HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

19 - 2006



Kokousaika	15.5.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyvät yleisohjeet ja päätösvallan siirtäminen

3

4

Xxxxx Xxxxxxxx oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen elinkeinojohtajan viran täyttämisestä

7

5

Käytöstä poistuneen ajoneuvokaluston lahjoitukset sopimuspalokunnille

10

6

Määrärahan myöntäminen Haagan keskiosan esirakentamiseen

12

7

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 1/2006

14

8

Lausunnon antaminen arviointikertomuksesta vuodelta 2005 tarkastuslautakunnalle

15

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston yhden viran nimikkeen muuttaminen

25

2

Lasten päiväkoti Arabianranta pohjoisen hankesuunnitelman hyväksyminen

27

3

Päiväkoti Vikkerin hankesuunnitelman hyväksyminen

31

4

Omreglering av byggnader i Åggelby ägda av Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) och av dispositionen av byggnadsmarken
Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) -kuntayhtymän Oulunkylässä omistamien rakennusten ja niiden maapohjan käytön uudelleenjärjestely

35

5

Rakennusvalvontavirastossa kahden arkkitehdin tehtävän muuttaminen viraksi

55

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet

57

2

Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus Korkeasaaren eläintarhan kioskitoiminnan vuokraamista koskevassa asiassa

60

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Kyläsaaren uuden lumenvastaanottopaikan hankesuunnitelman hyväksyminen

64

2

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinainen yhtiökokous

66

3

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

68

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Lausunnon antaminen Oy Esperi Ab:n sairaankuljetuslupahakemuksista

69

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja Ojalan (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

HENKILÖTIETO- JA JULKISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT YLEISOHJEET JA PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN

Khs 2006-1115

Kj toteaa, että henkilötietojen suojan ja tietosuojan yleislakeja ovat henkilötietolaki (523/1999) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).

Henkilötietolain säätämisen yhteydessä kumottiin vuonna 1987 säädetty henkilörekisterilaki ja saatettiin henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö vastaamaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä.

Henkilötietolain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

Lainsäädännön lisäksi tietosuojakysymyksissä merkittävää ohjausvaikutusta on tietosuojavaltuutetun antamilla ohjeilla ja muilla julkaisuilla sekä ratkaisuilla ja lausunnoilla.

Henkilörekisterilain (471/1987) voimassaoloaikana kaupunginhallitus hyväksyi 15.8.1994 (1172 §) tietosuojaa ja rekistereitä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin hallinnossa.

Kaupunginhallitus hyväksyi edelleen 6.9.1999 (1137 §) henkilörekistereiden osalta noudatettaviksi yleisiksi toimintaohjeiksi tietosuojavaltuutetun toimiston Uutta asiaa tietosuojasta 1/1999 – 4/1999 -julkaisut.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa lauta- ja johtokuntia ja virastoja ja laitoksia sekä kaupunkikonserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä mm. laatimaan rekisteriselosteet myös manuaalisten henkilörekisterien osalta, tarkistamaan olemassa olevat henkilörekisterien rekisteriselosteet, huolehtimaan henkilötietolain mukaisesta rekisteröityjen informoinnista ja huolehtimaan turvakiellon vuoksi tai julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31-kohdan mukaan salassa pidettävien osoite- ja muiden yhteystietojen asianmukaisesta suojaamisesta.

Kaupunginhallituksen 6.9.1999 tekemän päätöksen jälkeen tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaisut uusia ohjeita sekä uudistanut osan kaupunginhallituksen päätöksessä mainituista julkaisuista. Ne löytyvät tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta internetistä osoitteesta www.tietosuoja.fi

. Kyseiset ohjeet soveltuvat kaupungin käyttöön yleisohjeina. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen tulisikin vahvistaa tietosuojavaltuutetun toimiston muuttuneet ja uudet ohjeet noudatettaviksi yleisiksi toimintaohjeiksi henkilörekisterien osalta.

./. Esityslistan liitteenä on hallintokeskuksen oikeuspalveluissa laadittu

muistio, jossa käsitellään yleisiä henkilötietolakiin sisältyviä periaatteita. Muistiossa läpikäydään myös kaupungin hallinnossa vakiintunut henkilörekisteriselosteen malli. Kaupunginhallituksen tulisikin vahvistaa kyseisestä muistiosta ilmenevät periaatteet noudatettaviksi yleisiksi ohjeiksi henkilörekisterien osalta.

Rekisterinpitäjät (lautakunnat, johtokunnat, virastot ja laitokset) voivat tarvittaessa laatia näitä ohjeita täydentävät toimintaohjeet, joissa on otettu huomioon erityislainsäädännön tms. asettamat vaatimukset rekisterinpidolle.

Päätösehdotuksessa on otettu huomioon Kvston 29.3.2006 tekemä päätös hallintokeskuksen ja uuden hallintojohtajan viran perustamisesta 1.5.2006 lukien.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1. kumota 15.8.1994 (1172 §) ja 6.9.1999 (1137 §) tekemänsä päätökset

2. hyväksyä henkilörekisterien osalta noudatettaviksi yleisiksi toimintaohjeiksi tietosuojavaltuutetun toimiston kulloinkin voimassa olevat Asiaa tietosuojasta -julkaisut

3. hyväksyä esityslistan liitteenä olevasta muistiosta ilmenevät periaatteet noudatettaviksi yleisiksi ohjeiksi henkilörekisterien osalta

4. että hallintokeskuksen hallintojohtaja päättää Helsingin kaupungin asian- ja asiakirjanhallintajärjestelmän (HELA-PROS) osalta seuraavista rekisterinpitäjän tehtävistä:

– rekisteriselosteen laatimisesta

– rekisterin käytöstä, tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä, käyttöoikeuksien myöntämisen periaatteista, rekisteröidyn informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta, tietojen korjaamisesta sekä tietojen luovuttamisesta

– rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

– rekisterin suojaamisesta sekä tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä

– rekisterin kaupunkitasoisen vastuuhenkilön nimeämisestä ja hänen tehtävistään

5. että hallintokeskuksen hallintojohtaja päättää Helsingin kaupungin kunnalliskalenterin ja hallintokeskuksen kameravalvontajärjestelmän osalta ja talous- ja suunnittelukeskuksen rahoitusjohtaja antolainajärjestelmän, henkilöstökassajärjestelmän ja koiraverojärjestelmän osalta sekä henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmän osalta

– rekisteriselosteen laatimisesta

– rekisterin käytöstä, tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä, käyttöoikeuksien myöntämisestä, rekisteröidyn informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta, tietojen korjaamisesta sekä tietojen luovuttamisesta

– rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

– rekisterin suojaamisesta sekä tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä

– rekisterin vastuuhenkilön nimeämisestä ja hänen tehtävistään

6. että henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän osalta talous- ja suunnittelukeskuksen rahoitusjohtaja päättää

– rekisteriselosteen laatimisesta

– rekisterin käytöstä, tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä, käyttöoikeuksien myöntämisestä, rekisteröidyn informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta, tietojen korjaamisesta sekä tietojen luovuttamisesta

– rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

– rekisterin suojaamisesta ja tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä

– rekisterin vastuuhenkilön nimeämisestä ja hänen tehtävistään

ja henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja sellaisesta palkansaajien tietojen luovutuksesta tai muusta käytöstä, joka ei kuulu vakituiseen tietojen tuotantokäyttöön (esim. tietojen luovutus tutkimuskäyttöön).

7. että tietokeskuksen johtaja päättää Helsingin väestötietojärjestelmän osalta:

– rekisteriselosteen laatimisesta

– rekisterin käytöstä, tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä, käyttöoikeuksien myöntämisestä ja rekisteröidyn informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta

– tietojen korjaamisen toteuttamisesta ja tietojen luovutuksesta

– rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

– rekisterin suojaamisesta sekä tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä

– rekisterin vastuuhenkilön nimeämisestä ja hänen tehtävistään

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen ja liitteineen lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Salo-Halinen Anna-Leena, vs. apulaiskaupunginlakimies, puhelin 169 3684
Leppäniemi-Myllynen Ritva, kaupunginasiamies, puhelin 169 3670

Muistio 3.5.2006

XXXXX XXXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN ELINKEINOJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISESTÄ

Khs päätti täytäntöönpanopäätöksessään 3.4.2006, 472 §, perustaa talous- ja suunnittelukeskukseen elinkeinojohtajan viran sekä määrätä tietokeskuksen johtajan Eero Holstilan hoitamaan virkaa määräaikaisesti 1.5.2006 lukien 31.12.2006 saakka 6 221,01 euron suuruisen kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Xxxxx Xxxxxxxx on tehnyt kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen elinkeinojohtajan palkkaamisesta. Oikaisuvaatimuksessa Xxxxx Xxxxxxxx toteaa seuraavaa:

Virat on pantava avoimesti haettaviksi. Vain poikkeustapauksissa virkaan voidaan valita suoraan tietty henkilö ilman, että virka on ollut haettavana. Tällöin täytyy täyttyä lain tiukat edellytykset.

Khs on päättänyt 16.1.2006 keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestelystä. Tällöin on esityslistalla ilmoitettu seuraavaa:

”Kj pitää perusteltuna, että virkaan valittaisiin sitä haettavaksi julistamatta tietokeskuksen nykyinen johtaja Eero Holstila. Hän on
Culminatum Oy:n toimitusjohtajana toimiessaan saanut merkittävää kokemusta Helsingin seudun elinkeinoelämän kehittämisestä.”

Holstila on siis alun perin tarkoitettu valita elinkeinojohtajan virkaan suoraan ilman avointa hakua. Onko tähän vaikuttanut se, että rahoitusjohtaja Tapio Korhonen on Culminatumin hallituksen jäsen ja Holstila oli esityslistan mukaan yhtiön toimitusjohtaja. Ilmeisesti lain edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet, kun Holstila on nyt valittu määräaikaisesti ilmoittamatta syytä määräaikaiseen valintaan tai että virka tulisi tällä välin avoimeen hakuun. Kun lainvastaisuus on huomattu, yritetään nyt kiertää lakia ja valita Holstila virkaan määräaikaisesti ja päästä lopulta samaan lopputulokseen kuin oli aiottu jo tammikuussa.

Khn päätös on poistettava ja elinkeinojohtajan virka on pantava avoimeen hakuun, koska päätös on lainvastainen.”

Kj toteaa, että Xxxxx Xxxxxxxx on voinut kunnan jäsenenä (helsinkiläisenä) tehdä oikaisuvaatimuksen ja että oikaisuvaatimus on tehty oikealle viranomaiselle määräajassa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä muun muassa silloin, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi.

Kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että ”virkasuhteeseen haettavaksi julistaminen on sekä ajallisesti että taloudellisesti raskas menettely. Kaikissa tilanteissa ei julkista hakumenettelyä voida pitää tarpeellisena. Esimerkiksi sijaista otettaessa saatetaan tarvita henkilö nopeasti hoitamaan tehtäviä. Lisäksi joissakin tilanteissa voidaan asian luonteesta johtuen katsoa,
ettei haettavaksi julistaminen ole perusteltua.”

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.

Kj toteaa, että Khs päätti 3.4.2006 täyttää elinkeinojohtajan viran ajaksi
1.5. - 31.12.2006. Jos virka olisi laitettu julkisesti haettavaksi, sitä ei olisi pystytty täyttämään 1.5.2006 lukien, koska hakuprosessi eri vaiheineen olisi kestänyt jopa useita kuukausia. Eero Holstila on kaupungin vakinaisessa virassa ja hänelle voitiin myöntää virkavapaata elinkeinojohtajan viran hoitamista varten ajaksi 1.5. – 31.12.2006.

Kj toteaa, että Eero Holstila toimi Culminatum Oy:n toimitusjohtajana ja yhtiön johdolla valmisteltiin Helsingin seudun innovaatiostrategia. Pääkaupunkiseudun yhteistyön ja Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta on tärkeää, että strategian mukaiset toimenpiteet toteutetaan pikaisesti.

Kj:n mielestä asian tärkeyden vuoksi ja kaupungin edun kannalta on ollut tarkoituksenmukaista, että elinkeinojohtajan virka päätettiin täyttää määräaikaisena mahdollisimman pian ilman hakumenettelyä.

Avoinna olevaan virkasuhteeseen voidaan edellä mainitun lainkohdan mukaan ottaa viranhaltija määräajaksi ilman hakumenettelyä. Määräaikaisuuden perusteet, viranhaltijan oma pyyntö ja virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen, ilmenevät välillisesti kaupunginvaltuuston 29.3.2006 tekemän keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyä koskevan päätöksen perusteluista ja Khn tekemästä kyseisen Kvston päätöksen täytäntöönpanopäätöksestä 3.4.2006, 472 §.

Kj katsoo, ettei Xxxxx Xxxxxxxx ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, kaupunginjohtajan esittämiin seikkoihin viitaten, hylätä Xxxxx Xxxxxxxx oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 3.4.2006, 472 §, täytäntöönpanopäätöksessään tekemästä talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinojohtajan viran täyttämisestä ajaksi 1.5. – 31.12.2006.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxxx muutoksenhakuosoituksin ja Eero Holstilalle.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

KÄYTÖSTÄ POISTUNEEN AJONEUVOKALUSTON LAHJOITUKSET SOPIMUSPALOKUNNILLE

Pelastuslautakunta toteaa 14.3.2006 mm., että pelastuslaitoksen pelastusautojen uudishankintojen yhteydessä käytäntönä on ollut antaa poistettava auto vaihdossa tai poistaa autot kaupungin yleisessä huutokaupassa, mikäli on ollut kyseessä ns. korvaava hankinta.

Tästä käytännöstä poiketen on joitakin autoja luovutettu kaupungin sopimuspalokuntien käyttöön. Tällä menettelyllä on voitu turvata sopimuspalokunnilta edellytetty valmius. Näiden hälytyslaitteilla varustettujen ajoneuvojen käyttö sopimuspalokuntien valmiudessa on katsottu olevan tarkoituksenmukaisempaa kuin luovuttaa autot vaihdossa tai huutokaupassa. Nyt poistettavien autojen tilalle on hankittu vuonna 2005 korvaushankintana vastaavia autoja

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle päätösehdotuksessa eriteltyjen viiden (5) ajoneuvon lahjoittamista sopimuspalokunnille.

Lahjoitettavien autojen käypä arvo on yhteensä 22 000 euroa. Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden lahjoitusohjeiden (Khs 30.5.2005, 750 §) mukaan kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon, mikäli luovutettavan omaisuuden käypä arvo on yli 20 000 euroa. Näiden ohjeiden mukaan luovutusasiakirjoihin on liitettävä ehto, jonka mukaan kaupunki ei vastaa luovutetun omaisuuden toimivuudesta, ominaisuuksista eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

Kj toteaa, että autot voidaan lahjoittaa sopimuspalokunnille päätösehdotuksen mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pelastuslautakunnan lahjoittamaan seuraavat viisi ajoneuvoa sopimuspalokunnille ehdolla, että luovutusasiakirjoihin liitetään ehto, jonka mukaan kaupunki ei vastaa luovutetun omaisuuden toimivuudesta, ominaisuuksista eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

– miehistöauto VW Caravelle 2,5 B, vuosimalli 1995, rekisterinumero FBU-721 (huoltonumero A106), auton käypä arvo on n. 4000 euroa, lahjoitetaan PUKINMÄEN VPK:lle

– miehistöauto VW Caravelle 2,5 B, vuosimalli 1995, rekisterinumero IGR-840 (huoltonumero A107), auton käypä arvo on n. 4000 euroa, lahjoitetaan VANHAN KÄPYLÄN VPK:lle

– miehistöauto VW Caravelle 2,5 B, vuosimalli 1995, rekisterinumero KGN-187 (huoltonumero A108), auton käypä arvo on n. 4000 euroa, lahjoitetaan OULUNKYLÄN VPK:lle

– miehistöauto VW Caravelle 2,5 B, vuosimalli 1997, rekisterinumero IIA-545 (huoltoauto A116), auton käypä arvo on n. 5000 euroa, lahjoitetaan VUOSAAREN VPK:lle.

– miehistöauto VW Caravelle 2,5 B, vuosimalli 1997, rekisterinumero IIA-544 (huoltoauto A117), auton käypä arvo on n. 5000 euroa, lahjoitetaan PAKINKYLÄN VPK:lle.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2393

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HAAGAN KESKIOSAN ESIRAKENTAMISEEN

Kj päätti johtajistokäsittelyssä 17.9.2003 myöntää vuoden 2003 talousarvion alakohdasta 8 01 02-10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen, rakennusvirastolle Haagan keskiosan asemakaava-alueen esirakentamisen suunnitteluun 100 000 euroa ja kaupunginhallitus 13.4.2004 töiden käynnistämiseen 1 300 000 euroa. Kaupunginhallitus myönsi 7.2.2005 rakentamiseen 1 400 000 euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 1.2.2006 vuoden 2005 käyttämättömän määrärahan 250 000 euron siirrosta kuluvalle vuodelle.

Pohjoisosan tontit ovat rakentamiskelpoisia kevätkaudella 2006. Kaupunginhallitus on päättänyt alueen tontinvarauksista 13.2.2006 ja asuntorakentaminen käynnistyy vuonna 2007. Esirakentamistöitä tehdään nyt alueen etelä- ja keskiosassa. Alueelta saatavaa turvetta käytetään Arabianrannan massakevennyksiin. Menettelyllä saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä Arabianrannassa. Tavoitteena on saada eteläosan asuntotontit rakentamiskelpoiseksi vuonna 2008.

Haagan keskiosan esirakentamisen suunnitelmista laskettu kokonaiskustannusarvio oli 3 640 000 euroa. Määrärahatarve vuodelle 2006 on 1 310 000 euroa. Vuoden 2005 määrärahasta siirtyy 250 000 euroa, joten lisärahoituksen tarve on 1 060 000 euroa. Rakennusvirasto tulee hakemaan alueen maaperän kunnostuksen loppurahoituksen seuraavina vuosina.

Vuoden 2006 talousarviossa on varauduttu Haagan keskiosan esirakentamiseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02-10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen, 1 060 000 euroa Haagan keskiosan asemakaava-alueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, kehittämisosastolle ja taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Kauhanen Seppo, asuntoinsinööri, puhelin 169 3930

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1/2006

Kj toteaa, että Kvston 8.6.2005 hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuoden 2006 ensimmäiseltä neljännekseltä raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien osavuosikatsaustietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, ettei seurantaraportti anna nyt raportoitua katsauskautta koskevien tietojen perusteella aihetta tässä vaiheessa erityisiin toimenpiteisiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

Tytäryhteisöjen seurantaraportti 1/2006

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2005 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Tarkastuslautakunta pyytää (28.4.2006) kaupunginhallitukselta 24.5.2006 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2005.

./. Kj toteaa tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2005 toimintaa koskevista arvioista seuraavaa:

Arviointikertomuksen kohta 2.3 Tarkastuslautakunnan tiedonvälitys verkkoteitse

Kaupunginhallitus kehotti päätöksellään 11.3.2002 (368 §) kaikkia Helsingin kaupungin virastoja ja laitoksia ottamaan dokumentinhallinnan kehittämissuunnitelman mukaisen dokumentinhallintajärjestelmän (HELA) käyttöön vuosien 2002 – 2004 aikana. Järjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti siihen tuli tallentaa käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallinnon tuottamat päätösasiakirjat liitteineen. HELAn käyttöönotto alkoi maaliskuussa 2003 ja viimeiset käyttöönottoprojektit päättyivät vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia on kirjeellään 28.11.2005 kehottanut kaikkia virastoja huolehtimaan siitä, että HELAan viedään kaupunginhallituksen päätöksen edellyttämät asiakirjat vuoden 2006 alusta lukien, kuitenkin viimeistään maaliskuusta 2006 alkaen. Kaikki asiakirjalla olevat liitteet on siis oltava myös sähköisessä asiakirjassa sähköisessä muodossa, jollei ole painavaa syytä muunlaiseen menettelyyn.

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginjohtajan toimiala

Arviointikertomus toteaa kaupunginjohtajan toimialan tarkastelussa, että kaupunginhallituksella tulee olla koko kaupungin tasoisia toiminnallisia tavoitteita. Talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta kehitetään kaupungin strategioiden kaupunkitason arviointitapoja ja mittareita. Kaupunkitason arviointikriteereistä kootaan virastoilta ja laitoksilta tietoja talousarvioehdotuksen 2007 laatimisen yhteydessä uudella tavalla. Kaupunginhallitus toteaa, että tämän kehittämistyön aikana valmistellaan kaupunkitason toiminnallisia tavoitteita, jotka toteuttavat valtuustokaudelle hyväksyttyjä yhteisstrategioita.

Arviointikertomuksessa todetaan eri toimialojen tarkasteluissa, että tavoitteiden tulee olla toiminnan kehittämisen kannalta riittävän haasteellisia, tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksien tulee olla realistisia, tavoitteita ja mittareita tulee kehittää vaikuttavuuden mittaamiseen suuntaan ja että taloudellisten tavoitteiden rinnalle tulee kehittää myös toiminnallisia tavoitteita. Tavoitteenasettelua on virastoissa ja laitoksissa kehitetty tähän suuntaan. Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvioehdotuksen laatimisohjeita tullaan tarvittaessa uudistamaan tavoitteiden määrittelyn osalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

ATT:n sitova tavoite tulee suoraan voimassa olevasta asunto-ohjelmasta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2003. Asunto-ohjelmassa asetettiin selvästi edellistä asunto-ohjelmaa alhaisemmat tuotantotavoitteet ( 3 500 as/vuosi). Silti kokonaistavoitteesta jäätiin vajaa 10 % vuonna 2004 ja 34 % vuonna 2005. Tavoitteet oli siten asetettu liian kunnianhimoiselle tasolle. Tämä näkyy myös ATT:n tuotanto-osuudessa, joka oli 1130 asuntoa.

Syitä jo useamman vuoden jatkuneeseen asuntotuotannon määrän alenemiseen on useita. Osa on normaalia alan suhdannevaihtelua ja hankkeiden satunnaista siirtymää. Osassa on ollut syynä muutokset toteuttamisjärjestyksissä eri alueilla. Myös asuntomarkkinoilla on alueiden välisiä menekkieroja. Rakennuttajat ovat myös varovaisia käynnistäessään kohteita. Tyhjiksi jääviä asuntoja ei haluta rakentaa. Rakentamisen korkea hintataso on osaltaan jarruttanut sekä ARA-tuotantoa että vapaarahoitteisesti toteutettavia kohteita.

Uudessa valmisteluvaiheessa olevassa asunto-ohjelmassa tuotantotavoitteita tultaneen edelleen pienentämään realistisemmalle tasolle.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on kiinnitetty sivistys- ja henkilöstötoimen osalta huomiota tavoitteiden ja mittareiden kehittämistarpeeseen siihen suuntaan, että mitattaisiin myös vaikuttavuutta ja että taloudellisten tavoitteiden rinnalle kehitettäisiin myös toiminnallisia tavoitteita. Sivistys- ja henkilöstötoimen hallintokuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pyritty asettamaan samanaikaisesti. Useimmissa virastoissa kaikki strategiset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet seuraaville vuosille raportoidaan lauta- tai johtokunnalle mutta valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja siten myös tilinpäätöksen yhteydessä on keskitytty vain muutamaan sitovaan taloudelliseen ja toiminnalliseen tavoitteeseen. Lauta- ja johtokunnissa toimenpiteitä käsitellään vaikuttavuuden ja asiakkaiden, prosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. On kuitenkin todettava, että hallintokunnat ovat myös strategiatyössään eri kehitysvaiheissa ja kun ensi vaiheessa on saatu taloudelliset mittarit luoduksi, pyritään jatkossa keskittymään enemmän vaikuttavuuden mittaamiseen.

Arviointikertomuksessa todetaan myös, että toiminta, talous ja niiden seuranta on järjestettävä siten, että taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Vuonna 2005-2006 toteutettiin kaupungilla mittava controller –koulutusohjelma, johon sivistys- ja henkilöstötoimesta osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Controller-toimintamallin kehittäminen virastoissa jatkuu. Lisäksi sivistys- ja henkilöstötoimessa järjestettiin vuonna 2005 kaksi koulutustilaisuutta taloushenkilöstölle aiheina kustannuslaskennan kehittäminen ja ennustaminen. Myös tätä koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2006.

Rakennus- ja ympäristötoimi

Töhryjen määrä väheni Helsingissä vuoden 2005 loppuun mennessä 8 %:iin vuonna 1998 kartoitetusta tasosta. Projekti tavoitteena vuonna 2005 oli töhryjen väheneminen 15 %:iin vuonna 1998 kartoitetusta tasosta, joten projekti saavutti siten tavoitteensa.

Sosiaali- ja terveystoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on käsitelty sosiaalitoimen ja terveystoimen määrärahoja ja niiden riittävyyttä eri perusteella. Kertomuksessa todetaan, että sosiaalivirasto ylitti talousarvionsa 25,5 milj. eurolla ja terveystoimi ylitti alkuperäisen talousarvionsa noin 100 milj. eurolla. Jos katsotaan ainoastaan alkuperäistä talousarviolukua ja toteutuneita menoja, sosiaalitoimesta näyttäisi säästyneen 9,5 milj. euroa ja terveyskeskuksen alkuperäiset määrärahat näyttäisivät ylittyneen 66,5 milj. euroa. On kuitenkin huomattava, että kaupunginvaltuusto siirsi kotihoidon määrärahat (n. 43 milj. euroa) sosiaalivirastosta terveyskeskustoimintaan ja kaupunginhallitus osoitti virastoille palkankorotuksiin varatusta erillisestä määrärahasta niiden tarvitsemat määrärahat (yhteensä 15,9 milj. euroa), joten terveyskeskustoiminta ei ylittänyt sen käytettävissä olleita määrärahoja, päinvastoin määrärahoja säästyi 6,3 milj. euroa mutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylitti määrärahansa 22,5 milj. eurolla. Sosiaaliviraston käytettävissä olevat määrärahat ylittyivät 25 milj. eurolla. Kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän selvittämään sosiaaliviraston talouden ohjausta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveystoimi pysyvät valtuuston päättämien määrärahojen puitteissa ja seuraa toimialan menojen kehitystä ja talousarvioiden toteutumisennusteita säännöllisesti.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Helsingin kaupungin talouden arviointi

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveystoimen vuosia jatkuneeseen menojen ylitykseen. Kaupunginhallitus oli varannut vuoden 2005 talousarvioon kaupunginhallituksen käyttövaroihin erillismäärärahan, josta osa oli tarkoitettu juuri sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen ja edelleen vuoden 2006 talousarvioon erillismäärärahan vanhus- ja laitospalvelujen rakennemuutoksen varmistamiseen sekä vanhustenhuoltoon liittyvien palveluketjujen sujuvoittamiseen eli niihin toimenpiteisiin, joita tarkastuslautakuntakin esittää tilanteen korjaamiseksi. Kaupunginhallitus on lisäksi talousarvion 2007 laatimisohjeissa kehottanut erityisesti sosiaali- ja terveystointa tehostamaan kustannusohjausta, kehittämään ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työtapoja ja varmistamaan palveluketjujen sujuvuus sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä. Edelleen kaupunginhallitus on kehottanut sosiaalivirastoa tehostamaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmäänsä siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja menot pysyvät talousarvion mukaisissa rajoissa. Terveystoimen osalta ylitykset ovat olleet HUSin käytössä. Kaupunginhallitus on edellyttänyt kaupungin edustajien HUSin hallinnossa toimivan siten, että HYKS-sairaanhoitoalueen muodostamisella tavoiteltu kustannustehokkuuden paraneminen saavutetaan.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.3.1 Sisäisen valvonnan tila ja riskienhallinta

Arviointikertomus käsittelee kaupungin sisäistä valvontaa laajasti ja perusteellisesti. Käsitellessään sisäisen valvonnan ohjeita tarkastuslautakunta toteaa, että taloussäännössä on merkittävä määrä sisäisen valvonnan kannalta oleellisia säännöksiä, joiden ajantasaisuudesta on huolehdittava myös kaupungin toimintaorganisaatiota muutettaessa. Taloussäännön päivittäminen on ollut valmisteilla talous- ja suunnittelukeskuksessa ja esitys taloussäännön muuttamiseksi on menossa kaupunginvaltuustoon 17.5.2006.

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että oleellisinta sisäisen valvonnan kannalta on valvontaympäristö sekä esimiesten asenne sisäisen valvonnan toteuttamiseen. Talous- ja suunnittelukeskus pyrkii vahvistamaan kaupungin valvontaympäristöä ja edistämään myönteistä valvonta-asennetta ohjauksellaan sekä sisäisen valvonnan koulutuksella. Virasto kiinnittää erityistä huomiota hallintokuntiin, joissa on toistuvasti ilmennyt valvonnan puutteita.

Arviointikertomuksessa otetaan esille tilintarkastajien suositukset sisäisen valvonnan ohjeen ja eettisten ohjeiden laatimisesta. Toimiva valvontaympäristö edellyttää oikean asennoitumisen ja tietoisuuden tueksi selkeää sisäisen valvonnan ohjetta ja eettisiä ohjeita. Sisäisen valvonnan ohje on talous- ja suunnittelukeskuksessa valmisteilla. Samoin eettisiä ohjeita on valmisteltu ja niitä on tarkoitus käsitellä uuden valtuuston strategiavalmistelun yhteydessä. Edelleen, kuten tarkastuslautakunta toteaa, linkitys tärkeimpien säännösten ja ohjeiden välillä helpottaisi niiden käyttöä. Ohjeiden valmistelussa otetaan huomioon ohjeiden linkitys.

Kaupunginhallitus katsoo lautakunnan tavoin, että hyvin ohjeistettu ja käytännössä toimiva riskienhallinta tukee virastojen ja laitosten johtoa sisäisen valvonnan toteutuksessa ja sen toiminnan varmistamisessa. Talous- ja suunnittelukeskus on edistänyt virastojen ja laitosten suunnitelmallista riskienhallintaa järjestämällä yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa koulutusta riskienhallinnasta. Lisäksi sisäinen tarkastus konsultoi tarvittaessa virastoja ja laitoksia riskienhallintasuunnitelmien laadinnassa.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että modernissa taloushallinnossa controller-toiminto on hyödyllinen johtamisen apuväline. Controller-toiminnon mahdollisuudet tukea johtoa toiminnan ennakoinnissa, ohjauksessa ja päätöksenteossa ovat merkittävät. Talous- ja suunnittelukeskus jatkaa controller-toiminnan kehittämistä.

Arviointikertomuksessa viitataan tilintarkastajien suositukseen laatia luettelo viranhaltijoiden hallintolain mukaisista läheisistä henkilöistä sekä viranhaltijoiden ja heidän läheisten henkilöiden omistuksista kaupunkikonsernin ulkopuolisissa yhteisöissä ja säätiöissä.

Kaupunginhallitus toteaa, että sen hankkiman oikeudellisen asiantuntijaselvityksen perusteella suositusta ei ole mahdollista toteuttaa, koska mainitun selvityksen mukaan tällaisen henkilö- ja omistusluettelon laatiminen ei ole henkilötietolain ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukainen. Suositusta ei siten voida toteuttaa.

3.3.2 Palveluiden järjestäminen ja kustannukset

Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että jokaisen kuntalaisille ja yrityksille palveluja tuottavan viraston tulee laatia palvelustrategia, jotta palveluiden järjestämisessä päästäisiin nykyistä pidemmän aikavälin suunnitteluun. Arviointikertomuksen palveluja tarkastelevassa osiossa vajaakapasiteetin kohdalla on koottuna virastojen arvioita lukuisista tulevaisuudessa kasvavista palvelutarpeista. Tarkastuslautakunnan suositus pidemmästä suunnitteluperspektiivistä on aiheellinen.

Virastojen palvelustrategiat esitettiin palvelujen järjestämisen lähtökohdaksi kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin 3.-4.3.2005 loppuraportissa. Vuoden 2006 talousarviossa esitetyissä kaupungin yhteisstrategioissa linjattiin palveluja kahdessa strategiassa. Strategia kaupungin palvelukokonaisuuden kehittämisestä asiakaslähtöisesti sisältää tärkeänä toimenpidekokonaisuutena hallintokuntien omien linjausten ja painopisteiden määrittelyn siten, että valmistelussa selvitetään palvelujen saavutettavuus ja riittävyys, taloudellisuus ja tehokkuus, vaikuttavuus sekä palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Strategia kustannustehokkuuden lisäämiseksi kaupungin toiminnassa sisältää mm. palvelujen järjestämistavan kehittämisen. Yhteisstrategiat sisältävät arviointikertomuksessa palvelustrategialle esitetyt tavoitteet.

Palveluiden järjestämisen pidemmän aikavälin suunnittelu tehostuu, kun strateginen toimintatapa virastoissa ja laitoksissa kehittyy. Strategioiden toteuttamisessa virastot ja laitokset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Palvelustrategian laatimiseen ja toteuttamiseen vaikuttavat siten sekä arviointikertomuksessa eritellyt palveluiden järjestämiseen liittyvät seikat että strategisen johtamisen menettelytavat. Jatkossa kaupungin johtamisjärjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen niin, että erillisten ohjelmien ja strategioiden sijaan lisätään yhteisstrategioiden ohjaavaa vaikutusta.

3.3.3 Konserniyksiköiden keskinäisen yhteistyön toimivuus

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että konserniyksiköiden keskinäisessä yhteistyössä on kehittämisen tarvetta. Eräänä kehittämistoimenpiteenä lautakunta esittää mm. konserniyksiköiden johdon yhteistyöasenteiden muuttamista niin, että johto mieltää yhteistoiminnan voimavaraksi ja toimii aktiivisesti yhteistoiminnan edistämiseksi.

Tähän asennemuokkaukseen ja konserniyksiköiden keskinäisen tietojenvaihdon lisäämiseen tähtäävät osana konserniohjausta käyttöön otetut, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen yhteistyönä toteutettavat tytäryhteisöille suunnatut koulutus- ja valmennusohjelmat (KonserniAkatemia) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen laatimat säännölliset konsernitiedotteet. KonserniAkatemia -toimintaa ja konsernitiedote -käytäntöä tullaan jatkuvasti kehittämään painotetusti konserniohjauksen näkökulmasta.

Lisäksi henkilöstökeskus on vuonna 2006 käynnistänyt yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy:n kanssa virastojen ja laitosten ylemmän johdon Tulevaisuuden johtaja Helsingissä -koulutusohjelman. Koulutuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupungin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Osallistujat on jaettu ryhmiin siten, että koulutusjaksojen aikana on mahdollista keskustella eri virastojen ja laitosten edustajien kanssa konsernin sisäisen verkostoitumisen lisäämiseksi. Koulutukseen liittyen virastojen johtoryhmät ovat lisäksi käsitelleet kaupungin yhteisstrategioiden ja oman virastonsa toiminta- ja taloussuunnittelun yhdentämistä.

3.3.4 Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä edistetään maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä seudullisten palvelujen osalta ja että etsitään uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi pilottihankkeina. Kaupungin yhteisstrategioista kaikissa yhdeksässä on seudullisia tavoitteita. Strategioita toteuttavista 34 toimenpidekokonaisuudesta 15 sisältää seudullisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden edistymistä seurataan talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 4.4.2006 hyväksymän pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen (käsittely valtuustojen yhteiskokouksessa 22.5.2006) toteuttaminen tulee edelleen vahvistamaan seudullista yhteistyötä kaikilla arviointikertomuksessa mainituilla alueilla. Kaupunginhallitus toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamiseen liittyen selvitetään kaupunkitason toiminnallisten tavoitteiden käyttämistä seudullisissa yhteistyöhankkeissa.

Arviointikertomuksen kohta 3.4 Kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen ja säätiöiden toiminnan ja talouden arviointi

3.4.4 Oy Nord Water Ltd ja konserniohjaus

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta korostaa perustettavien yhtiöiden liiketoimintaedellytysten ja tarpeellisuuden varmistamista ennen niiden perustamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että sen valmisteluvastuulla olevien yhtiöitysten osalta on toimintatavaksi omaksuttu selvitys- ja valmistelumalli, jonka ensivaiheen perustana on laajan ja analyyttisen perusselvityksen laatiminen yhtiöittämisen tavoitteista ja mahdollisesti perustettavan yhtiön taloudellisista toimintaedellytyksistä lähivuosina.

Lautakunta on niinikään todennut eräiden arviointikertomuksessa mainittujen yhtiöiden osalta tarpeen selvittää mainittujen yhtiöiden rooli kaupungin toiminnassa nyt ja tulevaisuudessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuluvan vuoden aikana on tarkoitus päätöksentekoa varten arvioida nykyistä systemaattisemmin koko kaupunkikonsernin omistajapolitiikka.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Hankinnat ja kilpailuttaminen

Siivous- ja ruokapalvelut kilpailutetaan vuonna 2006 16 koulussa tai koulun ja päiväkodin yhteistoimitilassa. Tarkoituksena on, että kilpailuttamisen vaikutuksia seurataan huolellisesti ja niistä tehdään seikkaperäinen arvio ennen kuin kilpailuttamisen jatkosta päätetään.

Virastojen kesken on sovittu, että opetusvirasto ja sosiaalivirasto seuraavat kilpailuttamisen vaikutuksia palvelujen hintaan ja laatuun. Seuranta toteutetaan mm. asiakaspalautteen, reklamaatioiden, laadunvalvonnan raporttien ja palvelukykykyselyjen avulla. Hintaseurantaan sisältyy aiempien ja uusien palvelusopimusten vertailu.

Henkilöstökeskus seuraa kilpailuttamisen vaikutuksia kaupungin henkilöstöön kuten kohteissa mahdollisesti ilman työtä jäävän Palmian henkilöstön työllistymiseen, tarvittaviin eläkejärjestelyihin jne. Talous- ja suunnittelukeskus seuraa kilpailutuksen vaikutuksia kaupungin talouteen kuten esimerkiksi kilpailuttamisen aikaansaamia taloudellisia hyötyjä ja toisaalta kilpailuttamisprosessin, eläkeratkaisujen ja uudelleen

sijoituksen aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi seurataan markkinoiden kehitystä kilpailutuksen kuluessa. Näistä osa-alueista laaditaan yhteenvetoraportti, joka on käytettävissä, kun kaupunginvaltuusto päättää kilpailuttamisen jatkamisesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Peruspääoman tuottovaatimukset kaupungin hallinnossa

Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitoksille peruspääoman tuottovaatimukset vuosittain talousarviossa. Vuodelle 2005 asetetut tuottovaatimukset olivat arviointikertomuksessa esitetyn mukaiset muilta osin paitsi liikennelaitoksen osalta. Liikennelaitoksen peruspääoman tuottovaatimus vuonna 2005 oli perustamispäätöksen mukainen 9 %. Alennettua tuottovaatimusta (8,6 %) sovellettiin vuosina 2002 - 2004 kun liikennelaitokseen kuuluneen Hkl-bussiliikenteen tuottovaatimus puolitettiin 4,5 %:iin alan heikon kannattavuuden vuoksi.

Peruspääomalle asetettuihin tuottotavoitteisiin perustuvat tuloutukset ovat kaupungin talousarviossa liikelaitoksia sitovina erinä.

Liikelaitoksista Helsingin Energialle ja Helsingin Satamalle on talousarviossa asetettu lisäksi sitovana tavoitteena sijoitetun pääoman tuottovaatimus. Tämä on katsottu perustelluksi, koska kyseiset liikelaitokset toimivat kaupungin liikelaitoksista selkeimmin markkinaehtoisesti ja koska niiden toiminta on erittäin pääomaintensiivistä. Muiden liikelaitosten osalta – tosin eri syistä – on pidetty riittävänä peruspääomalle asetettua tuottotavoitetta. Pääoman tuotto on toki tärkeä tunnusluku kaikkien liikelaitosten tulosseurannassa. Ohjaustarve ja –keinot muuttuvat toimintaympäristön muutosten seurauksena esim. palvelukeskuksen toimintojen avautuessa kilpailulle.

Edellä todetun perusteella voidaan todeta, että liikelaitosten tuottotavoitteet, niin kuin muutkin tulostavoitteet, harkitaan liikelaitoskohtaisesti ja tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta vuodelta 2005 tarkastuslautakunnalle.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

Arviointikertomus vuodelta 2005

KIINTEISTÖVIRASTON ASUNTOASIAINOSASTON YHDEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN

Kiinteistövirasto esittää (13.4.2006), että Khs muuttaisi seuraavan kiinteistövirastossa avoinna olevan viran nimikkeen 1.5.2006 lukien:

Nykyinen nimike

palvelupäällikkö

Perustelut Nimike tulisi muuttaa palvelupäälliköksi, koska aikaisemmat lakimiehen tehtävät ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet on keskitetty osaston toiselle lakimiehelle. Asuntoasiainosaston yhtenä tehtävänä on kaupungin vuokra-asuntojen välitys, joka on toimintana laajentunut hakijamäärien kasvaessa ja tietoteknisten työvälineiden käytön lisääntyessä. Käytössä olevan sähköisen asuntojen haku-, markkinointi- ja jakojärjestelmän tulevan ylläpidon ja kehittämisen edellytysten turvaamiseksi on perusteltua muodostaa oma vastuualueensa, joka kuuluisi palvelupäällikön tehtäviin. Palvelupäällikkö tulee toimimaan apulaisosastopäällikön alaisuudessa ja hänen vastuulleen sijoitetaan seuraavat osa-alueet:

- osaston asiakaspalvelupisteen kehittäminen ja johtaminen

- markkinointistrategian kehittäminen

- vastuu palveluprosessin toimivuudesta ja kehittämisestä

Lisätehtävänä on lautakuntatyöskentelyyn osallistuminen asuntolautakunnan sihteerin sijaisena, joten virkaa ei voida vaihtaa toimeksi.

Viran palkkausta (2 606,46 €) ei ole tarkoitus muuttaa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa kiinteistöviraston asuntoasianosaston lakimiehen viran (vakanssi 061729) nimikkeen palvelupäälliköksi.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston kansliaosastolle ja asuntoasiainosastolle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LASTEN PÄIVÄKOTI ARABIANRANTA POHJOISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Kiinteistölautakunta toteaa (4.4.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Lasten päiväkoti Arabianranta pohjoisen tontti (Kaanaanpiha 1) sijaitsee Arabianrannan rantakortteleista pohjoisimpana. Hanke on kiireellinen, koska Arabianrannan alueella on suuri puute päivähoitopaikoista. Päiväkodin suunniteltu laajuus on 1 164 brm² ja hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 970 000 euroa, arvonlisäverollisena 3 625 000 euroa. Kustannuksia nostavat vaikeat perustamisolosuhteet. Hankkeen rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän keväällä 2008.

Sosiaalilautakunta on kokouksessaan 7.3.2006 (103 §) antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon.

Sosiaalilautakunta hyväksyi kokouksessaan 23.8.2005 (473 §) kahden Arabianrantaan sijoittuvan päiväkodin tarveselvityksen. Tarveselvityksessä esitettiin perustelut päiväkodeille ”Arabia pohjoinen” ja ”korttelipäiväkoti”.

Tämä hankesuunnitelma koskee edellä mainittua päiväkotia ”Arabia
pohjoinen ”. HKR-Rakennuttaja on laatinut yhteistyössä tilakeskuksen hankepalvelun ja käyttäjien edustajien kanssa 28.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman.

Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään taloussuunnitelmaehdotuksen tilahankeohjelmaan vuosille 2006–2011 vuonna 2008 toimintansa aloittavana kohteena.

Yleistä taustaa hankkeelle

Lasten päiväkoti Arabianranta pohjoinen suunnitellaan tarveselvityksen mukaan alueen pysyväksi päiväkodiksi. Toiminnassa tullaan ottamaan huomioon alueen ominaispiirteet, alueella sijaitsevat taideoppilaitokset ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö. Rakennus suunnitellaan pääosin yksikerroksiseksi, toiseen kerrokseen tulee sijoittumaan ainoastaan ilmastointikonehuone ja varastotilaa. Rakennukseen ei tarvitse tehdä hissiä.

Alueen perustamisolosuhteet ovat erittäin vaikeat. Arabianrannan alueella tehdään laajasti esirakennus- ja täyttötöitä alueiden saamiseksi rakentamiskelpoisiksi. Yleisperiaatteena on ollut, että alueelle tulevien rakennusten rakennusalan osalta esirakentamis- / perustamiskustannukset kuuluvat aina kulloisellekin hankkeelle.

Koko päiväkotitontin alueelle on rakennettava paalulaatasto, jonka päälle sitten rakennus perustetaan ja pihat rakennetaan. Alueen rakentamisprojektissa on sovittu siten, että päiväkotitontti kokonaisuudessaan esirakennetaan projektin toimesta, mutta kustannukset jyvitetään myöhemmin päiväkotihankkeelle päiväkodin rakennusalan osalta. Näin saadaan esirakentamistyöt mahdollisimman edullisesti osana isompaa projektia.

Hankesuunnitteluvaiheessa päädyttiin siihen, että rakennuksen paloluokka muutetaan P2:sta P1:ksi, mikä mahdollistaa tilojen joustavan jatkokäytön myöhemmin, esimerkiksi vuorohoitopäiväkotina tai muuna hoitolaitoksena.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Rakennusviraston laatiman kustannusennusteen mukaan rakentamiskustannukset tulevat olemaan yhteensä 2 970 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 552 euroa/brm² ja 3 625 000 euroa arvonlisäverollisena eli 3 114 euroa/brm².

Paloluokan vaatimustason noston kustannukset (paloluokan P2 muutos paloluokaksi P1) joustavan jatkokäytön turvaamiseksi ovat HKR-Rakennuttajan selvityksen mukaan arviolta 100 000 euroa alv. 0 %. Hankkeelle kohdistuvien esirakentamiskustannusten on arvioitu olevan 173 000 euroa alv. %. Tämän lisäksi tulee varsinaisen perustuksen, paalulaatastoon tukeutuvien anturoiden valamisen kustannuksia 140 000 euroa alv. 0 %, joka vastaa niin sanottua normaalihintaisen päiväkotihankkeen perustamiskustannuksia. Edellä mainitut kustannuserät on sisällytetty esitettyyn kokonaiskustannusarvioon.

Rakentamiskustannukset päivähoitopaikkaa kohden tulevat olemaan arvonlisäverottomana 28 285,70 euroa, arvonlisäverollisena 29 657,10 euroa.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan lasten päiväkoti Arabia pohjoisen vuokra tulee olemaan 17,10 euroa/m²/ kk (pääomavuokra 13,9 euroa/m² ja ylläpitovuokra 3,2 euroa/m²). Vuokrakustannukset tilapaikkaa kohden tulevat olemaan 160,4 euroa/kk. Sosiaalilautakunta on hyväksynyt vuokran puoltaessaan hankkeen hyväksymistä.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen toteutuksen on suunniteltu käynnistyvän keväällä 2007 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan kesän 2008 aikana. Hankkeen toteutuksesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus, rakennuttajakonsulttina toimii HKR-Rakennuttaja.

Lautakunta esittää, että Lasten päiväkoti Arabianranta pohjoisen hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 164 brm² ja kustannukset arvonlisäverottomana 2 970 000 euroa ja arvonlisäverollisena 3 625 000 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (2.5.2006) lausuntonaan hankesuunnitelmasta, että kyseessä on Arabianrantaan suunnitelluista kahdesta pysyvästä päiväkodista ensimmäinen.

Hankkeen laajuus on 1 164 brm² ja hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 3,625 milj. euroa hintatasossa 2/2006. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 3 114 euroa/brm². Kustannuksia nostaa erittäin vaikeat perustamisolosuhteet sekä rakennuksen paloluokan määrittely ympärivuorokautisen toiminnan mukaisesti. Niiden vaikutus neliökustannuksiin on 287 euroa/brm² eli ilman niitä neliöhinta olisi 2 827 euroa/brm². Lisäksi suunnitteluratkaisu on tässä hankkeessa tavanomaista tehokkaampi, mikä pienentää hankkeen kokonaiskustannuksia mutta nostaa bruttoneliölle laskettua neliöhintaa.

Hankkeen kustannuksia on käsitelty virastojen yhteisessä hankeohjausryhmässä.

Hanke sisältyy vuosien 2006–2008 taloussuunnitelmaan vuosille 2007–08 ajoitettuna. Hanke on kiireellinen johtuen alueen päivähoidon kokonaistilanteesta.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä lasten päiväkoti Arabianranta pohjoisen 28.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 164 brm² ja arvonlisäverolliset kustannukset enintään 3 625 000 euroa (veroton hinta 2 970 000 euroa) hintatasossa 2/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 28.2.2006
	Liite 2	Selvitys hankkeen kustannuksista

PÄIVÄKOTI VIKKERIN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Kiinteistölautakunta toteaa (4.4.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Osoitteeseen Harjannetie 8 suunniteltiin opetusviraston ja sosiaaliviraston yhteistä hanketta korttelitalo Vikkeriä. Opetusvirasto luopui Vikkeriin ajatellusta noin 550 brm² esiopetustilasta opetuslautakunnan päätöksellä 14.3.2006 (Opev 2006–84, kehyssuunnitelma).

Lasten päiväkoti Vikkeri on uusi hanke, jonka on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2008. Se otetaan käyttöön elokuussa 2008.

Lasten päiväkoti Vikkeri sijaitsee kallioisella rinnetontilla. Se on sovitettu maaston muotoihin ja on osittain kaksikerroksinen. Lasten piha on ylärinteen eli yläpihan puolella, jonne on käynti Kiviteltankadun portista, toimintakerros on pihan tasossa. Rakennuksen kellarikerroksessa ovat väestönsuoja-, sosiaali-, tekniset- ja henkilöstötilat. Tontille toteutetaan kaavan määräämät neljä autopaikkaa.

Hankkeen laajuus on 1 075 brm². HKR-Rakennuttajan kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 680 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja arvonlisäveroineen 3 269 000 euroa.

Rakennuksen pinta-alat ovat seuraavat:

- hyötyala on yhteensä 784,5 hym²,

- huoneistoala 971,0 htm² ja

- bruttoala 1 075,0 brm².

Edellä mainituissa aloissa eivät ole mukana lämmittämättömät pihavarastot, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 40 m², kokonaisbrm² on 1075 + 40 = 1 115 brm².

Viikinmäki kuuluu Latokartanon peruspiiriin ja Koilliseen suurpiiriin. Latokartanon peruspiirissä Viikinmäen lisäksi kasvavia alueita ovat Latokartanon, Viikin tiedepuiston sekä Viikinrannan osa-alueet. Pihlajamäki ja Pihlajisto ovat Latokartanon suurpiirissä väestöltään hieman väheneviä alueita.

Viikinmäen osa-alueen asukasmäärä oli vuoden 2005 alussa noin 1 070. Helsingin kaupungin tietokeskuksen (Tieke 2005 - 2030) virallisen väestöennusteen perusteella Viikinmäessä on vuonna 2013 noin 3 700 asukasta, jolloin alueen asukasmäärä kasvaa vuoteen 2013 mennessä noin 2 600 asukkaalla.

Päivähoitoikäisiä (1 - 6 -vuotiaat) lapsia Viikinmäessä oli vuoden 2005 alussa123 ja vuoteen 2013 mennessä lapsia ennustetaan olevan 411. Kasvua päivähoitoikäisten lasten määrässä tapahtuu vuoteen 2013 mennessä 288 lasta. Päivähoitopaikkoina 60 % kattavuudella tämä merkitsee 173 päivähoitopaikan tarvetta vuoteen 2013 mennessä. Ennusteiden mukaan suurin kasvu päivähoitoikäisten lasten kasvussa tapahtuu vuosina 2010–2011.

Lasten päiväkoti Vikkeri suunnitellaan neljälle hoitoryhmälle, jolloin lapsia voi olla hoidossa samanaikaisesti enintään 84. Kaikkien ryhmien tilat eli kotialueet suunnitellaan niin, että niissä voi toimia alle 3-vuotiai-den lasten kokopäiväryhmä (12 lasta), 3 - 6-vuotiaiden kokopäiväryhmä (21 lasta) tai osapäiväryhmä (26 lasta). Siten päiväkoti vastaa parhaiten erilaisiin hoitopaikkatarpeisiin. Suurin osa lapsista on päiväkodissa kokopäivähoidossa, jolloin toiminnan ohella riittävä lepo on tarpeen.

Hoito- ja kasvatushenkilöitä tulee olemaan yhteensä 12. Muuta henkilökuntaa on neljä. Päivähoidon vastuualueen henkilöstömäärä ei muutu.

Vuokra on 15,92 euroa/htm²/kk. Pääomavuokran osuus on 12,72 euroa/htm²/kk ja ylläpitovuokran osuus on 3,20 euroa.

Rakennus on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tontin pinta-ala on 3 537 m², ja rakennusoikeus on 2 000 m², josta käytetään noin puolet.

Sosiaalilautakunta päätti esittää kiinteistölautakunnalle 21.2.2006 (79 §) Päiväkoti Vikkerin 14.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä.

Laajuus ja kustannukset

Hankkeen laajuus on 1 075 brm². HKR-Rakennuttajan kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 680 000 euroa ilman arvonlisäveroa (2 500 euroa/brm²) ja arvonlisäveroineen 3 269 000 euroa (3 040 euroa/brm²), RI = 113,4 ja THI = 142,1 tammikuun 2006 kustannustasossa.

Hankkeen kustannustasoa ovat nostaneet kallioinen ja jyrkästi viettävä tontti ja asemakaavassa rakennuksen sijainnin määrääminen tontin alimpaan nurkkaan. Rakennuspaikan sijaintimääräys ja kaltevuus aiheuttaa rakennuksen tilojen sijoituksen kahteen tasoon, jonka takia joudutaan rakentamaan hissi. Tontin kaltevuus aiheuttaa myös osin rakennuksen alueella täyttöä ja osin louhintaa. Myös päiväkodin piha joudutaan osittain louhimaan. Rakennettava piha on suunniteltu mahdollisimman pieneksi kustannuspaineiden takia ja suurin osa tontista jää luonnontilaiseksi päiväkodin käyttöön. Luonnonvaraisen kaltevan kalliotontin takia varsinainen piha on suunniteltu siten että pintavesien ohjailu hoidetaan erikseen rakennettavan kourun/tukimuurin avulla rankkasateen sattuessa tai keväisin lumien sulaessa.

Hanke on vuosien 2006–2010 talonrakennuksen investointiohjelmaehdotuksessa esitetty nimellä Korttelitalo Vikkeri laajuudeltaan 1 466 brm² suuruisena. Sille on vuodelle 2006 varattu arvolisäverottomana 2,30 milj. euron ja vuodelle 2007 arvonlisäverottomana 0,3 milj. euron määräraha. Hanke esitetään tilakeskuksen laatimassa vuosien 2007–2011 talorakennuksen investointiohjelmassa nimellä Lpk Vikkeri, laajuus 1 075 + 40 = 1 115 brm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 2, 68 milj. euroa.

Lautakunta esittää, että 14.2.2006 päivätty Päiväkoti Vikkerin uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen laajuus on 1 115 brm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 2 680 000 euroa ja arvonlisäverollisena 3 269 000 euroa, RI = 113,4 ja THI = 142,1 tammikuu 2006.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (2.5.2006) hankkeesta antamassaan lausunnossa, että kyseessä on Viikinmäen itäosan uudelle alueelle rakennettava neljän ryhmän pysyvä päiväkoti. Hanke korvaa alun perin samalle tontille suunnitellun korttelitalo Vikkerin hankesuunnitelman, jonka kouluosuudesta opetuslautakunta on luopunut.

Hankkeen laajuus on 1 075 brm² ja hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 3,269 milj. euroa hintatasossa 1/2006. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 3 040 euroa/brm². Kustannuksia nostaa tontin suuri korkeusero (n. 7 m) ja siitä johtuva rakennuksen suunnitteleminen osittain kahteen tasoon sekä pihan osittainen louhinta. Tontista johtuvat kustannukset ovat n. 200 euroa/brm² (alv 22 %). Näin puhdistettu neliöhinta on 2 840 euroa/brm². Lisäksi suunnitteluratkaisu on tässä hankkeessa tavanomaista tehokkaampi, mikä pienentää hankkeen kokonaiskustannuksia mutta nostaa bruttoneliölle laskettua neliöhintaa.

Hankkeen kustannuksia on käsitelty virastojen yhteisessä hankeohjausryhmässä.

Tilakeskus esittää vuosien 2007–2011 taloussuunnitelmaehdotuksessaan hankkeen toteuttamista vuosina 2007–08.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä lasten päiväkoti Vikkerin 14.2.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 1 075 brm² ja arvonlisäverolliset kustannukset enintään 3 269 000 euroa (veroton hinta 2 680 000 euroa) hintatasossa 1/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

Hankesuunnitelma 14.2.2006

OMREGLERING AV BYGGNADER I ÅGGELBY ÄGDA AV SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) OCH AV DISPOSITIONEN AV BYGGNADSMARKEN

SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) -KUNTAYHTYMÄN OULUNKYLÄSSÄ OMISTAMIEN RAKENNUSTEN JA NIIDEN MAAPOHJAN KÄYTÖN UUDELLEENJÄRJESTELY

Stn/Khs 2006-492

Tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby); Mickelsvägen 2 och 4

Fastighetsnämnden konstaterar (21.2.2006) följande:

Sammandrag Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) äger skolfastigheter på arrendetomter i Helsingfors stads ägo i Åggelby. Fastigheterna togs ur skolbruk sommaren 2005 efter att Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum) hade flyttat sina funktioner till nya lokaler.

Sedan HSY:s utbildningsuppdrag har överförts på nya huvudmän har den enbart verkat som ägare till skolfastigheterna. Det har därför beslutats att samkommunen med Helsingfors (60 %), Esbo (17 %), Vanda (6,5 %), Kyrkslätt (6,5 %), Sibbo (6,5 %) och Grankulla (3,5 %) som medlemmar skall upplösas och dess egendom, främst fastigheterna i fråga, skall realiseras.

En användning av fastigheterna för nya undervisningsändamål har utretts grundligt, men utredningarna har gett vid handen att HSY:s medlemskommuner, inklusive Helsingfors, inte har någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och att det heller inte finns några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål.

Underhandlingar mellan HSY:s och fastighetskontoret har lett till att det föreslås en sådan lösning att det för tomterna utarbetas en detaljplaneändring, genom vilken tomterna omdisponeras så att de anvisas för byggande av bostäder. Lösningen går ut på att HSY säljer sina byggnader och arrenderätten genom anbudsförfarande och att staden förbinder sig att ändra arrendeavtalet för tomterna när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft så att det också enligt arrendeavtalet blir möjligt att bygga bostäder där. Lösningen innebär att de befintliga byggnaderna, frånsett eventuella skyddsobjekt, skall rivas av den som vinner anbudsförfarandet och att byggandet av bostäder skall genomföras i enlighet med den nya detaljplanen. Fastighetskontoret ordnar anbudsförfarandet för HSY:s räkning.

Det är meningen att den framtida arrendenivån för bostadsändamål skall bestämmas vid anbudsförfarandet. Det begärs då ett anbud på den tilläggsersättning som anbudsgivaren är beredd att utöver arrendet betala per kvadratmeter bostadsvåningsyta för att få genomföra den bostadsbyggrätt som anvisas genom detaljplaneändringen och för att få arrendera tomten för bostadsändamål med ett långfristigt avtal.

Anbudsgivaren skall i samma anbud förbinda sig att underhålla de befintliga byggnaderna genast när anbudsförfarandet har avgjorts, likaså att senare, när det är klart med detaljplaneändringen, riva byggnaderna och uppföra nybyggnader på tomterna.

Det är meningen att HSY och staden sinsemellan skall dela skillnaden mellan det nuvarande arrendet och det nya arrendet från det arrendeavtalen träder i kraft till dess arrendetiden för de nuvarande arrendeavtalen utgår.

Dessutom skall HSY och staden dela tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet.

Utgångspunkter Enligt utredningarna har HSY:s medlemskommuner inte någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och det finns inte heller några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål. Att i utbildningsverkets regi bygga om lokalerna till ett fungerande svenskt skol- och fritidscentrum har också utretts, men ombyggnadsarbetena har inte ansetts vara motiverade med beaktande av byggnadernas skick och de kalkylerade kostnaderna för en ombyggnad.

HSY har fått statsbidrag för uppförande och renovering av byggnaderna och bidragen bör återbetalas om byggnaderna permanent överlåts för annat än undervisningsändamål.

Tomter och byggnader

Tomterna är i Helsingfors stad ägo och de är utarrenderade till HSY med arrendeavtal som utgår med år 2020.

Tomten 28051/18

Tomten 28051/18 är i detaljplanen anvisad som kvartersområde för byggnader för undervisningsändamål (YO‑k). Den har en areal på 4 748 m² och byggrätt (e = 0,6) för 2 849 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 9 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 145 euro/m² vy. Årsarrendet för tomten är under innevarande kalenderår 18 426,58 euro.

Det finns två byggnader på tomten. Den ena, ett tvåvåningshus från 1930-talet i östra hörnet av tomten, är ett gammalt bostadshus på ca 353 m² vy som har använts såsom förvaltningsbyggnad. Det andra huset är beläget i södra delen av tomten. Det är ett yrkesskolhus i två våningar från 1980-talet och har en våningsyta på 2 052 m².

Då nämnden utarrenderade tomten överlät den samtidigt stadens byggnader och konstruktioner på tomten i samkommunens ägo och konstaterade att priset på dessa ingår i arrendet för tomten.

HSY har låtit Catella Kiinteistökonsultointi Oy upprätta ett värderingsinstrument, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 0,84 mn euro, förutsatt att objektet i detaljplanen ändras till kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader och byggnader för ickemiljöstörande industri (KTY). Det anges vidare i värderingsinstrumentet att köparpotentialen är mycket liten och efterfrågan närmast sporadisk med beaktande av fastighetens och byggnadernas karaktär, och att det enligt detta alternativ är skäl att reservera en mycket lång försäljningstid.

Tomten 28061/11

Tomten 28061/11 är i detaljplanen upptagen som kvartersområde för byggnader för undervisningsverksamhet (YO). Den har en areal på 7 022 m² och byggrätt (e = 0,75) för 5 267 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 5 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 81 euro/m² vy. Så länge byggnaderna har använts för undervisningsändamål har 60 % av arrendet för tomten tagits ut. Årsarrendet är under innevarande kalenderår 9 681,04 euro.

Huvuddelen av tomten fylls av ett yrkesskolhus i 1–3 våningar från 1960-talet, som har byggts till på 1970- och 1980-talet. Det har en våningsyta på sammanlagt 4 800 m² vy. Huset består av en ursprunglig skollänga i tre våningar i norr och av metall- och bilverkstadslängor i 1–2 våningar.

Det ursprungliga huset, som var i stadens ägo när tomten utarrenderades, såldes samtidigt till HSY för en köpesumma på ungefär 0,76 mn euro.

HSY har låtit upprätta ett värderingsinstrument över tomten, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 1,01 mn euro, förutsatt att detaljplanen ändras på motsvarande sätt som för den andra tomten. Det påpekas också att köparpotentialen är liten och efterfrågan sporadisk och att en mycket lång försäljningstid är att vänta. Det framhålls vidare att eftersom det är svårt att hitta en sådan köpare som kan utnyttja åtminstone största delen av de byggda lokalerna, kunde en bolagisering av fastigheten och försäljning i delar visa sig vara ett beaktansvärt, om också långsamt försäljningssätt.

Fastigheternas ekonomi och användbarhet

HSY föreslog i en skrivelse år 2002 till Helsingfors stad att staden skall överta ansvaret för fastigheterna.

Fastighetskontorets lokalcentral avgav 24.6.2003 ett utlåtande med anledning av skrivelsen. Lokalcentralen konstaterade att den hade hört sig för hos utbildningsverket och Helsingfors yrkesskola om saken, men att den inte kände till någon inom staden och inte heller någon utomstående som har användning av HSY:s undervisningsbyggnader. Med beaktande av den tomma fastighetsmassa som staden redan har sedan tidigare, har lokalcentralen därför inte några förutsättningar att åta sig att förädla HSY:s fastigheter eller sälja byggnaderna.

De för år 2005 beräknade utgifterna för HSY för underhåll av byggnaderna uppgick till sammanlagt ca 200 000 euro. Då hyran för den undervisningsverksamhet som redan upphört inte beaktas, får HSY hyresintäkter på ca 130 000 euro om året, vilka består av den hyra som tillfälligt tas ut av ABB Service Oy med stöd av ett hyresavtal. Dessutom har en av byggnaderna från mitten av februari varit uthyrd på viss tid till Rundradions dramaproduktion med tanke på filmning för en ny programserie.

Då HSY år 2004 på nytt erbjöd att överlåta fastigheterna till staden, hänvisade lokalcentralen till sitt tidigare utlåtande och konstaterade bl.a. att den fortfarande inte känner till några lokalbehov hos staden som kan lösas genom att staden förvärvar de utbjudna läroanstaltsbyggnaderna.

Lokalcentralen ansåg det inte heller vara en motiverad lösning att staden förvärvar byggnaderna, renoverar dem och hyr dem ut till utomstående.

Det ansågs däremot i utlåtandet att HSY bör riva byggnaderna och avstå från sina arrendeavtal, om den inte kan sälja byggnaderna för läroanstaltsbruk. Byggnadskontoret har gjort en kalkyl enligt vilken kostnaderna för en rivning, inklusive skatter och planerings- och byggherrekostnader, blir 75–80 euro/m² bruttoyta, sammanlagt 0,55 mn euro. I kalkylen ingår inte eventuella kostnader för marksanering.

Det nuvarande arrendebeloppet för tomterna är litet också med beaktande av tomtdispositionen, i år sammanlagt ca 28 110 euro, vilket kapitaliserat motsvarar ett kapitalvärde på ca 562 150 euro, i genomsnitt 69 euro/m² vy. Om arrende togs ut till fullt belopp för tomten 28061/11, skulle årsarrendet bli 34 561,65 euro och tomternas motsvarande kapitalvärde 691 233 euro.

En omdisponering av tomterna för boende genom en detaljplanändring ingår i stadsplaneringskontorets planläggningsprogram och skall enligt planerna inledas med att ett program för deltagande och bedömning utarbetas under vårsäsongen 2006. Enligt en försiktig bedömning kunde tomterna planläggas som kvartersområde för flervåningshus med motsvarande byggnadsexploatering som i omgivningen. Detta skulle innebära en byggrätt på ca 7 000 m², vilket uppskattningsvis skulle leda till ett kapitalvärde på ca 3,5 mn euro och årsarrenden på 140 000 euro.

Förslag till reglering med HSY/konkurrensutsättning av fastigheterna

En utgångspunkt för den lösning som föreslås är att arrenderätten till fastigheterna och byggnaderna överförs genom anbudsförfarandet på den vars anbud blir antaget, som samtidigt åtar sig att riva de befintliga byggnaderna och att bebygga tomterna för bostadsändamål i enlighet med den planerade detaljplaneändringen.

Det föreslås att överlåtelsen skall ske med tillämpning av anbudsförfrågan, varvid överlåtelsen gäller byggnaderna på tomterna och arrenderätten till tomterna med motsvarande villkor som nu och dessutom förutsatt att arrendeavtalen ändras i fråga om tomtdispositionen och förlängs så att de gäller ca 60 år, när det för området har godkänts en detaljplaneändring som gör det möjligt att bygga bostäder på tomterna och denna har vunnit laga kraft.

Arrendet för tomterna föreslås bli bestämt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft enligt ett kapitalvärde på 500 euro/m² vy, så att kapitalvärdet är bundet vid utvecklingen i levnadskostnadsindex och att 4 % av kapitalvärdet tas ut i årligt arrende. I 1951 års prisnivå motsvarar kapitalvärdet ett pris på ca 32 euro/m² vy.

Det är meningen att vid anbudsförfarandet begära anbud på det belopp som anbudsgivaren är beredd att betala som tilläggsersättning per kvadratmeter våningsyta för att få arrendera tomterna och bebygga dem i enlighet med den planerade detaljplaneändringen. Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Enligt de nya arrendeavtal som ingås då detaljplaneändringen har vunnit laga kraft får det på tomterna byggas fritt finansierade bostäder som inte omfattas av hitasreglering. Tomterna bör bebyggas inom två år efter att de nya avtalen har ingåtts.

Regleringen innebär att anbudsgivaren förbinder sig att förvärva byggnaderna på tomterna och att arrendera tomterna när anbudsförfarandet har avgjorts och att på egen bekostnad riva de befintliga byggnaderna, i den mån de inte upptas som skyddsobjekt i detaljplaneändringen, innan detaljplaneändringen träder i kraft.

Ägande- och besittningsrätten till byggnaderna överförs genom regleringen utan dröjsmål på anbudsgivaren när anbudsförfarandet har avgjorts. Om marken på tomterna på grund av eventuell förorening måste saneras, sköter Helsingfors stad saneringen av marken i anslutning till rivningsarbetena på HSY:s delägarkommuners bekostnad och under fastighetskontorets övervakning, så att kostnaderna dras från den ersättning som redovisas till HSY efter anbudsförfarandet.

Ekonomiskt slutresultat

En del av den nytta som arrendeavtalsregleringen medför för Helsingfors stad är avsedd att överföras på delägarna i HSY. I detta syfte redovisas hälften av skillnaden mellan det nuvarande arrendet enligt arrendeavtalen och de gamla arrendena till samkommunen, kapitaliserad enligt den återstående ursprungliga arrendetiden. Enligt de arrenden som beräknats ovan (28 000–140 000 euro) kunde skillnaden mellan 1.1.2007, då detaljplanen och det ändrade arrendeavtalet träder i kraft, till utgången av år 2020, dvs. för 14 år, kapitaliserad bli sammanlagt ca 1,57 mn euro, varav hälften, ca 0,78 mn euro, redovisas till delägarkommunerna i HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet betalas ut inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft och fördelas vid regleringen så att hälften anvisas HSY och hälften Helsingfors stad.

De kostnader som staden eventuellt åsamkas av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet dras då från den summa som redovisas.

Om den planerade detaljplaneändringen inte träder i kraft, förbinder sig staden att underhandla med köparen om ett ersättande förfarande.

Nya arrendeavtal Fastighetsnämnden har i samma beslut 21.2.2006 föreslagit Stge att nämnden skall bemyndigas att efter anbudsförfarande ingå arrendeavtal för tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen i Helsingfors stad på de föreslagna villkoren enligt följande:

1 Arrendetiden för tomterna förlängs till 31.12.2065.

2 Tomterna utarrenderas för fritt finansierad bostadsproduktion utan hitasvillkor.

3 Årsarrendet för tomterna bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta.

Bostadskomplement beaktas inte då arrendet bestäms.

4 I övrigt gäller i tillämpliga delar sedvanliga arrendevillkor för bostadstomter om byggnadsskyldighet m.m. och av fastighetsnämnden eventuellt föreskrivna tilläggsvillkor.

Nämndens beslut och förslaget till omreglering av markanvändningen och till nya arrendegrunder tillkom efter omröstning. Ledamoten Liemola föreslog bordläggning. Vid omröstningen beslöt nämnden fortsätta behandlingen av ärendet med rösterna 7–1. Minoriteten bestod av ledamoten Liemola, som anmälde avvikande mening för anteckning i protokollet.

Kaj meddelar att Max Lindfors framställde ett rättelseyrkande om nämndens beslut. I rättelseyrkandet krävde han bl.a. att nämnden skulle ändra sitt beslut så att den för Stn rekommenderar att HSY:s fastigheter hålls tillgängliga som placeringsplats för ett svenskt högstadium i form av samkommunen HSY eller ett aktiebolag som bildas för ändamålet tills utbildningsverket hunnit utreda och fatta beslut om den nya placeringsplatsen för Åshöjdens högstadium, som avses i utbildningsnämndens svenska sektions beslut 15.12.2005 (150 §), och en behovsutredning och projektplan hunnit göras och godkännas av Stge.

Nämnden beslöt 11.4.2006 avvisa Max Lindfors rättelseyrkande då det hänför sig till ett beslut som gäller beredning. Enligt uppgift från fastighetskontoret har Max Lindfors överklagat nämndens beslut 11.4.2006 hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Stn har 29.3.2006 tillställts en vädjan från föreningen Hem och Skola i Staffansby, i vilken det förslås att Åshöjdens grundskola skall flyttas från Sturegatan till HSY:s fastighet i Åggelby så att barnen får kortare skolväg. Vädjan är undertecknad av 72 föräldrar till elever vid Staffansby lågstadieskola.

Utbildningsverket utreder i samråd med ekonomi- och planeringscentralen och med hjälp av en utomstående konsult behoven att utveckla stadens skolnät. Arbetet pågår. Utredningen omfattar verkets alla utbildningstjänster. Det är nödvändigt att justera skolnätet, eftersom det under den närmaste tiden sker en betydande minskning i åldersklasserna av barn och unga. I årets budget konstateras det att reformen av skolnätet fortsätter och att det ses till att lokalerna är funktionella och ändamålsenliga. Också samarbetet för anordnande av utbildning med de övriga utbildningsanordnarna i huvudstadsregionen ökas.

Nätet av skolor och läroinrättningar omfattar de finska och svenska grundskolorna, de finska och svenska gymnasierna och de finska yrkesläroanstalterna. Huvudprincipen vid utvecklingen av nätet är att lokalkostnaderna skall begränsas enligt förändringarna i antalet elever och studerande. Vid beredningen beaktas alla skol- och språkgruppers skolor, också de statliga och privata läroinrättningarna, så att användningen av de nuvarande undervisningslokalerna kan optimeras från stadens synpunkt på ett bättre sätt än nu.

I detta sammanhang är det uppenbart att det finns lämpliga skollokaler som blir lediga och som kan anvisas bl.a. Åshöjdens grundskola på en plats som ur elevsynvinkel är ändamålsenligare än den nuvarande.

Konsultförslagen väntas bli klara i oktober 2006, varefter behandlingen av ärendet inleds i utbildningsnämnden och vid behov i såväl Stn som Stge.

28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontti nro 18 sekä korttelin nro 28061 tontti nro 11; Mikkolantie 2 ja 4

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑niminen kuntayhtymä (HSY) omistaa Oulunkylässä Helsingin kaupungin vuokratonteilla sijaitsevat koulukiinteistöt, joiden koulukäyttö on lakannut vuoden 2005 kesällä siellä toimineen Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n (Practicum) toimintojen muutettua uusiin tiloihin.

HSY:n koulutustehtävien siirryttyä uusille ylläpitäjille se on toiminut enää sanottujen koulukiinteistöjen omistajana. Kuntayhtymä, jossa jäseninä ovat Helsinki (60 %), Espoo (17 %), Vantaa (6,5 %), Kirkko-nummi (6,5 %), Sipoo (6,5 %) ja Kauniainen (3,5 %) on siksi päätetty lakkauttaa ja sen omaisuus, lähinnä mainitut kiinteistöt, realisoida.

Kiinteistöjen käyttöä uuteen opetustarkoitukseen on selvitetty perusteellisesti, mutta selvitysten tuloksena on päädytty siihen, ettei HSY:n jäsenkunnilla, Helsinki mukaan lukien, ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia.

HSY:n ja kiinteistöviraston kesken käydyissä keskusteluissa on päädytty esittämään ratkaisua, jonka mukaan tonteille laadittaisiin asemakaavamuutos, jolla tonttien käyttötarkoitusta muutettaisiin siten, että ne osoitettaisiin asuntorakentamiseen. Ratkaisun mukaan HSY myisi omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailun kautta ja kaupunki sitoutuisi muuttamaan tonttien vuokrasopimuksia asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi siten, että asuntorakentaminen myös vuokrasopimusten mukaan mahdollistuisi. Ratkaisu merkitsisi sitä, että nykyiset rakennukset mahdollisia suojelukohteita lukuun ottamatta tulisivat tarjouskilpailun voittajan toimesta purettaviksi ja uuden kaavan mukainen asuntorakentaminen toteutettavaksi. Kiinteistövirasto huolehtisi kilpailun järjestämisestä HSY:n lukuun.

Tarjouspyynnössä määriteltäisiin tuleva maanvuokrataso asuntotarkoitukseen. Tarjousta pyydettäisiin tällöin siitä lisäkorvauksesta, jonka tarjoaja on esitetyn maanvuokran lisäksi valmis maksamaan asuntokerrosneliömetriä kohden saadakseen asemakaavamuutoksella osoitettavan asuntorakentamisoikeuden toteutettavakseen ja tontin pitkäaikaisesti asuntotarkoituksiin vuokrattavakseen.

Samalla tarjouksessa edellytetään sitouduttavan nykyisten rakennusten ylläpitoon heti kilpailun ratkettua, samoin myöhemmin asemakaavamuutoksen varmistuttua rakennusten purkamiseen ja tonttien uudisrakentamiseen.

HSY ja kaupunki jakaisivat keskenään puoliksi nykyisen maanvuokran ja uuden maanvuokran erotuksen maanvuokrasopimusten voimaantulon ja nykyisten maanvuokrasopimusten vuokrakauden päättymisen väliseltä ajalta.

Tämän lisäksi HSY ja kaupunki jakaisivat puoliksi voittaneen tarjouksen mukaisen lisäkorvauksen.

Lähtökohdat Tehtyjen selvitysten mukaan HSY:n jäsenkunnilla ei ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia. Tilojen muuttamista opetusviraston puitteissa toimivaksi ruotsinkieliseksi koulu- ja vapaa-ajan keskukseksi on myös tutkittu, mutta muutostöitä ei rakennusten kunto ja arvioidut muutoskustannukset huomioon ottaen ole pidetty perusteltuina.

HSY:lle on rakennusten rakentamiseksi ja peruskorjaamiseksi myönnetty valtionapuja, jotka tulisi palauttaa, mikäli rakennukset luovutettaisiin pysyvästi muuhun kuin opetustarkoitukseen.

Tontit ja rakennukset Tontit ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja ne on vuokrattu HSY:lle vuoden 2020 lopussa päättyvin maanvuokrasopimuksin.

Tontti 28051/18

Tontti 28051/18 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-k). Sen pinta-ala on 4 748 m² ja rakennusoikeus (e=0,6) 2 849 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 9 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 145 euroa/k-m². Tontin vuosivuokra on kuluvalta kalenterivuodelta 18 426,58 euroa.

Tontilla sijaitsee kaksi rakennusta. Toinen, tontin itäkulmassa sijaitseva, on 1930-luvulta peräisin oleva 2-kerroksinen noin 353 k-m²:n suuruinen hallintorakennuksena käytetty vanha asuinrakennus. Toinen sijaitsee tontin eteläosassa. Se on 1980-luvulla rakennettu 2-kerroksinen kerrosalaltaan 2 052 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus.

Vuokratessaan tontin lautakunta luovutti samalla tontilla sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ja rakenteet kuntayhtymän omistukseen todeten, että niiden hinta sisältyy tontin vuokraan.

HSY on teettänyt kiinteistöstä Catella Kiinteistökonsultointi Oy:llä arviokirjan, jonka mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 0,84 milj. euroa edellyttäen, että kohteen asemakaava muutettaisiin liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi (KTY). Arviokirjassa mainitaan lisäksi, että kiinteistön ja rakennusten luonne huomioon ottaen ostajapotentiaali on varsin vähäinen ja kysyntä lähinnä satunnaista, joten myyntiaikaa olisi tässä vaihtoehdossa syytä varata hyvin runsaasti.

Tontti 28061/11

Tontti 28061/11 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Sen pinta-ala on 7 022 m² ja rakennusoikeus (e=0,75) 5 267 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 5 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 81 euroa/k-m². Tontin vuokrasta on peritty vuosittain 60 % tontilla olevien rakennusten ollessa opetuskäytössä. Kuluvalta kalenterivuodelta perityn vuokran määrä on 9 681,04 euroa.

Tontin pääosan täyttää 1–3-kerroksinen vanhimmalta osaltaan1960-luvulla rakennettu ja sitten 1970- ja 80-luvuilla täydennetty kerrosalaltaan yhteensä 4 800 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus, joka koostuu pohjoisosan alkuperäisestä 3-kerroksisesta koulusiivestä sekä 1–2-kerroksisista metalli- ja autoverstassiivistä.

Tontilla sitä vuokrattaessa sijainnut alkuperäinen kaupungin omistuksessa ollut rakennus myytiin samalla HSY:lle noin 0,76 milj. euron kauppahinnasta.

HSY:n tästä tontista teettämän arviokirjan mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 1,01 milj. euroa edellyttäen vastaavaa asemakaavamuutosta kuin toisenkin tontin kohdalla. Samoin huomautetaan ostajapotentiaalin vähäisyydestä ja kysynnän satunnaisuudesta sekä odotettavissa olevasta hyvin pitkästä myyntiajasta. Edelleen todetaan, että koska on hyvin vaikeaa löytää sellaista ostajaa, joka pystyisi hyödyntämään edes pääosan rakennetuista tiloista, kiinteistön yhtiöittäminen ja myynti osissa saattaisi osoittautua varteen otettavaksi, joskin hitaaksi myyntitavaksi.

Kiinteistöjen talous ja käytettävyys

HSY ehdotti vuonna 2002 Helsingin kaupungille osoittamassaan kirjeessä, että kiinteistöt siirtyisivät Helsingin kaupungin vastattaviksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus antoi 24.6.2003 kirjeen johdosta lausuntonsa, jossa totesi asiasta opetusvirastolta ja Helsingin ammattikorkeakoululta kysyttyään, ettei sillä ole tiedossa kaupungin omaa eikä myöskään ulkopuolista käyttöä HSY:n omistamille opetusrakennuksille eikä sillä siksi, ottaen huomioon kaupungilla jo ennestään olevan tyhjäksi jääneen kiinteistömassan, ole edellytyksiä ottaa vastatakseen HSY:n kiinteistöjen jalostusta tai rakennusten myyntiä.

HSY:lle vuodelta 2005 arvioidut rakennusten ylläpitokulut olivat yhteensä noin 200 000 euroa. Kun jo päättynyttä opetustoiminnan vuokraa ei oteta huomioon, HSY:lle kertyy vuokratuloa noin 130 000 euroa vuodessa, mikä muodostuu ABB Service Oy:n käytössä tilapäisesti huoneenvuokrasopimuksen nojalla perittävästä vuokrasta. Lisäksi yksi rakennuksista on helmikuun puolivälistä vuokrattu 20 000 euron korvauksesta määräaikaisesti Yleisradion draamatuotannolle uutta ohjelmasarjaa varten tehtäviä kuvauksia varten.

HSY:n tehtyä uudelleen vuonna 2004 kaupungille tarjouksen kiinteistöjen luovuttamiseksi kaupungille tilakeskus viittasi lausunnossaan aiempaan lausuntoonsa ja totesi mm., ettei osaston tiedossa edelleenkään ollut sellaisia kaupungin omia tilatarpeita, jotka voitaisiin ratkaista hankkimalla kaupungin omistukseen myytäviksi tarjotut oppilaitosrakennukset.

Tilakeskus ei myöskään pitänyt perusteltuna ratkaisua, jossa rakennukset hankittaisiin kaupungin omistukseen, peruskorjattaisiin ja vuokrattaisiin ulkopuoliseen käyttöön.

Lausunnossa katsottiinkin, että HSY:n tulisi purkaa rakennukset ja luopua maanvuokrasopimuksistaan, mikäli se ei saa myytyä rakennuksia oppilaitoskäyttöön. Rakennusvirastosta saadun arvion mukaan rakennusten purkukustannusten suuruusluokka veroineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksineen lienee 75–80 euroa/br-m², yhteensä 0,55 milj. euroa. Arvio ei sisällä mahdollisia maaperän puhdistuskustannuksia.

Tonteista nyt perittävän vuokran määrä on niiden käyttötarkoituskin huomioon otettuna vähäinen, tänä vuonna yhteensä noin 28 110 euroa, mikä pääomitettuna vastaa noin 562 150 euron pääoma-arvoa, keskimäärin 69 euroa/k-m2. Mikäli tontista 28061/11 perittäisiin täysimääräistä vuokraa, vuosivuokra olisi 34 561,65 euroa ja tonttien vastaava pääoma-arvo 691 233 euroa.

Tonttien asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelmaan ja on tarkoitus käynnistää osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella kevätkautena 2006. Varovaisen arvion mukaan tontit voisivat olla kaavoitettavissa asuinkerrostalojen korttelialueeksi ympäristön rakentamistehokkuutta vastaavasti. Tämä merkitsisi noin 7 000 k-m²:n rakennusoikeutta, mikä johtaisi arviolta noin 3,5 milj. euron pääoma-arvoon ja 140 000 euron vuosivuokriin.

Esitettävä järjestely HSY:n kanssa/kiinteistöjen kilpailuttaminen

Lähtökohtana esitettävässä ratkaisussa on se, että kiinteistöjen vuokraoikeus rakennuksineen siirtyisi järjestettävän tarjouskilpailun myötä voittaneen tarjouksen tekijälle, joka samalla ottaisi vastatakseen nykyisten rakennusten purkamisen ja tonttien rakentamisen laadittavan asemakaavamuutoksen mukaisesti asuntotarkoitukseen.

Luovutus esitetään tehtäväksi tarjouspyyntömenettelyin, jolloin luovutettaviksi tulisivat tonteilla sijaitsevat rakennukset ja maanvuokraoikeus tontteihin nykyistä vastaavin ehdoin ja lisäksi ehdolla, että maanvuokrasopimuksia muutetaan käyttötarkoitukseltaan ja jatketaan pitkäaikaisesti noin 60 vuodeksi siinä vaiheessa, kun alueelle vahvistetaan lainvoimaisesti asemakaavamuutos, joka mahdollistaa tonteille asuntorakentamisen.

Tonttien maanvuokra määräytyisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua pääoma-arvon 500 euroa/k-m² mukaan siten, että pääoma-arvo olisi sidottu elinkustannusindeksin kehitykseen ja vuotuista vuokraa perittäisiin 4 % pääoma-arvosta. Vuoden 1951 hintatasossa pääoma-arvo vastaa hintaa noin 32 euroa/k-m².

Kilpailussa pyydettäisiin tällöin tarjousta siitä, paljonko tarjoaja olisi valmis sanotuin ehdoin maksamaan lisäkorvausta asuntokerrosneliömetriä kohti saadakseen tontit itselleen vuokralle ja muutettavan asemakaavan mukaisesti rakentaakseen. Lisäkorvaus erääntyisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun suunniteltu asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Tonteille saisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua tehtävien uusien vuokrasopimuksien mukaan rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja eikä niitä koskisi hitas-sääntely. Tontit tulisi rakentaa kahden vuoden kuluessa uusien sopimusten solmimisesta.

Järjestelyssä tarjoajan tulisi sitoutua ottamaan tonteilla sijaitsevat rakennukset omistukseensa ja tontit vuokraoikeudella hallintaansa kilpailun ratkettua sekä kustannuksellaan purkamaan nykyiset rakennukset siltä osin, kun niitä ei asemakaavamuutoksella osoiteta suojeltaviksi, viimeistään muutettavan asemakaavan voimaantuloon mennessä.

Rakennusten omistus- ja hallintaoikeus siirtyisi järjestelyssä tarjoajalle viipymättä kilpailun ratkettua. Mikäli tonttien maaperää tulisi mahdollisen pilaantumisen johdosta kunnostaa, Helsingin kaupunki vastaisi purkutöiden yhteydessä maaperän kunnostuksesta HSY:n osakaskuntien kustannuksella ja kiinteistöviraston valvonnassa siten, että kulut vähennettäisiin HSY:lle tarjouskilpailun tuloksena tilitettävästä korvauksesta.

Taloudellinen lopputulos

Helsingin kaupungille vuokrasopimusjärjestelystä koituvasta hyödystä osa tuloutettaisiin järjestelyssä HSY:n osakkaille. Tässä tarkoituksessa kuntayhtymälle tilitettäisiin puolet maanvuokrasopimusten mukaisten nykyvuokrien ja vanhojen maanvuokrien erotuksesta pääomitettuna jäljellä olevalta alkuperäiseltä vuokra-ajalta. Edellä olevien vuokra-arvioiden mukaan (28 000–140 000 euroa) erotuksen määrä alkaen 1.1.2007, asemakaavan ja muutetun vuokrasopimuksen voimaantulosta, vuoden 2020 loppuun, 14 vuoden ajalta, pääomitettuna voisi olla yhteensä noin 1,57 milj. euroa, mistä puolet, noin 0,78 milj. euroa, tilitettäisiin HSY:n osakaskunnille vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Voittaneen tarjouksen mukainen lisäkorvaus tulisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi, ja jaettaisiin järjestelyssä siten, että puolet osoitettaisiin HSY:lle ja puolet Helsingin kaupungille.

Tilitettävästä summasta tulisi tuolloin vähennettäväksi pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä kaupungille mahdollisesti aiheutuneet kulut.

Mikäli suunniteltu asemakaavamuutos ei tulisi voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Uudet vuokrasopimukset

Kiinteistölautakunta on myös samassa päätöksessä 21.2.2006 esittänyt Kvston päätettäväksi, että lautakunta oikeutetaan tekemään Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontin nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontin nro 11 vuokrasopimuksia tarjouskilpailun jälkeen ja esitetyin ehdoin seuraavasti:

1 Tonttien vuokra-aikaa jatketaan 31.12.2065 saakka.

2 Tontit vuokrataan vapaarahoitteista asuntotuotantoa varten ilman hitas-ehtoja.

3 Tonttien vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa 32 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta.

Asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei vuokraa peritä.

4 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia rakentamisvelvollisuutta ym. koskevia asuntotonttien vuokraus-ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lautakunnan päätös koskien sekä esitystä maankäytön uudelleen järjestämiseksi että uusiksi vuokrausperusteiksi syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Liemola teki pöydällepanoehdotuksen. Toimitetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7 - 1. Vähemmistöön kuului Liemola. Jäsen Liemola ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen.

Kaj ilmoittaa, että Max Lindfors teki lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa mm. vaadittiin, että lautakunta muuttaisi päätöstään siten, että siinä Khlle suositellaan, että HSY:n kiinteistöt pidetään saatavilla ruotsinkielisen yläasteen sijoituspaikaksi. Tässä tarkoituksessa kiinteistöt tulisi säilyttää joko kuntayhtymä HSY:n tai tarkoitusta varten perustettavan osakeyhtiön nimissä niin pitkään, että opetusvirasto ehtii selvittää ja päättää opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoksen päätöksessä 15.12.2005 (150 §) tarkoittaman
Åshöjdens grundskolan sijoituspaikasta, sekä tehdä tarveselvityksen ja hankesuunnitelman ja hyväksyttää ne Kvstossa.

Lautakunta päätti 11.4.2006 jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska päätös oli luonteeltaan asian valmistelua. Kiinteistövirastosta saadun tiedon mukaan Max Lindfors on valittanut lautakunnan 11.4.2006 tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Khlle on 29.3.2006 osoitettu Hem och Skola i Staffansby- nimisen yhdistyksen vetoomus, jossa esitetään, että Sturenkadulla sijaitseva Åshöjdens grundskolan siirrettäisiin Oulunkylään HSY:n kiinteistöön, jotta lasten koulumatka lyhenisi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 72 Staffansby lågstadieskolanin oppilaan vanhempaa.

Opetusvirasto selvityttää yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ulkopuolisen konsultin avulla kaupungin kouluverkon kehittämistarpeet. Työ on meneillään. Selvityksessä ovat mukana kaikki viraston koulutuspalvelut. Kouluverkkoa on tarpeen tarkistaa, sillä lasten ja nuorten ikäluokissa tapahtuu lähiaikoina merkittäviä vähenemisiä. Kuluvan vuoden talousarviossa todetaan, että kouluverkon uudistamista jatketaan ja huolehditaan tilojen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä pääkaupunkiseudun muiden koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään.

Koulu- ja oppilaitosverkostoihin kuuluvat suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut, suomen- ja ruotsinkieliset lukiot sekä suomenkieliset ammatilliset oppilaitokset. Verkoston kehittämisen pääperiaatteena on tilakustannusten rajoittaminen oppilas- ja opiskelijamäärien muutosten mukaisesti. Valmistelussa otetaan huomioon kaikkien koulu- ja kieliryhmien koulut, myös valtion oppilaitokset ja yksityiset oppilaitokset, jotta nykyisten opetustilojen käyttö saataisiin koko kaupungin kannalta optimoitua nykyistä paremmin.

Tässä yhteydessä on ilmeistä, että käytöstä vapautuu sopivia koulutiloja, jotka voidaan osoittaa mm. Åshöjdens grundskolan käyttöön oppilaiden kannalta nykyistä tarkoituksenmukaisemmasta paikasta.

Konsultin ehdotusten odotetaan valmistuvan lokakuussa 2006, minkä jälkeen alkaa asian käsittely opetuslautakunnassa ja tarvittaessa sekä Khssa että Kvstossa.

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta föreslå Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor att denna skall sälja sina byggnader på tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby) i Helsingfors stad och arrenderätten till tomterna genom anbudsförfarande och på följande villkor:

1 Samkommunens byggnader på tomterna säljs med tanke på rivning, frånsett de byggnader som eventuellt skyddas genom en planerad detaljplaneändring.

2 Helsingfors stad utarbetar en detaljplaneändring för tomterna, i vilken tomterna anvisas för byggande av bostäder.

3 De nuvarande arrendeavtalen för tomterna ersätts genom beslut av Helsingfors stad med nya arrendeavtal där dispositionen, arrendetiden och arrendet har ändrats så att byggande av fritt finansierade bostäder utan hitasreglering i enlighet med detaljplaneändringen är möjligt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

4 I de nya arrendeavtalen disponeras tomterna för bostadsändamål, arrendetiden utsträcks till utgången av år 2065 och grunden för det årsarrende som tillämpas när detaljplanen vunnit laga kraft bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta, varvid årsarrendet utgör 4 % av det kapitalvärde som justerats enligt förändringen i levnadskostnadsindex.

Helsingfors stad redovisar hälften av skillnaden mellan det nya och det gamla arrendet, diskonterad enligt betalningstidpunkten, till HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Skillnaden mellan arrendena räknas från att de nya avtalet träder i kraft till dess de nuvarande avtalen utlöper 31.12.2020.

5 Anbudsförfarandet vinns av den anbudsgivare som utöver att förbinda sig vid de ovanstående villkoren i arrendeavtalet erbjuder den största tilläggsersättningen (euro/kvadratmeter bostadsvåningsyta) som vederlag för arrenderätterna.

Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Tilläggsersättningen delas till hälften mellan HSY och Helsingfors stad.

Från tilläggsersättningen dras de kostnader som staden åsamkats av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet och, om beloppet för tilläggsersättningen inte räcker till för att täcka kostnaderna, dras resten från den del av hyresskillnaden som enligt punkt 4 redovisas till HSY.

6 Helsingfors stad ansvarar för ordnandet av anbudsförfarandet och saneringen av tomtmarken, om en sådan visar sig vara behövlig.

7 Om den detaljplaneändring genom vilka tomterna anvisas för byggande av bostäder inte träder i kraft, förbinder sig staden att med köparen underhandla om ett ersättande förfarande.

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta bemyndiga fastighetsnämnden att ordna anbudsförfarandet på villkoren ovan.

Protokollsutdrag till Samkommunen HSY, fastighetsnämnden, utbildningsverket och ekonomi- och planeringscentralen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ehdottaa Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑nimiselle kuntayhtymälle, että se myisi Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontilla nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontilla nro 11 sijaitsevat omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailulla seuraavin ehdoin:

1 Tonteilla sijaitsevat kuntayhtymän rakennukset myydään purettaviksi lukuun ottamatta laadittavassa asemakaavamuutoksessa mahdollisesti suojeltavaksi osoitettavia rakennuksia.

2 Tonteille laaditaan Helsingin kaupungin toimesta asemakaavamuutos, jossa tontit osoitetaan asuntorakentamiseen.

3 Tonttien nykyiset vuokrasopimukset korvataan Helsingin kaupungin päätöksin uusilla käyttötarkoitukseltaan, vuokra-ajaltaan ja vuokraltaan muutetuilla maanvuokrasopimuksilla siten, että asemakaavamuutoksen mukainen vapaarahoitteinen ja hitas-sääntelystä vapaa asuntorakentaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun asemakaavamuutos tulee lainvoimaiseksi.

4 Uudet maanvuokrasopimukset tehdään käyttötarkoitukseltaan asuntotarkoituksiin, vuokrakausi ulotetaan jatkumaan vuoden 2065 loppuun ja asemakaavan tultua lainvoimaiseksi sovellettavan uuden vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa asuntokerrosneliömetrihintaa 32 euroa, jolloin vuosivuokrana peritään 4 % elinkustannusindeksin muutoksen mukaan tarkistetusta pääoma-arvosta.

Helsingin kaupunki tilittää puolet maksuajankohtaan diskontattujen uuden ja vanhan maanvuokran erotuksesta HSY:lle vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Vuokrien erotus lasketaan uusien sopimusten alkamisesta nykyisten sopimusten päättymisajankohtaan 31.12.2020.

5 Tarjouskilpailun voittaa tarjoaja, joka edellä oleviin maanvuokrasopimuksen ehtoihin sitoutumisen lisäksi tarjoaa suurimman lisäkorvauksen (euroa/asuinkerrosneliömetri) vastikkeena vuokraoikeuksista.

Lisäkorvaus erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Lisäkorvaus jaetaan puoliksi HSY:n ja Helsingin kaupungin kesken.

Lisäkorvauksesta vähennetään tonttien maaperän puhdistamisesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä Helsingille aiheutuneet kustannukset ja, jos lisäkorvauksen määrä ei riitä kustannusten kattamiseen, loput vähennetään kohdan 4 mukaisesta HSY:lle tilitettävästä vuokraerotuksen osasta.

6 Helsingin kaupunki vastaa tarjouskilpailun järjestämisestä samoin kuin tonttien maaperän puhdistamisesta, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

7 Mikäli asemakaavamuutos, jolla tontit osoitetaan asuntorakentamiseen, ei tule voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään mainitun tarjouskilpailun edellä esitetyin ehdoin.

Pöytäkirjanote HSY-kuntayhtymälle, kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, vik. stadssekreterare, telefon 169 2252

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

Karta (Åggelby, tomterna 28051/18 och 28061/11) - Kartta (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)

RAKENNUSVALVONTAVIRASTOSSA KAHDEN ARKKITEHDIN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIRAKSI

Kaj toteaa, että rakennusvalvontavirasto on (19.4.2006) pyytänyt, että kaupunginhallitus muuttaisi seuraavat rakennusvalvontaviraston kaksi tehtävää virkasuhteisiksi 1.7.2006 alkaen:

Tehtäväkohtainen palkka €/kk

Työsuhteiset arkkitehdin tehtävät ovat siirtyneet Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta vuonna 2005 kaupunginjohtajan päätöksillä. Arkkitehti Paula Roine tulee hoitamaan arkkitehdin tehtävää, vakanssinumero 054610 ja arkkitehti Marjatta Spankie hoitaa tehtävää vakanssinumero 054641. Molempien arkkitehtien suostumukset tehtävän muuttamisesta virkasuhteisiksi ovat liitteinä.

Rakennusvalvontavirasto on perustellut pyyntöä seuraavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n mukaan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta. Helsingissä tämä tarkoittaa rakennuslautakuntaa. Rakennuslautakunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 §:n mukaan valvoa kaavojen toteutumista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään.

Kuntalain 14 §:n nojalla on rakennuslautakunnan toimivaltaa siirretty johtosäännöllä viranhaltijoille. Rakennusvalvonnan johtosäännön 1 §:n mukaan lautakunnan määräämät viraston viranhaltijat huolehtivat laissa rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.7.2006 alkaen rakennusvalvontaviraston arkkitehti Paula Roineen tehtävän (vakanssi 054610) viraksi siten, että viran tehtäväkohtainen palkka on 3 016,92 euroa kuukaudessa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.7.2006 alkaen rakennusvalvontaviraston arkkitehti Marjatta Spankien tehtävän (vakanssinumero 054641) viraksi siten, että viran tehtäväkohtainen palkka on 3 011,96 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, Paula Roineelle, Marjatta Spankielle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

Suostumukset toimien muuttamisesta viroiksi

HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Sj toteaa, että kaupunginhallinnossa on noudatettu Khn 7.1.1997 hyväksymiä henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteita, jotka koskevat terveydellisistä syistä johtuvaa uudelleensijoitusta ja työvoimapankin toimintaperiaatteita.

./. Kvston hyväksymässä henkilöstöstrategiassa yhtenä strategisena päämääränä on henkilöstöresurssien varmistaminen määrällisesti ja laadullisesti. Päämäärän saavuttamista tavoitellaan mm. edistämällä sisäistä liikkuvuutta ja huolehtimalla vakinaisen henkilöstön palvelussuhdeturvasta. Keskeinen toimenpide tavoitteen saavuttamiseksi on laatia ja ottaa käyttöön uudelleensijoituksen uudet periaatteet. Ehdotus uusiksi periaatteiksi on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Ehdotuksen mukaan kaupunki antaa henkilöstölleen työn loppuessa tai työkyvyn heikentyessä jatkossakin paremman palvelussuhdeturvan, kuin mitä laki edellyttää.

Uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on löytää uusi pysyvä työ henkilölle, joka ei voi jatkaa työssään toimintojen uudelleenjärjestelyistä tai terveydellisistä syistä johtuen. Uutta soveltuvaa työtä voivat edeltää erilaiset toimenpiteet, kuten täydennyskoulutus, koulutus uuteen ammattiin, työhön kuntoutus ja työkokeilu. Lainsäädäntöä parempaa palvelussuhdeturvaa kaupunki ei kuitenkaan ehdotuksen mukaan antaisi, jos terveydelliset syyt ovat sellaiset, että henkilöä ei yllä mainituilla toimenpiteilläkään saada sijoitetuksi uuteen tehtävään tai jos hän täyttää uudelleensijoitusprosessin ollessa kesken henkilökohtaisen eläkeikänsä.

Keskeisiä periaatteita henkilöstön uudelleensijoitustoiminnassa on henkilöstösuunnitelman laatiminen muutostilanteessa yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä uudelleensijoitettavan henkilön kuuleminen ennen uudelleensijoitusta uuteen työhön.

Koulutuksen, kuntoutuksen ja työkokeilujen lisäksi voidaan ehdotettavien uusien periaatteiden mukaisesti helpottaa terveydellisistä syistä uudelleensijoitettavan sijoittumista työhön ns. kompensaatiomallin avulla. Virasto tai laitos voi saada henkilön palkkakuluista kompensaatiota

keskushallinnosta, mikäli henkilön suorituskyky on alentunut merkittävästi, mutta hänellä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työntekijälle kompensaatiomalli merkitsee parempia työjärjestelyjä, jotta hän aiempaa paremmin suoriutuu hänelle osoitetuista tehtävistä ja pysyy työkuntoisena.

Uudet periaatteet mahdollistaisivat enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavan erorahan maksamisen harkinnanvaraisesti henkilölle tapauksissa, joissa hänelle ei löydy sopivaa uutta tehtävää ammatin luonteen tai terveydentilan vuoksi. Erorahan maksaminen perustuisi asianomaisen henkilön omaan tahdonilmaisuun.

Esityksen mukaan uudelleensijoitettavan henkilön palkka määräytyy uuden tehtävän tehtäväkohtaisen palkan mukaan kuitenkin siten, että se voi alentua korkeintaan 15 % verrattuna entiseen varsinaiseen palkkaan.

Sj toteaa vielä, että edellä mainituista uudelleensijoituksen periaatteista ja niihin liittyvistä menettelytapaohjeista on neuvoteltu henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa ja ne on käsitelty myös henkilöstötoimikunnassa. Henkilöstötoimikunta puoltaa (6.4.2006) uusien uudelleensijoituksen periaatteiden hyväksymistä ja toteaa samalla, että menettelyn toimivuutta on tarkoitus seurata ja arvioida vuosittain yhdessä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä edustava henkilöstötoimikunnan jäsen ilmoitti pitäytyvänsä kuitenkin neuvottelupöytäkirjassa 21.3.2006 esittämissään kannanotoissa.

./. Neuvottelupöytäkirja on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat uudelleensijoitustoiminnan periaatteet.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että periaatteet tulevat voimaan 1.9.2006 ja ovat voimassa enintään 31.12.2015 saakka.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kumota 7.1.1997 pöytäkirjan 43 §:n kohdalla hyväksymänsä henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet 1.9.2006 lukien.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980
Vatanen Paula, erityissuunnittelija, puhelin 310 43287

LIITTEET	Liite 1	Uudelleensijoitustoiminnan periaatteet
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja 21.3.2006

ANNE LEPPIAHO KY:N OIKAISUVAATIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHAN KIOSKITOIMINNAN VUOKRAAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA

Korkeasaaren eläintarhan johtaja päätti 20.3.2006 päätöksestä lähemmin ilmenevillä perusteilla vuokrata Korkeasaaren kioskitilat kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneelle Vihreä Agentti Oy:lle. Kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa on otettu huomioon vuokraprosentin lisäksi myös muita arviointikriteerejä.

./. Päätös on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Anne Leppiaho Ky on (28.3.2006) tehnyt asiassa oikaisuvaatimuksen, joka on tämän asian liitteenä 2.

Yhtiö katsoo, että sen tarjous on 71 % korkeampi kuin Vihreä Agentti Oy:n. Yhtin mielestä eläintarhan johtajan päätöksessä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon kaupungin tulonhankintaa ja toisaalta tarjoajien tasapuolista kohtelua. Oikaisuvaatimuksessa edellytetään päätöksen kumoamista ja kioskitilojen vuokraamista Anne Leppiaho Ky:lle.

./. Korkeasaaren eläintarhan johtaja on (7.4.2006) antanut asiassa selityksensä, joka on tämän asian liitteenä 3. Siinä todetaan mm., että tarjottu vuokraprosentti ei yksi ratkaise tarjousten arviointikriteerinä ollutta vuokran todellista määrää. Lisäksi on arvioitava toteutuvaa kokonaismyyntiä. Eläintarhan johtaja on päätöstä tehdessään perustanut sen tarjouspyynnössä todettuihin seikkoihin. Kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat vuokran määrän ohella liike- ja toimintaidea sekä aikaisempi kokemus alalla.

Eläintarhan johtaja vertailee selityksessään Vihreä Agentti Oy:n ja Anne Leppiaho Ky:n tarjouksia ja niiden sisältöä. Siinä vertaillaan myös tarjoajien antamia selvityksiä toiminnastaan ja aikaisemmasta kokemuksestaan alalla.

Eläintarhan johtajan mielestä oikaisuvaatimus tulisi aiheettomana hylätä.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (18.4.2006), että Korkeasaaren eläintarha pyysi 7.2.2006 vuokrausta koskevia tarjouksia yhdeksältä yritykseltä veneliikennesataman ja Borealia-talon kioskitiloista ajalle 8.4. – 15.10.2006 sekä saukko-vesikko –tarhan kioskitiloista ajalle 8.4.2006 – 31.3.2007. Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät Anne Leppiaho Ky ja Vihreä Agentti Oy.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Edullisuuden arviointikriteerit olivat vuokranmäärän lisäksi liike- ja toimintaidea sekä aikaisempi kokemus alalta.

Vertailun jälkeen eläintarhan johtaja päätti vuokrata mainitut kioskitilat Vihreä Agentti Oy:lle vuokrasopimuksessa tarkemmin sovittavin ehdoin.

./. Oikeuspalveluiden lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4. Siina todetaan mm., että oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että oikeudenmukaisuusperusteilla. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Eläintarhan johtajan päätöksessä on kyse kaupungin omistamaa liikehuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen vuokralaisen eli kaupungin sopimuskumppanin valinnasta sekä vuokrasopimuksen olennaisten ehtojen vahvistamisesta tarjouskilpailun perusteella. Kyse ei siten ole julkisesta hankinnasta.

Liikehuoneiston vuokraus on yksityisoikeudellinen oikeustoimi, johon sovelletaan lakia varallisuusoikeudellista oikeustoimista, yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita sekä sopimusoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä. Oikeuspaikkana näissä asioissa on yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Yksityisoikeudellisten säännösten lisäksi em. ratkaisun valmisteluun ja päätöksentekoon sovelletaan kunta- ja hallintolain säännöksiä.

Tarjouspyynnössä oli parhaan tarjouksen valintaperusteena kokonaistaloudellinen edullisuus. Arviointikriteerit olivat vuokran määrä, liike- ja toimintaidea sekä aikaisempi kokemus alalta. Pyynnössä ei etukäteen määritelty arviointikriteerien painoarvoja kilpailun ratkaisussa, minkä korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt aiemmassa ratkaisussaan.

Kokonaistaloudellisuuden yhtenä osana arvioitiin tarjotun vuokran määrää.

Tarjouspyynnössä tarjoajia pyydettiin kertomaan näkemyksensä kioskitoiminnan palvelustrategiasta ja kehittämisestä osana eläintarhakäyntiä sekä esittämään ajatuksiaan myytävistä tuotteista. Vuokran kerrottiin määräytyvän tarjotun vuokraprosentin perusteella kokonaismyynnistä arvonlisäveron vähennyksen jälkeen.

Lisäksi tarjouspyynnössä edellytettiin valittavalta tarjoajalta mm. luonnonsuojelu- ja ympäristöarvojen sisäistämistä omassa toiminnassaan ja edellytettiin, että kioskitoimintaa on harjoitettava kaupallisesti siten, että se tarjoaa mahdollisuuden vuokratulojen kertymiseen.

Eläintarhan johtajalla on oikeuspalveluiden mielestä ollut perusteet ottaa arviointikriteerinä olleen vuokranmäärän arvioinnissa huomioon tarjotun vuokraprosentin lisäksi myös arvio tarjoajan mahdollisuuksista liikevaihdon synnyttämiseen, koska vuokran määrään vaikuttavat molemmat seikat. Koska etukäteen ei määritelty arviointikriteerien painoarvoja, on eläintarhan johtajalle jäänyt asiassa harkintavaltaa tältä osin vertailussa. Tarjouspyynnöstä käy ilmi, että kioskitoiminta on olennainen osa koko eläintarhan toimintaa. Tällaisissa tapauksissa muiden kriteerien kuin vuokran määrän merkitys tarjousvertailussa voi perustellusti olla huomattava.

Vihreä Agentti Oy on (20.4.2006) antanut asianosaisena selityksensä. Siinä käsitellään laskennallisia asioita, euromääräisyyttä, tarjousten suhdetta tarjouspyyntöön sekä kaupungin tulonhankintaa. Selityksessä esitetään, että oikaisuvaatimus hylättäisiin kaikilta osin ja vuokraamispäätös pidettäisiin voimassa.

./. Jäljennös selityksestä on esityslistan tämän asian liitteenä 5.

Anne Leppiaho Ky käsittelee (2.5.2006) vastaselityksessään eläintarhan johtajan selitystä, oikeuspalveluiden lausuntoa ja Vihreä Agentti Oy:n selitystä.

./. Vastaselitys on esityslistan tämän asian liitteenä 6. Siinä pyydetään, että asia ratkaistaisiin alkuperäisen oikaisuvaatimuksen mukaisesti ja että päätös voitaisiin panna täytäntöön jo ennen sen lainvoimaisuutta.

Sj toteaa, että kaikki asiakirjat ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Oikaisuvaatimus olisi hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten Korkeasaaren eläintarhan johtajan selitykseen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon hylätä Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimuksen Korkeasaaren eläintarhan johtajan 20.3.2006, päätösluettelon 9 §:n kohdalla tekemästä kioskitilojen vuokraamista koskevasta päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Anne Leppiaho Ky:lle muutoksenhakuosoituksin, Vihreä Agentti Oy:lle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Korkeasaaren eläintarhan johtajan päätös 20.3.2006
	Liite 2	Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus
	Liite 3	Korkeasaaren eläintarhan johtajan selitys 7.4.2006
	Liite 4	Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunto 18.4.2006
	Liite 5	Vihreä Agentti Oy:n selitys 20.4.2006
	Liite 6	Anne Leppiaho Ky:n vastaselitys 2.5.2006

KYLÄSAAREN UUDEN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Yleisten töiden lautakunta esittää (6.4.2006) seuraavaa:

Syksyn 2004 jälkeen uuden lumenvastaanottopaikan perustamista on suunniteltu tarkemmin yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kesken. Suunnitelmissa päädyttiin alustavasti lumenvastaanottopaikan siirtämiseen Hermannin rantatien toiselle puolelle, Kyläsaaren vanhan jätevedenpuhdistamon alueelle. Suunnitelmien edetessä todettiin vanhan mädättämörakennuksen olevan hyvin hyödynnettävissä tämänkaltaiseen uusiokäyttöön ja soveltuvan erinomaisesti lumen vastaanottoon.

Vanhan Kyläsaaren jätevedenpuhdistamon mädättämörakennus on ollut vuosia poissa käytöstä, mutta sen vanhat säiliöt ovat vielä toimintakuntoisia. Rakennus sijaitsee kaupungin omistamalla tontilla, jonka alueella on entuudestaan kaupungin varikko- ja konttoritoimintaa.

Vuoden 2005 aikana HKR-Rakennuttaja ryhtyi katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta valmistelemaan hankkeen rakennuspiirustusten ja lupa-asiakirjojen suunnittelua. Hankkeen yleissuunnittelusta on vastannut Ramboll Finland Oy ja maastotutkimuksista kiinteistöviraston geotekninen osasto. Suunnitelmapiirustukset, tekniset asiakirjat ja kaupalliset asiakirjat uuden lumenvastaanottopaikan rakennuttamiseksi sekä nykyisen lumenvastaanottopaikan maisemoimiseksi ovat valmistumassa rakennuslupakuntoon maaliskuun 2006 aikana. Hankkeen alustava arvonlisäveroton kustannusarvio on 2.635.000 euroa.

Yleisten töiden lautakunta päätti lähettää Kyläsaaren uuden lumenvastaanottopaikan hankesuunnitelmat kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

./. Hankesuunnitelma ja karttapiirros alueesta ovat liitteinä 1 – 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.4.2006), että vastanottopaikka korvaa nykyisen Hermannin rantatie 24:ssä olevan vastaanottopaikan, joka jää asutuksen alle. Uusi paikka rakennetaan Kyläsaaren vanhan jätevedenpuhdistamon alueelle, missä vanhoja mädättämöaltaita voidaan käyttää lumen vastaanottoaltaina.

Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 3,214 milj. euroa (alv=22%, veroton hinta 2,635 milj. euroa). Kustannukset sisältävät myös nykyisen, käytöstä poistettavan vastanottopaikan maisemoinnin.

Hanke sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2006 -2007 investointisuunnitelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Ryj pitää hanketta perusteltuna.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kyläsaaren uuden lumenvastaanottopaikan 22.3.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 3,214 milj. euroa (alv=22%, veroton hinta 2,635 milj. euroa).

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Kyläsaaren lumenvastaanottopaikan hankesuunnitelma kustannusarvioineen
	Liite 2	Kyläsaari, karttapohja alueesta

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukku ilmoittaa (3.5.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 18.5.2006 kello 8.30 alkaen Helsingin Tukkutorin tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 17 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Ryj toteaa, että Helsingin kaupunki on yhtiössä vähemmistöosakkaana. Osakkeet 1-1304 oikeuttavat kaupungin hallitsemaan kukkatukkuhallin 1304 m² käsittäviä toimitiloja. Helsingin osuus osakkeista on 19 %.

Kaupungilla on yhtiöjärjestyksen perusteella oikeus nimetä hallitukseen yksi varsinainen jäsen ja varajäsen sekä yksi varsinainen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

Helsingin kaupungin edustajina hallituksessa ovat olleet Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Tukkutorista. Toimitusjohtaja Timo Taulavuori on samalla toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Tilintarkastajana on toiminut HTM, JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajana HTM, JHTT Vesa Ikäheimo.

Ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (26.10.2005) mukainen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintotoimiston oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.5.2005 klo 8.30 Helsingin Tukkutorin tiloissa sekä ehdottamaan yhtiön hallitukseen kaupungin edustajina valittaviksi

varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Timo Taulavuori Helsingin Tukkutorilta ja varajäseneksi yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Helsingin Tukkutorilta

sekä tilintarkastajaksi JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajaksi HTM, kaupunkitarkastaja Jari Ritari.

Pöytäkirjanote nimetyille, Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ilmoittaa (28.4.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 23.5.2006 kello 17.00 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toimistossa, osoitteessa Lönnrotinkatu 45, 00180 Helsinki.

Kokouksessa mm. valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Kaupungin edustajana yhtiön hallinnossa on toiminut ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

Yhtiön tilintarkastajana v. 2005 on toiminut KPMG Oy Ab (päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg). Tarkastuslautakunta on 30.11.2005 § 182 nimennyt Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n tilintarkastajaksi vuodeksi 2006 KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintotoimiston oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.5.2006 klo 17.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseneksi ympäristöjohtaja Pekka Kansasta sekä tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LAUSUNNON ANTAMINEN OY ESPERI AB:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää 23.3.2006 kaupungin lausuntoa Oy Esperi Ab:n muutoslupahakemuksista. Yhtiö hakee asemapaikan ja liikenteestä vastaavan henkilön muutosta sairaankuljetuslupiin numero 165027 ja 165043. Nykyisen asemapaikan Helsingin tilalle yhtiön asemapaikoiksi tulisivat Espoo ja Vantaa. Lausunnossa tulee tarkastella myös sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns.tarveharkinta).

Oy Esperi Ab toteaa hakemuksessaan mm. seuraavaa:

”Oy Esperi Ab:lla on voimassaolevia sairaankuljetuslupia asemapaikkana Helsinki. Oy Esperi Ab:n palvelutarjontaan kuuluu myös turvapuhelinpalvelut, hoivapalvelut sekä asumispalvelut. Rakennutamme tällä hetkellä 32-paikkaista uudiskohdetta Espoon Jänismäkeen joka valmistuu ja avataan asiakkaille vuoden 2006 lopussa. Lisäksi olemme ostaneet Helsingin kaupungissa sijaitsevan Kotipartio Kannel Oy:n osakekannan, jolla on Vantaan kaupungin kanssa ostopalvelusopimus. Espoon alueella meillä on 1000 turvapuhelinasiakasta ja Vantaan alueella 600 asiakasta, jonne tuotamme auttamiskäyntipalvelut itse. Lisäksi sairaankuljetustehtävien ruuhkautuessa Länsi- ja Keski-Uudenmaan hälytyskeskusten alueilla, annamme heille virka-apua tälläkin hetkellä.

Palvelukokonaisuutemme laajentuessa voimakkaasti Espoon ja Vantaan alueilla, haemme näihin perusteluihin vedoten asemapaikan muutosta sairaankuljetusluvillemme n:o 165027 sekä 165043.”

Asiakirjoista ilmenee, että Oy Esperi Ab on perustettu vuonna 1973 ja sen koko osakekannan omistaa Suomen Punainen Risti yhdessä toimivan johdon kanssa. Yhtiöön sulautuivat 31.12.2001 Lakeuden Ensihoito Oy ja Helsingin Sairaankuljetus Oy, jotka ovat nyt yhtiön aputoiminimiä.

Terveyslautakunta toteaa (25.4.2006), että kansanterveyslain mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön liittyvänä tehtävänä huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius.

Edellä mainitun tehtävän toteuttamiseksi Helsingin pelastuslaitos, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Helsingin terveyskeskus ovat sopineet sairaankuljetus- ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä.

Pelastuslaitos huolehtii tämän sopimuksen mukaisesti sairaankuljetuksesta ja lääkinnällisestä pelastustoimesta ensisijaisesti kiireellisten tehtävien osalta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen tehtäviä hoitaa Helsingin alueella kolme yksityistä sairaankuljetusyritystä, joista yksi on Oy Esperi Ab (15 sairaankuljetuslupaa).

Huhtikuun alusta 2006 alkaen terveyskeskuksen ja HUS:n omat sairaankuljetukset on yhdistetty. Terveyskeskuksen sairaalapotilaille tarvitsemat kiireettömät sairaankuljetustehtävät tilataan ensisijaisesti tästä kuljetuskeskuksesta. Tämän vuoksi on odotettavissa, että yksityisten sairaankuljetusyritysten käyttö terveyskeskuksen tarvitsemissa sairaankuljetustehtävissä virka-aikana vähenee ja käytössä olevan kuljetuskapasiteetin käyttö tehostuu.

Toisaalta vakuutusyhtiöiden muuttunut vastuu vakuutettujen sairaanhoidosta on lisännyt tarvetta sairaankuljetukseen myös Helsingin alueelta ja alueelle. Lisäksi hoitotakuulainsäädäntö saattaa lisätä hoitoa oman kunnan ulkopuolella sijaitsevissa hoitopaikoissa, mikä lisää sairaankuljetusten tarvetta. Tämän vuoksi terveyslautakunta katsoi lausunnossaan 25.10.2005 tarpeelliseksi lisätä sairaankuljetuskapasiteettia Helsingin kaupungissa ja puolsi tuolloin kahta uutta sairaankuljetuslupaa.

Kunnan terveyskeskuksen vastuulla on huolehtia kiireellisen sairaankuljetuksen ohella myös kiireettömien kuljetusten tarvitseman kapasiteetin riittävyydestä. Ottaen huomioon 25.10.2005 puolletut kaksi uutta sairaankuljetuslupaa sekä terveyskeskuksen ja HUS:n omien sairaankuljetusten yhdistyminen lautakunta katsoo, että tehokkaasti käytettynä sairaankuljetuskapasiteetti säilyy riittävänä Helsingin kaupungissa, vaikka kaksi sairaankuljetuslupaa poistuisi Helsingin kaupungista. Näin ollen lautakunta puoltaa Oy Esperi Ab:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan asemapaikan muutokseksi pois Helsingin kaupungin alueelta.

Pelastuslautakunta on (9.5.2006) antanut muutoslupahakemuksista seuraavan lausunnon:

Sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

– Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

– Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

– Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

– Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta). Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003) Helsingissä.

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon omat kuljetuskeskukset (HUS autokeskus, terveyskeskuksen kuljetuskeskus) tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamiseen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Pelastuslaitoksen palvelut ja resurssit ovat riittävät kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle puoltavansa Oy Esperi Ab:n hakemuksia kahden sairaankuljetusluvan (numerot 165027 ja 165043) asemapaikan muutokseksi pois Helsingin kaupungin alueelta.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292