HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

16.10.2006 pöydälle pantu asia
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

16.10.2006 pöydälle pantu asia
Turvallisuusstrategia vuosille 2007-2010

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Tapaninkylän tontin 39098/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11579)

Vartiokylän tontin 45270/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11587)

Konalan kortteleiden nro 32020 - 32034 ym. alueiden (Sänkitie - Sotilaspellontie) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11581)

Sörnäisten korttelin nro 290 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11589)

Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan ja Kivihaan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11594)

Lauttasaaren tontin 31099/3 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11592)

Lauttasaaren tontin 31126/20 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11591)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto Oy Munkkiniemen Helmen poikkeamishakemuksesta

Esitys määrärahan varaamiseksi teettämisuhan täytäntöönpanoa varten

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Toimitilojen vuokraaminen Herttoniemestä suomenkieliselle työväenopistolle

Valtuutettu Terhi Mäen toivomusponsi: Helsinki-lisän maksaminen hoitohenkilökunnalle

Valtuutettu Maija Anttilan toivomusponsi: Erillisen ns. työvoimapulan helpottamismallin laatiminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomus 2005 ja toimintasuunnitelma 2006

Valtuutettu Pekka Saarnion toivomusponsi: Jätkäsaaren alueen joukkoliikenneyhteydet

Valtuutettu Hannele Luukkaisen toivomusponsi: Metron laajentaminen Pasilasta Sörnäisiin ja lentokentälle

Esitys joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamisesta 1.1.2007 alkaen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Ändring av aktionärsavtalet för Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området
Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området -nimisen osakeyhtiön osakassopimuksen muuttaminen

Lausunto sairaanhoitokustannusten korvaamista EU:ssa selvittäneen työryhmän muistiosta

16.10.2006 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2006-799

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (2.10.2006), että YTV:n seutukokous pidetään perjantaina 17.11.2006 alkaen kello 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä mm:

– kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

– toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2009.

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut yleiset vaalikelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään, että edustajaksi valittu on hänet valinneen kunnan jäsen, hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa eikä hän ole holhouksen alainen. Lisäksi valinnassa tulee soveltaa tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaista kiintiösäännöstä.

Kj toteaa, että Khs kokouksessaan 2.5.2006 (625 §) päätti valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa YTV:n 19.5.2006 pidettyyn seutukokoukseen:

Edustaja	Varaedustaja

talouspäällikkö	filosofian ylioppilas
Minna Ruuth	Tuomas Nurmela

kunnallissihteeri
Lotta Kallonen	Tuomo Valve

liikennetoimittaja	oikeustieteen ylioppilas
Esko Riihelä	Hanna Laine


rikoskomisario	toiminnanjohtaja
Juha Hakola	Pirjo Tolvanen

sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo

tuottaja	valtiotieteen ylioppilas
Kimmo Helistö	Tuomas Rantanen

taloustutkija	terveyskeskuslääkäri
Hannele Luukkainen	Minerva Krohn

toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

valtiotieteen maisteri	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 17.11.2006 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________

sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________

toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

valtiotieteen maisteri	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

YTV:n seutukokousilmoitus

16.10.2006 pöydälle pantu asia

TURVALLISUUSSTRATEGIA VUOSILLE 2007-2010

Khs 2005-209

Kj toteaa, että sisäasiainministeriön ja samalla poliisiin pyrkimyksenä on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Helsinki on eri turvallisuuskriteereillä mitaten Euroopan pääkaupunkien kärkitasoa, esimerkiksi Quality of Life survey 2005 tutkimuksen mukaan Helsinki sijoittuu EU:n pääkaupunkeihin verrattuna toiselle sijalle. Tämän turvallisuusstrategian tavoitteena on säilyttää turvallisuuden hyvä taso niillä aloilla, joilla sitä voidaan pitää hyvänä ja nostaa turvallisuuden tasoa ja laatua sovittavilla painopistealueilla.

Sisäasiainministeriö on hyväksynyt mietinnön paikallisen turvallisuustyön kehittämisestä. Mietinnön mukaan kaikissa maan kunnissa tullaan vuonna 2009 käsittelemään vuoden alussa työnsä aloittaneissa valtuustoissa paikallinen turvallisuusstrategia/turvallisuussuunnitelma. Nyt käsiteltävä turvallisuusstrategia on jo valmisteltu silmällä pitäen sisäasiainministeriön kriteereitä.

./. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista, että ”Helsinkiläisten arkiturvallisuus, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia”, liitteenä, hyväksytään kaupunginhallituksessa. Turvallisuuskysymykset olivat Kvstossa edellisen kerran 13.10.2004, jolloin käsiteltiin Kvston aiemmin hyväksymän turvallisuusstrategian seurantaraportti. Turvallisuusstrategiaa käsitellään Kvstossa seuraavan kerran vuonna 2009.

Kj toteaa, että kaupungin tämänhetkinen turvallisuusstrategia valmistui vuonna 2001 lähtökohtana kansalliset turvallisuustalkoot ja valtakunnallinen rikoksentorjuntaohjelma. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 26.1.2005 käynnistää kaupungin turvallisuusstrategian uudistamistyön ja asetti työtä varten työryhmän ja sen työtä ohjaamaan johtoryhmän. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Helsingin turvallisuusstrategiaksi.

Turvallisuustyöryhmän työhön ovat osallistuneet kaupungin keskeiset virastot ja laitokset sekä kaupungin yhteistyökumppaneista Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA ry. Työn aikana on kuultu lukuisia asiantuntijoita ja valmistunutta strategiaa ovat vielä erikseen kommentoineet Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, talous- ja suunnittelukeskus sekä terveyskeskus, rakennusvirasto ja Helsingin kaupungin palvelukeskus Palmia. Strategiatyössä on huomioitu mm. sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma (2003), kauppakamarin ja sisäasiainministeriön ”Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi” (2006), Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuustutkimuksen tulokset (2005) sekä poliisin tutkimus helsinkiläisten turvallisuudesta (2005). Käytettävissä on ollut myös luonnos sisäasiainministeriön nyttemmin julkaistusta raportista ”Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen” (2006). Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupungin valmiuspäällikkö.

Turvallisuusstrategiaehdotus perustuu turvallisuustyöryhmän työhön, jota on täydennetty virkatyönä ottamalla huomioon kaupungin keskushallinnon organisaatiouudistus.

Strategiassa lähdetään siitä, että turvallisuustyö edellyttää toteutuakseen laajaa yhteistyötä. Strategiassa esitettävien tavoitteiden toteuttaminen sekä kokonaisvastuu toimenpiteistä ja niiden kehittämisestä osoitetaan nimetyille toimijoille, jotka yhdessä kaupungin muiden virastojen ja laitosten sekä kaupungin hallinnon ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, mm. poliisin, seurakunnan, kuntalaisten ja liike-elämän kanssa työskentelevät yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Turvallisuusstrategiassa esitellään aluksi strategian taustaa. Sen jälkeen esitellään kaupungin arvojen ja pääkaupunkiseudun yhteisstrategioiden nivoutuminen kaupungin turvallisuusstrategiaan, kuvaus kaupungin turvallisuuskehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja nykyisestä turvallisuustasosta. Seuraavaksi kuvataan strategian kokonaistavoite ja yhteistyö sekä strategian viisi painopistettä, jotka ovat

1. Koettu turvallisuus

2. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palokuolemat

3. Yritysten toimintaympäristö

4. Rikollisuus ja väkivalta

5. Liikenneturvallisuus

Edelleen strategiassa esitetään turvallisuustavoitteet sekä kokonaisvastuulliset toimijat ja perustelut. Lopuksi kuvataan turvallisuusstrategian toteutumisen seuranta mittareineen. Strategian liitteessä 4 olevassa toimenpideohjelmassa kuvataan käynnistettyjä turvallisuushankkeita.

Strategian kokonaistavoite on, että Helsinki säilyttää hyvän turvallisuustasonsa. Strategiassa määritellään kaupungille turvallisuustavoitteet ja keskushallinnon uuden organisaation rooli strategian toteuttamisessa. Turvallisuusstrategian kokonaistavoitteen toteutumisessa merkittävä rooli on kaupunkilaisten arkiturvallisuudella ja arjessa koetun turvattomuuden ehkäisyllä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1. hyväksyä Helsingin kaupungin turvallisuusstrategian vuosille 2007 – 2010.

2. kehottaa hallintokeskusta ryhtymään toimenpiteisiin strategian toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

3. kehottaa virastoja ja laitoksia huomioimaan turvallisuustavoitteet omissa toimintasuunnitelmissaan ja -strategioissaan sekä talousarvioissaan.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille, turvallisuustyöryhmän ja johtoryhmän jäsenille, Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle, Helsingin seudun kauppakamarille, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA ry:lle sekä Helsingin seurakuntayhtymälle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220
Latvala Matti, valmiuspäällikkö, puhelin 169 2496
Kinnaslampi Tarja, erityissuunnittelija, puhelin 169 2208

LIITE

Helsinkiläisten arkiturvallisuus, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia

TAPANINKYLÄN TONTIN 39098/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11579)

Khs 2006-1870

39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39098 tontin nro 10 asemakaavan muutosehdotus.

Leppälinnuntie 3

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.8.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 19.4.2005 asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Lähtökohdat

Asemakaava

Tontilla on voimassa asemakaava nro 3333 (vahvistettu 20.8.1953). Kaavassa tontti on asuntotontti, jolle saa rakentaa yksikerroksisen enintään 5 m korkean asuinrakennuksen. Rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Ullakolle saa sisustaa alakerran huoneistoon kuuluvia huoneita. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/10 tontin pinta-alasta. Rakennusoikeutena edellä mainittu vastaa tonttitehokkuuslukua 0.15. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajasta tulee olla 6 m. Maistraatti voi sallia, että tontille rakennetaan enintään 4 m korkea ja enintään 50 m²:n laajuinen talousrakennus, jonka etäisyys tontin rajasta on vähintään 5 m.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihteleva. Tontilla on omakotitalo.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) tonttitehokkuudella e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Tontille saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa enintään 20 k-m²:n autosuojan tai ‑katoksen asuntoa kohti sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- tai askartelutiloja, enintään 5 k‑m²asuntoa kohti. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon.

Uudisrakennuksissa on oltava avoräystäät ja harjakatto. Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat: 2-kerroksinen 7 m, 1-kerroksinen rakennus 5 m, autosuoja ja talousrakennus 3 m. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 1 741 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 435 k-m² (lisäystä 174 k-m²).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin rakennusoikeus lisääntyy 174 k-m². Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on lisäksi ollut nähtävänä 1.–15.6.2006 kaupunkisuunnitteluvirastossa. Mielipiteitä ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 15.–29.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto maan omistajille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 4, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39098 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn piirustuksen nro 11579 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11579 (Tapaninkylän tontti 39098/10)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45270/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11587)

Khs 2006-1876

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45270 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus.

Kiviportintie 44

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.8.2006) mm., että tontin omistaja on pyytänyt 5.1.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne

Tontilla on voimassa vuonna 1993 hyväksytty asemakaava nro 10017. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tontin pinta-ala on 863 m², joten nykyinen rakennusoikeus on 173 k-m².

Nykytilanne

Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Kiviportintien länsipuolella. Tontilla on vuonna 1939 rakennettu asuinrakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Koska vieressä on uusia kerros- ja omakotitaloja, ei rakennuksen suojelulle ole perusteita.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on laajentaa nykyistä rakennusta.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, etteivät ympäristönsuojelulliset syyt ole esteenä.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO), mutta tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja ‑katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin katujen puoleisille rajoille on merkitty istutettavat alueen osat.

Tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus on 863 k-m² (lisäystä 43 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Nykyistä asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.4.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 15.–29.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45270 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn piirustuksen nro 11587 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11587 (Vartiokylän tontti 45270/3)

KONALAN KORTTELEIDEN NRO 32020 - 32034 YM. ALUEIDEN (SÄNKITIE - SOTILASPELLONTIE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11581)

Khs 2006-1954

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.8.2006) mm., että Khs on 1.11.2004 määrännyt 32. kaupunginosan (Konalan) tontit 32018/2–5, 32019/5–7 ja 9–12 sekä korttelit 32020–32024 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella. Tontit sijaitsevat Vanhan Hämeenkyläntien, Sänkitien, Sotilaspellontien ja Aittatien varressa. Rakennuskielto on voimassa 1.11.2006 saakka. Kaikki tontit ovat yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelutilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueella on voimassa vuonna 1962 vahvistettu asemakaava nro 5151, jonka mukaan tontit ovat omakoti- ja huvilamaiseen tapaan rakennettavaa korttelialuetta (AO/500). Tonttitehokkuus on e = 0.25.

Rakennuskiellossa olevan alueen itäosaan, Aittatien varteen (tontit 32018/2–5, 32019/4, 9–12 ja katualue) on laadittu asemakaavan muutosehdotus nro 11458 (päivätty 24.11.2005, muutettu 4.5.2006), jonka lautakunta päätti 4.5.2006 lähettää Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla valmistellaan Sänkitien, Sotilaspellontien ja Vanhan Hämeenkyläntien varren omakotitonteille asemakaavan muutosta, jossa rakennusten ja miljöön suojelu otetaan huomioon sekä ajantasaistetaan asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset. Tavoitteena on esitellä asemakaavan muutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2006 aikana.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi em. alueiden rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 1.11.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11581/24.8.2006).

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.9.2006) mm., että piirustuksesta nro 11581 on poistettu Aittatien varren tontit (32018/2–5 ja 32019/9–12). Rakennuskielto näillä tonteilla jatkuu maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin perusteella, koska ne sisältyvät Kvston 30.8.2006 hyväksymään asemakaavan muutokseen nro 11458 (päivätty 24.11.2005, muutettu 4.5.2006).

Vs. Kaj toteaa, että Kvston 30.8.2006 hyväksymä Konalan tonttien 32018/2–5 ja 32019/4 ja 9–12 sekä katualueen (ns. Aittatien alueen) asemakaavan muutos nro 11458 on kuulutettu voimaan 13.10.2006. Näin ollen rakennuskielto on päättynyt tällä alueella.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11581/24.8.2006, 27.9.2006 ilmenevien 32. kaupunginosan eräiden alueiden (Sänkitien–Sotilaspellontien alue) rakennuskieltoaikaa 1.11.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11581 (Konalan korttelit 32020 - 32024 ym. alueet; Sänkitie - Sotilaspellontie)

SÖRNÄISTEN KORTTELIN NRO 290 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11589)

Khs 2006-2080

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.9.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa 28.11.2006 saakka 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelissa 290 ja tonteilla 291/5 ja 11.

Esityksen taustaa Kvsto päätti 28.11.1984 muuttaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) kortteleiden 280, 283, 288–290, tonttien 291/5 ja 11, korttelin 293 sekä 22. kaupunginosan (Vallila) tonttien 367/7 ja 13 sekä korttelin 368 asemakaavaa. Päätöksen perusteella alueille tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan.

Suunnittelutilanne Rakennuskieltoaluetta on kaavoitettu pienempinä aluekokonaisuuksina, aina kunkin osa-alueen hankkeiden ja rakentamistarpeiden edellyttämässä laajuudessa ja aikataulussa. Rakennuskiellon voimaantulon jälkeen vahvistetut asemakaavan muutokset on rajattu pois rakennuskieltoalueesta.

Sörnäisten tontin 291/11 asemakaavan muutoksen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 15.3.1991 ja samalla määräsi tontille rakennuskiellon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan perusteella.

Sörnäisten tonttien 291/5 ja 11 asemakaavan muutos valmistui ja Kvsto hyväksyi muutoksen 18.1.2006.

Kortteli 290 sisältyy Sörnäisten rantatien ja rantapuiston asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen, jonka hyväksymistä lautakunta puolsi 21.3.2002. Asia on palautunut kaupunginkansliasta (nykyisin hallintokeskus) uudelleen valmisteltavaksi ja tullaan esittelemään uudestaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn aikana.

Rakennuskieltoalue on kaupungin omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi Sörnäisten korttelin 290 rakennuskieltoa jatkaa asemakaavan hyväksymiseen asti, kuitenkin kauintaan 28.11.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11589/14.9.2006).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 10. kaupunginosan korttelin nro 290 rakennuskieltoaikaa 28.11.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11589 (Sörnäisten kortteli 290)

ETELÄ-HAAGAN, POHJOIS-HAAGAN JA KIVIHAAN ERÄIDEN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11594)

Khs 2006-2076

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.9.2006) mm., että rakennuskieltoalue käsittää Etelä-Haagan osa-alueen Vihdintien, Metsäläntien ja Hämeenlinnanväylän rajaamalta osalta ja Pohjois-Haagan osa-alueen Eliel Saarisen tien, Metsäläntien ja Nuijamiestentien väliseltä osalta sekä Kivihaan alueen rakennetun osan.

Esityksen taustaa Kvsto päätti 13.11.1996, että kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston piirustuksesta nro 10411/3.10.1996 ilmenevillä 29. kaupunginosan eräillä alueilla asemakaavaa muutetaan. Samalla Kvsto päätti määrätä kyseisestä piirustuksesta ilmenevät alueet rakennuskieltoon. Khs on jatkanut rakennuskieltoa, viimeksi 1.11.2004 tekemällään päätöksellä 13.11.2006 saakka.

Asemakaavan muutosten laatimisen pohjaksi on lautakunta hyväksynyt 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa.

Suunnittelutilanne Rakennuskieltoon asettamisen jälkeen on rakennuskieltoalueelle vahvistettu tai hyväksytty seuraavat 11 asemakaavan muutosta:

– nro 10462, kortteli 29012 lähiympäristöineen ympäristöministeriö 11.3.1998

– nro 10505, Kivihaanpuisto ympäristöministeriö 29.3.1999

– nro 10508, tontti 29099/9 Kvsto 22.10.1997

– nro 10532, tontit 29022/2–3 sekä 29025/2 ja 7–8 Kvsto 17.6.1998

– nro 10588, Haaga-Instituutin tontti 29036/15 lähiympäristöineen ympäristöministeriö 30.9.1999

– nro 10697, tontit 29042/1, 3 ja 9 sekä puisto- ja katualue Oskelanaukion varrella ympäristöministeriö 9.6.2000

– nro 10785, ns. Haagan tiili-Elannon tontti 29085/1 Kvsto 3.5.2000

– nro 10799, Kivihaan kortteli 29204, tontti 29205/1 sekä katu-, puisto- ja retkeilyalueet Kvsto 7.6.2000

– nro 10808, Haagan puistoalue Kvsto 30.8.2000

– nro 10949, korttelit 29053 ja 29108 sekä katu-, puisto-, urheilu- ja vaara-alueet Kvsto 3.4.2002 sekä

– nro 11143, tontit 29049/1 ja 2 sekä katu- ja puistoalueet Kvsto 10.9.2003.

Lisäksi on suoritettu asemakaavojen ajanmukaisuuden tarkastelu, jonka tuloksena on rakennuskieltoalueesta poistettu seuraavat tontit ja alueet, joille on vahvistunut 29.4.1987 asemakaavan muutos nro 9245 ja joilla ei ole tarvetta asemakaavan muuttamiseen:

– tontit 29017/1, 29019/1 ja 2, 29020/1, 29021/1 ja 5–8, 29092/1–4, 29099/4–8 sekä katu-, puisto- ja hautausmaa-alue.

Rakennuskiellon jatkaminen

Asemakaavojen muuttamiseksi, suojeltavien rakennusten ja ympäristöjen säilymiseksi sekä täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11594/14.9.2006 ilmenevien 29. kaupunginosan alueiden rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 13.11.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella niillä alueen osilla, joille ei vielä ole hyväksytty asemakaavan muutoksia.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11594/14.9.2006 ilmenevien 29. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 13.11.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11594 (Etelä- ja Pohjois-Haagan sekä Kivihaan eräät alueet)

LAUTTASAAREN TONTIN 31099/3 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11592)

Khs 2006-2077

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.9.2006) mm., että tontti 31099/3 (muodostuu tiloista 414-1-224 ja 414-1-296) sijaitsee 31. kaupunginosassa (Lauttasaari) osoitteessa Tiirasaarentie 32.

