HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

46 - 2006

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

18.12.2006 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Strategiakokousasia: Helsingin elinkeinostrategian 2007 peruslinjaukset

3

 

4

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen jatkovalmistelun tilannekatsaus

7

 

5

Asuntotuotantotoimiston eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen

9

 

6

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kaupunginjohtajan virantäyttöä koskevassa asiassa

11

 

7

11.12.2006 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin osallistuminen Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n toimintaan

12

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

11.12.2006 pöydälle pantu asia
Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

17

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Maa-alueen varaaminen Golfdome Vuosaari Oy:lle liikuntahallin suunnittelua varten

19

 

2

Kaupunginorkesterin eräiden toimien muuttaminen viroiksi

23

 

3

Jäsenen valitseminen Suomen rakennustaiteen museosäätiön edustajistoon

25

 

4

Liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön viran täyttäminen

26

 

5

Liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön avoimen viran määräaikainen hoitaminen

31

 

6

Tietokeskuksen johtajan sijaisen ottaminen

33

 

7

Matalapalkkatuen käyttösuunnitelma

34

 

8

Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamiseen myönnetyn 5 miljoonan euron määrärahan käyttösuunnitelma

37

 

9

Uuden jäsenen valinta Helsingin Teatterisäätiön edustajistoon

42

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto PLJ 2007 -liikennejärjestelmäluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta

43

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksista

67

 

2

11.12.2006 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta vuodeksi 2007

70

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lehtipuun (varalla Hellström) ja Vehviläisen (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

STRATEGIAKOKOUSASIA: HELSINGIN ELINKEINOSTRATEGIAN 2007 PERUSLINJAUKSET

 

Khs 2006-159

 

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin elinkeinopoliittisten linjaukset on tarpeen määritellä uudelleen mm. toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneiden muutosten takia. Edellinen kaupungin elinkeinopolitiikkaa kokonaisvaltaisemmin linjannut asiakirja on kaupunginvaltuuston 21.10.1998 hyväksymä ”Helsingin elinkeinopoliittinen ohjelma 1998”. Ohjelman seurantaraportti on toimitettu tiedoksi kaupunginhallitukselle 4.12.2000.

 

Kaupungin elinkeinopoliittiset painopistealueet kokoavan elinkeinostrategian valmistelu käynnistyi elokuussa 2006 elinkeinopolitiikan sidosryhmille suunnatulla vuorovaikutusprosessilla, jolla haettiin lähtökohtia ja haasteita strategian valmisteluun.

 

Vuorovaikutusprosessi osoitti selvästi, että elinkeinopolitiikan asemaa Helsingin kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa on syytä vahvistaa. Tarve tiiviimpään yhteistyöhön niin yritysten, seudullisten yhteistyökumppanien kuin valtionkin suuntaan korostui vastaavasti. Kaupungin toivottiin lisäksi olevan aktiivisempi ja näkyvän yrityksille nykyistä laajemmin.

 

Kaupungin sisäisen hallintokulttuurin katsottiin kaipaavan muutosta virastokeskeisestä asioiden hoidosta linjauksiltaan yhdenmukaisemmaksi ja elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaksi. Kaupungilta edellytettiin myös näkyvää sitoutumista hankkeisiin ja aktiivista elinkeinopolitiikan toteuttamista valituilla avainalueilla.

 

Elinkeinopalvelun johdolla valmisteltavassa elinkeinostrategiassa määritellään Helsingin kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset vuosille 2007-2010. Helsingin elinkeinostrategia 2007 on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn helmikuussa 2007.

 

Helsingin elinkeinostrategian 2007 tavoitteet

 

Helsingin elinkeinostrategia 2007 perustuu pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään visioon, jonka mukaan

 

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”

 

Elinkeinostrategian valmistelussa on tähän mennessä noussut esiin seuraavanlaisia lähtökohtia ja päälinjauksia, joihin kaupunginhallituksen toivotaan ottavan kantaa jatkotyön pohjaksi ennen lopullisen strategiaehdotuksen käsittelyä:

 

Kilpailukyvyn ja elinvoiman turvaaminen on Helsingin keskeinen painopiste. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on työpaikkamäärän kasvu Helsingin kaupungin alueella. Elinkeinopolitiikan avulla luodaan yrityksille erinomaiset edellytykset toimia ja kehittyä Helsingissä.

 

Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on koko seudun toimijoiden yhteinen tehtävä. Helsingin kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa organisoimalla ja tarvittaessa johtamalla kolmikantayhteistyötä seudun korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja kuntien kesken. Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös valtiovallan eri toimijoiden kanssa.

 

Elinkeinopolitiikan toteuttaminen edellyttää kaikkien hallintokuntien sitoutumista yhteisiin toimintaperiaatteisiin, joita ovat yritysmyönteisyys, läpinäkyvyys, tasapuolisuus, yritysten asioiden käsittelyn ripeys. Elinkeinostrategian linjausten ja toimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi elinkeinopalvelun tehtävänä on toimien koordinointi. Kaikki hallintokunnat toteuttavat osaltaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee Helsingin elinkeinostrategian 2007 jatkovalmistelun pohjaksi seuraavista linjauksista:

 

–                    Elinkeinopolitiikan tavoitteena on kasvattaa työpaikkamäärää Helsingin kaupungin alueella painopisteenä osaamisintensiiviset alat kuitenkin elinkeinorakenteen monipuolisuutta korostaen.

 

–                    Helsinki toimii tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa sitoutuen alkavan osaamiskeskusohjelman 2007-2013 toteuttamiseen ja seudun kansainväliseen markkinointiin Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n kanssa.

 

–                    Keski-Pasila on kaupungin toimitilarakentamisen avainalue ja Forum Virium Helsinki sen kärkihanke, jonka innovaatiotoimintaa kaupungin hallintokunnat hyödyntävät. Nopeiden liikenneyhteyksien aikaansaaminen Keski-Pasilasta keskustaan ja lentokentälle on tärkeää.

–                    Kaupungin vetovoiman lisäämiseksi kaupunki jatkaa toimenpiteitä ydinkeskustan kehittämiseksi kaupunkilaisille ja matkailijoille elämyksiä tarjoavana ”olohuoneena” ja ryhtyy houkuttelemaan merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia kaupunkiin.

 

–                    Tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat ja matkailu ovat vahvoja kasvualoja, jotka otetaan kaupungin elinkeinopolitiikassa painopistealueiksi. Kaupunki sitoutuu kehittämään näiden painopistealojen toimintaedellytyksiä.

 

–                    Kaupunki työskentelee kansainvälisten tutkimuslaitosten saamiseksi pääkaupunkiseudulle hyödyntäen ao. laitosten tarjoamat kerrannaisvaikutukset samalla kun ulkomaisten huippuosaajien ja paluumuuttajien sekä yritysten sijoittumista Helsinkiin helpotetaan uusin palveluin.

 

–                    Kaupunki kehittää hankintapolitiikkaa tukemaan innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa sekä innostaa hallintokuntia etsimään innovatiivisia toimintamalleja hankinnoissaan kehittäen samalla henkilöstön hankintaosaamista.

 

–                    Kaupunki yhdistää omat yrityksille neuvontapalveluita tarjoavat organisaationsa yksiköksi, joka toimii runkona uudelle pääkaupunkiseudun yhteiselle maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskukselle.

 

–                    Kaupunki vahvistaa yritysmyönteistä ilmapiiriä kaikissa hallintokunnissa ja käynnistää elinkeinostrategian toimeenpanemiseksi henkilöstön koulutuksen. Kaupunki aloittaa systemaattisen vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa mm. perustamalla Helsingin elinkeinoneuvottelukunnan tilalle uuden yhteistyö- ja keskustelufoorumin, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 169 2575
Maarttola Minna, projektipäällikkö, puhelin 169 2469

 

 

LIITE

Elinkeinostrategia 2007 - luonnos 12.12.2006

 

 

 

 

4

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

 

Khs 2006-159

 

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen jatkovalmistelu on edennyt kesäkuussa sitä varten asetetuissa 14 eri työryhmässä. Työryhmissä on kaksi edustajaa kustakin kaupungista.

 

Elinkeinoryhmän tavoitteeksi on asetettu pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteeseen pyritään seuraavin keinoin:

 

1.                   Toteutetaan joulukuussa 2005 hyväksytyn pääkaupunkiseudun elinkeinostrategian hankkeet

Elinkeinostrategian keskeiset linjaukset ovat: 1. Uusien yritysten syntyminen ja kasvun edistäminen sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, 2. Kilpailukykyisten klustereiden ja klusteriyhteistyön edistäminen,  3. Kansainvälistymisen edistäminen ja kansainvälisiin investointeihin ja yrityksiin panostaminen.

 

2.                   Toteutetaan vuonna 2005 hyväksytyn Helsingin seudun innovaatiostrategian hankkeet

Strategian painopisteet ovat: 1. Tutkimuksen ja kansainvälisen vetovoiman lisääminen 2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen 3. Julkisten palvelujen uudistaminen ja innovaatiot 4. Innovaatiotoiminnan tuki.

 

3.                   Kansainvälistä elinkeinomarkkinointia varten perustetun elinkeinomarkkinointiyhtiön toiminta käynnistetään välittömästi

Yhtiö (rekisteröity 27.4.2006) on aloittanut toimintansa lokakuussa 2006 toimitusjohtaja Jari Tammiston johdolla. Se toimii seudun elinkeinomarkkinoinnin keskuksena ja edistää yritysten ja investointien sijoittumista seudulle.

 

Työryhmän tehtävänä on huolehtia, että seudun elinkeinostrategian hankkeet ja kaupunkien toimenpiteet innovaatiostrategian toteuttamiseksi sisältyvät kaupunkien strategioihin ja niitä toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kansainvälisen elinkeinomarkkinointiyhtiön toiminta nivotaan seudullisiin suunnitelmiin.

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta evästi 19.9.2006 pidetyssä kokouksessa työryhmän työskentelyä siten, että ryhmän valmistelutyössä huomioidaan yhteistyö ja verkostoituminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä yhteisten metropolipolitiikan tavoitteiden laatiminen.

 

Työryhmän vuoden 2008 talousarvioon vaikuttavien ehdotusten tulee valmistua 31.3.2007 mennessä. Muilta osin yhteisten elinkeino- ja innovaatiostrategiahankkeiden toteuttaminen on jatkuvaa toimintaa.

 

Työryhmän varapuheenjohtaja elinkeinojohtaja Eero Holstila selostaa kaupunginhallituksen kokouksessa työryhmän työtä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 169 2200

 

 

 

 

 

5

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

 

Khs 2006-2586

 

Asuntotuotantotoimikunta esittää (22.11.2006), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin primäärilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Jopin kuja on Viikkiin valmistunut 28 kerros- ja 8 rivitaloasuntoa sisältävä vuokratalokohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 4 866 017 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 4 622 700 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 86 304,03 euroa ja omapääoma-avustuksella 150 000 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 7 012,97 euroa.

 

Helsingin Asumisoikeus Oy/Tilanhoitajankaari 10 on Viikkiin valmistunut 51 kerros- rivitaloasuntoa sisältävä asumioikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 7 393 574 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 6 284 500 euroa, asumisoikeusmaksuilla 1 052 856,42 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 56 217,58 euroa.

 

Primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 3,6 %. Lainaa lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

 

Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 % ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen, kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.

 

Valtion aravalainan enimmäislaina-aika on 45 vuotta ja lainansaajan korko kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, johon on lisätty 1,95 %. Aravalainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

 

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja noin 33,7 milj. euroa.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Jopin kuja -nimisen rakennuskohteen rahoittamiseen 7 013 euron suuruisen primäärilainan ja Helsingin Asumisoikeus Oy/Tilanhoitajankaari 10-nimisen rakennuskohteen rahoittamiseen 56 217 euron suuruisen primäärilainan.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

 

 

 

 

6

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KAUPUNGINJOHTAJAN VIRANTÄYTTÖÄ KOSKEVASSA ASIASSA

 

Khs 2005-414

 

Vs. Kj mainitsee, että Kvsto päätti 30.3.2005 valita kauppatieteen maisteri Jussi Pajusen 1.6.2005 alkaen kaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi. XXXX XXXX ja XXXX XXXX valittivat asiassa Helsingin hallinto-oikeuteen, joka jätti 6.4.2006 antamassaan päätöksessään valituksen tutkimatta vastaselityksessä esitettyjen uusien valitusperusteiden osalta ja hylkäsi valituksen muilta osin sekä hylkäsi valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

 

Korkein hallinto-oikeus on 30.11.2006 antamallaan päätöksellä hylännyt XXXX:n ja XXXX:n vaatimuksen selityksen hankkimisesta kaupunginvaltuustolta ja valituksen päätöksestä ilmi käyvin perusteluin. Hallinto-oikeuden päätös asiassa jää pysyväksi.

 

./.                   Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kaupunginjohtajan virantäyttöä koskevassa asiassa.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksestä hallintokeskukselle (oikeuspalvelut).

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

LIITE

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 30.11.2006

 

 

 

 

7

11.12.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN HELSINGIN UUSYRITYSPALVELU RY:N TOIMINTAAN

 

Khs 2006-2624

 

Kj toteaa, että kaupunki on 3.6.1992 perustetun Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n perustajajäsen ja että Khs päätti viimeksi 15.12.2003, että Helsingin kaupunki jatkaa Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n jäsenenä.

 

Samalla Khs päätti, että kaupunki osoittaa yhdistyksen käytettäväksi kaupunginkanslian yritysneuvontaan osoittamat henkilöstö-, toimitilat ym. voimavarat vuoden 2006 loppuun saakka.

 

Lisäksi Khs päätti nimetä yhdistyksen hallitukseen kaupungin edustajina kolme (3) henkilöä:

 

–                          Terhi Kauti, yrittäjä, (1.1.2006 lähtien Satu Sasi, lehtori)

–                          Arja Hörhammer, projektipäällikkö

–                          Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö

 

Uusyrityskeskukset

 

Helsingin Uusyrityspalvelu ry (HUP) kuuluu 30 itsenäisen uusyrityskeskuksen verkostoon. Uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestönä on Suomen Jobs and Society ry, joka on tuonut toimintamallin vuonna 1988 Suomeen ja on ollut perustamassa kaikkia 30 uusyrityskeskusta.

 

Uusyrityskeskusten toimintamalli perustuu elinkeinoelämän, kuntien ja valtion yhteistyöhön ja on osoittautunut varsin tehokkaaksi.

Koko maan tilastojen mukaan toiminnan aloittaneista uusista yrityksistä on yli puolet joutunut lopettamaan ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Uusyrityskeskusten tavoitteena on, että 80% aloittaneista on vielä toiminnassa viiden toimintavuoden jälkeen. Tavoite on toteutunut hyvin.

 

Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän kehittymisen yleisiä edellytyksiä sekä erityisesti edistää uuden, kannattavan ja elinkelpoisen yritystoiminnan ja pysyvien työpaikkojen syntymistä Helsingin seudulle.

 

Yhdistyksen jäsenet ovat Helsingin kaupungin lisäksi helsinkiläisiä yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä.

 

Yhdistyksen jäsenet vuonna 2006 ovat:

–                          Aallon Tilitoimisto Oy

–                          Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa

–                          Asianajotoimisto Jukka Kallio Oy

–                          Asianajotoimisto Matti Oksala Ky

–                          Berggren Oy Ab

–                          Elisa Oyj

–                          Finib Oy

–                          Helsingin kaupunki

–                          Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

–                          Helsingin seudun kauppakamari

–                          Helsingin Yrittäjät ry

–                          IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy

–                          Innoforum Oy

–                          Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

–                          Keskuspuiston Nuorkauppakamari

–                          Nooa Säästöpankki Oy

–                          Nordea Pankki Suomi Oyj

–                          Pukkila Graafinen/Offset Pukkila Oy

–                          Pohjola

–                          Sampo Pankki Oyj

–                          Suomen Messut

–                          Suomen Tilintarkastajaverkko Oy

–                          Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

–                          Tapiola-ryhmä

–                          Tietomies Oy Rastor Ab

–                          Tilitoimisto E. Husu Oy

–                          Tuokko Laskenta Oy

–                          Vuotekno Oy

 

sekä kannatusjäseninä / yhteistyökumppaneina

–                          Finnvera Oyj

–                          Uudenmaan TE-keskus / Helsingin työvoimatoimisto

–                          Kauppalehti

–                          Patentti- ja rekisterihallitus

 

Henkilöille, jotka harkitsevat yritystoiminnan aloittamista Helsingissä, yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia, toiminnan rahoittavat jäsenet. Lisäksi Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosasto on myöntänyt yhdistykselle rahoitusta Helsingin työvoimatoimiston pyytämiä starttilausuntoja varten vuodelle 2006.

 

Oleellisena osana yhdistyksen toiminnassa on eri toimintojen ja toimialojen asiantunteva neuvonantajaverkosto. Neuvonantajapalvelut ovat asiakkaille luottamuksellisia ja veloituksettomia. Verkosto koostuu yhdistyksen jäsenten henkilökunnasta, vapaaehtoisuuden pohjalta. HUP ohjaa asiakkaitaan asiantuntijoille tarpeen mukaan.

 

Toiminnan tavoitteena on varmistaa alkavalle yritykselle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset ja toisaalta varoittaa lähtemästä liikkeelle liian kevein perustein.

 

Nykyiset jäsenet ovat ilmaisseet edelleen kiinnostuksensa jatkaa yhdistyksen toiminnassa niin jäseninä kuin asiantuntijapalvelujen antajina. Samoin Uudenmaan TE-keskuksen / Helsingin työvoimatoimiston kanssa on tarkoitus jatkaa kiinteätä yhteistyötä.

 

Helsingin Uusyrityspalvelun toiminta

 

HUP:n asiakaspalvelutilat sijaitsevat, toukokuusta 2006, lähtien Unioninkatu 25:ssa ja henkilövahvuus on 4 yritysneuvojaa ja sihteeri. HUP:n henkilöstö kuuluu Talous- ja suunnittelukeskuksen Elinkeinopalveluun.

 

Helsingin Uusyrityspalvelun tarjoamiin palveluihin on kohdistunut vilkas kysyntä, vuositasolla HUP:iin ottaa yhteyttä 1.300 – 1.700 uutta asiakasta ja asiakkaat perustavat 400 – 500 uutta yritystä.

 

Tärkeänä osana HUP:n toiminnassa ja asiakaspalvelussa ovat, ennen henkilökohtaisia palavereja, viikoittain pidettävät iltapäivän kestävät, Yrittäjä-infotilaisuudet. Kuluvana vuonna tammi-lokakuussa näissä tilaisuuksissa osallistujia on ollut yli 400 henkilöä.

 

Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n asiakasneuvonnalle on vuonna 2003 myönnetty ISO 9001/2000 laatusertifikaatti.

 

Vuosittain kaikista HUP:n asiakkaista n. 20 % aloittaa yritystoiminnan ja vastaavasti n. 80 % päättää, käytyään Yrittäjä-infotilaisuuksissa ja keskusteltuaan henkilökohtaisesti yritysneuvojien sekä asiantuntijoiden kanssa, siirtää aloittamista tai luopua kokonaan yritystoiminnan aloittamisesta.

 

Yhdistyksen 14 vuoden toiminnan aikana asiakkaiden perustamista yrityksistä yli 80 % toimii edelleen (virallisen toiminnan lakkaamisilmoituksen kaupparekisteriin on tehnyt 13 % toiminnan aloittaneista yrityksistä).

 

Alkuvaiheessa asiakasyritys työllistää keskimäärin 1,2 henkilöä, HUP:n tavoitteena on että kahden vuoden kuluttua yritys työllistäisi keskimäärin 3 henkilöä.

 

Toiminnan tuloksia vuosilta 2004 - 2006

 

2006

2004-2005

 

tammi-lokakuu

 

Uusia asiakkaita

1 044

3 145

(Yrittäjä-infotilaisuuksissa osanottajia)

(449)

(1 194)

Perustettuja yrityksiä (rekisteri-ilmoitus tehty)

306

793

Työpaikkoja syntynyt aloitusvaiheessa

370

952

 

Samoissa toimitiloissa toimivan Helsingin Elinkeinopalvelun kanssa on yhteistyö jatkunut edelleen tiiviinä. Elinkeinopalvelun toiminta kohdistuu toimiviin yrityksiin ja HUP:n pääosin yritystoimintaa harkitseviin yksityishenkilöihin.

 

Kj toteaa edelleen, että kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on voitu antaa mahdollisimman laaja ja asiantunteva tuki aloittelevalle yrittäjälle. Elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen syntymisen kautta on voitu vahvistaa kaupungin tulopohjaa, helpottaa työllisyystilannetta ja pienentää työttömyydestä aiheutuvia menoja.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki jatkaa Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n jäsenenä.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki osoittaa yhdistyksen käytettäväksi talous- ja suunnittelukeskuksen yritysneuvontaan osoittamat henkilöstö-, toimitilat ym. voimavarat tällä päätöksellä vuoden 2009 loppuun saakka.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhdistyksen hallitukseen kaupungin edustajina kolme (3) henkilöä

 

–                          Arja Hörhammer, projektipäällikkö

–                          Satu Sasi, lehtori

–                          Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua edustamaan kaupunkia yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Pöytäkirjanote jaetaan hallitukseen nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle, tarkastusvirastolle sekä Helsingin Uusyrityspalvelu ry:lle.

 

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 169 2575

 

 

 

 

 

1

11.12.2006 pöydälle pantu asia

PIHLAJISTON KIINTEISTÖT OY:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2006-848

 

Kaj toteaa, että Khs nimesi 3.4.2006 Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n hallituksen jäseniksi paloesimies Jouko Antilan, tradenomi Sari Kirjalainen-Halosen, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon ja osakkaiden edustajina Timo Halmeen ja Anna-Liisa Järvon sekä hallituksen varajäseniksi varatuomari Markku Nyyssölän ja osakkaiden edustaja Jouni Myllykankaan.

 

Sari Kirjalainen-Halonen on ilmoittanut eroavansa yhtiön hallituksesta ulkomaille muuton johdosta. Pihlajiston Kiinteistöt Oy on hallituksen täydentämiseksi kutsunut ylimääräisen yhtiökokouksen koolle 21.12.2006 klo 16.30 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloihin osoitteeseen Aleksanterinkatu 24, 00170 Helsinki.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n 21.12.2006 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen Sari Kirjalainen-Halosen tilalle ____________________ .

 

Pöytäkirjanote valitulle henkilölle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle (Satu Säilä) ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

 

 

1

MAA-ALUEEN VARAAMINEN GOLFDOME VUOSAARI OY:LLE LIIKUNTAHALLIN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2006-2638

 

Liikuntalautakunta toteaa (21.11.2006), että Golfdome Vuosaari Oy pyytää 9.11.2006 suunnitteluvarauksen jatkamista seuraavasti:

 

”Helsingin kaupungin liikuntalautakunta on 20.9.2005 antamallaan päätöksellä varannut MB-Range –nimiselle perustettavan yhtiön nimiin 54. kaupunginosassa (Vuosaari) olevan kaavatontin 54088/7 ja osan viereisestä autopaikkojen korttelialueesta liikuntahallin suunnittelua varten.

 

Edellä mainittu perustettava yhtiö on sittemmin rekisteröitynyt kaupparekisteriin nimellä Golfdome Vuosaari Oy (Y-tunnus 2054164-8) ja viimeksi mainitulle yhtiölle ovat siirtyneet suunnitteluvaraukseen liittyneet oikeudet ja velvollisuudet.

 

Tällä hakemuksella uudistamme aikaisemmassa hakemuksessa ilmoittamamme sekä haemme suunnittelun loppuunsaattamiseksi lisäaikaa aina 30.9.2007 asti.”

 

Lautakunta päätti 20.9.2005 varata MB-Range -nimisen perustettavan yhtiön nimiin Vuosaaren liikuntapuiston alueeseen liittyvän kaavatontin 54088/7 ja osan viereisestä autopaikkojen korttelialueesta liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.10.2005 – 30.9.2006.

 

Kuvausta hankkeesta    Golfdome Vuosaari Oy ilmoittaa uudistavansa aiemman, MB-Range-perustettavan yhtiön nimissä tehdyn esityksen, jonka mukaan tavoitteena on rakentaa golfin talviharjoitteluun soveltuva halli. Halli pyritään toteuttamaan siten, että sitä voidaan helposti muunnella palvelemaan myös muiden urheilulajien tarpeita kuten sulkapallo, salibandy, jalkapallo, koripallo, lentopallo jne.

 

Hankkeen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen golfin sisäharjoitteluhalli, jossa lyöntipituus ja hallin korkeus ovat yli kaksinkertaiset nykyisiin halleihin verrattuna. Hallista on myös tarkoitus rakentaa monikäyttöinen, jolloin se palvelee myös muiden lajien harjoittelua sekä mahdollistaa esimerkiksi yritys- ja yleisötapahtumien järjestämisen.

 

Yhtiö käy parhaillaan hankkeen rahoitukseen liittyviä neuvotteluja. Hankeen muu aikataulu määräytyy näiden perusteella.

 

Asemakaava, hallinta-alueet ja sisäinen vuokraus

 

Voimassa olevan asemakaavamuutoksen (nro 10858) mukaan tontti 54088/7 on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten aluetta (YU). Tontin rakennusoikeus on 20 000 k‑m2 ja sille saa rakentaa enintään kaksikerroksisen rakennuksen. Rakennusala (170 m x 80 m) käsittää suurimman osan tonttia. Tontin alueella, sen itä- ja pohjoisreunaa kiertää yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu reitti. Tontin itäpuolella, Pallokuja–nimisen kadun toisella puolella on autopaikkojen korttelialue (LPA), jolle tulee tonttia varten rakentaa 1 autopaikka 250 k-m2 kohden. Mikäli tontin koko rakennusoikeus käytetään, merkitsee autopaikka­normi 80 autopaikkaa.

 

Asemakaavamääräyksissä mainitaan rakentamisen osalta lisäksi, että saastuneet maa-alueet on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä sekä, että rakentaminen on toteutettava siten, että se ei aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

 

Tontti 54088/7 ja osa pysäköintialueesta on liikuntalautakunnan hallinnassa. Liikuntavirasto maksaa alueista kiinteistövirastolle vuonna 2006 sisäistä vuokraa 0,49 euroa/m2/vuosi.

 

Tontin pinta-ala on 18 727 m2, joten sisäinen vuokra on n. 9 176 euroa. Sen jälkeen, kun tontti on rakennettu, sisäinen vuokra nousee tonttimaan osalta kolminkertaiseksi (27 530 euroa/vuosi).

 

Asemakaavan mukaisesta autopaikkojen korttelialueesta (n. 7 821 m2) on liikuntalautakunnan hallinnassa 2 846 m2. Alue lienee riittävä autopaikkanormin (80 ap) mukaisille autopaikoille. Hallinta-alueen rajausta tultaneen kuitenkin tarkistamaan hallihankkeen edetessä.

 

Varausaika ja -maksu     Lautakunta esittää, että varausaika alkaa 1.12.2006 ja päättyy hakemuksen mukaisesti 30.9.2007.

 

Liikuntahallirakentamisen suunnittelua varten tehtyjen tontinvarausten yhteydessä varausmaksuna on pidetty hintaa, joka on puolet kiinteistöviraston määrittelemästä liikunta-alueiden vuokratasosta. Liikuntavirasto maksaa varattavasta alueesta vuokraa tällä hetkellä yhteensä 9 176 euroa, joten varausmaksu olisi tällöin 4 588 euroa vuodessa. Koko varausajalta (10 kk) maksu on 3 823,30 euroa.

 

Tuleva vuokrataso           Liikuntapaikkarakentamiseen vuokratuilla tonteilla vuokra on nykyisin määritelty tontin rakennusoikeuden mukaan. Vuokria ei ole peritty täysimääräisenä. Liikuntalautakunta on vuoden 2007 talousarvioesityksen yhteydessä päättänyt, että vuoden 2007 alusta voimaan tulevissa sopimuksissa tontin vuokrasubventio on korkeintaan 50 %.

 

Erillisten pysäköintialueiden osalta vuokraa on peritty sen mukaan, mitä liikuntavirasto maksaa alueistaan kaupungin sisäistä vuokraa kiinteistövirastolle.

 

Tonttimaan osalta Vuosaaren alueella vuokran määräytymisperusteena on käytetty elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euroa kerrosneliömetrihintaa, joka nykyrahassa (ind syyskuu 2006 = 1629) on 137,00 euroa. Koko rakennusoikeuden 20 000 k‑m2 mukaan käypä vuosivuokra olisi tällä hetkellä: 5 % x 20 000 k‑m2 x 137,00 euroa/k‑m2 = 137 000 euroa. Käyvästä vuokrasta tultaneen perimään 50 % eli 68 500 euroa vuodessa. Pysäköintialueen osalta vuokra olisi n. 1 395 euroa.

 

Lautakunta esittää, että Khs varaisi Golfdome Vuosaari Oy:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari) olevan, liitekarttaan merkityn kaavatontin 54088/7 ja osan viereisestä autopaikkojen korttelialueesta liikuntahallin suunnittelua varten 1.12.2006 alkaen 30.9.2007 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

 

./.                   Liitekartta on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee varata Golfdome Vuosaari Oy:lle 54. kaupunginosan korttelin nro 54088 esityslistan liitekarttaan merkityn kaavatontin nro 7 ja osan viereisestä autopaikkojen korttelialueesta liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.12.2006 - 30.9.2007 seuraavin ehdoin:

 

1                          Varausmaksu koko varausajalta on 3 823,30 euroa ja se on maksettava 1.1.2007 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

2                          Hankkeen luonnospiirustukset on esitettävä liikuntalautakunnan hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista.

3                          Myöhemmin laadittavan vuokrasopimuksen yhteydessä vuokra-alueen rajat määritellään tarkemmin pysäköintialueen osalta. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

4                          Hallin rakentaja tulee vastaamaan kustannuksellaan kaikkien viranomaislupien hakemisesta aiheutuvista kustannuksista, tulevalla vuokra-alueella mahdollisesti tarvittavien johtojen ja ojien siirroista sekä asemakaavan muutoksen mukaisen hallitontilla kulkevan jalankulku- ja polkupyörätieyhteyden rakentamisesta.

5                          Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrasopimusta voida solmia.

6                          Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

 

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Golfdome Vuosaari Oy:lle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

LIITE

Sijaintikartta; maa-alueen varaaminen Golfdome Vuosaari Oy:lle

 

 

 

 

2

KAUPUNGINORKESTERIN ERÄIDEN TOIMIEN MUUTTAMINEN VIROIKSI

 

Khs 2006-2673

 

Kaupunginorkesteri esittää (5.12.2006) Khlle, että seuraavat työsuhteiset toimet muutetaan viroiksi 1.1.2007 lukien:

 

Nimike

 

Vakanssinro

Tehtäväkohtainen palkka

hallintopäällikkö

046708

2 894 euroa/kk

tiedotuspäällikkö

046706

2 458 euroa/kk

 

Kuntalain mukaan julkista valtaa käyttävän henkilön tulee toimia virkasuhteessa. Sama koskee myös julkista valtaa käyttävän viranhaltijan sijaisena toimivaa henkilöä.

 

Kaupunginorkesterin uuden johtosäännön mukaan orkesterin johtokunta on nimennyt virastopäällikön varamieheksi hallintopäällikkö Hannu Linnan. Johtosääntö määrää myös, että johtokunnan pöytäkirjaa pitää viraston määräämä viranhaltija. Tähän tehtävään on määrätty tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen.

 

Molemmilta henkilöiltä on hankittu kirjalliset suostumukset toimen lakkauttamiseen ja vastaavan viran perustamiseen ja molemmat henkilöt tullaan siirtämään perustettaviin virkoihin intendentin päätöksellä. Palvelussuhdelajin muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen.

 

Sj toteaa, että kaupunginorkesterin johtosäännöstä on aiheutunut järjestelyjä, jotka edellyttävät em. esityksen toteuttamista.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee perustaa kaupunginorkesterin vastaavien toimien tilalle 1.1.2007 lukien seuraavat virat palkkauksen pysyessä ennallaan:

 

-                                       hallintopäällikkö, vakanssinumero 046708, tehtäväkohtainen kuukausipalkka 2 894 euroa

-                                       tiedotuspäällikkö, vakanssinumero 046706, tehtäväkohtainen kuukausipalkka 2 458 euroa.

 

Pöytäkirjanote kaupunginorkesterin johtokunnalle, kaupunginorkesterille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle ja hallintopäällikkö Hannu Linnalle sekä tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkaselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

3

JÄSENEN VALITSEMINEN SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEOSÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2006-2663

 

Suomen rakennustaiteen museosäätiö pyytää (1.12.2006) kaupunkia valitsemaan säätiön edustajistoon yhden jäsenen toimikaudeksi 2007 – 2009.

 

Sj toteaa, että edustajiston tehtävänä on valvoa ja tukea museon toimintaa, toimia yhdyssiteenä museon ja alan organisaatioiden välillä ja tehdä aloitteita museon toiminnan kehittämiseksi. Nykyinen kaupungin edustaja on museonjohtaja Tiina Merisalo.

 

Edustajistoon valitsevat edustajansa opetusministeriö, valtion rakennustaidetoimikunta, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, museovirasto, Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastojen osastoneuvostot kukin yhden jäsenen, yliopistot, joissa on taidehistorian tai taiteentutkimuksen alan professuuri, yhdessä yhden jäsenen sekä Helsingin kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, Suomen Konsulttiyhdistys, Suomen Taideteollisuusyhdistys, Suomen Arkkitehtiliitto ja Rakennustaiteen seura kukin yhden jäsenen.

 

Sj:n mielestä kaupungin edustajaksi olisi valittava edelleen kaupunginmuseon johtava viranhaltija museonjohtaja Tiina Merisalo.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita kaupungin edustajaksi Suomen rakennustaiteen museosäätiön edustajistoon toimikaudeksi 2007 – 2009 kaupunginmuseon museonjohtajan Tiina Merisalon.

 

Pöytäkirjanote valitulle henkilölle, kaupunginmuseolle sekä Suomen rakennustaiteen museosäätiölle

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

4

LIIKUNTAVIRASTON LIIKUNNANOHJAUSOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2006-2633

 

Liikuntalautakunta toteaa (30.11.2006), että liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön virka on tullut avoimeksi 28.2.2006 lukien viran edellisen haltijan erottua kaupungin palveluksesta.

 

Osastopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistossa suoritettu liikunta-alan tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

 

Liikuntatoimen johtosäännön 13 §:n mukaan osaston päällikön valitsee Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

 

Khs päätti 7.8.2006 oikeuttaa liikuntaviraston julistamaan liikunnanohjausosaston osastopäällikön viran (vakanssinumero 048040) julkisesti haettavaksi siten, että osastopäällikölle maksetaan tehtäväkohtaisena kokonaispalkkana 4 122,12 euroa kuukaudessa.

 

Määräaikaan mennessä osastopäällikön virkaa haki 51 henkilöä. (Yksi hakija on sittemmin peruuttanut hakemuksensa). Hakijat ovat seuraavat:

 

Loikkanen-Jormakka Tarja, liikuntapäällikkö

[49 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

 

./.                   Yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Hakemusasiakirjojen perusteella suoritettiin puhelinhaastattelu 26. – 30.10.2006 yhteensä 13 hakijalle. Liikuntajohtaja Anssi Rauramo ja konsultti Aki Hyryläinen haastattelivat seitsemän hakijaa. Soveltuvuusarviot suoritettiin hakijoille XXXX XXXX, Tarja Loikkanen-Jormakka ja XXXX XXXX. Hakija XXXX on pyytänyt, että hänen nimeään ei julkaista tiedotusvälineissä.

 

Lautakunta päätti haastatella liikuntatoimenjohtaja XXXX XXXX:n (ei julkisuuteen), liikuntapäällikkö Tarja Loikkanen-Jormakan ja PR-pääl­likkö XXXX XXXX:n. Haastattelun suorittivat 21.11.2006 lautakunnan puheenjohtaja Arno Stam, varapuheenjohtaja Heikki Karu sekä jäsenet Riitta Hämäläinen-Bister, Antti Lanamäki, Juuso Marno ja Satu Väkiparta.

 

Lautakunta katsoo hakemusasiakirjojen ja suoritettujen haastattelujen perusteella, että hakijat XXXX XXXX (ei julkisuuteen), Tarja Loikkanen-Jormakka ja XXXX XXXX on asetettava ansioiltaan muiden hakijoiden edelle. Lautakunta katsoo myös, että mainituilla hakijoilla on hyvät edellytykset liikunnanohjausosaston osastopäällikön viran hoitamiseen.

 

[Hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

 

Loikkanen-Jormakka on ollut Urheiluhallit Oy:n palveluksessa liikuntapäällikkönä maaliskuusta 2002 alkaen vastuualueenaan koko yrityskonsernin liikuntapalveluiden toiminta ja kehittäminen. Vuosina 1990 – 2002 Loikkanen-Jormakka on ollut Helsingin kaupungin liikuntaviraston palveluksessa viestintäpäällikkönä, liikuntakonsulttina ja liikuntatiedottajana. Loikkanen-Jormakka on lisäksi toiminut liikunnan lehtorina noin vuoden ajan.

 

[Hakijan henkilötunnistetiedot poistettu.]

 

Osastopäällikkö johtaa ja kehittää liikunnanohjausosaston toimintaa. Osasto tarjoaa liikunnanohjauspalveluja yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa, vastaa erityisliikunnan palveluista yhteistyössä alan järjestöjen kanssa, huolehtii ruotsinkielisestä ohjatusta liikunnasta ja kaupungin henkilöstöliikunnasta yhteistyössä kaupungin muiden virastojen kanssa. Osasto kehittää liikunnanohjauspalveluja ja liikuntatapahtumia yhteistyössä muiden osastojen ja sidosryhmien kanssa, huolehtii osastonsa henkilöstöasioista sekä toimintaansa kuuluvasta viestinnästä ja yhteistyöstä muiden osastojen ja sidosryhmien kanssa.

 

Kun viran muodollisten pätevyysvaatimusten lisäksi otetaan huomioon liikuntapäällikkö Tarja Loikkanen-Jormakan monipuolinen, virkaan kuuluvia tehtäviä hyvin tukeva liikunta-alan johtamis- ja työkokemus, erittäin hyvä kaupunkikonsernin liikuntapalvelujen tuntemus sekä yhteistyökykyisyys, lautakunta katsoo, että Tarja Loikkanen-Jormakalla on hakijoista parhaat edellytykset liikunnanohjausosaston osastopäällikön viran hoitamiseen.

 

Sj viittaa lautakunnan esitykseen ja toteaa, että virkaan otettaessa tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttymisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

 

Lautakunnan ehdotus on perusteltu ja virkaan olisi otettava liikuntatieteiden maisteri Tarja Loikkanen-Jormakka. Hän täyttää viran pätevyysvaatimukset ja häntä voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana tähän tehtävään.

 

Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee ottaa liikuntatieteiden maisteri Tarja Loikkanen-Jormakan liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön virkaan 4 122,12 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Loikkanen-Jormakan on esitettävä kaupungin työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys terveydellisistä edellytyksistään hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Virkaanottamispäätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

 

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja muille viranhakijoille muutoksenhakuosoituksin sekä liikuntalautakunnalle, liikuntavirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

LIITE

Liikuntaviraston liikunnanohjausosasto osastopäällikön viran täyttäminen; yhteenveto hakijoista

 

 

 

 

5

LIIKUNTAVIRASTON LIIKUNNANOHJAUSOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN AVOIMEN VIRAN MÄÄRÄAIKAINEN HOITAMINEN

 

Khs 2006-1593

 

Liikuntavirasto toteaa (5.12.2006), että Khs on 20.2.2006 myöntänyt eron liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikölle. Samalla Khs määräsi liikunnansuunnittelija Maria Nyströmin hoitamaan osastopäällikön virkaa 28.2.2006 alkaen toistaiseksi 31.8.2006 asti tai jos osastopäällikön virkaan valittu ottaa viran vastaan tätä ennen, kauintaan siihen asti. Lisäksi Khs päätti, että Nyströmille maksetaan viran määräaikaisesta hoitamisesta kokonaispalkkana 4 050,56 euroa kuukaudessa.

 

Khs päätti 7.8.2006 oikeuttaa liikuntaviraston julistamaan liikunnanohjausosaston osastopäällikön viran (vakanssinumero 048040) julkisesti haettavaksi siten, että osastopäällikölle maksetaan tehtäväkohtaisena kokonaispalkkana 4122,12 euroa kuukaudessa. Samalla Khs päätti määrätä Maria Nyströmin jatkamaan liikunnanohjausosaston osastopäällikön virassa 1.9.2006 lukien toistaiseksi 31.12.2006 saakka tai, jos osastopäällikön virkaan otettu ottaa viran vastaan tätä ennen, kauintaan siihen saakka, kokonaispalkan 4 122,12 euroa/kk mukaisesti määräytyvin palkkaeduin.

 

Osastopäällikön viran oltua julkisesti haettavana liikuntalautakunta on 30.11.2006 päättänyt esittää Khlle, että liikunnanohjausosaston osastopäällikön virkaan otetaan liikuntapäällikkö Tarja Loikkanen-Jormakka.

 

Viran täyttämiseen ja viran vastaanottamiseen kuluva aika huomioon ottaen Nyströmin määräystä on tarpeen jatkaa. Virasto esittää, että Khs määräisi Maria Nyströmin jatkamaan osastopäällikön virassa 1.1.2007 lukien toistaiseksi 30.4.2007 asti tai, jos osastopäällikön virkaan otettu ottaa viran vastaan tätä ennen, kauintaan siihen asti. Samalla virasto esittää, että Nyströmille maksettaisiin viran määräaikaisesta hoitamisesta 4 122,12 euroa kuukaudessa viran kokonaispalkan mukaisesti.

 

Sj toteaa, että viran vakinainen täyttäminen käsitellään Khn tämän esityslistan erillisenä asiana. Tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista menetellä liikuntaviraston ehdottamalla tavalla ja jatkaa Maria Nyströmin viranhoitomääräystä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee määrätä liikuntaviraston liikunnansuunnittelijan Maria Nyströmin edelleen hoitamaan liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön virkaa 4 122,12 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2007 lukien siihen asti, kun osastopäällikön virkaan otettu ryhtyy virkaa hoitamaan, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 30.4.2007 saakka.

 

Pöytäkirjanote viran hoitajaksi määrätylle, liikuntalautakunnalle, liikuntavirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

6

TIETOKESKUKSEN JOHTAJAN SIJAISEN OTTAMINEN

 

Khs 2006-2593

 

Sj toteaa, että Khs päätti 11.12.2006 ottaa valtiotieteen maisteri Eero Holstilan elinkeinojohtajan virkaan. Samalla Khs myönsi Holstilalle virkavapautta tietokeskuksen johtajan virasta tässä vaiheessa ajaksi 1.1. – 31.12.2007 tai kauintaan siihen saakka, kun hänen virkanimityksensä elinkeinojohtajaksi saa lainvoiman.

 

Jos virkavapaan ajaksi on tarpeen ottaa sijainen, sijaisen ottaa ja hänen palkkauksensa määrää virkavapaan myöntävä viranomainen. Holstilan sijaisena on aiemmin toiminut tietokeskuksen tietohuoltopäällikkö, filosofian maisteri Asta Manninen. Hän on hoitanut sijaisuutta 16.7.2001 – 31.12.2005 ja edelleen 1.5.2006 lukien.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee ottaa tietokeskuksen johtajan viransijaiseksi tietokeskuksen tietohuoltopäällikön Asta Mannisen 6 332,99 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin edelleen ajaksi 1.1. – 31.12.2007 kuitenkin kauintaan siihen saakka, kun viran vakinaisen haltijan Eero Holstilan virkanimitys elinkeinojohtajaksi saa lainvoiman ja Holstilalle myönnetään ero tietokeskuksen johtajan virasta.

 

Pöytäkirjanote sijaiseksi otetulle, tietokeskukselle, Eero Holstilalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä sen taloushallintopalveluille.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

7

MATALAPALKKATUEN KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2006-2632

 

Sj toteaa, että laki väliaikaisesta matalapalkkatuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Matalapalkkatuen tarkoituksena on nostaa ikääntyvien työllisyysastetta ja pitää heitä työelämässä entistä pidempään. Helsingin kaupungin osuus lainmukaisesta matalapalkkatuesta on n. 4 milj. euroa vuodessa siten, että viimeinen matalapalkkatukivuosi on 2009. Summasta noin neljännes suunnataan liikelaitosten käyttöön ja noin kolme neljännestä muiden virastojen ja laitosten käyttöön. Vuoden 2007 talousarvion kohtaan 1 14 04 sisältyy tähän tarkoitukseen 3 milj. euron määräraha talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi.

 

Matalapalkkatukijärjestelmä on teknisesti monimutkainen. Sen hallinnointimallin kehittäminen on vienyt ennakoitua kauemmin, eikä hankesuunnittelua ole voitu käynnistää täysimääräisesti aikaisemmin. Matalapalkkatuen ja kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteiden yhdensuuntaisuus puoltaa sitä, että kaupungin saamaa matalapalkkatukea kohdennetaan lain tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin.

 

Matalapalkkatuen 3 milj. euron osuutta on suunniteltu käytettäväksi vuonna 2007 seuraavasti:

 

1                    Matalapalkka-, mutta myös muilla aloilla yksi työn kuormittavuutta lisäävä tekijä on ollut se, että vakinaisen henkilöstön ollessa poissa työstä sairauden, kuntoutuksen tai tarpeellisen henkilöstökoulutuksen vuoksi ei ole aina ollut mahdollista palkata vastaavaksi ajaksi sijaista. Tarkoitus on, että määrärahaa esitetään tähän tarkoitukseen käytettäväksi myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 1 000 000 euroa.

 

2                    Virastoissa ja laitoksissa on meneillään ja suunnitteilla erilaisia työn ja työmenetelmien kehittämishankkeita, jotka eivät sellaisenaan lukeudu työhyvinvointihankkeisiin. Monien tällaisten hankkeiden etenemistä vauhdittaisi, jos kehittämistyöhön olisi saatavissa tarpeellista lisärahoitusta. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 900 000 euroa.

 

3                    Henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina aikaisempaa enemmän. Osaamisen siirtäminen uudelle avainhenkilölle tulee varmistaa. Jotta tiedon siirtäminen onnistuu, on varmistettava, että tietyissä avaintehtävissä voidaan ottaa uusi henkilö joksikin aikaa yhtä aikaa aikaisemman tehtävän hoitajan kanssa. Tarkoitus on, että määrärahaa esitetään tähän tarkoitukseen käytettäväksi myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 450 000 euroa.

 

4                    Työterveyskeskuksessa on jo kuluvana vuonna aloitettu matalapalkkaiselle henkilöstölle suunnattu työkyvyn, kuntoutuksen ja työssä jaksamisen syvennetty arviointi- ja tukihanke. Kohderyhmänä olisivat ikääntyneet matalapalkkatyöntekijät, jotka työskentelevät fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavissa töissä ja joiden työkyky on alentunut. Heidän työkykynsä alentumiseen liittyy useimmiten useita sairauksia ja osaamisen ja oppimisen rajoitteita niin, että työssä jatkaminen tai uuden työn löytäminen on erittäin vaikeaa. Työkyvyn arviointiprosessin täydennykseksi tarvitaan kuntouttavaa työotetta, jossa työssä esiintyvät vaikeudet, terveyden rajoitukset, osaaminen ja uudet ammatilliset mahdollisuudet selvitetään.

 

Hankkeen toimintaresursseina ovat kuntoutuslääkäri (työterveyshuollon erikoislääkäri), kuntoutusterveydenhoitaja, kuntoutusfysioterapeutti sekä ostopalveluna erikoislääkärikonsultaatiot, erityistutkimukset sekä laajat työkyvyn selvitykset tutkimuslaitoksissa. Tarkoitus on, että hanketta jatketaan myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 250 000 euroa.

 

5                    Sosiaalivirastossa, terveyskeskuksessa, Palmiassa ja rakennusvirastossa tehdään vuonna 2007 vertaileva tutkimus työyhteisöjen hyvinvoinnista, ns. Benchmarking-analyysi, jossa työyhteisöjen tuloksellisuutta ja toimivuutta peilataan suhteessa henkilöstön työhyvinvointiin ja sairastavuuteen. Analyysissä kuvataan ”hyvin toimivien” sekä ”ongelmaisten” ”työyhteisöjen piirteet”. Työyhteisöt valitaan kaupungin työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Selvityksessä tarkastellaan rinnakkain erilaisia henkilöstö-, työprosesseja ja asiakkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Ylikuormittuneissa työyhteisöissä henkilöstön työhyvinvointia pyritään tukemaan mm. tarkistamalla tehtävämitoituksia ja tehostamalla sijaisten käyttöä. Analyysin pohjalta interventiot mallinnetaan siten, että ne ovat sovellettavissa kaupungin eri hallintokunnissa. Tähän tarkoitukseen esitetään käytettäväksi yhteensä 200 000 euroa vuonna 2007. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 200 000 euroa.

 

6                    Työterveyskeskuksen tarkoituksena on aloittaa työkykyindeksin perusteella työkykytarkastukset niille, joiden työkyky on alentunut tai huono. Matalapalkka-aloilla otetaan käyttöön työkuormituksen arviointimenetelmä työkykytarkastuksen ohessa. Terveystarkastuksen ja työkuormituksen arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen työkyvyn kehittämissuunnitelma ja projektin aikana kehitetään esimiehille työkyvyn arvioinnin, työkuormituksen ja työkyvyn kehittämisen tuloksen raportointi ja seurantamalli. Tarkoitus on, että hanke jatkuu myös vuosina 2008 ja 2009. Määrärahaesitys vuodelle 2007: 100 000 euroa.

 

7                    Kvsto on 29.11.2006 hyväksynyt tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman Helsingissä 2007 – 2015. Ohjelmaan sisältyy velvoite järjestää kaupungin tupakoivalle henkilökunnalle tukitoimia tupakoinnin lopettamiseksi. Khs on päättänyt toimenpiteistä 4.12.2006. Tarkoitus on, että hanke jatkuu vuosittain: Määrärahaesitys vuodelle 2007: 100 000 euroa.

 

Sj toteaa tarkoituksena olevan, että liikelaitoksille niiden henkilöstömäärien suhteessa suunnattava noin yhden miljoonan euron suuruinen erä käytetään vastaaviin tarkoitukseen kuin edellä on esitetty kolmen miljoonan euron käytön osalta.

 

Tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan Khlle.

 

Matalapalkkatuen käytöstä vuosina 2008 ja 2009 valmistellaan eri esitys Khn käsiteltäväksi.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä matalapalkkatuen käyttösuunnitelman vuodelle 2007 muiden virastojen ja laitosten kuin liikelaitosten osalta sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämän mukaisesti.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että liikelaitoksille suunnattava matalapalkkatukierä käytetään vastaaviin tarkoituksiin ao. liikelaitoksissa määriteltävällä tavalla.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

 

 

 

8

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN MYÖNNETYN 5 MILJOONAN EURON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

 

Khs 2005-2322

 

Sj toteaa että, kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.2.2006 henkilöstöstrategian vuosille 2006 - 2008. Henkilöstöstrategian täytäntöön panemiseksi kaupunginhallitus hyväksyi liitteen 1 mukaisen toimenpideohjelman. Vuoden 2007 talousarvioon (kohta 3 52 07) sisältyy kaupunginhallituksen käytettäväksi 5 miljoonan euron määräraha henkilöstöstrategian toteuttamiseen.

 

Määrärahan käytöstä on laadittu suunnitelma, jossa on pyritty mahdollisimman tarkoin ottamaan huomioon henkilöstöstrategian eri osa-alueiden keskeiset painotukset.

 

1                    Kaupungin henkilöstöstrategian toteuttamisen yksi keskeinen edellytys on, että sen tavoitealueet otetaan huomioon virastojen ja laitosten henkilöstöohjelmissa. Henkilöstöohjelmien perusteella syntyy lukuisa joukko virasto- ja laitoskohtaisia kehittämishankkeita, joita on perusteltua tukea yhteisestä määrärahasta. Määrärahaesitys: 600 000 euroa.

 

2                    Henkilöstöstrategian osa-alue : Henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus

 

2.1                Näkyvä työpaikkailmoittelu ja kaupungin työtehtävien ja työpaikkojen tunnetuksi tekeminen sekä myös uusien menetelmien kehittäminen saatavuuden turvaamiseksi onkin nyt ensiarvoisen tärkeää. Rekrytointitapahtumia ja oppilaitostapahtumia, joissa kaupungin näkyvyys ja työpaikat ovat tärkeitä, tullaan myös uudistamaan ja lisäämään. Näiden lisäksi keskeiselle paikalle, Lasipalatsiin, perustetaan Stadin rekry -piste, joka palvelee virastoja ja laitoksia rekrytointikampanjoiden tapahtumapaikkana sekä toimii työnhakijoille kaupungin työpaikkojen keskitettynä ja helposti löydettävänä lähteenä Määrärahaesitys: 400 000 euroa.

 

2.2                Käsityksiä sisäisestä ja ulkoisesta työnantajakuvasta on vuoden 2006 aikana tutkittu ja analysoitu tutkimustuloksia. Tuloksista käy ilmi kaupungin huono tunnettuus työnantajana ja erityisesti potentiaalisten työntekijöiden virheellinen käsitys heidän arvostamiensa tekijöiden puuttumisesta kaupungin tehtävissä. Kaupungin sisäisessä keskustelussa linjataan kaupungin yhtenäistä työnantajakuvaa ja tuodaan esiin hyviä puolia suhteessa muihin työnantajiin. Esimiehet ovat tämän asian edistämisessä avainasemassa omissa työyhteisöissään. Sisäisen ja ulkoisen työnantajakuvan kehittämiseksi käynnistetään kampanjasarja, joka ostettavien palvelujen lisäksi sisältää määräaikaisen projektihenkilön palkkaamisen. Määrärahaesitys: 400 000 euroa.

 

2.3                Kaupungin tulee olla tunnettu nuorille koulutetuille osaajille työnantajana. Osana tätä tavoitetta kaupunki tarjoaa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille opiskeluohjelmaan kuuluvia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille työehtosopimusten mukaisin palkoin. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

 

2.4                Henkilöstösuunnittelun parantaminen tulevia haasteita vastaavaksi edellyttää parempaa henkilöstötarpeiden ennakointia ja yhdistämistä toiminnan kokonaissuunnitteluun. Tämä tarkoittaa mm. toimintaketjujen ja –prosessien uudistamista ja erilaisten työ- ja toimintatapojen käyttöönottoa sekä tuottavuuden seurantaa uudistuneen mallin mukaisesti, joka vaatii panostusta näiden asioiden suunnitteluun, koulutukseen ja käyttöönoton konsultointiin. Määrärahaesitys: 250 000 euroa.

 

2.5                Raskaiden ja kuormittavien työyksiköiden henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi lisätään suunnattua kuntoremonttitoimintaa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.6                Korkeiden sairauspoissaolojen virastojen ja laitosten kanssa kehitetään linjaorganisaation esimiesten sekä asiantuntijavirastojen (Heke, Tyke) välillä yhteistyömalli ja kirjoitetaan johdon työkirja ”Terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen muutoksissa”. Tällä tuetaan niitä työyhteisöjä, joilla on työkyky- ja poissaolo-ongelmia ja niistä johtuvia vaikeuksia palvelujen tuottamisessa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.7                PKS-työvoimaryhmän suunnitelma valmistuu vuoden 2006 loppuun mennessä ja toimenpiteiden toteuttaminen alkaa vuonna 2007. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

2.8                Toimivat tehtävä- ja urakiertosuunnitelmat mahdollistavat henkilöstölle haasteelliset ja monipuoliset tehtävät, jotka tukevat työssä jaksamista ja turvaavat pysyvyyttä. Tarkoituksena on laatia malleja tehtäväkierrosta eri ammattiryhmille yhteistyössä asiantuntijatahojen kanssa. Tehtäväkiertosuunnitelmassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset työntekijät. Määrärahaa tarvitaan asiantuntija-avun ja työpanoksen hankkimiseen ostopalveluna. Määrärahaesitys: 80 000 euroa.

 

2.9                Uuden henkilöstön rekrytoinnissa korostuu yhä enenevässä määrin tarve työperäisten maahanmuuttajien palkkaamiseksi kaupungin palvelukseen. Kulttuurien yhteensovittaminen ja maahanmuuttajien onnistunut integrointi työyhteisöjen hyvän ilmapiirin ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi vaatii monien valmiuksien vahvistamista. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

3                    Henkilöstöstrategian osa-alue: Osaaminen

 

3.1                Lähiesimiesten osaaminen henkilöstöjohtamisessa, palkitsemisessa, työmenetelmien ja - prosessien uudistamisessa sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin johtamisessa vaatii runsaasti kehittämistä. Lähiesimiestyön uudet haasteet vaativat tukea ja uusia työkaluja päivittäisjohtamiseen ja lähiesimiesten omaan jaksamiseen. Tähän tarkoitukseen tarjotaan mm. coaching- ja mentorointipalveluja. Muutostilanteissa olevien organisaatioiden muutoksen onnistuneen läpiviemisen varmistamiseksi järjestetään valmennuksia samanaikaisesti käytännön toteutuksen kanssa. Määrärahaesitys: 650 000 euroa.

 

3.2                Esimiestyön tietoteknisten työkalujen parantamiseksi on käynnistetty uuden tietoteknisen konseptin luomiseksi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa päivittäistä esimiestyötä. Personoidun käyttöliittymän rakentaminen perusjärjestelmiin mahdollistaa esimiehille oikea-aikaisen tiedon henkilöstönsä tilanteesta. Määrärahaesitys: 340 000 euroa.

 

3.3                Ammatillisella täydennyskoulutuksella, joka voidaan toteuttaa esim. oppisopimuskoulutuksella, varmistetaan nykyisen henkilöstön osaaminen henkilöstötarpeiden rakennemuutoksissa sekä työtehtävien laajentuessa ja muuttuessa. Täydennyskoulutus kohdennetaan sinne, missä tarpeet ovat välttämättömimmät. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.4                Esimiesten eläkkeelle jäämisen vuoksi korostuu tarve potentiaalisen esimieskunnan kasvattamiseksi kaupungin sisältä. Tätä tarkoitusta varten käynnistetään erityinen ”tulevaisuuden esimies Helsingin kaupungilla” – ohjelma, jolla on vaikutusta myös työnantajakuvaan ja henkilökohtaiseen palkitsemiseen sekä uralla etenemiseen. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.5                Laatutyön tukeminen kaupungilla korostuu entisestään, koska kaikki virastot ja laitokset velvoitetaan tekemään oman toimintansa itsearviointi.  Palveluiden ja koko toiminnan jatkuva arviointi ovat edellytys laadukkaalle palvelutuotannolle. Tuki kohdistetaan niihin organisaatioihin, joissa on suurimmat tarpeet. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

3.6                Tuetaan kansainvälistä henkilövaihtoa uudenlaisen innovatiivisen ajattelun lisäämiseksi kaupungin organisaatioissa. Määrärahaesitys: 60 000 euroa.

 

3.7                Työpaikkaohjaajia tarvitaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja on koulutettu tehtävään, jotta hiljainen tieto saadaan siirrettyä uusille työntekijöille jo ohjauksen aikana ja ohjattavat sitoutuvat työpaikkaansa. Työssä oppimista tuetaan valmentamalla työpaikkakouluttajia. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

4                    Henkilöstöstrategian osa-alueet: Palkitseminen ja osallistuminen

 

4.1                Henkilöstön palkitsemisessa on pyritty korostamaan nopeiden ja tilannekohtaisten palkitsemistapojen käyttöä. Esimiehillä on ollut tällaiseen palkitsemiseen kuitenkin toistaiseksi varsin rajalliset mahdollisuudet. Varsinkin erilaisissa muutostilanteissa palkitsemisen merkitys korostuu. On perusteltua, että määrärahasta osa suunnataan virastojen ja laitosten käyttöön tätä tarkoitusta varten. Määrärahaesitys: 600 000 euroa.

 

4.2                Toimintaprosessien uudistaminen on tulevina vuosina keskeinen haaste eläkkeelle jäävien määrän ja uuden henkilöstön saatavuusvaikeuksien sekä samanaikaisesti nousevien tehokkuustavoitteiden ja laatuvaatimusten vuoksi. Henkilöstön innovaatiokyky tulee silloin ratkaisevaksi tekijäksi uusia palvelutuotantotapoja suunniteltaessa. Toimintaprosessien uudistamisratkaisujen synnyttämiseksi kehitetään innovaatiopalkitsemista sekä yksilöille että ryhmille maksamalla kertaluonteisia palkkioita. Määrärahaesitys: 300 000 euroa.

 

4.3                Vuosi 2007 on henkilöstöliikunnan teemavuosi Vire-X, johon liittyvinä toimenpiteinä lisätään henkilöstöliikuntaa. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

4.4                Kaupungin henkilöstön kulttuuriharrastuksia on tuettu vuosittain yhteismäärärahoin siten, että on subventoitu pääsylippujen hintoja. Vuodesta 2007 on suunniteltu myös henkilöstön kulttuuriharrastusten teemavuosi, jolloin lisäpanostusta tarvitaan sekä tarjonnan että osallistumisen lisäämiseksi. Määrärahaesitys: 100 000 euroa.

 

4.5                Henkilöstöstrategian yksi keskeinen haaste on osallistaa henkilöstö organisaation kaikilla tasoilla työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen nykyistä välittömämmin. On perustelua, että tätä tavoitetta tuetaan osaltaan myös tästä määrärahasta. Määrärahaesitys: 70 000 euroa.

 

4.6                Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen nykyistä kannustavammiksi ja eri toimintaympäristöihin sopiviksi vaatii nykyisten järjestelmien toimivuuden arviointia ja järjestelmien kehittämistä. Tätä työtä on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyönä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Määrärahaesitys: 50 000 euroa.

 

Sj toteaa, että tarkoitus on valmistella erillinen hankesuunnitelma jokaisen käyttötarkoituskohteen osalta samoin kuin laatia hankkeille oma seurantamenettely. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

 

Sj toteaa vielä, että esitystä valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon myös kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen, asiaan liittyvien toivomusponsien tavoitteet. Määräaikaisen henkilöstön vakinaistamiseen määrärahaa ei kuitenkaan esitetä käytettäväksi, koska se on kaupunginhallituksen aikaisempien kannanottojen mukaisesti perustellusta syystä mahdollista käyttäen talousarvioon sisältyviä palkkamäärärahoja.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2007 talousarviokohtaan 3 52 07 merkityn 5 milj. euron määrärahan henkilöstökeskukselle käytettäväksi vuonna 2007 henkilöstöstrategian toteuttamiseen sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtajan esityslistalla esittämän käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

LIITE

Henkilöstöstrategian toimenpideohjelma

 

 

 

 

9

UUDEN JÄSENEN VALINTA HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2005-551

 

Sj toteaa, että Khs valitsi 4.4.2005 Helsingin Teatterisäätiö - Helsingfors Teaterstiftelse –nimisen säätiön edustajistoon vuosiksi 2006 – 2009 yhteensä 14 varsinaista jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Yhdeksi jäseneksi valittiin kaupunginvaltuutettu Eva Biaudet.

 

Eva Biaudet pyytää (7.12.2006) eroa edustajiston jäsenen tehtävästä ulkomaille muuton vuoksi.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

myöntää Eva Biaudet`lle eron Helsingin Teatterisäätiö – Helsingfors Teaterstiftelse –nimisen säätiön edustajiston jäsenen tehtävästä ja

 

valita uudeksi jäseneksi mainittuun edustajistoon vuoden 2009 lopussa päättyväksi toimikaudeksi

 

-.

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille ja säätiölle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

1

LAUSUNTO PLJ 2007 -LIIKENNEJÄRJESTELMÄLUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA

 

Khs 2006-1646

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV pyytää (1.11.2006) lausuntoa PLJ 2007 –liikennejärjestelmäluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta 28.12.2006 mennessä.

 

YTV:n hallitus päätti 1.11.2006 pitämässään kokouksessa hyväksyä PLJ 2007:n liikennejärjestelmäluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen lausuntoja ja kannanottoja varten sekä pyytää Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkeja sekä liikenne- ja viestintäministeriötä ottamaan lausunnoissaan kantaa, miten pääkaupunkiseudun liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen voidaan toteuttaa.

 

Raportit PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos ja PLJ 2007 Vaikutusten arviointi sekä niiden tiivistelmät (PLJ-Tiedote 8 ja 9) ovat saatavissa osoitteesta: www.ytv.fi/plj.

 

Ryj toteaa, että PLJ 2007 –liikennejärjestelmäluonnos on liitteenä 1 ja tiivistelmä Vaikutusten arvioinnista (PLJ 2007 –tiedote 8) on liitteenä 2. Vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan on nähtävänä kokouksessa.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (12.12.2006) seuraavaa:

 

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (PLJ) on tärkeä rooli pääkaupunkiseudun yhteisen näkemyksen luomiseksi seudun liikennejärjestelmän pitkäntähtäimen kehittämisestä. 

 

PLJ 2007-prosessissa merkittävää on ollut lisätä seudullista yhteistyötä ottamalla mukaan mm. kehyskuntia valmisteluun aikaisempaa laajemmin.

 

PLJ 2007:ssa on kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Tällöin PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat tärkein sitova lähtökohta uudelle PLJ 2007:lle. Mikäli niistä poiketaan, tulee poikkeamiselle olla erityiset perustelut.

 

Monien aiemmin esitettyjen hankkeiden toteuttaminen on viivästynyt rahoituksen puutteen vuoksi. Ne ovat jatkossa edelleen etusijalla. Rahoitustason nosto on muutoinkin välttämätöntä, jotta kasvavan seudun kilpailukyky ja elinympäristön laatu voidaan säilyttää. Aiesopimusta solmittaessa pitäisi päästä samalla tilanteeseen, jossa valtioneuvosto sitoutuu laajapohjaisesti pitkän aikavälin toteutussuunnitelmaan investointiohjelmassa.

 

PLJ suhteessa Helsingin joukkoliikennepoliittisten tavoitteiden toteutumiseen

 

Helsingin keskustan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta joukkoliikenteellä on muuhun pääkaupunkiseutuun nähden erityinen asema. Helsingin keskustan kilpailukyvyn kehittyminen on edellytys koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn suotuisalle kehittymiselle niin valtakunnallisessa kuin kansainvälisessä mittakaavassa.

 

Helsingissä noudatetaan joukkoliikennemyönteistä politiikkaa. Helsingin kaupunginvaltuusto on 28.9.2005 asettanut tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen keskustan rajalla ruuhka-aikana 70 %:sta 73 %:iin ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 %:sta 17 %:iin. Joukkoliikenteen nopeuttamista korostetaan. Pitkällä aikajänteellä tavoitteena on edelleen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä.

 

Liikennejärjestelmäluonnos on joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittymisen osalta Helsingin näkökulmasta riittämätön. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikennejärjestelmäluonnosta voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen Helsingissä. 

 

Vaikutusten arvioinnista laaditun PLJ-tiedotteen mukaan (s. 5) joukkoliikennematkojen osuus on kehittymässä riittämättömästi PLJ-luonnoksen mukaisessa suunnitelmassa. Liikennelaitoksen mielestä tässä tilanteessa tulee PLJ-liikennejärjestelmäluonnosraportin mukaisesti (s. 10) valmistella ja toteuttaa kokeilu, jossa kysyntää ohjataan mm. taloudellisilla keinoilla.

 

PLJ 2007–prosessin aikana syksyllä 2005 ja vuonna 2006 Helsingissä on valmistunut joukkoliikenteen kehittämisselvityksiä mm. lentoasemametrosta ja liityntälinjastosuunnitelmasta (ns. Iso Liityntä). Selvitykset osoittavat vaikutuksiltaan erittäin merkittäviksi ja kustannustehokkaiksi sellaisia raskaan raideliikenteen hankkeita, joita PLJ 2007-prosessissa ei nyt ole käsitelty. Tällaisia raskaan raideliikenteen hankkeita ovat esimerkiksi metroyhteys Pasilasta Maunulaan (ja mahdollisesti edelleen lentoasemalle) sekä metroyhteys Pasilasta Viikkiin. Hankkeisiin liittyy siirtyminen nykyistä voimakkaampaan liityntäliikenteeseen. PLJ:n seuraavan tarkistuksen pohjaksi tuleekin pikimmiten laatia seudullinen raideliikenteen visiotarkastelu, jossa nämä hankkeet otetaan yhtäläisesti huomioon. Helsinki on laatimassa mainituista yhteyksistä myös alustavat yleissuunnitelmat. Metroyhteyden suunnittelua Pasilasta pohjoiseen jatketaan heti, kun ohjelmoitavana oleva Töölön metron alustavan yleissuunnitelman tarkistus automaattimetron lähtökohdista on tehty. Seuraavassa PLJ:n tarkistuksessa tulee varautua yllä mainittujen hankkeiden ajoittamiseen niiden hyötykustannussuhteen ja muiden vaikutusten osoittamalle sijalle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa metroyhteyden Kamppi-Pasila aloittamista jo ennen vuotta 2016 ja metroyhteyden Pasilasta eteenpäin toteuttamista jo ennen vuotta 2020.

 

Laajasalon joukkoliikenneratkaisu

 

Laajasalon ja Katajanokan välisen joukkoliikenneyhteyden suunnittelu jatkuu Helsingissä. Toiminnallistaloudellisessa analyysissä, joka valmistuu vuonna 2007, vertaillaan bussiyhteyttä, raitiovaunuyhteyttä ja metroyhteyttä. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on arvioitu olevan noin 110 milj. €, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon. Mahdollisen ensimmäisen vaiheen raitiotieyhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa Laajasalon raitiotieyhteyttä varten tehtävät silta- ja tunnelijärjestelyt olisivat osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raskaan raideliikenteen verkkoa ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo mahdollisen ensimmäisen vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin.

 

Poikittainen liikenne

 

Poikittainen liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti voimakkaimmin. Tällä hetkellä poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on toimenpiteistä huolimatta laskussa. Poikittaisen liikennekysynnän kasvuun vastaamiseksi liikennejärjestelmäluonnokseen sisältyy joukkoliikennehankkeita kuten Kehärata, Raidejokeri ja Jokeri II katuinvestoinnit. Henkilöautoliikenteen hankkeita poikittaisten liikenneyhteyksien kehittämiseksi on kuitenkin huomattavasti enemmän, esimerkkeinä lukuisat Kehä I, Kehä II, Kehä III, Kehä IV ja Pasilanväylän hankkeet. Liikennekysynnän kasvuun vastaaminen kehittämällä enemmän henkilöautoliikenteen tarpeita palvelevaa infrastruktuuria ei anna hyviä edellytyksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle. Poikittaisen liikennekysynnän kasvuun vastaamiseksi tuleekin jatkosuunnittelussa etsiä uusia joukkoliikennettä suosivia tehokkaampia keinoja. Joukkoliikenteen tulee olla ensisijainen vaihtoehto kasvavan liikennekysynnän tyydyttämiseksi ja infrastruktuurin kehittäminen tulee perustua joukkoliikenteen lähtökohtiin selvästi liikennejärjestelmäluonnosta voimakkaammin.

 

Jokeri II:n katuinvestoinnit mainitaan PLJ 2007:ssä hankkeena, joka rahoitetaan pääosin kaupungin toimesta. Jokeri II on kuitenkin seudullinen tärkeä joukkoliikenneyhteys, jolla on keskeinen merkitys koko Helsingin seudun kannalta avainasemassa olevan poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Tärkeimpiä Jokeri II:n katuinvestointeja ovat tunnelit, joita on suunniteltu Helsingin keskuspuiston ali Kuninkaantammen ja Paloheinän välille (kustannusarvio 15 - 20 milj. euroa) sekä mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa Lahdenväylän ali Kivikon ja Malmin lentoaseman välille. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, on ilmeistä, että se on myöhemmin liikennemäärien kasvaessa tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Valtion tulisikin osallistua Jokeri II:n varten toteutettavien tunnelien investointeihin, sillä kyseiset investoinnit ovat ensimmäinen vaihe kyseistä seudullista raitiotieyhteyttä.

 

Eräs raideliikenteen tulevaisuuden hankkeista on JOKERI-yhteyden muuttaminen raitioliikenneratkaisuksi. Tässä yhteydessä tulisi myös hahmotella raitioliikenteen varikkostrategiaa seudulla.

 

Liikenneinfokeskuksen pikainen käynnistäminen

 

Liikennejärjestelmän kehittämisstrategioista yksi on "liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin". Pääkaupunkiseudun liikenteen hallintaprojekti on eri lukuisten viranomaistahojen hyvässä yhteistyössä edennyt vaiheeseen, jossa sen toteuttamiseen tarvitaan pikaisesti rahoitusresursseja. Seudulliselle liikenneinfokeskukselle tulisikin osoittaa rahoitusresurssit jo vuodesta 2008 alkaen.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve ja liikenneinvestointipäätösten

pitkäjänteistäminen

 

Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitustason nosto nykyisestä noin 120 milj. € / vuosi tasoon 175 milj. € / vuosi on kasvavan seudun kilpailukyvyn ja elinympäristön laadun takaamiseksi ehdottoman välttämätöntä.

 

Vuorian työryhmän esitykset (LVM:n julkaisuja 18/2006) olisivat liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistämiseen erittäin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Ehdotus 10-15 vuoden ajanjaksoille laadittavista liikennepoliittisista selonteoista, joihin eduskunta ottaa kantaa hallituskausittain sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahasto, jossa on riittävä rahoituspohja pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin, muodostaisivat ratkaisun perustan. Aiesopimuksella osapuolet priorisoisivat lähivuosien toteuttamis- ja suunnittelukohteet.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.11.2006) seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä

 

PLJ 2007:n valmistelu on ollut perusteellinen prosessi, jonka taustaselvitykset ovat olleet riittäviä ja vuorovaikutus edennyt SOVA- lainsäädännön periaatteita noudattaen. PLJ 2007:ssä on ollut kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Siksi aiempien päätösten toteuttaminen on tärkeää.

 

Monien hankkeiden toteuttaminen on kuitenkin viivästynyt rahoituksen puutteen vuoksi. Ne ovat jatkossa edelleen etusijalla. Rahoitustason nosto on muutoinkin välttämätöntä, jotta kasvavan seudun kilpailukyky ja elinympäristön laatu voidaan säilyttää. Aiesopimusta solmittaessa pitäisi päästä samalla tilanteeseen, jossa valtion hallitus sitoutuu laajapohjaisesti pitkän aikavälin toteutussuunnitelmaan investointiohjelmassa.

 

Lausunto

 

PLJ 2007:n suhde PLJ 2002:een

 

PLJ 2007:ssa on kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Tällöin PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat tärkein sitova lähtökohta uudelle PLJ 2007:lle. Mikäli niistä poiketaan, tulee poikkeamiselle olla erityiset perustelut

 

Liikennejärjestelmäluonnoksen ja vaikutusten arvioinnin valmistelu

 

Liikennejärjestelmätyö on edennyt aikataulussa puiteohjelmaa noudattaen, täydentävät taustaselvitykset ovat olleet riittäviä ja vuorovaikutus laajaa. Merkittävää on ollut lisätä seudullista yhteistyötä ottamalla mukaan mm. kehyskuntia valmisteluun aikaisempaa laajemmin.

 

Liikennejärjestelmäluonnos

 

Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat

 

Liikennejärjestelmävisio on laadittu tasapainoisesti ja havainnollisesti keskeiset teemakokonaisuudet huomioon ottaen. Strategiatyön tuloksena syntyneet kehittämisen viisi osastrategiaa ja niiden järjestys muodostavat oikealla tavalla kehyksen esitetyille toimenpiteille ja hankkeille.

 

Alkamassa olevat hankkeet

 

Säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi tulee toteuttaa täysmääräisesti uudella aiesopimuskaudella. Nyt hanke on pahasti myöhässä, kun siihen on osoitettu vasta 2 milj. € vuodelle 2007. Erityisen tärkeitä ovat muun muassa joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteet Vihdintiellä ja Hämeenlinnanväylällä.

 

Ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeet

 

Meluntorjunnan teemahanke on viime vuosina jäänyt lähes kokonaan ilman valtion rahoitusta, vaikka Helsinki on siihen osaltaan varannut määrärahoja. Tältä osin tilanteeseen pitää saada muutos.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat on jaettu viiteen kehittämisen osastrategiaan. Niistä kolmas on ”liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin”. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallintaprojekti on eri lukuisten viranomaistahojen hyvässä yhteistyössä edennyt vaiheeseen, jossa sen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusresursseja. Liikenteen hallinnasta tulee muodostaa oma teemahanke ja osoittaa siihen rahaa heti jakson alkuun.

 

Helsingin keskustatunnelin suunnittelu etenee ripeästi. Sillä on myös tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun pääkatuverkon ja seudun pääkeskuksen kehittämisessä. Siksi sen asema tulisi nostaa myös rahoitusmielessä tasa-arvoiseen asemaan muiden pääkatuverkon rahoituskohteiden kanssa.

 

Laajasalon raideyhteyden 1. vaiheen suunnittelu jatkuu Helsingissä yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaisesti raitioyhteyden pohjalta metroon varautuen. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on valmistuneen konsulttityön perusteella noin 110 milj. €, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon.

 

Yhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin Laajasalon raideyhteys olisi osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raideverkkoa ja seudun pääkeskuksen kehittämistä ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo 1. vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin, kuten Raide- Jokeri. Metroyhteytenä osuus Kamppi – Laajasalo maksaisi noin 500 milj. €.

 

Raide- Jokerin toteuttamisvalmiuden varmistamiseksi on syytä syventää edelleen Espoon, Helsingin ja YTV:n suunnitteluyhteistyötä.

 

Toisella kaudella (2016 -2030) aloitettavat hankkeet

 

Hakamäentien rakentaminen on käynnissä. Yhteyden täydentäminen Pasilanväyläksi tulisi tarkemmassa kauden ajoituksessa merkitä alkavaksi heti jakson alussa. Väylällä on keskeinen merkitys seudun pääkatuverkossa ja paikallisesti erityinen merkitys Keski-Pasilan liikenneyhteyksien turvaamiseksi sekä Etelä-Haagan ja Käpylän läpiajoliikenteen vähentämiseksi alempiasteisessa katuverkossa.

 

Helsinki- Vantaa lentoaseman ja Helsingin keskustan välinen raideyhteys tulisi merkitä tavoiteverkkoon ainakin yhteysmerkinnällä. Ratahallintokeskus aloittanee lähikuukausina selvityksen laatimisen pääradan johtamisesta lentoaseman kautta. Helsinki jatkaa osaltaan lentokenttäyhteyden suunnittelua heti, kun ohjelmoitavana oleva Töölön metron alustavan yleissuunnitelman tarkistus automaattimetron lähtökohdista on tehty.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve

 

Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitustason nosto nykyisestä noin 120 milj. €/vuosi tasoon 175 milj. €/vuosi on kasvavan seudun kilpailukyvyn ja elinympäristön laadun takaamiseksi ehdottoman välttämätöntä.

 

Liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistäminen

 

Vuorian työryhmän esitykset (LVMn julkaisuja 18/2006) olisivat liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistämiseen erittäin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja: ehdotus 10–15 vuoden ajanjaksoille laadittavista liikennepoliittisista selonteoista, joihin eduskunta ottaa kantaa hallituskausittain sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahasto, jossa on riittävä rahoituspohja pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin, muodostaisivat ratkaisun perustan. Aiesopimuksella osapuolet priorisoisivat lähivuosien toteuttamis- ja suunnittelukohteet.

 

Vaikutusten arviointi

 

Vaikutusten arviointi on tehty SOVA - lainsäädännön periaatteita noudattaen. Aikaisempaa korostetummin on tuotu esiin toisaalta kysymys pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta ja melusta, toisaalta kasvihuonekaasujen vaikutus ihmisten elinolosuhteisiin yleensä. Arvioinneilla on ollut oikea suuntaisia vaikutuksia strategisiin valintoihin ja liikennejärjestelmäluonnoksen sisältöön.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (28.11.2006) seuraavaa:

 

PLJ 2007:n luonnos on valmisteltu huolellisesti ja perustuu laajaan ja kattavaan perus- ja taustaselvitystyöhön. Voimassa oleva PLJ 2002 ja sen toteuttamista koskeva aiesopimus on pidetty keskeisenä lähtökohtana uudelle liikennejärjestelmäluonnokselle.

 

PLJ 2007:n liikennejärjestelmävisio ja sen toteuttamisen viisi osastrategiaa on laadittu tasapainoisesti siten, että ne tukevat keskeisten seudullisten kehittämistavoitteiden saavuttamista.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisen teemahankkeet ja -ohjelmat ovat tärkeä osa PLJ 2007:ä ja tulee toteuttaa viipymättä ensimmäisen kauden (2008–2015) alkuvuosina. Niillä edistetään joukkoliikenteen sujuvuutta ja hillitään ympäristöhaittoja tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin.

 

Vuonna 2007 alkava joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä on huomattavasti myöhässä tavoiteaikataulustaan. Teemahankkeisiin tulee sisällyttää myös liikenteen hallinnan teemahanke toteutettavaksi ensimmäisen kauden hankkeena. Hanke tukee kehittämisstrategiaa ”Liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin”.

 

Vuonna 2007 alkavaa infrastruktuurin kehittämishanketta Kehä I Turunväylä - Vallikallio tulee täydentää siten, että se ulotetaan myös osuudelle Vallikallio - Vihdintie, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa Kehä I:n länsiosan sujuvuudelle. Osuuden parantamisen lykkääminen vasta ensimmäisen kauden (2008–2015) aikana osana Kehä I:n järjestelyjä Helsingissä ja Espoossa ei ole tarkoituksenmukaista.

 

Pääosin Helsingin kaupungin toimesta toteutettaviin ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeisiin sisältyvät raideyhteys Laajasaloon ja Helsingin keskustatunneli.

 

Raideyhteys Laajasaloon on suunniteltu toteutettavaksi ensi vaiheessa raitiotieyhteytenä mutta siten, että se voidaan hyödyntää osana metroyhteyttä Helsingin keskustasta Laajasaloon. Tästä lähtökohdasta valtion tulisi osallistua sen kustannuksiin samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin.

 

Mikäli Helsingin keskustatunneli toteutetaan, se tulisi ottaa rahoitusmielessä samaan asemaan kuin muutkin pääväyläverkon rahoituskohteet.

 

Hakamäentien jatkaminen Pasilanväyläksi tunneliyhteyksin lännessä Turunväylälle ja idässä Lahdenväylälle on ajoitettu toisella kaudella (2016–2030) aloitettavaksi hankkeeksi. Pasilanväylällä on keskeinen merkitys poikittaisyhteytenä pääkaupunkiseudun pääväyläverkossa ja se tulee ajoittaa alkavaksi heti toisen kauden (2016–2030) alussa, mikäli sitä ei voida aikaistaa jo ensimmäisen kauden (2008–2015) loppuvuosina käynnistyväksi hankkeeksi.

 

PLJ 2007:n edellyttämää liikenneinvestointien rahoitustasoa tulee nostaa merkittävästi nykyisestä noin 120 milj.euroa /v. Keskimääräisen rahoitustason vuosina 2008–2030 tulee olla 175 milj. euroa /v. Erityisesti teema- ja kehittämishankeohjelmien mukaiset investoinnit ajoittuvat siten, että ensimmäisellä kaudella (2008–2015) rahoitustason tulee olla noin 225 milj. euroa /v kun otetaan huomioon myös Helsingin keskustatunnelin rahoitustarve.

 

Tarvittavan rahoituksen varmistaminen edellyttää nykyistä pitkäjänteisempää liikenneinvestointipolitiikkaa. Esitykset 10–15 vuoden aikajänteestä liikenneinvestointipäätöksissä ja erityisestä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahastosta ovat perusteltuja ja kehittämisen arvoisia. Nykyisellä rahoituskäytännöllä on erittäin epävarmaa, että teema- ja kehittämishankeohjelmien vaatima rahoitus saadaan käyttöön.

 

PLJ 2007:n vaikutusten arviointi on tehty asianmukaisella tavalla nk. SOVA-lain periaatteita noudattaen. Arviointityöllä on kyetty ohjaamaan liikennejärjestelmätyössä tehtyjä strategisia valintoja ja vaikuttamaan sen sisältöön. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että PLJ 2007:n liikennejärjestelmän toteuttaminen parantaa suhteessa nykytilaan:

 

-       liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta

-       palveluiden saavutettavuutta

-       yhdyskuntarakenteen eheytymistä

-       liikkumisen turvallisuutta.

 

Sen sijaan liikennejärjestelmän toteuttaminen ei poista olemassa olevaa meluongelmaa eikä kykene estämään ympäristön tilan (ilmanlaatu, meluhaitat, kasvihuonekaasut) heikentymistä, koska huolimatta PLJ 2007:n mukaisesta joukko- ja kevytliikennepanostuksesta yksityisautoliikenteen volyymi kasvaa edelleen voimakkaasti. Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen pitäisi suunnitelmassa panostaa esitettyä enemmän.

 

Ympäristölautakunta toteaa (12.12.2006) seuraavaa:

 

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on erittäin tärkeä seudullinen yhteistyöasiakirja. Se määrittää ja tarkentaa valittua liikennepoliittista suuntaa ja havainnollistaa valintojen ja ratkaisujen vaikutuksia. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu kasvaa ja sukkulointi lisääntyy.  Liikennejärjestelmäluonnoksen ratkaisut ja toteutus vaikuttavat ympäristön tilaan Helsingissä ja koko seudulla.

 

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on Helsingin seudun tavoitteena muun muassa, että kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen mahdollisuuksia ja raideliikenteen vaikutusalueelle sijoitetaan riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista. Raideliikennejärjestelmän kehittäminen PLJ-luonnoksen mukaisesti tukee seudullisen yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja eheyttämistä ja maankäytön ja liikenteen energiankäytön tehostamista.

 

Seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu

 

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun nykyistä parempaa yhteensovittamista pidetään tärkeänä yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Myös PLJ:n visioon kuuluu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kehittäminen alueilla, joilla voidaan turvata hyvät joukkoliikennepalvelut. PLJ-asiakirjoissa ei kuitenkaan kerrota seudun maankäytön suunnittelun tilanteesta eikä liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeytymisestä siihen.

 

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyösopimuksen mukaan kaupungit laativat yhteistyössä vuoden 2007 loppuun mennessä yhteisen, vuoteen 2050 ulottuvan visioon perustuvan maankäyttöohjelman (MA-ohjelma) ja asunto-ohjelman sekä sitoutuvat niiden noudattamiseen. Helsingin seudun kehityskuvaa aiotaan luodata järjestämällä kansainvälinen ideakilpailu siitä, miltä Helsingin seudun metropoli voisi näyttää vuonna 2050. MA-ohjelma on seudun kärkihankkeiden, muun muassa kehittämisvyöhykkeiden ja uusien laajempien asuntotuotantoalueiden aikataulutettu toimenpideohjelma.

 

Ympäristölautakunnan mielestä PLJ-asiakirjoista tulisi käydä ilmi, miten PLJ ja sen kärkihankkeet ovat sidoksissa ja vaikuttavat valmisteilla olevan MA-ohjelman hankkeisiin ja kansainvälisen ideakilpailun lähtökohtiin.

 

Vaikutusten arviointi

 

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki)  mukainen vaikutusten arviointi on kytketty hyvin PLJ-prosessiin. Jo edellisen PLJ 2002:n vaikutusten arviointi on ollut  hyvänä esimerkkinä suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin kehittämiselle. Vaikutusten arviointi on tuottanut monipuolista tietoa erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista.

 

Eri strategiavaihtoehtojen lähtöoletukset eroavat toisistaan muun muassa maankäytön osalta, minkä vuoksi vaihtoehtojen vaikutukset eivät ole suoraa verrannollisia keskenään. Vaikutusten arvioinnin tärkeänä antina on, että se valottaa strategiavaihtoehtoihin sisältyvien erilaisten kehityspolkujen heikkouksia ja vahvuuksia sekä erilaisten, esimerkiksi taloudellisten ohjauskeinojen tehokkuutta. Vaihtoehdot tarjoavat näin hyvän vertailukohdan PLJ-luonnoksen vaikutuksille.

 

Vaikutusten arvioinnissa käytettyihin lähtöoletuksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisen kehitystä, maankäytön toteutumista ja polttoaineen hinnan muutoksia vuoteen 2030 mennessä on erittäin vaikea ennustaa. Näiden epävarmuustekijöiden merkitystä on valotettu hyvin herkkyystarkasteluin.

 

Liikenteen kasvu ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus

 

Huolestuttavaa on, että PLJ-luonnoksen ratkaisuilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla ei pystytä nostamaan tavoitteiden mukaisesti, vaan se laskee jonkin verran nykyisestä. Pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenteen suorite kasvaa tehdyn liikenne-ennusteen mukaan nykyisestä noin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Henkilöautoliikenne kasvaa erityisesti poikittaisilla matkoilla,  Espoon ja Vantaan sisäisillä matkoilla sekä kehyskunnista pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Vaarana on, että tämä kehitys tukee edelleen henkilöauton kilpailukykyä joukkoliikenteeseen nähden näillä matkoilla sekä henkilöauton käyttöön perustuvaa elämäntapaa ja maankäyttöä erityisesti seudun reunaosissa.

 

PLJ-luonnoksen lähtökohtana on, että asuminen, työpaikat ja palvelut on sijoitettu joukkoliikenteeseen ja muihin matkaketjuihin nähden tarkoituksenmukaisesti. Mikäli palveluiden ja maankäytön kehittäminen eivät toteudukaan näillä periaatteilla, tuloksena on vieläkin voimakkaampi henkilöautoliikenteen kasvu.

 

PLJ-luonnos osoittaa selvästi, että liikenteen ongelmia ei kyetä ratkaisemaan ainoastaan infrastruktuurihankkeita toteuttamalla ja liikenneverkkoja ja liikennepalveluja kehittämällä, mikäli tieliikenteen kasvu jatkuu ennustetusti. Yhdyskuntarakenteen koossa pitämiseksi ja henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemiseksi on välttämätöntä, että seudullinen liikennejärjestelmä, maankäyttö ja palvelukeskittymien sijoittuminen suunnitellaan toimimaan hyvin yhdessä Helsingin seudun kuntien välisenä yhteistyönä. Tarvitaan myös strategioita joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja ekotehokkaamman auton käytön edistämiseksi sekä  taloudellisten ohjauskeinojen käytölle (esimerkiksi tariffi- ja pysäköintipolitiikka).

 

Kehittämisen osastrategiat ja aiesopimus

 

PLJ-luonnokseen sisältyy viisi kehittämisen osastrategiaa, joiden sisältö luo erittäin hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän laaja-alaiselle, kaikki kulkumuodot huomioivalle kehittämiselle. Kestävän liikkumiskulttuurin synnyn ja liikenteen haittojen vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että voimavaroja suunnataan jatkossa näiden kaikkien osastrategioiden määrätietoiseen toteutukseen.

 

Valmisteltavaan aiesopimukseen tulisi sisällyttää suurten infrastruktuurihankkeiden lisäksi myös muiden osastrategioiden toteutumisen kannalta avainasemassa olevat hankkeet.

 

Terveydelle haitalliset päästöt ja hiilidioksidipäästöt

 

Tehty vaikutusten arviointi osoittaa, että PLJ-luonnos tai tutkitut strategiavaihtoehdot eivät esitä ratkaisua pääkaupunkiseudun liikenteen suurimpiin ympäristöongelmiin - meluun, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. PLJ:n visio ei toteudu näiltä osin. Tähän vaikuttaa seudun asukas- ja työpaikkamäärien ja liikenteen voimakas kasvu.

 

Pääkaupunkiseudun voimakas väestönkasvu ja maankäytön hajautuminen ympäristökuntiin merkitsevät liikenteen hiilidioksidipäästöjen selvää kasvua. Asukasta kohden laskettuna liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä pysyy ennallaan pääkaupunkiseudulla. PLJ-työn yhteydessä tulisi arvioida PLJ-suunnitelman vaikutukset samaan aikaan valmisteilla olevan pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumiseen.

 

Vaikka terveydelle haitalliset päästöt vähenevät nykyisestä ajoneuvo- ja polttoainetekniikan kehittymisen johdosta, ilmanlaatuongelmia aiheuttavat edelleen typpidioksidi ja hiukkaset. Typpidioksidin raja-arvojen ylitykset todennäköisesti säilyvät nykytasolla. Hengitettävien hiukkasten (ml. katupöly) määrä lisääntyy liikenteen kasvaessa ja katupölystä aiheutuvat raja-arvoylitykset todennäköisesti lisääntyvät. Ajoneuvojen suorat pienhiukkaspäästöt vähenevät nykytilanteesta ja ovat selvästi alle EU:ssa esillä olleiden raja-arvoehdotusten. Pienhiukkasten terveysvaikutuksia tunnetaan vielä huonosti.

 

Seudun suurimmalla työssäkäyntialueella, Helsingissä liikenneperäiset typpidioksidi- ja hiukkaspäästöt aiheuttavat ilmanlaatuongelmia erityisesti pääteiden ja –katujen varsille sekä keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Ajoneuvokannan uudistuminen nykyiseen tahtiin ei yksin ratkaise ongelmaa kuten vaikutusten arviointi osoittaa.

 

Pääkaupunkiseudulle ja Helsingin kaupungille ryhdytään lähiaikoina valmistelemaan kuntien ja YTV:n yhteistyönä lainsäädännön edellyttämää ilmansuojeluohjelmaa, jossa tunnistetaan keinoja, joilla raja-arvojen ylitykset voidaan jatkossa estää. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että pääkaupunkiseudulla johdonmukaisesti panostetaan erilaisiin keinoihin, joilla liikenteen kasvua voidaan hillitä ja lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. PLJ-luonnokseen sisältyvien kehittämisen osastrategioiden laaja-alainen toteutus on välttämätöntä liikenteen ympäristöhaittojen hallinnan kannalta.

 

Avainasemassa maankäytön ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden kannalta on yhtenäisen, seudullisen raideliikennejärjestelmän kehittäminen. Se tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja koossa pitämistä pitkällä aikavälillä. Raideliikenne vähentää liikenteen päästöjä myös välillisesti edistämällä energiatehokasta maankäyttöä, jossa joukkoliikenteen käytön edellytykset ovat hyvät. Raideliikenteen kehittäminen edistää terveydelle haitallisten päästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

 

Liikennemelu

 

Melun terveydelle ja viihtyvyydelle aiheuttamat haitat lisääntyvät kun autoliikenne kasvaa ja asuntoalueita rakennetaan melualueille. Melulle altistuvien määrä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna ainakin 40 000 asukkaalla. Seudullisten meluntorjuntaohjelmien toteutuksella saadaan suojattua vain 6000 ihmistä melulta.

 

Melulle altistuvien määrän kasvu osoittaa, että meluntorjuntaan tarvitaan huomattavaa lisärahoitusta ja uusia toteutettavissa olevia keinoja meluesteiden rakentamisen lisäksi. Asumisen ja muiden ns. herkkien toimintojen sijoittamista melualueille tulisi kokonaan välttää.

 

Meluntorjunnan teemahanke oli mukana myös PLJ 2002:ssa, mutta se ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti valtion rahoituksen puuttumisen vuoksi. Eri osapuolten tulisi sitoutua teemahankkeen toteutukseen ja hanke tulisi sisällyttää valmisteltavaan aiesopimukseen.

 

Vuosina 2007-2008 laadittavat ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaiset meluntorjunnan toimintasuunnitelmat, jotka tarkistetaan viiden vuoden välein, tuovat esiin myös pääkaupunkiseudun meluntorjunnan tilanteen ja lisätarpeet.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.12.2006), että PLJ 2007 perustuu laaja-alaiseen ja perusteelliseen valmisteluun, jossa liikennejärjestelmävision ja strategiavaihtoehtojen kautta on edetty liikennejärjestelmän kehittämistoimiin, infrastruktuurin kehittämishankkeisiin ja lopulta ajoitettuun kehittämisohjelmaan. Vaikutusten arviointi on tehty SOVA –lainsäädännön perusteella ja arvioinneilla on selvästi ollut vaikutusta strategisiin valintoihin ja kehittämisohjelman sisältöön.

 

Voimassaoleva PLJ 2002

 

Ohjelman kiinnostavimmaksi osaksi on aiemmin osoittautunut kehittämishankkeiden listaus ja tärkeysjärjestys, koska se on määrännyt sen, mikä hanke on edennyt valtion talousarvioon ja sitä kautta toteutukseen.

 

Edellisestä PLJ 2002:sta ovat toteutukseen edenneet Hakamäentien parantaminen ja valtion talousarvioihin lisäksi Kehä I välillä Turunväylä –Vallikallio ja säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi.

 

Käytännössä edellinen PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat olleet uuden PLJ:n tärkeänä lähtökohtana.

 

Kehittämishankkeet

 

Ensimmäisen kauden (2008 - 2015) hankkeiden kiireellisyysjärjestys noudattaa varsin tarkoin PLJ 2002:n ennen vuotta 2010 toteutettavien hankkeiden järjestystä. Kiireellisyysjärjestys on Helsingin kaupungin kannalta hyväksyttävissä. 

 

Yhteyden Helsingin keskusta – Laajasalo raitiotieyhteyteen perustuva 1. vaihe on nimetty ensimmäisen kauden hankkeeksi, joka esitetään rahoitettavaksi pääosin Helsingin toimesta. Koska sen silta- ja tunnelijärjestelyjä voidaan myöhemmin hyödyntää osana Helsingin toista metrolinjaa, se tulisi ottaa rahoitustarkastelussa samaan asemaan kuin muutkin seudulliset raidehankkeet.

 

Helsingin keskustatunneli on kehittämisohjelmassa merkitty ensimmäisen kauden hankkeeksi, joka rahoitetaan pääosin Helsingin toimesta. Ohjelman kokonaisrahoitukseen se ei kuitenkaan sisälly, vaan on merkitty ”erillisrahoitettavaksi”. Kun keskustatunnelilla tulee olemaan tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun pääkatuverkon ja seudun pääkeskuksen kehittämisessä, ja kun se sitoo huomattavasti rahoitusta, keskustatunneli tulisi nostaa rahoitusmielessä tasa-arvoiseen asemaan muiden väyläkohteiden kanssa.

 

Teemahankkeisiin esitetään uusina pääväylien vaiheittainen parantaminen, joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät sekä joukkoliikenteen solmupisteet. Vanhaan PLJ: 2002:een sisältynyt meluntorjunnan teemahanke on viime vuosina jäänyt lähes kokonaan ilman valtion rahoitusta.  Sekä vanhat että uudet teemahankkeet tulisi toteuttaa jo ensimmäisen kauden alkupuolella, koska niillä voidaan parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ympäristöhaittoja varsin kohtuullisin (n. 16,5 M€ vuodessa) kustannuksin. Teemahankkeisiin tulisi sisällyttää myös liikenteen hallinnan teemahanke.

 

Rahoitustaso

 

PLJ 2007:n mukaisilla hankkeilla ja niiden ajoituksella on liikenneverkon rahoitustarve vv. 2008 – 2030 keskimäärin 175 milj. euroa vuodessa.  Suunnitelma on etupainotteinen, sillä ensimmäisellä kaudella rahoitustarve on 206 milj. euroa vuodessa (sisältää myös käynnissä olevat kehittämishankkeet). Toteutunut rahoitustaso on viime vuosina ollut keskimäärin n. 120 milj. vuodessa. Jotta ohjelma voisi toteutua, rahoitustasoa olisi voitava nostaa n. puolitoistakertaiseksi nykyiseen verrattuna.

 

Liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistäminen

 

Pääkaupunkiseudun kunnilla on valtuuston talousarvion yhteydessä hyväksymä taloussuunnitelma se väline, jolla voidaan varata hankerahoitusta talousarviota pidemmäksi ajaksi eli 3 - 5 vuodeksi. Seuraava taloussuunnitelma kattaa vuodet 2008 -10. Valtiolla hankkeiden rahoitus on perinteisesti sidottu varsin tiukasti kunkin vuoden talousarvioon.

 

Vuorian työryhmän ehdotus 10-15 vuoden ajanjaksolle laadittavista liikennepoliittisista selonteoista toisi toteutuessaan parannusta tähän tilanteeseen. Myös työryhmän ehdotus, että seuraavassa hallitusohjelmassa otettaisiin kantaa hallituskaudella aloitettavien liikenneinvestointien volyymiin, on kannatettava.

 

PLJ 2007 -liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen on tarkoitus tehdä aiesopimus liikenne- ja viestintäministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja YTV:n kesken. Aiesopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuisivat toteuttamaan PLJ 2007:n ensimmäisen kauden hankkeet. Aiesopimus voisi kehitettynä olla se väline, jolla saadaan tarvittavaa pitkäjänteisyyttä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. 

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että PLJ 2007:n luonnos on lähtökohdiltaan oikeansuuntainen. PLJ ja sen pohjalta laadittava aiesopimus hankkeiden toteutuksesta ovat jatkossakin tärkeä väline liikennejärjestelmän pitkäjänteiselle kehittämiselle Jotta joukkoliikenteen kilpailukykyä Helsingissä voidaan nostaa kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan kuitenkin esitettyä voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnoksesta (PLJ 2007) ja sen ympäristöselostuksesta seuraavan lausunnon:

 

PLJ 2007:n suhde PLJ 2002:een

 

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (PLJ) on tärkeä rooli pääkaupunkiseudun yhteisen näkemyksen luomiseksi seudun liikennejärjestelmän pitkäntähtäimen kehittämisestä. 

 

PLJ 2007:ssa on kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Tällöin PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat tärkein sitova lähtökohta uudelle PLJ 2007:lle. Mikäli niistä poiketaan, tulee poikkeamiselle olla erityiset perustelut.

 

Liikennejärjestelmäluonnoksen ja vaikutusten arvioinnin valmistelu

 

Liikennejärjestelmätyö on edennyt aikataulussa puiteohjelmaa noudattaen, täydentävät taustaselvitykset ovat olleet riittäviä ja vuorovaikutus laajaa. Merkittävää on ollut lisätä seudullista yhteistyötä ottamalla mukaan mm. kehyskuntia valmisteluun aikaisempaa laajemmin.

 

Liikennejärjestelmäluonnos

 

Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat

 

PLJ 2007 -luonnokseen sisältyy viisi kehittämisen osastrategiaa, joiden sisältö luo hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän laaja-alaiselle, kaikki kulkumuodot huomioivalle kehittämiselle. Liikennejärjestelmävisio on laadittu tasapainoisesti ja havainnollisesti. Osastrategiat ja niiden järjestys muodostavat oikealla tavalla kehyksen esitetyille toimenpiteille ja hankkeille. Kestävän liikkumiskulttuurin synnyn ja liikenteen haittojen vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että voimavaroja suunnataan jatkossa kaikkien osastrategioiden määrätietoiseen toteutukseen.

 

Huolestuttavaa on kuitenkin, että PLJ 2007 -luonnoksen ratkaisuilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla ei pystytä nostamaan tavoitteiden mukaisesti, vaan se laskee jonkin verran nykyisestä. Helsingin kaupunginvaltuusto on 28.9.2005 asettanut tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen keskustan rajalla ruuhka-aikana 70 %:sta 73 %:iin ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 %:sta 17 %:iin. Joukkoliikenteen nopeuttamista korostetaan. Pitkällä aikajänteellä tavoitteena on edelleen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä.

 

Liikennejärjestelmäluonnos onkin joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittymisen osalta Helsingin näkökulmasta riittämätön. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikennejärjestelmäluonnosta voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen mm. raideliikennehankkeisiin ja poikittaisen liikenteen kehittämiseen joukkoliikenteen varaan.

 

Alkamassa olevat hankkeet

 

Säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi tulee toteuttaa täysmääräisesti uudella aiesopimuskaudella. Nyt hanke on pahasti myöhässä, kun siihen on osoitettu vasta 2 milj. euroa vuodelle 2007. Erityisen tärkeitä ovat muun muassa joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteet Vihdintiellä ja Hämeenlinnanväylällä.

 

Vuonna 2007 alkavaa infrastruktuurin kehittämishanketta Kehä I Turunväylä - Vallikallio voitaisiin harkita täydennettäväksi siten, että se ulotetaan myös osuudelle Vallikallio - Vihdintie, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa Kehä I:n länsiosan sujuvuudelle. Nyt osuus on 2008 - 2015 alkavissa hankkeissa.

 

Ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeet

 

Teemahankkeisiin esitetään uusina pääväylien vaiheittainen parantaminen, joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät sekä joukkoliikenteen solmupisteet. Vanhaan PLJ 2002:een sisältynyt meluntorjunnan teemahanke on viime vuosina jäänyt lähes kokonaan ilman valtion rahoitusta, vaikka Helsinki on siihen osaltaan varannut määrärahoja. Sekä vanhat että uudet teemahankkeet tulisi toteuttaa jo ensimmäisen kauden alkupuolella, koska niillä voidaan parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ympäristöhaittoja varsin kohtuullisin (n. 16,5 milj. euroa vuodessa) kustannuksin.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat on jaettu viiteen kehittämisen osastrategiaan. Niistä kolmas on ”liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin”. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallintaprojekti on eri lukuisten viranomaistahojen hyvässä yhteistyössä edennyt vaiheeseen, jossa sen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusresursseja. Liikenteen hallinnasta tulee muodostaa oma teemahanke ja osoittaa siihen rahaa heti jakson alkuun.

 

Helsingin keskustatunnelin suunnittelu etenee ripeästi. Sillä on myös tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun pääkatuverkon ja seudun pääkeskuksen kehittämisessä. Siksi sen asema tulisi nostaa myös rahoitusmielessä tasa-arvoiseen asemaan muiden pääkatuverkon rahoituskohteiden kanssa.

 

Laajasalon raideyhteyden 1. vaiheen suunnittelu jatkuu Helsingissä yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaisesti raitioyhteyden pohjalta metroon varautuen. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on valmistuneen konsulttityön perusteella noin 110 milj. euroa, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon.

 

Yhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin Laajasalon raideyhteys olisi osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raideverkkoa ja seudun pääkeskuksen kehittämistä ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo 1. vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin. Metroyhteytenä osuus Kamppi – Laajasalo maksaisi noin 500 milj. euroa.

 

Poikittainen liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti voimakkaimmin. Poikittaisen liikennekysynnän kasvuun vastaamiseksi tulee jatkossa etsiä uusia joukkoliikennettä suosivia keinoja. Joukkoliikenteen on oltava ensisijainen vaihtoehto kasvavan liikennekysynnän tyydyttämiseksi ja infrastruktuurin kehittämisen on perustuttava joukkoliikenteen lähtökohtiin entistä voimakkaammin.

 

Jokeri II:n katuinvestoinnit mainitaan PLJ 2007:ssä hankkeena, joka rahoitetaan pääosin kaupungin toimesta. Jokeri II on kuitenkin seudullinen tärkeä joukkoliikenneyhteys, jolla on keskeinen merkitys koko Helsingin seudun kannalta avainasemassa olevan poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Tärkeimpiä Jokeri II:n katuinvestointeja ovat tunnelit, joita on suunniteltu Helsingin keskuspuiston ali Kuninkaantammen ja Paloheinän välille (kustannusarvio 15 - 20 milj. euroa) sekä mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa Lahdenväylän ali Kivikon ja Malmin lentoaseman välille. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, on ilmeistä, että se on myöhemmin liikennemäärien kasvaessa tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Valtion tulisikin osallistua Jokeri II:n varten toteutettavien tunnelien investointeihin, sillä kyseiset investoinnit ovat ensimmäinen vaihe kyseistä seudullista raitiotieyhteyttä.

 

Raide- Jokerin toteuttamisvalmiuden varmistamiseksi on myös syytä syventää edelleen Espoon, Helsingin ja YTV:n suunnitteluyhteistyötä.

 

Helsingin kaupunki pitää myönteisenä, että PLJ 2007 sisältää kohdassa ”Ensimmäisen kauden suuret tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat” myös selvityksen tekemisen metron jatkamisesta itään.

 

Toisella kaudella (2016 -2030) aloitettavat hankkeet

 

Hakamäentien rakentaminen on käynnissä. Yhteyden täydentäminen Pasilanväyläksi tulisi tarkemmassa kauden ajoituksessa merkitä alkavaksi heti jakson alussa. Väylällä on keskeinen merkitys seudun pääkatuverkossa ja paikallisesti erityinen merkitys Keski-Pasilan liikenneyhteyksien turvaamiseksi sekä Etelä-Haagan ja Käpylän läpiajoliikenteen vähentämiseksi alempiasteisessa katuverkossa.

 

PLJ 2007–prosessin aikana syksyllä 2005 ja vuonna 2006 Helsingissä on valmistunut joukkoliikenteen kehittämisselvityksiä mm. lentoasemametrosta ja liityntälinjastosuunnitelmasta (ns. Iso Liityntä). Selvitykset osoittavat vaikutuksiltaan erittäin merkittäviksi ja kustannustehokkaiksi sellaisia raskaan raideliikenteen hankkeita, joita PLJ 2007-prosessissa ei nyt ole käsitelty. Tällaisia raskaan raideliikenteen hankkeita ovat esimerkiksi metroyhteys Pasilasta Maunulaan (ja mahdollisesti edelleen lentoasemalle) sekä metroyhteys Pasilasta Viikkiin. Hankkeisiin liittyy siirtyminen nykyistä voimakkaampaan liityntäliikenteeseen. PLJ:n seuraavan tarkistuksen pohjaksi tuleekin pikimmiten laatia seudullinen raideliikenteen visiotarkastelu, jossa nämä hankkeet otetaan yhtäläisesti huomioon.

 

Nyt esillä olevassa PLJ:ssä Helsinki- Vantaa lentoaseman ja Helsingin keskustan välinen raideyhteys tulisi jo merkitä tavoiteverkkoon ainakin yhteysmerkinnällä. Ratahallintokeskus aloittanee lähikuukausina selvityksen laatimisen pääradan johtamisesta lentoaseman kautta. Helsinki jatkaa osaltaan lentokenttäyhteyden suunnittelua heti, kun ohjelmoitavana oleva Töölön metron alustavan yleissuunnitelman tarkistus automaattimetron lähtökohdista on tehty.

 

Seuraavassa PLJ:n tarkistuksessa tulee varautua edellä mainittujen hankkeiden ajoittamiseen niiden hyötykustannussuhteen ja muiden vaikutusten osoittamalle sijalle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa metroyhteyden Kamppi-Pasila aloittamista jo ennen vuotta 2016 ja metroyhteyden Pasilasta eteenpäin toteuttamista jo ennen vuotta 2020.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve

 

Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitustason nosto nykyisestä noin 120 milj. €/vuosi tasoon 175 milj. euroa/vuosi on kasvavan seudun kilpailukyvyn ja elinympäristön laadun takaamiseksi ehdottoman välttämätöntä.

 

Liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistäminen

 

Vuorian työryhmän esitykset (LVMn julkaisuja 18/2006) olisivat liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistämiseen erittäin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja: ehdotus 10–15 vuoden ajanjaksoille laadittavista liikennepoliittisista selonteoista, joihin eduskunta ottaa kantaa hallituskausittain sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahasto, jossa on riittävä rahoituspohja pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin, muodostaisivat ratkaisun perustan. Aiesopimuksella osapuolet priorisoisivat lähivuosien toteuttamis- ja suunnittelukohteet.

 

Vaikutusten arviointi

 

Vaikutusten arviointi on tehty SOVA - lainsäädännön periaatteita noudattaen. Aikaisempaa korostetummin on tuotu esiin toisaalta kysymys pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta ja melusta, toisaalta kasvihuonekaasujen vaikutus ihmisten elinolosuhteisiin yleensä. Arvioinneilla on ollut oikea suuntaisia vaikutuksia strategisiin valintoihin ja liikennejärjestelmäluonnoksen sisältöön.

 

Eri strategiavaihtoehtojen lähtöoletukset eroavat toisistaan muun muassa maankäytön osalta, minkä vuoksi vaihtoehtojen vaikutukset eivät ole suoraa verrannollisia keskenään. Vaikutusten arvioinnin tärkeänä antina on, että se valottaa strategiavaihtoehtoihin sisältyvien erilaisten kehityspolkujen heikkouksia ja vahvuuksia sekä erilaisten, esimerkiksi taloudellisten ohjauskeinojen tehokkuutta. Vaihtoehdot tarjoavat näin hyvän vertailukohdan PLJ 2007 -luonnoksen vaikutuksille.

 

Vaikutusten arvioinnissa käytettyihin lähtöoletuksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisen kehitystä, maankäytön toteutumista ja polttoaineen hinnan muutoksia vuoteen 2030 mennessä on erittäin vaikea ennustaa. Näiden epävarmuustekijöiden merkitystä on valotettu hyvin herkkyystarkasteluin.

 

Tehty vaikutusten arviointi osoittaa, että PLJ 2007 -luonnos tai tutkitut strategiavaihtoehdot eivät esitä ratkaisua pääkaupunkiseudun liikenteen suurimpiin ympäristöongelmiin - meluun, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. PLJ:n visio ei toteudu näiltä osin. Tähän vaikuttaa seudun asukas- ja työpaikkamäärien ja liikenteen voimakas kasvu. PLJ 2007 -luonnokseen sisältyvien kehittämisen osastrategioiden laaja-alainen toteutus on välttämätöntä liikenteen ympäristöhaittojen hallinnan kannalta.

 

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITTEET

Liite 1

PLJ 2007 -liikennejärjestelmäluonnos

 

Liite 2

PLJ 2007 Vaikutusten arviointi (PLJ 2007 tiedote 8)

 

 

 

 

1

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

 

Khs 2006-2473

 

Asia tulisi käsitellä 18.12.2006

 

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (13.11.2006) kaupungin lausuntoa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahden sairaankuljetusluvan (luvat 161883 ja 161885) uusimisesta Helsingin kaupungin alueelle. Uusittavien lupien voimassaolo päättyy 31.1.2007.

 

Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Lausunto pyydetään toimittamaan 28.12.2006 mennessä.

 

./.                   Lääninhallitukselle toimitettujen lupahakemusten liitteinä olevat perustelut ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Terveyslautakunta toteaa (7.12.2006), että lautakunnan on lääninhallituksen lausuntopyynnön mukaan tarkasteltava luvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Tämä tarkastelu painottuu kiireettömään sairaankuljetukseen, jota varten yksityiset sairaankuljetusluvat ensisijassa ovat. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut tuottaa pääosin pelastuslaitos terveyskeskuksen tilauksesta.

 

Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:llä on tällä hetkellä kymmenen voimassa olevaa sairaankuljetuslupaa Helsingin kaupungin alueella. Yritys hoitaa Helsingissä ensisijaisesti ns. kiireettömiä sairaankuljetustehtäviä. Lisäksi yhtiöllä on sopimus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa hoitolaitosten välisten potilassiirtojen suorittamisesta.

 

Terveyskeskuksen näkemyksen mukaan Helsingin kaupungin alueella toimiva sairaankuljetuskapasiteetti ei ole tällä hetkellä ylimitoitettu eikä terveyskeskuksen tiedossa ole seikkoja, joiden vuoksi lupien uusimista ei tulisi puoltaa.

 

Edellä olevan perusteella terveyslautakunta puoltaa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan uusimiseksi.

 

Pelastuslautakunta toteaa lausunnossaan (12.12.2006) seuraavaa:

Sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

 

-                                       Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

-                                       Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

-                                       Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin  ja

-                                       Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

 

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta).  Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.) 

 

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon oma kuljetuskeskus tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

 

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan.  Päivittäisten hätätilanteiden hoitamisen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

 

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin.  Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta. 

 

Pelastuslaitoksen palvelut ja resurssit ovat riittävät kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta.

 

Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 7.12.2006 mainituin perustein Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan (161883 ja 161885) uusimiseksi.

 

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

 

 

 

 

 

2

11.12.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJIEN VALINTA VUODEKSI 2007

 

Khs 2006-2201

 

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiö toteaa (10.10.2006), että säätiön sääntöjen mukaan Khs valitsee vuosittain joulukuussa säätiön viisijäseniseen hallitukseen seuraavaa kalenterivuotta varten kaksi jäsentä ja heille varamiehet. Säätiö pyytää Khta nimeämään edustajansa säätiön hallitukseen vuodeksi 2007.

 

Nykyiset Khn nimeämät hallituksen jäsenet ovat Tuula Öhman varajäsenenään Yrjö Jäntti sekä Pekka Sormunen varajäsenenään Riitta Huber.

 

Edelleen säätiö pyytää Khta valitsemaan seuraavaa tilikautta varten toisen säätiön kahdesta tilintarkastajasta ja tälle varamiehen. Kuluvana tilikautena Khn valitsemana tilintarkastajan on toiminut KPGM (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajana KHT Raimo Saarikivi.

 

Stj mainitsee, että tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti kyseiseen säätiön hallitukseen tulisi valita sekä miehiä että naisia.

 

Tarkastuslautakunta on 15.11.2006 nimennyt päätösehdotuksessa mainitut ehdolle säätiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2007.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön hallitukseen vuodeksi 2007 kaksi jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti:

 

Jäsen

Varajäsen

 

 

Tuula Öhman

Yrjö Jäntti

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2007 säätiön tilintarkastajaksi KMPG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Raimo Saarikiven.

 

Pöytäkirjanote Helsingin 400-vuotiskotisäätiölle, hallitukseen ja tilintarkastajiksi nimetyille, sosiaalilautakunnalle, tarkastuslautakunnalle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285