HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2006 vuosilomien vahvistaminen

Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksiin koskien TBT-pitoisten sedimenttien kuorimista Vuosaaren satama-alueella

Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesän omaisuuden anominen luovutettavaksi Helsingin kaupungille

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Uutelan kanavan jatkorakentamiseen

HSO-sihteerikoulutuksen kannatusyhdistys ry:n lainojen siirtäminen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiölle

Lainan myöntäminen Viipurin Reaalikoulu Oy:lle

Omakotisäätiölle myönnettyjen lainojen lyhennysten lykkääminen ja laina-ajan pidentäminen

Finlandia-talo Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen

Mitox Oy:n varsinainen yhtiökokous

20.3.2006 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin kuulutukset ja ilmoitukset

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Teollisuustontin varauksen jatkaminen Onnin Auto Oy:lle

Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin varsinainen yhtiökokous

Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n varsinainen yhtiökokous

Sopimuksen tekeminen Senaatti-kiinteistöjen kanssa poikkeamisluvan ja siihen liittyvän asemakaavan muutoksen johdosta

Rakennusviraston Hakamäenkujan tukikohdan toimisto- ja sosiaalirakennuksen hankesuunnitelman ja luonnossuunnitelmien hyväksyminen

Tiedepuiston Asunnot Oy:n varsinainen yhtiökokous

Tontin varaaminen Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle Vuosaaresta

Tonttien myyminen tontinluovutuskilpailun perusteella korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon Viikinmäestä

Espoon Leppävaarasta YIT Rakennus Oy:lle myytäväksi varattujen tonttien varausajan jatkaminen

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinainen yhtiökokous

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n, Asunto Oy Helsingin Hermanninkulman, Asunto Oy Helsingin Kartanonisännän, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolun, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1:n ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29:n varsinaiset yhtiökokoukset

Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset

Kaupungin työsuhdeasunto-, tukikoti-, korkotuki-, asumisoikeus-, ym. asuntoyhtiöiden yhtiökokoukset

Kiinteistö-Oy Helsingin toimitilojen, Kiinteistö Oy Hansasillan, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

Sopimuksen tekeminen City Centerin asemakaavan muutoksen toteuttamisesta

Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen, Latokartanon Pysäköinti Oy:n, Malmin Pysäköintitalo Oy:n ja Viikinmäen Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

Simonaukion Pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous

Kiinteistö Oy Rastilankallion päiväkodin varsinainen yhtiökokous

Kytösuon Pysäköinti Oy:n, Tilkankadun Pysäköinti Oy:n ja Paciuksenkadun Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset

20.3.2006 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Pro Lapinlahti-Lappviken ry:n tekemästä Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesityksestä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelukseen siirtyvää henkilöstöä koskeva paikallinen sopimus

Tilintarkastajien valitseminen Jääkenttäsäätiölle vuodeksi 2006

Ammattikorkeakoulun koulutusjohtajan virkojen perustaminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Oy Gardenia-Helsinki Ab:n varsinainen yhtiökokous

Helsingin Bussiliikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

20.3.2006 pöydälle pantu asia
Eron myöntäminen Elina Castrénille vanhusneuvoston jäsenyydestä sekä uuden jäsenen valitseminen

101

XXXXXX XXXXXXXXX KUOLINPESÄN OMAISUUDEN ANOMINEN LUOVUTETTAVAKSI HELSINGIN KAUPUNGILLE

Khs 2006-705

Oikeuspalvelut toteaa seuraavaa:

Jos henkilö kuolee ilman perillisiä eikä hän ole tehnyt yleistestamenttia, menee hänen omaisuutensa perintökaaren säännösten nojalla perintönä valtiolle. Omaisuus ei kuitenkaan yleensä jää kokonaan valtiolle, sillä perintökaaren säännösten mukaan muun muassa sillä kunnalla, jossa perittävä viimeksi asui ja kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla on mahdollisuus hakea omaisuutta itselleen.

Omaisuutta ei lain mukaan voida luovuttaa kunnalle, jos sen pysyttämiseen valtion omistuksessa tai sen käyttämiseen muulla tavoin on erityistä syytä. Omaisuutena, jonka kohdalla pysyttäminen tulee kyseeseen, on käytännössä pidetty kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja arvokasta irtaimistoa, joka soveltuisi esimerkiksi julkisiin taidekokoelmiin tai museoihin. Jos pesässä on rahavaroja yli 50 000 euroa, niistä kolmasosa, ja jos rahavaroja on yli 70 000 euroa, niistä puolet pysytetään vakiintuneen käytännön mukaisesti valtiolla.

Valtiokonttori valvoo valtion oikeutta perillisittä kuolleiden henkilöiden jäämistöihin. Päätös omaisuuden luovuttamisesta edelleen kunnalle tai pysyttämisestä valtiolla tehdään, kun perittävän kuolemasta on kulunut vuosi. Jos omaisuuden perunkirjoitusarvo on enintään 500 000 euroa, päätöksen tekee valtiokonttori. Suuremman omaisuuden osalta päätöksen tekee valtioneuvosto.

Kunnan hakiessa valtionperintöä itselleen hakemuksessa tulee ilmoittaa jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarve omaisuudelle. Kaupunginhallituksen 11.6.2001, 872 §, tekemän päätöksen mukaan Helsingin kaupungille valtionperintönä haettavien kuolinpesien varojen hakuperusteet ja käyttötarkoitukset ovat

– asuinhuoneistojen osalta pakolaisten, asunnottomien ulkomaalaisten, ulkosuomalaisten paluumuuttajien, laitoksista palaavien tai näihin rinnastettavaan tarpeeseen lähinnä vastaanottoasuntona

– yksityisten järjestöjen ylläpitämien vanhainkotien avustamiseen sekä sotaveteraanien vanhuuden asumisturvaksi tarkoitettujen palvelutalojen tukemiseen

– vanhuspalvelut

– lastensuojelun palvelut

– vammaispalvelut sekä

– raittius- ja päihdehuoltopalvelut.

Kun valtio tekee myönteisen päätöksen kuolinpesän omaisuuden luovuttamisesta kunnalle, päätös on käyttötarkoituksen osalta kaupungin hakemuksen mukainen.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n kohdan 14 mukaan kaupunginjohtajan tehtävänä on hakea ja ottaa vastaan kaupungille tulevia valtionperintöjä, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle tai ellei toisin ole määrätty. Tehtävien tarkoituksenmukaisen hoitamisen järjestämiseksi kaupunginjohtaja on 24.5.2000 päättänyt määrätä kaupunginlakimiehen tehtäväksi hakea ja ottaa vastaan kaupungille tulevia valtionperintöjä 1.7.2000 lukien.

Xxxxxx Xxxxxxx kuolinpesän omaisuuden säästö perukirjan mukaan on tavanomaista valtionperintöä suurempi ja päätöksen omaisuuden luovuttamisesta tai valtiolla pysyttämisestä tekee perintökaaren säännösten nojalla valtioneuvosto.

Kuolinpesän varoihin kuuluu Vuosaaren sataman edustalla oleva tila (saari ja sitä ympäröivä vesialue), Helsingissä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön osakkeita, pankkitalletuksia ja irtainta omaisuutta.

Mikäli Helsingin kaupunki aikoo anoa Xxxxxx Xxxxxxxxx kuolinpesän omaisuuden luovuttamista valtiolta itselleen kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisista kuolinpesän varojen käyttötarkoituksesta poiketen, tulee kaupunginhallituksen päättää käyttötarkoituksesta, johon kuolinpesän varoja haetaan. Edellytys sille, että valtio luovuttaa perinnön kaupungille on se, että kaupunki esittää hyväksyttävän perusteen omaisuuden saamiseksi itselleen. Käyttötarkoitus tulee määritellä riittävästi yksilöitynä, mutta kuitenkin sitomatta kaupungin varoja tulevaisuudessa ja loukkaamatta siten kaupunginvaltuuston budjettivaltaa.

Kun valtionperinnön hakemista käsitellään kunnan toimielimissä, on asian käsittelyssä otettava huomioon, että verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on pidettävä salassa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain nojalla. Edellä todetun nojalla muun muassa perukirja verotusasiakirjana ja siitä ilmenevät vainajan varallisuusoloja koskevat tiedot, mukaan lukien kuolinpesän omaisuuden säästö, ovat salassa pidettäviä. Xxxxxx Xxxxxxxxx kuolinpesän perukirja ja kartta, josta ilmenee kiinteistön sijainti, ovat nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kj toteaa, että kuolinpesään kuuluva tila kuuluu rakenteilla olevan Vuosaaren Sataman lähinaapurustoon. Tilan keskellä oleva saari sijaitsee n. 1 km satamasta kaakkoon. Saari sijaitsee lähellä sataman vesiliikennealueen suuta. Tila ei sovellu rakentamistarkoituksiin. Sen sijaan saari soveltuisi erinomaisesti virkistyskäyttöön.

Oikeuspalvelujen mainitsemilla perusteilla Khn tulisi päättää, että
Xxxxxx Xxxxxxx kuolinpesän varoihin kuuluva kiinteistö anotaan perintökaaren 5 luvun 2 §:n nojalla luovutettavaksi Helsingin kaupungille virkistyskäyttötarkoituksiin.

Kj toteaa edelleen, että kaupungin tarkoitus on lisäksi anoa kuolinpesään kuuluvien asunto-osakkeiden ym. varallisuuden luovuttamista kaupungille Khn 11.6.2001, 872 §, tekemän päätöksen mukaisiin käyttötarkoituksiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Xxxxxx Xxxxxxxx kuolinpesän varoihin kuuluva kiinteistö anotaan perintökaaren 5 luvun 2 §:n nojalla luovutettavaksi Helsingin kaupungille virkistyskäyttötarkoituksiin.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Leppäniemi-Myllynen Ritva, kaupunginasiamies, puhelin 169 3670
Ratasvuori Eila, kaupunginlakimies, puhelin 169 3674

LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE

Khs 2006-72

Viipurin Reaalikoulu Oy hakee (3.1.2006) 663 000 euron suuruista lainaa Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion perusparannustyötä varten. Maunulan yhteiskoulun vanhimmissa osissa A ja B oleva ilmanvaihto ja valaistus on todettu puutteellisiksi ja sähköasennukset osittain turvallisuutta vaarantaviksi. Näiden kohteiden korjaus- ja perusparannustyötä on tehty vuosina 2002-2005.

Opetuslautakunta toteaa (28.2.2006) mm., että Maunulan yhteiskoulun B-osan hankesuunnitelmassa 2006 esitetään B-osan LVIS-saneerausta ja wc-tilojen rakentamista pohjakerroksen kuntosalin yhteyteen. Hankkeeseen liittyy B-osan vieressä kulkevan viemäri-putkikanaalin uusiminen ja automaattisesti sulkeutuvien palo-ovien rakentaminen kahteen kerrokseen. Lisäksi C-osassa sijaitsevan kirjaston yhteyteen rakennetaan pienryhmäluokka peruskoulun monimuotoluokkaa varten.

Viipurin Reaalikoulu Oy on Helsingin kaupungin kanssa 29.10.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuutena tulee olemaan koulukiinteistö.

Opetuslautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2006 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Viipurin Reaalikoulu Oy:n perusparannushankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on 663 000 euroa (alv 22 %). Tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hankkeen sisältöä tarpeellisena.

Opetuslautakunta puoltaa enintään 663 000 euron lainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle vuodelle 2006 varatuista määrärahoista. Hankkeesta on toimitettava opetusvirastolle ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten haetun lainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2006 talousarvioon on koululainoihin varattu 4 204 000 euron määräraha. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle 663 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion perusparannusta varten seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lainan erityisehto: Hankkeesta on toimitettava opetusvirastolle ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

20.3.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN KUULUTUKSET JA ILMOITUKSET

Khs 2006-533

Kvsto on päättänyt 27.3.1985 (asia 5), että Helsingin kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset, Suomen Sosialidemokraatti ja Uusi Suomi -nimisissä sanomalehdissä, mikäli ne ilmestyvät sellaisena päivänä, jolloin kuulutus tai ilmoitus julkaistaan.

Uusi Suomi -sanomalehti lakkasi ilmestymästä vuonna 1991. Khs päätti 28.2.2000 (259 §) lisätä Alueuutiset -lehden kaupungin virallisten ilmoituslehtien luetteloon.

Lisäksi Khs päätti 22.3.2004 (369 §), että virkoja ja tehtäviä koskevat kaupungin ilmoitukset saatetaan 1.4.2004 lukien tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ja kaupungin päättämien ilmoituslehtien lisäksi Internetissä ja sähköinen rekrytointijärjestelmä hyväksytään kaupungin viralliseksi ilmoituskanavaksi. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian henkilöstöosastoa antamaan päätöksestä johtuvat tarkemmat ohjeet työpaikkailmoittelusta. Henkilöstökeskus on 25.1.2005 antanut tämän perusteella virkoja ja tehtäviä koskevien ilmoitusten osalta ohjeen, jossa todetaan ilmoittelusta mm., että mikäli sellainen virka laitetaan haettavaksi, johon henkilön valitsee jokin kaupungin "toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää ilmoitus julkaista rekrytointipalvelun lisäksi myös kaupungin virallisissa lehdissä."

Voimassa olevat päätökset kaupungin ilmoituslehdistä on tehty ilman nykyisen hankintalain (Laki julkisista hankinnoista 23.12.1992/1505) edellyttämää tarjouskilpailua.

Nykyiset kaupungin ilmoittelua koskevat ohjeet, päätökset ja käytännöt ovat syntyneet eri aikoina, niitä on kirjattu lukuisiin eri asiakirjoihin ja niissä saattaa olla myös sisäisiä ristiriitaisuuksia.

Kunnan ilmoituksia ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö

Kuntalain (Kuntalaki 17.3.1995/365) 64 §:ssä on säädetty kunnan ilmoituksista: "Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla".

Hankintalain 5 §:n mukaan viranomaisen hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisestä syystä.