Esityksen taustaa Khs päätti 18.11.2002 asettaa tontin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu kahdella vuodella Khn päätöksellä 22.11.2004.

Alueella on voimassa 9.1.1951 vahvistettu asemakaava nro 2948, jonka mukaan tontti on kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta.

Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetulla tontilla on muidenkin määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan purkamisen. Tontilla on vuonna 1940 rakennettu omakotitalo. Rakennusoikeudesta on käytetty n. 25 %. Voimassa oleva kaava ei sisällä myöskään rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Kaupunginmuseon tekemän raportin 2/2003 Helsingin rakennuskulttuurista, Lauttasaaren rakennusinventoinnin mukaan rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen. Rakennussuojelukysymykset tulisi selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 18.11.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11592/14.9.2006).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan korttelin nro 31099 tontin nro 3 rakennuskieltoaikaa 18.11.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11592 (Lauttasaaren tontti 31099/3)

LAUTTASAAREN TONTIN 31126/20 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11591)

Khs 2006-2079

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.9.2006) mm., että tontti 31126/20 sijaitsee 31. kaupunginosassa (Lauttasaari) osoitteessa Veneentekijäntie 20.

Taustaa Khs päätti 18.11.2002 asettaa tontin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu kahdella vuodella Khn päätöksellä 24.11.2004.

Asemakaava Alueella on voimassa 31.8.1994 vahvistettu asemakaava nro 10194, jonka mukaan tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun (e) 1.0 mukaan. Tontin pinta-ala on 1 340 m² ja rakennusoikeus siten 1 340 k-m². Rakennusoikeudesta on käytetty 49 %.

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jota kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelu- ja toimisto- sekä satamatoimintojen käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön.

Suunnittelutilanne Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteiden mukaan, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.2.2001, korttelin 31126 käyttötarkoitusta ei ole tarkoitus muuttaa. Samassa yhteydessä todettiin tontilla 20 olevan ateljeerakennuksen suojelutarve. Lautakunnan mielestä tontin asemakaavaa tulisi muuttaa siten, että rakennus suojellaan ja rakennusoikeus määritellään käytetyn kerrosalan mukaisesti. Ateljeerakennus sijaitsee tontilla siten, että tonttimaata ei ole käytettävissä täydennysrakentamiseen. Kaupunginmuseon mielestä myös rakennuksen sisätilat pitäisi suojella asemakaavalla.

Tontilla on vuonna 1960 valmistunut ateljeerakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Rakennus suunniteltiin valokuvaaja Pietiselle valokuvausstudioksi. Tyylikäs valkoinen modernistinen studiorakennus luetaan kuuluvaksi professori Aarno Ruusuvuoren päätöihin. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla.

Korttelin 31126 asemakaavan muutos on tekeillä, koska korttelin läpi tullaan johtamaan kevyen liikenteen katu Nahkahousuntien jatkeena. Tontin 20 asemakaavan muutos on yhdistetty tähän muutostyöhön, joka tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle tämän syksyn aikana.

Tontin omistaa kaupunki.

Rakennuskiellon jatkaminen

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan korttelin nro 31126 tontin nro 20 rakennuskieltoaikaa 18.11.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11591 (Lauttasaaren tontti 31126/20)

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY MUNKKINIEMEN HELMEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2183

Asunto Oy Munkkiniemen Helmi pyytää (3.7.2006) poikkeamislupaa

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30032 tontille nro 4 (osoite Ritokalliontie 4) rivi- ja pienkerrostalon (4 167 k-m²) ja pysäköintikellarin rakentamiseksi poiketen vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta siten, että asuntoja ei ole suunniteltu erityisryhmille ja rakennus on osittain kolmikerroksinen.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asemakaavamääräys (AKS) asuntokerrostalojen korttelialue vanhusten asuntoja varten on kyseisellä paikalla vanhentunut. Munkkiniemessä on tarjolla riittävästi vanhusten asuntoja. Nykyiset asuinrakennukset ovat huonokuntoisia ja tontin rakennusoikeudesta on käytetty vain vajaa puolet. Kerroslukua osittain nostamalla saadaan tontille lisää piha-aluetta ja väljyyttä. Suunnitelma on laadittavana olevan asemakaavan muutoksen mukainen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.10.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 7.9.1972 vahvistettu asemakaava nro 6838. Asemakaavan mukaan alue on asuntokerrostalojen korttelialuetta vanhusten asuntoja varten (AKS). Tonttitehokkuus on e = 0,5 ja enimmäiskerrosluku kaksi. Rakennusoikeus on näin ollen 4 167 k-m².

Alueelle on vuonna 1975 rakennettu vanhuksille tarkoitettuja yksikerroksisia rivitaloasuntoja huoltorakennuksineen 1 779 k-m². Rakennukset ovat huonokuntoisia ja vaatisivat peruskorjausta.

Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyiset huonokuntoiset yksikerroksiset vanhusten asumiseen tarkoitetut rivitalot ja rakentaa tilalle kaksi- ja kolmikerroksisia rivi- ja pienkerrostaloasuntoja tehokkuudella e = 0,5

(4 167 k-m²).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uudet asunnot on suunniteltu kaikenikäiselle väestölle ja kerrosluku on osassa rakennusta kolme kerrosta.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt hanketta viimeksi 21.6.2006 ja todennut, että suunnitelma pienin muutoksin täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä nro 188 (11.9.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia on esitetty neljä kappaletta.

Muistutuksissa on esitetty, että käyttörajoituksen purkaminen vanhusten asuintalojen osalta ja samalla tehokkuuden säilyttäminen ympäristöä korkeampana (e = 0,5) luo naapureille kohtuuttoman haitan mm. liikennemäärän kasvuna. Eteläpuoleiset tontit muistuttavat kolmikerroksisesta rakennuksen osasta siinä mielessä, että se luo kohtuuttoman vastakohdan eteläpuolella olevien pientalojen läheisyydessä.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemus on perusteltu, koska tontti voidaan osittain kolmikerroksisena paremmin rakentaa koko tehokkuudellaan silti kaupunkikuvalliset näkökohdat huomioon ottaen ja piha-alueen väljyys samalla säilyttäen.

Munkkiniemen alueella on riittävästi vanhusten asuntoja ja ne ovat palveluineen keskittyneet pääasiassa Professorintien ja Lokkalantien varteen. Tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa uusia vanhusten asuntoja etäälle niille tarkoitetuista palveluista vaikeiden liikenneyhteyksien päähän.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 5.6.2006 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevalla ehdolla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Munkkiniemen Helmelle haettuun toimenpiteeseen 30. kaupunginosan korttelin nro 30032 tontille nro 4 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 5.6.2006 päivättyä suunnitelmaa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30032/4)
	Liite 2	Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30032/4)
	Liite 3	Havainnekuvia

ESITYS MÄÄRÄRAHAN VARAAMISEKSI TEETTÄMISUHAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA VARTEN

Khs 2006-1786

Vs. Kaj toteaa, että rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 1.8.2006 XXXX XXXX:lle 11.10.2005 asetetun teettämisuhan täytäntöön panemisesta. Rakennuslautakunta oli 11.10.2005 velvoittanut XXXX XXXX:n kiinteistön Töölön kylä tila 1:23 huvila n:o 9 (Linnunlauluntie 4) haltijana muun muassa kunnostamaan ja maalamaan huvilan vesikourut sekä julkisivut uhalla, että tekemättä jätetty työ muutoin tehdään XXXX:n kustannuksella.

Päätöksen tarkempi sisältö ja asian aikaisemmat vaiheet käyvät ilmi

./. esityslistan tämän asian liitteenä olevasta rakennuslautakunnan pöytäkirjanotteesta 1.8.2006 § 319.

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n perusteella teettämisuhan määrää täytäntöönpantavaksi uhan asettanut viranomainen, joka myös huolehtii teettämisestä suorittamalla työn itse tai antamalla sen muun viranomaisen tai yksityisen suoritettavaksi. Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen kunnan varoista ja ne peritään velvoitetulta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Rakennuslautakunta toteaa (1.8.2006) mm. seuraavaa:

XXXX XXXX on useiden vuosien ajan ja rakennuslautakunnan toistuvasti asettamista ja maksuun määräämistä uhkasakoista huolimatta laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt. Huvila sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla pääradan ja Töölönlahtea kiertävän kävelyreitin varrella. Huonon kuntonsa vuoksi se aiheuttaa epäsiisteyttä ja rumentaa kaupunkikuvaa. Lisäksi on olemassa vaara, että rakenteisiin vesipellitysten puuttumisen vuoksi pääsevä vesi aiheuttaa kosteusvaurioita ja siten terveyshaittoja.

Teettämisuhan täytäntöön paneminen merkitsee, että kaupungilla on oikeus joko itse tehdä tai teettää ulkopuolisella huvilan ne kunnostustyöt, jotka lautakunnan päätöksessä on määrätty.

Päätöksen toimeenpanemiseksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta varaamaan kaupungin ensi vuoden budjettiin määrärahan töiden toteuttamista varten.

Lisäksi rakennuslautakunta pyytää, että kaupunginhallitus määrää töiden toteuttamisen rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tai muun kaupungin rakentamis- ja rakennuttamistehtäviä hoitavan organisaation tehtäväksi.

Lautakunta ehdottaa vielä, että myös rakennusvalvontavirasto kytketään hankkeeseen mukaan niin, että töiden työselostus aikatauluineen toimitetaan rakennusvalvontavirastolle ja tiedoksi myös XXXX:lle. Työstä tulisi myös pitää alkukatselmus, johon kaikki asiaan liittyvät tahot kutsutaan mukaan.

Rakennusvirasto toteaa (13.9.2006) HKR-Rakennuttajan olevan rakennusviraston erikoisyksikkö, joka on keskittynyt julkisten rakennushankkeiden rakennuttamiseen. Hankkeiden rakennuttamistehtäviä hoidetaan sovitussa laajuudessa.

HKR-Rakennuttaja on teettänyt toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työn suorittamiseksi sekä laatinut rakennuslautakunnan 1.8.2006 päätösehdotuksen mukaisten töiden kustannusarvion, jonka arvonlisäverollinen loppusumma on 183 000 euroa.

HKR-Rakennuttajalla on valmius työn toteutukseen heti, kun se on saanut sitä koskevan toimeksiannon.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2006) rakennuslautakunnan esityksen osoittavan kiistatta sen, että huvilan omistaja on laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt toistuvista kehotuksista ja uhkasakoista huolimatta.

Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla, missä sen ohittaa yli 100 000 junamatkustajaa ja tuhannet jalankulkijat ja pyöräilijät joka päivä. Kaupungin julkisivun kannalta on tärkeää, että rakennus ei huonokuntoisena rumenna kaupunkikuvaa. Sen tulee täyttää myös rakennuksen ulkopuolella turvallisuuden minimivaatimukset.

Rakennuslautakunta on määritellyt ensisijaisiksi korjauksiksi puuttuvien vesikourujen, -peltien ja -syöksyjen asentamisen, parvekkeiden vesikattojen kunnostamisen ja maalaamisen sekä julkisivujen kunnostamisen ja maalaamisen.

HKR-Rakennuttajan alustavan kustannusennusteen mukaan em. töiden kustannuksille tulisi asettaa 150 000 euron (alv=0) enimmäishinta. Tällä voidaan tehdä edellä mainitut, rakennuksen ulkopuolisen turvallisuuden kannalta välttämättömät korjaukset sekä julkisivujen ja ikkunoiden ns. kevyt kunnostus ja maalaus. Jos työn aikana ilmenee odottamattomia kustannuksia, julkisivujen ja ikkunoiden kunnostusta ”kevennetään” tai rajataan kustannuspuitteen mukaan.

Töiden tekeminen tulisi antaa suoraan HKR-Rakennuttajan hoidettavaksi ulkopuolisia urakoitsijoita käyttäen ja työtä varten HKR-Rakennuttajalle tulisi myöntää 150 000 euron määräraha Khn käyttövaroista talousarvion kohdasta 1 04 02. Toteutuneet kustannukset peritään rakennuttajakuluineen rakennuksen omistajalta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi (18.10.2006), että mikäli Khs hyväksyy päätösehdotuksen, kaupunginjohtaja päättää tarvittavan määrärahan myöntämisestä HKR-Rakennuttajalle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennuslautakunnan esityksen 1.8.2006 § 319.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennuslautakuntaa teettämään rakennusviraston HKR-Rakennuttajalla seuraavat Töölön kylässä tilalla R:No 1:23 sijaitsevaa Eläintarhan huvilaa n:o 9 (osoite Linnunlauluntie 4) koskevat, kustannuksiltaan enintään 150 000 euron (alv = 0) suuruiset kunnostustyöt:

- puuttuvien vesikourujen, -peltien ja syöksytorvien paikalleen asentaminen ja muiden vesipeltien, vesikourujen ja syöksyjen kunnostaminen ja maalaaminen,

- parvekkeiden vesikattojen kunnostaminen ja maalaaminen sekä

- julkisivujen kunnostaminen ja maalaaminen.

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakennusvirastolle sekä HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Rakennuslautakunnan pöytäkirjanote 1.8.2006 § 319

TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN HERTTONIEMESTÄ SUOMENKIELISELLE TYÖVÄENOPISTOLLE

Khs 2006-2136

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta mainitsee (26.9.2006), että työväenopiston itäinen alueopisto Itä-Helsingissä kolmessa toimipisteessä, Kulttuurikeskus Stoassa, Silkkikutomossa Herttoniemessä ja Vuotalossa Vuosaaressa.

Työväenopistolla on tällä hetkellä voimassa kaksi vuokrasopimusta Silkkikutomossa. Vuokrasopimukset kattavat rakennuksen 3. kerroksen tilat, yhteensä 1 676 m² (Khs 10.9.2001).

Sopimus 03503791003 koskee 1 133 m²:n suuruista tilaa. Sopimusaika on 19.2.2002 – 18.2.2007.

Sopimus 03503791001 koskee 543 m²:n suuruista tilaa. Sopimusaika on 19.2.2002 – 18.2.2017.

Vuokra vuonna 2006 on 16,55 euroa/m². Sopimuksia tehtäessä ei haluttu sitoutua viittä vuotta pidempään sopimukseen, koska työväenopisto oli kiinnostunut tiloista suunnitteilla olevaan Herttoniemen monitoimitaloon. Silkkikutomoon saneerattiin kudonnan ja tekstiilityön tilat, jotka on mahdollista erottaa muusta tilasta omine sisäänkäynteineen. Monitoimitaloon ei tämän tyyppisiä erikoistiloja ollut suunnitteilla, joten tältä osin sopimusaika tehtiin pidemmäksi.

Kapiteeli Oyj on tarjonnut mahdollisuutta koko tilan (1 676 m²) jatkovuokraukseen seuraavasti: Molemmat sopimukset yhdistetään uudeksi sopimukseksi, joka on voimassa 1.1.2007 – 28.2.2017. Vuokrahinta on 15,38 euroa/m² (+ alv). Sosiaalivirasto maksaa samaa vuokraa 1. kerroksen tilasta samassa talossa.

Tarjous merkitsee 23 081 euroa + alv vuosittaista säästöä aikaisempaan sopimukseen nähden.

Tarjouksen hyväksyminen ilman kilpailuttamista on perusteltua seuraavasti:

1. Tilojen toimivuus

Silkkikutomon tilat ovat osoittautuneet hyvin suunnitelluiksi ja toimiviksi.

Sopimuksen 03503791003 tiloissa on kuvataideluokka, kieliluokka, luento/liikuntasali, musiikkiluokka, atk-luokka ja neljä tavallista luokkahuonetta sekä varastotilat, toimisto, koulutuspäällikön ja neljän suunnittelevan opettajan työtilat, opettajainhuone ja sosiaalitila.

Sopimuksen 03503791001 tiloissa on ilmaisutaidon luokka, käsityöluokka, kudontatila, kudonnan teorialuokka ja atk-koneaula asiakkaille.

Tilojen saneerauksessa on huomioitu mm. tehostettu ilmastointi sekä lisätehot liikuntasalissa ja taideluokassa ja jäähdytysjärjestelmä atk-luokassa, atk-kaapeloinnit, tehokas äänieristys sekä korotettu lattia äänieristykseen musiikkisalissa sekä luokkien hyvä akustiikka.

2. Saavutettavuus

Silkkikutomo on lähellä Herttoniemen metroasemaa. Parkkitilaa löytyy lähistöltä hyvin. Asiakkaat ovat löytäneet tilan neljän vuoden aikana. Se palvelee sekä kaakkois- että itähelsinkiläisiä ja muualtakin tulevia. Tilat ovat mahdollistaneet maahanmuuttajille suunnatun suomen kielen opetuksen laajentamisen.

SILKKIKUTOMON TILASTOJA

	2002	2003	2004	2005
Opetustunnit	3 165	7 820	8 057	8 102
Opiskelijat	2 287	5 088	5 590	5 297

Suomen opetus
Opetustunnit	148	491	514	848
Opiskelijat	63	148	196	317

3. Vaihtoehtojen puute kaupungilla

Tilakeskuksella ei ole tarjota alueelta korvaavia tiloja. Herttoniemen monitoimitalohanke ei ole ajankohtainen.

4. Muiden vaihtoehtojen ongelmallisuus

Alustavien tiedustelujen perusteella metroaseman läheisyydestä Herttoniemestä ei ole saatavilla vastaavaa opetukseen soveltuvaa tilaa. Rakennusta vastapäätä on vapaana saneerattavaa varastotilaa, jossa suurimmassa osasta ainoa ulkovalolähde on kattoikkuna. Metrolta kävelymatkan päässä on vapaana toimistotiloja, jotka ovat hankalasti muunnettavia luokkatiloiksi (kapeat käytävät ja kapeat ja matalat huonetilat). Muutama mahdollisesti saneerauskelpoinen tila on kauempana Herttoniemen teollisuusalueella. Vapaana olevat uudisrakennustilat metroaseman lähellä ovat neliöhinnoiltaan huomattavasti kalliimpia.

5. Toiminnan jakautuminen kahteen tilaan

Jos Silkkikutomon tilat irtisanotaan ja korvaavaa opetustilaa saneerataan muualle, opisto jää 10 vuodeksi 543 m²:n suuruiseen tilaan, jossa ovat ilmaisutaidon luokka, käsityöluokka, kudontatila, kudonnan teorialuokka ja asiakaskoneaula. Käsityöluokassa on ompelukoneiden ja saumureiden lisäksi teollisuuskoneet nahka- ja muita erityistekstiilejä varten. Kudontaluokassa on kangaspuiden lisäksi tietokoneohjatut kangaspuut ja kaksi tietokonetta töiden suunnitteluun. Kudonnan teorialuokassa on tietokone. Tilan aulassa on opiskelijoiden käytössä kaksi asiakaskonetta omaan työskentelyyn. Kaikissa luokissa on av-välineitä. Luokissa on päivä-, ilta- ja viikonloppukursseja.

6. Henkilöstövaikutukset

Silkkikutomoon jäävässä tilassa täytyisi olla valvonta- ja vahtimestaripalvelut opetuskaudella klo 8 – 22 sekä viikonloppuisin. Tilojen kalusto on arvokasta ja valvontaa eivät voi hoitaa tilapäiset henkilöt. Valvontaa ja tilojen järjestelyjä ei voi jättää tuntiopettajille. Opisto joutuisi palkkaamaan kaksi ja puoli uutta työntekijää tilojen valvontaan ja kunnossa pitoon.

7. Valvontakysymys

Silkkikutomon tilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa yhden käytävän varrella, joten vahtimestari- ja toimistopalvelut on voitu osin yhdistää. Jos mahdolliset uudet tilat sijaitsevat liiketiloissa kahdessa kerroksessa, kulunvalvonta edellyttää lisäksi miehitystä molempiin kerroksiin.

8. Ympäristö

Silkkikutomo on saneerattu kunnioittaen sen 1950-luvun arkkitehtuuria. Näiltä osin se myös sopii erinomaisesti kulttuuri- ja sivistyspalvelujen tyyssijaksi.

Johtokunta esittää, että Khs hyväksyisi entisen Silkkikutomon kolmannen kerroksen työväenopistolle saneerattujen tilojen, yhteensä 1 676 m², vuokraamisen Kapiteeli Oyj:ltä ajaksi 1.1.2007 – 28.2.2017 vuokrahintaan 15,38 euroa/m²/kk (+ alv = 18,76 euroa).

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (9.10.2006) työväenopistolle vuonna 2001 vuokrattujen, entisen Silkkikutomon tilojen vuokrasopimuksen jatkamista esitetyllä tavalla. Sopimuksen jatkaminen on perusteltua, koska tilat ovat osoittautuneet toimiviksi, koska lähistöllä ei ole vapaana tai lähiaikoina vapautumassa kaupungin omia tiloja ja koska vuokrataso on tilakeskuksen mukaan hyväksyttävä.

Sj toteaa, että toiminnan jatkaminen kyseisissä tiloissa on osoittautunut perustelluksi. Hanketta on selvitetty yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa. Tarjolla ei ole vastaavaa muuta tilaa.

Tarkoitus on yhdistää kaksi eri aikoina päättyvää vuokrasopimusta siten, että uusi vuokrasopimus alkaisi 1.1.2007 ja päättyisi 28.2.2017.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä suomenkielisen työväenopiston itäisen alueopiston ns. Silkkikutomon toimitilojen (Laivalahdenkuja 2 b) vuokrauksen jatkamisen hankesuunnitelman esityslistalla selostetun mukaisesti siten, että

hankkeen laajuus on yhteensä 1 676 m²,

arvonlisäverollinen vuokra on enintään 18,76 euroa/m²/kk ja

1.1.2007 – 28.2.2017 kestävän vuokrakauden pääomitetut vuokrakustannukset ovat enintään 2 980 000 euroa (alv 22 %) hintatasossa 8/2006.

Pöytäkirjanote suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

VALTUUTETTU TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: HELSINKI-LISÄN MAKSAMINEN HOITOHENKILÖKUNNALLE

Khs 2006-1039

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 19.4.2006 (asia nro 4) vanhuspalveluohjelman 2006 – 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

6 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja terveyssektorin hoitohenkilöstön saatavuuden varmistamiseksi neuvotellaan niin sanotun Helsinki-lisän maksamisesta hoitohenkilöstölle, koska matalan palkkatason takia eläminen, asuminen ja työssäkäynti Helsingissä on hoitoalalla erittäin vaikeaa." (Terhi Mäki, äänin 85-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus mainitsee (21.6.2006), että sosiaali- ja terveyssektorilla työskentelee Helsingissä noin 16 600 henkilöä eli suuri osa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista. Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat, terveydenhoitajat, laitoshuoltajat, kotipalvelu, sosiaalityöntekijät, lääkeala, psykologit, päivähoitohenkilöstö jne.

Toivomusponnessa perustellaan Helsinki-lisän maksamista hoitotehtävissä työskenteleville kaupungin korkeilla elinkustannuksilla. Palkkaus on kuitenkin samantasoista monissa muissakin ammattiryhmissä, kuten toimistoalalla, ruokapalveluissa, kirjastotoimessa jne. Vuoden 2005 henkilöstöraportin mukaan säännöllisen työajan keskiansio kaupungilla oli 2 274 euroa kuukaudessa.

Jos kaikkien tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisiin 5 %, korotuksen kustannusvaikutuksen arvioidaan vuositasolla olevan n. 20 milj. euroa. Vuoden 2006 talousarviossa palkkamenoiksi on arvioitu n. 963 milj. euroa (kaikki luvut ovat ilman henkilösivumenoja). On erittäin vaikea arvioida, minkä suuruinen palkkojen tasotarkistus tarvittaisiin, jotta sillä olisi merkittävää vaikutusta henkilöstön saantiin.

Jos Helsinki korottaisi sosiaali- ja terveyssektorin palkkausta oleellisesti enemmän kuin mitä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu, muut pääkaupunkiseudun ja mahdollisesti koko työssäkäyntialueen kaupungit ja HUS tekisivät todennäköisesti vastaavat omat ratkaisunsa. Siten Helsingin ratkaisustaan saama rekrytointihyöty jäisi lyhytaikaiseksi. Sen sijaan kaikkien näiden työnantajien henkilöstökustannukset kohoaisivat merkittävästi.

Jos hoitoalan palkkojen korottamista ehdotetaan sillä perusteella, ettei tehtävien vaativuuden ja palkkauksen katsota vastaavan toisiaan, kysymys kuuluu valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa ratkaistaviin asioihin. Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy myös paikallista järjestelyvaraa, joka on tarkoitettu kuntien omien palkkaratkaisujen rahoittamiseen. Järjestelyvaraa käytetään kunta-alalla seuraavan kerran ensi syyskuussa, jolloin palkkojen korotuksiin sosiaali- ja terveyssektorillakin käytetään 0,9 % palkkasummasta.

Sosiaali- ja terveyssektorin hoitohenkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on käynnistetty muitakin kuin suoraan palkkatasoon liittyviä toimenpiteitä. Kaupungin henkilöstöstrategian osana mm. vaikutetaan alan koulutuspaikkamäärään pääkaupunkiseudulla, tehdään yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa, kohdennetaan rekrytointia opiskelijoihin ja työelämään palaajiin sekä kehitetään koko palkitsemisjärjestelmää kannustavampaan suuntaan.

Sj toteaa, että Khn vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisältyy omana määrärahanaan 5 milj. euroa käytettäväksi henkilöstöstrategian toteuttamiseen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Terhi Mäelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

VALTUUTETTU MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: ERILLISEN NS. TYÖVOIMAPULAN HELPOTTAMISMALLIN LAATIMINEN

Khs 2006-1036

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 19.4.2006 vanhuspalveluohjelman 2006 – 2009 (asia nro 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

3 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että henkilöstön saamiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi laaditaan erillinen ns. työvoimapulan helpottamismalli." (Maija Anttila, äänin 54-0)

Henkilöstökeskus mainitsee (8.5.2006), että sen valmistelema henkilöstöstrategia vuosille 2006 – 2008 hyväksyttiin Kvstossa tammikuussa 2006. Henkilöstöstrategian tavoitteet on vaiheistettu ja aikataulutettu toimenpiteiksi, joiden toteutumista seurataan ja raportoidaan.

Henkilöstöstrategian toimenpiteitä ovat mm.:

- Kehitetään ja otetaan käyttöön ennakointimalli henkilöstösuunnittelua varten.

- Koulutetaan kaupungille uusia työntekijöitä räätälöidyllä ammatillisella koulutuksella.

- Laaditaan toimintojen ja työprosessien kehittämismalli.

- Huolehditaan siitä, että pysyviin tehtäviin palkataan vain vakinaiseen palvelussuhteeseen.

- Kehitetään urapolku- ja tehtäväkiertomalleja eri henkilöstöryhmille.

- Otetaan käyttöön varhaisen tuen malli.

- Laaditaan suorituksen johtamisen työvälineistö.

- Tehdään kaupungin työnantajakuvatutkimus.

- Laaditaan ja toteutetaan suunnitelma kaupungin työnantajakuvan parantamiseksi

- Otetaan käyttöön perehdyttämisen, työssä oppimisen sekä tietämyksen jakamisen malleja.

Henkilöstöstrategiaa työstetään käyttäen hyväksi useita erilaisia menetelmiä, kuten selvitysten tekemistä, työryhmätyöskentelyä ja työpajatyöskentelyä. Tavoitteena on ollut jo alusta alkaen, että eri hankkeiden valmisteluun osallistuisi mahdollisimman monipuolista tietämystä ja kokemusta omaavia henkilöitä kaupungin organisaation eri tasoilta. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat luonnollisesti henkilöstöjärjestöjen edustajat.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseen liittyviä hankkeita on jo käynnissä useita, joista osa on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisiä ja osa pelkästään Helsinkiä koskevia. Akuutteihin työvoiman saatavuusongelmiin on paneuduttu myös esim. sosiaaliviraston, terveyskeskuksen ja henkilöstökeskuksen johdon yhteisissä tapaamisissa. Henkilöstökeskuksen mielestä toivomusponnessa esitetty ajatus erityisen työvoimapulan helpottamismallin laatimisesta toteutuu henkilöstöstrategian eri osahankkeita työstämällä suunnitelmallisesti ja laajapohjaista yhteistoimintaa hyödyntämällä.

Sj toteaa, että Khn vuoden 2007 talousarvioehdotukseen sisältyy omana määrärahanaan 5 milj. euroa käytettäväksi henkilöstöstrategian toteuttamiseen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

VALTUUTETTU PEKKA SAARNION TOIVOMUSPONSI: JÄTKÄSAAREN ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET

Khs 2006-1634

Ryj toteaa, että hyväksyessään Jätkäsaaren osayleiskaavan 21.6.2006, kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaren alueen liikennejärjestelyjen jatkosuunnittelussa varmistetaan joukkoliikenteen riittävyys ja siten minimoidaan yksityisautoilun tarve. ” (Pekka Saarnio, äänin 55-3)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan lausuntonsa toivomusponnen johdosta 29.9.2006 mennessä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (7.9.2006) seuraavaa:

Jätkäsaaren suunnittelussa on varauduttu raitioratoihin monipuolisesti niin, että alueelle on mahdollista järjestää kattavat raitioliikenneyhteydet. Raitioliikenne hoitaa ainakin keskustayhteyksiä, alueen sisäisiä yhteyksiä sekä yhteyden Ruoholahden metroasemalle ja matkustajasatamaan. Rataverkko toteutuu vaiheittain Jätkäsaaren rakentumiseen liittyen. Lopputilanteessa Jätkäsaareen liikennöi kaksi tai kolme raitiovaunulinjaa. Raitioliikenteen palvelua täydennetään tarpeen mukaan bussiliikenteellä.

Suunnitelluilla raitiolinjoilla on yhteys Jätkäsaaren keskukseen, minne alueen palvelut keskittyvät. Tältä osin radat valmistuvat heti Jätkäsaaren rakentamisen alkuvaiheessa, ja nykyiset linjat 6 ja 8 voidaan jatkaa sinne väliaikaiselle kääntöpaikalle. Uudet asukkaat pääsevät näin välittömästi raitioliikenteen palvelun piiriin.

Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä tutkitaan syksyn 2006 kuluessa Jätkäsaaren raitioteiden toteutusvaiheiden vaihtoehtoisia linjastoratkaisuja ja alueen raitioliikenteen kytkemistä kantakaupungin raitioverkkoon.

Raitioliikenteen kilpailukykyyn henkilöautoliikenteeseen verrattuna vaikuttaa sen liikennetarjonnan lisäksi myös mm. matkustamisen hinta, matkanteon helppous sekä käytettävien linjojen nopeus ja sujuvuus. Nopeudella on suuri vaikutus liikenteen hoidon kustannuksiin ja siten seurausvaikutus myös lippujen hintoihin. Jätkäsaaren maankäytön toteutumisen seurauksena liikennemäärät tulevat kasvamaan. Joukkoliikennelautakunnan mielestä kaupungin liikennesuunnittelussa on suurena haasteena estää henkilöautoliikenteen kasvun haitallinen vaikutus niemen ja kantakaupungin joukkoliikenteen sujuvuuteen sekä joukkoliikenteen matkustajien kävely- ja pysäkkiolosuhteisiin. Lisäksi tärkeää on luoda olosuhteet, jotka takaavat liikenteen hyvän sujumisen, turvalliset kävely- ja pysäkkialueet ja ennen kaikkea saada alueelle muuttavat ihmiset aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi. Joukkoliikenteen oman infrastruktuurin ja liikennevaloetuuksien turvaaminen on tästä syystä ensiarvoisen tärkeää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.9.2006) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Jätkäsaaren osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana on ollut joukkoliikenteen korkea palvelutaso ja sujuvuus. Osayleiskaavassa hyväksytty kaupunkirakenne tukee kattavaa joukkoliikenneverkkoa hyvin. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii parhaillaan Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavaa.

Lausunto Jätkäsaaren uuden asuntoalueen joukkoliikenne on suunniteltu hoidettavaksi raitiovaunuilla. Jätkäsaaren pohjoispuolelle, Salmisaareen, päättyy nykyisin raitiolinja 8 ja Jätkäsaaren itäpuolelle, Ruoholahdenrantaan, päättyy tällä hetkellä raitiolinja 6. Näitä raitioteitä on luontevaa jatkaa nykyisiltä päätepysäkeiltä edelleen Jätkäsaareen. Kahden raitiolinjan verkostoa täydennetään mahdollisesti kolmannella linjalla. Jätkäsaaren raitiolinjastosuunnittelua tehdään parhaillaan yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Jätkäsaaren suunnitelmat ovat osa suurempaa, koko keskustan kattavaa raitioverkkokokonaisuutta.

Jätkäsaaren suunnittelussa on alusta lähtien ollut lähtökohtana korkeatasoinen joukkoliikenne ja joukkoliikenteen hyvä saavutettuus. Osayleiskaavan kaupunkirakenne tukee hyvin kattavaa joukkoliikenneverkostoa. Jalankulkumatkojen pituudet pysäkeille tulevat oleman kohtuullisia. Suurimmalla osalla Jätkäsaaren asukkaista on enintään 300 metrin kävelymatka lähimmälle pysäkille ja pisimmätkin matkat pienellä alueelle eteläreunassa ovat noin 400 metriä. Pysäkit tullaan sijoittamaan keskeisesti alueen palveluihin nähden ja kävely-yhteydet suunnittelemaan turvallisiksi ja sujuviksi. Kokoojakatujen mitoituksessa on varauduttu raitiotien sijoittamiseksi omille kaistoilleen, jolloin joukkoliikenteen sujuvuus taataan myös ruuhka-aikoina.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditaan parhaillaan Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavaa.

Ryj viittaa lautakuntien lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Pekka Saarnio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Pekka Saarniolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

VALTUUTETTU HANNELE LUUKKAISEN TOIVOMUSPONSI: METRON LAAJENTAMINEN PASILASTA SÖRNÄISIIN JA LENTOKENTÄLLE

Khs 2006-1563

Ryj toteaa, että hyväksyessään 14.6.2006 Keski-Pasilan osayleiskaavan Kvsto on samalla hyväksynyt seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osayleiskaavaa toteutettaessa selvitetään mahdollisuudet myös metron laajentamiseen Pasilasta Sörnäisiin ja Pasilasta lentokentälle. (Hannele Luukkainen, äänin 51–3).”

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan lausuntonsa toivomusponnen johdosta 29.9.2006 mennessä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (21.9.2006) seuraavaa:

Joukkoliikennelautakunta pitää metroverkon laajentamista tärkeänä. Tavoitteena on kasvattaa raskaan raideliikenteen osuutta Helsingissä metron jatkorakennushankkeita toteuttamalla.

Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on sovittu, että Kamppi – Pasila välille laaditaan alustava yleissuunnitelma vuoden 2007 aikana ja Pasila – Lentokenttä-metrolinjauksen alustavan yleissuunnitelman teko valmistuu vuonna 2008. Metron jatkosuunnittelua on päätetty tehdä myös yhteysväleillä Kamppi – Munkkisaari, Kamppi – Laajasalo ja Pasila – Viikki.

Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat tammikuussa 2007 käynnistämässä kantakaupungin joukkoliikenneselvitykseen (KANJO) liittyen tarkasteluja, joissa selvitetään yksityiskohtaisemmin erilaisten raideliikenneratkaisujen yhteentoimivuutta ja vaikutuksia joukkoliikenteeseen kokonaisuutena. Tässä yhteydessä on luontevaa tutkia myös Pasila – Sörnäinen-yhteyden toteuttamista metrolla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.9.2006) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikennelaitos tekevät lähivuosina yhteistyössä keskenään ja muiden osapuolten kanssa selvityksiä Helsingin toisen metrolinjan jatkamisesta erityisesti Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sen vaihtoehdoista. Lisäksi käynnistetään kokonaisselvitys, jossa tarkastellaan erilaisten raideratkaisujen merkitystä osana kantakaupungin joukkoliikenteen kokonaisjärjestelmää.

Lausunto Suoran raideyhteyden saamista Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille on pidetty koko seudun kaupunkisuunnittelun rakenteellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kannalta tärkeänä. Kehärata (Marja-rata), jonka suunnittelu on pitkällä ja joka sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2002 (PLJ 2002) liittyvään aiesopimukseen, sisältää lähiliikenteen raideyhteyden lentoasemalta Helsingin keskustaan pääradan ja Martinlaakson radan kautta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varauduttu toiseen metrolinjaan Laajasalosta keskustan ja Töölön kautta Pasilaan. Yleiskaavassa ja täten myös tarkemmanasteisessa suunnittelussa on varauduttu mahdollisuuteen jatkaa metroa Pasilasta. Teknisesti tämä on mahdollista sektorille, joka ulottuu Helsinki-Vantaan lentokentän suunnasta aina Hakaniemeen asti. Erilaisissa visioissa ja suunnitelmissa on tutkittu erityisesti lentokenttäyhteyttä ja yhteyttä Viikin suuntaan. Töölön metron yhdistämistä Sörnäisissä haaroitettavaan Itämetroon ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena aikaisemmissa järjestelmävertailuissa.

Toinen mahdollisuus saada suora raideyhteys Helsingin keskustasta lentoasemalle on linjata pääradan kaukojunaliikenne lentoaseman kautta. Tällaista vaihtoehtoa on esitetty ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin visioissa vuodelle 2050. Tällöin syntyisi junayhteys lentoaseman ja muun Suomen välille, joten järjestelmänä sen keskeinen tavoite olisi saada huomattava osa Suomen sisäistä lentoliikennettä korvaava ratayhteys lentokentälle. Ratahallintokeskus käynnistänee asiaa koskevan selvityksen lähikuukausina yhdessä rata-alueen kuntien kanssa.

Kaupunginhallitus päätti 27.3.2006 § 446 (Forum Virium/Keski-Pasila, kaupungin tavoitteet hankekokonaisuudessa) Keski-Pasilan jatkovalmistelukohdista muun muassa:

”kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä joukkoliikennelautakunnan kanssa käynnistämään metron/raideyhteyden yleissuunnitelman laatimisen Helsingin kaupungin osalta välillä lentoasema- Pasila”.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen on tarkoitus laatia aikaisempia suunnitelmia tarkentava metron alustava yleissuunnitelma välille Kamppi – Pasila vuoden 2007 aikana ja Pasila-lentokenttä-yhteyden alustava yleissuunnitelma vuonna 2008.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikennelaitos käynnistävät myös vuoden 2007 alkupuolella kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmää koskevan selvityksen, jossa selvitetään erilaisten raideratkaisujen yhteensopivuutta ja vaikutuksia kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmään.

Ryj viittaa lautakuntien lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Hannele Luukkainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Hannele Luukkaiselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN TARKASTUSMAKSUN KOROTTAMISESTA 1.1.2007 ALKAEN

Khs

Joukkoliikennelautakunta toteaa (5.10.2006), että joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettu laki on muuttunut 1.9.2006 alkaen. Tarkastusmaksun enimmäismäärä uudessa laissa on mahdollista vahvistaa enintään 40 kertaa niin suureksi kuin linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu. Edeltävässä laissa maksimi oli 30 kertaa linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu.

Tähän mennessä Helsingin seudun kaupunkiliikenteessä on noudatettu voimassa olleen lain maksimia. Tarkastusmaksun on oltava riittävän suuri, jotta se ehkäisee jo ennalta luvatonta matkustamista. Kun tarkastusmaksun enimmäismäärää nostettiin, on lainsäätäjäkin sitä mieltä, ettei nykyinen tarkastusmaksutaso vielä riittävästi ehkäise liputta matkustamista. Joukkoliikennelautakunta katsoo, että nyt voimaan tulleen lain maksimitasoon (88 euroa) ei ole syytä mennä, vaan maksua tulee korottaa maltillisesti ja edetä pidemmällä aikavälillä maksimitasoon. Tarkastusmaksujen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Liikennelaitos katsoo, että tehostuvan tarkastustoiminnan lisäksi tarkastusmaksun tasoa on siis syytä nostaa, jotta nämä toimet yhdessä loisivat riittävän pelotteen liputta matkustamisen kasvun pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun.

Edellä mainitusta johtuen on liikenne- ja viestintäministeriölle aiheellista esittää, että Helsingin sisäisessä linja-auto-, raitiovaunu- ja metroliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (448/2006) 5 §:n mukaan tarkastusmaksu saadaan vahvistaa enintään 40 kertaa niin suureksi kuin linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu. Alin yleinen kertalipun hinta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on 1.1.2006 alkaen ollut 2,20 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksu pääkaupunkiseudulla on ollut euroon siirtymisen jälkeen 42 euroa vuonna 2002, 50 euroa vuosina 2003 - 2004 ja 60 euroa vuonna 2005 ja 66 euroa vuonna 2006.

Pohjoismaisittain arvioituna pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tarkastusmaksu ei ole korkea. Esimerkiksi Ruotsissa YTV-alueen joukkoliikennettä vastaavassa SL-liikenteessä tarkastusmaksu on pääsääntöisesti 800 kruunua eli noin 85 euroa.

Pääkaupunkiseudulla on ollut periaatteena, että tarkastusmaksu on sama kaikessa joukkoliikenteessä. Samanaikaisesti Helsingin kanssa YTV ja Rautatievirasto ovatkin esittämässä liikenne- ja viestintäministeriölle, että YTV:n toimialueen seudullisessa linja-autoliikenteessä ja Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä linja-autoliikenteessä ja junaliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksun määräksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Ryj pitää korotusesitystä perusteltuna. YTV on tehnyt osaltaan vastaavan esityksen ministeriölle 22.9.2006.

Liikennelaitos on selvittänyt myös muita keinoja ehkäistä ja vähentää liputta matkustamista. Matkalipun tarkastajien määrää on lisätty tänä vuonna ja talousarvioehdotukseen sisältyy 16 uuden tarkastajan palkkaaminen vuonna 2007.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksuksi vahvistettaisiin 1.1.2007 alkaen 80 euroa.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

ÄNDRING AV AKTIONÄRSAVTALET FÖR AKTIEBOLAGET DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDET

AKTIEBOLAGET DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDET -NIMISEN OSAKEYHTIÖN OSAKASSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Stn/Khs 2006-852

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området konstaterar (9.8.2006):

På bolagsstämman 9.6.2006 behandlades ändring av aktionärsavtal och beslöts att bolaget vänder sig till alla aktionärer för att godkänna och underteckna det nya aktionärsavtalet.

Vid bolagets grundande, 14.12.2001, ingicks ett aktionärsavtal. I aktionärsavtalet har aktieägarna kommit överens om bolagets organisation och förvaltning, om regionala råd, ett klinikråd och ett vetenskapligt råd.

Under de gångna verksamhetsåren har det visat sig finnas behov att få en smidigare förvaltning i fråga om tillsättandet av råden. Det har även skett förändringar i verksamhetsmiljön varför en ny avvägning av de regionala rådens, klinikrådets och det vetenskapliga rådets funktion är aktuell.

Bolagsstämman beslöt redan 28.4.2004 att råden kan tillsättas av styrelsen och inte av bolagsstämman såsom ursprungligen överenskommits i aktionärsavtalet. Denna förändring tas nu in i avtalstexten. De regionala rådens verksamhet i de olika regionerna varierar och de söker ännu sina verksamhetsformer, det är därför inte aktuellt med några ändringar gällande dem. Den statliga finansieringen för kompetenscentrumverksamheten har förblivit på samma anspråkslösa nivå som vid verksamhetens början, varför det inte är möjligt att grunda regionala enheter. Texten i aktionärsavtalet har därför ändrats så att den motsvarar den verkliga situationen.

Klinikrådet tillsattes för att dra upp riktlinjer för verksamheten för undervisnings‑, utvecklings- och forskningskliniken. Kliniken, som fungerat i anslutning till svenska socialservicebyrån i Helsingfors, fick sedermera namnet Mathilda Wrede-kliniken.

I det nya avtalet har kliniken ersatts av Mathilda Wrede-institutet och klinikrådet av ett utvecklingsråd. De nya benämningarna motiveras med en utökad verksamhet.

Helsingfors stad har av staten beviljats finansiering för en utvecklingsenhet i socialt arbete. Enligt projektplanen strävar man efter en klarare integrering av forsknings- och utvecklingsarbetet med det praktiska arbetet vid enheten för socialservice. Således utvidgas klinikens verksamhet varför benämningen institut bättre motsvarar funktionerna.

Även klinikrådet får således nya uppgifter varför benämningen utvecklingsråd bättre motsvarar dess verksamhetsområde. Därtill överförs det vetenskapliga rådets uppgifter till utvecklingsrådet, eftersom det vetenskapliga rådet inte haft någon verksamhet under de gångna åren.

Utvecklingsrådets uppgifter är att dra upp riktlinjer för Mathilda Wrede-institutets verksamhet samt främja samarbete mellan forsknings‑, utvecklings- och utbildningsenheter.

Vi vänder oss nu till alla de aktieägare som inte var närvarande och undertecknade det nya aktionärsavtalet vid bolagsstämman och ber er senast 31.10.2006 inlämna ert godkännande och undertecknande av aktionärsavtalet på det bifogade papperet.

./. Kompetenscentrets skrivelse 9.8.2006 är bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Förvaltningscentralens rättstjänst konstaterar (28.9.2006) att det inte finns några juridiska hinder att godkänna det nya aktionärsavtalet.

./. Utlåtandet från förvaltningscentralens rättstjänst 28.9.2006 är bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

Socialnämnden tillstyrker (3.10.2006) de föreslagna ändringarna av aktionärsavtalet, som är följande:

1 Styrelsen för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret väljer medlemmarna i råden, inte bolagsstämman, såsom ursprungligen överenskommits i aktionärsavtalet.

2 Mathilda Wrede-kliniken ersätts av Mathilda Wrede-institutet.

3 Klinikrådet blir ett utvecklingsråd och det vetenskapliga rådets uppgifter överförs på utvecklingsrådet. Klinikrådet och det vetenskapliga rådet dras alltså in och ersätts av utvecklingsrådet, som skall dra upp riktlinjer för Mathilda Wrede-institutets verksamhet samt främja samarbetet mellan forsknings-, utvecklings- och utbildningsenheter inom det sociala området.

./. Socialnämndens utlåtande är bilaga 3 till detta ärende på föredragningslistan.

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området toteaa (9.8.2006):

Yhtiökokouksessa 9.6.2006 käsiteltiin osakassopimukseen tehtäviä muutoksia ja päätettiin, että osaamiskeskus kääntyy kaikkien osakkeenomistajien puoleen uuden osakassopimuksen hyväksymistä ja allekirjoittamista varten.

Yhtiön perustamisen yhteydessä 14.12.2001 allekirjoitettiin osakassopimus. Osakassopimuksessa osakkeenomistajat ovat sopineet yhtiön organisaatiosta ja hallinnosta, alueellisista neuvostoista, klinikkaneuvostosta ja tieteellisestä neuvostosta.

Kuluneina toimintavuosina on joustavamman hallinnon tarve ilmennyt neuvostojen asettamisessa. Muutoksia on tapahtunut myös toimintaympäristössä, joten alueellisten neuvostojen, klinikkaneuvoston ja tieteellisen neuvoston tehtäviä on syytä tarkistaa.

Yhtiökokous päätti jo 28.4.2004, että hallitus valitsee jäsenet neuvostoihin, ei yhtiökokous, kuten alkuperäisessä osakassopimuksessa on sovittu. Tämä muutos sisällytetään sopimustekstiin. Alueellisten neuvostojen toiminta vaihtelee alueittain ja ne hakevat vielä muotoaan, minkä vuoksi muutoksia niiden suhteen ei ole tekeillä. Osaamiskeskuksen valtiolta saama rahoitus on pysynyt samalla vaatimattomalla tasolla kuin toiminnan alussa, minkä vuoksi alueellisten yksiköiden perustaminen on mahdotonta. Osakassopimuksen teksti on sen vuoksi muutettu todellista tilannetta vastaavaksi.

Klinikkaneuvosto asetettiin luomaan suuntaviivoja opetus-, kehittämis- ja tutkimusklinikan toiminnalle. Klinikka, joka on toiminut Helsingin ruotsinkielisen sosiaalipalvelutoimiston yhteydessä, sai sittemmin nimen Mathilda Wrede ‑klinikka.

Uudessa sopimuksessa klinikka on muutettu Mathilda Wrede ‑instituutiksi ja klinikkaneuvosto kehittämisneuvostoksi. Uudet nimet perustellaan laajennetulla toiminnalla.

Valtio on myöntänyt Helsingin kaupungille varoja sosiaalisen työn kehittämisyksikön rahoittamista varten. Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena on tutkimus- ja kehittämistyön selkeämpi integroiminen sosiaalipalveluyksikön käytännön työhön. Täten klinikan toiminta laajenee ja nimi instituutti vastaa paremmin toimintoja.

Klinikkaneuvostonkin uusien tehtävien myötä nimi kehittämisneuvosto vastaa paremmin sen toimialaa. Lisäksi tieteellisen neuvoston tehtävät siirretään kehittämisneuvostolle, koska tieteellisellä neuvostolla ei ole ollut toimintaa kuluneina vuosina.

Kehittämisneuvoston tehtävänä on luoda suuntaviivoja Mathilda Wrede ‑instituutin toiminnalle ja edistää tutkimus-, kehittämis- ja opetusyksiköiden välistä yhteistyötä.

Käännymme kaikkien niiden osakkeenomistajien puoleen, jotka eivät olleet läsnä yhtiökokouksessa allekirjoittamassa uutta osakassopimusta. Pyydämme teitä ilmoittamaan hyväksymisenne ja allekirjoittamaan osakassopimuksen liitteenä olevalla paperilla viimeistään 31.10.2006.

./. Osaamiskeskuksen kirje 9.8.2006 on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (28.9.2006), ettei uuden osakassopimuksen hyväksymiselle ole oikeudellisia esteitä.

./. Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 28.9.2006 on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Sosiaalilautakunta puoltaa (3.10.2006) osakassopimukseen esitettyjä muutoksia, jotka ovat:

1 Ab Det Finlandssvenska kompetenscentretin hallitus valitsee jäsenet neuvostoihin, ei yhtiökokous, kuten alkuperäisessä sopimuksessa on sovittu.

2 Mathilda Wrede ‑klinikan nimi muuttuu Matilda Wrede ‑instituutiksi.

3 Klinikkaneuvosto muutetaan kehittämisneuvostoksi ja tieteellisen neuvoston tehtävät siirretään kehittämisneuvostolle. Klinikka- ja tieteellinen neuvosto näin ollen lakkautetaan ja tilalle tulee kehittämisneuvosto, jonka tehtävänä on luoda suuntaviivoja Mathilda Wrede ‑instituutin toiminnalle ja edistää yhteistyötä sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja opetusyksiköiden välillä.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta godkänna de ändringar av aktionärsavtalet för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området som de närvarande aktionärerna vid bolagsstämman 9.6.2006 har godkänt.

Meddelande om godkännade till Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området samt protokollsutdrag till socialnämnden och förvaltningscentralens rättstjänst.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimisen osakeyhtiön yhtiökokouksessa 9.6.2006 edustettuina olleiden osakkeenomistajien hyväksymät muutokset osakassopimukseen.

Hyväksymisilmoitus Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimiselle osakeyhtiölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja oikeuspalveluille.

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 169 2285

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Kompetenscentrets skrivelse 9.8.2006
	Liite 2	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto 28.9.2006
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 3.10.2006

LAUSUNTO SAIRAANHOITOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA EU:SSA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2006-1933

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.6.2005 työryhmän valmistelemaan asetuksen (ETY) Nro 1408/71 mukaisten sairaanhoitokustannusten kiinteänmääräisten kertamaksujen laskutusmenetelmää Suomen osalta sekä kartoittamaan uuden asetuksen (EY) Nro 883/2004 mukaiseen korvausmenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Työryhmä selvitti lisäksi ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten vaikutuksia kuntien kannalta sekä näiden korvausjärjestelmän kehittämisen vaihtoehtoja.

Työryhmän tehtävänä oli

1 Laatia Suomelle kertamaksun laskentamenetelmä ja koota sitä varten tarvittava aineisto sekä arvioida miltä osin kertamaksulaskutusta tulisi toteuttaa ajalla 1994-2004.

2 Arvioida mitä menetelmää Suomen tulisi soveltaa uuden asetuksen aikana.

3 Arvioida uuden asetuksen vaikutukset Suomen korvausjärjestelmän hallintoon ja kustannuksiin.

4 Selvittää muiden asiaan liittyvien päätösten, suositusten ja valmisteilla olevien muutosten mahdolliset vaikutukset korvausjärjestelmään Suomen osalta sekä

5 Selvittää ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten vaikutuksia kuntien kannalta sekä näiden korvausjärjestelmän kehittämisen vaihtoehtoja.

Työryhmä jakoi työnsä kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäiseksi työryhmä laati ehdotuksen laskentamenetelmäksi vuosittaisten sairaanhoidon kustannusten kiinteämääräisten maksujen määrittämiseen. Työryhmä ehdottaa, että laskentamenetelmä perustuisi ikäluokkakohtaisiin kustannuksiin ja että sitä sovellettaisiin vuodesta 1998 lähtien. Laskutettava määrä on kasvanut viime vuosina, mutta edelleen henkilöitä, joiden osalta Suomi voisi laskuttaa, on alle 100. Suomella on laskutuksesta luopumissopimus eräiden maiden, mm. Pohjoismaiden kanssa, mikä alentaa sekä Suomelta laskutettavaa että Suomen laskutettavia määriä. Tällä hetkellä Suomen kiinteämääräisten kertamaksujen vuosilaskutus olisi ehdotuksen toteutumisen jälkeen vuositasolla noin 225 000 euroa. Alkuvuosina määrä oli merkittävästi alempi, joten työryhmä ehdottaa laskutuksesta luopumista vuosien 1994 -1997 osalta. Työryhmä katsoi, että se, mitä menetelmää olisi sovellettava, voidaan ratkaista vasta kun asetuksen 883/2004 täytäntöönpanoasetus on laadittu ja Suomi on saanut kokemusta nyt ehdotetun menetelmän soveltamisesta.

Toisena osa-alueena työryhmä selvitti ulkomailla vakinaisesti asuvien sairaanhoidosta Suomessa aiheutuneita kustannuksia ja sitä tulisiko kustannusten korvausjärjestelmää muuttaa. Selvitys tehtiin kuntaliiton toteuttaman tutkimuksen avulla ja sen perusteella kokonaiskustannuksiksi arvioitiin asiakasmaksujen jälkeen noin 7 miljoonaa euroa. Selvityksen perusteella voitiin todeta, että kustannukset jakautuvat epätasaisesti eri kuntien kesken ja että näin ollen valtionosuusjärjestelmän kautta tuleva korvaus kunnille ei kohdistu aiheutuneita kustannuksia vastaavasti. Työryhmä ehdottaa, että korvausjärjestelmää muutettaisiin PARAS-hankkeen päätösten mukaisesti niin, että valtio vastaisi tulevaisuudessa näistä kustannuksista. Työryhmä ehdottaa, että palvelun tuottajalle korvataan ulkomaalaisten sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset toteutuneiden kustannusten mukaan Kelan kautta vuodesta 2008 alkaen. Uudistus toteutetaan siirtymävaiheessa kustannusneutraalisti valtion ja kuntien rahoitusosuuksien kautta.

Työryhmä kartoitti lisäksi muita ulkomaalaisten sairaanhoitoon liittyviä ongelmia. Tärkeimmät jatkoselvitystä vaativat ongelmat ovat 1) Ulkomailta Suomeen muuttavan henkilön oikeuksista säädetään useassa eri laissa, joiden yhteensovittaminen sairaanhoito-oikeuksien osalta on hankalaa; 2) Sairaanhoidon antamiseen ja laskutukseen liittyen on tarpeen selkeyttää ja kehittää säännöksiä hoitoon hakeutumistapauksissa, takaisinperinnän osalta sekä henkilön tunnistamiseen liittyen.

./. Työryhmän muistio on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää (1.9.2006) työryhmän muistiosta lausuntoa myös eräiltä kaupungeilta, mm. Helsingiltä. Lausunto on pyydetty 29.9.2006 mennessä, mutta määräaikaa on jatkettu 30.10.2006 saakka.

Työryhmän muistio on haettavissa osoitteesta:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/7923/index.htx

Terveyslautakunnan lausunto (10.10.2006) on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto (12.10.2006) on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten mukaisten sairaanhoitokustannusten korvaamista selvittäneen työryhmän muistiosta 2006:44 terveyslautakunnan ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin perustuvan seuraavan lausunnon:

Kunnan kustantaman hoidon kustannusvastuun kannalta ratkaisevaa on pysyvä kotipaikka (kotikunta), ei kansalaisuus. Työryhmän esityksessä kunnalle korvattaisiin muualla kuin Suomessa vakuutettujen sairaanhoitokustannukset, mikä sisältäisi sen, että töihin tai yrittäjäksi vähintään neljäksi kuukaudeksi tulevat henkilöt siirtyisivät esityksen mukaan Kelan sairausvakuutuksen piiriin. Terveydenhuoltoa koskevien säädösten mukaan kunta on velvollinen järjestämään kiinteällä maksulla (asiakasmaksulla) hoidon sellaisille, joilla on kotikunta Suomessa. Sairausvakuutuksen perusteella vakuutetuilla henkilöillä ei siis välttämättä ole kotikuntaa Suomessa. Valtion tulisikin korvata kunnalle Suomen sairausvakuutukseen siirtymisestä huolimatta myös kaikkien sellaisten ulkomaalaisten hoidon kustannukset, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa ja joilta kunnalla ei ole oikeutta periä todellisia kustannuksia.

Työryhmän ehdotukset kustannusten korvaamisesta kunnille ovat
PARAS-hankkeen päätösten mukaisia ja varmistavat korvausten oikeudenmukaisen ohjautumisen palvelujen tuottajille.

Työryhmä esittää korvausjärjestelmän uudistamista siten, että palvelun tuottajalle korvataan ulkomaalaisten sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Tämä on kannatettavaa, koska ulkomaisten sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset eivät jakaudu tasaisesti eri kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken, jolloin kustannusvastuun kannalta ratkaisevaksi tekijäksi nousee ulkomailla asuvien EU-kansalaisten osalta se paikkakunta, jossa potilas on oleskellut hakeutuessaan hoitoon.

Korvausjärjestelmää suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei sen hallinnointi aiheuta kohtuuttomasti lisätyötä ja kustannuksia kunnille. Ennen tietokonejärjestelmien valmistumista maksettavien korvausten suorittaminen on tehtävä mahdollisimman yksinkertaisella järjestelyllä.

Valtionosuuden vähentäminen tarkastelemalla pelkkiä ulkomaalaisten hoidon kustannuksia muista valtionosuuksiin liittyvistä asioista irrallaan ei ole perusteltua, vaan valtionosuuksissa ja kuntien ja valtion rahoitusvastuissa tapahtuvia muutoksia tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Kuten niin monissa aiemmissakin uudistuksissa, korvausjärjestelmän toteutuksen on todettu olevan kustannusneutraali. Kuitenkaan työryhmän laskelmista ei käy ilmi esimerkiksi se, miten esitetty bruttokustannusten vähennys valtionosuuteen oikeuttavista menoista tehdään ja valtionosuuksien 1,69 milj. euron vähennys syntyy. Vaikutus yksittäisen kunnan valtionosuuteen riippuu siitä mihin osatekijään vähennys kohdistetaan. Siirtymävaiheen valtionosuusprosentin alennuksen jälkeen tulee huolehtia siitä, että se palautetaan alennusta edeltäneelle tasolle.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän muistio 2006:44
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 10.10.2006
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 12.10.2006



Kokousaika	23.10.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Helsinki kaikille -toimintakertomus 2005
	Liite 2	Helsinki kaikille -toimintasuunnitelma 2006