli 9,4 %.

Kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2005/2006 Helsingissä asuu vakituisesti noin 560 600 asukasta. Asukasluvun kasvu asettunee vuoden 2005 aikana noin 1 600:ksi. Vuoden 2004 aikana väkiluku supistui lähes 300:lla. Suurin yksittäinen tekijä väkiluvun kasvussa näyttää olevan ulkomailta muuttavien lisääntyminen. Kotimaassa Helsinki kärsii edelleen muuttotappiosta vaikka määrä onkin supistunut. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku pysyy vuosien 2006 ja 2007 aikana suurin piirtein ennallaan tai kasvaa lievästi.

Kaupungin palveluksessa oli joulukuun 2005 lopussa 37 875 päätoimista henkilöä (ilman työllistettyjä). Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna on henkilöstön määrä lisääntynyt n. 70, kun huomioidaan HKL-Bussiliikenteen siirtyminen pois kaupungin organisaatiosta.

Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut selvästi hitaampaa kuin keskimäärin muualla maassa. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttaa tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut.

Yhteisöveron osalta suurin muutos tapahtui vuonna 2002, jolloin arvonlisäveron palautusten takaisinperintä kuitattiin yhteisöverosta. Kun lisäksi yhteisöveron kokonaistuotto on pienentynyt, Helsingin yhteisöverotuotot ovat laskeneet vuoden 2001 tasosta 671,6 milj. eurosta vuoden 2006 arvioituun 201,0 milj. euroon. Vuoden 2007 osuudeksi on taloussuunnitelmassa arvioitu 205,0 milj. euroa.

Liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2007 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2007 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2007. Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys, vuoden 2006 talousarvioon tehdyt lisäykset sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot.

Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

Talousarvion ja –suunnitelman lähtökohtana laatimisohjeissa korostetaan edelleen toiminnallisten tavoitteiden esittämistä. Hallintokuntien on esitettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan toimintalinjat, toiminnalliset tavoitteet toiminnoittain, laatutavoitteet, määrätavoitteet sekä taloudellisuustavoitteet. Jokaisen hallintokunnan vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisällytetään sitovat tavoitteet joko tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina.

Henkilöstötoimikunta on antanut 13.2.2006 laatimisohjeista lausunnon, joka on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevat vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007-2009 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

LIITTEET	Liite 1	Vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007-2009 laatimisohjeet
	Liite 2	Henkilöstötoimikunnan lausunto 13.2.2006

30.1.2006 PÖYDÄLLE PANTU ASIA: KALASATAMAN (SÖRNÄISTEN-HERMANNIN) ALUEEN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-159

Kj toteaa, että kaupunginhallitus käsitteli strategiakokouksessaan 31.1.2006 Kalasataman metroaseman ja työpaikka-alueen sekä laajemman Sörnäistenrannan-Hermanninrannan suunnittelutilannetta. Kokouksessa päätettiin, että alueen jatkosuunnitteluohjeet käsitellään 27.2.2006 kaupunginhallituksen kokouksessa. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä eri virastojen kesken.

Osayleiskaavan valmistelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12.2005 käsittelemässä Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasatama) osayleiskaavaluonnoksessa oleva maankäyttösuunnitelma on syntynyt kansainvälisen aatekilpailun (22.10.2004 – 22.4.2005) voittaneen Amphibia-ehdotuksen ideoiden pohjalta niin, että myös Ray City-ehdotuksen ideoita on sovellettu palkintolautakunnan suosituksen mukaisesti.

Osayleiskaavaluonnos eli kartta selostuksineen ja liiteaineistoineen asetettiin vuoden 2006 alkupuolella nähtäville. Aineistosta pyydetään lausunnot ja järjestetään osallistumistilaisuus osallisille. Kaavaluonnosta ja teknisiä suunnitelmia sekä ympäristöterveydellisiä ja taloudellisia arviointeja työstetään saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä vuoden 2006 kuluessa valmistuvien jatkoselvitysten pohjalta.

Osayleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2006 loppupuolella. Se tuodaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan yhdessä luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen kanssa. Osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja lausunnot pyydetään MRA 19 ja 20 §:n mukaisesti vuoden 2007 alkupuolella. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana.

Monimuotoinen ja erittäin korkeatasoinen asuminen

Sörnäisten- ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos mahdollistaa monimuotoisen ja erittäin korkeatasoisen asuinalueen rakentamisen. Alueen asuntojen hallintamuotojakauma ratkaistaan asunto-ohjelman yhteydessä.

Hanasaari A-laitoksen alueen asemakaavoitus

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Hanasaari A-laitoksen, viereisen hiilivaraston ja polttoainesataman alue on esitetty muutettavaksi asuinalueeksi. Uudemman Hanasaari B-laitoksen pohjoispuolella on teknisen huollon aluevaraus. Hanasaaren eteläkärki on varattu virkistysalueeksi.

Sörnäisten- ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksessa on Hanasaari A-voimalaitoksen alueelle esitetty sekä kerrostalovaltainen asuinaluevaraus että myös palvelujen ja hallinnon alue, joka samalla on vaihtoehtoisesti asuntoaluevaraus. Hiili- ja öljylaivojen purkauspaikka on otettu huomioon osoittamalla sillä kohtaa satama-aluevaraus.

Hanasaari A-laitoksen alueella ei ole asemakaavaa. Alue on kuitenkin mahdollista asemakaavoittaa rinnan osayleiskaavoitusprosessin kanssa. Päätös asemakaavan hyväksymisestä voidaan tehdä välittömästi osayleiskaavan hyväksymispäätöksen jälkeen.

Asemakaavan sisältö ja aikataulu tulee kytkeä valmisteltavaan osayleiskaavaan. Asemakaavan edellyttämät riittävät selvitykset käsittävät maaperän rakennettavuuden sekä pilaantuneisuuden, energian tuotannon, turvallisuus- ja ympäristökysymysten, infrastruktuurin ja kaavataloussuunnittelun.

Hanasaari A-laitoksen alueen asemakaavoitus ajoittuisi samaan aikaan metroaseman ympäristön keskustatoiminnoille varattujen korttelien sekä Kulosaaren sillan molemmin puolin sijaitsevien asuntoalueiksi sekä palvelun ja hallinnon alueiksi osoitettujen saarekkeiden asemakaavojen valmistelun kanssa.

Hanasaari A-laitoksen alueen rakentaminen

Helsingin Energian alustava projektisuunnitelma Hanasaaren hiilivaraston ja polttoainesataman siirtoon sekä A-voimalaitoksen purkuun liittyvistä toimista aikatauluineen ja kustannusarvioineen on käynnissä ja valmistuu maaliskuussa 2006.

Hanasaari A-laitoksen purkamistoimet tapahtuvat hiilivaraston siirron yhteydessä. Hanasaaren kärjessä sijaitseva nykyinen hiilivarasto voidaan poistaa vasta siinä vaiheessa, kun sen korvaava hiilivarasto on toimintakykyinen. Purkamistoimien suunnittelu ja hiilivaraston sijoituksen ratkaisu edellyttävät erittäin nopeita toimenpiteitä, jotta Hanasaari A-laitoksen alue voi olla vapaa asuntorakentamista varten samassa aikataulussa kuin satamatoiminnoilta lokakuussa 2008 vapautuvat alueet.

Alueen maaperätutkimukset voidaan käynnistää Hanasaaren hiilisataman ollessa vielä toiminnassa, mutta mahdolliset puhdistustoimet sekä esirakentaminen voidaan suorittaa vasta olemassa olevan hiilivaraston ja Hanasaari A-laitoksen poistuttua. Maaperätutkimuksia sekä puhdistustoimia ja esirakentamista pyritään nopeuttamaan alueen asuntorakentamisen aikaistamiseksi.

Suvilahden voimalaitoksen ja entisen kaasulaitoksen alue

Suvilahden voimalaitoksen ja entisen kaasulaitoksen rakennukset ovat Helsingin Energian omistuksessa, joka on vuokrannut tiloja eri yrityksille, esim. Gasum Oy:n tytäryhtiölle Helsinkikaasu Oy:lle.

Sörnäisten- ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksessa Suvilahden voimalaitoksen ja entisen kaasulaitoksen alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi. Lisäksi osayleiskaavaluonnoksessa todetaan, että alue soveltuu erityisen hyvin kulttuuritoiminnoille Kaapelitehtaan tapaan, ja että metroaseman läheisyyden vuoksi alue soveltuu hyvin myös muunlaisille vapaa-ajan toiminnoille. Suvilahden suunnittelussa on otettava huomioon osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti alueen eteläpuolella oleva energiahuollon jatkorakentamisen tarvitsema aluevaraus.

Alueen rakennuskannan siirtäminen osayleiskaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen edellyttää kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä valmistelemaa toteuttamistapaselvitystä, asemakaavoitusta sekä kustannusarviota alueen maaperän ja rakennusten kunnostusinvestoinneista.

Kalasataman metroaseman ympäristön työpaikka-alueen markkinointi

Sörnäisten- ja Hermanninrannan alueen kehityksen nopeuttamiseksi kiinteistölautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut kaupunginvaltuuston 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen alueen maanomistajien kanssa. Sopimusosapuolina olivat Lindström Invest Oy, Kuntien eläkevakuutus, Tapiola Yhtiöt Oy ja YIT-Rakennus Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen, mikäli asema valmistuisi ja olisi käytössä viimeistään 1.1.2007. Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä. Metroasemahanke etenee aikataulun mukaisesti.

Metroaseman pohjoispuolella ns. makkaratehtaan korttelista on tehty varauksia toimitilahankkeita varten Lindström Invest Oy:lle, YIT-Rakennus Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle.

Kiinteistövirasto ja talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu ovat käynnistäneet metron rahoitussopimuksen mukaisesti Kalasataman metroaseman ympäristön toimitila-alueen markkinoinnin yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa. Markkinointia on tarkoitus jatkaa yhdessä nykyisten kiinteistönomistajien ja tontinvaraajien kanssa.

Silta- tai lauttayhteys Tervasaareen

Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kevyen liikenteen siltayhteys Sompasaaresta Korkeasaareen. Toinen tarpeellinen kevyen liikenteen silta- tai lauttayhteys olisi Sompasaaren eteläkärjestä Tervasaareen. Yhteyden toteutusta ja sen eri vaihtoehtoja tulee selvittää osayleiskaavan valmistelun yhteydessä.

Sörnäisten rantatien siirtäminen

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 21.3.2002 (154 §) lähettää 31.5.2001 päivätyn ja 21.3.2002 muutetun Sörnäisten rantatien ja rantapuiston asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 10960 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Ehdotuksessa kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat noin 12,2 milj. euroa (alv 0 %). Keväällä 2002 laadittu kustannusarvio on kuitenkin vielä erittäin karkea. Yleisten töiden lautakunta esitti (22.11.2001) useilla perusteilla kaavaehdotuksen palauttamista uuteen valmisteluun. Osallisilta saadussa palautteessa rantapuiston valmistelua ehdotettiin liitettäväksi paremmin myös Keskustatunnelin itäpään suunnitteluratkaisuihin.

./. Karttakuva asemakaavaehdotuksesta nro 10960 on tämän asian liitteenä 1.

Myös Kj piti tässä vaiheessa tarpeellisena, että ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä päätettäisiin Keskustatunnelin asemakaavoituksen jatkosuunnitteluperiaatteista. Tämä puolestaan on odottanut ensin Töölönlahden asemakaavan vahvistumista (2.4.2004) ja sitten alueen rakennushankkeiden, ensisijassa musiikkitalon suunnitelmien, kuten myös valtion ja kaupungin välisten maapoliittisten neuvottelujen edistymistä. Viivästys on johtanut siihen, että mm. asemakaavan taloudellisia ja muita vaikutuksia koskevat tiedot ovat vanhentuneita ja vaativat päivittämistä. Tämän vuoksi asemakaava nro 10960 tulee palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmisteltavaksi.