Kaupungin ilmoittelun kustannukset

Helsingin kaupungin viidessä virallisessa ilmoituslehdessä harjoittaman ilmoittelun kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 1,94 miljoonaa euroa. Tästä Helsingin Sanomien osuus oli 1,30 miljoonaa euroa, Alueuutisten 0,21 miljoonaa euroa, Hufvudstadsbladetin 0,18 miljoonaa euroa, Kansan Uutisten 0,13 miljoonaa euroa ja Uutispäivä Demarin 0,13 miljoonaa euroa. Nämä luvut sisältävät sekä kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset että kaiken muunkin näissä medioissa julkaistun kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelun.

Lisäksi kaupungin virastot ja laitokset julkaisevat omia mainoksia yms. ilmoituksiaan muissa joukkoviestimissä, joiden ilmoitusmääristä ei kuitenkaan ole saatavissa täysin kattavaa koottua tilastoa. Neljässä muussa ilmaisjakelulehdessä (Uutislehti100, Vartti, Helsingin Uutiset ja Metro-lehti) sekä Talentumin julkaisemissa lehdissä kaupungin virastot ja laitokset ilmoittivat vuonna 2005 yhteensä 0,27 miljoonalla eurolla.

Kaupungin ilmoittelun kehittämistarpeet

Kj toteaa, että nykyinen lainsäädäntö yksiselitteisesti edellyttää, että Helsingin kaupunki luopuu aiemmasta hallinnollisesta ilmoituslehtikäytännöstä ja kilpailuttaa ilmoituslehdet jatkossa esimerkiksi valtuustokausittain hankintalain mukaisesti.

Samalla kaupungin ilmoittelukäytäntöä on tarpeen muutenkin kehittää mm. sähköisen verkkoviestinnän tarjoamien uusien mahdollisuuksien sekä asiakaspalvelun tarpeiden pohjalta.

Perinteinen ilmoituslehtikäytäntö Helsingissä ja useimmissa muissakin kunnissa on lähtenyt siitä, että lainsäädännön edellyttämän julkisten kuulutusten ilmoitustaulun rinnalla kunnalla on ollut joukko erikseen päätettyjä ilmoituslehtiä, joissa sekä kunnan lakisääteiset kuulutukset ja ilmoitukset että kaikki muutkin ilmoitukset tuli julkaista. Kaikille kuntalaisille tarkoitetun ilmoittelun osalta tällainen kattava ilmoituskäytäntö oli usein perusteltua, mutta se sopii huonosti nykyaikaisen asiakaspalvelukulttuurin edellyttämään, esimerkiksi erilaisille asiakassegmenteille tai erityisryhmille tarkoitettuun kohdennettuun viestintään.

Helsingin kaupungin ilmoittelussa onkin pyritty pitämään tiukasti kiinni lakimääräisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta kaikissa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, kun sen sijaan muussa ilmoittelussa kaupungin virastot ja laitokset ovat voineet käyttää vapaammin harkintavaltaa saavuttaakseen omat kohderyhmänsä mahdollisimman tehokkaasti. Niinpä jatkossa onkin tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi nuorisoasiainkeskus voi palvelujensa markkinoinnissa käyttää voimavaransa markkinointiin sellaisissa viestimissä, joita helsinkiläisten nuorten tiedetään seuraavan, ja äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä puhuville maahanmuuttajaryhmille voidaan kohdentaa tiedottamista kaupungin palveluista heidän omalla kielellään ilmestyvissä lehdissä.

Kaupunginhallituksen päätöksellä keskitetysti säädelty ilmoittelu onkin jatkossa perusteltua ulottaa koskemaan ainoastaan lakimääräisiä kuulutuksia ja ilmoituksia sekä virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskevia hakuilmoituksia. Tällaisia ilmoituksia ja kuulutuksia ovat kuntalain ohella mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa ja
-asetuksessa, vaalilaissa, jätelaissa ym. ilmoitettavat ja kuulutettavat asiat.

Näiden ilmoitusten osalta kaupungilla on syytä jatkossakin olla julkisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi sopivaksi katsottu määrä sekä suomen- että ruotsinkielisiä ilmoituslehtiä. Näiden lisäksi kaupungin virastot ja laitokset tulisi velvoittaa julkaisemaan kaikki viralliset kuulutukset ja ilmoitukset myös kaupungin verkkosivuille perustettavassa "sähköisessä ilmoitustaulussa", joka tulisi tällöin erikseen päättää hyväksyä yhdeksi kaupungin viralliseksi ilmoitusvälineeksi nykyisen sähköisen rekrytointijärjestelmän lailla. Sähköinen rekrytointijärjestelmä luettaisiin tämän jälkeen osaksi tätä sähköistä ilmoitustaulua.

Periaatteena olisi, että kaikki kaupungin viralliset eli lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaisiin sähköisen ilmoitustaulun ohella edelleen kaikissa päätetyissä ilmoituslehdissä. Virkojen ja työsuhteisten tehtävien hakuilmoitusten osalta riittäisi kuitenkin nykyiseen tapaan se, että vain niiden virkojen hakuilmoitukset, joihin henkilön valitsee jokin kaupungin toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää julkaista sähköisen ilmoitustaulun rekrytointipalvelun lisäksi myös kaupungin virallisissa lehdissä.

Ilmoituslehdet tulisi valita hankintalain mukaisesti järjestettävän tarjouskilpailun perusteella aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla ilmoituslehdet on määrä valita nyt käynnissä olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi. Tarjouskilpailun valintakriteerit tulee määritellä hankintalain 6 §:n mukaisesti siten, että tarjouskilpailun

Muutettu sivu

ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Kaupungin kannalta tavoitteena tulisi olla sellainen ilmoittelu, joka mahdollisimman edullisella hinnalla tavoittaa kaupungin asukkaat mahdollisimman laajasti ja kattavasti. Tällöin tarjouskilpailun valintakriteereinä tulisi käyttää toisaalta ilmoitusten kontaktihinnoittelua, toisaalta ilmoitusvälineen lukijamäärän kattavuutta.

Muun kuin virallisen ilmoittelun osalta on tarkoituksenmukaista jättää ilmoitusvälineistä päättäminen virastoille ja laitoksille edellyttäen kuitenkin samalla, että kaupungin virastot ja laitokset

– selvittävät päättäessään omista ilmoitusvälineistään riittävän luotettavasti oman asiakaskuntansa tai kohderyhmänsä kannalta mahdollisimman kattavan peiton ja edulliset kontaktihinnat käsittävän mediavalinnan;

– käyttävät koko kaupungin väestölle suunnatussa ilmoittelussa ensisijaisesti kaupungin virallisia ilmoituslehtiä;

– ottavat omassa ilmoittelussaan huomioon kielilain (423/2003) 23 §:n määräyksen, jonka mukaan kaksikielisen viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan jatkossa julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ohella suomenkielisinä enintään kahdessa tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on suomenkielistä sekä ruotsinkielisinä yhdessä tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on ruotsinkielistä, sekä näiden lisäksi suomen- ja ruotsinkielisinä kaupungin verkkosivuille perustettavalla sähköisellä ilmoitustaululla. Kaupungin ilmoituslehdeksi voidaan valita säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ilmestyvä lehti.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa hankintakeskusta ja kaupunginkanslian tiedotustoimistoa toteuttamaan kaupungin virallisten ilmoituslehtien tarjouskilpailun meneillään olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi ehdotuksen perusteluissa mainittujen periaatteiden mukaisesti ja tuomaan tarjouskilpailun tulokset kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkansliaa laatimaan tämän ehdotuksen perusteluissa esitettyjen periaatteiden pohjalta uudet ohjeet kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelusta ja tuomaan ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi samanaikaisesti tarjouskilpailun tulosten kanssa.

Pöytäkirjanote hankintakeskukselle ja kaupunginkanslian tiedotustoimistolle.

Lisätiedot:
Waronen Eero, tiedotuspäällikkö, puhelin 169 2321

TEOLLISUUSTONTIN VARAUKSEN JATKAMINEN ONNIN AUTO OY:LLE

Khs 2006-462

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39374 tontti nro 11;
Malmin kauppatie 44, Hiidenportti 3

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Hakemus ja neuvottelut

Onnin Auto Oy on lähettänyt kiinteistölautakunnalle 13.1.2006 päivätyn hakemuksen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki jatkaisi Tapanilassa sijaitsevan teollisuustontin 39375/11 varausta 31.12.2006 asti.

Yhtiön nykyiset tilat naapuritontilla 39375/10 alkavat käydä kasvavaan liiketoimintaan nähden ahtaiksi. Yhtiö omistaa ko. tontin. Yhtiön tarvitseman lisätilan rakentaminen hakemuksen kohteena olevalle tontille on tarkoitus aloittaa vuoden 2006 aikana.

Yhtiö tulee laatimaan tontille tarvittavat käyttö- ja rakennussuunnitelmat varausaikana. Lisäksi Helsingin kaupungille jää tarpeeksi aikaa purkaa tontilla olevat vanhat rakennukset, tutkia tontin maaperä ja puhdistaa pilaantunut maaperä tarvittavilta osin.

Yhtiön toimialana on raskaan kaluston varaosien maahantuonti ja myynti. Yhtiö on toiminut yli 28 vuotta. Yhtiön liikevaihto on 5,2 milj. euroa ja yhtiöllä on 23 työntekijää.

Päättynyt varaus Kiinteistölautakunta päätti 13.5.2003 varata Onnin Auto Oy:lle 39. kaupunginosan (Tapaninkylän teollisuusalue) korttelin nro 39375 suunnitellun tontin nro 11 yhtiön toimitilojen laajennuksen suunnittelua varten 30.6.2004 saakka. Varaukseen liittyvän ehdon mukaan tontille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Lisäksi lautakunta päätti 23.11.2004 jatkaa Onnin Auto Oy:n varausta 31.12.2005 asti.

Asemakaavatilanne Kaupungin omistama suunniteltu tontti 39375/11 kuuluu voimassa olevan asemakaavan nro 10574 mukaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TY-1).
Tontin pinta-ala on 3 628 m² ja rakennusoikeus 2 721 k-m².

Tontilla olevat rakennukset ja maaperä

Tontilla sijaitsee kaupungin omistamia yli viisikymmentä vuotta vanhoja huonokuntoisia varastorakennuksia, jotka kiinteistöviraston tilakeskus purkaa helmikuun 2006 aikana. Rakennuksia koskevat huoneenvuokrasopimukset ovat päättyneet.

Tontin maaperä on tutkittu purettavien rakennusten ympäriltä. Maaperän puhdistamistoimenpiteet riippuvat toteutettavien uudisrakennusten sijoittelusta ja perustamistavasta. Rakennusten purkamisen jälkeen kaupunki tutkii niiden alla olevan maaperän kunnon.

Varauksen jatkaminen Kiinteistölautakunnan mielestä varauksen jatkaminen vuoden 2006 loppuun on perusteltua, jotta hakija ehtii laatimaan tontille hanke- ja käyttösuunnitelman ja kaupunki purkamaan rakennukset sekä tutkimaan ja tarvittaessa puhdistamaan maaperän tarvittavilta osin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Onnin Auto Oy:lle yhtiön lisätilan suunnittelua varten tehtyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylän teollisuusalue) korttelin nro 39375 suunniteltua tonttia nro 11 koskevaa tontinvarausta jatketaan 31.12.2006 asti seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevien rakennusten suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

2 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tontin luovutussopimusta saada aikaan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Onnin Auto Oy:lle ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Onnin Auto Oy:n hakemus

SOPIMUKSEN TEKEMINEN SENAATTI-KIINTEISTÖJEN KANSSA POIKKEAMISLUVAN JA SIIHEN LIITTYVÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JOHDOSTA

Khs 2006-568

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16711 tontti nro 8;
Mannerheimintie 166 ja 168

Kiinteistölautakunta toteaa (7.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Senaatti-kiinteistöt ja VVO-yhtymä Oyj ovat sopineet noin 3 670 m2:n suuruisen määräalan myymisestä Ruskeasuon tontista 16711/8. Määräalalle VVO:lla on tarkoitus rakentaa noin 8 142 k-m2 suuruinen toimistorakennus. Rakennus rakennettaisiin poikkeamisluvalla ennen asemakaavan muutosta.

Jäljempänä esitetään, että Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtäisiin kaupunginhallituksen maapoliittisen päätöksen edellyttämä sopimus poikkeamisluvan ja siihen liittyvän asemakaavan muutoksen johdosta. Sopimuksen mukaan Senaatti-kiinteistöt suorittaisi kaupungille 512 000 euron korvauksen tontin rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan aiottuun kauppaan.

Suunniteltu rakennus on tarkoitus kytkeä naapuritontilla 16711/7 olevaan VVO:n pääkonttorirakennukseen yhdyskäytävällä. Mainittu vuokratontin osa tultaisiin tulevassa asemakaavan muutoksessa liittämään muodostettavaan uuteen toimistotonttiin. Tontinosasta tehdään kiinteistökaupan esisopimus VVO:n kanssa 83 500 euron kauppahinnasta.

Tontin 16711/8 nykykäyttö

Tontti 16711/8 on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja Kansanterveyslaitoksen käytössä. Tontin rakennusoikeudesta on käytetty 22 765 m2. Virasto- ja toimistotiloihin on käytetty 8 567 m2 ja tutkimustoiminnan tiloihin 14 198 m2. Kiinteistön rakennuskanta on täydentynyt vähitellen uusilla rakennuksilla. Rakennukset sijaitsevat tontin sisäosissa toisistaan pääosin irrallisina paviljonkeina eivätkä ne rajaudu selvästi Mannerheimintiehen. Tontilla on runsas puusto, josta osa on asemakaavan mukaan säilytettävä.

Tontinosalle VVO:n pääkonttori

Senaatti-kiinteistöjen tarkoituksena on antaa VVO-yhtymä Oyj:n rakentaa pääkonttorinsa laajennus tontin 16711/8 koilliskulmaan. Uudisrakennuksen rakentamiseen tarvittava rakennusoikeus on 8 142 k-m2. Osapuolet ovat sopineet po. kiinteistökaupasta. Toimistotalo rakennettaisiin poikkeamisluvan turvin.

Määräalan myyminen Suunniteltu rakennus on tarkoitus kytkeä naapuritontilla 16711/7 olevaan VVO:n pääkonttorirakennukseen yhdyskäytävällä. Mainittu vuokratontin osa tultaisiin tulevassa asemakaavan muutoksessa liittämään muodostettavaan uuteen toimistotonttiin.

Kiinteistölautakunta on 7.3.2006 päättänyt tehdä VVO-yhtymä Oyj:n kanssa esisopimuksen, jonka mukaan VVO:lle tullaan myymään vuokratontista 16711/7 noin 57 m2 suuruinen tontinosa, vuokralaisen suostumuksin, 83 500 euron kauppahinnasta. Kauppahinta vastaa yksikköhintaa 500 euroa/k-m2, kun tontinosan rakennusoikeus on 167 k-m2.

Maankäyttösopimus Kiinteistölautakunta toteaa, että poikkeamislupa korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten poikkeamisluvasta on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämällä tavalla.

Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusluonnos, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt suorittaa kaupungille 512 000 euron korvauksen tontin 16711/8 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Tarkoituksena on, että Senaatti-kiinteistöt myy VVO:lle tarvittavan määräalan tontista 16711/8.

Neuvoteltu sopimus on kaupunginhallituksen maapoliittisen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja lautakunta puoltaa sen hyväksymistä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä täsmennyksiä ja tarkennuksia sekä sopimaan sopimuksen mukaisista mahdollisista rakennusoikeuksista johtuvien korvausten maksamisesta tai palauttamisesta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusluonnos (Ruskeasuon tontti 16711/8)

RAKENNUSVIRASTON HAKAMÄENKUJAN TUKIKOHDAN TOIMISTO- JA SOSIAALIRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-122

Hakamäenkuja 4, Ruskeasuo

Kiinteistölautakunta toteaa (10.1.2006) seuraavaa:

Hakamäenkujan tukikohta on HKR-Ympäristötuotannon läntisen katuyksikön ja läntisen viheryksikön käytössä.

Tukikohtarakennuksia on kaksi. Toimisto- ja sosiaalitilarakennus on 729 brm² ja varastorakennus 555 brm². Varastorakennus on kunnostettu ja laajennettu vuonna 2003 ja sillä on pysyvä rakennuslupa.

Vanhan väliaikaiseksi rakennetun toimisto- ja sosiaalitilarakennuksen rakennuslupa on ollut määräaikainen, ja sitä on jatkettu useampaan kertaan. Viimeinen määräaikainen rakennuslupa on haettu siten, että se on voimassa vuoden 2006 loppuun. Väliaikaiseksi rakennettu toimisto- ja sosiaalitilarakennus on ollut silloin 20 vuotta paikoillaan.

Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut, ettei toimisto- ja sosiaalitilarakennukselle myönnetä pysyvää rakennuslupaa nykyisessä kunnossa. Pysyvän rakennusluvan edellyttämät ilmanvaihdon uusimisen, palo-osastointien rakentamisen, vesikaton uusimisen ja julkisivujen uusimisen korjaus- ja muutostyöt tulisivat selvityksen mukaan kohtuuttoman kalliiksi, eikä niitä olisi väliaikaiseksi rakennettuun rakennukseen järkevä tehdä.

Hankesuunnitelma Hakamäenkujan tukikohdan uuden toimisto- ja sosiaalirakennuksen hankesuunnitelma on valmistunut 10.10.2005.

Luonnossuunnitelmat Rakennusviraston arkkitehtuuriosaston luonnossuunnitelmat ovat valmistuneet 28.9.2005. Luonnossuunnitelmiin ei ole tehty jäljempänä mainittujen karsintakohteiden muutoksia.

Tilat Rakennettavan toimisto- ja sosiaalirakennuksen koko bruttoala on 861 brm², hyötyala 578 hym² ja tilavuus 3 300 m³. Hankkeeseen sisältyy myös varastorakennukseen tehtävä 40 m²:n lämmin varastotila.

Kustannusarvio Hankkeelle on rakennusviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta haettu säästökohteita. Todettiin, että kustannussäästöjä on vaikea löytää hankkeen pienen koon, tontin ominaispiirteen (pitkä ja kapea) ja rakentamismääräysten (hissi ja poistumistiet) johdosta. Seuraavat säästötoimenpiteet määriteltiin: terassi katoksineen poistetaan, sisäänkäynnin betoniparveke poistetaan ja tilalle jää teräsrakenteinen katos sekä piha-alueen asfaltointialuetta pienennetään. Hissin vaihtamisesta nostimeen neuvotellaan rakennusvalvonnan kanssa.

Edellä olevien säästötoimenpiteiden jälkeen rakennettavan toimisto- ja sosiaalirakennuksen rakennuskustannukset ovat 1 800 000 euroa arvonlisäverottomana, 2 196 000 euroa arvonlisäveroineen, kustannustasossa 8/2005 (RI 112,3 ja THI 140,1).

Aikataulu Rakennustyöt voidaan aloittaa loppuvuodesta 2006 ja tilat voidaan
ottaa käyttöön syksyllä 2007.

Rahoitus Rakennustyöt rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista.

Lausunnot Yleisten töiden lautakunta on käsitellyt Hakamäenkujan tukikohdan hankesuunnitelman 1.11.2005 (570 §) ja esittää kiinteistölautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta esittää, että 10.10.2005 päivätty rakennusviraston Hakamäenkujan tukikohdan uuden toimisto- ja sosiaalirakennuksen hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen kustannukset saavat olla enintään 1 800 000 euroa arvonlisäverottomana, 2 196 000 euroa arvonlisäveroineen, kustannustasossa 8/2005 (RI 112,3 ja THI 140,1).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (13.3.2006) lausuntonaan hankesuunnitelmasta, että uudisrakennus korvaa tontilta purettavan väliaikaisen rakennuksen, jonka viimeinen määräaikainen rakennuslupa päättyy 31.12.2006. Vanhan rakennuksen kunnostaminen ei tilakeskuksen mukaan ole järkevää kohtuuttoman kalliiksi tulevien korjaus- ja muutostöiden vuoksi.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat työntekijöiden sosiaalitilat ja toiseen kerrokseen läntisen katu- ja viheryksikön toimistotilat. Alkuperäiseen 10.10.2005 päivättyyn hankesuunnitelmaan sisältyneet terassi katoksineen ja sisäänkäynnin betoniparveke on poistettu hankesuunnitelmaa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä. Nämä muutokset on tehty tarkistettuun 18.1.2006 päivättyyn hankesuunnitelmaan, joka tulisi hyväksyä. Hissin vaihtamista nostimeen selvitetään vielä.

Hankkeen laajuus on 861 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 2 196 000 euroa hintatasossa 8/2005. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 2 551 euroa/brm². Se on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi viimeksi rakennetuissa liikuntaviraston uusissa huoltorakennuksissa.

Tilakeskus on varautunut hankkeen rakentamiseen vuosina 2006–07.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä tarkistetun, 18.1.2006 päivätyn esityksen mukaisena siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 2,196 milj. euroa hintatasossa 8/2005.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Hakamäen tukikohdan 18.1.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen hinta on enintään 2 196 000 euroa (veroton hinta 1 800 000 euroa) hintatasossa 8/2005.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hakamäen tukikohdan hankesuunnitelma 18.1.2006

TONTIN VARAAMINEN SUOMEN INTERNET YRITYSREKISTERI OY:LLE JA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE VUOSAARESTA

Khs 2006-566

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 65173 tontti nro 1;
Tyynylaavantie 20

Kiinteistölautakunta toteaa 7.3.2006 mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vuosaaren kauppakeskuksen läheisyyteen suunnitellaan toimitaloa, johon sijoittuisi kuntoiluun, yksityisiin terveyspalveluihin ja kauneudenhoitoon erikoistuneita yrityksiä. Rakennus sijoittuu näkyvälle paikalle Vuotien ja Kallvikintien risteykseen.

Suurimpia yksittäisiä käyttäjiä ovat Baras Kuntokeskus ja Eila Hellgren Oy:n ihonhoitosalonki. Lisäksi rakennukseen on tulossa mm. lääkäriasema ja fysioterapiatiloja. Tontin kokonaiskerrosala on 3 600 k-m², mikä mahdollistaa monipuolisen palvelukokonaisuuden rakentamisen.

Khlle esitetään tontin 54173/1 varaamista Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle (Baras Kuntokeskus) ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle kuntoilu- ja terveyspalveluihin keskittyvän yritystalon suunnittelua varten. Varauksen aikana valmistellaan hankkeen yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma. Tontti luovutetaan ensisijaisesti vuokraamalla, mutta toiminnan käynnistyttyä tontin osto olisi mahdollista.

Kuntokeskuksen toteuttamisesta on laadittu esisopimus Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja käyttäjien välillä. Rakennusyhtiö Hartela on hankkeen toteuttaja ja rahoittaja.

Hakemus Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Baras Kuntokeskus ovat hakeneet Vuosaaresta tontin 54173/1 varaamista kuntoiluun ja terveyden hoitoon keskittyvän toimitalohankkeen toteuttamista varten.

Asemakaavatilanne Ympäristöministeriön 9.7.1997 vahvistaman asemakaavan nro 10420 mukaan tontti 54173/1 kuuluu liike- toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on 3 600 k-m² ja pinta-ala on 1 898 m². Kaavan mukaan Kallvikintien puoleinen osa rakennuksesta saa olla nelikerroksinen ja Tyynylaavantien puoleinen osa rakennuksesta voidaan rakentaa kaksikerroksisena. Tontin autopaikat on tarkoitus sijoittaa tontille.

Hankkeen tausta ja sisältö

Tontti on ollut aikaisemmin varattuna Baras Kuntokeskukselle ajalle 30.6–31.12.2002, mutta varaus ei johtanut tuolloin vuokraukseen.

Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukseen on tulossa kuntoiluun ja terveyspalveluihin keskittyviä yrityksiä. Suurimpina yksittäisinä tilan-käyttäjinä ovat Baras Kuntokeskus ja kauneudenhoitopalveluita tarjoava Eila Hellgren Oy, joiden tilantarve on yhteensä noin 2 000 k-m².

Baras Kuntokeskus on Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:n aputoimi-nimi. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2005 noin 533 000 euroa ja yrityksessä on noin 15 työntekijää. Baras Kuntokeskus on toiminut Vuosaaren keskustassa Albatrossin tiloissa vuodesta 1997 lähtien.

Kuntokeskuksen nykyiset tilat ovat yhteensä noin 1 200 k-m², jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa eivätkä siten ole toiminnan kannalta kovin käytännöllisiä. Nykyiset toimitilat ovat myös käyneet ahtaiksi toiminnan laajentumisen myötä.

Eila Hellgren Oy:llä on käytössä noin 450 k-m²:n suuruiset toimitilat Töölössä. Lisäksi yhtiöllä on kosmetologiatuotteiden maahantuontiliike Vuosaaressa. Hotelli Rantasipi Aulangon yhteyteen avataan maalis-kuussa 2006 Eila Hellgren Spa -kylpylähoitola. Yritys on perustettu vuonna 1988. Yrityksen palveluksessa on 12 työntekijää ja sen liike-vaihto oli vuonna 2004 noin 560 000 euroa.

Toimitiloihin alustavasti kaavaillut muut yritykset toimivat pääosin samalla toimialalla ja muodostavat yhdessä toinen toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kiinteistölautakunnan mielestä hanke soveltuu hyvin Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen läheisyyteen. Tilat ovat hyvin saavutettavissa metrolla ja henkilöautolla.

Tontin vuokraaminen osto-optiolla edesauttaa hankkeen toteuttamista

Hankkeen toteuttaminen edellyttää huolellista valmistelua ja ensi vaiheessa tontin varaamista hakijoille. Hakijat voivat varausaikana etsiä sopivat yhteistyökumppanit.

Koska hankkeen rahoituksesta saattaa vastata ulkopuolinen sijoittaja, hakijat pitävät tärkeänä, että tontti vuokrataan pitkäaikaisella maan-vuokrasopimuksella, johon sisältyisi osto-optio.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Po. periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan pitää elinkeinopoliittisista syistä perusteltuna. Näin mahdollistetaan uudentyyppisen palvelukokonaisuuden syntyminen Vuosaaren keskustan tuntumaan ja synnytetään uusia työpaikkoja Itä-Helsinkiin.

Tontti tulisi vuokrata noin 50 vuoden pituisella sopimuksella. Vuokraus-perusteena tulisi käyttää tontin osalta yksikköhintaa noin 17 euroa/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (indeksi 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa noin 270 euroa/k-m² (indeksi 1595). Esitetty hinta vastaa Vuosaaren toimitilatonttien käypää hintatasoa. Tämänhetkisessä hintatasossa tontin kauppahinta olisi noin 976 140 euroa (indeksi 1595).

Vuokralaisella olisi oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokra-kauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Kiinteistölautakunta on 7.3.2006 esittänyt Kvston päätettäväksi, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 54. kaupunginosan korttelin nro 54173 tontti nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2055 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 17 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on kokonaan rakennettu ja käyttöönotettavaksi hyväksytty. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 17 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisäksi lautakunta on esittänyt, että lautakunta oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään mahdolliset kaupan lisäehdot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle varataan 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54173 tontti nro 1 toimitilarakennuksen suunnittelua varten 31.12.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

2 Tontti voidaan vuokrata hakijalle suunniteltuun tarkoitukseen varausajan loppuun mennessä edellyttäen, että hankkeelle on todettavissa tekniset ja taloudelliset toteutumisedellytykset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Pöytäkirjanote Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle, Rakennusosakeyhtiö Hartelalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta (Vuosaaren tontti 54173/1)
	Liite 3	Ote asemakaavasta (Vuosaaren tontti 54173/1)

TONTTIEN MYYMINEN TONTINLUOVUTUSKILPAILUN PERUSTEELLA KORKEALAATUISEEN OMISTUSASUNTOTUOTANTOON VIIKINMÄESTÄ

Khs 2006-460

36. kaupunginosan (Viikki, Viikinmäki) korttelit nro 36114–36116;
Harjannetie, Erik Pyhän kuja

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa tontinluovutuskilpailun Viikinmäen länsiosaan kaavoitetulla tiiviillä ja matalalla asunto-alueella. Kilpailun avulla pyritään kehittämään tiivistä rinnerakentamista sekä kivirakenteisia kaupunkipientaloja. Kilpailun perusteella korkea-laatuisimpien suunnitelmien esittäjät voivat ostaa viisi tonttia, joille voidaan rakentaa lähes 90 asuntoa. Tonttien myyntihinnaksi esitetään yhteensä noin 7,5 milj. euroa. Kilpailussa tullaan jakamaan 10 000 euron kivirakentamisen kehittämispalkkio. Kohde toteutetaan ilman hitas-ehtoja, joten rakennuttajat päättävät asuntojen myyntihinnoista. Kilpailu alkaa maaliskuussa 2006, kun kaupunginhallitus on päättänyt tonttien myyntiehdoista. Kilpailuehdotukset tulee jättää elokuun lopussa, ja kiinteistölautakunta ratkaisee kilpailun ja nimeää hankkeen rakennuttajat joulukuussa 2006.

Varauspäätös Kaupunginhallitus päätti 13.2.2006, että Viikinmäen länsiosan korttelien nro 36114 - 36116 tontit varataan myytäväksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tontinluovutuskilpailun perusteella. Edelleen kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla järjestettävien tontinluovutuskilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

Lautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle todettiin kyseisen
alueen osalta mm. seuraavaa:

”Tontinluovutuskilpailu kivirakenteisten kaupunkipientalojen kehittämisestä

Alueen keskiosaan kortteleihin nro 36114, 36115 ja 36116 on suunniteltu yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa kehittämishanketta, jossa teemana olisi tiivis ja matala asuntoalue sekä kivirakentaminen.

Tarkoitus on järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka tulosten perusteella tontit myytäisiin korkeatasoisimpien ehdotusten ja suunnitelmien esittäjille.

Kyseessä olevien viiden tontin rakennusoikeus on yhteensä 9 680
k-m². Kilpailun tuloksena voidaan tontit varata usealle osallistujalle tai useampia tontteja samalle osallistujalle. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voitaisiin tulosten perusteella myydä tontteja mahdollisesti myös kortteleista nro 36117 ja 36118.”

Kilpailuohjelma on valmis

Tontinluovutuskilpailua varten on laadittu ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien yhteistyönä ehdotus kilpailun ohjelmaksi: Viikinmäen länsiosan tontinluovutuskilpailu 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116.

Ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, betoniteollisuustoimiala sekä Helsingin kaupunki toivovat kilpailun avulla voitavan kehittää tiivistä rinnerakentamista sekä kivirakenteisia kaupunkipientaloja.

Kilpailun kustannukset jaetaan

Kilpailun järjestämisestä aiheutuu kustannuksia ainakin seuraavasti:

- kilpailuohjelman laatimiseen ja kilpailun arvosteluun palkattavan konsultin palkkiot

- kilpailuohjelman, liitemateriaalin ja loppuraportin toimittaminen, kokoaminen ja painatus

- viitesuunnitelman ja rakennustapaohjeen laadituttaminen

- kilpailun teemasta järjestettävän seminaarin kustannukset.

Kilpailua valmistelevassa työryhmässä on sovittu, että kilpailun kustannukset jaetaan seuraavasti:

- Rakennusteollisuus RT:n osuus on noin 5 000 euroa, minkä lisäksi Rakennusteollisuus RT:n Betonitoimiala varautuu jakamaan kilpailussa 10 000 euron kehittämispalkinnon.

- Ympäristöministeriön osuus on 2 500–3 000 euroa

- Kaupunkisuunnitteluviraston osuus on noin 5 000 euroa.

- Kiinteistöviraston osuus on noin 3 000 euroa, jolla maksetaan tontinluovutuskilpailun asuntosuunnittelun asiantuntijan palkkio kilpailutöiden arvioinnista sekä kilpailun arviointipöytäkirjan painatuskulut.

Kysymyksessä on ilmoittautumiskutsukilpailu

Kysymyksessä on ilmoittautumiskutsukilpailu eikä täysin avoin kilpailumenettely. Tämä on arvioitu selkeimmäksi menettelyksi tällaisessa laatukilpailussa. Kilpailuun on tarkoitus kutsua kaikki rakennuttajaorganisaatiot ja urakoitsijat, joiden arvioidaan kykenevän toteuttamaan hankkeen.

Kiinteistöviraston tonttiosastolla on tehty luettelo kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluista. Luettelossa on noin 20 mahdollista osallistujaa ja hankkeen toteuttajaa. Aiempiin vastaaviin kilpailuihin on saatu 6–12 ehdotusta.

Kilpailu on tarkoitus julkistaa lehti-ilmoituksin ja kiinteistöviraston nettisivuilla. Kilpailun teemasta on jo järjestetty kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.2.2006 seminaari asiasta kiinnostuneille. Mikäli kilpailun julkistamisen jälkeen tulee esille joitakin muita kuin em. luettelossa mainittuja organisaatioita, jotka haluavat kilpailuasiakirjat ja joiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen, kutsutaan ne kilpailuun. Kilpailuun kutsuttavista päättää kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö.

Tontit hinnoitellaan etukäteen

Kilpailussa haetaan korkealaatuisimpia suunnitelmia ja tonteille ostajia. Tässä menettelyssä tonttien myyntihinnat ja -ehdot tulee päättää etu-käteen. Tonttien ostajat määrittelevät asuntojen myyntihinnat. Kilpailussa vain suunnitelmien laatu ratkaisee voittajan. Arviointi tapahtuu kilpailuohjelmassa ilmoitettujen arviointikriteerien mukaan.

Tonttien myynnissä käytetään käypää hintaa

Nyt kyseessä olevat tontit on varattu luovutettavaksi ilman hitas-ehtoja. Luovutustavaksi on lisäksi päätetty esittää tonttien myyntiä. Myynneissä on pyritty käyttämään jonkin verran korkeampaa hintatasoa kuin vuokrauksissa. Tässä tapauksessa on syytä pyrkiä kohtuulliseen käypään hintaan ottaen huomioon olosuhdetekijät ja kilpailun tavoitteet.

Herttoniemenrannan kilpailussa vuonna 2005 korkein tarjous oli noin 800 euroa/k-m². Kyseessä oli hieman lähempänä keskustaa ja meren rannalla oleva ns. tiivis ja matala pientalokohde.

Arabianrannassa vuonna 2005 järjestetyissä vastaavissa kilpailuissa kerrostalotonttien myyntihinnaksi päätettiin 700 euroa/k-m².

Vuosaaren kanavan rannalla vuonna 2006 ratkaistuissa kilpailuissa hinnat vaihtelivat 800–1 000 euroa/k-m².

Vaikea maasto, liittymismaksut ja asuntojen koko tulee ottaa huomioon

Alueen vaikea maasto edellyttää varsin kallista rakentamistapaa, mikä on syytä ottaa huomioon tonttien hinnoittelussa. Maaston aiheuttamien lisäkustannuksien on arvioitu näillä tonteilla olevan noin 200 euroa/ k‑m².

Alueellinen pysäköintiyhtiö toteuttaa osan alueen pysäköintipaikoista. Loput paikoista rakennetaan asuinrakennuksiin ja tonteille eli talleihin ja autokatoksiin. Kustannuksiksi arvioidaan myös noin 200 euroa/k-m².

Vaikka asuntojen huoneistojakauma on kilpailijoiden harkittavissa, asuntojen keskikooksi ohjelmassa määrätään vähintään 90 as-m² eli noin 113 k-m². Asunto-ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 75 as-m², joten tässä kohteessa vaaditaan tavallista suurempaa keskikokoa, minkä arvioidaan vaikuttavan alentavasti tonteista saatavissa olevaan yksikköhintaan.

Oma vaikutuksensa tonttien hintoihin on myös sillä, että kilpailukohde on ensimmäinen alueella ja alue tulee olemaan muilta osin vielä kauan työmaana. Alueelta on myös tuolloin poistettu lyijyinen maaperä ja sen mukana kasvillisuus. Kestää siis melko kauan ennen kuin uudet puut ja pensaat on saatu kasvamaan tähän kalliomaastoon.

Kilpailuun tulee saada kiinnostusta

Kiinteistölautakunta pitää olosuhteet huomioon ottaen Vantaanjoen puolella olevassa korttelissa nro 36115 sopivana myyntihintana 800 euroa/k-m² ja muissa kortteleissa 750 euroa/k-m². Korkeampiin myyntihintoihin pyrkiminen voisi johtaa siihen, ettei kilpailuun olisi riittävää kiinnostusta tai kilpailuun ei saataisi riittävän korkealaatuisia ehdotuksia. Hankkeessahan on ensisijaisena tavoitteena saada aikaan korkealaatuisia taloja ja asuntoja sekä kehittää rinnerakentamista sekä kivisiä kaupunkipientaloja.

Ajan kuluminen otetaan huomioon

Tontit tullaan myymään vasta, kun tonteille on saatu lainvoimaiset rakennusluvat. Tontit pyritään saamaan rakennuskelpoisiksi syksyyn 2007 mennessä. Rakennusluvat tultaneen hakemaan niin, että ne olisivat voimassa myös samaan ajankohtaan mennessä. Kiinteistökaupat tehtäisiin siis todennäköisesti elo-syyskuussa 2007. Tonttien myynti-hinnat on syytä määritellä kiinteiksi 31.8.2007 asti. Tuon jälkeen ostajan tulee maksaa kauppahinnoille kolmen prosentin vuotuinen korko.

Kaupunginhallituksen päätös käynnistää kilpailun

Tonttien rakennusoikeudet vaihtelevat välillä 620 - 3 460 k-m², ja päätösehdotuksen mukaiset kauppahinnat vaihtelevat 496 000 eurosta 2 768 000 euroon. Kiinteistölautakunta on oikeutettu myymään rakennusoikeudeltaan pienimmän tontin, mutta muiden tonttien myymisestä tehdään esitys kaupunginhallitukselle.

Suurimmankin tontin 36115/1 myyntihinta, noin 2,8 milj. euroa, alittaa 3 milj. euron rajan, johon asti kaupunginhallitus on oikeutettu päättämään kiinteistöjen myynneistä. Kaupunginhallituksen päätös riittää siis tonttien myynteihin, ja tämä päätös käynnistää tämän tontinluovutuskilpailun.

Kilpailun ja hankkeen kulku

Kaupunginhallitus tehnee päätöksensä tonttien myymisestä maalis-kuussa, jolloin kilpailu voi alkaa.

Kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon viimeistään 25.8.2006. Kilpailun arvostelu pyritään tekemään tästä kolmen kuukauden kuluessa. Arvosteluryhmä tekee tuolloin esityksensä kilpailun voittajista kiinteistövirastolle. Kiinteistölautakunnassa asia on tarkoitus käsitellä joulukuussa 2006.

Lautakunnan päätöksellä tontit varataan niiden tuleville ostajille. Varauksen saajien kanssa tehdään rakentamissopimukset, joissa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Varaussopimukset solmitaan vuoden 2007 alussa. Kilpailuohjelman mukaan tonttien rakentaminen tulee aloittaa kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

Tonttien varaajat voivat jatkaa suunnittelua vuoden 2007 alussa, ja rakennuslupia haettaneen keväällä. Rakennustyöt tonteilla voivat alkaa syksyllä 2007. Ensimmäiset asunnot voisivat näin ollen valmistua aikaisintaan vuoden 2008 lopussa tai vuoden 2009 alkupuolella.

Ehdotuksia ehkä myös naapurikortteleihin

Edellä siteeratussa lautakunnan varausesityksessä kaupunginhallitukselle sekä kilpailuohjelmassa on otettu huomioon mahdollisuus esittää tonttien varaamista ja myymistä myös naapurikortteleista. Mikäli kilpailussa siis saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voi arvosteluryhmä esittää kilpailun tulosten perusteella tonttien varaamista ja myymistä myös kortteleista nro 36110, 36112, 36113, 36117 ja 36118. Näistä mahdollisista lisävarauksista ja myynneistä tulee kuitenkin tehdä eri esitys kaupunginhallitukselle.

Laadun säilyminen pyritään varmistamaan

Tonttien kauppakirjat allekirjoitetaan ja kauppahinnat maksetaan, kun tonteille on saatu rakennusluvat. Rakennuslupien hakemista varten tontit voidaan vuokrata lyhytaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Ennen rakennuslupien hakemista suunnitelmat tulee esittää kilpailun arvosteluryhmälle, joka tarvittaessa antaa suunnitelmasta lausuntonsa lauta-kunnalle.

Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kilpailussa voittaneita ja lautakunnan valitsemia ehdotuksia noudatetaan myös rakennuslupapiirustuksissa sekä rakentamisessa. Normaali hankkeiden kehittely on tarpeen, mutta kilpailuehdotuksissa esitettyä laatutasoa ei saa huonontaa jatkosuunnittelussa.

Jotta kaupanteko ei viivästyisi liikaa, on kuitenkin syytä määritellä kaupanteolle takarajaksi 31.12.2007 tai myöhempi lautakunnan erikseen päättämä ajankohta.

Rakennusoikeuden ylitys otetaan huomioon

Nykyisin on melko tavallista, että kohteiden rakennusluvan mukaiset rakennusoikeudet ylittävät asemakaavan mukaiset rakennusoikeudet, koska rakennuslupaa myönnettäessä voidaan asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta vähäisessä määrin poiketa. Koska kaupat tehdään vasta, kun rakennusluvat on saatu, voidaan mahdolliset ylitykset ottaa kauppahinnoissa huomioon. Ylityksen osalta esitetään käytettäväksi myös 800 ja 750 euron kerrosneliömetrihintoja.

Hinnat ja ohjelma ovat perusteluja

Kiinteistölautakunta pitää kauppahintoja ja myyntiehtoja olosuhteet ja kaupungin tavoitteet huomioon ottaen hyväksyttävinä sekä kilpailuohjelmaa tarkoituksenmukaisena.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä 21.2.2006 myydä Viikin kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36115 suunnitellun tontin nro 2 vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten lautakunnan järjestämässä tontinluovutuskilpailuissa korkealaatuisimman suunnitelman esittäneelle seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 496 000 euroa.

Mikäli tontin rakennusoikeuden asuntokerrosneliömetri-määrä lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittää asemakaavaan merkityn asuntorakennusoikeuden määrän, on kauppahinta ylityksen osalta 800 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajan tulee maksaa kauppahinnalle laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko syyskuun 1. päivästä 2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kauppa tehdään, kun myytävällä tontilla on lainvoimainen rakennuslupa. Kauppa tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölauta-kunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä lautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Samalla lautakunta on päättänyt hyväksyä kilpailuohjelman: Viikinmäen länsiosan tontinluovutuskilpailu 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116 ja päättänyt järjestää tontinluovutuskilpailun siten, että kilpailu alkaa, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt tonttien myyntiehdot.

Lisäksi lautakunta on päättänyt oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston päällikön päättämään tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 36. kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36114 suunnitellun tontin nro 1, korttelin nro 36115 suunnitellun tontin nro 1 sekä korttelin nro 36116 suunnitellut tontit nro 1 ja 3 vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten kiinteistölautakunnan järjestämässä tontinluovutuskilpailussa korkealaatuisimpien suunnitelmien esittäneille seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 36115 tontilla nro 1 kauppahinta on 800 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä.

Korttelin nro 36114 tontilla nro 1 ja korttelin nro 36116 tonteilla nro 1 ja 3 kauppahinta on 750 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä.

Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerros-neliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta myös 800 ja 750 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvien hintojen lisäksi ostajien tulee maksaa kauppahinnalle laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko syyskuun 1. päivästä 2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölauta-kunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Viikinmäen tontinluovutuskilpailun ohjelma 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta kilpailutonteista

ESPOON LEPPÄVAARASTA YIT RAKENNUS OY:LLE MYYTÄVÄKSI VARATTUJEN TONTTIEN VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2006-576

Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51204 tontit nro 1 ja 2; Bertel Jungin aukio

Kiinteistölautakunta toteaa (7.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy:lle yhdessä Simetron Oy:n ja Eltel Networks Oy:n kanssa on kiinteistölautakunnan päätöksin 8.6.2004 ja 21.12.2004 varattu 16 000 k-m²:n suuruinen toimistotontti ja sitä palveleva autopaikkatontti Espoon Leppävaarasta liike- ja toimistorakennushankkeen suunnittelua ja sittemmin myyntiä varten Espoon Leppävaarasta 31.12.2005 päättyneeksi varausajaksi. Varauspäätös sisälsi mm. suunnitteluun, rakentamiseen, pysäköintiin ja väestönsuojapaikkoihin liittyviä ehtoja.

Kvsto päätti 1.9.2004 oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään kyseiset tontit YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 350 euron kerrosneliömetrihinnasta, yhteensä 5,6 milj. eurosta. Samalla lautakunta oikeutettiin perustellusta syystä jatkamaan kaupanteolle asetettua määräaikaa kauintaan vuoden 2005 loppuun.

Hanke oli tarkoitus käynnistää välittömästi vuoden 2004 syksyllä, mutta mm. suunnittelukohteen vaativuudesta ja toimitilamarkkinoiden vaihteluista samoin kuin käyttäjäasiakkaiden osittaisesta vaihtumisesta johtuen hanke, joka on rakennuslupavalmiudessa, on edelleen siirtynyt. Varauksensaaja pyytää nyt, että varausta jatkettaisiin vuoden 2006 loppuun aiemmin asetetuin ehdoin.

Hakemusta puolletaan ja varausta esitetään siten jatkettavaksi vuoden 2006 loppuun entisin ehdoin sekä eräin lisäedellytyksin.

Tiedot tonteista Kaupunki omistaa Leppävaaran alueella mm. maa-alueet, joista muodostuvat nyt kysymyksessä olevat korttelin nro 51204 liike- ja toimisto-rakennusten korttelialueen tontti nro1 ja pääosa autopaikkojen korttelialueen tontista nro 2. Ensin mainitun tontin rakennusoikeus on 16 000 k-m² ja kerrosluku vaihtelee viiden ja yhdeksän välillä. Jälkimmäiselle osoitetaan asemakaavassa sijoitettavaksi useampaa alueen korttelia palveleva pysäköintitalo neljään - viiteen kerrokseen. Tonttien asemakaava on vahvistettu 22.9.1994, tonteilla on lainvoimainen tonttijako ja ne on lohkottu rekisteröitäviksi.

Varausehdot Kiinteistölautakunta päätti 8.6.2004 (332 §) varata mainitut tontit YIT Rakennus Oy:lle, Eltel Networks Oy:lle ja Simetron Oy:lle jälkimmäisten yhtiöiden toimitilojen ja autopaikoituksen suunnittelua varten 31.12.2004 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajat teettävät kustannuksellaan tontin rakentamiseksi tarvittavat suunnitelmat yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja alueen toteutusprojektin kanssa.

2 Autopaikkojen korttelialueen tontti nro 2 tulee suunnitella yhteistyössä Leppävaaran alueen toteutusprojektin ja Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa siten, että asemakaavan edellyttämät vielä rakentamattomat ympäröiviä kortteleita palvelevat autopaikat ovat tarvittaessa osoitettavissa. Pysäköinnin järjestämisestä tulee varausaikana tehdä Helsingin kiinteistöviraston ja Espoon kiinteistöpalvelukeskuksen hyväksymä sopimus Leppävaaran Pysäköinti Oy:n kanssa.

3 Varauksen kohteena olevien tonttien rakentamisen edellyttämät väestönsuojapaikat tulee osoittaa Leppävaaran alueen yhteisväestönsuojasta siitä Espoon kiinteistöpalvelu-keskuksen kanssa erikseen varausaikana tehtävän sopimuksen mukaisesti.

4 Varattaviin tontteihin kohdistuu tilapäisiä vuokrasopimuksia, joista varauksensaajat ovat tietoisia. Varauksensaajan tulee varausaikana sopia tilapäisten sopimusten uudelleen järjestämisestä varattavien tonttien rakentamisen mahdollistamiseksi.

5 Kaupunki pyrkii osaltaan myötävaikuttamaan tonttien vapauttamiseen rakentamista varten, muttei vastaa niiden vapautumisesta varausaikana.

6 Tontit luovutetaan YIT Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun omistusoikeudella, kun tämän varauksen ehdot ovat täyttyneet, ja ehdolla, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa lautakunnan tekemään kaupan.

7 Mikäli varaus ei johda tontinluovutukseen, osapuolilla ei ole oikeutta korvaukseen varauksen raukeamisen johdosta.

Myyntipäätös Lautakunnan 8.6.2004 tekemän esityksen perusteella Kvsto päätti 1.9.2004 (asia 10) oikeuttaa lautakunnan myymään varatut tontit YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun mm. ehdolla, että kauppakirja saadaan allekirjoittaa vasta, kun ostaja osoittaa täyttäneensä kiinteistölautakunnan varauspäätöksessään asettamat varausehdot.

Kauppa tuli tehdä 31.12.2004 mennessä, ellei kiinteistölautakunta perustellusta syystä päätä pidentää aikaa, ei kuitenkaan myöhempään kuin 31.12.2005.

Määräaikojen jatkaminen

Kiinteistölautakunta päätti 21.12.2004 (704 §) jatkaa varausta vuoden 2005 loppuun, jolloin lautakunta samalla päätti todeta, että on perusteltua syytä jatkaa Kvston 1.9.2004 tekemän myyntipäätöksen määräaikaa 31.12.2005 saakka.

Toiminta varausaikana

Varauksensaaja on varausaikana laatinut tonteille suunnitelmat varauksen mukaisen hankkeen toteuttamiseksi. Suunnittelutyö kohtasi kuitenkin teknisiä ongelmia. Mm. hankkeen arkkitehtiä jouduttiin vaihtamaan suunnittelun myöhäisessä vaiheessa, minkä takia hanke on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että hankkeeseen aiemmin sitoutuneet yritykset ovat hakeneet tilatarpeisiinsa muita ratkaisuja. Hankkeen toteutumista on sittemmin vaikeuttanut myös toimitilamarkkinoiden yleinen hiljeneminen. Varauksensaaja on kuitenkin hankkeeseen sitomansa mittavan suunnittelupanoksen lisäksi jatkanut käyttäjäneuvotteluja ja luottaa siihen, että hanke saadaan käynnistettyä vuoden 2006 kuluessa.

Suunnittelutyön ja käyttäjäneuvottelujen lisäksi varauksensaaja on tuloksellisesti neuvotellut varausehtojen mukaisesti alueen pysäköintijärjestelyistä alueellisen pysäköintiyhtiön kanssa.

Varauksen jatko Kiinteistölautakunnan mielestä on edellä esitetyin syin perusteltua jatkaa varausaikaa vuoden 2006 loppuun. Koska alkuperäiset käyttäjäehdokkaat eivät enää ole sitoutuneet hankkeeseen, varauksensaajaksi tulisi tässä tilanteessa nimetä yksin YIT Rakennus Oy perustettavan yhtiön lukuun, kuten myyntipäätöksessäkin, kun otetaan huomioon toisaalta alkuperäisten käyttäjäehdokkaiden vetäytyminen ja toisaalta yhtiön mittava suunnittelu- ja markkinointipanostus.

Koska kysymyksessä olevat tontit sijaitsevat naapurikunnan alueella, kaupunki on velvollinen maksamaan tonteista kiinteistöveroa, jonka määrä on noin 20 000 euroa. Varausta jatkettaessa on kohtuullista, että varauksensaaja ottaa vastatakseen kiinteistöveron maksamisen.

Kaupunkien yhteinen Leppävaaratoimikunta on puoltanut YIT Rakennus Oy:n varauksen jatkamista.

Myyntipäätöksen uusiminen

Kiinteistölautakunta on 7.3.2006 esittänyt Kvston päätettäväksi, että lautakunta oikeutetaan edelleen 31.12.2006 mennessä myymään Espoon kaupungin 51. kaupunginosan korttelin nro 51204 tontit 1 ja 2 YIT Rakennus Oy:lle Kvston 1.9.2004 (asia 10) tekemän myyntipäätöksen mukaisin ehdoin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51204 tonttien nro 1 ja 2 varausta YIT Rakennus Oy:n nimiin jatketaan vuoden 2006 loppuun ja muutoin kiinteistölautakunnan 8.6.2004 (332 §) päättämin ehdoin sekä seuraavalla lisäehdolla:

Varauksensaaja vastaa nyt jatkettuna varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Varaushakemus
	Liite 2	Kartta (Leppävaaran tontit 51204/1 ja 2)

ASUNTO OY HELSINGIN HARMAJANKATU 3:N, ASUNTO OY HELSINGIN HERMANNINKULMAN, ASUNTO OY HELSINGIN KARTANONISÄNNÄN, ASUNTO OY HELSINGIN NATTASTENPOLUN, ASUNTO OY HELSINGIN VARUSTUKSENTIE 1:N JA ASUNTO OY HELSINGIN VELLAMONKATU 29:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2006-750

Kaj ilmoittaa, että otsikosta ilmenevien kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Kyseessä ovat ns. lyhyen korkotuen yhtiöt. Asunnot ovat nykyisin vapaita käyttörajoituksista. Kaupunki on myynyt osan näiden yhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavista osakkeista asuntojen entisille vuokralaisille. Kaupungilla on edelleen tosiasiallinen määräysvalta viidessä yhtiössä. Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:ssa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen nojalla välttämättä yksin edusta enemmistöä yhtiökokouksessa käytettävistä äänistä.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten niissä yhtiöissä, joissa kaupungilla on tosiasiallinen määräysvalta. Päätösehdotukseen on tältä osin sisällytetty maininta konserniohjeiden noudattamisesta.

Ehdotuksessa on otettu huomioon asunto-osakeyhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset sekä osakkeiden tuottaman äänivallan jakautuminen osakkeenomistajien kesken yhtiökokouksissa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2006 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3

Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma

Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä

Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku

Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1

Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2006 kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä (Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma, Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1 ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29) kaupungin edustajiksi hallitusten jäseniksi, varajäseniksi ja tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä kehottanee kaupungin edustajaa hallitusten muita jäseniä ja varajäseniä valittaessa toimimaan siten, että tehtäviin valitaan ensisijaisesti mainittujen yhtiöiden muiden osakkaiden asettamia ehdokkaita ja toissijaisesti mainitussa luettelossa lueteltuja kaupungin edustajia.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa kaupungin edustajaa Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen perusteella yksin välttämättä edusta enemmistöä kokouksessa käytettävistä äänistä, ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi ja varajäseneksi sekä tilintarkastajaksi valitaan liitteenä olevassa luettelossa ja siinä esitetyissä erityisohjeissa luetellut henkilöt ja tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen sekä tarvittaessa ehdottamaan hallituksen muiksi jäseniksi ja varajäseneksi mainitussa luettelossa lueteltuja muita kaupungin edustajia.

Kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Erillisyhtiöiden kokoukset, joissa on sama hallitus ja jotka pidetään välittömästi peräkkäin, katsotaan yhdeksi kokoukseksi ja palkkiosumman maksuvastuu jaetaan tällöin kyseisten yhtiöiden kesken. Erillisyhtiöissä, joissa on sama hallitus, hallituksen puheenjohtajalle maksetaan yksi kuukausipalkkio, joka jaetaan kyseisten yhtiöiden kesken. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2006 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen. Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa ehdottamaan Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö noudattaa vuonna 2006 samoja käytäntöjä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevan yhtiön yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit.)

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille. Kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevia yhtiöitä kehotetaan huolehtimaan tarvittavasta tiedottamisesta luettelon mukaan yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja tilintarkastajista (entinen lyhyt korkotuki)

KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2006-752

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyydetty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta omakustannusperiaatteesta, Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Khn hyväksymästä asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, tilintarkastajien raporteista, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta. Päätösehdotukseen on lisäksi sisällytetty maininta Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen sulautumissuunnitelmasta.

Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen (264 asuntoa) ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen (1815 asuntoa) asunnot on kummassakin yhtiössä välivuokrattu sosiaalivirastolle asiakasasunnoiksi ja yhtiöillä on jo nykyisin sama hallinto. Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnot on tarkoitus sulauttaa vastaanottavaan Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntoihin 31.12.2006, jolloin sulautuva yhtiö samalla purkautuu. Sulautumisjärjestely yksinkertaistaa hallintoa ja tuottaa säästömahdollisuuksia hankinnoissa.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien kiinteistöyhtiöiden vuonna 2006 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Helsingin Kansanasunnot Oy

Jakomäen Kiinteistöt Oy

Kannelmäen Kiinteistöt Oy

Kantakaupungin Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1

Kontulan Kiinteistöt Oy

Kumpulan Kiinteistöt Oy

Laajasalon Kiinteistöt Oy

Malmin Kiinteistöt Oy

Malminkartanon Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot

Myllypuron Kiinteistöt Oy

Pihlajiston Kiinteistöt Oy

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Ruskeapuisto

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy

Puotilan Kiinteistöt Oy

Roihuvuoren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Laivalahdentori

Siilitien Kiinteistöt Oy

Suutarilan Kiinteistöt Oy

Vallilan Kiinteistöt Oy

Vesalan Kiinteistöt Oy

Vuosaaren Kiinteistöt Oy

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2006 kaupungin edustajina sekä asianomaisten vuokralaistoimikuntien ehdotusten pohjalta vuokralaisten edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2006 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että omakustannusperiaate toteutuu ja että Khn antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan Khn päätöstä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta 13.3.2006 371 §.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

6 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

7 Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

8 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Kvsto 2.3.2005 46 § / Vuokralaisdemokratiasäännön uudistaminen, Khs 7.11.2005 1338 § / Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöä koskevien menettelyohjeiden hyväksyminen, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit, Kvsto 4.3.1998 65 § / Kaupungin aravavuokra-asuntojen pääomakustannusten tasausta koskevat periaatteet, Khs 1.6.1998 861 § / kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikan periaatteet).

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen yhtiökokouksessa siten, että yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen välisen sulautumissopimuksen hyväksymisestä sekä kehottaa hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö vastaanottaa sulautuvan Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnot 31.12.2006.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle sekä kiinteistöjen kehittämisyksikölle kehotuksin huolehtia pöytäkirjanotteen ja luettelon tiedoksiannosta vuokralaisneuvottelukunnalle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

KAUPUNGIN TYÖSUHDEASUNTO-, TUKIKOTI-, KORKOTUKI-, ASUMISOIKEUS-, YM. ASUNTOYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2006-749

Ehdotus on sopeutettu kaupungin aravalainoitettujen kiinteistöyhtiöiden hallinnon järjestämisesityksen kanssa. Näiden yhtiöiden tulee, mikäli mahdollista, noudattaa samoja toimintaohjeita kuin kaupungin aravalainoitetut kiinteistöyhtiöt.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta omakustannusperiaatteesta, Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Khn hyväksymästä asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, konserniohjeista sekä konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

Päätösehdotukseen on lisäksi sisällytetty maininnat Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen välisestä sulautumissuunnitelmasta sekä Asunto Oy Ratavallintie 16:n, Asunto Oy Ruutinkatu 3:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan välisestä sulautumissuunnitelmasta.

Asunto-oy Ratavallintie 16 (78 asuntoa) ja Asunto-oy Ruutinkatu 3 (50 asuntoa) omistavat vapaarahoitteisia, pääasiassa palvelussuhdeasuntoina olevia vuokra-asuntoja. Ne soveltuvat sulautettavaksi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistamiseen erikoistuneeseen Kiinteistö Oy Auroranlinnaan (1 801 asuntoa). Sulautumisajankohta on 31.12.2006, jolloin sulautuvat yhtiöt purkautuvat. Sulautumisjärjestelyt vankistavat edelleen Kiinteistö Oy Auroranlinnan asemaa vapaarahoitteisten asuntojen omistajana, yksinkertaistaa hallintoa ja tuottaa säästömahdollisuuksia hankinnoissa.

Päätösehdotukseen on vielä sisällytetty maininta Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen, Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen tilintarkastajien raporteista.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2006 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Asunto Oy Helsingin Käpyläntie 1

Asunto Oy Lindhearst – Bostads Ab Lindhearst

Asunto Oy Paciuksenkatu 4

Asunto Oy Ratavallintie 16

Asunto Oy Ruutinkatu 3

Asunto Oy Vanha Viertotie 22

Helsingin Asumisoikeus Oy

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot

Kiinteistö Oy Auroranlinna

Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnot

Kiinteistö Oy Parmaajanpuisto

Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2006 kaupungin edustajina ja yhteishallintolain edellyttämien yhtiöiden osalta asukkaiden edustajien ehdotusten pohjalta asukkaiden edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) ja liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat sekä kaupungin edustajiksi osakkuusyhteisöjen hallitusten jäseniksi ja tilintarkastajiksi samaisessa liitteessä luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Hallituksen jäsenille maksetaan kaupunginhallituksen päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset ja kaupunginvaltuuston päätöksen 1.12.2004 314 § (luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen) palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2006 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu kilpailutettujen tilintarkastustehtävien osalta tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen.

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

3 Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että kaupunginhallituksen antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

4 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kaupunginhallituksen päätöstä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiasta 13.3.2006 371 §.

5 Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

7 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit).

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen, Asunto Oy Ruutinkatu 3:n, Asunto Oy Ratavallintie 16:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

8 Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnot Oy:n yhtiökokous tekee päätöksen Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen ja Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntojen välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa yhtiön hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasuntoihin 31.12.2006.

9 Asunto Oy Ruutinkatu 3:n yhtiökokous tekee päätöksen Asunto Oy Ruutinkatu 3:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa yhtiön hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kiinteistö Oy Auroranlinnaan 31.12.2006.

10 Asunto Oy Ratavallintie 16:n yhtiökokous tekee päätöksen Asunto Oy Ruutinkatu 3:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa yhtiön hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö sulautuu vastaanottavaan Kiinteistö Oy Auroranlinnaan 31.12.2006.

11 Kiinteistö Oy Auroranlinnan yhtiökokous tekee päätöksen Asunto Oy Ruutinkatu 3:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan välisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä sekä kehottaa yhtiön hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että yhtiö vastaanottaa siihen sulautuvat yhtiöt Asunto Oy Ruutinkatu 3:n ja Asunto Oy Ratavallintie 16:n 31.12.2006.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään Helsingin Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasuntojen, Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Kiinteistö Oy Helsingin Pienasuntojen yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Luettelo hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

KIINTEISTÖ-OY HELSINGIN TOIMITILOJEN, KIINTEISTÖ OY HANSASILLAN, KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TENNISPALATSIN, KIINTEISTÖ OY KAAPELITALON, KIINTEISTÖ OY PÄIVÄKOTI JOLLAKSEN, LASIPALATSIN MEDIAKESKUS OY:N JA MIKONMÄEN LASTENTALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2006-751

Vs. Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö-Oy Helsingin toimitilojen, Kiinteistö Oy Hansasillan, Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n ja Mikonmäen Lastentalo Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöön. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininnat konserniohjeista ja konserniohjeiden periaatteiden mukaisesti annetusta muusta ohjauksesta.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2006 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Kiinteistö-Oy Helsingin Toimitilat

Kiinteistö Oy Hansasilta

Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi

Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollas

Lasipalatsin Mediakeskus Oy

Mikonmäen Lastentalo Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2006 yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiön tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa

luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous tekee päätöksen hallitukselle annettavista toimintaohjeista:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

2 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki –konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit)

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilakeskukselle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainitulle yhtiölle kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja

varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Luettelo toimitilayhtiöiden hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

SOPIMUKSEN TEKEMINEN CITY CENTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMISESTA

Khs 2006-760

Kiinteistölautakunta toteaa (21.3.2006) mm., että Kvsto hyväksyi 26.10.2005 Kluuvin tonttien 96/1, 4, 29 ja 30 (City Center ja Makkaratalo) sekä osittain Keskuskadun katualueen asemakaavan muutoksen nro 11390. Kaavamuutos on osa Helsingin keskustaan valmisteltua laajaa kaavakokonaisuutta, jolla on tarkoitus luoda edellytykset ajanmukaisten maanalaisten huolto- ja pysäköintitilojen muodostamiselle ydinkeskustaan ja samalla mahdollistaa Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi.

Puheena olevassa asemakaavan muutoksessa on Keskuskadun Aleksanterinkadun ja Kaivokadun välinen osuus merkitty kävelykaduksi ja nykyisin katualueella oleva korttelin 97 (WTC, Aikatalo) pysäköinti- ja huoltotiloja palveleva sisään- ja ulosajoluiska on poistettu.

Kiinteistölautakunta päätti 25.9.1967 myöntää Kiinteistö Oy Keskuskatu 7 Fastighets Ab:lle luvan käyttää 1.10.1967 alkaen Keskuskatu 7:n edustalla olevaa kadunalaista tilaa autopaikka- ja liikennealueena toistaiseksi kuuden kuukauden pituisin irtisanomisajoin. Sopimus on sittemmin siirtynyt Ilmariselle ja luvansaaja on rakentanut Keskuskadun katualueen alapuolelle noin 2 500 k-m²:n suuruiset pysäköinnin ja huollon tilat sekä kaksi tiloja palvelevaa ajoluiskaa. Sisäänajoliikenne tiloihin johdetaan pohjoisesta Kaivokadun suunnasta ja ulosajoliikenne etelään Aleksanterinkadun suuntaan. Kiinteistöjen välillä solmitun rasitesopimuksen nojalla myös Aikatalon pysäköinti- ja huoltoliikenne hoidetaan mainittujen ajoluiskien ja huoltotilojen kautta.

Sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka omistaa Keskus-katu 5:n ja Aleksanterinkatu 17:n kiinteistöt, että Aikatalo vastustivat jo kaavan valmistelun yhteydessä Keskuskadun ajoluiskien poistamista ja katsoivat, että luiskien käyttö pitäisi ratkaista vasta siinä vaiheessa, kun korttelin nykyisten huolto- ja pysäköintitilojen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan. Tällä perusteella Ilmarinen, Kiinteistö Oy Aleksanterinkatu 17 ja Aikatalo Oy ovat valittaneet Kvston asemakaavan muuttamista koskevasta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja pyytävät, että Kvston päätös kumotaan kuntalain 90 §:n nojalla.

Asemakaavan viivästyminen vaikeuttaa merkittävästi Makkaratalon kehittämishankkeen etenemistä, joten kiinteistöviraston ja Ilmarisen välillä on neuvoteltu sopimus, joka koskee WTC-korttelin pysäköinti- ja huoltotilojen kaavamuutosmenettelyä ja Keskuskadun ajoluiskien käyttämistä. Neuvotteluissa Ilmarinen on edustanut kaikkia valittajia yhteisesti.

Sopimuksen nojalla korttelissa 97 olevien nykyisten huolto- ja pysäköintitilojen käyttö ratkaistaan korttelialueelle erikseen laadittavassa asemakaavan muutoksessa, joka valmistellaan yhteistyössä kiinteistön omistajien kanssa näiden joko haettua asemakaavan muutosta tai muuten asemakaavaa muutettaessa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämissä tilanteissa.

Ilmarisella on oikeus pitää ja käyttää Keskuskadun katualueella olevia nykyisiä huolto- ja pysäköintitiloja siihen saakka, kunnes kortteliin 97 laadittava asemakaavan muutos tulee voimaan, sekä muutoin kaupungin ja Ilmarisen välillä kulloinkin voimassa olevan maanvuokrasopimuksen mukaisilla ehdoilla. Lisäksi Ilmarisella on oikeus käyttää sisään- ja ulosajoliikenteeseen tiloihin Kaivokadun suunnasta johtavaa nykyistä pohjoista ajoluiskaa.

Kun kaupunki muuttaa Keskuskadun kävelykaduksi viimeistään vuoden 2009 aikana, Ilmarinen purkaa kustannuksellaan omistamistaan huolto- ja pysäköintitiloista Aleksanterinkadun suuntaan johtavan ulosajoluiskan ja tekee samalla huolto- ja pysäköintitiloissa sellaiset muutokset, jotka jatkossa mahdollistavat kaksisuuntaisen liikenteen tiloihin nykyisen pohjoisen ajoluiskan kautta.

Purettavan ajoluiskan ja siihen liittyvien rakenteiden purkukustannukset otetaan vähennyksenä huomioon tontille 97/1 aikanaan laadittavan asemakaavan muutoksen yhteydessä mahdollisesti suoritettavasta maankäyttömaksusta sovittaessa.

Ilmarisella on lisäksi oikeus pitää Keskuskadun katualueella omistamansa tilat hallinnassaan myös sen jälkeen, kun korttelin 97 huolto- ja pysäköintiliikenne on siirretty rakennettavaan keskustan maanalaiseen huoltoväylään, edellyttäen, että tiloista tuolloin solmitaan mahdollista uutta käyttötarkoitusta koskeva maanvuokrasopimus ja että Ilmarinen samalla poistaa kustannuksellaan tiloihin johtavan pohjoisen ajoluiskan ja kunnostaa katupinnan sen jälkeen kustannuksellaan kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti.

Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat sen allekirjoittaneet ja Ilmarinen, Kiinteistö Oy Aleksanterinkatu 17 ja Aikatalo Oy ovat peruuttaneet Helsingin hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen.

Mikäli sanottua valitusta ei ole kokonaisuudessaan peruutettu 30.4.2006 mennessä, sopimus raukeaa kokonaisuudessaan ja sen jälkeen valitusprosessi etenee oikeusasteissa normaalin käytännön mukaisesti.

Lautakunta esittää sopimuksen tekemistä päätösehdotuksen mukaisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen, joka koskee asemakaavan muutoksen nro 11390 vaikutuksia 2. kaupunginosan korttelissa nro 97.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa

HERTTONIEMEN PYSÄKÖINTI OY:N, KIINTEISTÖ OY MOSAIIKKITORIN PYSÄKÖINTILAITOKSEN, LATOKARTANON PYSÄKÖINTI OY:N, MALMIN PYSÄKÖINTITALO OY:N JA VIIKINMÄEN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs 2006-773

Kaj ilmoittaa, että Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen, Latokartanon Pysäköinti Oy:n, Malmin Pysäköintitalo Oy:n ja Viikinmäen Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Kaupunki omistaa enemmistön em. yhtiöiden osakkeista. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2006 keväällä pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Herttoniemen Pysäköinti Oy

Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos

Latokartanon Pysäköinti Oy

Malmin Pysäköintitalo Oy

Viikinmäen Pysäköinti Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa yhtiökokouksissa ehdottamaan vuodeksi 2006 yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ottaen hallitusten jäsenten ja varajäsenten valintoja tehtäessä huomioon kaupungin edun sekä yhtiöissä noudatetut käytännöt eri osakkeenomistajatahojen edustuksesta yhtiöiden hallituksissa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista:

1 Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita sekä konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti yhtiöille annettua muuta kaupungin ohjausta (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 8.6.2005 140 § / konserniohjeet, Khs 13.6.2005 829 § / johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsinki-konsernin tytäryhteisöissä sekä yhtiökokouksia ja ennakkosuostumuksen hakemista koskevat menettelytavat, Khs 13.9.2004 1119 § / Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimitusjohtajasopimukset sekä tytäryhtiöiden ja säätiöiden hallitusten jäsenten palkkiot, Khs 3.6.2002 815 § / kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit).

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilintarkastajayhteisöille, tilintarkastajille, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tarvittavasta tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille ja tilintarkastajille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Luettelo pysäköintiyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja varajäsenistä sekä tilintarkastajista

20.3.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PRO LAPINLAHTI-LAPPVIKEN RY:N TEKEMÄSTÄ LAPINLAHDEN SAIRAALAA YMPÄRÖIVÄN PUISTON SUOJELUESITYKSESTÄ

Khs 1999-2650

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (30.1.2006) Helsingin kaupungin ajan tasalla olevaa lausuntoa Pro Lapinlahti–Lappviken r.y:n tekemästä Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesityksestä. Esittelijävaihdosten johdosta asian käsittely on viivästynyt ympäristökeskuksessa. Lausunto pyydetään antamaan 15.3.2006 mennessä.

./. Uusi lausunto on myös pyydetty Museovirastolta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö liitteineen on tämän asian liitteenä 1.

./. Kaj toteaa, että asiasta on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, kiinteistövirastolta ja rakennusvirastolta. Lausunnot ovat tämän asian liitteinä 2–4.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.2.2006) seuraavaa:

Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle 10.1.2000 päivätyn lausunnon koskien Lapinlahti-Lappviken ry:n tekemää Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesitystä. Kaupunginhallitus esittää lausunnossaan puistoalueen suojelemista asemakaavalla.

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää 30.1.2006 päivätyssä lausuntopyynnössä Helsingin kaupungin ajan tasalla olevaa lausuntoa suojeluesityksestä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tullaan laatimaan Lapinlahden sairaala-alueen suojelukaava rakennusten tuleva käyttötarkoitus huomioiden. Asemakaavoituksen pohjaksi on vuoden 1999 jälkeen teetetty seuraavat selvitykset koskien puistoaluetta:

- Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys/Maisemasuunnittelu Hemgård; Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7

- Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus/Maisemasuunnittelu Hemgård; kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2004:4

Lisäksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut kasvillisuusinventoinnin vuonna 2000 sekä teettänyt Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelman/Maisemasuunnittelu Hemgård. Työn on määrä valmistua maaliskuussa 2006.

Lapinlahden alueen asemakaava on tarkoitus laatia vuosien 2006–2008 aikana.

Kiinteistövirasto toteaa (28.2.2006) seuraavaa:

Lapinlahden mielisairaala sijoitettiin aikansa periaatteiden mukaan rauhalliseen paikkaan kauas kaupungista – itse asiassa eristetyksi muusta yhteiskunnasta. Sairaalan ja muun kaupungin välissä on vielä laaja hautausmaa-alue. Sairaala on toiminut itsenäisesti omine keittiöineen, puutarhoineen ja pesuloineen. Sairaalan ympäristö on rakennettu puistoksi, jossa potilaat ovat voineet käyskennellä. Potilaat viettivät sairaalassa pitkiä aikoja - usein koko loppuelämänsä. Hoitoon on sisältynyt puiston ja hyötypuutarhan rakentaminen ja hoitaminen sairaalan puutarhurin ohjauksessa. Sairaalan rakennukset ja osin ympäristökin ovat säilyneet melko muuttumattomina saman toiminnan jatkuessa alueella 160 vuotta.

Tilanne on nyt sairaalan puiston käytön osalta muuttunut. Sairaala ei enää pitkään ole hoidossa käyttänyt eikä hoitanutkaan puistoa entiseen tapaan, vaan piha-alueena. Mielisairaanhoidossa laitospainotteisuutta on olennaisesti vähennetty. Hoitopaikat ja esim. mielenterveyskuntoutujien asuntolat halutaan muun asutuksen sekaan hyvin saavutettaville paikoille. Uudet hoitomenetelmät ja lääkkeet ovat tehneet Lapinlahden tapaiset sairaalat tarpeettomiksi. Sairaalatoiminta onkin päätetty lopettaa Lapinlahdessa.

Lapinlahden rakennuksille pohditaan nyt uusia mutta kuitenkin mielenterveyteen liittyviä käyttötarkoituksia. Tällöin kysymykseen tullee alan järjestöjen toimitilat, kokoontumis- ja kurssitilat, mielenterveysmuseo ja ehkä myös erityisasuminen. Varsinaista hoito- ja sairaalatoimintaa rakennuksissa ei jatkettane. Kaupungilla voi myös olla omia tilatarpeita myös tulevaisuudessa.

Sairaalarakennukset vaativat niin suuria käyttö- ja myöskin korjauskustannuksia, että on mahdollista, etteivät suunniteltujen kaupungin ulkopuolisten käyttäjien resurssit riitä kattamaan edes käyttökustannuksia saati korjauskuluja. Kaupungissa päätetyn tehtävä- ja kustannusjaon mukaan kiinteistötoimi ei voi vastata ilman eritysrahoitusta Lapinlahden rakennusten uuden toiminnan vaatimista käyttö- ja korjauskustannuksista, vaan mahdollinen kaupungin rahoitusosuus tulee löytää muiden hallintokuntien - lähinnä kai sosiaali- ja terveystoimen talousarvioista.

On varsin mahdollista, että rakennuksille joudutaan nyt etsimään tai myöhemmin tulee esille myös muita kuin esillä olevia käyttövaihtoehtoja. Esimerkiksi suojellut sairaalarakennukset Unioninkadun varrella on onnistuneesti muutettu yliopistokäyttöön. Lapinlahden rakennuksia ja koko aluetta koskevien asemakaavamerkintöjen tulisi sallia varsin monenlainen käyttö vaikka rakennukset onkin suojeltu.

Lapinlahden sairaalarakennuksia ympäröivä puistoalue ei siis enää ehkä lainkaan liity rakennusten käyttöön. Lähtökohtana tulee viraston käsityksen mukaan olla, että puisto avataan yleiseen käyttöön ja sen kautta ohjataan kevyen liikenteen yhteydet Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta pohjoiseen. Alueen rajoilla on edelleenkin kieltokyltit ja alue on aidattu, vaikka sitä ei enää juuri lainkaan käytetä. Puisto antaa hienot edellytykset kehittää alueesta ympäröivien alueiden asukkaita palveleva kaupunginosapuisto miltei Kaivopuiston malliin.

Puiston suojeluun rakennussuojelulain perusteella nykyasussaan ja -laajuudessaan ei virasto näe syytä. Suojelu voisi jäädyttää melko pitkälle nykytilanteen, ja sallisi vain museoviraston erikseen hyväksymät toimenpiteet. Museoviraston linjana nähtävästi on museoida laajalti suojellun kohteen ympäristö ja vaatia myös tämän alueen ympärille lisää ”suojelualuetta”. Tähän viittaa museoviraston lausunnossa mainittu ”kulttuuriarvoista piittaamattomuus”, kun hautausmaan vireen kokonaan nyt kyseessä olevan alueen ulkopuolelle rakennettiin koirapuisto.

Viraston käsityksen mukaan myös Lapinlahden sairaalarakennuksia ja etenkin niiden ympäristöä voidaan kehittää ja jossain määrin lisärakentaakin, kunhan kunnioitetaan alueen historiallista arvoa sekä suunnittelu ja toteutus ovat korkealaatuisia. Näin voi syntyä kokonaisuus, jossa on erilaisia ajallisia kerrostumia, ja jota myöhemmin pidetään suuressa arvossa ja halutaan suojella. Näin alueella voitaisiin saada myös uusia juuri sille sopivia, ehkä taiteeseen, tieteeseen ja muuhun kulttuuriin liittyviä käyttöjä.

Alueelle on syytä laatia asemakaava, jossa määritellään mitkä alueet hoidetaan pysyvästi puistomaisesti, ja mille alueen osille mahdollisesti voidaan rakentaa. Ainakin hautausmaan puolella oleva entinen kasvitarha-alue ja Koivula-talon ympäristö voisivat ehkä soveltua rakentamiseen. Ranta-alueet sairaalarakennuksesta länteen ja pohjoiseen tulee tietenkin jättää avoimiksi. Asemakaavatyössä alueen käyttömahdollisuudet selvitettäneen avoimesti ja monipuolisesti eri käyttömahdollisuuksien osalta eikä vain yksipuolisesti suojelunäkökohtia painottaen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo inventoinut alueen eri ominaisuudet laajasti. Viraston käsityksen mukaan aluetta on syytä kehittää lähtien sen hienoista lähtökohdista ja perinteistä.

Rakennusvirasto toteaa (28.2.2006) seuraavaa:

Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Helsingin kaupungilta ajan tasalla olevaa lausuntoa Lapinlahti-Lappviken ry:n tekemästä suojeluesityksestä vuodelta 1999.

Kaupunginkanslia on pyytänyt aloitteesta rakennusviraston lausunnon 28.2.2006 mennessä.

Lapinlahti-Lappviken ry:n aloitteessa esitetään Lapinlahden puisto suojeltavaksi rakennussuojelulailla. Yleisten töiden lautakunta esitti vuonna 1999 lausunnossaan puiston suojelua asemakaavalla eli rakennuslain nojalla. Myös Helsingin kaupunginhallitus esitti 10.1.2000 lausunnossaan tätä. Sen sijaan museoviraston katsoi omassa lausunnossaan vain rakennussuojelulain nojalla tehtävän suojelupäätöksen varmistavan Lapinlahdenpuiston kunnollisen säilymisen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueen asemakaavan vuosien 2006–2008 aikana. Asemakaavoitustyön pohjaksi on laadittu kaksi selvitystä: Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7) ja Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston julkaisuja 2004:4).

Rakennusvirasto on laatinut vuonna 2000 Lapinlahden sairaala-alueen puu- ja ruohovartinen kasvillisuuden inventoinnin (Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston selvityksiä 2000:11).

Rakennusvirasto teettää parhaillaan Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Työn on tilannut rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Hoito- ja kehittämissuunnitelma ohjaa rakennusviraston vastuulle tänä vuonna siirtyvän ja pitkään hyvin vähällä hoidolla olleen Lapinlahden puiston hoitoa siten, että hoidon avulla varmistetaan puiston arvojen säilyminen asemakaavaa valmisteltaessa. Tarvittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa muutetaan asemakaavan valmistuttua.

Rakennusviraston mielestä Lapinlahden puiston asemakaavalla suojelu on edelleen ajankohtaista. Rakennusvirasto ei kannata ehdotusta puiston suojelusta rakennussuojelulailla, sillä se hankaloittaisi ja vaikeuttaisi puiston asianmukaista hoitoa. Puistolla on myös erilaisia luonto- ja maisema-arvoja, joiden suojeluun rakennussuojelulaki ei sovellu. Asemakaavalla suojelu on laajasti käytössä Helsingissä. Se on osoittautunut riittävän vahvaksi ja toimivaksi, sillä useita historiallisia puistoja ja kartanopuistoja on suojeltu asemakaavalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle em. lausuntoihin perustuvan seuraavan sisältöisen lausunnon:

Toimenpiteet aiemman lausunnon jälkeen

Asemakaavoituksen pohjaksi on vuoden 1999 jälkeen teetetty seuraavat selvitykset koskien puistoaluetta:

- Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys/Maisemasuunnittelu Hemgård; Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7

- Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus/Maisemasuunnittelu Hemgård; kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2004:4

Lapinlahden sairaala-alueen rakennusten tulevasta käytöstä

Lapinlahden sairaalan ympäristö on rakennettu puistoksi, jossa potilaat ovat voineet virkistäytyä. Usein potilaat viettivät sairaalassa pitkiä aikoja, joskus koko loppuelämänsä. Hoitoon on sisältynyt puiston ja hyötypuutarhan rakentaminen ja hoitaminen sairaalan puutarhurin ohjauksessa. Sairaalan rakennukset ja osin ympäristökin ovat säilyneet melko muuttumattomina saman toiminnan jatkuttua alueella 160 vuotta.

Sairaala ei enää pitkään ole hoidossa käyttänyt eikä hoitanutkaan puistoa entiseen tapaan, vaan piha-alueena. Mielisairaanhoidossa laitospainotteisuutta on olennaisesti vähennetty. Hoitopaikat ja esim. mielenterveyskuntoutujien asuntolat halutaan nyt muun asutuksen pariin. Sairaalatoiminta on alueella päättymässä.

Lapinlahden rakennuksille pohditaan nyt uusia, mutta etusijassa kuitenkin mielenterveyteen liittyviä käyttötarkoituksia.

Suojellut sairaalarakennukset vaativat suuria käyttö- ja korjauskustannuksia, joiden jakamista tultaneen harkitsemaan sekä kaupungin eri hallinnonalojen kesken että kaupungin ulkopuolista rahoitusta etsien. On käynyt ilmeiseksi, että tilojen käytöstä kiinnostuneiden tahojen, kuten mielenterveysjärjestöjen ja muiden vastaavien tahojen resurssit vastata kunnostus- ja ylläpitokustannuksista ovat niin ikään rajalliset.

