HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN MELLUNKYLÄ-VUOSAARI 110 KV:N VOIMAJOHDON SIIRTOA VARTEN FALLPAKAN ASUNTOALUEELLA

Khs 2006-702

Kiinteistövirasto esittää 16.3.2006 kaupunginhallitukselle, että Helsingin Energialle myönnettäisiin määräraha Mellunkylä-Vuosaari 2 x 110 kV voimajohdon siirtoa varten Fallpakan asuntoalueella. Perusteluna virasto toteaa kirjeessään mm. että Helsingin Energian tarjouksen mukainen kustannusarvio on 635 000 euroa (alv 0 %). Johdon siirron toteutuksen tavoiteaikataulu olisi kesäkuu 2006. Johtosiirto voidaan käytännössä toteuttaa vain Vuosaaren voima-laitoksen huoltoseisokin yhteydessä, joka ajoittuu tänä vuonna ajankohdalla 9.6. - 28.7.2006. Mikäli siirtoa ei tuolloin suoriteta, seuraava mahdollinen ajankohta siirrolle olisi kesä 2007.

Kyseessä on ensimmäisen vaiheen voimajohtolinjan siirto Itäväylän varteen. Siirto mahdollistaa alueen eteläosan asunto-tonttien rakentamisen yksityisellä ja kaupungin omistamalla maalla. Myöhemmin voimajohtolinja tulee siirtää kaupungin toimesta uuden asemakaavanmuutoksen mukaisesti nelikaistaisen Itäväylän keskelle Itäväylän perusparannuksen yhteydessä. Tiehallinto ei ole ohjelmoinut Itäväylän perus- parannushanketta hankkeisiinsa, joten voimajohtolinjan toisen vaiheen siirtovaiheen toteuttaminen ei ole aikataulutettavissa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutos

Mellunkylän Fallpakan pohjoisosaan on tehty asemakaava- ja asemakaavan muutos nro 11170 (jäljempänä kaava), joka on saanut lainvoiman 26.11.2004. Uutta asuinkerrosalaa kaava-alueelle tulee
33 240 k-m², josta kaupungin omistamalle maalle 16 850 k-m².

Maankäyttösopimus ja aluevaihto

Alueen suurin maanomistaja oli Nils-Erik Nymanin jakamaton kuolinpesä (jäljempänä perikunta). Kaavan toteuttamista ja kiinteistöjen muodostamista varten kaupungin ja perikunnan kesken on allekirjoitettu 23.9.2004 esisopimus aluevaihdosta, mihin sisältyi myös korvaus alueen rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Lopullinen vaihtokirja on allekirjoitettu 30.11.2004.

Asuntoalueen toteutus ja varaukset

Itäväylän pohjoispuolella sijaitsevien Palmbergin omistamien tonttien rakennustyöt ovat käynnistyneet maaliskuussa 2005.

Itäväylän eteläpuolella sijaitsevien Palmbergin ja kaupungin omistamien tonttien rakentaminen edellyttää 110 kV voimajohdon siirtämistä uuteen paikkaan ja alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamista. Ennen kunnallistekniikan rakentamista alueella on suoritettava esirakentamistoimenpiteitä.

Kaupungin omistamien asuntotonttien varaamisesta asuntotuotantoon tullaan tekemään esitys kaupunginhallitukselle syksyllä 2006. Tonttien talonrakennustyöt on mahdollista aloittaa vuonna 2008.

Helsingin Energian tarjous 9.3.2006 (liite 1)

./. Kohteena on Helsingin Energian omistaman 110 kV avojohdon johtoaleen vapauttaminen rakentamisalueeksi Fallpakassa. Muutos toteutetaan siirtämällä noin 900 metriä pitkä johto-osuus Mellunkylä-Vuosaari -välisestä 110 kV kaksoisavojohdosta Fallpakan rakennusalueelta pylväsväliltä 24-27. Tarjous sisältää nykyisen johdon purkamisen sekä uuden johtolinjauksen rakentamisen täyteen käyttövalmiuteen (liite 1).

Tarjouksen mukainen hankkeen kustannusarvio on 635 000 euroa (alv 0 %) tietyin varauksin. Johdon rakennusurakassa perustusten lopullinen rakenne tarkentuu rakennussuunnittelussa, mikä vaikuttaa perustusten hintaan.