On kuitenkin todettava, että kun sekä nyt kysymyksessä olevat Sörnäisten- ja Hermanninrannan että Keskustantunnelin jatkosuunnittelun periaatteet ovat lähes samanaikaisesti esillä kaupunginhallituksessa, myös Sörnäisten rantatien ja rantapuiston ajankohtaiseen tietoon perustuvalle tarkistamiselle on nyt aiempaa paremmat edellytykset. Keskustatunnelin jatkosuunnitteluperiaatteet esitellään kaupunginhallituksen päätettäväksi maaliskuussa 2006.

Tarkoituksenmukaista olisi, että rinnan asemakaavan tarkistamisen kanssa talous- ja suunnittelukeskus valmistelisi yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa myös ranta-alueen toteuttamissuunnitelman aikatauluineen ja rahoitustarpeineen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa teknistä lautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin Hanasaari A-laitoksen purkamiseksi sekä polttoainesataman ja hiilivaraston siirtämiseksi siten, että alue vapautetaan nykyisestä toiminnastaan samanaikaisesti satamatoimintojen kanssa syksyllä 2008 sekä tekemään kaupunginhallitukselle 30.9.2006 mennessä esityksen purku- ja siirtotöiden edellyttämistä toimista.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan edellä esitettyjen asioiden valmistelusta sekä hallintokuntien toimenpiteiden yhteensovittamisesta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Helsingin Energian, Helsingin Sataman, rakennusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa ottaen tavoitteena myös huomioon, että Hanasaari A-laitoksen alueen rakentaminen aloitetaan samassa aikataulussa kuin satamatoiminnoilta vapautuvien alueiden.

Vielä kaupunginhallitus päättänee palauttaa Sörnäisten rantatien ja rantapuiston asemakaavan nro 10960 kaupunkisuunnittelulautakunnalle tarkistuksia varten ja kehottaa lautakuntaa valmistelemaan uuden ehdotuksen mahdollisimman pikaisesti. Samalla kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa laatimaan ranta-alueen rakentamiselle toteuttamissuunnitelman aikatauluineen ja rahoitustarpeineen.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee edellyttää, että Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavaehdotus valmistellaan vuoden 2006 loppuun mennessä ja että tässä yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa kevyen liikenteen yhteys Sompasaaren kärjestä Tervasaareen.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, Helsingin Satamalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Somervuo Heikki, projektinjohtaja, puhelin 169 2483
Hoppula Petri, projekti-insinööri, puhelin 169 2265

LIITE

Karttakuva asemakaavaehdotuksesta nro 10960

FORUM VIRIUM/KESKI-PASILA, KAUPUNGIN TAVOITTEET HANKEKOKONAISUUDESSA

Khs 2006-159

Keski-Pasilan alueen kehittäminen

Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun aiesopimuksen (30.12.2002) perusteella Keski-Pasilasta vapautuu tulevina vuosina yhteensä noin 18,3 ha suuruiset alueet asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten käyttöön. Alueet vapautuvat raideliikenteeltä satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen. Tämä on käynnistänyt laajemman, koko Keski-Pasilan alueen osayleiskaavatyön.

Sopimusalueen suunnittelun lähtökohtana on korttelirakenne, jossa maanvaraisen rakentamisen osuus on mahdollisimman laajaa.

Tavoitteena on, että koko sopimusalueella on kaavarunkotasoinen maankäytön suunnitelma ja aloitusalueella voimassa oleva asemakaava siinä vaiheessa, kun edellytykset rautateiden tavaraliikenteen siirtämiseksi Keski-Pasilan alueelta muualle ovat olemassa (2009-2010).

Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 59,3 ha. Valmisteilla olevan osayleiskaavan mukaan Keski-Pasilan alueelle tulee uutta rakentamista yhteensä noin 345 000–480 000 k-m². Tästä vähintään 250 000 k-m² sijoittuu sopimusalueelle. Asukasmäärä tulee olemaan noin 2 000, työpaikkoja on noin 10 000. Pääosa esitetystä rakennusoikeudesta on maantasossa ja vain noin 75 000 k-m² toimitilarakentamisesta sijoittuu kannelle (alla rautatieliikennettä). Ratkaisu noudattaa valtion kanssa solmittua aiesopimusta.

Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen. Keski-Pasilasta kehitetään seudullisesti entistä merkittävämpi joukkoliikenteen keskus, josta on hyvät vaihtoyhteydet eri liikennevälineisiin. Seudun ja Pasilan kehittymisen kokonaisuuteen liittyvät olennaisesti tehokkaat yhteydet lentoasemalle. Töölön metrosta on laadittu alustava yleissuunnitelma vuonna 2003. Metron jatkosuunnittelu Pasilasta lentoasemalle tulisikin aloittaa välittömästi.

Paikallisesti Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta, parantaa Itä- ja Länsi-Pasilan välistä yhteyttä ja luoda niille uusi urbaani keskusta. Keski-Pasila on osa tiivistyvää kaupunkirakennetta, joka liittyy myös tulevaan Pasilan konepaja-alueen sekä Ilmalan ja Pohjois-Pasilan rakentamiseen. Suunnitelmien yhteensovittaminen toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti sekä näihin liittyvä katurakentamisen vaiheistus on oleellisen tärkeää.

Kevyen liikenteen reitit, puistot ja aukiot samoin kuin liikenneympäristö kokonaisuutena muodostavat julkisten ulkotilojen verkoston. Tämä vaatii keskustarakentamiselta edellytettävää tasoa olevan toteutuksen. Katujen ja muun julkisen ympäristön rakenteiden korkea laatutaso on edellytys Keski-Pasilaa koskevien muiden tavoitteiden saavuttamiselle ja Keski-Pasilan kokonaisuuden onnistumiselle.

Tavoitteena on sijoittaa mahdollisimman paljon asumista Itä- ja Länsi-Pasiloiden toimistorintamien rajaamalle alueelle. Elävän kaupunkiympäristön saavuttaminen edellyttää toimintojen sekoittamista ja riittävää asukasmäärää. Keskustaan soveltuvia asumismuotoja tulisi kehittää.

Paitsi että Keski-Pasilan tulee olla olemassa olevia kaupunkirakenteita yhteen sovittava, tulee samalla löytää ulkoasu uudelle keskusta-alueelle. Suunnittelutehtävä on ainutkertainen. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi on oleellista, että osa-alueiden suunnittelusta järjestetään suunnittelukilpailuja.

Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus on tulossa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kevään 2006 aikana.

Forum Virium

Khs päätti 16.1.2006 hyväksyä Forum Virium Helsinki -hankkeen sopimukset ja rahoituksen.

Forum Virium Helsinki on digitaalisen median sisältöjen ja palvelujen kehityshanke, jonka ovat perustaneet alan suurimmat suomalaiset yritykset. Yritysten ydinryhmään kuuluvat Nokia, Elisa, TeliaSonera,
Digita, YLE, TietoEnator, YIT-Yhtymä, WM-data, Veikkaus ja Tieliikelaitos. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina myös Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Lisäksi mukana on merkittäviä kumppaniyrityksiä.

Yritysten tavoitteena on osapuolten voimia yhdistämällä luoda entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluja globaaleille markkinoille. Tarkoitus on synnyttää Pasilaan osaamiskeskittymä, joka vetää puoleensa toimialan yrityksiä ja tuotekehitysyksiköitä sekä kotimaasta että ulkomailta.

Forum Virium -hanke toteuttaa monella tavalla kaupungin päämääriä. Se luo Helsinkiin työpaikkoja kansainväliselle kasvualalle. Osaamiskeskittymän syntyminen lisää korkean osaamisen yritysten kiinnostusta Pasilan alueeseen ja tukee siten kaupunkisuunnittelun tavoitteita Keski-Pasilassa. Forum Virium antaa sisältöä Helsingin kansainväliselle markkinoinnille, jota ollaan tehostamassa pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Lisäksi Forum Virium tarjoaa kaupungin hallintokunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua alan merkittävimpien yritysten kanssa yhteisiin kehityshankkeisiin, jotka uudistavat ja tehostavat kaupungin palvelutuotantoa.

Myös yritysten kehitystoiminta voi hyötyä yhteistyöstä kaupungin hallintokuntien kanssa. Eräs hankkeen keskeisiä tavoitteita on luoda yrityksille kehitysalustoja ja testiympäristöjä uusien tuotteiden ja palvelujen aikaansaamiseksi. Suurena organisaationa Helsingin kaupunki voi olla tässä avainasemassa.

Forum Virium Helsingin toiminta alkoi varsinaisesti tammikuun alussa 2006. Nyt on käynnissä yritysten yhteisten hankkeiden kokoaminen ja määrittely. Ensimmäisenä käynnistyi mobiili-TV kokeilu. Erityisen tärkeänä yritykset ovat nähneet langattoman internetyhteyden tarjoamisen mahdollisimman suurille käyttäjäjoukoille, koska se muodostaa kehitysalustan useille muille hankkeille. Kaikkiaan on lähdössä liikkeelle
10 -15 merkittävää hanketta, jotka osuvat valituille painopistealueille (tapahtuminen monikanavajakelu, kodin tieto- ja viihdeympäristö, vähittäiskauppa, oppiminen sekä terveydenhuolto).

Hankkeen edustajien ja kaupungin hallintokuntien yhteistyökeskustelut ovat käynnissä useissa hallintokunnissa. Terveyskeskuksen johto osallistui neuvotteluun tammikuussa ja talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikka-asiantuntijat helmikuussa. Maaliskuulle on sovittu tapaamiset opetusviraston, liikennesuunnittelun, HKL:n ja kaupunginkirjaston edustajien kanssa. Lisäksi sosiaalivirastoon on oltu yhteydessä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee seuraavista Keski-Pasilan jatkovalmistelukohdista:

– kehottaa joukkoliikennelautakuntaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käynnistämään metron yleissuunnitelman laatimisen Helsingin kaupungin osalta välillä lentoasema - Pasila,

– kehottaa yleisten töiden lautakuntaa selvittämään katuverkon ja muiden kunnallisteknisten rakenteiden uudelleenjärjestelyn ajoitusta Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotuksen pohjalta, Veturitien siirto ja muut tarvittavat tulevan rakentamisen edellyttämät katujärjestelyt tulee olla välittömästi tehtävissä sen jälkeen, kun edellytykset rautateiden tavaraliikenteen siirtämiseksi Keski-Pasilan alueelta muualle ovat olemassa (2009-2010),

– kehottaa yleisten töiden lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa asettamaan tavoitteeksi, että Keski-Pasilan julkisen tilan kaupunkikuvallisen laatutason tulee olla korkea sekä pääväylillä että jalankulkuympäristössä koska kysymys on identiteetiltään voimakkaasta keskusta-alueesta ja

– kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa etsimään suunnittelussa ennakkoluulottomasti uusia asumisen muotoja, osayleiskaavan C-1 alueella penthouse-tyyppistä asumista on sijoitettava alueen kaikkien toimistorakennusten ylimpiin kerroksiin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa virastoja ja laitoksia
aktiivisesti osallistumaan Forum Virium Helsingin hanketoimintaan.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 169 2200

LIITE

Keski-Pasilaa koskevaa liiteaineistoa



Kokousaika	27.2.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali