HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

2 - 2006

Kokousaika	16.1.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestely

3

4

9.1.2006 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin, Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:n sekä Forum Virium Helsinki -hankkeessa mukana olevien yhteisöjen väliset sopimukset

5

5

9.1.2006 pöydälle pantu asia Eräiden hankkeiden rahoittaminen innovaatiorahaston varoilla

8

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaavan muutosta vastaan tehdystä valituksesta (nro 11381)

23

2

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Vuosaaren tontin 54050/5 (entinen kirkko- ja seurakuntakeskus) ym. alueiden asemakaavan muutosta vastaan tehdystä valituksesta (nro 11316)

30

3

Munkkiniemen tontin 30079/21 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11482)

37

4

Kaarelan lähivirkistysalueen (Malminkartanontien ja Ojamäentien liittymän kohta) asemakaavan muuttaminen (nro 11469)

42

5

Ympäristöministeriön päätös 22.12.2005 Katajanokan tontilla 142/1 sijaitsevan Stora Enso Oyj:n pääkonttorin suojelemisesta

48

6

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 20.12.2005 Kruununhaan tontilla 15/4 sijaitsevan rakennuksen suojelemisesta

50

7

Toimitilatontin varauksen jatkaminen Salmisaaresta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle

51

8

9.1.2006 pöydälle pantu asia Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx poikkeamishakemuksesta

60

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Työnantajan edustajien nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan vuosiksi 2006 - 2007

68

2

Herttoniemen ala-asteen koulun taloteknisen perusparannuksen hankesuunnitelma

70

3

Savoy-teatterin vuokrasopimuksen jatkaminen

74

4

9.1.2006 pöydälle pantu asia Eron myöntäminen Outi Alanko-Kahiluodolle työllistämistoimikunnasta

77

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta

78

2

Ruoholahti - Matinkylä metroyhteyden YVA-tilanne

86

3

9.1.2006 pöydälle pantu asia Ylijäämämassojen sijoituspaikkoja koskeva tilannekatsaus ja esitys toimenpiteistä

87

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KESKUSHALLINNON TEHTÄVIEN UUDELLEENJÄRJESTELY

Khs 2006-52

Kj toteaa, että henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen perustamisen jälkeen kaupunginkansliassa on vain kaksi osastoa: yleinen osasto ja oikeuspalvelut. Yleiseen osastoon kuuluvan matkailu- ja kongressitoimiston tehtävät poikkeavat merkittävästi kaupunginkanslian muusta tehtäväkentästä. Ne kohdistuvat kaupunginhallinnon ulkopuolelle, kun kaupunginkanslia muilta osin hoitaa pääasiassa kaupunginhallinnon sisäisiä tehtäviä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien elinkeinopolitiikan yhtenä päämääränä on seudun kilpailukyvyn parantaminen. Se edellyttää kaupunkien elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tehostamista ja koordinoinnin lisäämistä. Kaupunginjohtaja on 23.11.2005 asettanut kaksi työryhmää elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelua varten. Myös kaupungin elinkeinoasioiden hoidon organisoinnin tulee mahdollisimman hyvin tukea elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Kj pitää elinkeinopolitiikan tehostamisen kannalta perusteltuna elinkeinoasioiden organisaation uudistamista siten, että kaupunginkanslian matkailu- ja kongressitoimisto yhdistetään talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun. Tämän muutoksen avulla voidaan markkinointi- ja tiedotustoimintojen päällekkäisyyksiä poistaa ja tehostaa toimintojen koordinointia. Näin syntyvän uuden yksikön päällikkönä toimisi elinkeinojohtaja. Kj pitää perusteltuna, että virkaan valittaisiin sitä haettavaksi julistamatta tietokeskuksen nykyinen johtaja Eero Holstila. Hän on Culminatum Oy:n toimitusjohtajana toimiessaan saanut merkittävää kokemusta Helsingin seudun elinkeinoelämän kehittämisestä.

Turvallisuus on yksi kaupungin keskeisistä arvoista ja myös yksi kaupungin kansainvälisen kilpailukyvyn osatekijä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan turvallisuusstrategista näkökulmaa painotetaan kaikkien toimialojen päivittäisessä toiminnassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää turvallisuusasioiden organisoinnin vahvistamista keskushallinnossa. Kj pitää perusteltuna, että kaupunginkansliaan perustetaan uusi osasto turvallisuusasioiden koordinointia ja turvallisuusstrategista suunnittelua varten. Osastolle siirtyisivät myös yleiselle osastolle tällä hetkellä kuuluvat yleisen valmiusjohdon tehtävät. Näillä tehtävillä ei juuri ole yhtymäkohtia yleisen osaston muuhun toimintaan. Uuden yksikön nimeksi sopisi turvallisuus- ja valmiusosasto. Kj:n mielestä osaston päällikön virkaan tulisi siirtää yleisen osaston nykyinen päällikkö Hannu Hakala. Yleisen osaston nimi tulisi samassa yhteydessä muuttaa tehtäviä paremmin kuvaavaksi hallinto-osastoksi.

Kun merkittävä osa kaupunginkanslialle kuuluneista tehtävistä jo ennen tässä esitettyä muutosta on siirretty muille yksiköille, on myös sen nimen muuttaminen aiheellista. Uuden yksikön nimeksi sopisi hallintokeskus, jolloin se olisi yhdenmukainen henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen nimien kanssa ja muodostaisi niiden kanssa keskushallinnon virastokokonaisuuden. Hallintokeskuksen päällikkönä toimisi hallintojohtaja, mikä virkanimike myös olisi yhdenmukainen henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen päälliköiden nimikkeiden kanssa. Hallintojohtaja toimisi myös hallinto-osaston päällikkönä. Hallintojohtajan virka julistettaisiin haettavaksi. Kansliapäällikkö jää suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen ja suorittaa kaupunginjohtajan määräämät tehtävät.

./. Uudelleenjärjestelyä koskeva organisaatiokaavio on liitteenä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan tarvittavat muutokset kaupunginkanslian ja talous- ja suunnittelukeskuksen johtosääntöihin siten, että

1. kaupunginkanslian tilalle perustetaan hallintokeskus, jossa on kolme osastoa: hallinto-osasto, oikeuspalvelut ja turvallisuus- ja valmiusosasto

2. kaupunginkanslian yleiselle osastolle tällä hetkellä kuuluva matkailu- ja kongressitoimisto yhdistetään talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun.

Pöytäkirjanote sääntötoimikunnalle.

Lisätiedot:
Jussi Pajunen, kaupunginjohtaja, puhelin 169 2200

LIITE

Organisaatiokaavio

4

9.1.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN, RADIO- JA TELEVISIOTEKNIIKAN TUTKIMUS RTT OY:N SEKÄ FORUM VIRIUM HELSINKI -HANKKEESSA MUKANA OLEVIEN YHTEISÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET

Khs 2005-1236

Kj toteaa, että Forum Virium Helsinki (FVH) on digitaalisten sisältöjen ja palvelujen klusterihanke, jonka tavoitteena on luoda Pasilaan kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskus, jossa mukana olevat yritykset sekä kasvavan, digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritykset voivat synnyttää uudenlaisia tuotteita ja palveluita globaaleille markkinoille sekä nopeuttaa merkittävästi yhteisten hankkeiden kautta syntyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoille tuloa.

Forum Virium Helsingin veturiyritykset sekä julkishallinnon toimijat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen (Cooperation Agreement) hankkeen käynnistämisestä toukokuussa 2005.

Käynnistäjinä olivat ns. veturiyrityksinä Nokia, Elisa, TeliaSonera, Digita, YLE, TietoEnator, Veikkaus, YIT-Yhtymä ja WM-data sekä kumppaniyrityksinä Hewlett-Packard, IBM, Siemens, SOK ja Swelcom. Myöhemmin mukaan on tullut mm. Tieliikelaitos.

Julkishallinnosta mukana ovat Sitra, Tekes ja VTT. Helsingin kaupungilla on hankkeessa keskeinen rooli hankkeen hallinnon järjestäjänä ja mahdollistajana.

Allekirjoittaessaan yhteistyösopimuksen kaupunki on päättänyt lähteä mukaan ko. klusterin kehittämiseen. Hankkeen käytännön toteutuksesta on neuvoteltu sen jälkeen. Näissä neuvotteluissa on päädytty siihen, että kaupunki toimisi hankkeen hallinnon rahoittajana ja mukana olevat yritykset vastaavat toiminnallisesti ja rahoituksellisesti Forum Virium Helsinkiin liittyvistä erillisistä projektiluonteisista hankkeista.

./. Forum Virium Helsingin toiminta organisoidaan itsenäiseksi liiketoimintayksiköksi Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy:n, RTT:n, sisään. RTT:n omistavat Nokia Oyj (40 %), Teleste Oyj (21 %), Yleisradio Oy (20 %) ja TeliaSonera Oyj (19 %). RTT ja muut hankkeessa mukana olevat yhteisöt sekä Helsingin kaupunki sopivat keskinäisellä sopimuksella Forum Virium Helsingin asemasta RTT:n osana (’Palvelutuottaja sopimus’). Sopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Päätös kaupungin rahoituksesta tehdään innovaatiorahaston kautta. Jotta tällainen päätös voidaan tehdä, tarvitaan lisäksi sopimus kaupungin ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:n kesken Forum Virium Helsingin hallinnollisesta asemasta, organisaatiosta ja rahoituksesta. Tällainen em. palveluntuottajasopimukseen sekä yhteistyösopimukseen pohjautuva sopimus osapuolien kesken on valmisteltu hankkeessa mukana olevien yritysten ja kaupunginkanslian oikeuspalvelujen yhteistyönä. Liitteenä 2 oleva sopimus määrittelee kaupungin oikeudet ja velvollisuudet Forum Virium Helsingin osapuolena sekä kaupungin aseman erityisesti hankkeen hallinnon rahoittajana.

Yleisperiaatteena on, että Forum Virium Helsinki on RTT Oy:n itsenäinen liiketoimintayksikkö, jonka toimintaa johtaa Kiihdytin-nimellä toimiva klusteritoimisto, joka sijoittuu Pasilaan Ylen alueelle. Kiihdyttimen johtajaksi on marraskuussa 2005 valittu Taideteollisen Korkeakoulun Mediakeskus Lumen johtajana toimiva Jarmo Eskelinen. Kiihdyttimen ja samalla koko Forum Virium Helsingin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat ns. veturiyritysten sekä Sitran, TEKESin ja VTT:n edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtajuus on Helsingin kaupungilla ja tehtävää hoitaa Tietokeskuksen johtaja Eero Holstila. Ohjausryhmän apuna toimii sitä pienempi työvaliokunta, jonka puheenjohtajuus on myös kaupungilla. Puheenjohtajana toimii rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ja varapuheenjohtajana elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen.

Kaupunki huolehtii vain hankkeen hallinnon rahoituksesta ja yritykset vastaavat hanketoiminnan rahoituksesta. Hanketoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Kiihdytin, joka myös huolehtii hanketoiminnan rahoituksen järjestämisestä. Tämä rahoitus perustuu yritysten maksamille rahoitusosuuksille sekä mahdolliselle ulkopuoliselle rahoitukselle, kuten TEKESin, Sitran tai muiden julkisyhteisöjen sekä mahdollisesti EU:n rahoitusohjelmille.

Kaupungin rahoitusosuudesta päätetään tarkemmin tällä esityslistalla innovaatiorahaston käsittelyn yhteydessä ja yritysten rahoituksesta hanketoimintaan päätetään erikseen hankkeiden käynnistymisen yhteydessä. Yritykset ovat maksaneet liittyessään em. yhteistyösopimukseen 50 000 tai 20 000 euron liittymismaksun ja lisäksi niillä on hanketoimintaan tarkoitettu vuotuinen jäsenmaksu, jonka suuruudeksi on vuoden 2006 osalta päätetty ns. ankkuriyrityksiltä 20 000 euroa ja ns. kumppaniyrityksiltä 10 000 euroa vuodessa.

Kaupunki ei osallistu hanketoiminnan rahoitukseen, ellei kaupunki erikseen toisin päätä. Pääsääntöisesti kaupungin osallistuminen hanketoimintaan tapahtuu sellaisissa hankkeissa, joihin joku tai jotkut kaupungin virastot tai laitokset osallistuvat ja tällöin rahoituspäätöksistä vastaavat em. yksiköt omien talousarvioidensa puitteissa. Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on keskusteltu kansalaisosallisuuden lisäämisestä tietoteknisin keinoin.

Kj toteaa lisäksi, että sopimukset turvaavat riittävässä määrin kaupungin aseman Forum Virium Helsingin toiminnan rahoittajana ja merkittävänä yhteistyökumppanina itse hanketyössä. Forum Virium Helsinki on suurimpia Helsingissä käynnistyneitä public-private-partnership -hank-keita ja kaupungin mukana oloa hankkeessa puoltavat merkittävien yritysten sitoutuminen siihen sekä hankkeeseen sisältyvät mittavat mahdollisuudet kehittää elinkeinopolitiikan kannalta tärkeää uutta nousevaa klusteria, toteuttaa pääkaupunkiseudun innovaatiostrategiassa esiin nostettuja uusia toimintatapoja ja lisäksi löytää uusia näkökulmia Keski-Pasilan alueen kehittämiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:n välisen sopimuksen sekä RTT:n, Forum Virium Helsinki –hankkeessa mukana olevien yhteisöjen ja Helsingin kaupungin keskinäisen Palveluntuottajasopimuksen.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Palveluntuottajasopimuksen allekirjoittaneille yhteisöille, talous- ja suunnittelukeskukselle, elinkeinopalvelulle, tietokeskukselle (Eero Holstila) ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Tuominen Nyrki, elinkeinopäällikkö, puhelin 169 2237

LIITTEET	Liite 1	Palvelutuottajasopimus
	Liite 2	Helsingin kaupunki ja Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy yhteistyösopimus

5

9.1.2006 pöydälle pantu asia

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2005-2778

Kj toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Rahaston pääomalle on olemassa katetta kaupungin kassavaroissa mm. viime vuosina toteutetun talousarvion mukaisen lainanoton vuoksi.

Kj toteaa edelleen, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 16.11.2004 Helsingin seudun vision:

Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Culminatum Oy:n laatima Helsingin seudun innovaatiostrategia, Yhdessä huipulle, on esitetty Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle 8.2.2005 ja strategian toimenpideohjelma on käsitelty neuvottelukunnassa 19.4.2005. Innovaatiostrategiassa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet rajat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkaupunkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailukyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaa osaamiseen, erikoistumiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen kilpailukyvyn strateginen ydin.

Strategian neljä painopistettä ovat:

1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen

3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot

4. Innovaatiotoiminnan tuki

Innovaatiostrategia sisältää yhteensä 26 toimenpide-ehdotusta edellä mainituilta painopistealueilta.

Innovaatiostrategian toteutukseen liittyen alla on kuvattu hankkeet, jotka tässä vaiheessa esitetään innovaatiorahastosta rahoitettaviksi:

1

Forum Virium Helsinki

Forum Virium Helsinki (FVH) on digitaalisten sisältöjen ja palvelujen klusterihanke, jota koskevat sopimukset on käsitelty tämän esityslistan asiana 4.

Forum Virium Helsingin toimintaa johtaa Kiihdytin –nimellä toimiva klusteritoimisto. Kiihdyttimen ja samalla koko FVH:n toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat ns. veturiyritysten edustajat sekä Sitran, Tekesin ja VTT:n edustajat, puheenjohtajana Helsingin kaupungin edustaja Eero Holstila.

Helsingin kaupunki huolehtii FVH:n hallinnon (Kiihdyttimen) toiminnan mahdollistavasta rahoituksesta. Vuoden 2005 käynnistysvaiheen toiminnasta ja sen rahoituksesta vastaavat mukana olevat yritykset maksamillaan jäsenmaksuilla ja vuoden 2006 alusta Helsingin kaupunki vastaa FVH:n Kiihdyttimen kustannuksista. Vuoden 2006 maksuosuus Helsingille on 600 000 euroa. Kaupunki varautuu vuosien 2007-2008 osalta vuosittain 600 000-800 000 euron rahoitukseen.

Hanketoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Kiihdytin, joka myös huolehtii hanketoiminnan rahoituksen järjestämisestä. Hanketoiminnan rahoitus perustuu yritysten maksamille rahoitusosuuksille sekä mahdolliselle ulkopuoliselle rahoitukselle. Kiihdytin ei osallistu hanketoiminnan rahoitukseen, ellei kaupunki erikseen toisin päätä. Pääsääntöisesti kaupungin osallistuminen hanketoimintaan tapahtuu sellaisissa hankkeissa, joihin joku tai jotkut kaupungin virastot tai laitokset osallistuvat ja tällöin rahoituspäätöksistä vastaavat em. yksiköt omien talousarvioidensa puitteissa.

Hanke on hyvä yhteistyöalusta innovaatiostrategian toteutukseen pääkaupunkiseudulla, se lisää Helsingin tunnettuutta maailmalla ja vahvistaa sen imagoa kansainvälisessä markkinoinnissa. FVH:n tavoitteena on houkutella merkittäviä kansainvälisiä organisaatioita ja osaajia alueelle ja luoda näin mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle ja uusille työpaikoille Helsingissä.

Rahoitustarve vuonna 2006 on 600 000 euroa.

2

Forum Virium Helsinki – Yrittämö

Forum Virium Helsingin yhteyteen liittyvä, toistaiseksi työnimellä Yrittämö toimiva digitaalisten sisältöjen ja palvelujen kasvuyritysten kehittämisprojekti aloitti toimintansa kaupungin elinkeinopalvelun projektina 1.9.2005.

Sen tarkoituksena on edistää nopeasti kasvavan digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimialan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, parantaa niiden elinvoimaisuutta ja toimintaedellytyksiä sekä seudun kilpailukykyä.

Yrittämö edistää toimialan verkostoitumista Forum Virium Helsinki
–hankkeessa mukana olevien suurten yritysten ja alan pk-yritysten välillä, kehittää uusia erityisesti toimialalle soveltuvia toimintamuotoja yritysten kasvun tukemiseen ja niiden liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

Yrittämö tarjoaa yrityskohtaisia kehityspalveluja, kuten neuvontaa, mentorointia, koulutusta ja valmennusta sekä FVH-toimintaympäristön erilaisine hankkeineen yhteistyössä kumppaneidensa kanssa.

Yrittämön rahoitus vuodelle 2005 tulee elinkeinopalvelusta ja tarkoitus on järjestää projektin hallinnollinen muoto parhaiten toimintaa vastaavaksi vuoden 2006 alussa ja palkata yksi tai kaksi vetäjää toiminnalle.

Hankkeen hallinnoija on elinkeinopalvelu ja rahoitus myönnetään elinkeinopalvelulle.

./. Vuoden 2006 budjetti projektille on 400 000 euroa ja budjetti on liitteenä 1.

3

Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020

Urbaanin senioriväestön terveydenhoitopalveluiden ja –prosessien

sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittäminen

Innovatiivinen kaupunki –ohjelman puitteissa on vuodesta 2001 alkaen edistetty Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa innovaatioita niin kaupungin organisaation kuin sen asukkaiden ja käyttäjienkin hyödyksi. Kaupunkilaisten ikääntymiseen liittyvät haasteet on ohjelman yksi keskeisimmistä painopistealueista.

Helsingin seudun innovaatiostrategiassa julkisten palveluiden uudistamisen tarve ja kaupunkien aktiivinen rooli innovaatioiden synnyttämisessä nostetaan esille yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi alueen kilpailukykyä kehitettäessä.

Taustalla on Helsingin väestörakenteessa lähivuosina tapahtuva merkittävä muutos, jonka hallitsemiseksi kaupungin tulee panostaa uusien palvelu- ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Hankeen tavoitteena on tuottaa uusia toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja vanhuspalveluiden rakenteeseen, kustannuksiin ja laatuun sekä asuin- ja hoitoympäristön kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Hankkeen osapuolina ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden ja TKK:n tutkijoiden lisäksi yrityssektorin edustajat ja Culminatum Oy (Ikä –hanke).

./. Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 –hanke koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osaprojektista, joiden kesto on keskimäärin 3 vuotta. Hankkeen kustannusarvio koostuu osaprojektien kustannuksista ja koordinaattorin palkasta (3 kk/vuosi) ja on kolmelle vuodelle yhteensä 2 365 200 euroa. Hanke-esitys kustannuserittelyineen on liitteenä 2.

Hankkeelle haetaan osarahoitusta Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta (n. 25 %). Päärahoitusta haetaan Tekesistä mm. sen FinnWell –teknologiaohjelmasta (n. 55 %). Täydentävää rahoitusta haetaan yrityksiltä (n. 15 %) ja lisäksi projektikohtaisesti vastuuvirastoilta - osallistumismaksu on n. 5 % kyseisen projektin kokonaiskustannuksista.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti.

Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 637 200 euroa (n. 25 %), josta vuoden 2006 osuus on 210 000 euroa.

4

Kohtaamispaikka@lasipalatsi

Kohtaamispaikka@lasipalatsi on aloittanut toimintansa 1.6.2005. Se on kokeellinen, uusia toimintatapoja ja yhteistyökuvioita kehittävä yksikkö, joka toimii sähköisen asioinnin, digi-tv-palvelujen ja mobiilipalvelujen osaamiskeskuksena.

Lasipalatsin kohtaamispaikan toiminta sähköisten asiointipalvelujen esittely- ja opastuspaikkana on lähtenyt hyvin käyntiin. Kokemuksia on saatu saman teeman ympärille kootuista asiointipalveluista. Esimerkiksi matkailuteeman aikana esiteltiin Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston, HKL:n, VR:n, Finnairin ja Arean sähköisiä matkustuspalveluja. Syyskuussa OKO-pankki esitteli tiloissa uusia verkkopalvelujaan ja lokakuussa oli koulutuspalveluja esittelevä viikko ”Älä nyykähdä sohvaperunaksi”.

Kohtaamispaikka näytteli myös keskeistä roolia 7.–11.11.2005 järjestetyssä Suomi-verkossa kampanjassa, jonka teemana oli sähköinen asiointi.

Kohtaamispaikka@lasipalatsi on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima ja se sijaitsee Kirjakaapelin kirjaston entisissä 350 m2:n tiloissa. Kaupunginkirjastolla on vuokrasopimus Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa 15.10.2008 asti.

Hankkeen käynnistämisessä aktiivisina toimijoina ovat kaupunginkirjaston lisäksi olleet Valtioneuvoston asettaman Tietoyhteiskuntaneuvoston Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto jäsenineen, opetusministeriö sekä Lasipalatsin Mediakeskus Oy.

Lasipalatsin Mediakeskus on EU:n Urban Pilot -projektista rahoitusta saanut hanke, jossa hakuvaiheessa korostettiin Mediakeskuksen luonnetta julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyömallina sekä uusien, tietotekniikkaan perustuvien palvelujen kokeilukenttänä.

Kohtaamispaikassa on käytössä 27 asiakastyöasemaa ja neljä kaupungin verkossa olevaa virkailijatyöasemaa. Osa asiakastyöasemista on varustettu kuvanlukijoilla ja verkkokameroilla. Lisäksi asiakkaiden käytössä on kymmenen nettipistoketta omille kannettaville tietokoneille sekä WLAN-verkko.

Vuoden 2006 toimintojen suunnittelussa tavoitteena on muodostaa Kohtaamispaikasta Helsingin kaupungin innovatiivisten kärkihankkeiden esittely- ja kehittämispaikka.

Hankkeena kohtaamispaikka@lasipalatsi ylittää erilaisia rajoja. Tästä näkökulmasta katsottuna kohtaamispaikka@lasipalatsi on oivallinen ja konkreettinen, jo olemassa oleva paikka, jossa voidaan nopeasti toteuttaa käytännön tasolla kaupungin yhteisstrategioita tukevia hankkeita.

Kaupungin tietotekniikkastrategian toteuttamisen kannalta ajankohtaisimmalta ja tärkeimmältä tuntuisi tällä hetkellä hanke, jossa mainostetaan kaupungin eri virastojen tuottamia verkkopalveluja ja opastetaan niiden käytössä.

Toisena, kaupungin sähköisiä palveluja kehittävänä hankkeena olisi Kohtaamispaikan toimiminen kaupungin virastojen verkkopalvelujen kehittäjäfoorumina. Eri virastojen verkkopalvelujen kehittäjät kuten käyttöliittymäsuunnittelijat, verkkotoimitukset sekä tietotekniikka-ihmiset voisivat yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa palveluja vähentäen siten päällekkäistä työtä ja saaden samalla kokemuksia toisten virastojen hyvin toimivista ratkaisuista. Kehittäjäfoorumi lisäisi vuorovaikutusta niin palvelujen kehittäjien ja asiakkaiden välillä kuin palvelujen kehittäjien kesken.

Helsingin elinkeinopolitiikan kannalta pienyritykset ovat tärkeitä. Kohtaamispaikasta onkin pyritty muodostamaan myös erikokoisille yrityksille palvelujen ja laitteiden esittelypaikka. Tammikuussa 2006 tiloissa järjestetään Yrittäjyyden kuukausi yhteistyössä Elinkeinopalvelun kanssa.

Kaupunginkirjasto viittaa kohtaamispaikka@lasipalatsi –toiminnasta saamaansa kokemukseen ja esittää, että kaupungin innovaatiorahastosta myönnetään vuodeksi 2006 Kohtaamispaikan toimintaa varten 150 000 euroa.

Vuoden 2006 aikana tavoitteena on kehittää kohtaamispaikka@lasipalatsi –hankkeesta yhteistyössä kaupungin eri virastojen kanssa kaupungin verkkopalvelujen esittely- ja kehittämispaikka. Kohtaamispaikka@lasipalatsi muodostuisi näin kaupungin IT-palvelujen näyteikkunaksi ja mainokseksi.

Kaupunginkirjasto esittää lisäksi, että vuoden 2006 loppupuolella arvioidaan hankkeen jatko ja sen edelleen kehittäminen.

5

Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen

./. Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa toteutettava kehittämisprojekti toteuttaa innovaatiostrategiassa painopisteinä esitettyä osaamiskeskittymien vahvistamista ja yhteisten kehitysalustojen luomista sekä julkisten palvelujen uudistamista. Hankkeen projektisuunnitelman lyhenne on liitteenä 3.

Vanhusväestö kasvaa kaikkialla Euroopassa ja maailmassa siten, että yhä useampi elää yhä vanhemmaksi. Tällöin entistä huonokuntoisempien ja enenevässä määrin apuvälineitä tai toisen ihmisen apua tarvitsevien lukumäärä kasvaa dramaattisesti. Toisen ihmisen avun tarve useita kertoja vuorokaudessa päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä on tärkein laitoshoitoon siirtymisen syy ja samalla myös tärkein kustannuksia aiheuttava tekijä. Henkilökunnan palkat muodostavat n 70 - 80 % vanhainkotien budjeteista. Toisaalta henkilökunnan saatavuus on tällä vuosituhannella muuttunut yhä vaikeammaksi. Erityisesti koulutetun työvoiman väheneminen vaikeuttaa lääkkeiden jakoa ja osaamista vaativien hoitotoimien kuten lääkkeen vaikutusten ja sivuvaikutusten tunnistamista tai lääketieteellisten perustoimenpiteiden suorittamista. Henkilökuntapula ja matalasti koulutetun tai kouluttamattoman henkilökunnan koulutustarpeet sekä maahanmuuttajien määrän lisääntyminen työvoimassa ovat haasteita, joihin on myös vastattava jo lähitulevaisuudessa.

Euroopan Unioni on asettanut suuria toiveita teknisille sovelluksille, joiden toivotaan edesauttavan iäkkäiden selviytymistä kotona tai ratkaisevan ympärivuorokautisen hoidon ongelmia vähentämällä henkilökuntatarvetta tai kohottamalla hoidon ja palvelujen laatua (artikla 169). Uusien keksintöjen käyttöönotto on kuitenkin ollut kunnallisissa vanhuspalveluissa odotettua hitaampaa huolimatta useista huolella laadituista projekteista ja saatavilla olevasta teknologiasta. EU-komission ICT-seurantakokouksessa (Bryssel 24.-25.11.2005) todettiin yksimielisesti teknologian käyttöönoton eri puolilla Eurooppaa jonkin verran kilpistyneen siihen, että teknologian kehittäminen on ollut liian kaukana käytännöstä ja pääsääntöisesti siihen, että teknologian käyttöönottoon arkipäivässä ei ole riittävän huolella paneuduttu. Teknisille sovelluksille asetetut odotukset ovat voineet olla vääriä myös sen vuoksi, että odotukset kohdistuvat väärään käyttäjäryhmään. Ei ole osattu arvioida kenen tulee olla teknologian päätekäyttäjä: vanhuksen itsensä, hänen hoitavan omaisensa vai virallisen hoitohenkilöstön.

Innovaatio- ja osaamiskeskushankkeessa hyödynnetään kaupungin olemassa olevia voimavaroja eli Kustaankartanon rakenteellisia ja toiminnallisia resursseja, koulutuksen osaamista, kaupungin omien oppilaitosten (Stadia) osaamista sekä Toimiva koti – näyttelystä saatuja kokemuksia. Kustaankartanon kaltainen suuri vanhustenkeskus tarjoaa riittävän suuren testialustan useille uuteen teknologiaan perustuville ratkaisuille. Lyhytaikaisosastoilla sekä erityisesti dementoituvien lyhytaikaiseen hoitoon osoitetuilla osastoilla helpotetaan merkittävästi omaishoitajien työtaakkaa ja tuetaan kotihoitoa. Koulutusprojektit muodostavat merkittävän osan hanketta. Koulutusta annetaan uusille alan opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja nykyiselle henkilökunnalle sekä aiempaa ammattitaitoa omaaville maahanmuuttajille.

Tarkoituksena on etsiä aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotka olisivat halukkaita ja joilla olisi soveltuvia uusia ratkaisuja testattavaksi. Projektissa testataan materiaalisia ja immateriaalisia innovaatioita, joiden päämääränä on yksi tai useampi seuraavista:

- edesauttaa asiakkaiden /asukkaiden omatoimisuutta

- vähentää asiakkaiden / asukkaiden kärsimyksiä

- huojentaa omaishoitajan taakkaa ja pidentää kotona selviytymistä

- lisätä hoidon ja hoivan turvallisuutta

- helpottaa henkilökunnan työskentelyä ja lisätä työviihtyvyyttä

- säästää henkilökunnan aikaa

- lisätä vanhuspalvelujen kiinnostavuutta

- luoda uusia joustavampia työskentelytapoja

- luoda uusia verkostoja kunnallisen ja yritysmaailman välille

- toimia esimerkkinä muille vanhainkodeille ja kotihoidolle

- toimia Helsingin kaupungin imagon kehittäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti

Projektin materiaaliset innovaatiot testataan suhteessa asukkaan toimintakykyyn tai hoitajalta säästyvään aikaan. Muina huomioitavina tekijöinä ovat asukkaan turvallisuus, elämään osallistuminen, mieliala ja käytösoireet sekä kärsimykseen liittyvät osatekijät. Teknisten ratkaisujen ja uusien hoitotoimenpiteiden testauksessa hyödynnetään kansainvälisesti käytettyä RAI-arviointimenetelmää, jonka avulla saadaan luotettavaa tietoa paitsi testattavan välineen tai toimintatavan vaikutuksesta asukkaiden vointiin, myös kustannusvaikuttavuus esille.

Kaikissa osioissa huomioidaan testattujen innovaatioiden monistettavuus. Omatoimisuuden näkökulma on monistettavissa kotihoitoon, mutta myös tilanteisiin, joissa toimintakyvyn vaje on vasta alkamassa ja selviydytään vielä ilman vanhuspalvelujärjestelmää.

Projektin ydin on siinä, että innovaatiot operationalisoidaan ja luodaan uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuutta yritysmaailman kanssa. Verkottuminen kansallisten kehityshankkeiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on oleellinen osa hanketta. Kansainväliset kontaktit Pohjoismaihin, Japanin Sendaihin, Baltian maihin ja muualle Eurooppaan sekä Kiinaan ja Kanadaan ovat jo olemassa. Samalla kun myydään suomalaista sosiaali- ja hoitotyön osaamista myydään suomalaisia tuotteita.

Merkittävä osa hankkeen rahoitusta tulee Kustaankartanon omasta toiminnasta osallistuvan henkilökunnan kautta. Innovaatiorahastosta haettavan kaupungin rahoituksen ohella lisärahoitusta haetaan Lääninhallitukselta dementoituvien kotona asumisen ja omaishoitajien tukemisen osalta yhteensä 250 000 euroa ja erilaisilta stipendirahastoilta G-talon tunnistavan lattian yhteydessä kehitettävien hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden analyysiin yhteensä 100 000 euroa sekä opetusministeriöltä erikseen ilmoitettava summa uusien koulutusmuotojen kehittämiseksi

Hankkeen hallinnoija on sosiaalivirasto.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on viiden vuoden osalta yhteensä noin 3,1 milj. euroa. Helsingin kaupungin rahoitusosuus on 2 632 900 euroa, josta vuoden 2006 osuus 657 780 euroa.

6

Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin

Sosiaalilääketieteellinen tutkimus on osoittanut, että sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä keskimääräistä korkeampaan sairastavuuteen ja heikossa asemassa olevat ihmiset tulevat muita huonommin hoidetuiksi. Hankkeen tavoitteena on perustaa moniammatillinen asiantuntijatiimi, jonka kohderyhmänä on huonosti voiva väestönosa ja sen toiminnassa korostuu terveydenhuoltohenkilökunnan maahanmuuttajaosaamisen, perhekeskeisen työn ja sosiaalilääketieteellisen osaamisen kehittäminen. Tiimin työskentelytapoina voivat olla mm. vastaanotoilla mukanaolo, kotikäynnit, lähetevastaanotot, konsultaatiot sekä verkostoituminen alueiden muiden toimijoiden kanssa. Tiimin jäseniksi rekrytoidaan lääkäri, perhetyöntekijä. ja maahanmuuttajien terveyteen perehtynyt henkilö. Terveyskeskus toteuttaa hankkeen kolmen vuoden aikana. Kustannusarvio on asiantuntijatiimin palkkakustannusten osalta 350 000 euroa ja tietoteknisten ratkaisujen osalta 140 000 euroa, yhteensä 490 000 euroa, josta vuoden 2006 osuus on 163 400 euroa.

7

”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen

henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke

Tausta

Terveyskeskuksen psykiatriaosasto on syksyllä 2005 tehnyt apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen aloitteesta alustavan selvityksen, jossa kartoitettiin usean eri hallintokunnan edustajien käsityksiä asianmukaista psykiatrista hoitoa vailla olevien henkilöiden potentiaalisesta väkivaltaisuudesta. Haastattelututkimuksena tehty pilottityyppinen selvitys esiteltiin hallintokuntien yhteisessä työseminaarissa 18.11.2005, jossa myös esiteltiin tutkimustietoa psyykkisen sairauden ja väkivalta-alttiuden yhteyksistä, hoitomahdollisuuksista sekä keinoista ennalta ehkäistä väkivaltaisuutta. Työseminaarissa päätettiin jatkaa hallintokuntayhteistyötä kyseisten henkilöiden tunnistamiseksi ja tarvittavan hoidon toteuttamiseksi. Samalla sovittiin jatkotoimena toteutettavaksi vuoden 2006 ajan kestävä vaikeahoitoisten henkilöiden palvelutarvetta kartoittava ja uusia työmuotoja kehittävä hanke.

Tavoite

Vaikeahoitoisiksi koettujen moniongelmaisten henkilöiden hoidon onnistuminen edellyttää joustavaa ja hyvin kohdennettua viranomaisyhteistyötä. Em. selvityksessä näyttäytyi hoidollisten jatkotoimien edellytykseksi yksilöllisesti profiloivan ja ongelmakenttää yksilöidysti kuvaavan tiedon saaminen hoitoa vailla olevista ja ympäristön usein väkivaltaisiksi tai vaikeahoitoisiksi kokemista henkilöistä.

Esitettävässä hankkeessa:

1) Selvitetään viranomaisyhteistyötä käsittelevä lainsäädäntö. Ns. salassapitosäädökset selvitetään tarkoituksena tuottaa eri hallintokuntien työntekijöille selkeä käytännöllinen ohjeistus, joka sisältää sekä tietojen antamisen toiselle viranomaiselle estävät säädökset että tietojen antamisen sallivat tai siihen velvoittavat säädökset.

2) Kartoitetaan ne asunnottomien henkilöiden sosiaalipalvelujen piirissä olevat helsinkiläiset, joilla olisi mahdollisuus hyötyä heille kohdennetuista soveltuvista psykiatrisista palveluista. Tarkoitus on tavoittaa ko. henkilöt, arvioida mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen palvelutarve ja laatia psykiatrinen hoitosuunnitelma sitä tarvitseville henkilöille. Alustavan selvityksen mukaan kyseessä olisi noin sadan henkilön ryhmä.

Toteutus

Hankkeen toteuttamiseksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijatiimi, jossa on mukana terveyskeskus, sosiaalivirasto sekä Helsingin poliisilaitos. Kyseinen työryhmä, joka toimii hankkeen ohjausryhmänä, kutsuu mukaan tarvittavat asiantuntijat eri hallintokunnista joko jäseniksi tai ohjausryhmässä kuultaviksi.

Hankkeen aikataulun mukainen toteuttaminen edellyttää hankeyhteyshenkilön ja selvityshenkilön palkkaamista vuoden 2006 ajaksi. Yhteyshenkilö tekee hankkeen etenemisen edellyttämät selvitykset ja toimintakuvaukset ohjausryhmän tukemana. Psykiatrisesti koulutettu työntekijä tarvitaan yhteyshenkilön työpariksi tekemään tarvittavat käytännön hoitotarvearvioinnit ja hoitosuunnittelun palveluohjaustoiminnan. Arvioidut hankekustannukset ovat noin 50 000 euroa henkilöä kohti eli yhteensä 100 000 euroa, joka alustavan arvion mukaan kattaa palkkakustannukset sekä työtilasta ja -välineistä aiheutuvat kulut.

Hanke lähestyy asiakas/potilasryhmää, jonka hoidollinen tavoittaminen ei onnistu sosiaali- ja terveysviranomaisten nykyisiä ja tavanomaisia työmuotoja (”standard care”) hyödyntäen. Psykiatrian alan uusi tutkimustieto korostaa moniongelmaisten (mahdollinen hoitamaton psykiatrinen sairaus, asunnottomuus ja potentiaalinen väkivaltaisuus ja uhka ympäristölle jne.) potilaiden kohdalla tarvetta uusiin työmuotoihin, jotka edellyttävät innovatiivista viranomaistyötä. Hanke hakee viranomaisyhteistyölle uusia käytännöllisiä muotoja hyvin konkreettisessa tehtäväksi annossa. Hankkeessa on tarkoitus esityönä selkeyttää viranomaisyhteistyön lainsäädännöllinen tukiperusta työmuotojen kehittämisen avartamista tukevasta lähtökohdasta.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 100 000 euroa, joka kohdentuu kokonaan vuodelle 2006.

8

Yhteistyö Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välillä/

Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010

Kaupunginhallitus päätti 30.10.2000 suuntaviivoista, joilla kehitetään Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyötä. Päätöksen mukaan kaupunki osallistuu projektipäällikön palkkaamiseen Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskukseen vuosiksi 2001-2005 edellyttäen, että TKK osallistuu vastaavalla summalla ao. kustannuksiin.

Yhteistyötä, innovatiivinen kaupunki –ohjelmaa, on koordinoinut ja sen painopisteistä on päättänyt TKK:n ja Helsingin kaupungin johdon muodostama johtoryhmä.

Vuoden 2005 syksyyn mennessä Innovatiivinen kaupunki –ohjelmassa on edistetty useiden kymmenien tutkimusalueiden yhteistyöprojekteja. Näistä rahoituksen saaneita ja käynnistyneitä projekteja on yli 16 kpl. Näiden saama rahoitus oli kesäkuussa 2005 tehdyn arvion mukaan yhteensä noin 6 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on noin 5 %. Toisin sanoen noin 5,7 miljoonaa euroa projektien rahoituksesta on saatu kaupungin ulkopuolisilta tahoilta mm. Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä.

Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010

Helsingin seudun innovaatiostrategia: Yhdessä huipulle valmistui vuoden 2005 alussa. Culminatum Ltd Oy vastasi sen valmistelusta. Se antaa perustan tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden painopisteiden suuntaamiseksi kaupunkien ja yliopistojen välillä. Se antaa myös lähtökohdan Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyölle lähivuosina. Tarkoituksena on, että Innovatiivinen kaupunki T&K yhteistyöhankkeissa edistetään käytännössä Helsingin seudun innovaatiostrategiaa lähtien Helsingin kaupungin tarpeista.

Teknillinen korkeakoulu on esittänyt yhteistyön jatkamista ja syventämistä vuosina 2006-2010.

Innovatiivinen kaupunki yhteistyöohjelman jatkamista on valmisteltu kaupungin ja TKK:n edustajien kesken. Keväällä valmistellun ehdotuksen mukaan toimintaa vahvistetaan siten, että sekä TKK että kaupunki lisäävät panostaan yhteistyössä siten, että vuosittaiset projektipäällikön ja assistentin palkkakustannukset ovat yhteensä 162 000 euroa vuodessa.

Hankkeen hallinnoija on Teknillinen korkeakoulu. Innovaatiorahastosta vuodelle 2006 haettava rahoitus projektihenkilöstön palkkakustannuksiin on 81 000 euroa. Teknillinen korkeakoulu rahoittaa samalla summalla hanketta.

Kj toteaa, että innovaatiorahastoa ei toistaiseksi ole käytetty, joten tässä yhteydessä tulisi vakiinnuttaa innovaatiorahaston käyttöön liittyvät hallinnolliset käytännöt sekä kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyvät käytännöt.

Koska rahaston sääntöjen mukaan varoja käytetään joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa, tulisi Kj:n mielestä hankkeen hallinnoijana toimia rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai muut vastaava. Hallinnoijana voisi toimia myös jokin kaupungin hallintokunta. Rahaston hallinnollinen ja kirjanpidollinen käsittely riippuu siitä onko hankkeen hallinnoija kaupungin ulkopuolinen organisaatio vai hallintokunta.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kj:n mielestä olisi tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulisi lähettää selvitys varojen käytöstä. Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus voitaisiin maksaa kaksi kertaa vuodessa hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella.

Tarkoituksena on, että talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelu antaa yksityiskohtaiset ohjeet hallintokuntien hallinnoimien hankkeiden kirjanpitokäytännöstä ja että taloussuunnitteluosasto lähettää kirjeen varojen myöntämisestä päätöksessä mainittujen hankkeiden hallinnoijille.

Hankkeen/projektin päätyttyä olisi hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta, tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut tulisi hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Edelleen Kj toteaa, että nyt esitetyt hankkeet/projektit vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa, joten Kj:n mielestä hankkeiden toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 2 362 180 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2006 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa
1.	Forum Virium Helsinki (2006-2008)	600 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy
2.	Forum Virium Helsinki – Yrittämö	400 000
	- hallinnoija: Talous- ja suunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu
3.	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 (2005-2008)	210 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu/Sotera, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti
4.	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	150 000
	- hallinnoija:Kaupunginkirjasto
5.	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen (2006-2010)	657 780
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
6.	Huono-osaisuuden kasautumiseen puuttuminen terveydenhuollon keinoin (2006-2008)	163 400
	- hallinnoija: Terveyskeskus
7.	”Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa” - vaikeahoitoisiksi arvioitujen henkilöiden palvelutarvetta kartoittava hanke. - hallinnoija: Terveyskeskus	100 000
8.	Innovatiivinen kaupunki –ohjelma 2006-2010	81 000
	- hallinnoija: Teknillinen korkeakoulu

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että hankkeiden/projekteiden toimijoiden tulee lähettää vuosittain tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä varojen käytöstä kaupunginhallitukselle. Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä kaupunginhallitukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy:lle, Teknilliselle korkeakoululle ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkirjastolle, tietokeskukselle, rakennusvirastolle, rakennusvalvontavirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen taloussuunnitteluosastolle, taloushallintopalvelulle, elinkeinopalvelulle ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Forum Virium Helsinki - Yrittämö, hankkeen budjetti
	Liite 2	Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020, hanke-esitys
	Liite 3	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen, hankkeen projektisuunnitelma

1

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VUOSAAREN TONTIN 54050/3 ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (NRO 11381)

Khs 2005-332

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.10.2005 (asia nro 13) 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54050 tontin nro 3 (Merikorttitie 3) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.1.2005 päivätyn ja 18.8.2005 muutetun piirustuksen nro 11381 mukaisena.

Asunto Oy Säästöpurje on hakenut muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (22.11.2005) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut lausuu (20.12.2005) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut kaavapäätöksen kumoamista lainvastaisena ja yksipuoliseen valmisteluun pohjautuvana. Valittajan mukaan voimassa olevan kaavan mukaisen myymälätilan pienentämiselle ja pysäköintiratkaisun muuttamiselle ei ole esitetty päteviä perusteita. Kaavamuutos on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta, jonka perusteluna on ollut rakennushankkeen kannattamattomuus. Kaavoittajan tehtävänä ei ole huolehtia tontin omistajan taloudellisesta tuloksesta. Kaavamuutos suosii tontin omistajaa naapureiden ja ympäristön asukkaiden edun ohittamalla. Kaavoittaja ei ole myöskään esittänyt selvityksiä mm. myymälätarpeen pienentymisestä. Valittajan mukaan pysäköintiä ja istutettavia alueita koskevat kaavamääräykset on pidettävä ennallaan.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL:n mukaan asianosaisten katsotaan saavan päätöksestä tiedon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 21.10.2005. Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 18.11.2005.

Valitus on siten tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa valtuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä 27.1.2005 ja 18.8.2005 lausuttuun ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. Kaavapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) mukainen.

Asemakaavan muutosehdotus

Voimassa oleva asemakaava vuodelta 2001 on jäänyt toteutumatta. Asemakaavan mukaan tontti 54050/3 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kuusikerroksisen asuinrakennuksen. Tontin rakennusoikeus on 1 750 k-m², josta on käytettävä vähintään 250 k-m² myymälätilana. Autopaikat on kaavan mukaan sijoitettava maanalaiseen pysäköintikellariin lukuun ottamatta myymälän asiakaspysäköintiä. Muu osa tontista on istutettava.

Tontin omistajan Kiinteistö Oy Merikorttitie 3:n mukaan asemakaavan mukaisen myymälän ja maanalaisen pysäköintikellarin rakentamisvelvoite yhdistettynä hankkeen kokoon ja suhteutettuna alueen asuntojen hintatasoon tekee asemakaavasta liian kalliin toteuttaa. Tontin omistajan hakemuksesta asemakaavaa on muutettu siten, että asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi. Tontin kerrosluku ja kokonaisrakennusoikeus 1 750 k-m² säilyvät ennallaan ja myymälätilan rakentamisvelvoite muuttuu 100 k-m² liike- tai toimistotilan rakentamisvelvoitteeksi. Maanalaisen pysäköinnin rakentamisvelvoite muuttuu autokatoksen rakentamisvelvoitteeksi ja muu osa tontista istutetaan. Tontilla sijaitseva yksikerroksinen liikerakennus puretaan. Uudisrakentamisen on noudatettava alueella vallitsevaa rakentamistyyliä.

Myymäläpalveluiden saatavuus ja myymälätilan pienentäminen

Valituksen mukaan myymälätilan pienentämiselle ja rakennushankkeen kannattamattomuudelle ei ole esitetty päteviä perusteita. Tontinomistaja on esittänyt, ettei 250 m²:n liiketilalle löydy ostajaa. Paikalla olevassa rakennuksessa on aikaisemmin toiminut Ruokavarasto-ketjun myymälä ja asiamiesposti. Korvaavia palveluita ei ole alueelle saatu. Asiassa ei ole valittajan mukaan esitetty myöskään riittävää selvitystä myymälätarpeen pienentymisestä. Alueen palvelutarve kasvaa lisärakentamisen johdosta. Kaavoittajan esitystä alueen palvelurakenteen monipuolistumisesta valittajaa pitää myös perusteettomana. Alueella on riittävästi kioskipalveluita.

Päivittäistavarakauppa Keski-Vuosaaressa

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunkisuunnittelun tavoitteena Keski-Vuosaaressa on mm. kaupallisten palvelujen riittävä saatavuus. Asemakaavalla on mahdollista edistää kaupan sijoittumista tietylle alueelle, mutta kaavalla ei voida velvoittaa myymälätoiminnan harjoittamiseen. Viime vuosina tapahtunut päivittäistavarakaupan muutos pienistä korttelikaupoista suurempiin yksiköihin ja aluekeskuksiin on ollut yleistä koko Helsingissä. Vuosaaren eteläosaan rakennettu uusi kauppakeskus ja metroyhteyden päässä sijaitseva Itäkeskus ovat vieneet vetovoimaa mm. Keski-Vuosaaren korttelikaupoilta.

Pääosa Keski-Vuosaaren jäljellä olevista kaupallisista palveluista sijoittuu Mustalahdentien ostoskeskukseen, jossa on liiketilaa yhteensä noin 3 250 k-m². Keskus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä tontista 54050/3. Keskuksessa toimii yksi noin 1 600 k-m² kokoinen päivittäistavarakauppa, kioski, ravintoloita sekä muuta liike- ja toimistotilaa. Osa tiloista on muussa kuin liiketilakäytössä mm. asukastilana.

Muualla Keski-Vuosaaressa sijaitsee useita pieniä korttelimyymälätontteja, joissa päivittäistavarakauppa on loppunut. Osalle tonteista on tullut mm. keskiolutravintoloita ja osa tonteista on muutettu asuinkäyttöön.

Kallvikintien ja Rastilantien risteyksessä 500 metrin etäisyydellä tontista 54050/3 sijaitsevalla rakentamattomalla myymälätontilla on ollut käyttämätöntä rakennusoikeutta 500 k-m² hyvien liikenneyhteyksien varrella vuodesta 1984 lähtien. Halukkaita yrittäjiä tämän kokoisen hankkeen toteuttajaksi ei ole löytynyt. Vuonna 2004 Lidl Suomi Ky on esittänyt yhdessä Oy Shell Ab:n kanssa hakemuksen liiketontin ja viereisen huoltoasematontin asemakaavan muuttamisesta. Hakijan tavoitteena on rakentaa huoltamo- ja liiketilaa yhteensä noin 1 500–2 000 k-m². Tämä vastaa myös tavoitetta edistää kaupallisten palvelujen sijoittumista Keski-Vuosaareen julkisten liikenneyhteyksien varrelle.

Mainittu huoltamo- ja liiketilahanke ei ole kokonsa puolesta verrattavissa tontin 54050/3 nykyisen asemakaavan mukaiseen myymälätilaan (250 k-m²) eivätkä tilat siten kilpaile keskenään. Vastaavaa myymälätilaa keskelle asuinkorttelia ei ole edes tarkoituksenmukaista toteuttaa mm. liikenteestä aiheutuvien haittojen vuoksi.

Kaavamuutoksen laatuun ja merkittävyyteen nähden kaavamuutosta on valmisteltu ja sen vaikutuksia tutkittu riittävästi. Kaupallisten palvelujen saatavuus alueella on edellä esitetyn mukaisesti turvattu. Kaavamuutoksen hakijan esittämä vaikeus löytää tiloihin myymäläyrittäjä on kaupan yleisen kehityksen mukaista. Kaavoittajan tehtävänä on MRL 51 §:n mukaan ryhtyä kaavan muuttamiseen kunnan kehityksen ja maankäytön sitä edellyttäessä.

Myymälätilan pienentäminen

Voimassa olevan asemakaavan laadinnan aikana kaupungin tavoitteena yhdessä tontin omistajan kanssa on ollut liikerakennuksessa toimivan päivittäistavarakaupan toiminnan jatkuminen tontilla kaavamuutoksen jälkeen ns. kivijalkamyymälänä. Tämä on ollut myös alueen asukkaiden toivomus. Tontin säilyttämiseksi kauppapaikkana tontin omistaja on jatkanut tappiollista vuokrasopimusta yrittäjän kanssa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 9.5.2001. Valittaja on tehnyt valituksen päätöksestä. Kaavaratkaisu on pitkittynyt ja lopulta tontin omistaja on vaihtunut.

Kaupunki on ryhtynyt vuoden 2004 vaihteessa neuvottelemaan tontin nykyisen omistajan kanssa toteuttamiskelpoisen rakentamisratkaisun löytämiseksi. Tällöin on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on ollut toteuttaa hanke kaavaehdotuksen mukaisesti eli pienentää liiketila 100 k-m²:iin kokonaisrakennusoikeuden 1 750 k-m² ja kerrosluvun säilyessä. Toinen vaihtoehto on ollut rakentaa 1 500 k-m² kokoinen viisikerroksinen asuinrakennus ja jättää liiketila kokonaan rakentamatta. Kummassakin vaihtoehdossa pysäköinti on osoitettu maanpäällisenä. Kaupunki on pitänyt 100 k-m²:n liiketilan rakentamista edellä mainittujen seikkojen vuoksi edelleen tärkeänä.

Neuvotteluissa on päätetty, että hakija jättää kaupungille asemakaavaa koskevan poikkeamishakemuksen liiketilan ja maanalaisen pysäköinnin osalta ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti. Myöhemmin on kuitenkin todettu, että hanke vaatii asemakaavan muutoksen. Tontin omistaja on jättänyt kaavamuutoshakemuksen ja irtisanonut tappiollisen vuokrasopimuksen myymäläyrittäjän kanssa. Myymälätoiminta on loppunut kesällä 2004.

Muutos tontin 54050/3 liiketilan koossa ei ole kaavamuutoksen johdosta merkittävä. Keski-Vuosaaren kaupalliset palvelut on edellä esitetyn mukaisesti turvattu, vaikka 250 k-m² kokoisen myymälätilan rakentamisen sijaan Merikorttitielle rakennettaisiin 100 k-m² liike- ja toimistotilaa. Kaupungin näkemyksen mukaan 250 k-m²:n myymälätilan rakentamisvelvollisuus kyseiselle tontille on edellä mainituin tavoin osoittautunut epärealistiseksi.

Kaupungin tavoitteena on ollut säilyttää liiketiloja Merikorttitien alueella toiminnallisen monipuolisuuden turvaamiseksi. Kaavaehdotuksessa on mm. määräys, joka sallii liiketilan liittymisen yläpuoliseen tai viereiseen asuntoon. Uudenmaan ympäristökeskus pitää asiassa antamassaan lausunnossa tätä määräystä ansiokkaana, sillä sen voi odottaa rohkaisevan pienimuotoisen yrittäjätoiminnan sijoittumista korttelialueelle.

Voimassa olevaan kaavaan verrattuna muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen rakennettuun ympäristöön. Tontin rakennusoikeus, kerrosluku ja sijainti säilyvät samana ja niiden vaikutukset on arvioitu voimassa olevan kaavan laatimisen yhteydessä.

Yhteenveto

Kaavamuutos perustuu siten MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin alueen palvelurakenteesta ja täyttää MRL 54 §:n 1 momentin kaavan sisältövaatimuksen edellytysten luomisesta palvelujen alueelliselle saatavuudelle.

Maanalaisen pysäköintiratkaisun muuttaminen maanpäälliseksi

Valittaja on vastustanut aikaisemmassa kaavassa maanalaiseen kellariin osoitetun asukaspysäköinnin siirtämistä kaavamuutoksessa maantasoon. Valittajan mukaan aikaisempaa kaavaratkaisua on perusteltu tontin alueiden vapautumisella istutettavaksi ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Istutettava alue pienentyy nyt noin puolet aiemmin kaavassa merkitystä. Lisäksi alueen tonteilla rakennukset ja pysäköinti on sijoitettu siten, että suurin osa tonttien alueesta on luonnontilaista. Kyseisen tontin rakennusoikeus on 2,5-kertainen naapuritontteihin verrattuna ja rakentaminen ulottuu siten rajasta rajaan.

Oikeuspalvelut toteaa, että tontti 54050/3 on nykyisin lähes kokonaan rakennuksen tai asfaltin peittämä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan asukaspysäköinti (16 autopaikkaa) tulee sijoittaa maanalaiseen autokellariin ja maan päälle saa sijoittaa vain asiakaspysäköinnin (5 autopaikkaa) ja kellarin ajorampin. Muu osa tontista autokannen ulkopuolella tulee kaavan mukaan istuttaa. Maanalaisella pysäköintiratkaisulla on haluttu turvata tontin asukkaille riittävän kokoinen istutettava oleskelupiha.

Kaavaehdotuksessa myymälätilan pienentyessä myös huoltoliikenteen ja asiakaspysäköinnin vaatima tila tontilla pienenee. Pysäköintikellarin ajorampin vaatima tila poistuu. Rakennuksen kokonaiskerrosalan ja kerrosluvun säilyessä ennallaan tontille tulee mainittujen muutosten kautta sen verran väljyyttä, että pysäköintiratkaisua voidaan muuttaa. Tontille mahtuu sekä asukaspysäköinti (17 autopaikkaa) että liike- ja toimistotilojen pysäköinti (2 autopaikkaa). Maanpäällinen pysäköinti tulee kaavaehdotuksen mukaan toteuttaa pääosin autokatoksissa, vain liiketilan kaksi pysäköintipaikkaa saavat olla avoimia. Näin autoista aiheutuva mahdollinen visuaalinen haitta peittyy autokatosten suojiin. Istutettavaksi alueeksi jää noin 450 m², mikä on noin 7 % vähemmän kuin voimassa olevan kaavan mukainen istutusalue.

Merikorttitien alueella asukaspysäköinti on toteutettu pääosin maanpäällisenä autokatoksissa tai avoimina paikkoina, osa autopaikoista on sijoitettu autotalleihin rakennusten runkoon. Kaavaehdotuksen mukainen maanpäällinen pysäköintiratkaisu ei siten poikkea ympäristöstään, vaan sopeutuu siihen, eikä tältä osin huononna ympäristön laatua voimassa olevaan kaavaan verrattuna.

Valituksen mukaan maanpäällisestä pysäköintijärjestelyistä seuraa lisäksi se, että Helsingin pelastuslaitoksen nostokoriauton liikkumismahdollisuudet kiinteistöllä ovat rajoitetut.

Pelastusteiden toteutettavuus tontilla on selvitetty asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Toteutuksen yksityiskohdat esitetään ja käsitellään rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Kaavamuutos on siten myös edellä mainituilta osin lain vaatimusten mukainen ja perustuu asianmukaiseen valmisteluun ja riittäviin selvityksiin. Kaava täyttää lain vaatimuksen edellytysten luomisesta hyvälle elinympäristölle.

Kaavapäätöstä koskevassa kunnallisvalituksessa ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavamuutos luo edellytykset palvelujen alueelliselle saatavuudelle. Kaavalla ei myöskään aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiassa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan lausunnon sillä lisäyksellä, että kaupunginhallitus pyytää maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n perusteella valituksen käsittelemistä asuntorakentamisen kannalta merkittävänä ja siten kiireellisenä.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asunto-osakeyhtiö Säästöpurjeen valitus (Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaavan muutos)

2

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VUOSAAREN TONTIN 54050/5 (ENTINEN KIRKKO- JA SEURAKUNTAKESKUS) YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (NRO 11316)

Khs 2005-297

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.10.2005 (asia nro 14) 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54050 tontin nro 5 (Merikorttitie 9) sekä katu- ja pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.1.2005 päivätyn piirustuksen nro 11316 mukaisena.

Asunto Oy Säästöpurje on hakenut muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (22.11.2005) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut lausuu (20.12.2005) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut kaavapäätöksen kumoamista siltä osin, kuin se koskee Purjepolun katualueen liittämistä tonttiin 54050/5. Valituksen mukaan alue tulisi liittää valittajan tonttiin 54050/1. Tontin 54050/5 ajoyhteys valittajan alueiden läpi Purjetielle vaikeuttaa muun muassa valittajan tontin pysäköintijärjestelyjä ja aiheuttaa haittaa ja häiriötä valittajayhtiön asukkaille.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että tontin 54050/5 kokonaisrakennusoikeutta on pienennettävä niin, että se todellisuudessa vastaa ympäröivien talojen mitoitusta.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL:n mukaan asianosaisten katsotaan saavan päätöksestä tiedon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 21.10.2005. Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 18.11.2005.

Valitus on siten tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa valtuuston kaavapäätöksessä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä 27.1.2005 ja 18.6.2005 lausuttuun ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. Kaavapäätös on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja ‑asetuksen (MRA) mukainen.

Asemakaavan muutosehdotus

Voimassa olevan vuoden 1970 asemakaavan mukaan tontti 54050/5 on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.6 (4 665 k-m²). Tontille on rakennettu vuonna 1969 tilapäinen kirkko- ja seurakuntarakennus. Asemakaavassa tontilta johtaa pohjoiseen Purjetielle yleiselle jalankululle varattu katualue (Purjepolku).

Tontin omistajan hakemuksesta asemakaava on muutettu siten, että yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi. Ajoyhteys tontille järjestetään Purjepolun kautta, joka liitetään tontin osaksi. Kaavamuutoksen johdosta muodostuu uusi tontti 54050/7, jonka rakennusoikeus on 4 350 k-m². Tontilla sijaitseva rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan kaksi pääosin kuusikerroksista asuinkerrostaloa. Asukaspysäköinti osoitetaan tontille autokellariin ja -katoksiin.

Purjepolku Valituksessa on katsottu, ettei Purjepolkua ole viitoitettu kaduksi ja että valittaja on rakentanut alueen jalankulkuväyläksi ja käyttää sitä mm. osana pysäköintialuettaan. Kyseistä aluetta ei ole rakennettu johtamaan liikennettä tontille 54050/5. Purjepolun alue tulisi liittää valittajan tonttiin 54050/1.

Oikeuspalvelut toteaa, että voimassa olevan asemakaavan mukaan Purjepolku on yleiselle jalankululle varattu katu.

Valittaja ei ole lisäksi esittänyt kaupungille hakemusta asemakaavan muuttamisesta ja Purjepolun liittämisestä tonttiinsa. Keväällä 2004 kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu ensimmäinen asemakaavaluonnos, joka on esitelty osallisille. Luonnoksessa pääosa kaavamuutoksen kohteena olevan tontin asukaspysäköinnistä oli osoitettu nykyiselle yleiselle pysäköintitontille Merikorttitien länsipuolelle ja Merikorttitieltä tontille johtava katualue oli liitetty ajoyhteydeksi muodostuvaan tonttiin. Valittaja on pitänyt ajoyhteyttä haitallisena yhtiölle ja vastustanut sitä. Myös pysäköinnin sijoittamista nykyiselle yleiselle pysäköintitontille on vastustettu.

Syksyllä 2004 kaupunkisuunnitteluvirasto on esitellyt osallisille uuden kaavaluonnoksen, jossa asukaspysäköinti on osoitettu tontille 54050/7 asuinrakennusten kellariin ja autokatoksiin. Ajoyhteydeksi on esitetty Purjepolkua, joka uuden pysäköintiratkaisun myötä, maaston korkeuserot huomioon ottaen, on todettu luontevimmaksi ajo- ja huoltoyhteydeksi tontille. Valittaja ei ole luonnoksesta antamassa mielipiteessään vastustanut kyseistä ratkaisua.

Syksyn 2004 kaavaluonnoksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt 27.1.2005 lähettää kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Valittaja on tehnyt ehdotuksesta nähtävilläoloaikana muistutuksen, jossa valittaja on vastustanut Purjepolun muuttamista tontin ajoyhteydeksi ja toivonut katualueen liittämistä yhtiön omaan tonttiin.

Valituksessa on todettu, että Purjepolun alueen liittäminen tonttiin 54050/5 johtaisi ainakin yhden pysäköintipaikan poistamiseen valittajan tontilta, poistaisi vähintään kolme nykyistä kadunvarsipysäköintipaikkaa sekä vaikeuttaa valittajan lakisääteisten pysäköintipaikkojen järjestämistä. Valittajan mukaan maasto-olosuhteet eivät edellytä kulkuyhteyden järjestämistä yhtiön alueen läpi Purjetielle, vaan se voidaan järjestää vähemmän haittaa tuottavana Merikorttitielle johtavan väylän kautta. Tontille ei tarvita kahta eri ajoyhteyttä.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaavaehdotuksen mukaan Purjepolun katualue liitetään osaksi muodostuvaa tonttia 54050/7. Purjepolku on jo asfaltoitu, joten sen toteuttaminen ehdotuksen mukaisesti ei tuo olennaista muutosta nykyiseen. Purjepolku on myös maaston korkeuserot huomioon ottaen luontevin ajo- ja huoltoyhteys tontille, koska autokatokset ja jätekatos sekä ajoyhteys autokellariin sijoittuvat Purjepolun päähän.

Kaavaehdotuksessa tontille 54050/7 on merkitty rasitteeksi ajoyhteys valittajan tonteille 54050/6 ja 54050/1, joille valituksessa mainittu valittajan pysäköintialue sijoittuu. Valittaja on ilmoittanut käyttävänsä myös tonttien väliin jäävää Purjepolkua osana pysäköintialuettaan. Purjepolun liittäminen tonttiin 54050/7 selkeyttää nykyistä sekavaa ja kaavan vastaista käytäntöä, sillä ehdotus sallii myös valittajan asukkaiden pysäköintiliikenteen kyseisen tontin kautta. Yleinen pysäköinti katualueella säilyy nykyisenä. Mikäli tontit käyttäisivät yhteistä tonttiliittymää kadulle tontin 54050/7 kautta, voitaisiin alueen liittymiä edelleen vähentää ja järjestää pysäköinti sekä katualueella että tonteilla nykyistä tehokkaammin.

Valittaja on lisäksi katsonut, että kaavamuutos rajoittaa lisärakentamista tontilla 54050/1 huoltorakennuksen paikalla.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaavaehdotus ei estä mahdollista täydennysrakentamista entisen lämpökeskuksen paikalla tontilla 54050/1, vaan voi helpottaa sitä, mikäli tontin ajoneuvoliittymät keskitetään naapuritontille 54050/7. Näin valittajan tonttimaata vapautuisi muuhun käyttöön. Kaupunki tutkii mahdollista täydennysrakentamista myös valittajan tontilla, mikäli yhtiö jättää asiasta kaavamuutoshakemuksen. Purjepolun sijaan kaupunki on lisäksi valmis neuvottelemaan yhtiön kanssa nykyisenä ajoyhteytenä toimivan Merikorttitien katualueen osan liittämisestä yhtiön tonttiin, mikäli yhtiö niin haluaa.

Valituksen mukaan kaavaan merkitystä maanpäällisestä pysäköintijärjestelystä yhdessä Purjepolku-reitin kanssa seuraa lisäksi se, ettei pelastustoimintaa voida kaikilta osin suorittaa vaatimusten ja määräysten mukaisesti.

Oikeuspalvelut toteaa, että pelastusteiden toteutettavuus tontilla 54050/7 on selvitetty asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Toteutuksen yksityiskohdat esitetään ja käsitellään rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Kaavamuutos täyttää siten mainituilta osin MRL 54 §:n asettamat kaavan sisältövaatimukset. Kaavalla luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle, eikä kaavalla aiheuteta laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa alueen asukkaille ja maanomistajille. Asiassa on selvitetty ja arvioitu vaikutuksia mm. liikenteen toimivuuteen ja asukkaiden olosuhteisiin MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n edellyttämällä tavalla riittävän laajasti.

Kaavapäätöstä koskevassa kunnallisvalituksessa ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Rakennusoikeuden vähentäminen

Valittaja on vaatinut, että muodostuvan tontin 54050/7 rakennusoikeutta on pienennettävä siten, että se vastaa ympäröivien valittajan viisikerroksisten asuinrakennusten mitoitusta ja tonttitehokkuutta. Asiassa tulisi ottaa huomioon kaavassa sallitut rakennusoikeuden ylitykset ja rakennusten sijainti alueen korkeimmalla kohdalla. Valittajan kiinteistön tehokkuusluvuksi voidaan valittajan mukaan määrittää 0.45–0.47, joka on pienempi kuin tontin 54050/7 tehokkuusluku.

Oikeuspalvelut toteaa, että kaavaehdotuksen mukaan tontin 54050/7 rakennusoikeus on 4 350 k-m², eli rakennusoikeutta on vähennetty nykyisestä 315 k-m². Tämä vastaa tehokkuuslukua e = 0.53. Korttelin 54050 korttelitehokkuus on e = 0.57. Valituskirjelmässä esitetty valittajan tonttia koskeva rakennustehokkuuden laskentamalli on virheellinen.

Valittajan asuinrakennuksissa on vuoden 1970 asemakaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi yksi maanpäällinen kellarikerros, jossa sijaitsee kerrosalaan kuulumattomia tiloja. Vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttanut kerrosalan laskemissääntöjä mm. siten, että maanpäälliset kellarikerrokset luetaan kerrosalaan, käyttötarkoituksesta riippumatta.

Kerrosalatulkintojen muutoksesta johtuen asemakaavoihin on vakiintunut määräys, jonka mukaan asuinrakennuksiin saa rakentaa aputiloja esitetyn prosenttiosuuden verran kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Tämä on korvannut rakennuslain antaman mahdollisuuden rakentaa asuinrakennukseen yhden maanpäällisen kellarikerroksen, jota ei ole laskettu kerrosalaan.

Kaavaehdotuksessa aputiloja saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi 15 % kokonaiskerrosalasta ja sijoittaa kaikkiin kerroksiin. Lisäksi ehdotus sallii rakentaa kerrosalan hissikuilun ja porrashuoneen 15 m²:n ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä.

Valittajan viisikerroksisiin rakennuksiin on rakennettu kerrosalaan kuulumatonta, maanpäällistä tilaa rakennuslain voimassaoloaikana noin 15–20 % kaavassa osoitetun kerrosalan (1 820 k-m²) lisäksi maanpäälliseen kellarikerrokseen.

Kaavaehdotuksen pohjaksi laaditun esisuunnitelman mukaan pääosa tontin kerrosalaan kuulumattomista aputiloista tulisi sijoittumaan rakennusten kellariin. Näin aputilat eivät kasvattaisi rakennusten maanpäällistä kokoa merkittävästi kerrosalaa suuremmaksi, vaan rakennusten asuinkerroksista tulisi pohjapinta-alaltaan kutakuinkin samansuuruisia kuin ympäröivissä pistetaloissa. Lisäksi muita kerroksia pienempi ylin kuudes kerros keventää vaikutelmaa uudisrakennusten koosta.

Kaavaehdotus noudattaa ympäristön rakentamistapaa. Merikorttitien alueella monet nykyisistä pistetaloista sijoittuvat ympäristöään korkeammalle ja ovat käytännössä kuusikerroksisia.

Ero nykyisten pistetalojen ja uudisrakennusten välillä ei ole siten edellä esitetyn perusteella merkittävä.

Havainnekuva ja varjotarkastelu

Valittaja on pitänyt asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvää havainnekuvaa harhaanjohtavana ja puutteellisena. Valituksen mukaan tarkastelut eivät ota huomioon maaston korkeusvaihteluita eikä puustoa. Asiassa ei ole esitetty kuvia rakentamisen merkittävästä varjostusvaikutuksesta länteen. Lisäksi varjot kuvataan kesäkuun tilanteessa, jolloin ne ovat minimissään.

Oikeuspalvelut toteaa, että havainnekuva on piirretty vallitsevan käytännön mukaisesti siten, että aurinko paistaa lounaasta 45º kulmassa ja varjon pituus määräytyy rakennuksen korkeuden mukaan. Havainnekuvassa varjojen tarkoitus ei ole esittää valaistusolosuhteita vaan tehdä kuva kolmiulotteiseksi.

Muutosehdotuksen selostuksessa on esitetty varjotarkastelu. Selostus on ollut nähtävillä 25.2.–29.3.2005. Myös kaavaehdotuksen esittelyyn 27.1.2005 on sisältynyt varjotarkastelu. Siinä on havainnollistettu ehdotuksen mukaisen uudisrakentamisen varjovaikutuksia itäpuoliseen naapuritaloon (54050/2) iltapäivällä ja illalla. Uudisrakennusten varjovaikutuksen esittämistä aamulla ei ole pidetty merkittävänä maaston muodon, rakennusten etäisyyksien ja varjovaikutuksen vähäisyyden vuoksi. Aamuaurinkoa ei myöskään ole pidetty asumisolosuhteiden kannalta yhtä merkittävänä kuin iltapäivä- ja ilta-aurinkoa. Mielipiteissä ja muistutuksissa ei myöskään ole tuotu esille uudisrakennuksista erityisesti aamun valaistusolosuhteisiin aiheutuvaa haittaa.

Varjot on kuvattu kesäkuun tilanteen mukaan, koska varjojen ulottuvuus on suurimmillaan kesäkuussa, juhannuksen aikaan. Talven ja syksyn pitkillä varjoilla ei ole merkitystä, koska aurinko ja valo eivät ole tuolloin voimakkaita ja varjovaikutuksen osalta merkittäviä.

Kaavaselostuksen mukaan kuusikerroksinen rakennusala sijoittuu alueella siten, etteivät rakennukset iltaisin varjosta merkittävästi enempää lähimpänä olevia lamelllitaloja kuin rakennusalaltaan ja sijainniltaan vastaavat viisikerroksiset rakennukset. Rakennusten varjovaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon rakennusten väliset etäisyydet, korkeuserot ja säilyvä puusto.

Kaavamuutos on siten myös edellä mainituilta osin lain vaatimusten mukainen ja perustuu asianmukaiseen valmisteluun sekä riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava täyttää lain vaatimuksen edellytysten luomisesta hyvälle elinympäristölle, eikä tuota oikeudenhaltijoille kohtuutonta haittaa.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutuksen arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavalla ei aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiassa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon perustuvan lausunnon sillä lisäyksellä, että kaupunginhallitus pyytää maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n perusteella valituksen käsittelemistä asuntorakentamisen kannalta merkittävänä ja siten kiireellisenä.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asunto-osakeyhtiö Säästöpurjeen valitus (Vuosaaren tontin 54050/5 asemakaavan muutos)

3

MUNKKINIEMEN TONTIN 30079/21 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11482)

Khs 2005-2535

30. kaupunginosan (Munkkiniemen) korttelin nro 30079 tontin nro 21 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus

Mäntylahdenkuja 1–3, Intendentinkuja 2–4

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa Mäntylahdenkujan päässä olevasta katualueen levennyksestä n. 83 m²:n suuruinen alue liitetään tonttiin 30079/21 ja tontin asemakaavamääräyksiä ajanmukaistetaan. Rakennusoikeus tontilla kasvaa 21 k-m².

Asemakaavan perusteet

Asunto Oy Krogiuksenranta (entinen Asunto Oy Intendentinkuja 2–4) pyytää (30.6.2003) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tonttiin liitettäisiin osa Mäntylahdenkujan päässä olevasta laajennusosasta (katualuetta).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.11.2005) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa vuonna 1990 vahvistunut asemakaava, jonka mukaan tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Tonttitehokkuus on e = 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kaavassa alueella on kaksi tonttia, 19 ja 20, joilla on yhtenäinen rakennusala. Rannan puoleisella tontilla 19 on merkintä 1/600, jolloin tontille saa rakentaa asunnon tonttimaan jokaista 600 m² kohti. Vastaavasti pohjoisemmalle tontille 20 saa rakentaa asunnon tontin jokaista 500 m² kohti. Tontin pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 1/6.

Syksyllä 2003 tontit 30079/19 ja 20 on yhdistetty uudeksi tontiksi 30079/21.

Mäntylahdenkujan päässä olevalla katualueen osalla on voimassa alueen ensimmäinen asemakaava vuodelta 1956.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kiinteistövirasto on vuokrannut 30.9.2003 n. 83 m²:n suuruisen määräalan yleisestä alueesta tontin 30079/21 omistajalle. Vuokrauksen yhteydessä on tehty esisopimus alueen myynnistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.3.2005 Kuusisaaren asemakaavan muutosperiaatteet. Periaatteissa linjattiin asemakaavan muutoksissa yleensä huomioon otettavia asioita ja kirjattiin Kuusisaaren alueen kehittämiselle tärkeitä näkökohtia. Yleisiä alueita koskevassa kohdassa todettiin, että rantoja ei tule enää nykyistä enempää yksityistää. Kuitenkin luonnosvaiheessa muutosperiaatteiden liitekartassa esitettiin Mäntylahdenkujan tonttimaaksi muutettava alue ja asiasta keskusteltiin alueen asukkaiden kanssa. Perustelut alueen muuttamiseksi tonttimaaksi olivat asukkaiden mielestä ymmärrettäviä. Koska muista Kuusisaaren harkituista uusista tonttialueista luovuttiin, ei kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto nähnyt tarpeelliseksi merkitä näin pientä uutta tonttialuetta ainoana kohtana periaatekarttaan.

Maanomistus

Tontti 21 on yksityisomistuksessa. Katualueen omistaa kaupunki.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti ja katualue sijaitsevat alueella, jolla rakennukset ovat kullekin rakennusajalle tyypillistä kookasta asuinrakentamista. Tontin itäpuolella Mäntylahdenkujan varressa on 1980-luvun asuinrakennus.

Tontti on maastoltaan, puustoltaan ja sijainniltaan erittäin hieno etelärantainen alue yhdellä Helsingin arvostetuimmista alueista. Tontille on rakenteilla kuusi erillistaloa ja seitsemän paritaloa. Yksi rakennus on lähimmillään noin metrin päässä katualueesta.

Nykyinen asemakaava johtaa tilanteeseen, jossa parhaillaan rakenteilla olevan erillistalon ja merenrannan väliin jäisi yleiseen käyttöön tarkoitettua katualuetta.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tuloksena pieni osa yleistä katualuetta muuttuu tonttimaaksi. Muutos selkeyttää alueen kunnossapitoa ja käyttöä sekä estää mahdollisia ristiriitatilanteita, koska muutoksen jälkeen uuden arvoasunnon eteen sen ja rannan väliin ei jää yleisessä käytössä olevaa aluetta.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksessa Mäntylahdenkujan päässä olevasta katualueesta 83 m²:n suuruinen alue liitetään tonttiin 21 (uusi numero 22). Tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP), jonka tonttitehokkuus on e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa rakentaa asunnon tonttimaan jokaista 600 m² kohti. Tontille on merkitty maanalainen pysäköinti- ja väestönsuojatila. Rannan puoleinen rakennusalan ulkopuolelle jäävä osa on istutettavaa tai luonnontilassa säilytettävää alueen osaa, jonka kaupunkikuvallisesti arvokkaat puut tulee säilyttää tai tarvittaessa uudistaa.

Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten sekä Kuusisaaren asemakaavan muutosperiaatteiden mukaisiksi.

Tontin pinta-ala on 14 766 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 3 692 k-m² (lisäystä 21 k-m²).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen myötä Mäntylahdenkujan katualue rannan tuntumassa kapenee jonkin verran. Muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Asemakaavan muutoksen jälkeenkin Mäntylahdenkujan päähän jää n. 21 m leveä yleisessä käytössä oleva katualue, joka mahdollistaa yleisen pääsyn rantaan.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 1.8.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.8.–1.9.2005.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta.

Lehtisaari-seura ry vastustaa 31.8.2005 yleisessä käytössä olevien ranta-alueiden vähentämistä Kuusisaaressa ja ihmettelee, että rakennus on voitu kaavoittaa niin lähelle tontin rajaa. Seura katsoo haitan olevan kuitenkin niin vähäinen, ettei se vastusta asemakaavan muutosta. Seura esittää toiveen jäljelle jäävän ranta-alueen kunnostamisesta ja siistimisestä, jotta se palvelisi alueen väestöä paremmin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tärkeänä, että Kuusisaaressa säilyvät siellä olevat muutamat rantaan saakka ulottuvat yleiset alueet. Se katsoo kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi, että tässä poikkeustapauksessa pieni osa katualueesta muutetaan tonttimaaksi. Nykyisen asemakaavan noudattaminen johtaisi tilanteeseen, jossa asuinrakennuksen eteen, sen ja meren väliin, jäisi yleisessä käytössä olevaa katualuetta. Muutoksessa alue muuttuu tonttimaaksi ja tulee asunto-osakeyhtiön hoidettavaksi. Muutos edistää alueen tarkoituksenmukaista käyttöä. Asemakaavan muutoksen jälkeenkin Mäntylahdenkujan päähän jää 21 m leveä yleisessä käytössä oleva katualue, joka mahdollistaa yleisen pääsyn rantaan. Rakennuksen sijainti lähellä tontin rajaa johtuu alueen kokonaisratkaisusta, jossa tontin keskiosaan rakennettiin maanalainen pysäköintitila maastoon parhaiten sopivaan kohtaan.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.12.2005–2.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston lausunto.

Lausunto Rakennusvirasto mainitsee (27.12.2005) mm., että asemakaavan muutos ei vaikuta Mäntylahdenkujan toimivuuteen eikä aiheuta kustannuksia. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 6 kohdan mukaan, milloin muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan korttelin nro 30079 tontin nro 21 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.11.2005 päivätyn piirustuksen nro 11482 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11482 (Munkkiniemen tontti 30079/21)

4

KAARELAN LÄHIVIRKISTYSALUEEN (MALMINKARTANONTIEN JA OJAMÄENTIEN LIITTYMÄN KOHTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11469)

Khs 2005-2277

33. kaupunginosan (Kaarelan) lähivirkistysalueen asemakaavan muutosehdotus.

Malminkartanontien ja Ojamäentien liittymän kohta

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa kiertoliittymän rakentamisen Malminkartanontien ja Ojamäentien risteykseen. Liittymää varten 228 m²:n kaistale lähivirkistysaluetta (VL) muutetaan katualueeksi.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.9.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty lautakunnan aloitteesta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta hyväksyi 28.10.2004 kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston Malminkartanontien ja Ojamäentien kiertoliittymäsuunnitelman. Samalla lautakunta kehotti viraston asemakaavaosastoa käynnistämään kiertoliittymään liittyvän lähivirkistysalueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointimenettelyn.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1996. Kaavan mukaan alue on lähivirkistysaluetta (VL), josta pieni osa (40 m²) on merkitty suojeltavaksi lähivirkistysalueeksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt 25.6.2005 kiertoliittymän katusuunnitelman. Rakentaminen alkanee vuonna 2006.

Maanomistus

Kaupunki omistaa lähivirkistysalueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Lähivirkistysalue sijaitsee Malminkartanossa Mätäjoen laakson tuntumassa lähellä Helsingin ja Vantaan rajaa. Lähistöllä on asuinrakennuksia sekä koulu.

Suojelukohteet

Suunnittelualue liittyy kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti sekä kasvien, linnuston ja lepakkojen kannalta arvokkaaseen Mätäjoen reunavyöhykkeeseen. Suunnittelualueella ja sen eteläpuolella vyöhyke on merkitty suojeltavaksi lähivirkistysalueeksi, pohjoispuolella asemakaava on vanhentunut ja jokivarren suojelumerkintä puuttuu. Suunnittelualueen läheisyydessä on Mätäjoen ylittävä vanha kivisilta.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tuloksena kiertoliittymä voidaan rakentaa Malminkartanontien ja Ojamäentien risteykseen.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Lähivirkistysalueesta on 228 m²:n suuruinen alue muutettu katualueeksi.

Malminkartanon ja Myyrmäen välinen uusi katuyhteys Korutie–Ojamäentie lisää liikennemääriä Malminkartanontien liittymässä. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen takia Malminkartanontien ja Ojamäentien risteykseen on tarkoitus rakentaa kiertoliittymä. Kiertoliittymä hillitsee tehokkaasti nopeuksia, jotka kokoojakaduilla ovat ongelmallisimpia. Kiertoliittymä on yksittäisessä liittymässä tehokkaampi, joustavampi ja luontevampi turvakeino kuin liikennevalot. Kiertoliittymän liikenteenvälityskyky vastaa erotetuilla ryhmityskaistoilla varustettua valo-ohjattua liittymää.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutos koskee pinta-alaltaan pientä aluetta, joten sillä ei ole vaikutusta lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Ojamäentien risteyksen kiertoliittymällä, jonka asemakaavan muutos mahdollistaa, on positiivinen vaikutus Malminkartanontien ja Vanhan Nurmijärventien liikenteen sujumiseen. Kiertoliittymän takia joudutaan Mätäjoen laakson poikki kulkevan tien pituuskaltevuutta muuttamaan ja tienpenkkaa nostamaan nykyisestä. Tällä saattaa olla heikentävä vaikutus Mätäjoen laakson maisemakuvaan, mutta muutos ei ole oleellinen nykyiseen verrattuna. Historiallinen kivisilta on jo nykyisin jäänyt korkean pengerryksen alle, sen kohdalla lisäkorotusta tulee n. 70 cm. Lähivuosien jatkosuunnittelussa tullaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa tutkimaan uuden tielinjauksen ja Mätäjoen ylittävän sillan rakentamista. Jos uusi silta rakennetaan, voi vanhan kivisillan palauttaa alkuperäiseen asuunsa ja ottaa sen kevyen liikenteen käyttöön.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella sijaitsee Helsingin Energian kaukolämpöjohto ja kaksi Elisan puhelinjohtoa, kaikki johdot on asennettu maan sisään. Kaukolämpöjohto ja nykyisen ajoradan reunassa sijaitseva puhelinjohto voivat jäädä paikalleen uuden ajoradan alle. Nykyisellä puistoalueella sijaitseva puhelinjohto kannattaa siirtää uuden ajoradan reunaan ennen päällysrakennetöiden tekemistä. Siirron pituus on n. 20 m. Koska siirrossa oikaistaan kulma, ei puhelinkaapeleita tarvitse jatkaa. Siirron kustannukset ovat n. 2 000 euroa.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos 1.7.2005 sekä ilmoitus nähtävänä olosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 8.–26.8.2005.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat kaavamuutosluonnosta ja liikennesuunnitelmaa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu toteaa 16.8.2005 kaavamuutosluonnoksesta, että kiertoliittymä sopii hyvin kyseisen liittymän parannustavaksi. Liittymän parantaminen on toivottavaa, koska Ojamäentien jatkeena oleva Korutie-niminen katujakso on otettu käyttöön. Uusi katuyhteys muuttaa liikenteen suuntautumista liittymässä ja lisää tarvetta liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Kaavamuutosluonnos on laadittu siten, että liikenne käyttää edelleen Mätäojan ylittävää kapeaa siltaa. Vantaan kaupunkisuunnittelun mukaan sillan korvaaminen uudella sillalla tullee enemmin tai myöhemmin tarpeelliseksi. Uuden sillan mukanaan tuomaa Vanhan Nurmijärventien uutta linjausta ei ole Helsingissä nyt tarkemmin tutkittu. Tilanne johtanee aikanaan uuteen asemakaavan muutokseen, mikäli kiertoliittymävaihtoehto halutaan tuolloinkin säilyttää. Vantaa on laatinut yleissuunnitelman, jossa on alustavasti tutkittu sellaista katulinjausta, joka sopisi myös kiertoliittymävaihtoehtoon. Tämän ratkaisun soveltuvuutta rajan kummankin puolen kaavoitukseen voitaneen jatkossa selvittää.

Lisäksi Vantaan kaupunkisuunnittelu esittää, että kaavamuutoksen yhteydessä Vanhan Nurmijärventien nimi (lyhyt katujakso) muutetaan yhtenäisyyden vuoksi nimeksi Vanha Kaarelantie, samannimiseksi kuin Vantaan puoleinen pidempi katujakso. Vantaanlaaksossa on pidempi Vanha Nurmijärventie -niminen katujakso, joten nykyinen tilanne nimistössä voi aiheuttaa sekaannusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kiertoliittymän rakentaminen on kiireellinen ensimmäisen vaiheen ratkaisu parantamaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Malminkartanontien ja Ojamäentien risteyksessä. Suunnittelualueen pohjoispuolella Mätäjoen ympäristössä voimassa oleva asemakaava vuodelta 1987 on vanhentunut. Asemakaavan muutos edellyttää lähialueiden maankäytön, tulevien liikenneratkaisuiden ja Mätäjokivyöhykkeen luonto- ja kulttuuriarvojen huolellista tutkimista Helsingin ja Vantaan yhteistyönä. Vantaalla laaditun yleissuunnitelman mukainen tielinjaus ja ehdotettu Vanhan Nurmijärventien nimenmuutos tullaan tutkimaan tulevan asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Raija Asikainen on 4.8.2005 ilmoittanut mielipiteenään kaavamuutosluonnoksesta ja liikennesuunnitelmasta, että jo nykyisellään liikenne Malminkartanontiellä on ajoittain tukkoista eikä nykyinen valo-ohjattu kevyen liikenteen suojatie ole riittävän turvallinen tapa ylittää Malminkartanontietä. Malminkartanon eteläpuolella sijaitsevat mm. koulu, kirjasto, kaupat ja pallokenttä, joille lapset kulkevat yksin. Asikainen esittää toiveen kiertoliittymän yhteyteen rakennettavasta turvallisesta tienylityksestä, yli- tai alikulusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa kevyen liikenteen eritasoliittymästä Malmikartanontielle, että ensimmäisen vaiheen ratkaisussa eritasoisen kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen Malminkartanontien yli ei ole mahdollista, mutta jatkosuunnittelussa selvitetään alikulkuyhteyden rakentamista Mätäjoen varteen.

Ehdotus koskee kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.11.–5.12.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja Vantaan Khn lausunnot.

Lausunnot Vantaan kaupunki ilmoittaa (28.11.2005), ettei se lausu asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskuksella ei ole (9.12.2005) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Rakennusvirasto mainitsee (27.12.2005) mm., että asemakaavan muutos mahdollistaa kiertoliittymän rakentamisen Malminkartanontien ja Ojamäentien risteykseen. Liittymä hillitsee tehokkaasti nopeuksia, jotka kokoojakaduilla ovat ongelmallisempia. Liittymä on yksittäisessä liittymässä tehokkaampi, joustavampi ja luontevampi turvakeino kuin liikennevalot.

Yleisten töiden lautakunta on 25.6.2005 hyväksynyt kiertoliittymän katusuunnitelman. Lähivirkistysalueen muuttaminen katualueeksi 228 m²:n osalta on perusteltua.

Rakennusvirasto on varautunut kiertoliittymän rakentamiseen vuonna 2006. Rakentaminen maksaa 400 000 euroa.

Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 6 kohdan mukaan, milloin muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan lähivirkistysalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11469 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11469 (Kaarelan lähivirkistysalueen osa Malminkartanontien ja Ojamäentien liittymän kohdalla)

5

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS 22.12.2005 KATAJANOKAN TONTILLA 142/1 SIJAITSEVAN STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIN SUOJELEMISESTA

Khs 2005-738

Docomomo Suomi Finland r.y. esitti 15.3.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle Katajanokan tontilla 142/1 (Kanavaranta 1) sijaitsevan Stora Enso Oyj:n pääkonttorin suojelemista rakennussuojelulain nojalla.

Uudenmaan ympäristökeskus pyysi 29.3.2005 Khn lausuntoa suojeluesityksen johdosta

Khs puolsi 6.6.2005 antamassaan lausunnossa rakennuksen suojelemista rakennussuojelulain nojalla.

Uudenmaan ympäristökeskus päätti 6.9.2005, ettei pääkonttoria suojella rakennussuojelulain nojalla.

Khs vaati 13.10.2005 ympäristöministeriöön saapuneessa valituksessaan Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen kumoamista ja asian palauttamista ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Ympäristöministeriö hylkäsi 22.12.2005 Khn ym. valitukset eikä muuttanut ympäristökeskuksen päätöstä.

./. Päätös on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaj toteaa, että jatkovalitusaika korkeimpaan hallinto-oikeuteen päättyy 30.1.2006.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi ympäristöministeriön päätöksen nro YM8/531/2005.

Pöytäkirjanote jäljennöksin ympäristöministeriön päätöksestä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Ympäristöministeriön päätös 22.12.2005 Enso Gutzeit Oyj:n pääkonttorin suojeluasiassa

6

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS 20.12.2005 KRUUNUNHAAN TONTILLA 15/4 SIJAITSEVAN RAKENNUKSEN SUOJELEMISESTA

Khs 2002-1839

Kruununhaan asukasyhdistys ry ja Kruununhaka-Seura ry esittivät elokuussa 2002 Kruununhaan tontilla 15/4 (Pohjoisranta 10 / Rauhankatu 1 B) sijaitsevan Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10:n rakennuksen suojelemista ja asettamista toimenpidekieltoon.

Uudenmaan ympäristökeskus pyysi (21.8.2002) Khn lausuntoa esityksen johdosta.

Uudenmaan ympäristökeskus asetti 26.9.2002 kyseisen rakennuksen toimenpidekieltoon.

Khs antoi 4.11.2002 esitystä puoltavan lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle suojeluesityksen johdosta.

Uudenmaan ympäristökeskus päätti 20.12.2005, ettei se määrää rakennusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla.

./. Päätös on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kaj toteaa, että valitusaika ympäristöministeriöön päättyy 23.1.2006.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen nro UUS-2002-L-583-27.

Pöytäkirjanote jäljennöksin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 20.12.2005 Kruununhaan tontin 15/4 suojeluasiassa

7

TOIMITILATONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN SALMISAARESTA KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMALLE

Khs 2006-21

20. kaupunginosan (Länsisatama) kortttelin nro 20049 tontti nro 1;
Salmisaarenranta, Salmisaarenaukio ja Hiilikatu

Kiinteistölautakunta toteaa (28.12.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Salmisaaren toimitilatonttiin 20049/1 (40 500 k-m²) kohdistuvaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman varausta esitetään jatkettavaksi 31.3.2006 saakka.

Samalla esitetään po. tonttiin kohdistuvan pitkäaikaisen maanvuokra-sopimuksen vuokrausperusteiden määräämistä siten, että vuokrasopimukseen sisältyisi osto-optio. Vuokra perustuisi pääoma-arvoon, joka on tällä hetkellä 703 euroa/k-m².

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja sen kiinteistöyhtiön on tarkoitus toteuttaa toimitilatontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Länsiväylän reunaan rajautuva pääkonttorirakennus ja asema-kaavan edellyttämä koko korttelin kattava pysäköintikansi. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa lähinnä Salmisaarenaukioon, Hiilikatuun ja Hiililaiturikujaan rajoittuva sijoituskiinteistö.

Uuden pääkonttorirakennuksen ja pysäköintikannen rakentaminen on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2006 ja niiden on tarkoitus valmistua keväällä 2008.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja. Yhtiön palveluksessa on 650 henkilöä.

Hakemus ja neuvottelut

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma pyytää 7.12.2005 päivätyssä hakemuksessa, että toimitilatontin 20049/1 varausta jatkettaisiin 31.3.2006 saakka.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja sen kiinteistöyhtiön on tarkoitus toteuttaa toimitilatontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Länsiväylän reunaan rajautuva pääkonttorirakennus ja asemakaavan edellyttämä koko korttelin kattava pysäköintikansi. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa lähinnä Salmisaarenaukioon, Hiilikatuun ja Hiililaiturikujaan rajoittuva sijoituskiinteistö.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja. Yhtiön sijoitusten markkina-arvo on 21 miljardia euroa, josta sijoituskiinteistöjen markkina-arvo on noin 2,5 miljardia euroa. Yhtiön palveluksessa on 650 henkilöä.

Hakija pyytää myös toimitilatontin vuokrausperusteiden vahvistamista. Hakija pitää tärkeänä, että tontti tai siitä muodostettavat tontit voidaan ostaa omaan ja sen kiinteistöyhtiön lukuun Varman pääkonttorin valmistuttua tai viiden vuoden kuluessa tontin vuokrasopimuksen alkamisesta.

Lisäksi hakija on neuvottelussa pyytänyt, että se oikeutettaisiin korvauksetta käyttämään osaa po. tontin alueesta 1.1.–31.3.2006 toimitilarakennusten rakentamiseen tarvittavan kivimurskeen varastoimiseen. Helsingin Energia on myynyt NCC-yhtiöille Salmisaaren alueen ylijäämäkivimurskeen ja NCC-yhtiöiden oikeus toimia alueella päättyy 31.12.2005. Hakija ja NCC-yhtiöt ovat neuvotelleet toimitilarakennusten rakentamiseen tarvittavan ylijäämäkivimurskeen ostamisesta turhien edestakaisten kuljetusten välttämiseksi.

Hankkeen tilanne Uuden pääkonttorirakennuksen ja pysäköintikannen rakentaminen on tarkoitus käynnistää huhtikuussa 2006 ja niiden on tarkoitus valmistua keväällä 2008. Rakennuslupa on tarkoitus hakea helmikuussa 2006.

Alustavien suunnitelmien mukaan pääkonttorirakennukseen likimäärin +8 tason yläpuolelle tulisi noin 17 000 maanpäällistä k-m² ja tämän alapuolelle noin 3 000 maanalaista k-m². Sijoituskiinteistörakennukseen tulisi noin 25 000 maanpäällistä k-m² ja tämän alapuolelle noin 3 000 maanalaista k-m².

Nykyinen varauspäätös

Kiinteistölautakunta päätti 14.9.2004 (466 §) varata Nokia Oyj:lle Salmi-saaren suunnitellun toimitilatontin 20049/1 yhtiön omien tilojen suunnittelua varten 30.6.2005 saakka. Nokia Oyj on sittemmin luopunut varauksestaan. Kiinteistölautakunta on 31.5.2005 (366 §) merkinnyt edellä mainitun varauksen päättymään 31.5.2005 ja samalla varannut tontin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle yhtiön oman ja asiakasyritysten uusien toimitilojen suunnittelua varten 31.12.2005 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Tontille tuleva pysäköinti tulee suunnitella asemakaavasta nro 11140 poiketen yhteen tasoon ja siten, että se on liitettävissä viereisten kortteleiden pysäköintijärjestelmään.

3 Varauksensaajan tulee liittyä valmisteilla olevaan Salmi-saaren alueen yhteiseen pysäköintijärjestelmään ja muihin kortteleiden yhteisiin järjestelyihin kuten teknisen huollon ja väestönsuojajärjestelmään siten, kuin siitä myöhemmin tarkemmin erikseen päätetään.

Varauksensaajan tulee laatia varattavasta korttelista toteuttamissuunnitelma 31.12.2005 mennessä. Po. suunnitelman perusteella tontinluovutusasiakirjoissa/varauksen jatkopäätöksessä tullaan määrittelemään korttelin rakentamisaikataulu tarkemmin.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan tarvittavaa asemakaavan muutosta eikä tontteja voida luovuttaa.

Asemakaavatilanne ja tonttitiedot

Kaupunginvaltuusto on 11.5.2005 (asia 12) vahvistanut Salmisaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 11140. Asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 26.6.2005.

Asemakaavan mukaan alueelle sijoittuu seitsemän toimitilatonttia (101 600 k-m²), liikuntakeskustontti (20 200 k-m²) sekä venesatama. Rakennukset ovat pääosin viisikerroksisia. Lisäksi alueelle on osoitettu kuusi kahdeksankerroksista rakennusosaa, joiden kolme ylintä kerrosta tulee rakentaa lasiseinäisinä. Länsiväylän sillan viereen ja alueen koillispäähän sijoittuvat 11-kerroksiset rakennusmassat. Muutoin pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili.

Hakemuksen kohteena oleva suunniteltu toimitilatontti 20049/1 sijaitsee Salmisaarenrannassa Länsiväylään, Hiilikatuun, Hiililaiturikujaan ja Salmisaarenaukioon rajautuen. Tontin rakennusoikeus on 40 500 k-m² ja se muodostuu pääosin viisi- ja kahdeksan- ja yksitoistakerroksisista rakennusmassoista. Lisäksi asemakaavan mukaan korttelin nro 20049 maanpintatason (kansitason) saa rakentaa tasoon +8,0, jonka alapuolelle saa rakentaa lisäksi yhteensä enintään 7 000 k-m² toimintaan liittyviä teknisiä, varasto- ja muita vastaavia tiloja.

Asemakaavan mukaan toimitilakortteleiden nro 20048, 20049 ja 20050 tonttien autopaikat on sijoitettava edellä mainittujen kortteleiden sekä Hiilikadun, Hiililaiturikujan, Salmisaarenaukion, Energiakadun ja Energiakujan alla oleviin kellaritiloihin kerrosalojen estämättä.

Salmisaaren rakentaminen on vaativa tehtävä

Asemakaavan mukaan Salmisaaren toimitila-alue on suunniteltava siten, että nykyisen maanpinnan tasolle (+ 3,0) sijoittuu toimitilarakennuksia palveleva yhtenäinen pysäköintikerros ja sen päälle rakennettavalle kannelle (+ 8,0) pihat ja kadut sekä varsinaiset toimitilakerrokset. Kannen alaisiin pysäköintitiloihin sijoittuvat myös alueen tekninen huolto ja väestönsuojatilat.

Alueen toteuttaminen on vaativa hanke ja se edellyttää yksittäisten rakennushankkeiden tarkkaa yhteensovittamista ja rakentamisen koordinointia, sillä rakentaminen on mahdollista vain ennalta määrätyssä järjestyksessä edellä mainitun kansiratkaisun takia.

Yhtenäinen pysäköintilaitos toteutetaan vaiheittain niin, että Salmisaaren kunkin toimitilatontin luovutuksensaaja toteuttaa pysäköintilaitoksen osa-alueen tonttinsa ja sitä rajoittavien yleisten katu- ja aukioalueiden alle kiinteistöviraston yhteistyössä varauksensaajien kanssa teettämän Salmisaaren toteuttamista koskevan yhteisjärjestelysopimuksen mukaisesti kuitenkin siten, että kyseessä oleva tontti 20049/1 osallistuu yhtenäisen pysäköintilaitoksen toteuttamiseen vain osittain.

Varauksen jatkaminen Kiinteistölautakunta puoltaa toimitilatontin 20049/1 varauksen jatkamista Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle elinkeinopoliittisista syistä. Varauksen jatkamisella varmistetaan Suomen johtavan yksityisen työeläkevakuutusyhtiön pysyminen Helsingissä.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on myös suuri kiinteistönomistaja Helsingissä ja se sopii hyvin yhdeksi Salmisaaren uuden toimitila-alueen kehittäjäksi ja omistajaksi.

Toimitilatontin vuokrausperusteet ja osto-optio

Hakijan pyynnön mukaisesti toimitilatontti 20049/1 tai siitä muodostettavat tontit tulisi vuokrata 31.12.2065 saakka.

Tontin vuosivuokra määräytyisi pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 44 euron suuruista toimitilakerrosneliömetrihintaa ja 22 euron suuruista likimäärin kansitason +8,0 yläpuolella vuokralaisen toteutettavaksi esittämää toimintaan liittyvää teknisen, varaston ja vastaavan (ei rakennustekniikka) kerrosneliömetrihintaa. Edellä mainitut vastaavat tällä hetkellä noin 703 ja 352 euron kerrosneliömetrihintoja (indeksi 1598).

Vuosivuokraan eivät kuitenkaan vaikuttaisi asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Vuokraa perittäisiin 31.3.2010 saakka vuokralaisen toteutettavaksi esittämien kerrosalaneliömetrien perusteella ja tämän jälkeen asema-kaavan osoittamien ja mahdollisesti sen ylittävien toteutettujen kerrosalaneliömetrien perusteella.

Koska toimitilatontti 20049/1 tulee pääkonttoritarkoitukseen ja ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, hakija pitää tärkeänä, että vuokrasopimukseen sisältyisi optio ostaa tontti tai siitä muodostettavat tontit vuokran perusteena olevalla hinnalla pääkonttorirakennuksen valmistuttua tai viiden vuoden kuluessa tontin vuokrasopimuksen alkamisesta.

Kaupunginvaltuuston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperi-aatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeino-politiikan edistämiseksi. Kyseisten periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Kiinteistölautakunnan mielestä osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elinkeinopoliittisista syistä. Näin mahdollistetaan Varman pääkonttorin pysyminen Helsingissä ja suuren Länsiväylään rajoittuvan toimitilakokonaisuuden toteutuminen. Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen tukee myös Salmisaaren maanalaisten kivihiilisiilojen toteuttamisesta kaupungille aiheutuneet merkittävät kustannukset.

Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukainen, koska se tukee Ruoholahden kehittymistä merkittävien ja huippuosaamiseen keskittyneiden yritysten sijaintipaikkana.

Lautakunta pitää edellä mainituilla perusteilla tarkoituksenmukaisena, että vuokralaisella olisi oikeus ostaa kaupungilta tontti tai siitä muodostettavat tontit sen jälkeen, kun koko korttelin nro 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuisi elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 44 euroa/k-m² kaavan osoittaman toimitilakerrosalan ja mahdollisesti sen ylittävän toteutetun toimitilakerrosalan osalta ja 22 euroa/k-m² toteutetun muun kerrosalan osalta. Kauppahinta määräytyisi kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tontin hintaan eivät kuitenkaan vaikuttaisi asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Mikäli osto-optiota ei käytetä viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaisi osto-optio edellä mainitulla hinnalla. Tämän jälkeen vuokralaisella olisi vielä oikeus ostaa kaupungilta tontti viiden vuoden ajan erikseen sovittavalla hinnalla.

Muutoin noudatettaisiin liike- ja toimistotonttien vuokrasopimus-

lomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä

lisäehtoja.

Edellä esitettyä vuokrahintaa ja sitä vastaavaa kauppahintaa voidaan pitää käypinä. Ne vastaavat Ruoholahden toimitilatonttien nykyistä hintatasoa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto on 28.9.2005 (asia 8) määrännyt Salmi-saaren viereisen toimitilatontin 20050/1 osalta vuokrausperusteeksi vastaavan suuruisen kerrosneliömetrihinnan ja kiinteistölautakunta on 13.12.2005 vuokrannut tontin Ahlström Capital Oy:lle perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun toimitilarakennusta varten. Sopimukseen sisältyy myös tontin osto-optio.

Kivimurskeen väliaikainen varastointi

Lautakunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon toteutettavan hankkeen koko, aikataulu ja edestakaisen ylijäämäkivimurskeen kuljetuksen välttäminen, oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston elinkeinotoimiston toimistopäällikön vastikkeettomasti luovuttamaan ylijäämäkivimurskeen varastointia varten käyttöoikeuden tontin 20049/1 osaan toistaiseksi, enintään kuitenkin siihen saakka, kun toimitilatontista 20049/1 tehdään lyhyt- tai pitkäaikainen maanvuokrasopimus.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa esittäneensä 28.12.2005 Kvstolle, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20049 suunniteltu tontti nro 1 tai siitä muodostettavat tontit toimitilarakennusta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 44 euron suuruista toimitilakerrosneliömetrihintaa ja 22 euron suuruista likimäärin kansitason +8,0 ylä-puolella vuokralaisen toteutettavaksi esittämää toimintaan liittyvää teknisen, varaston ja vastaavan (ei rakennustekniikka) kerrosneliömetrihintaa.

Vuosivuokraan eivät vaikuta asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

Vuokraa peritään 31.3.2010 saakka vuokralaisen toteutettavaksi esittämien kerrosalaneliömetrien perusteella ja tämän jälkeen asemakaavan osoittamien ja mahdollisesti sen ylittävien toteutettujen kerrosalaneliömetrien perusteella.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa kaupungilta tontti tai siitä muodostetut tontit sen jälkeen, kun koko korttelin nro 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 44 euroa/k-m² kaavan osoittaman toimitilakerrosalan ja mahdollisesti sen ylittävän toteutetun toimitilakerrosalan osalta ja 22 euroa/k-m² toteutetun kohdassa 1 tarkoitetun muun kerrosalan osalta. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tontin hintaan eivät kuitenkaan vaikuta asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset,

varasto- ja muut vastaavat tilat.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio edellä mainitulla hinnalla. Tämän jälkeen vuokralaisella on vielä oikeus ostaa kaupungilta tontti viiden vuoden ajan erikseen sovittavalla hinnalla.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisäksi lautakunta on esittänyt Kvstolle, että lautakunta oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa kiinteistölautakunnan 31.5.2005 (366 §) tekemää korttelin nro 20049 tontin nro 1 varausta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 31.3.2006 saakka.

Varaus on voimassa seuraavilla ehdoilla:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Varauksensaajan tulee tontin ja pysäköintilaitoksen osa-alueen suunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymää Salmisaaren toteuttamista koskevaa yhteisjärjestelysopimusta 25.11.2005.

3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei tonttia koskevaa vuokrasopimusta tai kauppakirjaa saada aikaan.

Pöytäkirjanote Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hakemus

8

9.1.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXXXX, XXXXX JA XXXXX XXXXXXXX POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2004-1487

Kaj toteaa, että Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx ovat (2.10.2003) pyytäneet poikkeamislupaa 34. kaupunginosan (Pakilan, Länsi-Pakilan) korttelin nro 34086 tontille nro 4 (Lepolantie 4) kahden asuinrakennuksen rakentamiseen tontille niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi (21.6.2004) mm., että poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi hakemuksesta kielteisen lausunnon. Hakijalle varattiin hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle.

Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx antoivat (21.7.2004) vastineensa asiassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto antoi (24.8.2004) puolestaan lausuntonsa vastineeseen.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 4.10.2004 ja päätti 1225 § äänestyksen jälkeen palauttaa poikkeamishakemuksen kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitettäisiin haetun toimenpiteen todellinen rakennusoikeusylitys sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

./. Helsingin kaupunginhallituksen 4.10.2004 esityslistateksti Kaj/6 on tämän kohdan liitteenä 1.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.4.2005) mm. seuraavaa:

Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx ovat hakeneet lupaa rakentaa kaksi asuinrakennusta Länsi-Pakilan tontille 34086/4 (Lepolantie 4) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon 21.6.2004 (kaupunkisuunnittelulautakunnalle tiedoksi 17.6.2004 § 332).

Hakija on 22.7.2004 antanut hallintolain 34 §:n nojalla vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle. Kaupunginkanslia on 9.8.2004 kehottanut kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan lausunnon Siposten vastineeseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 24.8.2004 antanut ko. lausunnon. Kaupunginhallitus käsitteli poikkeusluvasta tehdyn esityksen 4.10.2004 ja päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Vastineessa todetaan seuraavaa:

”Vastine hallintolain 34 §:n nojalla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon 189/21.6.2004

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausuntonsa Länsi-Pakilan tonttia 34086/4 koskevasta poikkeamishakemuksesta; Kslk 2003-1877, Rakvv 34-3451-03-S 6.11.2003. (liite 1)

Viitaten edellä mainittuun kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon hakija esittää seuraavaa:

Selostusosa:

Tontin, jolle poikkeamislupaa haetaan, rakennusoikeus on 562,8 m². Rakennusoikeudesta on aiemmin käytetty 355,1 m² ja rakennusoikeutta on käyttämättä 207,7 m². Selostuksessa on siten pientä epätarkkuutta tontin rakennusoikeudessa. Hakija on jo aiemmin poistanut hakemuksestaan autosuojat molempien rakennusten osalta ja varaston AR1:n osalta sekä ilmoittanut suullisesti, että myös AR2:n varastotila 15 m² (merkitty liitteessä 2) poistetaan, jolloin haetun poikkeamisluvan rakennusten kerrosala on yhteensä 265 m². Tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden ylitys haetulla poikkeamisella on 57,3 m² ja ylitysprosentti on 10,18 %, ei n. 13 % kuten kaupunkisuunnitteluvirasto lausunnossaan on esittänyt.

Säännökset, joihin päätösesityksessä on vedottu:

Hakijan käydessä henkilökohtaisesti esittelemässä aiottua rakentamissuunnitelmaa rakennusvalvontaviranomaiselle ennen hakemuksen jättämistä, neuvoi Pakilan alueen rakennuslupa-asioita käsittelevä virkamies hakemaan poikkeamislupaa, koska kysymyksessä on asemakaavan mukaisesta rakennusoikeuden ylityksestä poikkeaminen. Eikö virkamiehen virkansa velvoittamana viranomaisen edustajana olisi kuulunut jo kyseisessä tapaamisessa kertoa, ettei asemakaavamääräyksistä voida poiketa ja että poikkeamislupamenettely on maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin vastainen ja estää siten poikkeamisluvan myöntämisen?

Varsinainen lausunto, jossa kaupunkisuunnitteluvirasto korostaa maanomistajien tasapuolista kohtelua:

Katsomme, että kaupunkisuunnitteluvirasto jättäessään puoltamatta haettua poikkeamislupaa, joka ylittää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden 10,18 %, toimii vastoin maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta ja asettaa näin kuntalaiset toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Perusteluna mielestämme ei voida käyttää sitä, että uudisrakentamista ja täydennysrakentamista käsitellään eri perustein. Katsomme myös, ettei ole kenenkään etu eikä tarkoituksenmukaistakaan jos rakennusoikeuden ylitys myönnetään vain jo olemassa oleville rakennuksille. Edellä olevan todentamiseksi seuraavat pari esimerkkiä, joina olemme käyttäneet rakennusoikeuden ylitysten puollettuja poikkeamislupia, jotka ovat lähinnä Lepolantie 4:n tonttia ja joilla poikkeamislupamenettelyä on käytetty.

Esimerkkitapaukset eivät varmaankaan ole ainoat Pakilan alueella (liite 3, selvitys tonttien Lepolantie 1, Lepolantie 7 ja Lepolantie 4 sijainnista toisiinsa nähden).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on asemakaavasta poiketen puoltanut, osittain Lepolantie 4 tonttia vastapäätä olevan tontin, Lepolantie 1 poikkeamislupaa, jossa tontin rakennusoikeus ylittyy 9,9 %. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus kyseisellä tontilla on 408 m² ja rakennuksen kokonaiskerrosala aputiloineen 448 m², rakennusoikeuden ylitys poikkeamisluvalla on 40 m², rakennuksessa on lisäksi aputiloiksi luokiteltua tilaa 20 m², jota ei lasketa em. rakennusoikeuteen. Rakennusvalvontavirasto on myöntänyt ko. poikkeamisluvan (liite 4).

Tontin, jonka osoite on Lepolantie 7 ja on sijainniltaan n. 100 m etäisyydellä Lepolantie 4:stä, asemakaavan mukainen varsinainen rakennusoikeus on 234,8 m², rakennusoikeutta on lisätty poikkeamisluvalla 75 m², ko. liikehuoneisto on samalla muutettu asuinrakennukseksi, jonka rakennuksen hyväksytty kokonaiskerrosala asemakaavasta poiketen on yht. 309,8 m². Rakennusoikeuden ylitys on yhteensä 31,95 %. Asuinrakennukselle on edellä myönnetyn poikkeamisluvan jälkeen haettu uusi poikkeamislupa, jolla ko. asuinrakennus on muutettu naapureita kuulematta asuntolaksi. Rakennusvalvontavirasto on myöntänyt mainitut poikkeamisluvat (liite 5).

Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten katsomme, että maanomistajien/kuntalaisten tulee voida luottaa viranomaistoiminnan päätöksenteon yhdenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen riippumatta siitä, kenen asiassa ja kuka päätösvaltaisessa viranomaisessa kulloinkin asiaa käsittelee tai asiassa lopullisen päätöksen tekee.

Lopuksi toteamme, että Helsingin kaupungin alueella on huutava pula rakennuskelpoisesta tonttimaasta, kuten viikoittain saamme lehdistä lukea. Kaupunginhallitus lienee yhtä mieltä siitä, että kaupungin alueen vielä rakentamatta olevat pientalorakentamiseen sopivat tontit tulisi rakentaa ja saada hyötykäyttöön tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ilman myöhempää rakennusten laajennustarvetta ja siitä aiheutuvia ylimääräisiä lisäkustannuksia. Kaupunki tarvinnee veronmaksajia myös tulevaisuudessa.

Esitys:

Hakija esittää, että kaupunginhallitus vastinetta käsitellessään ottaa edellä esitetyt seikat huomioon ja kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä poiketen puoltaa haettua poikkeamislupaa sekä saattaa asian kiireellisenä rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi.”

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että viraston lausunnossa 189 (21.6.2004) esitetyt hakijan tontin rakennusoikeustiedot ovat Primas-kuntarekisterin tietoja, jotka rekisterissä on normaalikäytännön mukaisesti ilmoitettu pyöristettyinä lähimpään kokonaislukuun. Rakennusten ja suunnitelmien osalta rekisteritiedot ovat rakennusvalvontaviranomaisten ylläpitämiä ja ilmoittamia.

Hakijan tontin pinta-ala on em. rekisterin mukaan 2 251 m². Asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus on e=0,25, jonka mukainen rekisterin ilmoittama rakennusoikeus on 563 k-m². Rekisterin mukaan on tontilla rakennusoikeutta käytetty 356 k-m² ja jäljellä on 207 k-m².

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojatilaa 20 m²/asunto ja varastotilaa 5 m²/asunto. Määräyksellä turvataan pientaloasumiselle tarpeellisten varastotilojen rakentaminen tontille.

Hakija ilmoittaa kerrosalan ylitykseksi 10,18 %. Luku perustuu hakijan vastineen mukaan molempien liitteenä olevissa suunnitelmakuvissa esitettyjen varastorakennusten jättämiseen pois, jolloin ylitys olisi asuinrakennusten yhteenlasketun kerrosalan ja jäljellä olevan rakennusoikeuden erotus eli 265-207=58 m² (10,3 %). Kerrosalan ylitys nostaisi tonttitehokkuuden hiukan alle e=0,28 (0,276).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut sille esitettyjen suunnitelmien mukaisista varastorakennuksista asemakaavassa osoitetun varastorakennusoikeuden ylimenevän osan (yhteensä noin 18 m²) varsinaiseen kerrosalaan kuuluvaksi, jolloin ylitykseksi saadaan 76 m² eli noin 13 %. Hakija voisi joka tapauksessa rakentaa kaavan sallimat varastotilat 5 m2/asunto. Kerrosalan ylitys nostaisi tonttitehokkuuden hiukan yli e=0,28 (0,284).

Hakija käyttää vertailukohtana kahta lähitonttia Lepolantie 1 ja Lepolantie 7 ja niille myönnettyjä rakennusoikeuden ylityksiä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa ensinnäkin, että vertailukohtana käytetyt rakennukset ovat olemassa olevia rakennuksia.

Lepolantie 7:ssä sijaitseva tontti (939 m²) on voimassa olevan kaavan mukaan asuin ja liikerakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus e=0,25 (235 m²). Tontilla saa olla enintään kaksi asuntoa. Tontilla oleva rakennus on entinen asunto- ja liikerakennus, jossa sisäasiainministeriön poikkeusluvalla on vuonna 1981 otettu toimistokäyttöön silloinen rakentamaton ullakko. Kerrosalan ylitys oli ministeriön päätöksen mukaisesti tuolloin 32 % (75 m²). Vuonna 2000 rakennus on muutettu rakennusvalvontaviraston myöntämällä toimenpideluvalla erityisasumiseen käytettäväksi pienryhmäkodiksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole tarkempia tietoja asian käsittelyn yksityiskohdista. Asuin- ja liikerakennusten tontti ei kuitenkaan ole rinnastettavissa tavalliseen asuinrakennuksen tonttiin.

Toisella vertailukohtana käytetyllä tontilla Lepolantie 1:ssä ja hakijan tontilla (Lepolantie 4) on voimassa 17.6.1980 vahvistettu asemakaava nro 8226. Asemakaavan mukaan tontit ovat asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus e=0,25. Tontille saa rakentaa kerrosalan lisäksi enintään 20 m² suuruisen autosuojan/asunto ja 5 m² varastotilaa/asunto.

Lepolantie 1:n tontilla on vuonna 1976 rakennettu yksikerroksinen, tasakattoinen kolmen asunnon rivitalo. Rakennusvalvontavirasto on 14.11.2000 myöntänyt rakennusluvan kattomuodon muuttamiseksi harjakatoksi ja varastotilojen sijoittamiseksi syntyvään ullakkotilaan. Lupaa on 5.2.2002 muutettu siten, että syntyvään ullakkotilaan sijoitetaan varastotilojen lisäksi myös asuintiloja. Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi puoltavassa lausunnossaan 24.1.2002, että uudet asuin- ja aputilat sijoittuisivat rakennettavan harjakaton alle, eikä talon räystäskorkeus muuttuisi. Tontin rakennusoikeuden ylitys 9,9 % (40,5 k-m²) voitiin katsoa vähäiseksi. Tapauksessa oli kyse olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisesta kattomuodon muuttamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Helsingissä alueilla, joilla Pakilan tapaan on alueellinen tonttitehokkuus, pääsääntöisesti rakennusoikeuden ylityksiä uudisrakentamisessa ei puolleta. Uudisrakentamisessa voidaan kuitenkin erityisistä syistä puoltaa kerrosalan ylitystä rakennusluvan yhteydessä. Hakijan kohdalla erityistä syytä ei ole.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi vastaavien ylitysten sallimista myös muille. Pakilan alue on kuitenkin rakentunut paljolti yksikerroksisena ja rakennusoikeus on pääsääntöisesti käytetty. Rakennusoikeuden lisäyksen toteuttaminen on monessa tapauksessa hankalaa tai mahdotonta. Tapauskohtaisesti myönnetyt rakennusoikeuden ylitykset ovat mahdollisia olemassa olevien rakennusten kohdalla, joissa tila, joka voidaan ottaa käyttöön, on jo olemassa esimerkiksi kylmänä ullakkona.

Helsingissä alueilla, joiden tahokkuus on 0,25 ja rakennusoikeus käytetty, mahdollinen tehokkuuden nosto edellyttää laajempaa asemakaavatasoista selvitystä. Tällä hetkellä selvitystä tehokkuuden nostamismahdollisuuksista tehdään mm. Konalan tietyillä pientaloalueilla ja vastaavanlaisia selvityksiä on tarkoitus tehdä mm. Pakilan alueelle. Selvityksessä tarkastellaan tehokkuuden noston vaikutusta mm. pysäköintipaikkojen riittävyyteen ja kaupunkikuvaan.

Rakennettujen alueiden täydennysrakentamisessa ja muutoksissa yhtenäisten ratkaisukäytäntöjen löytäminen on usein vaikeaa. Yhtäältä tavoitellaan hallittua kaupunkikuvaa, viihtyisää elinympäristöä ja mahdollisuuksien mukaan myös muuttuneiden asumisstandardien saavuttamista vanhassa rakennuskannassa. Maanomistajia tulee kuitenkin kohdella tasapuolisesti.

Kuten kaupunkisuunnitteluviraston asiasta aiemmin antamassa lausunnossa on todettu ja kuten nyt käsiteltävänä oleva tapauskin osoittaa, on yhtenäisten tulkintalinjojen muodostaminen pientaloalueiden poikkeamisasioita ratkaistaessa vaikeaa. Ratkaisijoihin kohdistuu usein huomattavia paineita, kun tontinomistajien on vaikea mieltää kriittistä suhtautumista yksittäistapauksisessa pieniltä tuntuviin ylityksiin tai muutoksiin, joihin toisaalla samantyyppiseltä vaikuttavassa tilanteessa on saatu myönteinen ratkaisu.

Pientaloalueet ovat aina pienimittakaavaisia ja niiden miljöö saattaa vaatia yksittäistapauksessa hyvinkin vähäisiltä tuntuvien rajojen säilyttämistä rakentamisessa.

Jos pientaloalueilla, joilla on yhtenäinen tonttitehokkuus, hyväksytään uudisrakentamisessa näinkin suuri tehokkuuden nosto, alueelliset tehokkuudet menettävät merkityksensä. Tällaiset muutokset edellyttävät, kuten edellä on todettu, kaavallista kokonaistarkastelua alueella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa noudatetuissa tulkinnoissa ja ratkaisuissa on toimittu viranomaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 31.3.2005 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 29.4.2005 mennessä.

./. Kaj toteaa, että hakijat ovat 28.4.2005 toimittaneet Helsingin kaupunginhallitukselle 27.4.2005 päivätyn vastineen (esityslistan tämän kohdan liitteenä 2). Kaj katsoo, että vastineessa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, jotka vaikuttaisivat asian ratkaisuun.

Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muun sen kaltaiseen seuraukseen. Tapauksessa kerrosalan ylitys nostaisi asemakaavassa osoitetun tonttitehokkuuden e=0,25 hiukan alle e=0,28. Tällaisen rakennusoikeuden muuttamisen tulisi pääsääntöisesti tapahtua kaavaa muuttamalla. Kaj toteaa, että Länsi-Pakilan alueella ei ole asemakaavamuutoksia vireillä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla kaupunkisuunnitteluviraston lausunnoista ilmenevin perustein Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx haettuun toimenpiteeseen 34. kaupunginosan korttelin nro 34086 tontille nro 4.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Esityslistateksti (Helsingin kaupunginhallitus 4.10.2004 Kaj/6)
	Liite 2	Xxxxxx Xxxxxx ym. vastine 27.4.2005
	Liite 3	Ympäristökartta (Pakilan tontti 34086/4)
	Liite 4	Ote asemakaavasta (Pakilan tontti 34086/4)

1

TYÖNANTAJAN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN VUOSIKSI 2006 - 2007

Khs 2005-2771

Khs on hyväksynyt kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintasopimuksen 8.12.1997 ja se on allekirjoitettu 17.12.1997. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sj toteaa, että yhteistoimintasopimuksen mukaan henkilöstötoimikunta toimii työantajan ja henkilöstön ylimpänä yhteistyöelimenä. Siinä käsitellään ja seurataan kaupungin organisaatioiden ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevia asioita, joilla on merkitystä kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin. Henkilöstötoimikuntaan kuuluu kaksitoista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joista puolet (6) edustaa työnantajaa ja puolet (6) henkilöstöä. Kaupunginhallitus nimeää työnantajan edustajina puheenjohtajan ja viisi jäsentä kaupungin johtavista viranhaltijoista siten, että rahoitus- että henkilöstöjohto tulevat edustetuksi. Järjestöneuvottelukunta valitsee järjestöjen ehdotusten pohjalta henkilöstön edustajina varapuheenjohtajan ja viisi jäsentä siten, että kukin allekirjoittajajärjestö ja kaupungin työsuojeluneuvottukunta tulevat edustetuiksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita kaupungin henkilöstötoimikuntaan työnantajaa edustaviksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen vuosiksi 2006 - 2007 seuraavat henkilöt:

varsinainen jäsen	varajäsen
puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund	apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
rahoitusjohtaja Tapio Korhonen (Taske)	talousarviopäällikkö Tuula Saxholm (Taske)
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo (Heke)	osastopäällikkö Raija Peltonen (Heke)
työterveysjohtaja Juha Liira (Tyke)	kaupunginsihteeri Leena Mickwitz (Kkansl)
hallinto- ja kehittämisjohtaja Marja Leena Toukonen (Sosv)	johtajahammaslääkäri Seppo Helminen (Terke)
kehittämisjohtaja Paula Sermilä (Opev)	osastopäällikkö Raimo K. Saarinen (HKR)

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille ja henkilöstötoimikunnalle.

Lisätiedot:
Kulokari Irmeli, yhteistoimintakonsultti, puhelin 169 2455

2

HERTTONIEMEN ALA-ASTEEN KOULUN TALOTEKNISEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2005-2600

Opetuslautakunta toteaa (29.11.2005), että se käsitteli 29.4.2003 Herttoniemen ala-asteen koulun taloteknisen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä ja palautti hankesuunnitelman uudelleen valmisteluun. Hankkeen veroton kustannusarvio kustannustasossa 1/2003 (RI 104,2; THI 135,4) oli 4,3 milj. euroa ja hankkeen laajuus 5 030 brm².

Uusi 7.11.2005 päivätty hankesuunnitelma korvaa aiemman suunnitelman.

Ympäristökeskuksen ja HKR-Rakennuttajan tekemien sisäilman laadun mittausraporteissa todetaan opetustilojen lämpötilaongelmien ja erittäin korkeiden hiilidioksidipitoisuuksien osoittavan ilmanvaihdon olevan selvästi riittämätön.

Kouluverkkoselvitys 2005 esittää, että edellisen hankesuunnitelman EHA-opetusryhmälle suunniteltuja lisätiloja ei sijoiteta Herttoniemen ala-asteen kouluun, jonka tilat sopivat huonosti liikuntarajoitteisille oppilaille.

Kaupunginmuseo ja rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvayksikkö antoivat lausuntonsa, joiden mukaan rakennuksen julkisivulinjauksiin ja interiööreihin ei tulisi tehdä merkittäviä muutoksia ja uudet iv-konehuoneet tulisi sijoittaa rakennuksen nykyisen massan sisäpuolelle. Tämä hanke on esitelty kaupunginmuseolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Helsingin koulurakennusten suojelutarveselvityksessä Herttoniemen ala-aste luokitellaan Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon ja on siten ilmeinen suojeltavaksi esitettävä kohde. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1950.

Vuonna 1953 rakennetussa koulutalossa, osoitteessa Ahmatie 1, toimivat luokka-asteet 1-6 (12 perusopetusryhmää, 1 mukautetun erityisopetuksen ryhmä ja 1 mukautetun erityisopetuksen harjaantumisryhmä). Koulun kapasiteettiluku on 287. Tällä hetkellä koulussa on 298 oppilasta.

Opetustiloissa on pääosin alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto, joka on todettu riittämättömäksi sekä aistihavaintojen että mittausten perusteella.

Myös koulukiinteistön kylmä- ja lämminvesi- sekä viemäriputkistot ovat pääosin alkuperäisiä. Lämmitysjärjestelmän teräslevy- ja valurautapatterit, pumput ja putkistot ovat myös pääosin alkuperäisiä. Patteriventtiilit ovat menettäneet sulkuominaisuutensa ja niitä on uusittu termostaattisilla patteriventtiileillä.

Kiinteistön sähköjärjestelmää on parannettu useaan otteeseen. Luokkatilojen valaistus on uusittu pääosin vuonna 1989. Osa ryhmäkeskuksista toimii vielä 4-johdin järjestelmällä. Turva- ja merkkivalojärjestelmät ovat uusimisen tarpeessa.

Rakennuksen tiilijulkisivun saumaus on huonokuntoinen. Osa ikkunoista on kunnostuksen tarpeessa ja keittiön perusparannus sekä lastauslaiturin rakentaminen ovat tulleet ajankohtaisiksi.

Hankesuunnitelman tavoitteena on parantaa koulun sisäilman laatua ja ehkäistä tiloissa esiintyvää vetoa ja lämpötilanvaihteluja etsimällä taloudellisesti edullinen ilmanvaihdon ratkaisu, jossa rakennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä niihin hallinnon- ja opetustiloihin, missä on vielä painovoimainen ilmanvaihto. Lisäksi tavoitteena on uusia rakennuksen vesi- ja viemärijohdot, lämpöjohdot sekä sähkötekniikkaa tarvittavilta osin tehtyjen kuntokartoitusten perusteella. Vesijohtojen ja viemärien uusimisen yhteydessä myös märkätilojen pintarakenteet joudutaan uusimaan.

Ruokahuollon tilojen perusparannus sisältyy opetusviraston laatimaan keittiöiden perusparannusten tarveselvitykseen. Hankkeen siirtämisen johdosta keittiö ja lastauslaituri esitetään toteutettavaksi tämän hankkeen puitteissa (lisäys aikaisempaan hankesuunnitelmaan).

Hankkeen toteutus on suunniteltu alkavaksi kesällä 2007 ja sen on arvioitu olevan valmis syksyllä 2008. Hanke toteutetaan vaiheittain niin, että luokkasiipien perusparannustyön aikana osa oppilaista sijoitetaan koulun pihalle kahdeksaan vuokrattuun varatilaan, joista luovutaan perusparannustyön valmistuttua. Hankkeen toteutuksen tarpeellisuus arvioidaan vuoden 2006 kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Hankkeen kustannusennuste kustannustasossa 1/2005 (RI 109,8, THI 140,0) on 3 700 000 euroa (736 euroa/brm²) verottomana eli 4 514 000 euroa (897 euroa/brm²) verollisena. Lisäksi tässä hankkeessa toteutettavaksi esitetään puuikkunoiden kunnostusta, jonka kustannukset ovat 240 000 euroa verottomana (alv 0 %)eli 292 800 euroa (alv 22 %) verollisena ja ovien kunnostusta, sähköistä lukitusta, kulunvalvontaa ja käytävän ovien palonsulkujärjestelmää, jonka kustannukset ovat 70 000 euroa (alv 0 %) verottomana eli 85 400 euroa (alv 22 %) verollisena. Varatilojen vuokra-, kuljetus-, perustamis-, liittymis- ja muuttokustannukset 10 kk ajalta ovat arviolta 223 500 euroa (alv 0 %) verottomana eli 273 110 euroa (alv 22 %) verollisena.

Taloussuunnitelmaehdotuksessa v. 2006–2008 hankkeelle on varattu 3 550 000 euroa. Hankesuunnitelman mukainen tarve tullaan ottamaan huomioon perusparannusmäärärahan käyttösuunnitelmaa tarkistettaessa. Hankkeen laajuus on 5 030 brm².

Opetusvirasto maksaa vuokraa käytössä olevista tiloista 19 682 euroa (4,69 euroa/m², ei sisällä juoksevia kiinteistökuluja) kuukaudessa. Käytössä oleva huoneistoala ei perusparannuksen seurauksena muutu, mutta tilojen taso nousee. Arvioidut vuokrakulut perusparannetuista tiloista tulevat olemaan 52 900 euroa (12,70 euroa/m², sisältää kiinteistökulut) kuukaudessa eli 634 800 euroa vuodessa, josta pääomavuokra 499 700 euroa ja ylläpitovuokra 135 100 euroa. Vuokraa maksetaan 4 172 htm²:stä.

Hankesuunnittelu on tehty yhteistyössä HKR-Rakennuttajan LVI-valvonnan ja koulun kanssa.

Lautakunta päätti hyväksyä 7.11.2005 päivätyn Herttoniemen ala-asteen koulun taloteknisen perusparannuksen hankesuunnitelman osaltaan ja lähettää sen Khlle hyväksyttäväksi. Lautakunta päätti myös hyväksyä koulun taloteknisen perusparannuksen luonnossuunnitelmat.

./. Hankesuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä.

Talous- ja suunnittelukeskus mainitsee (2.1.2006), että perusparannus on ajankohtainen puutteellisen ilmanvaihdon, vesi-, viemäri- ja lämpöverkoston sekä sähkötekniikan vuoksi. Samalla korjataan ovet ja ikkunat.

Hankkeen laajuus on 5 030 brm². Arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 4 892 000 euroa (verottomana 4 010 000 euroa). Neliökustannus on 972 euroa/brm². Korjaus on suunniteltu uudelleen lautakunnan pidettyä alkuperäistä kustannusennustetta (5 490 000 euroa, 1 091 euroa/brm²) liian korkeana.

Hankkeen rahoitus sisältyy vuosien 2006-2008 taloussuunnitelmaan. Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Herttoniemen ala-asteen koulun taloteknisen perusparannuksen 7.11.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 5 030 brm² ja rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverollisina enintään 4 892 000 euroa (veroton hinta 4 010 000 euroa) hintatasossa 1/2005.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakennusvirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Hankesuunnitelma 7.11.2005

3

SAVOY-TEATTERIN VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN

Khs 2005-2709

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (13.12.2005), että kaupunki vuokrasi Savoy-teatterin kulttuuriasiainkeskuksen vierailuteatteriksi 10 vuoden vuokrasopimuksella vuonna 1986. Muutostöiden jälkeen vierailuteatterin toiminta käynnistyi 1.9.1987 ja on siitä lähtien jatkunut vilkkaana. Teatterin käyttöaste on ollut korkea ja ohjelmiston taso on vuosi vuodelta kehittynyt. Yhteistyö rakennuksen omistavan Ahlström Capital Oy:n kanssa on toiminut erinomaisesti ja tilojen toimivuutta on parannettu käyttäjän toivomusten mukaisesti.

Nyt voimassa oleva 10 vuoden vuokrasopimus alkoi 1.9.1996. Vuoden 2002 alusta lähtien vuokra-alueeseen liitettiin myös katutasossa oleva kahviotila. Savoy-teatterin vuokrasopimuksen jatkosta on käyty neuvotteluja kesästä 2004 alkaen.

./. Neuvottelujen tuloksena on esityslistan tämän asian liitteenä oleva Ahlström Capital Oy:n ehdotus vuokrasopimuksen jatkamiseksi 10 vuodella alkaen 1.9.2006 perusvuokratason säilyessä ennallaan.

Vuokranantajalla ja vuokralaisella on yhteinen näkemys kiinteistön kehittämisestä. Kesällä 2006 tullaan käyttäjän lukuun uusimaan loppuosa katsomotuoleista. Suurin osa vuodelta 1968 peräisin olevista kuluneista katsomotuoleista on jo uusittu. Samassa yhteydessä valo- ja äänitarkkaamo siirretään parvekkeelta permannolle. Tämä kasvattaa katsomon paikkalukua nykyisestä 705:stä n. 750:een.

Näiden peruskorjaustöiden kustannusvaikutus on arvioitu n. 150 000 euroksi ja summa on otettu huomioon vuoden 2006 talousarviossa. Peruskorjaukset toteutetaan kesällä 2006 ja maksetaan suunnitelman mukaan vuokrien yhteydessä.

Savoy-teatterin merkitys kulttuuriasiainkeskuksen vierailuteatterina on korostunut kaupungin luovuttua toisesta vierailuteatteristaan Aleksanterin teatterista. Molemmille vierailuteattereille on ollut jatkuvasti tarvetta

Lautakunta esittää, että teatteria ja sen kahvilatilaa koskevaa vuokrasopimusta jatketaan 1.9.2006 alkaen 10 vuodella siten, että vuokrataso ja muut ehdot säilyvät ennallaan täydennyssopimuksessa merkityin lisäehdoin. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ollen vuonna 2005 teatteritilan osalta 18 310,60 euroa ja kahvion osalta 1 476 euroa/kk (+ alv kahviosta)

Tilan peruskorjauksesta sovitaan erikseen.

Sj toteaa, että vuonna 2005 Savoy-teatterissa järjestettiin 211 esitystä, joiden katsojamäärä oli 77 074. Esityksistä 18 oli Savoyn omaa tuotantoa, 29 järjestettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja 164 esitystä oli ulkopuolisen järjestämiä. Teatterin henkilökunta vastaa myös Esplanadin lavan toiminnasta, Savoyn tasoiset resurssit ovat mahdollistaneet lavan ohjelmiston kehittymisen nykyiselle tasolleen.

Teatterin toiminta on hyvin kansainvälistä. Noin puolet vuosittaisista esityksistä tulee ulkomailta. Savoysta on muodostunut Helsinkiin korkeatasoisten maailman huippuartisteja esittelevien konserttien keskus.

Lähes kaikki Helsingissä järjestettävät festivaalit käyttävät esityksiinsä po. teatteria. Helsingin juhlaviikkojen kanssa on vakiintunut yhteistuotantokäytäntö, jonka puitteissa Savoyssa on nähty juhlaviikkojen keskeisiä ulkomaisia vierailuesityksiä.

Savoy-yksikkö (Savoy-teatteri ja Esplanadin lava) on toiminut vuodesta 1999 alkaen nettobudjetoituna osana kulttuuriasiainkeskusta. Tämä on mahdollistanut toiminnan kehittämisen ja volyymin kasvamisen ilman lisäkustannuksia kaupungille.

Tällä hetkellä kulttuuriasiainkeskus maksaa vuokraa Savoy-teatterista n. 18 310 euroa (=11,05 euroa/m²) + kahvilatilasta 1 476 euroa/kk (=18,58 euroa/m²).

Kulttuuriasiainkeskus osti ja maksoi loppuun kuluneiden tilalle vuosina 1998 ja 2001 yhteensä 328 katsomotuolia. Lisäksi kulttuuriasiainkeskus on hankkinut valo-, ääni- ja näyttämöteknisiä laitteita teatterin teknisten valmiuksien parantamiseksi.

Neuvottelujen perusteella Ahlström on tehnyt ehdotuksen vuokra-ajan jatkamiseksi kymmenellä vuodella vuokratason säilyessä entisellään. Ahlström kustantaa kesälle 2006 suunnitellut kulttuuriasiainkeskuksen toiveiden mukaiset muutostyöt (mm. loput katsomotuoleista uusitaan, ääni- ja valotarkkaamo siirretään parvekkeelta permannolle). Ne maksetaan vuokran yhteydessä.

Sj toteaa edelleen, että Khs päätti 18.3.1996 omasta puolestaan hyväksyä tilojen vuokraamisen nyt loppumassa olevaksi 10-vuotiskaudeksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus on ilmoittanut, että kaupungin omistuksessa ei ole vapaana tilaa, joka voisi korvata Savoy-teatterin.

Khn olisi omasta puolestaan hyväksyttävä vuokraamishanke. Asiasta on neuvoteltu myös talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Vuokramenot sisältyvät vuoden 2006 talousarvioon.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Savoy-teatterin vuokrasopimuksen jatkamisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 13.12.2005 tekemän esityksen ja siihen liittyvän Ahlström Capital Oy:n tarjouksen mukaisesti siten, että sopimuksen päättymispäivä on 31.8.2016.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle, kiinteistövirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Ahlström Capilal Oy:n ehdotus Savoy-teatterin vuokrasopimuksen jatkamiseksi

4

9.1.2006 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN OUTI ALANKO-KAHILUODOLLE TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNASTA

Khs 2005-63

Sj toteaa, että Khs päätti (31.1.2005) asettaa toimikaudekseen 9‑jäsenisen työllistämistoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Samalla Khs päätti valita toimikunnan jäseneksi mm. Outi Alanko-Kahiluodon.

Outi Alanko-Kahiluoto pyytää (16.12.2005) eroa työllistämistoimikunnasta lisääntyneiden luottamustehtävien vuoksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Outi Alanko-Kahiluodolle eron työllistämistoimikunnan jäsenen tehtävästä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita työllistämistoimikunnan jäseneksi Outi Alanko-Kahiluodon tilalle

-

Pöytäkirjanote mainituille sekä työllistämistoimikunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KUUSAKOSKI OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2550

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (25.11.2005) lausuntoa Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Kivikossa sijaitsevaa kierrätyspalvelupistettä.

./. Kuulutus hakemuksesta ja ympäristölupahakemuslomake ovat liitteinä 1 ja 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Ympäristölautakunta päätti (15.12.2005) antaa Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon.

Yleiskuvaus toiminnasta

Sijainti

Kivikon palvelupiste sijaitsee Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan korttelin 47052 tontilla 1, osoite Kivikonlaita 5. Keskus sijaitsee alueella, joka on 17.3.2003 vahvistetussa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteliksi. Keskuksen länsipuolella on Kivikonlaita sekä Kehä l:n ja Lahdentien liittymä, koillispuolella on urheilu- ja virkistysalueiden alue ja itäpuolella on alue mullansekoittamoa varten. Keskuksen eteläpuolella on lähivirkistysalue. Pohjoispuolelle on kaavoitettu teollisuusrakennusten ja pelastusaseman korttelialue. Pohjoispuolella on myös lähivirkistysalueeksi kaavoitettuja alueita.

Kehä I:n eteläpuolella noin 300 metrin päässä on rakenteilla Latokartanon asuinalue. Kivikon asuinalue sijaitsee noin 500 metrin päässä itään jätepalvelukeskuksesta. Kaksi päiväkotia sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja ala-aste noin 1 200 metrin etäisyydellä.

Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, eikä alueella ole hakemuksen mukaan erityisiä luonnonarvoja. Laitosalueen koillis- ja lounaispuolella on yhtenäisempi Viikistä Kivikkoon ulottuva vihervyöhyke.

Toiminnan kuvaus Alueella olevat toiminnot

Kivikon jätepalvelukeskuksen alueella toimii siirtokuormausasema, jätteiden pientuojille tarkoitettu YTV:n Sortti-asema ja ongelmajätteiden vastaanotto-, lajittelu, ja varastoasema. Lisäksi asemalle vastaanotetaan puutarhajätettä ja risuja. Asemalla olevilla kentillä varastoidaan lisäksi kontteja ja lavoja. Sijaintikartassa on esitetty Kuusakoski Oy:n hallintaan siirtyneet osat jätepalvelukeskuksen kiinteistöistä.

Kuusakoski Oy:n Kivikon palvelupisteen toiminnot muodostuvat pääosin kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin, puun, paperin, pahvin, muovin ja lasin sekä rakennusjätteen ja energiajätteen hankinnasta, vastaanotosta, välivarastoinnista, esikäsittelystä, lastauksesta ja lähettämisestä. Toiminta-aika on pääsääntöisesti arkisin klo 6–22, lauantaisin klo 6–18 ja sunnuntaisin klo 9–15. Satunnaisesti kuormaustoimintaa on myös muina aikoina. Halleissa toimintoja on päivittäin 24 tuntia vuorokaudessa. Palvelupiste työllistää lopullisessa laajuudessaan 10–15 henkilöä.

Jätteiden vastaanotto- ja varastointitoiminta

Siirtokuormattavan yhdyskuntajätteen määrä on 180 000 ja muun käsiteltävän kierrätysmateriaalin määrä noin 91 000 tonnia vuodessa. Kierrätysmateriaalien kertavarastointimäärä on alle 2 000 tonnia.

Siirtokuormausasema

Siirtokuormausasemalla otetaan vastaan yhdyskuntien sekä kaupan ja teollisuuden sekajätettä. Lupaa haetaan 180 000 jätetonnin siirtokuormaamiselle.

Jäte otetaan vastaan siiloihin, joissa jäte tiivistettään puristimella ja työnnetään ulos umpinaiseen konttiin. Kontit varastoidaan piha-alueelle, kerrallaan enintään 200 tonnia ja kuljetetaan edelleen kaatopaikalle.

Muut käsittelytoiminnot

Kierrätysmetallien ja metallipitoisten tuotteiden lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti katetussa tilassa. Palvelupiste vastaanottaa ja välivarastoi myös käytöstä poistettuja ajoneuvoja, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä tietosuojamateriaalia. Tietosuojamateriaalia voidaan käsitellä murskaamalla halleissa. Näiden materiaalilaatujen arvioitu käsittelymäärä on 10 500 tonnia vuodessa.

Rakennussekajäte lajitellaan katetussa tilassa siten, että metallit, mineraaliaines, poltettava jae sekä mahdollisesti muovijae ja kaatopaikkajae erotellaan. Rakennussekajätteen arvioitu käsittelymäärä on 50 000 tonnia vuodessa.

Paperin, pahvin, puun, muovin ja lasin lajittelu sekä pakkaaminen tapahtuu hallissa. Tuotteet pyritään ohjaamaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiakäyttöön. Energiajätteen arvioitu määrä on 20 000 tonnia vuodessa ja materiaalihyötykäyttöön ohjattavan jätteen määrä arviolta 10 000 tonnia vuodessa.

Palvelupiste ottaa lisäksi vastaan ongelmajätteiden pieneriä, jotka välivarastoidaan asianmukaisessa ongelmajätevarastossa. Kertavälivarastointimäärät pyritään pitämään pieninä.

Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalin toimittaminen

Kierrätysmetallit ja muut raaka-aineiksi kelpaavat materiaalit toimitetaan jatkojalostettavaksi luvan omaaville laitoksille ja yrityksille. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle ongelmajätelaitokselle ja yhdyskuntajäte YTV:n Ämmässuon kaatopaikalle tai vastaavaan paikkaan.

Varastokentät ja varikkorakennus

Kaikki varasto- ja käsittelykentät ovat asfaltti- tai betonipinnoitteisia.

Siirtokuormausaseman konttikentällä säilytetään siirtokuormauksen kontteja. Jatkossa sillä voidaan välivarastoida ja lajitella myös rakennussekajätettä ja muita kierrätysmateriaaleja katetussa tilassa.

Varikkorakennuksen itäpuolella olevalla kentällä voi pysäköinnin ohella olla varastoituna kuljetusvälineitä ja kontteja. Pysäköintialueella Kivikonlaidan ja varikkorakennuksen välissä on pysäköintialue ja kalustovarasto (tyhjiä kontteja, kuljetusvälineitä). Konteissa ja kuljetusvälineissä voidaan varastoida kierrätysmateriaaleja.

Varikkorakennuksen eteläpuoleisella, katoksen ja huoltorakennuksen välissä olevalla kentällä säilytetään ajoittain tyhjiä jäteastioita. Itse varikkorakennuksessa tullaan varastoimaan kierrätysmetalleja, käytöstä poistettuja ajoneuvoja sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paperia, pahvia, puuta, muovia ja lasia, energiajätettä sekä ongelmajätteen pieneriä. Varikkorakennusta on aiemmin Rikaton Oy käyttänyt vastaavanlaiseen ongelmajätteiden käsittelyyn.

Alue on aidattu ja siellä on kulunvalvonta.

Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus

Vedenkäyttö ja jätevedet

Kiinteistö 47052/1 on liitetty Helsingin kaupungin yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Sopimukset vedenhankinnasta sekä jäte- ja erityisjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon sisältyvät YTV:n ympäristölupahakemukseen.

Piha-alueet on asfaltoitu ja viemäröity.

Siirtokuormausaseman konttikentän koneista voi valua maahan vähäisiä määriä rypsiöljyä. Likaavimman osan valumat johdetaan jätevesiviemäriin, muuten maastoon avo-ojaan.

Varikkorakennuksen itäpuolisten kenttien valumat johdetaan öljynerottimen kautta maastoon. Länsipuolisen pysäköintikentän sekä katoksen ja huoltohallin välisen kentän toiminta ei ole likaavaa ja sadevedet johdetaan avo-ojaan; kuten myös yleisten liikennealueiden jätevedet. Varikon hallien jätevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin.

Sade-, hulevesi- sekä öljynerotuskaivot tarkastetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa.

Päästöt ilmaan

Jonkin verran päästöjä ilmaan aiheuttavat materiaalin käsittely (pöly) ja autoliikenne. Materiaalin käsittelystä aiheutuvista hajuhaitoista aiemman toiminnan ajalta ei ole ilmoitettu ympäristökeskukselle. Siirtokuormaustoiminnan aiheuttama liikenne pysyy muuttumattomana; muun toiminnan aiheuttama liikenteenlisäys Kivikonlaidalla on päivittäin noin 150 ajoneuvoa.

Melu

Toiminnot tehdään siten, että siitä ei aiheudu ympäristölle merkittäviä meluhaittoja. Jätehuoltokeskuksen toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu. Naapurien (Kehä I, Lahdenväylä, murskaamo) tuottaman melutaustan arvioidaan olevan suuremman kuin jätehuoltokeskuksen tuottaman melun.

Maaperän pilaantuminen

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. YTV on teettänyt Golder Associates Oy:llä maaperän pilaantuneisuustutkimuksia kiinteistön alueella, joissa ei ole todettu ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä tai raskasmetalleja.

Toiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit ja niihin varautuminen

Kuusakoski Oy liittää Kivikon palvelupisteen ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä ja laatii suojelusuunnitelman ottaen huomioon YTV:n Kivikon jätepalvelukeskukselle laaditun vaaranarviointi- ja turvallisuusselvityksen vuodelta 1999.

Suurimman riskin aiheuttaa erilaisten ongelmajätteiden lajittelu- ja välivarastointitoiminta. Kemikaalipäästö ympäristöön ei normaalitoiminnan aikana ole mahdollista. Laajamittaisessa onnettomuustilanteessa kemikaaleja voi päästä jonkin verran viemäriin.

Varautuminen kemikaalionnettomuuksiin ja tulipalon varalle kiinteistön alueella on kuvattu YTV:n suojelusuunnitelmassa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Kuusakoski Oy ilmoittaa Kivikon palvelupisteen toiminnan edustavan teknis-taloudellisesti parasta tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä muun muassa seuraavista syistä:

- kaikki hyödynnettävät jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöprosesseihin

- varastointi toteutetaan olemassa olevien viranomaismääräysten mukaisesti

- kierrätystoiminta-alueet on pinnoitettu ja viemäröity asianmukaisesti

- ongelmajätteiden varastointi asianmukaisissa varastopaikoissa ja -astioissa

- koneiden ja laitteiden toimintavaatimukset ovat korkeat.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Kivikon palvelupiste pitää kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille.

Öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja kaivojen kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Myös poikkeustilanteista toiminnassa pidetään kirjaa.

Toiminnan päästöt ja vaikutukset on arvioitu niin vähäisiksi, ettei niiden tarkkailulle ole arvioitu olevan tarvetta.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta toteaa, että Kuusakoski Oy:n Kivikon palvelupiste tulee jatkamaan kiinteistöllä jo harjoitettua vakiintunutta jätteenkäsittelytoimintaa. Toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tällä perusteella ympäristölautakunta puoltaa Kuusakoski Oy:n pyyntöä toiminnan aloittamisesta lupapäätöstä noudattaen, vaikka päätökseen haettaisiin muutosta.

Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja ongelmajätteiden vastaanotto sekä varastointi asianmukaisia. Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Hakemuksen käsittelyssä on kuitenkin edelleen syytä korostaa ongelmajätteiden turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin liittyviä seikkoja. On syytä myös painottaa alueen roskaantumisen ehkäisyä sekä toiminnassa syntyvien likaantuneiden hulevesien pääsyn estämistä maaperään ja avo-ojiin.

Vielä ympäristölautakunta toteaa, että se on Helsingissä myös terveydensuojelulain 7 §:n mukainen kunnan terveydensuojeluviranomainen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.8.2005) mm. seuraavaa:

Selostus Ympäristölupahakemus koskee jätteiden kierrätyspalvelupistettä Kivikossa, osoitteessa Kivikonlaita 5. Toiminta sijoittuu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Jätehuollon Kivikon jätepalvelukeskukseen.

Alueella on voimassa asemakaava nro 10860, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.11.2002. Asemakaavassa tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, jonka kerrosalaneliömetreinä merkitty rakennusoikeus on 15 000.

Helsingin voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa alue on työpaikka-alue, jota kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelu- ja toimisto- sekä satamatoimintojen käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Yleiskaavassa alueen länsi- ja luoteisreunassa on varaus myös Viiralle, nopealle raitiotielle.

Kierrätyspalvelupisteen länsipuolella on yleisiä tiealueita: Lahdenväylä ja Kivikonlaita sekä Kehä I. Alueen pohjoispuolella on teollisuusrakennusten korttelialueita (TT) sekä pelastusaseman korttelialue (YPA), jolle saa sijoittaa helikopterikentän. Alueen koillispuolella on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ja koillis- ja itäpuolella lähivirkistysalue (VL). Alueen itäpuolella on erityisalue mullansekoittamoa varten (EM). Jätepalvelukeskuksesta noin 500 metriä koilliseen, Malmin vanhan ampumarata-alueen pohjoisosaan on rakenteilla täyttömäki, jonne sijoitetaan ampumarata-alueen metalleilla pilaantuneet maa-ainekset. Lähimmät asunnot ovat noin 400 metrin etäisyydellä kaakossa sijaitsevalla Kivikon asuinalueella.

Kehä I:n ja Kivikonlaidan nykyisen tasoliittymän paikalle tullaan rakentamaan Kivikontien eritasoliittymä. Liittymän osalta on vireillä kaavamuutos, jossa tutkitaan myös uutta maankäyttöä liittymän tuntumassa ja eritasoliittymän nykyistä tilavarausta tarkistetaan. Liittymän suunnittelussa on otettu huomioon jäteaseman liikenne.

Kuusakoski Oy on vuokrannut YTV Jätehuollolta osan Kivikon jätepalvelukeskuksen kiinteistöstä ja toiminnoista 1.4.2005 alkaen ja toimii tällä hetkellä alueella YTV Jätehuollon ympäristöluvalla.

Kuusakoski Oy hakee lupaa yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemalle ottaa vastaan ja käsitellä 180 000 t/a yhdyskuntajätettä. Jätemäärä on voimassaolevan YTV Jätehuollon ympäristöluvan (myönnetty 15.12.1998, dnro 0195Y0473-111) mukainen.

Lisäksi Kuusakoski Oy hakee lupaa ottaa vastaan ja tuotteistaa kierrätysmetalleja ja muita metallipitoisia materiaaleja kuten käytöstä poistettuja ajoneuvoja sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, renkaita, rakennussekajätettä, puuta, paperia, pahvia, muovia, lasia, energiajätettä sekä ongelmajätteiden pieneriä, yhteensä noin 91 000 t/a.

Alueelle tuodaan jätteet joko kuorma-autoilla tai henkilöautoilla. Alueen liikennemääräksi on arvioitu noin 1650 autoa vuorokaudessa, josta noin 150 on kuorma-autoja. Toiminnan laajentumisesta johtuvaa liikenteen määrän kasvua on kokonaisliikennemäärässä noin 150 autoa vuorokaudessa. Liikenneyhteys alueelle hoituu Kehä I:ltä, jonka liikennemäärä Kivikon kohdalla on noin 59 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen Kuusakoski Oy:n toiminta soveltuu Kivikkoon voimassaolevan asemakaavan käyttötarkoituksen, alueella tällä hetkellä olevien muiden toimintojen sekä liikenneyhteyksien kannalta hyvin.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli lupa myönnetään.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Kuusakoski Oy:n jätteiden kierrätyspalvelupisteelle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Kuusakoski Oy:n ympäristönsuojelulain mukaista lupahakemusta Kivikossa sijaitsevalle kierrätyspalvelupisteelle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Ympäristölupahakemus

2

RUOHOLAHTI - MATINKYLÄ METROYHTEYDEN YVA-TILANNE

Khs

Ryj toteaa, että Ruoholahti – Matinkylä –raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut. YVA-selostus on nähtävillä 16.1.2006 alkaen mielipiteiden ja lausuntojen antamista varten. Kaupunginhallitus käsittelee lausunnon antamista arviointiselostuksesta maaliskuussa 2006.

Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta liikennelaitokselta ja liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen kaupunkisuunnitteluvirastosta esittelevät arviointiselostusta ja raidehankkeen tilannetta kaupunginhallituksen kokouksessa 16.1.2006.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Ruoholahti – Matinkylä –raideyhteyttä koskevan selostuksen tiedoksi.

Päätösluettelonote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

3

9.1.2006 pöydälle pantu asia

YLIJÄÄMÄMASSOJEN SIJOITUSPAIKKOJA KOSKEVA TILANNEKATSAUS JA ESITYS TOIMENPITEISTÄ

Khs 2003-1151

./. Kj päätti 21.5.2003 § 42 johtajistokäsittelyssä asettaa ylijäämämassojen sijoittamista selvittävän työryhmän. Työryhmän työn tausta ja lähtökohdat käyvät ilmi liitteenä 1 olevasta johtajiston esityslistatekstistä.

Ylijäämämassatyöryhmä toteaa (10.3.2005) seuraavaa:

Kaupunginjohtaja asetti (21.5.2003 § 42) ylijäämämassojen sijoittamista selvittävän työryhmän. Syynä työryhmän asettamiselle oli ylijäämämassojen yleisten vastaanottopaikkojen loppuminen Helsingin alueelta vuonna 2002. Selvittämisen välittömänä käynnistäjänä oli Suomen Maarakentajien Uudenmaan piiriyhdistys ry:n tiedustelu Helsingin kaupunginhallitukselle siitä, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä ylijäämämassojen sijoittamispaikkojen perustamiseksi.

Työryhmän tehtävänä oli:

- etsiä ylijäämämassojen vastaanottoon pidemmällä aikavälillä soveltuvia kohteita Helsingistä ja, yhteistyössä asianomaisten työryhmän muiden osapuolten kanssa, muualta pääkaupunkiseudulta

- selvittää sijoituspaikkojen hallinnolliset, kaavoitukselliset, ympäristölliset ym. käyttömahdollisuudet erityyppisten massojen sijoitteluun

- huolehtia uusien täyttökohteiden käyttöön saamisen ja suunnittelun käynnistämisen edellyttämistä toimenpiteistä ja tehdä näiden johdosta tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset toimenpiteiksi

- selvittää muut yhteistyömahdollisuudet ja keinot ylijäämämassojen vähentämiseksi ja käytön tehostamiseksi sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toimenpiteiksi.

Työryhmän puheenjohtajana toimi toimistopäällikkö Eija Kivilaakso kaupunkisuunnitteluvirastosta ja työryhmässä oli edustajia seuraavilta tahoilta:

- Heikki Somervuo Helsinki, talous- ja suunnittelukeskus

- Jouni Kilpinen Helsinki, kaupunkisuunnitteluvirasto

- Juhani Tuuttila Helsinki, kiinteistövirasto

- Ilkka Vähäaho Helsinki, kiinteistövirasto

- Hannu Virtasalo Helsinki, rakennusvirasto

- Heikki Pajunen Vantaa, kuntatekniikan keskus

- Vesa Valkeapää Espoo, tekninen keskus

- Hannu Vepsäläinen Espoo, kaupunkisuunnittelukeskus

- Pekka Vehniäinen Espoo, kiinteistöpalvelukeskus

- Johanna Horelli Sipoo, maankäyttötiimi

- Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitto

- Pekka Hallikainen Itä-Uudenmaan liitto

- Mauri Uusihakala YTV Jätehuolto

Työryhmän tuli jättää raportti ja ehdotus tarvittavista toimenpiteistä 28.2.2005 mennessä (Kj, 8.12.2004 § 98). Työryhmä kokoontui työskentelynsä aikana kahdeksan kertaa.

Työryhmä aloitti toimintansa kartoittamalla tarkastelualueensa ylijäämämassojen nykyisen sijoituspaikkatilanteen ja kokoamalla yhteen aihepiiriä käsittelevän kirjallisen materiaalin. Lisäksi työryhmä kartoitti jäsentensä edustamien tahojen alustavat näkemykset ylijäämämassojen sijoituksen ja operatiivisen huollon tulevista mahdollisuuksista ja priorisoinneista.

Käydyissä keskusteluissa ilmeni, että ylijäämämassojen huollon parantaminen ja tehostaminen on monen toimijan ongelma, jonka ratkaiseminen on työryhmässä edustettuina olleiden viranomaisten toimialoja koskevin päätöksin toteutettavissa tai ohjattavissa vain osittain.

Malminkartanonhuipun laajentamisesta pohjoiseen on käynnissä esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettely, mutta sen lisäksi Helsingin alueelta lienee vaikea löytää uusia vähintään viiden vuoden tarpeen täyttäviä sijoituspaikkoja. Tästä johtuen päätöksenteko sijoituspaikoista edellyttäisi maakunnallisia ja ylikunnallisia ratkaisuja sekä ylikunnallista yksimielisyyttä ongelman ratkaisemisen tarpeellisuudesta. Ylijäämämassojen hyötykäyttöä ja alan teknologian kehittämistä on toistaiseksi hidastanut rakentamisessa käytettävien maa-ainesten vallitseva markkinahintatilanne.

Toimenpide-ehdotustensa pohjaksi ylijäämämassatyöryhmä päätti laadituttaa erillisen konsulttityön: ”Ylijäämämassatarkastelu, Helsingin kaupunki / Sito Oy, 21.1.2005”.

Sijoituspaikkojen etsintä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Konsulttityön aikana käytiin myös laajahko keskustelukierros työryhmässä edustettuina olleiden tahojen, suunnittelualueen kuntien ja eräiden massahuoltoon läheisesti liittyvien muiden tahojen edustajien kanssa, yhteensä n. 20 tahon kanssa.

Työ on jaettu kolmeen osaselvitykseen, joissa etsittiin sijoituspaikkoja pääkaupunkiseudulta, operointipaikkoja Helsingistä ja kehitysprojekteja sijoitettavien ylijäämämassojen vähentämiseksi. Kaikista osatehtävistä laadittiin nykytilannekartoitus, asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut ja toimenpide-esitykset.

Helsingin kaupungin hallintoa koskevina toimenpidesuosituksina työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä ja niiden toteuttamisesta vastaaviksi nimettäviä tahoja:

SIJOITUSPAIKKOJEN KÄYTTÖÖN SAAMINEN

- toimenpiteet tavoitteellisessa toteuttamisjärjestyksessä

1 Vantaan Pitkäsuon täyttömäen käyttämistä Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoittamiseen koskevan sopimuksen jatkaminen 1.1.2006 eteenpäin / HKR

2 Neuvottelut Espoon, Kirkkonummen ja YTV:n kanssa niiden alueilla olevien sijoituspaikkojen (Kulmakorpi, Ämmässuo) saamisesta käyttöön Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoituspaikkana / HKR, Taske, Kv

3 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätekeskuksen sijoittumisen seuranta ja tarkempien selvitysten ja neuvottelujen käynnistäminen toisen sijoituspaikan (Mömossen tai Taviskärret) soveltumisesta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla syntyvien ylijäämämassojen sijoituspaikaksi / HKR, Kv

4 Muiden mahdollisten ylikunnallisten sijoituspaikkojen kaavoituksen, suunnittelun ja toteuttamisen seuranta ja jatkotoimet Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Näiden sijoituspaikkojen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös liikenneyhteydet ja kokonaiskustannukset. / HKR

5 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan ja Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan vaikuttaminen niin, että ylijäämämassojen sijoitusmahdollisuudet varmistuvat./ Ksv

OPEROINNIN KEHITTÄMINEN

6 Operoinnin konseptoinnin selvittäminen ja Helsingin kaupungin roolin päättäminen / HKR, Kkansl

7 Operointipaikkojen (Kivikko-Tattariharju, Pasila-ilmala, Kyläsaari, Mustikkamaa, Laajasalo) toteuttamisen edistäminen / HKR, Ksv

MASSOJEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN

8 Neuvottelujen loppuun vienti alueellisen massapörssin koekäyttöön ottamisesta Helsingin kaupungin maarakentamista toteuttavissa organisaatioissa / HKR

9 Pääkaupunkiseudun kunnat ja Kuntainliitto laativat yhteisen esityksen, jotta jätevero ei kohdistuisi puhtaisiin maa-aineshuollon materiaaleihin eikä sellaisiin alueisiin, jonne sijoitetaan maan ja kallioperän aineksia yksinomaan tai sideaineilla stabiloituina / Khs

10 Selvitetään edellytykset toteuttaa pääkaupunkiseudun ”yhteinen toimintamalli- konsortiosopimus”, jossa esitetään yhteinen tahtotila ja toimenpiteet maa-ainesten hallinnasta sekä sijoitus- ja operointipaikoista / Khs

Ylikunnallinen ylijäämämassatyöryhmä luovuttaa tämän muistion ja raportin Helsingin kaupunginjohtajalle.

Työryhmän käsityksen mukaan Helsingin kaupungin tulee alueellaan vielä jatkossa suunnittelun ja muin keinoin tehostaa pienimuotoisten puhtaiden maiden sijoituspaikkojen toteutumista, mikä tehtävä oli rajattu työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle.

./. Konsulttiselvitys on liitteenä 2.

Kj päätti 21.12.2005 johtajistokäsittelyssä merkitä ylijäämämassatyöryhmän muistion 10.3.2005 tiedoksi ja samalla todeta työryhmän työn päättyneeksi.

Khs päätti 10.10.2005 § 1217, käsitellessään lausunnon antamista Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, kehottaa johtajistoa toimimaan aktiivisesti pysyvän seudullisen ratkaisun aikaansaamiseksi yhdessä naapurikuntien ja Uudenmaan liiton kanssa ja edellyttää, että kaupunginhallituksen käsittelyyn tuodaan 31.1.2006 mennessä kokonaisvaltainen erilaisia ylijäämämassojen loppusijoitustarvetta ja sijoitusvaihtoehtoja koskeva tilanneselvitys toimenpide-ehdotuksineen, ja että Malminkartanon täyttömäen mahdollisen laajennuksen edistämisen suhteen ei ryhdytä toimenpiteisiin ennen kaupunginhallituksen mainittua kokonaisvaltaista tarkastelua.

Ryj toteaa, että ylijäämämassat ovat rakennustoiminnassa syntyviä, vaikeasti hyödynnettäviä, mutta puhtaita maa- ja kiviainesmassoja. Helsingin yleisten alueiden ja tonttien rakentaminen synnyttää vuosittain noin 1,0 milj. m3 ylijäämämassoja.

Suuressa mittakaavassa vain louhetta ja siitä jalostettuja muita materiaaleja sekä kitkamaata on toistaiseksi onnistuttu hyödyntämään. Rakentamistoimintaan kelpaamattomat savi- ja silttimaat on sijoitettava ylijäämämaiden vastaanottopaikoille. Pienimuotoiset puhtaiden maiden sijoituspaikat, joihin työryhmä muistionsa lopussa viittaa, voivat osaltaan jonkin verran pienentää muihin kuntiin vietävien massojen määrää ja kuljetuskustannusten kasvua, mutta niillä ei yksistään voida tyydyttää Helsingin tarpeita.

Yleiskaava 2002 osoittaa useita aluevarauskohteita, joissa syntyy ylijäämämassoja tai tarvitaan rakentamiskelpoisia maa-aineksia merkittäviä määriä. Tällaisia ovat esim. Jätkäsaari, Kalasatama ja Malmin lentokenttä. Tehokkaalla massataloussuunnittelulla voidaan vähentää erillisten täyttöalueiden tarvetta, säästetään kuljetuskustannuksissa ja vähennetään muun massansiirron tarvetta.

Yleiskaavan virkistysaluevaraukset mahdollistavat ylijäämämäkien rakentamisen niiden alueelle, mutta käytännössä ylijäämämäkien sijoittaminen Helsinkiin on hyvin vaikeaa. Malminkartanon täyttömäen laajentaminen pohjoiseen on ainoa näköpiirissä oleva mahdollisuus laajentaa täyttökapasiteettia Helsingin alueelle. Laajentamisesta on parhaillaan käynnissä esisuunnittelu. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt ja yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa 25.11.2005. Lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on liitteenä 3.

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan tehtyä ympäristövaikutusten arviointia ei voida pitää riittävänä pilaantuneiden maiden osalta. Pilaantuneiden maiden sijoittaminen edellyttäisi näin ollen lisäselvityksiä ennen ympäristöluvan hakemista. Rakennusvirasto harkitseekin luopumista pilaantuneiden maiden sijoittamisesta Malminkartanoon.

Malminkartanon täyttömäen laajennushankkeen nopea edistäminen puhtaiden maiden osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn nyt päätyttyä olisi tärkeää. Ennen rakentamista Malminkartanon täyttömäen laajennus edellyttää asemakaavaa, ympäristölupaa sekä hanke- ja toteuttamissuunnitelmien laadintaa. Ilman valituskierroksia tämä veisi vähintään kaksi vuotta. Samaan aikaan Helsingin kaupungin alueella syntyvien massojen vastaanottopaikkana toimiva Vantaan Pitkäsuo tulee täyteen. Malminkartanon täyttömäen laajennuksen myöhemmän käyttöönottopäätöksen varmistamiseksi tulisi ryhtyä em. valmisteleviin suunnittelu- ja luvanhakutoimiin, jotta ylijäämämassojen sijoittaminen voitaisiin varmistaa myös tilanteessa, jossa ylikunnallinen sijoitus ei onnistu. Erityisesti kaavoituksen nopea eteneminen olisi tässä vaiheessa erittäin tärkeää.

Ylikunnallisia, sijoituspaikoiksi soveltuvina kohteina on työryhmän selvityksessä mainittu Ämmässuon kaatopaikan suoja-alueelle rakennettava suojavalli, Espoon Kulmakorpi, Vantaan ja Tuusulan alueelle suunniteltu Kiilan alue, Mömossen Sipoossa sekä Taviskärret ja Metsäpirtin alue Porvoossa ja Sipoossa. Työryhmä esittää, että kaikkia esitettyjä kohteita vietäisiin yhtä aikaa eteenpäin. Kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kaikki ovat tarpeellisia sijoituspaikkoja ja logistisesti perusteltuja.

Näistä Ämmässuon kaatopaikan alueen hyödyntäminen ylijäämämassoja varten näyttää jäävän toteutumatta. Kulmakorven alueen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Kiilan alueelle on laadittu hanke-YVA. Alueen maankäytön suunnittelua ei vielä ole aloitettu.

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hallitsemia Mömossenin (Sipoo) ja Taviskärretin (Porvoo) alueita on alustavasti kaavailtu yhdyskuntateknisen huollon alueiksi. Molemmat sisältyvät Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnokseen, ja niillä on vahvistetut yleiskaavat. Taviskärret on YVA-arvioinnin pohjalta ensisijanen uusi kohde ja sille laaditaan parhaillaan asemakaavaa.

Neuvottelut Vantaan Pitkäsuon täyttömäen käyttämisestä 1.1.2006 jälkeenkin Helsingin tarpeisiin on käyty ja sopimus, jolla varmistetaan ylijäämämassojen vieminen Helsingistä Pitkäsuolle vuonna 2006 on tarkoitus saada aikaan lähiaikoina. Pitkäsuon käytöstä neuvotellaan kutakin vuotta varten erikseen.

Maakunnallisella tasolla ylijäämämaiden sijoittamista tarkastellaan valmisteilla olevassa Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa. Kiviaineshuollon aluetarpeita koskeva selvitystyö on käynnistynyt keväällä ja koko kaavatyö kestänee noin neljä vuotta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on mukana ko. selvitystyössä.

Helsingin rajojen sisältä on esitetty alueita ylijäämämaa-ainesten operointialueiksi, joilla ylijäämämaa-aineksia voidaan jalostaa hyötykäyttöön soveltuviksi. Tällaisina alueina konsulttiselvityksessä mainitaan Kyläsaaren alue, Mustikkamaan ja Laajasalon entiset öljyvarastot, Kivikko-Tattariharju sekä Pasilan ja Ilmalan ratapiha. Kaikki mainitut alueet edellyttävät jatkosuunnittelua. Osa alueista on käytettävissä vain väliaikaisesti, kuten esim. Pasilan ja Ilmalan ratapihan alue, Kyläsaari ja Kivikko-Tattariharju, joihin on suunniteltu uutta maankäyttöä. Se, millä tavoin operointi järjestetään, edellyttää tarkempia selvittelyjä.

Massojen määrän vähentämien edellytysten parantamista koskee kolme ehdotusta. Alueellisen massapörssin soveltuvuus kaupungin käyttöön on selvitettävänä rakennusvirastossa. Jäteveroa koskevaa työryhmän ehdotusta on tarkoitus valmistella kunnissa ja asiaa on pyritty edistämään yhteistyössä kuntien sekä Kuntaliiton kanssa. Asiaa on käsitelty alustavasti Helsingin osalta kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston edustajien sekä Espoon ja Vantaan ja Uudenmaan liiton edustajien kesken syyskuussa 2005 pidetyssä kokouksessa sekä marraskuussa Kuntaliitossa. Asiaa valmistelee Helsingin puolelta rakennusvirasto.

Ryjn mielestä on välttämätöntä, että ratkaisuja ylijäämäainesten sijoitukseen tarkastellaan riittävän laajalla alueellisella pohjalla ja pitkällä aikajänteellä. Huomiota on kiinnitettävä myös mahdollisuuksiin vähentää syntyvää ylijäämämassojen määrää mm. kehittämällä menettelytapoja ja ainesten hyödyntämismahdollisuuksia. Työryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia ja jatkoselvityksen arvoisia.

Lisäksi Ryj toteaa, että ympäristöministeriö on juuri käynnistänyt Infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia (UUMA) –kehitysohjelman, jonka tavoitteena on lisätä uusiomateriaalien käyttöä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja ylijäämämassojen syntymistä maarakennuksessa. Tämän ohjelman puitteissa hyödynnetään heikkolaatuisia ylijäämämaa- ja kiviaineksia, teollisuuden jätejakeita, pilaantuneita maita ja vanhoja maarakenteita. Rakennusvirasto pyrkii pääsemään mukaan ohjelmaan ja vaikuttamaan siihen, että myös Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien ongelmat mahdollisuuksien mukaan otettaisiin ohjelmassa huomioon.

Päätöksenteko loppusijoituspaikoista edellyttää maakunnallisia ja ylikunnallisia ratkaisuja sekä ylikunnallista yksimielisyyttä ylijäämämaita koskevan ongelman ratkaisemisen tarpeellisuudesta. Kuntien yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä toimenpiteitä on näin ollen syytä pyrkiä edistämään kaikin tavoin.

Edellä sanotun perusteella Ryj esittää, että Khs kehottaisi kaupungin asianomaisia hallintokuntia osaltaan jatkamaan ylijäämämassojen sijoituspaikkojen käyttöön saamista ja operoinnin kehittämistä koskevia toimenpiteitä työryhmän muistiossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Lisäksi Ryj esittää, että kaupunki lähettäisi työryhmän raportin päätösehdotuksessa mainittuine toimenpide-ehdotuksineen pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä YTV:n, Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton tiedoksi ja käsiteltäväksi ylikunnallisten ja yhteisten ratkaisujen aikaansaamiseksi ylijäämämassojen sijoituspaikkakysymyksissä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä ylijäämämassatyöryhmän muistion 10.3.2005 tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

1 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa, rakennusvirastoa sekä talous- ja suunnittelukeskusta osaltaan

- jatkamaan ylijäämämassojen sijoituspaikkojen käyttöön saamista, operoinnin kehittämistä ja massojen määrän vähentämistä koskevia toimenpiteitä ylijäämämassatyöryhmän muistiossa esitetyn mukaisesti

- edistämään suunnittelu- ja muussa toiminnassaan pienimuotoisten puhtaiden maiden sijoituspaikkojen toteuttamismahdollisuuksia Helsingin kaupungin alueella.

2 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan pikaisesti Malminkartanon täyttömäen laajennukselle asemakaavan, joka turvaa myös Honkasuon asuinalueen hyvät rakentamisolosuhteet ja Kehä II:n jatkosuunnittelu- ja toteutusvaihtoehdot

3 kehottaa rakennusvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ympäristöluvan hakemiseksi sekä ryhtymään jatkosuunnittelun edellyttämiin toimenpiteisiin

4 kehottaa kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa tarkastelemaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa valmistelevia toimenpiteitä Taviskärretin, Mömossenin tai Metsäpirtin alueiden saamiseksi ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi

5 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa, kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa käynnistämään neuvottelut Vantaan kaupungin asianomaisten viranomaisten kanssa Kiilan alueen ylijäämämassakapasiteetin osoittamiseksi tietyllä osuudella Helsingin kaupungin käyttöön

6 lähettää työryhmän raportin Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle tiedoksi ja käsiteltäväksi sekä

7 esittää Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle sekä Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle, että pääkaupunkiseudun kunnat, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto käynnistäisivät neuvottelut ja valmistelut pääkaupunkiseudun yhteisten toimintalinjausten – ja mallien aikaansaamiseksi ylijäämämassojen sijoitus- ja operointipaikkojen toteuttamiskysymyksissä

Kirje Espoon, Vantaan ja Sipoon kaupungeille, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle, Uudenmaan liitolle ja Itä-Uudenmaan liitolle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän asettamista koskeva johtajiston esityslista
	Liite 2	Ylijäämämassatarkastelu, raportti
	Liite 3	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 25.11.2005