Määrärahaesitys

Kiinteistövirasto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus myöntäisi Helsingin Energialle vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) olevaa määrärahaa 635 000 euroa (alv 0 %) Mellunkylä – Vuosaari 2 x 110 kV voimajohdon siirtoa varten Fallpakan asuntoalueella.

Kj toteaa, että kiinteistöviraston, rakennusviraston, Helsingin Energian ja talous- ja suunnittelukeskuksen kesken on sovittu, että kiinteistövirasto vastaa määrärahan hakemisesta. Määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, suoraan Helsingin Energialle, joka on järjestänyt tarjouskilpailun ja joka tilaa johtosiirron.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Helsingin Energialle vuoden 2006 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

635 000 euroa (alv=0) Mellunkylä - Vuosaari 2 x 110 kV voimajohdon siirtoa varten Fallpakan asuntoalueella.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, Helsingin Energialle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Energian tarjous 9.3.2006
	Liite 2	Kartta (Fallpakan alueen 110 kV johtosiirto)

13.3.2006 ja 20.3.2006 pöydälle pantu asia

PALACE RAVINTOLAT OY:N OIKAISUVAATIMUS FINLANDIA-TALON RAVINTOLATILAN VUOKRAUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2004-2702

Palace Ravintolat Oy on tehnyt 29.11.2005 oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokraamista koskevasta päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessaan Palace Ravintolat Oy vaatii kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista tarjousvertailussa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi ja lainvastaisena sekä asian palauttamista Finlandia-talolle tarjousvertailun uudelleen toimittamista varten.

Yhtiön oikaisuvaatimus ja sen liitteenä toimitettu asiantuntijalausunto ovat liitteitä 1-2. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävillä Khn kokouksessa. Palace Ravintolat Oy:n tarjouskirje 15.8.2005 sisältää salassa pidettäviä tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20-kohdan perusteella.

Asian tausta ja tapahtumat käyvät ilmi Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksesta liitteineen ja kaupunginhallituksen 7.11.2005, 1332 § tekemän vuokrauspäätöksen esityslistatekstistä liitteineen. Asiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Asiassa on pyydetty lausunnot kaupunginkanslian oikeuspalveluilta ja Finlandia-talolta, jotka ovat antaneet lausuntonsa 16.12.2005 (liite 3) ja 15.12.2005 (liite 4). Tarjouskilpailun voittaneelle Royal Ravintolat Oy:lle varattiin 2.12.2005 tilaisuus antaa selityksensä em. oikaisuvaatimuksesta. Yhtiö antoi selityksensä 14.12.2005 (liite 5). Annetut lausunnot ja saatu selitys on toimitettu 23.12.2005 oikaisuvaatimuksen tekijälle, joka on antanut vastineensa 10.1.2006 (liite 6).

Liitteenä 7 on Palace Ravintolat Oy:n 24.3.2006 toimittama kirjelmä oikeudellisista näkökohdista ravintolatilan vuokrausasiassa.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan mm. seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksen tutkimisesta

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa että kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kaupunki ei liittänyt muutoksenhakuohjetta Palace Ravintolat Oy:lle lähettämäänsä vuokrauspäätökseen, koska se katsoi, että yhtiö ei ole asiassa asianosainen. Oikeuspalvelut toteaa, että viimeaikainen KHO:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen on jossain määrin tulkinnanvaraista, onko Palace Ravintolat Oy:tä pidettävä asiassa kuntalain tarkoittamana asianosaisena vai ei.

Saadun selvityksen mukaan Palace Ravintolat Oy:n kotipaikka on Helsinki. Yhtiöllä on siten joka tapauksessa oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus kunnan jäsenenä.

Asian ratkaisun sisältävä pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 15.11.2005 ja Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus on saapunut kaupunginhallitukselle 29.11.2005. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Kaupunginhallituksen päätöksen luonne

Kaupunginhallituksen päätöksessä on kyse kaupungin omistamaa liikehuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen vuokralaisen eli kaupungin sopimuskumppanin valinnasta sekä vuokrasopimuksen olennaisten ehtojen vahvistamisesta tarjouskilpailun perusteella.

Liikehuoneiston vuokraus on yksityisoikeudellinen oikeustoimi, johon sovelletaan lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita sekä sopimusoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä. Oikeuspaikkana näissä asioissa on yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Yksityisoikeudellisten säännösten lisäksi em. ratkaisun valmisteluun ja päätöksentekoon sovelletaan kunta- ja hallintolain säännöksiä.

Kaupungin tarjoajille etukäteen ilmoittamat tarjouskilpailun ehdot sitovat oikeuskäytännön (KKO 1999:48) mukaan kaupunkia niin, että ehdoista poikkeaminen tarjouskilpailun ratkaisun valmistelussa ja päätöksenteossa voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen sopimuksentekorikkomuksen perusteella.

Palace Ravintolat Oy:n tarjouksen tarkentaminen

Palace Ravintolat Oy toimitti tarjouksen tarkennuksensa suljetussa kirjekuoressa lähetin välityksellä Finlandia-talolle 14.9.2005 klo 11.50. Tarjousten avauspöytäkirjan mukaan tarjousten täsmennykset avattiin 15.9.2005 klo 10.20.

Finlandia-talon ilmoituksen mukaan tarjouksia avattaessa havaittiin, että Palace Ravintolat Oy:n kirjekuori sisälsi vain salassapitosopimuksen ja markkinointisuunnitelman. Kirjekuoressa ei ollut saatekirjettä, jonka yhtiö on liittänyt oikaisuvaatimuksensa liitteeksi 8, ja jossa on vastattu Finlandia-talon tarjousten tarkennuspyynnössä esittämiin kysymyksiin.

Palace Ravintolat Oy:n vaatimusten perusteista

1 Virheellinen järjestys

Yleistä

Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä silloin, kun menettelyä koskevia säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös menettelyvirheeseen, joka on tapahtunut asiaa valmisteltaessa.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että ravintolatilan vuokrausta koskeva asia on valmisteltu puutteellisesti ja virheellisesti, koska kaupunki ei ole noudattanut:

– hallintolain säännöksiä viranomaisen asian selvittämisvelvollisuudesta ja asiakkaan neuvonnasta eikä säännöksiä asiankirjan täydentämisestä;

– kaupunginhallituksen 14.10.2002 vahvistamia periaatteita, jotka koskevat mm. liikehuoneistojen vuokrausta kaupungin ulkopuolisille.

Kaupungin menettely

Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Finlandia-talo on noudattanut kaikkia edellä mainittuja hallintolain säännöksiä asiaa valmistellessaan.

Tarjousten tarkentamiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen Finlandia-talo ei olisi yhdenvertaisuusperiaatetta ja sopimuksentekotuottamusta koskevaa periaatetta loukkaamatta voinut antaa vain yhdelle tarjoajalle mahdollisuutta muuttaa tarjoustaan. Tältä osin on vielä huomattava, että tarkennuspyynnössä oli nimenomaan mainittu tarjouksen hylkäämisuhka sen varalta, että tarjoaja ei noudata tarkentamiskehotusta.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että tarjousten tarkennuspyyntö ei ollut sillä tavoin epäselvä, etteivätkö tarjoajat olisi ymmärtäneet, mitä heiltä vaaditaan. Myös Palace Ravintolat Oy on ymmärtänyt tarkennuspyynnön aivan oikein, mikä käy ilmi saatteesta, jonka yhtiö ilmoittaa (oikaisuvaatimuksen liite 8) olleen sen tarkennuspyyntöön antaman vastauksen mukana.

Finlandia-talo pyysi alkuperäisessä tarjouspyynnössä tarjoajilta selvityksen tarjoajan mahdollisuuksista osallistua Finlandia-talon markkinointiin ja ”esityksen vuosittaisesta markkinointipanostuksesta prosentteina ravintolatoiminnan liikevaihdosta”. Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan on selvää, että tarjoajat ovat ymmärtäneet annettavan tiedon vaikuttavan tarjouskilpailun lopputulokseen yhtenä osana tarjousten vertailua. Tämän vuoksi oikeuspalvelut katsookin Finlandia-talon noudattaneen kaupungin sisäistä ohjetta, jonka mukaan mm. kaikki parhaan tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava jo tarjouspyynnössä.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että Finlandia-talon asettamat parhaan tarjouksen valintakriteerit painoarvoineen ovat olleet olennaisia ja täysin relevantteja, kun otetaan huomioon ravintolatoiminnan merkitys Finlandia-talon toiminnalle.

2 Toimivallan ylitys

Yleistä

Toimivallan ylitys tapahtuu ensinnäkin silloin, kun päätös ei lainkaan kuulu kunnan toimialaan. Silloin kun viranomainen on toiminut muodollisesti toimivaltansa rajoissa, mutta on rikkonut harkintavallan rajoitusperiaatteita, päätös voi tulla kumotuksi harkintavallan väärinkäytön perusteella. Toimivallan ylitys voi olla myös kunnan sisäinen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiön oikaisuvaatimuksen liitteenä olleessa asiantuntijalausunnossa katsotaan, että kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa käyttämällä harkintavaltaansa väärin. Käsitys perustunee ajatukseen, että kaupunginhallitus on ylittänyt ns. suhteellisuusperiaatteen vaatimuksen.

Kaupungin menettely

Oikeuspalvelut katsoo, että tarjousten tarkennuspyyntöön kirjatun tarjousten hylkäysuhan johdosta kaupunginhallitus ei ole voinut ylittää suhteellisuusperiaatteen vaatimusta. Jos kaupunginhallitus ei olisi hylännyt tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia ja tällainen tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun, olisi kaupunki mitä suurimmalla todennäköisyydellä tehnyt ns. sopimuksentekorikkomuksen ja joutunut asiassa vahingonkorvausvastuuseen.

3 Muu lainvastaisuus

Yleistä

Oikaisuvaatimusperustetta ”muuten lainvastainen” sovelletaan silloin, kun päätös on aineellisoikeudellisten säännösten tai määräysten vastainen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että kaupunginhallituksen päätös rikkoo perustuslain ja hallintolain yhdenvertaisuusperiaatetta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa katsotaan kaupunginhallituksen rikkoneen hallintolain ns. luottamuksensuojan periaatetta.

Kaupungin menettely

Kaupunginhallitus on hylännyt myös erään toisen tarjouksen samalla perusteella kuin Palace Ravintolat Oy:kin tarjouksen. Oikeuspalvelun käsityksen mukaan kaupunginhallitus ei siten ole loukannut tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Myöskään luottamuksen suojan periaatetta ei ole loukattu, koska kaikkia tarjoajia on kohdeltu avoimesti koko tarjouskilpailun ajan.

Yhteenveto Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Palace Ravintolat Oy ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallituksen tulisi oikeudellisin perustein kumota 7.11.2005 tekemänsä päätös.

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Finlandia-talo toteaa lausuntonaan mm, että Finlandia-talo suoritti ravintolatilojen vuokraamista koskevan kilpailuttamisen kohdellen kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tasapuolisesti ja hyvän hallintomenettelyn sekä kaupungin periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi lausunnossa selostetaan asian valmistelun käsittelyjärjestystä ja tarjouskilpailun tapahtumien kulkua.

Royal Ravintolat Oy katsoo selityksessään mm, ettei asian palauttamiselle uudelleen käsittelyä varten ole oikaisuvaatimuksessa esitetty asiallisia perusteita.

Kj toteaa, että siltä osin kuin oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa ja oikaisuvaatimuksentekijän vastineessa viitataan kaupunginkanslian oikeuspalvelujen asemaan ja sen antaman lausunnon luonteeseen, niin viittauksella ei ole tämän asian käsittelyn kannalta oikeudellista merkitystä. Kaupunginkanslian oikeuspalvelut on kaupungin sisäinen asiantuntijayksikkö, jonka asian valmisteluvaiheessa antamilla ohjeilla ja lausunnoilla ei ole ollut päätöksentekijää oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Asian valmistelu ja päätöksenteko ovat perustuneet valmistelun aikana saatuun aineistoon, siitä ilmenevien tosiseikkojen ja esiin tulleiden näkökohtien kokonaisarviointiin. Kj katsoo kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Kj toteaa edelleen, ettei Palace Ravintolat Oy ole 24.3.2006 toimittamassaan kirjelmässä tuonut esiin asiaan vaikuttavia uusia seikkoja.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perusteluin Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokrauspäätöksestä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Palace Ravintolat Oy:lle (Asianajotoimisto Miikka Pello Oy) muutoksenhakuosoituksin, Royal Ravintolat Oy:lle, Finlandia-talolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus
	Liite 2	Oikeustieteen tohtori Kai Kaliman asiantuntijalausunto
	Liite 3	Kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausunto
	Liite 4	Finlandia-talon lausunto
	Liite 5	Royal Ravintolat Oy:n selitys
	Liite 6	Palace Ravintolat Oy:n vastine
	Liite 7	Palace Ravintolat Oy:n kirjelmä 24.3.2006

VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-706

Kj ilmoittaa, että vuoden 2005 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman, konsernitaseen ja tilinpäätöksen liitetiedot.

Tilinpäätös osoittaa, että kaupungin talous ja talouden tasapaino heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka tilikauden tulos muodostuikin ylijäämäiseksi. Tuloksen ylijäämäisyyteen vaikuttivat liikelaitosten, erityisesti Helsingin Energian hyvä tulos, sekä toimintamenojen pysyminen kokonaisuutena talousarvion raameissa. Vuosikate ilman liikelaitoksia (vertailukelpoinen muihin kuntiin) kattoi poistoista vain vajaan kolmanneksen. Sekä kunnallisverokertymä että yhteisöverokertymä kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta selvästi muita kuntia heikommin.

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2005 oli 124 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarvion mukainen toimintakate, – 2 193 milj. euroa, pysyi talousarvion puitteissa. Poikkeama talousarvioon oli 18 milj. euroa. Toimintatulot jäivät 0,9 milj. euroa ja toimintamenot 19 milj. euroa alle talousarvion. Talousarvion mukaiset toimintatulot kasvoivat edellisvuodesta 5,1 % ja toimintamenot 5,8 %. Toimintakate oli 134 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2004.

Verotulokertymä oli yhteensä 1 983 milj. euroa. Tästä oli kunnallisveroa 1 646 milj. euroa, yhteisöveroa 216 milj. euroa, kiinteistöveroa 120 milj. euroa ja koiraveroa 0,7 milj. euroa. Kunnallisveroa kertyi talousarviossa arvioitua vähemmän 52 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto oli lähes 8 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienempi ja kiinteistöveron tuotto lähes 3 milj. euroa talousarviossa arvioitua suurempi. Verotulot olivat yhteensä 57,5 milj. euroa pienemmät kuin talousarviossa. Kunnallisveroa kertyi 46 milj. euroa (2,9 %), yhteisöveroa 4,8 milj. euroa (2,3 %) ja kiinteistöveroa 4,6 milj. euroa (4,0 %) enemmän kuin vuonna 2004.

Valtionosuudet olivat 132 milj. euroa eli 23 milj. euroa talousarviota suuremmat. Kun verotulot jäivät alle talousarvion, niin se osin kompensoitui valtionosuuksien kertymässä. Valtionosuuksiin sisältyvä Helsingin maksama verotulotasaus oli lähes 283 milj. euroa, mikä vastasi 3 %-yksikön tuottoa. Yksi veroprosenttiyksikkö tuotti noin 94 milj. euroa.

Talousarvion mukainen vuosikate ilman liikelaitoksia, mikä on vertailukelpoinen muihin kuntiin, oli 55 milj. euroa eikä siten kattanut 184 milj. euron suuruisia poistoja.

Tilikauden kirjanpidon mukaiseksi vuosikatteeksi (koko kaupunki) muodostui 329 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistot (297 milj. euroa), mutta ei investointeja.

Investointien toteutumisaste (ilman liikelaitoksia) oli 70,2 %, kun otetaan huomioon myös myönnetyt ylitysoikeudet. Investoinnit olivat yhteensä, liikelaitokset mukaan lukien 423 milj. euroa.

Taseen loppusumma on 9 370 milj. euroa, mikä on 19 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2004.

Vuonna 2005 ei otettu uutta lainaa. Vanhoja lainoja lyhennettiin lähes 57 milj. euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli 739 milj. euroa eli 1 318 euroa/asukas.

Vuoden 2005 rahatulot olivat 4 306 milj. euroa ja rahamenot 4 368 milj. euroa. Kassan riittävyys päivissä ilmaistuna oli vuoden lopussa 57 päivää, kun se edellisenä vuonna oli 65 päivää.

Liikelaitosten tilikauden tulokset ennen varauksia olivat: Helsingin Energia 168,8 milj. euroa, Helsingin Vesi 10,1 milj. euroa, Helsingin Satama 23,2 milj. euroa, Liikennelaitos 1,3 milj. euroa, Helsingin kaupungin palvelukeskus 0,02 milj. euroa ja Helsingin Tekstiilipalvelu – 0,6 milj. euroa. Liikelaitokset, liikennelaitosta lukuun ottamatta, tulouttivat talousarviossa sitoviksi tavoitteiksi asetetut peruspääoman tuotot sekä perustamislainan korot ja lyhennykset. Liikennelaitoksen alkuperäistä talousarviota pienemmät tuloutukset johtuivat peruspääomaan ja perustamislainaan HKL-Bussiliikenteen yhtiöittämisen yhteydessä tehdyistä muutoksista. Helsingin Energian hyvä tulos mahdollistaa tilinpäätöksen yhteydessä käsiteltävän ylimääräisen, jälkikäteen tehtävän tuloutuksen päätösehdotuksen mukaisesti.

Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa 37 875 henkilöä, joista 31 265 vakinaisia ja 6 610 määräaikaisia. Henkilöstömäärä oli 929 henkilöä (2,4 %) pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Vähennys johtui liikennelaitoksen bussiliikenteen yhtiöittämisestä ja Helsingin Energian mittauspalvelujen siirtämisestä Mitox Oy:lle. Ilman em. siirtoja henkilöstön määrä on kasvanut 109:llä

Konsernitaseen loppusumma oli 11 341,4 milj. euroa (11 229,8 milj. euroa vuonna 2004). Konsernin lainakanta oli 2 523 milj. euroa (2 519 milj. euroa vuonna 2004) ja 4 497 euroa/asukas (4 506 euroa/asukas vuonna 2004).

Kj toteaa, että

– kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa tai sen esittämisen yhteydessä ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä,

– talousarvion ulkopuolisten liikelaitosten sekä rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä,

– niistä sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka eivät toteutuneet tilikaudella, on tehty erillinen päätösesitys kaupunginvaltuustolle,

– tekninen lautakunta hyväksyessään Helsingin Energian tilinpäätöksen vuodelta 2005 päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti 100 milj. euroa Helsingin kaupungin omaan pääomaan. Tämän osalta ehdotetaan, että siirto kirjataan kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee osaltaan hyväksyä vuoden 2005 tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen, 115 655 126,14 euroa ennen varaus- ja rahastokirjauksia, käsittelystä seuraavaa:

Helsingin Energian tilikauden ylijäämä, 123 929 686,92 euroa peruspääoman tuloutuksen jälkeen, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 6 147 355,98 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

Helsingin Sataman tilikauden yli-/alijäämä on varausten muutosten jälkeen 0,00 euroa.

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on varausten muutosten jälkeen 0,00 euroa.

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden ylijäämä 175 239,18 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Tekstiilipalvelun taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen tilikauden ylijäämä 24 136,06 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

Kaupunginhallitus ehdottaa edelleen, että asuntolainarahaston ylijäämä 1 363 504,84 euroa, asuntotuotantorahaston alijäämä – 1 267 409,10 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä 526 817, 22 euroa, vakuutusrahaston alijäämä – 573 076,39 euroa ja innovaatiorahaston yli-/alijäämä 0,00 euroa siirretään rahastojen sääntöjen mukaan niiden rahastopääomiin.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti –alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti –alueen investointien menoja vastaava määrä 25 439 381,69 euroa. Kamppi-Töölönlahti–alueen investointirahastoon siirretään Kamppi-Töölönlahti –alueen myynnistä vuonna 2005 kertyneet tulot 420 469,81 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 7 826 276,46 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, – 6 135 147,31 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti 100 000 000 euroa kirjattavaksi Helsingin kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 3102 5100
Voutilainen Maija, palvelupäällikkö, puhelin 310 25240

LIITE

Vuoden 2005 tilinpäätös

27.2.2006 pöydälle pantu asia

FORUM VIRIUM/KESKI-PASILA, KAUPUNGIN TAVOITTEET HANKEKOKONAISUUDESSA

Khs 2006-159

Keski-Pasilan alueen kehittäminen

Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun aiesopimuksen (30.12.2002) perusteella Keski-Pasilasta vapautuu tulevina vuosina yhteensä noin 18,3 ha suuruiset alueet asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten käyttöön. Alueet vapautuvat raideliikenteeltä satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen. Tämä on käynnistänyt laajemman, koko Keski-Pasilan alueen osayleiskaavatyön.

Sopimusalueen suunnittelun lähtökohtana on korttelirakenne, jossa maanvaraisen rakentamisen osuus on mahdollisimman laajaa.

Tavoitteena on, että koko sopimusalueella on kaavarunkotasoinen maankäytön suunnitelma ja aloitusalueella voimassa oleva asemakaava siinä vaiheessa, kun edellytykset rautateiden tavaraliikenteen siirtämiseksi Keski-Pasilan alueelta muualle ovat olemassa (2009-2010).

Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 59,3 ha. Valmisteilla olevan osayleiskaavan mukaan Keski-Pasilan alueelle tulee uutta rakentamista yhteensä noin 345 000–480 000 k-m². Tästä vähintään 250 000 k-m² sijoittuu sopimusalueelle. Asukasmäärä tulee olemaan noin 2 000, työpaikkoja on noin 10 000. Pääosa esitetystä rakennusoikeudesta on maantasossa ja vain noin 75 000 k-m² toimitilarakentamisesta sijoittuu kannelle (alla rautatieliikennettä). Ratkaisu noudattaa valtion kanssa solmittua aiesopimusta.

Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen. Keski-Pasilasta kehitetään seudullisesti entistä merkittävämpi joukkoliikenteen keskus, josta on hyvät vaihtoyhteydet eri liikennevälineisiin. Seudun ja Pasilan kehittymisen kokonaisuuteen liittyvät olennaisesti tehokkaat yhteydet lentoasemalle. Töölön metrosta on laadittu alustava yleissuunnitelma vuonna 2003. Metron jatkosuunnittelu Pasilasta lentoasemalle tulisikin aloittaa välittömästi.

Paikallisesti Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta, parantaa Itä- ja Länsi-Pasilan välistä yhteyttä ja luoda niille uusi urbaani keskusta. Keski-Pasila on osa tiivistyvää kaupunkirakennetta, joka liittyy myös tulevaan Pasilan konepaja-alueen sekä Ilmalan ja Pohjois-Pasilan rakentamiseen. Suunnitelmien yhteensovittaminen toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti sekä näihin liittyvä katurakentamisen vaiheistus on oleellisen tärkeää.

Kevyen liikenteen reitit, puistot ja aukiot samoin kuin liikenneympäristö kokonaisuutena muodostavat julkisten ulkotilojen verkoston. Tämä vaatii keskustarakentamiselta edellytettävää tasoa olevan toteutuksen. Katujen ja muun julkisen ympäristön rakenteiden korkea laatutaso on edellytys Keski-Pasilaa koskevien muiden tavoitteiden saavuttamiselle ja Keski-Pasilan kokonaisuuden onnistumiselle.

Tavoitteena on sijoittaa mahdollisimman paljon asumista Itä- ja Länsi-Pasiloiden toimistorintamien rajaamalle alueelle. Elävän kaupunkiympäristön saavuttaminen edellyttää toimintojen sekoittamista ja riittävää asukasmäärää. Keskustaan soveltuvia asumismuotoja tulisi kehittää.

Paitsi että Keski-Pasilan tulee olla olemassa olevia kaupunkirakenteita yhteen sovittava, tulee samalla löytää ulkoasu uudelle keskusta-alueelle. Suunnittelutehtävä on ainutkertainen. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi on oleellista, että osa-alueiden suunnittelusta järjestetään suunnittelukilpailuja.

Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus on tulossa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kevään 2006 aikana.

Forum Virium

Khs päätti 16.1.2006 hyväksyä Forum Virium Helsinki -hankkeen sopimukset ja rahoituksen.

Forum Virium Helsinki on digitaalisen median sisältöjen ja palvelujen kehityshanke, jonka ovat perustaneet alan suurimmat suomalaiset yritykset. Yritysten ydinryhmään kuuluvat Nokia, Elisa, TeliaSonera,
Digita, YLE, TietoEnator, YIT-Yhtymä, WM-data, Veikkaus ja Tieliikelaitos. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina myös Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Lisäksi mukana on merkittäviä kumppaniyrityksiä.

Yritysten tavoitteena on osapuolten voimia yhdistämällä luoda entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluja globaaleille markkinoille. Tarkoitus on synnyttää Pasilaan osaamiskeskittymä, joka vetää puoleensa toimialan yrityksiä ja tuotekehitysyksiköitä sekä kotimaasta että ulkomailta.

Forum Virium -hanke toteuttaa monella tavalla kaupungin päämääriä. Se luo Helsinkiin työpaikkoja kansainväliselle kasvualalle. Osaamiskeskittymän syntyminen lisää korkean osaamisen yritysten kiinnostusta Pasilan alueeseen ja tukee siten kaupunkisuunnittelun tavoitteita Keski-Pasilassa. Forum Virium antaa sisältöä Helsingin kansainväliselle markkinoinnille, jota ollaan tehostamassa pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Lisäksi Forum Virium tarjoaa kaupungin hallintokunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua alan merkittävimpien yritysten kanssa yhteisiin kehityshankkeisiin, jotka uudistavat ja tehostavat kaupungin palvelutuotantoa.

Myös yritysten kehitystoiminta voi hyötyä yhteistyöstä kaupungin hallintokuntien kanssa. Eräs hankkeen keskeisiä tavoitteita on luoda yrityksille kehitysalustoja ja testiympäristöjä uusien tuotteiden ja palvelujen aikaansaamiseksi. Suurena organisaationa Helsingin kaupunki voi olla tässä avainasemassa.

Forum Virium Helsingin toiminta alkoi varsinaisesti tammikuun alussa 2006. Nyt on käynnissä yritysten yhteisten hankkeiden kokoaminen ja määrittely. Ensimmäisenä käynnistyi mobiili-TV kokeilu. Erityisen tärkeänä yritykset ovat nähneet langattoman internetyhteyden tarjoamisen mahdollisimman suurille käyttäjäjoukoille, koska se muodostaa kehitysalustan useille muille hankkeille. Kaikkiaan on lähdössä liikkeelle
10 -15 merkittävää hanketta, jotka osuvat valituille painopistealueille (tapahtuminen monikanavajakelu, kodin tieto- ja viihdeympäristö, vähittäiskauppa, oppiminen sekä terveydenhuolto).

Hankkeen edustajien ja kaupungin hallintokuntien yhteistyökeskustelut ovat käynnissä useissa hallintokunnissa. Terveyskeskuksen johto osallistui neuvotteluun tammikuussa ja talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikka-asiantuntijat helmikuussa. Maaliskuulle on sovittu tapaamiset opetusviraston, liikennesuunnittelun, HKL:n ja kaupunginkirjaston edustajien kanssa. Lisäksi sosiaalivirastoon on oltu yhteydessä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee seuraavista Keski-Pasilan jatkovalmistelukohdista:

– kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä joukkoliikennelautakunnan kanssa käynnistämään metron/raide-yhteyden yleissuunnitelman laatimisen Helsingin kaupungin osalta välillä lentoasema - Pasila,

– kehottaa yleisten töiden lautakuntaa selvittämään katuverkon ja muiden kunnallisteknisten rakenteiden uudelleenjärjestelyn ajoitusta Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotuksen pohjalta, Veturitien siirto ja muut tarvittavat tulevan rakentamisen edellyttämät katujärjestelyt tulee olla välittömästi tehtävissä sen jälkeen, kun edellytykset rautateiden tavaraliikenteen siirtämiseksi Keski-Pasilan alueelta muualle ovat olemassa (2009-2010),

– kehottaa yleisten töiden lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa asettamaan tavoitteeksi, että Keski-Pasilan julkisen tilan kaupunkikuvallisen laatutason tulee olla korkea sekä pääväylillä että jalankulkuympäristössä koska kysymys on identiteetiltään voimakkaasta keskusta-alueesta ja

– kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa selvittämään mahdollisuudet lisätä asuntojen määrää Keski-Pasilassa ja etsimään suunnittelussa ennakkoluulottomasti uusia asumisen sekä toimisto- ja asuinkäytön yhteensovittamisen muotoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa virastoja ja laitoksia
aktiivisesti osallistumaan Forum Virium Helsingin hanketoimintaan.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 169 2200

LIITE

Keski-Pasilaa koskevaa liiteaineistoa



Kokousaika	27.3.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali