HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN HELSINGIN UUSYRITYSPALVELU RY:N TOIMINTAAN

Khs 2006-2624

Kj toteaa, että kaupunki on 3.6.1992 perustetun Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n perustajajäsen ja että Khs päätti viimeksi 15.12.2003, että Helsingin kaupunki jatkaa Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n jäsenenä.

Samalla Khs päätti, että kaupunki osoittaa yhdistyksen käytettäväksi kaupunginkanslian yritysneuvontaan osoittamat henkilöstö-, toimitilat ym. voimavarat vuoden 2006 loppuun saakka.

Lisäksi Khs päätti nimetä yhdistyksen hallitukseen kaupungin edustajina kolme (3) henkilöä:

– Terhi Kauti, yrittäjä, (1.1.2006 lähtien Satu Sasi, lehtori)

– Arja Hörhammer, projektipäällikkö

– Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö

Uusyrityskeskukset

Helsingin Uusyrityspalvelu ry (HUP) kuuluu 30 itsenäisen uusyrityskeskuksen verkostoon. Uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestönä on Suomen Jobs and Society ry, joka on tuonut toimintamallin vuonna 1988 Suomeen ja on ollut perustamassa kaikkia 30 uusyrityskeskusta.

Uusyrityskeskusten toimintamalli perustuu elinkeinoelämän, kuntien ja valtion yhteistyöhön ja on osoittautunut varsin tehokkaaksi.

Koko maan tilastojen mukaan toiminnan aloittaneista uusista yrityksistä on yli puolet joutunut lopettamaan ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Uusyrityskeskusten tavoitteena on, että 80% aloittaneista on vielä toiminnassa viiden toimintavuoden jälkeen. Tavoite on toteutunut hyvin.

Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän kehittymisen yleisiä edellytyksiä sekä erityisesti edistää uuden, kannattavan ja elinkelpoisen yritystoiminnan ja pysyvien työpaikkojen syntymistä Helsingin seudulle.

Yhdistyksen jäsenet ovat Helsingin kaupungin lisäksi helsinkiläisiä yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä.

Yhdistyksen jäsenet vuonna 2006 ovat:

– Aallon Tilitoimisto Oy

– Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa

– Asianajotoimisto Jukka Kallio Oy

– Asianajotoimisto Matti Oksala Ky

– Berggren Oy Ab

– Elisa Oyj

– Finib Oy

– Helsingin kaupunki

– Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

– Helsingin seudun kauppakamari

– Helsingin Yrittäjät ry

– IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy

– Innoforum Oy

– Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

– Keskuspuiston Nuorkauppakamari

– Nooa Säästöpankki Oy

– Nordea Pankki Suomi Oyj

– Pukkila Graafinen/Offset Pukkila Oy

– Pohjola

– Sampo Pankki Oyj

– Suomen Messut

– Suomen Tilintarkastajaverkko Oy

– Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

– Tapiola-ryhmä

– Tietomies Oy Rastor Ab

– Tilitoimisto E. Husu Oy

– Tuokko Laskenta Oy

– Vuotekno Oy

sekä kannatusjäseninä / yhteistyökumppaneina

– Finnvera Oyj

– Uudenmaan TE-keskus / Helsingin työvoimatoimisto

– Kauppalehti

– Patentti- ja rekisterihallitus

Henkilöille, jotka harkitsevat yritystoiminnan aloittamista Helsingissä, yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia, toiminnan rahoittavat jäsenet. Lisäksi Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosasto on myöntänyt yhdistykselle rahoitusta Helsingin työvoimatoimiston pyytämiä starttilausuntoja varten vuodelle 2006.

Oleellisena osana yhdistyksen toiminnassa on eri toimintojen ja toimialojen asiantunteva neuvonantajaverkosto. Neuvonantajapalvelut ovat asiakkaille luottamuksellisia ja veloituksettomia. Verkosto koostuu yhdistyksen jäsenten henkilökunnasta, vapaaehtoisuuden pohjalta. HUP ohjaa asiakkaitaan asiantuntijoille tarpeen mukaan.

Toiminnan tavoitteena on varmistaa alkavalle yritykselle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset ja toisaalta varoittaa lähtemästä liikkeelle liian kevein perustein.

Nykyiset jäsenet ovat ilmaisseet edelleen kiinnostuksensa jatkaa yhdistyksen toiminnassa niin jäseninä kuin asiantuntijapalvelujen antajina. Samoin Uudenmaan TE-keskuksen / Helsingin työvoimatoimiston kanssa on tarkoitus jatkaa kiinteätä yhteistyötä.

Helsingin Uusyrityspalvelun toiminta

HUP:n asiakaspalvelutilat sijaitsevat, toukokuusta 2006, lähtien Unioninkatu 25:ssa ja henkilövahvuus on 4 yritysneuvojaa ja sihteeri. HUP:n henkilöstö kuuluu Talous- ja suunnittelukeskuksen Elinkeinopalveluun.

Helsingin Uusyrityspalvelun tarjoamiin palveluihin on kohdistunut vilkas kysyntä, vuositasolla HUP:iin ottaa yhteyttä 1.300 – 1.700 uutta asiakasta ja asiakkaat perustavat 400 – 500 uutta yritystä.

Tärkeänä osana HUP:n toiminnassa ja asiakaspalvelussa ovat, ennen henkilökohtaisia palavereja, viikoittain pidettävät iltapäivän kestävät, Yrittäjä-infotilaisuudet. Kuluvana vuonna tammi-lokakuussa näissä tilaisuuksissa osallistujia on ollut yli 400 henkilöä.

Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n asiakasneuvonnalle on vuonna 2003 myönnetty ISO 9001/2000 laatusertifikaatti.

Vuosittain kaikista HUP:n asiakkaista n. 20 % aloittaa yritystoiminnan ja vastaavasti n. 80 % päättää, käytyään Yrittäjä-infotilaisuuksissa ja keskusteltuaan henkilökohtaisesti yritysneuvojien sekä asiantuntijoiden kanssa, siirtää aloittamista tai luopua kokonaan yritystoiminnan aloittamisesta.

Yhdistyksen 14 vuoden toiminnan aikana asiakkaiden perustamista yrityksistä yli 80 % toimii edelleen (virallisen toiminnan lakkaamisilmoituksen kaupparekisteriin on tehnyt 13 % toiminnan aloittaneista yrityksistä).

Alkuvaiheessa asiakasyritys työllistää keskimäärin 1,2 henkilöä, HUP:n tavoitteena on että kahden vuoden kuluttua yritys työllistäisi keskimäärin 3 henkilöä.

Toiminnan tuloksia vuosilta 2004 - 2006

	2006	2004-2005
	tammi-lokakuu
Uusia asiakkaita	1 044	3 145
(Yrittäjä-infotilaisuuksissa osanottajia)	(449)	(1 194)
Perustettuja yrityksiä (rekisteri-ilmoitus tehty)	306	793
Työpaikkoja syntynyt aloitusvaiheessa	370	952

Samoissa toimitiloissa toimivan Helsingin Elinkeinopalvelun kanssa on yhteistyö jatkunut edelleen tiiviinä. Elinkeinopalvelun toiminta kohdistuu toimiviin yrityksiin ja HUP:n pääosin yritystoimintaa harkitseviin yksityishenkilöihin.

Kj toteaa edelleen, että kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on voitu antaa mahdollisimman laaja ja asiantunteva tuki aloittelevalle yrittäjälle. Elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen syntymisen kautta on voitu vahvistaa kaupungin tulopohjaa, helpottaa työllisyystilannetta ja pienentää työttömyydestä aiheutuvia menoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki jatkaa Helsingin Uusyrityspalvelu ry:n jäsenenä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki osoittaa yhdistyksen käytettäväksi talous- ja suunnittelukeskuksen yritysneuvontaan osoittamat henkilöstö-, toimitilat ym. voimavarat tällä päätöksellä vuoden 2009 loppuun saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhdistyksen hallitukseen kaupungin edustajina kolme (3) henkilöä

– _______________________________

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalvelua edustamaan kaupunkia yhdistyksen syyskokouksessa.

Pöytäkirjanote jaetaan hallitukseen nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle, tarkastusvirastolle sekä Helsingin Uusyrityspalvelu ry:lle.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 169 2575

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2006-2630, 2006-2365, 2006-2362, 2006-2364, 2006-2367, 2006-2360, 2006-2363, 2006-2265, 2006-853

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu ne hankkeet, joille esitetään vuodelle 2007 jatkorahoitusta tai rahoituksen aloittamista innovaatiorahastosta:

Jatkorahoitushankkeet:

Forum Virium Helsinki

Forum Virium Helsinki (FVH) on digitaalisten sisältöjen ja palvelujen klusterihanke, jonka tavoitteena on luoda Pasilaan kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskus, jossa mukana olevat yritykset sekä kasvavan, digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritykset voivat synnyttää uudenlaisia tuotteita ja palveluita globaaleille markkinoille sekä nopeuttaa merkittävästi yhteisten hankkeiden kautta syntyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoille tuloa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 16.1.2006 Helsingin kaupungin ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:n välisen sopimuksen sekä RTT:n, Forum Virium Helsinki –hankkeessa mukana olevien yhteisöjen ja Helsingin kaupungin keskinäisen Palveluntuottajasopimuksen.

Sopimuksen mukaan kaupunki huolehtii vain hankkeen hallinnon rahoituksesta ja yritykset vastaavat hanketoiminnan rahoituksesta. Hanketoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Kiihdytin, joka myös huolehtii hanketoiminnan rahoituksen järjestämisestä.

Kaupunginhallitus myönsi innovaatiorahastosta 600 000 euroa Forum Virium Helsinki –hankkeen vuoden 2006 hallinnollisiin kustannuksiin. Samalla varauduttiin vuosien 2007-2008 osalta vuosittain 600 000-800 000 euron rahoitukseen.

Forum Virium Helsinki –toimintakertomuksen, joka on jaettu erikseen Khn jäsenille, mukaan hankkeen tärkeimpiä tuloksia ovat vuonna 2006 mm. seuraavat:

Ensimmäisenä toimintavuonna on keskitytty toiminnan käynnistämiseen. Ensimmäinen päälinja on ollut Forum Virium Helsingin toiminnallisen infrastruktuurin rakentaminen - organisaatio, prosessit ja työkalut Työn ei voida sanoa olevan vieläkään täysin valmis; erityisesti viestinnän työkaluja tulee kehittää edelleen ensi vuonna. Erityinen kehityskohde on sekä sisäinen että ulkoinen tiedonkulku.

Toinen päälinja on ollut hanketoiminnan käynnistäminen. Hankkeita on käynnissä 8 kappaletta. Tähtäimenä on mahdollisimman nopeat konkreettiset hanketulokset. Näitä on saavutettukin monilla fokusalueilla.

Verkostoja on edistetty kaikilla tavoiteakseleilla:

– klusterin sisäisesti

– kotimaisten toimittajaklustereiden ja kehittäjätahojen suuntaan

– yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan

– PK-yrityssektorille

– EU:n innovaatiojärjestelmän suuntaan.

Toimintakertomuksen mukaan Forum Viriumin menot vuonna 2006 ovat 1,3 milj. euroa ja tulot 1,3 milj. euroa. Tulos on ennuste tilanteesta vuoden lopussa ja perustuu kirjanpitoon 30.9.2006.

Forum Viriumin vuoden 2007 toimintasuunnitelman mukaan mm. hankemäärä nousee ensi vuonna noin puolitoistakertaiseksi verrattuna vuoteen 2006. Hanketoiminnan hoitamiseen tarvitaan jonkin verran lisäresursseja. Vuonna 2007 käynnistetään systemaattinen verkostotoiminta, jonka toteuttaminen suunnitellusti edellyttää lisäresursointia. Innovaatioympäristöä kehitetään hanketoiminnan kautta.

./. Liitteenä 1 olevan Forum Virium Helsinki –jatkorahoitushakemus vuodelle 2007.

Hankkeen hallinnoija on Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy.

Suunnitellun toiminnan toteuttaminen vuonna 2007 tarvitsee noin 1,1 milj. euron kokonaisrahoituksen, josta summasta 700 000 euroa haetaan innovaatiorahastosta hallinnon rahoitusta varten.

Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projekti

Forum Virium Helsingin (FVH) yhteyteen liittyvä digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projekti aloitti toimintansa kaupungin elinkeinopalvelun projektina 1.9.2005.

Sen tarkoituksena on edistää nopeasti kasvavan digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, parantaa niiden elinvoimaisuutta ja toimintaedellytyksiä sekä seudun kilpailukykyä.

Pk-yritysten kehittämispalvelu (myöh. Palvelu) etsii aktiivisesti digitaalisia sisältöjä ja palveluita kehittäviä yrityksiä, joilla on halua ja kykyä kasvaa ja kansainvälistyä. Näille yrityksille tarjotaan menestymisen mahdollisuudet erilaisten aineettomien kehityspalveluiden muodossa sekä keinoja verkostoitumiseen ja yhteistyön tiivistämiseen FVH:n jäsenistön kanssa. Palvelu jakautuu yleisiin palveluihin ja erityiseen valikoiduille pk-yrityksille räätälöityyn Kasvuohjelmaan.

Vuoden 2006 toiminnasta

Yleisissä palveluissa muodostetaan laaja Helsingin seudulla toimivien pk-yritysten digitaalisten sisältöjen ja palveluiden verkostoyhteisö. Syntyneestä poolista kytketään innovatiivisia pk-yrityksiä FVH:n ja muihin sopiviin hankkeisiin, asiakkuuksiin ja kumppanuuksiin. Verkostossa on jo noin 60 pk-yritystä.

Verkoston yrityksille tarjotaan yritysneuvontapalveluita ja yrittäjiä ohjataan soveltuvien kumppaneiden kehitys- ja koulutuspalveluihin. Tähän mennessä yritysneuvontaa on annettu noin 40 yritykselle, joita on samalla haastateltu kehittämistarpeiden kartoittamiseksi.

Lisäksi on valmennettu neljää mediayrittäjäkoulutusohjelmaan osallistuvaa helsinkiläistä yrittäjää.

Vuoden 2006 toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat ennusteen mukaan 400 000 euroa.

Vuoden 2007 toiminnasta

Helsingin seudulla toimivien pk-yritysten digitaalisten sisältöjen ja palveluiden verkostoyhteisön rakentamista jatketaan. Verkoston pk-yrityksille tarjotaan yritysneuvontapalveluja ja yrittäjiä ohjataan soveltuvien kumppaneiden kehitys- ja koulutuspalveluihin.

Lisäksi valmennetaan ja kytketään verkostoon syksyllä 2006 käynnistyneen kevääseen 2007 jatkuvan mediayrittäjäkoulutusohjelma 2:een osallistuvia Helsingin seudun yrittäjiä.

Vuonna 2007 Finnish Mobile TV-hankkeessa keskitytään mobiilitelevision loppukäyttäjiin ja kuluttajapalautteen keräämiseen. Kuluttajille luodaan käyttäjäfoorumi, jonka avulla tuetaan uusien mobiili-tv-palveluiden käyttöönottoa ja kerätään palautetta palveluiden kehittämiseksi.

Kasvuohjelma 2 on tarkoitus käynnistää vuoden 2007 alussa, kun hankkeen rahoituksesta on saatu päätös. Ohjelman suunnittelussa hyödynnetään vuoden 2006 loppuun mennessä päättyvän kasvuohjelma 1:n kokemuksia. Erityisesti pyritään laajentamaan kaikkien osallistujien saamia perusosallistumismaksuun sisältyviä kehittämispalveluita ja kehittämään yrityskohtaista ohjausta.

./. Liitteenä 2 Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu –projektin vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006.

Hankkeen hallinnoija on talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 500 000 euroa.

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020

Urbaanin senioriväestön terveydenhoitopalveluiden ja –prosessien

sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittäminen

Hanke koostuu Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojekteista, joiden tavoitteet on asetettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin tulevista kehitystarpeista. Projektien tutkimusaiheet liittyvät palvelumallien kehittämiseen ja tehostamiseen sekä tilasuunnitteluratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen.

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeessa on neljä toisiaan täydentävää osaprojekta

– IKU –Ikäihmisten kuntouttavat hoito- ja toimintaympäristöt –projekti

– LITE – Life Quality Improvement through Technology –projekti

– AAPINEN – Auttavan Automaation Pilotointi –projekti

– KUTRI – Kustannustehokas senioriasuminen –projekti.

Projektien kesto on keskimäärin kolme vuotta. Projektit ovat käynnistyneet vuoden 2006 aikana ja hankkeita jatketaan vuonna 2007.

Innovaatiorahastosta myönnettiin hankkeen vuoden 2006 rahoitukseen yhteensä 210 000 euroa, josta vuoden 2006 aikana arvioidaan käytettävän 97 500 euroa.

./. Liitteenä 3 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 212 600 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2006 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus, 112 500 euroa, saadaan käyttää hankkeen vuoden 2007 kustannuksiin.

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

Kohtaamispaikka@lasipalatsi on aloittanut toimintansa 1.6.2005. Se on kokeellinen, uusia toimintatapoja ja yhteistyökuvioita kehittävä yksikkö, joka toimii sähköisen asioinnin, digi-tv-palveluiden ja mobiilipalveluiden osaamiskeskuksena. Kohtaamispaikka@lasipalatsissa ovat toimineet Helsingin kaupungin virastojen kanssa yritykset. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken on tuotettu kaupunkilaisille opastus- ja neuvontapalveluja, sekä markkinoitu Helsingin kaupungin tuottamia palveluja.

Haetulla rahoituksella maksetaan kohtaamispaikka@lasipalatsin vuokra sekä kolmen henkilön henkilöstömenot. Kaupunginkirjasto jatkaa osaltaan kohtaamispaikka@lasipalatsi–hankkeen toiminnan koordinointia ja vastaa muista kustannuksista. Yhteistyötä jatketaan myös Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa. Tavoitteena on edelleen löytää Kohtaamispaikalle myös ulkopuolisia toimijoita, joilta peritään tilojen käytöstä vuokraa.

Vuoden 2007 aikana kohtaamispaikka@lasipalatsi -hanketta kehitetään edelleen yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja yritysten kanssa verkkopalvelujen esittely- ja kehittämispaikkana. Saatujen kokemusten perusteella tullaan painottamaan erityisesti markkinointia ja kehittämisosaamista. Toiminta perustuu kaupungin yhteisstrategiaan.

./. Liitteenä 4 kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006.

Hankkeelle myönnettiin vuonna 2006 innovaatiorahastosta 150 000 euroa, jotka on käytetty kohtaamispaikan vuokriin.

Kaupunginkirjasto esittää, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2007 Kohtaamispaikan toimintaa varten 249 000 euroa, josta vuokran osuus on 147 000 euroa.

Kaupunginkirjasto esittää lisäksi, että vuoden 2007 loppupuolella arvioidaan hankkeen jatko ja sen edelleen kehittäminen.

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

(INNO-Kusti –hanke)

Kustaankartanossa toteutettava INNO-Kusti hanke on 5-vuotinen kehittämishanke, jossa sekä testataan erilaisia geroteknologisia sovelluksia että kehitetään hoitokäytäntöjä vanhusten hoidon tueksi. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja uusia käytäntöjä, joilla voidaan helpottaa vanhustenhuollossa tehtävää työtä, sekä lähtökohtaisesti lisätä hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Kustaankartanon vanhustenkeskuksesta kehitetään osaamis- ja innovaatiokeskus, joka palvelee Helsingin kaupungin muita hoitoyksiköitä niin avo- kuin laitospuolella yli sektorirajojen.

Vuoden 2006 toiminnasta

Hankkeen hankesuunnitelma on päivitetty.

Vuonna 2006 käynnistyvään Turvallisuus -osakokonaisuuteen kuuluva EMFIT turvalattia osaprojektin tutkimussuunnitelma on viimeistelyvaiheessa. Projekti käynnistyi 8/2006 ja projektin tutkimusosuus käynnistyy 11/2006, jolloin turvalaitteet asennetaan Kustaankartanon yhdelle osastolle ja varsinainen tutkimusseuranta alkaa. Projektin kokonaiskesto 2 vuotta.

Vuonna 2007 käynnistyvän Kotiinkuntoutus -osaprojektin tutkimussuunnitelman valmistelut ovat käynnistyneet 9/2006.

Hankkeen käynnistymisen ajankohta määrittyi rahoituspäätöksen myötä myöhäisemmäksi kuin alun perin oli suunniteltu. Projekti on käynnistymisen jälkeen edistynyt suunnitellun mukaisesti.

Innovaatiorahastosta myönnettiin hankkeen vuoden 2006 menoihin 657 780 euroa, josta ennusteen mukaan käytetään 349 000 euroa vuonna 2006.

Vuoden 2007 toiminnasta

Vuonna 2007 jatketaan Turvallisuus, Hyvä elämä ja Toimintakyky -osakokonaisuuksien projekteja. Lisäksi käynnistetään vuonna 2007 Kotiinkuntoutus –osaprojekti, jonka tutkimussuunnitelman valmistelut ovat käynnistyneet 9/2006. Projektin valmisteluvaihe kestää keväälle 2007, jolloin käynnistyy varsinainen tutkimusosuus, joka toteutetaan asiakkaiden kotona. Osaprojektin kokonaiskesto 3 vuotta.

Turvallisuus osakokonaisuus

Osaprojektien tavoitteena on tutkia ja kuvata voidaanko erilaisten hälytyslaitteiden avulla kartoittaa aiempaa tehokkaammin erilaisten onnettomuuksien ulkoisia riskitekijöitä ja -paikkoja sekä nopeuttaa avun saantia mahdollisen onnettomuuden tapahduttua. Toisena tavoitteena on tämän tiedon avulla ehkäistä kaatumisia, muita tapaturmia ja murtumia laitoshoidon asukkailla. Tavoitteena on myös tutkia helpottavatko ne hoitajien työn määrää sekä löytää mahdollisimman sujuvat luotettavat ja helpot toimintatavat kyseisten laitteiden käyttöön laitoshoidon asukkailla.

Lisäksi kartoitetaan asukkaiden ja heidän omaistensa turvallisuuden kokemuksia. Testattavina ovat hälyttävät matot, turvarannekkeet ja tunnistavat lattiat. Projektien pituudet 1-3 vuotta.

Osaprojektien tavoitteena on kotihoidon asiakkaan kotihoidon tukeminen uudenlaisella yhteydenpitovälineellä – interaktiivisella TV:llä. Tavoitteena hyvän elämän osalta on turvallisuuden ja hyvän olon tunteen lisääntyminen sosiaalisen osallistumisen avulla.

Hyvään elämään kuuluu myös asukkaiden unen laadun seurantavälineen testaaminen sekä unen laadun seuraaminen tavoitteena parantunut unenlaatu ja unilääkkeiden sekä muiden rauhoittavien lääkkeiden käytön väheneminen. Tavoitteena asukkaiden hyvä olo, joka näkyy levollisuutena ja osallistuvuutena mahdollisesti uni-valve rytmissä.

Toimintakyky osakokonaisuus

Säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus yhdessä säännöllisen liikkumisen kanssa ovat omatoimisuuden tärkeimmät ylläpitäjät. Tutkimukset osoittavat erityisesti usein sairaalahoitoa tarvitsevien ja hiljattain sairaalahoidosta kotiutuneiden vanhusten ravitsemustilan olevan huonon.

Interaktiivista TV:tä tullaan käyttämään kuvayhteyden avaamisessa yhteisöllisen ruokailun ajaksi sekä päivittäisen liikuntatuokion ajaksi.

Toisena osaprojektina on päivittäiseen liikuntaan liittyvän aktiviteettitason määrittäminen Vivago -rannekkeen avulla. Tavoitteena mallittaa päivittäisen liikkumisen malleja, joilla tuetaan toimintakyvyn säilymistä laitoshoidon asukkailla. Projekti liittyy läheisesti myös hyvä elämä kokonaisuuteen. Osaprojektissa tavoitteena tehdä yhteistyötä fysioterapiayksikön kanssa.

./. Liitteenä 5 Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen –hankkeen päivitetty hankesuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006.

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 697 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2006 käyttämättä jäänyt osuus, 308 780 euroa, saadaan käyttää vuonna 2007 hankkeen rahoitukseen.

Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa

(Ent. Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin)

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.1.2006 (57 §) myöntänyt Innovaatiorahastosta terveyskeskuksen käytettäväksi vuonna 2006 Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin -hankkeelle 163 400 euroa.

Sosiaalilääketieteellinen tutkimus on osoittanut, että sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä keskimääräistä korkeampaan sairastavuuteen ja heikossa asemassa olevat ihmiset tulevat muita huonommin hoidetuiksi.

Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin -hankkeen tavoitteena oli suunnata terveydenhuollon toimia kaikkiin huonosti voiviin väestönosiin. Terveyskeskus on suunnitellut kohdentavansa hankkeen rahoituksen aiempaa suunnitelmaa täsmentäen vanhusten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tämän aiempaa tarkemmin kohdennetun hankkeen nimenä olisi ”Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa. Lupaavien käytäntöjen jalostamishanke”. Hankkeen kohderyhmän supistamista ja tarkennusta perustellaan seuraavasti:

Yhdistetty sosiaaliviraston kotipalvelu ja terveyskeskuksen kotisairaanhoito eli terveyskeskuksen kotihoito-osasto on vuodet 2005–2008 kestävä kokeilu, jonka yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on kotihoidon innovatiivinen kehittäminen. Väestön ikärakenteen muuttuminen tulee hyvissä ajoin ennakoida ja kehittää kotihoitoon uusia, innovatiivisia ja omia rajoja ylittäviä toimintamalleja.

Syrjäytymisen ehkäisy kuuluu myös terveyskeskuksen strategiseen linjaukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tällöin syrjäytymisvaarassa olevien palveluihin. Syrjäytymisvaarassa olevilla vanhuksilla ei välttämättä itsellä ole resursseja etsiä apua elämäntilanteen selkiinnyttämiseen. Tällöin kotihoidon rooli syrjäytymisvaarassa olevien, varsinkin yksinäisten, vanhusten hoidossa muodostuu merkittäväksi.

Vastavalmistuneen Care Keys-tutkimuksen (Vaarama ym. 2006) mukaan Helsingin kotihoidon asiakkaiden psyykkinen toimintakyky oli heikompi kuin ikäisillään keskimäärin ja psykososiaalinen hoiva oli näkymätöntä. Helsinkiläisvanhukset kokivat myös yksinäisyyttä ja yksinäisyyden kokemisen todettiin heikentävän merkittävästi kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä elämään. Lääkkeiden ja alkoholin käyttö, yksinäisyys ja masennus ovat kotona asuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien vanhusten elämän uhkia. Iäkkäiden mielenterveysongelmat ovat Helsingissä merkittävä ja kasvava kansanterveysongelma. Kotona asuvista 12–13 % kärsii masennuksesta.

Helsingin vanhuspalveluohjelmassa vuosille 2006–2009 strategisena linjauksena on kotona asumisen tukeminen. Ohjelman yhtenä keinona on ”Ikäihmisten syrjäytymistä ja turvattomuutta vähennetään sosiaali- ja lähityön keinoin sekä yhteistyöllä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa ja näin ehkäistään tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon.”

Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa –hanke tähtää Helsingin vanhustenhuollon kentällä syntyneiden lupaavien toimintamallien jalostamiseen niin sanotuiksi välitason sosiaalisiksi innovaatioiksi. Hankkeessa kootaan yhteen neljä toistaiseksi paljolti erillään ollutta näkökulmaa: syrjäytymisnäkökulma, työvoimanäkökulma, hyvien käytäntöjen näkökulma sekä teknologianäkökulma. Hankkeen tavoitteena on vanhustenhuollon lupaavien käytäntöjen tunnistaminen, kokoaminen, jalostaminen, yhteen kytkeminen ja muokkaaminen laajasti sovellettaviksi toimintamalleiksi.

Tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta vuonna 2006

Hanke on alkanut 1.10.2006. Hanke etenee viidessä vaiheessa, josta ensimmäinen ja toinen vaihe ajoittuvat loka-joulukuulle 2006.

– Ensimmäisessä vaiheessa tiedotetaan laajasti hankkeesta sekä kootaan ja seulotaan saadut ehdotukset. Tämä vaihe on menossa ja se päättyy 01.12.2006.

– Toisessa vaiheessa kaikista hanke-ehdotuksista valitaan sovittujen kriteerien mukaan parhaimmat ehdotukset (10-12 hanketta). Näille valituille hankkeille, lupaaville käytännöille, muodostetaan omistajaryhmät, jotka koostuvat kyseisen idean käynnistäneistä avainhenkilöistä, sitoutuneista toteuttajista, tarvittavista ulkopuolisista asiantuntijoista sekä asiakkaiden edustajista. Tämän vaiheen tuloksia esitetään hankkeen johtoryhmälle joulukuussa 2006.

Innovaatiorahastosta myönnetystä rahoituksesta käytetään vuonna 2006 yhteensä 44 500 euroa, joten myönnetyistä varoista jää käyttämättä 118 900 euroa vuonna 2006.

Hankkeen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007

Hankkeen kolmas vaihe, jalostusvaihe, on pisin ja se toteutetaan vuonna 2007 ja vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen aikana. Hankkeiden jalostusvaiheessa työstetään kutakin lupaavaa käytäntöä sosiaaliseksi innovaatioksi käyttäen tukena hankkeen kehittäjä-tutkijoita sekä omasta kohteesta koottavaa seuranta-aineistoa. Kunkin lupaavan käytännön omistajaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa työstämään omaa kohdettaan. Prosessi toteutetaan ”Jalostuslaboratoriona”, joka on tähän tarkoitukseen muokattu muunnelma laajalti käytetystä Muutoslaboratorio-menetelmästä.

Helmikuussa 2007 on kullekin hankkeelle luotu kehittämissuunnitelma ja jalostuslaboratoriot on aikataulutettu ja ohjelmoitu. Jalostuslaboratoriot jatkavat toimintaansa tehtyjen suunnitelmien mukaan.

./. Liitteenä 6 Terveyskeskuksen hankkeiden jatkorahoitushakemukset.

Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 83 000 euroa. Lisäksi esitetään, että vuonna 2006 käyttämättä jäänyt osuus, 119 000 euroa, saadaan käyttää vuonna 2007 hankkeen rahoitukseen.

”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen

henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke

Terveyskeskuksen psykiatriaosastolla tehtiin syksyllä 2005 selvitys, jossa kartoitettiin kaupungin eri hallintokuntien työntekijöiden käsityksiä psykiatrista hoitoa vailla olevien henkilöiden potentiaalisesta väkivaltaisuudesta. Mm. selvityksen perusteella päätettiin jatkaa hallintokuntayhteistyötä kyseisten henkilöiden tunnistamiseksi ja tarvittavan hoidon toteuttamiseksi. Samalla jatkotoimena sovittiin toteutettavaksi vuoden 2006 ajan kestävä psykiatriaosaston hallinnoima hanke, jonka tehtävänä on asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla olevien, vaarallisiksi koettujen ja psyykkisesti oirehtivien henkilöiden määrän kartoittaminen ja palvelutarpeen arvioiminen sekä työmuotojen kehittäminen em. henkilöiden hoitoon ohjaamiseksi.

Toiminnan toteutus 2006

Hankkeen lähtökohtana on ollut niiden Asunnottomien sosiaalipalveluiden piirissä olevien helsinkiläisten kartoittaminen, jotka ovat psyykkisesti sairaita, potentiaalisesti väkivaltaisia ja asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla ja jotka voisivat hyötyä heille kohdennetuista ja soveltuvista psykiatrisista palveluista.

25.10.06 mennessä on hankkeeseen ilmoitettu yhteensä 149 henkilöä, joista on kartoitettu 113. Lisäksi haastatteluja on toteutettu 23. Henkilökartoituksen ja haastattelujen perusteella on tehty mm. seuraavanlaisia havaintoja:

– Kartoitetuista/haastatelluista henkilöistä noin puolet on potentiaalisesti väkivaltaisia ja psyykkisesti oirehtivia sekä asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla. Osa heistä voisi arviomme mukaan hyötyä kohdennetuista ja soveltuvista psykiatrisista palveluista.

– Jalkautuva ja etsivä työote on osoittautunut hyödylliseksi ja tehokkaaksi menetelmäksi asiakaskontaktien saamisessa.

– Yhteistyökumppanit ovat pitäneet projektin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamista ja heille suunnattujen asianmukaisten palveluiden kehittämistä tärkeänä ja tarpeellisena.

Hanke/toimintasuunnitelma vuodelle 2007

Toimintasuunnitelman 2007 mukaan mm.

– Jatketaan ja kehitetään edelleen uusia työmuotoja, erityisesti erilaisia kenttätyön toimintamuotoja, kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittamiseksi, hoidon toteuttamiseksi ja palveluihin kiinnittymiseksi.

– Uusien työmuotojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi hyödynnetään projektissa vuonna 2006 kertynyttä tietoa kohderyhmään kuuluvista henkilöistä, heidän käyttämistään palveluista sekä kehittämistarpeista palvelujärjestelmässä ja hoitoketjuissa.

– Kehitetään ja toteutetaan edelleen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä hallinnollisissa ratkaisuissa jatkamalla asunnottomien sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijän ja psykiatriaosaston sairaanhoitajan parityöskentelyn mallia.

– Kehitetään yhteistyötä alueella olevien psykiatrian poliklinikoiden kanssa, jotta hoidosta pudonneet tai putoamassa olevat saataisiin takaisin hoidon piiriin.

Hankkeen hallinnoija on terveysvirasto. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 100 000 euroa.

Yhteistyö Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välillä/

Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010

Helsingin kaupunki ja Teknillinen korkeakoulu (TKK) käynnistivät vuonna 2001 Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman. Innovatiivinen kaupunki® –ohjelman tavoitteeksi vuosille 2006-2010 asetettiin keväällä 2006 käynnistää 3-4 kpl pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta merkittävää, synergisistä t&k -projekteista koostuvaa hankekokonaisuutta.

Vuoden 2006 toiminnasta

Vuoden 2006 aikana on käynnistynyt yksi hanke ja valmisteltu kolmea uutta hankekokonaisuutta.

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hanke käynnistyi innovaatiorahaston 16.1.2006 tekemän positiivisen rahoituspäätöksen myötä. Hanke koostuu neljästä t&k –projektista ja sen koordinaattorina toimii TKK:n Sotera –instituutti, joka vastaa myös hankkeen raportoinnista innovaatiorahastolle.

Vuoden mittaan valmisteltiin kolmea uutta hankekokonaisuutta. Valmistelu käynnistettiin toteuttamalla kesäkuussa 2006 sähköinen kysely Teknillisen korkeakoulun professoreille sekä erillislaitosten ja tutkimusinstituuttien johtajille sekä Helsingin kaupungin virastojohdolle. Kyselyn tulosten ja vireillä olevien projektien, mm. Merenrantakaupunginosat 2008+ -hankkeen pohjalta ohjausryhmä hyväksyi seuraavat kolme teemaa edelleen valmisteltavaksi:

– Urbaani asuminen

– Kestävä rakentaminen

– Tulevaisuuden joukkoliikenne

Innovaatiorahastosta on myönnetty 81 000 euroa Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman vuoden 2006 toimintaan.

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman toteutuneet ja arvioidut menot ajalla 1.1.-31.12.2006 ovat yhteensä 139 955,94 €, josta henkilöstökustannukset ovat n. 106 000 euroa. Vuodelle 2006 myönnetystä rahoituksesta jää käyttämättä 22 044,06 €, josta puolet 11 022,03 € on innovaatiorahastosta.

Vuoden 2007 toiminnasta

Vuoden 2007 aikana valmistellaan kolmea uutta hankekokonaisuutta ja ohjataan jo käynnistyneen Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeen edistymistä yhdessä hankkeen koordinaattorin kanssa. Hanketoimintamallia tullaan kehittämään vuoden mittaan kun Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hankkeesta saadaan lisää kokemuksia ja valmisteilla olevat hankkeet saadaan käynnistymään.

Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä hankevalmistelijoiden kanssa hankkeiden käynnistämiseksi vuoden 2007 aikana. Hankkeille järjestetään aloitusseminaarit sitä mukaan kun rahoitus toteutuu. Talousarviossa varaudutaan kaikkien kolmen hankkeen avausseminaarin järjestämiseen.

Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman arvio vuoden 2007 kustannuksista on 162 000 euroa, josta 129 000 euroa on henkilöstökustannuksia ja loput käytetään palvelujen ostoon, tilavuokriin, tarvikkeisiin ja yleiskustannuksiin.

./. Liitteenä 7 Innovatiivinen kaupunki –ohjelman jatkorahoitushakemus.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2007 haettava rahoitus hankkeen kustannuksiin on 81 000 euroa. Teknillinen korkeakoulu rahoittaa samalla summalla hanketta.

Lisäksi hakija esittää, että vuonna 2006 käyttämättä jäänyt rahoitusosuus 11 022 euroa saadaan käyttää vuonna 2007.

Vuonna 2007 käynnistyvä uusi hanke:

Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet

Sosiaalivirasto toteaa (18.10.2006) mm., että helsinkiläisten ikäihmisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, ratkaisevasti v. 2013 jälkeen. Kontulaan rakennetaan uusi 196-paikkainen vanhustenkeskus, jossa pyritään parantamaan hoidon taloudellisuutta ja laatua uudistamalla prosesseja sekä ottamalla käyttöön tietoteknisiä apuvälineitä ja uusia ratkaisuja.

Toukokuussa 2005 julkaistiin avoin ilmoitus, jossa pyydettiin yrityksiltä innovaatioehdotuksia Kontulan vanhustenkeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Noin 40 yritystä lähetti ehdotuksensa, joista hakemuksen liitteessä 1 on toteutettavaksi esitetyt innovaatiot. Innovaatioiden lopullisessa valinnassa hyödynnetään Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa tapahtuvien testauksien kokemuksia ja suosituksia.

Innovaatioiden tavoitteena on

– edesauttaa asukkaiden toimintakykyä

– lisätä asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta

– helpottaa henkilökunnan työskentelyä ja lisätä työviihtyvyyttä

– säästää henkilökunnan aikaa

– lisätä vanhuspalvelujen kiinnostavuutta

– luoda uusia joustavampia työskentelytapoja

– toimia esimerkkinä muille vanhainkodeille

– toimia Helsingin kaupungin ja Suomen imagon kehittäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti

./. Liitteenä 8 on ”Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle” innovaatiobudjetteineen.

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.

Innovaatiorahastolta anotaan vuosille 2007–2009 yhteensä 1 395 500 euron rahoitusta Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeiden toteuttamista varten. Rahoitustarpeesta 140 000 euroa kohdistuu vuodelle 2007. Loppuosa käsitellään vuosien 2008 ja 2009 innovaatiorahaston käyttösuunnitelmissa.

Seuraaville hankkeille vuonna 2006 myönnetyn rahoituksen siirtäminen käytettäväksi vuonna 2007:

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden

yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla –hankkeelle myönnettiin rahastosta 200 000 euroa käytettäväksi vuonna 2006.

Hankkeen rahoitustarpeen perustelut olivat seuraavat:

Puhelinpalveluiden kehittäminen kuuluu kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen, jonka tavoitteena on hoitoon pääsyn turvaaminen. Vastattujen asiakaspuheluiden määrää on seurattu Helsingin terveysasemilla systemaattisesti jo useita vuosia, vastattujen puheluiden vastausprosentit ovat parantuneet, noin 50 %:sta vuonna 2000 70 %:iin vuonna 2005. Terveysasemille tulevien puheluiden seurantajärjestelmä kertoo kutsujen kokonaismäärän, mutta ei yhteyttä yrittäneiden asiakkaiden määrää. Osa asiakkaista joutuukin soittamaan useita kertoja saadakseen yhteyden. Tätä silmälläpitäen ehdotetaan kokeiltavaksi Internet-pohjaista puhelinpalvelujärjestelmää 1-2 Helsingin terveysasemalla. Koekäytön tavoitteena on selvittää voidaanko uudella tekniikalla ja siihen liittyvillä toimintatapojen muutoksilla parantaa puhelimessa tapahtuvaa asiakaspalvelua ja työnhallintaa. Ensisijaisena tavoitteena on hoitoon pääsyä turvaavaan lakiin liittyvän välittömän yhteydensaannin varmistaminen siten, että asiakkaan ei tarvitse soittaa Helsingin terveysasemalle kuin kerran yhteyden saamiseksi. Toisena tavoitteena on puheluiden ruuhka-aikojen tasaaminen, joka puolestaan mahdollistaa henkilöstövoimavarojen paremman kohdentamisen puhelinpalvelun ja vastaanottotyön kesken.

Terveysvirasto esittää, että Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla –hankkeen kustannukset toteutuvat vasta vuoden 2007 puolella, koska vuonna 2006 on tehty vasta alustavaa suunnittelutyötä.

Järjestelmään liittyvä pilotointi tapahtuu vuonna 2007, joten saatu määräraha (200 000 euroa) esitetään kokonaisuudessaan siirrettäväksi vuodelle 2007.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke

Hankkeesta aikaisemmin esitettyjen perustelujen mukaan helsinkiläisten ikäihmisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, ratkaisevasti vuoden 2013 jälkeen. Helsinki purkaa laitosmaista hoitotapaansa avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Myös entistä sairaampia ihmisiä hoidetaan ja palvellaan heidän kodeissaan. Hoitohenkilöstön työvoimapula asettaa haasteita tehtävästä selviytymisessä. Henkilöstöresurssi tulee jatkossa suunnata tarkoituksenmukaisesti ja kaikki toimivat apuvälineet on otettava käyttöön hoitokokonaisuuden järjestämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kokeilla kotihoidon välittömässä asiakastyössä tietoteknisiä ratkaisuja, jotka:

1) mahdollistavat hoitohenkilökunnan ajan säästön asiakkaan voinnin ja vitaalitoimintojen seurannassa, seurantatietojen keräämisessä, tallentamisessa ja välityksessä intervention ja hoidon tarpeen arvioimiseksi,

2) mahdollistavat lääketieteellisen etädiagnostiikan käytön

3) mahdollistavat suoran, hoito- ja palveluaikaan perustuvan asiakaslaskutuksen ja

4) mahdollistavat tiedon suoran siirron ja käsittelyn Pegasos –ohjelmassa (asiakastiedot, laskutustiedot) ja RAI –ohjelmassa (asiakkaiden toimintakyky ja hoidon laatu)

Innovaatiorahastosta myönnettiin (25.5.2006) 40 000 euroa em. kehittämishankkeen tietoteknisiä laitteita, niiden yhteensovittamista ja käyttökokeilua varten.

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja”- kehittämishanke on käynnistynyt vasta lokakuussa 2006, joten sen osalta esitetään 15 000 euroa siirrettäväksi vuodelle 2007.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke

Hankkeen tavoitteet ja perustelut:

Stadian tavoitteena projektissa on mm. kehittää konsepteja, työkaluja, oppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan auttaa kansalaisia ottamaan käyttöön digitaalisia viestintävälineitä. Opiskelijat toteuttavat osana opintojaan sisällöntuotannon konsepteja yhdessä paikallisen yhteisön kanssa. Näitä yhteisöjä voivat olla koulut, päiväkodit, vapaat harrastustoiminnan ryhmät, vanhainkodit jne. Hanke soveltuu erinomaisesti myös erityisryhmien (maahanmuuttajat, kielelliset vähemmistöt) tarpeisiin.

Yhteisöt voivat toteuttaa dokumenttielokuvia, verkkosivuja, viihdettä, urheilutallenteita ja paikallisuutisia. Yhteisöissä tehtävät projektit antavat valmiuksia suunnitella ja hyödyntää uusia mediateknologioita ja toimia digitaalisessa viestintäympäristössä

Selvitys toteutusvalmiudesta:

Hanke voidaan toteuttaa opiskelijaprojekteina. Projektin yhteistyön luominen edellyttää opettajalta työaikaa yhteistyökumppaneiden ja verkoston rakentamiseen ja suunnitteluun sekä projektiraportointiin. Lisäksi hanketta varten tarvitaan joitakin teknisiä lisäfasiliteetteja. VTT:llä ja Stadian tekniikan toimialalla on perusvalmiudet lähetystekniseen ylläpitoon.

Syyt rahoituksen siirrolle:

Projekti toteutetaan osana opetusta yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Yksi hankkeen kumppaneista on Ruskeasuon koulu. Projektin tavoite on luoda Ruskeasuon koulun vaikeavammaisille opiskelijoille oma voimaannuttava mediakanava, jonka välityksellä he voivat vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. Projekti toteutetaan yhteistyössä Stadian viestinnän koulutusohjelman, toimintaterapian koulutusohjelman ja VTT:n kanssa. Projektin tarkoituksena on lähteä Ruskeasuon koulun opiskelijoiden omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista.

Projektissa käytettävien teknisten työkalujen testaus vaatii aikaa, ja todellisia kansalaistoimintaprojekteja ei voida käynnistää ennen testausta.

Innovaatiorahastosta myönnettiin (25.5.2006) em. hankkeen vuoden 2006 kustannuksiin 50 000 euroa, josta vuonna 2006 on käytetty 7 800 euroa. Koska oppilaitostoiminta pääsi käyntiin täysimittaisesti vasta syyskuussa, ammattikorkeakoulu esittää, että 42 200 euroa siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2007.

./. Liitteenä 9 on ”Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen” –hankkeelle myönnetyn rahoituksen siirtäminen käytettäväksi vuonna 2007.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin ammattikorkeakoulu.

Kj toteaa, että Khs on myöntänyt vuonna 2006 innovaatiorahastosta 13 hankkeen vuoden 2006 rahoitukseen yhteensä 2 904 180 euroa. Samalla on sidottu innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2007-2010 rahoitukseen yhteensä 4 853 120 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 9 061 493,65 euroa.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, hankkeen hallinnoijana voi toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu on antanut yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Samalla Kj toteaa, että terveyskeskuksen hankeen ”Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin” nykyinen tutkimussuunnitelma ei vastaa täysin sisällöllisesti hanketta, jolle myönnettiin rahoitus tammikuussa 2006. Kj pitää kuitenkin perusteltuna hankkeen rajaamista terveyskeskuksen esittämällä tavalla.

Edelleen Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Rahoitus olisi perusteltua myöntää vuoden 2006 aikana, jotta hankkeen toteutus voisi käynnistyä/jatkua vuoden 2007 alussa.

Vielä Kj toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2006 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jääneen osuuden vuonna 2007 päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 2 762 600 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2007 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Forum Virium Helsinki (2006-2008)	700 000
	- hallinnoija : Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy
2	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten	500 000
	kehittämispalvelu -projekti
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005-2008)	212 600
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti
4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	249 000
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon	697 000
	vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006-2010)
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6	Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin	83 000
	kotihoidossa (2006-2008)
	- hallinnoija: Terveyskeskus
7	”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa”	100 000
	- vaikeahoitoisiksi arvioitujen henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke
	- hallinnoija: Terveyskeskus
8	Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010	81 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu
9	Kontulan vanhustenkeskuksen innovaatiohankkeet (2007-2009)	140 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2006 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 808 502 euroa, saadaan käyttää vuonna 2007 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti	euroa

3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005-2008)	112 500
5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006-2010)	308 780
6	Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Helsingin kotihoidossa (2006-2008)	119 000
8	Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010	11 022
10	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	200 000
	- hallinnoija Terveyskeskus
11	Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämis-hanke	15 000
	- hallinnoija Terveyskeskus
12	Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke	42 200
	- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2007, on toimitettava 14.7.2007 mennessä kaupunginhallitukselle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2007 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2008 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2007 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Teknilliselle korkeakoululle ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutille, kaupunginkirjastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, Helsingin ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Forum Virium Helsinki -hankkeen jatkorahoitushakemus
	Liite 2	Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu -projektin vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006
	Liite 3	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020, vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006
	Liite 4	Kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006
	Liite 5	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen -hankkeen päivitetty hankesuunnitelma, tilannekatsaus sekä varojen käyttö vuodelta 2006
	Liite 6	Terveyeskeskuksen hankkeiden jatkorahoitushakemus
	Liite 7	Innovatiivinen kaupunki -ohjelma 2006-2010, jatkorahoitushakemus
	Liite 8	Rahoitushakemus innovaatiorahastosta Kontulan vanhustenkeskukselle innovaatiobudjetteineen
	Liite 9	Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H -verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen -hanke, myönnetyn rahoituksen siirtohakemus

HAKANIEMENTORIN ALAPUOLISEN MAANALAISEN TILAN VARAUSAJAN JATKAMINEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA JA TALOUDELLISTA SELVITYSTYÖTÄ VARTEN

Khs 2006-2409

11. kaupunginosan (Kallio) Hakaniementorin torialueen 11G101 alapuolella oleva yhteensä noin 11 500 m²:n suuruinen maanalainen määräala; Siltasaarenkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Hakaniementorin alapuolelta on varattu YIT Rakennus Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten maanalainen määräala 31.12.2006 saakka. Hankkeen toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos nro 11313 on tullut lainvoimaiseksi 5.8.2005.

Pysäköintilaitoksen suunnitelmat ovat valmiit rakennusluvan hakemista varten. Laitoksen rahoitus- ja omistusrakenteen järjesteleminen edellyttää vielä neuvotteluja toria ympäröivien kiinteistöjen omistajien kanssa, koska hankkeelle ei ole löytynyt ulkopuolista omistajaa, sekä mahdollisesti myös laitoksen koon uudelleen tarkastelua. Laitoksen rakentaminen voinee alkaa aikaisintaan keväällä 2007.

Hakemus YIT Rakennus Oy pyytää Hakaniementorin maanalaisen tilan varaus-ajan jatkamista perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun pysäköinti-laitoshankkeen kehittämistä sekä rahoitus- ja omistusrakenteen järjestelemistä varten 31.12.2008 saakka.

Yhtiön toimesta on laadittu rakennuslupakuvatasoiset suunnitelmat hankkeesta. Hankkeesta on myös käyty yksityiskohtaisia neuvotteluja rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa liittyen kauppahallin huoltotilaan, torialueen rakentamiseen ja rakennuslupa-asioihin. Suunnittelutyön ohella on neuvoteltu hankkeen rahoitus- ja omistusjärjestelyistä sekä operaattoriratkaisuista.

Hakijan mukaan pysäköintilaitoksien omistajina ovat olleet lähes aina puheessa olleella alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat. Koska kohteelle ei ole löytynyt ulkopuolista omistajaa, on päädytty neuvotteluihin toria ympäröivien kiinteistöjen omistajien kanssa. Keskeiset omistajat eivät kuitenkaan ole vielä pystyneet ratkaisemaan kantaansa hankkeeseen. Ratkaisua haetaan tarkastelemalla uudelleen muun muassa laitoksen suuruutta (400 ap/650 ap). Pysäköintiratkaisun löytyminen on tärkeää koko Hakaniemen torialueen ja ympäristön kehittämiselle.

Varauspäätös Kiinteistölautakunta päätti 1.4.2003 (202 §) varata YIT Rakennus Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten 11. kaupungin-osan Hakaniementorin torialueen 11G101 alapuolelta yhteensä noin 14 480 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan 31.12.2004 saakka muun muassa ehdolla, että maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Kiinteistölautakunta päätti 23.11.2004 (608 §) jatkaa YIT Rakennus Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun mainitun alueen varausaikaa 31.12.2006 saakka entisin ehdoin.

Asemakaava Varausehtojen edellyttämä asemakaavan muutos nro 11313 on tullut lainvoimaiseksi 5.8.2005.

Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 5 835 m². Metron lippuhallia varten varattua kerrosalaa on entuudestaan maan alla 1 875 m², josta 1 180 m² on kioskimyymälöiden ja 695 m² työhuone- ja sosiaalitilojen enimmäiskerrosalaa. Kauppahallin kerrosala on 2 960 k-m². Pysäköintilaitoksen eteläiseen yhdyskäytävään on maan alle sijoitettu uutta rakennusoikeutta 1 000 k-m² kioskimyymälöitä varten, joiden enimmäiskoko saa olla 300 m². Ilmoitettu kokonaiskerrosala ei sisällä pysäköintikäyttöön varattua rakennusoikeutta.

Hakaniementorin alaiseen tilaan tason -6,6 yläpuolelle saa sijoittaa yleisen pysäköintilaitoksen, jonka autopaikkamäärä on enintään 700. Ajoyhteydet saa järjestää Sörnäisten rantatiellä olevan Merihaan kallio-suojan ajoluiskan kautta sekä ajoluiskana tontin 11/300/8 (Metallitalo) edustalla. Luiskat ovat kaksisuuntaisia. Pysäköintilaitokseen on sijoitettava Hakaniemen kauppahallin sekä metron lippuhallin huoltoyhteys tarvittavine lastausalueineen. Torialueelle saa rakentaa kolme uutta sisäänkäyntiä maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Pysäköintilaitoksesta saa rakentaa yleisen jalankulkuyhteyden Haka-niemen kauppahalliin ja metron lippuhallitasolle. Lisäksi laitoksesta saa rakentaa tonteille 11/297/12 (entinen Elannon tavaratalo) ja 11/300/8 (Metallitalo) johtavan maanalaisen yleisen jalankulkutunnelin. Mainittujen tonttien päässä jalankulkuyhteyden uloskäytävää ei saa sijoittaa katualueelle. Metron lippuhallitasolta saa johtaa yleisen uloskäynnin tonteille 11/299/1 ja 11001/5 (Ympyrätalo).

Pysäköintilaitoksen maanpäällisten osien sovittamiseen kaupunkikuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla ilmeeltään keveitä ja läpinäkyviä sekä materiaaleiltaan korkealaatuisia.

Maanalaiset tilat tulee rakentaa siten, ettei niiden rakentaminen tai käyttö alenna pohja- tai orsiveden pintaa eikä vähennä sen virtausta sekä vaiheittain siten, että tori- ja hallikauppa pystyy toimimaan Haka-niementorilla keskeytyksettä.

Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen.

Maaperätiedot Kaupunkisuunnitteluvirasto on tutkinut Hakaniementorin maaperää, eikä siinä ole todettu sellaisia haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä.

Pysäköintilaitoshanke Kaavamuutos luo edellytykset noin 700-autopaikkaisen ja kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen rakentamiselle Hakaniementorin alle.

YIT Rakennus Oy:n ilmoituksen 20.1.2006 mukaan koko pysäköintilaitoksen laajuus on 21 231 m². Varsinaista pysäköintiä palvelevaa tilaa on 19 412 m², josta pysäköintitiloja 18 690 m² ja teknisiä tiloja 722 m².

Laitoksen eteläiseen yhdyskäytävään voidaan maan alle sijoittaa uutta rakennusoikeutta 1 000 k-m² kioskimyymälöitä varten, joiden enimmäiskoko saa olla 300 m². YIT Rakennus Oy:n ilmoituksen 20.1.2006 mukaan tiedossa ei ollut vielä, milloin ja kuinka paljon yleiseen jalankulkukäytävään sijoitetaan kioskitiloja. Markkinointiselvitystä ei ollut tuolloin vielä tehty niiden osalta. Laitoksen lvis-suunnitelmissa on varauduttu, että laitokseen toteutetaan mahdollisesti kioskitiloja kysynnästä riippuen noin 500 - 1 000 m².

Pysäköintilaitos parantaa torin, kauppahallin ja muiden torin läheisyydessä olevien kiinteistöjen toiminnallisia edellytyksiä sekä palvelee myös alueen asukkaita ja asiakkaita, kauppahallin ja metron lippuhallitason liikkeiden huoltoliikennettä sekä torin jätehuoltoa. Kauppahallin huoltoliikenteen ohjaamisella pysäköintihalliin voidaan mahdollistaa kauppahallin lastauspihan ottaminen esimerkiksi kahvila- ja tapahtumakäyttöön.

Alue rakennetaan kahdessa vaiheessa päältä kaivamalla, joten tavanomaista rakentamista suurempia räjäytystöitä ei työmaalla ole odotettavissa. Rakentaminen tulee suorittaa siten, että haitat kauppahallin toiminnalle ja torikaupalle ovat mahdollisimman lyhytaikaisia. Pysäköintilaitoksella ei ole todettu olevan merkitystä yleiseen ilman laatuun tai melutasoon.

Pysäköintilaitos on pääosin yksityinen hanke. Kaupungin osallistumisesta hankkeeseen tehdään erillinen esitys, jonka valmistelussa otetaan huomioon kaupungin eri hallintokuntien osallistuminen hankkeeseen. Alueen johtosiirrot kuuluvat hankkeen kustannuksiin.

Tilakeskuksen lausunto osallistumisesta hankkeeseen

Tilakeskuksen tonttiosastolle 20.10.2004 antaman lausunnon mukaan kaupungille aiheutuu hankkeesta arviolta yhteensä noin 2 620 000 euron kustannukset, joihin osaston budjetoinnissa on varauduttu muun muassa kauppahallin muutostöiden osalta 600 000 eurolla. Kaupungilta tarvitaan siten erillisrahoitusta noin 2 020 000 euroa, koska puheessa olleilla kustannuksilla ei saa rasittaa kauppahallin toimintaedellytyksiä.

Kaupungille aiheutuu, ottaen huomioon kaavamääräykset lisäkustannuksia pysäköintilaitoksen alemman kerroksen huoltoväylän lisäkorkeuden toteuttamisesta ja maanalaisen lastauslaiturin rakentamisesta kaupungin teettämän kustannusarvion mukaan yhteensä noin 1 000 000 euroa. Kustannuksia voitaneen karsia suunnitteluratkaisua muuttamalla.

Perustettavan pysäköintiyhtiön omistukseen tilakeskuksen on mahdollista osallistua ostamalla noin 30 autopaikan osakkeet. Kustannukset autopaikoista olisivat tällöin noin 30 x 34 000 euroa eli 1 020 000 euroa. Mainittu autopaikkojen määrä vastaa kauppahallin ja torin osalle tulevaa hyötyä pysäköintihallin rakentamisesta.

Sen sijaan tilakeskuksen mukaan torin pintarakenteet ja varusteet ovat nykyisin täysin kelvolliset, joten kaupungin ei tulisi osallistua muihin kuin torin laatutasoa parantaviin kustannuksiin.

Vuokrausperusteet Kvsto päätti 1.2.2006 (33 §) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 11. kaupunginosan (Kallio) Hakaniementorin torialueen 11G101 alapuolelta yhteensä noin 12 690 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan pysäköintilaitosta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen kauintaan 31.12.2060 saakka.

Lyhytaikainen vuokraus ja varausajan jatkaminen

Hakija on valmistellut hanketta yhteistyössä muun muassa kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Valmiudet alueen lyhytaikaiseen vuokraamiseen rakennusluvan hakemista varten ovat olemassa sen jälkeen, kun pysäköintilaitoksen rahoitus- ja omistusrakenne saadaan hakijan puolesta järjesteltyä.

Hankkeen toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on tullut lainvoimaiseksi samoin kuin Kvston vahvistamat alueen vuokrausperusteet. Lisäksi pysäköintilaitoksen suunnitelmat ovat valmiit rakennusluvan jättämistä varten. Lyhytaikainen vuokrasopimus on valmisteltu yhteistyössä hakijan ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa.

Alueen varausaikaa on perusteltua jatkaa pysäköintilaitoshankkeen kehittämistä sekä rahoitus- ja omistusrakenteen järjestelemistä varten. Hankkeelle ei ole löytynyt ulkopuolista omistajaa, joten neuvotteluja on jatkettava torin ympärillä sijaitsevien kiinteistöjen omistajien kanssa. Suunnitelmia saatettaneen joutua tarkastelemaan uudelleen muun muassa laitoksen koon osalta. Laitoksen rakentaminen voinee alkaa aikaisintaan keväällä 2007.

Kaj toteaa, että suunnitelma on tarkentunut siten, että varattava alue on nyt 11 500 m².

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa YIT Rakennus Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua sekä taloudellista selvitystyötä varten 11. kaupunginosan Hakaniementorin torialueen 11G101 alapuolelta esityslistan tämän asian liitteenä nro 3 olevaan karttaan merkityn, yhteensä noin 11 500 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan varausaikaa 31.12.2007 saakka muutoin entisin ehdoin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, YIT Rakennus Oy:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Hakemus 18.10.2006
	Liite 3	Vuokra-aluekartta

4.12.2006 pöydälle pantu asia

POHJOISESPLANADI 5:SSÄ SIJAITSEVAN RAKENNUKSEN VARAAMINEN MYYTÄVÄKSI JA PERUSKORJATTAVAKSI

Khs 2006-2304

Kiinteistölautakunta toteaa (17.10.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi esitetään, että rakennus Pohjoisesplanadi 5, ns. Lampan talo, varattaisiin käydyn tarjouskilpailun voittaneelle jatkosuunnittelua varten tavoitteena rakennuksen myyminen, kun asemakaavan muutos tulee voimaan. Rakennus peruskorjataan hotelliksi.

Taustaa Kiinteistölautakunta esitti 28.6.2005 Khlle, että Khs kehottaisi lautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelista nro 4 (Elefantti-kortteli) virastokäytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin, 30–40 vuoden sopimuksin.

Lisäksi lautakunta esitti, että Khs kehottaisi kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään esityksen korttelin asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueiden käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin.

Khs päätti 26.9.2005 (1155 §) kehottaa kiinteistölautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelissa nro 4 virastojen käytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat pääsääntöisesti vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin 30–40 vuoden vuokrasopimuksin seuraavasti:

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 9 sijaitsevan ns. Kleinehin hotellin tilat (Goviniuksen talo) tulee vapauttaa 3–5 vuoden kuluessa ja etsiä kyseisissä tiloissa oleville kiinteistöviraston yksiköille uudet tilat kaupungintalokortteleiden ulkopuolelta.

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 5 sijaitsevat tilat (Lampan talo) vapautetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen muuttaessa niistä viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä.

Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa mm. tekemään esityksen Elefantti-korttelin asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueen käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin.

Rakennus Pohjoisesplanadi 5

Rakennus on valmistunut vuonna 1817. Sen rakennutti kauppias Johan Lampa ja suunnitteli linnoitusupseeri Pehr Granstedt. Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy myi rakennuksen tontteineen 4,4 miljoonalla silloisella markalla Helsingin kaupungille vuonna 1935, josta lähtien siinä on toiminut kaupungin eri virastojen yksikköjä.

Rakennuksen kerrosala nykymuodossaan on noin 1 990 k-m² ja huoneistoala, porrashuonetilat mukaan lukien noin 1 530 htm². Kadunvarsiosat ovat kolmikerroksiset ja piharakennus kaksikerroksinen.

Rakennuksen sisätiloihin on vuosikymmenten kuluessa tehty käyttäjien tarpeista johtuvia lukuisia muutostöitä mm. huonetilojen ja talotekniikan osalta. Nykytarpeita ajatellen rakennus on vaatimattomasti varusteltu. Sen pitkäjänteinen käyttö vaatii lähivuosina teknisen peruskorjauksen tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta.

Rakennuksesta on 28.11.2003 laadittu kuntoarvion päivitys. Rakennuksen kirjanpidollinen jäännösarvo 31.12.2005 on 276 455 euroa.

Kaupunginmuseo on laatinut rakennuksesta 17.8.2006 päivätyn muistion alustavista suojelutavoitteista.

Tarjouspyyntö Kiinteistöviraston tilakeskus julkisti 8.11.2005 lehti-ilmoituksin rakennuksen Pohjoisesplanadi 5 sekä tilakokonaisuuden Aleksanterinkatu 16:ssa ensisijaisesti vuokrattavaksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Alustavat tarjoukset tuli jättää 20.1.2006 mennessä. Tarjouksissa tuli esittää kuvaus toiminnasta ja tilojen käyttötarkoituksista, alustavat selvitykset hankkeen toteutus- ja rahoitusjärjestelyistä vastuutahoineen sekä investointitarpeesta. Lehti-ilmoituksessa todettiin, että saatujen tarjousten perusteella pyydetään valituilta tahoilta lopulliset tarjoukset.

Tarjouksia saatiin yhteensä seitsemän, joista viisi koski vain kohdetta Pohjoisesplanadi 5, yksi koski vain kohdetta Aleksanterinkatu 16 ja yksi koski kumpaakin kohdetta.

Kiinteistölautakunta päätti 9.5.2006 mm. oikeuttaa kiinteistöviraston pyytämään täsmentävät tarjoukset kohteesta Pohjoisesplanadi 5 siten, että tarjoajille annettiin mahdollisuus jättää tarjouksensa joko

- pitkäaikaisena vuokratarjouksena, jolloin vuokraan sisältyy rakennus ja tontti

- tarjouksena rakennuksen ostohinnaksi, jolloin tontinvuokra on 5 % pääoma-arvosta 800 euroa/k-m² ja vuokra-aika 60 vuotta

- tarjouksena rakennuksen ja tontin ostohinnaksi.

Samalla lautakunta päätti hylätä ne kaksi tarjousta, joissa lähtökohtana on edellytys, että Helsingin kaupunki rakennuksen omistajana peruskorjaisi rakennuksen ja vuokraisi sen tarjouksen jättäneelle. Täsmentäviä tarjouksia pyydettiin neljä.

Tarjoukset ja niiden vertailu

Tarjoukset saatiin kaikilta pyydetyiltä tahoilta. Kaikissa tarjouksissa rakennuksen tuleva pääkäyttötarkoitus oli majoitus/hotelli.

Yhden tarjouksen lähtökohtana oli, että piharakennus puretaan ja Helenankadun suuntaisesti rakennetaan sisäpihan puolelle noin 640 m²:n uudisrakennusosa. Suunnitelma on selkeässä ristiriidassa kaupunginmuseon laatimien kohteen rakennussuojelutavoitteiden ja kaupunkisuunnitteluviraston laatiman alustavan asemakaavaluonnoksen kanssa. On ilmeistä, ettei tarjouksen edellyttämää asemakaavan muutosehdotusta tultaisi hyväksymään. Tarjoajan hintatarjous koko kiinteistöstä, rakennuksesta ja tontista, on 3 574 800 euroa.

Kolme muuta tarjousta ovat tarjoukseen liitetyn luonnossuunnitelman perusteella asemakaavan muutoksen ja rakennussuojelun kannalta kiinteistölautakunnan mielestä toteutuskelpoisia.

Tarjoushintojen vertailu:

	rakennuksen vuokraus	rakennuksen osto tontin vuokraus	rakennuksen osto tontin osto
(tarjous 1	-	-	3 574 800 euroa)
tarjous A	13 000 euroa/v	114 000 euroa	1 483 000 euroa
tarjous B	184 240 euroa/v	2 142 000 euroa	3 100 000 euroa
tarjous C	-	3 200 000 euroa	-

Tarjouspyynnössä oli lähtökohdaksi ilmoitettu tontin vuokra-ajaksi 60 vuotta, tontinvuokraksi 5 % pääoma-arvosta 800 euroa/k-m². Kun rakennuksen kerrosala on noin 2 000 k-m², on tontin vuosivuokra 80 000 euroa.

Kiinteistölautakunta pitää tarjousta C kaupungin kannalta parhaana.

Kauppahinta-arvio Kiinteistövirasto on tilannut riippumattomalta taholta arviokirjan osoitteissa Pohjoisesplanadi 5, Katariinankatu 1–3 ja Aleksanterinkatu 16 (Elefantti-korttelin tonteilla nro 4 ja 9) sijaitsevista rakennuksista. Arviokirjassa on tarkasteltu rakennuksia ja tonttia sekä vuokraoikeutta rakennuksiin ja tonttiin. Toisaalta tarkasteltavana ovat rakennukset nykykunnossaan ja peruskorjattuina. Tarjous C ylittää arviokirjan mukaisen rakennuksen arvon vuokratontilla.

Varaus on perusteltu Kiinteistölautakunta pitää kohteen varaamista jatkosuunnittelua varten päätösehdotuksessa mainituin ehdoin perusteltuna. Hanketta ei ole mahdollista toteuttaa ilman asemakaavan muutosta. Varausaikana kaupunkisuunnitteluviraston on tarkoitus valmistella asemakaavan muutosehdotus rinnan ja yhteistyössä hankkeen yksityiskohtaisen ja toteutukseen tähtäävän varauksensaajan vastuulla olevan rakennussuunnittelun kanssa.

Rakennuksen hinta on varausajan kiinteä

Mahdollisten viivytysten takia varausaikaa esitetään 31.10.2007 saakka. Hanke on kuitenkin tarkoitus toteuttaa niin nopeasti kuin mahdollista asemakaavan muutoksen ja muiden luovutuksen edellytysten toteuduttua.

Varausehtojen mukaan kauppa rakennuksesta tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen voimaantulosta.

Tarjoukseen perustuva rakennuksien kauppahinta on kiinteä varausajan loppuun saakka. Mikäli kauppaa ja tontin luovutusta ei ole voitu tehdä varausajan loppuun mennessä, asiasta on tehtävä uudet päätökset.

Kiinteistölautakunta esittää, että Khs varaa 31.8.2006 päättyneen tarjouskilpailun nojalla Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 4 tontin nro 4 ja sillä olevan rakennuksen (Pohjoisesplanadi 5 / Helenankatu 2) korkeimman tarjouksen tehneelle Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle 31.10.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että

- tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan

- varauksensaaja asettaa rakennuksen kaupan ja tontin vuokrauksen vakuudeksi 100 000 euron vakuuden. Vakuus vapautetaan rakennuksen kaupan ja tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vakuutta ei vapauteta, mikäli sopimusta ei synny varauksensaajasta johtuvasta syystä. Ks. kohta 8.

2 Rakennukset peruskorjataan varauksensaajan toimesta pääosin hotelliksi laadittavan asemakaavan muutoksen ja varauksen saajan tekemän ostotarjouksen mukaisesti.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

4 Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.

5 Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.

6 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.

Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.

7 Kaupunki myy rakennukset varauksensaajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla sekä ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

8 Rakennusten luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.

Jos kauppa viivästyy myyjästä johtumattomasta syystä, varauksensaajalta peritään 5 % vuotuista korkoa kauppahinnasta, maanvuokran osuus sekä rakennuksen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset em. ajankohdasta lukien.

9 Rakennus luovutetaan tyhjänä, vuokrasopimuksista vapaana ja siinä kunnossa, kuin se on luovutushetkellä.

10 Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

11 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennusten luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.

12 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on sanottu.

Samalla lautakunta esittää, että kiinteistölautakunta oikeutetaan tarvittaessa, asemakaavan voimaantulon lykkääntyessä, jatkamaan varausta 30.6.2008 saakka.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan varaajan luonnossuunnitelman toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan muutosehdotuksen.

Kaj toteaa, että tarjouskilpailussa kaupungin kannalta paras tarjous on tehty niin, että Pohjoisesplanadi 5:n rakennus myydään tarjoajalle, mutta tontti jää kaupungin omistukseen ja se vuokrataan rakennuksen ostajalle. Vaihtoehto, jossa sekä rakennus että tontti olisi vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella, ei tuottanut hyväksyttävää tarjousta.

Kiinteistölautakunnan esityksessä varausehto 7:n mukaan kaupunki myy rakennuksen varauksen saajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla ja ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m² suuruista
rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 % ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Rakennuksen myyminen ja tontin vuokraaminen tuodaan erikseen päätettäväksi.

Khlla on kaupungin johtosäännön mukaan oikeus päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, jos omaisuuden arvo on enintään 5 000 000 euroa. Päätösvalta vuokrata tontti 60 vuodeksi on Kvstolla. Varaukseen tulee näin ollen vielä lisätä ehto, jonka mukaan varaus on voimassa ehdolla, että Kvsto hyväksyy ehdotetut vuokrausperusteet.

Korkeimman tarjouksen tehneellä Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:llä on tarkoitus saneerata Pohjoisesplanadi 5:n rakennus korkeatasoiseksi hotelliksi. Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa asian valmistelijalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 31.8.2006 päättyneen tarjouskilpailun nojalla 1. kaupunginosan korttelin nro 4 tontin nro 4 ja sillä olevan rakennuksen Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle 31.10.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:

1 Varaus on voimassa ehdolla, että

- tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan

- kaupunginvaltuusto hyväksyy tontin vuokrausperusteet