HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinainen yhtiökokous

Oy Mankala Ab:n varsinainen yhtiökokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Tonttien varaaminen vammaisille tarkoitettujen pientalojen omatoimiseen rakentamiseen

Siltakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

Mustikkamaa/Korkeasaaren korttelin nro 19001 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11523)

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon varsinainen yhtiökokous

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Tarja Tenkulan toivomusponsi: Esimiesten kouluttaminen henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan ja työhyvinvointiasioihin

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jäävien työelämänkokemuksen ja -tiedon siirtäminen

Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi: Kaupungin työntekijöille tarjottavan kulttuuripalveluiden alennuskortin käyttöönoton selvittäminen

Urheiluhallit Oy:n varsinainen yhtiökokous

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

3.4.2006 ja 10.4.2006 pöydälle pantu asia
Ammattikorkeakoulun koulutusjohtajan virkojen perustaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Vt Birgitta Dahlbergin toivomusponsi: Asiantuntijoiden johtamien päiväosastojen tai päiväkeskusten perustaminen dementiasairaille

Vt Otti Lehtipuun toivomusponsi: Leikkipuistojen kesäruokailu 2006

Kaupungin edustajien valitseminen Oulunkylän sairaskotisäätiön hallitukseen vuosiksi 2006 - 2007

10.4.2006 pöydälle pantu asia
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskevasta selvityksestä

OY MANKALA AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-915

Oy Mankala Ab ilmoittaa (7.4.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 24.4.2006 klo 13.00 alkaen Helsingin kaupungintalolla kokoushuoneessa 250, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta).

Kj toteaa, että yhtiö on kokonaan kaupungin omistama. Hallitukseen ovat edellisellä toimikaudella kuuluneet Eva-Riitta Siitonen, Suvi Rihtniemi, Osmo Soininvaara, Seija Heiman ja Pekka Manninen. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab , päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg ja toisena tilintarkastajana KHT Jari Nurmi sekä varatilintarkastajina KHT Outi Hieta ja KHT Heidi Vierros.

Tarkastuslautakunta esittää 30.11.2005 (§ 182), että yhtiölle valitaan samat tilintarkastajat kuin edelliselläkin toimikaudella.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Oy Mankala Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2006 ja hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti,

– esittämään, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi

______________________________

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

johtaja Pekka Manninen

yksikön päällikkö Inka-Leena Lahtinen, sekä

– tilintarkastajaksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg ja toisena tilintarkastajana KHT Jari Nurmi sekä varatilintarkastajiksi KHT Outi Hieta ja KHT Heidi Vierros.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja otteet nimetyille henkilöille, Oy Mankala Ab:lle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Yhtiökokouskutsu 7.4.2006

TONTTIEN VARAAMINEN VAMMAISILLE TARKOITETTUJEN PIENTALOJEN OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN

Khs 2006-869

38. kaupunginosan (Malmi) korttelin nro 38144 tontti nro 18 ja korttelin nro 38149 tontti nro 14; Vasaratie 17 ja Pakkastie 9,

41. kaupunginosan (Suurmetsä) korttelin nro 41275 tontti nro 30; Mielikinpolku 5 sekä

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45475 tontti nro 10; Muinaislinnanpolku 2a

Kiinteistölautakunta toteaa (21.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Neljän pientalotontin varaaminen omatoimisesti rakennettaviksi helsinkiläisille perheille, joiden asuminen edellyttää vaikeavammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisratkaisuja. Tonteista kaksi on Malmilla, yksi Puistolassa ja yksi Vartiokylässä. Tonteille voidaan rakentaa 1–2 asuntoa. Tontit julistetaan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen haettaviksi. Sosiaalivirasto antaa hakemuksista lausuntonsa, ja kiinteistölautakunta nimeää tonttien varaajat sekä päättää varausehdoista. Edellisen kerran kaupunki luovutti kuusi vammaisille tarkoitettua pientalotonttia vuonna 1999.

Hakemus Eräs helsinkiläinen perhe on lähettänyt kiinteistölautakunnalle 13.10.2005 kirjeen, jossa he hakevat kaupungilta vuokratonttia. Vakavan perinnöllisen sairautensa vuoksi hakija ei voi asua tavallisessa asunnossa, vaan ilmoittaa tarvitsevansa erityisesti tähän tarkoitukseen soveltuvaksi rakennetun ja varustetun omakotitalon.

Lausunnot Kiinteistövirasto pyysi sosiaalivirastolta ja terveyskeskukselta hakemuksesta sekä yleensä vammaisille tarkoitettujen tonttien tarpeesta lausunnot.

Lausuntopyynnössä kysyttiin kantaa siihen, tulisiko joitain omakotitontteja kohdistaa sellaisille hakijoille, joiden on vaikea saada hoidettua asumistarpeensa normaalissa asuntokannassa:

- Mikä olisi tarvittavien tonttien määrä.

- Millaisia ominaisuuksia tonteilla tulisi olla.

- Tulisiko ainakin liikuntavammaisille tarkoitettujen tonttien olla tasaisia, rakentamisen olla yksikerroksista tai asuntojen olla varustettu tasonvaihtolaitteilla.

- Millainen olisi tontin saajien valintamenettely.

Liitteenä 1 olevassa lausunnossaan terveyskeskus ei näe perusteita omakotitonttien varaamiselle vaikeavammaisille tai pysyvästi sairaille. Terveyskeskus toteaa lausunnossa seuraavaa: ”Kun tontin saaja vastaa talonsa rakentamisesta, vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat itse ottaa tarvittavat seikat, kuten esteettömyyden, huomioon.”

Liitteenä 2 olevassa lausunnossaan sosiaalivirasto totesi seuraavaa:

”Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan osa omakotitonteista tulisi kohdistaa yleisen tonttijaon yhteydessä sellaisille helsinkiläisille henkilöille, joiden asuminen edellyttää vaikeavammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisratkaisuja. Tontteja voitaisiin kohdentaa helsinkiläisille perheille, joissa on vaikeavammaisia tai pitkäaikaissairaita lapsia tai toinen huoltajista on vaikeavammainen tai pitkäaikaissairas eikä pysyvää laitoshoidon tarvetta ole.

Tonttien on sijaittava asumisympäristössä, joka tukee ko. hakijan toimintakykyä. Yleisten palvelujen tulee olla saavutettavissa. Sosiaaliviraston vammaistyön johtoryhmän arvion mukaan kysyntää edellä mainituin perustein haettaville omakotitonteille olisi noin 10 % haettavina olevien tonttien määrästä.

Rakennukset tulee suunnitella siten, että erillisiltä muutostöiltä vältytään. Suunnittelun alkuvaiheessa on hyvä olla yhteydessä sosiaaliviraston vammaisten sosiaalityöhön, jotta kyetään arvioimaan ne vammaisuuden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset, jotka mahdollisesti voidaan maksaa vammaispalvelulain nojalla.

Käytännön menettelynä sosiaalivirasto ehdottaa kiinteistövirastolle, että sosiaalivirasto voi antaa vammaistyön asiakkaiden pyynnöstä yksilö-kohtaisen puoltavan lausunnon ja kiinteistövirasto voi hyödyntää vammaistyön asiantuntemusta hakemuksia käsiteltäessä.”

Edellinen omakotitonttien haku oli vuonna 1999

Kiinteistölautakunta järjesti ensimmäisen kerran vammaisille tarkoitettujen tonttien haun vuonna 1999, koska useilta perheiltä ja sosiaalivirastolta oli tullut asiasta yhteydenottoja. Tuolloin oli haettavana kuusi tonttia, joista kahdelle voitiin rakentaa kaksi asuntoa. Hakemuksia tuli 18, joista 14 helsinkiläisiltä. Yksi hakemus peruttiin. Tontit varattiin sosiaaliviraston lausunnon perusteella. Tonttien varaamista vammaisille perusteltiin sillä, että valmiin asunnon muuttaminen vammaiselle sopivaksi tulee usein kalliiksi, ja kaupunki joutuu vammaispalvelulain perusteella vastaamaan ainakin osasta kustannuksista. Tuolloin arvioitiin, että on tarkoituksenmukaista rakentaa suoraan vammaiselle sopiva talo.

Myös useamman asunnon tontteja on luovutettu liikuntavammaisille

Vuona 2001 järjestetyssä yhdentoista ryhmärakentamistontin haussa oli yhtenä hakijana ryhmä, jossa oli liikuntavammaisia perheenjäseniä. Ryhmä olisi saanut neljän asunnon tontin Kivikosta. Tontti todettiin kuitenkin maastoltaan liian hankalaksi. Ryhmälle varattiin sitten tasainen tontti Suutarilasta, jonne rakennettiin neljä liikuntavammaisille tarkoitettua asuntoa.

Kiinteistölautakunta ratkaisi kokouksessaan 7.3.2006 omatoimiseen ryhmärakentamiseen varattujen tonttien varaajat. Vesalan tontille parhaaksi katsottu suunnitelma oli laadittu ottaen erityisesti huomioon esteettömyyden vaatimukset. Toinen tontille suunnitelluista omakotitaloista on kaksikerroksinen ja varustettu hissillä. Suunnitelma on laadittu ilmeisesti perheille, joissa on liikuntavammainen perheenjäsen.

Sosiaalivirasto puoltaa tonttien varaamista vammaisille

Terveyskeskus ei jostain syystä näe tarpeelliseksi omakotitonttien varaamista vammaisille tai ehkä tarkoittaa, että asia hoidetaan normaalissa omakotitonttien haussa.

Sosiaalivirasto sen sijaan pitää tonttien tarjoamista vammaisille tarpeellisena ja esittää noin 10 % omakotitonteista varattavaksi tähän tarkoitukseen. Lausuntopyynnössä todettiin, että kaupungilla on käytettävissä 70–80 omakotitonttia, joten sosiaaliviraston linjan mukaan 7–8 tonttia pitäisi suunnata tähän tarkoitukseen.

Neljä tonttia voitaisiin varata vammaisille

Käytettävissä olevista tonteista 20 varattiin kaupunginhallituksen päätöksellä omatoimiseen ryhmärakentamiseen. Yleiseen hakuun on nyt käytettävissä 65 tonttia. Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan näistä neljä tonttia voitaisiin suunnata vammaisille. Tonttien on ehkä syytä sijaita eri puolilla kaupunkia. Muiden omakotitonttien osalta tehdään varausesitys kaupunginhallitukselle erikseen.

Malmilla sijaitsee kaksi tarkoitukseen sopivaa tonttia. Tontti 38144/18 sijaitsee osoitteessa Vasaratie 17 ja tontti 38149/14 osoitteessa Pakkastie 9. Tontit ovat tasaisia. Tonttien rakennusoikeudet ovat 186 ja 169 k-m², joten rakennuksiin voisi tehdä myös sivuasunnon. Tontit sijaitsevat suhteellisen lähellä Malmin aluekeskuksen palveluita.

Puistolassa Fastbölentien varrella on entisestä Y-tontista muodostettu viisi omakotitonttia. Osoitteessa Mielikinpolku 5 oleva tontti 41275/30 voitaisiin varata tähän tarkoitukseen. Tontti on melko tasainen. Tontin rakennusoikeus on 176 k-m². Myös tämä rakennusoikeus mahdollistaisi sivuasunnon rakentamisen. Tontti sijaitsee suhteellisen lähellä Tapulikaupungin palveluita.

Vartiokylässä osoitteessa Muinaislinnanpolku 2a on melko tasainen pientalotontti 45475/10. Tontilta on purettu kesäkahvila/asuinrakennus. Koska tontin rakennusoikeus on 242 k-m², sille voidaan rakentaa yksi varsin suuri asunto tai kaksi noin 100 huoneistoneliömetrin suuruista asuntoa. Tätä tonttia voisi siis hakea myös kahden perheen muodostama ryhmä, joista ainakin toisessa perheessä olisi vaikeasti vammainen tai muista syistä erityisasuntoa tarvitseva perheenjäsen. Aiemmin hakijoiden joukossa oli perheitä, jotka yhdessä hakivat kahden asunnon tonttia, ja kummassakin perheessä oli vammaisia perheenjäseniä. Tontin läheisyydessä ei ole palveluita. Itäkeskukseen on noin kaksi kilometriä ja Puotilan ostoskeskukseen noin kilometri. Vammaiset kuitenkin joutunevat käyttämään joka tapauksessa kuljetusta palvelujen saamiseksi.

Edellä mainituille tonteille voitaisiin siis rakentaa neljä - viisi vammaisille tarkoitettua asuntoa. Tonttien rakennustehokkuus on e=0,25 ja Vartiokylän tontilla e=0,23, joten asuntojen rakentaminen yhteen tasoon lienee mahdollista.

Julkinen haku ja hyvä tiedottaminen

Kiinteistölautakunnan mielestä nämä vammaisille tarkoitetut tontit on syytä kuuluttaa julkisesti haettaviksi lehti-ilmoituksella ja viraston internet-sivuilla. Sosiaaliviraston vammaishuollon organisaatio voisi myös levittää asiasta tietoa asiakkailleen. Tonttiosasto laatii yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa hakuohjeet ja -lomakkeet sekä tietopaketin tonteista. Hakijat voisivat kohdistaa hakemuksensa tietylle tontille tai panna tontit kannaltaan paremmuusjärjestykseen. Vartiokylän paritalotontille voivat hakijat itse muodostaa hakijaryhmän tai mahdollisesti hakijoista voidaan muodostaa tontille rakennuttajaryhmä. Hakuaika voisi olla esim. kaksi kuukautta.

Hakemusten käsittely

Kiinteistövirasto pyytää sosiaalivirastolta ja tarvittaessa terveyskeskukselta hakemuksista lausunnot, joissa pyydetään arvioimaan hakijoiden tarve tähän asumismuotoon sekä hakijoiden järjestys. Hakijoiden helsinkiläisyyttä lienee syytä painottaa. Tonttien varaajista tekisi kiinteistölautakunta päätöksen.

Varausaika olisi vuosi

Tonttien varausaika voisi olla vuosi. Varaajien tulee varausaikana pyytää pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä alkamaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Varausaika alkaa, kun hakijalle on ilmoitettu varauksesta.

Ellei varaaja noudata varauspäätöksen ehtoja, varaus raukeaa.

Varaaja ei voi luovuttaa varausoikeuttaan eteenpäin. Maanvuokrasopimus tehdään vain varauksen saajan tai paritalon ollessa kyseessä varauksensaajien mahdollisesti perustaman yhtiön nimiin. Pitkäaikaisen sopimuksen solmimisen jälkeen sopimuksessa on vapaa siirto-oikeus. Omakotitonttien sopimuksissa on ehto myyntihinnan kohtuullisuudesta.

Mahdollisesti perustettaviin asunto-osakeyhtiöihin ei liene syytä edellyttää hitas-ehtoja. Erityisesti vammaisille rakennetut asunnot myytäneen jatkossakin ensisijassa niitä tarvitseville.

Ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen solmimista piirustusten tulee olla hyväksytty kiinteistövirastossa.

Tarvittaessa voidaan esittää myöhemmin lisää tontteja

Mikäli hakijoita, jotka sosiaalivirasto katsoo olevan tontin tarpeessa, tulee selvästi enemmän kuin nyt on tontteja tarjolla, voidaan tarkoitukseen esittää myöhemmin lisää tontteja. Vireillä on useitakin asemakaavoituskohteita, joihin ollaan muodostamassa myös tähän tarkoitukseen mahdollisesti soveltuvia omakotitontteja. Tosin näissä kaavoissa tontti-tehokkuudet ovat yleensä niin suuria, ettei yksikerroksinen rakentaminen ole mahdollista. Tällöin vammaisten asunnot joudutaan varustamaan hissillä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että seuraavat tontit varataan omatoimisesti rakennettaviksi helsinkiläisille perheille, joiden asuminen edellyttää vaikeavammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisratkaisuja:

Kaupunginosa	Kortteli/tontti	Rakennusoikeus
Malmi	38144/18	186 k-m²
Malmi	38149/14	169 k-m²
Suurmetsä	41275/30	176 k-m²
Vartiokylä	45475/10	242 k-m²

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään tonttien haun, nimeämään varauksien saajat, päättämään varausehdoista ja varausajasta sekä myöntämään tarvittaessa jatkoa varausaikaan enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Terveyskeskuksen lausunto 24.10.2005
	Liite 2	Sosiaaliviraston lausunto 19.12.2005
	Liite 3	Tonttien sijaintikartta
	Liite 4	Kartat tonteista (4 kpl)

MUSTIKKAMAA/KORKEASAAREN KORTTELIN NRO 19001 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11523)

Khs 2006-857

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.3.2006) mm., että Mustikkamaa/Korkeasaaren kortteli 19001 on 3.3.1997 vahvistetussa asemakaavassa (nro 10230) osoitettu huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kahviloita, ravintoloita, tanssilavoja tai -paviljonkeja, kesäteatterin ja muita vastaavia tiloja. Korttelin rakennusoikeus on 2 700 k-m².

Korttelissa on kaksikerroksinen Helsingin Työväenyhdistyksen ravintolarakennus ja Ylioppilasteatterin kesäteatteri. Korttelissa on jäljellä 1 876 k-m² rakennusoikeutta.

Taustaa Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry vuokrasi kaupungilta korttelista 19001 määräalan ja haki alueelle rakennuslupaa tanssikeskukselle. Hanke olisi käyttänyt korttelin koko jäljellä olevan rakennusoikeuden. Rakennuslautakunta epäsi rakennusluvan kahteen kertaan. Hakija valitti päätöksistä.

Valtuutettu Saarnio ja 8 muuta valtuutettua tekivät 9.10.2002 valtuustoaloitteen, jossa korostettiin Mustikkamaan tärkeyttä virkistysalueena nykyisin ja erityisesti sen jälkeen, kun Sompasaari ja sen lähialueet muuttuvat asuntoalueiksi. Aloitteessa esitettiin mm., että Mustikkamaalle suunnitelluista suurrakennushankkeista ja viittä vuotta pidemmistä sitoumuksista pidättäydyttäisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 15.4.2004, että korttelin 19001 asemakaavaa tarkistetaan siten, että korttelin toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdollista ja että alue määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.

Khs on 10.5.2004 päättänyt asettaa korttelin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Rakennuskielto päättyy 10.5.2006.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 11.2.2005 viimeisimmän rakennusluvan epäämistä koskevan valituksen. Khs kehotti 21.2.2005 kiinteistölautakuntaa irtisanomaan TAKU ry:lle vuokratun tontin 19001/1 n. 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen. Kiinteistölautakunta teki 8.3.2005 päätöksen vuokrasopimuksen irtisanomisesta päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisilmoitusta lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Irtisanomispäätöstä perusteltiin sillä, että yhdistys ei ollut täyttänyt vuokrasopimuksessa asetettua rakentamisvelvollisuuttaan, eikä voisi sitä täyttääkään korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä yhdistyksen rakennuslupahakemuksen. TAKU ry esitti vuokrasopimuksen irtisanomisesta oikaisuvaatimuksen, jonka kiinteistölautakunta hylkäsi 28.6.2005. TAKU ry valitti oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ja on aloittanut käräjäoikeudessa prosessin kaupunkia vastaan. Käräjäoikeus ei ole vielä tehnyt asiassa päätöksiä.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kortteli 19001 käsittää vain yhden tontin. Mustikkamaan asemakaavan laatimisen aikaan (sittemmin tanssikeskusyrittäjälle vuokrattu) alue oli vuokrattuna Helsingin Työväenyhdistykselle. Tarkoituksena oli, että Helsingin Työväenyhdistys toteuttaisi alueelle tanssilavan tai -paviljongin siten, että korttelin 19001 eri toimijat olisivat voineet toimia yhteistyössä ja hyötyä toistensa läheisyydestä. Työväenyhdistyksen luovuttua hankkeesta on korttelin toteuttaminen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti yhtenä tonttina osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Asemakaavan ja tonttijaon tarkistaminen korttelin 19001 osalta on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tarpeen. Asemakaavan muutoksella voidaan määritellä korttelin käyttötavat aiempaa selkeämmin ja turvata myös korttelin nykyisten toimintojen kehittymismahdollisuudet. Asemakaava tullaan tarkistamaan tulevien tarpeiden mukaiseksi siten, että korttelin toteuttaminen tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdollista.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi korttelin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 10.5.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11523/23.3.2006).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 19. kaupunginosan korttelin nro 19001 rakennuskieltoaikaa 10.5.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11523 (Mustikkamaa/Korkeasaari/19001)

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE TARJOTTAVAN KULTTUURIPALVELUIDEN ALENNUSKORTIN KÄYTTÖÖNOTON SELVITTÄMINEN

Khs 2006-265

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 1.2.2006 (asia 3) henkilöstöstrategian 2006 - 2008 Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

11 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki selvittää mahdollisuuden tarjota kaupungin työntekijöille kulttuuripalveluiden alennuskorttia." (Laura Kolbe, äänin 60-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus toteaa (22.3.2006), että kaupungin palveluksessa oleva henkilö saa kolmen euron alennuksen henkilökeskuksen ilmoittamassa 23 kulttuuripaikassa esittämällä henkilöstökorttinsa. Listalla on mm. Suomen kansallisooppera, kaupunginorkesteri ja useita teattereita.

Smartum Oy on kehittänyt kulttuurisetelin liikuntasetelin rinnalle. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kulttuuriseteli on saajalleen verotettava etu. Tämän vuoksi yritykset eivät ole yleensä ottaneet kulttuuriseteleitä käyttöönsä.

Helsingin kaupunki on kokeillut Smartum Oy:n liikuntakorttia. Kortin käytöstä saatiin varsin hyviä kokemuksia. Kortin käyttöaluetta voitaneen helposti laajentaa kulttuuritapahtumissa käynteihin. Muiden kuin kaupungin omien korttien käytöstä kaupungille aiheutuu kuitenkin varsin merkittäviä kustannuksia, mm. korttien hankinta- ja toimituskulut sekä korttiohjelmistojen vuotuiset ylläpitomaksut.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt oman korttihankkeen. Korttia on suunniteltu käytettäväksi esim. ruokailussa sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa. Kortti toimisi myös henkilöstökorttina. Tavoitteena on, että kortti voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2007. Ensimmäisessä vaiheessa korttia käytettäisiin aterioiden maksamiseen henkilöstöravintoloissa. Sen jälkeen olisi tarkoitus laajentaa kortin käyttöaluetta liikunta- ja kulttuuritapahtumiin.

Sen jälkeen, kun kaupungin henkilöstöllä on käytössä oma henkilötunnisteen sisältävä kortti, kaupunki voi sopia kulttuuripaikkojen kanssa kortin käyttöönotosta. Kaupungin on tarkoituksenmukaista määritellä määrärahojensa puitteissa henkilöstölleen antamansa subventiot sen suuruisiksi, ettei henkilöstölle synny verotettavaa etuutta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

URHEILUHALLIT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-903

Urheiluhallit Oy ilmoittaa (27.3.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.5.2006 kello 15.00.

Sj toteaa, että yhtiön hallitukseen, jonka toimikausi on kaksi vuotta, kaupunki nimeää kolme jäsentä ja vähemmistöosakkaat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä sekä kullekin varajäsenet.

Kaupunkia ovat edustaneet yhtiön hallituksessa Sirkka-Liisa Vehviläinen, Kai Hagelberg ja Tapio Korhonen sekä heidän varajäseninään Satu Kaski, Irmeli Wallden-Paulig ja Leena Mickwitz.

Tilintarkastajina ovat toimineet Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Jari Etelämaa) ja varatilintarkastajana KHT Osmo Immonen.

Tarkastuslautakunta on 29.3.2006 nimennyt tilintarkastajaksi yhtiöön päätösehdotuksessa mainitut.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Urheiluhallit Oy:n 26.4.2006 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja esittämään, että hallituksen jäsenille maksetaan samansuuruiset palkkiot kuin Helsingin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Urheiluhallit Oy:n hallitukseen vuosiksi 2006 ja 2007 seuraavat henkilöt:

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

sekä varajäseniksi

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuosiksi 2006 – 2007 Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tom A. Turja) ja varatilintarkastajaksi HTM Anne Pekkalan.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainituille henkilöille, Urheiluhallit Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

MÄKELÄNRINTEEN UINTIKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-904

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy ilmoittaa (27.3.2006), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2006 kello 17.00.

Vs. Sj toteaa, että yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja jäsenten toimikausi päättyy toisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on kaksi tilintarkastajaa ja heillä kaksi henkilökohtaista varatilintarkastajaa. Yhden varsinaisen tilintarkastajan ja hänen henkilökohtaisen varamiehensä tulee olla Helsingin kaupungin nimeämistä ehdokkaista valittuja. Myös heidän toimikautensa päättyy toisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitukseen on kuulunut kuusi jäsentä, joista Suomen uimaliiton tuki ry ja Urheiluopistosäätiö ovat nimenneet kumpikin yhden jäsenen. Kaupunkia ovat edustaneet yhtiön hallituksessa Ilkka-Christian Björklund, Tapio Korhonen, Kaj Hagelberg ja Hannele Luukkainen. Tilintarkastajana on toiminut Tilintarkastusrengas Oy (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Jari Etelämaa) ja varatilintarkastajana KHT Osmo Immonen.

Tarkastuslautakunta on 29.3.2006 nimennyt tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi päätösehdotuksessa mainitut.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n 26.4.2006 pidettävässä yhtiökokouksessa ja kehottaa oikeuspalveluja toimimaan siten, että yhtiön hallitukseen tulee kuusi jäsentä sekä esittämään, että hallituksen jäsenille maksetaan samansuuruiset palkkiot kuin Helsingin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n hallitukseen vuosiksi 2006 ja 2007

apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundin

rahoitusjohtaja Tapio Korhosen

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä vuosiksi 2006 - 2007 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja Tom A. Turja) sekä varatilintarkastajaksi HTM Anne Pekkalan.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainituille henkilöille, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

3.4.2006 ja 10.4.2006 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSJOHTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN

Khs 2006-724

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (9.3.2006), että se hyväksyi 31.1.2006 Stadian uuden sisäisen organisaation olemaan voimassa 1.8.2006 alkaen. Uudessa organisaatiossa nykyisten kolmen toimialan tilalle muodostetaan seitsemän osaamisyhteisöä Stadian koulutusohjelmista.

Stadian organisaatiomuutoksella tavoitellaan organisaation madaltamista ja monialaisuuden lisäämistä. Opetustoiminnalle pyritään saamaan lisää voimavaroja ja sitä kehitetään mm. osaamisyhteisöjen avulla. Päätöksenteko tuodaan lähelle koulutusohjelmia ja koulutusohjelmien toimintaa tukevia sisäisiä palvelu- ja tukitoimintoja kehitetään asiakaslähtöisiksi.

Hallitus ja sen asettama organisaatiojaos ovat valmistelleet Stadian sisäistä organisaatiouudistusta aiemmin tehtyjen päätösten pohjalta.

Organisaatiomuutoksen taustalla ovat yhteiskunnalliset, alueelliset ja ammattikorkeakoulun sisäiset muutosvaatimukset. Helsingin ammattikorkeakoululta edellytetään alueellisena toimijana valmiutta ottaa huomioon muuttuvan yhteiskunnan ja ympäristön erilaiset tarpeet. Koulutusohjelmien toiminnan ja niiden kehittymisen tukeminen on oleellista, jotta opetuksen laatu ja määrä vastaavat niille asetettuja tavoitteita. Aikuiskoulutus ja laajentuva tutkimus- ja kehitystyö vaativat uusia toimintamalleja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota koulutustehtävän, tutkimus- ja kehitystehtävän sekä aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen väliseen yhteistyöhön, jotta ne eivät erkane toisistaan erillisiksi toiminnoiksi. Yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa tulee entisestään lisääntymään, koska ammattikorkeakoulun opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö perustuvat alueen työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin.

Sisäisen organisaation kehittäminen toteutetaan seuraavilla periaatteilla:

- Nykyisten kolmen toimialan tilalle muodostetaan seitsemän osaamisyhteisöä ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista. Osaamisyhteisöjen toimintaa johtavat koulutusjohtajat. Koulutusohjelmien toiminnasta vastaavat koulutuspäälliköt. Osaamisyhteisökohtaisilla koulutusjohtajilla ja koulutuspäälliköillä vahvistetaan koulutusohjelmien lähellä tapahtuvaa päätöksentekoa. Osaamisyhteisömalli on joustava, mikä mahdollistaa kokemusten ja kommenttien perusteella mallin edelleen kehittämisen muutostarpeen mukaan.

- Osaamisyhteisöt vastaavat ammattikorkeakoululle asetetuista perustehtävistä; koulutustehtävästä, tutkimus- ja kehitystyöstä ja aikuiskoulutustehtävästä. Osaamisyhteisöjen tehtävien toteuttamista tukevat palveluperiaatteella toimivat opetuksen kehittämisen tuki (OpKe), tutkimus- ja kehitystyön koordinoinnin ja kehittämisen tuki sekä aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen koordinoinnin, markkinoinnin ja kehittämisen tuki. Kielikeskus koordinoi ja kehittää ammattialojen kieltenopetusta yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa.

Jatkovalmistelua varten hallitus perusti 31.1.2006 jaoston. Jaosto on käsitellyt ensimmäisenä asianaan koulutusjohtajien virkojen perustamista ja on päätynyt esittämään hallitukselle ja edelleen Khlle esitettäväksi seuraavaa.

Koulutusjohtajan virkojen (7) perustaminen

Nykyisessä organisaatiossa on 17 koulutusjohtajan tehtävää, joita hoidetaan joko yliopettajan tai lehtorin viroissa. Palvelussuhteen ehdot ovat määräytyneet OVTESin mukaan.

Uudessa organisaatiossa 1.8.2006 alkaen on seitsemän (7) koulutusjohtajan virkaa.

Ehdotus viroista/tehtävistä, jotka muutetaan koulutusjohtajan (7 kpl) viroiksi

1.8.2006 alkaen

kolme toimialajohtajan vakinaista virkaa

- toimialajohtajat on otettu virkoihin määräajaksi 31.7.2006 asti

- tekniikan sekä kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtajilla on taustavirat, joista he ovat virkavapaalla

- sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja on virkavapaana 31.7.2006 asti. (Nykyisin hän hoitaa vakinaisena Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen vakinaisen rehtorin virkaa opetusvirastossa).

yksi kehittämispäällikön vakinainen virka

- kehittämispäällikkö on otettu virkaan 31.7.2006 asti.

(Nykyisellä kehittämispäälliköllä on lehtorin (suunnittelija) taustavirka, josta hän on virkavapaana 31.7.2006 asti.)

kaksi johtavan suunnittelijan vakinaista tehtävää

- johtavilla suunnittelijoilla on määräaikainen työsopimus tehtävän hoidosta 31.7.2006 asti. (Molemmilla on lehtorin taustavirka. He ovat virkavapaalla.)

yksi suunnittelija (lehtorin virka).

Viranhaltija on osa-aikaeläkkeellä (65 %). Virka käytetään yhden koulutusjohtajan virkaan. Viranhaltijan palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan, vaikka hänen virkamääräyksensä jaetaan kahden jo osa-aikaeläkkeellä olevan lehtorin viran kanssa.

Muutettavien virkojen/tehtävien nykyiset kuukausipalkat

Toimialajohtajat

- Tekniikka 4 841 euroa

- Sosiaali- ja terveysala 5 318 euroa

- Kulttuuri- ja palveluala 4 409 euroa

Kehittämispäällikkö 4 611 euroa

Johtavat suunnittelijat 3 535 euroa

Lehtori 3 415 – 4 323 euroa (amk-ves).

Nykyisten koulutusjohtajien tehtävien palkat toimialoittain (OVTES)

- Tekniikka 4 737 – 5 821 euroa (C63-65 + ylitunnit)

- Sosiaali- ja terveysala 3 741 – 4 280 euroa (yliopettajan palkka + 5 tai 10 %)

- Kulttuuri- ja palveluala 3 741 – 3 922 euroa (yliopettajan palkka + 5 %).

Palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTESin mukaan, koska esitettävien koulutusjohtajien viranhoitoon ei sisälly opetusvelvollisuutta. Lisäksi KVTESin soveltaminen sopii parhaiten esitettävien virkojen (7kpl) palvelussuhteen ehtojen tarkoituksenmukaisessa määrittelyssä. KVTES-palkkausjärjestelmän soveltaminen mahdollistaa lisäksi henkilökohtaisen työnsuorituksen arvioinnin. Koulutusjohtajien kelpoisuusvaatimuksiin tulee liittyä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamansa koulutusalan tuntemus, riittävä perehtyneisyys kunnan- ja koulutuksen hallintoon sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä.

Koulutusjohtajien tehtäväkohtaisten palkkojen määräytymisen perustana käytetään toimialajohtajien/kehittämispäällikön ja nykyisten koulutusjohtajien palkkoja. Koulutusjohtajien virkojen kokonaispalkkojen tulee jäädä alhaisemmiksi kuin vararehtorien kokonaispalkat (5 100 – 5 300 euroa).

Uusien koulutusjohtajan virkojen tehtäväkohtaiset palkat asetetaan edellisen perusteella osaamisyhteisön koon ym. mukaan palkkahaarukkaan 4 200 – 4 600 euroa/kk. Tämän lisäksi tulee KVTES-palkkausjärjestelmän mukaan hyväksyttävistä palveluvuosista henkilökohtainen vuosisidonnainen osa (max 10 %).

Esitetyn tehtäväkohtaisen palkan lisäksi koulutusjohtajille voidaan tarvittaessa alan kehittämisvastuun ja koulutusjohtajien oman erityisosaamisen perusteella sopia mahdollisuudesta toimia sivutoimisena tuntiopettajana virkaan kuuluvan työajan ulkopuolella. Asiasta sovitaan tapauskohtaisesti tutkintoon johtavasta koulutuksesta vastaavan vararehtorin kanssa.

Esitys on otettu huomioon ammattikorkeakoulun talousarviossa eikä se lisää kustannuksia.

Koulutusjohtajan virkojen perustamisesta ja esityksestä on neuvoteltu ja menettelystä sovittu henkilöstökeskuksen edustajien kanssa 1.3.2006.

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää Khlle viiden viran nimikemuutosta koulutusjohtajaksi ja kahden koulutusjohtajan viran perustamista lakkautettavien työsopimussuhteisten tehtävien tilalle päätösehdotuksen mukaisesti. Uusien koulutusjohtajan virkojen palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti ja niiden tehtäväkohtainen palkka on 4 200 – 4 600 euroa/kk. Tehtäväkohtaiset palkat määritellään näissä rajoissa tehtävän vaativuuden perusteella.

Sj toteaa, että järjestelystä on keskusteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Ehdotus perustuu vireillä olevaan organisaatiomuutokseen ja on ammattikorkeakoulun opetustehtävän kehittämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Aiemmat virat on tarkoituksenmukaista lakkauttaa ja perustaa uudet virat niiden tilalle.

Ammattikorkeakoulun organisaatiomuutosta on valmisteltu pitkään ja se on osin jo toteutettu. Khs mm. päätti 17.1.2005 perustaa ammattikorkeakouluun kaksi vararehtorin virkaa osana uudistusta. Khs täytti virat kesäkuussa 2005. Toimialajohtajan virkojen lakkauttaminen ja koulutusjohtajan virkojen perustaminen ovat osa tätä organisaatiojärjestelyä. Sen loppuun saattaminen on välttämätöntä ammattikorkeakoulun tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta.

Ammattikorkeakoulun arvion mukaan muutokset eivät vaikeuta seudun kunnallisten ammattikorkeakoulujen, Evtekin, Stadian ja Laurean koulutusalajärjestelyjen ja uudelleenorganisoinnin vireillä olevaa selvitystyötä eivätkä mahdollisia yhdistämistoimia. Stadian uusi organisaatio päinvastoin selkeyttää tilannetta nykyisistä koulutusohjelmista muodostuvien osaamisyhteisöjen toteutumisen myötä, mikä puolestaan edellyttää po. virkajärjestelyjä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettaviksi 1.8.2006 lukien seuraavat uudet virat työsuhteisten toimien tilalle:

toimen nimike

vakanssinro

uuden viran nimike

tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

johtava suunnittelija

047044

koulutusjohtaja

4 200 – 4 600

johtava suunnittelija

047045

koulutusjohtaja

4 200 – 4 600

Samalla kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa ammattikorkeakouluun sijoitetut eräät virat ja perustaa uudet virat 1.8.2006 lukien seuraavasti:

nykyinen virka	vakanssinro	uusi virka	tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
toimialajohtaja	046759	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
toimialajohtaja	046760	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
toimialajohtaja	046761	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
kehittämispäällikkö	046765	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
lehtori	046042	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

VT BIRGITTA DAHLBERGIN TOIVOMUSPONSI: ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMIEN PÄIVÄOSASTOJEN TAI PÄIVÄKESKUSTEN PERUSTAMINEN DEMENTIASAIRAILLE

Khs 2005-2494

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 16.11.2005 talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

16 (55) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää tarvetta perustaa asiantuntijoiden johtamia päiväosastoja tai päiväkeskuksia henkilöille, joilla on dementiasairaus, sekä laatii suunnitelman siitä, miten hoitoa voidaan järjestää ja tarjota tasapuolisesti äidinkielellä ja samoilla asiakasmaksuilla molemmille kieliryhmille, suomeksi ja ruotsiksi." (Birgitta Dahlberg, äänin 82 - 0)

Sosiaalilautakunta toteaa (24.1.2006) mm., että yhtenä keskeisistä vanhuspalvelujen kehittämistehtävistä on kotona asuminen ja sitä tukevat palvelumuodot, joista yksi on vanhusten päivätoiminta. Päivätoiminta on tarkoitus suunnata pääasiassa kotona asuville dementoituville omaisen hoidossa oleville iäkkäille henkilöille. Lisäksi päivätoimintaa järjestetään myös fyysisesti toimintarajoitteisille henkilöille. Päivätoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa toimintaa. Päivätoiminta katsotaan osavuorokautiseksi hoidoksi ja siitä peritään asetuksen mukainen maksu 12 euroa/päivä. Maksu sisältää pääsääntöisesti kuljetuksen, ateriat sekä kuntouttavan toiminnan.

Helsingissä oli vuonna 2005 päivätoimintaa 19 eri päiväpaikassa ympäri Helsinkiä yhteensä 203 paikkaa, mikä on 0,56 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Ruotsinkielisiä paikkoja oli 8 yhtenä päivänä viikossa Töölön päiväpaikassa, mikä on selvästi vähemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Enimmäkseen päivätoiminta on kaupungin omaa toimintaa, mutta 37 paikka ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta mm. Alzheimer-yhdistykseltä. Henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,20–0,25 ja henkilöstön koulutus vaihtelee kotiavustajasta sairaanhoitajaan. Päivätoiminnan kustannukset vuonna 2005 olivat noin 2,6 miljoonaa euroa.

Vuosille 2006–2009 tehdyn suunnitelman mukaan päiväpaikkoja lisätään suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön siten, että paikkalisäys vuoteen 2009 mennessä olisi noin 75 paikkaa, mikä vastaa 0,74 % 75 vuotta täyttäneistä. Jatkossa päivätoiminta on tarkoitus sijoittaa tasaisesti kaupungin eri alueille väestöpohjan mukaan sekä keskittää ja lisätä isompien vanhustenhoidon yksiköiden yhteyteen. Tällä tavalla vältetään erillisten yksiköiden haavoittuvuus sekä turvataan päivätoiminnalle monipuoliset palvelut. Päivätoiminnan aukioloajoissa lisätään joustoa. Alueittain yksi vanhustenkeskusten yhteydessä oleva päiväpaikka on tarpeen mukaan auki myös viikonloppuna.

Päivätoimintaa koordinoivat alueittain nimetyt sosiaali-/lähityöntekijät ja päivätoimintaan hakeudutaan pääsääntöisesti SAP-järjestelmän kautta (SAP = selvitys, arviointi, palveluohjaus). Henkilöstömitoitusta on tarkoitus nostaa suunnitelmakaudella 0,30, mikä tarkoittaa omien päiväpaikkojen osalta paikkojen lisäyksestä johtuvan henkilöstölisäyksen lisäksi noin 14 työntekijän palkkaamista. Koulutukseltaan työntekijät olisivat jatkossa sairaanhoitajia, lähihoitajia ja sosiaaliohjaajia. Lisäksi turvataan mm fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien palvelut. Henkilöstön ammattitaito ja kuntouttavan työtavan omaksuminen turvataan mm työpaikkakoulutuksella. Vuoden 2006 aikana sosiaalivirastossa jatkuu päivätoiminnan toimintaperiaatteiden ja sisällön tarkempi määrittely.

Ruotsinkielisen päivätoiminnan turvaaminen jatkossa tarvetta vastaavana sisältyy kehittämissuunnitelmaan. Vuoden 2006 alusta Töölön päiväpaikassa lisätään ruotsinkielisten päiviä yhdestä kolmeen. Lisäksi on suunnitteilla ostaa ruotsinkielistä päivätoimintaa alkuvuodesta järjestettävän kilpailutuksen kautta. Määrällisen tavoitteen mukaan vuonna 2009 tulisi olla yhteensä 21 päiväpaikkaa ruotsinkielisille. Paikkojen järjestämisessä joudutaan ratkaisemaan alueellisuuteen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia.

Terveyslautakunta toteaa (14.2.2006) mm., että talousarvioponsi koskee vanhusten hyvän elämän kannalta tärkeää asiaa, kun siinä puututaan dementiaoireista kärsivien henkilöiden palveluihin.

Sosiaaliviraston päiväaikaiset palvelut dementiaoireista kärsiville

Dementia on elimellisestä, aivoja rappeuttavasta sairaudesta johtuva oireyhtymä, johon sisältyy laaja-alainen henkisten toimintojen heikkeneminen. Dementiaoireiden yleisin aiheuttaja on Alzheimerin tauti ja seuraavaksi yleisin on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö. Dementiaa aiheuttavat myös eräät muut sairaudet.

Eriasteisista dementiaoireista kärsivät ovat haavoittuva asiakas- ja potilasryhmä, koska heidän elämän hallinnan kykynsä ovat heikentyneet. Henkisten toimintojen heikentyessä korostuu oman äidinkielen merkitys kommunikoitaessa muiden kanssa. Dementiaoireista kärsivät kokevat usein turvattomuutta ja levottomuutta ja tarvitsevat erityistarpeitaan vastaavia korkealaatuisia palveluja. Palvelujen piiriin he eivät pysty hakeutumaan ilman toisten ihmisten apua.

Kaupungin tarjoamia päiväpalveluja dementiaoireista kärsiville järjestää pääasiassa sosiaaliviraston vanhusten vastuualue. Palvelut on kuvattu yksityiskohtaisesti sosiaalilautakunnan tähän ponteen 24.1.2006 antamassa lausunnossa.

Päivätoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa ja sen tarkoituksena on ensi sijassa tukea vanhuksen kotona asumista ja mahdollisen omaishoitajan jaksamista.

Terveyslautakunta toteaa omalta osaltaan, että sosiaaliviraston järjestämä päivätoiminta on tärkeä osa henkiseltä ja/tai fyysiseltä toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden, etenkin vanhusten, kotona asumisen tukemista ja sillä voidaan myös helpottaa omaishoitajan tilannetta. Päivätoiminnan paikkamäärien lisääminen, toiminnan sisällön kehittäminen ja palvelujen ruotsinkielisen tarjonnan varmistaminen sosiaalilautakunnan lausunnossa esitetyllä tavalla on aiheellista.

Terveyskeskuksen päiväpalvelut dementiaoireista kärsiville

Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa toimii muistipoliklinikka ja 21-paikkainen päiväsairaala, joissa tutkitaan ja hoidetaan myös dementiaoireista kärsiviä potilaita. Palvelut tuotetaan sekä suomen että ruotsin kielellä potilaan äidinkielestä riippuen. Henkilöstöstä osa puhuu ruotsia äidinkielenään ja osalla on hyvä ruotsin kielen taito.

Päiväsairaala sijaitsee Laakson sairaalan tiloissa ja sen toiminta keskittyy geriatriseen diagnostiikkaan, arviointiin ja kuntoutukseen. Hoidosta perittävä maksu on 12 euroa/päivä ja se sisältää pääsääntöisesti kuljetuksen, ateriat sekä lääkärin-, sairaanhoitajan-, fysioterapeutin- ja toimintaterapeutin palvelut. Tällä hetkellä päiväsairaalan 69 potilaasta 6 on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, joten heidän osuutensa on 9 %. Päiväsairaalan paikkamäärä on suunniteltu pidettäväksi toistaiseksi entisellään.

Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskuksen päiväsairaala tarjoaa palveluja dementiaoireista kärsiville potilaille. Palvelut tuotetaan tasapuolisesti sekä suomen että ruotsin kielellä ja asiakasmaksut ovat kaikille potilaille samat.

Stj toteaa, että sosiaalivirastosta saadun tiedon mukaan Töölön päiväpaikassa on lisätty ruotsinkielisten päiviä sosiaalilautakunnan vastauksessa mainitulla tavalla yhdestä kolmeen. Sen sijaan ruotsinkielisten päivätoimintapalvelujen hankkiminen kilpailutuksen kautta ei ole edennyt siinä aikataulussa kuin oli suunniteltu. Kriteereitä on työstetty alkuvuodesta ja tarjouspyynnöt saataneen lähetettyä aikaisintaan toukokuun lopussa, jolloin toiminta voisi käynnistyä aikaisintaan loppuvuodesta.

Vielä Stj toteaa, että vanhuspalveluohjelmaan 2006 – 2009, jonka Kvsto lopullisesti hyväksynee 19.4.2006, sisältyy päätösehdotukseen kohta 4 ”Ympärivuorokautisen hoidon rakenteen uudistaminen,” jonka eräinä keskeisinä toteuttamiskeinoina mainitaan seuraavaa:

– Dementiaa sairastavien ikääntyneiden hoidosta tehdään erillinen selvitys ja suunnitelma.

– Myös ruotsinkielisten asukkaiden äidinkielisten palvelujen tarve otetaan suunnittelussa huomioon.

Vanhuspalveluohjelmaa koskevassa esityksessä Kvstolle Khs totesi pitävänsä tärkeänä, että ruotsinkielisten ikäihmisten omakielinen palvelutarve otetaan huomioon vanhuspalvelujen suunnittelussa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Birgitta Dahlberg) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Birgitta Dahlberg) sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Birgitta Dahlbergille sekä tiedoksi muille valtuutetuille, sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

VT OTTI LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: LEIKKIPUISTOJEN KESÄRUOKAILU 2006

Khs 2005-2462

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 16.11.2005 talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaan vuosiksi 2006 - 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

5 (6) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että leikkipuistojen kesäruokailu järjestetään kesällä 2006 tarpeen mukaisessa laajuudessa.” (Otto Lehtipuu, äänin 80 – 0)

Sosiaalilautakunta toteaa (21.3.2006) mm., että leikkipuistojen kesätoiminnan suunnittelussa on lähtökohtana ollut ruokailun järjestäminen suurimmassa osassa leikkipuistoja kesä- ja heinäkuussa.

Viime vuosina osa puistoista on pidetty suljettuna joidenkin kesälomaviikkojen ajan. Tähän ovat syynä palvelutarpeen väheneminen ja vaihtelu sekä tiukka talous.

Arviolta n. 60 % kesäruokailijoista on itsenäisesti puistoon tulevia koululaisia. Kesäruokailu on vanha perinne ja sen toteuttamisesta on sosiaalilautakunta tehnyt vuosittain erillisen päätöksen.

Ruokailijamäärät ovat vaihdelleet puistoittain. Keskimäärin niissä on ollut päivittäin 70 - 120 ruokailijaa puistoa kohti. Alueiden kesätoimintapalautteista vuodelta 2005 selviää, että useilla alueilla ruokailijamäärät ovat vähentyneet selvästi joko heinäkuussa tai elokuussa.

Leikkipuistotoimintaa pyritään kehittämään osana alueellista perhepalvelua ja varhaisen tuen työtä ja toimintaa. Kesätoiminnan suunnittelussa on huomioitu edellisten vuosien kokemukset. Henkilökunnalta ja asiakkailta, sekä lapsilta että perheiltä, on kerätty kirjallinen palaute. Kesätoimintaa on suunniteltu yhteistyössä leikkipuistohenkilöstön kanssa. Kesätoiminnan suunnittelussa on pyritty painottamaan pienten 7-10-vuotiaiden koululaisten tarpeita.

Kesätoiminnan suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin eri alueiden asukkaiden tasapuolinen palvelu, alueiden lapsiperheiden sosiaalinen tilanne, leikkipuistojen sijainti mahdollisimman hyvien kulkuyhteyksien päässä ja keskeisillä paikoilla, puistojen varustetaso ja mahdollisuudet järjestää monipuolista toimintaa eri- ikäisille sekä henkilökunnan määrä ja käytettävyys eri toimipisteissä kesäkaudella.

Kesäleikkipuistotoiminnan volyymi on pyritty muutoin säilyttämään tasapuolisena ja riittävänä alueelliset tarpeet huomioiden.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.

Stj toteaa, että sosiaalilautakunta on 16.3.2006 päättänyt leikkipuistojen kesätoiminnasta. Runsas puolet eli 33 leikkipuistoa on koko kesän avoinna. Kaikissa avoinna olevissa leikkipuistoissa järjestetään ruokailu 5.6. – 30.7.2006 välisenä aikana.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu ) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Otto Lehtipuu) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Otto Lehtipuulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Sosiaalilautakunnan lausunto 21.3.2006

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN OULUNKYLÄN SAIRASKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2006 - 2007

Khs 2006-511

Oulunkylän sairaskotisäätiö toteaa (6.4.2006), että Oulunkylän sairaskotisäätiön sääntöjen mukaan Helsingin kaupunki nimeää säätiön hallitukseen edustajat (1 + 6) 20 vuoden kuluttua perustamisesta. Säätiön hallitus on päättänyt, että Helsingin kaupungin edustajat nimetään hallitukseen säätiön seuraavassa vuosikokouksessa 26.4.2006. Säätiö pyytää Helsingin kaupunkia esittämään hallitukseen puheenjohtajan ja kuuden edustajan nimet.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry toteaa (3.3.2006) kaupunginhallitukselle osoittamassaan kirjeessä seuraavaa:

Helsingin kaupunki, Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit sekä Sotainvalidien Veljesliiton Aivoinvalidit ry. perustivat 30.12.1985 päivätyllä säädekirjalla Oulunkylän sairaskotisäätiön. Säätiö on rakennuttanut ja omistaa Oulunkylän kuntoutussairaalan, jossa hoidetaan ja kuntoutetaan pääasiassa sotainvalideja.

Säätiön sääntöjen mukaan säätiön hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, kaikki varajäsenineen. Ensimmäisten kahdenkymmenen toimintavuoden aikana Helsingin kaupunki on nimittänyt hallitukseen varapuheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä. Mainitut kolme sotainvalidijärjestöä ovat valinneet kukin yhden jäsenen ja nämä kolme yhdessä puheenjohtajan. Sanotun kahdenkymmenen vuoden jälkeen kaupunki nimittää hallituksen varajäsenineen kokonaisuudessaan, ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa ensi huhtikuussa pidettävästä hallituksen vuosikokouksesta.

Koska Oulunkylän kuntoutussairaalassa edelleenkin hoidetaan ja kuntoutetaan ensi sijassa sotainvalideja, olisi mielestämme erittäin toivottavaa, että sairaskotisäätiön hallitukseen jatkossakin kuuluisi sotainvalideja. Näin ollen kunnioittaen esitämme, että kaupunginhallitus valitessaan säätiön hallituksen tulevia jäseniä kelpuuttaisi heidän joukkoonsa myös sotainvalideja tai heidän edustajiaan, lähinnä alussa mainittujen perustajajärjestöjen piiristä.

Stj toteaa, että Oulunkylän sairaskotisäätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on asianmukaisten hoito- ja kuntoutustilojen rakentaminen, varustaminen ja ylläpitäminen sellaisille sotainvalideille, jotka vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi tarvitsevat pitkäaikaisia tai jaksottaisia hoito- ja kuntoutuspalveluja sekä -toimenpiteitä. Sotainvalidien hoitotilanteen niin salliessa voidaan näitä palveluja antaa muillekin, esim. sotaveteraaneille. Säätiö on rakennuttanut ja omistaa Oulunkylän kuntoutussairaalan osoitteessa Käskynhaltijantie 5.

Säätiön omaisuutta ja asioita hoitaa ja sitä edustaa säätiön hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, joilla on kullakin henkilökohtainen varamies. Puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen varajäsenineen valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja toimikausi alkaa vuosikokouksen jälkeen, missä hallituksen kokoonpano on todettu.

Säätiön hallituksen jäsenet on nimetty kahdenkymmenen (20) ensimmäisen toimintavuoden aikana siten, että säätiön perustajista kolme sotainvalideja edustavaa järjestöä ovat valinneet kukin yhden jäsenen ja tälle varajäsenen, ja nämä yhdessä puheenjohtajan ja tälle varajäsenen sekä Helsingin kaupunki varapuheenjohtajan ja kaksi jäsentä varajäsenineen.

Kahdenkymmenen (20) vuoden kuluttua tai sitä ennen, jos säätiö kokouksessaan niin päättää, nimittää säätiön hallituksen jäsenet kokonaisuudessaan Helsingin kaupunki (4 §).

Säätiön säädekirja on allekirjoitettu 30.12.1985. Hallituksen jäsenet tulevat kokonaisuudessaan kaupungin valittaviksi vuonna 2006.

Säätiön hallituksessa ovat Khn valitsemina olleet vuoden 2004 vuosikokouksen jälkeen alkaneen 2-vuotiskauden seuraavat henkilöt: varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Matti Toivola varajäsenenään terveysjohtaja Päivi Koivuranta-Vaara sekä jäseninä erityissuunnittelija Liisa Viljanen ja yhteispalvelujohtaja Ammi Isokallio varajäseninään lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja johtaja Arja Peiponen.

Stj pitää tärkeänä, että sotainvalidien edustus Oulunkylän sairaskotisäätiön hallituksessa jatkuu. Tasapuolisimmin eri järjestöjä edustaa Sotainvalidien Veljesliitto ry. Sotainvalidien Veljesliitto ry:n pääsihteeri Juhani Saari on asiaa häneltä tiedusteltaessa ilmoittanut olevansa käytettävissä säätiön hallituksen jäseneksi.

STJ Kaupunginhallitus päättänee valita vuoden 2006 vuosikokouksen jälkeen alkavaksi 2-vuotiskaudeksi Oulunkylän sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi terveyskeskuksesta toimitusjohtaja Matti Toivolan ja hänen varajäsenekseen johtajahammaslääkäri Seppo Helmisen, varapuheenjohtajaksi sosiaalivirastosta strategiapäällikkö Kim Aarvan ja hänen varajäsenekseen projektinjohtaja Jarmo Räihän sekä seuraavat hallituksen jäsenet ja varajäsenet:

Jäsenet	Varajäsenet

pääsihteeri Juhani Saari Sotainvalidien Veljesliitto ry	hallintopalvelupäällikkö Sirkku Ilmonen sosiaalivirasto
vanhuspalvelujohtaja Arja Peiponen sosiaalivirasto	vanhainkoti- ja palveluasumisen päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirasto
kehittämisjohtaja Riitta Simoila terveyskeskus	kotihoidon johtaja Anna-Liisa Lyytinen terveyskeskus
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskus	suunnittelupäällikkö Jussi Lind terveyskeskus
erityissuunnittelija Liisa Viljanen talous- ja suunnittelukeskus	lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka talous- ja suunnittelukeskus

Pöytäkirjanote Oulunkylän sairaskotisäätiölle, päätöksessä mainituille henkilöille ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

10.4.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LASTEN TUETTUJA JA VALVOTTUJA TAPAAMISIA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

Khs 2006-419

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää (21.2.2006) mm. Helsingin kaupungin lausuntoa lasten tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskevasta selvityksestä.

Oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoista muodostettu työpari ehdottaa sosiaalihuoltolakiin otettavaksi säännökset kunnan velvollisuudesta järjestää tukea ja valvontaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettuihin lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin. Järjestämisvelvollisuus koskisi tilanteita, joissa tapaamiset on tuomioistuimen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen mukaan toteutettava tuettuina tai valvottuina. Lisäksi laissa ehdotetaan määriteltävän tarkemmin, mitä tällä palvelulla tarkoitetaan ja missä ajassa palvelu on annettava. Palvelun ehdotetaan olevan maksuton sosiaalipalvelu.

Työpari ehdottaa lisäksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin otettavaksi nykyistä täsmällisemmät säännökset siitä, millä edellytyksillä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan määrätä toteutettaviksi tuettuina tai valvottuina, sekä tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai päätöksen voimassaolosta.

Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöksiä, joilla pyritään jouduttamaan sosiaalilautakunnan selvitysten saamista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Ehdotuksen mukaan sosiaalilautakunnan olisi tehtävä tuomioistuimen pyytämä olosuhdeselvitys ilman aiheetonta viivytystä ja otettava selvitystyön aloittamiseksi yhteyttä asiassa kuultaviin viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa selvityspyynnön saapumisesta.

Lausuntopyyntö ja selvitys on jaettu Khn 10.4.2006 esityslistan liitteenä 1. Asiakirja on myös saatavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta http://www.stm.fi/Resource.phs/julkt/monis/Moniste-2006-short.htx Lausuntopyynnössä mainittua määräaikaa on Helsingin pyynnöstä jatkettu siten, että ministeriö toivoo saavansa lausunnon mahdollisimman pian.

./. Sosiaalivirasto on (22.3.2006) antanut lausunnon työryhmän selvityksestä. Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

./. Suomen Kuntaliitto on 30.3.2006 antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa liitto vastustaa sitä, että valvottujen tapaamisen järjestäminen annettaisiin kuntien tehtäväksi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tuettujen ja valvottujen tapaamisten tulisi olla valtion järjestämisvastuulla. Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Stj toteaa, että useimmat oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoista muodostetun työparin ehdotuksista ovat sinänsä kannatettavia. Mutta työpari ehdottaa kunnille uusia lakisääteisiä velvollisuuksia selvittämättä ehdotustensa kustannusvaikutuksia.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon lasten tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskevasta selvityksestä:

Kaupunginhallitus katsoo, ettei valvottujen tapaamisten järjestämisestä pidä luoda kunnille uutta tehtävää. Peruspalveluohjelmassa vuosille 2007-2011 on todettu, että kokonaan uusiin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan hallituskaudella pidättyvästi. Sama asia on todettu myös valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2007-2011.

Kunnille ehdotetusta uudesta tehtävästä aiheutuvat kustannukset on jätetty selvittämättä. Selvityksessä on todettu esityksen aiheuttavan vain vähäisen lisäyksen kuntien tehtäviin. Esityksen taloudelliset ja henkilöstövaikutukset on selvitettävä ennen kuin esityksiä voidaan viedä eteenpäin.

Esitykset ovat pääosin sinänsä hyviä ja lasten edun huomioon ottavia. Tuettujen ja valvottujen tapaamisten järjestäminen on sinänsä tärkeää kaikkialla maassa. Ehdotus tuettujen ja valvottujen tapaamisten järjestämisestä aiheuttaisi Helsingin kaupungille uuden tehtävän. Helsingin sosiaalivirasto ei tällä hetkellä järjestä tapaamisten valvontaa itse, vaan vanhemmat ohjataan käyttämään alueella toimivien järjestöjen palveluja.

Palvelun kustannuksia laskettaessa on syytä ottaa huomioon se, että tapaamiset eivät yleensä tapahdu virka-aikana, vaan iltaisin ja viikonloppuisin, mikä vaikuttaa kustannuksia korottavasti. Jos tapaamispalvelu olisi maksuton tai siitä perittäisiin vain nimellinen maksu, se vaikuttaisi epäilemättä palvelun kysyntään. Järjestelyistä ja maksuista mahdollisesti säädettäessä tulisi myös harkita sitä, että varatun tapaamisajan käyttämättä jättämisestä perittäisiin maksu.

Selvityksessä ehdotetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin otettavaksi nykyistä täsmällisemmät säännökset siitä, millä edellytyksillä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voitaisiin määrätä toteutettaviksi tuettuina ja valvottuina. Edellytysten kirjaaminen lakiin selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi nykyisiä käytäntöjä. Valvottuja tapaamisia on nykykäytännön aikana saatettu vaatia myös perusteettomasti ja niitä on voitu määrätä varmuuden vuoksi. On tärkeää, että harkittaessa tapaamisen määräämistä tuetusti tai valvotusti aina arvioitaisiin, millainen ratkaisu parhaiten vastaa lapsen etua. On perusteltua, että tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai päätöksen voimassaolo esitetään lähtökohtaisesti määräaikaiseksi ja että uudet säädökset eivät koskisi jo tehtyjä päätöksiä.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat ovat ihmisten elämässä suuria asioita, joiden työstäminen vie paljon aikaa. Yhteiskunta tarjoaa ongelmien ratkaisemiseksi esim. sovittelutoimintaa. Vanhemmat valitsevat itse, vievätkö he asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Usein kyseessä on parisuhteen käsittelemättömät ristiriidat, jotka siirtyvät lasten tapaamista koskeviin asioihin. Tuomioistuimen nopea päätös tapaamisasiassa ei useinkaan ratkaise varsinaista ongelmaa. Tuomioistuimessa käsittely voi myös pitkittää prosessia. Esimerkiksi vuonna 2006 Helsingin käräjäoikeudesta tulleissa selvityspyynnöissä asia on pantu vireille 1 kk - 6 kk ennen selvityspyynnön saapumista sosiaalivirastoon. Päätöksen antaminen asiassa on tapahtunut (vv. 2004 - 2005) noin 1-6 kk:n kuluessa.

Huoltajuusasian ratkaisemisessa tulisi vastuuta siirtää takaisin vanhemmille. Helsingissä perheoikeudellisissa asioissa ollaan kehittämässä työskentelytapoja, joilla pyritään auttamaan vanhempia asioiden käsittelyssä ennen niiden kärjistymistä ja ihmisten riitautumista.

Mikäli lakiin tulisi velvoite aloittaa selvitystyöskentely kahden viikon kuluessa selvityspyynnön saapumisesta, jouduttaisiin luopumaan paremmin ja tehokkaammin asiakkaiden tarpeisiin vastaavasta varhaisesta puuttumisesta.

Kahden viikon määräaika olisi nykyisillä voimavaroilla epärealistinen tavoite Helsingissä. Lisäksi etenkin Helsingissä, mutta myös muissa suuremmissa kaupungeissa maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus tuovat omat haasteensa ja lisää voimavarojen tarvetta selvitystyöhön. Lakimuutos tiukkoine aikarajoineen edellyttäisi lisähenkilökuntaa ruuhkan purkuun. Mikäli uuden lain täytäntöönpanon kustannukset jäisivät yksistään kunnan vastuulle, olisi voimavarat niihin siirrettävä muista tehtävistä.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö sekä selvitys lasten tuetuista ja valvotuista tapaamisista
	Liite 2	Sosiaaliviraston lausunto 22.3.2006
	Liite 3	Suomen Kuntaliiton lausunto 30.3.2006



Kokousaika	18.4.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali