HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä eduskuntavaaleissa 2007

Vaalipäivän äänestyspaikat Helsingissä eduskuntavaaleissa 2007

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen jatkovalmistelun tilannekatsaus

Strategiakokousasia: Tietotekniikkastrategian peruslinjaukset vuosille 2007-2010

20.11.2006 pöydälle pantu asia
XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus hallintokeskuksen hallintojohtajan päätöksestä 21.9.2006, 19 §

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Sopimuksen tekeminen Ratahallintokeskuksen kanssa liittyen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11505 toteuttamiseen (Pasilan konepaja)

Kannanotto XXXX XXXX:n ym. muistutukseen ns. Pasilan konepajan kärjen asemakaava-asiassa (nro 11505)

Osallistuminen kansainvälisen ideakilpailun järjestämiseen

30.10.2006 pöydälle pantu asia
Strategiakokousasia: Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman (MA-ohjelma) valmistelu

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Strategiakokousasia: Kaupungin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittäminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Strategiakokousasia: Lasten päivähoidon palveluverkko

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA 2007

Khs 2006-1913

Keskusvaalilautakunta toteaa (25.10.2006), että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnilla on mahdollisuus täyttää lakisääteinen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Ministeriö ei ole vielä vahvistanut määrää, mutta ministeriö on valmisteluissaan käyttänyt korvauspohjalukuna 1,7 euroa äänioikeutetulta. Presidentin vaalissa 2006 Helsingissä oli 478.589 äänioikeutettua. Tarkka tieto äänioikeutettujen määrästä eduskuntavaalissa saadaan äänioikeusrekisteristä 6.3.2007.

./. Posti Oyj on toimittanut keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen järjestämistä koskevan sopimustarjouksen. Sopimustarjous on toimitettu oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Posti ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä.

Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Postin edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana eduskuntavaaleissa 2007 on 155 100 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,96 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2006 presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa 187 200 euroa ja toisessa vaalissa 140 300 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 0,88 euroa jokaisesta äänioikeuttaan postitoimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

./. Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 27 postitoimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen. Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä posteissa tehtyjen tarkastusten kautta keskusvaalilautakunta pitää tarjotuista konttoreista soveltuvina yhteensä 25 postitoimipaikan tiloja. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Ehdotetut 25 postia kattavat mahdollisimman hyvin kaupungin aluetta. Mikäli kaupunki täydentää Postin tarjousta yhdeksällä omalla ennakkoäänestyspaikalla, palvelun voisi ajatella olevan kattavaa sekä äänestyspaikkojen sijainnin että määrän puolesta. Todettakoon, että vuoden 2004 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa kaupungin omia ennakkoäänestyspaikkoja oli neljä ja vuoden 2006 presidentinvaalissa kuusi.

./. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Postin esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalo ja Kaupungintalo. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa käytössä yhteensä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen ja päättänee määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 25 postitoimipaikkaa (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi eduskuntavaaleissa 2007 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Maunula, Myllypuron, Paloheinän ja Pitäjänmäen kirjastot sekä Pihlajamäen nuorisotalon ja Kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Suomen Posti Oyj:n sopimusluonnos
	Liite 3	Ennakkoäänestyspaikat, postikonttorit
	Liite 4	Ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

STRATEGIAKOKOUSASIA: TIETOTEKNIIKKASTRATEGIAN PERUSLINJAUKSET VUOSILLE 2007-2010

Khs 2006-159

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin tietotekniikan kaupunkitason ohjaus ja koordinointi perustuvat kaupungin tietotekniikkastrategiaan, jonka tehtävänä on tukea kaupunki- ja hallintokuntastrategioiden tavoitteiden toteutumista tietotekniikan keinoin. Kaupungin tietotekniikkastrategia on uusittu viimeisten 15 vuoden aikana kolme kertaa (1991, 1997 ja 2002). Strategioiden painopiste oli 1990-luvulla kaupungin tietoteknisen perustan rakentamisessa. Tietotekniikan soveltaminen asiakaspalveluissa ja hallinnossa oli pääosin hallintokuntien tehtävänä.

Edellinen tietotekniikkastrategia ja sen toteutuminen

Vuosien 2003-2006 tietotekniikkastrategian tavoitteena on ollut tukea kaupungin ja hallintokuntien toiminnan tuottavuutta ja palveluja, tehostaa tukipalveluja toimintaa keskittämällä ja yhtenäistämällä sekä parantaa perustietotekniikan kustannustehokkuutta kaupungin tietoteknistä infrastruktuuria ja palveluja yhtenäistämällä ja keskittämällä. Strategian peruslinjaukset ovat tärkeitä myös uudella strategiakaudella.

./. Vuosien 2003 – 2006 tietotekniikkastrategian kehittämishankkeet on pääosin toteutettu. Ne sisältävät verkkopalveluja kuntalaisille, verkkopohjaisen oppimisympäristön, hallintokuntien palvelutoimintaa palvelevia järjestelmiä, yhtenäisiä hallinnon järjestelmiä ja tietoteknisen infrastruktuurin kehittämistä ja yhtenäistämistä. Listaa toteutuneista hankkeista on esityslistan liitteessä.

Erityisesti kaupunkiyhteisissä hankkeissa on saatu aikaan hyviä tuloksia. Jossain määrin kehittämisen vauhti on ollut suunniteltua hitaampaa kuten verkkopalveluissa.

Kaupungin tietojärjestelmien ja perustietotekniikan käytettävyys ja palvelujen laatu on ollut pääosin hyvällä tasolla. Kun toiminnan riippuvuus tietotekniikasta ja ulkoiset uhat kasvavat, tämä on jatkuva haaste.

Vuosien 2007 – 2010 tietotekniikkastrategian tavoitteet

Parhaillaan talous- ja suunnittelukeskuksen johdolla valmistellaan tietotekniikkastrategian päivitystä vuosiksi 2007-2010. Uusittu strategia on tarkoitus tuoda Khn käsittelyyn tammikuussa 2007. Seuraavassa esitetään tähänastisen työn lähtökohtia ja tuloksia, jotta Khs voisi linjata jatkotyötä ennen lopullisen strategiaehdotuksen käsittelyä.

Valmius verkkopalveluiden laajaan käyttöön on kasvanut edelleen Helsingissä kuntalaisten ja sidosryhmien keskuudessa. Valtaosalla kotitalouksista on jo nyt laajakaistayhteys ja yli 80 % käyttää Internetia, sähköpostia ja pankkipalveluja. Strategiakaudella mobiilipalvelut tulevat yleistymään voimakkaasti. Valtaosa kuntalaisia on tottuneita verkkopalveluiden käyttäjiä ja odottavat hyviä verkkopalveluita myös kaupungilta. Työvoiman saatavuus ja eläköityminen edellyttää puolestaan nopeutuvaa tuottavuuskehitystä kaupungin palveluissa ja hallinnossa.

Vuosien 2007 – 2010 tietotekniikkastrategia jatkaa pitkälle edellisessä strategiassa määriteltyjen linjausten pohjalta. Nyt otetaan entistä selkeämmin lähtökohdaksi kaupungin ja pääkaupunkiseudun visio ja strategiset alueet: hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen.

Tavoitteena on erityisesti vauhdittaa verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehitystä sekä uudistaa tietotekniikan avulla toimintaprosesseja kaupungin ja hallintokuntien tuottavuuden parantamiseksi. Päämääränä ovat tietotekniikalla tuetut monikanavapalvelut kaupungin asukkaille ja muille sidosryhmille (verkko, puhelin ja palvelupisteet) sekä palvelutuotannon ja hallinnon sisäisten prosessien automatisointi.

Tavoitteena on, että strategiakauden loppuun mennessä verkkopalvelut ovat monipuoliset ja laajassa käytössä. Ne tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja tehostavat palvelujen tuottamista. Hallintokuntien keskeiset sellaiset palvelut, joille tietoverkko on tehokas jakelukanava, sähköistetään strategiakauden aikana. Valmistunut verkkopalvelujen yhteinen alusta antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Erityistä painoa asetetaan suurten palvelualojen kuten terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja opetuspalvelut kehitykseen.

Palvelujen tuotantoprosesseja ja toimintatapoja uudistetaan. Palvelut perustuvat tietojärjestelmiin, joissa verkkopalvelut, niiden taustajärjestelmät ja yhteydet ulkoisiin sidosryhmäpalveluihin on integroitu. Samat tietojärjestelmät tukevat asiakaspalvelua jakelukanavasta riippumatta. Asiantuntijat saavat verkottunutta tietojärjestelmätukea tehtävissä, joilta se on tähän asti puuttunut. Palvelutuotantoon osallistuvat yritykset ja muut alihankkijat pääsevät verkkoyhteyksien avulla kaupungin tietojärjestelmäpalveluihin tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

Kärkihankkeilla vauhditetaan kehitystä ja kirkastetaan Helsinki-kuvaa. Kärkihankkeita käytetään myös palveluinnovaation oppimispaikkoina ja osaamisen levittämiseen. Kärkihankkeita voivat olla esim. oppimisympäristöt, virtuaaliset terveyspalvelut ja kotihoidon tietotekniikka, kirjastojen palvelut sekä kartta- ja paikkatietopalvelut. Forum Virium voi muodostaa tärkeän alustan toteuttaa kaupungin, tutkimuksen ja yritysten yhteistoimintaa palveluinnovaatioiden kehittämisessä.

Hallinnon sisäiset prosessit automatisoidaan strategiakaudella kattavasti. Ratkaisut perustuvat verkkopalvelujen ja taustaprosesseja hoitavien tietojärjestelmien integrointiin sekä taustajärjestelmien yhtenäistämiseen ja automaatioasteen nostamiseen. Tietojärjestelmien uudistamisessa toimintaprosessien virtaviivaistaminen on keskeisessä asemassa. Uudistaminen muuttaa työnkulkuja, automatisoi työvaiheita ja laajentaa käyttäjien itsepalvelua. Hallinnon läpinäkyvyys ja vuorovaikutus lisääntyvät, prosessit automatisoituvat ja toimintatavat uudistuvat tietotekniikan avulla.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteiset tietojärjestelmäpalvelut integroidaan tarvittavilta osin keskenään. Tämä on suuri haaste ottaen huomioon kaupunkien erilaiset toimintaprosessit ja nykyiset järjestelmäratkaisut.

Kaupungin tietotekninen ympäristö on Suomen laajimpia. Siihen kuuluu yli 32 000 työasemaa, satoja palvelimia ja kaupungin toimipisteitä yhdistävä tietoliikenneverkko. Kaupungin tietotekninen infrastruktuurin pitää vastata hallinnon ja palvelutuotannon kasvaviin vaatimuksiin. Infrastruktuurin palvelevuus, toimintavarmuus, tietoturvallisuus, hallittavuus ja kustannustehokkuus edellyttävät tietotekniikan yhtenäistämisen jatkamista.

Julkisen tietoliikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito tapahtuu teleoperaattoreiden toimesta. Kaupunki edistää sen toteutusta tasapuolisesti eri toimijoiden kanssa.

Kaupungin toimipisteissä ja valituissa ulkotiloissa on kaupungin ylläpitämiä langattomia WLAN-verkkoja. Tällä hetkellä kaupungin wlan-verkko kattaa yli 20 kaupungin toimipistettä ja ydinkeskustassa alueen: Kauppatori, Senaatintori, Esplanadi, Erottaja, Kolmen Sepän aukio, Narinkkatori, Eduskuntatalon edusta, Hakasalmen huvilan ympäristö, Rautatientori ja Elielin aukio. Kaupungin wlan-verkkoa laajennetaan toimipisteisiin perustuen. Verkko mahdollistaa pääsyn kaupungin internet-sivuille ja täydentää osaltaan kasvavaa yksityistä langattomien verkkojen tarjontaa.

Kaupungin tulee huolehtia osaltaan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä eli siitä, että kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus päästä käyttämään tietoverkkoja sekä niiden palveluja ja sisältöjä. Tämä tapahtuu antamalla koulutusta tietotekniikan käytössä esim. kouluissa ja työväenopistoissa, järjestämällä ilmainen tietokoneen ja Internetin käyttömahdollisuus mm. kirjastoissa sekä antamalla opastusta internet-palvelujen käytössä mm. kirjastoissa ja Lasipalatsin Kohtauspaikassa. Kaupunki on myös osallisena EU-rahoitteisesti toteutetussa Kontupisteessä, jossa mm.tarjotaan opastusta ja ilmaisten Internet-työasemien käyttöä.

Toimeenpanon varmistaminen

Näiden tietotekniikan hyödyntämisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimeenpanon olennaista nopeuttamista nykyiseen kehitysvauhtiin verrattuna. Kaikista osa-alueista on jo hyviä toteutuksia, mutta laajasti läpi kaupungin toteutettuna ne vaativat suurta kehityspanosta. Suurelta osin kysymys on palvelujen ja toiminnan kehittämisestä tietotekniikka hyödyntäen. Haasteena on kehitysosaaminen, hanke- ja projektihallinta, toiminnan muutokset ja seutuyhteistyön lisääntyminen. Haastetta lisää toimittajapalveluiden riittämättömyys. Tarvitaan enemmän omaa kehityspanosta ja voimaa yhä monimutkaistuvien tietoteknisten kokonaisuuksien hallintaan.

Kaupungin tietotekniikkamenot olivat vuonna 2005 noin 57 milj. euroa. Uudella strategiakaudella arvioidaan menojen nousevan 80 - 90 milj. euroon vuodessa. Samalla kehittämishankkeiden menot kaksinkertaistuvat nykyiseen verrattuna. Säästöjä pyritään saamaan aikaan perustietotekniikassa ja tukipalveluissa. Hyödyt saadaan toiminnan uudistumisesta ja automaation kasvusta ja tätä kautta tuottavuutena.

Hankejohtamista vahvistetaan kaupunki- ja hallintokuntatasoilla. Hankesalkun hallinnan tehtävänä on kohdistaa resurssit projekteihin, välttää päällekkäisyyttä ja kohdistaa kehittäminen hankkeisiin, jotka tukevat kaupunki- ja hallintokuntastrategioiden toteutumista. Hankesuunnitelmat ja niiden seurantaraportit liitetään kaupunkiyhteiseen hankerekisteriin, joka toteutetaan kaupungin dokumentinhallinnan työkaluilla. Tasken tietotekniikkaosasto kokoaa hankerekisterin tiedoista yhteenvedot tietotekniikkastrategian ohjausryhmää ja tietohallinnon johtoryhmää varten.

Kaupunginhallinnossa on nyt 430 tietotekniikkahenkilöä, joista suuri osa on erilaisissa tuki- ja ylläpitotehtävissä. Henkilöstön rakennetta pyritään muuttamaan kehittämispainotteiseksi. Jotta nykyistä kehitystä voidaan vauhdittaa, tarvitaan lisää verkkopalvelujen sekä toimintaprosessien ja tietotekniikan kehittämisen osaamista ja resursseja. Lisäksi tarvitaan lisää panosta tietotekniikan arkkitehtuurien suunnitteluun ja hankkeiden johtamiseen.

Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan lisäämällä ja kouluttamalla omaa henkilökuntaa ja luomalla keskitetty, verkottunut osaamiskeskus, jossa yhdistyy kaupungin keskushallinnon, hallintokuntien ja ulkopuolisten tahojen (esim. IT-konsulttien ja - toimittajien) resurssit. Osaamiskeskuksen tehtävänä on hallintokuntien hankkeiden IT- ja toimintaprosessien asiantuntijatuki, kokemustiedon välittäminen sekä ohjeistuksen ja hankkeiden ohjauksen kehittäminen.

Lisäksi otetaan käyttöön nykyistä voimakkaampi kehittämisen ohjaus ja asetettujen tavoitteiden seuranta. Tietohallinnon vastuut ja ohjausmenettelyt selkeytetään. Tietotekniikkastrategian toimeenpanosuunnitelmat kytketään toiminnan ja talouden suunnitteluun nykyistä tiukemmin. Vuosittain laaditaan hankeohjelma, jossa varmistetaan hankkeiden strategian mukainen kohdentuminen. Etenemisen seuranta tapahtuu vuosittain ja siihen liitetään tunnuslukuvertailut ja kokonaistilannearvio.

Tietoteknisen infrastruktuurin yhtenäistämiseksi rakennetaan lisää kaupunkiyhtenäisiä palveluja ja määritellään standardeja, joita hallintokuntien tulee noudattaa. Kokonaisuuden ennalta suunnitteluun panostetaan nykyistä enemmän (ns. arkkitehtuurit). Yhtenäisillä arkkitehtuureilla pienennetään tietotekniikkakustannuksia vähentämällä päällekkäisiä investointeja, käyttämällä yhteisiä palveluja ja sovelluksia sekä standardoimalla palvelurajapintoja. Samalla tehostetaan kaupungin toimintaa ja palvelutuotantoa lisäämällä tietojen yhteiskäyttöä, vähentämällä päällekkäistä työtä ja automatisoimalla prosesseja. Strategiakaudella korostetaan kaupunkiyhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia hallintokuntia. Yhteisiä ratkaisuja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa toteutetaan niiltä osin kuin palvelujen tuottaminen edellyttää.

Tietotekniikasta on tullut Helsingin kaupungin toiminnan keskeinen tekijä. Enää ei tulla toimeen ilman tehokkaita, luotettavia ja hyvin toimivia verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. Samalla investoinnit tietotekniikkaan ovat tulleet aikaisempaa kriittisemmiksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee tietotekniikkastrategian jatkovalmistelun pohjaksi seuraavista linjauksista:

– Tavoitteeksi asetetaan verkkopalvelujen, erityisesti sähköisen asioinnin, merkittävä lisääminen perustuen kaupungin yhteiseen verkkoportaaliin. Tavoitteena on palvelujen helppokäyttöisyys ja laaja käyttö kuntalaisten keskuudessa.

– Palvelujen tuotantoprosesseja kuten terveysaseman palveluja ja opetusta tehostetaan edelleen tietotekniikan avulla tavoitteena palvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen.

– Jatketaan hallinnon prosessien kuten asiakirjahallinnon ja taloushallinnon yhtenäistämistä ja muutosta tietotekniikan avulla hoidetuiksi. Tavoitteena on prosessien tehokkuus ja itsepalvelun lisääminen.

– Kaupungin tietoteknisen kokonaisuuden yhteen toimivuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan määrittelemällä tietoteknisiä arkkitehtuureja ja standardeja, kehittämällä yhteisiä palvelualustoja ja yhtenäistämällä tietoteknistä infrastruktuuria.

– Tietotekniikkastrategian toimeenpanon varmistamiseksi esitetään tarvittavat resurssit ja organisointi.

– Tehostetaan tietotekniikan hyödyntämisen ohjausta koko kaupungin tasolla asettamalla tavoitteita, ylläpitämällä kaupunkitasoista hankeohjelmaa ja seuraamalla sen toteutumista sekä tukemalla hallintokuntia hankkeiden toteutuksessa.

– Huolehditaan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä tarjoamalla opastusta ja koulutusta tietotekniikan käytössä sekä mahdollistamalla kaikille kuntalaisille Internetin palvelujen ja sisältöjen käyttö julkisilta työasemilta kirjastoissa ja muissa sopivissa yleisötoimipisteissä.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 169 2396

LIITE

Esimerkkejä toteutetuista ja käynnissä olevista hankkeista

20.11.2006 pöydälle pantu asia

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS HALLINTOKESKUKSEN HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 21.9.2006, 19 §

Khs 2006-1917

Hallintojohtaja päätti 21.9.2006 (19 §) hylätä XXXX XXXX:n vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haettiin korvausta väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

XXXX XXXX on 10.10.2006 jättänyt oikaisuvaatimuksen hallintokeskuksen hallintojohtajan tekemään päätökseen, jolla on hylätty XXXX:n 11 210 euron vahingonkorvausvaatimus väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

Hallintokeskuksen holhoustoimen edunvalvontatoimisto toteaa (3.11.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan seuraavaa:

Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa edunvalvontapalvelujen tuottamisesta alueellaan. Helsingissä palvelut tuottaa holhoustoimen edunvalvontatoimisto.

Se, että kaupunki toimii edunvalvontapalveluiden tuottajana, ei sinällään voine aiheuttaa toimintaan liittyvää yleistä vahingonkorvausvastuuta kaupungille. Vastuu voi syntyä vain jos kaupungin, kaupungin palveluksessa olevan tai kaupunkiin sopimussuhteessa olevan voidaan osoittaa toimineen moitittavasti.

Helsingin kaupungin 7. yleinen edunvalvoja on päämiehensä lukuun kirjallisella toimeksiannolla pyytänyt oikaisuvaatimuksessa mainitun liikkeen siirtämään päämiehen omistamassa huoneistossa ja siihen kuuluvassa vinttikomerossa olevan irtaimiston. Toimeksiantoon on sisältynyt ohjeistus menettelystä irtaimiston suhteen. Edunvalvoja on toiminut toimivaltansa puitteissa ja noudattanut päämiehensä asioiden hoitamisessa hyvää edunvalvontatapaa.

XXXX on arvostellut sitä, että edunvalvontatoimistosta hänelle ei ole toimitettu jäljennöstä toimeksiantosopimuksesta. Toimeksiantosopimus on tehty yksityisen henkilön asiassa ja sisältää sellaista tietoa, mikä holhoustoimesta annetun lain 92 §:n perusteella on salassa pidettävää. XXXX:lle on kuitenkin kerrottu ne tiedot, mitkä hänelle ovat tarpeellisia vahingonkorvausasian selvittämisen kannalta.

Riidatonta on, että XXXX XXXX:lle on aiheutunut taloudellista vahinkoa ja mielipahaa siitä, että hänen vinttikomeronsa on erehdyksessä tyhjennetty ja siellä olleet tavarat ovat kateissa. Vahingon aiheuttajasta ei liene epäselvyyttä. Sen sijaan siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta XXXX XXXX:lle, käsitykset poikkeavat. XXXX XXXX katsoo korvausvastuun olevan Helsingin kaupungilla. Edunvalvontatoimiston käsityksen mukaan ne edellytykset, joiden perusteella kaupunki olisi juridisesti korvausvelvollinen, eivät täyty.

Asiaa voidaan tarkastella myös kohtuusnäkökulmasta. Kiistatonta on, että vahinko on aiheutunut tavalla, mihin XXXX XXXX ei ole voinut itse vaikuttaa. Hänen kannaltaan oleellista on saada korvaus vahingosta mahdollisimman nopeasti. Kaupunginhallituksella lienee mahdollisuus harkita oikaisuvaatimusta myös tältä kannalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (26.10.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan mm. seuraavaa:

XXXX XXXX vahingonkorvausvaatimus perustui tapahtumaan, missä Helsingin yleinen edunvalvoja oli päämiehensä puolesta tilannut kuljetusliikkeen tyhjentämään päämiehen asunnon ja varastotilat. Kuljetusliike on erehdyksessä tyhjentänyt väärän, XXXX:n hallinnassa olevan ullakkokomeron ja toimittanut XXXX:n tavarat kaatopaikalle.

Kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. XXXX XXXX on asianosainen ja hän on tehnyt oikaisuvaatimuksensa kuntalain 93 §:n mukaisesti määräajassa.

Hallintojohtajan hylkäävä päätös 21.9.2006 on perustunut siihen, että kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti kaupungin työntekijään. Kaupungilla ei ole nk. isännänvastuuta kuljetusliikkeen virheestä. XXXX:n tulee osoittaa korvausvaatimuksensa vahingon aiheuttaneelle kuljetusliikkeelle.

XXXX XXXX ei ole esittänyt mitään uutta oikeudellista perustetta, jonka johdosta hallintojohtajan päätöstä tulisi muuttaa. Oikeuspalvelut katsoo, että XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon ja katsoo, ettei ole laillisuusperusteita päätöksen muuttamiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen, koska kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa kaupungin työntekijään.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 10.10.2006

SOPIMUKSEN TEKEMINEN RATAHALLINTOKESKUKSEN KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN NRO 11505 TOTEUTTAMISEEN (PASILAN KONEPAJA)

Khs 2006-932

Kiinteistölautakunta toteaa (4.4.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Ratahallintokeskuksen kanssa ehdotetaan tehtäväksi kiinteistökaupan esisopimus, jossa kaupunki ostaa noin 461 m² suuruisen tontinosan ja noin 17 m² suuruisen katualueen yhteensä 815 000 euron kauppahinnasta. Kauppahinnassa on otettu huomioon Khn maapoliittisen päätöksen mukainen kaupungin osuus arvonnoususta. Suunnittelun lähtökohtana on alueen rakentaminen merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi, joka sijoittuu konepaja-alueen kärkeen sen maamerkiksi.

Voimassa oleva asemakaava

Suomen Valtio/Ratahallintokeskus omistaa Teollisuuskadun päässä noin 478 m²:n suuruisen rakentamattoman alueen. Alueella on voi-massa asemakaava nro 10489 vuodelta 1997, jossa se on merkitty katu-, puisto- ja rautatiealueeksi.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.2.2006 hyväksynyt alueelle ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11505, jonka mukaan kaava-alueen pinta-ala on 4 971 m², josta toimistorakennusten korttelialuetta (KT) on 2 422 m² ja katualuetta 2 549 m². Tontin rakennusoikeus on 13 000
k-m². Kaupunki omistaa tontista pääosan eli 1 961 m². Ratahallintakeskus omistaa loppuosan eli 461 m² ja sen osuus tontin rakennusoikeudesta on 2 474 k-m². Lisäksi Ratahallintakeskuksen alueesta on merkitty 17 m² katualueeksi.

Käydyt neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutos korottaa Suomen valtion/Ratahallintokeskuksen maan arvoa merkittävästi, joten asiasta on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti.

Käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, minkä perusteella on laadittu esisopimusluonnos. Sopimuksen mukaan Ratahallintokeskus luovuttaa kaupungille tontinosan ja katualueen yhteensä 815 000 euron kauppahinnasta. Kauppahinnassa on otettu huomioon kaupungin osuus arvonnoususta. Sopimuksessa on varauduttu myös rakennusoikeuden mahdolliseen tarkistamiseen.

Kiinteistölautakunta katsoo, että Ratahallintokeskuksen kanssa neuvoteltu sopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 olevan sopimusluonnoksen mukaisen esisopimuksen ja aikanaan sopimuksen mukaisen luovutuskirjan sekä tekemään niihin mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Esisopimusluonnos
	Liite 2	Liitekartta

KANNANOTTO XXXX XXXX:N YM. MUISTUTUKSEEN NS. PASILAN KONEPAJAN KÄRJEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11505)

Khs 2006-450

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Otsikossa mainitun kaavan muistutuksen tekijöistä XXXX XXXX ym. ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Kaavan sisältö

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 11505 (Alppiharjun katualue, Pasilan rautatie- ja katualue ja Vallilan puisto-, rautatie- ja katualueet sekä kaupunginosan raja) tavoitteena on nykyisellään hahmottumattoman alueen rakentaminen merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi, joka sijoittuu konepaja-alueen kärkeen sen maamerkiksi. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Aleksis Kiven kadun päätteenä Pasilan, Vallilan ja Alppiharjun kaupunginosien rajalla. Nykyisellään se on portaita, luiskia ja ratakuilun käsittävä sekava ja viimeistelemätön alue.

Muutosehdotuksessa rautatie-, katu- ja puistoalueet on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Alueelle rakennetaan toimistotalo, joka tulee muodostamaan huomattavan kaupunkikuvallisen maamerkin ja samalla viestimään konepajan alueelle rakennettavasta uudesta kaupunkirakenteesta. Rakennus asettuu viereisen konepajan osa-alue 1:n uusien asuinrakennusten jatkeeksi ja päätteeksi. Se koostuu kolmesta vihreällä kuparilla päällystetystä toimisto-osasta ja kolmesta porrastornista, jotka erikorkuisina muodostavat yhdessä ympäristöönsä suhteutetun rakennuksen. Rakennuksen hahmolla ja materiaaleilla viestitään alueen teollisesta historiasta ja muotokielestä. Rakennuksen kerrosluku on asuntokorttelin puolella 10 ja Ratapihantien puolella 15.

Alueella nykyisin oleva kevyen liikenteen ramppi- ja porrasyhteys Ratapihantien alittavalle väylälle on säilytetty ja suunniteltu osaksi pihatilaa. Tontille on varattu myös kevyen liikenteen yhteys Teollisuuskadulta Aleksis Kiven kadulle.

Pysäköintipaikat sijoitetaan kahteen kerrokseen maan alle ja niihin ajetaan Aleksis Kiven kadulta. Autopaikkojen enimmäisnormina on käytetty Vallilan teollisuusalueelle hyväksyttyä normia, joka on 1 autopaikka/120 m² toimistokerrosalaa.

Rakennuksen katutasokerrokseen sallitaan sijoittaa liiketiloja.

Tontin rakennusoikeus on 13 000 k-m², mikä tarkoittaa n. 500 uutta työntekijää.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksista mainittakoon, että rakennuksen varjoanalyysit osoittavat, ettei rakennus varjosta viereisiä rakennuksia kohtuuttomasti.

Teollisuuskadun puolella rakennus tulee rakentaa siten, ettei satamaradan ja tunnelin käyttökelpoisuutta heikennetä. Rakenteissa tulee ottaa huomioon Keski-Pasilaan johtavan ajoradan rakentaminen nykyiseen ratatunneliin ja sen päälle siirrettävä Teollisuuskadun ajorata.

Nykyisen ratatunnelin ottaminen ajoneuvoliikenteen käyttöön parantaa länsi-itäsuuntaisia liikenneyhteyksiä laajalla alueella. Liikennejärjestelmämuutoksen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä liikennetunnelin palo- ja pelastusturvallisuuteen ja teknisiin seikkoihin liittyviä tekijöitä on arvioitu Teollisuuskadun asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Ratapihantien alitse johtavan alikulkukäytävän itäpäätä joudutaan lyhentämään ja raitit rakentamaan uudestaan. Nykyiset etelästä alikululle johtavat portaat uusitaan ja rakennetaan uudet portaat alikulkukäytävältä pohjoiseen kadun varteen.

Asian käsittely lautakunnassa

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 21.9.2006 käsitellyt otsikosta ilmenevää asemakaavan muutosta koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Muistutuksen keskeinen sisältö

XXXX ja XXXX XXXX sekä XXXX ja XXXX XXXX esittävät (19.4.2006) mm., että alkuperäisessä asemakaavassa oli huomattavasti matalampi toimistorakennus. Toimistotalo huonontaa muistuttajien omistaman asunnon panoraamanäkymää, jolloin asumisviihtyvyys ja asunnon jälleenmyyntiarvo laskevat. XXXX:ien mielestä rakennus sopii paremmin Keski-Pasilaan. XXXX:t viittaavat Itä-Pasilan tiiviiseen rakennustapaan ja toteavat tornitalon liikenteen aiheuttavan turvallisuusriskin viereisen ala-asteen oppilaille.

XXXX:t pyytävät Khn kirjallista vastausta kysymyksiin, mikä vaikutus kaupunkilaisten kannanotoilla on päätöksenteossa, ovatko kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet henkilökohtaisesti perehtyneet valituksiin ja millä perusteilla he hyväksyvät muutoksen sekä kuinka suuri osa Helsingin kaupungin alueella tehdyistä valituksista johtaa kaavamuutoksen muuttamiseen tai hylkäämiseen.

./. Muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006) mm., että muistutuksissa ja kirjeissä esiintyneitä kannanottoja on käsitelty aihepiireittäin, koska asemakaavan muutoksen vastustamisen perustelut ovat samankaltaisia ja toistuvat useimmissa muistutuksissa.

Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus

Useissa muistutuksissa todetaan rakennuksen olleen aikaisemmassa asemakaavassa 6-kerroksisen ja kritisoidaan rakennuksen kerroslukumäärän kasvua. Kysymyksessä ei ole ollut voimassa oleva asemakaava, vaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnosvaiheen jälkeen tavallisesti alkaa varsinainen suunnittelutyö asemakaavan muuttamisen pohjaksi, jolloin suunnitelma saattaa vielä muuttua.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet tekevät päätöksensä itsenäisesti. Esityslistalla kerrotaan asiaa koskevat seikat mahdollisimman monipuolisesti. Kaikki esiteltävää asiaa koskevat kirjeet referoidaan esityslistalla ja jaetaan sellaisinaan kopioina lautakunnan jäsenille. Esitetyt mielipiteet vaikuttavat monissa tapauksissa kaavaehdotuksen suunnitteluratkaisuihin ja päätöksen tekoon. Tilastotietoa siitä, miten paljon asiat muuttuvat tai raukeavat vuorovaikutuksen takia ei ole olemassa.

Rakennuksen suhde kaupunkikuvaan ja maisemaan

Rakennus sijoittuu kaupunkikuvassa nykyisellään hyvin vaikeasti hahmottuvaan kaupunkitilaan. Pasilan konepajan rakentaminen muuttaa alueen kaupunkirakenteellisesti merkittäväksi paikaksi, jota on haluttu korostaa sijoittamalla sille uuteen käyttöön rakentuvan konepaja-alueen maamerkki.

Ehdotetun toimistotalon korkeusasema on lähellä Itä-Pasilan korkeimpia asuinrakennuksia. Rakennus ei siten ole merkittävällä tavalla ympäristöstään poikkeava. Ehdotettu sijoitus Keski-Pasilaan on aikataulullisesti mahdoton. Keski-Pasilan rakentaminen alkanee aikaisintaan vuonna 2010.

Rakennuksen ympäristövaikutukset

Rakennus sijoittuu alueelle, jota rajaa Teollisuuskatu, Ratapihantie, Aleksis Kiven katu ja Sähköttäjänsilta. Alueen eteläreuna on kokonaan kevyen liikenteen alikululle johtavien portaiden ja luiskien valtaama. Alueen merkitys puistoalueena on vähäinen. Alue ei koskaan ole ollut puistokäytössä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut rakennuksen varjoanalyysit eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Rakennuksen varjo Itä-Pasilan asuinrakennuksille ulottuu ainoastaan muutaman tunnin ajan marraskuun alusta helmikuun loppuun. Aurinko laskee marraskuussa jo noin klo 16.00 ja helmikuussa noin klo 17.30. Tällöinkin suurin osa varjosta syntyy jo viereisestä Elisa Oyj:n toimitalosta. Sähköttäjänpuistosta suuri osa jää edelleen kokonaan varjostumatta. As Oy Sato-Pasilan rakennuksen näkymät etelään säilyvät ennallaan. Uudisrakennus tulisi peittämään rakennuksen näkymää 17 astetta etelän ja lounaan välillä.

Toimistotalon maanalaisiin pysäköintitiloihin ajetaan melko hiljaiselta Aleksis Kiven kadulta, eikä rakennuksen 108 autopaikkaa merkitse huomattavaa liikenteen kasvua tai ilman laadun heikkenemistä. Todettakoon, että tontille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet, jotka vielä paranevat raitiovaunu 9:n aloittaessa liikennöinnin vuonna 2008.

Kaj katsoo, että lautakunnan muistutukseen antama vastaus on oikea ja riittävästi perusteltu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyyn muistutukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle ym.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

XXXX XXXX:n ym. muistutus Pasilan konepaja-alueen kärjen asemakaava-asiassa

OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISEEN

Khs 2006-1653

Kaj toteaa, että Helsingin seutu on kasvanut voimakkaasti niin väestön, työpaikkojen kuin rakennetun ympäristön suhteen koko 1900-luvun ajan. Myös tulevan puolivuosisadan aikana väestö tulee edelleen lisääntymään. Eurooppalaisittain Helsingin seudulla asutaan ahtaasti. Asumistason nostaminen ja väestönkasvuun vastaaminen edellyttää ehkä jopa 70 miljoonan kerrosneliömetrin rakentamista seudulle kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä. Elinkeinoelämän tarpeet edellyttävät niin ikään lisärakentamista. Se, miten lisärakentaminen sijoittuu seudulle, vaikuttaa suuresti Helsingin metropolialueen kilpailukykyyn, energiankulutukseen, palvelutarjontaan ja asumisviihtyvyyteen.

Helsingin seudun yhteistyökokouksen asettama MAL-jaosto ja neuvottelukunta ovat valmistelleet kansainvälistä ideakilpailua uusien ja ennakkoluulottomien ratkaisujen löytämiseksi seudun kehittämisessä. Kilpailun eräinä lähtökohtina ovat seudun yleispiirteisten kaavojen, liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja kehityskuvien ohella MAL-työssä hyväksytyt nk. kärkihankkeet (käsitelty Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 2.6.2006).

Kilpailuohjelma on valmisteltu MAL-jaoston nimeämän työryhmän toimesta, jonka puheenjohtajana on toiminut kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho. Palkintolautakunta (jury) käsittelee ohjelmaa 23.11.2006 kokouksessaan.

Kilpailun aikataulu Kilpailu on tarkoitus julkistaa EU:n virallisessa lehdessä 14.12.2006 ja järjestää asiasta tiedotustilaisuus 15.12.2006. Kilpailun tulokset on tarkoitus julkistaa joulukuussa 2007.

Suunnittelukilpailun käytännön järjestelyt

Suunnittelukilpailun kohdealueena on Helsingin seudun 14 kuntaa. Kilpailun kieli on englanti. Yhtenä kilpailun järjestäjänä (rahoittajana) toimii em. kuntien lisäksi Suomen valtio. Järjestäjäosapuolet ovat sopineet kilpailun järjestämisestä keskinäisellä sopimuksella, joka on päivätty 8.11.12006. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että sopijaosapuolet

./. varautuvat kilpailuun omissa talousarvioissaan. (Sopimus on esityslistan tämän asian liitteenä.)

Kilpailun kustannukset ja kustannusten jako

Kilpailun kokonaiskustannukset ovat yhteensä 750 000 euroa. Valtion osuus on 150 000 euroa ja loput jaetaan 14 seudun kunnan kesken niiden asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaiselle osoitetaan vähintään 1 %:n kustannusosuus.

Helsingin kaupungin sopimuksen mukainen maksuosuus on yhteensä 261 600 euroa. Kaupunginjohtaja on päättänyt johtajistokäsittelyssä 21.6.2006 myöntää kaupunkisuunnitteluvirastolle vuoden 2006 talousarvion kohdasta 1 04 02, käyttövarat, 87 200 euroa käytettäväksi kansainvälisen ideakilpailun valmisteluun. Virastoon on syksyllä 2006 palkattu henkilö, joka on huolehtinut kilpailuohjelman kuva- ja kartta-aineiston hankinnasta ja muokkaamisesta.

Sopimuksen perusteella Helsingin kaupunki toimii muiden osapuolten puolesta käytännön järjestelyissä, joista yksi osa on kilpailun taloushallinto. Helsingin kaupungin 15.11.2006 hyväksymään talousarvioon sisältyy maininta (s. 62), jonka mukaan Khn yleisiin käyttövaroihin, kohtaan 1 04 02, sisältyy 663 000 euroa kansainvälisen ideakilpailun järjestämiseen vuonna 2007. Muut kunnat ja valtio osallistuvat kustannuksiin yhteensä 489 000 eurolla. Tulot sisältyvät talousarvion kohtaan 1 39 15, yleishallinnon muut menot ja tulot.

Helsingin kaupungin järjestelyvastuuseen kuuluu mm. kilpailun julkistaminen EU:n virallisessa lehdessä, mikä käytännössä merkitsee kilpailun hankintapäätöksen tekemistä. Yli 500 000 euron osalta Kvston hyväksymään talousarvioon sisältyvä, Khn käyttövaroihin liittyvä päätösvalta kuuluu Khlle. Sen vuoksi asia on tuotu Khn päätettäväksi vaikka Helsingin oma maksuosuus (yhteensä 261 600 euroa) ei sitä edellyttäisi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee omasta puolestaan hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen ideakilpailun järjestämiseen ja hyväksyä kaupungin ryhtymisen 8.11.2006 päivätyn sopimuksen edellyttämiin, myös muiden sopijaosapuolten puolesta tehtäviin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle (Helena Puusaari) ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Sopimus yhteistyöstä kansainvälisen ideakilpailun järjestämisessä

30.10.2006 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN (MA-OHJELMA) VALMISTELU

Khs 2006-159

Kaj toteaa kaupunginhallituksen päättäneen 24.4.2006 muuttaa asunto-ohjelman valmistelua siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma). Samalla kaupunginhallitus päätti, että selvitetään laadittavan ohjelman aikajänteen pidentämistä.

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että selvitetään kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan johdolla MA-ohjelman kytkemistä pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteiseen maankäytön ja asumisen ohjelmointiin. Vielä kaupunginhallitus päätti, että valmistelutyön vaihe saatetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään 30.10.2006 siten, että varsinainen päätöksenteko asiasta tehdään alkuvuodesta 2007.

MA-ohjelman sisältö ja rakenne

MA-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet asuntotuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle rakentamiselle, asumisväljyyden kehittämiselle, talotyypeille, kaupungin tontinluovutusperiaatteille sekä erityisryhmien asumisen järjestämiselle. MA-ohjelma muodostuu kahdesta osasta. Asuntopoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupunginvaltuuston asunto-ohjelmasta käymä lähetekeskustelu 30.11.2005, kaupungin strategiset tavoitteet sekä kaupungin asukasrakenteen ja sen kautta myös veropohjan vahvistaminen sekä ne asiakokonaisuudet, jotka tulee sisällyttää seudullisiin maankäyttö- ja asunto-ohjelmiin. Maankäyttöosiossa tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittymisestä ja kehittämisestä sekä rakentamisedellytysten luomisen aiheuttamien kustannusten ennakointi.

Asuntopolitiikassa ja asuntorakentamisessa tavoitteiden mukaiset muutokset näkyvät varsin hitaasti. Uusien alueiden toteuttaminen ja vanhojen alueiden kehittäminen sekä sosiaalisen aseman vahvistaminen ja positiivisen kehityksen tukeminen kestää useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sen vuoksi MA-ohjelmaprosessia on kehitetty strategisempaan suuntaan niin, että ohjelman aikajänne on aiemman viiden vuoden asemesta kymmenen vuotta, vuodet 2008–2017.

Maankäytön ja asumisen seudullinen ohjelmointi

Asuntopolitiikan tavoitteena on vastata sekä tämän hetken asuntopoliittisiin tarpeisiin että luoda edellytyksiä ja suuntaviivoja tulevaisuuden asumiselle. Pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla on vireillä useita yhteisiä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteen kehittämiseen liittyviä sekä pidemmän aikavälin strategisten suunnitelmien että lyhyemmän aikavälin yhteistyöhankkeita. MA-ohjelman laadinta kytketään seudullisiin hankkeisiin sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti. Tarkoitus on, että Helsingin MA-ohjelmassa esille otettavat asumisen ja maankäytön kysymykset ovat esillä myös seudullisissa vastaavissa asiakirjoissa.

Pääkaupunkiseudun yhteisen maankäyttö- ja asunto-ohjelman valmistelutyö on aloitettu. Päätöskäsittely pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa ajoittuisi syksyyn 2007. Yhteisessä ohjelmassa vahvistetaan kunnittain mm. asuntotuotannon kokonaistavoitteet, Ara-tasoinen tuotanto, tuotanto erityisryhmille, vanhusten palvelutalotuotanto ja toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös turvata seudulla eri elämäntilanteisiin ja varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan tiivistyviä kaupunkimaisia keskuksia, riittävästi pientalovaltaisia alueita sekä houkuttelevia kerrostaloratkaisuja. Asuntopolitiikkaa toteuttavat tällä hetkellä kaupunkien omat asuntotoimen yksiköt, joiden osalta selvitetään mahdollisuutta luoda pääkaupunkiseudulle uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon.

Seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen yhteistyö on ulotettu pääkaupunkiseudun kuntia laajemman, Helsingin seudun 14 kunnan seutuyhteistyön kohteeksi. Yhtenä tavoitteena on luoda yhteiset pelisäännöt yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteuttamiselle. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehitystyötä varten järjestetään em. yhteistyökuntien alueen kattava kansainvälinen ideakilpailu 2050, jonka lähtökohdat esiteltiin Helsingin seudun yhteistyökokoukselle 9.11.2006.

Asuntotuotannon kokonaismäärä

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat laatineet seudulle yhteisen Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia -asiakirjan, jonka pohjalta pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 13.9.2005 esitti, että pääkaupunkiseudulla asuntotuotannon vuositavoitteena on 8 000–9 000 asunnon rakentaminen. Helsingin osalta tämä merkitsisi noin 4 000–4 500 asunnon vuosituotantoa. Vuonna 2005 seudulla aloitettiin vain noin 5 940 asunnon rakentaminen. Tuotantomäärät laskivat kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, eniten Helsingissä.

Tuotantomäärän kehitykseen on vaikuttanut mm. Ara-vuokra-asuntojen tuotantohalukkuuden romahtaminen. Ara-vuokra-asuntojen tuotanto on laskenut koko maassa vuosina 2001–2005. Kun vuonna 2001 Ara-vuokra-asuntoja rakennettiin Suomessa noin 10 000, vuonna 2005 enää noin kolmannes, 3 106 asuntoa. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutuneesta Ara-asuntokannasta pääkaupunkiseudulla on runsas kolmannes eli 9 482 asuntoa. Helsingin osuus tästä on puolet, 4 642 asuntoa. Helsingissä Ara-vuokra-asuntotuotanto on pysynyt viime vuodet lähes samana (noin 800 asuntoa vuodessa). Ara-vuokra-asuntotuotantoa on toteutettu Suomessa viime vuosina lähinnä erityisryhmille. Huolimatta siitä, että Ara-tuotannon ehtoja on parannettu, tuotanto tuskin nousee kovin korkealle tasolle lähivuosina, vaikka valmisteilla on mm. uusi lakiehdotus vuosina 2007–2009 voimassa olevasta korkotuesta, jossa käyttö- ja luovutusrahoitukset olisivat voimassa vain 20 vuotta nykyisen 45 vuoden sijasta.

Alustavan tarkastelun mukaan asuntotuotannon määrä Helsingissä olisi vuosina 2008–2017 keskimäärin noin 3 700 asuntoa vuosittain. Kaupungin omistamalle maalle siitä sijoittuisi 67 %, valtion maalle 18 % ja yksityisten omistamalle maalle 15 %. Satamalta vapautuville, uusille suurtuotantoalueille sekä käynnissä oleville aluerakentamisprojektien alueille sijoittuisi noin puolet tuotannosta. Tuotantomäärän lisääminen, mitä seudullisissa tarkasteluissakin on esitetty, edellyttää tuotantoedellytysten parantamista toimenpiteillä, joilla nopeutetaan toteutuksen eri vaiheissa tapahtuvaa suunnittelua sekä itse rakentamista.

Suurtuotantoalueet on pystyttävä toteuttamaan nopeasti ja samanaikaisesti. Edellytyksenä on, että aluerakentamisen vaatimat investoinnit pystytään rahoittamaan ja että kehitetään uudenlaisia toimintatapoja alueiden toteuttamisessa myös yksityisen sektorin kanssa. Alueiden nopealle ja samanaikaiselle toteuttamiselle luodaan Helsingin olosuhteisiin soveltuvia kumppanuusmalleja yhteistyössä toteuttajien, muiden maanomistajien, mm. valtion sekä kolmannen sektorin kanssa. MA-ohjelman valmistelussa selvitetään tarvittavia toimenpiteitä tavoitteena runsaan 5 000 asunnon rakentaminen keskimäärin vuodessa.

Suurten, mahdollisesti osittain samanaikaisesti aloitettavien asuntorakentamisalueiden toteuttaminen, Jätkäsaari, Sörnäisten-Hermanninranta, Kruunuvuorenranta ja Keski-Pasila edellyttää kaupungilta merkittäviä taloudellisia panostuksia rakentamisen toteutusedellytysten luomiseen mm. maiden puhdistamiseen, perusinfrastruktuurin toteuttamiseen sekä muuhun palvelurakentamiseen. Alustavasti on arvioitu, että kustannukset olisivat vuosina 2008–2017 ilman tuotantomäärien nostamista noin 1 500 milj. euroa. Tarvittavat panostukset ovat niin suuret, että niiden rahoittaminen talousarviomäärärahoin ei ole mahdollista. Kustannusten kattamiseksi tulee selvittää erilaisia rahoitustapoja.

Uustuotannon alueittainen rakenne

Uusille, samanaikaisesti aloitettaville suurille asuntotuotantoalueille tulee luoda omat imagot siten, että alueet eivät kilpaile keskenään vaan muodostavat vaihtoehtoisia asuinympäristöjä. Alueajattelua sovelletaan myös olemassa olevien asuntoalueiden kehittämisessä mm. siten, että alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja, rakennetaan pinta-alaltaan suurempia asuntoja. Kerrostalovaltaisille alueille toteutetaan enemmän pientalotyyppistä rakentamista. Näin turvataan se, että ihmiset voivat vaihtaa asunto- ja/tai talotyypistä toiseen saman alueen sisällä elämäntilanteen mukaan. Sosiaalinen ympäristö ja esimerkiksi lasten koulut eivät muutu, vaikka asuntoa vaihdetaan. Asukasrakenteeltaan monipuolisilla alueilla turvataan myös verotulojen positiivista kehitystä asukasrakennetta vahvistamalla. Aluekokonaisuuksien tulee olla riittävän suuria, jotta leimautumiselta vältytään.

Hallinta- ja rahoitusmuodon mukaisista tavoitteista päätetään aluekohtaisesti. Tavoitteita määriteltäessä tarkastellaan ympäröivää aluetta laajasti ja otetaan huomioon uustuotantoalueen maanomistusolot, toteuttamisen erityispiirteet eri osa-alueilla sekä ympäröivän alueen asuntokannan rakenne ja alueen imago. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannassa osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kaupungin omistamalla maalla huolehditaan siitä, ettei synny vuokra-asuntokeskittymiä. Länsisataman aluekokonaisuuteen kuuluvat Jätkäsaari ja Hernesaari. Näiden alueiden tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon alueiden merellinen sijainti kantakaupungissa. Sörnäisten-Hermanninranta sijaitsee itäisen kantakaupungin reunalla, jonka asuntokanta on pienasuntovaltaista ja painottuu vuokra-asuntoihin. Uustuotantoalueen toteutuksella pyritään koko itäisen kantakaupungin monipuoliseen ja tasapainoiseen asuntojakautumaan, joka vahvistaa alueen arvostusta.

Seudullisessa maankäytön ja asumisen yhteistyössä yhtenä tavoitteena on määritellä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Siinä yhteydessä pyritään yhteisesti sopimaan mm. Ara-vuokra-asuntotuotannon tavoiteosuus koko asuntotuotannosta. Yhteisesti sovittava osuus otetaan huomioon kaupungin omaa MA-ohjelmaa laadittaessa ja toteutettaessa. Helsingin MA-ohjelmatyössä on tarkoituksenmukaista jättää kokonaisjakautuma tässä vaiheessa avoimeksi.

Erityisryhmien asuminen

Erityisryhmistä puhuttaessa tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista määritelmää erityisryhmistä:

”Erityisryhmillä tarkoitetaan niitä asukasryhmiä, joiden asumisen järjestäminen kuuluu sosiaalihuoltolain 22 § (tuki- ja palveluasuminen) ja 23 § (erityinen apu tai tuki asunnon tai asumisen järjestämiseen) mukaisesti kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Erityisryhmiin asumisen osalta sisällytetään mm. päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, kehitysvammaiset, vammaiset, vanhukset, lastensuojeluasiakkaat ja pakolaiset. Sosiaalihuoltolain lisäksi em. asukasryhmien palvelujen ja asumisen järjestämisestä on säännöksiä eri ryhmiä koskevassa erityislainsäädännössä, mm. päihdehuoltolaissa, mielenterveyslaissa, laissa kehitysvammaisten erityislainsäädännöstä, lastensuojelulaissa, vammaispalvelulaissa (VPL § 8) ja vammaispalveluasetuksessa (VPA § 10 ja § 11) sekä laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta.”

Erityisryhmien ulkopuolelle jäävät nuoret, opiskelijat ja seniorit, jotka eivät kuulu erityisasumisen piiriin. Seniori- ja opiskelija-asunnot ovat normaalia asuntotuotantoa. Asuntojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan tarvittaessa ottaa normaaliin asumiskäyttöön. Senioreiden, nuorten ja opiskelijoiden asuntotuotannolle määritellään oma tuotantotavoite. Valtaosa näiden ryhmien asunnoista toteutetaan normaalissa asuntokannassa, jolloin syntyy sekataloja, joissa asuu eri-ikäisiä ihmisiä. Lähes kaikissa uustuotantokohteissa tulee osa asunnoista varustaa siten, että ne soveltuvat erityisryhmille (esteettömyys ym.). Näin saadaan taloihin ikärakenteeltaan monipuolinen asukasrakenne.

MA-ohjelman valmisteluaikataulu

Kaj toteaa, että seudullisten vastaavien asiakirjojen valmisteluun liittyen MA-ohjelma tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä 2007. Luonnos MA-ohjelmaksi on tarkoitus esitellä kaupunginhallitukselle huhtikuussa 2007, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa (MA-ohjelma) 2008–2017 valmistellaan päätöskäsittelyyn syksyllä 2007 noudattaen seuraavia linjauksia:

- Selvitetään tarvittavia toimenpiteitä runsaan 5 000 asunnon rakentamiseksi vuosittain ottaen huomioon alueiden investointien rahoitus ja mahdolliset uudet toimintatavat mm. yksityisen sektorin kanssa.

- Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tavoitteet määritellään aluekohtaisesti.

- Erityisryhmien sekä nuorten, opiskelijoiden ja senioreiden asumiselle asetetaan omat erilliset tavoitteet.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

STRATEGIAKOKOUSASIA: KAUPUNGIN KOULU- JA OPPILAITOSVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Khs 2006-159

Alustukset: apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund

yliaktuaari Pekka Vuori, tietokeskus

opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, opetusvirasto

kehittämisjohtaja Paula Sermilä, opetusvirasto

(asiantuntijana lisäksi palvelupäällikkö Katri Aaltonen, opetusvirasto)

Sj mainitsee, että Kvsto käsitteli 22.6.2006 (asia 11) suomenkielisen opetuksen kouluverkon tarkistamista. Tällöin päätettiin opetuslautakunnan esityksen mukaisesti suorittaa eräiden peruskoulujen yhdistämiset hallinnollisesti.

Khs totesi perusteluissaan, että kyseisillä kouluverkon kehittämistoimilla pystytään ainoastaan pienentämään kiinteistömenojen kasvua aiemmin suunniteltuun verrattuna. Lisäksi todettiin, että oppilasmäärän alenemisen vaikutuksen kompensoiminen siten, että oppilasta kohden lasketut tilakustannukset eivät kasvaisi, ei lautakunnan tuolloin tekemällä esityksellä onnistu.

Khs mainitsi edelleen, että lautakunta on Kvstolle tehdyn esityksensä yhteydessä merkinnyt tiedoksi suunnittelun lähtökohdat sisältävän asiakirjan. Samalla todettiin, että opetusvirasto tulee valmistelemaan jatkotoimia sen pohjalta ja että lautakunta tekee erikseen jatkopäätökset sekä mahdolliset esitykset Kvston päätöksiksi vuoden 2006 jälkeen toteutettavista kouluverkkojärjestelyistä.

Sj toteaa, että opetusvirasto on vuoden 2006 aikana selvityttänyt ulkopuolisen konsultin avulla kaupungin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämistarpeet. Konsulttiraportti on opetusvirastossa valmisteltavan esityksen taustamateriaalia.

./. Selvityksen tuottaneen konsultin, Net Effect Oy:n esitykset Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämiseksi ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämisen lähtökohdat

Helsingin uusimman väestöennusteen mukaan 7 – 12 -vuotiaiden määrä vähenee vuosina 2006 – 2010 yhteensä 3507 oppilaalla ja 13 – 15 -vuotiaiden määrä 978 oppilaalla. Peruskouluikäisten määrä laskee yhteensä ko. aikana 4 485 oppilaalla. Vuonna 2015 kaupungissa asuisi 5 098 vähemmän 7 – 12 -vuotiaita ja 3 263 vähemmän 13 – 15 -vuotiaita kuin vuonna 2006 eli peruskouluikäisiä on yhteensä 8 361 oppilasta vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Toisaalta 16 – 18-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2010 mennessä 1 100 henkilöllä, mutta määrä kääntyy sen jälkeen laskuun. Vuonna 2015 kaupungissa on ko. ikäluokkaa 1 165 henkilöä vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Koulutuspoliittiset tavoitteet ja reunaehdot

Kouluverkkotarkistuksen tavoitteena on suomen- ja ruotsinkielisen koulu- ja oppilaitosverkoston kehittäminen ja tarkistaminen siten, että olemassa olevien tilojen käyttö saadaan optimoitua koko kaupungin kannalta nykyistä paremmin ja että tilakustannukset voidaan sopeuttaa oppilas- ja opiskelijamäärien muutosta vastaavasti. Ehdotettavat toimenpiteet koskevat syksystä 2008 alkavaa ajanjaksoa ja ulottuvat vuoteen 2015.

Tarkistaminen koskee perusopetusta, nuorten lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestäviä kaupungin kouluja ja oppilaitoksia, kaupungin sopimuskouluja sekä soveltuvin osin muita kaupungin alueella toimivia kouluja ja oppilaitoksia. Siinä otetaan huomioon suomen- ja ruotsinkielisen opetustoimen erilaiset lähtökohdat, kuten erilaiset kouluverkkojen tiheydet, koulumatkojen pituudet, oppilasmäärien kehitykset ja esiopetuksen toteutus.

Lisäksi konsulttiselvityksessä tuli ottaa huomioon seuraavat koulutuspoliittiset tavoitteet:

Perusopetuksen koulutuspoliittiset tavoitteet

(1) Yhtenäinen perusopetus tarjotaan kaikille helsinkiläisille peruskouluikäisille omalla lähialueella

- koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen

- huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1. – 9. -luokilla

- yhtenäistetään ja laajennetaan oppilaaksiottoalueita

- muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1–9)

(2) Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa

- huolehditaan koulurakentamisesta uusilla asuinalueilla ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista

- soveltuvuuskoekoulujen ja vieraskielisen opetuksen tarjonta on kaikkien kaupungin oppilaiden käytettävissä. Verkostoja ei laajenneta

Toisen asteen koulutuksen koulutuspoliittiset tavoitteet

(3) Vähintään 60 % peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta voi käydä lukiota.

(4) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan tavoitteena on turvata yhdessä lukioiden kanssa koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta kaupungin, yksityisten koulutuksen järjestäjien ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Lisäksi selvityksessä tuli ottaa huomioon seuraavat reunaehdot:

(1) Kapasiteeteissa otetaan huomioon muuttuva toimintakulttuuri (mm. moniammatillisuus) sekä erityisopetuksen ja maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen ennakoitu kasvu. Suomenkielisessä perusopetuksessa erityisluokat sijoitetaan vastaamaan kyseisen alueen erityisopetuksen tarpeita.

(2) Perusasteella aamu- ja iltapäivätoiminnalle ei varata erillisiä tiloja. Kaikille toisen asteen koulutuspaikkaa ilman jääville tarjotaan lisäopetuspaikka (n. 8 % ikäluokasta). Perusasteella vieraskuntalaisten toissijainen oppilaaksiotto ei edellytä lisäresursointia tiloissa.

(3) Toisella asteella oppilaitokset toimivat mahdollisuuksien mukaan omissa rakennuksissaan. Lukion 4. vuoden opiskelijoiden suhteellinen osuus mitoitetaan nykyisen osuuden mukaan ja vieraskuntalaisille varataan toisen asteen koulutuspaikkoja samassa suhteessa kuin nykyisin.

Konsulttiselvityksen esitysten jatkovalmistelu

Konsulttiselvitys on tausta-aineistoa opetusviraston valmistellessa esitystä kouluverkon tarkistamiseksi. Koulujen johtokunnat ja muut tahot antavat esityksestä lausuntonsa 7.11. – 15.12.2006. Asukkaita kuullaan neljässä asukastilaisuudessa, joista yksi on ruotsinkielinen. Päätösesityksen luonnos valmistuu helmikuussa 2007, jonka jälkeen on uusi kuulemiskierros niiden koulujen osalta, joita opetusviraston esitykset koskevat. Päätösesitys etenee jaostojen ja opetuslautakunnan käsittelyyn huhti – -toukokuussa 2007 ja tarvittavilta osin Khn ja Kvston käsittelyyn kesä-elokuussa 2007.

Konsultin esitykset pohjautuvat pääasiassa oppilaitoksissa käytössä olevaan huoneistoalaan ja oppilasmääräkehityksen mukaiseen tilatarpeeseen ja tilakustannuksiin.

Kehittämisesityksen jatkovalmistelussa tulee edellä mainittujen määrällisten tekijöiden lisäksi ottaa huomioon laadulliset tekijät, kuten opetukselliset ja kasvatukselliset erityisperustelut sekä alueiden ympäristötekijät ja koulurakennusten kunto.

Kouluverkon tarkistuksesta syntyvä taloudellinen liikkumavara

Kvston 15.11.2006 hyväksymässä vuoden 2007 talousarviossa ja vuosien 2007 – 2009 taloussuunnitelmassa toimenpiteinä yhteisstrategioiden toteuttamiseksi ovat mm:

- Yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten tilankäyttöä tehostetaan kouluverkkoa uudistamalla. Kouluverkkoa tarkistetaan oppilasmäärän vähentymisen edellyttämällä tavalla.

- Tilankäytön tehostamisesta syntyvää liikkumavaraa kohdennetaan aiemmin tehtyjen tuntikehysleikkausten asteittaiseen purkamiseen aloittaen nuorimmista ikäluokista.

Lukuvuosina 2003 – 2004 ja 2004 – 2005 alennettiin peruskoulujen ja lukioiden tuntikehystä yleisopetuksen osalta yhteensä perusopetuksen 1 – 6 vuosiluokilla 4 %, perusopetuksen 7 – 10 vuosiluokilla 6 % sekä lukioissa ja aikuislukioissa 6 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettiin vastaavat sopeutustoimenpiteet. Tuntikehyksen alentaminen vastaavasti vaikutti alentavasti myös yksityisille sopimuskouluille maksettaviin kaupungin korvauksiin. Toimenpiteiden kustannuksia alentava vaikutus vuodessa arvioidaan seuraavaksi:

Suomenkielinen perusopetus ja sopimuskorvaukset yht.	6 236 000 euroa
- vuosiluokat 1-6 yleisopetuksen osalta	2 480 000 euroa
- vuosiluokat 7-10 yleisopetuksen osalta	3 756 000 euroa
Suomenkieliset lukiot ja aikuislukiot	1 806 000 euroa
Ruotsinkielinen perusopetus yht.	508 000 euroa
- vuosiluokat 1-6 yleisopetuksen osalta	196 000 euroa
- vuosiluokat 7-10 yleisopetuksen osalta	312 000 euroa
Ruotsinkieliset lukiot ja aikuislukio	276 000 euroa
Ammatilliset oppilaitokset	2 100 000 euroa

Vuotuinen tuntimääräsäästö yhteensä	10 926 000 euroa

Ammatillisilla oppilaitoksilla ei ole käytössä tuntikehystä, joten niiden osalta säästövaikutusta on arvioitava kokonaisuutena lähtökohtana, että yhden prosentin muutos tuntimäärissä vaikuttaa vuodessa n. 3 50 000 euroa.

Opetusviraston vuoden 2007 talousarvio perustuu siihen, että 1.8.2007 alkaen suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen vuosiluokkien 1 – 6 tuntimääriin kohdistetuista säästöistä luovutaan. Lisäksi ammatillisten oppilaitosten lähiopetustuntien nostoon on vuoden 2007 talousarviossa tehty 450 000 euron määrärahalisäys. Vuodelle 2007 tehtyjä lisäyksiä ei ole vielä otettu huomioon vuosien 2008 – 2009 taloussuunnitelmassa.

Kaupungin peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten koulutuspalvelujen tilakustannukset ovat vuonna 2006 yhteensä n. 108,5 milj. euroa.

Kaupungin suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen osuus tilakustannuksista on vuonna 2006 yhteensä n. 82,337 milj. euroa eli n. 2 036 euroa/oppilas. Kun perusopetuksen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2010 mennessä 4 485 oppilaalla, kasvaisivat ilman kouluverkon tehostamista perusopetuksen tilakustannukset oppilasta kohden laskettuina 2 290 euroon eli 12,5 %. Jos oppilaskohtaiset tilakustannukset säilyvät ennallaan ja opetusviraston kokonaisrahoitusta ei oppilasmäärän alenemisen johdosta alenneta, syntyy kouluverkon tehostamisesta liikkumavaraa 9,133 milj. euroa. Tämä riittäisi mm. yläasteiden, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuntikehyksiin ja tuntimääriin tehtyjen 6 %:n leikkausten poistamiseen ja tuntikehysten palauttamiseen lukuvuoden 2002 – 2003 tasolle, mikä ala-asteiden osalta on päätetty toteuttaa lukuvuodesta 2007 – 2008 alkaen.

Sj korostaa, että konsulttiselvitys perustuu em. väestö- ja oppilasennusteisiin ja vaatii määrällisten tekijöiden lisäksi ottamaan huomioon mm. opetukselliset ja kasvatukselliset tekijät sekä alueiden ympäristötekijät ja koulurakennusten kunnon. Khn tulisi merkitä konsulttiselvitys tiedoksi ja kehottaa opetuslautakuntaa sekä virastoa ryhtymään jatkotoimenpiteisiin tietokeskuksen ikäluokkaennusteiden pohjalta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa ja opetusvirastoa jatkamaan kaupungin tietokeskuksen ikäluokkaennusteiden mukaisesti Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämisen valmistelua esitettyjen koulutuspoliittisten tavoitteiden ja reunaehtojen pohjalta sekä ottamaan jatkovalmistelussa huomioon paitsi määrälliset myös laadulliset näkökohdat.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että koulujen ja oppilaitosten tilankäytön tehostamisesta syntyvä taloudellinen liikkumavara pyritään kohdentamaan aiemmin tehtyjen tuntikehysleikkausten purkamiseen ja koulutussisältöjen kehittämiseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi verkoston kehittämisen tausta-aineistona Net Effect Oy:n 30.10.2006 päivätyn konsulttiselvityksen.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Konsultin selvitys 30.11.2006
	Liite 2	Konsultin selvitys 30.10.2006

STRATEGIAKOKOUSASIA: LASTEN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKO

Khs

Alustukset: päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas

Stj toteaa, että päivähoitopalvelujen tarpeen ja tarjonnan tasapainon ylläpitämisessä käytetään alueellisia suunnitelmia. Tavoitteena on hyvin palveleva kokonaisuus sekä päivähoidon asiakkaiden että kaupungin talouden näkökulmasta. Suunnitelmissa tarkistetaan alle kouluikäisten lasten määrä ja otetaan huomioon hakutilanne sekä toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja linjaukset.

Palveluverkkosuunnitelma sisältää omat ja ostopalvelupäiväkodit, perhepäivähoidon sekä lasten hoitotukien käytön päivähoitoalueittain. Mukana on myös henkilöstösuunnitelma. Palveluverkkosuunnittelussa otetaan huomioon lasten erityisen hoidon tuen tarve sekä vuorohoidon tarpeet. Suunnitelmat viedään sosiaalilautakunnalle tiedoksi. Lopetettavista ja perustettavista toimipisteistä tekee sosiaalilautakunta erilliset päätökset.

Lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua päiväkodeissa seurataan päivittäin. Hoitosuhteessa olevien lasten määrä tilastoidaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tämän lisäksi päiväkotitilojen käyttöä seurataan kuukausittain.

Lasten määrä on viime vuosina pienentynyt ja väheneminen jatkuu tietokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan vuoteen 2008 asti. Vuosina 2009-2016 ennustetaan Helsingissä 1-6 v. lasten määrän kasvavan lähes 1500:lla.

Lasten määrän pienenemisestä huolimatta vuodenvaihteessa 2006-2007 arvioidaan päivähoidossa olevan 287 lasta enemmän kuin vuodenvaihteessa 2005-2006. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että kotihoidontuen käyttö on edelleen vuonna 2006 vähentynyt ja lapsia on siirtynyt päivähoitoon. Yksityisen hoidon tuen käyttäjien määrä on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt vain noin 0,2 prosenttia.

Lapsimäärän nettolisäyksestä huolimatta lapset pystytään hoitamaan lähes kaikilla päivähoitoalueilla joko olemassa olevan toiminnan puitteissa tai perustamalla tilapäisiin tiloihin lisäryhmiä. Vuonna 2007 aloittavat toiminnan Latokartanossa päiväkoti Melissa sekä Vanhassakaupungissa päiväkoti Loiske ja ryhmäperhepäiväkoti Inkivääri.

Tämän hetkisten tietojen mukaan suunnitellaan lopetettavaksi 1.8.2007 mennessä 1-2 päivähoidon toimipistettä (63 paikkaa). Nämä kohdistuvat alueille, joissa lapsimäärä vähenee.

Stj toteaa, että helsinkiläiset ovat asiakaskyselyjen mukaan varsin tyytyväisiä lasten päivähoitoon ja palvelujen kysyntä ja tarjonta ovat kokonaisuutena tasapainossa. Nykyinen toimintamalli on osoittautunut onnistuneeksi.

STJ Kaupunginhallitus päättänee, että lasten päivähoito järjestetään Helsingissä edelleen monituottajamallin mukaisesti, pääsääntöisesti kunnallisena päiväkoti- ja perhepäivähoitona. Ostopalveluna tuotettu päivähoito pidetään ennallaan ja yksityisen hoidon tuen piirissä tavoitteena on 5% alle kouluikäisistä lapsista.

Kaupunginhallitus päättänee samalla merkitä tiedoksi selvityksen lasten päivähoidon palveluverkkosuunnittelusta.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
Järvenkallas Satu, päivähoidon johtaja, puhelin 3104 3368



Kokousaika	27.11.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Äänestysaluejakokartta, Kvsto 27.4.2005
	Liite 2	Helsingin kaupungin äänestyspaikat 1.12.2006 - 31.10.2007