HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LAINAN MYÖNTÄMINEN OULUNKYLÄN TEKONURMI OY:LLE

Khs 2006-1374

Oulunkylän tekonurmi Oy anoo (11.4.2006) kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 168 000 euron lainaa 10 vuodeksi lämmitettävän tekonurmikentän rakentamiseen Oulunkylän liikuntapuistoon kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle. Hankkeen 420 000 euron (alv 0 %) suuruinen kustannusarvio muodostuu seuraavista eristä:

	euroa
Suunnittelu	5 000
Liittymismaksut	25 000
Maanrakennustyöt	70 000
Rakennustekniset työt	30 000
LVI–työt	120 000
Star 1-tekonurmi asennettuna	150 000
Sähkötyöt	20 000
Yhteensä	420 000

Liikuntalautakunta toteaa (16.5.2006) lausunnossaan mm. seuraavaa:

Alueen varaus

Kaupunginhallitus varasi 13.2.2006 (227 §) perustettavan yhtiön lukuun Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan, Oulunkylän kylän nro 422 tilan RN:o 6:56, noin 7 183 m²:n suuruisen alueen lämmitettävän tekonurmikentän suunnittelua varten ajaksi 1.2.2006 – 31.12.2006. Oulunkylän tekonurmi Oy on sen jälkeen jättänyt 11.4.2006 päivätyn hakemuksen maa-alueen vuokraamiseksi lämmitettävän tekonurmen rakentamiseksi Oulunkylän liikuntapuistoon. Vuokrasopimus tulee liikuntalautakunnan käsiteltäväksi ennen kesää.

Rakentaminen

Oulunkylän tekonurmi Oy:n (yhtiö perustettu 11.4.2006) suunnitteleman tekonurmikentän (64 x 108 m) rakentaminen Oulunkylän liikuntapuiston nykyiselle nurmikentälle alkaisi syyskuussa ja toiminta käynnistyisi marraskuussa 2006.

Nurmikentän muuttaminen lämmitettäväksi tekonurmeksi moninkertaistaa kentän viikoittaisen käyttökapasiteetin sekä mahdollistaa kentän lähes ympärivuotisen käytön. Yhtiö on neuvotellut kentän käytöstä Pohjois-Helsingin jalkapalloseurojen kanssa ja Palloliiton Helsingin piiri tukee hanketta.

Talous

Kenttähankkeen arvioidut 420 000 euron kokonaiskustannukset ovat samaa tasoa kuin ns. Saharaan toteutetun vastaavan hankkeen. Rahoitussuunnitelma on seuraava:

	euroa
Osakepääoma/oman pääoman ehtoinen laina	107 000
Kaupungin laina	168 000
Lääninhallituksen tuki	120 000
UEFA:n HatTrick tuki	55 000
Yhteensä	450 000

Osakepääoma (53 500 euroa) on maksettu ja osakkaiden yhtiölle antama oman pääoman ehtoinen laina maksetaan 1.9.2006 mennessä.

Päätös lääninhallituksen rakentamisavustuksesta tehdään kuluvan toukokuun aikana ja HatTrick -rahoitus ratkeaa ensi vuoden alussa. Mahdollinen toteutumatta jäävä tuki ja/tai tarvittava väliaikaisrahoitus on suunniteltu rahoitettavaksi pankkilainalla.

Kenttää on tarkoitus vuokrata lähinnä puolikkaina kenttinä lämmityskauden aikana (1.11.- 29.4.) hintaan 60 euroa/tunti ja muulloin 15 euroa/tunti. Käyttökustannukset on myös laskettu Saharan hankkeen tasolle. Hankkeen taustahenkilöt tuntevat hyvin helsinkiläisen jalkapallon olosuhteet ja heillä on käytännön kokemusta jalkapallon sisäharjoitteluun liittyvästä yritystoiminnasta.

Toiminta tukeutuu osittain myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla Oulunkylän liikuntapuiston nykyisiin oheistiloihin. Kenttä säilyy edelleen myös heittolajeja lukuun ottamatta yleisurheilukäytössä muulloin kuin ottelutapahtumien yhteydessä.

Lautakunta katsoo, että Helsingissä on pulaa jalkapallon talviharjoitteluun soveltuvista tiloista. Lämmitettävien tekonurmien rakentaminen on taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen tapa rakentaa lisää näitä tiloja. Lautakunta esittää, että Oulunkylän tekonurmi Oy:lle myönnettäisiin Oulunkylän liikuntapuistoon suunniteltua lämmitettävää tekonurmea varten lainaa Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 168 000 euroa.

Kj toteaa, että liikuntalautakunta on 30.5.2006 päättänyt vuokrata Oulunkylän tekonurmi Oy:lle sille aiemmin tekonurmikentän toteuttamista varten varatun alueen 10 vuodeksi 1.8.2006 alkaen. Kj toteaa myös, että lääninhallitus on päättänyt tukea hanketta 85 000 eurolla anotun 120 000 euron sijasta. Kj pitää liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten 168 000 euron lainan myöntämistä Oulunkylän tekonurmi Oy:lle perusteltuna. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä lainojen myöntämiseen n. 20,2 miljoonaa euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on nyt 2,50 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Oulunkylän tekonurmi Oy:lle

168 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista lämmitettävän tekonurmikentän rakentamiseksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi kentän vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

5.6.2006 pöydälle pantu asia

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2006-841, 2006-754, 2006-838, 2006-853, 2006-753

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Rahaston pääomalle on olemassa katetta kaupungin kassavaroissa mm. viime vuosina toteutetun talousarvion mukaisen lainanoton vuoksi.

Kj toteaa edelleen, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 16.11.2004 Helsingin seudun vision:

Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Culminatum Oy:n laatima Helsingin seudun innovaatiostrategia, Yhdessä huipulle, on esitetty Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle 8.2.2005 ja strategian toimenpideohjelma on käsitelty neuvottelukunnassa 19.4.2005. Innovaatiostrategiassa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet rajat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkaupunkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailukyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaa osaamiseen, erikoistumiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen kilpailukyvyn strateginen ydin.

Strategian neljä painopistettä ovat:

1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen

3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot

4. Innovaatiotoiminnan tuki

Innovaatiostrategia sisältää yhteensä 26 toimenpide-ehdotusta edellä mainituilta painopistealueilta.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu hankkeet, joille on haettu innovaatiorahastosta rahoitusta vuodelle 2006 talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti 31.3.2006 mennessä.

HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja

poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen

käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi

HKL:n suunnitteluyksikkö on viime vuosina panostanut voimakkaasti ajantasaisen matkustajainformaation kehittämiseen. Keskeisille liikennepaikoille kuten terminaaleihin, metroasemille, isoimmille raitiovaunupysäkeille on hankittu näyttötauluja ja lisäksi on toteutettu joukkoliikenteen poikkeustiedotuspalvelu. Koska em. näyttöjen hankinta ja asennus on suhteellisen kallista, niin HKL:ssä päätettiin vuonna 2004 kehittää täydentävä palvelu. Joukkoliikenteen käyttäjät saisivat Internetistä tai matkan aikana matkapuhelimesta nopeasti ja helposti haluamiensa pysäkkien reaaliaikaiset aikataulutiedot, joukkoliikenteen sen hetkiset häiriöt sekä tietoa mahdollisista tulevista poikkeustilanteista. Tämä ns. Omat lähdöt -palvelu (www.omatlahdot.fi) otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Tällä hetkellä rekisteröityneitä matkapuhelimen käyttäjiä on noin 2500 – internet- käytön määrää on hyvin vaikea arvioida.

Yhtenä käyttökohteena Omat lähdöt -palvelua toteutettaessa nousi voimakkaasti esiin juuri paikat, joissa liikkuu paljon asiakkaita. Ne sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Paikkoja, jossa voitaisiin helposti ja edullisesti hyödyntää Omat lähdöt -palvelua, on todella runsaasti. HKL:n pääkonttorin ala-aulassa on ollut ko. näyttö muutaman kuukauden ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteiset.

Kaupungin innovaatiorahastolta haetaan tukea hankkeelle, jossa HKL:n suunnitteluyksikkö voisi palkata yhden henkilön vuodeksi tai kaksi henkilöä puoleksi vuodeksi hoitamaan yhdessä virastojen kanssa palvelun laajentamista kaupungin omiin toimipisteisiin sekä toimimaan lisäksi matkapuhelinpalveluiden käytön laajentamisessa ja kehittämisessä. Matkapuhelinpalvelusta on tarkoitus lähiaikoina keskustella myös Forum Virium -hankkeen kanssa liittyen siellä liikenteenohjaukseen sekä palveluiden monikanavajakeluun. Internet- palvelun käyttöönottoon riittää normaali mikrotietokone, mutta innovaatiorahaston tuella voitaisiin hankkia noin pariinkymmeneen kaupungin keskeiseen toimipisteeseen näkyvälle paikalle riittävän suurella näytöllä varustettu kokoonpano. Näin palvelu saisi tarvittavan alkusykäyksen ja sitä kautta tieto leviäisi eteenpäin.

Hankkeen kustannukset ovat

Henkilön/henkilöiden palkkaus		40 000 euroa
Näyttölaitteiden hankinta	20*3 000 euroa =	60 000 euroa
Yhteensä		100 000 euroa

./. Liitteenä 1 on liikennelaitoksen rahoitushakemus ”HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi” -hankkeelle.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2006 on 100 000 euroa.

Helsinki kaikille –projektin ”Esteettömien julkisen ympäristön

koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden

seuranta talvikaudella 2006 – 07”

Helsinki kaikille –projekti anoo innovaatiorahastolta rahoitusta esteettömän julkisen ympäristön koekohteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Koekohteet liittyvät Helsinki kaikille –projektin työhön, joka käynnistyi alkuvuodesta 2002. Kaupunginhallituksen asettaman projektin tavoitteena on Helsingin keskeisten alueiden ja väylien saaminen esteettömiksi vuoteen 2011 mennessä.

Helsinki kaikille –projektin puitteissa on yhteistyössä viiden muun kaupungin ja eri vammaisjärjestöjen kanssa luotu julkisen ympäristön rakenteiden esteettömyyttä koskevat SuRaKu -kriteerit ja ohjeet (2004), joiden tavoitteena on auttaa julkisten katu-, puisto- ja piha-alueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa esteettömyyden saavuttamiseksi.

SuRaKu –projektin laajan yhteistyön puitteissa syntyneet ohjeet edellyttävät julkisten alueiden suunnittelulta ja rakentamiselta paljon nykyistä suurempaa mittatarkkuutta ja vaatimuksia, jotka eivät ole saavutettavissa nykyisillä katu- ja ympäristörakentamisen tavoilla ja tuotteilla. Siitä syystä käynnistettiin vuonna 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-hanketuen turvin yhteistyössä ympäristötuotteiden valmistajien kanssa ELSATUOTE –kehityshanke. Sen tarkoituksena on kehittää julkiseen ympäristöön soveltuvia tuotteita, jotka vastaavat mitoitukseltaan SuRaKu –ohjeita ja helpottavat esteettömän ympäristön suunnittelua ja rakentamista. ELSATUOTE –hanke jatkuu vuoden 2006 loppuun Ympäristöministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä jatkorahoituksella.

Helsingin kaupungin esteettömyystyön kannalta on välttämätöntä varmistaa esteettömyystyössä käytettyjen tuotteiden ja rakenteiden toimivuus ja laatu ennen niiden laajamittaista käyttöön ottoa. ELSATUOTE
–kehityshankkeen puitteissa kehitettyjen esteettömyystuotteiden käyttöominaisuuksien ja laadun varmistamiseksi on tärkeää voida testata tuotteita oikeita vastaavissa käyttöolosuhteissa riittävän pitkän ajan. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on sitoutunut osoittamaan rakennushankkeisiinsa liittyen koekohteita uusille esteettömyystuotteille niiden toimivuuden varmistamiseksi.

Rahoitusta anotaan seuraaviin tehtäviin:

– Koekohteiden suunnittelu

– Kokeilusta aiheutuvat rakentamisen lisäkustannukset

– Koekohteiden toimivuuden testaus ja seuranta

– Koekohteiden kunnossapidon ohjeistus

– Kunnossapidon toteutumisen ja kustannusten seuranta

Koekohteita ovat mm. lasten liikennekaupungin näyttelyalue, Kasarmintorin suojatiet, Ratsaspuiston opastuotteet, Kampin esteettömyyden parannustoimet.

./. Liitteenä 2 on ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07” - työsuunnitelma sekä hankkeen kustannukset.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

Innovaatiorahastolta anotaan vuosille 2006 – 2007 yhteensä 152 000 euron rahoitusta koekohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä kohteiden toimivuuden seurantaan ja kunnossapidon ohjeistukseen. Rahoitustarpeesta 142 000 euroa kohdistuu vuodelle 2006 ja 10 000 euroa vuodelle 2007.

Pyöräkeskuksen perustaminen Helsinkiin

Pyöräkeskus -hankkeen taustaa ja tavoitteet

Pyöräkeskuksella tarkoitetaan kaupunkilaisia ja turisteja palvelevaa keskitettyä polkupyörien säilytys-, vuokraus-, huolto- sekä infopistettä, jossa voi olla mukana myös muita liikkumisapuvälineitä. Tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen joukko- ja pyöräliikenteet yhdistävä matkakeskuksen osa. Keskuksen sijainniksi on ehdotettu Rautatieaseman tai vanhan linja-autoaseman läheisyyttä.

Pyöräkeskuksessa on saatavilla palveluita ja informaatiota sekä vuokravälineitä tarvitseville että lyhytaikaiseen liikkumistarpeeseen, mutta myös omalla pyörällä liikkuville asukkaille. Pyöräkeskukseen kootaan kaupungin omia toimintoja yhdistettyinä yksityiseen toimintaan.

Hankkeen tarkoitus on antaa puitteet yritysten sekä kaupungin väliselle yhteistyölle sekä luoda liiketoimintaa, joka edistää monella tapaa kaupungin pidemmän aikavälin tavoitteita kuten liikkumisen ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.

Pyöräkeskuksen innovatiivisuus

Pyöräkeskus -idea on käytössä useassa Eurooppalaisessa kaupungissa, mutta Suomessa toiminta on vielä toteuttamatta. Hanke liittyy monen Helsingin kaupungin viraston ja laitoksen toimintaan, mutta ei kuulu minkään toimialan ydintehtäviin. Innovaation toteuttaminen vaikuttaa Helsingin kaupungin imagoon sekä kehittää kaupungin palveluiden ja toiminnan laatua. Pyöräkeskus voi olla matkailutoimiston yksi myyntivaltti, liikuntaviraston palveluiden infopaikka, kaupunki- ja liikennesuunnittelun helmi sekä rakennusviraston viheralue- ja kevyen liikenteen verkoston käyttäjien kohtauspaikka. Pyöräkeskuksella on myös välitön vaikutus HKL:n palveluihin ja keskusta voidaan hyödyntää myös ympäristökasvatushankkeissa.

Hankkeen toteutusvalmius ja kustannusarvio

Hankkeen alkusuunnittelu ja ideointi on tapahtunut kaupungin pyöräilytyöryhmän, Sykkelin, toimesta ja alustavia suunnitelmia ja tarveselvitys on tehty.

Koska toiminta tulee sijoittaa keskeiselle paikalle Helsingin ydinkeskustassa, on tarpeen käydä keskustelu kattavasti hallintokunnissa. Rakennusvirasto on halukas ottamaan vetovastuun hankkeen toteutuksesta, mikäli rahoitus järjestyy. Samalla tutkitaan vielä, jos hanke voitaisiin toteuttaa heti lopullisena. Hankkeen toteutettavissa oleva koko vaikuttaa myös eri toimintojen laajuuteen.

Kustannuslaskelman mukaan tilapäisen pyöräkeskuksen sijoittaminen lähelle Elielinaukiota maksaisi 600 000 euroa. Uuden pyöräkeskuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 milj. euroa. Toiminnan ylläpitäminen rahoitetaan kokonaan tai osittain vuokrarahoilla sekä sponsorisopimuksilla. Katu- ja puisto-osastolla on kehitetty ja jo käytössä olevat menettelyt yhteistyörahoitusmallista.

Rakennusvirasto anoo innovaatiorahaston rahoitusta pyöräkeskuksen suunnittelulle ja rakentamiselle yhteensä 1,5 milj. euroa. Tarkempi kustannusarvio ja hankesuunnitelma ovat tehtävissä vasta keskuksen tarkan sijainnin ja muiden puitteiden ollessa selvillä ja rakennusvirasto on sitoutunut projektin kokonaishallinnointiin.

./. Liitteenä 3 on rakennusviraston rahoitushakemus kaupunginhallitukselle innovaatiorahaston rahoituksesta pyöräkeskuksen perustamiseksi Helsinkiin.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on 1 500 000 euroa.

Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä

DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja

käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke

Helsingin ammattikorkeakoulu, Stadian viestinnän koulutusohjelma hakee rahoitusta ”Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H- verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen” –hankkeelle.

Tavoitteet ja perustelut

Stadian tavoitteena projektissa on kehittää konsepteja, työkaluja, oppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan auttaa kansalaisia ottamaan käyttöön digitaalisia viestintävälineitä. Opiskelijat toteuttavat osana opintojaan sisällöntuotannon konsepteja yhdessä paikallisen yhteisön kanssa. Näitä yhteisöjä voivat olla koulut, päiväkodit, vapaat harrastustoiminnan ryhmät, vanhainkodit jne. Hanke soveltuu erinomaisesti myös erityisryhmien (maahanmuuttajat, kielelliset vähemmistöt) tarpeisiin.

Yhteisöt voivat toteuttaa dokumenttielokuvia, verkkosivuja, viihdettä, urheilutallenteita ja paikallisuutisia. Ne voivat kehittää vuorovaikutteisia lisäarvopalveluja DVB-T/H -verkoissa tapahtuvaan ohjelmatarjontaan, kehittää käyttöliittymiä tai tutkia käytettävyyttä.

Projektin avulla tuetaan kansalaisten aktiivista osallistumista, vuorovaikutuksellisten tietoyhteiskuntataitojen kehittymistä ja elämän hallintaa. Se auttaa sosiaalisesti eheän ja kulttuurisesti monimuotoisen ympäristön rakentamista ja antaa mahdollisuuden kehittää oikeudenmukaisia ja erilaisista tarpeista lähteviä hyvinvointipalveluja.

Yhteisöissä tehtävät projektit antavat valmiuksia suunnitella ja hyödyntää uusia mediateknologioita ja toimia digitaalisessa viestintäympäristössä.

Selvitys toteutusvalmiudesta

Hanke voidaan toteuttaa opiskelijaprojekteina. Projektin yhteistyön luominen edellyttää opettajalta työaikaa yhteistyökumppaneiden ja verkoston rakentamiseen ja suunnitteluun sekä projektiraportointiin. Lisäksi hanketta varten tarvitaan joitakin teknisiä lisäfasiliteetteja. VTT:llä ja Stadian tekniikan toimialalla on perusvalmiudet lähetystekniseen ylläpitoon.

Haettava määräraha

Haemme määrärahaa hankeen jatkosuunnitteluun ja käynnistämiseen seuraavasti:

Laitteet, ohjelmistot, työkalut	arvio	8 000 euroa
Palkat	arvio	30 000 euroa
Sotu-kulut	arvio	12 000 euroa
Yhteensä		50 000 euroa

Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä VTT:n kanssa. Hankkeessa on mukana muitakin tutkimustahoja.

./. Liitteenä 4 on ”Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen” –hankesuunnitelma.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin ammattikorkeakoulu.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2006 on 50 000 euroa.

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden

yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla

Puhelinpalveluiden kehittäminen kuuluu kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen, jonka tavoitteena on hoitoon pääsyn turvaaminen. Vastattujen asiakaspuheluiden määrää on seurattu Helsingin terveysasemilla systemaattisesti jo useita vuosia, vastattujen puheluiden vastausprosentit ovat parantuneet, noin 50 %:sta vuonna 2000 70 %:iin vuonna 2005. Terveysasemille tulevien puheluiden seurantajärjestelmä kertoo kutsujen kokonaismäärän, mutta ei yhteyttä yrittäneiden asiakkaiden määrää. Osa asiakkaista joutuukin soittamaan useita kertoja saadakseen yhteyden. Tätä silmälläpitäen ehdotetaan kokeiltavaksi Internet-pohjaista puhelinpalvelujärjestelmää 1-2 Helsingin terveysasemalla. Koekäytön tavoitteena on selvittää voidaanko uudella tekniikalla ja siihen liittyvillä toimintatapojen muutoksilla parantaa puhelimessa tapahtuvaa asiakaspalvelua ja työnhallintaa. Ensisijaisena tavoitteena on hoitoon pääsyä turvaavaan lakiin liittyvän välittömän yhteydensaannin varmistaminen siten, että asiakkaan ei tarvitse soittaa Helsingin terveysasemalle kuin kerran yhteyden saamiseksi. Toisena tavoitteena on puheluiden ruuhka-aikojen tasaaminen, joka puolestaan mahdollistaa henkilöstövoimavarojen paremman kohdentamisen puhelinpalvelun ja vastaanottotyön kesken.

./. Liitteenä 5 on terveyskeskuksen lähiörahaston sekä innovaatiorahaston käyttöä koskeva esitys.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Hankkeen rahoitustarve on 200 000 euroa.

Ultraäänilaitteiden hankinta ja henkilökunnan kouluttaminen

laitteiden käyttöön äitiysneuvolatyön laadun ja

hoidon porrastuksen kehittämiseksi

Ultraäänilaitteiden hankinta liittyy terveysasemien uuden toimintamallin kehittämiseen, jossa Helsingin ns. pääterveysasemat varustetaan perusterveydenhuoltoon sopivalla teknologialla laadukkaan hoidon ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kallion terveysasema osallistui vuosina 2003-2004 STM:n rahoittamaan koulutus- ja kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan välisen yhteistyön ja toiminnan laadun parantaminen. Hankkeen rahoituksen turvin terveysasemalle hankittiin ultraäänilaite ja työntekijät koulutettiin laitteen käyttöön Kätilöopiston sairaalassa. Hankkeen kuluessa Kallion terveysaseman asiakkaiden käynnit erikoissairaanhoitoon vähenivät selvästi, ollen 5,3 käyntiä/ synnyttäjä vuonna 2002, 4,3 käyntiä vuonna 2003 ja 3,3 käyntiä vuonna 2004. Hankkeen johtopäätöksenä todettiin hoidon porrastuksen toteutuneen asianmukaisesti sekä äitiyshuollon toiminnan laadun ja asiakastyytyväisyyden parantuneen. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella ehdotetaan vastaavanlaisen toiminnan käynnistämistä kahdella terveysasemalla Kallion terveysasemalla toteutetun hankkeen kokemuksia hyödyntäen.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Hankkeen rahoitustarve on 100 000 euroa, josta 80 000 euroa käytetään kahden ultraäänilaitteen hankintaan ja 20 000 euroa erikoissairaanhoidon toimesta järjestettävän koulutuksen toteuttamiseen.

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke

Tavoitteet

Tavoitteena on kokeilla kotihoidon välittömässä asiakastyössä tietoteknisiä ratkaisuja, jotka:

1) mahdollistavat hoitohenkilökunnan ajan säästön asiakkaan voinnin ja vitaalitoimintojen seurannassa, seurantatietojen keräämisessä, tallentamisessa ja välityksessä intervention ja hoidon tarpeen arvioimiseksi,

2) mahdollistavat lääketieteellisen etädiagnostiikan käytön

3) mahdollistavat suoran, hoito- ja palveluaikaan perustuvan asiakaslaskutuksen ja

4) mahdollistavat tiedon suoran siirron ja käsittelyn Pegasos –ohjelmassa (asiakastiedot, laskutustiedot) ja RAI –ohjelmassa (asiakkaiden toimintakyky ja hoidon laatu)

Perustelut

Helsinkiläisten ikäihmisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, ratkaisevasti vuoden 2013 jälkeen. Helsinki purkaa laitosmaista hoitotapaansa avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Myös entistä sairaampia ihmisiä hoidetaan ja palvellaan heidän kodeissaan. Hoitohenkilöstön työvoimapula asettaa haasteita tehtävästä selviytymisessä. Henkilöstöresurssi tulee jatkossa suunnata tarkoituksenmukaisesti ja kaikki toimivat apuvälineet on otettava käyttöön hoitokokonaisuuden järjestämiseksi.

Haettava rahoitus

Innovaatiorahastosta haetaan 40 000 euroa em. kehittämishankkeen tietoteknisiä laitteita, niiden yhteensovittamista ja käyttökokeilua varten. Muita kustannuksia syntyy tietojärjestelmien rajapintatoimintojen yhteensovittamisesta sekä kokeilussa toimivan henkilöstön ajankäytöstä.

Tarkempi hankekuvaus tehdään hankkeen ulkopuolisen, kilpailutukseen perustuvan kehittämisyhteistyökumppanin löydyttyä. Kilpailuttamisen suorittaa Culminatum, kuullen asiantuntijana Helsingin kaupungin terveyskeskusta.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on 40 000 euroa.

Kj toteaa, että Khs myönsi 16.1.2006 innovaatiorahastosta kahdeksan hankkeen vuoden 2006 rahoitukseen yhteensä 2 362 180 euroa. Samalla sidottiin innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2007-2010 rahoitukseen yhteensä 4 853 120 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 9 603 492,65 euroa.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, hankkeen hallinnoijana voi toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu on antanut yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Lisäksi Kj toteaa, että ultraäänilaitteiden hankintaa neuvolatyöhön ja henkilökunnan koulutusta niiden käyttöön ei voida pitää rahaston sääntöjen mukaisena hankkeena vaan se on terveyskeskuksen normaalia talousarviomäärärahoilla rahoitettavaa toiminta. Samoin HKR:n esittämän pyöräilykeskuksen perustaminen/rakentaminen tulisi harkita rahoitettavaksi rakennusviraston talousarvion investointimäärärahoilla, mikäli perustamis-/rakentamiskustannukset voidaan sisällyttää rakennusviraston raamin mukaisiin investointimenoihin.

Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet/
projektit, joille esitetään rahoitusta, vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja näiden hankkeiden toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätös-ehdotuksen mukaisesti.

Edelleen Kj toteaa, että HKR:n ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07” –hankkeelle olisi tarkoituksenmukaista myöntää nyt kokonaisrahoitus, vaikka hanke jatkuu vielä vuonna 2007.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 542 000 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden rahoitukseen:

Hanke/projekti	euroa

HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi	100 000
- hallinnoija: Helsingin kaupungin liikennelaitos

Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07 –hanke (kokonaisrahoitus)	152 000
- hallinnoija: Rakennusvirasto

Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke	50 000
- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	200 000
- hallinnoija: Terveyskeskus

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke	40 000
- hallinnoija: Terveyskeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, ettei Pyöräkeskuksen perustaminen Helsinkiin –hankkeelle ja Ultraäänilaitteiden hankinta ja henkilökunnan kouluttaminen laitteiden käyttöön äitiysneuvolatyön laadun ja hoidon porrastuksen kehittämiseksi -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska hankkeet eivät vastaa innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa.

HKR:n ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07”
–hankkeen loppuraportti sekä tilinpäätös on toimitettava kaupungin-hallitukselle 31.5.2007 mennessä. Muista hankkeista/projekteista hallinnoijan on lähetettävä hankkeen loppuraportti sekä tilinpäätös 31.1.2007 mennessä kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirjanote liikennelaitokselle, rakennusvirastolle, ammattikorkeakoululle, terveyskeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Liikennelaitoksen rahoitushakemus HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi -hankkeelle
	Liite 2	Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 - 2007
	Liite 3	Rakennusviraston rahoitushakemus kaupunginhallitukselle innovaatiorahaston rahoituksesta pyöräkeskuksen perustamiseksi Helsinkiin
	Liite 4	Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H -verkossa. Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen-hankesuunnitelma
	Liite 5	Terveyskeskuksen lähiörahaston sekä innovaatiorahaston käyttöä koskeva esitys

HELSINGIN ASUMISOIKEUS OY:N YHTEISHALLINNON TOIMINTAOHJE

Khs 2005-1633

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 24.1.2005 Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön noudatettavaksi kaupungin vuokrataloissa. Tällöin päädyttiin siihen, että kaupungin asumisoikeusasuntoja varten on tarkoituksenmukaista tehdä oma yhteistoimintamalli, koska asumisoikeustaloja koskeva sääntely on erilainen kuin vuokrataloissa.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 6.10.2004 asettaa työryhmän valmistelemaan 31.3.2005 mennessä Helsingin Asumisoikeus Oy:n asuntoja varten asumisoikeusdemokratiasäännön. Työryhmä sai jatkoaikaa työlleen 31.12.2005 saakka.

Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi hallintopäällikkö Tuula Saxholm kiinteistövirastosta ja jäseniksi kiinteistöasiamies Raino Antikainen kiinteistövirastosta ja vs. kaupunginsihteeri Riitta Venesmaa kaupunginkansliasta sekä asukkaiden edustajaksi Ilja Koskinen, Timo Auranen ja Janne Ollikainen. Työryhmän sihteeriksi nimettiin Helsingin Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Harri Lyytikäinen.

Työryhmä kokoontui 12 kertaa ajalla 16.11.2004–28.3.2006. Työryhmä kävi läpi voimassa olevan lainsäädännön koskien asumisoikeutta ja yhteishallintoa vuokrataloissa sekä tutustui kaupungin konserniohjeisiin ja vuokralaisdemokratiasääntöön. Työryhmällä oli käytössään taustamateriaalia lainsäädännön valmisteluvaiheilta sekä viiden suurimman asumisoikeusyhtiön yhteishallinnon menettelytavoista. Työryhmä vieraili Suomen suurimman asumisoikeusyhtiön Suomen Asumisoikeus Oy:n luona tutustumassa yhtiön yhteishallintoon ja siitä saatuihin kokemuksiin. Osa työryhmästä vieraili lisäksi yhdessä Suomen Asumisoikeus Oy:n kohteessa kuulemassa asukkaiden kokemuksia yhteishallinnosta.

Työryhmän 1. ehdotus yhteishallinnon toimintaohjeeksi valmistui 30.12.2005. Työryhmä pyysi lausunnon ehdotuksesta kaupunginkanslian oikeuspalveluilta. Oikeuspalveluiden lausunto valmistui 21.3.2006. Työryhmä kokoontui vielä 28.3.2006 käsittelemään saatua lausuntoa kaupunginlakimiehen kanssa. Lausunnon perusteella työryhmä on tehnyt pieniä tarkennuksia ehdotukseen.

./. Työryhmän muistio on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Työryhmän ehdotus Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohjeeksi on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

./. Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Yleistä

Helsingin kaupungin kokonaan omistama Helsingin Asumisoikeus Oy on perustettu vuonna 1993. Yhtiön omistuksessa on tällä hetkellä 48 kohteessa 2 124 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 4 600 asukasta. Uusia asuntoja valmistuu vuonna 2007 noin 100 kpl. Asumisoikeusasuntojen tuotantotavoitteet määritellään kaupunginvaltuuston hyväksymässä asunto-ohjelmassa.

Yhteishallinnon toimintaohjeen tarkoituksena on antaa asumisoikeusasukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa. Päämääränä on lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää asumisoikeustalojen kunnossapitoa ja hoitoa.

Yhteishallinnon toimintaohje perustuu asumisoikeuslakiin ja yhteishallinnosta vuokrataloissa annettuun lakiin, jäljempänä yhteishallintolaki. Lakien mukaan asukkailla on oikeus valita mm. asukastoimikunta, saada asukkaiden edustus vuokratalon omistajayhteisön tai -säätiön hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen sekä saada oikeuksiensa käyttämiseen tarvittavia vuokrataloa koskevia tietoja kuten tietoja talon kunnosta, hoidosta ja taloudesta omistajalta tai tämän edustajilta.

Yhtiöllä ei ole ollut aikaisemmin yhteishallinnon toimintaohjetta eikä asukasdemokratiasääntöä. Yhteishallintoa on toteutettu asumisoikeuslain ja yhteishallintoa vuokrataloissa sääntelevän lain perusteella. Yhtiön asuntokannan ja kohteiden määrän kasvun myötä on kuitenkin tarpeen luoda yhteiset pelisäännöt myös yhteishallinnon osalta. Ehdotus on pyritty muokkaamaan käytännönläheiseksi ja juuri tämän yhtiön tarpeisiin sopivaksi turhia muodollisuuksia välttäen. Toimintaohjeen luonnos on käsitelty ja hyväksytty yhtiön nykyisten talotoimikuntien puheenjohtajien yhteistyöelimessä tammikuussa 2006. Toimintaohjeen laadinnan eri vaiheita on käsitelty yhtiön hallituksessa ja työryhmän ehdotukseen ei ole ollut huomautettavaa.

Yhteishallintolain mukaiset yhteistoiminnan tasot Helsingin Asumisoikeus Oy:ssä on toimintaohjeessa nimetty seuraavasti (suluissa yhteishallintolain mukainen nimitys vastaavalle tasolle):

- asukkaiden kokous (asukkaiden kokous)

- talohallitus (asukastoimikunta)

- talohallitusten puheenjohtajien kokous (yhteistyöelin)

- asukasedustus yhtiön hallituksessa ja sen asettamissa yhteistyöryhmissä (asukkaiden edustus hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä)

Yhteishallinnon toimintaohjeessa on annettu asukkaille vähintään samat vaikuttamismahdollisuudet kuin yhteishallintolaissa tai asumisoikeuslaissa on säädetty.

Asumisoikeuslain ja yhteishallintolain soveltamisala

Asumisoikeuslain 4 f § mukaan asumisoikeuden haltijalla ja hänen kanssaan asumisoikeusasunnossa asuvalla on oikeus osallistua asumisoikeusasuntoa koskevaan hallintoon ja päätöksentekoon sekä saada sitä varten tietoja vähintään siinä laajuudessa kuin yhteishallinnossa vuokrataloissa annetussa laissa säädetään.

Yhteishallintolain 1 §:n mukaan vuokratalojen asukkaiden ja omistajien tässä laissa säädetyn yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa.

Yhteishallintolakia sovelletaan niihin vuokrataloihin, jotka ovat asuntotuotantolain 15 §:ssä tai asuntojen perusparantamisesta annetun lain 22 §:ssä tarkoitettujen käyttö- tai luovutusrajoitusten alaisia. Lisäksi lakia sovelletaan soveltuvin osin muuhun asuntokantaan, jos omistaja niin päättää.

Lausunnot ja arvio niistä

Oikeuspalvelut on lausunnossaan (21.3.2006) kiinnittänyt huomiota mm. nimikkeisiin. Ohjeessa perusyksikköä eli taloa ei ole liitetty vuokranmääritysyksikköön tai käyttövastikkeen määritysyksikköön. Talohallitus-nimen käyttäminen saattaa aiheuttaa sekaannusta, koska sen perusteella toimielimellä voidaan olettaa olevan yhtiöoikeudellista toimivaltaa. Nimestä ei suoraan ilmene, että se on yhteishallintoelin. Äänioikeuden osalta ei voida määritellä rajoitusta, jonka mukaan kullakin huoneistolla on vain yksi ääni. Talohallituksen vastuu osallistua korjaustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, valvontaan ja reklamaatioihin tulee määritellä, jotta selviää, millä toimielimillä yhtiöoikeudellinen vastuu todellisuudessa lain mukaan on. Yhteistoimintaelimen puheenjohtajan toimikaudeksi suositellaan yhtä vuotta, koska talohallituksen toimikausi on ohjeen mukaan yksi vuosi. Lisäksi on mainittu, että yleensä asioita, joita säädellään laissa tai yhtiöjärjestyksessä ei ole syytä säännellä ohjeissa. Näin siksi, että yhtiöjärjestyksen, lainsäädännön tai konserniohjeiden muuttuessa voi syntyä sekaannusta tai ristiriitoja jos ei toimintaohjeen vahvistamisen yhteydessä samalla vastuuteta soveltuvaa yhtiön toimielintä päivittämään toimintaohjetta em. muutoksia vastaavasti.

Kaj toteaa, että oikeuspalvelujen esittämät huomiot nimikkeiden osalta on sisällytetty ehdotukseen mm. siten, että talon määrittely perusyksikkönä sisältää lisäyksen käyttövastikkeen yhtenäisestä määräytymisperusteesta. Talohallituksen määritelmään on sekaannusten välttämiseksi lisätty, että sillä tarkoitetaan laissa mainittua asukastoimikuntaa.

Äänioikeutta koskeva huoneistokohtainen rajoitus on poistettu.

Talohallituksen tehtävien osalta ehdotusta on vastuukysymysten selventämiseksi täydennetty siten, että talohallituksella on oikeus osallistua korjaustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, valvontaan ja reklamaatioihin yhteistyössä isännöitsijän kanssa.

Yhteistyöelimenä puheenjohtajan toimikauden pituutta koskevaa muutosehdotusta työryhmä ei sen sijaan pitänyt tarkoituksenmukaisena, koska ohjeessa rajataan vain toimikauden enimmäispituudeksi kaksi vuotta. Lisäksi yhteistyöelin järjestäytyy itse, joten se voi puheenjohtajaa valitessaan rajata tämän toimikauden yhtenäiseksi yhteistyöelimen kanssa.

Lisäksi oikeuspalvelut katsoi, ettei yhteistoimintaohjeeseen tulisi sisällyttää asioista, joita säännellään laissa tai yhtiöjärjestyksessä. Koska kyseessä on yhtiön ensimmäinen yhteistoimintaa sääntelevä ohje, katsoi työryhmä kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi ottaa ohjeeseen myös yhtiön laissa tai yhtiöjärjestyksessä säänneltyjä toimielimiä koskevia asioita.

Voimaantulo Työryhmän mielestä olisi tarkoituksenmukaista, että Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohjeen vahvistaisi ensimmäisellä kerralla kaupunginhallitus siten, että asukaskokoukset voivat hyväksyä ohjeen noudatettavaksi välittömästi Khn päätöksen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31.12.2006 mennessä. Asukasedustajien valinta yhtiön hallitukseen tulisi tehdä uuden säännön mukaisesti vuodesta 2007 alkaen.

Toimintaohjeen ylläpitäminen ja soveltaminen

Yhtiön hallitus voi päivittää toimintaohjetta ja antaa siitä tarvittaessa soveltamis- ja menettelytapaohjeita, ellei asia ole luonteeltaan sellainen että se tulee käsitellä kaupungin omistajaohjauksesta päätetyssä järjestyksessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 2 olevan Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohjeen siten, että sääntö tulee voimaan välittömästi asukaskokousten hyväksyttyä sen, kuitenkin viimeistään 1.1.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Asumisoikeus Oy:tä huolehtimaan siitä, että yhteistoimintamalli käsitellään yhtiön asukaskokouksissa vuoden 2006 aikana.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Helsingin Asumisoikeus Oy:lle, pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Asukasdemokratiasääntöä valmistelleen työryhmän muistio 28.3.2006
	Liite 2	Työryhmän ehdotus Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohjeeksi
	Liite 3	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 21.3.2006

SELVITYS OIKEUSKANSLERINVIRASTOLLE KATUPUHTAANAPITOA KOSKEVAN KIRJEEN JOHDOSTA

Khs 2006-963

Oikeuskanslerinvirasto pyytää (3.5.2006) Khta toimittamaan selvityksen 30.6.2006 mennessä Oikeuskanslerinvirastoon 28.4.2006 tulleesta kirjeestä, jossa kannellaan katujen puhtaanapitoon liittyvästä asiasta.

Kirjeessään Xxxx Xxxxxx pyytää oikeuskansleria tutkimaan, ”onko Helsingin kaupunki ja asiasta vastuulliset kaupunginhallituksen jäsenet syyllistyneet katupölystä aiheutuvan tahalliseen kaupunkilaisten terveyden vaarantamiseen tai muiden lainsäännösten rikkomiseen katujen heikon ja hitaasti suoritetun puhtaanapidon vuoksi.” Lisäksi Xxxxxx esittää, että ”kaupunki ei ole mitenkään varoittanut katupölystä, se on laiminlyönyt ohjeiden antamisen katupölyn varalta, eikä ole varustanut ulkotyöntekijöitä tai lapsia hengityssuojaimilla.”

Xxxxxx on lisäksi lähettänyt EU:n ympäristökomissaarille kirjeen, jonka hän on liittänyt oikeuskanslerille lähettämänsä kirjeen liitteeksi.

./. Selvityspyyntö on liitteenä 1.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (18.5.2006) seuraavaa:

Lainsäädäntö

Katujen kunnossa- ja puhtaanpitoa säätelee laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (kunnossapitolaki) 31.8.1978/669, jota on viimeksi muutettu 1.11.2005. Sen mukaan puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kadulle kertyneen lian ja roskien poistaminen ajoradalta ja jalkakäytävältä. Puhtaanapitovastuu jakautuu kaupungin ja kiinteistöjen välillä siten, että tontinomistajan vastuu ulottuu pääsääntöisesti kadun puoliväliin asti, kuitenkin enintään 15 metrin päähän tontin rajasta. Kaupunki voi ottaa kiinteistöjen kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviä hoitaakseen, kuten Helsingissä on tehty useilla esikaupunkialueilla ja Etu-Töölössä.

Katu- ja puisto-osasto hankkii katujen ylläpitopalvelut kaupungin omalta tuotantoyksiköltä, HKR-Ympäristötuotannolta sekä alan urakoitsijoilta. Näiden palvelujen laatutaso määritellään hankintasopimuksissa ja niiden liitteinä olevissa laatuvaatimuksissa, jotka perustuvat kunnossapitolain määräyksiin.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 102 § mukaan kunnan on varauduttava käytettävissä olevin keinoin toimiin, joilla estetään ilmanlaatuasetukseen perustuvan ilmanlaadun raja-arvon mahdollinen ylittyminen kunnan alueella. Valvovana viranomaisena on Helsingissä ympäristökeskus, jonka kanssa rakennusvirasto on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä katupölyn seurannassa ja vähentämisessä.

Toimenpiteet katupölyn vähentämiseksi

Katupölyn ja sen haittojen systemaattinen vähentäminen on aloitettu rakennusvirastossa vuonna 1987. Pitkäjänteisen työn tuloksena kokonaispölypitoisuudet ovat laskeneet arviolta kolmasosalla verrattuna 1980-luvun loppuun. Tästä huolimatta joka kevät kuivina päivinä pitoisuudet nousevat yhä haitallisen korkeaksi ja pitoisuudet alenevat vasta katujen siivouksen ja rankkasateiden jälkeen. Etenkin keväällä 2006 useita viikkoja kestävä sateeton kausi nosti pölypitoisuudet raja-arvotasojen yli ja tilannetta pahensivat vielä kaukokulkeuman mukana kaakosta tulleet runsaat kulotusten ja metsäpalojen pienhiukkaset.

Keinoina katupölyn vähentämiseksi ovat olleet kaluston parantaminen ja sen määrän lisääminen. Hiekoitusmateriaalia on kehitetty ja nykyisin rakennusvirasto hankkii vain pestyä ja seulottua sepeliä, jossa hienoaineksen määrä on vähäinen. Myös yhteistyötä kiinteistöjen kanssa on kehitetty, jotta hiekannosto saadaan tehdyksi yhtaikaisesti sekä ajoradoilla että kiinteistöjen vastuulla olevilla jalkakäytävillä.

Katujen keväisessä puhdistamisessa työmenetelmiä on muutettu siten, että myös pysäköityjen autojen alta saadaan poistetuksi hiekka ja pöly. Tämä edellyttää ajoneuvojen siirtoa ja pahimmillaan joudutaan päivittäin hinaamaan useita satoja ajoneuvoja pois puhdistustyön alta. Menetelmä on melko hidas ja kallis, mutta mahdollistaa koko katupoikkileikkauksen puhdistuksen ja siten vähentää pölyisyyttä. Nykyisillä kone- ja henkilöresursseilla aikaa menee 1 - 1,5 kuukautta ennen kuin koko kaupunki on puhdistettu. Hiekannoston yhteistyössä osapuolten välillä ja toimintatavoissa on edelleen kehittämistä.

Vuodesta 1999 lähtien on keväisin torjuttu akuutteja katupölyhaittoja kastelemalla vilkkaimpia katuja laimealla suolaliuoksella rakennusviraston ja ympäristökeskuksen tekemän toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tällä sidotaan pöly kadun pinnalle pidemmäksi aikaa, tutkimusten mukaan jopa kahdeksi viikoksi, siten että hiekannosto ehditään tehdä tai että puhdistavat sateet poistavat katupölyn. Menetelmä on tehokkaimmillaan, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea eli yli 60 %, mutta kuivemmalla ilmalla sen teho laskee.

Vuonna 2003 hyväksyttiin ympäristölautakunnassa laaja suunnitelma katupölyhaittojen ehkäisemiseksi, jonka tavoitteena on katupölyn aiheuttamien terveys- ja viihtyisyyshaittojen vähentäminen sekä raja-arvon ylittymisen estäminen. Suunnitelmassa on listattu 35 katupölyongelman vähentämiseen tähtäävää toimenpidettä, joita toteuttamalla pyritään täyttämään ympäristönsuojelulain 102 § vaatimukset.

Tutkimus ja kehittäminen

Helsingin kaupunki on ollut rahoittamassa useita tutkimuksia ja selvityksiä liittyen katupölyongelmaan. Tutkimuksissa on selvitetty mm. katupölyn koostumusta ja lähteitä, hiekoitusmateriaalien kehittämistä, talvikunnossapidon ja katuhoidon kehittämistä, liukkaudentorjuntamenetelmien kehittämistä, nastarenkaiden käyttöä ja vaikutusta sekä liukkauden, hiekoituksen ja katupölyn yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tuntemalla mekanismit, joilla katupöly syntyy sekä ne tekijät, jotka vaikuttavat katupölyn määriin, voidaan tehokkaasti kohdentaa toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Helsingin kaupunki koordinoi uusinta tutkimushanketta (KAPU, 2006 -2007), jossa tutkitaan, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen. Nykyisen käytännön lisäksi selvitetään, voidaanko uusilla menetelmillä ja laitteilla vähentää pölyn määrää. Yleisenä tavoitteena on vähentää kevätkauden korkeita PM₁₀-pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Hanke vahvistaa viranomaisten, tutkijoiden ja kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista kevätpölyongelman vähentämiseksi. Siinä ovat Helsingin lisäksi mukana mm. Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Kerava ja Riihimäki. Päätutkimusta tekee Nordic Envicon Oy ja keskeisenä mittausvälineenä käytetään Helsingin ammattikorkeakoulun Stadian kehittämää Nuuskija-autoa. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti.

Ilmanlaatu Helsingissä ja Tukholmassa

Keväisen katupölyn lisäksi ongelmia aiheuttavat Helsingissä liikenteen typpidioksidi sekä kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni. Näistä huolimatta Helsingin ilmanlaatu on ympäristökeskuksen tekemien vertailujen perusteella yleisesti ja kansainvälisesti katsoen melko hyvä.

Xxxx Xxxxxx toteaa, että Tukholmassa ei EU:n ilmanlaatunormeja ylitettäisi ja se hohtaa puhtautta. Todellisuudessa katupölyongelma on Tukholmassa huomattavasti Helsinkiä pahempi. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotaso ylittyy pahimmissa paikoissa joka vuosi 80 -100 kertaa. Raja-arvo on tänä vuonna ylittynyt jo kolmella mittausasemalla. Lisäksi hiukkasten vuosiraja-arvo ylittyy joka vuosi. Helsingissä vastaavasti ylityksiä on 30 - 50 kertaa vuosittain eikä vuosiraja-arvo ole ylittynyt kertaakaan.

Hengityssuojainten käyttö

Hengityssuojainten käyttö aiheuttaa usein enemmän ongelmia kuin hyötyä. Suojaimen läpi hengittäminen ei sovi useille hengitys- ja sydänsairauksista kärsiville, koska se aiheuttaa rasitusta lisääntyneen hengitystyön takia. Useimmat suojaimet eivät myöskään poista sisäänhengitysilmasta kaikkein haitallisimpia pienhiukkasia.

Tiedottaminen

YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta ja siitä tiedottamisesta koko pääkaupunkiseudulla. Tieto ilmanlaadusta on lähes reaaliaikaisesti YTV:n verkkosivuilla, joilta löytyy taustatietoja myös terveysvaikutuksista. Ilmanlaadusta tiedotetaan YTV:n mittausten perusteella myös tiedotusvälineissä (mm. TV, radio, Helsingin Sanomat). Korkeista pitoisuuksista ja raja-arvon ylityksistä tiedotetaan vielä erikseen. Tiedotteissa kerrotaan myös terveysvaikutuksista ja keinoista altistumisen vähentämiseksi. Raja-arvojen ylittymisestä tiedotetaan erikseen. Rakennusvirasto tiedottaa lisäksi keväisin hiekannoston aloittamisesta sekä katujen puhdistamisaikataulusta, jotta asukkaat voivat varautua siihen ajoneuvojen pysäköinnissä.

Yhteenveto

Helsingin kaupunki on toiminut katujen puhtaanpidossa kunnossapitolain ja ilmansuojelulain edellyttämällä tavalla. Myös tiedottaminen ilmanlaadusta ja sen ongelmista on ollut säännöllistä ja määräysten mukaista.

Rakennusvirasto on yhdessä muiden kaupungin viranomaisten kanssa kehittänyt katupölyn torjuntaan liittyviä työmenetelmiään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kaupunki jatkaa ja edelleen panostaa tutkimuksiin, joilla voidaan löytää keinoja katupölyongelman lieventämiseksi.

Kaupungin pitkäjänteinen työ on vähentänyt kokonaisleijumapitoisuuksia arviolta kolmasosalla verrattuna 1980-luvun loppuun, joten todellisuudessa Helsingin ilmanlaatu on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti. Nykyisten EU:n raja-arvojen ylityksiä on enää vaikeimmilla katuosuuksilla.

Toimenpiteistä huolimatta ilmanlaatu ei kaikilta osin ole vielä tavoitteiden mukainen. Jatkossa raja-arvojen ylitykset pyritään estämään koko kaupungin alueella. Erityisesti pyritään alentamaan keväisten episoditilanteiden korkeita pitoisuuksia vilkasliikenteisissä katukuiluissa, joissa hiukkasten laimeneminen on heikkoa. Helsingissä on noin 8 km katuosuuksia, joissa hiukkasten raja-arvot voivat ylittyä. Nämä katuosuudet vaativat erityisen tehostettuja toimenpiteitä.

Ympäristölautakunta toteaa (11.5.2006) seuraavaa:

Helsingin ilmanlaatu on yleisesti ja kansainvälisesti katsoen melko hyvä. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin liikenteen typpidioksidi ja keväinen katupöly sekä kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni. Katupölyongelmasta kärsitään myös ja usein pahemmin sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Katupölykauden kestoon ja voimakkuuteen vaikuttavat talvikunnassapidon aikaiset toimet, keväinen katujen puhdistamisen tehokkuus sekä säätila: talven liukkaudentorjunnan tarve, myöhäinen kevään saapuminen ja katujen puhdistamisen aikainen kuivuus.

Lainsäädäntö

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 102 §:n mukaan kunnan on varauduttava käytettävissä olevin keinoin toimiin, joilla estetään ilmanlaatuasetukseen perustuva ilmanlaadun raja-arvon mahdollinen ylittyminen kunnan alueella. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tai annettava määräyksiä liikenteen rajoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Liikenteen rajoittaminen (yksityisautoilun kielto) on keinona kaupungin valmiussuunnitelmassa, joka koskee typpidioksidin tuntipitoisuuksien alentamista. Katupölyongelman torjumiseksi liikenteen rajoittaminen ei sovi. Kaupunki voi rajoittaa liikennettä vasta kun raja-arvo on ylittynyt. Yleensä se ylittyy vasta katupölykauden päättymisen kynnyksellä. Laadittaessa suunnitelmia katupölyhaittojen ehkäisemiseksi on myös katsottu, että ongelmaa voidaan torjua tehokkaasti toteuttamalla katupölysuunnitelmassa esitetyt keinot ja siten täyttää ympäristönsuojelulain 102 § vaatimukset.

Liikenteen määrien vähentäminen mm. joukkoliikennettä edistämällä vähentää myös katupölyn määrää. Toimenpiteitä tullaan esittämään vuonna 2007 valmistuvassa ilmansuojeluohjelmassa. Myös ajonopeuksilla on merkittävä vaikutus hiukkasten nousemiseen katupinnalta. Helsingin kaupunki on alentanut katujen nopeusrajoituksia. Kuitenkin raskaat ajoneuvot kuten bussit ja raitiotievaunut nostattavat henkilöautoa tehokkaammin pölyä ilmaan.

Ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) todetaan, että mikäli hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) raja-arvon ylitys johtuu teiden tai katujen talvihiekoituksesta kunnan tulee laatia selvitys, josta käyvät ilmi muun muassa tiedot havaituista tai arvioiduista pitoisuuksista ja päästölähteistä sekä tiedot toteutetuista tai suunnitelluista toimista pitoisuuksien alentamiseksi.

Vuorokausiraja-arvo ylittyy kun vuoden aikana on yli 35 raja-arvotason (50 μg/m³) ylitystä. Vuosiraja-arvo 40 μg/m³.

EU:n vuonna 2001 asettamat hiukkasten raja-arvot tulivat lopullisesti voimaan vuoden 2005 alussa. Myös ennen voimaanastumista hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylityksestä tuli laatia selvitys EU:n komissiolle. Helsinki on laatinut selvityksen vuoden 2003 hiukkasten raja-arvon ylityksestä ja se on toimitettu ympäristöministeriölle, joka on toimittanut sen edelleen komission käsiteltäväksi. Siinä perusteltiin hiukkasylityksen aiheutuvan pääosin liukkaudentorjuntaan käytetystä hiekoitushiekasta, arvioitiin raja-arvon ylitysalueet ja selostettiin kaupungin tekemät toimet pitoisuuksien alentamiseksi. Komissio on hyväksynyt selvityksen vuoden 2006 alussa.

Vuoden 2005 hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittymisestä kaupunki laatii vuoden 2006 kesäkuun loppuun mennessä selvityksen, jonka painopisteenä on kertoa kuinka kaupunki on toiminut tai aikoo toimia, jotta hiukkasten pitoisuuksia saadaan alennettua.

Raja-arvojen ylitykset Helsingissä

Helsingissä vaikeimpia paikkoja ovat vilkkaiden pääväylien varret ja vilkasliikenteiset korkeiden rakennusten reunustamat kadut eli katukuilut, joiden ilmanlaatua on keskitytty viime vuosina erityisesti kartoittamaan.

Töölön pysyvä mittausasema siirrettiin vuoden 2005 alussa aivan ydinkeskustaan Mannerheimintie 5:n kohdalle, jossa mitattiin hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylitys (36 kpl) 6.5.2005. Tänä vuonna raja-arvo ei ole vielä ylittynyt. Ylityksiä oli 24 kpl 6.5.2006. Mikäli raja-arvo olisi ollut aiemmin voimassa, olisi se ylittynyt Töölön mittausasemalla edellisen kerran vuosina 1995 ja 1998. Voidaankin arvioida, että raja-arvojen ylityksiä olisi ollut 1990-luvun loppuun saakka hyvin laajoilla alueilla kaupungissa. Nykyisin raja-arvot ylittyvät vain kaikkein vilkasliikenteisimmillä ja kuilumaisimmilla katuosuuksilla.

Siirrettävä mittausasema oli vuosina 2003 ja 2004 Runeberginkadun katukuilussa, jossa mitattiin vuonna 2003 hiukkasten raja-arvon ylitys. Vuoden 2005 ajan se sijaitsi Hämeentien katukuilussa, jossa mitattiin hiukkasten raja-arvon ylitys. Tämän vuoden alusta siirrettävä mittausasema on ollut Töölöntullin kohdalla (Mannerheimintie 55), joka alkuvuoden mittausten perusteella vaikuttaa olevan ilmanlaadultaan Helsingin pahin paikka. Raja-arvo ylittyi 10.5.2006. Kaupunki jatkaa yhdessä YTV:n kanssa myös tulevina vuosina katukuilumittauksia, jotta ongelman koko laajuus saadaan selvitettyä ja nähdään kuinka toimenpiteet vaikuttavat hiukkaspitoisuuksiin.

Tilanne muissa kaupungeissa

Xxxx Xxxxxx toteaa, että Tukholmassa ei EU:n ilmanlaatunormeja ylitettäisi ja se hohtaa puhtautta. Todellisuudessa katupölyongelma on Tukholmassa huomattavasti pahempi. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotaso ylittyy pahimmissa paikoissa joka vuosi 80–100 kertaa. Raja-arvo on tänä vuonna ylittynyt jo kolmella mittausasemalla. Lisäksi hiukkasten vuosiraja-arvo ylittyy joka vuosi. Helsingissä vastaavasti ylityksiä on 30–50 kertaa vuosittain eikä vuosiraja-arvo ole ylittynyt kertaakaan.

Raja-arvojen ylityksiä ei ole toistaiseksi todettu Suomessa muissa kaupungeissa kuin Helsingissä ja Riihimäellä. Tämä johtuu ennen kaikkea mittausasemien sijoittamisesta muualle kuin keskustojen vilkkaiden väylien varsille ja mittausten vähäisyydestä muualla. Muut suomalaiset kaupungit ja myös Tukholma ovat viime aikoina alkaneet ottaa mallia Helsingin toimenpiteistä katupölyn torjumiseksi. Toteuttamalla edes osa Helsingin toimenpiteistä voidaan hiukkaspitoisuuksia alentaa muissakin kaupungeissa huomattavasti ja mahdolliset raja-arvon ylitykset välttää. Helsinki on jakanut kokemuksiaan ja osaamistaan muille kaupungeille.

Tiedottaminen

YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta ja siitä tiedottamisesta koko pääkaupunkiseudulla. Tieto ilmanlaadusta on reaaliaikaisesti saatavilla YTV:n verkkosivuilla, joilta löytyy taustatietoja myös terveysvaikutuksissa. YTV tiedottaa arkiaamuisin ilmanlaadusta TV:ssä ja radiossa sekä Helsingin Sanomien sääsivuilla. Korkeista pitoisuuksista laaditaan säännönmukaisesti erilliset tiedotteet. Tiedotteissa kerrotaan myös terveysvaikutuksista ja keinoista altistumisen vähentämiseksi. Raja-arvojen ylittymisestä tiedotetaan erikseen. Myös ympäristökeskus ja rakennusvirasto lähettävät omia tiedotteita mm. katupölyyn liittyen. Tänä vuonna ilmanlaatuun ja hiukkasongelmaan liittyviä tiedotteita on lähetetty jo noin 10 kpl. Maalis-toukokuun 2006 aikana on annettu useita kymmeniä ilmanlaatua koskevia haastatteluja eri tiedotusvälineille.

Terveyshaitat ja hengityssuojainten käyttö

Kansanterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan hengityssuojainten käyttöä on vaikea suositella koko väestölle monestakin syystä. Suomessa esiintyvät pitoisuudet eivät ole hälyttävän korkeita. Pienhiukkasten osalta Suomi on EU:n laajuisessa CAFE-selvityksessä (Clean Air for Europe) todettu Euroopan puhtaimmaksi maaksi. Nykykäsityksen mukaan katupöly, joka koostuu pääosin isommista hiukkasista, ei ole terveydelle yhtä haitallista kuin polttoperäiset pienhiukkaset.

Valtaosalle väestöstä hengityssuojaimista saavutettava hyöty olisi vähäinen, koska korkeita pitoisuuksia esiintyy lähinnä vilkasliikenteisten katujen varsilla. Pitkäaikaisia hengitys- ja sydänsairauksia sairastavilla hengityssuojain saattaa aiheuttaa haitallisen hengitysvastuksen nousun. Jos joku kokee saavansa hyötyä suojaimen käytöstä katupölyaikaan, voi luonnollisesti sellaista käyttää. Suojain saattaa vähentää esim. ulkotöissä vilkasliikenteisten väylien varrella työskentelevän terveen henkilön kokemia ärsytysoireita ja viihtyisyyshaittaa.

Kaupungin suunnitelmat katupölyn torjumiseksi

Kaupungin suunnitelmissa ja ympäristöohjelmissa katupölyn torjunta on ollut mukana 1990-luvun alusta saakka. Vuonna 1999 valmistui toimenpidesuunnitelma akuuttien katupölyhaittojen torjumiseksi. Rakennusviraston omaan ympäristöohjelmaan katupölyn torjunta on kuulunut vuodesta 1996. Ympäristölautakunta hyväksyi 25.2.2003 suunnitelman katupölyhaittojen ehkäisemiseksi, joka on tavoitteeltaan laajempi kuin vuonna 1999 valmistunut toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman tavoitteeksi asetettiin katupölyn aiheuttamien terveys- ja viihtyisyyshaittojen vähentäminen sekä raja-arvon ylittymisen estäminen. Kaupunki on suunnitellut noin 35 konkreettista toimenpidettä, joilla voidaan vähentää katupölyongelmaa.

Suunnitelman ennaltaehkäisevien toimien tehokas toteuttaminen on pääosin kiinni talvikunnossapidon, liukkaudentorjunnan ja puhtaanapidon menetelmistä ja resursseista. Tutkimukseen panostamalla voidaan löytää uusia ja kustannustehokkaita keinoja katupölyongelman ratkaisemiseksi. Uudella tai kehitteillä olevalla tekniikalla olisi mahdollista aikaistaa keväisen puhdistustyön aloittamista sekä puhdistaa nyt kadun pintaan jäävä hienojakoinen pöly. Keskeisin kaupungin toimija on rakennusvirasto. Sen resursseja katupölyntorjuntaan on syytä lisätä, jotta suunnitelmassa ja sen seurannassa esitetyt toimenpiteet pystytään tehokkaasti toteuttamaan. Tavoitteena tulee olla raja-arvon ylittymisen estäminen ja pitoisuuksien alentaminen edelleen.

Pitkäjänteisen työn tuloksena kokonaispölypitoisuudet ovat laskeneet arviolta kolmasosalla verrattuna 1980-luvun loppuun. Joka kevät kuivina päivinä pitoisuudet nousevat yhä haitallisen korkeaksi. Pitoisuudet alenevat vasta katujen siivouksen ja rankkasateiden jälkeen. Näitä episoditilanteita varten suunnitelma katupölyhaittojen ehkäisemiseksi sisältää episodiosan, jota on toteutettu viime vuosina joka kevät.

Episoditilanteissa toimenpiteenä on kastella kaikki kaupungin pää- ja kokoojakadut laimealla suolaliuoksella. Suolana on käytetty kalsiumkloridia. Kastelu alentaa tutkimuksen mukaan pölypitoisuuksia jopa kaksi viikkoa. Mikäli pitoisuudet ovat korkeita ei kastelulla voida välttämättä estää raja-arvon ylittymistä. Lisäksi kalsiumkloridin vaikutus riippuu ilmankosteudesta. Kuivalla ilmalla kalsiumkloridi ei kykene sitomaan ilmankosteutta ja siten ei myöskään sido pölyä tien pintaan.

Kaupungilla on tavoitteena alentaa hiukkaspitoisuuksia edelleen, mikä vaatii monipuolisen keinovalikoiman käyttöä liukkaudentorjunnan kärsimättä. Tulevina haasteina ovat vilkasliikenteiset ja korkeiden rakennusten ympäröimät katuosuudet ns. katukuilut, joilla hiukkasten laimeneminen on heikkoa. Arvion mukaan Helsingissä on noin 8 km katuosuuksia, joissa hiukkasten raja-arvot voivat ylittyä. Nämä katuosuudet vaativat erityisen tehostettuja toimenpiteitä.

Toimenpiteet

Katupölyn torjunnassa tarvitaan yhteistyötä. Keskustassa rakennusvirasto vastaa katujen liukkaudentorjunnasta ja puhtaanapidosta hiekoitushiekan poiston loppuun asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy kiinteistölle. Poikkeuksena tähän ovat Etu-Töölö ja useat esikaupunkialueet, joissa kaupunki vastaa kadun puhtaanapidosta myös hiekannoston jälkeen kiinteistöiltä perittävää maksua vastaan. Raitiotievälien ja pysäkkien liukkaudentorjunta ja puhtaanpito kuuluvat HKL:lle. Rakennusvalvontavirasto vastaa kiinteistöjen puhtaanapidon valvonnasta.

Pölyn vähentäminen alkaa hiekoitushiekan hankinnasta. Rakennusvirasto hankkii vain pestyä ja seulottua sepeliä. Kiinteistöjen käyttämän sepelin laatua ei tunneta. Sepelin toimittajilta tulisi vaatia pölytöntä hiekkaa.

Talviaikana kaduille ja jalkakäytäville levitettävän sepelin määrää tulee vähentää liukkaudentorjunnan kärsimättä. Vaihtoehtona hiekoitukselle on suolaus, jonka käyttö onkin lisääntynyt. Rakennusvirasto ei pääsääntöisesti hiekoita pääväyliä lukuun ottamatta bussipysäkkejä.

Keväällä paljastuu kaikki talven aikana levitetty hiekka ja lumeen laskeutunut pöly. Lumivalleja ei pidä jättää sulamaan katuvarsille. Kantakaupungissa pääsääntöisesti vastuu jalkakäytävillä olevasta lumesta on kiinteistöllä. Viemällä lumet ajoissa keväällä pois viedään myös sen sisältämä pölymassa. Lisäksi kadut päästään puhdistamaan aikaisemmin.

Keväinen katujen puhdistaminen on näkyvin ja merkittävin osa pölyongelman torjunnassa. Nykyisillä kaupungin kone- ja henkilöresursseilla aikaa menee 1-1,5 kk ennen kuin koko kaupunki on puhdistettu. Tehokas puhdistaminen vaatii järjestelmällisyyttä. Kadun tulee olla tyhjä pysäköidyistä ajoneuvoista, lisäksi kiinteistöjen jalkakäytävät ja HKL:n raitiotieväylät tulisi puhdistaa aiemmin tai samaan aikaan. Yhteistyössä ja toimintatavoissa on edelleen kehittämistä.

Kadun pintarakenteisiin jää puhdistuksen ja pesun jälkeen talviaikana tiivistynyttä hienoainesta. Pinttyneen pölyn puhdistaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tähän ongelmaa haetaan ratkaisua Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon avulla (KAPU) -tutkimushankeen avulla.

Pölyäminen loppuu vasta kunnon rankkasateiden jälkeen. Hiukkaspitoisuuksia voidaan alentaa kastelemalla katuja pölyä sitovalla suolaliuoksella tai pesemällä katuja. Nykyisen vastuujaon mukaan pääsääntönä keskustassa on, että kiinteistöjen tulisi huolehtia kadun puhdistamisesta ja pesusta kaupungin tekemän peruspuhdistuksen jälkeen. Kuitenkin kaupunki on erityisesti tänä keväänä tehnyt keskustan pääkaduilla pesuja yöaikaan ja KAPU-hankkeessa kokeillut tehostettua pesua. Suurimittaisia pesuja vaikeuttaa se, että samaan aikaan laite- ja henkilöresursseja tarvitaan katujen peruspuhdistamiseen.

Tutkimukset

Helsingin kaupunki ja YTV ovat olleet rahoittamassa useita tutkimuksia ja selvityksiä liittyen katupölyongelmaan. Ne ovat myös hyödyttäneet muita samojen ongelmien kanssa painivia kaupunkeja Suomessa ja ulkomailla. Tutkimuksissa on selvitetty mm. katupölyn koostumusta ja lähteitä, hiekoitusmateriaalien kehittämistä, talvikunnossapidon ja katuhoidon kehittämistä, liukkaudentorjuntamenetelmien kehittämistä, nastarenkaiden käyttöä ja vaikutusta sekä liukkauden, hiekoituksen ja katupölyn yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tuntemalla mekanismit, joilla katupöly syntyy sekä ne tekijät, jotka vaikuttavat katupölyn määriin, voidaan tehokkaasti kohdentaa toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Katupölyn syntymekanismin selvittämiseksi kaupunki on ollut mukana useiden vuosien ajan katupölyn tutkimusprojektissa. Tutkimuksista on vastannut Nordic Envicon Oy. Tutkimuksissa on selvitetty mm. kuinka suuri osuus katupölystä on peräisin hiekoitushiekasta, nastarenkaiden aiheuttamasta tien kulumisesta ja renkaiden kulumisesta. Tutkimuksissa havaittiin ns. hiekkapaperi-ilmiö, jolla tarkoitetaan renkaiden ja asfaltin välillä olevan hiekan asfalttia kuluttavaa vaikutusta. Merkittävä osa pölystä onkin tämän seurauksena peräisin asfaltista.

Helsingin kaupunki koordinoi uusinta tutkimushanketta (KAPU, 2006–2007), jossa tutkitaan, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen. Nykyisen käytännön lisäksi selvitetään, voidaanko uusilla menetelmillä ja laitteilla vähentää pölyn määrää. Yleisenä tavoitteena on vähentää kevätkauden korkeita PM₁₀-pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Hanke vahvistaa viranomaisten, tutkijoiden ja kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista kevätpölyongelman vähentämiseksi. Siinä ovat Helsingin lisäksi mukana mm. Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Kerava ja Riihimäki. Päätutkimusta tekee Nordic Envicon Oy ja keskeisenä mittausvälineenä käytetään Helsingin ammattikorkeakoulun Stadian kehittämää Nuuskija-autoa. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti.

Yhteenveto

Helsingin kaupunki on toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. EU:n komissio on hyväksynyt Helsingin kaupungin laatiman selvityksen hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Viime vuosina kaupunki ja YTV ovat tiedottaneet säännönmukaisesti aina kun ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet korkeita tai on ollut vaarassa syntyä episoditilanne.

Kaupunki on kehittänyt katupölyn torjuntaan liittyviä työmenetelmiään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Toimenpiteiden määrä on tiettävästi laajin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kaupunki on toiminut esimerkkinä ja antanut asiantuntemusta muille kaupungeille Suomessa ja ulkomailla. Kaupunki jatkaa ja edelleen panostaa tutkimuksiin, joilla voidaan löytää keinoja katupölyongelman lieventämiseksi.

Kaupungin pitkäjänteinen työ on vähentänyt kokonaisleijumapitoisuuksia arviolta kolmasosalla verrattuna 1980 -luvun loppuun. Nykyisten EU:n raja-arvojen ylityksiä on enää vaikeimmilla katuosuuksilla.

Viime vuosina tehdyt ilmanlaadun mittaukset vaikeimmissa kohteissa, tiedotuksen lisääminen ja tiukentuneet raja-arvot ovat luoneet vaikutelman, että ilmanlaatutilanne olisi heikentynyt. Todellisuudessa Helsingin ilmanlaatu on kuitenkin viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti.

Tavoitteena on, että jatkossa raja-arvojen ylitykset tullaan estämään koko kaupungin alueella. Erityisesti tähdätään alentamaan keväisten episoditilanteiden korkeita pitoisuuksia.

Ryj viittaa saatuihin selvityksiin, joissa on seikkaperäinen selvitys asiasta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Oikeuskanslerinvirastolle selvityksenään katujen puhtaanapitoa koskevasta kirjoituksesta seuraavan selvityksen:

Yleistä

Helsingin ilmanlaatu on yleisesti ja kansainvälisesti katsoen melko hyvä. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin liikenteen typpidioksidi ja keväinen katupöly sekä kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni. Katupölyongelmasta kärsitään myös ja usein pahemmin sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Katupölykauden kestoon ja voimakkuuteen vaikuttavat talvikunnossapidon aikaiset toimet, keväinen katujen puhdistamisen tehokkuus sekä säätila: talven liukkaudentorjunnan tarve, myöhäinen kevään saapuminen ja katujen puhdistamisen aikainen kuivuus.

Lainsäädäntö

Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto hankkii katujen ylläpitopalvelut kaupungin omalta tuotantoyksiköltä, HKR-Ympäristötuotannolta sekä alan urakoitsijoilta. Näiden palvelujen laatutaso määritellään hankintasopimuksissa ja niiden liitteinä olevissa laatuvaatimuksissa, jotka perustuvat kunnossapitolain määräyksiin.

Vuorokausiraja-arvo ylittyy kun vuoden aikana on yli 35 raja-arvotason (50 μg/m³) ylitystä. Vuosiraja-arvo 40 μg/m³.

Raja-arvojen ylitykset Helsingissä

Toimenpiteet katupölyn vähentämiseksi

Pitkäjänteisestä työstä huolimatta joka kevät kuivina päivinä pitoisuudet nousevat yhä haitallisen korkeaksi ja pitoisuudet alenevat vasta katujen siivouksen ja rankkasateiden jälkeen. Etenkin keväällä 2006 useita viikkoja kestävä sateeton kausi nosti pölypitoisuudet raja-arvotasojen yli ja tilannetta pahensivat vielä kaukokulkeuman mukana kaakosta tulleet runsaat kulotusten ja metsäpalojen pienhiukkaset.

Keinoina katupölyn vähentämiseksi ovat olleet kaluston parantaminen ja sen määrän lisääminen. Hiekoitusmateriaalia on kehitetty ja nykyisin rakennusvirasto hankkii vain pestyä ja seulottua sepeliä, jossa hienoaineksen määrä on vähäinen. Kiinteistöjen käyttämän sepelin laatua ei tunneta. Kiinteistöjen olisi vaadittava sepelin toimittajilta pölytöntä hiekkaa.

Katupölyn torjunnassa tarvitaan yhteistyötä. Nykyisen vastuujaon mukaan pääsääntönä keskustassa on, että kiinteistöjen tulisi huolehtia kadun puhdistamisesta ja pesusta kaupungin tekemän peruspuhdistuksen jälkeen. Keskustassa rakennusvirasto vastaa katujen liukkaudentorjunnasta ja puhtaanapidosta hiekoitushiekan poiston loppuun asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy kiinteistölle. Poikkeuksena tähän ovat Etu-Töölö ja useat esikaupunkialueet, joissa kaupunki vastaa kadun puhtaanapidosta myös hiekannoston jälkeen kiinteistöiltä perittävää maksua vastaan. Yhteistyötä kiinteistöjen kanssa on kehitetty, jotta hiekannosto saadaan tehdyksi yhtaikaisesti sekä ajoradoilla että kiinteistöjen vastuulla olevilla jalkakäytävillä. Rakennusvalvontavirasto vastaa kiinteistöjen puhtaanapidon valvonnasta. Hiekannoston yhteistyössä osapuolten välillä ja toimintatavoissa on edelleen kehittämistä.

Pölyäminen loppuu vasta kunnon rankkasateiden jälkeen. Hiukkaspitoisuuksia voidaan kuitenkin alentaa kastelemalla katuja pölyä sitovalla suolaliuoksella tai pesemällä katuja. Kaupunki on erityisesti tänä keväänä tehnyt keskustan pääkaduilla pesuja yöaikaan ja kokeillut tehostettua pesua. Suurimittaisia pesuja vaikeuttaa se, että samaan aikaan laite- ja henkilöresursseja tarvitaan katujen peruspuhdistamiseen.

Akuutteja katupölyhaittoja on vuodesta 1999 lähtien keväisin torjuttu kastelemalla vilkkaimpia katuja laimealla suolaliuoksella rakennusviraston ja ympäristökeskuksen tekemän toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tällä sidotaan pöly kadun pinnalle pidemmäksi aikaa, tutkimusten mukaan jopa kahdeksi viikoksi, siten että hiekannosto ehditään tehdä tai että puhdistavat sateet poistavat katupölyn. Menetelmä on tehokkaimmillaan, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea eli yli 60 %, mutta kuivemmalla ilmalla sen teho laskee.

Tutkimus ja kehittäminen

Tutkimukseen panostamalla on yritetty löytää uusia ja kustannustehokkaita keinoja katupölyongelman ratkaisemiseksi. Uudella tai kehitteillä olevalla tekniikalla pyritään aikaistamaan keväisen puhdistustyön aloittamista sekä puhdistamaan nyt kadun pintaan jäävä hienojakoinen pöly. Helsingin kaupunki ja YTV ovat olleet rahoittamassa useita tutkimuksia ja selvityksiä liittyen katupölyongelmaan. Ne ovat myös hyödyttäneet muita samojen ongelmien kanssa painivia kaupunkeja Suomessa ja ulkomailla.

Tutkimuksissa on selvitetty mm. katupölyn koostumusta ja lähteitä, hiekoitusmateriaalien kehittämistä, talvikunnossapidon ja katuhoidon kehittämistä, liukkaudentorjuntamenetelmien kehittämistä, nastarenkaiden käyttöä ja vaikutusta sekä liukkauden, hiekoituksen ja katupölyn yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tuntemalla mekanismit, joilla katupöly syntyy sekä ne tekijät, jotka vaikuttavat katupölyn määriin, voidaan tehokkaasti kohdentaa toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Tutkimuksissa on selvitetty mm. kuinka suuri osuus katupölystä on peräisin hiekoitushiekasta, nastarenkaiden aiheuttamasta tien kulumisesta ja renkaiden kulumisesta. Tutkimuksissa havaittiin ns. hiekkapaperi-ilmiö, jolla tarkoitetaan renkaiden ja asfaltin välillä olevan hiekan asfalttia kuluttavaa vaikutusta. Merkittävä osa pölystä onkin tämän seurauksena peräisin asfaltista.

Ilmanlaatu Helsingissä ja muissa kaupungeissa

Hengityssuojainten käyttö

Tiedottaminen

Myös ympäristökeskus ja rakennusvirasto lähettävät omia tiedotteita mm. katupölyyn liittyen. Tänä vuonna ilmanlaatuun ja hiukkasongelmaan liittyviä tiedotteita on lähetetty jo noin 10 kpl. Maalis-toukokuun 2006 aikana on annettu useita kymmeniä ilmanlaatua koskevia haastatteluja eri tiedotusvälineille. Rakennusvirasto tiedottaa lisäksi keväisin hiekannoston aloittamisesta sekä katujen puhdistamisaikataulusta, jotta asukkaat voivat varautua siihen ajoneuvojen pysäköinnissä.

Yhteenveto

Helsingin kaupunki on toiminut katujen puhtaanpidossa kunnossapitolain ja ilmansuojelulain edellyttämällä tavalla. EU:n komissio on hyväksynyt Helsingin kaupungin laatiman selvityksen hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylityksestä. Viime vuosina kaupunki ja YTV ovat tiedottaneet säännönmukaisesti aina kun ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet korkeita tai on ollut vaarassa syntyä episoditilanne. Tiedottaminen ilmanlaadusta ja sen ongelmista on ollut säännöllistä ja määräysten mukaista.

Kaupunki jatkaa ja edelleen panostaa tutkimuksiin, joilla voidaan löytää keinoja katupölyongelman lieventämiseksi. Kaupungin pitkäjänteinen työ on vähentänyt kokonaisleijumapitoisuuksia arviolta kolmasosalla verrattuna 1980 -luvun loppuun. Nykyisten EU:n raja-arvojen ylityksiä on enää vaikeimmilla katuosuuksilla.

Kirje Oikeuskanslerinvirastolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Selvityspyyntö 3.5.2006 liitteineen



Kokousaika	12.6.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Nimike	Vakanssinumero

Johtava suunnittelija	016759
Erityissuunnittelija	016773

LIITTEET	Liite 1	Ote Etelä-Hermannin asemakaavasta
	Liite 2	HKR-Ympäristötuotanto, kustannusarvio 4.5.2006
	Liite 3	Leppäsuo, korttelit 13414 ja 13001
	Liite 4	WSP-Environment Oy, kustannusarvio 13.4.2006

LIITTEET	Liite 1	Sopimusluonnos (Lauttasaaren tontti 31114/8)
	Liite 2	Kartta (Lauttasaaren tontti 31114/8)

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Suutarilan tontti 40063/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Suutarilan tontti 40063/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Suutarilan tontti 40063/4)