Sen vuoksi on varsin mahdollista, että rakennuksille joudutaan etsimään myös muita käyttövaihtoehtoja. Esimerkiksi suojellut sairaalarakennukset Unioninkadun varrella on onnistuneesti muutettu yliopistokäyttöön. Lapinlahden rakennuksia ja koko aluetta koskevien asemakaavamerkintöjen tulisi sallia varsin monenlainen käyttö vaikka rakennukset onkin suojeltu. Näin alueelle voitaisiin saada myös uusia, juuri sille sopivia, ehkä taiteeseen, tieteeseen ja muuhun kulttuuriin liittyviä käyttöjä. Myös yksityisen yritystoiminnan toivoisi kiinnostuvan alueen monista mahdollisuuksista.

Kannanotto puistoa koskevaan suojeluesitykseen

Koska Lapinlahden sairaalarakennuksia ympäröivä puistoalue ei mitä todennäköisimmin tulevaisuudessa enää varsinaisesti liity rakennusten käyttöön, lähtökohtana tulee olla, että puisto avataan yleiseen käyttöön. Sen kautta voitaisiin ohjata kevyen liikenteen yhteydet Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta pohjoiseen. Puisto antaa hienot edellytykset kehittää alueesta ympäröivien alueiden asukkaita palveleva kaupunginosapuisto Kaivopuiston malliin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee kaavoitustyön yhteydessä selvittämään alueen rakennusten mahdollisia uusia käyttötarkoituksia ja alueen kulttuurihistorialliseen arvoon soveltuvaa mahdollista lisärakentamista. Kaavoituksen toinen tärkeä tehtävä on tarkastella puiston kokonaisilmettä, sen historiallisia ja luonnonarvoja, maisemallisia arvoja ja kulttuuriperintöä ja laatia suunnitelma kaikkia näitä osatekijöitä kunnioittaen. Olennaista on, että sekä suunnittelu että toteutus ovat korkealaatuisia. Lapinlahden sairaala- ja puistoalueen suojelukaava rakennusten tulevat käyttömahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoitus laatia vuosien 2006–2008 aikana.

Helsingin rakennusvirasto teettää parhaillaan Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Työn on tilannut viraston katu- ja puisto-osasto. Hoito- ja kehittämissuunnitelma ohjaa rakennusviraston vastuulle tänä vuonna siirtyvän ja pitkään hyvin vähällä hoidolla olleen Lapinlahden puiston hoitoa siten, että hoidon avulla varmistetaan puiston arvojen säilyminen asemakaavaa valmisteltaessa. Tarvittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa muutetaan asemakaavan valmistuttua.

Puistolla on myös erilaisia luonto- ja maisema-arvoja, joiden suojeluun rakennussuojelulaki ei hyvin sovellu. Asemakaavalla suojelu on laajasti käytössä Helsingissä ja useita historiallisia puistoja ja kartanopuistoja on suojeltu asemakaavalla. Näissä tapauksissa kaavasuojelu on osoittautunut riittävän vahvaksi ja toimivaksi.

Edellä esitetyn perusteella kaupunginhallitus ei pidä tarpeellisena puiston suojelemista rakennussuojelulain nojalla vaan pitää edelleen kaavasuojelua riittävänä ja tarkoituksenmukaisena.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle, kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 30.1.2006 liitteineen
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 22.2.2006
	Liite 3	Kiinteistöviraston lausunto 28.2.2006
	Liite 4	Rakennusviraston lausunto 28.2.2006

AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSJOHTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN

Khs 2006-724

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (9.3.2006), että se hyväksyi 31.1.2006 Stadian uuden sisäisen organisaation olemaan voimassa 1.8.2006 alkaen. Uudessa organisaatiossa nykyisten kolmen toimialan tilalle muodostetaan seitsemän osaamisyhteisöä Stadian koulutusohjelmista.

Stadian organisaatiomuutoksella tavoitellaan organisaation madaltamista ja monialaisuuden lisäämistä. Opetustoiminnalle pyritään saamaan lisää voimavaroja ja sitä kehitetään mm. osaamisyhteisöjen avulla. Päätöksenteko tuodaan lähelle koulutusohjelmia ja koulutusohjelmien toimintaa tukevia sisäisiä palvelu- ja tukitoimintoja kehitetään asiakaslähtöisiksi.

Hallitus ja sen asettama organisaatiojaos ovat valmistelleet Stadian sisäistä organisaatiouudistusta aiemmin tehtyjen päätösten pohjalta.

Organisaatiomuutoksen taustalla ovat yhteiskunnalliset, alueelliset ja ammattikorkeakoulun sisäiset muutosvaatimukset. Helsingin ammattikorkeakoululta edellytetään alueellisena toimijana valmiutta ottaa huomioon muuttuvan yhteiskunnan ja ympäristön erilaiset tarpeet. Koulutusohjelmien toiminnan ja niiden kehittymisen tukeminen on oleellista, jotta opetuksen laatu ja määrä vastaavat niille asetettuja tavoitteita. Aikuiskoulutus ja laajentuva tutkimus- ja kehitystyö vaativat uusia toimintamalleja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota koulutustehtävän, tutkimus- ja kehitystehtävän sekä aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen väliseen yhteistyöhön, jotta ne eivät erkane toisistaan erillisiksi toiminnoiksi. Yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa tulee entisestään lisääntymään, koska ammattikorkeakoulun opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö perustuvat alueen työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin.

Sisäisen organisaation kehittäminen toteutetaan seuraavilla periaatteilla:

- Nykyisten kolmen toimialan tilalle muodostetaan seitsemän osaamisyhteisöä ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista. Osaamisyhteisöjen toimintaa johtavat koulutusjohtajat. Koulutusohjelmien toiminnasta vastaavat koulutuspäälliköt. Osaamisyhteisökohtaisilla koulutusjohtajilla ja koulutuspäälliköillä vahvistetaan koulutusohjelmien lähellä tapahtuvaa päätöksentekoa. Osaamisyhteisömalli on joustava, mikä mahdollistaa kokemusten ja kommenttien perusteella mallin edelleen kehittämisen muutostarpeen mukaan.

- Osaamisyhteisöt vastaavat ammattikorkeakoululle asetetuista perustehtävistä; koulutustehtävästä, tutkimus- ja kehitystyöstä ja aikuiskoulutustehtävästä. Osaamisyhteisöjen tehtävien toteuttamista tukevat palveluperiaatteella toimivat opetuksen kehittämisen tuki (OpKe), tutkimus- ja kehitystyön koordinoinnin ja kehittämisen tuki sekä aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen koordinoinnin, markkinoinnin ja kehittämisen tuki. Kielikeskus koordinoi ja kehittää ammattialojen kieltenopetusta yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa.

Jatkovalmistelua varten hallitus perusti 31.1.2006 jaoston. Jaosto on käsitellyt ensimmäisenä asianaan koulutusjohtajien virkojen perustamista ja on päätynyt esittämään hallitukselle ja edelleen Khlle esitettäväksi seuraavaa.

Koulutusjohtajan virkojen (7) perustaminen

Nykyisessä organisaatiossa on 17 koulutusjohtajan tehtävää, joita hoidetaan joko yliopettajan tai lehtorin viroissa. Palvelussuhteen ehdot ovat määräytyneet OVTESin mukaan.

Uudessa organisaatiossa 1.8.2006 alkaen on seitsemän (7) koulutusjohtajan virkaa.

Ehdotus viroista/tehtävistä, jotka muutetaan koulutusjohtajan (7 kpl) viroiksi

1.8.2006 alkaen

kolme toimialajohtajan vakinaista virkaa

- toimialajohtajat on otettu virkoihin määräajaksi 31.7.2006 asti

- tekniikan sekä kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtajilla on taustavirat, joista he ovat virkavapaalla

- sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja on virkavapaana 31.7.2006 asti. (Nykyisin hän hoitaa vakinaisena Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen vakinaisen rehtorin virkaa opetusvirastossa).

yksi kehittämispäällikön vakinainen virka

- kehittämispäällikkö on otettu virkaan 31.7.2006 asti.

(Nykyisellä kehittämispäälliköllä on lehtorin (suunnittelija) taustavirka, josta hän on virkavapaana 31.7.2006 asti.)

kaksi johtavan suunnittelijan vakinaista tehtävää

- johtavilla suunnittelijoilla on määräaikainen työsopimus tehtävän hoidosta 31.7.2006 asti. (Molemmilla on lehtorin taustavirka. He ovat virkavapaalla.)

yksi suunnittelija (lehtorin virka).

Viranhaltija on osa-aikaeläkkeellä (65 %). Virka käytetään yhden koulutusjohtajan virkaan. Viranhaltijan palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan, vaikka hänen virkamääräyksensä jaetaan kahden jo osa-aikaeläkkeellä olevan lehtorin viran kanssa.

Muutettavien virkojen/tehtävien nykyiset kuukausipalkat

Toimialajohtajat

- Tekniikka 4 841 euroa

- Sosiaali- ja terveysala 5 318 euroa

- Kulttuuri- ja palveluala 4 409 euroa

Kehittämispäällikkö 4 611 euroa

Johtavat suunnittelijat 3 535 euroa

Lehtori 3 415 – 4 323 euroa (amk-ves).

Nykyisten koulutusjohtajien tehtävien palkat toimialoittain (OVTES)

- Tekniikka 4 737 – 5 821 euroa (C63-65 + ylitunnit)

- Sosiaali- ja terveysala 3 741 – 4 280 euroa (yliopettajan palkka + 5 tai 10 %)

- Kulttuuri- ja palveluala 3 741 – 3 922 euroa (yliopettajan palkka + 5 %).

Palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTESin mukaan, koska esitettävien koulutusjohtajien viranhoitoon ei sisälly opetusvelvollisuutta. Lisäksi KVTESin soveltaminen sopii parhaiten esitettävien virkojen (7kpl) palvelussuhteen ehtojen tarkoituksenmukaisessa määrittelyssä. KVTES-palkkausjärjestelmän soveltaminen mahdollistaa lisäksi henkilökohtaisen työnsuorituksen arvioinnin. Koulutusjohtajien kelpoisuusvaatimuksiin tulee liittyä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamansa koulutusalan tuntemus, riittävä perehtyneisyys kunnan- ja koulutuksen hallintoon sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä.

Koulutusjohtajien tehtäväkohtaisten palkkojen määräytymisen perustana käytetään toimialajohtajien/kehittämispäällikön ja nykyisten koulutusjohtajien palkkoja. Koulutusjohtajien virkojen kokonaispalkkojen tulee jäädä alhaisemmiksi kuin vararehtorien kokonaispalkat (5 100 – 5 300 euroa).

Uusien koulutusjohtajan virkojen tehtäväkohtaiset palkat asetetaan edellisen perusteella osaamisyhteisön koon ym. mukaan palkkahaarukkaan 4 200 – 4 600 euroa/kk. Tämän lisäksi tulee KVTES-palkkausjärjestelmän mukaan hyväksyttävistä palveluvuosista henkilökohtainen vuosisidonnainen osa (max 10 %).

Esitetyn tehtäväkohtaisen palkan lisäksi koulutusjohtajille voidaan tarvittaessa alan kehittämisvastuun ja koulutusjohtajien oman erityisosaamisen perusteella sopia mahdollisuudesta toimia sivutoimisena tuntiopettajana virkaan kuuluvan työajan ulkopuolella. Asiasta sovitaan tapauskohtaisesti tutkintoon johtavasta koulutuksesta vastaavan vararehtorin kanssa.

Esitys on otettu huomioon ammattikorkeakoulun talousarviossa eikä se lisää kustannuksia.

Koulutusjohtajan virkojen perustamisesta ja esityksestä on neuvoteltu ja menettelystä sovittu henkilöstökeskuksen edustajien kanssa 1.3.2006.

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää Khlle viiden viran nimikemuutosta koulutusjohtajaksi ja kahden koulutusjohtajan viran perustamista lakkautettavien työsopimussuhteisten tehtävien tilalle päätösehdotuksen mukaisesti. Uusien koulutusjohtajan virkojen palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti ja niiden tehtäväkohtainen palkka on 4 200 – 4 600 euroa/kk. Tehtäväkohtaiset palkat määritellään näissä rajoissa tehtävän vaativuuden perusteella.

Sj toteaa, että järjestelystä on keskusteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Ehdotus perustuu vireillä olevaan organisaatiomuutokseen ja on ammattikorkeakoulun opetustehtävän kehittämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Aiemmat virat on tarkoituksenmukaista lakkauttaa ja perustaa uudet virat niiden tilalle.

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettaviksi 1.8.2006 lukien seuraavat uudet virat työsuhteisten toimien tilalle:

toimen nimike

vakanssinro

uuden viran nimike

tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

johtava suunnittelija

047044

koulutusjohtaja

4 200 – 4 600

johtava suunnittelija

047045

koulutusjohtaja

4 200 – 4 600

Samalla kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa ammattikorkeakouluun sijoitetut eräät virat ja perustaa uudet virat 1.8.2006 lukien seuraavasti:

nykyinen virka	vakanssinro	uusi virka	tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
toimialajohtaja	046759	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
toimialajohtaja	046760	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
toimialajohtaja	046761	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
kehittämispäällikkö	046765	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600
lehtori	046042	koulutusjohtaja	4 200 – 4 600

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242



Kokousaika	3.4.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Pajunen, Jussi	3.7.–30.7.2006
kaupunginjohtaja	(jää 10 päivää)

Björklund, Ilkka-Christian	3.7.–6.8.2006
apulaiskaupunginjohtaja	(jää 13 päivää)

Kokkonen, Paula	26.5.2006
apulaiskaupunginjohtaja	7.8.–9.8.2006
	11.8–27.8.2006
	(jää 20 päivää)

Korpinen, Pekka	3.7.–30.7.2006
apulaiskaupunginjohtaja	(jää 18 päivää)

Sauri, Pekka	3.7.–6.8.2006
apulaiskaupunginjohtaja	(jää 13 päivää)

Lainan numero	Lainan määrä

330 -55	72 786,69
330 -51	266 409,68
330 -44	23 778,41
330 -38	50 792,75
330 -80	57 384,71
330 -76	35 919,90
330 -66	50 330,24
330 -62	37 878,61
330 -49	20 199,03
Yhteensä	615 480,02