HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Khn strategiakokousten kehittäminen

Taloustilanne

PKS-sopimuksen jatkovalmistelun tilannekatsaus

14.8.2006 ja 21.8.2006 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin ilmoituslehdet ja ilmoittelua koskevat ohjeet

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kapiteeli Oyj:n sekä YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Tapaninkylän katu-, puisto- ym. alueiden (osa Kirkonkyläntietä) asemakaava-asiassa (nro 11272)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Uuden jäsenen nimittäminen ammattikorkeakoulun hallitukseen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Mika Ebelingin toivomusponsi: Metronkuljettajien uudelleenkoulutusohjelma

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Käyttäjien turvallisuus metrossa

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelmasta ja aikataulusta

Lausunto seutuliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2007 - 2009

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunto Raha-automaattiyhdistykselle hankeavustushakemuksista

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittäminen

Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2007-2009 - Ekonomiplan för 2007-2009 för Kårkulla samkommun

Johtajahammaslääkärin siirtyminen osa-aikaeläkkeelle ja siihen liittyvät järjestelyt

14.8.2006 ja 21.8.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN ILMOITUSLEHDET JA ILMOITTELUA KOSKEVAT OHJEET

Khs 2006-1775

Khs päätti 10.4.2006 (515 §), että Helsingin kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan jatkossa julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ohella suomenkielisinä enintään kahdessa tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on suomenkielistä sekä ruotsinkielisinä yhdessä tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on ruotsinkielistä, sekä näiden lisäksi suomen- ja ruotsinkielisinä kaupungin verkkosivuille perustettavalla sähköisellä ilmoitustaululla. Kaupungin ilmoituslehdeksi voidaan valita säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ilmestyvä
lehti.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hankintakeskusta ja hallintokeskuksen tiedotustoimistoa toteuttamaan kaupungin virallisten ilmoituslehtien tarjouskilpailun meneillään olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi ehdotuksen perusteluissa mainittujen periaatteiden mukaisesti ja tuomaan tarjouskilpailun tulokset kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta laatimaan tämän ehdotuksen perusteluissa esitettyjen periaatteiden pohjalta uudet ohjeet kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelusta ja tuomaan ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi samanaikaisesti tarjouskilpailun tulosten kanssa.

Kj toteaa, että hankintakeskus on yhteistyössä hallintokeskuksen tiedotustoimiston kanssa toteuttanut Khn päätöksen edellyttämän tarjouskilpailun. Määräaikaan 2.6.2006 mennessä kaupunki sai suomenkielisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta seitsemän tarjousta ja ruotsinkielisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta yhden tarjouksen.

Tarjouskilpailun päätöksentekoperusteina olivat ensinnäkin lehdessä julkaistavien kuulutusten ja ilmoitusten puolueettomaan yleisötutkimukseen perustuva valmiin aineiston kontaktihinta (veroton netto) 200 mm:n mv/ arkipäivä/ -teksti-ilmoitukselle euroa/ 1000 kunta-asukaslukijaa Helsingin kaupungin alueella, josta tarjousvertailussa saattoi saada enintään 60 pistettä, sekä puolueettomassa yleisötutkimuksessa varmistettu lehden lukijamäärä Helsingin kaupungin alueella, josta tarjousvertailussa saattoi saada enintään 40 pistettä.

Tarjousvertailussa tarjousten pistemäärät on laskettu kontaktihintaperusteen osalta niin, että kontaktihinnaltaan edullisin tarjous on saanut 60 pistettä, ja muiden tarjousten osalta pistemäärät on laskettu seuraavasti: pistemäärä = edullisimman tarjouksen kontaktihinta jaettuna asianomaisen tarjouksen kontaktihinnalla ja kerrottuna 60 pisteellä.

Lukijamääräperusteen osalta tarjousten pistemäärät on laskettu niin, että lukijamäärältään suurimman sanomalehden tarjous on saanut 40 pistettä, ja muiden tarjousten osalta pistemäärät on laskettu seuraavasti: pistemäärä = asianomaisen tarjouksen edustaman lehden lukijamäärä Helsingin kaupungin alueella jaettuna tarjouskilpailun suurimman lukijamäärän omaavan lehden lukijamäärällä ja kerrottuna 40 pisteellä.

Tarjousvertailu on esitetty liitteenä olevassa yhteenvedossa. Tarjousvertailusta ilmenee, että suomenkielisten ilmoitusten osalta parhaimmat pistemäärät ovat saaneet Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema Uutislehti 100 ja Helsingin Sanomat Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat. Ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen on jättänyt Hufvudstadsbladet-nimistä sanomalehteä julkaiseva Hufvudstadsbladet Ab.

Kj toteaa edelleen, että tarjouskilpailun perusteella tulee valita kuluvan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi eli vuoden 2008 loppuun saakka Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset jättäneet Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaisema Uutislehti 100 ja Helsingin Sanomat Oy:n julkaisema Helsingin Sanomat. Kaupungin ruotsinkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi tulee puolestaan valita ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättänyt Hufvudstadsbladet Ab:n julkaisema
Hufvudstadsbladet.

Lisäksi ilmoituslehtipäätöksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista kumota olemassa olevat kaupungin ilmoittelua ja ilmoituslehtiä koskevat ohjeet sekä antaa kaupungin hallintokuntien ilmoittelusta uudet, Khn 10.4.2006 tekemän päätöksen (515 §) mukaiset ohjeet. Nämä ohjeet on perusteltua liittää osaksi Khn 5.11.2001 hyväksymiä kaupungin viestinnän ohjeita (1441 §), joissa ne korvaavat kohdassa 2.3.2 olevan aikaisemman julkisia kuulutuksia ja ilmoituksia koskevan ohjetekstin. Hallintokeskus valmistelee parhaillaan näiden viestinnän ohjeiden laajempaa uudistamista, jolloin nyt hyväksyttävät kaupungin ilmoittelua koskevat ohjeet sisällytetään tänä syksynä Khn käsiteltäväksi tuotavaan ehdotukseen kaupungin uusiksi viestinnän ohjeiksi.

Alkuperäiset tarjousasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita kuluvan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi eli vuoden 2008 loppuun saakka Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdiksi tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmat suomenkielisiä ilmoituksia koskevat tarjoukset jättäneet Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaiseman Uutislehti 100:n ja Helsingin Sanomat Oy:n julkaiseman Helsingin Sanomat. Kaupungin ruotsinkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi kaupunginhallitus päättänee valita samaksi ajaksi tarjouskilpailussa ainoan ruotsinkielisiä ilmoituksia koskevan tarjouksen jättäneen Hufvudstadsbladet Ab:n julkaiseman Hufvudstadsbladetin sekä oikeuttaa hallintokeskuksen tekemään lehti-ilmoittelua koskevat sopimukset kuluvan valtuustokauden loppuun asti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kumota kaupunginvaltuuston 27.3.1985 (asia 5) ja kaupunginhallituksen 28.2.2000 (259 §) tekemät kaupungin ilmoituslehtiä koskevat päätökset sekä tarpeelliselta osin näiden päätösten perusteella annetut muutkin kaupungin ilmoitusvälineitä ja ilmoittelua koskevat ohjeet.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat kaupungin julkisia kuulutuksia ja ilmoituksia sekä muuta ilmoittelua koskevat ohjeet, jotka korvaavat otsikon ”Julkiset kuulutukset ja ilmoitukset” alla olevan tekstin kaupunginhallituksen 5.11.2001 (1441 §) antamissa kaupungin viestinnän ohjeissa:

Julkiset kuulutukset ja ilmoitukset sekä kaupungin muu ilmoittelu

Kuntalain mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla.

Kuntalain ja kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää niistä ilmoitusvälineistä, joissa julkaistaan kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset. Tällaisia ilmoituksia ja kuulutuksia ovat kuntalain ohella mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa, vaalilaissa, jätelaissa ym. ilmoitettavat ja kuulutettavat asiat. Myös virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskevat hakuilmoitukset kuuluvat kunnan virallisiin ilmoituksiin.

Helsingin kaupungin viralliset ilmoitukset tulee julkaista kuntalain edellyttämällä tavalla julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja lisäksi kaupungin verkkosivuilla olevilla kaupungin eri hallintokuntien sähköisillä ilmoitustauluilla sekä suomenkielisinä enintään kahdessa merkittävässä määrin suomenkielistä toimituksellista aineistoa sisältävässä ilmoituslehdessä ja ruotsinkielisinä yhdessä merkittävässä määrin ruotsinkielistä toimituksellista aineistoa sisältävässä ilmoituslehdessä, jotka kaupunginhallitus valitsee tarjouskilpailun perusteella aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Virkojen ja työsuhteisten tehtävien hakuilmoitusten osalta vain niiden virkojen hakuilmoitukset, joihin henkilön valitsee jokin kaupungin toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää julkaista sähköisen ilmoitustaulun lisäksi myös kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä.

Kaupungin virallisten ilmoituslehtien tulee olla vähintään kahdesti viikossa ilmestyviä lehtiä. Kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan niissä edellyttäen, että ne ilmestyvät sellaisena päivänä, jolloin kuulutus tai ilmoitus julkaistaan. Hallintokuntien harkinnan mukaan viralliset kuulutukset ja ilmoitukset voidaan tarvittaessa julkaista myös muissa ilmoitusvälineissä, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista oikean kohderyhmän saavuttamiseksi.

Muun kuin virallisen ilmoittelun osalta ilmoitusvälineistä päättävät kaupungin virastot ja laitokset itse kuitenkin niin, että niiden tulee aina

- päättäessään omista ilmoitusvälineistään selvittää riittävän luotettavasti oman asiakaskuntansa tai kohderyhmänsä kannalta mahdollisimman kattavan peiton ja edulliset kontaktihinnat käsittävä mediavalinta;

- käyttää koko kaupungin väestölle suunnatussa ilmoittelussa ensisijaisesti kaupungin virallisia ilmoituslehtiä;

- ottaa omassa ilmoittelussaan huomioon kielilain (423/2003) 32 §:n määräys, jonka mukaan kaksikielisen viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä. Myös muussa viestinnässä, esimerkiksi kaupungin virastojen ja laitosten mainonnassa, on huolehdittava sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön tiedonsaantitarpeista, vaikka viranomaisella ei olekaan velvollisuutta kääntää kaikkea tiedotusaineistoa toiselle kotimaiselle kielelle sellaisenaan.”

Pöytäkirjanote muutoksenhakuohjeineen, esityslista teksteineen ja liitteineen tarjoajille, sekä pöytäkirjanote hankintakeskukselle, hallintokeskukselle ja kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Waronen Eero, tiedotuspäällikkö, puhelin 169 2321

LIITTEET	Liite 1	Tarjouspyyntö HO5-06-1 Helsingin kaupungin virallisten lehti-ilmoitusten julkaiseminen 3.5.2006
	Liite 2	Tarjouspyynnön HO5-06-2 täydentäminen ja vastaukset esitettyihin tarjouspyyntöä koskeviin kysymyksiin 17.5.2006
	Liite 3	Tarjousvertailu 12.6.2006
	Liite 4	Kaupungin ilmoitusten julkaiseminen, Kvston pöytäkirja 27.3.1985, asia 5
	Liite 5	Alueuutiset-ilmaisjakelulehden hyväksyminen kaupungin ilmoituslehdeksi, Khn pöytäkirja 28.2.2000, 259 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N SEKÄ YIT RAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-1817

Länsi-Pasila, Ilmalankatu 2

Kiinteistölautakunta toteaa (8.8.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

17. kaupunginosa

kortteli 17051

määräala tontista 5 ja

määräala kiinteistöstä 17-9901-0

Kapiteeli Oyj / YIT Rakennus Oy perustettavien yhtiöiden lukuun

2.6.2006

21 880 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin 17051 tontista nro 5 sekä määräala kiinteistöstä 17-9901-0. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalat muodostavat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) kuuluvat ohjeelliset tontit nro 17051/7 ja 9. Myytyjen määräalojen yhteenlaskettu pinta-ala on 20 088 m² ja rakennusoikeus 21 850 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 17051/5 sijaitsee vuonna 1979 valmistunut 8 185 k-m²:n suuruinen toimistorakennus ja vuonna 1967 valmistunut 18 109 k-m²:n suuruinen toimistorakennus. Osa suuremmasta rakennuksesta sijaitsee myydyllä alueella. Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena olevalla maapohjalla sijaitsevat rakennuksen osat ja rakennelmat eivät kuulu kaupan kohteeseen, vaan ne ovat MTV-Palvelukiinteistöt Oy:n omistuksessa.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 21 880 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 093,51 euroa/m² ja noin 1001,37 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu mistään muista, kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista.

Kauppaehtojen mukaan ostaja on mm. tietoinen, että MTV Oy hallitsee tontista nro 5 luovutettavaa noin 20 009 m²:n suuruista määräalaa, toistaiseksi voimassa olevan maanvuokrasopimuksen perusteella. Ehtojen mukaan ostaja on myös tietoinen, että MTV-Palvelukiinteistöt Oy on sitoutunut omalla kustannuksellaan purkamaan osin kaupan kohteella sijaitsevan rakennuksen osan, osan pysäköintikannesta sekä kunnostamaan A-talon eteläsivun julkisivun muutetun asemakaavan mukaiseen kuntoon. Kauppakirjan mukaan kohteella ei ole havaittu maaperän likaantumista.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus ja esisopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Kapiteeli Oyj:n välillä 29.11.2005 allekirjoitettua sopimusta ja esisopimusta, jossa sovittiin asemakaavan muutoksen nro 11354 toteuttamiseen liittyvistä ehdoista ja alueluovutuksista.

Sopimusehdoissa kaupunki mm. sitoutui olemaan käyttämättä etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan Kapiteeli Oyj:n luovuttaessa asemakaavan muutoksen nro 11354 alueella omistamiaan kiinteistöjä kolmannelle.

Sopimuksen mukaiset alueluovutukset ovat toteutuneet 13.4.2006 tehdyillä kiinteistöluovutuksilla. Kapiteeli Oyj luovutti Helsingin kaupungille Vähä-Huopalahden kylän tilasta RN:o 1:24 noin 12 500 m²:n suuruisen määräalan, tontista 17051/5 noin 4 571 m²:n suuruisen määräalan ja tontista 17051/1 noin 126 m²:n suuruisen määräalan. Helsingin kaupunki puolestaan luovutti Kapiteeli Oyj:lle yleisestä alueesta 17 K noin 79 m²:n suuruisen määräalan tonttiin 17051/7 ja noin 260 m²:n suuruisen määräalan tonttiin 17051/6.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde sijaitsee asemakaavan muutoksen 11354 alueella ja kaupunki on kaavan toteuttamiseen liittyvässä sopimuksessa sitoutunut olemaan käyttämättä etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin 17051 tontista nro 5 sekä määräalan kiinteistöstä
17-9901-0 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.6.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelin 17051 tontista nro 5 sekä määräalan kiinteistöstä 17-9901-0 YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja YIT Rakennus Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA TAPANINKYLÄN KATU-, PUISTO- YM. ALUEIDEN (OSA KIRKONKYLÄNTIETÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11272)

Khs 2004-1048

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 2.3.2005 (asia nro 4) 39. kaupunginosan (Tapaninkylän) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.3.2004 päivätyn piirustuksen nro 11272 mukaisena.

XXXX XXXX ja 29 muuta allekirjoittajaa valittivat Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Khs on 15.6.2005 antanut lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi ja jätti osin tutkimatta 11.5.2006 valituksen. XXXX XXXX ym. ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (22.6.2006) Khn selitystä valituksen johdosta.

Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan Khs antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen

./. Kaj toteaa lisäksi, että valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1, Khn lausunto 15.6.2005 liitteenä nro 2 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 11.5.2006 liitteenä nro 3.

Valitusasiakirjat ovat nähtävissä Khn kokouksessa ja sitä ennen esittelijällä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laatimaan lausuntoon 15.8.2006 perustuvan selityksen XXXX XXXX:n ynnä muiden tekemän valituksen johdosta.

SELITYS Helsingin kaupunginhallitus toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle oheiset asiaan liittyvät asiakirjat ja esittää selityksenään seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja toteaa kaavamuutoksen lainvastaiseksi. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että tuomioistuin määrää valittajille korvauksen valitusprosessin aiheuttamasta työmäärästä ja määrää palautettavaksi valittajille suoritetun oikeudenkäyntimaksun sekä velvoittaa kaupungin suorittamaan korkeimman hallinto-oikeuden perimän oikeudenkäyntimaksun.

Valittajat ovat uudistaneet asiassa hallinto-oikeudelle lausumansa ja muun muassa todenneet, että Kirkonkyläntien kaavamuutoksen aloittamiselle ei ole esitetty perusteita. Kaavamuutos tien avaamisesta yleiselle liikenteelle on vastoin voimassa olevia liikenneverkon ja kaavoituksen suunnitteluperiaatteita ja voimassa olevaa yleiskaavaa. Kaavan muuttamiseen on ryhdytty muun muassa epäonnistuneen asukaskyselyn perusteella. Kaava-alueen rajaus on laajentunut harhauttavasti valmisteluprosessin aikana.

Valittajat ovat katsoneet, että kaavamuutos perustuu puutteelliseen selvitykseen ja vaikutusten arviointiin. Asiassa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämällä tavalla selvitetty ja arvioitu eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eikä esitetty niitä asukaskyselyssä, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa eikä kaavaselostuksessa. Muutoksen haittoja on vähätelty. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi pyytää asiassa lausunnot ympäristöministeriöltä, ympäristökeskukselta sekä poliisilta.

Valituksen mukaan kaava ei täytä MRL 54 §:n mukaisia kaavan sisältövaatimuksia. Liikennehaittojen (melu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen, päästöt, tärinä) seurauksena suuren henkilömäärän elinympäristö heikkenee merkittävästi. Liikennemäärät lisääntyvät Kirkonkyläntiellä huomattavasti. Suunniteltu hidaskatu ei vähennä läpiajon määrää, ja tielle hyväksyttyä läpiajokieltoa on huomattavasti vaikeampi valvoa kuin nykyistä. Hidastetöyssyjen rakentaminen on maaperän pehmeyden vuoksi lähes mahdotonta. Kaavassa ei ole myöskään esitetty toimenpiteitä meluntorjunnalle.

Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet kaupunkia korvaamaan kaavasta aiheutuvat haitat ja kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvon alenemat.

Valittajat ovat hallinto-oikeudelle esittämänsä lisäksi viitanneet hallinto-oikeuden esittelijän oikeuden päätökseen jättämään eriävään mielipiteeseen siitä, että kaavamuutos on meluselvityksen perusteella MRL 54 §:n terveellistä ympäristöä koskevan vaatimuksen vastainen. Valituksessa on lisäksi viitattu muun muassa poliisin 15.6.2006 antamaan selvitykseen läpiajokiellon valvonnasta sekä paikallislehti Vartissa 15.5.2006 olleeseen artikkeliin kaupungin linjausten muuttumisesta hidastetöyssyjen rakentamisessa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu valittajille tiedoksi 18.5.2006. Valitus on saapunut KHO:lle 19.6.2006, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Kaupunginhallitus yhtyy Helsingin hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Kaupunginhallitus pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Kaupunginhallitus viittaa valituksen johdosta kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle 15.6.2005 antamassa lausunnossa lausuttuun sekä hallinto-oikeudelle toimitettuun muuhun selvitykseen ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Kaavamuutoksen perusteet

Kaavamuutos täyttää hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin MRL 51 §:n vaatimukset asemakaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä maankäytön ohjaustarpeen sitä edellyttäessä. Kaavamuutoksen lähtökohdat ja perusteet on esitetty muun muassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa ja ne ilmenevät myös kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle 15.6.2005.

Vaikutusten selvittäminen

Kaavamuutoksen ympäristövaikutusten selvittäminen ilmenee muun muassa hallinto-oikeuden päätöksestä ja kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle. Asiassa tehdyt selvitykset on esitetty muun muassa kaavaselostuksessa. Kaavamuutoksen vaikutuksia liikennemeluun, päästöjen kasvuun ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu suhteessa nykyisen asemakaavan sallimaan tilanteeseen sekä todelliseen nykytilanteeseen.

Kysymyksessä on katu, joka liikennemäärineen edustaa tavanomaista kaupunginosan kokoojakatua. Kaavamuutoksen vaikutuksia on asiassa selvitetty huomattavasti enemmän kuin kokoojakaduilla yleensä. Meluselvitykset on tehty laajuudessa, jota yleensä käytetään pääkatujen ja sitä liikennöidympien teiden osalta.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Asiassa on tarpeellisessa määrin selvitetty kaavamuutoksen ympäristövaikutukset, ja selvitykset on tehty siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan olennaisia vaikutuksia. Asukaskysely ei ole lain mukaan edellytys kaavamuutoksen hyväksymiselle. Asukaskyselyyn liittyvää kaavoitusmenettelyä ei ole myöskään pidettävä virheellisenä. Lisäksi kaavaselostus, mikä ei voi itsessään olla muutoksenhaun perusteena, täyttää lain asettamat vaatimukset.

Vuorovaikutusmenettelystä

Hallinto-oikeus on asianmukaisesti katsonut, että noudatettu vuorovaikutusmenettely täyttää lain vaatimukset. Se, että kaavaa ei ole muutettu osallistumismenettelyn eri vaiheissa ja muistutuksissa esitetyillä tavoilla, ei ole lain tarkoittama menettelyvirhe. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lisäksi lain vaatimusten mukainen. Laki ei edellytä vaikutusten esittämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaan siinä tulee esittää suunnitelma vaikutusten arvioinnista.

Myös Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan vuorovaikutus on tapahtunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ympäristökeskus ei ole myöskään pitänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laissa tarkoitetulla tavalla puutteellisena siten, että lain mukaiseen neuvottelumenettelyyn olisi tullut ryhtyä, vaikka valittajat sitä ympäristökeskukselle esittivät. Lisäksi oikeudellista estettä kaavan valmistelutyön etenemiselle neuvotteluesityksen käsittelyn aikana ei lain mukaan ole ollut.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti voidaan todeta, että lausuntojen pyytäminen ympäristöministeriöltä ja ympäristökeskukselta on asiassa ilmeisen tarpeetonta. Ympäristökeskuksella on ollut lain suomat mahdollisuudet vaikuttaa asian käsittelyyn ja lisäksi käyttää muutoksenhakukeinoja, kuten oikaisukehotusta tai valitusmahdollisuutta kaavan hyväksymisen jälkeen, mutta se ei ole pitänyt niitä asiassa tarpeellisina.

Lisäksi kaava-alueen rajauksen laajentaminen vuorovaikutuksen aikana esitettyjen mielipiteiden johdosta ja rajauksen eroavuus verrattuna nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen ei ole ollut lain vastaista. Lain mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville vain silloin, kun varsinaista kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu nähtävillä olon jälkeen.

Kaavan sisältövaatimusten toteutuminen ja yleiskaavan huomioon ottaminen

Liikenne Kuten hallinto-oikeus on todennut ja muun muassa kaupungin lausunnosta hallinto-oikeudelle ilmenee, Kirkonkyläntietä käyttävän pitempimatkaisten liikenteen määrän voidaan arvioida olevan suhteellisen pieni ottaen huomioon muun muassa kaavamuutoksen ja suunnitelmien mukaiset hidaskatuun liittyvät toimenpiteet, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä pitempimatkaisten läpiajokielto ja pääkatujen mukaisen ajoyhteyden sujuvuus. Lisäksi Kirkonkyläntien kautta Tapaninvainion alueelle suuntautuvan liikenteen määrä lisääntyy katuosuuden Tapaninkylän puoleisesta päästä, mutta vähenee Tapaninvainiontien puoleisesta päästä. Asemakaavamuutos ei siten merkittävässä määrin lisää Kirkonkyläntien liikennettä.

Valituksessa on viitattu myös muun muassa komisario Kirsi Kanthin valittajille 15.6.2006 antamaan selvitykseen läpiajokiellon toimivuudesta ja valittajien suorittamaan liikennelaskentaan 30.5.2005. Valittajien mukaan poliisin selvityksestä voidaan muun muassa todeta, että läpiajokiellon valvonta on systematisoimatonta, vain päiväaikaista, satunnaista ja tehotonta.

Kaupunginhallitus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee jättää poliisin selvitys, valittajien liikennelaskenta ja valittajan niihin perustuvat väitteet kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaisesti tutkimatta, koska selvitykset väitteineen on esitetty vasta valitusajan hallinto-oikeudelle päättymisen jälkeen.

Lisäksi poliisin selvitys on yksittäisen komisarion laatima sähköpostivastaus, mistä ei ilmene, mitä tietoja kaavamuutoksesta poliisilla on ollut käytössä selvitystä antaessaan. Poliisin selvityksessä ei ole otettu kantaa muun muassa hidastekadun mukaisten toimenpiteiden vaikutukseen läpiajoliikenteen rikkomiseen.

Arvioinnin perustaksi tulee voida ottaa hallinto-oikeuden toteamin tavoin se, että autoilijat pääsääntöisesti noudattavat tieliikennelainsäädäntöä, kuten läpiajokieltoa ja nopeusrajoitusta, ja poliisit suorittavat lain mukaista valvontatehtäväänsä. Poliisin selvityksessä on lisäksi todettu, että kaavamuutoksen kaltaista ratkaisua voidaan käytännössä valvoa poliisin yhteisvalvonnassa. Poliisiviranomaisen kanssa tehdään lisäksi yleisesti yhteistyötä, kun haetaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja puheena olevissa ongelmissa.

Kuten hallinto-oikeus on asianmukaisesti todennut, lausunnon pyytäminen poliisiviranomaiselta on asiassa ilmeisen tarpeetonta.

Valittajien esittämä määrä ajokiellon rikkojista perustuu valittajien itsensä suorittamaan laskentaan yhden päivän aikana. Lisäksi valittajat eivät ole esittäneet selvitystä väittämästään liikenteen lisääntymisestä kaavamuutosprosessin aikana.

Valittajat ovat lisäksi väittäneet, että hallinto-oikeus ei ole käsitellyt lainkaan kaavamuutoksen vaikutuksia Karhusuontien liikenteeseen. Kaupunginhallitus toteaa, että myös Karhusuontie on kokoojakatu. Tie ei ole houkutteleva vaihtoehto ulkopuoliselle liikenteelle. Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta kaava-alueen ulkopuolisen lähimmän katuverkon liikennemääriin.

Valittajat ovat edelleen katsoneet, että liikennevalvonnan keinot ovat viime vuosien aikana lisääntyneet ja vaatineet, että kaupunki toimittaa ajanmukaisen virallisen ajantasaisen lausunnon telemaattisen keinojen käyttömahdollisuuksista ja kustannuksista. Valittajat ovat viitanneet kaupunkisuunnitteluviraston liikennetelematiikan asiantuntijalta saamiinsa vastauksiin.

Kaupunginhallitus viittaa hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja toteaa, että kaupungin lausunnon esittäminen asiassa on tarpeetonta ja vaatimus lausunnosta tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta. Uudenaikaisten telemaattisten ratkaisujen kokeilun ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi kysymyksessä olevassa kohteessa eikä ajankohtaiseksi vielä tässä vaiheessa.

Melu Valituksessa on viitattu hallinto-oikeuden esittelijän oikeuden päätökseen jättämään eriävään mielipiteeseen siitä, että meluselvityksen perusteella ei voida arvioida MRL 54 §:n terveellistä ympäristöä koskevan vaatimuksen täyttymistä. Esittelijän mukaan liikenteen melutaso ylittää osalla kadun varren tonttien piha-alueita säädetyn ohjearvon.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen ja meluntorjuntalain (382/1984) mukaan valtioneuvoston mainitussa päätöksessä antama ohje melutasosta on yleinen ohje, ei määräys. Lisäksi tilanteessa, jossa läpiajo sallitaan, Kirkonkyläntien liikenteen päiväajan ekvivalenttimelutaso nousee asemakaavaselostukseen liitetyn melulaskelman mukaan jossain määrin nykytilanteesta, mutta siinäkin tilanteessa se jää lähimmilläkin asuintonttien oleskelupiha-alueilla pääosin alle ohjearvon 55 dB(A):n. Kadun rakentaminen hidaskaduksi ja läpiajokielto tulevat johtamaan kaavamuutoksen perustaksi tehtyä selvitystä vähäisempiin meluarvoihin, jolloin melun määrä ei tule poikkeamaan merkittävästi nykytilanteesta. Kaavamuutokseen sisältyvien meluselvitysten perusteella on katsottu, että lain terveellistä elinympäristöä koskeva vaatimus täyttyy, eikä kaavaan ole tarpeen merkitä erityisiä melusuojaustoimenpiteitä.

Asiassa ei ole selvitetty eriävässä mielipiteessä viitatulla tavalla liikennemerkein järjestettävän läpiajokiellon liikennemääriä. On kuitenkin selvää, että läpiajoliikenteen kieltäminen tulee vähentämään liikennemääriä arvioista, jotka on tehty ilman kieltoa.

Hidaskatuun liittyvien toimenpiteiden, läpiajokiellon ja pääkatujen mukaisen ajoyhteyden sujuvuuden johdosta läpiajokieltoa rikkovan pitempimatkaisten liikenteen määrä jää edellä mainituin tavoin vähäiseksi.

Kaavamuutos täyttää siten vaatimuksen terveellisestä elinympäristöstä, eikä sillä aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Laki ei edellytä esitetyn perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden osoittamista asemakaavalla. Mahdolliset meluntorjuntatoimenpiteet ja -rakenteet suunnitellaan tarvittavilta osin lain mukaisen katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Asemakaava ei aseta meluntorjuntatoimenpiteille oikeudellista estettä.

Hallinto-oikeus on esitetystä eriävästä mielipiteestä poiketen siten oikein katsonut, että hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavamuutoksen tarkoituksenmukaisuutta eikä ympäristövaikutukset huomioon ottaen selvittää sitä, onko kaavamuutoksessa tullut määrätä melusuojaustoimenpiteistä.

Valituksessa on viitattu myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon melutorjuntatoimenpiteistä sekä muun muassa Vantaan selvityksiin muun muassa Vantaanjoen laakson säilyttämisestä tärkeänä ns. hiljaisena äänimaisemana.

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristölautakunnan lausunnossa 15.6.2004 on otettu kantaa katuosuuden avaamiseen yleiselle liikenteelle ja se on annettu ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä 16.12.2004, jolla on hyväksytty kyseiselle katuosuudelle yleistä läpiajoa koskeva kielto.

Valittajien perusteet Vantaan meluselvityksiin liittyen tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyinä tutkimatta.

Tärinä Valituksessa on vedottu paikallislehti Vartissa 15.5.2006 olleeseen artikkeliin. Valittajien mukaan kaupungin asiantuntijat ovat myöhemmin myöntäneet, ettei kaupunki rakenna hidasteita savikoille rakennuksia vaurioittavan tärinävaaran takia. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että kaupunki antaa selvityksen käytännöstään hidasteiden rakentamisessa ja niiden käyttökelpoisuudesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikenteen aiheuttamat tärinähaitat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet sekä hidastetöyssyjen rakentamistapa harkitaan ja ratkaistaan katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Hidasteiden suunnittelussa otetaan huomioon maaperäolosuhteet, eikä niitä rakenneta paikkoihin, joissa tärinähaittojen lisääntyminen on suuressa määrin ilmeistä.

Tärinähaitta aiheutuu raskaasta liikenteestä. Tämän tyyppisellä kadulla raskas liikenne on pääasiassa linja-autoliikennettä. Merkittävää muutosta nykytilanteeseen ei ole siten odotettavissa. Tärinän vähäisestä lisääntymisestä tässä tapauksessa ei myöskään aiheudu haittaa terveydelle eikä rakennuksille. Tärinäselvitysten tekeminen on yleensä tarpeen, kun on kysymys huomattavasti suuremmista liikennemääristä ja alueen rakentamisolosuhteet ovat hyvin vaativat tärinän suhteen. Lisäksi valittajien väite kaupungin linjausten muuttumisessa hidasteiden rakentamisessa tulee jättää vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta. Kaupungilla ei ole yleistä linjausta hidasteiden rakentamisessa. Savikkoalueilla on alettu suhtautumaan varovaisesti niiden rakentamiseen. Muita hidastetyyppejä on olemassa ja niitä on mahdollista ottaa käyttöön tällaisilla alueilla.

Sisältövaatimusten toteutuminen ja yleiskaavan mukaisuus

Kirkonkyläntie ei muutu kaavamuutoksen johdosta luonteeltaan pääkaduksi, vaan se toimii edelleen asuinalueen kokoojakatuna. Yleiskaava on siten otettu lain mukaisesti ohjeena huomioon asemakaavamuutosta laadittaessa.

Kaavamuutoksen ja sen mukaisen liikennejärjestelyn vaikutukset elinympäristöön tulevat olemaan edellä todetun mukaisesti vähäiset. Arvioitu liikennemäärä ei poikkea vastaavien kaupunginosan sisäistä liikennettä välittävien kokoojakatujen liikennemääristä Helsingin alueella. Kokonaisuutena asiassa ei ole kyse merkittävästä muutoksesta asuinalueella. Kaava täyttää siten lain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset.

Korvausvaatimus ja oikeudenkäyntikulut

Asiassa tulee hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti jättää valittajien korvausvaatimus tutkimatta. Asiassa ei ole myöskään hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin perusteita valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle. Lisäksi tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 5 §:n mukaan muutoksenhakuasiassa perittävän oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollinen on muutoksenhakija, ei kaupunki.

Yhteenveto Edellä esitettyyn viitaten kaupunginhallitus katsoo kokoavasti, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutuksen arviointiin sekä täyttää lain sisältö-, menettely- ja muut vaatimukset.

Tämän perusteella osa vaatimuksista tulee edellä aiemmin esitetyin perustein jättää tutkimatta vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyinä ja muilta osin valitus ja vaatimukset korvauksista tulee hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kirkonkyläntien asemakaava-asiassa
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 15.6.2005 valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle Kirkonkyläntien asemakaava-asiassa
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 15.6.2005 valituksesta Kirkonkyläntien asemakaava-asiassa

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: KÄYTTÄJIEN TURVALLISUUS METROSSA

Khs 2006-1324

Ryj toteaa, että hyväksyessään 17.6.2006 metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että liikennelaitos selvittää käyttäjien turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja huomioi selvityksen tulokset hankeen valmistelussa. (Sirpa Puhakka, äänin 52-2).

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa antamaan lausuntonsa toivomusponnen johdosta 31.8.2006 mennessä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (10.8.2006) seuraavaa:

Liikennelaitos on kartoittanut ja kartoittaa käyttäjien turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja eri näkökohtia keräämällä kokemuksia ja käyttäjien mielipiteitä kansainvälisistä kohteista ja Helsingin joukkoliikenteen matkustajilta. Kartoituksen perusteella identifioidaan keskeisimmät pelot ja kysymykset. Hankkeen valmisteluun liittyvässä viestinnässä, järjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään toimenpiteet valitsemaan niin, että asiakkaiden käsitys automaattimetron turvallisuudesta olisi mahdollisimman todenmukainen ja aiheettomat epäluulot ja pelot voitaisiin minimoida.

Kansainvälisten kokemusten kartoittaminen

Liikennelaitos on vuonna 2005 teettänyt kansainvälisen kartoituksen toteutetuista automaattimetroista (Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen; osaraportti 4, toteutetut automaattimetrot). Selvityksessä on asiakaslähtöisestä näkökulmasta tarkasteltu erityisesti matkustajien pelkoja ja epäluuloja, turvallisuuden tunteen vahvistamistarvetta ja asiakastyytyväisyyttä. Selvityksessä todetaan, että tieteellisiä tutkimuksia automaattimetron vaikutuksista matkustajien käyttäytymiseen ja tuntemuksiin ei ole vaan vaikutusarviot perustuvat lähinnä kirjoittajan arvioihin.

Selvityksen mukaan pelot yleisimmin liittyvät seuraaviin asioihin:

– Tekniset viat aiheuttavat osassa matkustajissa pelkotiloja mm. junien törmäämisestä toisiinsa, sähkökatkoksista ja junien rikkoutumisesta kesken matkan. Tiedottaminen ja matkustajainformaatio ovat keskeisessä asemassa. Todellinen onnettomuusriski on automaattimetrossa murto-osa nykyjärjestelmänkin sinänsä pienestä riskistä.

– Muiden matkustajien taholta koettu häiriökäyttäytyminen. Häirinnän ja väkivallan pelko korostuu yleisesti iltaisin ja erityisien tilaisuuksien ja juhlapyhien yhteydessä. Helsingissä järjestyksen säilymiselle metromatkoilla annettu arvosana asiakastyytyväisyystutkimuksissa on laskenut viime aikoina. Automaattimetrohankkeeseen kytkettävä näkyvän asema- ja junahenkilökunnan lisääminen vähentänee häiriökäyttäytymistä ja siihen liittyviä pelkoja.

– Tunnelissa ajo. Monet matkustajat kokevat maan alla tunnelissa ajamisen ahdistavaksi ja pelottavaksi. Tästä on kokemuksia myös Helsingissä syksyltä 2002, jolloin metron siltatyömaat pysäyttivät junia tunneliin. Tämä näkyi saman syksyn asiakastyytyväisyystutkimuksessa arvosanojen rajuna alenemisena. Automaattimetrossa olennaista on järjestelmän teknisen toimivuuden varmuus, jotta turhia pysähdyksiä ei tule. Pysähdyksen sattuessa junassa olevien matkustajien välitön informointi on tärkeää.

– Olosuhteet metrojunassa. Näitä ovat mm. riittämätön valaistus ja epäsiisteys. Nykyjärjestelmän ja automaattimetron välillä ei ole merkittävää eroa tässä suhteessa.

– Kontakti junahenkilökuntaan puuttuu. Turvallisuuden tunteen luomiseksi matkustajille on tärkeää, että he voivat halutessaan olla yhteydessä metron henkilökuntaan. Busseissa ja raitioliikenteessä matkustajilla on näköyhteys kuljettajaan, mutta metrossa on vain keskusteluyhteys. Metron automatisoinnin yhteydessä junissa näkyvän henkilökunnan määrä lisääntyy. Asiakkaille tehdään myös helppo mahdollisuus ottaa junasta yhteys valvomoon.

– Ovien sulkeutuminen. Ovien sulkeutuminen on joillekin ihmisille pelkoa aiheuttava tekijä. Epävarmuus siitä, ehtiikö poistua junasta tai astua siihen ennen ovien sulkeutumista jännittää. Automaattimetrossa ovien sulkemisen hoitaa automatiikka, kun nykyjärjestelmässä sen tekee kuljettaja. Automatiikan hyvä laatu ja toimintavarmuus tulee varmistaa hankinnan yhteydessä.

Pariisin metrolinjoista linja nro 14 on automatisoitu. Linjaa koskevassa tutkimuksessa on todettu matkustajien arvostavan Pariisin liikennelaitoksen virtuaalista läsnäoloa, joka luo mielikuvan tehokkaasta valvonnasta. Turvallisuuden ja tilanteen hallitsemisen tunne saavat matkustajassa aikaan rentoutuneen mielentilan. Myös ympäristön inhimillisen ulottuvuuden luominen automatiikan vastapainoksi on tärkeää. Inhimillistä ulottuvuutta voidaan luoda mm. viherkasveilla, maisemakuvilla, informatiivisilla valotauluilla ja näkyvällä henkilökunnalla. Muita tärkeitä turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä todetaan olevan näkyvä valvonta- ja hälytyslaitteisto, rauhallinen äänimaisema, hyvä valaistus ja opastus, yleinen siisteys ja haitanteon 0-toleranssi.

Kansainvälisiä kokemuksia ei sellaisenaan voi projisoida Helsinkiin, koska olosuhteet vaihtelevat. Edellä mainitut kokemukset ovat kuitenkin hyvin hyödynnettävissä Helsingin automaattimetrohankkeen valmistelussa.

Kartoitus HKL:n asiakkailla

Helsingissä syksyn 2006 aikana tehtävän selvityksen tavoitteena on tutkimuskeinoin pyrkiä kartoittamaan, kuinka suuri osa metron matkustajista kokee nykytilanteessa turvattomuutta tai pelkoa metroliikenteessä ja mitkä ovat suurimmat pelkojen syyt. Vertailun vuoksi samoja asioita kysytään niin metron, raitiovaunun kuin bussinkin nykyisiltä matkustajilta.

Tutkimuksessa selvitetään lisäksi matkustajien mielipiteitä ja ennakkoasenteita tilanteesta, jolloin siirrytään ilman kuljettajaa toimivaan metrojärjestelmään. Käytäntö on osoittanut, että ihmisten mielipiteet ja ennakkoasenteet sisältävät paljon muutosvastarintaa sellaisissa asioissa, joiden toimivuutta ei ole päästy kokemaan käytännössä. Automaattimetrosta saatavat mielipiteet tulevatkin kuvastamaan lähinnä ennakkoasenteita tulevaan järjestelmään.

Tutkimus tehdään joukkoliikennevälineissä jakamalla satunnaisesti valituille matkustajille kyselylomake, joka pyydetään täyttämään ja palauttamaan matkan aikana tutkimusavustajalle. Kysely tehdään samalla periaatteella kuin HKL:n jatkuva asiakastyytyväisyystutkimus. Metrossa tavoitteena on saada vastaus 400:lta, raitioliikenteessä 300:lta ja bussiliikenteessä 300 matkustajalta. Kysely on tarkoitus tehdä lokakuussa 2006.

Matkustajatutkimuksesta saatavaa tietoa täydennetään kvalitatiivisella tutkimusosiolla, johon konsultin toimesta kootaan kaksi erillistä asiakaspaneelia ryhmäkeskusteluun. Ryhmäkeskusteluissa pyritään syventämään metron automatisointiin ja joukkoliikenteen turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja löytämään keinoja niiden minimoimiseksi. Toinen ryhmä on tarkoitus muodostaa joukkoliikenteen käyttäjistä ja toinen henkilöauton käyttäjistä. Tutkimus on tarkoitus tehdä lokakuussa 2006.

Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.6.2006 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LAUSUNTO SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOA JA RAHOITUSTA KOSKEVASTA SUUNNITELMASTA 2007 - 2009

Khs 2006-1342

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV pyytää lausuntoa seutuliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2007 - 2009 31.8.2006 mennessä.

./. Suunnitelma on liitteenä 1.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (10.8.2006) seuraavaa:

Palvelutason osalta suunnitelma sisältää kuvauksen nykyisen palvelun ja siihen esitettyjen palvelumuutosten rahoitustarpeesta. Rahoitussuunnitelmassa on esitetty, miten kuntakohtaisesti palvelu tullaan rahoittamaan lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. Suunnitelma käsittää kolme seuraavaa vuotta.

Liikennöintimuutokset bussiliikenteessä vuonna 2007 perustuvat liikennöintisuunnitelmaan 2006 – 2007, 5-vuotissuunnitelman kesä- ja syysliikenteen 2007 muutoksiin sekä matkustajamäärien muutosten mukaisiin lisäyksiin ja supistuksiin.

Junaliikenteessä lähtökohtana on nykyisen liikenteen mukainen palvelutaso. Junaliikenteen kustannukset on laskettu vuoden 2006 alussa voimaan tulleen sopimuksen mukaisesti.

Bussiliikenteen osalta muutokset eivät ole merkittäviä. Junaliikenteessä merkittävin muutos on E-junan jatkaminen Espoon Kauklahteen talviliikenteen 2007 alussa. Samalla varaudutaan rantaradalla vaikutusalueen maankäytön kasvuun junia pidentämällä.

Vuoden 2006 talousarvioon nähden liikenteen hoidon kuntaosuudet, yhteensä 64,4 milj. euroa, nousevat noin 1,7 milj. euroa eli 2,8 %. Helsingin osalta vuoden 2007 kustannukset pysyvät lähes samalla tasolla kuin vuoden 2006 muutetussa (seutukokous 19.5.2006) talousarviossa ja ovat 7,5 milj. euroa.

Liikenteen menoja arvioitaessa on bussiliikenteen yksikköhintoihin vaikuttavan indeksin muutokseksi vuonna 2007 arvioitu olevan keskimäärin 3,5 % vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2007 kilpailutettavien linjojen osalta on arvioitu 5 %:n hintojen nousu. Keravan seutulinjojen osalta on arvioitu 10 %:n hintojen nousu.

Junaliikenteessä keskimääräinen kustannustason nousu vuonna 2007 on 1,7 %.

Liikenteen kuntaosuudet perustuvat seutulippujen keskimääräiseen hintojen nousuun 2,4 % vuoden 2006 hintoihin verrattuna. Myytävien lippujen määrään on arvioitu yhden (1) prosentin kasvu vuonna 2007. Seutulipputuloja on vuonna 2007 arvioitu kertyvän noin 81,8 milj. euroa, joka on 2,9 % vuoden 2006 ennustetta enemmän.

Helsingin kuntaosuudet ovat yhteensä 14,4 milj. euroa eli 6,2 % (0,8 milj. euroa) talousarviota 2006 suuremmat.

Vuoden 2006 talousarvioon verrattuna ovat Helsingin kuntaosuudet muuttuneet seuraavasti:

Liikenteen hoito
2006	2007	Muutos
milj.€	milj.€	%
7,43	7,48	+ 0,7

Muut seutuliikenteen liikennepalvelut
2006	2007	%
2,55	3,21	+ 26,1

Matkakorttijärjestelmä, seutuliikenne
2006	2007	%
0,69	0,90	+ 31,3

Matkakorttijärjestelmä, sisäinen liikenne
2006	2007	%
2,92	2,83	- 3,1

Matkakorttijärjestelmä yhteensä
2006	2007	%
3,60	3,73	+ 3,5

Vuoden 2007 palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma on Helsingin kannalta hyväksyttävä. Lausuntopyynnöstä on vaikeaa löytää selitykset kustannusten kasvuun, vaikka muutos olisi merkittävä; mm. Seutuliikenteen liikennepalveluiden kustannusten nousu Helsingin osalta +26,1 %. Jatkossa palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman laadinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että syyt merkittäviin muutoksiin ilmenevät raportista havainnollisesti niiden kohtien yhteydestä, joissa merkittäviä muutoksia esitetään. Suurin muutos liikennepalveluiden osalta on junissa tapahtuvan tarkastustoiminnan siirtäminen VR-sopimuksen menoista muiden liikennepalveluiden menoihin. Uuden sopimuksen mukaan tarkastusmaksupalvelua ostetaan Ratahallintokeskukselta. Seutuliikenteen kuntaosuus vähenee vastaavasti.

Liikenteen kuntaosuutta Helsingin osalta laskee edellisten vuosien ylijäämä 0,635 milj. euroa, mikä on kohdennettu vuodelle 2007. Tämä ei ilmene lausuntopyynnön liitelaskelmissa. Jatkossa nämä erät olisi laskelmien ymmärrettävyyden kannalta tarkoituksenmukaista näkyä eriteltynä.

Helsingin kuntaosuus taloussuunnitelmavuotena 2008 nousee noin 0,82 milj. euroa (5,7 %), mikä johtuu lähes täysin liikenteenhoidon noususta (+ 0,79 milj. euroa eli + 10,1 %). Taloussuunnitelmavuotena 2009 Helsingin kuntaosuus laskee vuodesta 2008 (0,3 milj. euroa eli 2,0 %), mutta on kuitenkin suurempi kuin vuoden 2007 kuntaosuus (+ 0,5 milj. euroa eli 3,6 %).

Suunnitelmassa esitetään, että vuoden 2007 aikana laaditaan suunnitelma Jokeri II Vuosaari – Malmi – Myyrmäki – Leppävaara –linjan palvelutasosta ja kustannuksista sekä vaikutuksista muuhun linjastoon. Tämä on kannatettavaa ja Jokeri II:n valmistelua tulisikin kiirehtiä, koska sillä on merkittävä asema poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmissa. HKL on jo keväällä 2006 teettänyt suunnitelman Jokeri II:sta varten tarvittavasta Keskuspuiston alittavasta tunnelista sekä suunnitellut Jokeri II:n yhteydessä tehtäviä Helsingin sisäisiä linjastomuutoksia. Leppävaaraan päättyvän linjan lisäksi tulisi suunnitelmassa tutkia myös Jokeri II:n ulottamista Myyrmäestä Leppävaaran asemesta Matinkylään.

Suunnitelman mukaan vuoden 2007 aikana tehdään normaalit bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimukset. Vireillä olevien kilpailuttamisperiaatteiden tarkistusten mukaan asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset olisivat osa kilpailujen ratkaisussa pisteytettävää laatua. Tätä ja kilpailuperiaatteiden yhdenmukaisuutta silmällä pitäen tulisi YTV:n ja HKL:n yhdessä yhtenäistää asiakastyytyväisyystutkimusten liikenteenharjoittajaa koskevat kysymykset, käytettävä asteikko, tutkimusten laajuus ja tekotapa. Ensimmäiset kilpailun ratkaisuun vaikuttavat asiakastyytyväisyystutkimukset koskisivat vuotta 2007.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.8.2006) seuraavaa:

YTV:n suunnitelman mukaan Helsingin maksuosuudet vuonna 2007 tulevat olemaan 14,4 milj. euroa eli 3,5 % vuoden 2006 maksuosuuksia enemmän. Kun otetaan huomioon Helsingin aiemmin Keravan junaliikenteestä saamien sisäisen liikenteen lipputulojen (0,4 milj. euroa) muuttuminen seutulipputuloiksi, on maksuosuuksien kasvu 6,2 %.

Maksuosuuksien kasvu vuonna 2007 kohdistuu erityisesti muiden liikennepalveluiden kustannuksiin. Varsinaisten liikennöintikorvausten kasvu on maltillinen. Osittain edellä todettu selittyy junissa tapahtuvan matkalippujen tarkastustoiminnan siirrolla liikennepalveluista liikennöintikorvauksiin. Maksuosuuksien kehittymistä ja vuosien välistä vertailua vaikeuttaa lisäksi vuodelle 2007 kohdistettu edellisten vuosien ylijäämä 0,6 milj. euroa. Ylijäämän kohdistaminen vuodelle 2007 selittää maksuosuuksien huomattavan (5,7 %) kasvun vuodesta 2007 vuoteen 2008. Vuonna 2009 maksuosuudet laskevat 2,0 % vuodesta 2008.

YTV:n suunnitelmaa tulisi jatkossa selkiyttää niin, että kuntaosuuksien kehitys sekä liikennöinti- ja muut muutokset kustannusvaikutuksineen ovat nykyistä selvemmin nähtävissä.

Helsingin maksuosuuksien kasvu vuodesta 2006 vuoteen 2009 on suunnitelman mukaan 10 % edellä todettu Keravan lipputulojen siirtymä huomioon ottaen.

Liikennelaitos on vuoden 2007 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessaan 2007 - 2009 varautunut YTV:n suunnitelman mukaisiin maksuosuuksiin.

Ryj viittaa lausuntoihin ja toteaa, että suunnitelmaan sisältyvien laskelmien selkeyttä on parannettava, jotta kuntien maksuosuuksien kehitystä on helpompi seurata. Muutoin Ryj pitää suunnitelmaa hyväksyttävänä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää lausuntonaan seutuliikenteen palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta 2007 – 2009 seuraavan lausunnon:

Jatkossa palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman laadinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että syyt merkittäviin muutoksiin ilmenevät raportista havainnollisesti niiden kohtien yhteydestä, joissa merkittäviä muutoksia esitetään.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Ote YTV:n pöytäkirjasta 19.5.2006 sekä suunnitelma

LAUSUNTO RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSELLE HANKEAVUSTUSHAKEMUKSISTA

Khs 2006-1517

./. Raha-automaattiyhdistys pyytää (6.6.2006) Helsingin kaupungin lausuntoa investointihankkeista, joille on haettu avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Hankkeet on jaettu lausuntopyynnössä sosiaalitoimelle kuuluviin hankkeisiin ja asuntotoimelle kuuluviin hankkeisiin. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 31.8.2006 asti. Lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Asuntolautakunta on antanut omalta osaltaan lausunnon hankkeista (27.6.2006) ja sosiaalilautakunta omalta osaltaan (8.8.2006). Lautakuntien lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2 ja 3.

Stj toteaa, että Raha-automaattiavustuksista päätetään lopullisesti vasta talvella. Avustusten painopiste on viime vuosina siirtynyt vanhainkotien ja vanhusten palveluasumisen tukemisesta uusien palvelumuotojen kehittämiseen esim. mielenterveyspotilaille ja päihdeongelmaisille.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Raha-automaattiyhdistykselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä on erinomaista työtä tekeviä yksityisiä yhteisöjä, joiden toiminnan rahoituksessa Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovat erittäin keskeisiä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä avustuskäytännön jatkumista niin, että Helsingin alueelle myönnetään edelleen Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia.

Kannanottoihin yksittäisistä hankkeista liittyy epävarmuustekijöitä. Kaupunginhallitus esittää, että Raha-automaattiyhdistyksen ja kaupungin edustajien kesken pidettäisiin tarkistusneuvottelu myöhemmin syksyllä kunkin hankkeen ajankohtaisesta tilanteesta.

Kaupunginhallituksen lausunto perustuu Helsingin asuntolautakunnan ja sosiaalilautakunnan lausuntoihin.

Sosiaalitoimen hankkeet

Erityisryhmien asemaa pyritään helpottamaan useilla toimenpiteillä Helsingissä. Lähivuosina on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia, useamman hallintokunnan ja kolmannen sektorin yhteisiä toimintamalleja sekä tiivistää entisestään yhteistyötä sosiaali- terveys- ja asuntotoimessa pääkaupunkiseudulla. Vaikeimmin asutettaville tulee löytää uusia, pysyviä ratkaisuja myös asuntojen ja palvelujen rahoitukseen.

Pysyviä tukiasuntoja ja hoitokoteja tai tuetun asumisen yhteisöjä sekä asumisen tukipalveluja tarvitaan edelleen lisää pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseksi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen työryhmän tekemän asutettavuustarkastelun mukaan noin 70 % pääkaupunkiseudun asunnottomista tarvitsee asumisen onnistumiseksi erityistoimenpiteitä. Heistä yli puolet on ns. vaikeimmin asutettavia asunnottomia, joiden on arvioitu pääsääntöisesti tarvitsevan palveluasumistasoista asumista.

Tässä vaiheessa kaupunki ei voi vielä sitoutua hankkeisiin. Asumiseen liittyvien palvelujen tuottajat valitaan kilpailuttamalla, ellei kaupunki itse tuota palveluja. Kilpailuttamisen jälkeen palvelujen osto tai tilojen vuokraaminen voi tapahtua vain vuosittaisen kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion puitteissa. Tärkeää on, että hankkeiden kokonaiskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Helsingin kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaikki hankkeet, joista Raha-automaattiyhdistys on pyytänyt lausuntoa, ovat tarpeellisia. Tärkeimpinä kaupunginhallitus pitää hankkeita, jotka ovat kaupungin palveluvastuiden kannalta erittäin tarpeellisia ja joiden osalta kilpailuttamisen ei ennakoida olennaisesti lähivuosina muuttavan nykyistä ostopalvelutilannetta. Kaupunginhallitus puoltaa sosiaalitoimen hankkeita seuraavassa järjestyksessä:

1641 SININAUHASÄÄTIÖ

Sininauhasäätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluja ja nuorten päihdehoitoyksiköitä ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisia henkilöitä täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Säätiö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 4 884 000 euroa puolimatkankoti Kujan-Katin ja toimintakeskus Ruusulankodin hankintaan ja peruskorjaukseen. Hankkeen tarkoituksena on luoda Helsingin tukiasumistarpeeseen aravatasoiset asunnot (100–110 kpl) sekä runsaat sekä monipuoliset vapaa-aika-, työ- ja harrastustilat. Asukkaat ovat asumaan tullessaan asunnottomia tai erilaisissa laitoksissa asuvia. Heidän joukossaan on päihdeongelmaisia, jotka haluavat valita kuntouttavan asumismuodon. Hankkeessa käytetään samaa mallia kuin Mäkelänkadun Pessi ja Illusia -yksikössä. Asumis- ja toimintapalveluiden sisälle kehitetään päihteetön saareke, jossa arkeen kuuluvat yhteisöllisyyden kokemisen lisäksi erilaiset tilanneraittiutta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevat ryhmät, toiminnot ja vertaistuki.

Kaupunginhallitus puoltaa Sininauhasäätiön hanketta. Samalla kaupunginhallitus korostaa, että myös asunnottomat alkoholistit, eivät pelkästään raitistuneet päihdeongelmaiset, tarvitsevat kuntoutuksen ensi askeleena asuntoja.

2208 APOLLOKOTISÄÄTIÖ (STIFTELSEN APOLLOHEMMET)

Apollokotisäätiö ylläpitää Eläintarhantie 11:ssa sijaitsevaa dementoituneille vanhuksille tarkoitettua palvelutaloa. Säätiö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 467 000 euron avustusta vuokraamansa kiinteistön saneeraukseen ja uusien kalusteiden hankintaan. Hoitopaikkoja on tarkoitus lisätä nykyisestä 24 paikasta 36 paikkaan.

Kaupunginhallitus puoltaa Apollokotisäätiön hanketta. Sosiaalivirasto tarvitsee tulevaisuudessa enenevässä määrin hoitopaikkoja huonokuntoisille vanhuksille.

444 STIFTELSEN HEDVIG SOFIAHEMMET

Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet on vuodesta 1865 vanhustenhuollon parissa toiminut säätiö. Tällä hetkellä se vuokraa omistamaansa kiinteistöä, Eläintarhantie 11, Apollokotisäätiölle. Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 190 000 euron avustusta omistamansa palvelutalon peruskorjauskustannuksiin. Säätiön suunnittelema peruskorjaus tähtää asukkaiden elämänlaadun ja turvallisuuden takaamiseen, rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen sekä työntekijöiden työskentelyn helpottamiseen.

Kaupunginhallitus puoltaa Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet hanketta. Hanke on yhteydessä Apollokotisäätiön hankkeeseen.

448 stiftelsen trygga åldringsbostäder

Stiftelsen Trygga Åldringsbostäder hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta 250 000 euroa Kristinagården - nimisen palvelutalon peruskorjauskustannuksiin. Stiftelsen Trygga Åldringsbostäder suunnittelee vanhan uima-allastilan muuttamista monitoimitilaksi.

Kaupunginhallitus puoltaa Stiftelsen Trygga Åldringsbostäderin hanketta. Kaupungilla ei tällä hetkellä ole omia ruotsinkielisiä palveluasumispaikkoja. Kaikki aloitteet, jotka kohentavat tiloja ja sitä myöten voivat tarjota lisää eri virkistys- ja harrastepalveluja vanhuksille ovat uuden kotona asumista tukevan vanhuspalveluohjelman mukaisia. Ruotsinkieliset palveluasumisyksiköt palvelevat koko kaupungin ruotsinkielistä vanhusväestöä.

581 Käpyrinne ry

Käpyrinne ry:n tarkoituksena on toimia vanhusten elin- ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi. Järjestö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä 1 123 000 euroa huonokuntoisten vanhusten palvelutaloa varten. Käpyrinteen palvelutalossa on tällä hetkellä 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä päivätoimintakeskus. Laajennusosaan saadaan 15 tavallista vanhusten vuokra-asuntoa, joilla voidaan laajentaa palveluvalikoimaa. Asukkaat saavat itse valita paikan mistä he hankkivat tarvitsemansa palvelut. Nykyisiin tiloihin voidaan tehdä samassa yhteydessä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt.

Kaupunginhallitus puoltaa Käpyrinne Ry:n hanketta. Vanhusväestön kasvun myötä asumispalvelujen kysyntä kasvaa.

Asuntotoimen hankkeet

282 NUORISOASUNTOLIITTO

Nuorisoasuntoliitolla on tällä hetkellä Helsingissä yhteensä noin 300 vuokra-asuntoa. Liitto tarjoaa vuokra-asuntoja 18 – 29 -vuotiaille työssä käyville tai työtä etsiville nuorille. Asumisaika asunnoissa on rajattu viiteen vuoteen. Kohteet ovat pääosin pienimuotoisia käsittäen keskimäärin 23 asuntoa/kohde.

Viime vuoden marraskuussa kerätyn aineiston mukaan Nuorisoasuntoliiton asuntojonossa oli noin 730 nuorta.

Nuorisoasuntoliiton Pasuunatien hanke on tarkoitus toteuttaa VVO:n omistamalle tontille (33192/2) Kannelmäessä. Asemakaavan muutos on vireillä. Kohteeseen rakennetaan 33 asuntoa, joiden keskipinta-ala on 42 m².

283 NUORISOSÄÄTIÖ

Nuorisosäätiö rakennuttaa vuokrataloja ja vuokraa asuntoja työssä käyville ja työelämään hakeutuville 18 – 30 -vuotiaille nuorille. Säätiö antaa myös itsenäiseen asumiseen liittyvää neuvontaa, tukea ja ohjausta. Asumisaika on rajattu päättymään sen kuukauden lopussa jolloin vuokralainen täyttää 35 vuotta tai kahden hengen talouksissa nuoremman täytettyä 35 vuotta.

Nuorisosäätiöllä on Helsingissä tällä hetkellä hieman alle 1 135 asuntoa, joihin jonottaa noin 700 nuorta.

Nuorisosäätiön uustuotantohankkeista Hitsaajankadun kohteeseen on suunnitteilla noin 85 korkotuella rahoitettua asuntoa. Rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2007. Hankkeelle on kaupunginhallitus varannut 13.2.2006 tontin 43011/16. Tontilla oleva rakennus on purettava. Sen vuokrasopimus on sanottu irti päättymään 31.12.2006.

Kustaa Aadolfinpuiston kohteeseen on suunnitteilla noin 80 korkotuki- ja noin 70 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Kohteen on määrä valmistua vuonna 2008. Kaupunginhallitus on varannut hankkeelle 25.4.2004 tontin 27932/1. Tontin rakentamiseksi tulee Lahdentielle rakentaa uudet rampit, joiden rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna 2007.

Tyynylaavantien kohteeseen on tulossa 61 korkotukivuokra-asuntoa. Hankkeelle kaupunginhallitus on varannut 4.6.2002 tontin 54177/3 ja 4 (nyt 54177/7). Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakennuslupa on haettu ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus on tekeillä.

Nuorisosäätiö on hakenut avustusta omistamansa Vuosaaren Nuorisokylän keittiöiden peruskorjaukseen. Vuonna 1988 - 1989 valmistuneessa kohteessa on 126 aravalainoitettua vuokra-asuntoa. Yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen keittiöiden uusimisesta, mikä tarkoittaa kaapistoja, hellaa, jääkaappi-pakastinta sekä maalaus- ja mattotöitä. Korjaukset on tarkoitus aloittaa vuonna 2007.

60 HELSINGIN SOKEAINTALO-SÄÄTIÖ

Helsingin Sokeaintalo-Säätiö omistaa Helsingissä osoitteessa Pengerkatu 11 sijaitsevan talon. Talo on valmistunut vuonna 1929 ja siinä on tällä hetkellä yhteensä 61 näkövammaisille tarkoitettua vuokra-asuntoa.

Helsingin Sokeaintalo-Säätiö on hakenut avustusta kyseisen näkövammaisten asuinvuokratalon peruskorjauksesta ja muutostöistä aiheutuviin menoihin.

Asuntotoimen hankkeiden puoltojärjestys

Kaupunginhallitus pitää kaikkia edellä esitettyjä hankkeita perusteltuina.

Uustuotannon ohella on välttämätöntä huolehtia olemassa olevan asuntokannan kunnosta ja asumistasosta. Kaupunginhallituksen mielestä peruskorjaushankkeet tulee siksi asettaa uustuotantohankkeiden edelle.

Vaikka nuorten vuokra-asuntotilanne on parantunut yleisen asuntomarkkinatilanteen seurauksena, on Helsingissä edelleen kysyntää pienistä kohtuuvuokraisista asunnoista. Etenkin nuoret hakevat pieniä vuokra-asuntoja kustannussyistä. Viime vuoden marraskuussa kerätyn poikkileikkausaineiston mukaan valtion lainoittamiin ja korkotukemiin vuokra-asuntoihin jonotti Helsingin alueella yhteensä noin 4 200 alle 25-vuotiasta nuorta (opiskelija-asunnon hakijat eivät ole luvussa mukana), joten nuorisoasuntohankkeille näyttäisi olevan tarvetta. Vuokra-asuntojen riittävyys on tärkeää myös erityisesti palvelualan työvoiman tarpeen ja saatavuuden kannalta. Vain nuorille tarkoitettujen suurten asuntohankkeiden tuottaminen ei ole kuitenkaan toivottavaa, koska tällöin on vaarana nuorten asuinympäristön muodostuminen ikärakenteeltaan ja elintavaltaan liian yksipuoliseksi, mikä voi osaltaan hidastaa nuorten mukautumista aikuiselämän asettamiin vaatimuksiin.

Kaupunginhallitus puoltaa asuntotoimen hankkeita seuraavassa järjestyksessä:

1 Nuorisosäätiö, Vuosaaren Nuorisokylän keittiöiden peruskorjaus,

2 Helsingin Sokeaintalo–Säätiö, Näkövammaisten asuinvuokratalon peruskorjaus ja muutostyöt,

3 Nuorisoasuntoliitto ry, Pasuunatien perustamishanke,

4 Nuorisosäätiö, Tyynylaavantien perustamishanke,

5 Nuorisosäätiö, Hitsaajankadun perustamishanke ja

6 Nuorisosäätiö, Kustaa Aadolfinpuiston perustamishanke.

Kirje Raha-automaattiyhdistykselle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja asuntolautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Raha-automaattiyhdistyksen lausuntopyyntö 6.6.2006
	Liite 2	Asuntolautakunnan lausunto 27.6.2006 Raha-automaattiyhdistyksen hankkeita koskevaan tiedusteluun
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 8.8.2006 Raha-automaattiyhdistyksen hankkeita koskevaan tiedusteluun

KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2009 - EKONOMIPLAN FÖR 2007-2009 FÖR KÅRKULLA SAMKOMMUN

Khs 2006-1414

./. Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä pyytää (29.5.2006) jäsenkunnilta lausuntoja kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2007 – 2008. Lausunnon määräaika on 31.8.2006. Lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2007-2009 ovat esityslistan tämän asian liiteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (8.8.2006) mm., että Kårkulla samkommun – niminen kuntayhtymä tuottaa suurimman osan sosiaaliviraston ruotsinkielisille kehitysvammahuollon asiakkaille järjestetyistä palveluista. Helsingissä on tänä vuonna 116 ruotsinkielistä henkilöä, joilla on voimassa oleva erityishuolto-ohjelma.

Lautakunnan lausunnossa selostetaan yksityiskohtaisesti kuntayhtymän tuottamia palveluja.

./. Lautakunta ehdottaa päätösehdotuksen mukaisia muutoksia laitoshoidon ja työtoiminnan suoritteisiin. Lautakunta huomauttaa lisäksi, että vuoden 2007 talousarvion loppusummassa on virheellisesti mukana päihdehuolto. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

./. Kårkulla samkommun ber (29.5.2006) sina medlemskommuner om utlåtande om samkommunens förslag till ekonomiplan för 2007–2009. Utlåtandena skall avges senast 31.8.2006. Begäran om utlåtande och förslaget till ekonomiplan för 2007–2009 utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

Socialnämnden konstaterar (8.8.2006) bl.a. att Kårkulla samkommun producerar största delen av socialverkets tjänster för svenskspråkiga klienter inom omsorgen om utvecklingsstörda. I år finns det 116 svenskspråkiga med ett gällande program för specialvård i Helsingfors.

I nämndens utlåtande redogörs ingående för de tjänster som samkommunen producerar.

./. Nämnden föreslår ändringar i prestationerna inom institutionsvården och arbetsverksamheten enligt beslutsförslaget nedan. Nämnden påpekar dessutom att i slutsumman i 2007 års budget ingår felaktigt missbukarvården. Nämndens utlåtande utgör bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Kårkulla samkommun –nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Sosiaalivirasto hankkii asiakkaiden tarvitsemat palvelut vuosittain vahvistettavan talousarvion puitteissa. Kaupunginhallituksen antaman, vuoden 2007 talousarvion laatimista koskevan ohjeen mukaan hintatason muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 on 1,3 % arvioitaessa muita kuin henkilöstö- ja investointimenoja. Palveluntuottajien tulee välttää perusteettomia hinnankorotuksia, jotta niiden palvelut säilyisivät kilpailukykyisinä ja sosiaalivirasto voisi edelleen hankkia palveluja asiakkailleen.

Palvelujen käyttöön helsinkiläisten asiakkaiden osalta tulisi tehdä seuraavat muutokset:

- laitoshoidon hoitovuorokausien määrä vuonna 2007 pidetään samana kuin vuonna 2006 eli 7634 vrk:na.

- työtoiminnan käyttöpäivien määrä vuonna 2007 kategoria 2:ssa pienennetään 5600 päivään

Kirje Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta avge följande utlåtande till Kårkulla samkommun:

Socialverket tillhandahåller de tjänster som klienterna behöver inom ramen för den årligen fastställda budgeten. Enligt de direktiv som stadsstyrelsen gett för uppgörande av 2007 års budget förändras prisnivån från 2006 till 2007 med 1,3 % då andra utgifter än personal- och investeringsutgifterna bedöms. Serviceproducenterna skall undvika obefogade prishöjningar som bevarar tjänsternas konkurrenskraft och som gör att socialverket fortsättningsvis köper tjänster för sina klienter.

I fråga om tjänster för helsingforsiska klienter bör följande ändringar göras:

- antalet vårddygn på institution år 2007 är detsamma som år 2006, dvs. 7 634 dygn

- antalet aktiva dagar inom arbetsverksamheten i kategori 2 sänks till 5 600 dagar år 2007.

Skrivelse till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden och ekonomi- och planeringscentralen, protokollsutdrag med kopia av texten på föredragningslistan med bilagor till de av staden utsedda ledamöterna i fullmäktige för Kårkulla samkommun.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän lausuntopyyntö ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto Kårkullan kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2007-2009

JOHTAJAHAMMASLÄÄKÄRIN SIIRTYMINEN OSA-AIKAELÄKKEELLE JA SIIHEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT

Khs 2006-1826

Terveyslautakunta toteaa (15.8.2006), että johtajahammaslääkäri Seppo Helminen on hakenut Kuntien eläkevakuutukselta osa-aikaeläkettä 1.9.2006 lukien. Myönteinen eläkepäätös on annettu 5.7.2006. Tarkoituksena on, että hän työskentelee osa-aikaisena hammashuollon jononpurkuprojektin projektipäällikön tehtävissä. Hän on pyytänyt eroa hammashuolto-osaston osastopäällikön, johtajahammaslääkärin virasta 1.9.2006 alkaen ehdolla, että hänen osa-aikaeläkkeelle siirtymistään koskevat tehtäväjärjestelyt voidaan toteuttaa.

Kaupunginjohtaja on 29.6.2006 § 4179 myöntänyt täyttöluvan hammashuollon jononpurkuprojektin projektipäällikön osa-aikaiseen, 3 pv/vko, työsopimussuhteiseen tehtävään, tehtäväkohtainen palkkaus 3 044,26 euroa kuukaudessa, ajaksi 1.9.2006 - 31.12.2008. Seppo Helmisellä on pitkäaikaisen työkokemuksensa kautta hyvät valmiudet jononpurkuprojektin projektipäällikön tehtävään. Projektipäällikkö työskentelee hammashuolto-osaston osastopäällikön alaisuudessa. Hammashuollon jononpurkuprojektiin on varattu rahoitus.

Ylihammaslääkäri Seija Hiekkanen on hoitanut johtajahammaslääkärin tehtäviä tämän poissa ollessa. Hän täyttää viran kelpoisuusvaatimukset ja on toiminnallaan osoittanut kyvykkyytensä johtamistehtäviin, joten hänet tulisi määrätä avoimen viran hoitajaksi 1.9.2006 alkaen. Johtajahammaslääkärin virka on tarkoitus ilmoittaa julkisesti haettavaksi.

Terveyskeskuksen johtosäännön mukaan johtajahammaslääkärin viran kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu hammaslääkäri ja erikoishammaslääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastopäälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Khs päätti 16.11.1998 § 1574 periaatteista, joita noudatetaan johtavien viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen liittyvistä tehtäväjärjestelyistä päättää Khs.

Terveyslautakunnan esitys

Terveyslautakunta esittää, että Khs oikeuttaisi terveyskeskuksen ottamaan Seppo Helmisen 1.9.2006 lukien hammashuollon jononpurkuprojektin projektipäällikön työsuhteiseen tehtävään 1.9.2006 lukien tehtäväkohtaisin, 3 044,26 euroa/kk mukaisin palkkaeduin ja myöntäisi hänelle eron johtajahammaslääkärin virasta samasta ajankohdasta lukien sekä määräisi erikoishammaslääkäri Seija Hiekkasen avoimen viran hoitajaksi ajaksi 1.9.2006 - 31.1.2007, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan valittu ryhtyy hoitamaan virkaa.

Samalla lautakunta esittää, että johtajahammaslääkärin virka julistetaan avoimeen hakuun terveystoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Stj toteaa, että Khs päätti 16.11.1998 tehtäväjärjestelyistä johtavien viranhaltijoiden siirtyessä osa-aikaeläkkeelle seuraavaa:

Viraston tai laitoksen päällikön, osastotasoisen yksikön päällikön, kaupunginsihteerin sekä vastaavassa asemassa olevan keskushallinnon viranhaltijan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen liittyvistä tehtäväjärjestelyistä päättää Khs riippumatta siitä, mikä toimielin kyseisen henkilön on kaupungin palvelukseen ottanut.

Khs perustaa osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle uuden viran, johon hänet otetaan virkaa haettavaksi julistamatta. Khn luvalla osa-aikaeläkkeelle siirtyvän johtavan viranhaltijan kanssa voidaan vastaavasti sopia työsopimussuhteeseen siirtymisestä. Tämän jälkeen virkaan ottava viranomainen myöntää osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle johtavalle viranhaltijalle pyynnöstä eron tämän omasta virasta. Osa-aikaiset tehtäväjärjestelyt ovat voimassa siihen saakka, kun ao. johtava viranhaltija siirtyy vanhuuseläkkeelle tai muulle kokoaikaiselle eläkkeelle.

Terveystoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön valitsee Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Hallintosäännön mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen.

Terveyskeskuksesta saadun tiedon mukaan tarkoituksena on ollut, että avoimeksi tulevan johtajahammaslääkärin viran määräaikaiseksi hoitajaksi esitetylle Seija Hiekkaselle maksettaisiin sama palkka kuin mikä Seppo Helmisellä on ollut eli 5 856,54 euroa kuukaudessa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa terveyskeskuksen ottamaan Seppo Helmisen 1.9.2006 lukien työsuhteeseen osa-aikaisen projektipäällikön tehtäviin 3 044,26 euron suuruisen tehtäväkohtaisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää Seppo Helmiselle eron johtajahammaslääkärin virasta 1.9.2006 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta julistamaan johtajahammaslääkärin viran haettavaksi terveystoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee määrätä erikoishammaslääkäri Seija Hiekkasen hoitamaan 1.9.2006 avoimeksi tulevaa johtajahammaslääkärin virkaa 5 856,54 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.9.2006 – 31.1.2007, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan valittu ryhtyy hoitamaan virkaa.

Pöytäkirjanote Seppo Helmiselle, Seija Hiekkaselle, terveyslautakunnalle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292



Kokousaika	28.8.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän lausuntopyyntö toimintansa kehittämisestä
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä