HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2005

Khs 2006-350

Lähiöprojekti lähettää (15.2.2006) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2005. Projekti mainitsee toimintakertomuksessaan mm., että kaupunginhallituksen 2.5.2005 hyväksymässä lähiöprojektin projektisuunnitelmassa 2005 – 2007 määritellään projektin päämääräksi lähiöiden vetovoimaisuuden parantaminen. Projektin visiona on "Viihtyisät ja turvalliset esikaupungit lapsiperheille", millä halutaan korostaa monipuolisen asukasrakenteen merkitystä kaupungin elinvoimaisuudelle ja turvallisuudelle.

Lähiöprojekti keskittyy neljään päätavoitteeseen, joita toteutetaan valikoiden tietyillä alueilla, joillakin kaikkia ja joillakin vain yhtä tai kahta tavoitetta. Projektin tavoitteet ovat: (1) Alueen erityispiirteistä vetovoimatekijöitä, (2) Laadukas ympäristö esikaupunkialueille, (3) Turvallinen asuinympäristö kaupungin kilpailutekijäksi ja (4) Asukasosallisuus voimavaraksi.

Erityisinä vetovoimatekijöinä jatkettiin lähiöiden modernin arkkitehtuurin suojelua. Pilottihankkeena oli suojelukaava Pihlajamäkeen, mikä on ensimmäinen kaavalla suojeltava 1960-luvun aluekokonaisuus. Uutena kohteena aloitettiin kehittämisohjeiden laadinta 1970-lukua edustavalle Siltamäelle. Koillisten esikaupunkien yhteistä vahvuutta, Vantaanjokivarren ulkoilualuetta kehitettiin Pikkukosken uimarannan parannuksilla.

Omaleimaisuutta ja vetovoimaa lisättiin myös täydennysrakentamisella ja sen suunnittelulla. Kontulassa valmistui ja oli rakenteilla yhteensä viisi uutta asuintaloa. Vuonna 2005 ideoitiin Kontulan ostoskeskuksen alueelle täydennysrakentamista ja ympäristönparantamista. Myllypuron keskustan uudistusta edistivät asuintonttien varaukset, jotka mahdollistivat rakennushankkeiden suunnittelun. Myös Pihlajamäkeen ideoitiin uusia pientaloja suojelun ehdoin. Uutena hankkeena suunniteltiin Tapulikaupungissa perheasuntoja puiston äärelle.

Laadukas ympäristö muodostuu hyväkuntoisesta rakennuskannasta ja julkisen kaupunkitilan ja viheralueiden tasosta. Peruskorjauksen edistämiseen ei enää ole käytettävissä uusia valtion korjausavustuksia, mutta aikaisempien vuosien päätösten nojalla avustuksia on vielä maksettu. Niiden mukaan arvioituna Kontulan, Myllypuron ja Pihlajamäen asunto-osakeyhtiöissä tehtiin vuonna 2005 peruskorjauksia 5,8 milj. euron arvosta. Myllypurossa valmistui 11 uutta hissiä ja Kontulassa oli 11 hissin hanke vireillä. Pihlajamäen suojelukaavoitukseen liittyen laadittiin korjaustapaohjeita taloyhtiöille.

Ostoskeskusten kehittäminen jatkui vuonna 2005. Myllypuron uuden palvelukeskuksen toteutus siirtyi askeleen eteenpäin kaupungin ja rakennuttajatahojen tehtyä ehdollisen tontinvaraussopimuksen. Kontulan ostoskeskuksen kehittäminen eteni monella tasolla sekä nykyisen rakennuskannan peruskorjauksena että tulevaisuuteen suuntautuvana ideasuunnitteluna. Nuorisotalon peruskorjaus valmistui, metroaseman hankesuunnitelma hyväksyttiin ja uimahallin peruskorjaussuunnitelma valmistui. Merkittävää oli, että ostoskeskuksen omistajayhtiöt itse käynnistivät suunnittelun ympäristön parantamiseksi. Pihlajamäessä ostoskeskuksen kehittämisen periaatteet olivat neuvotteluvaiheessa kaupungin ja omistajatahojen kesken. Uutena lähiökeskustojen kehittämiskohteena laadittiin suunnitelma Jakomäen liikuntapuiston ja koulujen alueen kunnostamiseksi. Työtä jatketaan vaiheittain koko Jakomäen keskustan alueella.

Merkittävimmät valmistuneet ympäristöparannuskohteet olivat Myllypurossa koulupihan parannus, Kontulassa uusi Asukaspuisto vanhusten ja perheiden kohtaamispaikaksi, Pihlajamäessä Kiillepuiston kunnostus 1960-luvun henkeen ja Pikkukosken uimarannan uusi sauna- ja huoltorakennus sekä ympäristön parannus. Ympäristön hoidossa keskityttiin asukkaiden toiveina olleeseen kasvillisuuden hoitoon ja uudistukseen Tapulikaupungissa ja Kontulassa.

Turvallisuus oli lähiöprojektissa esillä sekä periaatteellisina että käytännön toimina. Projekti korosti Helsingin turvallisuusstrategiaa laativalle työryhmälle segregoitumista ehkäisevän asuntopolitiikan merkitystä ja uusien toimintatapojen etsimistä häiriöiden vähentämiseksi ostoskeskuksissa sekä julkisen kaupunkitilan hoidon vaikutusta turvallisuuden tunteeseen. Sosiaalitoimen, tietokeskuksen ja lähiöprojektin yhteistyönä käynnistettiin selvitys ostoskeskusten häiriöihin puuttuvista työtavoista. Käytännön toimintaa oli mm. Pihlajamäen Ostarin Onni –projektissa ja Kontulan Aamuklubi-toiminnassa. Turvallisuusteemaan liittyi myös Pihlajamäen alueen Turvataito-koulutus, joka lisää lasten valmiuksia toimia vaaratilanteissa. Asukkaiden omista turvallisuusprojekteista saatiin lisätietoa turvattomiksi koetuista paikoista.

Asukasosallisuuden ja asukastoiminnan aktiivisuus paransivat julkisuuskuvaa erityisesti itäisissä lähiöissä, missä toimijatahot ovat vahvasti verkostoituneet, löytäneet monipuolisia kumppaneita ja saaneet EU:n Urban-ohjelman tukea monien omien hankkeiden toteutukseen. Asukkaat itse tekivät omia alueitaan myönteisesti tunnetuiksi järjestämällä lukuisia tapahtumia ja tempauksia, juhlimalla merkkipäiviä, julkaisemalla kirjoja ja aluelehtiä, parantamalla tiedonvälitystä internetissä ja ottamalla aktiivisesti kantaa aluetta koskeviin hankkeisiin. Lähiöprojektilla oli näissä hankkeissa kumppanin rooli.

Alueellinen verkostoituminen näkyi myös kaupungin hallintokuntien välisenä yhteistyönä ja kumppanuutena, joissa oli mukana paikallisia toimijoita. Tällaisia aktiivisesti toimivia ja uusia työtapoja etsiviä kumppanuusverkostoja oli mm. Pihlajamäen alueella, Tapulikaupungissa ja Myllypurossa, jossa käynnistettiin viranomais- ja asukastahot yhdistävä "Hyvä Myllypuro" –aluetyöryhmä. Kontulan keskeiset järjestöt muodostivat yhteistyötä koordinoimaan Kontukeskuksen.

Kontulan lähiöasema on alueella tärkeä asukastoimintatila ja verkostojen ylläpitäjä. Vuonna 2005 valmisteltiin sen toiminnan siirtämistä sosiaaliviraston vakinaiseksi toiminnaksi kumppanuustilana. Pihlajamäen lähiasema siirtyi väljempiin tiloihin, mikä mahdollistaa myös sen toiminnan kumppanuustilana. Vuonna 2005 alkoi Itäkeskuksen Iso-Antin uuden puistorakennuksen rakentaminen. Lähiöprojekti tuki sen toiminnan kehittämistä kaikkia asukkaita palvelevaksi asukaspuistoksi.

Lähiöprojekti tuki Pihlajamäen, Tapulikaupungin, Kontulan ja Myllypuron ryhmätyöpainotteisia perhetyön muotoja, jotka käsittävät useita toiminnallisia pienryhmiä, leirejä ja retkiä yhteisten myönteisten kokemusten ja vertaistuen saamiseksi arkivanhemmuudessa. Ryhmiä oli esimerkiksi murrosikäisten tai pienten lasten vanhemmille, lastensuojelun asiakasperheille ja yläasteikäisille tytöille. Ryhmätoiminnan kokemuksia hyödynnetään Heikki Waris instituutissa kehitettäessä lastensuojelun työmuotoja.

Lähiöliikunnassa painopisteenä olivat edelleen terveysliikunnan edistäminen ja liikuntaa harrastamattomien pienryhmien liikuttaminen yhteistyössä hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Liikuntaviraston seniorivuoden teeman mukaista liikuntaa lisättiin kaikissa lähiöissä. Liikuntaneuvontaa ja vertaisohjaajatoimintaa kehitettiin. Lähiöliikunta laajeni vuonna 2005 koskemaan myös Jakomäkeä. Kannustusta ja ohjausta terveysliikuntaan annettiin lukuisissa eri lajeissa tuntiohjaajien, vertaisohjaajien tai lähiöliikuttajien vetämissä ryhmissä. Lähiöliikunnan tuoma toimintamahdollisuus, uusien kokemusten tarjoaminen ja ohjaus terveisiin elämäntapoihin oli tärkeä tuki esimerkiksi kuntoutuspalveluja antaville hallintokunnille. Liikunta- ja terveysneuvonnassa esiteltiin kaupungin liikuntapalveluja ja –paikkoja ja järjestettiin retkiä ja tutustuttiin moniin liikuntalajeihin. Lähiöliikunnan lempilapsi, sauvakävely sai erityistä näkyvyyttä MM-kisojen aikana toteutetuissa sauvakävelyklinikoissa, joita jatkettiin syksyn aikana eri puolilla kaupunkia.

Toimintakertomuksessa tarkastellaan lisäksi lähiöprojektin toiminnan näkyvyyttä mediassa, erityisesti aiheita, jotka ovat ylittäneet valtakunnallisen median uutiskynnyksen. Projektin internet-sivuilla julkaistiin uutisia toiminnasta viikoittain. Sivuille lisättiin myös ruotsin- ja englanninkieliset osiot.

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu pääosin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat vastaavat myös projektin henkilöstöstä. Hallintokuntien investointirahoitus palvelutilojen ja ympäristön parannuksiin oli vuonna 2005 noin 2,2 milj. euroa. Sen lisäksi investointeihin saatiin tukea kaupungin lähiörahastosta noin 2 milj. euroa. Investoinnit koskevat Pihlajamäkeä, Myllypuroa, Kontulaa, Itäkeskusta ja Vesalaa.

Lähiöprojektilla oli vuonna 2005 käytössä 465 000 euron toimintarahaa hallinnointiin ja alueelliseen toimintaan, kuten lähiöasemien toimintaan asukastiloina, kumppanuushankkeisiin, perhetyöhön, lähiöliikuntaan, ympäristön hoitoon ja siisteyteen sekä parannusten suunnitteluun.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2005.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 169 2584
Korhonen-Wälmä Ulla, projektipäällikkö, puhelin 169 4285

LIITE

Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2005

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2006-841, 2006-754, 2006-838, 2006-853, 2006-753

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Rahaston pääomalle on olemassa katetta kaupungin kassavaroissa mm. viime vuosina toteutetun talousarvion mukaisen lainanoton vuoksi.

Kj toteaa edelleen, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 16.11.2004 Helsingin seudun vision:

Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Culminatum Oy:n laatima Helsingin seudun innovaatiostrategia, Yhdessä huipulle, on esitetty Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle 8.2.2005 ja strategian toimenpideohjelma on käsitelty neuvottelukunnassa 19.4.2005. Innovaatiostrategiassa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet rajat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkaupunkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailukyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaa osaamiseen, erikoistumiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen kilpailukyvyn strateginen ydin.

Strategian neljä painopistettä ovat:

1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen

3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot

4. Innovaatiotoiminnan tuki

Innovaatiostrategia sisältää yhteensä 26 toimenpide-ehdotusta edellä mainituilta painopistealueilta.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu hankkeet, joille on haettu innovaatiorahastosta rahoitusta vuodelle 2006 talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti 31.3.2006 mennessä.

HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja

poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen

käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi

HKL:n suunnitteluyksikkö on viime vuosina panostanut voimakkaasti ajantasaisen matkustajainformaation kehittämiseen. Keskeisille liikennepaikoille kuten terminaaleihin, metroasemille, isoimmille raitiovaunupysäkeille on hankittu näyttötauluja ja lisäksi on toteutettu joukkoliikenteen poikkeustiedotuspalvelu. Koska em. näyttöjen hankinta ja asennus on suhteellisen kallista, niin HKL:ssä päätettiin vuonna 2004 kehittää täydentävä palvelu. Joukkoliikenteen käyttäjät saisivat Internetistä tai matkan aikana matkapuhelimesta nopeasti ja helposti haluamiensa pysäkkien reaaliaikaiset aikataulutiedot, joukkoliikenteen sen hetkiset häiriöt sekä tietoa mahdollisista tulevista poikkeustilanteista. Tämä ns. Omat lähdöt -palvelu (www.omatlahdot.fi) otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Tällä hetkellä rekisteröityneitä matkapuhelimen käyttäjiä on noin 2500 – internet- käytön määrää on hyvin vaikea arvioida.

Yhtenä käyttökohteena Omat lähdöt -palvelua toteutettaessa nousi voimakkaasti esiin juuri paikat, joissa liikkuu paljon asiakkaita. Ne sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Paikkoja, jossa voitaisiin helposti ja edullisesti hyödyntää Omat lähdöt -palvelua, on todella runsaasti. HKL:n pääkonttorin ala-aulassa on ollut ko. näyttö muutaman kuukauden ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteiset.

Kaupungin innovaatiorahastolta haetaan tukea hankkeelle, jossa HKL:n suunnitteluyksikkö voisi palkata yhden henkilön vuodeksi tai kaksi henkilöä puoleksi vuodeksi hoitamaan yhdessä virastojen kanssa palvelun laajentamista kaupungin omiin toimipisteisiin sekä toimimaan lisäksi matkapuhelinpalveluiden käytön laajentamisessa ja kehittämisessä. Matkapuhelinpalvelusta on tarkoitus lähiaikoina keskustella myös Forum Virium -hankkeen kanssa liittyen siellä liikenteenohjaukseen sekä palveluiden monikanavajakeluun. Internet- palvelun käyttöönottoon riittää normaali mikrotietokone, mutta innovaatiorahaston tuella voitaisiin hankkia noin pariinkymmeneen kaupungin keskeiseen toimipisteeseen näkyvälle paikalle riittävän suurella näytöllä varustettu kokoonpano. Näin palvelu saisi tarvittavan alkusykäyksen ja sitä kautta tieto leviäisi eteenpäin.

Hankkeen kustannukset ovat

Henkilön/henkilöiden palkkaus		40 000 euroa
Näyttölaitteiden hankinta	20*3 000 euroa =	60 000 euroa
Yhteensä		100 000 euroa

./. Liitteenä 1 on liikennelaitoksen rahoitushakemus ”HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi” -hankkeelle.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2006 on 100 000 euroa.

Helsinki kaikille –projektin ”Esteettömien julkisen ympäristön

koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden

seuranta talvikaudella 2006 – 07”

Helsinki kaikille –projekti anoo innovaatiorahastolta rahoitusta esteettömän julkisen ympäristön koekohteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Koekohteet liittyvät Helsinki kaikille –projektin työhön, joka käynnistyi alkuvuodesta 2002. Kaupunginhallituksen asettaman projektin tavoitteena on Helsingin keskeisten alueiden ja väylien saaminen esteettömiksi vuoteen 2011 mennessä.

Helsinki kaikille –projektin puitteissa on yhteistyössä viiden muun kaupungin ja eri vammaisjärjestöjen kanssa luotu julkisen ympäristön rakenteiden esteettömyyttä koskevat SuRaKu -kriteerit ja ohjeet (2004), joiden tavoitteena on auttaa julkisten katu-, puisto- ja piha-alueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa esteettömyyden saavuttamiseksi.

SuRaKu –projektin laajan yhteistyön puitteissa syntyneet ohjeet edellyttävät julkisten alueiden suunnittelulta ja rakentamiselta paljon nykyistä suurempaa mittatarkkuutta ja vaatimuksia, jotka eivät ole saavutettavissa nykyisillä katu- ja ympäristörakentamisen tavoilla ja tuotteilla. Siitä syystä käynnistettiin vuonna 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-hanketuen turvin yhteistyössä ympäristötuotteiden valmistajien kanssa ELSATUOTE –kehityshanke. Sen tarkoituksena on kehittää julkiseen ympäristöön soveltuvia tuotteita, jotka vastaavat mitoitukseltaan SuRaKu –ohjeita ja helpottavat esteettömän ympäristön suunnittelua ja rakentamista. ELSATUOTE –hanke jatkuu vuoden 2006 loppuun Ympäristöministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä jatkorahoituksella.

Helsingin kaupungin esteettömyystyön kannalta on välttämätöntä varmistaa esteettömyystyössä käytettyjen tuotteiden ja rakenteiden toimivuus ja laatu ennen niiden laajamittaista käyttöön ottoa. ELSATUOTE
–kehityshankkeen puitteissa kehitettyjen esteettömyystuotteiden käyttöominaisuuksien ja laadun varmistamiseksi on tärkeää voida testata tuotteita oikeita vastaavissa käyttöolosuhteissa riittävän pitkän ajan. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on sitoutunut osoittamaan rakennushankkeisiinsa liittyen koekohteita uusille esteettömyystuotteille niiden toimivuuden varmistamiseksi.

Rahoitusta anotaan seuraaviin tehtäviin:

– Koekohteiden suunnittelu

– Kokeilusta aiheutuvat rakentamisen lisäkustannukset

– Koekohteiden toimivuuden testaus ja seuranta

– Koekohteiden kunnossapidon ohjeistus

– Kunnossapidon toteutumisen ja kustannusten seuranta

Koekohteita ovat mm. lasten liikennekaupungin näyttelyalue, Kasarmintorin suojatiet, Ratsaspuiston opastuotteet, Kampin esteettömyyden parannustoimet.

./. Liitteenä 2 on ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07” - työsuunnitelma sekä hankkeen kustannukset.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

Innovaatiorahastolta anotaan vuosille 2006 – 2007 yhteensä 152 000 euron rahoitusta koekohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä kohteiden toimivuuden seurantaan ja kunnossapidon ohjeistukseen. Rahoitustarpeesta 142 000 euroa kohdistuu vuodelle 2006 ja 10 000 euroa vuodelle 2007.

Pyöräkeskuksen perustaminen Helsinkiin

Pyöräkeskus -hankkeen taustaa ja tavoitteet

Pyöräkeskuksella tarkoitetaan kaupunkilaisia ja turisteja palvelevaa keskitettyä polkupyörien säilytys-, vuokraus-, huolto- sekä infopistettä, jossa voi olla mukana myös muita liikkumisapuvälineitä. Tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen joukko- ja pyöräliikenteet yhdistävä matkakeskuksen osa. Keskuksen sijainniksi on ehdotettu Rautatieaseman tai vanhan linja-autoaseman läheisyyttä.

Pyöräkeskuksessa on saatavilla palveluita ja informaatiota sekä vuokravälineitä tarvitseville että lyhytaikaiseen liikkumistarpeeseen, mutta myös omalla pyörällä liikkuville asukkaille. Pyöräkeskukseen kootaan kaupungin omia toimintoja yhdistettyinä yksityiseen toimintaan.

Hankkeen tarkoitus on antaa puitteet yritysten sekä kaupungin väliselle yhteistyölle sekä luoda liiketoimintaa, joka edistää monella tapaa kaupungin pidemmän aikavälin tavoitteita kuten liikkumisen ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.

Pyöräkeskuksen innovatiivisuus

Pyöräkeskus -idea on käytössä useassa Eurooppalaisessa kaupungissa, mutta Suomessa toiminta on vielä toteuttamatta. Hanke liittyy monen Helsingin kaupungin viraston ja laitoksen toimintaan, mutta ei kuulu minkään toimialan ydintehtäviin. Innovaation toteuttaminen vaikuttaa Helsingin kaupungin imagoon sekä kehittää kaupungin palveluiden ja toiminnan laatua. Pyöräkeskus voi olla matkailutoimiston yksi myyntivaltti, liikuntaviraston palveluiden infopaikka, kaupunki- ja liikennesuunnittelun helmi sekä rakennusviraston viheralue- ja kevyen liikenteen verkoston käyttäjien kohtauspaikka. Pyöräkeskuksella on myös välitön vaikutus HKL:n palveluihin ja keskusta voidaan hyödyntää myös ympäristökasvatushankkeissa.

Hankkeen toteutusvalmius ja kustannusarvio

Hankkeen alkusuunnittelu ja ideointi on tapahtunut kaupungin pyöräilytyöryhmän, Sykkelin, toimesta ja alustavia suunnitelmia ja tarveselvitys on tehty.

Koska toiminta tulee sijoittaa keskeiselle paikalle Helsingin ydinkeskustassa, on tarpeen käydä keskustelu kattavasti hallintokunnissa. Rakennusvirasto on halukas ottamaan vetovastuun hankkeen toteutuksesta, mikäli rahoitus järjestyy. Samalla tutkitaan vielä, jos hanke voitaisiin toteuttaa heti lopullisena. Hankkeen toteutettavissa oleva koko vaikuttaa myös eri toimintojen laajuuteen.

Kustannuslaskelman mukaan tilapäisen pyöräkeskuksen sijoittaminen lähelle Elielinaukiota maksaisi 600 000 euroa. Uuden pyöräkeskuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 milj. euroa. Toiminnan ylläpitäminen rahoitetaan kokonaan tai osittain vuokrarahoilla sekä sponsorisopimuksilla. Katu- ja puisto-osastolla on kehitetty ja jo käytössä olevat menettelyt yhteistyörahoitusmallista.

Rakennusvirasto anoo innovaatiorahaston rahoitusta pyöräkeskuksen suunnittelulle ja rakentamiselle yhteensä 1,5 milj. euroa. Tarkempi kustannusarvio ja hankesuunnitelma ovat tehtävissä vasta keskuksen tarkan sijainnin ja muiden puitteiden ollessa selvillä ja rakennusvirasto on sitoutunut projektin kokonaishallinnointiin.

./. Liitteenä 3 on rakennusviraston rahoitushakemus kaupunginhallitukselle innovaatiorahaston rahoituksesta pyöräkeskuksen perustamiseksi Helsinkiin.

Hankkeen hallinnoija on rakennusvirasto.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on 1 500 000 euroa.

Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä

DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja

käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke

Helsingin ammattikorkeakoulu, Stadian viestinnän koulutusohjelma hakee rahoitusta ”Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H- verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen” –hankkeelle.

Tavoitteet ja perustelut

Stadian tavoitteena projektissa on kehittää konsepteja, työkaluja, oppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan auttaa kansalaisia ottamaan käyttöön digitaalisia viestintävälineitä. Opiskelijat toteuttavat osana opintojaan sisällöntuotannon konsepteja yhdessä paikallisen yhteisön kanssa. Näitä yhteisöjä voivat olla koulut, päiväkodit, vapaat harrastustoiminnan ryhmät, vanhainkodit jne. Hanke soveltuu erinomaisesti myös erityisryhmien (maahanmuuttajat, kielelliset vähemmistöt) tarpeisiin.

Yhteisöt voivat toteuttaa dokumenttielokuvia, verkkosivuja, viihdettä, urheilutallenteita ja paikallisuutisia. Ne voivat kehittää vuorovaikutteisia lisäarvopalveluja DVB-T/H -verkoissa tapahtuvaan ohjelmatarjontaan, kehittää käyttöliittymiä tai tutkia käytettävyyttä.

Projektin avulla tuetaan kansalaisten aktiivista osallistumista, vuorovaikutuksellisten tietoyhteiskuntataitojen kehittymistä ja elämän hallintaa. Se auttaa sosiaalisesti eheän ja kulttuurisesti monimuotoisen ympäristön rakentamista ja antaa mahdollisuuden kehittää oikeudenmukaisia ja erilaisista tarpeista lähteviä hyvinvointipalveluja.

Yhteisöissä tehtävät projektit antavat valmiuksia suunnitella ja hyödyntää uusia mediateknologioita ja toimia digitaalisessa viestintäympäristössä.

Selvitys toteutusvalmiudesta

Hanke voidaan toteuttaa opiskelijaprojekteina. Projektin yhteistyön luominen edellyttää opettajalta työaikaa yhteistyökumppaneiden ja verkoston rakentamiseen ja suunnitteluun sekä projektiraportointiin. Lisäksi hanketta varten tarvitaan joitakin teknisiä lisäfasiliteetteja. VTT:llä ja Stadian tekniikan toimialalla on perusvalmiudet lähetystekniseen ylläpitoon.

Haettava määräraha

Haemme määrärahaa hankeen jatkosuunnitteluun ja käynnistämiseen seuraavasti:

Laitteet, ohjelmistot, työkalut	arvio	8 000 euroa
Palkat	arvio	30 000 euroa
Sotu-kulut	arvio	12 000 euroa
Yhteensä		50 000 euroa

Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä VTT:n kanssa. Hankkeessa on mukana muitakin tutkimustahoja.

./. Liitteenä 4 on ”Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen” –hankesuunnitelma.

Hankkeen hallinnoija on Helsingin ammattikorkeakoulu.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus vuodelle 2006 on 50 000 euroa.

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden

yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla

Puhelinpalveluiden kehittäminen kuuluu kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen, jonka tavoitteena on hoitoon pääsyn turvaaminen. Vastattujen asiakaspuheluiden määrää on seurattu Helsingin terveysasemilla systemaattisesti jo useita vuosia, vastattujen puheluiden vastausprosentit ovat parantuneet, noin 50 %:sta vuonna 2000 70 %:iin vuonna 2005. Terveysasemille tulevien puheluiden seurantajärjestelmä kertoo kutsujen kokonaismäärän, mutta ei yhteyttä yrittäneiden asiakkaiden määrää. Osa asiakkaista joutuukin soittamaan useita kertoja saadakseen yhteyden. Tätä silmälläpitäen ehdotetaan kokeiltavaksi Internet-pohjaista puhelinpalvelujärjestelmää 1-2 Helsingin terveysasemalla. Koekäytön tavoitteena on selvittää voidaanko uudella tekniikalla ja siihen liittyvillä toimintatapojen muutoksilla parantaa puhelimessa tapahtuvaa asiakaspalvelua ja työnhallintaa. Ensisijaisena tavoitteena on hoitoon pääsyä turvaavaan lakiin liittyvän välittömän yhteydensaannin varmistaminen siten, että asiakkaan ei tarvitse soittaa Helsingin terveysasemalle kuin kerran yhteyden saamiseksi. Toisena tavoitteena on puheluiden ruuhka-aikojen tasaaminen, joka puolestaan mahdollistaa henkilöstövoimavarojen paremman kohdentamisen puhelinpalvelun ja vastaanottotyön kesken.

./. Liitteenä 5 on terveyskeskuksen lähiörahaston sekä innovaatiorahaston käyttöä koskeva esitys.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Hankkeen rahoitustarve on 200 000 euroa.

Ultraäänilaitteiden hankinta ja henkilökunnan kouluttaminen

laitteiden käyttöön äitiysneuvolatyön laadun ja

hoidon porrastuksen kehittämiseksi

Ultraäänilaitteiden hankinta liittyy terveysasemien uuden toimintamallin kehittämiseen, jossa Helsingin ns. pääterveysasemat varustetaan perusterveydenhuoltoon sopivalla teknologialla laadukkaan hoidon ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kallion terveysasema osallistui vuosina 2003-2004 STM:n rahoittamaan koulutus- ja kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan välisen yhteistyön ja toiminnan laadun parantaminen. Hankkeen rahoituksen turvin terveysasemalle hankittiin ultraäänilaite ja työntekijät koulutettiin laitteen käyttöön Kätilöopiston sairaalassa. Hankkeen kuluessa Kallion terveysaseman asiakkaiden käynnit erikoissairaanhoitoon vähenivät selvästi, ollen 5,3 käyntiä/ synnyttäjä vuonna 2002, 4,3 käyntiä vuonna 2003 ja 3,3 käyntiä vuonna 2004. Hankkeen johtopäätöksenä todettiin hoidon porrastuksen toteutuneen asianmukaisesti sekä äitiyshuollon toiminnan laadun ja asiakastyytyväisyyden parantuneen. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella ehdotetaan vastaavanlaisen toiminnan käynnistämistä kahdella terveysasemalla Kallion terveysasemalla toteutetun hankkeen kokemuksia hyödyntäen.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Hankkeen rahoitustarve on 100 000 euroa, josta 80 000 euroa käytetään kahden ultraäänilaitteen hankintaan ja 20 000 euroa erikoissairaanhoidon toimesta järjestettävän koulutuksen toteuttamiseen.

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke

Tavoitteet

Tavoitteena on kokeilla kotihoidon välittömässä asiakastyössä tietoteknisiä ratkaisuja, jotka:

1) mahdollistavat hoitohenkilökunnan ajan säästön asiakkaan voinnin ja vitaalitoimintojen seurannassa, seurantatietojen keräämisessä, tallentamisessa ja välityksessä intervention ja hoidon tarpeen arvioimiseksi,

2) mahdollistavat lääketieteellisen etädiagnostiikan käytön

3) mahdollistavat suoran, hoito- ja palveluaikaan perustuvan asiakaslaskutuksen ja

4) mahdollistavat tiedon suoran siirron ja käsittelyn Pegasos –ohjelmassa (asiakastiedot, laskutustiedot) ja RAI –ohjelmassa (asiakkaiden toimintakyky ja hoidon laatu)

Perustelut

Helsinkiläisten ikäihmisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, ratkaisevasti vuoden 2013 jälkeen. Helsinki purkaa laitosmaista hoitotapaansa avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Myös entistä sairaampia ihmisiä hoidetaan ja palvellaan heidän kodeissaan. Hoitohenkilöstön työvoimapula asettaa haasteita tehtävästä selviytymisessä. Henkilöstöresurssi tulee jatkossa suunnata tarkoituksenmukaisesti ja kaikki toimivat apuvälineet on otettava käyttöön hoitokokonaisuuden järjestämiseksi.

Haettava rahoitus

Innovaatiorahastosta haetaan 40 000 euroa em. kehittämishankkeen tietoteknisiä laitteita, niiden yhteensovittamista ja käyttökokeilua varten. Muita kustannuksia syntyy tietojärjestelmien rajapintatoimintojen yhteensovittamisesta sekä kokeilussa toimivan henkilöstön ajankäytöstä.

Tarkempi hankekuvaus tehdään hankkeen ulkopuolisen, kilpailutukseen perustuvan kehittämisyhteistyökumppanin löydyttyä. Kilpailuttamisen suorittaa Culminatum, kuullen asiantuntijana Helsingin kaupungin terveyskeskusta.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on 40 000 euroa.

Kj toteaa, että Khs myönsi 16.1.2006 innovaatiorahastosta kahdeksan hankkeen vuoden 2006 rahoitukseen yhteensä 2 362 180 euroa. Samalla sidottiin innovaatiorahaston varoja näiden hankkeiden vuosien 2007-2010 rahoitukseen yhteensä 4 853 120 euroa. Rahastossa on käytettävissä yhteensä 9 603 492,65 euroa.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, hankkeen hallinnoijana voi toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu on antanut yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Lisäksi Kj toteaa, että ultraäänilaitteiden hankintaa neuvolatyöhön ja henkilökunnan koulutusta niiden käyttöön ei voida pitää rahaston sääntöjen mukaisena hankkeena vaan se on terveyskeskuksen normaalia talousarviomäärärahoilla rahoitettavaa toiminta. Samoin HKR:n esittämän pyöräilykeskuksen perustaminen/rakentaminen tulisi harkita rahoitettavaksi rakennusviraston talousarvion investointimäärärahoilla, mikäli perustamis-/rakentamiskustannukset voidaan sisällyttää rakennusviraston raamin mukaisiin investointimenoihin.

Samalla Kj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet/
projektit, joille esitetään rahoitusta, vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja näiden hankkeiden toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätös-ehdotuksen mukaisesti.

Edelleen Kj toteaa, että HKR:n ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07” –hankkeelle olisi tarkoituksenmukaista myöntää nyt kokonaisrahoitus, vaikka hanke jatkuu vielä vuonna 2007.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 542 000 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden rahoitukseen:

Hanke/projekti	euroa

HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi	100 000
- hallinnoija: Helsingin kaupungin liikennelaitos

Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07 –hanke (kokonaisrahoitus)	152 000
- hallinnoija: Rakennusvirasto

Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H –verkossa, Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen –hanke	50 000
- hallinnoija: Helsingin ammattikorkeakoulu

Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	200 000
- hallinnoija: Terveyskeskus

Kotihoidon ”mobiilisairaanhoitaja” –kehittämishanke	40 000
- hallinnoija: Terveyskeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, ettei Pyöräkeskuksen perustaminen Helsinkiin –hankkeelle ja Ultraäänilaitteiden hankinta ja henkilökunnan kouluttaminen laitteiden käyttöön äitiysneuvolatyön laadun ja hoidon porrastuksen kehittämiseksi -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska hankkeet eivät vastaa innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa.

HKR:n ”Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 – 07”
–hankkeen loppuraportti sekä tilinpäätös on toimitettava kaupungin-hallitukselle 31.5.2007 mennessä. Muista hankkeista/projekteista hallinnoijan on lähetettävä hankkeen loppuraportti sekä tilinpäätös 31.1.2007 mennessä kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirjanote liikennelaitokselle, rakennusvirastolle, ammattikorkeakoululle, terveyskeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Liikennelaitoksen rahoitushakemus HKL:n Internetiin ja matkapuhelimiin toteuttaman aikataulu- ja poikkeusliikennepalvelun käytön laajentaminen joukkoliikenteen käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi -hankkeelle
	Liite 2	Esteettömien julkisen ympäristön koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen sekä koekohteiden seuranta talvikaudella 2006 - 2007
	Liite 3	Rakennusviraston rahoitushakemus kaupunginhallitukselle innovaatiorahaston rahoituksesta pyöräkeskuksen perustamiseksi Helsinkiin
	Liite 4	Paikallinen kansalaisvaikuttamisen kanava yhdistetyssä DVB-T/H -verkossa. Sisällöntuotannollisten konseptien ja käytäntöjen tutkiminen sekä kehittäminen-hankesuunnitelma
	Liite 5	Terveyskeskuksen lähiörahaston sekä innovaatiorahaston käyttöä koskeva esitys

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN LÄHIÖRAHASTOSTA LÄHIÖIDEN KUNNOSTAMIS- JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN

Khs 2006-1379, 2006-261, 2006-753, 2005-1961

Kj toteaa, että Kvsto päätti 20.6.2001 lähiörahaston perustamisesta ja hyväksyi rahastolle säännöt. Vuoden 2000 tilinpäätöksessä Kvsto siirsi rahaston peruspääomaksi 84 milj. euroa (500 milj. mk) ja edelleen vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä 50,4 milj. euroa (300 milj. mk).

Rahaston tarkoituksena on Helsingin lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta ja ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia. Rahaston avulla investointihankkeet pyritään ajoittamaan rakentamisen kustannuskehitystä tasoittavasti.

Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen erikseen päättämien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Khs myönsi rahastosta 19.8.2002 yhteensä 1 806 000 euroa yhdeksään Itä-Helsingissä olevaan hankkeeseen, 24.11.2003 yhteensä 7 116 000 euroa 18 kohteeseen, 20.12.2004 yhteensä 8 600 000 euroa 21 hankkeeseen ja viimeksi 10.10.2005 yhteensä 1 676 000 euroa 18 kohteeseen. Em. määrärahoista siirrettiin Kvston päätöksellä 1.2.2006 ylitysoikeuksina kuluvalle vuodelle yhteensä 3 638 000 euroa.

Määrärahoista on käytetty 0,81 milj. euroa vuonna 2002, 0,87 milj. euroa vuonna 2003, 5,245 milj. euroa vuonna 2004 ja 7,83 milj. euroa vuonna 2005. Yhteensä rahaston varoja on käytetty 14,8 milj. euroa vuosina 2002 - 2005.

Määrärahojen käyttökohteita ovat esittäneet virastot, liikennelaitos ja lähiöprojekti. Esityksiä on tehty kaikkiaan 38 kohteeseen, yhteensä n. 10,2 milj. euroa.

./. Kj esittää nyt hyväksyttäviksi yhteensä 27 hanketta, joista 11 on jatkorahoituskohdetta, loput 16 ovat uusia. Määrärahaehdotukset näihin hankkeisiin on yhteensä 8 165 000 euroa. (liite 1). Kohteiden valinnassa on painotettu hankkeiden toteutusvalmiutta sekä niiden kohdistumista rahaston sääntöjen mukaisesti nimenomaan lähiöihin. Liitteestä 1 ilmenevät myös ne hanke-ehdotukset, joita esitetään muutettuina tai joita ei ole sisällytetty päätösehdotukseen. Numerot viittaavat hankelistaan.

JATKORAHOITUSKOHTEET

1. Tallinnanaukion perusparannus (rakennusviraston esitys 300 000 euroa)

Tallinnanaukion perusparannus on toteutettu lähiörahastovaroin vuonna 2005. Urakan aikana on ilmennyt useita lisärahoitustarpeita, mm. aukion kuivatusviemäreitä on jouduttu uusimaan oletettua laajemmin. Lisäksi aukiolle johtava hissi uusitaan vuonna 2006. Alkuperäinen määrärahatarve tulee ylittymään 300 000 eurolla. Päätösehdotus on 300 000 euroa.

2. Itäväylän kohentaminen (rakennusviraston tarkistettu esitys 500 000 euroa)

Itäväylän ympäristön kunnostus on ollut lähiörahaston rahoituskohteena, koska Itäväylä on Itä-Helsingin tärkeä sisääntuloväylä, joka vaikuttaa koko alueen ilmeeseen. Tähän mennessä on kunnostettu Itäkeskuksen puoleinen osuus Viilarintien rampeille asti.

Meluesteistä Kulosaaren melueste toteutettiin vuonna 2005 ja pieniä urakan viimeistelytöitä tehdään vuonna 2006. Herttoniemen suoran meluesteen suunnittelu ja alueen kahden alikäytävän kunnostussuunnittelu käynnistettiin vuonna 2005.

Meluesteiden rakentaminen tulisi toteuttaa talousarvion kautta kohdasta 8 03 08 kadut, liikenneväylät ja radat, uudisrakentaminen, meluesteet. Lähiörahastosta nyt myönnettävään rahoitukseen sisältyisi meluesteiden suunnittelun loppuun vieminen, Herttoniemen suoran alikäytävien kunnostus sekä Kipparlahden pysäkin portaiden uusinta ympäristötöineen. Päätösehdotus on 500 000 euroa.

3. Aarrepuisto (rakennusviraston esitys150 000 euroa)

Puiston rakentaminen on käynnistynyt vuonna 2005 ja puisto valmistuu vuonna 2006. Puiston alkuperäinen kustannusarvio on noussut mm. rakenteiden korjaustarpeesta johtuen. Lisärahoitustarve aiheutuu siltojen kansien uusimisesta, puiston ja kadun välisen alueen siistimisestä, alueen opasteiden laatimisesta ja suunnitteilla olevista avajaisista, yhteensä 150 000 euroa. Päätösehdotus on 150 000 euroa.

4. Kevyen liikenteen silta Vantaanjoen yli Pikkukosken kohdalla (rakennusviraston esitys 100 000 euroa)

Pikkukosken alueen kunnostus on toteutettu vuonna 2005. Vantaanjoen ylittävän sillan suunnittelukilpailu toteutetaan ylitysoikeusmäärärahalla (50 000 euroa). Sillan suunnitteluun ja toteutukseen haetaan rahoitusta vuosille 2006 - 2007 yhteensä 1 milj. euroa, josta 100 000 euroa on tässä esityksessä. Päätösehdotus on 100 000 euroa.

5. Savelan katujen kunnostus (rakennusviraston esitys 100 000 euroa)

Savelan katuja on kunnostettu jo vuonna 2005 ja kunnostus jatkuu kuluvalle vuodelle siirretyllä 280 000 euron määrärahalla. Laaditun kustannusarvion mukaan lisärahoitustarve vuonna 2006 on 100 000 euroa. Päätösehdotus on 100 000 euroa.

6. Kannelmäen aseman seudun katujen kunnostaminen (rakennusviraston esitys 1 050 000 euroa)

Kannelmäen aseman seudun katujen kunnostussuunnitelmat ovat valmistuneet ja varsinainen kunnostustyö on jo käynnistynyt ylitysoikeusmäärärahalla (475 000 €). Koko katukunnostustyön kustannusarvio on 1 900 000 €, lisärahoitus ajoittuu vuosille 2006 ja 2007. Päätösehdotus on 800 000 euroa.

7. Kiillepuiston portaiden rakentaminen (rakennusviraston esitys 110 000 euroa)

Kiillepuisto on rakennettu vuonna 2005 ja samoin portaat puiston pohjoisosaan Pihlajiston laakson suuntaan. Puiston eteläreunasta Kiillekujan kohdalta Pihlajistontien suuntaan sijaitsevat nykyiset puuportaat ovat huonokuntoiset ja edellyttävät uusintaa. Porrassuunnitelma on valmistumassa. Portaiden kustannusarvio on 110 000 € ja niiden toteuttaminen on mahdollista vuonna 2006. Päätösehdotus on 110 000 euroa.

8. Pihlajamäen nuoriso- ja tyttöjen puiston huoltorakennus (nuorisoasiainkeskuksen esitys 260 000 euroa)

Puistohanke käynnistyi Hesan Nuorten Äänen tulevaisuusverstaissa. Hankkeelle myönnettiin lähiörahastosta 100 000 euroa vuodelle 2005, josta käyttämättä jäänyt osa, 89 500 euroa, siirrettiin tälle vuodelle. Hankesuunnitelma on juuri valmistunut ja siinä kustannusennuste on 360 000 euroa. Puiston toiminnallinen laajennus toi mukanaan lisätarpeita, kuten kokoontumis-/kahviotilan. Päätösehdotus on 260 000 euroa.

9. Ratsaspuisto ja –tie (rakennusviraston esitys 590 000 euroa)

Ratsaspuisto on suunniteltu esteettömäksi ulkoilupuistoksi. Suunnitelmassa on etsitty ratkaisuja, joissa liikuntaesteisten ja vammaisten tarpeet on otettu huomioon. Puiston länsiosaan on sijoitettu Pirkko Nukarin Kurki-veistos. Ratsastien muutos liittyy oleellisena osana Ratsaspuiston toteutukseen, koska kadun puiston puoleiseen reunaan sijoitetaan pysäköintisyvennys. Kadun ja puiston suunnittelu rahoitetaan vuonna 2006 ylitysoikeusmäärärahalla (245 000 €), mutta rakentaminen edellyttää lisärahoitusta. Laaditun kustannusarvion mukaan puiston ja siihen liittyvän Ratsastien rakentaminen maksaa 1 040 000 euroa. Rakentamisen lisärahoitustarve vuosina 2006 - 2007on 790 000 euroa, josta 590 000 euroa tänä vuonna. Päätösehdotus on 590 000 euroa.

10. Koillisen suurpiirin leikkipuistot: välinehankinnat (rakennusviraston esitys 100 000 euroa)

Koillisen suurpiirin leikkipuistojen väline- ja turva-alustojen tarvekartoitus on käynnistynyt. Hankinta käynnistetään ylitysoikeusmäärärahalla (70 000 €). Tarve on kuitenkin osoittautunut alkuperäistä laskelmaa suuremmaksi ja lisärahoitustarve on 100 000 euroa vuodelle 2006. Päätösehdotus on 100 000 euroa.

11. Kontulan metroaseman peruskorjaus (liikennelaitoksen esitys 2 000 000 euroa)

Hankkeen tavoitteena on parantaa yleisilmeeltään huonokuntoisen ja ahtaan metroaseman matkustajaliikenteen sujuvuutta, lisätä turvallisuutta, ehkäistä ilkivaltaa ja lisätä metron käyttöä. Toimenpiteillä parannetaan myös ostoskeskuksen imagoa ja vetovoimaisuutta. Pääsisäänkäyntiin rakennetaan liukuportaat ja lippuhalli kunnostetaan. Myös läntistä sisäänkäyntiä kunnostetaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 4 milj. euroa. Rakennustyöt pyritään aloittamaan elokuussa 2006 ja ne valmistuvat kesällä 2007.

Lähiörahastosta on aikaisemmin myönnetty hankkeen suunnitteluun 500 000 euroa, josta 465 000 euroa on käytettävissä tänä vuonna. Määrärahan tarve lähiörahastosta on 2 000 000 euroa. Loppurahoitus sisältyy HKL:n investointimäärärahoihin. Päätösehdotus on 2 000 000 euroa.

UUDET KOHTEET

12. Kaupunkisuunnitteluviraston ympäristön parantamiseen tähtäävät suunnittelukohteet Vuosaaressa, Itäkeskuksessa ja Jakomäessä (ksvn esitys 70 000 euroa)

Vuosaari, lämpökeskuksen tontin suojelu- ja täydennysrakennusselvitys

Tavoitteena on löytää keinot lämpökeskuksen säilyttämiseksi 60-luvun Vuosaaren maiseman keskeisenä elementtinä. Lisäksi tavoitteena on ottaa rakennus sen maamerkkiluonnetta vastaavaan yleiseen käyttöön vuosaarelaisia palvelevana leikkipuistona. Sosiaalivirasto on ilmaissut olevansa kiinnostunut lämpökeskusrakennuksen käyttömahdollisuuksien selvittämisestä.

Ystävyydenpuiston uuden väestönsuojan sisäänajoaukon ja siihen liittyvän puiston suunnittelu Itäkeskuksessa

Väestösuojan rakentaminen aiheuttaa erittäin pitkän ajorampin. Uudella suunnitelmalla palautetaan Ystävyydenpuiston ympäristö mahdollisimman hyvätasoiseksi.

Jakomäki, liikekeskus; keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja viihtyvyyden parantamissuunnitelma

Hankkeella parannetaan liikekeskustan saavutettavuutta tuomalla joukkoliikenne lähemmäs keskustaa sekä parannetaan 70-luvulta peräisin olevaa katurakennetta. Hanke tehdään yhteistyössä Liikekeskus Oy:n kanssa.

Päätösehdotus em. kolmeen hankkeeseen on 70 000 euroa.

13. Jakomäen kevyen liikenteen sillan valaistussuunnittelu (lähiöprojektin esitys 20 000 euroa)

Silta ylittää Porvoon moottoritien ja on siten merkittävä maisematekijä Helsinkiin idästä saavuttaessa. Valaistus toteutetaan siltahankkeen yhteydessä. Päätösehdotus on 20 000 euroa.

14. Norsdsjö Rastis, salin teknisen laitteiston uusiminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 130 000 euroa)

Salin esitystekninen laitteisto on nk:n mukaan kulunut ja osittain epäkunnossa. Laitteistosta on teetetty kuntokartoitus vuonna 2004. Akukon Oy:n laatiman suunnitelman mukaan tulisi uusia valaistusjärjestelmä, av-järjestelmä, näyttämötekniikka ja äänitekniikka. Kustannusennuste koko tekniikan uusimiselle on 130 000 euroa (alv=0). Rahoitus on tarkoituksenmukaista osoittaa tilan omistajalle, tilakeskukselle. Päätösehdotus on 130 000 euroa.

15. Pihlajamäen nuorisotalon sisustuksen ja piha-alueen kunnostaminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 68 000 euroa)

Nuorisotalon yleisilmeen kohentamiseksi on tarkoitus uusia keittiö- ja kahvilakalusteet, parantaa salin äänentoistoa ja valaistusta, bänditilojen ääneneristystä sekä kunnostaa etupihaa. Osa töistä on tarkoitus tehdä nuorten kanssa osallistuvasti. Rahoitus on tarkoituksenmukaista osoittaa tilan omistajalle, tilakeskukselle. Päätösehdotus on 68 000 euroa.

16. Tapulikaupungin nuorisotalon salin parantaminen (nuorisoasiainkeskuksen esitys 60 000 euroa)

Nuorisotalon salia kunnostettaisiin mm. maalaamalla seinät, kunnostamalla ikkunat, katto ja valaisimet sekä uusimalla pimennysverhot ja av-laitteistot. Kustannusennuste on 60 000 euroa. Rahoitus on tarkoituksenmukaista osoittaa tilan omistajalle, tilakeskukselle. Päätösehdotus on 60 000 euroa.

17. Kulttuuriostari Mellunmäki (kulttuuriasiainkeskuksen esitys 235 000 euroa)

Mellunmäen vuonna 1974 rakennetussa ostoskeskuksessa, Korvatunturintie 2, on kirpputorikäytössä kaupungin omistama 600 m2 liikehuoneisto. Paikalliset järjestöt ja yhteisöt (Mellunmäki-yhdistys ry., Mellunkylän srk., MLL Mellunmäen osasto ry., partiolippukunta Helsingin Kotkat ry., Helsingin ortodoksinen seurakunta Mellunmäen toimintakeskus, Lions Club Mellunmäki, Mellunmäen Martat ry ym.) ovat tehneet aloitteen kulttuuripalveluiden ja harrastustilojen saamiseksi vanhaan ostoskeskukseen. Tällä hetkellä Mellunmäki on jäänyt katveeseen kulttuuripalveluissa verrattuna lähikaupunginosiin.

Tilakeskus on ilmoittanut pitävänsä mahdollisena edellä mainitun kirpputoritilan ottamista kulttuurikäyttöön. Kulttuurilautakunta on ottanut 22.4.2006 myönteisen kannan järjestöjen aloitteeseen, joten kulttuuriasiainkeskus voisi tehdä vuokrasopimuksen tilakeskuksen kanssa. Suomenkielisellä työväenopistolla on tarve järjestää opetusta erityisesti Mellunkylän alueella, ja myös sosiaalivirasto on kartoittamassa mahdollisuuksiaan tulla mukaan.

Tulevaa toimintaa Mellunmäessä on ideoitu kumppanuuslähtöisesti. Kuten Kurkimäen korttelitalon tulevaisuutta suunniteltaessa, tullaan Mellunmäessäkin käyttämään erillistä kumppanuussopimusta, jossa määritellään toimijoiden vastuut ja oikeudet. Itse ostoskeskusmiljöö avarine auloineen ja ulkotoreineen tarjoaa hyvät puitteet mitä erilaisimmille kulttuurihankkeille. Toiminnan sisällöissä tulisi ottaa huomioon myös Mellunmäen 13 prosenttiin kohoava maahanmuuttajien osuus.

Erillisprojektien, kuten Urban II – yhteisöaloiteohjelman, päättyessä on erityisen tärkeää, että itäisiin lähiöihin panostamista jatketaan tiivistyvällä hallintokuntien ja alueen järjestöjen yhteistyöllä.

Rapistuneen kuntonsa ja etenkin muuttuvan käyttötarkoituksen takia kaupungin omistama kirpputoritila kaipaa pintaremonttia, putki-, sähkö- ja atk-kaapelitöitä sekä väliseinien rakentamista. Fyysisen tilan viihtyvyyteen ja ilmeeseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Suunnittelu on mahdollista liittää syksyllä 2006 järjestettävään Design-viikkoon ja käynnistää yhteistyö Taideteollisen Korkeakoulun kanssa.

Kulttuuriasiainkeskus hakee remonttikustannuksiin 235 000 euroa. Päätösehdotus on 235 000 euroa.

18. Kuntouttavan hoidon kalusteita akuuttisairaaloiden vuodeosastoille (terveyskeskuksen esitys 300 000 euroa)

Akuuttisairaaloiden vuodeosastojen potilaat tarvitsevat kuntouttavaa hoitoa, jonka ansiosta he voivat palata omaan kotiinsa. Iäkkäiden potilaiden hyvä hoidon edellytyksenä on turvallinen hoitoympäristö, johon kuuluvat asianmukaiset ja hygieeniset kalusteet sekä apuvälineistö, jonka turvin toiminta- ja liikuntakyvyn harjaannuttaminen on mahdollista. Niille potilaille, joiden kuntouttaminen ei enää ole mahdollista, turvataan hyvä perushoito, johon sisältyy myös painehaavaumien ehkäisy, jossa keskeinen työväline ovat painaumia alentavat patjat. Päätösehdotus on 300 000 euroa.

19. Potilaiden kuntouttavaa hoitoa edesauttavia ja ergonomisen työskentelyn mahdollistavia laitteistoja pitkäaikaissairaalaan vuodeosastoille (terveyskeskuksen esitys 300 000 euroa)

Laitteistot pitävät sisällään esimerkiksi potilasnostureita, kävelytelineitä ja polkulaitteita. Laitteiden avulla edistetään ikääntyneiden potilaiden liikkumista ja kuntoutumista. Päätösehdotus on 300 000 euroa.

20. Terveyskeskuksen toimipisteiden kulunvalvontajärjestelmät (terveyskeskuksen esitys 1 270 000 euroa)

Terveyskeskuksen henkilökunnan turva- ja valvontajärjestelmiä on viime vuosina pyritty määrätietoisesti parantamaan, mm. lähiörahaston rahoituksen turvin. Turva- ja valvontajärjestelmien tarpeellisuus on korostunut mm. terveydenhuollon vaara- ja uhkatilanteiden lisääntymisen myötä. Päätösehdotuksesta (860 000 euroa) on jätetty pois kantakaupungin toimipisteet.

21. Terveyskeskuksen akuuttisairaalan avofysioterapian laitteistot (terveyskeskuksen esitys 100 000 euroa)

Helsingin vanhuspalveluiden painopiste on kotona asumisen ja kotihoidon tukemisessa. Terveyskeskuksen avoterveydenhuollon fysioterapian potilaista noin 60 % on yli 65-vuotiaita. Kotona asumisen mahdollistaa hyvä toimintakyky ja liikkumiskyky. Näiden kykyjen ylläpitäminen ja parantaminen on mahdollista fyysisen harjoittelun avulla mm. lihaskuntoa parantamalla. Tätä varten akuuttisairaala anoo avofysioterapian toimipisteisiin ikääntyneille sopivaa toiminta- ja liikuntakykyä harjoittavaa välineistöä. Päätösesitys on 100 000 euroa.

22. Pitkäaikaissairaaloiden piha-alueiden kunnostus (terveyskeskuksen esitys 670 000 euroa)

Pitkäaikaissairaaloiden piha-alueita käytetään potilaiden kuntoutus-, virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Pihoilla järjestetään kesäisin monenlaisia tapahtumia potilaille ja heidän omaisilleen. Pihoja voitaisiin käyttää enemmän, jos ne olivat turvallisia ja rakenteeltaan sopivia, ottaen huomioon, että käyttäjät ovat iäkkäitä ja huonosti liikkuvia. Päätösesityksestä (300 000 euroa) on jätetty pois kantakaupungin kohteet.

23. Asukastilojen kalusteiden, laitteiden ja välineiden ajanmukaistaminen (sosiaaliviraston esitys 140 000 euroa)

Sosiaalivirasto on esittänyt asukastilojen kalusteiden, laitteiden ja välineiden ajanmukaistamiseen yhteensä 140 000 euroa kaikkiaan 20 kohteessa. Asukastiloissa on sosiaaliviraston hallinnoimia tiloja, asuntoyhtiöiden omistamia ja pysäköintiyhtiöiden tms. hallinnoimia asukastiloja sekä yksityisiä mm. asukasyhdistyksen hallinnoimia tiloja. Päätösesitykseen sisältyvät vain lähiöissä olevat kohteet. Määrärahojen osoittaminen kohteisiin, hankintojen koordinointi ja määrärahojen käytön seuranta on sosiaaliviraston tehtävä. Päätösehdotus on yhteensä 115 000 euroa ja sisältää 16 kohdetta.

24. Vanhusten palvelujen kuntouttamis-, toimintakyky- ym. hankkeet (sosiaaliviraston esitys 499 934 euroa)

Määrärahalla hankitaan vanhusten palvelutaloihin vanhusten toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntoutusta edistäviä kuntosalilaitteita ja apuvälineitä. Päätösehdotuksesta on jätetty pois kantakaupungin kohteet. Kaikkiaan kyseessä on 13 palvelutaloa ja vastaavaa, joihin päätösehdotuksessa esitetään yhteensä 347 000 euroa.

25. Lapsiperheiden palvelujen parantaminen (sosiaaliviraston esitys 190 330 euroa)

Esityksestä on karsittu selvät käyttökustannuskohteet. Päätösehdotukseen (80 000 euroa) sisältyy leikkipuistojen turvakamerat ja Mustakiven leikkipuiston aita.

26. Keskisen suurpiirin leikkipuistot, väline– ja turva-alustahankinnat (rakennusviraston esitys 100 000 euroa)

Keskisen suurpiirin alueella on useita leikkipuistoja, joissa on tarvetta kunnostaa leikkivälineitä ja niiden turva-alustoja uudistuneiden vaatimusten mukaisiksi. Rahoitustarve on 100 000 euroa vuodelle 2006. Päätösehdotus on 100 000 euroa.

27. Tapaninvainion matonpesupaikka, Pukinmäki (rakennusviraston esitys 70 000 euroa)

Matonpesu on asukkaille tärkeä myös sosiaalisena tapahtumana. Helsingissä matonpesu on ollut mahdollista vain Helsingin Sataman ylläpitämillä laitureilla rannikolla. Matonpesu vesistössä ei kuitenkaan ole suositeltavaa ympäristösyistä.

Kuivan maan matonpesupaikasta Pohjois-Helsinkiin on tehty valtuustoaloite vuonna 2005. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt aloitetta nro 27 14.12.2005 ja kaupunginhallitus 19.12.2005.

Katu- ja puisto-osastolla ei ole mahdollisuutta käytettävissään olevilla resursseilla lisätä tällaisia palveluja viheralueille ja siksi pilottikohteelle haetaan lähiörahastorahoitusta. Pohjois-Helsinkiin sijoittuva Pukinmäen rantapuiston matonpesupaikka olisi hyvä kohde tutkia, kuinka uusi palvelu toimisi käytännössä. Vastaavanlaisia kuivan maan matonpesupaikkoja on mm. Espoossa ja Vantaalla. Hankkeen suunnittelu ajoittuu vuodelle 2006 ja toteutus vuodelle 2007, siten että matonpesupaikka olisi käytössä jo vuonna 2007. Päätösehdotus on 70 000 euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2006 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

rakennusvirastolle

300 000 euroa Tallinnanaukion perusparannuksen loppurahoitukseen

500 000 euroa Itäväylän meluesteiden suunnitteluun ja alikäytävien kunnostukseen ns. Herttoniemen suoralla

150 000 euroa Aarrepuiston rakentamiseen

100 000 euroa Vantaanjoen yli Pikkukosken kohdalle tulevan kevyen liikenteen sillan suunnitteluun ja toteutukseen

100 000 euroa Savelan katujen kunnostukseen

800 000 euroa Kannelmäen aseman seudun katujen kunnostamiseen

110 000 euroa Kiillepuiston portaiden rakentamiseen

590 000 euroa Ratsaspuiston ja –tien rakentamiseen

100 000 euroa koillisen suurpiirin leikkipuistojen välinehankintoihin

100 000 euroa keskisen suurpiirin leikkipuistojen välinehankintoihin

70 000 euroa Tapaninvainion matonpesupaikan rakentamiseen

20 000 euroa Jakomäen kevyen liikenteen sillan valaistussuunnitteluun

liikennelaitokselle

2 000 000 euroa Kontulan metroaseman peruskorjauksen toteuttamiseen

kaupunkisuunnitteluvirastolle

70 000 euroa ympäristöparannuskohteiden suunnitteluun Vuosaaressa, Itäkeskuksessa ja Jakomäessä

tilakeskukselle

260 000 euroa Pihlajamäen nuoriso- ja tyttöjen puiston huoltorakennuksen rakentamiseen

130 000 euroa Norsdsjö Rastiksen salin teknisen laitteiston uusimiseen

68 000 euroa Pihlajamäen nuorisotalon sisustuksen ja piha-alueen kunnostamiseen

60 000 euroa Tapulikaupungin nuorisotalon salin kunnostamiseen

235 000 euroa Mellunmäen ostoskeskuksessa olevan entisen liikehuoneiston muuttamiseen kulttuuriostariksi

terveyskeskukselle

300 000 euroa kuntouttavan hoidon kalusteiden hankintaan akuuttisairaaloiden vuodeosastoille

300 000 euroa potilaiden kuntouttavaa hoitoa edesauttavien ja ergonomisen työskentelyn mahdollistavien laitteistojen hankintaan pitkäaikaissairaalan vuodeosastoille

860 000 euroa terveyskeskuksen toimipisteiden kulunvalvontajärjestelmiin

100 000 euroa terveyskeskuksen akuuttisairaalan avofysioterapian laitteistojen hankintaan

300 000 euroa pitkäaikaissairaaloiden piha-alueiden kunnostukseen

sosiaalivirastolle

115 000 euroa asukastilojen kalusteiden, laitteiden ja välineiden ajanmukaistamiseen

347 000 euroa vanhusten palvelutalojen kuntosalilaitteiden ja apuvälineiden hankintaan

80 000 euroa leikkipuistojen turvakameroihin ja Mustakiven leikkipuiston aidan rakentamiseen

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, liikennelaitokselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, tilakeskukselle, terveyskeskukselle (Jussi Lind), sosiaalivirastolle (Katja Rimpilä, Riitta Halttunen - Sommardahl), nuorisoasiankeskukselle, kulttuuriasiankeskukselle, lähiöprojektille (Ulla Korhonen-Wälmä), Itä-Helsingin kehittämistoimenpiteiden johtoryhmälle (Sirpa Kallio) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille (Heljä Huusko) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Lähiörahastoehdotukset 3/2006

29.5.2006 pöydälle pantu asia

JÄTKÄSAAREN JA HERNESAAREN KEHITTÄMINEN

Khs 2006-159

Yleistä Kj toteaa, että Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 nykyisille tavarasatamien käytössä oleville alueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan rakennetaan asuntoja ja toimitiloja. Päätös sataman rakentamisesta Vuosaareen merkitsee Helsingin kantakaupungin kenties suurinta maankäytön muutosta 1800-luvun loppupuoliskolla tapahtuneen teollistumisen jälkeen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 25.11.2004 puoltaa Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Lautakunta on 2.2.2006 antanut lausuntonsa pyydettyjen lausuntojen johdosta sekä muuttanut osayleiskaavaehdotusta.

Tavoitteet Helsingissä on tavoitteena rakentaa luonteeltaan, tyyliltään ja tehokkuudeltaan selkeästi erilaisia alueita. Jätkäsaari jatkaa kantakaupungille ominaista tiivistä rakennetta. Jätkäsaari on yksi Helsingin merkittävistä rakentamiskohteista 2010-luvulla. Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen kaupunginosa, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat keskenään. Alueelle on tarkoitus sijoittaa toimintoja, jotka palvelevat koko kaupunkiseutua.

./. Jätkäsaaresta on tarkoitus muodostaa identiteetiltään urbaani kaupunginosa, jossa on erilaisia omaleimaisia osa-alueita. Kaikkia osa-alueita yhdistää tiivis kaupunkimainen rakenne, jossa rakennukset rajaavat katutilaa. Silhuetti on tarkoitus pitää Helsingille ominaisena n. 5–7 kerroksisena ja melko tasakorkeana. Lounaisrannalla rakennuskorkeus tulee olemaan matalampi. Keskeiseksi identiteettitekijäksi muodostuu kaupunginosapuisto, joka palvelee myös lähialueiden virkistysaluetarpeita. Rantapuistot muodostuvat osaksi Helsingin ympäri kulkevaa rantareittiä kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Liite 1.

Rakentamisen aloitus

./. Jätkäsaaren rakentaminen alkaa heti tavarasatamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen vuoden 2008 lopulla. Uudisrakentamisalue tukeutuu valmiin kaupunkirakenteen infrastruktuuriin ja palveluihin, joten rakentaminen aloitetaan koillisesta, Ruoholahden reunasta sekä Saukonpaaden alueelta edeten lounaaseen Jätkäsaaren kärkeä kohden. Meritäytöt aloitetaan Saukonpaaden alueen edustalla v. 2009 ja jatketaan vuosittain Jätkäsaaren edustalla. Liite 2.

Matkustajasatama Tavarasataman poistuttua matkustajasatama jää edelleen Jätkäsaareen. Helsingin Satama lisää matkustajaliikenteen alusten laituripaikkoja ja kehittää edelleen satamatoimintaa.

Matkustaja-alusten pakokaasupäästöjen leviämisestä on laadittu osayleiskaavoituksen yhteydessä selvitys, jonka mukaan ohjearvopitoisuuksiin verrattavat rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten vuorokausipitoisuudet ovat varsin pieniä. Tietyissä sääolosuhteissa laivojen piipuista purkautuvat savupäästöt voivat kuitenkin aiheuttaa haittoja lähiympäristölle.

Jatkosuunnittelun yhteydessä selvityksiä tarkennetaan ja arvioidaan matkustajasatamaan rajoittuvan lähialueen soveltuvuus asumiseen erityisesti savu- ja hajuhaittojen osalta. Uuden asutuksen sijoittaminen välittömästi vilkkaan matkustajasataman viereen edellyttää leviämismallitarkasteluja hajuhaittojen esiintymisestä ja niiden torjumiseksi mahdollisesti tarvittavista toimista.

Länsiterminaalilla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan matkustajasataman toiminnan aiheuttama melu ei saa asuinalueilla ylittää päivällä tasoa LAeq 55 dB eikä yöllä tasoa LAeq 50 dB. Satamatoiminnan aiheuttamasta melusta on tehty valituksia.

Kaavoituksen yhteydessä laaditun meluselvityksen mukaan satamamelu rajoittaa kahden laituripaikan kohdalla lähimpien rakennusten käyttötarkoitusta. Näin ollen laituripaikkojen LJ3 ja LJ6 vaikutusalueelle ei tulisi sijoittaa asumista.

Jätkäsaaren liikenneyhteydet

Jätkäsaaren liikenteellisen saavutettavuuden ja imagon kannalta on tarpeellista turvata liikenneyhteydet jo rakentamisen alkuvaiheista lähtien. Jätkäsaari on nyt yksinomaan Mechelininkadun eteläpään liittymän varassa. Suunniteltu Crusellinsilta toisena liikenneyhteytenä mahdollistaa paremmat yhteydet Länsiväylän suuntaan ja rakennettavaan Keskustatunneliin. Crusellinsillan suunnitelmat ovat valmistuneet ja sillan rakentaminen olisi mahdollista vuosina 2008 – 09.

Mechelininkadun eteläpään liittymäjärjestelyt on tarkoitus parantaa rakentamalla kevyttä liikennettä varten sujuva alikulkuyhteys keskustan suuntaan, jolloin myös ajoneuvoliikenteen välityskyky paranee. Rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna 2009 rautatieyhteyksien purkamisen jälkeen, jolloin liittymä valmistuisi vuonna 2010. Sen lisäksi että liittymän rakentaminen helpottaa liikenteen sujuvuutta, sen valmistumisella on Jätkäsaaren rakentamisen aloituksen kannalta positiivinen imagovaikutus ja se samalla toimii osana kaupunkirakentamisnäyttelyn liikenne- ja lähiympäristöä.

Toteuttamisen erityiskysymykset

Massatalous

Ruoppaukset, meritäytöt ja maa-aluetäytöt alkavat vuonna 2009 ja jatkuvat seuraavalle vuosikymmenelle. Tehtävien täyttöjen massatarve on yhteensä n. 5,9 milj.m³. Meritäyttöjen kokonaislouhetarve on n. 1,5 milj.m³ ja muun täyttöaineksen tarve n. 4,4 milj.m³, josta pääosa on tehtävä merihiekalla.

Pääkaupunkiseudulla tiedossa olevista hankkeista saatavan louheen määrä on Jätkäsaaressa tehtäviä täyttöjä silmälläpitäen kokonaisuutena riittävä. Louhetta tuottavien hankkeiden toteutumiseen, ajoitukseen ja louheen saatavuuteen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Jätkäsaaren alueen täyttöjen ja kaupungin muun rakentamistoiminnan turvaaminen edellyttää, että louheen saatavuus varmistetaan sopimuksin tai muulla tavoin.

Merihiekan saatavuus on louheen saatavuutta helpommin ennakoitavaa. Vuosaaren sataman rakentamiseksi solmittuja sopimuksia merihiekan hankkimiseksi on mahdollista jatkaa. Morenia Oy:n jo voimassa olevat luvat kattavat pääosan Jätkäsaaren hiekkatarpeesta, ja merihiekan ottopaikkojen lisäreservit ovat riittävät. Liitteessä 2 on esitetty meritäyttöalueet ja niiden volyymit.

Kaupunginjohtajan tarkoituksena on asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on koko kaupungin tarpeet kattavasti huolehtia kaupungin rakentamisessa tarvittavien täyttömassojen saatavuus asetettujen aikataulutavoitteiden mukaisesti.

Väliaikaiskäyttö

Kiinteistövirasto irtisanoo Helsingin Sataman voimassa olevan maanvuokrasopimuksen käytävissä neuvotteluissa sovittavalla tavalla päättyväksi tavarasatamatoimintojen siirtyessä Länsisatamasta Vuosaareen. Vuokrasopimuksen irtisanominen kytkeytyy väliaikaiskäyttöön ja se valmistellaan hallintokuntien ja kaupungin ao. liikelaitosten yhteistyönä siten, että maa-alueiden, rakennusten ja infrastruktuurin omistuksen, hallinnan ja ylläpidon vastuut tulevat määritellyiksi myös väliaikaiskäyttöä silmällä pitäen.

Länsisataman aluerakentamisprojektin johdolla laaditun Länsisataman väliaikaiskäytön suunnitelman pääperiaatteina on, että väliaikaiskäyttö ei estä uudisrakentamista tai sen toimintoja, kaupungin toimintoja palvelevat tilantarpeet ovat etusijalla ja väliaikaiskäyttöä varten kaupunki ei tee investointeja. Ulkopuolista väliaikaiskäyttöä sallitaan rakentamistoiminnan ja kaupungin muut tarpeet huomioon ottaen käytettävissä olevilla alueilla tai tiloissa määräaikaisin vuokrasopimuksin.

Kaupungin tarpeita väliaikaiskäytölle on mm. veneiden talvisäilytys, pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ja mahdolliset liikunta-alue- ja tapahtuma-aluetarpeet. Niiden lisäksi on tiedossa mm. Saukonpaaden alueella sijaitsevan betoniaseman sijoittaminen alueen lounaiskärkeen.

Rakentamisen logistiikka

Jätkäsaaren viihtyisyys ja matkustajasataman toiminta on turvattava koko rakentamisen ajan. Koska Jätkäsaari on liikenteellisesti Crusellinsillan valmistumisen jälkeenkin kahden pääliikennesuunnan varassa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota rakentamistoiminnan häiriövaikutuksen minimoimiseen.

Kaupungin toiminnan ja asukkaiden kannalta katsoen rakentamisen logistiikan kehittämisen tavoitteena on minimoida työmaiden tarvitsema tila ja näkyvyys sekä työmaaliikenteen aiheuttama häiriö. Rakentamistoiminnan hallinnan paranemisen ansiosta rakentaminen samalla tehostuu ja rakentamiskustannusten alenemiselle syntyy edellytyksiä.

Koska kyseessä on suuri kaupunkirakentamiskokonaisuus, rakentamisen logistiikan hallinta edellyttää aiempaa parempia menetelmiä. Länsisataman aluerakentamisprojekti on alustavasti käynyt neuvotteluja liittymisestä Rakennusteollisuus RT ry:n käynnistämään kehityshankkeeseen ’Rakennusteollisuuden toimitusketjun kehittäminen’, joka tähtää mm. tehostettuun materiaalivirran ohjaukseen nykyaikaisin menetelmin. Kaupungin osuus hankkeessa olisi aluerakentamisen uusien toimintatapojen kehittäminen ja ohjeistus, joiden perusteella voidaan määrittää rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä toiminnassa noudatettavat ehdot. Hankkeen rahoituksen pääosa tulisi hankesuunnitelman mukaan Tekesiltä ja rakennusteollisuudelta.

Kaupunkirakentamisnäyttely ja informaatiostrategia

Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaista on vahvistaa kaupungin ja erityisesti Jätkäsaaren tunnettavuutta merellisenä, modernina ja urbaanina asuinpaikkana, sekä saavuttaa uusien kaupunkiasumismuotojen esiintuomisen kautta uudelle asuinalueelle positiivinen asuntojen markkinointia vauhdittava imago.

Uuden asuin- ja työpaikka-alueen toteuttaminen edellyttää myös aktiivista viestintää ja tiedotusta. Sillä mahdollistetaan yleinen hyväksyntä, voidaan välttää muutosvastarintaa sekä luodaan pohja myönteisen imagon rakentamiselle. Viestinnällä ja tiedotuksella saavutetaan myös kaupunkirakentamisen ammattilaisten ja median mielenkiinto sekä arvostus niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Helsingin tavoitteena on esitellä uuden kaupunkirakentamisen ja ‑asumisen toteutuksia heti rakentamisen alkuvaiheessa. Kaupunkirakentamisnäyttely tarjoaa mahdollisuuden soveltaa uusia ratkaisuja käytännössä mm. arkkitehtuurikilpailujen ja muiden kehittämishankkeiden kautta.

Jätkäsaaren kaupunkirakentamisnäyttely muodostaisi uudisasuinalueen esittely- ja markkinointitapahtuman, johon voitaisiin yhdistää myös ammatillisia tavoitteita. Hankkeen järjestelyissä olisi tarkoituksenmukaista olla yhteydessä Tallinnan mahdollisesti vastaavan hankkeen kanssa pyrkimällä yhteistyössä samanaikaiseen toteutukseen, jolloin voitaisiin korostaa kaksoiskaupunkiajatusta ja pohjustaa kansainvälistä kiinnostusta tapahtumaa kohtaan. Perinteiset suomalaiset asuntomessut ei sovi kaupunkirakentamisen esittelyyn, koska se erityyppisenä tapahtumana on urbaaneista tavoitteista ja painotuksista poikkeava.

Jätkäsaaren näyttelyn esikuvina voidaan pitää Berliinin International Bauaustellung -tapahtumia (IBA) 1950- ja 1980-luvuilla. Molemmat saavuttivat laajan kansainvälisen mielenkiinnon ja vaikuttivat eri puolilla maailmaa kaupunkirakentamisratkaisuihin.

Jätkäsaaren kaupunkirakentamisnäyttelyn järjestelyn esivalmistelun päävastuu kuuluu kaupunkisuunnittelupainotteisuuden johdosta kaupunkisuunnitteluvirastolle. Ensi vaiheessa tehtävänä on määrittää hankkeen tavoitteet, sisältö sekä tarkempi ajoitus ympäröivän infrastruktuurin toteutusaikataulu huomioon ottaen. Osana informaatiostrategiaa on tehtävänä selvittää myös Jätkäsaaren esittelyä varten perustettavan pysyvän informaatiokeskuksen toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä kysymyksiä.

Muutettu sivu

Hernesaaren kehittäminen

./. Telakkatoiminnot ovat hallinneet Hernesaaren aluetta viime vuosikymmenet. Aker Finnyards on järjestellyt telakkatoimintojaan niin, että ne keskittyvät jatkossa pienemmälle alueelle Hietalahden altaan eteläpuolella. Helsingin kaupunki ja Aker Finnyards ovat uusineet Hernesaaren osalta maanvuokrasopimuksen siten, että telakka poistuu tältä alueelta 2010 - 2012 ja purkaa ennen lähtöään alueen rakennukset. Liite 3.

Yleiskaava 2002:ssa Hernesaari on määritetty merkinnällä: Työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama. Kaakon puoleinen ranta ja kapea suikale lounaispäässä on merkitty kaupunkipuistoksi. Eteläkärjessä on ulostyöntyvällä niemekkeellä pieni alue varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi.

Hernesaareen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Kaavatyö käynnistyy vuoden 2006 aikana. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat telakan käytöstä vapautuva alue, telakan käyttöön jäävä alue ja ns. Telakkaranta meren ja Telakkakadun välissä. Osayleiskaavatyön keskeisiä kysymyksiä on helikopterikentän ja risteilijäaluslaitureiden sijoittaminen kaupunkirakenteeseen.

Tulevassa osayleiskaavassa Hernesaari tullaan varaamaan asumiselle, työpaikoille, virkistykseen, turismiin liittyville palveluille, helikopterikentälle, venesatamatoiminnoille sekä risteilijälaivojen satamakäyttöön. Kaupunkisuunnitteluviraston on tarkoitus tilata yleissuunnitelmat useammalta suunnittelijalta osayleiskaavatyössä hyödynnettäväksi.

Asiaa esittelevät

– apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen

– projektipäällikkö Matti Kaijansinkko

– projektinjohtaja Timo Laitinen

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa
ryhtymään toimenpiteisiin kaupunkirakentamisnäyttelyn toteuttamiseksi Jätkäsaaressa asuntorakentamisen alkuvaiheessa.

Kaupunginhallitus päättänee edelleen kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa sekä yleisten töiden lautakuntaa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin Crusellin sillan rakentamiseksi vuosina 2008 - 09 ja Mechelininkadun eteläpään liittymän rakentamiseksi vuosina 2009 – 10.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Satamaa ryhtymään toimenpiteisiin laivojen meluhaittojen vähentämiseksi sekä pakokaasupäästöjen minimoimiseksi.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa Hernesaaren suunnitteluun liittyen tutkimaan mahdollisuuksia löytää helikopterikentälle sekä risteilijäaluslaitureille pysyvä sijainti.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Lisätiedot:
Laitinen Timo, projektinjohtaja, puhelin 169 2402
Kaijansinkko Matti, projektipäällikkö, puhelin 169 4211

LIITTEET	Liite 1	Jätkäsaaren osayleiskaavaillustraatio
	Liite 2	Meritäyttöalueet
	Liite 3	Hernesaaren nykytilanne

29.5.2006 pöydälle pantu asia

24.4.2006 JA 29.5.2006 PÖYDÄLLE PANTU ASIA: EHDOTUS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE: KAUPUNGIN OMISTAMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN UUSTUOTANNON JA PERUSKORJAUSTEN RAHOITUS SEKÄ OSA-OMISTUSMALLI

Khs 2006-159

Kaupunginvaltuuston 10.12.2003 hyväksymään asunto-ohjelmaan 2004 -2008 sisältyi kaupungin oman asuntorahoitusmallia koskeva selvitystehtävä nro 5:

”Selvitetään edellytyksiä luoda Valtion asuntolainoittaman uudis- ja peruskorjaustuotannon rinnalle uusi valtiovallan rahoittamaa järjestelmää joustavampi järjestelmä, jossa kaupunki itse vastaa rahoituksen järjestämisestä ja päättää asukasvalinnan periaatteista. Järjestelmän pitää sisältää vuokralaiselle mahdollisuus lunastaa asunto omaksi ja omistajalle mahdollisuus myydä asuntoja sekä mahdollisuus toteuttaa sekataloja.”

Kaupunginhallitus kehotti 26.1.2004 asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä kaupunginjohtajaa huolehtimaan selvitystehtävästä työryhmätyönä. Työryhmä asetettiin johtajistokäsittelyssä 10.3.2004.

Lisäksi kaupunginhallitus kehotti asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä 26.1.2004 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavaa apulaiskaupunginjohtajaa huolehtimaan asunto-ohjelman selvitystehtävässä nro 7 mainitusta kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjausta koskevasta selvityksestä siten, että työryhmä selvittää yhteistyössä kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden kanssa kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaustoiminnan toteuttamistapaa ja taloudellisuutta tutkimalla myös olisiko purkamisen, tiivistävän uudelleenkaavoituksen ja uudisrakentamisen tai myymisen kautta saavutettavissa laadultaan ja sosiaaliselta kestävyydeltään purettavaa rakennusta parempi asuinrakennus taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kaupungin oman asuntorahoitusmallin kehittämistä selvittävän työryhmän työ koordinoitiin kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjausten toteuttamistapaa ja taloudellisuutta selvittävän työryhmän työhön sekä kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden peruskorjauksen omistajaohjauksen järjestämisestä koskevan asian valmisteluun, josta kaupunginhallitus teki päätöksen 4.4.2005.

Kaupunginjohtajan johdolla toimiva asuntoasiain rahoitustyöryhmä käsitteli 2.11.2005 valmistelevasti asunto-ohjelman 2004 – 2008 täytäntöönpanoon liittyvää kahta työryhmäraporttia:” Kaupungin oman asuntorahoitusmallin kehittäminen” sekä ” Selvitys kaupungin omistaman aravavuokra-asuntokannan peruskorjaustoiminnan menettelytavoista ja kehittämisestä”. Molemmat em. raportit sekä asuntoasiaintyöryhmän suositukset kaupungin oman asuntorahoitusmallin ja peruskorjaustoiminnan kehittämiseksi olivat kaupunginvaltuustossa 30.11.2005 asunto-ohjelman lähetekeskustelun liiteaineistona (Liite 1: Asuntoasiainrahoitustyöryhmän suositukset kaupungin oman asuntorahoitusmallin ja peruskorjaustoiminnan kehittämiseksi.)

Asuntoasian rahoitustyöryhmä ehdottaa, että kaupungin normaalissa vuokra-asuntotuotannossa siirrytään kaupungin itsensä järjestämään rahoitukseen. Erityisryhmille toteutettavat hankkeet rahoitettaisiin kuitenkin valtion kokotukilainalla ja siihen liittyvällä 35 %:n avustuksella.

Myös perusparantamisen rahoituksessa tulisi siirtyä kaupungin järjestämään lainoitukseen.

Peruskorjausten rahoittaminen valtion lainalla jatkaisi käyttö- ja luovutusrajoitusten aikaa, jolloin vuokra-asuntokannan joustava käyttö on vaikeampaa. Kaupungin itse järjestämä rahoitus luo mahdollisuudet sille, että rajoitusten päätyttyä kaupunki voi itse päättää asukasvalintakriteereistä. Tällöin voidaan mm. vuokralaisvalintojen ja mahdollisen myymisen avulla huolehtia väestörakenteen monipuolistamisesta ja turvata myös elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman asuntojen saanti.

Osaomistusmalliin perustustuvan tuotannon aloittaminen kaupungin omana tuotantona sisältyy asunto-ohjelman 2004 - 2008 tavoitteisiin.

Kaupungin rahoittama vuokra-asuntotuotanto

Kaupungin omalla rahoituksella toteutettavat, ara-vuokra-asuntotuo-tantoa korvaavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ehdotetaan toteutettavaksi suoraan Koy Auroranlinnan omistukseen, joka on kokonaan kaupungin omistama, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja hallitseva yhtiö. Järjestelmä mahdollistaa asuntojen myynnin ilman veroseuraamuksia. Myytäessä kiinteistöt erotetaan diffuusiolla erilliseksi asunto-osakeyhtiöksi, jonka kaupunki omistaa.

Talous- ja suunnittelukeskus kilpailuttaa yhteistyössä asuntotuotantotoimiston kanssa lainat, joilla rahoitetaan Koy Auroranlinnan omistukseen rakennettavat kiinteistöyhtiöt 100 %:sti. Lainat myönnetään suoraan Koy Auroranlinnalle. Lainoituksessa käytetään 35 - 40 vuoden takapainotteisia lainoja, jotka kaupunki täytetakaa.

Kaupungin omalla rahoituksella toteutettavien vuokra-asuntojen huoneistotyyppi, asuntojen koko, hinta, laatu ja muut tavoitteet määritellään hankesuunnitelmissa, jotka hyväksyy asuntotuotantotoimikunta. Asuntotuotantotoimikunta valvoo, että hankesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.

Vuokrat tulee määritellä siten, että vuokrataso on pitkällä tähtäyksellä omakustannusperusteinen. Vuokrien jyvityksessä käytetään sekä huoneisto- että talokohtaista jyvitystä. Omakustannusvuokraa määriteltäessä otetaan huomioon koko syntyvä asuntokanta.

Asukasdemokratiassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää, kaupungin omistamissa korkotukilainoitetuissa vuokra-asunnoissa käytettävää vuokralaisdemokratiasääntöä soveltuvin osin. Asukasvalinnassa sovellettavia valintakriteerejä varten on perustettu erillinen työryhmä, jonka määräaika on 31.5.2006. Asukasvalintaperiaatteista päätetään kaupunginhallituksessa erillisen esityksen perusteella.

Peruskorjausten rahoitus

Kaupungin omistamien vuokratalojen perusparantamisen rahoituksessa ehdotetaan noudatettavaksi samaa mallia kuin uustuotannossa. Joissakin tapauksissa kiinteistöjen vakuusarvot eivät riitä, jolloin tarvitaan kaupungin täytetakaus.

Peruskorjauksen lainoitus kaupungin järjestämillä lainoilla poistaa kyseiset kohteen aravan rajoitusmerkintöjen piiristä. Kohteet, joiden rajoitusaika on päättynyt ja joiden vuokra tulee kaupungin järjestämällä lainalla rahoitettuna yhtiön keskiarvoa korkeammiksi, joudutaan erottamaan vuokrantasauksesta.

Kaupungin oma osaomistusmalli

Kaupungin oma osaomistusmalli on Att:n yksi omistusasumismuoto, jossa tuleva omistaja ostaa asunnon muutaman vuoden kuluttua omaksi. Osaomistusmallilla luodaan monipuolisuutta asuntotarjontaan sekä madalletaan kynnystä oman asunnon hankintaan. Omaksilunastettavat osaomistusasunnot tarjoavat mm. nuorille perheille mahdollisuuden edetä asumisuralla vuokra-asunnosta omaan asuntoon. Osaomistusasunnoilla voitaneen saada vaihtuvuutta myös valtion tukemaan vuokra-asuntokantaan.

Osaomistusmallilla tarkoitetaan omistusasumisen muotoa, jossa asunnon myyjä (enemmistöomistaja) ja ostaja (vähemmistöomistaja) omistavat alkuvaiheessa yhdessä erisuuruisin osuuksin asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Osaomistusmalli alentaa kynnystä omistusasunnon hankintaan, kun asunnon hallintaan oikeuttavia osakkeita ei tarvitse ostaa kerralla. Osaomistusasunnosta luopuminen on myös helpompaa, kun myyjällä on velvollisuus lunastaa ostajan vähemmistöosuus tämän sitä vaatiessa.

Ostaja hankkii alkuvaiheessa 30 %:n osuuden asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista ja voi kasvattaa tätä osuutta erikseen sovittavalla tavalla enintään 49 %:iin. Yhteisomistussuhteen aikana asuminen perustuu vuokrasuhteeseen myyjän ja ostajan välillä. Yhteisomistus-suhde päättyy, kun määräaikainen vuokrasopimus ostajan ja myyjän välillä päättyy. Ostajan on lunastettava tällöin loppuosuus asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista, mikäli haluaa jatkaa asumistaan. Mikäli ostaja ei lunasta osakkeiden loppuosuutta, myyjällä on velvollisuus lunastaa ostajan vähemmistöosuus itselleen. Ostajalla on myös oikeus milloin tahansa luopua vähemmistöosuudestaan vaatimalla myyjää lunastamaan sen takaisin tai myymällä osuutensa eteenpäin myyjän hyväksymälle siirronsaajalle. Takaisinlunastustapauksissa lunastushinta laskisi alkuperäisestä kauppahinnasta 1 % vuodessa asunnon kulumisen johdosta. Osaomistusasuntotuotannossa sovellettaisiin Hitas-ehtoja.

Osaomistusjärjestelmän hallinnointi

Osaomistusasunnot tuotetaan asunto-osakeyhtiömuodossa. Koska asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistus on jakautunut myyjän ja ostajan välille, myyjän ja ostajan välille tehdään osakassopimus, jossa sovitaan asunto-osakeyhtiön osakkaalle kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien käyttämisestä. Yhteisomistussuhteen aikana näistä oikeuksista ja velvoitteista vastaa enemmistöomistaja (myyjä). Keskeisin oikeus on päätösvallan käyttäminen yhtiökokouksessa ja keskeisin velvollisuus vastikkeenmaksuvelvollisuus.

Kaupungin suoraa omistusta asunto-osakeyhtiöissä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Tämän johdosta osakkeiden omistajaksi tulee perustaa erillinen osakeyhtiö (holdingyhtiö), joka vastaa järjestelyssä enemmistöomistajalle kuuluvista oikeuksista ja velvoitteista. Asuntojen myynnistä yhtiön lukuun vastaa asuntotuotantotoimisto.

Rahoitus

Perustettaville asunto-osakeyhtiöille hankitaan 70 % yhtiölaina rahalaitoksesta. Lainojen hankkimisesta vastaa asuntotuotantotoimisto yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Rahoituksen loppuosuus 30 % on osakkeiden kauppahintaa. Kun ostaja kasvattaa omistusosuuttaan, myyjä lyhentää suorituksella yhtiölainaosuutta ja ostajan vuokra alenee vastaavalla määrällä.

Enemmistöomistajana toimiva yhtiö (holdingyhtiö) tarvitsee rahoitusta osakkeiden merkitsemiseen ja takaisinlunastettavien osuuksien rahoitukseen sekä hallinnollisten kulujensa kattamiseen. Rahoitus voidaan järjestää asuntotuotantorahastoon varatuista määrärahoista. Takaisinlunastettavat osuudet on tarkoitus myydä edelleen. Mikäli ostaja ei osta loppuosuutta itselleen yhteisomistussuhteen päättyessä ja lunastuttaa vähemmistöosuuden myyjällä, tulee asunto kokonaisuudessaan uudelleen myyntiin. Tarkoituksena on, että asunto voidaan myydä edelleen siten, että myyjä saa siitä alkuperäisen kauppahinnan. Tästä johtuen osaomistuskohteiden aloittamisajankohta on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon asuntojen yleinen hintataso ja odotettavissa oleva hintakehitys.

Asukasliitto ry on 3.3.2006 päivätyssä kirjeessään ilmaissut huolestumisensa kaupungin ara-tuotannon korvaamisesta omarahoitteisella ”haravatuotanolla”. Suurimpina ongelmina Asukasliitto pitää haravatuotannossa vuokrien kohtuullisuusvaatimusten purkautumista, asukasdemokratian heikkenemistä ja asuntojen myymisen helppoutta (liite 2: Asukasliitto ry:n kirje).

Kj mainitsee kaupunginhallituksen päättäneen 24.4.2006 muuttaa asunto-ohjelman valmistelua siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma).

Kj toteaa, että ehdotus kaupungin omaksi asuntorahoitusmalliksi on valmisteltu yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa. Kaupungin omassa uustuotannossa harava-asuntojen ja ara-vuokra-asuntojen määrät päätetään MA-ohjelmassa. Tuotantoon luovutettavat tontit ehdotetaan luovutettavaksi ara-ehdoilla, jolloin vuokrataso pysyy kohtuullisena ja on kilpailukykyinen aravuokrien kanssa. Kohtuuhintaisuudesta huolehditaan myös vuokrien jyvityksellä asunnon koon ja sijainnin mukaan.

Kaupungin asuntojen peruskorjausta koskeva rahoitusjärjestelmä on tarkoitus saattaa lausuntokierroksen jälkeen erikseen käsiteltäväksi alkusyksystä 2006.

Kaupungin oman rahoitusmallin käyttöönottoa vuokra-asuntojen ja osaomistusasuntojen tuotannossa koskeva asia tuodaan nyt periaatekäsittelyyn Khssa, minkä jälkeen asia saatetaan lausuntokierroksen jälkeen päätösehdotuksen mukaisesti Kvston käsiteltäväksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginjohtajaa valmistelemaan pikaisesti kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi harava-rahoitusjärjestelmän käyttöönottoa koskevan esityksen seuraavien periaatteiden mukaisesti:

– Kaupunki ryhtyy toteuttamaan ara-vuokra-asuntotuotantoa osittain korvaavaa vuokra-asuntotuotantoa kaupungin itsensä järjestämällä rahoituksella.

– Kaupungin omalla rahoituksella toteutettavien vuokra-asuntojen uustuotantoon ja perusparantamiseen rahalaitoksilta otettavia lainoja varten kaupunki myöntää täytetakauksen myöhemmin erikseen tehtävän yksityiskohtaisen päätöksen perusteella.

– Osaomistusasuntojen tuotanto aloitetaan kaupungin omalla mallilla siten, että toteutusjärjestelmä ratkaistaan erillisen esityksen perusteella.

– Eri rahoitusmuodoilla toteutettavien asuntojen tuotantomäärät määritellään maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa (MA-ohjelmassa) ja tontit haravarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutetaan samoilla ehdoilla kuin ara-vuokra-asuntotuotannon tontit.

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928

LIITTEET	Liite 1	Asuntoasiainrahoitustyöryhmän suositukset kaupungin oman asuntorahoitusmallin ja peruskorjaustoiminnan kehittämiseksi
	Liite 2	Asukasliitto ry:n kirje 3.3.2006

Ärende bordlagt 15.5.2006 och 22.5.2006

OMREGLERING AV BYGGNADER I ÅGGELBY ÄGDA AV SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) OCH AV DISPOSITIONEN AV BYGGNADSMARKEN

15.5.2006 ja 22.5.2006 pöydälle pantu asia

SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) -KUNTAYHTYMÄN OULUNKYLÄSSÄ OMISTAMIEN RAKENNUSTEN JA NIIDEN MAAPOHJAN KÄYTÖN UUDELLEENJÄRJESTELY

Stn/Khs 2006-492

Tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby); Mickelsvägen 2 och 4

Fastighetsnämnden konstaterar (21.2.2006) följande:

Sammandrag Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) äger skolfastigheter på arrendetomter i Helsingfors stads ägo i Åggelby. Fastigheterna togs ur skolbruk sommaren 2005 efter att Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum) hade flyttat sina funktioner till nya lokaler.

Sedan HSY:s utbildningsuppdrag har överförts på nya huvudmän har den enbart verkat som ägare till skolfastigheterna. Det har därför beslutats att samkommunen med Helsingfors (60 %), Esbo (17 %), Vanda (6,5 %), Kyrkslätt (6,5 %), Sibbo (6,5 %) och Grankulla (3,5 %) som medlemmar skall upplösas och dess egendom, främst fastigheterna i fråga, skall realiseras.

En användning av fastigheterna för nya undervisningsändamål har utretts grundligt, men utredningarna har gett vid handen att HSY:s medlemskommuner, inklusive Helsingfors, inte har någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och att det heller inte finns några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål.

Underhandlingar mellan HSY:s och fastighetskontoret har lett till att det föreslås en sådan lösning att det för tomterna utarbetas en detaljplaneändring, genom vilken tomterna omdisponeras så att de anvisas för byggande av bostäder. Lösningen går ut på att HSY säljer sina byggnader och arrenderätten genom anbudsförfarande och att staden förbinder sig att ändra arrendeavtalet för tomterna när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft så att det också enligt arrendeavtalet blir möjligt att bygga bostäder där. Lösningen innebär att de befintliga byggnaderna, frånsett eventuella skyddsobjekt, skall rivas av den som vinner anbudsförfarandet och att byggandet av bostäder skall genomföras i enlighet med den nya detaljplanen. Fastighetskontoret ordnar anbudsförfarandet för HSY:s räkning.

Det är meningen att den framtida arrendenivån för bostadsändamål skall bestämmas vid anbudsförfarandet. Det begärs då ett anbud på den tilläggsersättning som anbudsgivaren är beredd att utöver arrendet betala per kvadratmeter bostadsvåningsyta för att få genomföra den bostadsbyggrätt som anvisas genom detaljplaneändringen och för att få arrendera tomten för bostadsändamål med ett långfristigt avtal.

Anbudsgivaren skall i samma anbud förbinda sig att underhålla de befintliga byggnaderna genast när anbudsförfarandet har avgjorts, likaså att senare, när det är klart med detaljplaneändringen, riva byggnaderna och uppföra nybyggnader på tomterna.

Det är meningen att HSY och staden sinsemellan skall dela skillnaden mellan det nuvarande arrendet och det nya arrendet från det arrendeavtalen träder i kraft till dess arrendetiden för de nuvarande arrendeavtalen utgår.

Dessutom skall HSY och staden dela tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet.

Utgångspunkter Enligt utredningarna har HSY:s medlemskommuner inte någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och det finns inte heller några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål. Att i utbildningsverkets regi bygga om lokalerna till ett fungerande svenskt skol- och fritidscentrum har också utretts, men ombyggnadsarbetena har inte ansetts vara motiverade med beaktande av byggnadernas skick och de kalkylerade kostnaderna för en ombyggnad.

HSY har fått statsbidrag för uppförande och renovering av byggnaderna och bidragen bör återbetalas om byggnaderna permanent överlåts för annat än undervisningsändamål.

Tomter och byggnader

Tomterna är i Helsingfors stad ägo och de är utarrenderade till HSY med arrendeavtal som utgår med år 2020.

Tomten 28051/18

Tomten 28051/18 är i detaljplanen anvisad som kvartersområde för byggnader för undervisningsändamål (YO‑k). Den har en areal på 4 748 m² och byggrätt (e = 0,6) för 2 849 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 9 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 145 euro/m² vy. Årsarrendet för tomten är under innevarande kalenderår 18 426,58 euro.

Det finns två byggnader på tomten. Den ena, ett tvåvåningshus från 1930-talet i östra hörnet av tomten, är ett gammalt bostadshus på ca 353 m² vy som har använts såsom förvaltningsbyggnad. Det andra huset är beläget i södra delen av tomten. Det är ett yrkesskolhus i två våningar från 1980-talet och har en våningsyta på 2 052 m².

Då nämnden utarrenderade tomten överlät den samtidigt stadens byggnader och konstruktioner på tomten i samkommunens ägo och konstaterade att priset på dessa ingår i arrendet för tomten.

HSY har låtit Catella Kiinteistökonsultointi Oy upprätta ett värderingsinstrument, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 0,84 mn euro, förutsatt att objektet i detaljplanen ändras till kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader och byggnader för ickemiljöstörande industri (KTY). Det anges vidare i värderingsinstrumentet att köparpotentialen är mycket liten och efterfrågan närmast sporadisk med beaktande av fastighetens och byggnadernas karaktär, och att det enligt detta alternativ är skäl att reservera en mycket lång försäljningstid.

Tomten 28061/11

Tomten 28061/11 är i detaljplanen upptagen som kvartersområde för byggnader för undervisningsverksamhet (YO). Den har en areal på 7 022 m² och byggrätt (e = 0,75) för 5 267 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 5 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 81 euro/m² vy. Så länge byggnaderna har använts för undervisningsändamål har 60 % av arrendet för tomten tagits ut. Årsarrendet är under innevarande kalenderår 9 681,04 euro.

Huvuddelen av tomten fylls av ett yrkesskolhus i 1–3 våningar från 1960-talet, som har byggts till på 1970- och 1980-talet. Det har en våningsyta på sammanlagt 4 800 m² vy. Huset består av en ursprunglig skollänga i tre våningar i norr och av metall- och bilverkstadslängor i 1–2 våningar.

Det ursprungliga huset, som var i stadens ägo när tomten utarrenderades, såldes samtidigt till HSY för en köpesumma på ungefär 0,76 mn euro.

HSY har låtit upprätta ett värderingsinstrument över tomten, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 1,01 mn euro, förutsatt att detaljplanen ändras på motsvarande sätt som för den andra tomten. Det påpekas också att köparpotentialen är liten och efterfrågan sporadisk och att en mycket lång försäljningstid är att vänta. Det framhålls vidare att eftersom det är svårt att hitta en sådan köpare som kan utnyttja åtminstone största delen av de byggda lokalerna, kunde en bolagisering av fastigheten och försäljning i delar visa sig vara ett beaktansvärt, om också långsamt försäljningssätt.

Fastigheternas ekonomi och användbarhet

HSY föreslog i en skrivelse år 2002 till Helsingfors stad att staden skall överta ansvaret för fastigheterna.

Fastighetskontorets lokalcentral avgav 24.6.2003 ett utlåtande med anledning av skrivelsen. Lokalcentralen konstaterade att den hade hört sig för hos utbildningsverket och Helsingfors yrkesskola om saken, men att den inte kände till någon inom staden och inte heller någon utomstående som har användning av HSY:s undervisningsbyggnader. Med beaktande av den tomma fastighetsmassa som staden redan har sedan tidigare, har lokalcentralen därför inte några förutsättningar att åta sig att förädla HSY:s fastigheter eller sälja byggnaderna.

De för år 2005 beräknade utgifterna för HSY för underhåll av byggnaderna uppgick till sammanlagt ca 200 000 euro. Då hyran för den undervisningsverksamhet som redan upphört inte beaktas, får HSY hyresintäkter på ca 130 000 euro om året, vilka består av den hyra som tillfälligt tas ut av ABB Service Oy med stöd av ett hyresavtal. Dessutom har en av byggnaderna från mitten av februari varit uthyrd på viss tid till Rundradions dramaproduktion med tanke på filmning för en ny programserie.

Då HSY år 2004 på nytt erbjöd att överlåta fastigheterna till staden, hänvisade lokalcentralen till sitt tidigare utlåtande och konstaterade bl.a. att den fortfarande inte känner till några lokalbehov hos staden som kan lösas genom att staden förvärvar de utbjudna läroanstaltsbyggnaderna.

Lokalcentralen ansåg det inte heller vara en motiverad lösning att staden förvärvar byggnaderna, renoverar dem och hyr dem ut till utomstående.

Det ansågs däremot i utlåtandet att HSY bör riva byggnaderna och avstå från sina arrendeavtal, om den inte kan sälja byggnaderna för läroanstaltsbruk. Byggnadskontoret har gjort en kalkyl enligt vilken kostnaderna för en rivning, inklusive skatter och planerings- och byggherrekostnader, blir 75–80 euro/m² bruttoyta, sammanlagt 0,55 mn euro. I kalkylen ingår inte eventuella kostnader för marksanering.

Det nuvarande arrendebeloppet för tomterna är litet också med beaktande av tomtdispositionen, i år sammanlagt ca 28 110 euro, vilket kapitaliserat motsvarar ett kapitalvärde på ca 562 150 euro, i genomsnitt 69 euro/m² vy. Om arrende togs ut till fullt belopp för tomten 28061/11, skulle årsarrendet bli 34 561,65 euro och tomternas motsvarande kapitalvärde 691 233 euro.

En omdisponering av tomterna för boende genom en detaljplanändring ingår i stadsplaneringskontorets planläggningsprogram och skall enligt planerna inledas med att ett program för deltagande och bedömning utarbetas under vårsäsongen 2006. Enligt en försiktig bedömning kunde tomterna planläggas som kvartersområde för flervåningshus med motsvarande byggnadsexploatering som i omgivningen. Detta skulle innebära en byggrätt på ca 7 000 m², vilket uppskattningsvis skulle leda till ett kapitalvärde på ca 3,5 mn euro och årsarrenden på 140 000 euro.

Förslag till reglering med HSY/konkurrensutsättning av fastigheterna

En utgångspunkt för den lösning som föreslås är att arrenderätten till fastigheterna och byggnaderna överförs genom anbudsförfarandet på den vars anbud blir antaget, som samtidigt åtar sig att riva de befintliga byggnaderna och att bebygga tomterna för bostadsändamål i enlighet med den planerade detaljplaneändringen.

Det föreslås att överlåtelsen skall ske med tillämpning av anbudsförfrågan, varvid överlåtelsen gäller byggnaderna på tomterna och arrenderätten till tomterna med motsvarande villkor som nu och dessutom förutsatt att arrendeavtalen ändras i fråga om tomtdispositionen och förlängs så att de gäller ca 60 år, när det för området har godkänts en detaljplaneändring som gör det möjligt att bygga bostäder på tomterna och denna har vunnit laga kraft.

Arrendet för tomterna föreslås bli bestämt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft enligt ett kapitalvärde på 500 euro/m² vy, så att kapitalvärdet är bundet vid utvecklingen i levnadskostnadsindex och att 4 % av kapitalvärdet tas ut i årligt arrende. I 1951 års prisnivå motsvarar kapitalvärdet ett pris på ca 32 euro/m² vy.

Det är meningen att vid anbudsförfarandet begära anbud på det belopp som anbudsgivaren är beredd att betala som tilläggsersättning per kvadratmeter våningsyta för att få arrendera tomterna och bebygga dem i enlighet med den planerade detaljplaneändringen. Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Enligt de nya arrendeavtal som ingås då detaljplaneändringen har vunnit laga kraft får det på tomterna byggas fritt finansierade bostäder som inte omfattas av hitasreglering. Tomterna bör bebyggas inom två år efter att de nya avtalen har ingåtts.

Regleringen innebär att anbudsgivaren förbinder sig att förvärva byggnaderna på tomterna och att arrendera tomterna när anbudsförfarandet har avgjorts och att på egen bekostnad riva de befintliga byggnaderna, i den mån de inte upptas som skyddsobjekt i detaljplaneändringen, innan detaljplaneändringen träder i kraft.

Ägande- och besittningsrätten till byggnaderna överförs genom regleringen utan dröjsmål på anbudsgivaren när anbudsförfarandet har avgjorts. Om marken på tomterna på grund av eventuell förorening måste saneras, sköter Helsingfors stad saneringen av marken i anslutning till rivningsarbetena på HSY:s delägarkommuners bekostnad och under fastighetskontorets övervakning, så att kostnaderna dras från den ersättning som redovisas till HSY efter anbudsförfarandet.

Ekonomiskt slutresultat

En del av den nytta som arrendeavtalsregleringen medför för Helsingfors stad är avsedd att överföras på delägarna i HSY. I detta syfte redovisas hälften av skillnaden mellan det nuvarande arrendet enligt arrendeavtalen och de gamla arrendena till samkommunen, kapitaliserad enligt den återstående ursprungliga arrendetiden. Enligt de arrenden som beräknats ovan (28 000–140 000 euro) kunde skillnaden mellan 1.1.2007, då detaljplanen och det ändrade arrendeavtalet träder i kraft, till utgången av år 2020, dvs. för 14 år, kapitaliserad bli sammanlagt ca 1,57 mn euro, varav hälften, ca 0,78 mn euro, redovisas till delägarkommunerna i HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet betalas ut inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft och fördelas vid regleringen så att hälften anvisas HSY och hälften Helsingfors stad.

De kostnader som staden eventuellt åsamkas av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet dras då från den summa som redovisas.

Om den planerade detaljplaneändringen inte träder i kraft, förbinder sig staden att underhandla med köparen om ett ersättande förfarande.

Nya arrendeavtal Fastighetsnämnden har i samma beslut 21.2.2006 föreslagit Stge att nämnden skall bemyndigas att efter anbudsförfarande ingå arrendeavtal för tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen i Helsingfors stad på de föreslagna villkoren enligt följande:

1 Arrendetiden för tomterna förlängs till 31.12.2065.

2 Tomterna utarrenderas för fritt finansierad bostadsproduktion utan hitasvillkor.

3 Årsarrendet för tomterna bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta.

Bostadskomplement beaktas inte då arrendet bestäms.

4 I övrigt gäller i tillämpliga delar sedvanliga arrendevillkor för bostadstomter om byggnadsskyldighet m.m. och av fastighetsnämnden eventuellt föreskrivna tilläggsvillkor.

Nämndens beslut och förslaget till omreglering av markanvändningen och till nya arrendegrunder tillkom efter omröstning. Ledamoten Liemola föreslog bordläggning. Vid omröstningen beslöt nämnden fortsätta behandlingen av ärendet med rösterna 7–1. Minoriteten bestod av ledamoten Liemola, som anmälde avvikande mening för anteckning i protokollet.

Kaj meddelar att Max Lindfors framställde ett rättelseyrkande om nämndens beslut. I rättelseyrkandet krävde han bl.a. att nämnden skulle ändra sitt beslut så att den för Stn rekommenderar att HSY:s fastigheter hålls tillgängliga som placeringsplats för ett svenskt högstadium i form av samkommunen HSY eller ett aktiebolag som bildas för ändamålet tills utbildningsverket hunnit utreda och fatta beslut om den nya placeringsplatsen för Åshöjdens högstadium, som avses i utbildningsnämndens svenska sektions beslut 15.12.2005 (150 §), och en behovsutredning och projektplan hunnit göras och godkännas av Stge.

Nämnden beslöt 11.4.2006 avvisa Max Lindfors rättelseyrkande då det hänför sig till ett beslut som gäller beredning. Enligt uppgift från fastighetskontoret har Max Lindfors överklagat nämndens beslut 11.4.2006 hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Stn har 29.3.2006 tillställts en vädjan från föreningen Hem och Skola i Staffansby, i vilken det förslås att Åshöjdens grundskola skall flyttas från Sturegatan till HSY:s fastighet i Åggelby så att barnen får kortare skolväg. Vädjan är undertecknad av 72 föräldrar till elever vid Staffansby lågstadieskola.

Utbildningsverket utreder i samråd med ekonomi- och planeringscentralen och med hjälp av en utomstående konsult behoven att utveckla stadens skolnät. Arbetet pågår. Utredningen omfattar verkets alla utbildningstjänster. Det är nödvändigt att justera skolnätet, eftersom det under den närmaste tiden sker en betydande minskning i åldersklasserna av barn och unga. I årets budget konstateras det att reformen av skolnätet fortsätter och att det ses till att lokalerna är funktionella och ändamålsenliga. Också samarbetet för anordnande av utbildning med de övriga utbildningsanordnarna i huvudstadsregionen ökas.

Nätet av skolor och läroinrättningar omfattar de finska och svenska grundskolorna, de finska och svenska gymnasierna och de finska yrkesläroanstalterna. Huvudprincipen vid utvecklingen av nätet är att lokalkostnaderna skall begränsas enligt förändringarna i antalet elever och studerande. Vid beredningen beaktas alla skol- och språkgruppers skolor, också de statliga och privata läroinrättningarna, så att användningen av de nuvarande undervisningslokalerna kan optimeras från stadens synpunkt på ett bättre sätt än nu.

I detta sammanhang är det uppenbart att det finns lämpliga skollokaler som blir lediga och som kan anvisas bl.a. Åshöjdens grundskola på en plats som ur elevsynvinkel är ändamålsenligare än den nuvarande.

Konsultförslagen väntas bli klara i oktober 2006, varefter behandlingen av ärendet inleds i utbildningsnämnden och vid behov i såväl Stn som Stge.

28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontti nro 18 sekä korttelin nro 28061 tontti nro 11; Mikkolantie 2 ja 4

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑niminen kuntayhtymä (HSY) omistaa Oulunkylässä Helsingin kaupungin vuokratonteilla sijaitsevat koulukiinteistöt, joiden koulukäyttö on lakannut vuoden 2005 kesällä siellä toimineen Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n (Practicum) toimintojen muutettua uusiin tiloihin.

HSY:n koulutustehtävien siirryttyä uusille ylläpitäjille se on toiminut enää sanottujen koulukiinteistöjen omistajana. Kuntayhtymä, jossa jäseninä ovat Helsinki (60 %), Espoo (17 %), Vantaa (6,5 %), Kirkko-nummi (6,5 %), Sipoo (6,5 %) ja Kauniainen (3,5 %) on siksi päätetty lakkauttaa ja sen omaisuus, lähinnä mainitut kiinteistöt, realisoida.

Kiinteistöjen käyttöä uuteen opetustarkoitukseen on selvitetty perusteellisesti, mutta selvitysten tuloksena on päädytty siihen, ettei HSY:n jäsenkunnilla, Helsinki mukaan lukien, ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia.

HSY:n ja kiinteistöviraston kesken käydyissä keskusteluissa on päädytty esittämään ratkaisua, jonka mukaan tonteille laadittaisiin asemakaavamuutos, jolla tonttien käyttötarkoitusta muutettaisiin siten, että ne osoitettaisiin asuntorakentamiseen. Ratkaisun mukaan HSY myisi omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailun kautta ja kaupunki sitoutuisi muuttamaan tonttien vuokrasopimuksia asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi siten, että asuntorakentaminen myös vuokrasopimusten mukaan mahdollistuisi. Ratkaisu merkitsisi sitä, että nykyiset rakennukset mahdollisia suojelukohteita lukuun ottamatta tulisivat tarjouskilpailun voittajan toimesta purettaviksi ja uuden kaavan mukainen asuntorakentaminen toteutettavaksi. Kiinteistövirasto huolehtisi kilpailun järjestämisestä HSY:n lukuun.

Tarjouspyynnössä määriteltäisiin tuleva maanvuokrataso asuntotarkoitukseen. Tarjousta pyydettäisiin tällöin siitä lisäkorvauksesta, jonka tarjoaja on esitetyn maanvuokran lisäksi valmis maksamaan asuntokerrosneliömetriä kohden saadakseen asemakaavamuutoksella osoitettavan asuntorakentamisoikeuden toteutettavakseen ja tontin pitkäaikaisesti asuntotarkoituksiin vuokrattavakseen.

Samalla tarjouksessa edellytetään sitouduttavan nykyisten rakennusten ylläpitoon heti kilpailun ratkettua, samoin myöhemmin asemakaavamuutoksen varmistuttua rakennusten purkamiseen ja tonttien uudisrakentamiseen.

HSY ja kaupunki jakaisivat keskenään puoliksi nykyisen maanvuokran ja uuden maanvuokran erotuksen maanvuokrasopimusten voimaantulon ja nykyisten maanvuokrasopimusten vuokrakauden päättymisen väliseltä ajalta.

Tämän lisäksi HSY ja kaupunki jakaisivat puoliksi voittaneen tarjouksen mukaisen lisäkorvauksen.

Lähtökohdat Tehtyjen selvitysten mukaan HSY:n jäsenkunnilla ei ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia. Tilojen muuttamista opetusviraston puitteissa toimivaksi ruotsinkieliseksi koulu- ja vapaa-ajan keskukseksi on myös tutkittu, mutta muutostöitä ei rakennusten kunto ja arvioidut muutoskustannukset huomioon ottaen ole pidetty perusteltuina.

HSY:lle on rakennusten rakentamiseksi ja peruskorjaamiseksi myönnetty valtionapuja, jotka tulisi palauttaa, mikäli rakennukset luovutettaisiin pysyvästi muuhun kuin opetustarkoitukseen.

Tontit ja rakennukset Tontit ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja ne on vuokrattu HSY:lle vuoden 2020 lopussa päättyvin maanvuokrasopimuksin.

Tontti 28051/18

Tontti 28051/18 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-k). Sen pinta-ala on 4 748 m² ja rakennusoikeus (e=0,6) 2 849 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 9 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 145 euroa/k-m². Tontin vuosivuokra on kuluvalta kalenterivuodelta 18 426,58 euroa.

Tontilla sijaitsee kaksi rakennusta. Toinen, tontin itäkulmassa sijaitseva, on 1930-luvulta peräisin oleva 2-kerroksinen noin 353 k-m²:n suuruinen hallintorakennuksena käytetty vanha asuinrakennus. Toinen sijaitsee tontin eteläosassa. Se on 1980-luvulla rakennettu 2-kerroksinen kerrosalaltaan 2 052 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus.

Vuokratessaan tontin lautakunta luovutti samalla tontilla sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ja rakenteet kuntayhtymän omistukseen todeten, että niiden hinta sisältyy tontin vuokraan.

HSY on teettänyt kiinteistöstä Catella Kiinteistökonsultointi Oy:llä arviokirjan, jonka mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 0,84 milj. euroa edellyttäen, että kohteen asemakaava muutettaisiin liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi (KTY). Arviokirjassa mainitaan lisäksi, että kiinteistön ja rakennusten luonne huomioon ottaen ostajapotentiaali on varsin vähäinen ja kysyntä lähinnä satunnaista, joten myyntiaikaa olisi tässä vaihtoehdossa syytä varata hyvin runsaasti.

Tontti 28061/11

Tontti 28061/11 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Sen pinta-ala on 7 022 m² ja rakennusoikeus (e=0,75) 5 267 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 5 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 81 euroa/k-m². Tontin vuokrasta on peritty vuosittain 60 % tontilla olevien rakennusten ollessa opetuskäytössä. Kuluvalta kalenterivuodelta perityn vuokran määrä on 9 681,04 euroa.

Tontin pääosan täyttää 1–3-kerroksinen vanhimmalta osaltaan1960-luvulla rakennettu ja sitten 1970- ja 80-luvuilla täydennetty kerrosalaltaan yhteensä 4 800 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus, joka koostuu pohjoisosan alkuperäisestä 3-kerroksisesta koulusiivestä sekä 1–2-kerroksisista metalli- ja autoverstassiivistä.

Tontilla sitä vuokrattaessa sijainnut alkuperäinen kaupungin omistuksessa ollut rakennus myytiin samalla HSY:lle noin 0,76 milj. euron kauppahinnasta.

HSY:n tästä tontista teettämän arviokirjan mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 1,01 milj. euroa edellyttäen vastaavaa asemakaavamuutosta kuin toisenkin tontin kohdalla. Samoin huomautetaan ostajapotentiaalin vähäisyydestä ja kysynnän satunnaisuudesta sekä odotettavissa olevasta hyvin pitkästä myyntiajasta. Edelleen todetaan, että koska on hyvin vaikeaa löytää sellaista ostajaa, joka pystyisi hyödyntämään edes pääosan rakennetuista tiloista, kiinteistön yhtiöittäminen ja myynti osissa saattaisi osoittautua varteen otettavaksi, joskin hitaaksi myyntitavaksi.

Kiinteistöjen talous ja käytettävyys

HSY ehdotti vuonna 2002 Helsingin kaupungille osoittamassaan kirjeessä, että kiinteistöt siirtyisivät Helsingin kaupungin vastattaviksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus antoi 24.6.2003 kirjeen johdosta lausuntonsa, jossa totesi asiasta opetusvirastolta ja Helsingin ammattikorkeakoululta kysyttyään, ettei sillä ole tiedossa kaupungin omaa eikä myöskään ulkopuolista käyttöä HSY:n omistamille opetusrakennuksille eikä sillä siksi, ottaen huomioon kaupungilla jo ennestään olevan tyhjäksi jääneen kiinteistömassan, ole edellytyksiä ottaa vastatakseen HSY:n kiinteistöjen jalostusta tai rakennusten myyntiä.

HSY:lle vuodelta 2005 arvioidut rakennusten ylläpitokulut olivat yhteensä noin 200 000 euroa. Kun jo päättynyttä opetustoiminnan vuokraa ei oteta huomioon, HSY:lle kertyy vuokratuloa noin 130 000 euroa vuodessa, mikä muodostuu ABB Service Oy:n käytössä tilapäisesti huoneenvuokrasopimuksen nojalla perittävästä vuokrasta. Lisäksi yksi rakennuksista on helmikuun puolivälistä vuokrattu 20 000 euron korvauksesta määräaikaisesti Yleisradion draamatuotannolle uutta ohjelmasarjaa varten tehtäviä kuvauksia varten.

HSY:n tehtyä uudelleen vuonna 2004 kaupungille tarjouksen kiinteistöjen luovuttamiseksi kaupungille tilakeskus viittasi lausunnossaan aiempaan lausuntoonsa ja totesi mm., ettei osaston tiedossa edelleenkään ollut sellaisia kaupungin omia tilatarpeita, jotka voitaisiin ratkaista hankkimalla kaupungin omistukseen myytäviksi tarjotut oppilaitosrakennukset.

Tilakeskus ei myöskään pitänyt perusteltuna ratkaisua, jossa rakennukset hankittaisiin kaupungin omistukseen, peruskorjattaisiin ja vuokrattaisiin ulkopuoliseen käyttöön.

Lausunnossa katsottiinkin, että HSY:n tulisi purkaa rakennukset ja luopua maanvuokrasopimuksistaan, mikäli se ei saa myytyä rakennuksia oppilaitoskäyttöön. Rakennusvirastosta saadun arvion mukaan rakennusten purkukustannusten suuruusluokka veroineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksineen lienee 75–80 euroa/br-m², yhteensä 0,55 milj. euroa. Arvio ei sisällä mahdollisia maaperän puhdistuskustannuksia.

Tonteista nyt perittävän vuokran määrä on niiden käyttötarkoituskin huomioon otettuna vähäinen, tänä vuonna yhteensä noin 28 110 euroa, mikä pääomitettuna vastaa noin 562 150 euron pääoma-arvoa, keskimäärin 69 euroa/k-m2. Mikäli tontista 28061/11 perittäisiin täysimääräistä vuokraa, vuosivuokra olisi 34 561,65 euroa ja tonttien vastaava pääoma-arvo 691 233 euroa.

Tonttien asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelmaan ja on tarkoitus käynnistää osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella kevätkautena 2006. Varovaisen arvion mukaan tontit voisivat olla kaavoitettavissa asuinkerrostalojen korttelialueeksi ympäristön rakentamistehokkuutta vastaavasti. Tämä merkitsisi noin 7 000 k-m²:n rakennusoikeutta, mikä johtaisi arviolta noin 3,5 milj. euron pääoma-arvoon ja 140 000 euron vuosivuokriin.

Esitettävä järjestely HSY:n kanssa/kiinteistöjen kilpailuttaminen

Lähtökohtana esitettävässä ratkaisussa on se, että kiinteistöjen vuokraoikeus rakennuksineen siirtyisi järjestettävän tarjouskilpailun myötä voittaneen tarjouksen tekijälle, joka samalla ottaisi vastatakseen nykyisten rakennusten purkamisen ja tonttien rakentamisen laadittavan asemakaavamuutoksen mukaisesti asuntotarkoitukseen.

Luovutus esitetään tehtäväksi tarjouspyyntömenettelyin, jolloin luovutettaviksi tulisivat tonteilla sijaitsevat rakennukset ja maanvuokraoikeus tontteihin nykyistä vastaavin ehdoin ja lisäksi ehdolla, että maanvuokrasopimuksia muutetaan käyttötarkoitukseltaan ja jatketaan pitkäaikaisesti noin 60 vuodeksi siinä vaiheessa, kun alueelle vahvistetaan lainvoimaisesti asemakaavamuutos, joka mahdollistaa tonteille asuntorakentamisen.

Tonttien maanvuokra määräytyisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua pääoma-arvon 500 euroa/k-m² mukaan siten, että pääoma-arvo olisi sidottu elinkustannusindeksin kehitykseen ja vuotuista vuokraa perittäisiin 4 % pääoma-arvosta. Vuoden 1951 hintatasossa pääoma-arvo vastaa hintaa noin 32 euroa/k-m².

Kilpailussa pyydettäisiin tällöin tarjousta siitä, paljonko tarjoaja olisi valmis sanotuin ehdoin maksamaan lisäkorvausta asuntokerrosneliömetriä kohti saadakseen tontit itselleen vuokralle ja muutettavan asemakaavan mukaisesti rakentaakseen. Lisäkorvaus erääntyisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun suunniteltu asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Tonteille saisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua tehtävien uusien vuokrasopimuksien mukaan rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja eikä niitä koskisi hitas-sääntely. Tontit tulisi rakentaa kahden vuoden kuluessa uusien sopimusten solmimisesta.

Järjestelyssä tarjoajan tulisi sitoutua ottamaan tonteilla sijaitsevat rakennukset omistukseensa ja tontit vuokraoikeudella hallintaansa kilpailun ratkettua sekä kustannuksellaan purkamaan nykyiset rakennukset siltä osin, kun niitä ei asemakaavamuutoksella osoiteta suojeltaviksi, viimeistään muutettavan asemakaavan voimaantuloon mennessä.

Rakennusten omistus- ja hallintaoikeus siirtyisi järjestelyssä tarjoajalle viipymättä kilpailun ratkettua. Mikäli tonttien maaperää tulisi mahdollisen pilaantumisen johdosta kunnostaa, Helsingin kaupunki vastaisi purkutöiden yhteydessä maaperän kunnostuksesta HSY:n osakaskuntien kustannuksella ja kiinteistöviraston valvonnassa siten, että kulut vähennettäisiin HSY:lle tarjouskilpailun tuloksena tilitettävästä korvauksesta.

Taloudellinen lopputulos

Helsingin kaupungille vuokrasopimusjärjestelystä koituvasta hyödystä osa tuloutettaisiin järjestelyssä HSY:n osakkaille. Tässä tarkoituksessa kuntayhtymälle tilitettäisiin puolet maanvuokrasopimusten mukaisten nykyvuokrien ja vanhojen maanvuokrien erotuksesta pääomitettuna jäljellä olevalta alkuperäiseltä vuokra-ajalta. Edellä olevien vuokra-arvioiden mukaan (28 000–140 000 euroa) erotuksen määrä alkaen 1.1.2007, asemakaavan ja muutetun vuokrasopimuksen voimaantulosta, vuoden 2020 loppuun, 14 vuoden ajalta, pääomitettuna voisi olla yhteensä noin 1,57 milj. euroa, mistä puolet, noin 0,78 milj. euroa, tilitettäisiin HSY:n osakaskunnille vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Voittaneen tarjouksen mukainen lisäkorvaus tulisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi, ja jaettaisiin järjestelyssä siten, että puolet osoitettaisiin HSY:lle ja puolet Helsingin kaupungille.

Tilitettävästä summasta tulisi tuolloin vähennettäväksi pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä kaupungille mahdollisesti aiheutuneet kulut.

Mikäli suunniteltu asemakaavamuutos ei tulisi voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Uudet vuokrasopimukset

Kiinteistölautakunta on myös samassa päätöksessä 21.2.2006 esittänyt Kvston päätettäväksi, että lautakunta oikeutetaan tekemään Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontin nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontin nro 11 vuokrasopimuksia tarjouskilpailun jälkeen ja esitetyin ehdoin seuraavasti:

1 Tonttien vuokra-aikaa jatketaan 31.12.2065 saakka.

2 Tontit vuokrataan vapaarahoitteista asuntotuotantoa varten ilman hitas-ehtoja.

3 Tonttien vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa 32 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta.

Asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei vuokraa peritä.

4 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia rakentamisvelvollisuutta ym. koskevia asuntotonttien vuokraus-ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lautakunnan päätös koskien sekä esitystä maankäytön uudelleen järjestämiseksi että uusiksi vuokrausperusteiksi syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Liemola teki pöydällepanoehdotuksen. Toimitetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7 - 1. Vähemmistöön kuului Liemola. Jäsen Liemola ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen.

Kaj ilmoittaa, että Max Lindfors teki lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa mm. vaadittiin, että lautakunta muuttaisi päätöstään siten, että siinä Khlle suositellaan, että HSY:n kiinteistöt pidetään saatavilla ruotsinkielisen yläasteen sijoituspaikaksi. Tässä tarkoituksessa kiinteistöt tulisi säilyttää joko kuntayhtymä HSY:n tai tarkoitusta varten perustettavan osakeyhtiön nimissä niin pitkään, että opetusvirasto ehtii selvittää ja päättää opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoksen päätöksessä 15.12.2005 (150 §) tarkoittaman
Åshöjdens grundskolan sijoituspaikasta, sekä tehdä tarveselvityksen ja hankesuunnitelman ja hyväksyttää ne Kvstossa.

Lautakunta päätti 11.4.2006 jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska päätös oli luonteeltaan asian valmistelua. Kiinteistövirastosta saadun tiedon mukaan Max Lindfors on valittanut lautakunnan 11.4.2006 tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Khlle on 29.3.2006 osoitettu Hem och Skola i Staffansby- nimisen yhdistyksen vetoomus, jossa esitetään, että Sturenkadulla sijaitseva Åshöjdens grundskolan siirrettäisiin Oulunkylään HSY:n kiinteistöön, jotta lasten koulumatka lyhenisi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 72 Staffansby lågstadieskolanin oppilaan vanhempaa.

Opetusvirasto selvityttää yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ulkopuolisen konsultin avulla kaupungin kouluverkon kehittämistarpeet. Työ on meneillään. Selvityksessä ovat mukana kaikki viraston koulutuspalvelut. Kouluverkkoa on tarpeen tarkistaa, sillä lasten ja nuorten ikäluokissa tapahtuu lähiaikoina merkittäviä vähenemisiä. Kuluvan vuoden talousarviossa todetaan, että kouluverkon uudistamista jatketaan ja huolehditaan tilojen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä pääkaupunkiseudun muiden koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään.

Koulu- ja oppilaitosverkostoihin kuuluvat suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut, suomen- ja ruotsinkieliset lukiot sekä suomenkieliset ammatilliset oppilaitokset. Verkoston kehittämisen pääperiaatteena on tilakustannusten rajoittaminen oppilas- ja opiskelijamäärien muutosten mukaisesti. Valmistelussa otetaan huomioon kaikkien koulu- ja kieliryhmien koulut, myös valtion oppilaitokset ja yksityiset oppilaitokset, jotta nykyisten opetustilojen käyttö saataisiin koko kaupungin kannalta optimoitua nykyistä paremmin.

Tässä yhteydessä on ilmeistä, että käytöstä vapautuu sopivia koulutiloja, jotka voidaan osoittaa mm. Åshöjdens grundskolan käyttöön oppilaiden kannalta nykyistä tarkoituksenmukaisemmasta paikasta.

Konsultin ehdotusten odotetaan valmistuvan lokakuussa 2006, minkä jälkeen alkaa asian käsittely opetuslautakunnassa ja tarvittaessa sekä Khssa että Kvstossa.

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta föreslå Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor att denna skall sälja sina byggnader på tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby) i Helsingfors stad och arrenderätten till tomterna genom anbudsförfarande och på följande villkor:

1 Samkommunens byggnader på tomterna säljs med tanke på rivning, frånsett de byggnader som eventuellt skyddas genom en planerad detaljplaneändring.

2 Helsingfors stad utarbetar en detaljplaneändring för tomterna, i vilken tomterna anvisas för byggande av bostäder.

3 De nuvarande arrendeavtalen för tomterna ersätts genom beslut av Helsingfors stad med nya arrendeavtal där dispositionen, arrendetiden och arrendet har ändrats så att byggande av fritt finansierade bostäder utan hitasreglering i enlighet med detaljplaneändringen är möjligt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

4 I de nya arrendeavtalen disponeras tomterna för bostadsändamål, arrendetiden utsträcks till utgången av år 2065 och grunden för det årsarrende som tillämpas när detaljplanen vunnit laga kraft bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta, varvid årsarrendet utgör 4 % av det kapitalvärde som justerats enligt förändringen i levnadskostnadsindex.

Helsingfors stad redovisar hälften av skillnaden mellan det nya och det gamla arrendet, diskonterad enligt betalningstidpunkten, till HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Skillnaden mellan arrendena räknas från att de nya avtalet träder i kraft till dess de nuvarande avtalen utlöper 31.12.2020.

5 Anbudsförfarandet vinns av den anbudsgivare som utöver att förbinda sig vid de ovanstående villkoren i arrendeavtalet erbjuder den största tilläggsersättningen (euro/kvadratmeter bostadsvåningsyta) som vederlag för arrenderätterna.

Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Tilläggsersättningen delas till hälften mellan HSY och Helsingfors stad.

Från tilläggsersättningen dras de kostnader som staden åsamkats av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet och, om beloppet för tilläggsersättningen inte räcker till för att täcka kostnaderna, dras resten från den del av hyresskillnaden som enligt punkt 4 redovisas till HSY.

6 Helsingfors stad ansvarar för ordnandet av anbudsförfarandet och saneringen av tomtmarken, om en sådan visar sig vara behövlig.

7 Om den detaljplaneändring genom vilka tomterna anvisas för byggande av bostäder inte träder i kraft, förbinder sig staden att med köparen underhandla om ett ersättande förfarande.

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta bemyndiga fastighetsnämnden att ordna anbudsförfarandet på villkoren ovan.

Protokollsutdrag till Samkommunen HSY, fastighetsnämnden, utbildningsverket och ekonomi- och planeringscentralen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ehdottaa Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑nimiselle kuntayhtymälle, että se myisi Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontilla nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontilla nro 11 sijaitsevat omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailulla seuraavin ehdoin:

1 Tonteilla sijaitsevat kuntayhtymän rakennukset myydään purettaviksi lukuun ottamatta laadittavassa asemakaavamuutoksessa mahdollisesti suojeltavaksi osoitettavia rakennuksia.

2 Tonteille laaditaan Helsingin kaupungin toimesta asemakaavamuutos, jossa tontit osoitetaan asuntorakentamiseen.

3 Tonttien nykyiset vuokrasopimukset korvataan Helsingin kaupungin päätöksin uusilla käyttötarkoitukseltaan, vuokra-ajaltaan ja vuokraltaan muutetuilla maanvuokrasopimuksilla siten, että asemakaavamuutoksen mukainen vapaarahoitteinen ja hitas-sääntelystä vapaa asuntorakentaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun asemakaavamuutos tulee lainvoimaiseksi.

4 Uudet maanvuokrasopimukset tehdään käyttötarkoitukseltaan asuntotarkoituksiin, vuokrakausi ulotetaan jatkumaan vuoden 2065 loppuun ja asemakaavan tultua lainvoimaiseksi sovellettavan uuden vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa asuntokerrosneliömetrihintaa 32 euroa, jolloin vuosivuokrana peritään 4 % elinkustannusindeksin muutoksen mukaan tarkistetusta pääoma-arvosta.

Helsingin kaupunki tilittää puolet maksuajankohtaan diskontattujen uuden ja vanhan maanvuokran erotuksesta HSY:lle vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Vuokrien erotus lasketaan uusien sopimusten alkamisesta nykyisten sopimusten päättymisajankohtaan 31.12.2020.

5 Tarjouskilpailun voittaa tarjoaja, joka edellä oleviin maanvuokrasopimuksen ehtoihin sitoutumisen lisäksi tarjoaa suurimman lisäkorvauksen (euroa/asuinkerrosneliömetri) vastikkeena vuokraoikeuksista.

Lisäkorvaus erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Lisäkorvaus jaetaan puoliksi HSY:n ja Helsingin kaupungin kesken.

Lisäkorvauksesta vähennetään tonttien maaperän puhdistamisesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä Helsingille aiheutuneet kustannukset ja, jos lisäkorvauksen määrä ei riitä kustannusten kattamiseen, loput vähennetään kohdan 4 mukaisesta HSY:lle tilitettävästä vuokraerotuksen osasta.

6 Helsingin kaupunki vastaa tarjouskilpailun järjestämisestä samoin kuin tonttien maaperän puhdistamisesta, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

7 Mikäli asemakaavamuutos, jolla tontit osoitetaan asuntorakentamiseen, ei tule voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään mainitun tarjouskilpailun edellä esitetyin ehdoin.

Pöytäkirjanote HSY-kuntayhtymälle, kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, vik. stadssekreterare, telefon 169 2252

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Karta (Åggelby, tomterna 28051/18 och 28061/11) - Kartta (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)

29.5.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KOULURAKENNUSTEN SUOJELU

Khs 2005-596

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.2.2005) seuraavaa:

Selvityksen tekeminen Helsingin koulurakennusten suojelusta on osoittautunut tarpeelliseksi, kun monien kaavahankkeiden yhteydessä on täytynyt ottaa kantaa myös alueella sijaitsevan koulurakennuksen suojeluarvoihin. Yksittäisen kohteen oikea arviointi on ollut vaikeaa ilman kokonaisnäkemystä ja tietoa kaikkien helsinkiläiskoulujen arvoista. Myös lausuntojen antaminen kouluissa tehtävien perusparannus- ja kunnossapitohankkeiden sekä koulujen laajennusten yhteydessä on kokonaisnäkemyksen puuttuessa aiheuttanut ongelmia. Kattava ja laaja selvitys on osoittautunut tarpeelliseksi, jotta kaavoitus samoin kuin erilaiset kouluissa tapahtuvat muutokset ja korjaukset voidaan toteuttaa tietoisena rakennuksen arkkitehtonisista, kaupunkikuvallisista ja historiallisista arvoista.

Helsingin koulurakennusten arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen selvittämiseksi muodostettiin kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta syksyllä 2002 virastojen välinen työryhmä. Työryhmässä on ollut edustettuna kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto sekä opetusvirasto. Selvityksen päämääräksi asetettiin paitsi koulurakennusten arviointi, myös sopiminen menettelytavoista, joiden avulla virastojen välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kouluarkkitehtuurin arvojen säilymistä.

Työryhmässä todettiin, että arviointityö vaatii mittavan ja laajan kartoituksen, jonka puitteissa tulee käydä paikalla kaikissa kouluissa. Selvityksessä on ollut mukana 135 koulurakennusta. Kohderyhmäksi valittiin kaikki ennen vuotta 1980 valmistuneet helsinkiläiset koulut.

Kartoitus- ja arviointityö käynnistyi keväällä 2003. Maastokäyntien yhteydessä arvioitiin koulujen rakennustaiteellista laatua sekä rakennusten säilyneisyyttä alkuperäisessä tai sitä vastaavassa asussa. Tarkasteltavana olivat koulurakennusten sisätilat ja ulkoarkkitehtuuri sekä koulujen asema kaupunkikuvassa. Lisäksi arviointiperusteena oli kouluihin useasti liittyvä merkittävä historiallinen tausta. Näihin kriteereihin perustuen koulurakennukset arvioitiin ja jaettiin yhteensä neljään arvoluokkaan.

Suojelutavoitteet Helsingissä on tällä hetkellä 22 asemakaavalla suojeltua koulua. Ottaen huomioon Helsingin koulurakennusten suuren määrän on todettava, että suojeltujen kohteiden lukumäärä on varsin vähäinen. Tehdyn selvityksen perusteella on osoittautunut, että koulurakennusten joukossa on lukuisasti kohteita, jotka on tärkeää saada asemakaavallisen suojelun piiriin. Niiden suuresta määrästä johtuen suojelukaavojen laatiminen tulee olemaan pitkä prosessi. Pelkästään koulujen suojeluun tähtäävää kaavoitusta ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ryhtyä tekemään, vaan se toteutetaan asemakaavoituksen ajankohtaistuessa alueella myös muista syistä. Sen takia, ennen kaavamerkintöjen ajanmukaistamista, on varsin tarpeellista sopia virastojen välisistä yhteisistä toimintatavoista arvojen säilyttämiseksi.

Työryhmässä on laadittu yhteiset suojelutavoitteet, joiden on tarkoitettu toimivan lähtökohtana kunnossapito-, perusparannus- ja laajentamishankkeissa samoin kuin suojelukaavoituksessa asemakaavahankkeiden ajankohtaistuessa. Tavoitteet toimivat suunnittelua ohjaavana apuvälineenä, päämääränä on edesauttaa kunkin kohteen arvoja kunnioittavien suunnitteluratkaisuiden löytymistä.

Raportti: "Opintiellä – helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980"

Selvityksen tuloksista on koottu raportti "Opintiellä – helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980". Selvitystyössä mukana olleiden koulujen joukosta on valittu viisitoista koulurakennusta, jotka esitellään raportissa (osa 1) tarkemmin. Eri-ikäisten koulurakennusten esittelyn myötä on haluttu tuoda esiin näkökohtia kouluarkkitehtuurissa tapahtuneesta kehityksestä. Tarkoitus on näin kuvata kunkin ajan ilmiöitä samoin kuin suunnitteluihanteiden ja pedagogisten periaatteiden kehitystä sekä samalla havainnollistaa koulurakennuksiin sisältyviä erilaisia arvoja.

Raporttiin sisältyy myös luku, jossa kuvataan koulurakennuksiin kohdistuvia muutostarpeita. Toimintaa parantavat muutokset samoin kuin erityyppiset kunnossapito- ja perusparannustoimenpiteet ovat välttämättömiä varsin suurelle kulutukselle alttiissa koulurakennuksissa. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin seikka, että arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset tekijät sekä koulujen historialliset arvot tulee kaikissa toimenpiteissä ottaa huomioon painavina osatekijöinä teknisten ja taloudellisten näkökohtien rinnalla.

Raportti sisältää luettelon (osa 2) kaikista selvityksessä mukana olleista koulurakennuksista arvoluokittain. Luokitus on saatu aikaan, kun kunkin koulurakennuksen arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä on punnittu ja rinnastettu muihin selvityksessä mukana olleisiin kouluihin. Luettelon yhteydessä on kuvattu arviointikriteereitä ja luokituksen perusteita. Raportin lopussa on lista arvoluokkien mukaisista suojelutavoitteista.

Tietokantakortisto Raportin sisältämää luetteloa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin koulujen suojeluarvoja kuvataan kaupunginmuseon laatimassa tietokantakortistossa. Kartoitus- ja arviointityön yhteydessä tehdyt havainnot ja arviot kirjataan jo aiemmin kaupunginmuseossa luotuun tietokantaan. Koulukohtaiset kortit toimitetaan opetusviraston, rakennusvalvontaviraston sekä kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä seuraavat asemakaavalliset tavoitteet noudatettaviksi tulevissa asemakaavahankkeissa sekä lausuntoja valmisteltaessa. Lopullinen ratkaisu tehdään kuitenkin kunkin asemakaavan yhteydessä erikseen.

- Luokitusta voidaan pitää suuntaa antavana koulurakennusten suojelumerkintöjä pohdittaessa asemakaavan muuttamisen ajankohtaistuessa.

- Luokan 1+ ja 1 kohteet tulisi suojella asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten arvojen perusteella. Myös sisätiloista tulee olla maininta asemakaavamääräyksessä. Koulurakennuksessa aiemmin tehdyt, sen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista ja/tai historiallista arvoa heikentäneet muutokset tulisi palauttaa rakennuksen ominaisluonteen mukaisiksi.

- Useimmat luokan 2 kohteet ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Mahdollisesti niillä on myös rakennustaiteellista ja/tai kulttuurihistoriallista merkitystä. Joissakin niistä on myös arvokkaita sisätiloja. Suojelumääräys on mahdollinen näillä perusteilla.

- Luokan 3 kohteilla ei yleensä ole sellaisia rakennustaiteellisia, kaupunkikuvallisia tai historiallisia arvoja, joita tulisi asemakaavalla suojella.

- Koska rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus on yleensä paras vaihtoehto, tulisi ainakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat koulurakennukset pyrkiä säilyttämään koulukäytössä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Khs kehottaisi asianomaisia virastoja ottamaan huomioon raportissa esitetyt suojelutavoitteet.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.10.2005) kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä seuraavaa:

Suojelutavoitteet ja vapautuvat koulurakennukset

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu, joka nyt on lausunnolla, kattaa kaikki kaupungin omistuksessa olevat yli 25 vuotta vanhat koulut.

Opetustoimi on selvittänyt suomenkielisen perusopetuksen kouluverkon laajuutta vähenevän lapsilukumäärän ja opetustoiminnan tarpeiden perusteella. Tämän kouluverkkotarkastelun ja kouluverkon laajuudesta tehtävien päätösten tuloksena tullee vapautumaan n. 10 000 m² koulutilaa vuoteen 2009 mennessä. Viimeisten tietojen mukaan vuonna 2006 vapautunee Haagan peruskoulun Steniuksentien koulutalo, Ala-Malmin Riihenkulma 2:ssa sijaitseva sivukoulu, vuonna 2008 Roihu-vuoren ala-asteen Vuorenpeikontie 7:ssä sijaitseva koulutalo ja vuonna 2009 Käpylässä yksi koulutalo. Opetusvirasto on pyrkinyt vapauttamaan koulurakennuksia, jotka ovat teknisesti tai toiminnallisesti huonossa kunnossa ja jotka vaativat laajan peruskorjauksen lähitulevaisuudessa. Opetusvirasto ei ole kuitenkaan irtisanonut vielä yhtäkään kouluverkkotarkastelun koulutaloa.

Raportissa on esitetty, että em. opetusviraston käytöstä vapautuvista tiloista kaikki kuuluvat vähintäänkin raportin luokkaan 2. Roihuvuoren ala-aste Vuorenpeikontiellä kuuluu luokkaan +1, eli ko. ”koulurakennus kuuluu Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon, se täyttää kulttuurihistorialliset kriteerit ja sillä on huomattava identiteetti”.

Opetusvirasto jatkaa kouluverkkotarkastelua lukio-, ammattioppilaitos-, ja ruotsinkielisen perusopetuksen osalta. Todennäköistä on, että myös näiden tarkastelujen ja niistä tehtävien päätösten tuloksena tullee opetustoiminta päättymään muissakin kuin edellä mainituissa koulutaloissa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys säilyttää em. koulurakennukset opetuskäytössä on vastakkainen opetuslautakunnan esitykselle supistaa kouluverkkoaan. Mikäli kummatkin esitykset hyväksytään, syntyy kaupungille tilanne, jossa kaupunki omistaa rakennuksia, joiden tiukat opetuskäytön sisältävät suojelutavoitteet ovat este rakennusten uuskäytölle. Jos suojelumerkinnän omaavat koulurakennukset säilyvät opetusviraston koulukäytössä, voidaan harkita vuokran tuottovaatimuksen pienentämistä.

Suojelutavoitteet ja voimassa oleva asemakaava

Koulurakennukset sijaitsevat yleensä tontilla, joka on asemakaavassa määritelty julkisen palvelun korttelialueeksi. Mikäli rakennuksen käyttö koulurakennuksena päättyy, on sen uuteen käyttöön korjaamiseksi muutettava asemakaavaa ainakin rakennuksen käyttötarkoituksen, autopaikkojen ym. osalta.

Suojelutavoitteet ja rakennuksen uusi käyttö

Koulurakennuksen korjaaminen uuteen käyttöön, esimerkiksi toimistoksi tai erityisasumiseen, edellyttää merkittäviä muutostöitä. Muutosten suunnittelun lähtökohtina ovat uuden käytön tarpeet, joten ne tulee voida suunnitella ilman edellisen käytön asettamia sitovia rajoituksia. Rakennusten rakennustaiteelliset arvot sekä julkisivujen ja massoittelun kaupunkirakenteelliset erityispiirteet pyritään kuitenkin ottamaan huomioon tai suojelumääräysten tulee olla niin joustavia, että mahdollistetaan suojeltavan rakennuksen jatkuva uusiokäyttö eikä museoida rakennusta tyhjäksi.

Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet

Suunniteltaessa rakennushanketta rakennukseen, jolle on määrätty tiukat suojelumääräykset, ovat rakennuskustannukset merkittävästi korkeammat kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Tällöin uudelle toiminnalle aiheutuvat tilakustannukset saattavat jo estää hankkeen toteutumisen.

Kiinteistölautakunta katsoo, että suojelutavoitteiden tulee koskea vain pysyvässä koulukäytössä olevaa rakennusta.

Rakennusten säilyessä koulukäytössäkin vaativat toiminnalliset muutokset, laajennukset sekä uuden atk- ja talotekniikan tilamuutokset joustavuutta suojelumääräyksiltä ja päinvastoin.

Lautakunnan päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Moision kannattamana, että esittelijän lausuntoehdotuksesta poistetaan otsikolla "Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet" merkityn kohdan toinen kappale. Ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 5 - 4. Vähemmistönä olivat Kaunola, Liemola, Moisio ja Paalimäki. Lisäksi jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Moision kannattamana, että otsikolla "Suojelutavoitteet ja rakennushankkeet" merkityn kohdan kolmannen kappaleen loppu muutetaan kuulumaan seuraavasti: ".. joustavuutta suojelumääräyksiltä ja päinvastoin." Toisessa äänestyksessä jäsen Paalimäen muutosehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 0. Esittelijän ehdotuksen mukaan ko. kohta kuului seuraavasti: "..joustavuutta myös suojelumääräyksiltä."

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.9.2006), että esityksessä on tehty varsin laaja ja perusteellinen kartoitustyö kaupungin yli 25 vuotta vanhoista koulurakennuksista ja niiden suojelutarpeista.

Esitys on luonteensa mukaisesti painottunut arkkitehtoniseen ja kaupunkikuvalliseen näkökulmaan. Muutostarpeiden yhteensovittaminen suojelutavoitteisiin on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Tilakeskus on perustellusti huolestunut siitä, ettei selvitys ota huomioon kouluverkkotarkastelun tuloksia. Jo nyt yksi vapautuva koulurakennus kuuluu kaikkein tiukimmin suojeltavaan +1 luokkaan. Koulukäytöstä tyhjilleen jäävät koulurakennukset jäävät tilakeskuksen vastuulle. Onkin tärkeätä, että suojeltavien listassa olevien koulujen asemakaavoja valmisteltaessa kuullaan tilakeskusta, jonka hallintaan koulurakennukset siirtyvät vuoden 2006 alusta.

Mikäli koulukäyttö koulussa loppuu, ei ole tarkoituksenmukaista museoida tyhjää rakennusta. Myös rakennuksen suojelutavoitteiden kannalta on hyvä, että sille löydetään uusi sopiva käyttötarkoitus. Uuden käytön kannalta suojelutavoitteet eivät saa olla liian tiukat, sillä muutoin tarvittavat muutostyöt tulevat liian kalliiksi ja uusi käyttö ei toteudu.

Pysyvässä koulukäytössä säilyvien rakennusten osalta tilanne on helpompi. On kuitenkin huomattava, että suojelumääräykset nostavat aina rakennusten peruskorjauskustannuksia.

Jatkossa tuleekin suojelutavoitteiden ja uusien käyttötarkoitusten aiheuttamien muutostarpeiden yhteensovittaminen olemaan suuri haaste.

Pelastuslaitos toteaa (28.10.2005) lausunnossaan seuraavaa:

Yleistä Helsingin kaupungin pelastuslaitos on saanut lausuntopyynnön koskien raporttia "Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980". Raportti sisältää luettelon kaikista selvityksessä mukana olleista koulurakennuksista arvoluokittain. Luokitus on saatu aikaan, kun kunkin koulurakennuksen arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä on punnittu ja rinnastettu muihin selvityksessä mukana olleisiin kouluihin. Raportin lopussa on lista arvoluokkien mukaisista suojelutavoitteista.

Kehittämisehdotukset Raporttiin sisältyy myös luku, jossa kuvataan koulurakennuksiin kohdistuvia muutostarpeita. Toimintaa parantavat muutokset samoin kuin erityyppiset kunnossapitoja perusparannustoimenpiteet ovat välttämättömiä, mutta raportissa ei käsitellä mitenkään paloturvallisuutta parantavia tarpeita.

Raporttiin tulisi myös sisällyttää osio turvallisuudesta ja sen parantamisesta. Pelastuslaitos edellyttää turvallisuustason nostoa perusparannuksien yhteydessä kohteisiin, joissa turvallisuustaso jää selkeästi alle nykymääräyksien. Pelastuslaitoksen kanta noudattaa ympäristöministeriön kantaa, missä edellytetään paloturvallisuustason nostoa vanhoissa kohteissa (Ympäristöministeriö, sisäistä turvaa - hanke / korjausrakentamisen strategia).

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos esittää (29.8.2005) lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin koulurakennusten arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen selvittäminen on ollut mittava ja arvokas työ. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos yhtyy siihen, että Helsingin asemakaavalla suojeltujen koulujen määrä on toistaiseksi varsin vähäinen ja että koulurakennusten joukossa on lukuisasti kohteita, jotka olisi tärkeää saada asemakaavallisen suojelun piiriin.

Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen näkemyksen mukaan suojelutavoitteiden edistäminen poliisin osalta voidaan toteuttaa jokapäiväisen poliisitoiminnan yhteydessä puuttumalla nykyiseen tapaan havaittuihin suojelutavoitteita vaarantaviin rikollisiin tekoihin ja ennalta estävästi näkyvän valvonnan muodossa sekä erityisten ongelmien ilmetessä perustamalla esimerkiksi Helsingin kaupungin ja poliisilaitoksen yhteinen projekti (projekteja).

Kaj toteaa, että koulurakennusten suojeluperiaatteita koskevasta Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 -nimisestä raportista saadut lausunnot ovat pääasiassa myönteisiä. Suomen koululaitos on aiheellisesti saanut tunnustusta myös kansainvälisesti ja pääkaupungin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ansaitsevat pysyvän paikkansa kaupunkikuvassa. Korkeimpaan arvoluokkaan kuuluvat 19 rakennusta tulisi pyrkiä säilyttämään, mikäli suinkin mahdollista, koulukäytössä.

Saaduissa lausunnoissa korostuu huoli suojelumääräysten huomioon ottamisesta uuden, mahdollisesti muun kuin koulukäytön tilanteissa. Samoin hallintokuntien yhteistyötä on tehostettava suojelumääräysten ja palo- ja pelastusturvallisuusmääräysten riittävässä, mutta myös rakennuksen henkeä vaalivassa yhteensovittamisessa.

Suojelumääräysten heijastuminen vuokriin tuodaan Khn käsiteltäväksi erillisenä asiana.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 -nimisen raportin ja kehottaa eri hallintokuntia ottamaan huomioon siinä esitetyt suojelutavoitteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa raportin laadinnassa mukana olleita virastoja jatkamaan yhteistyötä kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa, jotta rakennusten mahdollinen uusi käyttö ja rakennusten korjaus mahdollisimman hyvin voitaisiin yhteen sovittaa kouluverkon kokonaistaloudellisuuden sekä ja palo- ja pelastusturvallisuutta koskevien määräysten kanssa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle, rakennusvalvontavirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetusvirastolle, kiinteistövirastolle, Pelastuslaitokselle ja poliisilaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980

TYÖSUHDEMATKALIPPUJEN KÄYTTÖÖNOTON JATKOVALMISTELU JA EDUN MYÖNTÄMISESSÄ SOVELLETTAVAT PERIAATTEET

Khs 2006-1251

Sj toteaa, että työsuhdematkalipulla voidaan matkustaa päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset sekä työasiointiin liittyvät matkat. Vaikka lippu on tarkoitettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, siihen ei liity matkojen määrään tai vuorokauden aikaan liittyvää rajoitusta. Työntekijä voi siis matkustaa sillä vapaa-aikanaankin. Työsuhdematkalippu ei kuitenkaan oikeuta joukkoliikenteen käyttöön laajemmalla alueella kuin mitä on tarpeen asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten.

Mahdollisen edun suuruus

Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen luontoisetuja koskevan tuloverolain 64 §:n 2 momentin mukaan työsuhdematkalippu arvostetaan 75 prosenttiin lipun käyvästä arvosta. Tämä merkitsee sitä, että jos työnantaja maksaa lipun hinnasta enintään 25 %, työntekijälle ei synny annetusta edusta verotettavaa etuutta. Jos työnantaja korvaa matkalipun hinnasta yli 25 %, on ylittävä korvaus verotettavaa etuutta, josta työnantajan ja työntekijän on suoritettava lisäksi sosiaalivakuutusmaksut. Sj katsoo, että työsuhdematkalipusta olisi tarkoituksenmukaista korvata enintään 25 %.

Etuuden tulisi olla kaikille työntekijöille samansuuruinen. Etuus määriteltäisiin Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta. Vuonna 2006 lipun hinta koko vuodelle on 449,60 euroa. Siitä 25 % on 112,40 euroa eli 9,37 euroa kuukaudessa. Jos käytetään kausilippuja, 30 vuorokauden kausilipun hinta vuonna 2006 on 40,90 euroa, josta 25 % on 10,23 euroa. Jos työsuhdematkalippusetelit otettaisiin käyttöön, käytettäisiin seteleitä, joiden arvo olisi mahdollisimman lähellä edellä mainittuja euromääriä. Kj tekisi vuosittain päätöksen siitä, minkä arvoista työsuhdematkalippuseteliä kaupungilla käytetään.

Edun saajien piiri Helsingin kaupunki teki vuonna 2004 lähes 180 000 palvelukseenottopäätöstä. Näistä suurin osa koski ns. keikkalaisia. Muita määräaikaiseen palvelukseen rekrytointeja oli useita tuhansia. Määräaikaisia työntekijöitä, joiden palvelussuhde Helsingin kaupungilla oli kestänyt yli kaksi kuukautta, oli 31.12.2005 n. 6 000. Niitä, joiden määräaikainen palvelussuhde oli kestänyt yli kuusi kuukautta, oli n. 4 000 ja niitä, joiden määräaikainen palvelussuhde oli kestänyt vähintään vuoden, oli n. 3 000.

Sj katsoo, että henkilölle voitaisiin antaa mahdollisuus saada työsuhdematkalippu, jos viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen mukaan hänen palvelussuhteensa kestää yhdenjaksoisesti yli kuusi kuukautta.

Sj toteaa, että kaupungin henkilöstökortti annetaan niille, joiden säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia tai opettajilla 10 tuntia. Tarkoituksena on ollut, että osa-aikaeläkkeellä olevat työntekijät ja ne työntekijät, jotka käyvät työssä vähintään kahtena päivänä viikossa, saavat henkilöstökortin.

Sj katsoo, että työsuhdematkalippuedun voisi antaa niille, jotka täyttävät kaupungin henkilöstökortin saamisen edellytykset työajan minimipituuden osalta. Kyseiset edellytykset on helppo tarkistaa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä.

Arvio mahdollisten työsuhdematkalippujen käyttäjien määrästä

Helsingin kaupungilla n. 2 000 työntekijällä on oman auton käyttöoikeus. Työnantajan hankkimia ja subventoimia joukkoliikenteen lippuja (ns. virkamieslippuja) on n. 4 000 työntekijällä. Tämän lisäksi tietyille määräaikaisille henkilöille on hankittu työnantajan subventoimia lippuja. Lähes kaikilla liikennelaitoksen henkilöillä (n. 1 000) on käytössä vapaalippu.

Helsingin kaupungilla ei ole selvitetty sitä, kuinka moni työntekijä ottaisi työnantajan subventoiman työsuhdematkalipun. Arviona on, että kolme neljäsosaa edun piiriin kuuluvista henkilöistä ottaisi käyttöönsä työsuhdematkalipun. Tällöin niitä hankittaisiin noin 26 000 henkilölle. Arvio on laskettu sillä perusteella, että oikeus saada työsuhdematkalippu on vain niillä henkilöillä, joiden palvelussuhde kestää yli kuusi kuukautta. Luvussa eivät ole mukana henkilöt, jotka ovat tähän mennessä saaneet ns. virkamieslipun tai joilla on oman auton käyttöoikeus.

Työnantajalle koituvat kustannukset

Työnantajalle työsuhdelipusta aiheutuvat kustannukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka moni työntekijä ottaa lipun käyttöön ja kuinka suuren osan lipun hinnasta työantaja korvaa. Henkilöstökeskuksessa on tehty laskelmia lippukustannuksista käyttäen erilaisia olettamia. Jos työnantajan korvaa sisäisen tariffin mukaisesta matkalipun hinnasta 25 % ja lipun saantimahdollisuus annetaan kaikille niille, joiden palvelussuhde kaupunkiin kestää yli kuusi kuukautta ja viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia, niin lippujen subventioista aiheutuisi kaupungille noin kolmen miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tämä perustuu olettamalle, että kohderyhmästä n. 75 % eli n. 26 000 henkilöä ottaisi lipun käyttöön. Lisäksi työnantajalle syntyy hallinnollisia kustannuksia, joiden suuruus vuositasolla on todennäköisesti yli 100 000 euroa.

Sj toteaa, että kaupungin talousarviossa ei ole varattu vuodelle 2006 määrärahoja koko henkilöstön työmatkojen tukemista varten. Tämän vuoksi työsuhdematkaliput tulisi ottaa käyttöön aikaisintaan 1.1.2007 edellyttäen, että Kvsto myöntää määrärahat kyseiseen tarkoitukseen. Käyttöönoton laajuuden vuoksi voidaan käyttöönottoa joutua porrastamaan. Lipunmyyntiorganisaatioiden työsuhdematkalippujen hankintaa koskevat periaatteet ovat suurten työnantajien kannalta lisäksi niin työläät, että niitä on voitava yksinkertaistaa ennen kuin liput otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Ns. virkamieslippua koskevan korvauksen muuttaminen

Sj toteaa, että kaupunki on hankkinut niille työntekijöille, jotka joutuvat työtehtävissään liikkumaan paljon, matkalipun ja korvannut siitä osan. Ns. virkamiesmatkalipuista aiheutuneita kuluja korvattiin vuonna 2005 n. 660 000 eurolla. Vuonna 2006 tällainen matkalippu tuli verolliseksi siltä osin kuin työnantajan korvaama osa ylittää 25 %. Tämä merkitsee työnantajalle yli 100 000 euron sekä työntekijöille keskimäärin reilusti yli 40 euron lisäkuluja vuodessa.

Sj:n mielestä työnantaja tulisi korvata kokonaan niiden henkilöiden Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaan lasketut lippukulut, jotka joutuvat työtehtävissään paljon käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Muutoksen johdosta kaupungin kustannukset kasvaisivat vuodessa yli 400 000 eurolla. Yli puolet tästä kustannusnoususta aiheutuu siitä, että työnantaja joutuu suorittamaan antamastaan luontoisedusta sosiaalivakuutusmaksuja. Koska tuloverolain muutokset tulivat voimaan jo 1.1.2006, Sj katsoo, että mahdollisesti hyväksyttäviä uusia periaatteita tulisi voida soveltaa jo niihin, joille työnantaja on hankkinut ns. virkamieslipun vuodelle 2006 ja jotka olivat kaupungin palveluksessa 1.1.2006 ja ovat edelleen tämän päätöksen voimaan tullessa, ja niihin, jotka tämän päätöksen voimaantullessa tai sen jälkeen tulevat kaupungin palvelukseen ja täyttävät lipun saannille kaupunginjohtajan asettamat edellytykset.

Terveyskeskuksen kokeiluhanke

Terveyskeskus on esittänyt, että se saisi jo kesäksi 2006 hankkia työsuhdematkalippuja työvoimapulasta kärsiville aloille. Sj:n mielestä terveyskeskus voisi toimia pilottivirastona ja kokeilla työsuhdematkalippujen käyttöä. Terveyskeskus voisi määritellä korvaamansa osuuden suuruuden. Työsuhdematkalippujen hankkimisen edellytyksenä olisi, että terveyskeskus maksaa subventiokulut, kokeilu kestäisi ajan 1.6. – 31.8.2006 ja että subventiota voidaan maksaa vain työvoimapula-aloilla.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat työsuhdematkalippuja koskevat periaatteet:

- Työsuhdematkalippuetu annetaan pyynnöstä henkilölle, jonka palvelussuhde kestää yhdenjaksoisesti viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen perusteella yli kuusi kuukautta ja

- jonka säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

- Kaupungin tuen suuruus, riippumatta henkilön asuinkunnasta ja käyttämästä joukkoliikenteen kulkuvälineestä, on enintään 25 % Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta.

- Työsuhdematkalippuetu otetaan käyttöön 1.1.2007 lukien kuitenkin niin, että edun saantiajankohtaa voidaan käytännön syistä porrastaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että työsuhdematkalippuetu annetaan vain, jos kaupunginvaltuusto on myöntänyt määrärahan työsuhdematkalippujen tukemista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki korvaa niiden henkilöiden Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaan lasketut lippukulut, jotka joutuvat kaupunginjohtajan sisäisestä kuljetuksesta antamassa ohjeessa mainitulla tavalla työtehtävissään paljon käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Tätä periaatetta sovelletaan jo vuonna 2006 niihin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, joille työnantaja on hankkinut kaupunginjohtajan sisäisestä kuljetuksesta antamassa ohjeessa mainitun henkilökohtaisen kausilipun vuodelle 2006 ja jotka olivat kaupungin palveluksessa 1.1.2006 ja joiden palvelussuhde jatkuu yhtäjaksoisena 1.7.2006, sekä niihin, jotka 1.7.2006 tai sen jälkeen tulevat kaupungin palvelukseen ja täyttävät lipun saannille kaupunginjohtajan asettamat edellytykset.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että terveyskeskus voi hankkia työvoimapula-aloille ajalle 1.6 – 31.8.2006 otettaville henkilöille joukkoliikenteen henkilökohtaisia matkalippuja asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten edellyttäen, että terveyskeskus maksaa kokeilusta aiheutuvat kulut. Terveyskeskus voi itse määritellä työnantajan korvaaman osuuden suuruuden matkalipun hinnasta.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 5.6.2006 ja on voimassa enintään 31.12.2008 saakka.

Pöytäkirjanote virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2007 - 2011

Khs 2006-798

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri pyytää (22.3.2006) lausuntoa Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2007 – 2011 30.6.2006 mennessä.

./. Suunnitelma on liitteenä 1. Suunnitelma löytyy myös internetistä osoitteesta: http://www.tiehallinto.fi/upiiri.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.5.2006) seuraavaa:

Tienpidon linjauksia ja painopisteitä

Valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

Tienpidon painopisteet - nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja tiestön kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat oikeansuuntaisia.

Tienpidon rahoittaminen

Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Helsingissä on maan vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen maanteiden parantamiseen on perusteltua.

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Tiehallinnon keskushallinnon tulee osoittaa Uudenmaan tiepiirille liikennesuoritteen edellyttämä osuus koko maan rahoituksesta perustienpidon rahoituksen alueellisesta jaosta päättäessään. Uudenmaan osuus kaikkien tiepiirien liikennesuoritteesta on 20 %, mutta perustienpidon rahoituksesta vain 11 %. Erityisesti liikenneympäristön parantamiseen käytettävissä oleva noin 4 miljoonaa euroa ei riitä alkuunkaan tarpeisiin nähden.

Isot investoinnit

TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I, pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa (1. vaihe, 99 milj. €) kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi. Järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on 10,5.

Seuraavaan Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2008–2012) tulee uutena isona investointina lisätä Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt (1. vaihe). Tiehallinto ja Helsingin kaupunginhallitus ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995. Kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä tiepiirin kanssa selvittää parhaillaan liittymäalueen ensimmäisen vaiheen järjestelyjä, jotka kustannuksiltaan olisivat alle puolet yleissuunnitelmaratkaisun kustannuksista.

Teemaohjelmat

Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja raittien rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2007 ja 2008. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen.

Liikenteen hallinta (operatiivinen ohjaus) on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeino. Tästä hankekokonaisuudesta tulee muodostaa uusi teemapaketti seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset tulee toteuttaa kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004 – 2007 esiintyi teemapaketti Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet. Tämä teemahanke ei ole sisältynyt myöhempiin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Meluntorjunnan teemapaketin jatkuva poisjättäminen osoittaa valtion piittaamattomuutta maanteiden varsien asukkaiden toiveita kohtaan. Teemapaketti Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet tulee palauttaa seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan.

Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuosina 2008 ja 2009 ja hanke Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010. Lisäksi Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet tulee toteuttaa vuonna 2009 ja Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Itäväylä vuosina 2009–2011. Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle tulisi rakentaa vuonna 2011.

Perussuunnitelma

Liikenneympäristön parantaminen sekä liikenteen operatiivisen ohjauksen investoinnit - taulukossa esitetty hanke Mt 101 (Kehä I) ja Mt 170 (Itäväylä) muuttaminen yleiseksi tieksi (pikaparannus) tarkoittaa Kehä I:n välin Vihdintie Itäväylä ja Itäväylän välin Kehä I Riskutie vuonna 1996 valmistuneen tiesuunnitelman ”pikaparannustoimenpiteitä”, jotka oli tarkoitus toteuttaa varsin nopeasti. Tiet muuttuivat maanteiksi (yleisiksi teiksi) jo vuonna 1998. Tähän mennessä on toteutettu välin Vihdintie Pakilantie järjestelyt sekä joitakin yksittäisiä meluesteitä Kehä I:n keski- ja itäosilla. Tiepiirin ja Helsingin edustajat ovat sopineet, että seuraavaksi rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto Riskutie. Lisäksi parannetaan Kehä I:n valaistusta ja poikkileikkausta sekä toteutetaan kaista- ja bussipysäkkijärjestelyjä Latokartanontien eritasoliittymässä. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2008 loppuun mennessä.

Seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan tulee sisällyttää myös Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (muun muassa Brahelinnantien ja Länsimäentien liittymien liikennevalot sekä Uussillantien alikulkukäytävä). Lisäksi Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie Vallikallio (Espoo) tulee ottaa huomioon, ettei tästä tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa nykyisten Kehä I:n parantamishankkeiden valmistuessa Helsingissä ja Espoossa.

Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla - taulukossa esitetyistä kuudesta Helsinkiä koskevasta hankkeesta neljään (Vt 4 Alppikylän meluesteet ja lisäkaistan rakentaminen, Vt 4 Koskelan eritasoliittymän parantaminen, Vt 4 Vantaanjoki – Maaherrantie ja Mt 170 parantaminen välillä Länsimäentie uusi Kallvikintie) sisältyy runsaasti tiepiirin kustannettaviksi kuuluvia järjestelyjä. Näiden hankkeiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti, vaikka niiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.5.2006), että Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso.

Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei kuitenkaan vastaa pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Suomen vilkasliikenteisimmät tiet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, joten panostuksen lisääminen alueen yleisten teiden parantamiseen on perusteltua. Uudenmaan tiepiirin osuus kaikkien tiepiirien liikennesuoritteesta on 20 %, mutta perustienpidon rahoituksesta vain 11 %. Erityisesti liikenneympäristön parantamiseen käytettävissä oleva noin 4 milj. euroa ei kata todettuja parantamistarpeita.

Suurin osa TTS:aan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on Tiehallinnon ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan TTS:n mukaisiin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Kustannusjako tulee tehdä voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien kesken sovitun kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

TTS:aan sisältyvistä isoista investoinneista hankkeen "Kehä I, pullonkaulojen poisto, Helsinki ja Espoo (1. vaihe)" yhteydessä tulee priorisoida Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi vuosina 2008 - 2009. Toimenpide on erityisen kiireellinen Kehä I:n sujuvoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi sekä alueen puutteellisten tieverkkoyhteyksien täydentämiseksi.

Seuraavaan Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2008–2012) tulee uutena isona investointina lisätä ” Kehä I:n ja Itäväylän liittymäalueen järjestelyt (1. vaihe)”. Tiehallinto ja kaupunki ovat osaltaan hyväksyneet Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis- ja tilavaraussuunnitelmat jo vuonna 1995.

Teemahankkeessa "Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä" kiireellisin on Hämeenlinnanväylän bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2007 -2008. Vihdintien ja Tuusulanväylän teemahankkeeseen sisältyvät järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2009 - 2010.

Teemapaketti "Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet" ei sisälly TTS:aan. Pääväylien meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yleensä on suuri, joten teemapaketti tulee palauttaa seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2008 - 2012.

Yleisten töiden lautakunta on huolissaan pääväylien aiheuttamasta melusta ja sen terveysvaikutuksista ja edellyttää, että hankkeiden toteuttamiseen järjestetään rahoitus.

Turunväylän meluesteet Munkkivuoressa / Munkkiniemessä tulee toteuttaa vuosina 2008 - 2009, Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet vuonna 2009, Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla vuonna 2010 ja Tuusulanväylän melueste Torpparinmäen pohjoisosan kohdalle vuonna 2011. Kehä I:n puuttuvat meluesteet ja nykyisten täydennykset välillä Vantaanjoki – Itäväylä tulee rakentaa vuosina 2009 - 2011.

TTS:aan sisältyy Kehä I:n välin Vihdintie - Itäväylä ja Itäväylän välin Kehä I - Riskutie parantaminen, mikä sisältyy vuonna 1996 valmistuneeseen ko. väylien yleiseksi tieksi muuttamista koskevaan tiesuunnitelmaan, oli tarkoitus toteuttaa nopeasti. Tähän mennessä on toteutettu välin Vihdintie - Pakilantie järjestelyt ja meluesteet Kehä I:n keski- ja itäosilla. Hanke jatkuu Itäväylän meluesteiden rakentamisella välillä Puotilan urheilupuisto - Riskutie. Lisäksi parannetaan Kehä I:n valaistusta ja poikkileikkausta sekä toteutetaan kaista- ja bussipysäkkijärjestelyjä Latokartanontien eritasoliittymässä. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuoden 2008 loppuun mennessä.

TTS:n mukaiset liikenteen operatiivisen ohjauksen hankekokonaisuudet ovat hyvä avaus tärkeän liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden edistämiskeinon käyttöönotolle. Toimintaa tulee laajentaa seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2008 - 2012 mm. toteuttamalla muuttuvat nopeusrajoitukset kaikilla pääkaupunkiseudun pääväylillä.

TTS:aan sisältyy joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien katuhankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu on ao. kunnalla. Tähän ryhmään esitetyistä kuudesta Helsinkiä koskevasta hankkeesta neljään (Vt 4 Alppikylän meluesteet ja lisäkaistan rakentaminen, Vt 4 Koskelan eritasoliittymän parantaminen, Vt 4 Vantaanjoki – Maaherrantie ja Mt 170 parantaminen välillä Länsimäentie uusi Kallvikintie) sisältyy runsaasti tiepiirin kustannettaviksi kuuluvia järjestelyjä. Vaikka näiden hankkeiden ajoitus määräytyy kaupungin kehittämistarpeista, niiden kustannusjaosta tulee sopia voimassa olevan Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

Edellä esitettyjen hankkeiden lisäksi seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2008 - 2012 tulee sisällyttää myös Itäväylän vuoden 2002 kehittämisselvityksen lyhyen tähtäyksen toimenpiteet kuten Uussillantien alikulkukäytävä sekä Brahenlinnantien ja Länsimäentien liittymien liikennevalot. Samoin Kehä I:n parantamistoimenpiteet välillä Vihdintie – Vallinkallio (Espoo) tulee sisällyttää siihen siten, ettei tieosasta muodostu uutta pullonkaulaa Kehä I:lle nykyisten parantamishankkeiden valmistuessa Helsingissä ja Espoossa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.5.2006), että suunnitelman ongelmana on tarpeiden ja rahoitusraamien välillä oleva syvä kuilu, joka lähtee koko valtakunnan tilanteesta. Mm. liikenneympäristön parantamiseen tiepiirillä on vain 4 milj. euroa vuodessa.

Uudenmaan tiepiirin osuus koko maan tienpidon määrärahoista on selvästi alimitoitettu. Suomen vilkasliikenteisimmät tiet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, jossa valtakunnan liikennesuoritteesta kertyy 20 %. Uudenmaan tiepiirin osuus perustienpidon rahoituksesta on kuitenkin vain 11 %.

Yleisten töiden lautakunta on listannut lukuisia hankkeita, joiden pitäisi sisältyä seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2008 – 2011. Helsinki on omassa taloussuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan näiden ns. yhteishankkeiden rahoittamiseen. Niiden siirtyminen tiehallinnon suunnitelmissa jatkuvasti eteenpäin vaikeuttaa kaupungin katu- ja liikennerakentamisen pitkäjänteistä suunnittelua.

Kaupunki pitää tärkeänä, että myös otsikon ”sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla” alla olevat hankkeet voidaan toteuttaa kohtuullisessa aikataulussa ja että niiden kustannusjaosta voidaan sopia Tiehallinnon ja kuntien välisen kustannusjakomenettelyn mukaisesti.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että suurena ongelmana pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden toteutuksessa on valtion rahoitusosuuden alimitoitus. Uudenmaan tiepiirin osuus koko maan liikennesuoritteesta on 20 %, mutta perustienpidon rahoituksesta vain 11 %. Monia tärkeitä hankkeita on suunnitelmaluonnoksessa jätetty suunnitelmakauden ulkopuolelle. Näiden lisäämistä on syytä painottaa, kuten lausunnoissa on esitetty.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää vastauksenaan Uudenmaan tiepiirille kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon.

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 - 2011

HELSINGIN KAUPUNGIN ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006

Khs 2006-1269

Ympäristölautakunta päätti (11.5.2006) § 178 hyväksyä Helsingin kaupungin elintarvikevalvontasuunnitelman ja lähettää seuraavan selonteon ja valvontasuunnitelman liitteineen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Uusi elintarvikelaki (23/2006) on tullut voimaan 1.3.2006. Samalla kumottiin aiempi elintarvikelaki (361/1995), eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettu laki (1195/1196) ja terveydensuojelulain elintarvikevalvontaa koskeva luku.

Uuden elintarvikelain 48 §:n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1. Tarkastusten sisällön määrittely

2. Valvontakohteiden tarkastustiheys

3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen

4. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi

5. Laboratorio, johon valvonta tukeutuu

Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein.

Tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelmien sisällöstä, valvontasuunnitelmiin sisältyvistä tarkastuksista, valvontakohteiden tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnista tullaan antamaan valtioneuvoston asetuksella. Kyseistä asetusta ei ole vielä annettu, eikä myöskään sen perusteella laadittua elintarvikelain 47 §:n mukaista valtakunnallista valvontaohjelmaa, joka on huomioonotettava kunnan valvontasuunnitelmassa. Maa- ja metsätalousministeriön ja Elintarvikeviraston edustajien antamien suullisten ohjeiden mukaan kunnat voivat toistaiseksi laatia valvontasuunnitelmansa soveltaen Elintarvikeviraston vuonna 2005 antamaa valtakunnallista valvontaohjelmaa vuodelle 2006 (Elintarvikeviraston julkaisuja 4/2005) sekä Elintarvikeviraston ohjetta 25.1.2005 (1524/32/03) "Paikallisen elintarvikevalvonnan järjestäminen 3.3. Valvontakohteiden riskitekijöiden arviointi ja arviointiin perustuvat tarkastukset". Nämä on otettu Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelmaa valmisteltaessa soveltuvin osiin huomioon.

Henkilöresurssit ja valvontatarve

Vuonna 2006 elintarvikevalvonnan henkilöresurssit ovat avustava henkilökunta mukaan lukien 26,2 htv. Lisäksi ympäristölaboratoriossa elintarvikenäytteiden tutkimuksiin käytetään arviolta 8,5 henkilötyövuotta.

Elintarvikevirasto on arvioinut Helsingissä sijaitsevien elintarvikevalvonnan kohteiden lukumäärän ja laadun perusteella, että vuosina 1998–2003 ympäristökeskuksen elintarvikevalvontaan käytetyt henkilövoimavarat olivat vuonna 1998 80 % ja vuonna 2003 59 % minimitarpeesta. Asian johdosta Elintarvikevirasto on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle kirjeen ja tehnyt keväällä 2003 käynnin ympäristökeskukseen. Vertailun vuoksi todettakoon, että koko maassa vastaava luku on 85 %. Lisävakansseja koskeva perustelu on toimitettu rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajalle ja ympäristölautakunta on puoltanut perusteluja käsitellessä elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvonnan resurssipulaa koskevaa valtuustoaloitetta kokouksessaan 14.2.2006.

Taulukossa 1 on esitetty Helsingin elintarvikevalvontakohteet, joita on

4 203.

Toiminnan priorisointi

Valvonnassa otetaan huomioon ohjeistukseen verrattuna puutteelliset voimavarat. Tämän johdosta toimintaa suunnataan etenkin seuraavista toimenpiteistä huolehtimiseen:

1) Elintarvikehuoneistoja koskevien ilmoitusten ja lupien käsittely

2) Tarkastuskäytäntöjen kehittäminen

3) Omavalvonnan toimivuuden valvonta

4) Ruokamyrkytysten selvittäminen

Kohteista priorisoidaan etenkin tuotantolaitokset, ravitsemisliikkeet, eineskeittiöt ja ensisaapumispaikat.

Elintarvikehuoneistoja koskevia ilmoituksia oli 31.12.2005 käsittelemättä 417 kappaletta eli aikaisempien vuosien ilmoitusten käsittelymääriin verrattuna noin vuoden jono. Uuden elintarvikelain mukaan ilmoitusmenettely muuttuu hyväksymismenettelyiksi. Hyväksymisratkaisu on annettava 60 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Edellä mainittu ruuhkautuminen ja uusi aikataulusäännös johtavat siihen, että aiemmin tulleiden ilmoitusten ja hyväksymishakemusten käsittelyä pyritään erityisesti priorisoimaan.

Tarkastussuunnitelma

Tarkastusten maksullisuus

Kunnalliseen valvontasuunnitelmaan perustuvat säännölliset tarkastukset ja elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset ovat maksullisia.

Tarkastusten ryhmittely

A. Säännöllisen valvonnan tarkastukset

1. Käyttöönottotarkastus

2. Perustarkastus

3. Lisätarkastus

B. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset

C. Muut tarkastukset

1. Asiakasvalituksen perusteella tehty tarkastus

2. Ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehty tarkastus

3. Tutkimusprojekteihin kuuluva tarkastus, jota ei voida luokitella säännölliseksi tarkastukseksi

4. Tilapäisen elintarvikemyynnin tarkastus

5. Muu tarkastus

Säännöllistä valvontaa koskeva tarkastussuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Suunnitelmassa on eri valvontakohdetyyppien lukumäärät, toteutuneet tarkastukset vuonna 2004 sekä suunnitellut perus- ja lisätarkastukset vuodelle 2006. Valvontakohdetyypin riskiluokitus vaikuttaa perus- ja lisätarkastusten määrään, jolloin riskiltään suurempiin kohteisiin kuten esim. helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleviin kohteisiin tehdään enemmän tarkastuksia.

Säännöllisen valvonnan tarkastussuunnitelmaan ei sisälly uusien elintarvikehuoneistojen tai laitosten käyttöönottotarkastuksia, joita on vuosittain n. 300 kpl eikä kohdan "muut tarkastukset" mukaisia tarkastuksia.

Elintarvikevalvontatarkastuksia pyritään tekemään 5 200 kappaletta, joista 4 800 on säännöllisen valvonnan tarkastuksia. Säännöllisen valvonnan tarkastuksista perustarkastuksia on 1 975 ja lisätarkastuksia 2 825. Elintarvikeviraston suosituksen mukaan tarkastuksia pitäisi Helsingissä tehdä 6 714–17 401. Täten, mikäli ympäristökeskus pääsee tarkastustavoitteisiinsa, niiden määrä on 71 % Elintarvikeviraston arvioimasta minimistä ja 40 % keskiarvosta.

Kuluvana vuonna tarkastusten määrät vähenevät aiemmasta mm. laadun kohottamisesta johtuvasta tarkastuskäyntien keston pitenemisestä sekä siitä, että valtion viranomaisten taholta ei ole tullut valtakunnallisia yhtenäisiä selkeitä ohjeita tarkastuksista, näytteenotosta, tarkastuskertomusmalleja, ATK-malleja eikä yhtenäisiä taksoja. Täten kunnissa aiheutuu lisätyötä koska noin 200 elintarvikevalvontayksikössä tehdään mainittuja töitä, jotka esimerkiksi Ruotsissa on hoidettu keskitetysti valtion keskushallintoviranomaisessa tai lainsäädännössä. Edellä mainituista syistä uuden elintarvikelain toinen kansallinen päätavoite, elintarvikealan toimijoiden saattaminen keskenään yhdenvertaiseen asemaan ei voi toteutua kuntakohtaisen vaihtelun johdosta.

Näytteenottosuunnitelma

Näytteenotolla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä, etenkin mikrobiologisia, sekä omavalvonnan toimivuutta. Näytteenotto pyritään kohdentamaan tuotteisiin ja ominaisuuksiin, joihin kohteen toimija voi itse vaikuttaa. Kohdetyyppikohtainen näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 2.

Säännölliseen valvontaan kuuluvia mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan vuonna 2006 yhteensä 2 300. Valtakunnallisia ohjeita kohdekohtaisesta näytteenottotiheydestä ei ole, mutta ympäristöterveysyksikön oman arvion mukaan näytteitä tulisi ottaa 1 304–8 040 kohdetyyppikohtaisen ala- ja yläraja-arvion perusteella, keskiarvo on 4 672. Edellä mainittuihin säännöllisen valvonnan näytteisiin ei lueta kuuluvan ruokamyrkytys- ja valitusnäytteitä sekä projektinäytteitä, jotka eivät kuulu säännölliseen valvontaan. Säännöllisen valvonnan ja muiden näytteiden kokonaismäärä on 2 800. Näytteenotto toteutetaan lukumääräisesti päiväkohtaisen vuosisuunnitelman mukaan.

Elintarvikehuoneistojen omavalvonnan valvontanäytteet ovat maksullisia. Laitosten omavalvonnan valvontanäytteet sisältyvät valvontamaksuun. Ruokamyrkytys- ja valitusnäytteet sekä projektinäytteet, jotka eivät kuulu säännölliseen valvontaan, ovat maksuttomia.

Ensisaapumispaikkavalvonta

Euroopan unionin alueelta tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumispaikkoja valvotaan ja niistä pidetään rekisteriä. Ensisaapumispaikkojen valvonta kohdennetaan erityisesti raa’an lihan maahantuojiin sekä muiden eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuojien osalta suuriin maahantuontiyrityksiin. Uuden elintarvikelain myötä ensisaapumispaikkavalvonta valtiollistettaneen vuonna 2008, jonka jälkeen valtio ostaa valvonnan kunnilta.

Muu elintarvikevalvonta

Ruokamyrkytyksiä selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Helsingissä on toiminut yli 20 vuoden ajan ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä. Lisäksi on varauduttu muihin elintarvikkeiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin ja viestintään.

Valvontasuunnitelma laaditaan toistaiseksi vuosittain ja sen toteutumisen arvio esitetään ympäristölautakunnalle sekä Etelä-Suomen lääninhallitukselle.

Kuuleminen Elintarvikealan toimijoita on kuultu elintarvikelain mukaisesta taksasta ja Helsingin kaupungin elintarvikevalvontasuunnitelmasta vuodelle 2006. Kuuleminen toteutettiin 28.2.2006 kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupunginkanslian ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella, jossa pyydettiin kirjallisia kannanottoja 15.3.2006 mennessä. Valvontasuunnitelma ja taksa olivat nähtävillä ympäristökeskuksen internet-sivuilla ja kirjaamossa. Kirjallisia kannanottoja ei annettu määräaikaan mennessä.

Ryj toteaa, että kaupunginhallitus on 22.5.2006 käsitellyt valtuutettu Juha Beurlingin tekemän aloitteen (nro 31) elintarvike- ja tuotevalvonnan resurssien lisäämisestä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin elintarvikevalvontasuunnitelman vuodelle 2006.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Helsingin kaupungin elintarvikevalvontasuunnitelma vuodelle 2006

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE SOSIAALIJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVASTA VALITUKSESTA

Khs 2006-195

./. Helsingin hallinto-oikeus pyytää (20.4.2006) Helsingin kaupungin lausuntoa sosiaalijohtajan viran täyttämistä koskevasta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n valituksesta. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 20.6.2006 asti. Lausuntopyyntö sekä valituskirjelmä ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Oikeuspalvelut toteaa (12.5.2006) lausuntonaan seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on 1.3.2006, 75 §, valinnut teologian maisteri Paavo Voutilaisen sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virkaan 1.4.2006 lukien.

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, joten valitus on tehty kunnan jäsenenä.

Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu ja jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville.

Kaupunginvaltuuston päätös on pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 10.3.2006 ja valitus on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 7.4.2006, joten se on tehty määräajassa.

Valitus Valituksessa todetaan, että virkaan valitun henkilön suorittama tutkinto ei ole sosiaalijohtajan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja että kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainmukainen. Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston 1.3.2006, 75 §, tekemän päätöksen.

Sosiaalijohtajan kelpoisuusvaatimukset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (2005/272) 10 § 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Lain 3 §:ssä on säädetty sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksesta, joka on ylempi korkeakoulututkinto johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:n mukaan sosiaalijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi riittävä johtamistaito ja kokemusta hallintotehtävissä. Kielitaitosäännön 2 §:n mukaan kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Sosiaalijohtajan tehtävät

Sosiaalitoimen johtosäännön 13 §:ssä ja 19 §:ssä on säädetty viraston päällikön tehtävistä, joista ilmenee, että tehtävät ovat hallinnollisia johtamistehtäviä. Lausunnon liitteenä on sosiaalitoimen johtosääntö.

Sosiaalivirasto on kaupungin suurin virasto ja sen palveluvalikoima on erittäin laaja. Sosiaalivirastossa työskentelee noin 11.000 henkilöä. Vuoden 2006 talousarvion loppusumma on noin 885 milj. euroa. Viraston päällikkönä on sosiaalijohtaja, joka johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Sosiaalivirastossa ovat seuraavat osastotasoiset yksiköt: lapsiperheiden palvelujen vastuualue, aikuisten palvelujen vastuualue, vanhusten palvelujen vastuualue, lasten päivähoidon vastuualue ja hallinto- ja kehittämiskeskus.

TM Paavo Voutilaisen kelpoisuus ja valinta sosiaalijohtajaksi

Paavo Voutilainen on suorittanut teologian maisterin tutkinnon vuonna 1985. Hän on erikoistunut pääaineopinnoissaan sosiaalietiikkaan, erityisesti hoidon etiikkaan. Hänen opintoihinsa sisältyvät kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavan koulutusohjelman diakonisten ja sielunhoidollisten tehtävien suuntautumisvaihtoehto. Sosiaali- ja terveysalan tuntemusta syventävät sairaanhoitajan tutkinto, joka on suoritettu vuonna 1977 ja diakonian virkatutkinto, joka on suoritettu vuonna1978. Hän suorittaa sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA – tutkintoa (60 ov), joka on vielä kesken.

Hän on toiminut vuodesta 1989 lähtien Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2002 lukien konsernin varajohtajana. Helsingin diakoniaopiston johtajana Voutilainen on toiminut noin kaksi vuotta vuosina 1987 – 1989.

Hän on ollut erilaisten sosiaalialan työryhmien jäsen ja erilaisissa sosiaalialan luottamustoimissa.

Valituksessa on todettu, että sosiaalihuollon johtamistehtäviin tulee sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain perusteella edellyttää alan tuntemuksen ja riittävän johtamistaidon lisäksi myös sellaista tietopuolista ja koulutuksellista sosiaalialan osaamista, jota sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen edellyttää sekä että tehtävää ei voida pitää puhtaasti hallinnollisena tehtävänä.

Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (HE 226/2004 vp) todetaan 10 § 1 momentin kohdalla, että hallinnollisilla johtotehtävillä tarkoitetaan kunnan viranomaistoimintaan kuuluvia hallinnollisia johtotehtäviä. Hallinnollisen johtajan kelpoisuusvaatimuksiin ei sisältyisi vaatimusta asiakastyökokemuksesta, eikä tietyn tutkinnon suorittamisesta vaan myös muilla tavoin hankittu alan tuntemus olisi riittävä. (HE 226/2004 vp s. 34 - 35)

Oikeuspalvelut toteaa, että sosiaalijohtajan tehtävät viraston ylimpänä johtajana ovat nimenomaan hallinnollisia johtotehtäviä ottaen huomioon viraston koon ja sosiaalijohtajan viranhoidossa painottuvat talouden johtamiseen liittyvät tehtävät. Jokaisella vastuualueella on omat johtajat ja asiantuntijat ja vastuualueilla valmistellaan niiden tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja toimeenpanoon liittyvät asiat. Hallinnollisella johtamistehtävällä tarkoitetaan tehtäviä, joihin ei esim. sisälly henkilöstön ammatillisen osaamisen johtamista eli välitöntä työnjohtoa eikä välitöntä asiakastyötä. Hallinnollisiin johtotehtäviin on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.

Teologian maisterin tutkinto on laaja-alainen yleistutkinto. Paavo Voutilainen on erikoitunut vielä pääaineopinnoissaan sosiaalietiikkaan ja erityisesti hoidon etiikkaan. Hänen opintoihinsa sisältyy yhteiskunnallinen suuntautumisvaihtoehto.

Hakijoiden haastattelun ovat suorittaneet apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz, sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja Laura Räty ja sosiaalilautakunnan jäsen Sirkku Ingervo. Haastattelussa tarkennettiin hakijoiden työkokemusta, koulutusta ja sosiaalitoimen tuntemusta sekä arvioitiin virkaan hakemisen motivaatiota ja tavoitteita sekä hallinnollista ja taloudellista osaamista. Sosiaalilautakunta on vielä haastatellut neljä hakijaa. Osa hakijoista, mm. Voutilainen, oli soveltuvuustestissä.

Sosiaalilautakunnan lausunnossa 24.1.2006, joka on osa kaupunginhallituksen ehdotusta, on todettu, että Voutilaisella ja Välimäellä on katsottu olevan koulutuksensa, alan tuntemuksensa, hallinnollisen kokemuksensa sekä johtamiskokemuksensa puolesta pätevyys ja edellytykset sosiaalijohtajan tehtävään. Kaupunginhallitus on todennut, että sekä Voutilainen että Välimäki täyttävät erinomaisesti sosiaalijohtajalle asetetut vaatimukset. Voutilaisella on sosiaalitoimen kolmannen sektorin syvällinen tuntemus ja pitkäaikainen kokemus erilaisia sosiaalipalveluja tuottavan, n. 500 työntekijän kokonaisuuden johtamisesta. Hänellä on pitkä kokemus erityisesti uusien palvelutoimintojen aikaansaamisesta sekä niiden toiminnan ja talouden johtamisesta. Hänen johtamiskokemuksensa painottuu yritystyyppiseen toiminta- ja johtamisympäristöön, mutta hänellä on runsaasti käytännön kokemusta kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä kuntien kanssa. Voutilaisen kokemus palvelujen tuottamisesta yksityisellä ja kolmannella sektorilla tuo uuden näkökulman sosiaaliviraston toiminnan kehittämiseen.

Yhteenveto

Sosiaalijohtajan kelpoisuusvaatimuksina on otettava huomioon koulutuksen lisäksi alan tuntemus, riittävä johtamistaito ja kokemus hallintotehtävissä, joita valituksessa ei ole kiistetty. Työnantaja voi ratkaista kulloinkin johdettavan toimintayksikön tai –alueen luonteen perusteella, mikä on sen johtamistehtävään parhaiten soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaalivirasto on toiminnallisesti ja taloudellisesti erittäin merkittävä virasto. Sosiaaliviraston päälliköllä ei kuitenkaan ole sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä.

Oikeuspalvelut toteaa, että teologian maisteri Paavo Voutilaisen suorittama tutkinto on sosiaalijohtajan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginvaltuuston 1.3.2006,75 §, tekemä päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimivaltaa ei ole ylitetty eikä se ole lainvastainen.

Oikeuspalvelut toteaa, että Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n tekemä valitus tulee hylätä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle sosiaalijohtajan viran täyttämistä koskevaan Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n valitukseen hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote ja asiakirjat hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö sekä valituskirjelmä



Kokousaika	5.6.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Yhtiökokouskutsu 16.5.2006
	Liite 2	Khn päätös 18.4.2006 (562 §)

LIITTEET	Liite 1	Hissiprojektin toimintakertomus vuodelta 2005
	Liite 2	Hissiprojektin toimintasuunnitelma vuodelle 2006

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 77/6)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kampin tontti 77/6)
	Liite 3	Kuva kohteesta

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö
	Liite 2	Terveyskeskuksen lausunto 24.5.2006