HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

18 - 2006



Kokousaika	8.5.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous

Art and Design City Helsinki Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous

Helsinki Region Marketing Oy:n varsinainen yhtiökokous

2.5.2006 pöydälle pantu asia
Lainan myöntäminen Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiölle

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle kiinteistöviraston poikkeamishakemuksesta

Sponda Oyj:n poikkeamishakemus

Keskuspuiston rakennuskiellon pidentäminen (nro 11546)

Vanhan Munkkiniemen eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 11543)

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaava-asiassa (nro 11371)

Vastine Uudenmaan ympäristökeskukselle Suursuon Ostoskeskus Oy:n ympäristöministeriölle tekemästä valituksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin Tennisstadion Oy:n hallituksen jäsenet

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Makasiinipuiston kehittäminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Ilkka Taipaleen ym. kirje perhehoidosta

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-1057

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ilmoittaa (20.4.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 11.5.2006 klo 12.00 alkaen Helsingin Veden Länsisalissa, Ilmalankuja 2 L, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. vuoden 2005 tilinpäätös sekä hallintoelin- ja tilintarkastajavalinnat.

./. Yhtiökokouskutsu on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Perustamissopimuksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä neljä varsinaista ja neljä varajäsentä. Nyt päättyvällä toimikaudella yhdeksänjäsenisessä hallituksessa ovat toimineet Helsingin kaupungin edustajina seuraavat henkilöt (suluissa varajäsen): Timo Kulmala (Veli-Pekka Vuorilehto), Pia Talja (Antti Kääriäinen), Petri Lillqvist (Maarit Toveri) ja Martti Varis (Seija Lumme).

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on kolme tilintarkastajaa, joista yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja kolme varatilintarkastajaa. Yhtiön perustamissopimuksen mukaan Helsingin kaupunki nimeää yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan. Kaupungin nimeämänä varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Reijo Peltola ja varatilintarkastajana KHT Tiina Lind.

Tarkastuslautakunta ehdottaa (18.01.2006, § 8)), että kaupunki nimeää osaltaan vuodeksi 2006 varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst&Young Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tiina Lind) ja varatilintarkastajaksi KHT Jarmo Lohen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n 11.5.2006 klo 12.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

– hyväksymään kokouskutsussa mainitut asiat hallituksen ehdotuksen mukaisesti,

– esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:

Jäsen	Varajäsen

___________________________	__________________________

___________________________	__________________________

___________________________	__________________________

Esko Tiainen	Veli-Pekka Vuorilehto
vt. toimitusjohtaja	käyttöpäällikkö

– hyväksymään kokouskutsussa mainitut asiat hallituksen ehdotuksen mukaisesti, sekä

– esittämään yhtiökokouksessa, että vuodelle 2006 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan Ernst & Young Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tiina Lind) ja varatilintarkastajaksi KHT Jarmo Lohi.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin Vedelle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Yhtiökokouskutsu

ART AND DESIGN CITY HELSINKI OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-1059

Art and Design City Helsinki Oy Ab ilmoittaa (20.4.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 11.5.2006 kello 10.30 alkaen Taideteollisessa korkeakoulussa, os. Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki, 6. kerros, rehtori Yrjö Sotamaan huoneessa.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen esitys yhtiökokoukselle suunnatun osakeannin järjestämisestä vuonna 2006 ja esitys yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

Kj toteaa, että yhtiön osakekannasta Helsingin kaupunki omistaa 3750 osaketta 9600:sta. Yhtiön osakassopimuksen perusteella kaupungilla on oikeus nimetä yhtiön hallitukseen jäsen ja varajäsen. Lisäksi kaupunki nimeää yhden tilintarkastajan. Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen varsinaisena jäsenenä ja projektinjohtaja Heikki Somervuo varajäsenenä.

Tarkastuslautakunta on 18.1.2006 esittänyt tilintarkastajaksi
KHT Guy Willmania.

Yhtiön hallitus on valmistellut esityksen yhtiön toiminnan laajentamisesta suunnatun osakeannin avulla kerättävän lisäpääoman turvin sekä kytkemällä osakeannissa Arabianrannan-Kumpulan alueen toimijoita entistä laajemmassa mitassa alueelle muotoutuvan innovaatio- ja yritystoiminnan kehittämiseen. Yhtiön pyrkimykset tukevat Helsingin seudun innovaatiostrategian linjauksia. Mikäli yhtiökokous hyväksyy yhtiön hallituksen esitykset, on tarkoitus valmistella Khlle esitys kaupungin merkintäoikeuden käyttämisestä yhtiön osakepääoman kasvattamiseksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Art and Design City Helsinki Oy Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa torstaina 11.5.2006 kello 10.30 Taideteollisessa korkeakoulussa, os. Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki ja

– esittämään Art and Design City Helsinki Oy Ab:n hallituksen jäseneksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista ja varajäseneksi projektinjohtaja Heikki Somervuota sekä

– esittämään yhtiön yhdeksi tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan nimeämän KHT Guy Willmanin.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa oikeuspalveluita hyväksymään yhtiön hallituksen esittämän suunnatun osakeannin järjestämisen ja tähän liittyen hyväksymään esitetyn yhtiöjärjestyksen muutoksen.

Pöytäkirjanote Art and Design City Helsinki Oy Ab:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tarkastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Art and Design City Helsinki Oy Ab:n yhtiökokouskutsu 20.4.2006

HELSINKI REGION MARKETING OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-1058

Helsinki Region Marketing Oy (HRM) ilmoittaa (20.4.2006), että sen varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 19.5.2006 klo 14.00 Helsingin elinkeinopalvelun toimitiloissa os. Katariinankatu 3, 2. krs., 00170 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 11. pykälässä määrätyt asiat.

Kj toteaa, että osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan kolme Helsingin kaupungin nimeämää jäsentä, joista yksi valitaan puheenjohtajaksi. Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen puheenjohtajana ja virastopäällikkö Matti Rytkölä sekä johtaja Auni Palo jäseninä.

Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on kokouksessaan 30.11.2005 päättänyt esittää Helsinki Region Marketing Oy:n tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä; päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Kj. toteaa vielä, että Helsinki Region Marketing Oy:n toteuttamat seudulliset elinkeinomarkkinoinnin tehtävät ovat siirtymässä perustettavalle uudelle markkinointiyhtiölle. Tämän takia HRM:n hallitukseen esitetään pois jäävän johtaja Palon tilalle valittavaksi kaupunginasiamies Jenni Rope lainopillisena asiantuntijana.

KJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsinki Region Marketing Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa perjantaina 19.5.2006 klo 14.00 Helsingin elinkeinopalvelun toimitiloissa, Katariinankatu 3, 2. krs, 00170 Helsinki.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa oikeuspalveluita

– esittämään yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista ja jäseniksi virastopäällikkö Matti Rytkölää ja kaupunginasiamies Jenni Ropea sekä

– esittämään tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä; päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsinki Region Marketing Oy:lle, päätöksessä mainituille henkilöille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Helsinki Region Marketing Oy:n yhtiökokouskutsu 20.4.2006

2.5.2006 pöydälle pantu asia

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2006-382

Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy hakee (17.2.2006) kaupungilta 750 000 euron suuruista lainaa koulukiinteistön muuttamiseksi liikuntaesteisille sopivaksi ja ilmastoinnin osittaiseen peruskorjaukseen.

Opetuslautakunta toteaa (28.3.2006) mm., että Helsingin Uusi yhteiskoulu käsittää kolme erillistä rakennusta, jotka muutetaan liikuntaesteisille soveltuviksi lasittamalla rakennuksia yhdistävät katokset sekä rakentamalla kaksi hissiä. Lisäksi peruskorjataan osittain A-rakennuksen ilmastointia. Rakennuksen ohjauslaitteet ovat vanhoja ja suurimmalta osalta rikki, joten kaikki laitteet joudutaan uusimaan. Lisäksi muutetaan kaikki poistopuhaltimet taajuusmuuntajalla ohjatuiksi. Näin voidaan hallitusti säätää koulun tulo- ja menoilman vaihtumista. Tästä toimenpiteestä tulee koitumaan merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa.

Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiö on Helsingin kaupungin kanssa 30.10.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuutena tulee olemaan koulukiinteistö.

Lautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2006 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön perusparannushankkeeseen. Koulun ylläpitäjä on toimittanut hankkeesta opetusvirastoon peruskorjaustöiden hankesuunnitelman, johon sisältyy hankkeen kustannusarvio 750 000 euroa (alv 22 %) joulukuun 2005 hintatason mukaisena. Tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hankkeen sisältöä tarpeellisena.

Lautakunta puoltaa enintään 750 000 euron lainan myöntämistä Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiölle vuodelle 2006 varatuista määrärahoista. Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2006 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 3 870 048 euroa. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle 750 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulukiinteistön muuttamiseksi liikuntaesteisille sopivaksi ja ilmastoinnin osittaiseen peruskorjaukseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava hankkeesta ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-428

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pyytää (8.11.2005) poikkeamislupaa 28. kaupunginosan (Oulunkylä) Mäkitorpan puistossa (28P19) olevalle leikkipuistolle.

Poikkeamista haetaan puistoalueella olevan leikkipuistorakennuksen laajentamiseen, henkilökuntaa ja liikuntaesteisiä varten tarvittavien autopaikkojen rakentamiseen sekä tilapäisen parakkirakennuksen poisvientiin laajennuksen tieltä. Asemakaavassa ei leikkipuistorakennukselle ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyisen leikkipuistorakennuksen tilat eivät riitä palvelemaan mm. pienten koululaisten iltapäivähoidon takia laajenevaa leikkipuistotoimintaa. Rakennuksessa ei ole riittävästi pienryhmätiloja, joissa koululaiset voisivat tehdä läksyjään tai heille voisi tarjota mahdollisuutta leikkiin ja lepoon koulutyön jälkeen. Leikkipuistorakennuksen pohjoispuolella olevasta tilapäisestä parakkirakennuksesta puuttuvat vesipiste ja saniteettitilat. Parakkia on käytetty koululaisten iltapäivätoimintaan, lähinnä pelihetkiin mutta talviaikaan vähemmän parakin kylmyyden vuoksi. Erillisenä tilana se vaatii ainakin yhden henkilöstöresurssin toiminnan järjestämiseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.2.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 5.10.1953 vahvistettu asemakaava nro 3313. Asemakaavan mukaan alue on puistoa.

Mäkitorpan leikkipuistoon on vuonna 1978 rakennettu yksikerroksinen leikkikenttärakennus jota on kertaalleen laajennettu vuonna 1996 (yhteensä 204 k-m²). Leikkipuistorakennuksen pohjoispuolelle on vuonna 2002 sijoitettu tilapäinen parakkirakennus, josta puuttuvat vesipiste ja saniteettitilat.

Hakijan tarkoituksena on Mäkitorpan leikkipuistorakennuksen laajentaminen (nykyinen 204 k-m², laajennus 92 k-m², yhteensä 296 k-m²) sekä henkilökuntaa ja liikuntaesteisiä varten tarvittavien autopaikkojen (2+1= 3 autopaikkaa) rakentaminen sekä tilapäisen parakkirakennuksen poisvienti laajennuksen tieltä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja rakennusalan suhteen. Asemakaavassa ei leikkipuistoon ole osoitettu rakennusoikeutta, rakennusalaa eikä autopaikkoja.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 336 (16.12.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Asunto Oy Mäkitorpantie 42 (länsipuolinen naapuri) on jättänyt hanketta ja erityisesti esitettyjen autopaikkojen toteuttamista vastustavan huomautuksen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle ja rakennuspaikka sijaitsee niin, että laajennuksen ja autopaikkojen etäisyys lähimpiin rakennuksiin on riittävä.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide parantaa alueen palvelutasoa, leikkikenttärakennuksen toimivuutta ja sen myötä asuinympäristön laatua. Laajennuksen toteutuessa rakennuksen toimintaedellytykset kohentuvat, muotokieli selkiytyy yhtenäisen kattomaiseman myötä ja tilapäinen parakki poistuu. Suunnitellut autopaikat ovat vain henkilökunnan käyttöön ja lisäksi yksi invalidipaikka leikkipuistojen esteettömyystavoitteiden mukaisesti. Autopaikat ovat välittömästi leikkipuiston portin vieressä leikkipuistoalueen ulkopuolella meluvallin länsipäässä. Autopaikat tulee kuitenkin sijoittaa esimerkiksi kohtisuoraan leikkipuistorakennukseen nähden siten, että peruuttavan auton taakse jää riittävästi tilaa ilman, että auto joutuu kevyen liikenteen väylälle. Leikkipuiston huoltoliikenne toimii nykyisinkin samasta liittymästä ja käyttää samaa kevyen liikenteen väylää ajaessaan portin kautta leikkipuistorakennuksen luo. Ajomatka Mäkitorpantieltä pitkin kevyen liikenteen väylää on mahdollisimman lyhyt, keskimäärin 20 metriä eikä aiheuta vaaraa kevyelle liikenteelle. Autopaikkojen etäisyys huomautuksen esittäneen asuntoyhtiön talosta on keskimäärin sama 20 metriä, joka on katsottava riittäväksi. Kolme autopaikkaa tuolla etäisyydellä ei muodosta likaisen ilman lähdettä. Suunnitelluille paikoille pysäköivien henkilöautojen satunnaisesti aiheuttamat pakokaasu- ja meluhaitat ovat häviävän vähäiset verrattuna Mäkitorpantien liikenteen aiheuttamiin. Kerrostalon eteläpäädyn asuntojen etäisyys Mäkitorpantiehen on myös pienempi kuin ko. autopaikkoihin. Autopaikat voidaan tarvittaessa varustaa pysäköinninestolaittein, mikä estää paikkojen käyttämisen leikkipuistorakennuksen ollessa suljettuna. Leikkipuiston huolto- ja pysäköintiliikenne Mäkitorpantieltä osoitetaan hakijan asettamalla liikennemerkillä.

Poikkeamisen erityinen syy on asuinympäristön parantaminen, leikkipuiston palvelutason nostaminen, tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt ja esteettömyyden huomioiminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 1.11.2005 päivättyä suunnitelmaa edellä mainituin autopaikkojen sijoittamista koskevin tarkistuksin. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä 28. kaupunginosan (Oulunkylä) Mäkitorpan puistossa (28P19) olevalle leikkipuistolle haettuun toimenpiteeseen edellyttäen että rakentamisessa noudatetaan 1.11.2005 päivättyä suunnitelmaa kaupunkisuunnitteluviraston 22.2.2006 lausunnossa esitetyin autopaikkojen sijoittamista koskevin tarkistuksin.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Oulunkylä/Mäkitorpan puisto)
	Liite 2	Asemapiirros (Oulunkylä/Mäkitorpan puisto)

SPONDA OYJ:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-696

Sponda Oyj on (11.10.2005) hakenut poikkeamislupaa Kampin korttelin nro 70 tontille nro 8 (Lönnrotinkatu 13) kiinteistön osan (2 110 k-m²) pysyvään käyttötarkoituksen muuttamiseen hotellikäyttöön poiketen asemakaavasta siten, että liikerakennusten korttelialueella oleva toimistorakennus muutetaan osittain hotellikäyttöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.3.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961, jossa on ns. kaksitasomääräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tontin rakennusoikeus on 2 560 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku 5. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita. Tontille ei saa sijoittaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta yhtään autopaikkaa pihalle. Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään 1 autopaikka 350 m² toimistokerrosalaa, 120 m² asuntokerrosalaa ja 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa kohden.

Tontilla on kadun puolella vuonna 1963 rakennettu viisikerroksinen toimistorakennus (ark. Erkki Karvinen). Rakennuksen katutasossa on myymälä- ja ravintolatiloja. Piharakennus on valmistunut 1937 (arkkit Eino Moberg). Rakennukset ovat olleet liike- ja toimistokäytössä valmistumisajankohdastaan alkaen. Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala on 5 367 m². Pihan perälle on teknisen tilan viereen rakennettu mm. jätekatos ja nestekaasun varastointiin tarkoitettu kaappi. Pihalla on 10 autopaikkaa. Kellarissa olevaan 12 autopaikan pysäköintitilaan kulku tapahtuu autohissillä. Autohissin vieressä pihatasossa on yksinomaan pihalle avautuva asunto.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa kadunvarsirakennuksen 2.–4. kerros hotellikäyttöön. Täysin henkilökunnattomaan hotelliin on suunniteltu kaikkiaan 69 kpl huoneita 1–4 hengelle.

Hakijan tarkoituksena on hakea käyttötarkoituksen muutosta siten, että nykyisen käytön lisäksi rakennuksessa olisi sallittu myös majoitustoiminta. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.12.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi muistutus on esitetty Oy Antinkatu 14:n (471/11, Lönnrotinkatu 14) toimesta. Osakeyhtiön asukkaat vastustavat hanketta, koska pelkäävät lisääntyvää melua sekä henkilökunnattoman hotellin mahdollisesti mukanaan tuomia järjestyshäiriöitä. Lisäksi he toteavat paikoitustilanteen olevan vaikean alueella jo nyt, ja vaativat hotellin asiakaspysäköinnin sijoittamista kokonaan omalle tontille. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että uusi toiminnan mukanaan tuoma liikenne ei ole omiaan lisäämään alueen liikennettä nykyisestä. Järjestyshäiriöasioista vastaa poliisi. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pihan autopaikat tulee poistaa ja piha on suunniteltava viihtyisäksi istutuksin. Majoitustilojen laskentaperusteena olevan enimmäisnormin 1 ap/350 k-m² mukaiset 6 autopaikkaa hotellikäyttöön tulee osoittaa talon kellarista tai lähialueen pysäköintilaitoksista. Jätteenkeräyspiste ja nestekaasusäilytys tulee sijoittaa rakennusrungon sisäpuolelle asianmukaisiin tiloihin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rakennus soveltuu hotellikäyttöön, joten käyttötarkoituksesta poikkeamiselle edellä mainituin ehdoin ei ole estettä. Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksen mukainen käyttö.

Kiinteistövirasto käy tarvittaessa maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen solmimiseen tähtääviä neuvotteluja.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta sillä ehdolla, että

- kaikki luvattomat autopaikat poistetaan pihalta

- jätteenkeräyspiste ja nestekaasusäilytys tulee sijoittaa rakennusrungon sisäpuolelle asianmukaisiin tiloihin

- piha suunnitellaan viihtyisäksi istutuksin

- hotellin vaatimat pysäköintipaikat (6 kpl) on osoitettava talon kellarista tai lähialueen pysäköintilaitoksesta.

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistövirasto on tutkinut asian ja katsoo, että neuvotteluja maankäyttösopimuksen tekemiseksi ei ole tarpeen käydä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2006-696/526 mukaisesti ehdolla, että kaikki luvattomat autopaikat poistetaan pihalta, jätteenkeräyspiste ja nestekaasusäilytys sijoitetaan rakennusrungon sisäpuolelle asianmukaisiin tiloihin, piha suunnitellaan viihtyisäksi istutuksin, ja hotellin vaatimat pysäköintipaikat (6 kpl) osoitetaan talon kellarista tai lähialueen pysäköintilaitoksesta.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätös (Kampin tontti 70/8)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kampin tontti 70/8)
	Liite 3	Asemapiirros (Kampin tontti 70/8)

KESKUSPUISTON RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11546)

Khs 2006-965

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm., että lautakunta on Yleiskaava 2002:n hyväksymistä koskevan päätöksensä yhteydessä 17.6.2003 päättänyt antaa seuraavan Keskuspuiston jatkosuunnittelua koskevan ohjeen:

Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä. Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava.

Keskuspuiston alueelle Haltialaan, Pirkkolaan ja Maunulaan laaditaan asemakaava kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Keskuspuistoa koskevat suunnitteluperiaatteet on tarkoitus esitellä lautakunnalle toukokuussa 2006. Alueilla ei ole ennestään asemakaavaa, lukuun ottamatta Maunulan puiston itäistä kulmaa, joka kuuluu Maunulan asuinalueen vuonna 1958 laadittuun asemakaavaan.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston alue on osoitettu, Haltialan ja Maunulan luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta, virkistysalueeksi.

Kvston 1978 hyväksymässä Keskuspuiston osayleiskaavassa alueet on osoitettu pääosin ulkoilu- ja virkistysalueiksi. Haltialan pohjoisosassa on luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia alueita ja puistometsäksi, rakennetuksi puistoksi ja maisemallisesti avoimeksi alueeksi merkittyjä osia sekä liikenteen suoja-alueita. Pirkkolan alueella sijaitsee virkistyskeskus sekä puistometsäksi, rakennetuksi puistoksi ja liikenteen suoja-alueeksi merkittyjä osia. Maunulan alueella sijaitsee hautausmaaksi, puistometsäksi, rakennetuksi puistoksi ja liikenteen suoja-alueeksi merkittyjä Keskuspuiston osia.

Alueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta Maunulan uurnahautausmaata, joka on Helsingin seurakuntayhtymän omistama.

Khs päätti 7.6.2004 määrätä Keskuspuiston osan rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11546/6.4.2006 ilmenevien alueiden (Keskuspuisto) rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 7.6.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 115462/6.4.2006 ilmenevien 28., 29., 33. ja 35. kaupunginosan eräiden alueiden (Keskuspuisto) rakennuskieltoaikaa 7.6.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11546 (Keskuspuisto)

VANHAN MUNKKINIEMEN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11543)

Khs 2006-966

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm., että rakennuskiellon jatkaminen koskee 30. kaupunginosan (Munkkiniemen, Vanhan Munkkiniemen) Tammitien ja Ritokalliontien osa-alueiden eräitä tontteja. Alueet sijaitsevat Vanhan Munkkiniemen länsi- ja eteläosassa.

Kvsto päätti 11.6.1986, että Vanhan Munkkiniemen eräiden alueiden asemakaavaa muutetaan tavoitteena vanhan rakennuskannan suojelu ja kaupunkikuvan säilyttäminen. Alueille tuli tällöin voimaan rakennuskielto kahdeksi vuodeksi rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Kieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi 11.6.2006 saakka.

Hollantilaisentien ja Tiilimäen osa-alueille on laadittu suojelutavoitteiset asemakaavat nro 10088 ja 10328, jotka on vahvistettu 2.3.1994 ja 19.12.1996. Tontin 30008/22 (Kartanontie 22) suojelutavoitteisen asemakaavan nro 10872 on Kvsto hyväksynyt 13.12.2000 ja se on saanut lainvoiman 10.1.2003. Uimarinpolun kortteli 30044 sisältyy suojelutavoitteiseen asemakaavan muutokseen nro 11322, jonka Kvsto on hyväksynyt 8.6.2005 ja joka on saanut lainvoiman 5.8.2005. Näiden alueiden osalta rakennuskielto on siten päättynyt.

Suojelutavoitteinen asemakaavan muutos on tarkoitus laatia vielä Tammitien osa-alueella tonteille 30004/11, 13, 14; 30005/9; 30008/10, 11, 14 ja 20 sekä Ritokalliontien osa-alueella tonteille 30031/34, 36, 63 ja 30032/3 ja 5.

Asemakaavan muutokset on tarkoitus laatia vuosien 2006–2007 kuluessa.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi edellä mainittujen tonttien rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 11.6.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11543/6.4.2006).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 30. kaupunginosan korttelin nro 30004 tonttien nro 11, 13 ja 14, korttelin nro 30005 tontin nro 9, korttelin nro 30008 tonttien nro 10, 11, 14 ja 20, korttelin nro 30031 tonttien nro 34, 36 ja 63 sekä korttelin nro 30032 tonttien nro 3 ja 5 rakennuskieltoaikaa 11.6.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11543 (Munkkiniemen Tammitien ja Ritokalliontien varren eräät tontit)

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA LAUTTASAAREN TONTIN 31052/7 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11371)

Khs 2005-72

Kvsto hyväksyi 31.8.2005 (asia nro 10) 31. kaupunginosan korttelin nro 31052 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn ja 12.5.2005 muutetun piirustuksen nro 11371 mukaisena.

Asunto Oy Luoteisväylä 16 valitti Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Khs antoi 30.11.2005 lausunnon hallinto-oikeudelle valituksen johdosta.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 17.2.2006 Asunto Oy Luoteisväylä 16:n valituksen.

Asunto Oy Luoteisväylä 16 on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Korkein hallinto-oikeus pyytää (4.4.2006) Khn lausuntoa valituksen johdosta.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut lausuu (21.4.2006) mm. seuraavaa.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on uudistanut asiassa hallinto-oikeudelle lausumansa ja muun muassa todennut, että kaavamuutoksessa suojellun taiteilija Unto Pusan rakennuttaman ateljee- ja asuinrakennuksen ympäröimän tontin täydennysrakentaminen ja tontin jakaminen kahteen osaan heikentävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen arvoa. Päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, koska se perustuu puutteellisiin tietoihin tontin testamentanneen Pusan tahdosta ja testamentin tarkoituksesta. Pusan tahtona on yleisen tiedon mukaan ollut säilyttää myös rakennuksen ympäröimä tontti muuttumattomana. Pusa on todennäköisesti maininnut tahdostaan testamentissaan.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu tiedoksi 27.2.2006. Valitus on toimitettu KHO:lle 29.3.2006, eli lain mukaisessa määräajassa. Valittajalla, joka on hakenut muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksen johdosta

Oikeuspalvelut yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle 30.11.2005 antamassa lausunnossa lausuttuun.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavan muuttamisen tarpeellisuus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan ratkaistavaksi. Kaava laaditaan noudattaen lain menettely- ja sisältösäännöksiä. Maanomistajalle ei ole säännöksillä perustettu oikeutta saada aluettaan kaavoitetuksi haluamallaan tavalla. Valituksessa väitetyllä testamentin mahdollisella määräyksellä ei ole voitu ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä laaditun kaavan sisältöä.

Valituksessa on esitetty väite testamentin todennäköisestä sisällöstä ja testamentin tekijän tahdosta. Kaava-asiassa ei ole esitetty selvitystä testamentista, eikä maanomistaja ole vedonnut sen sisältöön. Testamentin sisällön ja testamentintekijän tahdon tutkiminen ratkaistaan yksityisoikeudellisessa järjestyksessä, jossa puhe- ja kanneoikeutta käyttävät muun muassa perintökaaressa mainitut kuolinpesän osakkaat.

Kaava-asian käsittelyä ei ole siten pidettävä virheellisenä sen vuoksi, että asiassa ei ole selvitetty testamentin sisältöä.

Asemakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja täyttää sisällöltään lain vaatimuksen rakennetun ympäristön ja siihen liittyvien erityisten arvojen vaalimisesta. Helsingin kaupunginmuseon lausunnon mukaan nimenomaan Pusan ateljeerakennus on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä, ei niinkään pihapiiri. Kaavamääräyksillä sopeutetaan uudet rakennukset kaupunkikuvallisesti olemassa olevaan rakennukseen.

Valituksessa ei ole siten esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulee pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on (20.4.2006) lausunnossaan mm. viitannut Khn lausuntoon ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja todennut, että valituksessa tulee pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Valitus (Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaavan muutos)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen lausunto 30.11.2005 (Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaavan muutos)
	Liite 3	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 17.2.2006 (Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaavan muutos)

VASTINE UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUURSUON OSTOSKESKUS OY:N YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE TEKEMÄSTÄ VALITUKSESTA

Khs 2005-1483

Vs. Kaj toteaa, että Suursuon Ostoskeskus Oy on valittanut ympäristöministeriölle Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemästä, ostoskeskusta koskeneesta kielteisestä suojelupäätöksestä.

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Khlle mahdollisuuden antaa vastine asiassa 30.4.2006 mennessä. Määräaikaa on pidennetty 10.5.2006 saakka.

./. Khn Suursuon Ostoskeskus Oy:n tekemästä suojeluesityksestä antama lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Lausunnossaan Khs ei puoltanut ostoskeskuksen suojelemista erityislain nojalla vaan katsoi, että ostoskeskuksen suojeleminen tullaan ratkaisemaan asemakaavan muutosehdotuksesta päätettäessä. Lisäksi Khs totesi, ettei kaupunginhallitus ole vielä ottanut kantaa muutosehdotukseen.

Kysymyksessä on asemakaavan muutosehdotus nro 11326, joka sallisi vanhan ostoskeskuksen purkamisen ja esittää asuntorakentamista sen sijaan. Kaavan käsittely on keskeytetty kunnes erityislain mukainen suojeluasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän rakennussuojelupäätös, jossa suojeluesitys on hylätty, on tämän asian liitteenä 2.

Hylkäystä perustellaan seuraavasti: ”Rakennus sijaitsee asemakaava-alueella ja kaavamuutos on vireillä. Rakennuksen suojelu ratkaistaan asemakaava-alueella ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennuksella ei ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä eikä rakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ole muutoinkaan esitetty erityisiä syitä.”

Suursuon Ostoskeskuksen ympäristöministeriölle tekemä valitus kuuluu seuraavasti:

”Ilmoitamme tyytymättömyytemme Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemään päätökseen ja pyydämme, että Ympäristöministeriö tutkii asian ja päättää suojella kiinteistömme rakennussuojelulain nojalla Uudenmaan ympäristökeskukselle jättämämme hakemuksen mukaisesti. Helsingin kaupunki on päättänyt, että rakennushistoriallisesti arvokas rakennuksemme joutaa purettavaksi. Kaupunki ei siis tule suojelemaan rakennusta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.”

Vs. Kaj toteaa, että asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta seikkaa, jota ei olisi esitetty jo Khn suojeluesityksestä antamassa lausunnossa. Tämän vuoksi annettavassa vastineessa tulisi viitata asiassa aiemmin esitettyihin näkökohtiin ja vaatia valitusta hylättäväksi perusteettomana.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle asiassa seuraavansisältöisen vastineen:

Pyydettynä vastineena kaupunginhallitus viittaa ensinnäkin Suursuon Ostoskeskus Oy:n suojeluesityksestä 14.11.2005 antamaansa lausuntoon. Sen yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa:

”Kaupunginhallitus katsoo, että Suursuon Ostoskeskus Oy:n tekemä esitys rakennuksen suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla tulee hylätä. Ostoskeskuksen suojeleminen tullaan ratkaisemaan asemakaavan muutosehdotuksesta päätettäessä. Kaupunginhallitus ole vielä ottanut kantaa muutosehdotukseen.”

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että Uudenmaan ympäristökeskus on hylännyt suojeluesityksen 30.1.2006 perusteilla, joihin kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä. Kaupunginhallitus korostaa, että asemakaavaehdotuksen käsitteleminen on keskeytetty, kunnes rakennussuojelulain mukainen asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus nro 11326 mahdollistaisi ostoskeskuksen purkamisen. Asemakaavapäätöstä ei ole vielä käsitelty kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa. Uudenmaan ympäristökeskus valvoo osaltaan kaavoituksen lainmukaisuutta. Lisäksi mahdollisesta purkamisen mahdollistavasta kaavapäätöksestä on mahdollista valittaa.

Ostoskeskuksen suojeluasia tulee ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Tämän vuoksi Suursuon Ostoskeskus Oy:n tekemä valitus Uudenmaan ympäristökeskuksen kielteisestä päätöksestä tulee perusteettomana hylätä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja ote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen lausunto 14.11.2005
	Liite 2	Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 30.1.2006

HELSINGIN TENNISSTADION OY:N HALLITUKSEN JÄSENET

Khs 2006-1056

Helsingin Tennisstadion Oy pyytää (20.4.2006) kaupunkia nimeämään edustajansa yhtiön hallitukseen seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi, joka alkaa 23.5.2006 pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta.

Kaupungin vuonna 2004 nimeäminä edustajina ovat olleet varsinaisina jäseninä kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja ja atk-suunnittelija Jouko Malinen sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään lainapäällikkö Eija Venetkoski ja toimitusjohtaja Rauno Pajunen.

Sj toteaa, että Kvsto on myöntänyt Helsingin Tennisstadion Oy:lle lainan urheilu- ja ulkoilurahaston varoista Talin tenniskeskuksen yhteyteen rakennettavien ulkokenttien rahoittamista varten. Kaupungin myöntämän lainan yhtenä ehtona on, että kaupungille varataan oikeus nimetä kaksi Helsingin Tennisstadion Oy:n hallituksen jäsenistä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi Helsingin Tennisstadion Oy:n hallitukseen 2-vuotiskaudeksi, joka alkaa 23.5.2006 pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta,

kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuojan kiinteistövirastosta ja

sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen

lainapäällikkö Eija Venetkosken talous- ja suunnittelukeskuksesta ja

Pöytäkirjanote Helsingin Tennisstadion Oy:lle, kaupungin edustajiksi nimetyille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: MAKASIINIPUISTON KEHITTÄMINEN

Khs 2006-133

Ryj toteaa, että käsitellessään 18.1.2006 tontin 2013/1 luovuttamista Suomen valtiolle Kamppi-Töölönlahti –sopimusalueelta Helsingin musiikkitaloa varten Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

’Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Töölönlahden asemakaavassa Kamppi-Töölönlahti –sopimusalueelle osoitettua makasiinipuistoa kehitetään jatkosuunnittelussa monipuolisen kaupunkikulttuurisen tarjonnan näkökulmasta.’ (Tuomas Rantanen, äänin 43-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 28.4.2006 mennessä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (20.4.2006) seuraavaa:

Töölönlahden eteläosaan suunnitellaan ja toteutetaan lähivuosina Suomen oloissa mittava ja korkeatasoinen, useammasta puistosta muodostuva viheraluekokonaisuus. Suunnittelualueen puistoista suunnitellaan ja toteutetaan ensimmäisenä Makasiinipuisto, joka sijaitsee rakennettavan Musiikkitalon viereisen aukion itäreunalla. Puiston pinta-ala on noin 10 000 m².

Töölönlahden asemakaavan saatua lainvoiman on alueen puistojen suunnittelu juuri käynnistymässä. Suunnittelua ohjaavat rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä. Asemakaavaselostuksen julkisten ulkotilojen suunnittelua koskevissa tavoitteissa todetaan puistojen toiminnallisuuden osalta muun muassa seuraavaa:

- makasiinien osalta tavoitteena on säilyttää osa rakennuksesta sekä mahdollistaa makasiineissa nyt harjoitettavan kansalais- ja näyttelytoiminnan jatkuminen alueella

- eteläisimmästä puistonosasta on tavoitteena luoda toiminnallinen ja aktiivinen Makasiinipuisto

- kaikkien puistoalueiden toiminnallisena tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuksia ulkoiluun, oleskeluun, auringonottoon ja luontoelämyksiin

- tämän lisäksi puistoalueiden tavoitteena on tarjota edellytyksiä kansalaistoiminnalle sekä erilaisille kaupunkitapahtumille ja ulkoilmakonserteille

- suunnittelussa on tavoitteena ottaa huomioon eri ikäryhmien tarpeet

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että Makasiinipuiston suunnittelu tapahtuu asemakaavatyössä asetettujen tavoitteiden pohjalta niitä tarkentaen ja edelleen kehittäen. Lautakunnan mielestä Tuomas Rantasen toivomusponnen sisältö sisältyy Makasiinipuistolle tähän mennessä asetettuihin tavoitteisiin.

Rakennusviraston tavoitteena on luoda Makasiinipuiston ulkotiloille kestävät puitteet, joissa puiston luova ja monipuolinen käyttö on tulevien vuosikymmenten aikana mahdollista. Tämä koskee erityisesti puiston tilajaon, rakenteiden ja pintamateriaalien suunnittelua. Monipuolisen kaupunkikulttuurisen tarjonnan näkökulma on yksi suunnittelussa huomioon otettavista tekijöistä.

Makasiinipuiston suunnittelun aloituksesta ja etenemisestä tiedotetaan rakennusviraston tiedotuskäytännön mukaisesti. Katu- ja puistosuunnitelmaluonnokset tullaan ennen niiden hyväksymistä asettamaan julkisesti nähtäville, jolloin asukkailla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus antaa palautetta ja kertoa niistä mielipiteensä.

Ryj viittaa saatuun lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

VALTUUTETTU ILKKA TAIPALEEN YM. KIRJE PERHEHOIDOSTA

Khs 2006-243

Valtuutettu Ilkka Taipale ym. ovat (1.2.2006) lähettäneet Khlle seuraavansisältöisen kirjeen:

”Nikkilässä aloitettiin mielisairaiden perhehoito 1900-luvun alussa eli toista sataa vuotta sitten. Hoitomuodolla on pitkät juuret Euroopassa. Belgiassa Gheelin alueella perhehoito aloitettiin jo satoja vuosia sitten ja Englannissa puolestaan eräiden mielisairaaloiden lähialueilla 1800-luvulla.

Suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä Nikkilän perhehoitokodeissa oli noin 600 potilasta.

Perhehoito on perinteinen hoitomuoto myös lasten- ja nuortenhuollossa, kehitysvammahuollossa, pienemmässä määrin muussa vammaishuollossa ja vanhusten huollossa. Näillä aloilla kyse on päätoimisista perhehoitoperheistä. Nikkilässä perhehoito kehittyi aluksi maatalouden sivuelinkeinona, sittemmin siitä on tullut myös perheiden päätoimi.

Vuosien varrella perhehoitopotilaiden elintasoa on voitu kohentaa siten, että suurimmalla osalla on jo oma huoneensa. Vanhan säännön mukaan potilaat aterioivatkin isäntäväen kanssa. Hoitajat käyvät taloissa kerran viikossa, lääkärit kerran kuussa. Lisäksi järjestetään perhehoitajille koulutus- ja virkistyspäiviä ja potilaille retkeily ym. ohjelmaa. Perhehoidon eräs etu on, että potilaan lähellä on ympärivuorokautisesti hänelle läheisiä ihmisiä – toisin kuin ns. avohoidossa.

Perhehoitopotilaiden ja –perheiden määrä on vähentynyt elinkeinorakenteen muutoksen takia vähitellen, mutta aktiivisella toiminnalla hoitomuotoa olisi kehitettävissä jopa taajama-alueilla ja kaupungeissa.

Nikkilän sairaalan perhehoidon ohella mielenterveyspotilaiden perhehoito on ollut laajimmillaan Kellokosken sairaalan yhteydessä, jonkin verran Pohjois-Karjalassa ja Lohjan Paloniemen sairaalan yhteydessä.

Tällä hetkellä Nikkilän perhehoidossa on 90 potilasta 20 perheessä ja hoitomuoto on vakavasti ja kokonaan uhattuna.

Edeltävän perusteella edellytämme, että Helsingin kaupunginhallitus valmisteluttaa perhehoidon kehittämissuunnitelman tarvittaessa yhteystyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntienkin kanssa.”

Terveyslautakunta toteaa (14.3.2006), että helsinkiläisiä psykiatrisia pitkäaikaissairaita palvelevaa perhehoitoa on 100 vuoden ajan järjestetty Sipoossa ja sen lähikunnissa Nikkilän sairaalaan kuuluvana toimintona. Potilaat ovat siirtyneet perhehoitoon pääosin sairaalan vuodeosastoilta ja he ovat aina 1990-luvun lopulle asti olleet myös Nikkilän sairaalan ns. sisäänkirjoitettuja potilaita.

Perhehoitotoiminta alkoi vähitellen supistua 1960-luvun lopulta alkaen väestön elinkeinorakenteen muutoksen ja potilaiden elinolosuhteiden laadulle asetettujen uudistuvien vaatimusten johdosta.

Helsingin maantieteellisellä alueella sijaitsevien palveluasuntojen lisääntymisen ja avohoidon kuntoutustoiminnan vahvistumisen myötä 1980-luvulta lähtien perhehoitopaikkojen tarve alkoi vähentyä. Alunperin Nikkilän sairaalan pitkäaikaissairaille tarkoitettu, kaupungin ulkopuolella tapahtuva perhehoito oli yhä harvemmin ensisijainen tavoite yhteistyössä potilaan kanssa laadittavissa kuntoutussuunnitelmissa. Nykyisin asumisen tukipalveluja tarvitsevat potilaat ovat aikaisempaan verrattuna nuoria, heillä ei ole pitkää sairaalahoitohistoriaa ja he tarvitsevat avohoidossa aktiivisia kuntoutuspalveluja ensisijaisesti tavanomaisessa elinympäristössään, Helsingin kaupungin maantieteellisellä alueella.

Pitkäaikaissairaiden mielenterveyspotilaiden asumispalvelut kaupungin alueella ovat moninkertaistuneet 1980-luvun puolivälistä. Erityisesti aiemmin perhehoidossa olleille on hoidollisesti tarkoituksenmukainen vaihtoehto vuodesta 2000 alkaen saatu lisääntyneellä Lilinkotisäätiön toiminnalla. Psykiatrisille potilaille on saatu 182 ympäri vuorokauden palveluja antavaa palvelutalopaikkaa ja näitä tullaan rakentamaan yhteensä noin 300 potilaalle.

Perhehoitotoimintaa ei ole missään vaiheessa tavoitteellisesti vähennetty, vaan hoitopaikkojen väheneminen on tapahtunut kysynnän ja tarjonnan pysyessä suhteellisen hyvin tasapainossa. Pitkiä hoitosuhteita perhehoidossa on haluttu kunnioittaa. Kun Nikkilän sairaalan toiminta Sipoossa loppui vuoden 1999 loppuun mennessä, perhehoitotoimintaa jatkettiin aikaisemman mallin mukaisesti nyt psykiatriseen avohoitoon kuuluvana vaihtoehtona.

Perhehoitoa järjestetään toimeksiantosopimuksen nojalla ns. perhekodeissa perhehoitajan omassa asuinrakennuksessa tai useimmiten samassa pihapiirissä olevassa erillisessä rakennuksessa. Nykyisin jo lähes puolella potilaista on oma huone. Muut asuvat 2-3 hengen huoneissa. Perhehoitaja huolehtii asukkaiden ravinnosta, siisteydestä ym. Potilaat osallistuvat perhekodin yhteisiin töihin toimintakykynsä mukaan. Perhehoitajilta ei edellytetä terveydenhuoltoalan koulutusta. Perhehoidon hoitohenkilökunta käy kodeissa yleensä kerran viikossa.

Perhehoitokodit eivät nykyisellään vastaa laatutasoltaan sosiaaliviraston palvelukodeille tai tukiasumiselle asettamia laatuvaatimuksia perhehoitajien koulutuksen tai asumisväljyyden osalta. Kellokosken sairaalan psykiatrisessa 20 paikkaisessa perhehoidossa potilaat ovat edelleen sairaalan potilaita ja perhehoitajilta edellytetään asumista samassa rakennuksessa potilaiden kanssa.

Helsinkiläisten perhehoidon tulevan kehityksen ennakoimiseksi ja tarvittavien ratkaisujen valmistelemiseksi terveyskeskuksen psykiatriaosasto valmisteli selvityksen perhehoitopaikkojen kehityksestä nykyisten perhehoitajien oletetun 65 vuoden eläkeiän ja nykyisten asukkaiden ikääntymiseen liittyvien hoidollisten tarpeiden muutoksen näkökulmasta. Perhehoitajien eläköitymisestä johtuen paikkaluku alenisi vuoteen 2010 mennessä nykyisestä 99 paikasta 64 paikkaan (35%).Seuraavan viiden vuoden aikana vähennys olisi merkittävä. Tarkastelun johtopäätöksenä todettiin, että toimintaa jatketaan nykyisessä muodossaan vielä 5-6 vuotta, minkä jälkeen tarvittavat ratkaisut valmistellaan erikseen ottaen huomioon helsinkiläisten psykiatristen potilaiden tarpeiden kehitys, muut mahdolliset käyttöalueet toimeksiantotyyppiseen perhehoitotoimintaan sekä perhehoidon kustannusten kehitys käyttökustannustason nousu ja tulevat investointitarpeet huomioiden.

Helsingin terveyskeskus maksaa perhehoitotoiminnasta perhehoitajille hoitopalkkion, kulukorvauksen, korvauksen huoneiden käytöstä kuukausittain sekä käynnistämiskorvauksen. Ajankohtaisena tavoitteena on asumisolojen osalta pyrkimys tasapuolisempaan laatuun perhekotien välillä ja kohti potilaskohtaisia huoneita. Mikäli jokin perhehoitokoti lopettaa toimintansa esim. perhehoitajan jäädessä eläkkeelle potilaan sijoittaminen toiseen perhekotiin tai muuhun riittävästi tukea antavaan hoitopaikkaan tulee turvata. Näistä syistä johtuen uusien potilaiden lähettämistä perhehoitoon on tässä vaiheessa rajoitettu.

Kirjeessä esitetään, että perhehoidon kehittämissuunnitelma valmistellaan tarvittaessa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntienkin kanssa. Helsinkiläisten osalta kehittämissuunnitelman valmistelu on käynnistynyt edellä kerrotulla selvityksellä. Jatkosuunnittelussa muiden pääkaupunkiseudun kuntien tarpeiden kartoituksen ohella on tärkeää, että perhehoitajat itse voivat osana suunnittelutyötä arvioida oman elinkeinonsa jatkamisen ja kehittämisen kannalta erilaisia palvelun tuottamistapoja.

Sosiaalilautakunta toteaa (21.3.2006), että sosiaalitoimi järjestää mielenterveyskuntoutujille sosiaalihuoltolain mukaista tuki- ja palveluasumista. Terveystoimi järjestää laitospalveluja korvaavaa psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta ja vastaa kuntouttavan asumispalvelun järjestämisestä sekä ko. perhehoidosta. Sosiaalivirasto on kilpailuttanut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Tässä tarkoitetut perhehoitokodit eivät nykyisellään vastaa laatutasoltaan sosiaaliviraston palveluasumiselle tai tukiasumiselle asettamia laatuvaatimuksia perhehoitajien koulutuksen tai asumisväljyyden osalta.

Terveyskeskus on käynnistänyt kehittämissuunnitelman valmistelun tekemällä selvityksen perhehoitopaikkojen kehityksestä ja nykyisten asukkaiden ikääntymiseen liittyvien hoidollisten tarpeiden muutoksen näkökulmasta. Sosiaalivirasto on valmis olemaan tarvittaessa mukana jatkosuunnittelussa oman tehtäväalueensa ja asiantuntemuksensa pohjalta.

Stj toteaa, että terveyskeskuksessa laadittiin syksyllä 2005 terveyslautakunnan lausunnossa mainittu selvitys perhehoidon tulevaisuudesta. Terveyskeskuksen tarkoituksena on tehdä uusi tarkastelu asiassa noin viiden vuoden kuluttua kuten lausunnossa todetaan. Kaupungin intressissä on huolehtia pitkään laitoshoidossa olleiden helsinkiläisten potilaiden hoidon turvaamisesta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta tekemään seuraavan perhehoidon tarvetta koskevan selvityksen yhdessä sosiaaliviraston ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää valtuutettu Ilkka Taipaleelle ym. esittelijän lausuman ja päätösehdotuksen mukaisen vastauksen jäljennöksin saaduista lausunnoista selvityksenä asiassa.

Kirje valtuutettu Ilkka Taipaleelle ym. ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292