HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

Turvallisuusstrategia vuosille 2007-2010

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Sipoon Itäisen Jokipuiston rakennusten nro 34 ja 31 varaaminen määräaloineen NCC Rakennus Oy:lle

Länsisataman Sonckin makasiinien varaaminen SRV Yhtiöt Oyj:lle hotellin suunnittelemista varten Tallink Finland Oy:n käyttöön

Myymälätontin varaaminen TKD Suomi Oy:lle ja Tradeka Oy:lle Mellunmäestä

Sopimuksen tekeminen keskustan maanalaista huoltoväylää palvelevan ilmanvaihtokuilun ja hätäpoistumistieportaan toteuttamisesta Kämp-kortteliin sekä väestönsuojavarauksesta luopuminen

Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n ylimääräinen yhtiökokous

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Kulosaaren tonttien 42013/9 ja 42024/5 asemakaava-asiassa (nro 11422)

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

YTV:n ja Kirkkonummen kunnan väliset joukkoliikenteen yhteistyösopimukset

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2006-2117

Asuntotuotantotoimikunta esittää (20.9.2006), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin primääri- ja tertiäärilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Laajasalon Kiinteistöt Oy/Reiherintie 7 a on Laajasaloon rakennettava 27 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokratalokohde, jonka hankinta-arvo on 3 632 500 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 3 450 800 euroa ja Helsingin kaupungin tertiäärilainalla 181 700 euroa.

Laajasalon Kiinteistöt Oy/Rudolfintie 10 on Laajasaloon rakennettava 24 kerrostaloasuntoa ja liiketilan sisältävä vuokratalokohde, jonka hankinta-arvo on 3 654 780 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 2 972 200 euroa, Helsingin kaupungin tertiäärilainalla 156 500 euroa ja primäärilainalla 526 080 euroa.

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Tilanhoitajankaari 20 on Viikkiin valmistunut 44 kerros- ja rivitaloasuntoa sisältävä vuokratalokohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 5 572 809 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 5 186 748 euroa ja Helsingin kaupungin tertiäärilainalla 273 137 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan Helsingin kaupungin primäärilainaa 112 924 euroa.

Helsingin Asumisoikeus Oy/Ekoviikki on Viikkiin valmistunut 38 kerros- ja rivitaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 4 621 255 euroa. Kuntarahoitus Oy:ltä otetulla korkotukilainalla on rahoitettu 3 783 891,97 euroa, asumisoikeusmaksuilla 680 916,72 euroa ja Helsingin kaupungin primäärilainalla 74 636,58 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan Helsingin kaupungin primäärilainaa 81 809 euroa.

Helsingin Asumisoikeus Oy/Hämeentie 107 on Toukolaan valmistunut 58 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 6 455 211 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 5 375 622,51 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 948 747,68 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan Helsingin kaupungin primäärilainaa 130 840 euroa.

Kumpulan Kiinteistöt Oy/Hämeentie 109 on Toukolaan valmistunut 95 kerrostaloasuntoa, 2 ryhmäkotia ja liiketilan sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 10 947 317 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 9 805 860,68 euroa, Helsingin kaupungin tertiäärilainalla 281 169 euroa, primäärilainalla 403 611,66 euroa ja alv-palautuksilla 448 627,66 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan Helsingin kaupungin primäärilainaa 8 048 euroa.

Helsingin kaupungin primäärilaina on Helsingin kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 3,6 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

Helsingin kaupungin tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 45 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Kj toteaa, että Kvston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja 34,5 miljoonaa euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen primääri- ja tertiäärilainoja seuraavasti:

	Primäärilaina euroa	Tertiäärilaina euroa
Laajasalon Kiinteistöt Oy/ Reiherintie 7		181 700
Laajasalon Kiinteistöt Oy/ Rudolfintie 10	526 080	156 500
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Tilanhoitajankaari 20	112 924
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Ekoviikki	81 809
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Hämeentie 107	130 840
Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Hämeentie 109	8 048
Yhteensä	759 701	338 200

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2006-799

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (2.10.2006), että YTV:n seutukokous pidetään perjantaina 17.11.2006 alkaen kello 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä mm:

– kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

– toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2009.

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut yleiset vaalikelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään, että edustajaksi valittu on hänet valinneen kunnan jäsen, hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa eikä hän ole holhouksen alainen. Lisäksi valinnassa tulee soveltaa tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaista kiintiösäännöstä.

Kj toteaa, että Khs kokouksessaan 2.5.2006 (625 §) päätti valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa YTV:n 19.5.2006 pidettyyn seutukokoukseen:

Edustaja	Varaedustaja

talouspäällikkö	filosofian ylioppilas
Minna Ruuth	Tuomas Nurmela

kunnallissihteeri
Lotta Kallonen	Tuomo Valve

liikennetoimittaja	oikeustieteen ylioppilas
Esko Riihelä	Hanna Laine


rikoskomisario	toiminnanjohtaja
Juha Hakola	Pirjo Tolvanen

sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen

erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä

tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo

tuottaja	valtiotieteen ylioppilas
Kimmo Helistö	Tuomas Rantanen

taloustutkija	terveyskeskuslääkäri
Hannele Luukkainen	Minerva Krohn

toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola

valtiotieteen maisteri	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 17.11.2006 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


__________________________	__________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________


_________________________	_________________________

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
valtuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

YTV:n seutukokousilmoitus

TURVALLISUUSSTRATEGIA VUOSILLE 2007-2010

Khs 2005-209

Kj toteaa, että sisäasiainministeriön ja samalla poliisiin pyrkimyksenä on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Helsinki on eri turvallisuuskriteereillä mitaten Euroopan pääkaupunkien kärkitasoa, esimerkiksi Quality of Life survey 2005 tutkimuksen mukaan Helsinki sijoittuu EU:n pääkaupunkeihin verrattuna toiselle sijalle. Tämän turvallisuusstrategian tavoitteena on säilyttää turvallisuuden hyvä taso niillä aloilla, joilla sitä voidaan pitää hyvänä ja nostaa turvallisuuden tasoa ja laatua sovittavilla painopistealueilla.

Sisäasiainministeriö on hyväksynyt mietinnön paikallisen turvallisuustyön kehittämisestä. Mietinnön mukaan kaikissa maan kunnissa tullaan vuonna 2009 käsittelemään vuoden alussa työnsä aloittaneissa valtuustoissa paikallinen turvallisuusstrategia/turvallisuussuunnitelma. Nyt käsiteltävä turvallisuusstrategia on jo valmisteltu silmällä pitäen sisäasiainministeriön kriteereitä.

./. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista, että ”Helsinkiläisten arkiturvallisuus, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia”, liitteenä, hyväksytään kaupunginhallituksessa. Turvallisuuskysymykset olivat Kvstossa edellisen kerran 13.10.2004, jolloin käsiteltiin Kvston aiemmin hyväksymän turvallisuusstrategian seurantaraportti. Turvallisuusstrategiaa käsitellään Kvstossa seuraavan kerran vuonna 2009.

Kj toteaa, että kaupungin tämänhetkinen turvallisuusstrategia valmistui vuonna 2001 lähtökohtana kansalliset turvallisuustalkoot ja valtakunnallinen rikoksentorjuntaohjelma. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 26.1.2005 käynnistää kaupungin turvallisuusstrategian uudistamistyön ja asetti työtä varten työryhmän ja sen työtä ohjaamaan johtoryhmän. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Helsingin turvallisuusstrategiaksi.

Turvallisuustyöryhmän työhön ovat osallistuneet kaupungin keskeiset virastot ja laitokset sekä kaupungin yhteistyökumppaneista Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA ry. Työn aikana on kuultu lukuisia asiantuntijoita ja valmistunutta strategiaa ovat vielä erikseen kommentoineet Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, talous- ja suunnittelukeskus sekä terveyskeskus, rakennusvirasto ja Helsingin kaupungin palvelukeskus Palmia. Strategiatyössä on huomioitu mm. sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma (2003), kauppakamarin ja sisäasiainministeriön ”Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi” (2006), Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuustutkimuksen tulokset (2005) sekä poliisin tutkimus helsinkiläisten turvallisuudesta (2005). Käytettävissä on ollut myös luonnos sisäasiainministeriön nyttemmin julkaistusta raportista ”Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen” (2006). Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupungin valmiuspäällikkö.

Turvallisuusstrategiaehdotus perustuu turvallisuustyöryhmän työhön, jota on täydennetty virkatyönä ottamalla huomioon kaupungin keskushallinnon organisaatiouudistus.

Strategiassa lähdetään siitä, että turvallisuustyö edellyttää toteutuakseen laajaa yhteistyötä. Strategiassa esitettävien tavoitteiden toteuttaminen sekä kokonaisvastuu toimenpiteistä ja niiden kehittämisestä osoitetaan nimetyille toimijoille, jotka yhdessä kaupungin muiden virastojen ja laitosten sekä kaupungin hallinnon ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, mm. poliisin, seurakunnan, kuntalaisten ja liike-elämän kanssa työskentelevät yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Turvallisuusstrategiassa esitellään aluksi strategian taustaa. Sen jälkeen esitellään kaupungin arvojen ja pääkaupunkiseudun yhteisstrategioiden nivoutuminen kaupungin turvallisuusstrategiaan, kuvaus kaupungin turvallisuuskehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja nykyisestä turvallisuustasosta. Seuraavaksi kuvataan strategian kokonaistavoite ja yhteistyö sekä strategian viisi painopistettä, jotka ovat

1. Koettu turvallisuus

2. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palokuolemat

3. Yritysten toimintaympäristö

4. Rikollisuus ja väkivalta

5. Liikenneturvallisuus

Edelleen strategiassa esitetään turvallisuustavoitteet sekä kokonaisvastuulliset toimijat ja perustelut. Lopuksi kuvataan turvallisuusstrategian toteutumisen seuranta mittareineen. Strategian liitteessä 4 olevassa toimenpideohjelmassa kuvataan käynnistettyjä turvallisuushankkeita.

Strategian kokonaistavoite on, että Helsinki säilyttää hyvän turvallisuustasonsa. Strategiassa määritellään kaupungille turvallisuustavoitteet ja keskushallinnon uuden organisaation rooli strategian toteuttamisessa. Turvallisuusstrategian kokonaistavoitteen toteutumisessa merkittävä rooli on kaupunkilaisten arkiturvallisuudella ja arjessa koetun turvattomuuden ehkäisyllä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1. hyväksyä Helsingin kaupungin turvallisuusstrategian vuosille 2007 – 2010.

2. kehottaa hallintokeskusta ryhtymään toimenpiteisiin strategian toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

3. kehottaa virastoja ja laitoksia huomioimaan turvallisuustavoitteet omissa toimintasuunnitelmissaan ja -strategioissaan sekä talousarvioissaan.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille, turvallisuustyöryhmän ja johtoryhmän jäsenille, Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle, Helsingin seudun kauppakamarille, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA ry:lle sekä Helsingin seurakuntayhtymälle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220
Latvala Matti, valmiuspäällikkö, puhelin 169 2496
Kinnaslampi Tarja, erityissuunnittelija, puhelin 169 2208

LIITE

Helsinkiläisten arkiturvallisuus, Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia

SIPOON ITÄISEN JOKIPUISTON RAKENNUSTEN NRO 34 JA 31 VARAAMINEN MÄÄRÄALOINEEN NCC RAKENNUS OY:LLE

Khs 2006-1809

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta esittää, että Nikkilän Itäisen Jokipuiston rakennukset nro 34 (1388 htm²) ja 31 (2290 htm²) varataan yhteensä noin 12 560 m²:n määräaloineen NCC Rakennus Oy:lle.

Lisäksi lautakunta esittää, että Khs oikeuttaisi lautakunnan merkitsemään rakennukseen 31 toteutettavasta asunto-osakeyhtiöstä ensimmäisen ja toisen kerroksen, noin 680 hm², liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet korvauksetta.

Lisäksi lautakunta ilmoittaa 8.8.2006 päättäneensä myydä NCC Rakennus Oy:lle 659 064 euron kauppahinnalla Nikkilän Itäisen Jokipuiston alueelta noin 11 600 m²:n suuruisen määräalan, jolla sijaitsee sairaalan entinen osastorakennus nro 10. Lisäksi lautakunta päätti myydä rakennuksen nro 33 asunnoiksi muutettavat 1. kerroksen huonetilat, mikäli muutosta koskeva asemakaavan muutos hyväksytään.

Taustaa Kiinteistölautakunta varasi 12.10.1999 NCC Finland Oy:lle Nikkilän
entisen sairaalan rakennukset nro 1, 2, 3, 5, 6, 7 ja 15 niiden peruskorjauksen suunnittelua varten.

Ensimmäiset kiinteistökaupat tehtiin 8.6.2001 (Kvsto 18.4.2001), jolloin rakennukset nro 1, 2 ja 3 myytiin NCC Finland Oy:n toimesta perustetulle Asunto Oy Sipoon Lönnborg Ab:lle. Kohde valmistui marraskuussa 2002.

Rakennus nro 15 myytiin 3.4.2002 (kiinteistölautakunta 18.12.2001) perustettavan Asunto Oy Sipoon Pisaborg Bostads Ab:n lukuun. Kohde on valmis.

Rakennukset nro 5, 6, 7 ja 12 (Asunto Oy Ekborg) ja rakennukset nro 8 ja 33 (Asunto Oy Carlsborg) myytiin kesällä 2003 (kiinteistölautakunta 1.4.2003, Khs 22.4.2003). Asunto Oy Ekborgin peruskorjaustyöt ovat valmistuneet ja Asunto Oy Carlsborgin korjaus- ja muutostöille on myönnetty rakennuslupa.

Rakennus nro 9 (Asunto Oy Granborg) myytiin NCC Rakennus Oy:lle (kiinteistölautakunta 8.6.2004). Kohde valmistuu syksyllä 2006.

NCC Rakennus Oy on aloittanut kohteiden peruskorjaus- ja muutostyöt yhdessä laaditun toteutusjärjestyksen mukaisesti niin nopeasti kuin se on ollut suunnittelun, poikkeus- ja rakennuslupien sekä alueelle rakennettavan uuden tekniikan kannalta mahdollista. Korjaus- ja muutostöiden etenemistä on rajoittanut myös Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välinen maankäyttösopimus, jonka mukaan vuosittain saa valmistua korkeintaan 50–60 uutta asuntoa.

Rakenteilla olevan yhtiön valmistuttua syksyllä 2006 alueelle on rakennettu 143 asuntoa.

Asuinkäyttöön korjattavien rakennusten lisäksi entiseltä sairaala-alueelta on myyty neljä rakennusta toimitilakäyttöön sekä luovutettu Sipoon kunnalle maankäyttösopimuksen (Kvsto 28.2.2001) mukaisesti kaavoituskorvauksena neljä rakennusta korjattavaksi lähipalvelutiloiksi (kaksi päiväkotia, koulu ja kulttuuritiloja).

Alueelle laadittu asemakaava on valitusten käsittelyn jälkeen tullut voimaan.

Sipoon kunnan kanssa tehtyä maankäyttösopimusta on täsmennetty uudella sopimuksella, joka on päivätty 20.4.2004. Kiinteistölautakunta on hyväksynyt sopimuksen 27.4.2004 ja sopimus on allekirjoitettu 14.6.2004.

Maankäyttösopimuksen mukaiset maa-alueiden ja rakennusten luovutukset kunnalle on suoritettu.

NCC Rakennus Oy:n esitys

NCC Rakennus Oy esittää kirjeissään 30.12.2005 ja 4.4.2006, mm.,

että

- rakennuksen nro 33 ensimmäisen kerroksen huonetilat myytäisiin muutettavaksi asunnoiksi.

- rakennus nro 34 (Asunto Oy Alfsborg) myytäisiin NCC:lle, kun kohteen asemakaavamuutos on tullut voimaan

- rakennus nro 31 (Asunto Oy Björnbog) myytäisiin NCC:lle, kun kohteen asemakaavamuutos on tullut voimaan.

./. NCC Rakennus Oy:n kirjeet ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro
1 ja 2.

Rakennuksen nro 33 liike- ja toimistotilat

Rakennus nro 33 myytiin kesällä 2003 NCC Rakennus Oy:lle siten, että rakennuksen ensimmäisen kerroksen liiketilat jäivät Helsingin kaupungin omistukseen. Järjestely johtui siitä, että asemakaavan mukaan rakennuksen 1. kerros tulee varata liike- ja toimistotiloja varten. Toimistotilat oli tuolloin vuokrattu Porvoon poliisin käyttöön ja sairaalan entisessä kanttiinikahvilassa toimi lounasravintola.

Kiinteistökaupan yhteydessä osakkeiden luovutuksesta tehtiin esisopimus, jonka mukaan NCC Rakennus Oy luovuttaa kohteen peruskorjauksen valmistuttua kaupungille em. huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Tilanne on nyt muuttunut. Poliisi on ilmoittanut haluavansa irtisanoa vuokrasopimuksen ennen määräajan umpeutumista eikä alueella ole kysyntää toimistotiloille. Siksi on päädytty myymään liiketilat NCC:lle ehdolla että tilat saadaan asemakaavamuutoksella asunnoiksi. Korvaukseksi tästä on esitetty, että kaupungin omistukseen tulisi vastaavat liiketilat rakennuksesta 31.

Rakennus nro 34

Rakennus nro 34 on entinen sairaalan ravintokeskus ja keskuskeittiö, joka on viime vuodet ollut vuokrattuna elintarvikealan yritykselle tuotantotilaksi. Rakennus on nyt käyttämätön.

Rakennus on valmistunut vuonna 1914. Se on tiilirakenteinen, osin kolmikerroksinen ja kellarillinen. Se on peruskorjattu vuonna 1982 siten, että siinä on kellarikerroksessa kylmäsäilytystiloja ja varastoja, ensimmäisessä kerroksessa valmistuskeittiötilat, toisessa kerroksessa henkilökunnan ja potilaiden ruokasalit ja kolmannessa kerroksessa keittiöhenkilökunnan asuntolatilat sekä teknisiä tiloja. Rakennuksessa on kaksi tavarahissiä.

Rakennus on asemakaavassa sijoitettu KTY-2-tontille (toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa lisäksi asuntolan enintään 10 hengelle). Tontin rakennusoikeus on 1 660 k-m² ja pinta-ala on noin 1 385 m². Tontin autopaikat on asemakaavassa sijoitettu läheiselle LPA-tontille 5011/1, jonka pinta-ala on noin 1 430 m².

Rakennuksen viimeaikainen käyttö tuotantotiloina on osoittautunut ongelmalliseksi. Rakennus sijaitsee asunnoiksi peruskorjattujen rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden äänet sekä huoltoliikenne ovat aiheuttaneet jatkuvaa tyytymättömyyttä naapurikiinteistöissä.

Kiinteistövirasto selvitti rakennuksen soveltuvuuden asuinkäyttöön ja on hakenut selvityksen perusteella asemakaavan muutosta tontin muuttamiseksi asuintontiksi. Sipoon kunnan edustajat ovat alustavasti ilmoittaneet kaavamuutoksen olevan mahdollinen.

Rakennus on ollut varattuna NCC Rakennus Oy:lle asuinhankkeen suunnittelua varten. Suunnitelmassa rakennukseen on sijoitettu asuinhuoneistoalaa 1 388 htm².

NCC Rakennus Oy esittää kohteen kauppahinnaksi 475 000 euroa, mikä vastaa aikaisemmin myytyjen rakennusten nro 8 ja 33 (As Oy Carlsborg) yksikköhintaa 341 euroa/htm².

Kiinteistövirasto on joutunut liittämään rakennuksen eri verkostoihin alueen uuden verkoston rakentumisen myötä. Liittymissä on otettu huomioon rakennuksen uusi käyttötarkoitus. Uusia liittymiä on tehty seuraavasti:

- vesiliittymä	9 488 euroa
- viemäriliittymä	9 122 euroa
- kaukolämpöliittymä ja vaihdin	96 650 euroa
yhteensä	115 260 euroa

Kiinteistölautakunta pitää rakennuksen varauksen jatkamista tarkoituksenmukaisena. Kiinteistökauppa voidaan tehdä vasta asuinkäytön mahdollistavan asemakaavan muutoksen tultua voimaan.

Rakennus nro 31

Rakennus on vuonna 1955 valmistunut ns. uusi hallintorakennus. Rakennus on teräsbetoni- ja tiilirakenteinen ja osin viisikerroksinen. Rakennuksen pohjakerroksessa on ollut laboratorio-, vastaanotto-, terapia- ja välinehuoltotiloja sekä ruumishuone ja kappeli. Toinen ja kolmas kerros ovat olleet toimistokäytössä ja neljäs ja viides kerros henkilökunnan asuntoloina.

Rakennuksen bruttoala on noin 4 800 brm² ja pohjakerros mukaan lukien huoneistoala noin 3 750 htm².

Rakennus on ollut vuosia vajaakäytössä. Sen pohjakerroksesta on vuokrattu terveyskeskuksen perhehoitoyksikölle noin 500 m²:n toimitilat. Lisäksi tällä hetkellä on vuokrattu kahdelle yritykselle noin 180 m²:n toimistotilat.

Pitkäaikaisella vuokrasopimuksella on vuokrattu rakennuksen pohjakerroksesta 29 m²:n telehuone Elisa Oy:lle.

Rakennus sijaitsee asemakaavassa KY-1/s-tontilla (liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään). Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja, julkisten lähipalveluiden, julkisen hallinnon ja virastojen tiloja sekä opetustoimintaa, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa ja kulttuuritoimintaa palvelevia ja asuntola- ja palveluasuntotiloja. Tontin rakennusoikeus on 4 710 km² ja pinta-ala noin 6 370 m². Tontin autopaikat on sijoitettu kahdelle eri LPA-tontille: tontille 5007/2, jonka pinta-ala on noin 2 240 m², ja 5000/2, jonka pinta-ala on noin 1 135 m².

Kohdetta ei ole varattu NCC Rakennus Oy:lle muutettavaksi asuinkäyttöön, koska sen soveltuvuutta asuinrakennukseksi ei ole aikaisemmin selvitetty. Asuinkäyttöön peruskorjaaminen edellyttää myös asemakaavan muuttamista.

Rakennukselle ei ole löytynyt sellaista ostajatahoa, joka peruskorjaisi rakennuksen nykyisen asemakaavan mukaiseen käyttöön.

NCC Rakennus Oy:n tarjous rakennuksesta nro 31 perustuu kerrosten 2–5 muuttamiseen asuinkäyttöön ja siihen, että rakennuksen kaksikerroksinen siipirakennus jää Helsingin kaupungin omistukseen liiketiloiksi, jotka korvaavat rakennuksessa nro 33 olevat Helsingin omistamat liiketilat. Rakennuksen pohjakerroksen tilat eivät sovellu asuinkäyttöön.

NCC Rakennus Oy:n suunnitelmien mukaan kohteeseen on toteutettavissa 2 290 htm² asuntoja. Rakennuksen kauppahintatarjous 575 000 euroa vastaa yksikköhintaa 251 euroa/htm².

Samoin kuin muiden rakennusten osalta lopulliseen kauppahintaan lisätään kaupungin toimesta ja kustannuksella tehtyjen uusien teknisten liittymien kustannukset liittymämaksuineen seuraavasti:

- vesiliittymä	22 030 euroa
- viemäriliittymä	25 002 euroa
- kaukolämpöliittymä ja vaihdin	94 216 euroa
- sähköliittymä	22 470 euroa
yhteensä	163 718 euroa

Kiinteistölautakunta pitää kohteen varaamista tarkoituksenmukaisena. Kauppa on tehtävissä vasta, kun asuinkäytön mahdollistava asemakaava tulee voimaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata NCC Rakennus Oy:lle Sipoon kunnan Nikkilän kylän tilasta Helsingfors sinnessjukhus RN:o 13:1 liitekartan mukaiset, yhteensä noin 2 815 (1 385 + 1 430) m² suuruiset määräalat, joista muodostuu korttelin nro 5009 KTY-2-tontti nro 1, rakennuksineen (rakennus nro 34) sekä korttelin nro 5011 LPA-tontti nro 1 seuraavin ehdoin:

1 Varaus on voimassa 31.12.2007 saakka.

2 Rakennukset varataan peruskorjattavaksi ja muutettavaksi asuinkäyttöön.

3 Kaupunki hyödyntää rakennuksia ja huonetiloja varausaikana mm. antamalla niitä vuokralle lyhytaikaisin tai määräaikaisin vuokrasopimuksin lähinnä toimitilakäyttöön.

4 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja Sipoon kunnan kanssa.

5 Varauksen saajan on sovittava erikseen mahdollisista rakenteiden avaamisista ja muista tutkimuksista.

6 Rakennusten ja maapohjan varaus johtaa tontinluovutukseen ehdolla, että luovutusehdoista päästään sopimukseen.

7 Varauksen saaja vastaa kaikista rakentamisen ja peruskorjauksen sekä niiden suunnittelun aiheuttamista kustannuksista.

8 Kaupunki ei vastaa varauksen saajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingosta siinä tapauksessa, että luovutussopimuksia ei saada aikaan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata NCC Rakennus Oy:lle edellä mainituin varausehdoin Sipoon kunnan Nikkilän kylän tilasta Helsingfors sinnessjukhus RN:o 13:1 liitekartan mukaiset yhteensä noin 9 745 (6 370 + 2 240 + 1 135) m² suuruiset määräalat, joista muodostuu korttelin nro 5001 KY-1/s-tontti nro 1, rakennuksineen (rakennus nro 31) sekä korttelin nro 5007 LPA-tontin nro 2 ja korttelin nro 5000 LPA-tontin nro 2.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan varauksia enintään vuodella, jos päätöksenteko asemakaavan muutoksesta viivästyy.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan merkitsemään rakennukseen nro 31 NCC Rakennus Oy:n toimesta perustettavan asunto-osakeyhtiön ensimmäisen ja toisen kerroksen, noin 680 htm², liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet korvauksetta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja NCC Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	NCC Rakennus Oy:n kirje 30.12.2005
	Liite 2	NCC Rakennus Oy:n kirje 4.4.2006
	Liite 3	Kartta myytävistä määräaloista

LÄNSISATAMAN SONCKIN MAKASIINIEN VARAAMINEN SRV YHTIÖT OYJ:LLE HOTELLIN SUUNNITTELEMISTA VARTEN TALLINK FINLAND OY:N KÄYTTÖÖN

Khs 2006-2097

Kiinteistölautakunta toteaa (19.9.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallitukselle esitetään Länsisataman makasiinien L2 ja L3 varaamista SRV Yhtiöt Oyj:lle hotellin tutkimista varten Tallink Finland Oy:n tarpeisiin. Alustavan viitesuunnitelman mukaan hotelli- ja ravintolatilojen sijoittaminen rakennuksiin olisi mahdollista purkamalla molempien rakennusten keskiosasta koko rakennuksen korkuinen osa leveää valokuilua varten. Rakennukset yhdistettäisiin yksikerroksisella lasijulkisivuisella rakennusosalla. Suunnitelman mukaan rakennusten kerrosala uudessa käytössä olisi noin 16 000 k-m² käsittäen noin 300 hotellihuonetta sekä ravintola- ja huoltotilat.

Esitetty hotelli- ja ravintolakäyttö sopii tukemaan Jätkäsaaren itärannan käyttöä matkailupalvelualueena. Kaupungin tavoitteena on saada lisättyä Tallinnan kautta Helsinkiin suuntautuvaa matkustajaliikennettä. Matkailijat tarvitsevat erilaisia palvelutiloja ja makasiinien suunniteltu uusi käyttö tulee osaltaan niitä tarjoamaan. Tallink soveltuu luontevasti hotellioperaattoriksi, koska yhtiö jo hoitaa pääosan Tallinnan matkustajaliikenteestä ja yhtiöllä on kokemusta myös hotellitoiminnasta.

Hotellihankkeella on selvää synergiaetua Länsiterminaalin matkustaja-sataman kanssa. Uusi käyttö sitoo kaupunkirakenteellisesti Länsitermi-naalin nykyistä paremmin keskustan suuntaan. Makasiinien muutostyöt olisivat hyvä alku Jätkäsaaressa vuonna 2009 alkavalle valtavalle uudisrakentamiselle ja sen vuoksi muutosprosessi tulisi käynnistää niin pian kuin se on mahdollista.

Hakemus SRV Yhtiöt Oyj on 31.10.2005 tehnyt kaupungille esityksen Länsisataman makasiinien L2 ja L3 varaamisesta yhtiön käyttöön hotellin tutkimista varten Tallink Finland Oy:n tarpeisiin.

Suunnitelma Hakijan toimesta Arkkitehtitoimisto SARC Oy on laatinut viitesuunnitelman hotelli- ja ravintolatilojen sijoittamisesta rakennuksiin. Tämä merkitsee rakennusten sisätilojen kokonaisvaltaista uudelleenmuokkaamista. Molempien rakennusten keskiosasta purettaisiin koko rakennuksen korkuinen osa leveää valokuilua varten. Rakennukset yhdistettäisiin yksikerroksisella lasijulkisivuisella rakennusosalla. Suunnitelman mukaan rakennusten kerrosala uudessa käytössä olisi noin 16 000 k-m² käsittäen noin 300 hotellihuonetta sekä ravintola- ja huoltotilat.

Kaavatilanne Voimassa olevan asemakaavan mukaan makasiinit kuuluvat satama-alueeseen (Ls). Makasiinit on merkitty asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (ark).

Rakennukset kuuluvat Jätkäsaaren osayleiskaava-alueeseen. Kvsto on 21.6.2006 hyväksynyt osayleiskaavan. Siinä rakennukset on merkitty lähipalvelu- ja työpaikka-alueeksi (PL/TP). Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Nykyiset makasiinirakennukset on merkitty suojeltaviksi (sr).

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan 22.8.2006 mm.
seuraavaa:

”Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä hotelli soveltuu erinomaisesti kyseiseen paikkaan ja se tuo palveluja sataman matkustajavirtojen äärelle sekä tuleville asukkaille. Myös laadittu viitesuunnitelma on hyvä pohja jatkosuunnittelulle, jossa kaupunginmuseon kommentit sisätiloista ja laadittavasta selvityksestä ja inventoinnista tulee ottaa huomioon.

Makasiinien lähialueen ympäristötekijöitä on selvitetty Jätkäsaaren osayleiskaavan valmistelun ja asemakaavatyön yhteydessä. Makasiinien muuttamisesta hotelliksi on keskusteltu Uudenmaan ympäristö-keskuksen ja Helsingin ympäristökeskuksen edustajien kanssa 19.4.2006. Todettiin, että nykyisen asemakaavan suojelumääräyksestä ei poiketa. Lisäksi todettiin, että alueen maaperää, ilmanlaatua ja melua on selvitetty varsin pitkälle kaavatyön yhteydessä ja näitä ympäristötekijöitä koskevat ongelmat ovat hallittavissa. Selvityksiä tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tarvittaessa tarkentaa. Asiassa voitaneen edetä ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksellä, johon tarpeelliset ehdot tullaan merkitsemään. Tällöin hanketta päästäisiin toteuttamaan aikaisemmin, kuin valmisteltava varsin laaja aloitusalueen asemakaava on lainvoimainen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa esitettyä makasiinien L2 ja L3 käyttötarkoituksen muutosta lausuntopyynnön liitteenä olevan viitesuunnitelman pääperiaatteiden mukaisena.”

Rakennusten nykyinen hallinta ja käyttö

Makasiinit sijaitsevat Jätkäsaarenlaiturin vieressä keskustasta tultaessa ennen Länsiterminaalia. Makasiinit on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck vuosina 1923 ja 1935 ja ne on suunniteltu alun perin satamavarastoiksi. Rakennukset omistaa Helsingin Satama ja ne palvelevat edelleenkin pääasiassa satamatoimintaan liittyvää varastointia. Vuokralaisia rakennuksissa on yhteensä 33.

Kiinteistövirasto on sopinut Helsingin Sataman kanssa Vuosaaren sataman ja nykyisten satamien rakennusten siirrosta siten, että kiinteistö-virasto luovuttaa Vuosaaren satama-alueelta nykyiset rakennukset Helsingin Satamalle kirjanpitoarvosta. Samoin Helsingin Satama luovuttaa Sompasaaresta ja Jätkäsaaresta satamatoiminnoilta vapautuvilta alueilta säilytettävät rakennukset kirjanpitoarvosta kiinteistövirastolle. Vuosaaressa rakennusten siirto Helsingin Satamalle on jo tapahtunut.

Helsingin Satama on kyseessä olevasta hakemuksesta antamassaan lausunnossa ilmoittanut olevansa valmis luopumaan mainittujen makasiinirakennusten käyttötarkoituksesta siinä vaiheessa, kun satamatoiminnot ovat siirtyneet Vuosaareen. Tämä tarkoittaisi vuodenvaihdetta 2008–2009.

Hotellikäyttö suojelutavoitteiden kannalta

Kaupunginmuseo on 25.11.2005 antanut ennakkolausunnon makasiinien muuttamisesta hotellikäyttöön. Kaupunginmuseo katsoo ennakko-lausunnossaan, että rakennussuojelun näkökulmasta paras vaihtoehto olisi, että varastokäyttö rakennuksissa jatkuisi vastaisuudessakin. Koska koko Jätkäsaaren alue on muuttumassa pääosin asuinalueeksi ja koska tavarasatamaan liittyneitä varastotoimintoja ei nykyisessä laajuudessaan paikalla enää tarvita, ei varastokäytöllä ole tulevaisuutta. Ehdotettu uusiokäyttö avaa rakennukset aikaisempaa laajemmalle yleisölle, ja vaikka niiden rakennus- ja käyttöhistoria hämärtyykin muutosten myötä, säilyttäisivät ne kaupunginmuseon mielestä ulkoiselta olemukseltaan merkityksensä arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina sekä kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävinä rakennuksina.

Varausesitys Kiinteistölautakunta puoltaa Sonckin makasiinien varaamista SRV Yhtiöt Oyj:lle Tallinkin hotellin tutkimista ja suunnittelua varten.

SRV Yhtiöt Oyj:llä on vankka kokemus kiinteistökehityksestä ja toteutuksesta viimeksi Kampin keskuksessa. Länsisataman matkustajamäärät ovat korkeat. Lähinnä Viroon suuntautuva matkailu tuo vuositasolla sataman kautta tällä hetkellä noin kolme miljoonaa matkustajaa. Tavoitteena on saada lisättyä Tallinnan kautta Helsinkiin suuntautuvaa matkustajaliikennettä. Matkailijat tarvitsevat erilaisia palvelutiloja ja makasiinien suunniteltu uusi käyttö tulee osaltaan niitä tarjoamaan. Lisäksi makasiinit sijoittuvat edullisesti matkailijavirtoihin nähden. Tallink Finland Oy soveltuu luontevasti hotellioperaattoriksi, koska yhtiö jo hoitaa pääosan Tallinnan matkustajaliikenteestä ja yhtiöllä on kokemusta myös hotellitoiminnasta.

Varauspäätös olisi voimassa vuoden 2007 loppuun saakka ja sitä jatkettaisiin vuodella, mikäli rakennusten luovutus- ja muutostyöedellytykset eivät siihen mennessä olisi syntyneet.

Muutosprosessia syytä nopeuttaa

Koska makasiinien muutosprosessi olisi mahdollista kaavallisesti käynnistää jo ennen tavarasataman siirtymistä Vuosaareen, tulisi lautakunnan mielestä selvittää, miten se olisi mahdollista Helsingin Sataman näkökulmasta.

Esitetty hotelli- ja ravintolakäyttö sopii tukemaan Jätkäsaaren itärannan käyttöä matkailupalvelualueena. Sillä on selvää synergiaetua Helsingin Sataman Länsiterminaalin matkustajasataman kanssa. Uusi käyttö sitoo kaupunkirakenteellisesti Länsiterminaalin nykyistä paremmin keskustan suuntaan. Makasiinien muutostyöt olisivat hyvä alku Jätkäsaaressa vuonna 2009 alkavalle valtavalle uudisrakentamiselle ja sen vuoksi muutosprosessi tulisi käynnistää niin pian kuin se on mahdollista.

Luovutusehdoista päätetään myöhemmin

Koska nyt on kyseessä vasta hankkeen suunnitteluvaraus, ei ole syytä ottaa vielä kantaa makasiinien ja niille muodostettavien tonttien luovutuskysymyksiin. Sen jälkeen kun hanke ja siihen liittyvä kaavamuutos on edennyt pidemmälle, tullaan asiasta tekemään Kvstolle eri esitys.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata SRV Yhtiöt Oyj:lle Länsisatamasta makasiinit L2 ja L3 niihin liittyvine tonttialueineen Tallink Finland Oy:n hotellin tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Makasiinien ja niihin liittyvän tonttialueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Sataman, alueen toteutusprojektin ja kiinteistöviraston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamislupaa eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

3 Rakennuksista (mm. rakenteista) tulee tehdä rakennushistoriallinen selvitys ja tilakohtainen inventointi, joka palvelee historiatietojen dokumentoinnin lisäksi niin suunnittelua kuin rakentamistakin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Satamaa kiirehtimään toimenpiteitä, joilla makasiinit L2 ja L3 voitaisiin luovuttaa varauksensaajalle hotellihankkeen ja kaavamuutoksen mukaisessa aikataulussa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan varausta perustelluista varauksensaajasta johtumattomista syistä enintään 31.12.2008 saakka.

Pöytäkirjanote SRV Yhtiöt Oyj:lle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle, Helsingin Satamalle ja
talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros varattavasta alueesta
	Liite 3	SRV Yhtiöt Oyj:n hakemus 31.10.2005
	Liite 4	Helsingin Sataman lausunto 19.6.2006
	Liite 5	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 22.8.2006
	Liite 6	Kaupunginmuseon ennakkolausunto 25.11.2005

MYYMÄLÄTONTIN VARAAMINEN TKD SUOMI OY:LLE JA TRADEKA OY:LLE MELLUNMÄESTÄ

Khs 2006-2096

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47253 tontti nro 6;
Rukatunturintie 2

Kiinteistölautakunta toteaa (19.9.2006) mm. seuraavaa:

Hakemus TKD Suomi Oy ja Tradeka Oy ovat lähettäneet yhteisen hakemuksen Mellunmäessä sijaitsevan tontin 47253/6 varaamisesta myymälärakennuksen suunnittelua varten.

Tontti- ja asemakaavatiedot

Tontti kuuluu 26.11.2004 lainvoiman saaneen asemakaavan (nro 11170) mukaan liikerakennusten korttelialueeseen (KL). Tontin pinta-ala on 3 090 m² ja rakennusoikeus on 1 000 k-m².

Hankkeen toteuttaminen

Tontti 47253/6 sijaitsee Mellunmäessä Itäväylän läheisyydessä Ruka-tunturintien varressa. Alueella ei ole tällä hetkellä päivittäistavarakauppaa. Lähikaupan tarve korostuu entisestään, kun Fallpakan asuinalueelle valmistuu lisää asuntoja.

TKD Suomi Oy ja Tradeka Oy ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan TKD Suomi Oy rakentaa ja vuokraa myymälätilat Tradeka Oy:lle.

Rukatunturintien uusien liikennejärjestelyjen on arvioitu toteutuvan vuonna 2008. Vähäisin liikennejärjestelyin myymälätontin rakentaminen on mahdollista aloittaa ennen uuden kadun rakentamista. Järjestelyistä on sovittava rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Varausehdot Kiinteistölautakunnan mielestä liiketontti 47253/6 voitaisiin varata hakijalle hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten 31.6.2007 saakka.

Hakija on esittänyt, että tontin vuokrasopimukseen sisällytetään tontin osto-optio. Tontti rajoittuu kaupungin omistamiin alueisiin. Lautakunnan mielestä ei ole sellaisia painavia elinkeinopoliittisia syitä, joiden vuoksi kaupungin olisi syytä luopua tontin omistusoikeudesta ja yhtenäisestä maanomistuksesta. Tontti esitetään vuokrattavaksi 30 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

Maaperän puhdistaminen

Tontti on ollut rakentamaton eikä ole tiedossa, että tontilla olisi harjoitettu sellaista toimintaa, mikä olisi aiheuttanut maaperän pilaantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata TKD Suomi Oy:lle ja Tradeka Oy:lle 47. kaupunginosan korttelin nro 47253 suunnitellun tontin nro 6 (pinta-ala 3 090 m²) myymälärakennuksen suunnittelua varten 30.6.2007 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontti vuokrataan 30 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

2 Mikäli maaperä edellyttää puhdistamista, kaupungilla on oikeus olla luovuttamatta tonttia ennen kuin tontin maaperä on puhdistettu.

3 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston sekä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

4 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Pöytäkirjanote TKD Suomi Oy:lle, Tradeka Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus 24.4.2006
	Liite 2	Sijaintikartta (Mellunmäen tontti 47253/6)

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KESKUSTAN MAANALAISTA HUOLTOVÄYLÄÄ PALVELEVAN ILMANVAIHTOKUILUN JA HÄTÄPOISTUMISTIEPORTAAN TOTEUTTAMISESTA KÄMP-KORTTELIIN SEKÄ VÄESTÖNSUOJAVARAUKSESTA LUOPUMINEN

Khs 2006-2100

Kiinteistölautakunta toteaa (19.9.2006) mm. seuraavaa:

Sopimusneuvottelut Kvsto hyväksyi 14.12.2005 (288 §) keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman ja sopimuskokonaisuuden. Lisäksi Kvsto päätti 17.5.2006 (136 §) tarkistaa hankesuunnitelman enimmäishintaa siten, että hankkeen hyväksytty enimmäishinta voi olla enintään 65,1 milj. euroa (alv. 0 %) hintatasossa 2/2006.

Keskustan maanalaiseen huoltoväylään kuuluu Kampin ajoluiskan ja Kluuvin tunnelin välisellä alueella useita ilmanvaihtokuiluja ja hätäpoistumistieportaita, jotka kaupunkikuvallisista syistä integroidaan olemassa oleviin rakennuksiin. Huoltoväylän asemakaavassa nro 11300 on yksi ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistieporras osoitettu myös Kluuvin korttelin nro 2034 (ns. Kämp-kortteli) sisäpihalle. Sijainti on osoitettu karttaliitteessä 1.

Korttelin pääomistaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka omistaa ja hallitsee itse tai tytäryhtiöidensä kautta kuilun toteuttamisen kannalta tarpeellisia tontteja ja niillä olevia rakennuksia. Kiinteistö-viraston tonttiosasto on neuvotellut ilmanvaihtokuilun ja tarvittavan

./. portaan toteuttamista koskevan sopimusehdotuksen, joka on esityslistan tämän asian liitteenä 2. Sopimuksen karttaliite on liitteenä 3.

Sopimusehdotuksen pääasiallinen sisältö

Kaupunki louhii Aleksanterinkadun alle toteutettavasta huoltoväylästä erkanevan Mikonkadun suuntaisen huoltoajoyhteyden ja toteuttaa huoltoväylän ilmanvaihtoa ja poistumistietä varten siitä tunnelin pystykuiluineen korttelin nro 2034 kellarikerrokseen saakka. Rakennusteknisistä syistä kaupunki louhii samalla korttelin tonttien kustannuksella myös pienen tilavarauksen kortteliin suunniteltua huoltopihaa varten.

Sen jälkeen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jatkaa kuilua korttelin nykyisen kellarikerroksen läpi maanpinnalle saakka ja rakentaa kuilun maanpäällisen osuuden, joka ulottuu vähintään kaksi metriä rakennusten vesikaton yläpuolelle.

Kortteliin nro 2034 on suunniteltu yhteinen maanalainen huoltopiha, joten kortteli tarvitsee huoltoväylää varten toteutettavaa kuilua myöhemmin myös oman maanalaisen huoltopihansa tarpeisiin. Sen vuoksi sopimuksessa on sovittu myös rakennettavan kuilun tulevasta yhteiskäytöstä sekä suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitokustannusten jakamisesta.

Kvston 17.5.2006 tarkistama huoltoväylän hankinta-arvo sisältää sopimusluonnoksessa kaupungille sovitut maksuvelvoitteet sekä suunnittelu- ja toteutuskustannukset.

Tarkoituksena on, että kaupunki siirtää solmittavan sopimuksen kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen väylän toteuttamisesta ja operoinnista vastaavalle Helsingin Väylä Oy:lle. Sopimukseen on sisällytetty tätä koskeva ehto. Siirrosta huolimatta kaupunki vastaa yhdessä yhtiön kanssa sopimuksen velvoitteiden toteuttamisesta.

Kaupungin ja Kansallis-Osake-Pankin välisen sopimuksen toteaminen päättyneeksi

Kvsto hyväksyi 13.2.1991 (asia 14) kaupungin ja Kansallis-Osake-Pankin välisen sopimuksen, joka koskee yleisen väestönsuojan ja sen tarvitsemien kuilurakenteiden sijoittamista Kluuvin korttelin nro 34 (nykyisin kortteli nro 2034) tonteille nro 1, 3, 4, 5 ja 17. Sopimus on allekirjoitettu 21.8.1991.

Kansallis-Osake-Pankin edellä mainitut tontit ja niillä olevat rakennukset ovat sittemmin siirtyneet Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja sen tytäryhtiöiden omistukseen.

Sopimuksen nojalla kaupunki sai korvauksetta hallintaansa korttelialueella tasojen -37 ja -18 välisen kalliotilan, joka voimassa olevassa asemakaavassa nro 9828 oli osoitettu yleistä väestönsuojaa varten. Lisäksi kaupunki sai oikeuden sijoittaa tontille nro 17 ilmanvaihtokuilun, jonka poikkileikkaus on vähintään 30 m², ja yleisöportaan ja hissit, joiden tilavaraus oli 60 m².

Sopimuksen solmimisen jälkeen Kluuvin alueelle on kaupungin toimesta varustettu Kluuvin kallioväestönsuoja, jossa on noin 8 500 vss-paik-kaa. Kiinteistövirasto ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat käydyissä neuvotteluissa todenneet, ettei edelleen voimassa oleva aiempi tilavaraus ole nykytilanteessa enää ajankohtainen eikä tarpeen. Näin ollen korttelissa nro 2034 olevaa kaupungin yleistä vss-varausta koskeva sopimus voidaan tarpeettomana lakkauttaa ja todeta sitä koskeva aikanaan Kansallis-Osake-Pankin ja kaupungin välillä solmittu sopimus päättyneeksi.

Koska keskustan maanalaisen huoltoväylän kaikki liittyjät ja liittymien tekniset ratkaisut eivät ole vielä tiedossa, olisi samalla tarkoituksenmukaista päättää, että kiinteistölautakunnalla on myöhemmin tarvittaessa oikeus tehdä sopimukseen tarvittaessa vähäisiä lisäyksiä ja muutoksia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen, joka koskee keskustan maanalaista huoltoväylää palvelevan ilmastointikuilun ja hätäpoistumistien sijoittamista 2. kaupunginosan (Kluuvi) kortteliin nro 2034 ja siellä oleviin rakennuksiin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä lisäyksiä ja muutoksia.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että Helsingin kaupungin ja Kansallis-Osake-Pankin välillä 21.8.1991 allekirjoitettu sopimus, joka koskee muun muassa maanalaisen tilan varaamista Kluuvin korttelin nro 34 alueelta yleistä väestönsuojaa varten, on päättynyt.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Sopimusluonnos
	Liite 3	Sopimuksen karttaliite

KIINTEISTÖ OY KYLLIKINKATU 1:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-840

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 31.10.2006 klo 10.00 Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluissa, Aleksanterinkatu 22–24.

Kaupunki omistaa 74,67 % yhtiön osakemäärästä. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) omistaa loput 25,33 % yhtiön osakkeista.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. yhtiön osakepääoman korottamista ja sen edellyttämää yhtiöjärjestyksen muutosta, yhtiön jakautumissuunnitelman hyväksymistä sekä jakautumissuunnitelman edellyttämien vastaanottavien yhtiöiden toimielinten jäsenten valintaa.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet toimistopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta, isännöitsijä Anssi Vienola, lakimies Terhi Kauti ja Anna Joki (asukasjäsen) sekä Jouni Hiltunen (Hoas).

Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1 on aravayhtiö ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. Yhtiön kaupungin hallinnassa olevat asunnot on osoitettu vanhusten käyttöön ja Hoasin asunnot ovat opiskelija-asuntoja.

Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1 on peruskorjauksen tarpeessa. Tällaisen erillisyhtiön pääomavuokran tasaus ei ole mahdollista ja näin ollen peruskorjaus nostaisi nykyisen vuokratason erittäin korkealle. Yhteisomistajilla on erilaiset tavoitteet kiinteistön kehittämiselle ja siksi molemmat tahot pitävät tarkoituksenmukaisena yhteisomistuksen purkamista.

Yhtiöjärjestelyiden lopullisena tavoitteena on sulauttaa kaupungin omistama osuus Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:öön. Alueellisessa kiinteistöyhtiössä voidaan kiinteistöjen korkeat peruskorjauskustannukset tasata kohtuullisen vuokratason säilyttämiseksi. Järjestelyn vaikutukset Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n nykyisiin vuokriin eivät puolestaan ole merkittäviä. Kantakaupungin Kiinteistöt Oy isännöi jo nykyään Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:tä.

Asuinhuoneistojen kokonaispinta-ala on 3 819,5 m² (102 asuntoa) ja liikehuoneistojen 706 m² (5 kpl). Tilat, yhtiön varat, velat ja velvoitteet ovat jaettavissa järkeviin kokonaisuuksiin nykyisten omistusten suhteessa. Kaupungin vuokratontin hallinta voidaan jakaa ensi vaiheessa hallinnanjakosopimuksella. Myöhemmin nykyinen tontti voidaan tarpeen vaatiessa jakaa kahdeksi erilliseksi tontiksi.

Ennen jakautumisen hyväksymistä tulisi yhtiökokouksen päättää Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n osakepääoman korottamisesta. Korotus mahdollistaa osakepääoman jakamisen siten, että molempien perustettavien yhtiöiden osakepääoma on vähintään osakeyhtiölain edellyttämä vähimmäisosakepääoma. Osakepääoman korotus voidaan tehdä yhtiön omin varoin vararahastosta. Yhtiöjärjestystä on muutettava osakepääomamuutosta vastaavalla tavalla.

Yhtiöjärjestelyt on veroteknisesti järkevää toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensi vaiheessa Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1 jakautuu omistusosuuksien suhteessa perustettaviin Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5 (74,67 %) ja Kiinteistö Oy Hoasraitio (25,33 %) -nimisiin yhtiöihin siten, että vanha yhtiö purkautuu 31.12.2006. Jakautumisen jälkeen syntyneiden uusien yhtiöiden omistusosuudet ovat samat kuin nykyisessä Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:ssä. Tämän jälkeen on tarkoitus tehdä yhtiöiden välillä osakkeiden vaihto siten, että vaihdon jälkeen Helsingin kaupunki omistaa kokonaisuudessaan Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n ja Hoas Kiinteistö Oy Hoasraition osakkeet. Osakkeiden vaihdosta maksetaan valtiolle varainsiirtoveroa (1,6 %). Toisessa vaiheessa vuoden 2007 aikana voidaan Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5 sulauttaa Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:öön ilman veroseuraamuksia.

Jakautumissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtiökokous päättää osakeyhtiölain mukaisesti perustettavien yhtiöiden toimielinten jäsenistä. Yhtiöiden toimielinten jäsenten valintaesityksissä on otettu huomioon perustettavien yhtiöiden omistukset osakkeiden vaihdon jälkeen. Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen valitaan viisi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Koska yhtiö on tarkoitus sulauttaa mahdollisimman nopeasti vuoden 2007 aikana Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:öön, on hallitukseen tarkoituksenmukaista valita samoja henkilöitä, kuin Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n ja Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n hallituksessa. Hallitusta on täydennetty virkamiesjäsenillä yhtiöjärjestelyissä tarvittavan asiantuntemuksen vuoksi.

Asukasdemokratian mukainen edustus hallituksissa voidaan toteuttaa keväällä 2007 pidettävässä yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa. Uuden perustettavan yhtiön Kiinteistö Oy Hoasraition yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen kolme jäsentä ja heidän keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön siirtyessä kokonaan Hoasin omistukseen, on perusteltua, että hallituksen kaikki jäsenet edustavat Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiötä. Yhtiö hoitaa asukasdemokratiaan liittyvät seikat Hoasin käytäntöjen mukaisesti.

Yhtiökokouksen on valittava perustettaville yhtiöille tilintarkastajat. Tarkastusviraston kanssa on sovittu, että yhtiöjärjestelyiden ollessa kyseessä Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n ja Kiinteistö Oy Hoasraition tilintarkastajaksi voidaan valita KPMG Oy Ab, joka toimii nykyisin Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n tilintarkastajana.

Yhtiöjärjestelyt on valmisteltu kiinteistövirastossa ja hallintokeskuksen oikeuspalveluissa ja yhtiön jakautumisesta on 14.9.2006 päivätyt hyväksyvät tilintarkastajien lausunnot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n 31.10.2006 klo 10.00 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että:

1 yhtiökokous tekee päätöksen osakepääoman korottamista yhteensä 10 444,74 eurolla 18 544,74 euroon ja että korotus tehdään rahastoannilla korottamalla yhtiön kunkin osakkeen nimellisarvoa siten, että korotusta vastaava summa 10 444,74 euroa siirretään yhtiön vararahastosta yhtiön osakepääomaan. Korotuksen jälkeen yhtiön kunkin osakkeen nimellisarvo on 123,63 (ei tasan) ja yhtiön osakepääoma 18 544,74 euroa

2 yhtiökokous tekee päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta vastaamaan osakepääoman korotusta

3 yhtiökokous tekee päätöksen jakautumissuunnitelman hyväksymisestä ja kehottaa yhtiön hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö jakautuu perustettaviksi Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5 ja Kiinteistö Oy Hoasraitio -nimisiksi yhtiöiksi 31.12.2006.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi Kiinteistö Oy Pasilan puistotie 5:n hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi lakimies Terhi Kautin, isännöitsijä Anssi Vienolan, toimistopäällikkö Jaakko Staufferin kiinteistövirastosta, lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin kiinteistövirastosta ja kehittämisinsinööri Juha Viljakaisen kiinteistövirastosta sekä varajäseniksi asiakaspalvelupäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta ja kiinteistöasiamies Raino Antikaisen kiinteistövirastosta.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi Kiinteistö Oy Hoasraition hallitukseen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Heikki Valkjärven ja muiksi varsinaisiksi jäseniksi projektipäällikkö
Jouni Hiltusen ja talousjohtaja Anne Mantilan kaikki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöstä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä tilintarkastajaksi vuodeksi 2007 KPMG Oy Ab:n molempiin perustettaviin yhtiöihin.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:lle, Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:lle, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle, KPMG Oy Ab:lle, kiinteistövirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Yhtiökokouskutsu
	Liite 2	Ote Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1:n hallituksen pöytäkirjasta 27.9.2006
	Liite 3	Jakautumissuunnitelma 12.9.2006
	Liite 4	Tilintarkastajien lausunnot 14.9.2006

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KULOSAAREN TONTTIEN 42013/9 JA 42024/5 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11422)

Khs 2005-2063

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 17.5.2006 (asia nro 16) Kulosaaren tonttien 42013/9 (Kulosaarentie 7) ja 42024/5 (Lars Sonckin tie 1) asemakaavan muutoksen nro 11422.

As Oy Caloni valitti Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus on päätöksellään 15.8.2006 jättänyt tutkimatta valittajan Kvston em. päätöksestä tekemän valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen myöhään tehtyinä.

As Oy Caloni on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt 13.9.2006 Khn selitystä valituksen johdosta.

Khn johtosäännön mukaan Khs antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

./. Kaj toteaa lisäksi, että valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös liitteenä nro 2.

Valitusasiakirjat ovat nähtävissä Khn kokouksessa ja sitä ennen esittelijällä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden laatimaan lausuntoon 27.9.2006 perustuvan selityksen As Oy Calonin tekemän valituksen johdosta.

SELITYS

Helsingin kaupunginhallitus toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle oheiset asiaan liittyvät asiakirjat ja esittää selityksenään seuraavaa:

Valituksen pääasiallinen sisältö

As Oy Caloni on vaatinut korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta hallinto-oikeuden päätökseen kokonaisuudessaan ja ennakkopäätöstä siitä, mitä lakia on sovellettava asianosaiseen sekä menetetyn määräajan palauttamista. Valituksessa on vaihtoehtoisesti vaadittu valtuuston päätöksen purkamista korttelin nro 42024 tontin nro 5 osalta.

Valituksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaki on erityislaki ja sitä on tulkittava ahtaasti. Uuden hallintolain 54 §:ssä on erikseen määritelty, miten asianosaiselle on tiedotettava päätöksestä. Valtuuston päätöksestä ei ole ilmoitettu valittajalle hallintolain mukaisesti. Valituksessa on lisäksi todettu, että asiassa on olemassa perusteet oikeudenkäyntikulujen määräämiselle, koska on painavat syyt epäillä raskauttavien asianhaarojen vallitessa tapahtuneesta vallan väärinkäytöstä.

Selitys valituksen johdosta

Kaupunginhallitus yhtyy Helsingin hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Kaupunginhallitus pyytää valituksen jättämistä tutkimatta ja määräajan palauttamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188.1 §:n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen kuntalain mukaisesti.

MRL 188.5 §:n mukaan kaavapäätöksen katsotaan tulevan asianosaisen tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kuntalain 95.2 §:n mukaan myös kunnan jäsen saa päätöksestä tiedon pöytäkirjan nähtävillepanon yhteydessä. MRL 67 §:n mukaan kaavapäätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa.

As Oy Caloni ei ole pyytänyt, että sille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä. Hallinto-oikeus on siten oikein todennut, ettei yhtiölle ole tarvinnut erikseen ilmoittaa päätöksestä. Hallinto-oikeus on myös todennut, että kaavapäätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on selostettu kuntalain ja hallintolainkäyttölain mukaisesti se, milloin tiedoksisaannin kaavapäätöksestä on katsottu tapahtuneen.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja on asetettu nähtäville 26.5.2006. Valitus on siten tullut tehdä viimeistään maanantaina 26.6.2006. Valitus on saapunut hallinto-oikeuteen vasta 30.6.2005, eli valitusajan päättymisen jälkeen. Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen asianmukaisesti tutkimatta, koska valitusta ei ole tehty säädetyssä ajassa.

Valituksessa ei ole esitetty hallintolainkäyttölain 61 §:n mukaista laillista estettä tai muuta erityisen painavaa syytä menetetyn määräajan palauttamiselle.

Kaupunginhallitus viittaa lisäksi asiassa kaupunginvaltuuston 17.5.2006 antamassa kaavapäätöksessä lausuttuun.

Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen antamista varten.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	As Oy Calonin valitus Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä Kulosaaren tonttien 42013/9 ja 42024/5 asemakaava-asiassa
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 15.8.2006 As Oy Calonin valituksesta Kulosaaren tonttien 42013/9 ja 42024/5 asemakaava-asiassa

YTV:N JA KIRKKONUMMEN KUNNAN VÄLISET JOUKKOLIIKENTEEN YHTEISTYÖSOPIMUKSET

Khs 2006-2131

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (28.9.2006), että YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen 5.2 §:n mukaan YTV tekee pääkaupunkiseutua koskevat lippuyhteistyösopimukset pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Mikäli näillä sopimuksilla on vaikutusta Helsingin sisäisiin lipputuloihin, on myös Helsingin ne hyväksyttävä.

YTV neuvottelee parhaillaan joukkoliikenteen yhteistyösopimuksesta Kirkkonummen kunnan kanssa. Yhteistyön kehittäminen on tarkoitus aloittaa 1.1.2007 kahden vuoden kokeiluna. tavoitteena on ensisijaisesti YTV-alueen taksa- ja lippujärjestelmän käyttöönotto Kirkkonummelle suuntautuvassa lähijunaliikenteessä ja Veikkolaan suuntautuvassa bussiliikenteessä.

Samanaikaisesti valmistellaan kerta- ja arvolippujen käyttöönottoa Keravalle ja Kirkkonummelle suuntautuvassa liikenteessä 1.1.2007 alkaen. Keravan ja YTV-alueen väliseen lähijunasopimukseen tehdään näiden lippujen käyttöönoton vaatimat tarkistukset. Periaatteet ovat samat kuin Kirkkonummen lähijunasopimuksessa.

Lähijunasopimus on neuvoteltu yhteisesti YTV:n, Keravan, Kirkkonummen, VR:n sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Pohjolan Liikenne Oy:n kanssa on käynnistetty neuvottelut lippuyhteistyöstä U-liikennesopimuksen pohjalta.

Kirkkonummen kunta käsittelee joukkoliikenteen yhteistyösopimusta ja lähijunasopimusta valtuustossaan 28.9.2006 ja YTV omalta osaltaan 20.10.2006. Helsingin kaupunginhallitus on 17.10.2005 lähettänyt joukkoliikennelautakunnan lausunnon (Khs dnro 2005-1503/660) Keravan, Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä ja suhtautunut myönteisesti asiaan.

YTV pyytää Helsingin kaupungin hyväksyntää liitteenä oleville sopimuksille. Vastaus tulee toimittaa 16.10.2006 mennessä.

./. YTV:n ja Kirkkonummen kunnan välinen joukkoliikenteen yhteistyösopimus on liitteenä 1 ja sopimus Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyöstä lähijunaliikenteessä on liitteenä 2.

Liikennelaitos toteaa (6.10.2006), että nyt Kirkkonummen kanssa sovittava sopimus on vastaavan kaltainen kuin Keravan kanssa sovittu, jonka vaikutus lipputuloihin on ollut odotuksen mukainen eli vähäinen.

Sopimuksen korvauskäytäntö (9 §) maksuosuuksista kaipaa kuitenkin selvennystä, esim. miten nousujen prosenttiosuudet on laskettu ja onko kirkkonummelaisten kahden vyöhykkeen lähiseutulipulla seutulinjoille tehdyt nousut huomioitu. Kaikkiaan olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa sovittavaa korvauskäytäntöä voitaisiin yksinkertaistaa.

Kirkkonummen kanssa solmittava sopimus ja lippuvalikoiman laajentaminen koskemaan Keravallakin kerta- ja arvolippuja ovat toivottuja käytännön toimia joukkoliikenneyhteistyön kehittämiseksi kehyskuntien kanssa, kuten kaupunginhallitus on asiasta (17.10.2005, lausunto Keravan, Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä) on lausunut.

Ryj viittaa liikennelaitoksen lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n ja Kirkkonummen kunnan välisistä joukkoliikenteen yhteistyösopimuksista seuraavan lausunnon:

Kirkkonummen kanssa sovittava sopimus on vastaavan kaltainen kuin Keravan kanssa sovittu, jonka vaikutus lipputuloihin on ollut odotuksen mukainen eli vähäinen.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	YTV:n ja Kirkkonummen kunnan välinen joukkoliikenteen yhteistyösopimus
	Liite 2	Sopimus Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyöstä lähijunaliikenteessä



Kokousaika	16.10.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali