HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Töölön Yhteiskoulu Oy:lle

Lainan myöntäminen Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle

Asuntotuotantotoimiston erään rakennuskohteen rahoittaminen

Määrärahojen myöntäminen Kamppi-Töölönlahti -alueen rakentamiseen

Helsingin Kansainvälisen koulun avustamisen jatkaminen

Kaupunginhallituksen asiakirjojen antaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Tapaninkylän tontin 39067/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11544)

Vartiokylän tonttien 45289/17 ja 18 asemakaavan muuttaminen (nro 11541)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen Kulttuurirahaston ja Jekura Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Pakilan ala-asteen koulun teknisen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Osoitteessa Minervankatu 3 sijaitsevan koulu-/asuntorakennuksen siirtäminen Kiinteistö Oy Helsingin toimitilat -nimiselle kiinteistöosakeyhtiölle

Kahden rakennuksen siirtäminen kiinteistölautakunnan hallintoon ja yhden rakennuksen siirtäminen apporttina Kiinteistö Oy Auroranlinnalle

Esisopimuksen tekeminen valtion kanssa tontinosien ja katualueen osan ostamisesta valtiolta Viikissä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Joonas Rauramon toivomusponsi: Meilahden liikuntapuiston alueelle rakennettavan liikuntahallin toteuttaminen siten, että se mahdollistaa monipuolisen liikunnan harrastamisen uudessa hallissa

Tapanilan pallokentän varaaminen Malmin Palloseura ry:lle lämmitettävän jalkapallokentän suunnittelua varten

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto maaliikenteen runkoverkkosuunnitelman vaikutusarvioinnista

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet - ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselle Helsingin pelastustoimen toimintavalmiudesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Toiminnallisista syistä aiheutuvia vakanssimuutoksia sosiaalivirastossa

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle sosiaalijohtajan viran täyttämistä koskevasta valituksesta

Selvitys HUSin toiminnasta ja taloudesta 31.3.2006 tilanteessa

LAINAN MYÖNTÄMINEN TÖÖLÖN YHTEISKOULU OY:LLE

Khs 2006-1116

Töölön Yhteiskoulu Oy hakee (27.4.2006) kaupungilta 153 000 euron suuruista lainaa koulurakennuksen ikkunoiden uusimiseen.

Opetuslautakunta toteaa (30.5.2006) mm., että koulukiinteistön ikkunoiden uusiminen on tarkoitus toteuttaa kesällä 2006. Hanke sisältää rakennuksen katusivun ja pihasivulla olevien porrastilan ja liikuntasalin ikkunoiden uusimisen asennuksineen.

Töölön Yhteiskoulu Oy on Helsingin kaupungin kanssa 5.11.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen esisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuudeksi tulee koulukiinteistö.

Lautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2006 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Töölön Yhteiskoulu Oy:n perusparannushankkeeseen. Hankesuunnitelmaan sisältyy hankkeen kustannusarvio 153 000 euroa (alv 22 %), joka perustuu urakkatarjoukseen. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankepalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hanketta perusteltuna.

Lautakunta puoltaa enintään 153 000 euron lainan myöntämistä Töölön Yhteiskoulu Oy:lle vuoden 2006 talousarvioon varatuista määrärahoista. Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Töölön Yhteiskoulun Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2006 talousarvioon koululainoihin varattua määrärahaa on käytettävissä 3,1 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Töölön Yhteiskoulu Oy:lle 153 000 euron korottoman lainan koulun ikkunoiden uusimista varten seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2006-921

Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö anoo (10.4.2006) kaupungilta 250 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistössä vuoden 2006 aikana tehtäviin perusparannuksiin.

Opetuslautakunta toteaa (30.5.2006) mm., että Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön hankesuunnitelman mukaan terveydenhoitajan tilan vesipiste, teknisen työn luokan maalaamon ja hitsaamon kohdepoisto sekä ulkovarastorakennus rakennetaan, juhlasalin ääni- ja valotekniikka sekä rakennuksen ulko-ovet ja osastojen palo-ovet uusitaan ja ilmanvaihdon perusparannuksen osa 1 toteutetaan. Nämä perusparannushankkeet on aikataulutettu vuodelle 2006 ja on tarkoitus toteuttaa kaupungin lainalla.

Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on Helsingin kaupungin kanssa 2.11.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuudeksi tulee koulukiinteistö.

Lautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2006 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Suomalainen Yhteiskoulun Osakeyhtiön perusparannushankkeeseen. Hankesuunnitelmaan sisältyy hankkeen kustannusarvio 250 000 euroa (alv 22 %) ja hankkeiden B, C, ja D urakkatarjoukset. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hanketta perusteltuna.

Lautakunta puoltaa enintään 250 000 euron lainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle vuoden 2006 talousarvioon varatuista määrärahoista. Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle perusteltuna. Vuoden 2006 talousarvioon koululainoihin varattua määrärahaa on käytettävissä

3,1 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle 250 000 euron korottoman lainan koulukiinteistön perusparannuksiin seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN KAMPPI-TÖÖLÖNLAHTI -ALUEEN RAKENTAMISEEN

Khs 2006-1233

Rakennusvirasto toteaa kirjeessään 8.5.2006 mm., että Kamppi-Töölönlahti -alueen katuihin on talousarvion kohdassa 8 03 12 vuodelle 2006 varattu 3,65 milj. euroa.

Tämän vuoden rakentamisohjelmaan sisältyvät Kampin kauppatorin töiden loppuun tekeminen, terminaaliin liittyvien katujen rakentamistöiden jatkamien, Kampin liikennesuunnitelman toteutuksen aloitus ja Leppäsuon alueen katujen rakentamistyöt sekä Töölönlahden katualueiden suunnittelu ja Musiikkitalon rakentamisesta johtuvia katutöitä.

Puistojen rakentamiseen on talousarviossa kohdassa 8 06 11 varattu 1,1 milj. euroa, ylitysoikeutta 0,05 milj. euroa (Kvsto 31 § 1.2.2006) yhteensä 1,15 milj. euroa.

Tämän vuoden puistojen rakentamisohjelmaan sisältyvät Töölönlahden vesialueen kunnostustöiden loppuun saattaminen, Töölönlahden puistojen suunnittelutöiden aloittaminen ja Töölönlahden väliaikaisen puiston toteutus.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Kamppi-Töölölahti -alueen katujen rakentamiseen 3,65 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 0,92 milj. euroa.

Kj toteaa, että kaupunginjohtaja myönsi 3.5.2006 rakennusvirastolle Töölönlahden makasiinien purkuun ja säilytettävien tiilien ja rakennusosien varastointia varten 308 000 euroa talousarvion kohdasta 8 06 11, Kamppi-Töölönlahti -alueen puistot.

Makasiinien palon jälkeen on infotilan sijainti harkittava uudelleen. Tarvittavasta määrärahasta tullaan myöhemmin päättämään erikseen. Alkuperäisestä puistomäärärahojen esityksestä (920 000 euroa) on vähennetty siksi 450 000 euroa.

Talousarviokohdan 8 03 12, Kadut, liikenneväylät ja radat, Kamppi-Töölönlahti -alue, alakohtajako tulisi samalla muuttaa vastaamaan tätä esitystä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää

rakennusvirastolle kohdan 8 03 12, Kamppi-Töölönlahti -alue,

alakohdasta 8 03 12 01, Kamppi-Töölönlahti -alueen kadut

750 000 euroa käytettäväksi Kamppi-Töölönlahti -alueen katurakentamiseen,

alakohdasta 8 03 12 02, Kampin terminaalin kadut,

1 400 000 euroa käytettäväksi Kampin terminaalin katuihin ja

alakohdasta 8 03 12 03, Kampin keskuksen katu- ja raitiotiejärjestelyt,

1 500 000 euroa käytettäväksi Kampin keskuksen katu- ja raitiotiejärjestelyihin sekä

kohdasta 8 06 11, Kamppi-Töölönlahti -alueen puistot,

470 000 euroa käytettäväksi Töölönlahden alueen puistojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä Töölönlahden väliaikaisen puiston toteuttamiseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa vuoden 2006 talousarvion kohdan 8 03 12, Kadut, liikenneväylät ja radat, Kamppi-Töölönlahti -alue, alakohtajaon edellä olevan käyttösuunnitelman mukaiseksi.

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Juhani Linnosmaa), taloussuunnitteluosastolle ja taloushallintopalvelulle (kirjanpito).

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Kamppi-Töölönlahti, hanketaulukko 2006

TAPANINKYLÄN TONTIN 39067/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11544)

Khs 2006-1212

39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39067 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus.

Ollilantie 6

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 18.3.2005 asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 8365 (vahvistettu 1.3.1982). Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja sen tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autokatoksia ja -suojia sekä kylmää varastotilaa 30 k-m²/asunto kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Kaavassa on useampia rakennusten ulkonäköön liittyviä määräyksiä.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontilla on kaksi omakotitaloa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), mutta tehokkuusluku on nostettu lukuun e = 0.25. Asumista palvelevia aputiloja, kuten sauna-, kodinhoito- ja harrastustiloja voidaan rakentaa 20 k‑m² sallitun rakennusoikeuden lisäksi, mikäli tontille ei ole rakennettu tai ei rakenneta kellaria. Nämä aputilat tulee sijoittaa asuinrakennuksen 2. kerrokseen tai erilliseen talousrakennukseen. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Tontin rakentamisella ei saa heikentää geoteknistä vakavuutta jokiuoman suuntaan, sille ei saa rakentaa kellaria. Tontilta on poistettu lentomelun torjumiseksi annettu asemakaavamääräys tarpeettomana. Asemakaavamääräyksiä on muutoin muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 1 499 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 375 k-m².

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin rakennusoikeus lisääntyy 75 k-m². Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on lisäksi ollut nähtävänä 1.–14.3.2006 kaupunkisuunnitteluvirastossa. Huomautuksia ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.5.–2.6.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39067 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.4.2006 päivätyn piirustuksen nro 11544 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Asemakaavakartta nro 11544 (Tapaninkylän tontti 39067/3)

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45289/17 JA 18 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11541)

Khs 2006-1215

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45289 tonttien nro 17 ja 18 asemakaavan muutosehdotus.

Käätypolku 13

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm., että tonttien omistaja on pyytänyt 25.10.2005 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Alueella on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava nro 10206. Kaavan mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO) tontti-tehokkuudella e = 0.2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja enintään 80 % tontin kokonaiskerrosalasta saa rakentaa yhteen kerrokseen.

Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä 25 % sallitusta kerrosalasta. Tontin 17 pinta-ala on 500 m² ja nykyinen rakennusoikeus 100 k-m², tontin 18 vastaavat luvut ovat 803 m² ja 161 k-m².

Nykytilanne Tontit sijaitsevat Vartioharjun pientaloalueella rajoittuen Mustanpuronpuistoon. Tonteilla on purkukuntoinen omakotitalo ja varastorakennus.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.2 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Tontit ovat edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 301 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 326 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Molemmille tonteille on tarkoitus rakentaa omakotitalot. Tontin 17 rakennusoikeus nousee 25 k-m² ja tontin 18 rakennusoikeus 40 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.11.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Asiasta ei ole esitetty huomautuksia. Naapuritontin asukkaat (Käätypolku 8 A) ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä asemakaavan muutoksen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45289 tonttien nro 17 ja 18 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.4.2006 päivätyn piirustuksen nro 11541 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Asemakaavakartta nro 11541 (Vartiokylän tontit 45289/17 ja 18)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN KULTTUURIRAHASTON JA JEKURA OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-1388

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30081 tontti nro 18 rakennuksineen, Munkkiniemen kylän tila Kaunisto RN:o 1:1188 ja tila Kaunisto II RN:o 1:1235; osoite Krogiuksentie 10–12

Kiinteistövirasto toteaa (23.5.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu kauppakirjajäljennös julkisen kaupanvahvistajan vahvistamasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

30. kaupunginosa

kortteli 30081

tontti 18

Munkkiniemen kylän tilat RN:o 1:1188 ja RN:o 1:1235

Suomen Kulttuurirahasto / Jekura Oy

12.5.2006

3 725 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Kuusisaari) korttelin 30081 tontti 18 rakennuksineen sekä Munkkiniemen kylässä sijaitsevat tilat Kaunisto RN:o 1:1188 ja Kaunisto II RN:o 1:1235.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 30081/18 kuuluu museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueeseen, jossa saa olla tarpeellisia virka-asuntoja (YM). Suuri osa tontista on merkitty kaavassa luonnonmukaisena säilytettäväksi tontin tai alueen osaksi. Tontin pinta-ala on 8 192 m² ja rakennusoikeus 300 k-m². Tilat RN:o 1:1188 ja RN:o 1:1235 rajoittuvat tonttiin 18 ja niiden yhteenlaskettu vesipinta-ala on 10 390 m2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tilojen alueesta yhteensä 2 891 m² kuuluu kaavayksikköön 30 W 1.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 30081/18 sijaitsee vuonna 1964 valmistuneet 248 m²:n suuruinen kahden asunnon talo sekä 62 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Kauppakirjan mukaan rakennukset ovat huonokuntoisia ja täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Vireillä oleva asemakaavan muutos

Tontti 30081/18 on aiemmin ollut asuinrakentamiseen osoitettu, mutta tontinomistajien toivomuksesta sen käyttötarkoitus on vuonna 1980 muutettu museorakennusten tontiksi. Koska museokäyttöön ei ole enää tarvetta, on tontille haettu asemakaavan muutosta, jossa tontin käyttötarkoitus muutettaisiin takaisin asuinrakennusten tontiksi. Samalla tontin rakennusoikeutta nostettaisiin vastaamaan muualla Kuusisaaressa olevien tonttien tehokkuutta. Tonttitehokkuus (e) 0,25 nostaisi tontin rakennusoikeuden 2 048 k-m²:iin.

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

Kokonaiskauppahinta 3 725 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 454,71 euroa/maaneliömetri ja 12 416,67 euroa /k-m² rakennuksineen. Vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukaisen rakennusoikeuden (2 048 k-m²) yksikköhinnaksi tulee noin 1 818,85 euroa/k-m².

Kaupunki on tiedustellut etuostolain 2 §:n mukaisesti kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista. Myyjän edustaja on ilmoittanut, ettei kauppaan liity muita kuin kauppakirjassa mainitut ehdot.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kokonaiskauppahinta on suuri.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 12.5.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen Kulttuurirahasto on myynyt Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Kuusisaari) korttelin nro 30081 tontin nro 18 rakennuksineen sekä Munkkiniemen kylässä sijaitsevat tilat Kaunisto RN:o 1:1188 ja Kaunisto II RN:o 1:1235 Jekura Oy:lle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 12.5.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen Kulttuurirahasto on myynyt Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan korttelin nro 30081 tontin nro 18 rakennuksineen sekä Munkkiniemen kylässä sijaitsevat tilat Kaunisto RN:o 1:1188 ja Kaunisto II RN:o 1:1235 Jekura Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Jekura Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteista

PAKILAN ALA-ASTEEN KOULUN TEKNISEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-1142

Kiinteistölautakunta toteaa (25.4.2006) seuraavaa:

Pakilan ala-asteen koulu toimii vuonna 1954 valmistuneessa Jorma Järven suunnittelemassa nelikerroksisessa koulurakennuksessa. Rakennuksen bruttoala on 4 792 brm², hyötyala 2 998 hym² ja huoneistoala 4 020 htm².

Rakennusta on korjattu vaiheittain, ja muun muassa ilmanvaihto on lisätty osaan tiloista. Sähköt on uusittu kokonaisuudessaan vuonna 2002.

Sisäilma luokissa on huono. Liikuntasalin melu häiritsee alapuolisia tiloja ja musiikkiluokkien ääneneristys on puutteellinen. Keittiö on liian pieni. Osastoidut poistumistiet puuttuvat. Pohjakerros on sokkeloinen ja alapohjassa on kosteusongelmia.

Pakilan ala-asteen koulurakennuksen tekninen perusparantaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2007 - 2008. Sen kustannukset arvonlisäverottomana ovat 3 410 000 euroa (737 euroa/ brm²) ja arvonlisäverollisena 4 160 000 euroa (899 euroa/brm²) kustannustasossa 2/2006, RI = 113,4 ja THI = 142,1. Kustannusarvio on hankesuunnitelman liitteenä.

Hankkeen tarkoituksena on varustaa koulu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla sekä tehdä niistä aiheutuvat rakennustekniset korjaukset ja sähkötyöt. Keittiö laajennetaan ja perusparannetaan. Musiikkiluokat sijoitetaan keskitetysti ensimmäiseen kerrokseen ja ääneneristystä parannetaan. Rakennus jaetaan palo-osastoihin ja porrasaulat osastoidaan poistumisteiksi. Liikuntasalin ääneneristystä parannetaan ja pohjakerroksen kosteusvauriot korjataan.

Opetusviraston taloussuunnitelmaehdotuksen perusparannusmäärärahan käyttösuunnitelmassa 2006 - 2010 hankkeelle on varattu 2 500 000 euroa. Hankesuunnitelman mukainen rahoitustarve tullaan ottamaan huomioon perusparannusmäärärahan käyttösuunnitelmaa tarkistettaessa. Perusparannuksella ei ole vaikutusta vuokrakustannuksiin.

Hankesuunnitelman on laatinut HKR-Rakennuttaja yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalveluiden, opetusviraston sekä arkkitehti- ja LVISA-konsulttien kanssa.

Arkkitehtitoimisto P. Kantola Oy:n laatimat 8.3.2006 päivätyt luonnokset ovat hankesuunnitelman liitteenä.

Kiinteistölautakunta esittää Khlle, että se hyväksyisi Pakilan ala-asteen teknisen perusparannuksen 30.3.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 3 410 000 euroa ja arvonlisäverollisena 4 160 000 euroa kustannustasossa 2/2006, RI = 113,4 ja THI = 142,1.

Samalla lautakunta toteaa, että opetuslautakunta on kokouksessaan 18.4.2006 antanut hankesuunnitelman hyväksymisestä puoltavan lausunnon.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.5.2006) lausunnossaan hankesuunnitelmasta, että kyseessä on vuonna 1954 valmistunut koulurakennus. Perusparannuksessa tiloihin rakennetaan koneellinen ilmanvaihto ja tehdään siitä aiheutuvat pinta- ja sähkökorjaukset. Samalla uusitaan keittiö, korjataan vesi- ja viemäriputket ja parannetaan akustiikkaa.

Korjaustyön on tehnyt ajankohtaiseksi koulun sisäilman huono laatu.

Hankkeen laajuus on 4 792 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 4 160 000 euroa (veroton hinta 3 410 000 euroa) hintatasossa 2/2006. Hankkeen neliökustannus (892 euroa/brm²) on tämän tyyppisten kouluhankkeiden keskimääräistä tasoa.

Hankkeen rahoitus sisältyy taloussuunnitelmaan 2006–08, jota joudutaan tarkentamaan uuden enimmäishinnan mukaiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pakilan ala-asteen teknisen perusparannuksen 30.3.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 4 792 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 4 160 000 euroa (veroton hinta 3 410 000 euroa) hintatasossa 2/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Pakilan ala-asteen teknisen perusparannuksen hankesuunnitelma 30.3.2006

OSOITTEESSA MINERVANKATU 3 SIJAITSEVAN KOULU-/ASUNTORAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TOIMITILAT -NIMISELLE KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2006-1394

Kiinteistölautakunta toteaa (23.5.2006) seuraavaa:

Helsingin kaupungin omistama kiinteistö Etu-Töölössä korttelin nro 418 tontilla nro 12 koostuu kahdesta rakennuksesta: vuonna 1928 valmistuneesta koulurakennuksesta ja samalle tontille Minervankadun varteen vuonna 1936 valmistuneesta asuinrakennuksesta, jossa oli aikoinaan opettajien työsuhdeasuntoja. Talot liittyvät toisiinsa eri kerroksissa osittain lomittain eikä niiden välillä ole selvää pystysuoraa rajaseinää. Asuinrakennusosan alakerta on myöhemmin muutettu koulun teknisten töiden tilaksi. Koulurakennuksen kerrosala on piirustuksista mitattuna noin 3 950 m² ja asuinrakennuksen noin 1 555 m².

Tontilla on voimassa 14.11.1977 vahvistettu Töölön asemakaava, jossa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Rakennusoikeus on 5 500 m², joka vastaa tällä hetkellä rakennettua kerrosalaa. Kaavassa ei ole nyt suojelumääräystä. Mikäli tontin käyttötarkoitusta muutetaan uudessa kaavassa, ainakin rakennusten julkisivut tultaneen siinä suojelemaan, todennäköisesti myös osa sisätiloista. Vaikka rakennus on YO-tontilla, on kaavassa seuraava maininta: ”Olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa voidaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla, silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennusluvassa määrättyä käyttötarkoitusta.” Tämä mahdollistaa asuinhuoneistojen korjaamisen jatkossakin asuinkäyttöön.

Koulurakennuksessa toimii ruotsinkielinen ala-aste ja teknisen työn tiloilla on lisäksi käyttäjänä toinenkin koulu. Asuinrakennuksen huoneistot on vuokrattu – ei kuitenkaan enää opettajien työsuhdeasunnoiksi vaan yksityisille henkilöille. Tehtyjen kuntoselvitysten perusteella asuinrakennusosan tekninen kunto on heikko ja asuinrakennus olisi korjattava pikimmiten. Kysyntää sekä vuokra- että omistusasunnoista tällä paikalla tunnetusti on.

Sosiaalivirasto ja opetusvirasto ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole käyttöä rakennuksen asunnoille eikä opetusvirastolla ole tarvetta asunto-osan muuttamiseksi koulukäyttöön. Asuinrakennuksen kunto vaatii kuitenkin korjaustöiden aloittamisen. Koska kaupungin investointivaroja ei ole tarkoituksenmukaista käyttää muuhun kuin kaupungin omaa toimintaa palveleviin korjaustöihin, esitetään, että kiinteistö siirretään apporttina Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat ‑nimisen yhtiön omistukseen ja yhtiö toteuttaa tarvittavat korjaukset hankkimallaan yksityisrahoituksella.

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat on Helsingin kaupungin omistama toimitilayhtiö. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa. Yhtiö hallinnoi ja vuokraa toimitiloja sekä rakennuttaa uusia tiloja Helsingin kaupungin tarpeisiin. Yhtiö omistaa kuusi terveysasemaa, kolme ammattikoulua, neljä virastotaloa ja yhden palvelutalon. Yhtiö toimii lisäksi Kontulaan rakennettavan uuden palvelukeskuksen rakennuttajana.

Yhtiön omistuksessa on ennestään kaksi kiinteistöä, joissa toimitilojen yhteydessä on myös asuntoja. Koska näiden kiinteistöjen pääasiallinen käyttötarkoitus on toimitiloissa, on niiden sijoittaminen toimitilayhtiöön ollut tarkoituksenmukaisinta. Minervankatu 3:ssa sijaitsevassa kiinteistössä tilanne on sama. Kiinteistö on pääasiassa koulurakennus ja asunnot ovat tukeneet tätä toimintaa. Koska koulurakennuksen käyttö nykyisessä tarkoituksessa tulee jatkumaan, on tarkoituksenmukaisinta, että kiinteistöjen hallinta siirtyy toimitiloja hallinnoivalle yhtiölle. Yhtiön korjattua asunnot käyttökuntoon ne on mahdollista säilyttää vuokra-asuntokäytössä yhtiön hallinnoimana tai yhtiöittää omistusasuntokäyttöön.

Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö on laskenut siirrettävän kiinteistön apporttiarvoksi 2 185 577,10 euroa.

Kiinteistölautakunta esittää, että koulu-/asuinrakennus osoitteessa Minervankatu 3 siirretään apporttiarvolla 2 185 577,10 euroa Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat -nimiselle yhtiölle.

Kaj:n mielestä on perusteltua, että tämäntapaiset kaupungin suorassa omistuksessa olevat rakennukset siirretään Helsingin Toimitilat Oy:n omistajahallintoon viimeistään silloin, kun ne tulevat peruskorjausvaiheeseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että osoitteessa Minervankatu 3 sijaitseva koulurakennus ja asuinrakennus siirretään Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat ‑nimiselle yhtiölle apporttina siten, että siirrettävien rakennusten apporttiarvo on 2 185 577,10 euroa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloille, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

KAHDEN RAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTOON JA YHDEN RAKENNUKSEN SIIRTÄMINEN APPORTTINA KIINTEISTÖ OY AURORANLINNALLE

Khs 2005-2503

Eskolantie 4, Roihuvuorentie 3 ja Punahilkantie 16

Sosiaalilautakunta esittää (15.11.2005) seuraavaa:

Sosiaaliviraston hallintaan jäi tilahallinnon organisaatiomuutoksen yhteydessä edelleen kolme asuintalokiinteistöä: Eskolantie 4, Roihuvuorentie 3 ja Punahilkantie 16. Kaksi ensimmäistä on aikanaan toiminut vanhusten palvelutaloina, mutta sittemmin ne on muutettu tavallisiksi asuintaloiksi. Kolmas on toiminut työsuhdeasuintalona.

Pukinmäessä osoitteessa Eskolantie 4 sijaitseva kiinteistö on valmistunut vuonna 1969. Siinä on 118 asuntoa, joista suurin osa on pieniä (23,5 m²). Roihuvuoressa osoitteessa Roihuvuorentie 3 sijaitseva kiinteistö on valmistunut vuonna 1974. Talossa on 62 asuntoa, joista suurin osa on pinta-alaltaan 24 m². Saman rakennuksen siipiosassa on lasten päiväkoti Porolahden tilat. Päiväkoti kuuluu tilakeskuksen hallintaan. Roihuvuoressa osoitteessa Punahilkantie 16 sijaitseva kiinteistö on valmistunut vuonna 1962. Rakennuksessa on yhteensä 32 asuinhuoneistoa. Huoneistot ovat pieniä; neljä niistä on pinta-alaltaan 43 m² ja loput 20–22 m². Ne ovat palvelussuhdeasuntokäytössä.

Sosiaalivirasto on kiinteistöviraston ja Koy Auroranlinnan kanssa alustavasti sopinut, että koska sosiaalivirastolle ei tilahallinnon keskittämisen yhteydessä jäänyt henkilökuntaa eikä muitakaan resursseja hoitaa ao. kiinteistöjä, ne on tarkoituksenmukaista siirtää pois sosiaaliviraston hallinnasta.

Eskolantien ja Roihuvuorentien kiinteistöt on tarkoituksenmukaisinta siirtää kiinteistöviraston tilakeskukselle ja Punahilkantien kiinteistö Koy Auroranlinnalle. Asukkaiden vuokrasopimukset jäävät omistajanvaihdoksessa ennalleen. Kiinteistöjen uusien omistajien suunnitelmat kiinteistöjen korjaamiseksi selviävät myöhemmin, joten tällä hetkellä ei vielä osata arvioida korjausten aikatauluja. Kiinteistöjen ylläpitovastuu siirtyy omistajanvaihdoksissa uusille omistajille.

Sosiaalilautakunta päätti esittää Khlle, että osoitteissa Eskolantie 4 ja Roihuvuorentie 3 sijaitsevat asuintalokiinteistöt siirrettäisiin tilakeskukselle ja osoitteessa Punahilkantie16 sijaitseva asuintalokiinteistö Koy Auroranlinnalle 1.1.2006 lukien.

Kiinteistövirasto on esityksestä antamassaan lausunnossa (15.5.2006) todennut mm. seuraavaa:

Lausunnon antaminen on viivästynyt, koska tilakeskus ja kiinteistöjen kehittämisyksikkö selvittivät tilakeskukselle siirtyvien kohteiden omistajahallinnon eri vaihtoehtoja.

Pukinmäessä osoitteessa Eskolantie 4 sijaitseva kiinteistö on valmistunut vuonna 1969. Asuntoja rakennuksessa on yhteensä 118. Suurin osa asunnoista on kooltaan pieniä (23,5 m²). Rakennuksen kokonaisala on 5 656 m² ja huoneistoala 2 933 m². Kohde on korjattava perusteellisesti.

Roihuvuoressa osoitteessa Roihuvuorentie 3 on kiinteistö, joka on valmistunut vuonna 1974. Rakennuksessa on 62 asuntoa, joista suurin osa on pinta-alaltaan 24 m². Saman rakennuksen siivessä on lasten päiväkoti Porolahden tilat. Rakennuksen kokonaisala on 4 458 m²ja huoneistoala 2 925 m^2. Rakennuksessa on tehtävä perusteellinen korjaus.

Roihuvuoressa, osoitteessa Punahilkantie 16 sijaitseva asuinrakennus on valmistunut vuonna 1962. Samalla tontilla on vanhusten palvelukeskus. Asuinrakennuksessa on 32 palvelussuhdeasuntokäytössä olevaa huoneistoa. Huoneistoista neljä on pinta-alaltaan 43 m² ja loput

20–22 m2. Rakennuksen kokonaisala on 1 489 m² ja huoneistoala 1 033 m². Rakennus on peruskorjattava.

Kaikki siirrettäviksi esitetyt kohteet sijaitsevat kaupungin omistamilla tonteilla. Kaikissa kohteissa asukkaiden vuokrasuhdetta voidaan jatkaa omistajanvaihdoksesta huolimatta. Kiinteistöjen ylläpitovastuu siirtyy uusille omistajille.

Kiinteistöviraston mielestä sosiaalilautakunnan esitys Eskolantien ja Roihuvuorentien asuinrakennusten siirtämisestä tilakeskukselle on tässä vaiheessa perusteltu. Kaupungin omistajastrategiaan on kuulunut siirtää asunto-omaisuus niille soveltuviin asunto-osake- tai kiinteistöosakeyhtiöihin. Koska näiden kohteiden tuleva käyttö on selvittelyn alla eikä sopivaa yhtiöitä voida varmuudella osoittaa, on rakennukset tarkoituksenmukaista siirtää tilakeskukselle. Roihuvuorentie 3:ssa on kiireellinen vesikaton korjaustyö, joten se tulisi siirtää tilakeskuksen omistajahallintoon 1.9.2006 alkaen. Eskolantie 4 voidaan siirtää tilakeskukselle 1.1.2007. Tarkoitus on myöhemmin siirtää Roihuvuorentie 3 kiinteistö Koy Helsingin Palveluasunnot -yhtiölle peruskorjattavaksi sosiaaliviraston palvelu- ja tukiasuntokäyttöön. Eskolantie 4 kiinteistön osalta selvitetään mahdollisuutta myydä rakennus peruskorjattavaksi esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien käyttöön tai muuhun pienasuntotarpeeseen.

Punahilkantien rakennus, jossa on vapaarahoitteisia palvelussuhdeasuntoja, soveltuu suuresta korjaustarpeestaan huolimatta luovutettavaksi apporttiomaisuutena esityksen mukaisesti Kiinteistö Oy Auroranlinnalle. Peruskorjauksen lisäksi kustannuksia syntyy mm. pihalle rakennettavista pysäköintipaikoista ja muista pihajärjestelyistä sekä mahdollisesti kunnallistekniikan liittymisien rakentamisesta. Yhtiö on käsitellyt asiaa 17.3.2006 pitämässään kokouksessa ja on halukas vastaanottamaan rakennuksen. Yhtiö on arvioinut rakennuksen apporttihinnaksi 671 157 euroa. Yhtiö maksaa valtiolle apporttihinnasta 4 %:n varainsiirtoveron. Tontinvuokra on jaettavissa samalla tontilla olevan vanhusten palvelukeskuksen kanssa erilaisin sopimuksin. Punahilkantie 16 asuinrakennus voidaan siirtää Kiinteistö Oy Auroranlinnan omistukseen 1.9.2006.

Kaj toteaa esityksestä, että kaikki kaupungin suorassa omistuksessa olevat asuinkiinteistöt tulisi yhtiöittää tai siirtää valmiisiin yhtiöihin, ellei myynti ole perustellumpi vaihtoehto.

Kaj ilmoittaa vielä, että Punahilkantie 16 -rakennuksen apporttiarvon on hyväksynyt riippumaton tilintarkastaja.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan Roihuvuoressa osoitteessa Punahilkantie 16 (kiinteistötunnus 091-043-0221-0002) sijaitsevan asuinrakennuksen, jonka huoneistoala on 1 033 m², apporttiomaisuutena Kiinteistö Oy Auroranlinnalle ja vahvistaa apporttiomaisuuden arvoksi 671 157 euroa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.9.2006 alkaen Roihuvuoressa osoitteessa Roihuvuorentie 3 (kiinteistötunnus 091-043-0205-0002) sijaitsevan asuin- ja päiväkotirakennuksen, jonka huoneistoala on 2 925 m².

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan luovuttamaan kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.1.2007 alkaen Pukinmäessä osoitteessa Eskolantie 4–6 (kiinteistötunnus 091-424-0001-0008) sijaitsevan asuinrakennuksen, jonka huoneistoala on 2 933 m².

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

ESISOPIMUKSEN TEKEMINEN VALTION KANSSA TONTINOSIEN JA KATUALUEEN OSAN OSTAMISESTA VALTIOLTA VIIKISSÄ

Khs 2006-1491

Kiinteistölautakunta toteaa (6.6.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään, että kaupunki ostaisi valtiolta Viikistä yhteensä 1 161 475 euron kauppahinnasta tontinosia kaupungin pääosin omistamiin asuntotontteihin 36189/4 ja 5 sekä osan Viikinportin katualuetta.

Asemakaavan muutos

Paikalliskeskuksen alueelle, Pihlajamäentien ja Viikintien kulmaukseen on kaupunkisuunnittelulautakunta 24.11.2005 puoltanut asemakaavan muutosehdotusta nro 11450.

Muutosehdotuksessa on alueiden maankäyttöä järjestelty uudelleen.

Kaupungin pääosin omistama kortteli nro 36189 on muutettu kokonaan asuntotonteiksi. Korttelin rakennusoikeus on lisääntynyt 3 100 k-m². Muutoksessa voimassa olevan asemakaavan mukainen autopaikka-tontti on muutettu asuntotontiksi, jonka autopaikat on osoitettu auto-paikkatontille 36187/4 rakennettavaan pysäköintitaloon. Asemakaavan muutoksessa on liike- ja toimistorakennusten sekä opetus ja tutkimus-toimintaa palvelevien rakennusten tonttia (KYOT) muutettu Viikinportin katualueeksi. Kaupungin ja valtion omistamien KYOT-tonttien 36186/1 ja 2 rakennusoikeus on vähentynyt yhteensä 4 000 k-m². Muutosehdotus on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta hyväksyttävä.

Valtiolta hankittavat alueet

Valtio omistaa asemakaavan muutoksen nro 11450 mukaisesta noin 3 924 m² suuruisesta AK-tontista 36189/4 noin 774 m² suuruisen määräalan ja noin 3 870 m²:n suuruisesta tontista 36189/5 noin 529 m²:n suuruisen määräalan. Viikinportin katualueesta valtio omistaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta KYOT-tontin alueesta noin 646 m²:n suuruisen alueen ja autopaikkojen korttelialuetta noin 66 m²:n suuruisen alueen. Alueet tulisi hankkia valtiolta asemakaavan toteuttamista varten.

Hinnoittelu Valtiolta hankittavien asuntotonttien yksikköhintana on pidetty asunto- ja liikerakennusoikeuden osalta 400 euroa/k-m² ja monikäyttörakennusoikeuden osalta 200 euroa/k-m². Viikinportin katualueeseen menevän KYOT-alueen hintana on pidetty 275 euroa/k-m² ja katualueeksi merkityn autopaikka-alueen yksikköhintana 36 euroa/m². Em. hinnoittelun mukaan valtiolta ostettavien alueiden hinnaksi tulee 1 161 475 euroa. Ostosta on laadittu esisopimus.

Kiinteistölautakunnan lausunnossa asemakaavan muutoksesta nro 11450 on edellytetty esisopimuksen laatimista ennen asemakaavan valtuustokäsittelyä.

Kiinteistölautakunnan mielestä ostosta tulisi tehdä esisopimus, koska kauppa tehtäisiin vasta asemakaavan muutoksen nro 11450 saatua lainvoiman.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Suomen valtion / Senaatti-kiinteistöjen kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen kiinteistökaupan esisopimuksen ja aikanaan lopullisen kauppakirjan sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä täsmennyksiä ja tarkennuksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistökaupan esisopimus
	Liite 2	Esisopimuksen liitekartta

VALTUUTETTU JOONAS RAURAMON TOIVOMUSPONSI: MEILAHDEN LIIKUNTAPUISTON ALUEELLE RAKENNETTAVAN LIIKUNTAHALLIN TOTEUTTAMINEN SITEN, ETTÄ SE MAHDOLLISTAA MONIPUOLISEN LIIKUNNAN HARRASTAMISEN UUDESSA HALLISSA

Khs 2006-488

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 1.3.2006 (asia nro 9) Meilahden lähivirkistysalueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (Meilahden liikuntapuisto) asemakaavan muuttamisen (nro 11441) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueelle rakennettava liikuntahalli toteutetaan siten, että se mahdollistaa monipuolisen liikunnan harrastamisen uudessa hallissa." (Joonas Rauramo, äänin 52-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.5.2006), että 21.4.2006 lainvoiman saaneen asemakaavan muutoksen mukaan Meilahden liikuntapuistoon voidaan rakentaa osittain kallioon louhittu tennishalli nykyisten tenniskenttien pohjoispuolelle rinteeseen. Lisäksi alueelle voidaan rakentaa nykyistä laajempia pallokenttiä ja katsomo huoltotiloineen.

Meilahden liikuntapuisto kuuluu liikuntaviraston hallintaan. Kaavan valmisteluvaiheessa liikuntahalliin suunniteltiin tenniskenttien lisäksi sulkapallo- ja sählykenttiä sekä kuntosalia. Kaavassa oleva tennishallin rakennusala -merkintä ei ole este monipuolisen liikuntahallin rakentamiselle.

Liikuntalautakunta toteaa (30.5.2006), että Meilahden Tennis Oy on teettänyt suunnitelmat Meilahden Liikuntakeskukseksi. Liikuntahallin käyttäjäksi on tulossa myös Helsingin yliopisto, joka on neuvotellut joidenkin tilojen vuokraamisesta tarpeisiinsa. Meilahden Tennis Oy rahoittaa hankkeen ja hakee sille kaupungin lainaa.

Luonnospiirustuksissa halli on louhittu osittain kallioon ja se on liikuntalautakunnassa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn yleissuunnitelman mukainen. Rakennuttajan tarkoituksena on saada aikaan herkkään puistomaiseen ympäristöön sopiva, ekologinen liikuntahalli.

Rakennuksen pinta-alaksi on arvioitu n. 6 000 k‑m² ja se on kaksikerroksinen. Halliin tulee kolme tenniskenttää, kuusi sulkapallokenttää, monikäyttöinen joukkuepelikenttä sekä kuntosali ja kaksi ryhmäliikuntatilaa. Liikuntakeskukseen tulee myös kahvio- ja myymälätilat sekä pukuhuone- ja pesutilat. Vanhaan hiljattain perusparannettuun huoltorakennukseen jää lisäksi pukuhuone- ja pesutilat saunoineen.

Joukkuepelikentällä voi pelata koripalloa, salibandya, käsipalloa ja muita tilaan mahtuvia lajeja. Suunnitelmat on laadittu ja pintamateriaalit valittu monipuolista liikuntatarvetta silmällä pitäen. Lautakunta katsoo, että luonnossuunnitelmat tyydyttävät toivomusponnessa esitetyn monipuolisen liikunnan harrastamisen tarpeen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.3.2006 hyväksymän toivomusponnen (Joonas Rauramo) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Joonas Rauramolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

TAPANILAN PALLOKENTÄN VARAAMINEN MALMIN PALLOSEURA RY:LLE LÄMMITETTÄVÄN JALKAPALLOKENTÄN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2006-1509

Liikuntalautakunta toteaa (30.5.2006), että virastoon on saapunut Malmin Palloseura ry:n lähettämä, otsikossa mainittua asiaa koskeva hakemus, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Malmin Palloseura on useamman talven ajan vuokrannut joukkueittensa talviharjoittelukäyttöön Lampputiellä sijaitsevan lämmittämättömän hiekkapohjahallin. Alueelle on nyt vahvistettu kaavoituksessa toisenlainen käyttötarkoitus. Halli poistuu käytöstä mahdollisesti jo ensi keväänä. Tällöin seuran 30 juniorijoukkuetta jäävät vaille keskeistä talviharjoittelupaikkaa.

Tämän puutteen paikkaamiseksi seura on ryhtynyt suunnittelemaan lämmitettävän kentän rakentamista Tapanilan hiekkakentän (osoite Moisiontie) paikalle. Kenttä olisi tarkoitus aluksi toteuttaa hiekkapohjaisena, ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin varustaa keinonurmipinnalla.

Seura pyytää kyseisen kentän vuokraamista voidakseen suunnitella ko. paikalle lämmitettävän kentän rakentamista.

Seuran muuttuneista jalkapallon olosuhteista johtuen seura tarvitsisi käyttöönsä alueen suunnittelun aloittamista varten lämmitettävän kentän rakentamiseksi Tapanilan hiekkakentän paikalle.

Tarve suunnittelutyön aloittamiselle

Tapanilan pallokenttää koskevat suunnitelmat liittyvät kentän vieressä olevan Puistolan tennis- ja palloiluhallin laajennushankkeisiin. Suunnitelmien mahdollistamiseksi alueella on käynnistetty asemakaavan muutostyö.

Kaavaehdotuksen käsittely

Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on, että kaavaehdotus tulisi hyväksytyksi vuoden 2007 alussa. Alueella on nyt voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaavan muutos nro 9578.

Tapanilan pallokenttä sijaitsee kaavan mukaisella urheilu- ja virkistyspalvelualueella (VU). Puistolan tennis- ja palloiluhalli sijaitsee urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU). Alueet ovat liikuntaviraston hallinnassa.

Laajennuksen eri vaiheet

Palloiluhallin laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa alueelle on tarkoitus sijoittaa neljäs ulkokenttä, jolloin ulkotenniskentät voitaisiin kattaa talvella ylipainehallilla. Toisessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa rakennuksen sulkapallohalliosaa länteen neljällä sulkapallokentällä.

Palloiluhallin ja tenniskenttäalueen laajennuksien vuoksi jalkapallokenttä pitää siirtää n. 17 m länteen. Kenttä tulee siirtämisen jälkeenkin sijaitsemaan nykyisen VU-alueen puolella.

Kentän pysäköintialue tulisi osittain nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle, jota jo nyt käytetään pysäköintiin. Kentän ja tontin eteläreunassa tulisi kulkemaan itä-länsisuuntainen jalankulkuraitti Moisiontieltä Tapulikaupungintielle.

Varausmaksun määräytymisperuste

Lämmitettävien jalkapallokenttien suunnitteluun varattujen alueiden varausmaksuna on peritty puolet alueen ennakoidusta vuokrasta. Tällä hetkellä vuokra olisi 30 % liikuntaviraston maksamasta sisäisestä vuokrasta.

Varausmaksuksi saadaan laskentakaavalla ½ x 30 % x 0,98 e/m²/v x 7 000 m² yhteensä 1 029 euroa vuodessa. Alueen varsinainen vuokra päätetään myöhemmin.

Alue on liikuntaviraston käytössä siihen asti, kunnes vuokrasopimus alkaa.

Hakemuksen käsittely Malmin Palloseura ry:n hakemus on liikuntatoimen puolelta hyväksyttävissä hakemuksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen maa-alueen varausasiassa tekee Khs. Lautakunnan tulee käsitellä hakemus omalta osaltaan ja tehdä asiaa koskeva esitys Khlle.

Lautakunta esittää, että Malmin Palloseura ry:lle varataan 39. kaupunginosassa (Tapaninkylä) Tapanilan kylän nro 429 tilan 6:371 alueella sijaitsevalta Tapanilan palloilukenttäalueelta liitekartan osoittama, noin 7 000 m²:n suuruinen alue lämmitettävän jalkapallokentän suunnittelua varten ajaksi 1.6.2006 – 31.5.2007 päätösehdotuksessa tarkemmin määritellyin ehdoin.

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee varata Malmin Palloseura ry:lle 39. kaupunginosassa (Tapaninkylä) Tapanilan kylän nro 429 tilan 6:371 alueella sijaitsevalta Tapanilan palloilukenttäalueelta liitekartan osoittama, noin 7 000 m2:n suuruinen alue lämmitettävän jalkapallokentän suunnittelua varten ajaksi 1.6.2006 – 31.5.2007 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 1 029,00 euroa (alv 0 %).

Varausmaksu on maksettava 1.7.2006 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä vuokralainen on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaan.

2 Varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä.

Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä liikuntalautakunnan hyväksyttäväksi.

Vuokrasopimus tulee olla voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua, mikäli hankkeelle ei saada rakennuslupaa tai varsinaista maanvuokrausta ei voida solmia.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Malmin Palloseura ry:lle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LAUSUNTO MAALIIKENTEEN RUNKOVERKKOSUUNNITELMAN VAIKUTUSARVIOINNISTA

Khs 2006-1344

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää 23.5.2006 saapuneella kirjeellä lausuntoa maaliikenteen runkoverkkosuunnitelman vaikutusarvioinnista 22.6.2006 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö mainitsee mm., että ministeriössä on valmisteltavana maaliikenteen runkoverkkosuunnitelma. Luonnos runkoverkoksi esitettiin työryhmän väliraportissa ”Valtakunnallisesti merkittävät liikenteen runkoverkot” (LVM julkaisuja 48/2005). Tämän runkoverkkosuunnitelman ympäristövaikutuksia on nyt arvioitu SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) mukaisesti. Samalla on arvioitu myös muita vaikutuksia, kuten vaikutuksia liikenteeseen, talouteen, aluekehitykseen ja liikenneturvallisuuteen.

Lausuntokierroksen perusteella laaditaan lopullinen ehdotus maaliikenteen runkoverkoiksi, jonka jälkeen ministerin on tarkoitus päättää suunnitelmasta.

./. Arviointiraportti on liitteenä 1. Raportti on luettavissa osoitteessa www.mintc.fi/runkoverkot.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 29.6.2006 saakka.

SOVA-laki (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) tuli voimaan 1.6.2005. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä.

Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. SOVA- laissa ja asetuksessa on mainittu ympäristöarviointia edellyttävät suunnitelmat ja ohjelmat sekä annettu säännökset arvioinnin soveltamisesta harkinnan perusteella muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin.

Arvioinnin tuloksena syntyy ympäristöselostus, jossa kuvataan suunnitelman tai ohjelman merkittävät ympäristövaikutukset.

Ympäristöselostuksessa esitetään mm. suunnitelman tai ohjelman sisältö, päätavoitteet, ympäristövaikutukset, ympäristön nykytila ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat sekä suunnitellut toimenpiteet haittavaikutusten ehkäisemiseksi.

Suunnitelmasta tai ohjelmasta sekä ympäristöselostuksesta yhteysviranomaisen on pyydettävä lausunnot alueelliselta ympäristökeskukselta ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisilta sekä muilta vaikutusalueella toimivilta viranomaisilta. Suunnitelman tai ohjelman hyväksymispäätöksessä on käytävä ilmi, miten ympäristöselostus ja saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ja miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman tai ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.6.2006), että arviointi täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen tarkoituksen, mikä on hankkeen ympäristövaikutusten selvittäminen ja arvioiminen, tiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä osallisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen.

Arviointiselostus antaa riittävän tietopohjan eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikenteeseen ja liikkumiseen sekä varsinaisista ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus mahdollistaa osaltaan Pääkaupunkiseudun kehittämisen koko maan taloudellisena veturina.

Liikennelaitos toteaa (6.6.2006), että arvioinnin kohteena oleva runkoverkko käsittää teiden ja ratojen runkoverkot. Teiden runkoverkko yhdistää pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut, pääkaupunkiseudun ja valtakunnan osat sekä useimmat suurista kaupunkiseuduista toisiinsa. Runkoverkko parantaa yhteyksiä Suomen pisimmillä ja toiminnallisesti tärkeimmillä suunnilla. Rautateiden runkoverkko käsittää nopean henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen radat.

Runkoverkkosuunnitelman tarkkuustason ja luonteen vuoksi suunnitelmassa ei käsitellä paikallisia, esimerkiksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kannalta tärkeää sisäistä runkoverkkoa. Yhtymäkohdat rajoittuvat Helsingin keskustaan päättyviin runkoverkon osiin pääkaupunkiseudulla. Näiden osalta järjestelyistä päättäminen ja suunnittelu tehdään pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ao. viranomaisten (tiehallinto ja ratahallintokeskus) yhteistyönä.

Ympäristökeskus toteaa (6.6.2006) seuraavaa:

Tehty arviointi on laaja-alainen ja suunnittelutasosta johtuen hyvin yleispiirteinen. Arviointi antaa hyvän pohjan tieliikenteen ja raideliikenteen runkoverkon jatkosuunnittelulle ja kehittämiselle.

Moottoriajoneuvoliikenteen haitat ovat ympäristön kannalta vaikea ongelma Helsingissä. Liikenteen haittoihin vaikuttaa koko Helsingin seudun kehitys. Väestömäärän kasvaessa ja maankäytön levitessä entistä laajemmalle matkat pitenevät ja ajoneuvoliikenteen kilometrisuorite kasvaa. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkapendelöinnin arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on päämääräksi asetettu liikennetarvetta vähentävä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ensisijainen tavoite runkoverkon kehittämisessä tulisikin olla nykyisen liikenneinfrastruktuurin laadun parantaminen ja käytön tehostaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä edesauttaa pitkällä aikavälillä liikenteen haittojen hallintaa.

Helsingin kannalta on myönteistä, jos henkilöjunaliikenne nopeutuu ja kapasiteetti lisääntyy runkosuunnitelman toteutuksen myötä. Tämä luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen liikennepaikkojen ympäristössä. Toimiva raideliikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen koossa pitämistä pitkällä aikavälillä. Se vähentää liikenteen päästöjä välillisesti edistämällä energiatehokasta, tiivistä maankäyttöä, jossa joukkoliikenteen käytön edellytykset ovat hyvät.

Arvioinnin tulosten mukaan runkoverkon toteutus lisää liikennemelua, vaikka uusia meluesteitä on tarkoitus toteuttaa. Runkoverkon arvioidaan laajentavan työssäkäyntialueita, mikä osaltaan lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista. Siellä missä nopeustaso nousee, melualueet kasvavat.

Helsingin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa suurena haasteena on moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden ja ympäröivän yhdyskunnan vaatimusten ja tavoitteiden yhteensovittaminen. Sisääntuloväylien varrella liikennemelu on monin paikoin vaikea ongelma, jonka lieventämistä vaikeuttaa liikenteen jatkuva kasvu. Meluntorjuntaan tarvitaan uusia keinoja, esimerkiksi nopeusrajoitusten laskun käyttöä. Meluesteet ovat monin paikoin välttämättömiä, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmaa.

Meluntorjuntaan tulee kiinnittää runkoverkon jatkosuunnittelussa erityistä huomiota. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2006 periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on alentaa ympäristön melutasoja ja vähentää altistumista melulle. Tavoite edellyttää valtion ja kuntien eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä meluntorjunnassa.

Arvioinnissa todetaan, että liikenneväylien rakentamisella on paikoin kielteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Jatkosuunnittelun kannalta olisi ollut tarpeen, että arvioinnissa olisi esitetty kartalla luonnonsuojelun ja pohjavesiensuojelun kannalta tiedossa olevat kriittiset alueet, jotka vaativat tarkempia selvityksiä.

Ryj toteaa, että ministeriössä laadittu ehdotus perustuu aikaisempiin selvityksiin. Khs on 24.11.2003 antanut lausuntonsa ’Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit’ –raportista.

Arviointiselostus kuvaa suunnitelman tai ohjelman merkittävät ympäristövaikutukset riittävästi.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa maaliikenteen runkoverkkosuunnitelman vaikutusarvioinnista liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Arviointi täyttää viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen tarkoituksen, mikä on hankkeen ympäristövaikutusten selvittäminen ja arvioiminen, tiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä osallisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen.

Arviointiselostus antaa riittävän tietopohjan eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikenteeseen ja liikkumiseen sekä varsinaisista ympäristövaikutuksista.

Arviointiselostus mahdollistaa osaltaan Pääkaupunkiseudun kehittämisen koko maan taloudellisena veturina, vaikka suunnitelman tarkkuustason ja luonteen vuoksi suunnitelmassa ei käsitellä paikallisia, esimerkiksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen kannalta tärkeää sisäistä runkoverkkoa. Yhtymäkohdat rajoittuvat Helsingin keskustaan päättyviin runkoverkon osiin pääkaupunkiseudulla. Näiden osalta järjestelyistä päättäminen ja suunnittelu tehdään pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ao. viranomaisten (tiehallinto ja ratahallintokeskus) yhteistyönä.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Runkoverkkosuunnitelman vaikutusten arviointi

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIVIAINEKSEN KIERRÄTYSALUEET - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2006-891

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet –ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 8.6.2006 mennessä.

Lohja Rudus Oy Ab:lla on tarkoitus harjoittaa kierrätyskiviaineksen vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta useammassa eri kohteessa pääkaupunkiseudulla. Tarkasteltavat toiminta-alueet sijaitsevat Kehä III:n varrella ja teollisuusalueilla Espoon Ämmässuolla, Helsingin Konalassa, Vantaan Tuupakassa ja Vantaan Länsisalmessa. Kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan niissä jokaisessa on toimintaa.

./. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat liitteinä 1 ja 2.

Ryj toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 19.6.2006 asti.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (10.6.1994/468) mukaan arviointimenettelyä aloitettaessa hankkeesta vastaavan on toimitettava arviointiohjelma yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää tarvittavat lausunnot ja varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta ja tarvittaessa toteaa, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava.

Hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja toimittaa sen yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että arviointiselostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen.

Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen annettua lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä hankkeesta vastaavalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.5.2006) seuraavaa:

Hanke Lohja Rudus Oy Ab:lla on tarkoitus harjoittaa kierrätyskiviaineksen vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta viidessä eri kohteessa pääkaupunkiseudulla. Kohteissa välivarastoidaan ja jalostetaan uusiokäyttötarkoituksiin ylijäämälouhetta, ylijäämäbetonia, purkubetonia, purkutiiltä, purkuasfalttia sekä kivihiilenpolton lento- ja pohjatuhkaa. Käsittelykohteista yksi sijaitsee Helsingissä Konalassa, muut Vantaalla Länsisalmessa ja Tuupakassa ja Espoossa Ämmässuolla ja Jersanmäessä. Kohteista muodostuu hankekokonaisuus: Lohja Ruduksen pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet.

Hankkeen suunnitellun mitoituksen mukaan ylijäämälouhetta vastaanotetaan kussakin kohteessa keskimäärin 500 000 t/a ja enimmillään 1 000 000 t/a. Purkubetonia, -tiiltä ja asfalttia sekä tuhkia vastaanotetaan Ämmässuolla, Jersanmäessä ja Länsisalmessa enimmillään 200 000 t/a, Tuupakassa 300 000 t/a ja Konalassa 120 000 t/a (ei tuhka). Kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja ja niissä kaikissa on toimintaa.

Konalan käsittelyalue

Konalan käsittelyalue sijaitsee Vihdintien varressa, Helsingin, Espoon ja Vantaan rajojen läheisyydessä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Malminkartanon täyttömäki sijaitsee käsittelyalueen itäpuolella. Käsittelyalueesta noin 300 metriä etelään, Vihdintien toisella puolella, sijaitsee Lehtovuoren asuinalue. Helsingin ja Vantaan yhdistävä tärkeä seudullinen ulkoilu- ja virkistysreitti kulkee käsittelyalueen itäpuolitse.

Arviointiohjelman kuvaus

Arviointiohjelmaan sisältyy kuvaus kunkin toiminta-alueen ympäristön nykytilasta. Ohjelmassa on esitetty arvioitavat ympäristövaikutukset, joihin sisältyy vaikutusalueen rajaus, epävarmuustekijät ja oletukset, haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot sekä vaikutusten seuranta. Ohjelmassa on esitetty myös hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä osallistumisen järjestäminen ja arvio menettelyn aikataulusta.

Arviointiohjelmassa hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa kohteissa nykyisten maa-ainestenotto- ja ympäristölupien mukaisen toiminnan jatkamista.

Vaihtoehto, jossa kaikki Lohja Ruduksen pääkaupunkiseudun liiketoimintaan kuuluva kierrätyskiviaines käsiteltäisiin yhdellä kierrätysalueella, ei ole yhtiön näkemyksen mukaan logistisesti, taloudellisesti eikä ympäristövaikutusten kannalta kelvollinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kierrätyskiviaineksen käsittelykapasiteetin riittävyys, toimintojen saavutettavuus ja toiminnan organisointi ovat tärkeitä edellytyksiä pääkaupunkiseudun kehittämiselle ja rakentamisessa syntyvän kierrätyskelpoisen aineksen hyödyntämiselle. Pääkaupunkiseudun kierrätyskiviaineksen käsittelyalueet -hanke edesauttaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittymistä.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulisi arvioida ns. 0-vaihto-ehtoa, eli seurauksia siitä, että hanke jäisi toteutumatta ja toiminta jatkuisi kussakin kohteessa nykyisten lupien mukaisesti. Myös sellainen vaihtoehto, jossa jokin tai jotkin kohteista jäisivät toteutumatta ja muut toteutuisivat, tulee tarkastella. Ohjelmaan tulee myös lisätä tieto nykytoiminnassa vastaanotettujen tai käsiteltyjen ainesten määrästä sekä arvioida tulevaisuudessa syntyvien käsiteltävien ainesten määrää.

Konalan käsittelyalue

Konalan kohteen ympäristössä on suunnitteilla useita merkittäviä maankäytön muutoksia. Kohteesta noin 200 metriä koilliseen, Honkasuon alueelle, suunnitellaan Yleiskaava 2002:n mukaisesti asumista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 23.2.2006 hyväksymien alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti Honkasuolle kaavaillaan noin 2 000 asukkaan pientaloaluetta. Espoossa, kohteesta noin 200 metriä länteen, suunnitellaan Uusmäen noin 4 000 asukkaan pientaloaluetta. Honkasuon asuinalueen ja käsittelyalueen väliin sijoittuu myös Kehä II:n linjaus. Kehä II:n suunnitelmat tulevat vaikuttamaan lähialueen maankäyttövarauksiin.

Arviointiohjelmassa kierrätysalueen ympäristövaikutukset tulee tarkastella myös käynnissä olevat ympäristön maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen. Kierrätysalueen toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että Honkasuon asuinalueen ja seudullisen virkistysreitin terveelliset, turvalliset ja viihtyisät olosuhteet voidaan varmistaa. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön haitallisia pöly- tai meluvaikutuksia. Lisäksi lisääntyvän liikenteen haitalliset vaikutukset tulee arvioida ja tarvittaessa estää. Jotta kohteessa syntyviä haitallisia vaikutuksia tai niiden vähentämiskeinoja voidaan tarpeellisessa määrin arvioida, tulee ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laatia hankkeen yleissuunnitelma.

Konalan käsittelyalueen ympäristössä käynnissä olevien merkittävien suunnittelukohteiden ja yva-hankkeen yhteensovittamisen sekä arviointimenettelystä saatavan mahdollisimman suuren hyödyn vuoksi yva-hankkeen ohjausryhmässä tulisi olla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston edustus.

Vantaan ja Espoon käsittelyalueet

Vantaan käsittelyalueet Tuupakka ja Länsisalmi sijaitsevat logistisesti erinomaisesti Kehä III:n varrella, sen keski- ja itäosissa. Pääkaupunkiseudun länsiosia palvelevat Espoon Ämmässuon ja Jersanmäen käsittelyalueet. Ämmässuonkujan käsittelyalue sopii toiminnaltaan hyvin jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Sekä Espoon Ämmässuolle että Jersanmäkeen on hyvät kulkuyhteydet Turunväylää pitkin.

Ympäristölautakunta antoi (11.5.2006) seuraavan lausunnon:

Kiviaineksen kierrätys ja uusiokäyttö ovat kestävän kehityksen mukaista toimintaa, koska siten voidaan korvata luonnosta otettavia materiaaleja. Arvioitavana olevan hankkeen tavoite jakaa toiminta useampiin yksiköihin vähentää sekä lähiympäristöihin kohdistuvia vaikutuksia että koko toiminnan liikennehaittoja ja helpottaa pitkäaikaisten sijoituspaikkojen löytämistä pääkaupunkiseudun tiivistyvässä maankäyttörakenteessa.

Helsingin Konalassa nykyisin sijaitsevat toiminnot ja niiden vaikutukset sekä vaikutusten lieventäminen on otettu huomioon kaupungin yleiskaavaratkaisuissa ja voimassa olevissa ympäristöluvissa. Arviointiselostuksessa tulee kuitenkin selvittää huolellisesti Konalaan suunnitellun maksimikapasiteetin ja sen mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset erityisesti linnustollisesti ja virkistysalueena arvokkaisiin Honkasuon metsäalueeseen ja Honkasuonnittyyn, Malminkartanon täyttömäen virkistyskäyttöön ja lähelle suunniteltaviin uusiin asuinalueisiin.

Hankkeen haitallisten ympäristövaikutusten torjunta- ja lievennystoimien ja vaikutusten seurannan suunnittelu jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana nopeuttaa myöhemmin hankkeen eri osien ympäristölupaprosesseja.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.5.2006) mm. seuraavaa:

Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä, että eri puolilla pääkaupunkiseutua toimii kiviaineksen kierrätysalueita. Niiden toiminta on edellytyksenä kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle.

Hankkeen vaihtoehtona esitetään ainoastaan kaikkien käsittelyalueiden toiminnan säilyttäminen entisellään. Tarkasteltavaksi voisi ottaa myös vaihtoehdon, jossa ainoastaan joidenkin käsittelyalueiden toimintaa laajennettaisiin.

Jotta hankkeen arviointiohjelman mukaisesti voidaan arvioida riittävästi kiviaineksen kierrätysalueiden ympäristövaikutuksia, yksittäisten käsittelypaikkojen arvioinnissa on otettava huomioon alueiden läheisyyteen suunnitteilla olevat muut hankkeet, joiden yhteisvaikutuksia tulee tarkastella selostuksessa.

Konalan alueen käyttö käsittelyalueena on yleiskaava 2002:n mukaista. Kiviaineksen kierrätysalueen sijaintia Helsingissä voidaan pitää myönteisenä kaupungin rakentamishankkeita ajatellen.

Konalan käsittelyalueen kapasiteetin nostamisen vaikutukset suunnitteilla olevalle Honkasuon pientaloalueelle ja Malminkartanon mäen virkistyskäytölle sekä ympäristön yksityisille asuntoalueille tulee selvittää päätöksenteon avuksi. Hankkeen toteuttaminen ei saa vaikeuttaa asuinalueen rakentamista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (1.6.2006), että sillä ei ole huomautettavaa YVA–ohjelman sisältöön. Lautakunta haluaa tarkentaa, että YVA -ohjelman sivulla 20 mainitusta Malminkartanon täyttömäen laajennuksesta ei ole tehty päätöstä. Suunnitteilla olevien asemien toiminta on rakennusteollisuuden näkökulmasta hyvin suositeltavaa. Kierrätysmateriaalien käytön lisääminen infrarakentamisessa vaatii materiaalien entistä edistyksellisempää jalostusta, helppoa saatavuutta ja lakisääteisiin esteisiin puuttumista. Luonnonvarojen säästävä käyttö ja kierrätys ovat tavoiteltavia päämääriä valtakunnallisesti.

YVA–ohjelmassa esitettyjen kiviaineksen kierrätysasemien määrä ja sijainnit pääkaupunkiseudulla tulee suunnitella maankäytön kannalta optimaalisesti. Kiviainesten korkeat kuljetuskustannukset ja raskaan liikenteen haitat tiiviisti rakennetulla sekä vilkasliikenteisellä pääkaupunkiseudulla puoltavat kierrätysasemien tiheää verkostoa. Arvioinnissa

tulee ottaa huomioon myös materiaalien kuljetuksista käsittelypaikalle aiheutuva pöly ja melu.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet –ympäristövaikutus-ten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tulee laatia hankkeen yleissuunnitelma.

Arviointiohjelmassa kierrätysalueen ympäristövaikutukset tulee tarkastella myös käynnissä olevat ympäristön maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen. Arviointiselostuksessa tulee selvittää huolellisesti Konalaan suunnitellun maksimikapasiteetin ja sen mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset Honkasuon metsäalueeseen ja Honkasuonnittyyn, Malminkartanon täyttömäen virkistyskäyttöön ja lähelle suunniteltaviin uusiin asuinalueisiin.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Arviointiohjelma

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE HELSINGIN PELASTUSTOIMEN TOIMINTAVALMIUDESTA

Khs 2005-1429

Helsingin kaupunginhallitus päätti 22.8.2005 lähettää Etelä-Suomen lääninhallitukselle selvityksen Helsingin pelastustoimen toimintavalmiudesta.

./. Etelä-Suomen lääninhallitus on välipäätöksessään 9.3.2006 (liite 1) kehottanut Helsingin kaupunkia toimittamaan 31.7.2006 mennessä lisäselvitystä asian jatkokäsittelyä varten.

Lääninhallitus on pyytänyt seuraavat lisäselvitykset:

1. Uusien pelastusasemien toteuttamisajoitukset

a. Lauttasaaren ja Ruoholahden alue

b. Malmin alue

c. Laajasalon alue ja

d. Kannelmäen alue.

2. Sopimuspalokunnat

a. Selvitys siitä, miksi sopimuspalokunnista, joista on vastineessa maininta, ei ole lainkaan mainintaa palvelutasopäätöksen perusteluosassa.

b. Selvitys siitä, miten sopimuspalokunnat vaikuttavat toimintavalmiuteen.

3. Operatiivinen henkilövahvuus

a. Selvitys siitä, miten olemassa olevien vakanssien vajaatäyteisyys (26 avointa virkaa) on korjautumassa.

b. Selvitys siitä, miten virkapaketissa mainittujen 23 vakanssin täyttäminen on etenemässä ja miten vakanssivajaukset (52 virkaa) ovat kokonaisuudessaan korjautumassa.

Pelastuslautakunta toteaa (30.5.2006) lausuntonaan seuraavaa:

1. Helsingin pelastustoimen palvelutasopäätöksessä, jonka pelastuslautakunta on hyväksynyt 14.6.2005, on osoitettu Ruoholahden, Malmin, Laajasalon ja Kannelmäen alueet, joille riskianalyysin mukaisesti tulee sijoittaa uudet yhden pelastusyksikön ja yhden sairaankuljetusyksikön vahvuiset pelastusasemat.

Ruoholahden asema on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2008 edellyttäen, että nykyinen ns. Alkon kuntotalo saadaan käyttöön ja on muunnettavissa mainittuun tarkoitukseen. Lisäksi kyseisen pelastusaseman toteuttaminen edellyttää vuodesta 2010 eteenpäin myös päätöstä sen miehittämiseksi tarvittavasta henkilöstöstä. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa on alustavasti varauduttu rakentamisen aloittamistoimenpiteisiin. Vuosina 2009–2010 Ruoholahden asema on suunniteltu miehitettäväksi Erottajan aseman miehistöllä aseman peruskorjauksen johdosta. Mikäli kuntotalon vaihtoehtoa ei ole mahdollista hyödyntää, rakennetaan Ruoholahteen uusi asema aikaisintaan vuonna 2010.

Kannelmäen pelastusasema ei sisälly seuraavaan suunnitelmakauteen ja se arvioidaan voitavan rakentaa aikaisintaan vuonna 2011-2012. Edellyttäen, että aseman miehittämiseen saadaan tarvittavat lisävakanssit, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2013 alussa.

Malmin pelastusasema ei sisälly seuraavaan suunnitelmakauteen ja sen arvioidaan rakennettavaksi aikaisintaan vuonna 2013. Edellyttäen, että laitoksen vakanssitilanne sen sallii, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2014 alussa.

Laajasalon pelastusasema ei sisälly seuraavaan suunnitelmakauteen ja se arvioidaan rakennettavaksi aikaisintaan vuonna 2015. Edellyttäen, että aseman miehittämiseen saadaan tarvittavat lisävakanssit, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa.

Ruoholahden pelastusasema pois lukien em. kohteisiin ei ole tontti‑ tai kiinteistövarausta.

2. Helsingin kaupungin 15 sopimuspalokuntaa ovat Pelastuslaitoksen kanssa tekemässään sopimuksessa sitoutuneet olemaan virka-ajan ulkopuolella toimintavalmiudessa 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Sopimuspalokuntia ei käytetä ensilähdön yksiköinä vaan niitä käytetään erityisesti paljon miehistö- ja tai aikaresursseja vaativissa tulipalo- ja onnettomuustilanteissa vakinaisten yksiköiden tukena. Lisäksi sopimuspalokuntia käytetään suuronnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen yksiköiden miehistönä. Helsingissä sopimuspalokunnat eivät normaalioloissa vaikuta toimintavalmiuteen. Samasta syystä niitä ei ole myöskään mainittu palvelutasopäätöksen perusteluosassa.

3. Operatiivisen toimialan henkilövahvuutta on korjattu kaupungin antaman virkapaketin ansiosta. Virkapaketti piti sisällään 45 operatiivisen ja riskienhallinnan virkaa kolmen vuoden aikana (15/vuosi 2006–2008) sekä 23 operatiivisen toimialan virkaa syksyllä 2005. Pelastuslaitos on aloittanut voimakkaan rekrytoinnin, joka kohdistettiin oman koulun lisäksi mm. Kuopion pelastusopistossa valmistuneisiin pelastajiin. Syksyllä 2005 alkaneelle perehdytyskurssille saatiin viisi palomiestä ja keväällä 2006 perehdytyskurssin kävi 20 palomiestä. Pelastuskoulussa aloitettiin lisäksi maaliskuussa 2006 ylimääräinen pelastajakurssi 15 oppilaan vahvuudella. Rekrytointia on edelleenkin jatkettu valmiiden palomiesten osalta ja elokuussa 2006 alkavalle perehdytyskurssille arvioidaan saatavan 20 osallistujaa. Joulukuussa 2006 valmistuu pelastuskoulusta 14 palomiestä.

Edellä mainittuun perustuen arvioidaan, että vuoden 2006 lopussa operatiivisella toimialalla on avoinna vain neljä virkaa, kun huomioon on otettu vuoden 2006 aikana normaalisti eläkkeelle jäävät henkilöt.

Pelastuslaitos jatkaa valmiiden palomiesten rekrytointia syksyllä 2006 ja uusi perehdytyskurssi aloitetaan tammikuussa 2007 arvioidulla vahvuudella 10-15. Toteutuva vahvuus riippuu tuolloin avoinna olevien vakanssien todellisesta määrästä sillä hetkellä. Tämän lisäksi jouluna 2007 valmistuu pelastuskoulusta 18 palomiestä ja vappuna 2008 15 palomiestä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (9.6.2006) seuraavaa:

Pelastuslautakunta on todennut 14.6.2005 hyväksytyssä Helsingin pelastustoimen palvelutasopäätöksessä 2005–2008 ja sen perusteluosassa 2005–2008 riskianalyysin pohjalta tehdyn uusien pelastusasemien sijoittamisen tarpeelliseksi Lauttasaaren ja Ruoholahden alueelle, Malmin alueelle, Laajasalon alueelle ja Kannelmäen alueelle. Näille pelastusalueille sijoittuisi yhden pelastusyksikön lisäksi sairaankuljetusyksikkö.

Pelastuslautakunta toteaa Khlle antamassaan lausunnossa (30.5.2006) koskien Etelä-Suomen lääninhallitukselle annettavaa selvitystä uusien pelastusasemien aikataulusta seuraavaa:

pelastusasema	rakentamisaikataulu	käyttöönotto

Ruoholahden asema	2008 ns. Alkon kuntotalon käyttöönotto tai uusi asema 2010	2009
Kannelmäen asema	2012	2013
Malmin asema	2013	2014
Laajasalon asema	2015	2016

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että voimassaolevaan taloussuunnitelmaan 2006–2010 ei sisälly em. pelastusasemien rakentamista ja että pelastuslautakunta on esittänyt (30.5.2006) valmisteilla olevaan taloussuunnitelmaan 2007–2011 Ruoholahden pelastusasemaa vuodelle 2008, jonka sijoittamista ns. Alkon entiseen kuntotaloon selvitetään. Lisäksi lautakunta on esittänyt suunnitelmakauden loppuun vuosille 2010–2011 Kannelmäen ja Malmin pelastusasemien rakentamista, mikä on hieman aikaisemmin kuin pelastuslautakunta on esittänyt lausunnossaan.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää pelastuslautakunnan lausunnossa esitettyjä rakentamisaikatauluja realistisempana, etenkin kun em. kohteisiin ei ole tonttivarausta ja toteaa samalla, että pelastusasemien rakentamisajankohdat ja käyttöönottoon liittyvät lisämäärärahat täsmentyvät seuraavien talousarviokierrosten yhteydessä.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että pelastuslaitoksen (talousarvioluku 1 35) talousarvioon vuodelle 2006 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2006–2008 sisältyy yhteensä 45 uutta vakanssia (15 vakanssia/vuosi 2006–2008) pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan ja riskienhallintaan.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Etelä-Suomen lääninhallitukselle seuraavan lisäselvityksen Helsingin pelastustoimen toimintavalmiudesta:

1. Uusien pelastusasemien toteuttamisajoitukset

Voimassaolevaan taloussuunnitelmaan 2006–2010 ei sisälly Ruoholahden, Malmin, Laajasalon eikä Kannelmäen pelastusasemien rakentamista.

Ruoholahden asema on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2008 edellyttäen, että nykyinen ns. Alkon kuntotalo saadaan käyttöön ja on muunnettavissa mainittuun tarkoitukseen. Lisäksi kyseisen pelastusaseman toteuttaminen edellyttää vuodesta 2010 eteenpäin myös päätöstä sen miehittämiseksi tarvittavasta henkilöstöstä. Vuosina 2009–2010 Ruoholahden asema on suunniteltu miehitettäväksi Erottajan aseman miehistöllä aseman peruskorjauksen johdosta. Mikäli kuntotalon vaihtoehtoa ei ole mahdollista hyödyntää, rakennetaan Ruoholahteen uusi asema aikaisintaan vuonna 2010.

Kannelmäen pelastusasema arvioidaan voitavan rakentaa aikaisintaan vuonna 2011-2012. Edellyttäen, että aseman miehittämiseen saadaan tarvittavat lisävakanssit, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2013 alussa.

Malmin pelastusasema arvioidaan rakennettavaksi aikaisintaan vuonna 2013. Edellyttäen, että saadut laitoksen vakanssitilanne sen sallii, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2014 alussa.

Laajasalon pelastusasema arvioidaan rakennettavaksi aikaisintaan vuonna 2015. Edellyttäen, että aseman miehittämiseen saadaan tarvittavat lisävakanssit, voitaisiin asema ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa.

Ruoholahden pelastusasema pois lukien em. kohteisiin ei ole tontti‑ tai kiinteistövarausta. Pelastusasemien rakentamisajankohdat ja käyttöönottoon liittyvät lisämäärärahat täsmentyvät seuraavien talousarviokierrosten yhteydessä.

2. Sopimuspalokunnat

Helsingin kaupungin 15 sopimuspalokuntaa ovat Pelastuslaitoksen kanssa tekemässään sopimuksessa sitoutuneet olemaan virka-ajan ulkopuolella toimintavalmiudessa 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.

3. Operatiivinen henkilövahvuus

Operatiivisen toimialan henkilövahvuutta on korjattu ns. virkapaketilla. Pelastuslaitoksen talousarvioon vuodelle 2006 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2006–2008 sisältyy yhteensä 45 uutta vakanssia (15 vakanssia/vuosi 2006–2008) pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan ja riskienhallintaan sekä 23 operatiivisen toimialan virkaa syksyllä 2005.

Pelastuslaitos on aloittanut voimakkaan rekrytoinnin, joka kohdistettiin oman koulun lisäksi mm. Kuopion pelastusopistossa valmistuneisiin pelastajiin. Syksyllä 2005 alkaneelle perehdytyskurssille saatiin viisi palomiestä ja keväällä 2006 perehdytyskurssin kävi 20 palomiestä. Pelastuskoulussa aloitettiin lisäksi maaliskuussa 2006 ylimääräinen pelastajakurssi 15 oppilaan vahvuudella. Rekrytointia on edelleenkin jatkettu valmiiden palomiesten osalta ja elokuussa 2006 alkavalle perehdytyskurssille arvioidaan saatavan 20 osallistujaa. Joulukuussa 2006 valmistuu pelastuskoulusta 14 palomiestä.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Etelä-Suomen lääninhallituksen välipäätös 9.3.2006

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VAKANSSIMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2006-1462

Sosiaalilautakunta toteaa (30.5.2006), että kuntalain 44 § 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Kaupunginhallitus päättää muiden kuin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Sosiaalivirastossa on toiminnallista syistä tarpeen tehdä muutamia virkanimikemuutoksia. Aikuisten palvelujen vastuualueella on muutettu aikuispalvelujohtajan päätöksellä 20.1.2006 sosiaalinen ja taloudellinen tuki –toimistoon kuuluvan tukityö-yksikön nimi työhönohjaus-yksiköksi. Tämän johdosta esitetään muutettavan tukityön päällikön virka työhönohjauksen päällikön viraksi. Edelleen aikuispalvelujohtaja on päättänyt 27.3.2006 muuttaa sosiaalisen ja taloudellisen tuen maahanmuuttoyksikön nimeksi maahanmuuttajapalvelut. Siten edellä mainitun yksikön nykyisen johtajan virka esitetään muutettavan maahanmuuttajapalvelujen päällikön viraksi.

Edelleen aikuisten palvelujen vastuualueella sosiaalisen ja taloudellisen tuen maahanmuuttajapalvelujen yksikössä esitetään yhden pakolaissihteerin viran muuttamista sosiaalityöntekijän viraksi, mikä vastaa paremmin nykyisiä työtehtäviä ja on yhdenmukaisempi yksikön muun henkilöstörakenteen kanssa. Viranhaltijan tehtäviin kuuluu yksilöhuollon päätöksenteko.

Virkanimikemuutosten ohella esitetään perustettavaksi joitakin virkoja nykyisten tehtävien tilalle. Aikuisten palvelujen vastuualueella sosiaalisen ja taloudellisen tuen itäisen sosiaaliaseman kolme sosiaaliohjaajan nykyistä tehtävää esitetään muutettavan sosiaaliohjaajan viroiksi. Nykyisillä virkamäärillä ei kyetä turvaamaan toimeentulotukipäätösten tekemistä seitsemässä päivässä, mikä on eduskunnan oikeusasiamiehen tekemä rajaus.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella esitetään perhekeskuksen yhden sosiaalityöntekijän tehtävän muuttamista viraksi, koska toimenkuvaan kuuluu poliisipiirissä työskentelevän sosiaalityöntekijän tehtävät sisältäen yksilöä koskevan päätöksenteon.

Edellä esitetyistä vakanssijärjestelyistä ei aiheudu lisäkustannuksia.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia vakanssijärjestelyjä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen vakanssien osalta 1.7.2006:

1 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka (toukokuu 2006)	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue
012713	pakolaissihteeri	2204,42	sosiaalityöntekijä
017358	tukityön päällikkö	2862,13	työhönohjauksen päällikkö
084028	johtaja	3064,75	maahanmuuttaja- palvelujen päällikkö

2 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi-numero	Nykyinen tehtävä	Tehtäväkohtainen palkka (toukokuu 2006)	Perustettava virka

Aikuisten palvelujen vastuualue
035369	sosiaaliohjaaja	1893,56	sosiaaliohjaaja
036678	sosiaaliohjaaja	1893,56	sosiaaliohjaaja
084354	sosiaaliohjaaja	1893,56	sosiaaliohjaaja

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue
014060	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaalityöntekijä

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjan sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE SOSIAALIJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVASTA VALITUKSESTA

Khs 2006-195

./. Helsingin hallinto-oikeus pyytää (23.5.2005) Helsingin kaupungin lausuntoa sosiaalijohtajan viran täyttämistä koskevasta XXXX XXXX:n valituksesta. Lausunnon määräaika on 23.6.2006. Lausuntopyyntö sekä valituskirjelmä ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Oikeuspalvelut toteaa (7.6.2006) lausuntonaan seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on 1.3.2006, 75 §, valinnut teologian maisteri Paavo Voutilaisen sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virkaan 1.4.2006 lukien.

Psykologian maisteri XXXX XXXX on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hän on jättänyt kirjelmän Helsingin kaupunginkansliaan 30.3.2006, josta se on siirretty Helsingin hallinto-oikeuteen 3.4.2006.

Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu ja jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Pöytäkirjanote on lähetetty XXXX:lle 13.3.2006, joten XXXX:n valitukseksi nimeämä kirjelmä on tehty määräajassa.

Sosiaalijohtajan kelpoisuusvaatimukset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (2005/272) 10 § 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Lain 3 §:ssä on säädetty sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksesta, joka on ylempi korkeakoulututkinto johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:n mukaan sosiaalijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi riittävä johtamistaito ja kokemusta hallintotehtävissä. Kielitaitosäännön 2 §:n mukaan kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Psykologian maisteri XXXX XXXX:n kelpoisuus

XXXX XXXX on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon vuonna 1995. Hänelle on myönnetty oikeus harjoittaa ammattia laillistettuna psykologina vuonna 2004. Hänen osaltaan kaupunginhallituksen ehdotuksessa on todettu, että häneltä puuttuu riittävä johtamistaito ja kokemus hallintotehtävistä, joten hän ei täytä kelpoisuusvaatimuksia.

Kunnallisvalitus

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

3 päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

4 päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

5 päätös on muuten lainvastainen.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Hallintolainkäyttölain 9 luvun 51 §:n mukaan valitusviranomaisten on annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin.

Oikeuspalvelut toteaa, että valituskirjelmässä tulee ilmoittaa, miltä osin päätöstä vaaditaan muutettavaksi ja minkälaista muutosta siihen vaaditaan. Myös muutosvaatimuksen perusteet tulee ilmoittaa. XXXX XXXX:n valitukseksi nimeämästä kirjelmästä ei ilmene vaatimusta eikä valitusperustetta.

Oikeuspalvelut toteaa, että psykologian maisteri XXXX XXXX ei ole esittänyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitettuja valitusperusteita eikä mitään vaatimusta. Näin ollen XXXX:n valitus tulee jättää tutkimatta.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle sosiaalijohtajan viran täyttämistä koskevaan XXXX XXXX:n valitukseen hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote ja asiakirjat hallintokeskuksen oikeuspalvelulle lausunnon laatimista varten.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö ja valituskirjelmä

SELVITYS HUSIN TOIMINNASTA JA TALOUDESTA 31.3.2006 TILANTEESSA

Khs 2006-1460, 2006-1497

Terveyslautakunta toteaa (23.5.2006), että Khs on velvoittanut lautakunnan esittämään Khlle erillisen raportin HUSin taloustilanteen kehittymisestä neljännesvuosittain. Raportissa esitetään toimintakulujen kehitys, tietoja henkilöstöstä sekä kuntalaskutuksen ennuste. Lisäksi HUSin kanssa on sovittu, että raporttiin sisällytetään tiedot hoitotakuun toteuttamistilanteesta. Raportissa on lisäksi kirjattuina HUSin yhtymähallinnon näkemys merkittävimmistä syistä poikkeamiin sekä selvitys toimenpiteistä, joihin on ryhdytty

./. HUSin laatima raportti liitteineen on tämän asian liitteenä 1.

Kuntayhtymän toimintakulujen ennustetaan ylittävän budjetin 13,6 milj. eurolla (1,1 %). Tilikauden tuloksen ennustetaan hyvityksen (noin 20 milj. euron) jälkeen päätyvän 4,9 milj. euroa ylijäämiseksi. Investointien ennustetaan jäävän noin 3 milj. euroa talousarvion alle. Rahoituksen ennustetaan toteutuvan suunnitellusti siten, että kuntayhtymällä on vuoden lopussa lainaa 130 milj. euroa, jossa kasvua vuoden 2005 tilinpäätökseen on 37 milj. euroa.

Helsingin kuntalaskutuksen ylitysennuste on 14,4 milj. euroa, mikä on noin 3,7 % talousarviosta. Merkittävimmin ylitystä syntyy sisätautien (5,3 milj. euroa/ 5,5 %), kirurgian (11,5 milj. euroa/ 9,6 %), neurologian, silmä- ja korvatautien (1,8 milj. euroa/ 3,9 %) sekä syöpätautien (1 milj. euroa/ 6,4 %) toimialoilla. Muiden toimialojen osalta ei ole merkittäviä poikkeamia, Lasten ja nuorten sairaala ennustaa budjetin mukaista kuntalaskutusta, psykiatrian toimiala arvioi kuntalaskutuksen alittavan suunnitellun tason 1,7 %:lla. Ylijäämän hyvitykseksi arvioidaan 7,1 milj. euroa, jota ei ennusteessa kuitenkaan ole kohdennettu toimialakohtaisesti. Kokonaisuutena Helsingin laskutuksen ennustetaan kasvavan edellisvuodesta noin 6,5 milj. eurolla.

Helsinkiläisten hoitojonoja on purettu. Maaliskuun lopussa jonoissa oli 1315 yli kuusi kuukautta jonottanutta potilasta. Yli kuusi kuukautta jonottaneiden määrä oli vuoden 2005 alussa 7 147, joten jonottajien määrä on vähentynyt 82 %:lla lähtötilanteeseen nähden. Huhtikuun tilanteessa jonottajien määrä oli kasvanut runsaalla sadalla maaliskuuhun verrattuna.

Lähetteiden määrä on kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ollut edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi (9,6 %), joka kuitenkin huhtikuun tilanteessa oli laskenut terveyskeskuslähetteiden osalta 3,7 %:iin.

Toimitusjohtajan kannanotot terveyslautakunnalle

HUSin ennusteen kehitys muistuttaa sikäli aiempia vuosia, että varsinainen palvelulaskutuksen ennuste nousee, samanaikaisesti kuin hyvityskelpoisen ylijäämän arvio nousee. Tämä kertoo lähinnä siitä, että hinnoitteluprosessi ei edelleenkään ole hallinnassa.

Viimeisimmän ennusteen mukaan ylitykseksi ennustetaan 14,4 milj. euroa. HUSin ylityksen osalta tulee ottaa huomioon se, että HUS laskuttaa tämän lisäksi terveyskeskukselta erikseen sakkomaksua, joka ei näy tässä luvussa, joten todellinen HUSiin liittyvä talousarvioylitys on em. ylitystä suurempi.

Selvityksen liitteenä toimitettujen taulukoiden osalta toimitusjohtaja toteaa, että palvelumäärien kehityksen osalta ei pysty muodostamaan kuvaa siitä, miten palveluiden määrät ovat todellisuudessa kehittymässä edellisvuoteen nähden. Tuotteistuksessa tapahtuneilla muutoksilla lienee oma osuutensa suoritemäärissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Lähetteiden määrän osalta voi todeta, että alkuvuoden aikana esillä olleen lähetemäärän kehityksen osalta vaikuttaa siltä, että lukuja on alkuvuonna tulkittu HUSissa hieman liian hätäisesti. Huhtikuun lopun tilanteessa terveyskeskuksen omien lähetteiden määrä oli enää 3,7 % edellisvuoden yläpuolella (maaliskuussa 9,6 %). Tätä eroa selittää arkityöpäivien määrä, kuten esimerkiksi se, että pääsiäinen sattui eri kuukaudelle kuin edellisvuonna. Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon se, että hoitotakuu ei ollut voimassa vielä tammi-helmikuussa 2005.

Muilta osin toimitusjohtaja toteaa, että tilanteen kehittymistä tullaan seuraamaan tarkasti ja terveyslautakunnalle tullaan antamaan kuukausittain seurantatieto ennusteen kehityksestä.

Terveyslautakunnan päätös

Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi HUSin toteumaennusteen tilanteessa 31.3.2006 ja siitä annetun selvityksen sekä lähettää ne kaupunginhallitukselle tiedoksi.

./. HUS:n hallitus on 15.5.2006 käsitellyt tammi-maaliskuun 2006 toiminnan ja talouden seurantaraportin, merkinnyt sen tiedoksi ja lähettänyt jäsenkunnille. Tässä raportissa tilikauden tuloksen ennustetaan hyvitys/lisäkannon jälkeen päätyvän noin 4,8 milj. euroa ylijäämäiseksi. Terveyskeskukselle 8.5.2006 toimitetussa selvityksessä luku oli 4,9 milj. euroa. Pöytäkirjanote on tämän asian liitteenä 2.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi terveyslautakunnan toimittaman selvityksen HUS:n taloudesta ja toiminnasta tilanteessa 31.3.2006 ja HUS:n hallituksen lähettämän tammi-maaliskuun 2006 seurantaraportin

Pöytäkirjanote jäljennöksin HUSin hallituksen pöytäkirjanotteesta terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITTEET	Liite 1	HUSin laatima raportti 8.5.2006
	Liite 2	HUSin hallituksen pöytäkirjanote 15.5.2006



Kokousaika	19.6.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali