HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

25.9.2006 pöydälle pantu asia

STRATEGIAKOKOUSASIA: KONSERNI- JA OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMISLINJAUKSET

Khs 2006-159

Kj toteaa, että Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvat ne yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa.

Kaupunkikonserniin kuuluu tällä hetkellä 117 tytäryhtiötä ja 9 tytärsäätiötä. Näiden konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken.

Konserniohjaus

./. Konserniohjauksen nykyinen toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. Konserniohjauksen nykytilaa ja toimintamallin kehittämistarpeita on arvioitu tarkemmin muistiossa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.

Muistiossa todetaan, että kaupungin toimintaympäristössä tapahtuneiden ja vireillä olevien muutosten sekä toimintamallista saatujen kokemusten perusteella konserniohjausta tulisi kehittää seuraavien tavoitteiden pohjalta:

– edistää nykyistä vielä selkeämmän ja yhtenäisemmän konsernijohdon tahtotilan muodostumista ja viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin riippumatta yksittäisen tytäryhteisön toimialasta, yritysmuodosta tai koosta

– kehittää kokonaisedun näkökulmasta kaupunkikonsernin johtamista nykyistä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi

– siirtää painopistettä konserniohjauksesta konsernijohtamiseen lujittamalla konsernijohdon johtamisotetta tytäryhteisöistä yhteisökohtaisin aloittein ja strategisin linjauksin

– ohjata käytännön tasolla nykyistä vielä tehokkaammin tytäryhteisöjä yhtenäisiin toimintatapoihin sekä hyviin johtamis- ja hallintokäytäntöihin konsernin sisällä

– varautua kuntalain kuntakonsernia koskevien, valmisteilla olevien säännösten mukaiseen ohjausmalliin, jossa konsernijohdon jatkossa tulevat ensisijaisesti muodostamaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

– varautua pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät määräysvaltaa.

Näiden kehittämistavoitteiden pohjalta muistiossa ehdotetaan seuraavia konserniohjauksen kehittämislinjauksia:

– konserniohjausta tehostetaan tavoitteena tytäryhteisöjen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen yhtenäistäminen

– kaupunginhallituksen asemaa omistajaohjauksessa vahvistetaan laatimalla ensi vaiheessa selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä toimenpide-ehdotuksineen

– kaupunkikonsernin kokonaistaloudellista tarkastelua laajennetaan liittämällä konsernitilinpäätökseen tilivuodesta 2007 alkaen konsernitaseen lisäksi myös muut tilinpäätöksen mukaiset laskelmat ja tiedot.

Omistajaohjaus

Kj toteaa, että kaupunkikonsernille ei ole aiemmin määritelty kattavaa kaikkia konserniyhteisöjä koskevaa yhtenäistä omistajapolitiikkaa.

Tältä osin on talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta valmisteltu ensi vaiheessa kaikkia tytäryhteisöjä koskevat yleiset omistajapoliittiset linjaukset. Näiden yleislinjausten lisäksi tullaan 30.6.2007 mennessä valmistelemaan yksittäisten tytär- ja muiden konserniyhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota ja toiminnallisia tavoitteita koskeva tarkennettu omistajapolitiikka koskien myös kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia.

./. Omistajaohjausta on käsitelty tarkemmin muistiossa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

Muistiossa esitetään seuraavat omistajapoliittiset yleislinjaukset, jotka koskevat kaikkia kaupungin omistamia tytäryhteisöjä:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– kassanhallintaa keskitetään osaksi kaupungin muuta kassanhallintaa siten, että kaupungin tytäryhteisöt liittyvät sovittavassa laajuudessa kaupungin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttäjiksi

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat

– tehostetaan yhteisöjen hallintoa vähentämällä erityisesti kehittämisen ja sijoitustoiminnan välineenä toimivien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten lukumäärää ja nimeämällä tällaisten yhtiöiden hallitusten jäseniksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin

Muutettu sivu

Kj pitää tarkoituksenmukaisena, että konserniohjauksen toimintamallia kehitetään ja omistajapoliittiset linjaukset määritellään edellä mainituissa muistioissa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Tarkoitus on, että omistajapoliittiset periaatelinjaukset sekä yksittäisten tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusta, kehittämisvisiota ja toiminnan tavoitteita koskevat linjaukset tarkistetaan Khn toimesta valtuustokausittain valtuustokauden alussa.

Kj toteaa lisäksi tarkoituksena olevan, että mikäli Khs nyt hyväksyy konserniohjauksen ja omistajapolitiikan kehittämis- ja periaatelinjaukset päätösehdotuksen mukaisesti, niin Khn strategiakeskustelun pohjalta tullaan valmistelemaan myöhempää päätöksentekoa varten peruslinjausten edellyttämät muutokset konserni- ja muihin ohjeisiin sekä tekemään liitteenä 2 olevan muistion kohdan 4 jaottelun pohjalta esitykset 30.6.2007 mennessä yksittäisen tytär- ja muun konserniyhteisön omistusta, kehittämisvisiota ja toiminnan tavoitteita koskevasta omistajapolitiikasta ja jatkotoimenpiteistä koskien myös kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä

Konserniohjauksen kehittämislinjaukset liitteenä 1 olevan muistion

kohdan 3 mukaisesti seuraavasti:

– konserniohjausta tehostetaan tavoitteena tytäryhteisöjen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen yhtenäistäminen,

Muutettu sivu

Omistajapoliittiset periaatelinjaukset siten, että

– nettobudjetoidut yksiköt, liikelaitokset sekä tytär- ja muut konserniyhteisöt jaotellaan omistuksen tarkoituksen mukaan liitteenä 2 olevan muistion kohdan 2 mukaisesti, ja että

– kaikkia kaupungin tytäryhteisöjä koskevat seuraavat omistajapoliittiset yleislinjaukset liitteenä 2 olevan muistion kohdan 3 pohjalta seuraavasti:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tämän päätöksen edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset 30.6.2007 mennessä myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITTEET	Liite 1	Muistio: Konserniohjauksen kehittämislinjaukset
	Liite 2	Muistio: Kaupunkikonsernin omistajapolitiikka

STRATEGIAKOKOUSASIA: MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN (MA-OHJELMA) VALMISTELU

Khs 2006-159

Kaj toteaa kaupunginhallituksen päättäneen 24.4.2006 muuttaa asunto-ohjelman valmistelua siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma). Samalla kaupunginhallitus päätti, että selvitetään laadittavan ohjelman aikajänteen pidentämistä.

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että selvitetään kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan johdolla MA-ohjelman kytkemistä pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteiseen maankäytön ja asumisen ohjelmointiin. Vielä kaupunginhallitus päätti, että valmistelutyön vaihe saatetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään 30.10.2006 siten, että varsinainen päätöksenteko asiasta tehdään alkuvuodesta 2007.

MA-ohjelman sisältö ja rakenne

MA-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet asuntotuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle rakentamiselle, asumisväljyyden kehittämiselle, talotyypeille, kaupungin tontinluovutusperiaatteille sekä erityisryhmien asumisen järjestämiselle. MA-ohjelma muodostuu kahdesta osasta. Asuntopoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupunginvaltuuston asunto-ohjelmasta käymä lähetekeskustelu 30.11.2005, kaupungin strategiset tavoitteet sekä kaupungin asukasrakenteen ja sen kautta myös veropohjan vahvistaminen sekä ne asiakokonaisuudet, jotka tulee sisällyttää seudullisiin maankäyttö- ja asunto-ohjelmiin. Maankäyttöosiossa tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittymisestä ja kehittämisestä sekä rakentamisedellytysten luomisen aiheuttamien kustannusten ennakointi.

Asuntopolitiikassa ja asuntorakentamisessa tavoitteiden mukaiset muutokset näkyvät varsin hitaasti. Uusien alueiden toteuttaminen ja vanhojen alueiden kehittäminen sekä sosiaalisen aseman vahvistaminen ja positiivisen kehityksen tukeminen kestää useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sen vuoksi MA-ohjelmaprosessia on kehitetty strategisempaan suuntaan niin, että ohjelman aikajänne on aiemman viiden vuoden asemesta kymmenen vuotta, vuodet 2008–2017.

Maankäytön ja asumisen seudullinen ohjelmointi

Asuntopolitiikan tavoitteena on vastata sekä tämän hetken asuntopoliittisiin tarpeisiin että luoda edellytyksiä ja suuntaviivoja tulevaisuuden asumiselle. Pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla on vireillä useita yhteisiä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteen kehittämiseen liittyviä sekä pidemmän aikavälin strategisten suunnitelmien että lyhyemmän aikavälin yhteistyöhankkeita. MA-ohjelman laadinta kytketään seudullisiin hankkeisiin sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti. Tarkoitus on, että Helsingin MA-ohjelmassa esille otettavat asumisen ja maankäytön kysymykset ovat esillä myös seudullisissa vastaavissa asiakirjoissa.

Pääkaupunkiseudun yhteisen maankäyttö- ja asunto-ohjelman valmistelutyö on aloitettu. Päätöskäsittely pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa ajoittuisi syksyyn 2007. Yhteisessä ohjelmassa vahvistetaan kunnittain mm. asuntotuotannon kokonaistavoitteet, Ara-tasoinen tuotanto, tuotanto erityisryhmille, vanhusten palvelutalotuotanto ja toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös turvata seudulla eri elämäntilanteisiin ja varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan tiivistyviä kaupunkimaisia keskuksia, riittävästi pientalovaltaisia alueita sekä houkuttelevia kerrostaloratkaisuja. Asuntopolitiikkaa toteuttavat tällä hetkellä kaupunkien omat asuntotoimen yksiköt, joiden osalta selvitetään mahdollisuutta luoda pääkaupunkiseudulle uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon.

Seudullinen maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen yhteistyö on ulotettu pääkaupunkiseudun kuntia laajemman, Helsingin seudun 14 kunnan seutuyhteistyön kohteeksi. Yhtenä tavoitteena on luoda yhteiset pelisäännöt yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteuttamiselle. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehitystyötä varten järjestetään em. yhteistyökuntien alueen kattava kansainvälinen ideakilpailu 2050, jonka lähtökohdat esitellään Helsingin seudun yhteistyökokoukselle 9.11.2006.

Asuntotuotannon kokonaismäärä

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat laatineet seudulle yhteisen Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia -asiakirjan, jonka pohjalta pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 13.9.2005 esitti, että pääkaupunkiseudulla asuntotuotannon vuositavoitteena on 8 000–9 000 asunnon rakentaminen. Helsingin osalta tämä merkitsisi noin 4 000–4 500 asunnon vuosituotantoa. Vuonna 2005 seudulla aloitettiin vain noin 5 940 asunnon rakentaminen. Tuotantomäärät laskivat kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, eniten Helsingissä.

Tuotantomäärän kehitykseen on vaikuttanut mm. Ara-vuokra-asuntojen tuotantohalukkuuden romahtaminen. Ara-vuokra-asuntojen tuotanto on laskenut koko maassa vuosina 2001–2005. Kun vuonna 2001 Ara-vuokra-asuntoja rakennettiin Suomessa noin 10 000, vuonna 2005 enää noin kolmannes, 3 106 asuntoa. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutuneesta Ara-asuntokannasta pääkaupunkiseudulla on runsas kolmannes eli 9 482 asuntoa. Helsingin osuus tästä on puolet, 4 642 asuntoa. Helsingissä Ara-vuokra-asuntotuotanto on pysynyt viime vuodet lähes samana (noin 800 asuntoa vuodessa). Ara-vuokra-asuntotuotantoa on toteutettu Suomessa viime vuosina lähinnä erityisryhmille. Huolimatta siitä, että Ara-tuotannon ehtoja on parannettu, tuotanto tuskin nousee kovin korkealle tasolle lähivuosina, vaikka valmisteilla on mm. uusi lakiehdotus vuosina 2007–2009 voimassa olevasta korkotuesta, jossa käyttö- ja luovutusrahoitukset olisivat voimassa vain 20 vuotta nykyisen 45 vuoden sijasta.

Alustavan tarkastelun mukaan asuntotuotannon määrä Helsingissä olisi vuosina 2008–2017 keskimäärin noin 3 700 asuntoa vuosittain. Kaupungin omistamalle maalle siitä sijoittuisi 67 %, valtion maalle 18 % ja yksityisten omistamalle maalle 15 %. Satamalta vapautuville, uusille suurtuotantoalueille sekä käynnissä oleville aluerakentamisprojektien alueille sijoittuisi noin puolet tuotannosta. Tuotantomäärän lisääminen, mitä seudullisissa tarkasteluissakin on esitetty, edellyttää tuotantoedellytysten parantamista toimenpiteillä, joilla nopeutetaan toteutuksen eri vaiheissa tapahtuvaa suunnittelua sekä itse rakentamista.

Suurtuotantoalueet on pystyttävä toteuttamaan nopeasti ja samanaikaisesti. Edellytyksenä on, että aluerakentamisen vaatimat investoinnit pystytään rahoittamaan ja että kehitetään uudenlaisia toimintatapoja alueiden toteuttamisessa myös yksityisen sektorin kanssa. Alueiden nopealle ja samanaikaiselle toteuttamiselle luodaan Helsingin olosuhteisiin soveltuvia kumppanuusmalleja yhteistyössä toteuttajien, muiden maanomistajien, mm. valtion sekä kolmannen sektorin kanssa. MA-ohjelman valmistelussa selvitetään tarvittavia toimenpiteitä tavoitteena runsaan 5 000 asunnon rakentaminen keskimäärin vuodessa.

Suurten, mahdollisesti osittain samanaikaisesti aloitettavien asuntorakentamisalueiden toteuttaminen, Jätkäsaari, Sörnäisten-Hermanninranta, Kruunuvuorenranta ja Keski-Pasila edellyttää kaupungilta merkittäviä taloudellisia panostuksia rakentamisen toteutusedellytysten luomiseen mm. maiden puhdistamiseen, perusinfrastruktuurin toteuttamiseen sekä muuhun palvelurakentamiseen. Alustavasti on arvioitu, että kustannukset olisivat vuosina 2008–2017 ilman tuotantomäärien nostamista noin 1 500 milj. euroa. Tarvittavat panostukset ovat niin suuret, että niiden rahoittaminen talousarviomäärärahoin ei ole mahdollista. Kustannusten kattamiseksi tulee selvittää erilaisia rahoitustapoja.

Uustuotannon alueittainen rakenne

Uusille, samanaikaisesti aloitettaville suurille asuntotuotantoalueille tulee luoda omat imagot siten, että alueet eivät kilpaile keskenään vaan muodostavat vaihtoehtoisia asuinympäristöjä. Alueajattelua sovelletaan myös olemassa olevien asuntoalueiden kehittämisessä mm. siten, että alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja, rakennetaan pinta-alaltaan suurempia asuntoja. Kerrostalovaltaisille alueille toteutetaan enemmän pientalotyyppistä rakentamista. Näin turvataan se, että ihmiset voivat vaihtaa asunto- ja/tai talotyypistä toiseen saman alueen sisällä elämäntilanteen mukaan. Sosiaalinen ympäristö ja esimerkiksi lasten koulut eivät muutu, vaikka asuntoa vaihdetaan. Asukasrakenteeltaan monipuolisilla alueilla turvataan myös verotulojen positiivista kehitystä asukasrakennetta vahvistamalla. Aluekokonaisuuksien tulee olla riittävän suuria, jotta leimautumiselta vältytään.

Hallinta- ja rahoitusmuodon mukaisista tavoitteista päätetään aluekohtaisesti. Tavoitteita määriteltäessä tarkastellaan ympäröivää aluetta laajasti ja otetaan huomioon uustuotantoalueen maanomistusolot, toteuttamisen erityispiirteet eri osa-alueilla sekä ympäröivän alueen asuntokannan rakenne ja alueen imago. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannassa osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kaupungin omistamalla maalla huolehditaan siitä, ettei synny vuokra-asuntokeskittymiä. Länsisataman aluekokonaisuuteen kuuluvat Jätkäsaari ja Hernesaari. Osa-alueiden tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon Hernesaarelle mahdollisesti asetettavat tavoitteet erityisestä korkealaatuisuudesta. Sörnäisten-Hermanninranta sijaitsee itäisen kantakaupungin reunalla, jonka asuntokanta on pienasuntovaltaista ja painottuu vuokra-asuntoihin. Uustuotantoalueen toteutuksella pyritään koko itäisen kantakaupungin monipuoliseen ja tasapainoiseen asuntojakautumaan, joka vahvistaa alueen arvostusta.

Koko kaupungin tasolle ei määritellä yhtä yhtenäistä hallinta- ja rahoitusmuodon tavoitejakaumaa. Seudullisessa maankäytön ja asumisen yhteistyössä yhtenä tavoitteena on määritellä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Siinä yhteydessä pyritään yhteisesti sopimaan mm. Ara-vuokra-asuntotuotannon tavoiteosuus koko asuntotuotannosta. Yhteisesti sovittava osuus otetaan huomioon kaupungin omaa MA-ohjelmaa laadittaessa ja toteutettaessa. Helsingin MA-ohjelmatyössä on tarkoituksenmukaista jättää kokonaisjakautuma tässä vaiheessa avoimeksi.

Erityisryhmien asuminen

Erityisryhmistä puhuttaessa tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista määritelmää erityisryhmistä:

”Erityisryhmillä tarkoitetaan niitä asukasryhmiä, joiden asumisen järjestäminen kuuluu sosiaalihuoltolain 22 § (tuki- ja palveluasuminen) ja 23 § (erityinen apu tai tuki asunnon tai asumisen järjestämiseen) mukaisesti kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Erityisryhmiin asumisen osalta sisällytetään mm. päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, kehitysvammaiset, vammaiset, vanhukset, lastensuojeluasiakkaat ja pakolaiset. Sosiaalihuoltolain lisäksi em. asukasryhmien palvelujen ja asumisen järjestämisestä on säännöksiä eri ryhmiä koskevassa erityislainsäädännössä, mm. päihdehuoltolaissa, mielenterveyslaissa, laissa kehitysvammaisten erityislainsäädännöstä, lastensuojelulaissa, vammaispalvelulaissa (VPL § 8) ja vammaispalveluasetuksessa (VPA § 10 ja § 11) sekä laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta.”

Erityisryhmien ulkopuolelle jäävät nuoret, opiskelijat ja seniorit, jotka eivät kuulu erityisasumisen piiriin. Seniori- ja opiskelija-asunnot ovat normaalia asuntotuotantoa, jolloin mm. autopaikkamääräyksistä ei tarvitse tinkiä. Asuntojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan tarvittaessa ottaa normaaliin asumiskäyttöön. Senioreiden, nuorten ja opiskelijoiden asuntotuotannolle määritellään oma tuotantotavoite. Valtaosa näiden ryhmien asunnoista toteutetaan normaalissa asuntokannassa, jolloin syntyy sekataloja, joissa asuu eri-ikäisiä ihmisiä. Lähes kaikissa uustuotantokohteissa tulee osa asunnoista varustaa siten, että ne soveltuvat erityisryhmille (esteettömyys ym.). Näin saadaan taloihin ikärakenteeltaan monipuolinen asukasrakenne.

MA-ohjelman valmisteluaikataulu

Kaj toteaa, että seudullisten vastaavien asiakirjojen valmisteluun liittyen MA-ohjelma tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä 2007. Luonnos MA-ohjelmaksi on tarkoitus esitellä kaupunginhallitukselle huhtikuussa 2007, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa (MA-ohjelma) 2008–2017 valmistellaan päätöskäsittelyyn syksyllä 2007 noudattaen seuraavia linjauksia:

- Selvitetään tarvittavia toimenpiteitä runsaan 5 000 asunnon rakentamiseksi vuosittain ottaen huomioon alueiden investointien rahoitus ja mahdolliset uudet toimintatavat mm. yksityisen sektorin kanssa.

- Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tavoitteet määritellään aluekohtaisesti.

- Erityisryhmien sekä nuorten, opiskelijoiden ja senioreiden asumiselle asetetaan omat erilliset tavoitteet.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

23.10.2006 pöydälle pantu asia

ESITYS MÄÄRÄRAHAN VARAAMISEKSI TEETTÄMISUHAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA VARTEN

Khs 2006-1786

Vs. Kaj toteaa, että rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 1.8.2006 Aulis Junekselle 11.10.2005 asetetun teettämisuhan täytäntöön panemisesta. Rakennuslautakunta oli 11.10.2005 velvoittanut XXXX XXXX:n kiinteistön Töölön kylä tila 1:23 huvila n:o 9 (Linnunlauluntie 4) haltijana muun muassa kunnostamaan ja maalamaan huvilan vesikourut sekä julkisivut uhalla, että tekemättä jätetty työ muutoin tehdään XXXX:n kustannuksella.

Päätöksen tarkempi sisältö ja asian aikaisemmat vaiheet käyvät ilmi

./. esityslistan tämän asian liitteenä olevasta rakennuslautakunnan pöytäkirjanotteesta 1.8.2006 § 319.

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n perusteella teettämisuhan määrää täytäntöönpantavaksi uhan asettanut viranomainen, joka myös huolehtii teettämisestä suorittamalla työn itse tai antamalla sen muun viranomaisen tai yksityisen suoritettavaksi. Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen kunnan varoista ja ne peritään velvoitetulta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Rakennuslautakunta toteaa (1.8.2006) mm. seuraavaa:

XXXX XXXX on useiden vuosien ajan ja rakennuslautakunnan toistuvasti asettamista ja maksuun määräämistä uhkasakoista huolimatta laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt. Huvila sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla pääradan ja Töölönlahtea kiertävän kävelyreitin varrella. Huonon kuntonsa vuoksi se aiheuttaa epäsiisteyttä ja rumentaa kaupunkikuvaa. Lisäksi on olemassa vaara, että rakenteisiin vesipellitysten puuttumisen vuoksi pääsevä vesi aiheuttaa kosteusvaurioita ja siten terveyshaittoja.

Teettämisuhan täytäntöön paneminen merkitsee, että kaupungilla on oikeus joko itse tehdä tai teettää ulkopuolisella huvilan ne kunnostustyöt, jotka lautakunnan päätöksessä on määrätty.

Päätöksen toimeenpanemiseksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta varaamaan kaupungin ensi vuoden budjettiin määrärahan töiden toteuttamista varten.

Lisäksi rakennuslautakunta pyytää, että kaupunginhallitus määrää töiden toteuttamisen rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tai muun kaupungin rakentamis- ja rakennuttamistehtäviä hoitavan organisaation tehtäväksi.

Lautakunta ehdottaa vielä, että myös rakennusvalvontavirasto kytketään hankkeeseen mukaan niin, että töiden työselostus aikatauluineen toimitetaan rakennusvalvontavirastolle ja tiedoksi myös XXXX:lle. Työstä tulisi myös pitää alkukatselmus, johon kaikki asiaan liittyvät tahot kutsutaan mukaan.

Rakennusvirasto toteaa (13.9.2006) HKR-Rakennuttajan olevan rakennusviraston erikoisyksikkö, joka on keskittynyt julkisten rakennushankkeiden rakennuttamiseen. Hankkeiden rakennuttamistehtäviä hoidetaan sovitussa laajuudessa.

HKR-Rakennuttaja on teettänyt toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työn suorittamiseksi sekä laatinut rakennuslautakunnan 1.8.2006 päätösehdotuksen mukaisten töiden kustannusarvion, jonka arvonlisäverollinen loppusumma on 183 000 euroa.

HKR-Rakennuttajalla on valmius työn toteutukseen heti, kun se on saanut sitä koskevan toimeksiannon.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2006) rakennuslautakunnan esityksen osoittavan kiistatta sen, että huvilan omistaja on laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt toistuvista kehotuksista ja uhkasakoista huolimatta.

Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla, missä sen ohittaa yli 100 000 junamatkustajaa ja tuhannet jalankulkijat ja pyöräilijät joka päivä. Kaupungin julkisivun kannalta on tärkeää, että rakennus ei huonokuntoisena rumenna kaupunkikuvaa. Sen tulee täyttää myös rakennuksen ulkopuolella turvallisuuden minimivaatimukset.

Rakennuslautakunta on määritellyt ensisijaisiksi korjauksiksi puuttuvien vesikourujen, -peltien ja -syöksyjen asentamisen, parvekkeiden vesikattojen kunnostamisen ja maalaamisen sekä julkisivujen kunnostamisen ja maalaamisen.

HKR-Rakennuttajan alustavan kustannusennusteen mukaan em. töiden kustannuksille tulisi asettaa 150 000 euron (alv=0) enimmäishinta. Tällä voidaan tehdä edellä mainitut, rakennuksen ulkopuolisen turvallisuuden kannalta välttämättömät korjaukset sekä julkisivujen ja ikkunoiden ns. kevyt kunnostus ja maalaus. Jos työn aikana ilmenee odottamattomia kustannuksia, julkisivujen ja ikkunoiden kunnostusta ”kevennetään” tai rajataan kustannuspuitteen mukaan.

Töiden tekeminen tulisi antaa suoraan HKR-Rakennuttajan hoidettavaksi ulkopuolisia urakoitsijoita käyttäen ja työtä varten HKR-Rakennuttajalle tulisi myöntää 150 000 euron määräraha Khn käyttövaroista talousarvion kohdasta 1 04 02. Toteutuneet kustannukset peritään rakennuttajakuluineen rakennuksen omistajalta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi (18.10.2006), että mikäli Khs hyväksyy päätösehdotuksen, kaupunginjohtaja päättää tarvittavan määrärahan myöntämisestä HKR-Rakennuttajalle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennuslautakunnan esityksen 1.8.2006 § 319.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennuslautakuntaa teettämään rakennusviraston HKR-Rakennuttajalla seuraavat Töölön kylässä tilalla R:No 1:23 sijaitsevaa Eläintarhan huvilaa n:o 9 (osoite Linnunlauluntie 4) koskevat, kustannuksiltaan enintään 150 000 euron (alv = 0) suuruiset kunnostustyöt:

- puuttuvien vesikourujen, -peltien ja syöksytorvien paikalleen asentaminen ja muiden vesipeltien, vesikourujen ja syöksyjen kunnostaminen ja maalaaminen,

- parvekkeiden vesikattojen kunnostaminen ja maalaaminen sekä

- julkisivujen kunnostaminen ja maalaaminen.

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakennusvirastolle sekä HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Rakennuslautakunnan pöytäkirjanote 1.8.2006 § 319



Kokousaika	30.10.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali