HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin TBT:llä pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä Vuosaaren satamarakenteissa koskevassa asiassa

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin TBT-pitoisen pintasedimentin puhdistusruoppaamista Vuosaaren satama-alueella koskevassa asiassa

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus hallintokeskuksen hallintojohtajan päätöksestä 21.9.2006, 19 §

13.11.2006 pöydälle pantu asia
Edustajien nimeäminen pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 2007

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Toimitilatonttien varaus ja varauksen jatkaminen Salmisaaresta

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Alppikiinteistöt Oy:n sekä NCC Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen

Vt Otto Lehtipuun toivomusponsi suunnitelman laatimisesta kävelykatujen lisäämiseksi

Vartiokylän tontin 45294/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11597)

Vartiokylän tontin 45446/15 asemakaavan muuttaminen (nro 11593)

Vartiokylän tontin 45457/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11599)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:s bolagsstämma
Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n yhtiökokous

Eräiden virkojen lakkauttaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kaupungin edustajien nimeäminen Y-Säätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen toimikaudeksi 2007-2008

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS HALLINTOKESKUKSEN HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 21.9.2006, 19 §

Khs 2006-1917

Hallintojohtaja päätti 21.9.2006 (19 §) hylätä XXXX XXXX:n vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haettiin korvausta väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

XXXX XXXX on 10.10.2006 jättänyt oikaisuvaatimuksen hallintokeskuksen hallintojohtajan tekemään päätökseen, jolla on hylätty XXXX:n 11 210 euron vahingonkorvausvaatimus väärän ullakkovaraston tyhjentämisestä.

Hallintokeskuksen holhoustoimen edunvalvontatoimisto toteaa (3.11.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan seuraavaa:

Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa edunvalvontapalvelujen tuottamisesta alueellaan. Helsingissä palvelut tuottaa holhoustoimen edunvalvontatoimisto.

Se, että kaupunki toimii edunvalvontapalveluiden tuottajana, ei sinällään voine aiheuttaa toimintaan liittyvää yleistä vahingonkorvausvastuuta kaupungille. Vastuu voi syntyä vain jos kaupungin, kaupungin palveluksessa olevan tai kaupunkiin sopimussuhteessa olevan voidaan osoittaa toimineen moitittavasti.

Helsingin kaupungin 7. yleinen edunvalvoja on päämiehensä lukuun kirjallisella toimeksiannolla pyytänyt oikaisuvaatimuksessa mainitun liikkeen siirtämään päämiehen omistamassa huoneistossa ja siihen kuuluvassa vinttikomerossa olevan irtaimiston. Toimeksiantoon on sisältynyt ohjeistus menettelystä irtaimiston suhteen. Edunvalvoja on toiminut toimivaltansa puitteissa ja noudattanut päämiehensä asioiden hoitamisessa hyvää edunvalvontatapaa.

XXXX on arvostellut sitä, että edunvalvontatoimistosta hänelle ei ole toimitettu jäljennöstä toimeksiantosopimuksesta. Toimeksiantosopimus on tehty yksityisen henkilön asiassa ja sisältää sellaista tietoa, mikä holhoustoimesta annetun lain 92 §:n perusteella on salassa pidettävää. XXXX:lle on kuitenkin kerrottu ne tiedot, mitkä hänelle ovat tarpeellisia vahingonkorvausasian selvittämisen kannalta.

Riidatonta on, että XXXX XXXX:lle on aiheutunut taloudellista vahinkoa ja mielipahaa siitä, että hänen vinttikomeronsa on erehdyksessä tyhjennetty ja siellä olleet tavarat ovat kateissa. Vahingon aiheuttajasta ei liene epäselvyyttä. Sen sijaan siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta XXXX XXXX:lle, käsitykset poikkeavat. XXXX XXXX katsoo korvausvastuun olevan Helsingin kaupungilla. Edunvalvontatoimiston käsityksen mukaan ne edellytykset, joiden perusteella kaupunki olisi juridisesti korvausvelvollinen, eivät täyty.

Asiaa voidaan tarkastella myös kohtuusnäkökulmasta. Kiistatonta on, että vahinko on aiheutunut tavalla, mihin XXXX XXXX ei ole voinut itse vaikuttaa. Hänen kannaltaan oleellista on saada korvaus vahingosta mahdollisimman nopeasti. Kaupunginhallituksella lienee mahdollisuus harkita oikaisuvaatimusta myös tältä kannalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (26.10.2006) oikaisuvaatimuksesta lausuntonaan mm. seuraavaa:

XXXX XXXX:n vahingonkorvausvaatimus perustui tapahtumaan, missä Helsingin yleinen edunvalvoja oli päämiehensä puolesta tilannut kuljetusliikkeen tyhjentämään päämiehen asunnon ja varastotilat. Kuljetusliike on erehdyksessä tyhjentänyt väärän, XXXX:n hallinnassa olevan ullakkokomeron ja toimittanut XXXX:n tavarat kaatopaikalle.

Kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. XXXX XXXX on asianosainen ja hän on tehnyt oikaisuvaatimuksensa kuntalain 93 §:n mukaisesti määräajassa.

Hallintojohtajan hylkäävä päätös 21.9.2006 on perustunut siihen, että kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti kaupungin työntekijään. Kaupungilla ei ole nk. isännänvastuuta kuljetusliikkeen virheestä. XXXX:n tulee osoittaa korvausvaatimuksensa vahingon aiheuttaneelle kuljetusliikkeelle.

XXXX XXXX ei ole esittänyt mitään uutta oikeudellista perustetta, jonka johdosta hallintojohtajan päätöstä tulisi muuttaa. Oikeuspalvelut katsoo, että XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Vs. Kj viittaa hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon ja katsoo, ettei ole laillisuusperusteita päätöksen muuttamiseen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen, koska kuljetustehtävän saanutta kuljetusliikettä ei voida pitää sellaisena itsenäisenä yrittäjänä, joka voitaisiin rinnastaa kaupungin työntekijään.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 10.10.2006

13.11.2006 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN POHJOISMAISEEN PÄÄKAUPUNKIKONFERENSSIIN 2007

Khs 2006-2395

Vs. Kj ilmoittaa, että Helsingin kaupunki järjestää vuoden 2007 pohjoismaisen pääkaupunkikonferenssin 24 - 26. tammikuuta 2007. Konferenssi alkaa keskiviikkoiltana 24.1. tervetuloa–vastaanotolla ja päättyy perjantaina 26.1.2007 lounaaseen klo 14. Joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin kutsutaan 15 edustajan delegaatio kaikista pohjoismaisista pääkaupungeista sekä lisäksi 3-4 edustajan delegaatio itsehallintoalueiden pääkaupungeista (Mariehamn, Nuuk, Torshavn). Delegaatioiden jäsenet ovat pääosin luottamushenkilöitä. Konferenssin yleisenä tavoitteena on kokemusten ja näkemysten vaihto esillä olevista teemoista sekä tutustuminen Pohjoismaiden kollegoihin.

Vs. Kj ilmoittaa edelleen, että Helsingin konferenssin teemat ovat

1. kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat

2. tapahtumapolitiikka ja suurten tapahtumien järjestäminen

Kummankin teeman osalta on oma sessionsa kaupunkien esittelyineen. Helsingin esimerkkinä suurtapahtumisen järjestämisestä esitellään Isossa Pajassa Eurovisio laulukilpailujen järjestäminen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin edustajiksi pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 24-26.1.2007:

1. Birgitta Dahlberg

2. _____________________________________

3. _____________________________________

4. _____________________________________

5. _____________________________________

6. _____________________________________

7. _____________________________________

8. _____________________________________

9. _____________________________________

10. ____________________________________

11. ____________________________________

12. ____________________________________

13. ____________________________________

14. ____________________________________

15. ____________________________________

Lisäksi konferenssiin osallistuu tarpeellinen määrä viranhaltijoita ja valmistelijoita.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle sekä nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 169 3711

TOIMITILATONTTIEN VARAUS JA VARAUKSEN JATKAMINEN SALMISAARESTA

Khs 2006-2196

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20048 tontti nro 5 sekä korttelin nro 20048 tontti nro 3; Energiakatu, Hiilikatu, Hiililaiturinkuja

Kiinteistölautakunta toteaa (3.10.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Technopolis Oyj:n on tarkoitus toteuttaa Salmisaaren toimitilahankkeen ensimmäinen toimitalo lähinnä tontista 20048/2 (6 600 k-m²) tarkentuvalle alueelle. Kiinteistövirasto on jo vuokrannut alueen Technopolis Oyj:lle 31.3.2007 saakka rakennusluvan hakemista varten. Toisessa vaiheessa Technopolis Oyj:n on tarkoitus toteuttaa toimitalo tontille 20048/3 (9 000 k-m²) ja viimeisessä vaiheessa tontille 20048/5 (11 600 k-m²). Technopolis Oyj pitää tärkeänä, että toimitilakokonaisuus on vähintään 25 000 k-m² ja rajoittuu Länsiväylään.

Tämän vuoksi Technopolis Oyj:lle esitetään varattavaksi toimitilatontti 20048/5 (11 600 k-m²) 31.3.2007 saakka. Lisäksi toimitilatontin 20048/3 (9 000 k-m²) varausta esitetään jatkettavaksi 31.3.2007 saakka. Mikäli Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maan-vuokrasopimuksen tontista 20048/2 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista 31.3.2007 mennessä, edellä mainitut varaukset jatkuisivat ilman eri päätöstä 31.5.2008 saakka.

Lisäksi toimitilatontin 20048/5 varaus jatkuisi ilman eri päätöstä 31.7.2009 saakka, jos Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen 31.5.2008 mennessä toimitilatontista 20048/3 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista.

Samalla esitetään toimitilatonttien 20048/1–5 pitkäaikaisten maan-vuokrasopimusten vuokrausperusteiden määräämistä siten, että tontit tai niistä muodostettavat uudet tontit voitaisiin vuokrata vuokralaisille enintään 31.12.2065 asti ja vuokrasopimuksiin sisältyisi osto-optio. Vuokra ja osto-option mukainen myyntihinta perustuisi tonttien 20048/3 ja 5 osalta pääoma-arvoon noin 715 euroa/k-m², tonttien 20048/1 ja 4 osalta pääoma-arvoon noin 602 euroa/k-m² ja tontin 20048/2 osalta pääoma-arvoon noin 650 euroa/k-m² (ind. 1626).

Technopolis Oyj:n ensimmäisen vaiheen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2007 ja valmistua vuoden 2008 lopussa. Toimitilakokonaisuuden on tarkoitus olla valmis ensi vuosikymmenen alussa.

Technopolis Oyj on yritysmäärällä mitaten Euroopan suurimpia teknologiakeskusyhtiöitä ja sillä on pitkäaikainen ja menestyksellinen kokemus teknologiakeskusten toteuttamisesta. Yhtiö toimii tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentokentän lähellä ja Espoon Otaniemessä Technopolis Innopolissa.

Hakemus ja neuvottelut

Techonopolis Oyj pyytää 13.9.2006 päivätyssä hakemuksessa ja käydyissä neuvotteluissa, että sille varataan tässä vaiheessa toimitilatontit 20048/3 ja 5 vaiheittain toteutettavan ja riittävän suuren toimitilakokonaisuuden varmistamiseksi.

Rakentaminen alkaa keväällä 2007 tontilla 20048/2. Toisessa vaiheessa toteutetaan toimitalo tontille 20048/3 ja viimeisessä vaiheessa tontille 20048/5. Toimitilakokonaisuuden on tarkoitus olla valmis ensi vuosikymmenen alussa. Technopolis Oyj pitää tärkeänä, että toteutettava toimitilakokonaisuus on vähintään 25 000 k-m² ja rajoittuu Länsiväylään.

Lisäksi hakija pyytää toimitilatonttien vuokraus- ja myyntiperusteiden vahvistamista. Hakija pitää ammattimaisena kiinteistösijoittajana tärkeänä, että tämä voi heti ostaa kunkin vuokratun tontin sille toteutetun toimitalon valmistuttua.

Salmisaaren toteutustilanne

Salmisaaren uuden toimitila-alueen toteuttaminen on käynnistynyt Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Varman ja Ahlström-yhtiöiden aloitettua toimitalojen rakentamisen tonteilla 20049/1 ja 20050/1.

Nykyinen varauspäätös

Kiinteistölautakunta päätti 12.10.2005 (511 §) varata Technopolis Oyj:lle Salmisaaren korttelin 20048 suunnitellut tontit nro 1, 2 ja 3 teknologiakeskuksen suunnittelua varten 31.12.2005 saakka.

Khs päätti 23.1.2006 (108 §) jatkaa Technopolis Oyj:lle teknologiakeskuksen suunnittelua varten varattujen Salmisaaren korttelin nro 20048 suunniteltujen tonttien nro 1, 2 ja 3 varausaikaa 31.8.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonteille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tonttien suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005.

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tontteja koskevaa vuokrasopimusta tai kauppakirjaa saada aikaan.

Samalla Khs päätti, ettei Technopolis Oyj:n Salmisaaren toimitilatontteihin 20048/4 ja 5 kohdistuva tontinvaraushakemus anna tässä vaiheessa aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kvsto päätti 11.5.2005 (asia 12) hyväksyä Salmisaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 26.6.2005. Pelkistetty asemakaavakartta on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Asemakaavan mukaan Salmisaaren uudelle toimitila-alueelle sijoittuu seitsemän toimitilatonttia (101 600 k-m²), liikuntakeskustontti (20 200 k–m²) sekä venesatama. Rakennukset ovat pääosin viisikerroksisia. Lisäksi alueelle on osoitettu kuusi kahdeksankerroksista rakennusosaa, joiden kolme ylintä kerrosta tulee rakentaa lasiseinäisinä. Länsiväylän sillan viereen ja alueen koillispäähän sijoittuvat 11-kerroksiset rakennusmassat. Muutoin pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili.

Suunnitellut toimitilatontit 20048/1–5 sijaitsevat Salmisaarenrannassa Länsiväylään, Hiilikatuun, Energiakatuun ja Hiililaiturikujaan rajautuen. Tonttien rakennusoikeudet ovat seuraavat:

tontti	rak.oik., k-m²
20048/1	10 000
20048/2	6 600
20048/3	9 000
20048/4	9 700
20048/5	11 600
yhteensä	46 900

Tontit 20048/1 ja 20048/3 koostuvat viisi- ja kahdeksankerroksisista ja tontti 20048/2 kolme- ja viisikerroksisista rakennusmassoista. Tontti 20048/4 koostuu kahdeksankerroksisista ja tontti 20048/5 viisi- ja yksitoistakerroksisista rakennusmassoista.

Asemakaavan mukaan toimitilakortteleiden 20048, 20049 ja 20050 autopaikat on sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion, Energiakadun ja Energiakujan alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Asemakaavassa osoitettuja ohjeellisia toimitilatontteja 20048/1–5 joudutaan tonttijaolla hieman muuttamaan, jotta toimitila-alueen yhtenäinen pysäköintilaitos voidaan tarkoituksenmukaisesti toteuttaa. Toimitilatonttien asemakaavan mukaiset rakennusoikeudet ja -alat eivät muutu.

Salmisaaren rakentaminen on vaativa tehtävä

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue suunnitellaan ja toteutetaan siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimi-tilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitila-kerrokset. Kannen alla oleviin pysäköintitiloihin sijoittuvat osittain myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä edellä mainitun kansiratkaisun takia.

Salmisaaren toimitila-alue ja yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan niin, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja toteuttaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja erikseen osoitettujen yleisten katu- ja aukioalueiden alle Salmisaaren toteuttamista koskevan yhteisjärjestelysopimuksen 25.11.2005 mukaisesti. Kiinteistölautakunta on 13.12.2005 hyväksynyt mainitun sopimuksen kaupungin osalta. Yhteisjärjestelysopimusta joudutaan kuitenkin vielä muuttamaan tarkoituksenmukaisemman pysäköintilaitoksen ja pysäköintitoiminnan toteuttamiseksi.

Varaus ja varauksen jatkaminen

Technopolis Oyj:lle esitetään varattavaksi toimitilatontti 20048/5 (11 600 k-m²) 31.3.2007 saakka. Lisäksi toimitilatontin 20048/3 (9 000 k-m²) varausta esitetään jatkettavaksi 31.3.2007 saakka. Mikäli Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tontista 20048/2 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista 31.3.2007 mennessä, edellä mainitut varaukset jatkuisivat ilman eri päätöstä 31.5.2008 saakka.

Lisäksi tontin 20048/5 varaus jatkuisi ilman eri päätöstä 31.7.2009 saakka, jos Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen 31.5.2008 mennessä tontista 20048/3 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista.

Edellä esitetty antaisi Technopolis Oyj:lle mahdollisuuden suunnitella Salmisaareen Länsiväylään rajoittuvan vähintään 25 000 k-m²:n suuruisen kustannustehokkaan toimitilakokonaisuuden.

Lisäksi edellä esitetty on perusteltua, koska Technopolis Oyj:n on tarkoitus käynnistää keväällä 2007 ensimmäisen vaiheen toimitalon rakennustyöt lähinnä tontista 20048/2 muodostettavalla uudella tontilla. Kiinteistöviraston tonttiosaston elinkeinotoimiston toimistopäällikkö päätti 26.9.2006 (27 §) vuokrata edellä mainitun alueen Techonopolis Oyj:lle ajaksi 1.10.2006 - 31.3.2007 rakennusluvan hakemista varten. Technopolis Oyj laatii parhaillaan suunnitelmia rakennusluvan hakemista varten.

Kaj toteaa, että toimitilatonttien vuokrausperusteet ja osto-optiot ovat käsiteltävänä tässä Khn kokouksessa Kvstolle tehtävässä esityksessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Technopolis Oyj:lle Salmisaaren toimitilatontin 20048/5 (11 600 k-m²) 31.3.2007 saakka sekä jatkaa toimitilatontin 20048/3 (9 000 k-m²) varausta 31.3.2007 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että jos Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tontista nro 20048/2 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta toimitilatontista 31.3.2007 mennessä, edellä mainitut varaukset jatkuvat ilman eri päätöstä 31.5.2008 saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että toimitilatontin nro 20048/5 varaus jatkuu ilman eri päätöstä 31.7.2009 saakka, jos Technopolis Oyj tai sen tytäryhtiö tekee pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen 31.5.2008 mennessä toimitilatontista nro 20048/3 tai lähinnä siitä muodostuvasta uudesta tontista.

Varaukset ovat voimassa seuraavilla ehdoilla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tontin suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005 ja siihen mahdollisesti ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä tehtäviä muutoksia.

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tonttia koskevaa vuokrasopimusta tai kauppakirjaa saada aikaan.

Pöytäkirjanote Technopolis Oyj:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus 13.9.2006
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Pelkistetty asemakaavakartta

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN ALPPIKIINTEISTÖT OY:N SEKÄ NCC RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-2412

Määräalat Tapanilan kylän K. 496-nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483-nimisestä tilasta RN:o 7:241; Alppikyläntie

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

Määräalat Tapanilan kylän tiloista RN:o 7:413 ja 7:241

Alppikiinteistöt Oy / NCC Rakennus Oy omaan tai perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun

29.8.2006

2 042 040 euroa

Kaupan kohteet Kiinteistökaupan kohteina ovat määräalat Helsingin kaupungin Tapanilan kylän K. 496-nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483-nimisestä tilasta RN:o 7:241. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määrä-aloista muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) kuuluva tontti nro 41295/1 ja asuinrakennusten korttelialueeseen (A-1) kuuluva tontti nro 41295/2. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 6 780 m²ja rakennusoikeus 6 000 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontin 41295/2 alueella sijaitsee vuonna 1939 valmistunut 1 680 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus sekä osa vuonna 1901 valmistuneesta 160 k-m²:n suuruisesta varastorakennuksesta ja osa vuonna 1922 valmistuneesta 60 k-m²:n suuruisesta asuinrakennuksesta. Kauppakirjan mukaan rakennukset puretaan.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 2 042 040 euroa vastaa yksikköhintoja noin 301,19 euroa/m² ja 357 euroa/k-m². Kauppakirjan mukaan asemakaavassa mk ja y -merkinnällä merkitystä rakennusoikeudesta ei makseta, vaan kauppahinnan perusteena on ollut 5 720 k-m².

Myyjä ei ole vastannut kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppakirjan mukaan kaupan ehdoissa on muun muassa sovittu, että ostaja vastaa mahdollisesta maaperän tai rakennuksen rakenteissa olevien haitta-aineiden puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista siinä laajuudessa kuin viranomainen vaatii. Edellä mainitut kustannukset myyjä maksaa ostajalle molemmin puolin hyväksyttyä laskua vastaan. Ehdon mukaan haitta-aineiksi ei katsota maaperää ja/tai siinä olevia aineita, jotka voidaan hävittää tavallisella kaatopaikalla ilman lisämaksua ja purettavien rakennusten rakenteissa olevia rakenteita ja/tai aineita, jotka voidaan poistaa ilman erityistoimenpiteitä ja hävittää tavallisella kaatopaikalla ilman lisämaksua. Myyjä ei ole velvollinen maksamaan kustannuksia, jotka olisivat syntyneet saastuneisuudesta huolimatta purku- tai maanrakennustöiden yhteydessä.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Myydyt määräalat ovat osa Helsingin kaupungin ja Alppikiinteistöt Oy:n välillä 29.8.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa on sovittu asemakaavan muutoksen nro 11370 toteuttamiseen liittyvistä ehdoista. Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaa kaupungille korvausta tonttien 41295/1–3 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 230 000 euroa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kyseessä olevassa kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja tontit tulevat ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

Lautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Alppikiinteistöt Oy on myynyt määräalat Helsingin kaupungin Tapanilan kylän K. 496-nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483-nimisestä tilasta RN:o 7:241 NCC Rakennus Oy:lle omaan tai perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Alppikiinteistöt Oy on myynyt määräalat Helsingin kaupungin Tapanilan kylän K. 496-nimisestä tilasta RN:o 7:413 ja K. 483-nimisestä tilasta RN:o 7:241 NCC Rakennus Oy:lle omaan tai perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja NCC Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2006-2341

Rakennuslautakunta toteaa (24.10.2006) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin
rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunginvaltuuston päätöksen perusteella kaupunginhallitus on hyväksynyt voimassa olevan yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan 9.1.2006. Tällöin rakennusvalvontataksaa korotettiin kauttaaltaan kolmella prosentilla. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.2.2006.

Rakennusvalvontaviraston toiminnan kate ja taksan tarkistaminen

Vuonna 2002 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84 prosenttia. Vuosina 2003, 2004 ja 2005 katteet olivat vastaavasti 73, 75 ja 70 prosenttia. Näiden neljän vuoden keskimääräinen kate oli 75,5 prosenttia. Kate vaihtelee rakentamisen suhdanteiden mukaan.

Vuoden 2005 yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli 1 969 591 kuutiometriä. Vastaava luku tältä vuodelta on 3 250 974 kuutiometriä. Muutosprosentti on + 65. Vastaavat luvut rakennusten kokonaisalan mukaan laskettuna ovat 495 966 ja 741 863. Muutosprosentti on + 50. Kuluvasta vuodesta näyttääkin muodostuvan poikkeuksellisen vilkas rakentamisvuosi. Kuluvan vuoden kateprosentiksi on arvioitu 91,6 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräiseksi kateprosentiksi tulisi tällöin 78 prosenttia.

Suomen Pankki ennustaa, että vuonna 2006 kansantalouden bruttokansantuotteen kasvu on 5,4 prosenttia ja vuonna 2007 kansantuotteen kasvu laskee 3,2 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2007 rakennusvalvontaviraston tulojen ja menojen katteen osalta palattaisiin keskimääräiseen noin 75 prosenttiin.

Rakennuslautakunnassa ja rakennusvalvontavirastossa tavoitteeksi on kuitenkin jo useamman vuoden ajan asetettu 80–85 %:n suuruinen kate normaalirakentamistilanteessa. Tällöin rakentajat maksaisivat täyden hinnan saamistaan palveluista. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupahakemusten käsittelystä kerätään lupamaksuja.

Viraston tuloista noin 95 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustuskopioiden myyntimaksuista. Arkistotaksalla ei siten käytännössäkään voida paljoa vaikuttaa katteeseen.

Jotta viraston kateprosentin osalta päästäisiin kustannusvastaavasti keskimääräisesti kestävään ratkaisuun, niin vuoden 2007 rakennusvalvontataksaa tulisi korottaa enemmän kuin 2–3 prosenttia, mitä vuoden 2007 talousarviossa on suunniteltu. Näin ollen rakennuslautakunta ehdottaa, että rakennusvalvontataksaa korotettaisiin 5 prosenttia perusmaksujen osalta ja 2,5 prosenttia pinta-alaan pohjautuvien maksujen osalta.

Tämä korotusprosentti antaisi myös mahdollisuuden alentaa taksan eräitä maksuja.

Rakennusvalvontataksan 2 §:ää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kun kyse on maanalaisesta pysäköintiluolasta tai vastaavasta maanalaisesta rakennushankkeesta, rakennuslupamaksu on vain 80 prosenttia taksan mukaisesta maksusta. Kevytrakenteisen, kangas- tai vastaavakatteisen hallirakennuksen rakennuslupamaksu ehdotetaan laskettavaksi 50 prosenttiin taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi huoneistojen jakamisista ja yhdistämisistä perittäisiin vain perusmaksu ja luovuttaisiin pinta-alaan perustuvasta maksusta. Perusteluna näiden maksujen alennuksille on em. hankkeiden normaalia vähäisempi valvonnan tarve kyseisten hankkeiden pinta-alaan ja tilavuuteen suhteutettuna.

Taksan 23 §:ssä on kaupunginkanslian päällikkö muutettu hallintokeskuksen päälliköksi. Taksan 24 §:ään kohtaan e) on lisätty sana hakemuksesta, kuten saman pykälän muissa kohdissa on edellytetty. Lisäk

si taksan 24 §:n viimeiseen kappaleeseen on lisätty, että myös silloin kun luvasta on luovuttu, noudatetaan maksua palautettaessa soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston maksujen tarkistaminen

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto toteaa (9.10.2006) rakennusvalvontamaksujen perintäjärjestelmän toimineen osaston kannalta hyvin. Kiinteistöinsinöörin rakennustyön valvontaa koskevaa toimenpidetaksaa on viimeksi tarkistettu vuodelle 2006 kaupunginhallituksen vahvistamalla päätöksellä 1.2.2006. Kaupunkimittausosaston kustannuslaskennan mukaan vuonna 2005 saatiin rakennusvalvonnasta (rakennuksen maastoon merkintä, rakennuksen sijaintikatselmus) aiheutuneista kustannuksista katettua 66 %.

Kuluvan vuoden syyskuun tilanteen mukaan voimassa olevilla kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksoilla arvioitu kateprosentti vuonna 2006 on noin 80 %. Ottaen huomioon edellisen taksapäätöksen jälkeisen kustannustason nousun esitetään taksaan noin 2 %:n korotusta vuodelle 2007.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston esitys on sellaisenaan sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Kaj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on 8.11.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen. Esitys on vuoden 2007 talousarvion mukainen.

Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

./. Esityslistan tämän kohdan liitteenä nro 4 on ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2007.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston 9.10.2006 esitys
	Liite 3	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa
	Liite 4	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2007

VT OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI SUUNNITELMAN LAATIMISESTA KÄVELYKATUJEN LISÄÄMISEKSI

Khs 2005-2661

Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 14.12.2005 (asia nro 6) keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelmaa ja hankekokonaisuutta Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että laaditaan suunnitelma siitä, mitkä kadut ja millä aikataululla olisi muutettavissa kävelykaduiksi Keskuskadun lisäksi.” (Otto Lehtipuu, äänin 44–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (30.3.2006) seuraavaa:

Eri virastojen välisen työnjaon mukaan rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta sekä pysäköinninvalvonnasta. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston tehtävänä on kehittää ja suunnitella Helsingin liikennejärjestelmää. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto laatii tällä hetkellä suunnitelmaa kävelykeskustan kehittämisestä. Rakennusvirasto toteuttaa Kaupunkisuunnitteluviraston laatimat liikenne- ja liikennejärjestelysuunnitelmat investointimäärärahojen puitteissa.

Teknisesti lähes minkä tahansa kadun muuttaminen kävelykaduksi on mahdollista. Toiminnalliset vaikutukset tutkitaan liikennesuunnitelman yhteydessä. Kadun muuttaminen kävelykaduksi ei ole merkittävästi kalliimpi ratkaisu kuin normaali kadun saneeraus Helsingin esikaupunkialueella. Jos kävelykadulle rakennetaan sulanapitojärjestelmät, tulisi sen rakentamisesta ja ylläpidosta koituvat kustannukset sopia alueen kiinteistöjen kanssa. Silloin kun kadun muuttaminen kävelykaduksi toteutetaan kadulle muutenkin ajankohtaisen saneerauksen yhteydessä, kävelykatuverkoston laajenemisesta ei synny merkittäviä lisäkustannuksia.

Yleisten töiden lautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää kaupunginosittain muun suunnittelun yhteydessä, mitkä kadut sopivat kehitettäväksi kävelykaduiksi, pihakaduiksi tai hidastekaduiksi, jotta asuinympäristön viihtyisyyttä voitaisiin tarvittaessa lisätä myös katuympäristöjä kehittämällä. Yleisten töiden lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että huoltoliikenne ja pysäköinti tulee olla ratkaistu, jotta toimiva kävelykatu voidaan käytännössä toteuttaa.

Yleisten töiden lautakunta suhtautuu myönteisesti kävelykeskustan kehittämiseen ja osallistuu siihen yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.9.2006) mm. seuraavaa:

Keskustan maanalainen huoltoväylä kulkee Aleksanterinkadun alla. Sen varrella olevat korttelit eivät Stockmannia ja Makkaratalokorttelia lukuun ottamatta ole vielä tehneet päätöksiä huoltotunneliin liittymisestä. Tämän tapahduttua vähenee huoltotarve Aleksanterinkadulla ja sen poikkikaduilla Mikonkadulla ja Kluuvikadulla, jotka ovat jo kävelykatuja. Yliopistonkadun muuttamisesta kävelypainotteiseksi kaduksi on päätetty jo vuonna 2000. Varsinaisia uusia kävelykatuja Keskuskadun ja Kalevankadun itäpään lisäksi ei huoltotunnelin myötä ole mahdollista toteuttaa.

Hyväksyessään keskustatunnelin jatkosuunnitteluohjeet 20.3.2006 kaupunginhallitus päätti, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii parhaillaan kyseistä selvitystä ja sen on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Selvitys sisältää suunnitelman kävelykeskustan laajuudesta ja liikennejärjestelyistä, jos keskustatunneli toteutuu, sekä arvion lähivuosien kävelykeskustan laajentamismahdollisuuksista ennen keskustatunnelia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Otto Lehtipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

VARTIOKYLÄN TONTIN 45294/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11597)

Khs 2006-2221

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45294 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Viittapolku 16

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.9.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 14.3.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1991 hyväksytty asemakaava nro 9844. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on vuonna 1976 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO), mutta tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja ‑katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin katujen puoleisille rajoille on merkitty istutettavat alueen osat.

Katualue on mukana kaavamuutoksessa kaavoitusteknillisistä syistä. Katualuetta ei muuteta.

Tontin pinta-ala on 1 156 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 289 k-m² (lisäystä 58 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tarkoituksena on tehdä nykyisessä rakennuksessa sisäisiä muutoksia ja rakentaa uusi kuisti.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.8.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin yksi mielipide. Vartio- ja Mellunkylän Kiinteistöyhdistys ry ilmoitti, ettei sillä ole huomauttamista muutoksesta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.10.–3.11.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45294 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.9.2006 päivätyn piirustuksen nro 11597 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11597 (Vartiokylän tontti 45294/1)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45446/15 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11593)

Khs 2006-2203

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45446 tontin nro 15 asemakaavan muutosehdotus.

Puotilantie 15

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 13.4.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna1981 hyväksytty asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi kerrosta. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Loosarinpuiston itäpuolella. Tontilla on vuonna 1960 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tontille paritalo.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin Puotilantien puoleiselle rajalle on merkitty puurivillä ja pensailla tai pensasaidalla istutettava alueen osa.

Tontin pinta-ala on 1 197 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 299 k-m² (lisäystä 60 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tontille paritalo.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.5.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45446 tontin nro 15 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.9.2006 päivätyn piirustuksen nro 11593 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11593 (Vartiokylän tontti 45446/15)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45457/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11599)

Khs 2006-2202

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45457 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus.

Ahvenkoskenpolku 6

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.9.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 24.2.2006 ja 17.8.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:ksi.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k‑m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontti on rakentamaton. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, etteivät ympäristönsuojelulliset syyt ole esteenä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 018 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 255 k-m² (lisäystä 51 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.8.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin kaksi mielipidettä.

Esitetyt mielipiteet

Vartio- ja Mellunkylän Kiinteistöyhdistys ry:llä ei ole huomauttamista asemakaavan muutokseen.

Tontin 45457/12 omistajat (Loosarintie 6) esittävät mm., että he hyväksyvät tehokkuusluvun nostamisen, jos tehokkuuslukua 0.25 ei myöhemmin pyritä nostamaan ja tontille rakennetaan enintään kaksiasuntoinen pientalo. Tulevan rakennuksen etäisyyden yhteisestä rajasta on oltava ainakin 6 m ja rakennuksen harjakorkeuden n. 2 m matalampi kuin Ahvenkoskenpolku 8:n harjakorkeus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vartioharjun kaavamuutoksissa noudatetaan yhtenäisiä kaavamuutosperiaatteita, joiden mukaan tehokkuusluku on enintään e = 0.25. Koska tontin pinta-ala on 1 018 m², saa tontille asuntojen lukumäärää koskevan määräyksen mukaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m ja rakennuksen enimmäiskorkeus 7,5 m. Näitä samoja määräyksiä on käytetty myös Ahvenkoskenpolku 8:n kaavamuutoksessa. Lautakunta katsoo, että maanomistajien yhdenvertaisuuden vuoksi ei yhdellä tontilla voida käyttää muista poikkeavia määräyksiä, elleivät ympäristösuojelulliset syyt sitä edellytä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45457 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.9.2006 päivätyn piirustuksen nro 11599 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11599 (Vartiokylän tontti 45457/4)

SVENSKA FRAMTIDSSKOLAN I HELSINGFORSREGIONEN AB:S BOLAGSSTÄMMA

SVENSKA FRAMTIDSSKOLAN I HELSINGFORSREGIONEN AB:N YHTIÖKOKOUS

Stn/Khs 2006-2430

Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab konstaterar (7.11.2006) att dess ordinarie bolagsstämma hålls 27.11.2006 i Samfundet Folkhälsan. Ärendena som enligt bolagsordningen skall beslutas under den ordinarie bolagsstämman upptas till behandling, bl.a. val av styrelse.

Sj konstaterar att Stge 13.6.2001 (ärende 13) beslöt att staden deltar i verksamheten inom aktiebolaget för svensk yrkesutbildning på andra stadiet (Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) i enlighet med det avtal mellan delägarna som hänför sig till ärendet.

Stn beslöt senast 14.11.2005 uppmana stadskansliets rättstjänst att företräda staden vid aktiebolagets bolagsstämma och att föreslå ekonomie magister Henrica Bargum till företrädare för staden i bolagets styrelse.

Enligt delägaravtalet skall en av ledamöterna i styrelsen vara föreslagen av Helsingfors stad. Det är motiverat att styrelsens ledamöter under föregående mandattid i mån av möjlighet fortsätter i bolagets styrelse.

Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab toteaa (7.11.2006), että sen sääntömääräinen yhtiökokous pidetään 27.11.2006 Samfundet Folkhälsänissa. Asiat, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä sääntömääräisen yhtiökokouksen yhteydessä, käsitellään nyt, mm. hallituksen valinta.

Sj toteaa Kvston päättäneen 13.6.2001 (asia 13), että kaupunki osallistuu ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen osakeyhtiön (Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) toimintaan asiaan liittyvän osakassopimuksen mukaisesti.

Khs päätti viimeksi 14.11.2005 kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia kyseisen osakeyhtiön yhtiökokouksessa ja esittämään kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen kauppatieteiden maisteri Henrica Bargumia.

Osakassopimuksen mukaisesti yhdeksi hallituksen jäseneksi valitaan Helsingin kaupungin ehdottama henkilö. Olisi perusteltua, että yhtiön hallituksessa jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan samat henkilöt kuin aiemmalla toimikaudella.

SJ Stadsstyrelsen torde besluta ålägga förvaltningscentralens rättstjänst att företräda staden vid Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:s bolagsstämma 27.11.2006 och uppmana företrädaren för staden att föreslå .......................................... till medlem av bolagets styrelse för den mandattid som inleds vid bolagsstämman.

Protokollsutdrag till rättstjänst, den utsedda personen, aktiebolaget och utbildningsverket.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n 27.11.2006 pidettävässä yhtiökokouksessa ja kehottaa kaupungin edustajaa esittämään, että yhtiön hallituksen yhdeksi jäseneksi valitaan ..................................................... yhtiökokouksesta alkavaksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote oikeuspalveluille, nimetylle henkilölle, yhtiölle sekä opetusvirastolle.

Tilläggsuppgifter:
Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 169 2242

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN Y-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN TOIMIKAUDEKSI 2007-2008

Khs 2006-2426

Y-Säätiö toteaa (9.11.2006), että valtuuskunnan sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 28.11.2006 klo 13.00.

Säätiön sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan kukin perustajayhteisö valitsee valtuuskuntaan kaksi (2) jäsentä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Erovuoroinen jäsen voidaan valita uudelleen.

Helsingin kaupungin edustajat valtuuskunnassa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi

1.1.2006 – 31.12.2007	Marketpäällikkö Katja Utti-Lankinen
1.1.2005 – 31.12.2006	Asuntolautakunnan jäsen Vesa Peipinen

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön valtuuskuntaan toimikaudelle 2007 – 2008 edustajansa erovuoroisen Vesa Peipisen tilalle.

Valtuuskunta valitsee hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien jäsenten paikoille.

Helsingin kaupungin edustajat hallituksessa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi

1.1.2006 – 31.12.2007	Strategiapäällikkö Kim Aarva
1.1.2005 – 31.12.2006	Erityissuunnittelija Pertti Korteniemi, (varajäsen)

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2007 – 2008 edustajansa erovuoroisen Pertti Korteniemen tilalle.

Ilmoituksen määräaika on 21.11.2006.

Stj toteaa, että Helsingillä on Y-Säätiön perustajayhteisönä oikeus nimetä kaksi jäsentä sen valtuuskuntaan. Säätiön hallitukseen kuuluu 7 – 9 jäsentä, joista yksi ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on ollut Helsingistä. Sekä valtuuston että hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Sosiaalivirasto esittää, että erityissuunnittelija Pertti Korteniemi jatkaisi Y-Säätiön hallituksen varajäsenenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Y-Säätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2007 – 2008

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Y-Säätiön hallitukseen varajäseneksi toimikaudeksi 2007 – 2008 erityissuunnittelija Pertti Korteniemen sosiaalivirastosta.

Pöytäkirjanote Y-Säätiölle, kaupungin edustajaksi nimetyille, sosiaalivirastolle sekä hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285



Kokousaika	20.11.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali