7

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE ASUNTO OY WÄINÖ AALTOSENTIE 4:N HAKEMUKSESTA MM. JO SUORITETUN RANNAN TÄYTÖN YM. PYSYTTÄMISEEN

Khs 2006-2258

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää lausuntoa Asunto Oy Wäinö Aaltosentie 4:n ympäristölupahakemuksen johdosta 13.11.2006 mennessä.

Asunto Oy Wäinö Aaltosentie 4 hakee Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristölupaa jo suoritetun rannan täytön ynnä muun pysyttämiseen ja puretun laiturin uudelleen rakentamiseen tilan Vatten T 184a K 34 RN:o 1:886 edustalla Helsingin kaupungin Kulosaaren kaupunginosassa.

Ryj toteaa, että hakemus tiedoksiantokuulutuksesta on saapunut kaupungintalon kirjaamoon 19.10.2006.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (30.10.2006) lausunnossaan mm. seuraavaa:

Haettu toimenpide Asunto Oy Wäinö Aaltosentie 4 hakee ympäristölupaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta tontin 42037/9 edessä olevalle omistamalleen vesialueelle jo suoritetun täytön pysyttämiselle ja puretun laiturin uudelleen rakentamiselle. Yhtiö on vuonna 1984 suorittanut luvattoman noin 250 m² täytön alueella, ja on vuosina 2004–2005 poistanut vesialueelta maamassoja rakennuslautakunnan kehotuksesta.

Hakijan käsityksen mukaan rakennuslautakunnan vuoden 2002 purkukehotuksesta suoritetut vesialueella olevan kivilaiturin ja täytön poistot olivat sellaisia vesilain tarkoittamia toimenpiteitä, joihin olisi tarvittu ympäristölupa.

Hakijan perustelut pyynnölle ovat seuraavat: Kivilaiturin rakentaminen ja purkaminen on maksanut jo niin paljon, että lisätoimenpiteitä, joista ei ole hakijalle hyötyä, on kohtuutonta vaatia. Kivilaituri on tulkittava omalle lisäalueelle (ei siis vesialueelle) rakennetuksi pengerrykseksi, eikä rakennuslautakunnalla ole asiassa edes puhevaltaa. Luonnontilaisen rantaviivan paikka on epäselvä, sillä tonttikartta vuodelta 1945 osoittaa, että jo tuolloin oli kiinteistön rajan ja silloisen rantaviivan välissä maa-alue, joka tarkoittaa hakijayhtiön yhtiöjärjestyksessä mainittua kohtaa ”lisäalue 46 m²”. Veroilmoituksen mukaan tuohon lisäalueeseen kohdistuu jopa rakennusoikeutta 21 m². Lisäksi hakija toivoo, että ympäristölupavirasto suorittaa paikan päällä katselmuksen, koska rakennuslautakunta vaatimuksessaan on vedonnut mm. rannan kauneusarvoihin.

Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet

Rakennuslautakunta myönsi yhtiölle 28.2.1984 rakennusluvan asuinpientalon ja autosuojan rakentamiseen tontille 42037/9. Rakennusluvan mukaisessa asemapiirustuksessa rantaan oli esitetty tehtäväksi tontin rajaa seuraava kivimuuri ja luonnonkivilaituri, joka työntyy tontin edustan vesialueelle noin 5 metriä. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto puolsi lausunnossaan 22.9.1983 hakemusta em. poikkeamista huolimatta ottaen huomioon suunnitelman ansiot rakennussuunnittelun ja miljöön käsittelyn osalta ja sen että hakemus hengeltään hyvin vastaa kaavan tavoitteita.

Rakennustyön aikana rakennusluvasta poikettiin muun muassa niin, että tontin edustan vesialuetta täytettiin noin 250 m² kokoiselta alueelta. Täyttö ulottui vähimmillään noin 7 metrin ja enimmillään noin 17 metrin päähän tontin rantaviivasta. Täyttöalue käsitti nurmikkoalueen sekä kivilaiturin. Täyttö oli tuettu jykevällä luonnonkivimuurilla.

Rakennusvalvontavirasto määräsi 3.8.1984 yhtiön 1.11.1984 poistamaan tontin ulkopuolisen täytön sekä saattamaan kivilaiturin sijainniltaan vahvistettujen piirustusten mukaiseksi, ellei niille ole sitä ennen saatu lupaa.

Yhtiö haki 31.3.1987 rakennuslupaa paitsi muille rakennustyönaikaisille muutoksille niin myös vesialueen täytölle. Rakennusvalvontavirasto katsoi, ettei lupaa täyttöön voida myöntää, koska suunnitelma on asemakaavan vastainen.

Yhtiö haki 1.2.1993 poikkeuslupaa muun muassa vesialueen täyttämiselle. Kaupunginhallitus vastusti 26.10.1998 päivätyssä lausunnossaan luvan myöntämistä vesialueen täyttämisen osalta.

Ympäristöministeriö 11.8.1999 antamallaan päätöksellä totesi, että kyse on asemakaava-alueella suoritettavasta täyttämistyöstä. Tämä työ ei vaadi ympäristöministeriön poikkeuslupaa, vaan rakennuslain 124 a §:n mukaisen toimenpideluvan. Tämän johdosta ministeriö siirsi hakemuksen tältä osin kaupungin ratkaistavaksi.

Yhtiö haki tämän jälkeen toimenpidelupaa saada täyttää vesialuetta. Rakennuslautakunta hylkäsi hakemuksen 16.11.1999.

Yhtiö valitti lautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 10.8.2000 hylkäsi valituksen. Yhtiö valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 28.11.2001 hylkäsi valituksen.

Rakennusvalvontavirasto esitti 30.11.2001 päivätyssä tarkastuslausunnossaan, että yhtiö velvoitettaisiin poistamaan luvattomat vesialueen täytöt tontin edestä ja saattamaan tontin rantaviiva voimassa olevan luvan mukaiseen kuntoon. Yhtiö esitti tästä vastineen, jossa vedottiin eräiden Kulosaaressa olevien tonttien täyttämistöihin. Rakennuslautakunta totesi, että kyseisissä rakennusluvissa oli annettu lupa täyttää tontteihin kuuluvaa vesialuetta, mutta ei yhtään enempää.

Rakennuslautakunta päätti 17.9.2002 velvoittaa Asunto Oy Wäinö Aaltosentie 4:n sakon uhalla poistamaan vesialueen luvattoman täytön ja saattamaan tontin rantaviivan 28.2.1984 myönnetyn rakennusluvan mukaiseksi.

Yhtiö haki 28.10.2002 kaupunginhallitukselta asemakaavan muutosta tontin 42037/9 edessä olevalle omistamalleen vesialueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta lausui 23.1.2003, ettei täyttö sovellu Kulosaaren huvila-alueen ympäristöön työntyessään massiivisena rantaviivasta ulospäin. Haettu asemakaavan muutos rikkoisi myös Kulosaaren huvila-alueen rantatonttien maanomistajien yhdenvertaisuutta, koska se sallisi lisätäytön toisin kuin millään muulla tontilla sallitaan. Kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2003 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hylätä asemakaavan muutoshakemuksen.

Yhtiö valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 30.12.2003 hylkäsi valituksen. Yhtiö valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 7.9.2004 hylkäsi valituksen.

Asemakaavat Vesialueella 1:1063 on voimassa 19.2.1973 vahvistettu asemakaava nro 6677. Tontilla 42037/9 on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8620. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A), jonka rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e = 0,3. Asemakaavassa määrätään, että matalat rannat voidaan varustaa tarpeellisin tukimuurein, mutta tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää.

Rantaselvitys Kulosaaren rantojen säilyttämistä ja parantamista ohjaamaan on asemakaavan tueksi laadittu yleissuunnitelma, Kulosaaren rantaselvitys 13.11.1985. Tuolloin tontin täyttötyöt oli jo tehty.

Selvityksessä on kyseisen rannan osalta todettu, että se muodostaa uuden rakennusalueen kahden luonnonmukaisen ranta-alueen välissä. Raskaiden muurien ja rinteiden rakentamista tulisi rajoittaa. Ympäristön luonteesta johtuen vihreä luonne on tarpeen reunaistutuksissa. Selvityksessä pidettiin tehtyä kivitäytettä sopimattomana paikkaan.

Nykytilanne Pääosa täytöstä on poistettu vesialueelta. Tontilla pidettiin 26.1.2006 katselmus, jossa olivat läsnä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston sekä naapurien edustajat. Katselmuksessa sovittiin, että laituri ja rantamuuri tontinrajalla rakennetaan myönnetyn rakennusluvan asemapiirustuksen mukaisena.

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on nimennyt hakemuksen jo suoritetun rannan täytön ynnä muun pysyttämiseksi ja puretun laiturin rakentamiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen toimenpide todellisuudessa merkitsee vuosina 2004–2005 rakennuslautakunnan kehotuksesta poistettujen luvattomien täyttöjen palauttamista ja kivilaiturin uudelleen rakentamista. Tältä osin kaupunkisuunnitteluvirasto viittaa edellä selostettuihin, asian aikaisempiin käsittelyvaiheisiin vuosina 1984–2006.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Kulosaaren kaupunginosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. 1980-luvun puolivälissä vahvistuneiden huvila-alueen asemakaavojen määräykset, jotka koskevat rantoja ja rantamuureja, ovat selkeät ja tähtäävät luonnonmukaisen rantaviivan säilyttämiseen. Poikkeamisia asemakaavan tontinrajojen ulkopuolisista maatäytöistä ei ole yksittäisille tonteille puollettu.

Tontin raja on määritetty asemakaavassa nro 8620. Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu 8.1.1982. Rantaviiva on asemakaavaselostuksen mukaan stereomitattu, mutta tontinraja ei noudata tarkoin rantaviivaa. Asemakaavakartan mukaan ranta ulottuu pienenä kielekkeenä vesialueelle juuri siinä kohtaa, johon myönnetyn rakennusluvan mukainen laituri on sijoitettu. Muutoin rantaviiva kulkee pohjakartan mukaan tontinrajan sisäpuolella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa edelleen, että vesialueella on voimassa asemakaava nro 6677. Yhtiöjärjestyksessä mainitulla, vesialueella sijaitsevalla ”lisäalueella” ei ole asemakaavan mukaan rakennusoikeutta eikä kyseistä aluetta ole havaittavissa nykyisten asemakaavojen pohjakartoissa.

Rakennusluvan mukaisen laiturin rakentamista ei ole kaupungin puolesta vaadittu lisätoimenpiteenä täytön purkamiselle. Mikäli yhtiö kuitenkin haluaa rakentaa kivilaiturin vesialueelle, se on kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan rakennettava myönnetyn rakennusluvan mukaisena.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakija on aiemmin hakenut kaupunginhallitukselta asemakaavan muutosta kyseiselle vesialueelle nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaisen hankkeen toteuttamiseksi. Kuten edellä on selostettu, kaupunginvaltuusto päätti hylätä hakemuksen ja Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginvaltuuston päätökseen kohdistuvan valituksen.

Käsiteltävänä olevan hakemuksen tarkoituksena on mahdollistaa kyseinen hanke vesilain mukaisella luvalla.

Vesilain mukaan rakentaminen on suoritettava siten, ettei vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä. Rakentaminen ei myöskään saisi loukata yleistä tai yksityistä etua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin esittämään viitaten edelleen, ettei hakemuksessa esitetty täyttö sovellu Kulosaaren huvila-alueen ympäristöön työntyessään massiivisena rantaviivasta ulospäin. Hakemuksessa esitetty toimenpide rikkoisi myös Kulosaaren huvila-alueen rantatontin maanomistajien yhdenvertaisuutta, koska se sallisi lisätäytön toisin kuin millään muulla tontilla asemakaavan mukaan voidaan sallia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo lisäksi, että kaupunkialueella tiheästi rakennetulla rantavyöhykkeellä hakemuksessa esitettyä vastaavien täyttöjen myöntäminen saattaa vaikeuttaa naapurikiinteistöjen käyttöä ja vähentää ympäristön viihtyisyyttä ja loukata siten sekä yleistä että yksityistä etua. Kyseisessä tapauksessa kiinteistön naapurit tontilla 42037/2 ovat vastustaneet kivilaiturin ulottumista tonttien väliselle rajalle, koska se vaikeuttaisi naapuritontin rannan käyttöä.

Edellä olevalla perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että täytön ja laiturin uudelleen rakentaminen vähentää Kulosaaren valtakunnallisesti arvokkaan huvila-alueen luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja ja ympäristön viihtyisyyttä. Virasto esittää kantanaan, ettei asemakaavan vastaiselle täytölle eikä puretun kivilaiturin uudelleenrakentamiselle tule myöntää ympäristölupaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että hakijan tontin vieressä on kaupungin venelaituri, joka on tarkoitettu Kulosaaren asukkaiden käyttöön.

Rakennusvalvontavirasto toteaa (30.10.2006) mm. seuraavaa:

Rakennuslautakunta on 28.2.1984 myöntänyt rakennusluvan asuinpientalon ja autosuojan rakentamiselle Kulosaaren kaupunginosan 42 korttelin 37 nykyiselle tontille numero 9, osoite Wäinö Aaltosen tie 4. Tässä rakennuslautakunnan myöntämässä rakennusluvassa on määritelty, miten tontin vesialueen vastainen raja tulee rakentaa. Tähän suunnitelmaan sisältyy 4 x 5 metrin suuruinen kivilaituri.

Asunto Oy Wäinö Aaltosentie 4 on kaikin keinoin pyrkinyt luvallistamaan tekemänsä luvattoman täytön. Yhtiö on hakenut asemakaavan muutosta, poikkeuslupaa, toimenpidelupaa ja viimeksi 31.3.2006 maisematyölupaa. Kaikki nämä hakemukset on hylätty. Yhtiön valitus rakennuslautakunnan 11.4.2006 tekemästä maisematyölupapäätöksestä on vielä käsittelyssä Helsingin hallinto-oikeudessa, muut päätökset ovat lainvoimaisia.

Rakennuslautakunta on velvoittanut yhtiön poistamaan luvattomat täytöt ja palauttamaan rannan vuonna 1984 myönnetyn rakennusluvan mukaiseksi. Kun yhtiö ei ole velvoitepäätöksiä noudattanut, niin rakennuslautakunta on tuominnut uhkasakkoja maksuun tähän mennessä yhteensä 42 000 euroa, jotka on hallintotuomioistuimessa sittemmin alennettu 36 000 euroon. Yhtiön valitus viimeisimmästä uhkasakkopäätöksestä on vielä käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Rakennuslautakunnan asettamien velvoitteiden ja tuomitsemien uhkasakkojen johdosta yhtiö on poistanut luvattomasta täytöstä ensin uloimman osan vuonna 2004 ja kuluvan vuoden kesällä eteläisimmän osan. Vuoden 1984 rakennusluvassa esitetty kivilaituri ei ole siinä paikassa, missä sen rakennusluvan mukaan pitäisi olla. Sen sijasta rannassa on täyttöalue, joka on kivilaiturin paikkaa pohjoisempana ja laituria suurempi. Täyttöalue on kiinni naapuritontin rajassa ja tähän mennessä tämän tontin omistaja ei ole hyväksynyt sen jättämistä paikalleen.

Kyseisellä vesialueella on voimassa sisäasianministeriön 19.2.1973 vahvistama asemakaava numero 6677, jossa alue on merkitty vesialueeksi. Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lupahakemuksen mukaista toimintaa ei sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Jos kyseessä on siis vesialueelta jo poistettujen täyttöjen palauttaminen ja/tai vielä jäljellä olevan täytön pysyttäminen paikallaan, niin ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät näytä täyttyvän. Lisäksi täytölle ja laiturille edellytettäisiin myös tällöin maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaiset luvat.

Ympäristökeskus toteaa (30.10.2006) mm. seuraavaa:

Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan rakennusluvan nojalla aikaisemmin tehty täyttö ja laiturin rakentaminen tulee käsitellä loppuun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Laiturin ja siihen liittyvän maavallin rakentaminen uudelleen voidaan käsitellä vesilain mukaisena asiana, koska hankkeelle ei ole aikaisemmin haettu vesilain mukaista lupaa. Vesilain mukaisena asiana rannan täyttö ja laiturin rakentaminen ovat suhteellisen pienimuotoisia vesirakentamishankkeita. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta vesialueen virkistyskäytölle, vesiliikenteelle tai kalastukselle eikä se aiheuta vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle tai rakennuksille. Hakemuksessa ei ole haettu lupaa ruoppauksiin, vaan vesialueen täytölle ja laiturin tukimuurien rakentamiselle, jolloin töistä johtuva vesialueen samentuminen jäänee vähäiseksi. Ennalta arvioiden täytöllä ja laiturin rakentamisella ei ole merkittäviä vesistöä muuttavia vaikutuksia.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Asunto Oy Wäinö Aaltosen tie 4:n hakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen mukainen toimenpide todellisuudessa merkitsee vuosina 2004–2005 rakennuslautakunnan kehotuksesta poistettujen luvattomien täyttöjen palauttamista ja kivilaiturin uudelleen rakentamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että hakemuksen mukaisella vesialueella on voimassa sisäasianministeriön 19.2.1973 vahvistama asemakaava numero 6677, jossa alue on merkitty vesialueeksi. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lupahakemuksen mukaista toimintaa ei sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Vesilain mukaan rakentaminen on suoritettava siten, ettei vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä. Rakentaminen ei myöskään saa loukata yleistä tai yksityistä etua.

Kulosaaren kaupunginosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen mukaisista toimenpiteistä saattaa aiheutua erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä ja vähentää ympäristön viihtyisyyttä täytön työntyessä massiivisena rantaviivasta ulospäin. Ympäristöluvan myöntäminen rannan täyttöön rikkoisi lisäksi Kulosaaren huvila-alueen rantatontin maanomistajien yhdenvertaisuutta, koska se sallisi lisätäytön toisin kuin millään muulla tontilla asemakaavan mukaan voidaan sallia.

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli yhtiö haluaa rakentaa kivilaiturin vesialueelle, laiturin rakentamiseen tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukainen toimenpidelupa. Rakennuslupa-asian ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes ympäristölupa-asia on ratkaistu.

Kaupunginhallitus katsoo, että jo suoritetun rannan täytön ynnä muun pysyttämiseen ja puretun laiturin uudelleen rakentamiseen ei tule myöntää ympäristölupaa.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Tiedoksiantokuulutus ja hakemus
	Liite 2	Ote voimassa olevasta asemakaavasta nro 8620
	Liite 3	Ote rakennusluvan mukaisesta asemapiirustuksesta (Raklk 28.2.1984)
	Liite 4	Ote voimassa olevasta asemakaavasta nro 6677