HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

36 - 2006

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

9.10.2006 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rakennusrahasto-osuuden maksaminen

3

 

4

VT Sirpa Puhakan toivomusponsi: sukupuolivaikutusten arviointia koskeva ohje

5

 

5

2.10.2006 pöydälle pantu asia
Vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisselvityksen nopeuttaminen

6

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Katajanokanluodon rakennusten suojelusta

8

 

2

2.10.2006 pöydälle pantu asia
Lausunto ympäristöministeriölle Sipoon kunnan lunastuslupahakemuksesta Nikkilässä ja Pigbyssä

14

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Palvelukeskuksen toimitusjohtajan viran haettavaksi julistaminen sekä avoimen viran väliaikainen hoito

25

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Helsingin Sokeaintalo-Säätiön hallituksen jäsenyydestä luopuminen

28

 

2

2.10.2006 pöydälle pantu asia
Uuden varajäsenen valitseminen Helsingin Seniorisäätiön hallitukseen

30

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Malisen
(varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALON RAKENNUSRAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN

 

Khs 2006-170

 

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo esittää (24.5.2006) seuraavaa:

 

Helsingin kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §) hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen. Yhtiö pyytää perustajaosakkaita huolehtimaan 8.4.2005 päivätyn osakassopimuksen 8 -kohdan mukaisista velvoitteistaan osallistua hankkeen rahoitukseen.

 

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon hallitus on hyväksynyt Musiikkitalo -hankkeen tarvitseman rahoituksen vuonna 2006 seuraavasti:

 

 

15.2. mennessä

1.5.

1.9.

 

 

 

 

Senaatti

800 000

1 600 000

1 800 000

Yle

450 000

   875 000

   966 363

Hki

350 000

   875 000

   938 448

 

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää Helsingin kaupunkia 15.10.2006 maksamaan yhtiön tilille rakennusrahastosuorituksena Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon vuoden 2006 rahoitussuunnitelman mukaisesta Helsingin kaupungin osuudesta 938 448 euroa.

 

Kaupunki on Helsingin Musiikkitalo Oy:n osakas noin 25 %:n osuudella. Musiikkitalon suunnittelu on edennyt siten, että työpiirustukset valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakkalaskenta käynnistyy marraskuun alussa. Suunnitelmista laskettu kustannusarvio on pysynyt hankesuunnitelman mukaisessa noin 98 milj. euron kustannuspuitteessa (kustannustaso 5/2006). Musiikkitalon rakentamisen valmistelevat työt patoseinän rakentamisen osalta ovat käynnissä ja huoltotunnelityö käynnistyy lokakuun alussa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat keväällä 2007 ja Musiikkitalo on valmis syksyllä 2009.

 

Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rahastosuorituspyyntö perustuu kaupunginhallituksen aiempaan yhtiön perustamispäätökseen ja kirjeessä viitattuun osakassopimukseen ja että rahastosuorituspyyntö on siten perusteltu ja asianmukainen.

 

Kj toteaa edelleen, että Khn 29.10.2001 § 1416 kohdalla tekemän päätöksen mukaan kaupunginjohtajalla on oikeus käyttää Khn käytettäväksi osoitettuja määrärahoja 500 000 euron enimmäismäärään saakka. Päätöksen Musiikkitalon em. 938 448 euron rahasto-osuuden suorittamisesta tekee siten Khs. Aiemmasta 875 000 euron suorituksesta Khs on tehnyt päätöksen 5.6.2006.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukaisista, Helsingin kaupungin vuoden 2006 rakennusrahasto-osuuksista saadaan maksaa yhtiön rahoitussuunnitelman mukaisia rakennuskustannuksia vastaava erä, yhteensä 938 448 euroa, vuoden 2006 talousarvion kohdalta 8 22 07, arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

 

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta, taloushallintopalvelut).

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

 

 

 

 


4

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KOSKEVA OHJE

 

Khs 2005-2490

 

Kj ilmoittaa, että käsitellessään 16.11.2005 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

 

12                 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sukupuolivaikutusten arviointia koskeva ohje sisällytetään vuoden 2007 talousarvion laatimisohjeisiin." (Sirpa Puhakka, äänin 74-1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kaupunginhallituksen 27.2.2006 hyväksymiin vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007-2009 laatimisohjeisiin sisällytettiin sukupuolivaikutusten arviointia koskeva ohje.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

 

 

 

 

 


5

2.10.2006 pöydälle pantu asia

VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YHDISTÄMISSELVITYKSEN NOPEUTTAMINEN

 

Khs 2006-783

 

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien 22.5.2006 hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaisesti on alkukesästä 2006 käynnistynyt laaja yhteistyön tiivistämiseen tähtäävä selvitystyö.

 

Selvityksen kohteena on myös vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistäminen. Tätä koskeva selvitystyö on käynnistynyt työryhmässä, jossa on sekä kaikkien PKS-kaupunkien että Helsingin Veden, Espoon Veden ja Vantaan Veden edustus. Työryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin Veden va. toimitusjohtaja Esko Tiainen. Työryhmän työ on edistynyt hyvin ja edennyt jo vaiheeseen, jossa työryhmä arvioi konkreettisia yhdistämisvaihtoehtoja.

 

Kj toteaa, että PKS-neuvottelukunnassa, koordinaatioryhmässä ja kaupunginjohtajien yhteistyöryhmässä on yksituumaisuutta vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisestä ja myös halua nopeuttaa selvitystyön valmistumista siitäkin syystä, että työryhmän työ on edennyt jo tässä vaiheessa konkreettisten yhdistämisvaihtoehtojen arvioimiseen.

 

Edellä mainituista syistä on perusteltua esittää selvitystyötä ohjaavassa kaupunginjohtajien kokouksessa, että työryhmän selvitystyön valmistumisaikataulua nopeutetaan niin, että selvitystyö voi valmistua jo kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä. Suunnitelman mukainen määräaika työryhmälle on vuoden 2007 joulukuu.

 

Selvitystyön valmistuttua voidaan myös arvioida, onko Helsingin Veden nykyisen toimitusjohtajan viran pysyvä täyttäminen tarpeen vai tullaanko virka toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä lakkauttamaan.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja todeta, että Helsingin Veden yksikön johtaja Esko Tiainen on 1.5.2006 lukien määrätty kaupunginvaltuuston 19.4.2006 tekemällä päätöksellä hoitamaan väliaikaisesti Helsingin Veden toimitusjohtajan avointa virkaa siihen asti, kun virkaan on pysyvästi täytetty, kuitenkin kauintaan 31.12.2006 asti.

 


Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

 

 

 


1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KATAJANOKANLUODON RAKENNUSTEN SUOJELUSTA

 

Khs 2006-1572

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (15.6.2006) Helsingin kaupungin ajantasaista lausuntoa Suomen Lohitukku Oy:n hakemasta Katajanokan luodon ja rakennusten suojeluasiasta. Esittelijävaihdosten johdosta asian käsittely on viivästynyt ympäristökeskuksessa. Lausunto pyydetään antamaan 30.9.2006 mennessä.

 

Kiinteistövirasto toteaa (5.7.2006), että suojeluesitys koskee yksityisomistuksessa olevaa luotoa rakennuksineen. Suojeluesityksen tekemisen jälkeen luodolla olevat varastorakennukset ovat tuhoutuneet tulipalossa ja luotsitupa pahoin vaurioitunut.

 

Virasto viittaa Khn 2.6.2003 suojeluesityksestä antamaan lausuntoon ja yhtyy siinä esitettyyn kannanottoon, jonka mukaan osittain palanut luotsitupa on perusteltua suojella rakennussuojelulain nojalla edellyttäen, että se täyttää ko. lain 2 §:n mukaiset suojelukriteerit. Samoin virasto yhtyy Khn kantaan, jonka mukaan luotoa kunnostettaessa ja uudelleen rakennettaessa tulisi ottaa huomioon suojelutavoitteen lisäksi myös Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan tavoite, jonka mukaan luotoa tulisi kehittää myös toiminnallisesti aktiiviseen, kaupunkilaisia palvelevaan suuntaan.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (16.8.2006) lausuntonaan seuraavaa.

 

Saarella ollut vanhempi varastorakennus on purettu 1990 luvulla. Suojeluhakemuksen jättämisen jälkeen saarella sijainnut varastorakennus on tuhoutunut tulipalossa ja luotsitupakin on vaurioitunut palossa. Museoviraston 7.3.2006 antaman lausunnon mukaan luotsituvan kulttuurihistorialliset arvot eivät kuitenkaan ole kärsineet olennaisesti. Museovirasto katsoo, että varastorakennusten tilalle voitaisiin rakentaa saaren ympäristöön sopeutuva uudisrakennus.

 

Suojeluhakemuksen jättämisen jälkeen Helsingin uusi oikeusvaikutteinen yleiskaava 2002 on tullut lainvoimaiseksi 23.12.2004. Mikäli alueelle ryhdytään laatimaan asemakaavaa, luotsituvan suojelu voitaisiin toteuttaa rakennussuojelulain (60/1985) 3 §:n 1 momentin ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54 § 2 momentin ja 57 § 2 ja 3 momentin nojalla asemakaavamääräyksin. Rakennussuojelulain 3 § 2 momentin mukaan asemakaava-alueella ja alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, suojelu voidaan toteuttaa myös rakennussuojelulain nojalla, mikäli rakennuksen säilymistä ei voida riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla.

 

Katajanokanluodon luotsitupa on viimeinen 1800-luvun Helsingissä säilynyt 1800-luvun ko. rakennuskantaa edustava rakennus. Mikäli Katajanokanluoto ja sillä oleva luotsivartiotupa katsotaan olevan kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen ja ainutlaatuinen, oikeuspalvelut toteaa, että suojelu voitaisiin toteuttaa rakennussuojelulain 2 §:n perusteella. Tällöin rakennuksen säilymistä, korjaamista ja alueen mahdollista uudelleenrakentamista olisi valvomassa myös museovirasto.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.9.2006) mm. seuraavaa:

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää Helsingin kaupungin ajantasaista lausuntoa Suomen Lohitukku Oy:n 18.4.2001 tekemästä hakemuksesta Katajanokanluodon ja sillä sijaitsevien rakennusten suojelemiseksi.

Helsingin kaupunginhallitus on antanut asiasta lausunnon 2.6.2003.

 

Suunnittelutilanne          Katajanokanluodolla ei ole asemakaavaa.

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) Katajanokanluoto on merkitty virkistysalueeksi. Kruunuvuorenselän alittava Laajasalon metrolinja on merkitty kulkevaksi Katajanokanluodon kautta.

 

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa Katajanokanluoto on osoitettu vesiliikennealueeksi (LV), jolla rakentaminen on sallittu merenkulun, venesatamien, merihuoltoasemien ja telakoiden tarpeisiin. Vuodelta 1876 peräisin oleva luotsivahtitupa on merkitty rakennussuojelukohteeksi. Helsingin yleiskaava 2002 kumosi voimaan tullessaan yksityiskohtaisemman, kaupunginvaltuuston oikeusvaikutuksettomana hyväksymän osayleiskaavan. Huomattakoon kuitenkin, että yleiskaava 2002:ssa venesatamat ja muut pienimuotoiseen merenkulkuun liittyvät varaukset sisältyvät virkistysalueisiin, joten kaavat eivät näiltä osin ole ristiriidassa keskenään.

 

Yleiskaava 2002:n voimaantulon jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto on jatkanut uuden metroradan linjauksen ja teknisten ratkaisujen suunnittelua. Uusimpien vaihtoehtojen mukaan metrolinjan johtaminen Katajanokanluodon kautta ei näyttäisi olevan välttämätöntä. Alustavat selvitykset asiasta valmistuvat syksyn aikana. Suunnittelun keskeneräisyyden vuoksi ei yleiskaavassa esitetystä metron linjausvaihtoehdosta ole tässä vaiheessa mahdollista luopua.

 

Rakennusten suojelu ja mahdollinen uudisrakentaminen

 

Museovirasto on perehtynyt Katajanokanluodolla sattuneen tulipalon jälkeen vahinkoihin paikan päällä, dokumentoinut kohteen, ohjeistanut puolittain palaneen luotsirakennuksen korjaustöitä ja myöntänyt avustusta rakennuksen korjaamiseen. Museoviraston mukaan luotsituvan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole kärsineet olennaisesti palossa. Museovirasto toteaa kuitenkin, että mahdollisia suojelumääräyksiä harkittaessa on otettava huomioon, että molemmat saarella sijainneet varastorakennukset ovat poissa - toinen purettuna, toinen palossa tuhoutuneena. Museoviraston mukaan kummankin paikalle on mahdollista rakentaa saaren ympäristöön sopeutuva uudisrakennus.

 

Kaupunginhallitus on todennut aiemmassa lausunnossaan, että Katajanokanluoto on maankäyttö- ja rakennuslain 72 § 1 momentin tarkoittamaa ranta-alueella olevaa suunnittelutarvealuetta. Osittain palaneen rakennuksen saattaminen kuntoon ja saaren muukin siistiminen ovat edelleen kiireellisiä tehtäviä.

 

Saarella voidaan nykytilanteessa suorittaa sellaisia korjaus- ja rakentamistoimenpiteitä, jotka eivät vaadi uudisrakentamiseen tarvittavaa rakennuslupaa. Rakennusluvan vaativa uudisrakentaminen Katajanokanluodolla edellyttää rakentamisen laajuudesta riippuen Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen tai asemakaavan laatimisen saarelle. Katajanokanluodon asemakaavan laatiminen ei ole ollut kaupunkisuunnitteluviraston lähivuosien työohjelmassa. Asemakaavan laatimista voidaan aikaistaa ja käynnistää työ vuoden 2008 alussa. Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee esittämään Katajanokanluodon alueen asettamista rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten. Rakennuskiellon avulla pyritään turvaamaan Katajanokanluodon luotsituvan ja ympäristön säilyminen siihen saakka kunnes saaren kehittämistä koskeva suunnitelma saadaan laadittua.

 

Koska asemakaavan laatiminen alueelle vie pitkähkön ajan, voisi luotsituvan suojelu tässä vaiheessa parhaiten tapahtua rakennussuojelulain nojalla, mikäli luotsitupa kunnostettuna täyttäisi rakennussuojelulain suojelulle asettamat edellytykset.

 

Luonnon- ja ympäristönsuojelun osalta kaupunkisuunnitteluvirasto viittaa kaupunginhallituksen aiempaan lausuntoon ja katsoo että saarta tai sen rantoja ei ole aihetta rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon:

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää Helsingin kaupungin ajantasaista lausuntoa Suomen Lohitukku Oy:n 18.4.2001 tekemästä esityksestä Katajanokanluodon ja sillä sijaitsevien rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain perusteella.

 

Helsingin kaupunki toteaa ensinnäkin, että se koetti käyttää saaren suhteen etuosto-oikeutta, mutta Helsingin hallinto-oikeus eväsi kaupungilta tämän mahdollisuuden 17.9.2002 antamallaan päätöksellä, jolloin saaren omistusoikeus jäi Suomen Lohitukku Oy:lle. Omistajan tekemästä rakennussuojeluesityksestä Helsingin kaupunginhallitus antoi lausuntonsa 2.6.2003, jossa kaupunginhallitus puolsi esitystä.

 

Saaren suunnittelutilanne

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003), joka tämän alueen osalta on tullut lainvoimaiseksi 23.12.2004, Katajanokanluoto on merkitty virkistysalueeksi. Kruunuvuorenselän alittava Laajasalon metrolinjaus on merkitty kulkevaksi Katajanokanluodon kautta. Katajanokanluodolla ei ole asemakaavaa.

 

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa Katajanokanluoto on osoitettu vesiliikennealueeksi (LV), jolla rakentaminen on sallittu merenkulun, venesatamien, merihuoltoasemien ja telakoiden tarpeisiin. Vuodelta 1876 peräisin oleva luotsivahtitupa on merkitty rakennussuojelukohteeksi. Helsingin yleiskaava 2002 kumosi voimaan tullessaan yksityiskohtaisemman, mutta oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan. Huomattakoon kuitenkin, että yleiskaava 2002:ssa venesatamat ja muut pienimuotoiseen merenkulkuun liittyvät varaukset sisältyvät virkistysalueisiin, joten kaavat eivät näiltä osin ole ristiriidassa keskenään.

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on yleiskaava 2002:n voimaan tultua jatkanut uuden metroradan linjauksen ja teknisten ratkaisujen suunnittelua. Uusimpien vaihtoehtojen mukaan metrolinjaus Katajanokanluodon kautta ei näyttäisi olevan välttämätön. Alustavat selvitykset asiasta valmistuvat syksyn aikana. Suunnittelun keskeneräisyyden vuoksi ei yleiskaavassa esitetystä metron linjausvaihtoehdosta ole tässä vaiheessa mahdollista kokonaan luopua mutta joka tapauksessa saarta tultaisiin siinäkin tapauksessa käyttämään lähinnä rakennusaikaisena tukikohtana.


 

Rakennusten suojelu ja mahdollinen uudisrakentaminen

 

Museovirasto on perehtynyt Katajanokanluodolla sattuneen tulipalon jälkeen vahinkoihin paikan päällä, dokumentoinut kohteen, ohjeistanut puolittain palaneen luotsirakennuksen korjaustöitä ja myöntänyt avustusta rakennuksen korjaamiseen. Museoviraston mukaan luotsituvan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole kärsineet olennaisesti palossa. Museovirasto toteaa kuitenkin, että mahdollisia suojelumääräyksiä harkittaessa on otettava huomioon, että molemmat saarella sijainneet varastorakennukset ovat poissa - toinen purettuna, toinen palossa tuhoutuneena. Museoviraston mukaan kummankin paikalle on mahdollista rakentaa saaren ympäristöön sopeutuva uudisrakennus.

 

Kaupunginhallitus on todennut aiemmassa lausunnossaan, että Katajanokanluoto on maankäyttö- ja rakennuslain 72 § 1 momentin tarkoittamaa ranta-alueella olevaa suunnittelutarvealuetta. Osittain palaneen rakennuksen saattaminen kuntoon ja saaren muukin siistiminen ovat edelleen kiireellisiä tehtäviä.

 

Saarella voidaan nykytilanteessa suorittaa sellaisia korjaus- ja rakentamistoimenpiteitä, jotka eivät vaadi uudisrakentamiseen tarvittavaa rakennuslupaa. Rakennusluvan vaativa uudisrakentaminen Katajanokanluodolla edellyttää rakentamisen laajuudesta riippuen Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen tai asemakaavan laatimisen saarelle. Katajanokanluodon asemakaavan laatiminen ei ole ollut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lähivuosien työohjelmassa, mutta tarvittaessa laatimista voidaan aikaistaa ja käynnistää työ vuoden 2008 alussa. Saari tultaneen asettamaan rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten, jolloin kiellolla pyritään turvaamaan Katajanokanluodon luotsituvan ja ympäristön säilyminen kaavan laatimisen aikana.

 

Koska asemakaavoitus vie pitkähkön ajan, voisi luotsituvan suojelu tässä vaiheessa parhaiten tapahtua rakennussuojelulain nojalla, mikäli luotsitupa kunnostettuna täyttäisi erityislain mukaiset vaatimukset.

 


Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kaupunginhallituksen lausunto 2.6.2003

 

Liite 2

Museoviraston lausunto 7.3.2006

 

 

 

 


2

2.10.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE SIPOON KUNNAN LUNASTUSLUPAHAKEMUKSESTA NIKKILÄSSÄ JA PIGBYSSÄ

 

Khs 2006-2048

 

Ympäristöministeriö pyytää (27.7.2006) kaupungin lausuntoa Sipoon kunnan 14.7.2006 jättämästä lunastuslupahakemuksesta, joka koskee Helsingin kaupungin omistamia, Öljytien pohjoispuolisia, Itäisen Jokipuiston asemakaavan ulkopuolisia alueita Nikkilän kylän tilasta RN:o 13:1 ja Pigbyn tilasta RN:o 2:60.

 

Lausunnon tulee olla ympäristöministeriössä viimeistään 13.10.2006.

 

./.                   Lausuntopyyntö ja lunastuslupahakemus (ilman liitteitä) ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

 

./.                   Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta on esityslistan tämän asian liitteenä 3 ja kartta kaupungin omistamasta maasta lunastettavaksi haetulla alueella on liitteenä 4. 

 

Vs. Kaj ilmoittaa, että kiinteistölautakunta on antanut lausunnon lunastuslupahakemuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut on lausunut lunastamisen oikeudellisista edellytyksistä.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (19.9.2006) antamassaan lausunnossa seuraavaa:

 

Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnan 19.6.2006 sekä kunnanhallituksen 26.6.2006 tekemien esitysten perusteella Sipoon kunnanvaltuusto päätti 4.7.2006 (53 §), että Sipoon kunta hakee ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa Helsingin kaupungin omistamat Öljytien pohjoispuoliset Itäisen jokipuiston asemakaavan ulkopuoliset alueet Nikkilän kylän tilasta RN:o 13:1 ja Pigbyn kylän tilasta RN:o 2:60.

 

Suunniteltu maakauppa

 

Sipoon kunta ja Helsingin kaupunki valmistelivat pari vuotta sitten maakauppaa, jolla kaupunki olisi myynyt kunnalle noin 74 hehtaarin suuruisen alueen. Kauppaan olisivat kuuluneet kunnalle aikaisemmin myytäväksi sovitun Sipoon Itäisen jokipuiston kaava-alueen ulkopuoliset sairaala-alueet ja maata alueen eteläosassa sijaitsevan maantien 148
eteläpuolelta. Alueesta olisi ollut noin 33 hehtaaria maakuntakaavan mukaista rakennusmaata ja muu osa virkistys- ja metsätalousalueita. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päätti 17.8.2004 panna asian pöydälle.

 

Esitys kuntajaotuksen muuttamiseksi

 

Helsingin kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessaan 21.6.2006 tekemän esityksen perusteella kaupunginvaltuusto päätti samana päivänä esittää valtioneuvostolle, että Sipoon kunnasta liitetään Helsingin kaupunkiin noin 5 000 hehtaarin suuruinen alue, johon nyt lunastuslupahakemuksen kohteena oleva alue ei kuitenkaan kuulu.

 

Jos valtioneuvosto päättää alueliitoksesta, nyt lunastettaviksi haettuja alueita tai niistä saatavaa korvausta voidaan käyttää maajärjestelyissä Sipoon kunnan kanssa.

 

Lunastusedellytykset      Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausunee lunastusedellytyksistä.

 

Lunastuksen kohde        Sipoon kunnan lunastuslupahakemuksen liitekartan mukaan kunta hakee myös Nikkilän kylän tilojen RN:o 4:83 ja 4:84 lunastamista. Koska kaupunki ei omista niitä, enempään lausunnon antamiseen niiden osalta ei ole aihetta.

 

Sipoon kunnan lunastuslupahakemus ei koske maantien 148 eteläpuolista aluetta tiloista RN:o 13:1 eikä 2:60.

 

Hakemus ei koske myöskään tiestä 1521 luoteeseen Laaksosuontien varrella tien suuntaisesti sijaitsevaa entisen kapearaiteisen rautatien ratapohjaa eikä tien 1521 pohjoispuolella sijaitsevaa Sipoonjoen rantakaistaletta. Molemmat alueet kuuluvat tilaan RN:o 13:1.

 

Sen sijaan hakemus koskenee entisen sairaala-alueen ja tien 1521 välistä peltotietä Tallbackan kohdalla. Alue kuuluu tilaan RN:o 13:1.

 

Jos lunastusedellytykset ovat olemassa, kaupungin ei kiinteistölautakunnan mielestä ole syytä vastustaa lunastuslupahakemusta.

 

Lunastuksen kohdetta on kuitenkin aiheellista laajentaa koskemaan myös seuraavat alueet:

 

-                     Maantien 148 eteläpuolinen alue tiloista RN:o 13:1 ja 2:60.

 

-                     Tiestä 1521 luoteeseen Laaksosuontien varrella tien suuntaisesti sijaitseva entisen kapearaiteisen rautatien ratapohja. Alue kuuluu tilaan RN:o 13:1.

 

-                     Tien 1521 pohjoispuolella sijaitseva Sipoonjoen rantakaistale. Alue kuuluu tilaan RN:o 13:1.

 

-                     Entisen sairaala-alueen ja tien 1521 välinen peltotie, jos se ei kuulu hakemukseen. Alue kuuluu tilaan RN:o 13:1.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunki on luovuttanut määräaloja tilasta RN:o 13:1 lunastettavaksi suunnitellulta alueelta.

 

Samalla kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä todeta, että 17.8.2004 pöydälle pantu asia maakaupasta Sipoon kunnan kanssa on rauennut, koska kaupan kohteena olisivat olleet lähes samat alueet kuin ne, jotka ovat nyt lunastuslupahakemuksen kohteena.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa  (20.9.2006) lunastuslupahakemuksen oikeudellisista edellytyksistä mm seuraavaa:

 

Lunastamisen oikeudellisista edellytyksistä

 

Rakennuspoliittinen lunastus (MRL 99.1 §)

 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 99.1 §:n mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastaminen on mahdollista myös kaavoittamattomilla alueilla ja alueilla, joilla kaavan laatiminen ei ole vireillä (hallituksen esitys HE 101/1998). Alue voidaan siten lunastaa jo ennen kaavoituksesta aiheutuvaa maan arvonnousua. Tällöin on kuitenkin korostettava luvan hakijan selvitysvelvollisuutta luvan myöntämisperusteista muilla kuin alueen kaavoitukseen liittyvillä perusteilla (Hallberg, Haapanala ym: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki 2000).

 

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetusta laista (lunastuslaki) ilmeneviä pakkolunastusoikeuden yleisiä oppeja voidaan lisäksi soveltaa MRL:n säännöksiä täydentävinä. Lunastuslain 4.1 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

 

MRL:n mukaiseen lunastukseen sovelletaan lunastusmenettelyn osalta lunastuslain säännöksiä. Lunastuslupaa haettaessa on lunastuslain 7 §:n mukaan esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset kartat ja piirustukset, selvitys asianomaisista omistajista ja haltijoista ja tarvittaessa tiedot alueen kaavoitustilanteesta.

 

Yleisen tarpeen olemassa olo voidaan osoittaa muun muassa mahdollisella vireillä olevaan kaavoitukseen liittyvällä selvityksellä ja, jos kaavoitus ei ole vireillä, selvityksellä kunnan rakennus- ja raakamaatilanteesta sekä maan kysynnästä ja tarjonnasta eri käyttötarkoituksiin (HE 101/1998).

 

Selvityksin tulee voida näyttää, ettei kunnassa ole riittävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä rakennusmaata tai että lunastusta on muutoin pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan suunnitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä varten (Ari Ekroos ym: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2005).

 

Lunastamisen tarpeellisuuden osoittamiseksi tulee esittää myös selvitystä käydyistä kauppaneuvotteluista ja lunastajan yrityksestä toteuttaa alueen hankinta vapaaehtoisesti. (Kari Kuusiniemi, Hannu Peltomaa ym: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä 2000).

 

Oikeudellisten edellytysten lisäksi lupaviranomainen harkitsee, onko lunastus kyseisessä tapauksessa tarkoituksenmukaista (KHO 1998:32). Yleisen tarpeen käsite jättää viranomaiselle varsin laajan tosiasiallisen harkintavallan.

 

Maakuntakaavan huomioonottaminen

 

Osalla lunastuksen kohteena olevaa aluetta on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava (virkistys- sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja osalla aluetta MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava (taajamatoimintojen alue).

 

MRL 210.1 §:n mukaan rakennuslain nojalla voimaantullut seutukaava on voimassa rakennuslain mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin. Rakennuslain (626/1969) 26 §:n mukaan seutukaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä myös muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta seutukaavan toteutumista.

 

MRL:n nojalla vahvistetun maakuntakaavan oikeusvaikutukset vastaavat seutukaavan oikeusvaikutuksia. Maakuntakaava on MRL 32.1 §:n mukaan ohjeena laadittaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Säännös tarkoittaa MRL:n nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa.

 

MRL 31.2 §:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisvaikutus tarkoittaa kaavan huomioon ottamista esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä (Ympäristöministeriön opas 7: maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2002).

 

MRL 210.2 §:n mukaan kunta voi vain ympäristöministeriön suostumuksella ja maakunnan liittoa kuultuaan erityisestä syystä hyväksyä yleiskaavan seutukaavasta poiketen, jos yleiskaavan laatimisen yhteydessä seutukaavassa osoitettu maankäyttöratkaisu todetaan vanhentuneeksi. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yleiskaava sopeutuu seutukaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä MRL 28 §:ssä säädetään.

 

MRL 28 §:ssä on mm. todettu, että maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.

 

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että mikäli alueilla on tekeillä yleiskaava, jossa MRL 99.1 §:n perusteella lunastettava alue jätettäisiin edelleen aikaisempaan käyttöönsä ja toiseen tarkoitukseen kuin yhdyskuntarakentamiseen, esim. maa- ja metsätalousalueeksi, lunastamisen oikeudellinen perusta horjuu (Kari Kuusiniemi ym. 2000). Tätä voitaneen oikeuspalveluiden käsityksen mukaan soveltaa myös tilanteeseen, jossa on voimassa ja myös valmisteilla maakuntakaava ja alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

 

Maakunta-, seutu- ja yleiskaavaan perustuva lunastus (MRL 99.2 ja 99.3 §)

 

Ympäristöministeriö voi MRL 99.2 §:n mukaan antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi tai valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Seutukaavan osalta on rakennuslaissa pääosin vastaavansisältöinen säännös. Lunastusluvan antaa kuitenkin valtioneuvosto.

 

Ministeriö voi MRL 99.3 §:n nojalla myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka yleiskaavassa on osoitettu mm. asuntorakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen.

 

Korvausten määrääminen

 

Lunastuksessa suoritettavista korvauksista päätetään lunastusluvan myöntämisen jälkeen järjestettävässä lunastustoimituksessa. Lunastuslain mukaan omaisuudesta on määrättävä sen käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Asianosaiset voivat myös sopia korvauksen määrästä.

 

Kun kunta lunastaa kiinteää omaisuutta yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laatia asemakaavan tai muuttaa asemakaavaa, ei kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta maan arvonnousua oteta lain mukaan huomioon. Se osa arvonnoususta, joka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai joka muutoin on aiheutunut muista syistä kuin kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, luetaan korvauksensaajan hyväksi. Korvausta määrättäessä jätetään kuitenkin huomioon ottamatta maan arvonnousu enintään 7 vuotta ennen lunastuksen vireillepanoa.

 

Jos lunastus toimeenpannaan laaditun asemakaavan toteuttamiseksi, yleiskaavan aiheuttama arvonnousu on luettava korvauksen saajan hyväksi (KHO 1993:66).

 

Johtopäätös

 

                      Kunnan maankäyttö

 

Lunastushakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty lunastuksen yleisen tarpeen osoittamiseksi riittävää selvitystä aluetta koskevasta kunnan suunnitelmallisesta maankäytöstä ja rakentamisesta. Asiassa tulisi alueen suunnitelmallisen kehittämisen osoittamiseksi esittää yleiskaavatasoista suunnittelua vastaavat ajan tasalla olevat suunnitelmat. Asiassa esitettyjä Nikkilän osayleiskaavan kehityskuvaehdotusta 18.11.2000 ja uuden yleiskaavan kehityskuvan pohjana olevia alustavia rakennemalleja 10.4.2006 ei voida pitää riittävinä selvityksinä.

 

Maankäytön suunnittelun riittämättömyyttä osoittaa muun muassa alueen epäselvä kaavallinen tilanne. Lunastuksen perusteena esitetty alueen suunniteltu maankäyttö poikkeaa täysin voimassa olevasta yleiskaavasta, joka on vanhentunut. Sipoon uusi yleiskaava on vasta valmisteilla, eikä sen valmistelu ole edennyt vielä kaavaluonnosvaiheeseen.

 

Lunastushakemuksessa esitetty maankäyttö poikkeaa myös joltain osin voimassa olevan seutukaavan ja maakuntakaavan yhdistelmästä. Seutu- ja maakuntakaavassa lunastettava alue on merkitty taajamatoimintojen alueen (noin 33 hehtaaria) lisäksi lähivirkistysalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi (noin 25 hehtaaria). Itä-Uudenmaan alueelle ollaan vasta laatimassa uutta maakuntakaavaa.

 

Lunastamisella ei saa RL 26 § ja MRL 31 §:n mukaisesti vaikeuttaa voimassa olevan seutu- ja maakuntakaavan toteutumista. Sipoon kuntaan valmisteilla olevan yleiskaavan laadinnassa tulee RL 26 § ja MRL 32.1 §:n edellyttämällä tavalla ottaa seutu- ja maakuntakaava ohjeena huomioon. Yhdyskuntarakentamiseen tarkoitetun alueen tulee lisäksi muodostaa maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

 

Sipoon yleiskaavan hyväksyminen voi siten edellyttää sitä ohjaavan maakuntakaavan muuttamista ja lainvoimaiseksi tuloa tai MRL 210.2 §:n mukaista ympäristöministeriön suostumuksella tehtävää poikkeamista voimassa olevasta seutukaavasta. Maakunta- ja yleiskaavan sisältöön ja voimaantuloon voivat myös vaikuttaa kaavoihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja valitusprosessit.

 

Osoituksena riittämättömästä suunnitelmallisuudesta on myös hakemuksen liitteenä esitetty Nikkilän osayleiskaavan kehityskuvaehdotus 18.1.2000. Ehdotuksessa on muun muassa todettu, että Itäisen Jokipuiston alueelle ei tulisi suunnitella merkittävää lisärakentamista. Pienimuotoista ja täydentävää asuntorakentamista on katsottu voitavan sallia ainoastaan Ruxin ja Ånesin tuntumaan.

 

Lunastushakemuksen mukaan Sipoon kunnan kasvuprosentti on vaihdellut vuosina 1995–2005 välillä 0,3–3,4 %. Hakemuksen mukaan yleiskaavan laadinnassa varauduttaisiin 2-3,6 %:n vuosittaiseen kasvuun. Sipoon kunnan maapoliittisessa ohjelmassa 17.10.2005, yleiskaavan rakennemalleissa 10.4.2006 ja kehityskuvaehdotuksessa 18.10.2000 on kuitenkin ilmoitettu tästä poiketen kunnan ja alueen väestönkasvun tavoitteeksi keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Yleiskaavan rakennemallivaihtoehdossa C (junalla Nikkilään) väestönkasvun tavoitteeksi on esitetty 2,4 %. Kasvuprosenttia voitaneen pitää yleisen tarpeen osoittamiseksi riittämättömänä ottaen muun muassa huomioon, että Sipoon kunnalla on jäljempänä todetuin tavoin käytettävissään omistuksessaan olevaa rakennusmaata.

 

Hakemuksessa ei ole myöskään osoitettu, onko kysymyksessä oleva alue perustellusti Sipoon maankäytön kannalta kunnan tärkeimpiä kasvualueita. Sipoon kunnassa tehtyjen päätösten mukaan muun muassa Lounais- ja Etelä-Sipoon alue osoitettaisiin kunnan yhdyskuntarakentamisen alueeksi, joka tukeutuu tehokkaaseen joukko- ja raideliikenteeseen.

 

Edelleen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat vähentää kysymyksessä olevan alueen rakentamismahdollisuuksia. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa alue on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta merkittävä alueeksi.

 

Lunastuksen perusteena MRL 99.1 §:n mukaan edellytettävää kunnan suunnitelmallista maankäyttöä ja sen osoittamaa yleistä tarvetta yhdyskuntarakentamiseen ei voida siten pitää edellä mainituin perustein oikeudellisesti selvänä ja riittävänä.

 

Yleisen tarpeen muu arviointi

 

Lunastushakemuksessa ei ole esitetty myöskään riittävää selvitystä Sipoon kunnalla käytettävissä olevasta rakennusmaasta ja maan kysynnästä ja tarjonnasta kunnassa sekä siitä, voidaanko lunastamisen tarkoitus saavuttaa joillain muulla tavalla kuin Helsingin kaupungin alueiden lunastamisella.

 

Hakemuksen liitteenä olevasta kartasta ilmenee Sipoon kunnan Nikkilän alueella ja muualla kunnan alueella omistamia alueita. Myös Sipoon valtuuston yleiskaavoitukseen liittyviä selvityksiä koskevassa päätöksessä 28.8.2006 on todettu, että Sipoossa on Sipoonkorven lisäksi mm. kolme laajaa ja yhtenäistä metsäaluetta. Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, käytetäänkö ja voidaanko mainittuja alueita käyttää kunnan yhdyskuntarakentamiseen.

 

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, että hakemuksessa viitatut Sipoon kunnan Nikkilän alueella omistamat maat eivät riittäisi alueen oletetun väestönkasvun tarpeisiin. Hakemuksesta ja sen liiteaineistoista ei myöskään ilmene, kuinka paljon Sipoo omistaa Nikkilän alueella rakennusmaata. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan 14.6.2004 pöytäkirjan mukaan kunta olisi muun muassa ostanut vuonna 2000 alueelta noin 25 hehtaarin maa-alueen. Kauppahintarekisteritietojen mukaan Sipoo on vuonna 2000 ja vuonna 2004 ostanut Nikkilän kylästä lunastushakemuksen kohteen itäpuolelta 32,5 hehtaaria maata yksityisiltä. Lisäksi Helsingin kaupunki on vuonna 2004 ja 2005 myynyt Sipoolle alueita Itäisen Jokipuiston asemakaava-alueelta.

 

Sipoon kunnan 17.10.2005 maapoliittisessa ohjelmassa on todettu, että Sipoon kunnan omistamia asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut 142. Sipoolla on siten käytettävissä alueellaan myös omistuksessaan olevia kunnassa hyväksytyn maapoliittisen ohjelman mukaisia rakennuspaikkoja.

 

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä kunnan alueella olevien muiden maanomistajien alueista ja niiden soveltuvuudesta lunastuksen tarkoitukseen.

 

Hakemuksen liitteenä olevassa kartasta ilmenee, että lunastettavan alueen sisällä on muun maanomistajan kuin Helsingin kaupungin omistamia alueita (RN:ot 4:83 ja 4:84). Hakemus on kuitenkin kohdistettu pelkästään Helsingin kaupunkiin ja sen omistuksessa olevaan alueeseen. Maankäytön suunnittelussa ei voida noudattaa maanomistusrajoja, vaan alueita tulee tarkastella maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

 

Tarkoituksenmukainen maankäytön suunnittelu edellyttäisi, että ainakin radan pohjoispuoleiset maakuntakaavaan merkityt taajaman laajentumisalueet olisi sisällytetty lunastushakemukseen, mikäli ne ovat muun kuin Sipoon kunnan omistuksessa. Hakemuksen liitteenä olevasta kartasta ei ilmene selvästi, miltä osin mainitut alueet kuuluvat Sipoon omistukseen.

 

Muualla Sipoon alueella voi myös olla muiden maanomistajien omistamia alueita, joita voitaisiin lunastaa yhdyskuntarakentamiseen. Sipoon maapoliittisen ohjelman 17.10.2005 mukaan yksityisten omistamia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut kunnassa 289.

 

Voidaan lisäksi todeta, että hakemuksen kohteena olevan alueen myyminen Sipoon kunnalle vapaaehtoisella kaupalla on perustunut alun perin mm. siihen, että Helsingin kaupungin toiminnot Nikkilän alueella ovat loppuneet, ja alueet ovat käyneet kaupungille tarpeettomiksi. Tämä ei asiassa riitä yksinomaan perustelemaan lunastamisen yleistä tarvetta ja lunastuskohteen rajaamista Helsingin alueisiin ottaen huomioon, että alueella ja Sipoossa voi olla Sipoon kunnan ja muiden maanomistajien alueita, jotka soveltuvat lunastuksen tarkoitukseen samalla tavoin kuin Helsingin omistamat alueet.

 

Hakemuksen kohteena oleva alue voidaan lunastamisesta huolimatta kaavoittaa kunnan maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisesti, vaikka alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

 

Asiassa ei ole siten lunastuslain 7 §:n mukaisesti esitetty riittävää selvitystä, jolla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus ja lunastusoikeuden olemassaolo. Voidaan lisäksi todeta, että hakemuksessa ei ole lainkohdan edellyttämällä tavalla liitetty asian arvioimiseksi asianmukaisia karttoja ja piirustuksia.

 

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattaminen

 

Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan perustuslain 6 §:stä ja hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa ja maankäyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä kohdella tasapuolisesti, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteita. Asiakirjoista ei ilmene, miksi Sipoo ei ole hakenut myös edellä mainittujen Nikkilän alueella sijaitsevien muiden maanomistajien alueiden tai muualla kunnan alueella sijaitsevien eri maanomistajien alueiden lunastamista. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten toteudu asiassa.

 

Tasapuolisuusvaatimus myös edellyttää, että samanlaisissa asioissa on noudettava samanlaista menettelyä, jollei voida osoittaa perusteita erilaisen menettelyn käytölle. Hakemuksessa ei ole todettu, millä perusteella Helsingin omistuksessa olevat kiinteistöjen RN:o 13:1 ja 2:60 alueet, joiden myynnistä vapaaehtoisin kaupoin on aikaisemmin neuvoteltu, on jätetty hakemuksen ulkopuolelle. Lunastuksen kohteena olevan alueen tulee muodostaa maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Alueet soveltuvat lunastuksen tarkoitukseen samalla tavoin kuin lunastushakemuksen kohteena olevat alueet. Mikäli alueita ei oteta mukaan lunastuksen kohteeseen, jää Sipoon kunnan alueelle epätarkoituksenmukaisesti erillisiä Helsingin kaupungin omistamia alueita.

 

Lunastamisessa ei voida katsoa myöskään noudatetun hallintolain 6 §:n säädettyä tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, minkä mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Asiassa ei ole osoitettu lunastuksen yleistä tarvetta, vaan hakemus on edellä todetuin tavoin kohdennettu yksinomaan Helsingin kaupungin omistuksessa olevaan alueeseen ja muiden maanomistajien samanarvoiset alueet on jätetty lunastuksen ulkopuolelle.

 

Lisäksi Sipoon kunta on päättänyt hakea lunastuslupaa 4.7.2006 sen jälkeen, kun Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon kunnan alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin kuntajakolain mukaisesti.

 

Vs. Kaj toteaa yhteenvetona, että lunastamisen oikeudellisten edellytysten ei voida katsoa edellä todetuin perustein täyttyvän. Alueiden luovuttaminen Sipoon kunnalle voidaan toteuttaa lunastamisen sijasta kunnan kanssa tehtävällä vapaaehtoisella kaupalla.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle Sipoon kunnan 12.7.2006 tekemästä kiinteän omaisuuden lunastamista koskevasta hakemuksesta kiinteistölautakunnan ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntojen pohjalta valmistellun esityslistan tämän asian liitteen 1 mukaisen lausunnon.

 

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Lausuntoluonnos ympäristöministeriölle

 

Liite 2

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 27.7.2006 ja lunastuslupahakemus

 

Liite 3

Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta

 

Liite 4

Kartta kaupungin maanomistuksesta

 

 

 

 


1

PALVELUKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN SEKÄ AVOIMEN VIRAN VÄLIAIKAINEN HOITO

 

Khs 2006-2102

 

Liikepalvelulautakunta toteaa (26.9.2006), että palvelukeskuksen toimitusjohtaja Lauri Turja menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 17.9.2006.

 

Toimitusjohtajan viran tultua avoimeksi se tulisi julistaa haettavaksi. Palvelukeskuksen johtosäännön mukaan toimitusjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

 

Liikepalvelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Palvelukeskuksen toimitusjohtajan virka julistetaan haettavaksi siten, että kukin hakija voi esittää oman palkkatoivomuksensa.

 

Liikepalvelulautakunta toteaa edelleen (3.10.2006) mm., että avoimen viran väliaikaisen hoitajan määrää virkaan ottava ja Kvston ottaessa kaupunginhallitus, joka voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.

 

Palvelukeskuksen toimitusjohtajan avointa virkaa tulisi määrätä hoitamaan kiinteistönhuoltopalvelut-yksikön johtaja, KTM Timo Martiskainen 31.3.2007 asti, kuitenkin kauintaan siihen asti kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan. Martiskaiselle maksettaisiin avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 833,32 euron suuruista kokonaispalkkaa.

 

Liikepalvelulautakunnan 7.2.2006 tekemän päätöksen mukaan toimitusjohtaja Lauri Turjan estyneenä ollessa sijaisena toimii ajalla 1.2. -31.12.2006 kiinteistönhuoltopalvelut-yksikön johtaja Timo Martiskainen.

 

Liikepalvelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että yksikön johtaja Timo Martiskainen määrätään hoitamaan Palvelukeskuksen toimitusjohtajan avointa virkaa 31.3.2007 asti, kuitenkin kauintaan siihen asti kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan ja että Martiskaiselle maksettaisiin avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 833,32 euron suuruista kokonaispalkkaa.

 

Ryj toteaa, että palvelukeskus (Palmia) tuottaa ruoka-, kiinteistö-, turva- ja siivouspalveluja pääasiassa kaupungin hallintokunnille.

 

Kaupungin hallintosäännön mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon kaupunginvaltuusto ottaa viranhaltijan.

 

Toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitosäännön mukaan viraston päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

 

Palvelukeskuksen toimitusjohtajan virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmässä luokkaan 15, ja viran edellisen haltijan kokonaispalkka oli 6481,47 euroa kuukaudessa. Virka on tarkoitus julistaa haettavaksi ilmoittamalla hakuilmoituksessa, että toimitusjohtajan virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään.

 

Avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.

 

Palvelukeskuksen toimitusjohtajan avoimen viran väliaikaiseksi hoitajaksi esitetään liikepalvelulautakunnan esittämän mukaisesti määrättäväksi kiinteistönhuoltopalvelut -yksikön johtaja, KTM Timo Martiskainen, joka on tähän mennessäkin vuoden 2006 aikana toiminut toimitusjohtajan sijaisena hänen estyneenä ollessaan.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa palvelukeskusta julistamaan palvelukeskuksen toimitusjohtajan viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä ilmoittamaan hakuilmoituksessa, että virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä yksikön johtaja Timo Martiskaisen hoitamaan palvelukeskuksen toimitusjohtajan avointa virkaa kauintaan siihen asti kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan, tällä määräyksellä kuitenkin kauintaan 31.3.2007 asti, ja että Martiskaiselle maksetaan avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 833,32 euron suuruista kokonaispalkkaa.

 


Pöytäkirjanote palvelukeskukselle sekä Timo Martiskaiselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

 

 

 


1

HELSINGIN SOKEAINTALO-SÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ LUOPUMINEN

 

Khs 2006-1805

 

Helsingin Sokeaintalo-Säätiö toteaa (15.8.2006), että säätiön sääntöjen mukaan säätiön asioita hoitaa ja edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus. Hallitus valitaan siten, että Näkövammaisten keskusliitto ry valitsee kaksi jäsentä, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry yhden jäsenen ja Helsingin kaupungilla on oikeus valita kaksi jäsentä.

 

Säätiö pyytää kaupunkia nimeämään kaksi hallituksen jäsentä säätiön hallitukseen toimikaudelle 2007 - 2009.

 

Stj toteaa, että Helsingin Sokeaintalo-Säätiön tarkoituksena on ensisijaisesti helsinkiläisten näkövammaisten ja heidän perheidensä elinehtojen helpottaminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan hankkimalla ja vuokraamalla edullisia näkövammaisille sopivia asuntoja, työhuoneita ja kokoushuoneita sekä muilla heidän hyvinvointiaan edistävillä toimenpiteillä. Säätiö huolehtii asuntojen kunnossapitämisestä ja parantamisesta.

 

Säätiön hallitus valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen perusrungon muodostavat näkövammaisten omien järjestöjen edustajat, minkä lisäksi Helsingin kaupungilla on oikeus valita kaksi jäsentä. 

 

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on yhteensä lähes 20 sellaista yhdistystä, säätiötä tai yhtiötä, joiden hallintoelimiin kaupunki on nimennyt edustajansa. Syyt nimeämiseen ovat eri aikoina ja eri yhteisöissä vaihdelleet. Sosiaali- ja terveystoimessa on arvioitu edustajien nimeämistä yhteisöjen hallintoelimiin. Edustajien nimeämistä Sokeaintalo-Säätiön hallitukseen ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Khs on aikaisemmin kuluvan vuoden aikana jo muutaman kerran päättänyt luopua edustajien nimeämisestä.

 

Päättyneellä toimikaudella Helsingin Sokeaintalo-Säätiön hallituksessa ovat olleet virkamiehistä nimettynä jäsenenä hallintopäällikkö Leena Rautakorpi terveyskeskuksesta sekä luottamushenkilöistä nimettynä jäsenenä Marjo Tuomikoski-Runn.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Helsingin Sokeaintalo-Säätiölle, ettei Helsingin kaupunki pidä tarkoituksenmukaisena mm. mahdollisten esteellisyystilanteiden vuoksi kaupungin edustajien valitsemista säätiön hallitukseen.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Sokeaintalo-Säätiölle, sosiaalilautakunnalle ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

 

 

 


2

2.10.2006 pöydälle pantu asia

UUDEN VARAJÄSENEN VALITSEMINEN HELSINGIN SENIORISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN

 

Khs 2005-259

 

Helsingin Seniorisäätiö (entinen Helsingin yhdistetty sairas- ja vanhainkotisäätiö) pyytää (18.9.2006) Helsingin kaupunkia nimeämään uuden henkilön säätiön hallituksen varajäseneksi edesmenneen Pirkko Kiviniemen tilalle.

 

Stj toteaa, että Khs valitsi 4.4.2005 säätiön hallitukseen seuraavat viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet:

 

Jäsen

Varajäsen

 

 

Mirja Winter-Heikkilä

Leena Paasivuori

Timo Leskinen

Pirkko Kiviniemi

Kirsti Inkeroinen-Kalliokoski

Riitta Snäll

Jukka Laitila

Juhani Arppe

Pirkko Etelävuori

Jukka Isola

 

Samalla Khs päätti valita hallituksen puheenjohtajaksi Kirsti Inkeroinen-Kalliokosken ja varapuheenjohtajaksi Mirja Winter-Heikkilän.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin Seniorisäätiön hallituksen varajäseneksi toimikauden 2005 – 2006 jäljellä olevaksi ajaksi Pirkko Kiviniemen tilalle _________________.

 

Pöytäkirjanote säätiöön valitulle, Helsingin Seniorisäätiölle, sosiaalilautakunnalle, tarkastuslautakunnalle sekä hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285