PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

HELSINGIN KAUPUNGIN KUULUTUKSET JA ILMOITUKSET

Khs 2006-533

Kvsto on päättänyt 27.3.1985 (asia 5), että Helsingin kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset, Suomen Sosialidemokraatti ja Uusi Suomi -nimisissä sanomalehdissä, mikäli ne ilmestyvät sellaisena päivänä, jolloin kuulutus tai ilmoitus julkaistaan.

Uusi Suomi -sanomalehti lakkasi ilmestymästä vuonna 1991. Khs päätti 28.2.2000 (259 §) lisätä Alueuutiset -lehden kaupungin virallisten ilmoituslehtien luetteloon.

Lisäksi Khs päätti 22.3.2004 (369 §), että virkoja ja tehtäviä koskevat kaupungin ilmoitukset saatetaan 1.4.2004 lukien tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ja kaupungin päättämien ilmoituslehtien lisäksi Internetissä ja sähköinen rekrytointijärjestelmä hyväksytään kaupungin viralliseksi ilmoituskanavaksi. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian henkilöstöosastoa antamaan päätöksestä johtuvat tarkemmat ohjeet työpaikkailmoittelusta. Henkilöstökeskus on 25.1.2005 antanut tämän perusteella virkoja ja tehtäviä koskevien ilmoitusten osalta ohjeen, jossa todetaan ilmoittelusta mm., että mikäli sellainen virka laitetaan haettavaksi, johon henkilön valitsee jokin kaupungin "toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää ilmoitus julkaista rekrytointipalvelun lisäksi myös kaupungin virallisissa lehdissä."

Voimassa olevat päätökset kaupungin ilmoituslehdistä on tehty ilman nykyisen hankintalain (Laki julkisista hankinnoista 23.12.1992/1505) edellyttämää tarjouskilpailua.

Nykyiset kaupungin ilmoittelua koskevat ohjeet, päätökset ja käytännöt ovat syntyneet eri aikoina, niitä on kirjattu lukuisiin eri asiakirjoihin ja niissä saattaa olla myös sisäisiä ristiriitaisuuksia.

Kunnan ilmoituksia ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö

Kuntalain (Kuntalaki 17.3.1995/365) 64 §:ssä on säädetty kunnan ilmoituksista: "Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla".

Hankintalain 5 §:n mukaan viranomaisen hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisestä syystä.

Kaupungin ilmoittelun kustannukset

Helsingin kaupungin viidessä virallisessa ilmoituslehdessä harjoittaman ilmoittelun kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 1,94 miljoonaa euroa. Tästä Helsingin Sanomien osuus oli 1,30 miljoonaa euroa, Alueuutisten 0,21 miljoonaa euroa, Hufvudstadsbladetin 0,18 miljoonaa euroa, Kansan Uutisten 0,13 miljoonaa euroa ja Uutispäivä Demarin 0,13 miljoonaa euroa. Nämä luvut sisältävät sekä kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset että kaiken muunkin näissä medioissa julkaistun kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelun.

Lisäksi kaupungin virastot ja laitokset julkaisevat omia mainoksia yms. ilmoituksiaan muissa joukkoviestimissä, joiden ilmoitusmääristä ei kuitenkaan ole saatavissa täysin kattavaa koottua tilastoa. Neljässä muussa ilmaisjakelulehdessä (Uutislehti100, Vartti, Helsingin Uutiset ja Metro-lehti) sekä Talentumin julkaisemissa lehdissä kaupungin virastot ja laitokset ilmoittivat vuonna 2005 yhteensä 0,27 miljoonalla eurolla.

Kaupungin ilmoittelun kehittämistarpeet

Kj toteaa, että nykyinen lainsäädäntö yksiselitteisesti edellyttää, että Helsingin kaupunki luopuu aiemmasta hallinnollisesta ilmoituslehtikäytännöstä ja kilpailuttaa ilmoituslehdet jatkossa esimerkiksi valtuustokausittain hankintalain mukaisesti.

Samalla kaupungin ilmoittelukäytäntöä on tarpeen muutenkin kehittää mm. sähköisen verkkoviestinnän tarjoamien uusien mahdollisuuksien sekä asiakaspalvelun tarpeiden pohjalta.

Perinteinen ilmoituslehtikäytäntö Helsingissä ja useimmissa muissakin kunnissa on lähtenyt siitä, että lainsäädännön edellyttämän julkisten kuulutusten ilmoitustaulun rinnalla kunnalla on ollut joukko erikseen päätettyjä ilmoituslehtiä, joissa sekä kunnan lakisääteiset kuulutukset ja ilmoitukset että kaikki muutkin ilmoitukset tuli julkaista. Kaikille kuntalaisille tarkoitetun ilmoittelun osalta tällainen kattava ilmoituskäytäntö oli usein perusteltua, mutta se sopii huonosti nykyaikaisen asiakaspalvelukulttuurin edellyttämään, esimerkiksi erilaisille asiakassegmenteille tai erityisryhmille tarkoitettuun kohdennettuun viestintään.

Helsingin kaupungin ilmoittelussa onkin pyritty pitämään tiukasti kiinni lakimääräisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta kaikissa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, kun sen sijaan muussa ilmoittelussa kaupungin virastot ja laitokset ovat voineet käyttää vapaammin harkintavaltaa saavuttaakseen omat kohderyhmänsä mahdollisimman tehokkaasti. Niinpä jatkossa onkin tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi nuorisoasiainkeskus voi palvelujensa markkinoinnissa käyttää voimavaransa markkinointiin sellaisissa viestimissä, joita helsinkiläisten nuorten tiedetään seuraavan, ja äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä puhuville maahanmuuttajaryhmille voidaan kohdentaa tiedottamista kaupungin palveluista heidän omalla kielellään ilmestyvissä lehdissä.

Kaupunginhallituksen päätöksellä keskitetysti säädelty ilmoittelu onkin jatkossa perusteltua ulottaa koskemaan ainoastaan lakimääräisiä kuulutuksia ja ilmoituksia sekä virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskevia hakuilmoituksia. Tällaisia ilmoituksia ja kuulutuksia ovat kuntalain ohella mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa ja
-asetuksessa, vaalilaissa, jätelaissa ym. ilmoitettavat ja kuulutettavat asiat.

Näiden ilmoitusten osalta kaupungilla on syytä jatkossakin olla julkisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi sopivaksi katsottu määrä sekä suomen- että ruotsinkielisiä ilmoituslehtiä. Näiden lisäksi kaupungin virastot ja laitokset tulisi velvoittaa julkaisemaan kaikki viralliset kuulutukset ja ilmoitukset myös kaupungin verkkosivuille perustettavassa "sähköisessä ilmoitustaulussa", joka tulisi tällöin erikseen päättää hyväksyä yhdeksi kaupungin viralliseksi ilmoitusvälineeksi nykyisen sähköisen rekrytointijärjestelmän lailla. Sähköinen rekrytointijärjestelmä luettaisiin tämän jälkeen osaksi tätä sähköistä ilmoitustaulua.

Periaatteena olisi, että kaikki kaupungin viralliset eli lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaisiin sähköisen ilmoitustaulun ohella edelleen kaikissa päätetyissä ilmoituslehdissä. Virkojen ja työsuhteisten tehtävien hakuilmoitusten osalta riittäisi kuitenkin nykyiseen tapaan se, että vain niiden virkojen hakuilmoitukset, joihin henkilön valitsee jokin kaupungin toimielin, kuten kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, pitää julkaista sähköisen ilmoitustaulun rekrytointipalvelun lisäksi myös kaupungin virallisissa lehdissä.

Ilmoituslehdet tulisi valita hankintalain mukaisesti järjestettävän tarjouskilpailun perusteella aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla ilmoituslehdet on määrä valita nyt käynnissä olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi. Tarjouskilpailun valintakriteerit tulee määritellä hankintalain 6 §:n mukaisesti siten, että tarjouskilpailun ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Kaupungin kannalta tavoitteena tulisi olla sellainen ilmoittelu, joka mahdollisimman edullisella hinnalla tavoittaa kaupungin asukkaat mahdollisimman laajasti ja kattavasti. Tällöin tarjouskilpailun valintakriteereinä tulisi käyttää toisaalta ilmoitusten kontaktihinnoittelua, toisaalta ilmoitusvälineen lukijamäärän kattavuutta.

Muun kuin virallisen ilmoittelun osalta on tarkoituksenmukaista jättää ilmoitusvälineistä päättäminen virastoille ja laitoksille edellyttäen kuitenkin samalla, että kaupungin virastot ja laitokset

– selvittävät päättäessään omista ilmoitusvälineistään riittävän luotettavasti oman asiakaskuntansa tai kohderyhmänsä kannalta mahdollisimman kattavan peiton ja edulliset kontaktihinnat käsittävän mediavalinnan;

– käyttävät koko kaupungin väestölle suunnatussa ilmoittelussa ensisijaisesti kaupungin virallisia ilmoituslehtiä;

– ottavat omassa ilmoittelussaan huomioon kielilain (423/2003) 23 §:n määräyksen, jonka mukaan kaksikielisen viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupungin viralliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan jatkossa julkisten kuulutusten ilmoitustaulun ohella suomenkielisinä enintään kahdessa tarjouskilpailun perusteella valittavassa suomenkielisessä lehdessä sekä ruotsinkielisinä yhdessä tarjouskilpailun perusteella valittavassa sellaisessa lehdessä, jonka toimituksellisesta sisällöstä merkittävä osa on ruotsinkielistä, sekä näiden lisäksi suomen- ja ruotsinkielisinä kaupungin verkkosivuille perustettavalla sähköisellä ilmoitustaululla. Kaupungin ilmoituslehdeksi voidaan valita säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ilmestyvä lehti.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa hankintakeskusta ja kaupunginkanslian tiedotustoimistoa toteuttamaan kaupungin virallisten ilmoituslehtien tarjouskilpailun meneillään olevan valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi ehdotuksen perusteluissa mainittujen periaatteiden mukaisesti ja tuomaan tarjouskilpailun tulokset kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkansliaa laatimaan tämän ehdotuksen perusteluissa esitettyjen periaatteiden pohjalta uudet ohjeet kaupungin virastojen ja laitosten ilmoittelusta ja tuomaan ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi samanaikaisesti tarjouskilpailun tulosten kanssa.

Pöytäkirjanote hankintakeskukselle ja kaupunginkanslian tiedotustoimistolle.

Lisätiedot:
Waronen Eero, tiedotuspäällikkö, puhelin 169 2321

13.3.2006 pöydälle pantu asia

PALACE RAVINTOLAT OY:N OIKAISUVAATIMUS FINLANDIA-TALON RAVINTOLATILAN VUOKRAUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2004-2702

Palace Ravintolat Oy on tehnyt 29.11.2005 oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokraamista koskevasta päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessaan Palace Ravintolat Oy vaatii kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista tarjousvertailussa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi ja lainvastaisena sekä asian palauttamista Finlandia-talolle tarjousvertailun uudelleen toimittamista varten.

Yhtiön oikaisuvaatimus ja sen liitteenä toimitettu asiantuntijalausunto ovat liitteitä 1-2. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävillä Khn kokouksessa. Palace Ravintolat Oy:n tarjouskirje 15.8.2005 sisältää salassa pidettäviä tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20-kohdan perusteella.

Asian tausta ja tapahtumat käyvät ilmi Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksesta liitteineen ja kaupunginhallituksen 7.11.2005, 1332 § tekemän vuokrauspäätöksen esityslistatekstistä liitteineen. Asiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Asiassa on pyydetty lausunnot kaupunginkanslian oikeuspalveluilta ja Finlandia-talolta, jotka ovat antaneet lausuntonsa 16.12.2005 (liite 3) ja 15.12.2005 (liite 4). Tarjouskilpailun voittaneelle Royal Ravintolat Oy:lle varattiin 2.12.2005 tilaisuus antaa selityksensä em. oikaisuvaatimuksesta. Yhtiö antoi selityksensä 14.12.2005 (liite 5). Annetut lausunnot ja saatu selitys on toimitettu 23.12.2005 oikaisuvaatimuksen tekijälle, joka on antanut vastineensa 10.1.2006 (liite 6).

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan mm. seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksen tutkimisesta

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa että kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kaupunki ei liittänyt muutoksenhakuohjetta Palace Ravintolat Oy:lle lähettämäänsä vuokrauspäätökseen, koska se katsoi, että yhtiö ei ole asiassa asianosainen. Oikeuspalvelut toteaa, että viimeaikainen KHO:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen on jossain määrin tulkinnanvaraista, onko Palace Ravintolat Oy:tä pidettävä asiassa kuntalain tarkoittamana asianosaisena vai ei.

Saadun selvityksen mukaan Palace Ravintolat Oy:n kotipaikka on Helsinki. Yhtiöllä on siten joka tapauksessa oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus kunnan jäsenenä.

Asian ratkaisun sisältävä pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 15.11.2005 ja Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus on saapunut kaupunginhallitukselle 29.11.2005. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Kaupunginhallituksen päätöksen luonne

Kaupunginhallituksen päätöksessä on kyse kaupungin omistamaa liikehuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen vuokralaisen eli kaupungin sopimuskumppanin valinnasta sekä vuokrasopimuksen olennaisten ehtojen vahvistamisesta tarjouskilpailun perusteella.

Liikehuoneiston vuokraus on yksityisoikeudellinen oikeustoimi, johon sovelletaan lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita sekä sopimusoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä. Oikeuspaikkana näissä asioissa on yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Yksityisoikeudellisten säännösten lisäksi em. ratkaisun valmisteluun ja päätöksentekoon sovelletaan kunta- ja hallintolain säännöksiä.

Kaupungin tarjoajille etukäteen ilmoittamat tarjouskilpailun ehdot sitovat oikeuskäytännön (KKO 1999:48) mukaan kaupunkia niin, että ehdoista poikkeaminen tarjouskilpailun ratkaisun valmistelussa ja päätöksenteossa voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen sopimuksentekorikkomuksen perusteella.

Palace Ravintolat Oy:n tarjouksen tarkentaminen

Palace Ravintolat Oy toimitti tarjouksen tarkennuksensa suljetussa kirjekuoressa lähetin välityksellä Finlandia-talolle 14.9.2005 klo 11.50. Tarjousten avauspöytäkirjan mukaan tarjousten täsmennykset avattiin 15.9.2005 klo 10.20.

Finlandia-talon ilmoituksen mukaan tarjouksia avattaessa havaittiin, että Palace Ravintolat Oy:n kirjekuori sisälsi vain salassapitosopimuksen ja markkinointisuunnitelman. Kirjekuoressa ei ollut saatekirjettä, jonka yhtiö on liittänyt oikaisuvaatimuksensa liitteeksi 8, ja jossa on vastattu Finlandia-talon tarjousten tarkennuspyynnössä esittämiin kysymyksiin.

Palace Ravintolat Oy:n vaatimusten perusteista

1 Virheellinen järjestys

Yleistä

Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä silloin, kun menettelyä koskevia säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös menettelyvirheeseen, joka on tapahtunut asiaa valmisteltaessa.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että ravintolatilan vuokrausta koskeva asia on valmisteltu puutteellisesti ja virheellisesti, koska kaupunki ei ole noudattanut:

– hallintolain säännöksiä viranomaisen asian selvittämisvelvollisuudesta ja asiakkaan neuvonnasta eikä säännöksiä asiankirjan täydentämisestä;

– kaupunginhallituksen 14.10.2002 vahvistamia periaatteita, jotka koskevat mm. liikehuoneistojen vuokrausta kaupungin ulkopuolisille.

Kaupungin menettely

Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Finlandia-talo on noudattanut kaikkia edellä mainittuja hallintolain säännöksiä asiaa valmistellessaan.

Tarjousten tarkentamiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen Finlandia-talo ei olisi yhdenvertaisuusperiaatetta ja sopimuksentekotuottamusta koskevaa periaatetta loukkaamatta voinut antaa vain yhdelle tarjoajalle mahdollisuutta muuttaa tarjoustaan. Tältä osin on vielä huomattava, että tarkennuspyynnössä oli nimenomaan mainittu tarjouksen hylkäämisuhka sen varalta, että tarjoaja ei noudata tarkentamiskehotusta.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että tarjousten tarkennuspyyntö ei ollut sillä tavoin epäselvä, etteivätkö tarjoajat olisi ymmärtäneet, mitä heiltä vaaditaan. Myös Palace Ravintolat Oy on ymmärtänyt tarkennuspyynnön aivan oikein, mikä käy ilmi saatteesta, jonka yhtiö ilmoittaa (oikaisuvaatimuksen liite 8) olleen sen tarkennuspyyntöön antaman vastauksen mukana.

Finlandia-talo pyysi alkuperäisessä tarjouspyynnössä tarjoajilta selvityksen tarjoajan mahdollisuuksista osallistua Finlandia-talon markkinointiin ja ”esityksen vuosittaisesta markkinointipanostuksesta prosentteina ravintolatoiminnan liikevaihdosta”. Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan on selvää, että tarjoajat ovat ymmärtäneet annettavan tiedon vaikuttavan tarjouskilpailun lopputulokseen yhtenä osana tarjousten vertailua. Tämän vuoksi oikeuspalvelut katsookin Finlandia-talon noudattaneen kaupungin sisäistä ohjetta, jonka mukaan mm. kaikki parhaan tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava jo tarjouspyynnössä.

Oikeuspalvelut toteaa vielä, että Finlandia-talon asettamat parhaan tarjouksen valintakriteerit painoarvoineen ovat olleet olennaisia ja täysin relevantteja, kun otetaan huomioon ravintolatoiminnan merkitys Finlandia-talon toiminnalle.

2 Toimivallan ylitys

Yleistä

Toimivallan ylitys tapahtuu ensinnäkin silloin, kun päätös ei lainkaan kuulu kunnan toimialaan. Silloin kun viranomainen on toiminut muodollisesti toimivaltansa rajoissa, mutta on rikkonut harkintavallan rajoitusperiaatteita, päätös voi tulla kumotuksi harkintavallan väärinkäytön perusteella. Toimivallan ylitys voi olla myös kunnan sisäinen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiön oikaisuvaatimuksen liitteenä olleessa asiantuntijalausunnossa katsotaan, että kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa käyttämällä harkintavaltaansa väärin. Käsitys perustunee ajatukseen, että kaupunginhallitus on ylittänyt ns. suhteellisuusperiaatteen vaatimuksen.

Kaupungin menettely

Oikeuspalvelut katsoo, että tarjousten tarkennuspyyntöön kirjatun tarjousten hylkäysuhan johdosta kaupunginhallitus ei ole voinut ylittää suhteellisuusperiaatteen vaatimusta. Jos kaupunginhallitus ei olisi hylännyt tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia ja tällainen tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun, olisi kaupunki mitä suurimmalla todennäköisyydellä tehnyt ns. sopimuksentekorikkomuksen ja joutunut asiassa vahingonkorvausvastuuseen.

3 Muu lainvastaisuus

Yleistä

Oikaisuvaatimusperustetta ”muuten lainvastainen” sovelletaan silloin, kun päätös on aineellisoikeudellisten säännösten tai määräysten vastainen.

Palace Ravintolat Oy

Yhtiö katsoo, että kaupunginhallituksen päätös rikkoo perustuslain ja hallintolain yhdenvertaisuusperiaatetta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa katsotaan kaupunginhallituksen rikkoneen hallintolain ns. luottamuksensuojan periaatetta.

Kaupungin menettely

Kaupunginhallitus on hylännyt myös erään toisen tarjouksen samalla perusteella kuin Palace Ravintolat Oy:kin tarjouksen. Oikeuspalvelun käsityksen mukaan kaupunginhallitus ei siten ole loukannut tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Myöskään luottamuksen suojan periaatetta ei ole loukattu, koska kaikkia tarjoajia on kohdeltu avoimesti koko tarjouskilpailun ajan.

Yhteenveto Oikeuspalveluiden käsityksen mukaan Palace Ravintolat Oy ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallituksen tulisi oikeudellisin perustein kumota 7.11.2005 tekemänsä päätös.

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Finlandia-talo toteaa lausuntonaan mm, että Finlandia-talo suoritti ravintolatilojen vuokraamista koskevan kilpailuttamisen kohdellen kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tasapuolisesti ja hyvän hallintomenettelyn sekä kaupungin periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi lausunnossa selostetaan asian valmistelun käsittelyjärjestystä ja tarjouskilpailun tapahtumien kulkua.

Royal Ravintolat Oy katsoo selityksessään mm, ettei asian palauttamiselle uudelleen käsittelyä varten ole oikaisuvaatimuksessa esitetty asiallisia perusteita.

Kj toteaa, että siltä osin kuin oikaisuvaatimuksen liitteenä olevassa asiantuntijalausunnossa ja oikaisuvaatimuksentekijän vastineessa viitataan kaupunginkanslian oikeuspalvelujen asemaan ja sen antaman lausunnon luonteeseen, niin viittauksella ei ole tämän asian käsittelyn kannalta oikeudellista merkitystä. Kaupunginkanslian oikeuspalvelut on kaupungin sisäinen asiantuntijayksikkö, jonka asian valmisteluvaiheessa antamilla ohjeilla ja lausunnoilla ei ole ollut päätöksentekijää oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Asian valmistelu ja päätöksenteko ovat perustuneet valmistelun aikana saatuun aineistoon, siitä ilmenevien tosiseikkojen ja esiin tulleiden näkökohtien kokonaisarviointiin. Kj katsoo kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perusteluin Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 7.11.2005 (1332 §) tekemästä Finlandia-talon ravintolatilan vuokrauspäätöksestä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Palace Ravintolat Oy:lle (Asianajotoimisto Miikka Pello Oy) muutoksenhakuosoituksin, Royal Ravintolat Oy:lle, Finlandia-talolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Palace Ravintolat Oy:n oikaisuvaatimus
	Liite 2	Oikeustieteen tohtori Kai Kaliman asiantuntijalausunto
	Liite 3	Kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausunto
	Liite 4	Finlandia-talon lausunto
	Liite 5	Royal Ravintolat Oy:n selitys
	Liite 6	Palace Ravintolat Oy:n vastine

TONTTIEN MYYMINEN TONTINLUOVUTUSKILPAILUN PERUSTEELLA KORKEALAATUISEEN OMISTUSASUNTOTUOTANTOON VIIKINMÄESTÄ

Khs 2006-460

36. kaupunginosan (Viikki, Viikinmäki) korttelit nro 36114–36116;
Harjannetie, Erik Pyhän kuja

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa tontinluovutuskilpailun Viikinmäen länsiosaan kaavoitetulla tiiviillä ja matalalla asunto-alueella. Kilpailun avulla pyritään kehittämään tiivistä rinnerakentamista sekä kivirakenteisia kaupunkipientaloja. Kilpailun perusteella korkea-laatuisimpien suunnitelmien esittäjät voivat ostaa viisi tonttia, joille voidaan rakentaa lähes 90 asuntoa. Tonttien myyntihinnaksi esitetään yhteensä noin 7,5 milj. euroa. Kilpailussa tullaan jakamaan 10 000 euron kivirakentamisen kehittämispalkkio. Kohde toteutetaan ilman hitas-ehtoja, joten rakennuttajat päättävät asuntojen myyntihinnoista. Kilpailu alkaa maaliskuussa 2006, kun kaupunginhallitus on päättänyt tonttien myyntiehdoista. Kilpailuehdotukset tulee jättää elokuun lopussa, ja kiinteistölautakunta ratkaisee kilpailun ja nimeää hankkeen rakennuttajat joulukuussa 2006.

Varauspäätös Kaupunginhallitus päätti 13.2.2006, että Viikinmäen länsiosan korttelien nro 36114 - 36116 tontit varataan myytäväksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tontinluovutuskilpailun perusteella. Edelleen kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla järjestettävien tontinluovutuskilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

Lautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle todettiin kyseisen
alueen osalta mm. seuraavaa:

”Tontinluovutuskilpailu kivirakenteisten kaupunkipientalojen kehittämisestä

Alueen keskiosaan kortteleihin nro 36114, 36115 ja 36116 on suunniteltu yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa kehittämishanketta, jossa teemana olisi tiivis ja matala asuntoalue sekä kivirakentaminen.

Tarkoitus on järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka tulosten perusteella tontit myytäisiin korkeatasoisimpien ehdotusten ja suunnitelmien esittäjille.

Kyseessä olevien viiden tontin rakennusoikeus on yhteensä 9 680
k-m². Kilpailun tuloksena voidaan tontit varata usealle osallistujalle tai useampia tontteja samalle osallistujalle. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voitaisiin tulosten perusteella myydä tontteja mahdollisesti myös kortteleista nro 36117 ja 36118.”

Kilpailuohjelma on valmis

Tontinluovutuskilpailua varten on laadittu ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien yhteistyönä ehdotus kilpailun ohjelmaksi: Viikinmäen länsiosan tontinluovutuskilpailu 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116.

Ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, betoniteollisuustoimiala sekä Helsingin kaupunki toivovat kilpailun avulla voitavan kehittää tiivistä rinnerakentamista sekä kivirakenteisia kaupunkipientaloja.

Kilpailun kustannukset jaetaan

Kilpailun järjestämisestä aiheutuu kustannuksia ainakin seuraavasti:

- kilpailuohjelman laatimiseen ja kilpailun arvosteluun palkattavan konsultin palkkiot

- kilpailuohjelman, liitemateriaalin ja loppuraportin toimittaminen, kokoaminen ja painatus

- viitesuunnitelman ja rakennustapaohjeen laadituttaminen

- kilpailun teemasta järjestettävän seminaarin kustannukset.

Kilpailua valmistelevassa työryhmässä on sovittu, että kilpailun kustannukset jaetaan seuraavasti:

- Rakennusteollisuus RT:n osuus on noin 5 000 euroa, minkä lisäksi Rakennusteollisuus RT:n Betonitoimiala varautuu jakamaan kilpailussa 10 000 euron kehittämispalkinnon.

- Ympäristöministeriön osuus on 2 500–3 000 euroa

- Kaupunkisuunnitteluviraston osuus on noin 5 000 euroa.

- Kiinteistöviraston osuus on noin 3 000 euroa, jolla maksetaan tontinluovutuskilpailun asuntosuunnittelun asiantuntijan palkkio kilpailutöiden arvioinnista sekä kilpailun arviointipöytäkirjan painatuskulut.

Kysymyksessä on ilmoittautumiskutsukilpailu

Kysymyksessä on ilmoittautumiskutsukilpailu eikä täysin avoin kilpailumenettely. Tämä on arvioitu selkeimmäksi menettelyksi tällaisessa laatukilpailussa. Kilpailuun on tarkoitus kutsua kaikki rakennuttajaorganisaatiot ja urakoitsijat, joiden arvioidaan kykenevän toteuttamaan hankkeen.

Kiinteistöviraston tonttiosastolla on tehty luettelo kilpailuun kutsuttaviksi suunnitelluista. Luettelossa on noin 20 mahdollista osallistujaa ja hankkeen toteuttajaa. Aiempiin vastaaviin kilpailuihin on saatu 6–12 ehdotusta.

Kilpailu on tarkoitus julkistaa lehti-ilmoituksin ja kiinteistöviraston nettisivuilla. Kilpailun teemasta on jo järjestetty kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.2.2006 seminaari asiasta kiinnostuneille. Mikäli kilpailun julkistamisen jälkeen tulee esille joitakin muita kuin em. luettelossa mainittuja organisaatioita, jotka haluavat kilpailuasiakirjat ja joiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen, kutsutaan ne kilpailuun. Kilpailuun kutsuttavista päättää kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö.

Tontit hinnoitellaan etukäteen

Kilpailussa haetaan korkealaatuisimpia suunnitelmia ja tonteille ostajia. Tässä menettelyssä tonttien myyntihinnat ja -ehdot tulee päättää etu-käteen. Tonttien ostajat määrittelevät asuntojen myyntihinnat. Kilpailussa vain suunnitelmien laatu ratkaisee voittajan. Arviointi tapahtuu kilpailuohjelmassa ilmoitettujen arviointikriteerien mukaan.

Tonttien myynnissä käytetään käypää hintaa

Nyt kyseessä olevat tontit on varattu luovutettavaksi ilman hitas-ehtoja. Luovutustavaksi on lisäksi päätetty esittää tonttien myyntiä. Myynneissä on pyritty käyttämään jonkin verran korkeampaa hintatasoa kuin vuokrauksissa. Tässä tapauksessa on syytä pyrkiä kohtuulliseen käypään hintaan ottaen huomioon olosuhdetekijät ja kilpailun tavoitteet.

Herttoniemenrannan kilpailussa vuonna 2005 korkein tarjous oli noin 800 euroa/k-m². Kyseessä oli hieman lähempänä keskustaa ja meren rannalla oleva ns. tiivis ja matala pientalokohde.

Arabianrannassa vuonna 2005 järjestetyissä vastaavissa kilpailuissa kerrostalotonttien myyntihinnaksi päätettiin 700 euroa/k-m².

Vuosaaren kanavan rannalla vuonna 2006 ratkaistuissa kilpailuissa hinnat vaihtelivat 800–1 000 euroa/k-m².

Vaikea maasto, liittymismaksut ja asuntojen koko tulee ottaa huomioon

Alueen vaikea maasto edellyttää varsin kallista rakentamistapaa, mikä on syytä ottaa huomioon tonttien hinnoittelussa. Maaston aiheuttamien lisäkustannuksien on arvioitu näillä tonteilla olevan noin 200 euroa/ k‑m².

Alueellinen pysäköintiyhtiö toteuttaa osan alueen pysäköintipaikoista. Loput paikoista rakennetaan asuinrakennuksiin ja tonteille eli talleihin ja autokatoksiin. Kustannuksiksi arvioidaan myös noin 200 euroa/k-m².

Vaikka asuntojen huoneistojakauma on kilpailijoiden harkittavissa, asuntojen keskikooksi ohjelmassa määrätään vähintään 90 as-m² eli noin 113 k-m². Asunto-ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 75 as-m², joten tässä kohteessa vaaditaan tavallista suurempaa keskikokoa, minkä arvioidaan vaikuttavan alentavasti tonteista saatavissa olevaan yksikköhintaan.

Oma vaikutuksensa tonttien hintoihin on myös sillä, että kilpailukohde on ensimmäinen alueella ja alue tulee olemaan muilta osin vielä kauan työmaana. Alueelta on myös tuolloin poistettu lyijyinen maaperä ja sen mukana kasvillisuus. Kestää siis melko kauan ennen kuin uudet puut ja pensaat on saatu kasvamaan tähän kalliomaastoon.

Kilpailuun tulee saada kiinnostusta

Kiinteistölautakunta pitää olosuhteet huomioon ottaen Vantaanjoen puolella olevassa korttelissa nro 36115 sopivana myyntihintana 800 euroa/k-m² ja muissa kortteleissa 750 euroa/k-m². Korkeampiin myyntihintoihin pyrkiminen voisi johtaa siihen, ettei kilpailuun olisi riittävää kiinnostusta tai kilpailuun ei saataisi riittävän korkealaatuisia ehdotuksia. Hankkeessahan on ensisijaisena tavoitteena saada aikaan korkealaatuisia taloja ja asuntoja sekä kehittää rinnerakentamista sekä kivisiä kaupunkipientaloja.

Ajan kuluminen otetaan huomioon

Tontit tullaan myymään vasta, kun tonteille on saatu lainvoimaiset rakennusluvat. Tontit pyritään saamaan rakennuskelpoisiksi syksyyn 2007 mennessä. Rakennusluvat tultaneen hakemaan niin, että ne olisivat voimassa myös samaan ajankohtaan mennessä. Kiinteistökaupat tehtäisiin siis todennäköisesti elo-syyskuussa 2007. Tonttien myynti-hinnat on syytä määritellä kiinteiksi 31.8.2007 asti. Tuon jälkeen ostajan tulee maksaa kauppahinnoille kolmen prosentin vuotuinen korko.

Kaupunginhallituksen päätös käynnistää kilpailun

Tonttien rakennusoikeudet vaihtelevat välillä 620 - 3 460 k-m², ja päätösehdotuksen mukaiset kauppahinnat vaihtelevat 496 000 eurosta 2 768 000 euroon. Kiinteistölautakunta on oikeutettu myymään rakennusoikeudeltaan pienimmän tontin, mutta muiden tonttien myymisestä tehdään esitys kaupunginhallitukselle.

Suurimmankin tontin 36115/1 myyntihinta, noin 2,8 milj. euroa, alittaa 3 milj. euron rajan, johon asti kaupunginhallitus on oikeutettu päättämään kiinteistöjen myynneistä. Kaupunginhallituksen päätös riittää siis tonttien myynteihin, ja tämä päätös käynnistää tämän tontinluovutuskilpailun.

Kilpailun ja hankkeen kulku

Kaupunginhallitus tehnee päätöksensä tonttien myymisestä maalis-kuussa, jolloin kilpailu voi alkaa.

Kilpailuehdotukset tulee jättää kiinteistövirastoon viimeistään 25.8.2006. Kilpailun arvostelu pyritään tekemään tästä kolmen kuukauden kuluessa. Arvosteluryhmä tekee tuolloin esityksensä kilpailun voittajista kiinteistövirastolle. Kiinteistölautakunnassa asia on tarkoitus käsitellä joulukuussa 2006.

Lautakunnan päätöksellä tontit varataan niiden tuleville ostajille. Varauksen saajien kanssa tehdään rakentamissopimukset, joissa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Varaussopimukset solmitaan vuoden 2007 alussa. Kilpailuohjelman mukaan tonttien rakentaminen tulee aloittaa kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

Tonttien varaajat voivat jatkaa suunnittelua vuoden 2007 alussa, ja rakennuslupia haettaneen keväällä. Rakennustyöt tonteilla voivat alkaa syksyllä 2007. Ensimmäiset asunnot voisivat näin ollen valmistua aikaisintaan vuoden 2008 lopussa tai vuoden 2009 alkupuolella.

Ehdotuksia ehkä myös naapurikortteleihin

Edellä siteeratussa lautakunnan varausesityksessä kaupunginhallitukselle sekä kilpailuohjelmassa on otettu huomioon mahdollisuus esittää tonttien varaamista ja myymistä myös naapurikortteleista. Mikäli kilpailussa siis saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voi arvosteluryhmä esittää kilpailun tulosten perusteella tonttien varaamista ja myymistä myös kortteleista nro 36110, 36112, 36113, 36117 ja 36118. Näistä mahdollisista lisävarauksista ja myynneistä tulee kuitenkin tehdä eri esitys kaupunginhallitukselle.

Laadun säilyminen pyritään varmistamaan

Tonttien kauppakirjat allekirjoitetaan ja kauppahinnat maksetaan, kun tonteille on saatu rakennusluvat. Rakennuslupien hakemista varten tontit voidaan vuokrata lyhytaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Ennen rakennuslupien hakemista suunnitelmat tulee esittää kilpailun arvosteluryhmälle, joka tarvittaessa antaa suunnitelmasta lausuntonsa lauta-kunnalle.

Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kilpailussa voittaneita ja lautakunnan valitsemia ehdotuksia noudatetaan myös rakennuslupapiirustuksissa sekä rakentamisessa. Normaali hankkeiden kehittely on tarpeen, mutta kilpailuehdotuksissa esitettyä laatutasoa ei saa huonontaa jatkosuunnittelussa.

Jotta kaupanteko ei viivästyisi liikaa, on kuitenkin syytä määritellä kaupanteolle takarajaksi 31.12.2007 tai myöhempi lautakunnan erikseen päättämä ajankohta.

Rakennusoikeuden ylitys otetaan huomioon

Nykyisin on melko tavallista, että kohteiden rakennusluvan mukaiset rakennusoikeudet ylittävät asemakaavan mukaiset rakennusoikeudet, koska rakennuslupaa myönnettäessä voidaan asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta vähäisessä määrin poiketa. Koska kaupat tehdään vasta, kun rakennusluvat on saatu, voidaan mahdolliset ylitykset ottaa kauppahinnoissa huomioon. Ylityksen osalta esitetään käytettäväksi myös 800 ja 750 euron kerrosneliömetrihintoja.

Hinnat ja ohjelma ovat perusteluja

Kiinteistölautakunta pitää kauppahintoja ja myyntiehtoja olosuhteet ja kaupungin tavoitteet huomioon ottaen hyväksyttävinä sekä kilpailuohjelmaa tarkoituksenmukaisena.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä 21.2.2006 myydä Viikin kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36115 suunnitellun tontin nro 2 vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten lautakunnan järjestämässä tontinluovutuskilpailuissa korkealaatuisimman suunnitelman esittäneelle seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 496 000 euroa.

Mikäli tontin rakennusoikeuden asuntokerrosneliömetri-määrä lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittää asemakaavaan merkityn asuntorakennusoikeuden määrän, on kauppahinta ylityksen osalta 800 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajan tulee maksaa kauppahinnalle laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko syyskuun 1. päivästä 2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kauppa tehdään, kun myytävällä tontilla on lainvoimainen rakennuslupa. Kauppa tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölauta-kunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä lautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Samalla lautakunta on päättänyt hyväksyä kilpailuohjelman: Viikinmäen länsiosan tontinluovutuskilpailu 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116 ja päättänyt järjestää tontinluovutuskilpailun siten, että kilpailu alkaa, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt tonttien myyntiehdot.

Lisäksi lautakunta on päättänyt oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston päällikön päättämään tontinluovutuskilpailuun kutsuttavista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 36. kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36114 suunnitellun tontin nro 1, korttelin nro 36115 suunnitellun tontin nro 1 sekä korttelin nro 36116 suunnitellut tontit nro 1 ja 3 vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten kiinteistölautakunnan järjestämässä tontinluovutuskilpailussa korkealaatuisimpien suunnitelmien esittäneille seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 36115 tontilla nro 1 kauppahinta on 800 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä.

Korttelin nro 36114 tontilla nro 1 ja korttelin nro 36116 tonteilla nro 1 ja 3 kauppahinta on 750 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä.

Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerros-neliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta myös 800 ja 750 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvien hintojen lisäksi ostajien tulee maksaa kauppahinnalle laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko syyskuun 1. päivästä 2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölauta-kunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Viikinmäen tontinluovutuskilpailun ohjelma 21.2.2006, korttelit 36114 - 36116
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta kilpailutonteista

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PRO LAPINLAHTI-LAPPVIKEN RY:N TEKEMÄSTÄ LAPINLAHDEN SAIRAALAA YMPÄRÖIVÄN PUISTON SUOJELUESITYKSESTÄ

Khs 1999-2650

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (30.1.2006) Helsingin kaupungin ajan tasalla olevaa lausuntoa Pro Lapinlahti–Lappviken r.y:n tekemästä Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesityksestä. Esittelijävaihdosten johdosta asian käsittely on viivästynyt ympäristökeskuksessa. Lausunto pyydetään antamaan 15.3.2006 mennessä.

./. Uusi lausunto on myös pyydetty Museovirastolta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö liitteineen on tämän asian liitteenä 1.

./. Vs. Kaj toteaa, että asiasta on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, kiinteistövirastolta ja rakennusvirastolta. Lausunnot ovat tämän asian liitteinä 2–4.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.2.2006) seuraavaa:

Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle 10.1.2000 päivätyn lausunnon koskien Lapinlahti-Lappviken ry:n tekemää Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesitystä. Kaupunginhallitus esittää lausunnossaan puistoalueen suojelemista asemakaavalla.

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää 30.1.2006 päivätyssä lausuntopyynnössä Helsingin kaupungin ajan tasalla olevaa lausuntoa suojeluesityksestä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tullaan laatimaan Lapinlahden sairaala-alueen suojelukaava rakennusten tuleva käyttötarkoitus huomioiden. Asemakaavoituksen pohjaksi on vuoden 1999 jälkeen teetetty seuraavat selvitykset koskien puistoaluetta:

- Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys/Maisemasuunnittelu Hemgård; Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7

- Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus/Maisemasuunnittelu Hemgård; kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2004:4

Lisäksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut kasvillisuusinventoinnin vuonna 2000 sekä teettänyt Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelman/Maisemasuunnittelu Hemgård. Työn on määrä valmistua maaliskuussa 2006.

Lapinlahden alueen asemakaava on tarkoitus laatia vuosien 2006–2008 aikana.

Kiinteistövirasto toteaa (28.2.2006) seuraavaa:

Lapinlahden mielisairaala sijoitettiin aikansa periaatteiden mukaan rauhalliseen paikkaan kauas kaupungista – itse asiassa eristetyksi muusta yhteiskunnasta. Sairaalan ja muun kaupungin välissä on vielä laaja hautausmaa-alue. Sairaala on toiminut itsenäisesti omine keittiöineen, puutarhoineen ja pesuloineen. Sairaalan ympäristö on rakennettu puistoksi, jossa potilaat ovat voineet käyskennellä. Potilaat viettivät sairaalassa pitkiä aikoja - usein koko loppuelämänsä. Hoitoon on sisältynyt puiston ja hyötypuutarhan rakentaminen ja hoitaminen sairaalan puutarhurin ohjauksessa. Sairaalan rakennukset ja osin ympäristökin ovat säilyneet melko muuttumattomina saman toiminnan jatkuessa alueella 160 vuotta.

Tilanne on nyt sairaalan puiston käytön osalta muuttunut. Sairaala ei enää pitkään ole hoidossa käyttänyt eikä hoitanutkaan puistoa entiseen tapaan, vaan piha-alueena. Mielisairaanhoidossa laitospainotteisuutta on olennaisesti vähennetty. Hoitopaikat ja esim. mielenterveyskuntoutujien asuntolat halutaan muun asutuksen sekaan hyvin saavutettaville paikoille. Uudet hoitomenetelmät ja lääkkeet ovat tehneet Lapinlahden tapaiset sairaalat tarpeettomiksi. Sairaalatoiminta onkin päätetty lopettaa Lapinlahdessa.

Lapinlahden rakennuksille pohditaan nyt uusia mutta kuitenkin mielenterveyteen liittyviä käyttötarkoituksia. Tällöin kysymykseen tullee alan järjestöjen toimitilat, kokoontumis- ja kurssitilat, mielenterveysmuseo ja ehkä myös erityisasuminen. Varsinaista hoito- ja sairaalatoimintaa rakennuksissa ei jatkettane. Kaupungilla voi myös olla omia tilatarpeita myös tulevaisuudessa.

Sairaalarakennukset vaativat niin suuria käyttö- ja myöskin korjauskustannuksia, että on mahdollista, etteivät suunniteltujen kaupungin ulkopuolisten käyttäjien resurssit riitä kattamaan edes käyttökustannuksia saati korjauskuluja. Kaupungissa päätetyn tehtävä- ja kustannusjaon mukaan kiinteistötoimi ei voi vastata ilman eritysrahoitusta Lapinlahden rakennusten uuden toiminnan vaatimista käyttö- ja korjauskustannuksista, vaan mahdollinen kaupungin rahoitusosuus tulee löytää muiden hallintokuntien - lähinnä kai sosiaali- ja terveystoimen talousarvioista.

On varsin mahdollista, että rakennuksille joudutaan nyt etsimään tai myöhemmin tulee esille myös muita kuin esillä olevia käyttövaihtoehtoja. Esimerkiksi suojellut sairaalarakennukset Unioninkadun varrella on onnistuneesti muutettu yliopistokäyttöön. Lapinlahden rakennuksia ja koko aluetta koskevien asemakaavamerkintöjen tulisi sallia varsin monenlainen käyttö vaikka rakennukset onkin suojeltu.

Lapinlahden sairaalarakennuksia ympäröivä puistoalue ei siis enää ehkä lainkaan liity rakennusten käyttöön. Lähtökohtana tulee viraston käsityksen mukaan olla, että puisto avataan yleiseen käyttöön ja sen kautta ohjataan kevyen liikenteen yhteydet Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta pohjoiseen. Alueen rajoilla on edelleenkin kieltokyltit ja alue on aidattu, vaikka sitä ei enää juuri lainkaan käytetä. Puisto antaa hienot edellytykset kehittää alueesta ympäröivien alueiden asukkaita palveleva kaupunginosapuisto miltei Kaivopuiston malliin.

Puiston suojeluun rakennussuojelulain perusteella nykyasussaan ja -laajuudessaan ei virasto näe syytä. Suojelu voisi jäädyttää melko pitkälle nykytilanteen, ja sallisi vain museoviraston erikseen hyväksymät toimenpiteet. Museoviraston linjana nähtävästi on museoida laajalti suojellun kohteen ympäristö ja vaatia myös tämän alueen ympärille lisää ”suojelualuetta”. Tähän viittaa museoviraston lausunnossa mainittu ”kulttuuriarvoista piittaamattomuus”, kun hautausmaan vireen kokonaan nyt kyseessä olevan alueen ulkopuolelle rakennettiin koirapuisto.

Viraston käsityksen mukaan myös Lapinlahden sairaalarakennuksia ja etenkin niiden ympäristöä voidaan kehittää ja jossain määrin lisärakentaakin, kunhan kunnioitetaan alueen historiallista arvoa sekä suunnittelu ja toteutus ovat korkealaatuisia. Näin voi syntyä kokonaisuus, jossa on erilaisia ajallisia kerrostumia, ja jota myöhemmin pidetään suuressa arvossa ja halutaan suojella. Näin alueella voitaisiin saada myös uusia juuri sille sopivia, ehkä taiteeseen, tieteeseen ja muuhun kulttuuriin liittyviä käyttöjä.

Alueelle on syytä laatia asemakaava, jossa määritellään mitkä alueet hoidetaan pysyvästi puistomaisesti, ja mille alueen osille mahdollisesti voidaan rakentaa. Ainakin hautausmaan puolella oleva entinen kasvitarha-alue ja Koivula-talon ympäristö voisivat ehkä soveltua rakentamiseen. Ranta-alueet sairaalarakennuksesta länteen ja pohjoiseen tulee tietenkin jättää avoimiksi. Asemakaavatyössä alueen käyttömahdollisuudet selvitettäneen avoimesti ja monipuolisesti eri käyttömahdollisuuksien osalta eikä vain yksipuolisesti suojelunäkökohtia painottaen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo inventoinut alueen eri ominaisuudet laajasti. Viraston käsityksen mukaan aluetta on syytä kehittää lähtien sen hienoista lähtökohdista ja perinteistä.

Rakennusvirasto toteaa (28.2.2006) seuraavaa:

Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Helsingin kaupungilta ajan tasalla olevaa lausuntoa Lapinlahti-Lappviken ry:n tekemästä suojeluesityksestä vuodelta 1999.

Kaupunginkanslia on pyytänyt aloitteesta rakennusviraston lausunnon 28.2.2006 mennessä.

Lapinlahti-Lappviken ry:n aloitteessa esitetään Lapinlahden puisto suojeltavaksi rakennussuojelulailla. Yleisten töiden lautakunta esitti vuonna 1999 lausunnossaan puiston suojelua asemakaavalla eli rakennuslain nojalla. Myös Helsingin kaupunginhallitus esitti 10.1.2000 lausunnossaan tätä. Sen sijaan museoviraston katsoi omassa lausunnossaan vain rakennussuojelulain nojalla tehtävän suojelupäätöksen varmistavan Lapinlahdenpuiston kunnollisen säilymisen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueen asemakaavan vuosien 2006–2008 aikana. Asemakaavoitustyön pohjaksi on laadittu kaksi selvitystä: Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7) ja Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston julkaisuja 2004:4).

Rakennusvirasto on laatinut vuonna 2000 Lapinlahden sairaala-alueen puu- ja ruohovartinen kasvillisuuden inventoinnin (Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston selvityksiä 2000:11).

Rakennusvirasto teettää parhaillaan Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Työn on tilannut rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Hoito- ja kehittämissuunnitelma ohjaa rakennusviraston vastuulle tänä vuonna siirtyvän ja pitkään hyvin vähällä hoidolla olleen Lapinlahden puiston hoitoa siten, että hoidon avulla varmistetaan puiston arvojen säilyminen asemakaavaa valmisteltaessa. Tarvittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa muutetaan asemakaavan valmistuttua.

Rakennusviraston mielestä Lapinlahden puiston asemakaavalla suojelu on edelleen ajankohtaista. Rakennusvirasto ei kannata ehdotusta puiston suojelusta rakennussuojelulailla, sillä se hankaloittaisi ja vaikeuttaisi puiston asianmukaista hoitoa. Puistolla on myös erilaisia luonto- ja maisema-arvoja, joiden suojeluun rakennussuojelulaki ei sovellu. Asemakaavalla suojelu on laajasti käytössä Helsingissä. Se on osoittautunut riittävän vahvaksi ja toimivaksi, sillä useita historiallisia puistoja ja kartanopuistoja on suojeltu asemakaavalla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle em. lausuntoihin perustuvan seuraavan sisältöisen lausunnon:

Toimenpiteet aiemman lausunnon jälkeen

Asemakaavoituksen pohjaksi on vuoden 1999 jälkeen teetetty seuraavat selvitykset koskien puistoaluetta:

- Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys/Maisemasuunnittelu Hemgård; Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7

- Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnitteluohjeistus/Maisemasuunnittelu Hemgård; kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2004:4

Lapinlahden sairaala-alueen rakennusten tulevasta käytöstä

Lapinlahden sairaalan ympäristö on rakennettu puistoksi, jossa potilaat ovat voineet virkistäytyä. Usein potilaat viettivät sairaalassa pitkiä aikoja, joskus koko loppuelämänsä. Hoitoon on sisältynyt puiston ja hyötypuutarhan rakentaminen ja hoitaminen sairaalan puutarhurin ohjauksessa. Sairaalan rakennukset ja osin ympäristökin ovat säilyneet melko muuttumattomina saman toiminnan jatkuttua alueella 160 vuotta.

Sairaala ei enää pitkään ole hoidossa käyttänyt eikä hoitanutkaan puistoa entiseen tapaan, vaan piha-alueena. Mielisairaanhoidossa laitospainotteisuutta on olennaisesti vähennetty. Hoitopaikat ja esim. mielenterveyskuntoutujien asuntolat halutaan nyt muun asutuksen pariin. Sairaalatoiminta on alueella päättymässä.

Lapinlahden rakennuksille pohditaan nyt uusia, mutta etusijassa kuitenkin mielenterveyteen liittyviä käyttötarkoituksia.

Suojellut sairaalarakennukset vaativat suuria käyttö- ja korjauskustannuksia, joiden jakamista tultaneen harkitsemaan sekä kaupungin eri hallinnonalojen kesken että kaupungin ulkopuolista rahoitusta etsien. On käynyt ilmeiseksi, että tilojen käytöstä kiinnostuneiden tahojen, kuten mielenterveysjärjestöjen ja muiden vastaavien tahojen resurssit vastata kunnostus- ja ylläpitokustannuksista ovat niin ikään rajalliset.

Sen vuoksi on varsin mahdollista, että rakennuksille joudutaan etsimään myös muita käyttövaihtoehtoja. Esimerkiksi suojellut sairaalarakennukset Unioninkadun varrella on onnistuneesti muutettu yliopistokäyttöön. Lapinlahden rakennuksia ja koko aluetta koskevien asemakaavamerkintöjen tulisi sallia varsin monenlainen käyttö vaikka rakennukset onkin suojeltu. Näin alueelle voitaisiin saada myös uusia, juuri sille sopivia, ehkä taiteeseen, tieteeseen ja muuhun kulttuuriin liittyviä käyttöjä. Myös yksityisen yritystoiminnan toivoisi kiinnostuvan alueen monista mahdollisuuksista.

Kannanotto puistoa koskevaan suojeluesitykseen

Koska Lapinlahden sairaalarakennuksia ympäröivä puistoalue ei mitä todennäköisimmin tulevaisuudessa enää varsinaisesti liity rakennusten käyttöön, lähtökohtana tulee olla, että puisto avataan yleiseen käyttöön. Sen kautta voitaisiin ohjata kevyen liikenteen yhteydet Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta pohjoiseen. Puisto antaa hienot edellytykset kehittää alueesta ympäröivien alueiden asukkaita palveleva kaupunginosapuisto Kaivopuiston malliin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee kaavoitustyön yhteydessä selvittämään alueen rakennusten mahdollisia uusia käyttötarkoituksia ja alueen kulttuurihistorialliseen arvoon soveltuvaa mahdollista lisärakentamista. Kaavoituksen toinen tärkeä tehtävä on tarkastella puiston kokonaisilmettä, sen historiallisia ja luonnonarvoja, maisemallisia arvoja ja kulttuuriperintöä ja laatia suunnitelma kaikkia näitä osatekijöitä kunnioittaen. Olennaista on, että sekä suunnittelu että toteutus ovat korkealaatuisia. Lapinlahden sairaala- ja puistoalueen suojelukaava rakennusten tulevat käyttömahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoitus laatia vuosien 2006–2008 aikana.

Helsingin rakennusvirasto teettää parhaillaan Lapinlahden puiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Työn on tilannut viraston katu- ja puisto-osasto. Hoito- ja kehittämissuunnitelma ohjaa rakennusviraston vastuulle tänä vuonna siirtyvän ja pitkään hyvin vähällä hoidolla olleen Lapinlahden puiston hoitoa siten, että hoidon avulla varmistetaan puiston arvojen säilyminen asemakaavaa valmisteltaessa. Tarvittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa muutetaan asemakaavan valmistuttua.

Puistolla on myös erilaisia luonto- ja maisema-arvoja, joiden suojeluun rakennussuojelulaki ei hyvin sovellu. Asemakaavalla suojelu on laajasti käytössä Helsingissä ja useita historiallisia puistoja ja kartanopuistoja on suojeltu asemakaavalla. Näissä tapauksissa kaavasuojelu on osoittautunut riittävän vahvaksi ja toimivaksi.

Edellä esitetyn perusteella kaupunginhallitus ei pidä tarpeellisena puiston suojelemista rakennussuojelulain nojalla vaan pitää edelleen kaavasuojelua riittävänä ja tarkoituksenmukaisena.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle, kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 30.1.2006 liitteineen
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 22.2.2006
	Liite 3	Kiinteistöviraston lausunto 28.2.2006
	Liite 4	Rakennusviraston lausunto 28.2.2006

6.3.2006 pöydälle pantu asia

KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUOHJEET

Khs 2005-2422

Vs. Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on (11.4.2002) esittänyt kaupunginhallitukselle,

- että Keskustatunnelin jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5044–7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, vaihtoehto C,

- että kaupunginhallitus merkitsisi tiedoksi selvitykset Keskustatunnelin vaiheittain rakentamismahdollisuuksista ja eri vaiheisiin liittyvistä keskustan katuverkon ja kävelykeskustan kehittämismahdollisuuksista,

- että Keskustatunnelin 1. rakennusvaiheesta ja siihen liittyvästä kävelykeskustan ja keskustan katuverkon kehittämisestä laadittaisiin liikennesuunnitelma ja rakennetekninen suunnitelma ja

- että päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen ja

- että kaupunginhallitus merkitsisi Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista tiedoksi.

Vs. Kaj toteaa edelleen, että Khs on 7.3.2005 päättänyt merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa

- Laatimaan ajantasaiset selvitykset Kampin keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin ja keskustatunnelisuunnitelmaan.

- Arvioimaan keskustatunnelin nk. pintavaihtoehdon mukaisten rakenteiden rakentamisen ja radan alituksen kustannukset ja vaikutukset kellareiden hyödyntämiselle kortteleissa 2014 ja 2015 sekä rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutukset Töölönlahden puistoalueella.

- Laatimaan asiakirjoissa esitettyä muistiota perusteellisempi selvitys nk. syvätunnelivaihtoehdosta ja sen liikenteellisistä vaikutuksista kustannusarvioineen, myös ilman Töölönlahdelle tulevaa liittymää.

- Tutkimaan keskustatunnelin itäpään alkamiskohdan siirtämistä lähemmäksi Kulosaaren siltaa niin, että minimoidaan liikenteen Sörnäisten rantatien läheiselle asutukselle ja rantapuiston viihtyisyydelle aiheuttamat haitat sekä tämän vaihtoehdon kustannukset.

- Suunnittelemaan liikennejärjestelyt, erityisesti raskaan liikenteen ajoyhteyksien osalta, Kruununhaan ja Siltavuorenrannan alueella ympäröivää asutusta mahdollisimman vähän haittaaviksi.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että laaditut selvitykset tulisi toimittaa kaupunginhallitukselle 30.9.2005 mennessä, minkä jälkeen kaupunginhallituksen on mahdollista ottaa kantaa keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehtoihin.

Edelleen kaupunginhallitus päätti lähettää Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirjeen ja kansalaisadressin sekä Kruununhaan asukasyhdistys r.y:n kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle jatkovalmistelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

./. Khn 7.3.2005 kokouksen esityslistateksti on tämän asian liitteenä 1.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.11.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupunginhallituksen edellyttämät Keskustatunnelin lisäselvitykset osoittavat, että keskustan huolto- ja pysäköintitunneli ja uudet pysäköintilaitokset eivät vähennä Keskustatunnelin tarvetta. Tunnelien ennustetut liikennemäärät ovat kertaluokaltaan täysin erisuuruisia: huolto- ja pysäköintitunneli 5 000–8 500 ajoneuvoa/vrk ja Keskustatunneli noin 50 000 ajoneuvoa/vrk.

Laadittujen syvätunnelivaihtoehtojen kustannusennusteet, 230–262 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, välillä Länsiväylä - Sörnäisten rantatien ja Haapaniemenkadun liittymä eivät ole merkittävästi halvempia verrattuna pintatunnelivaihtoehdon kustannusennusteeseen, 274 miljoonaa euroa. Syvätunnelivaihtoehtoihin ei voida rakentaa ajoyhteyttä idästä Forumin pysäköintilaitokseen eikä Forumista länteen.

Töölönlahden alue tarvitsee Töölönlahdenkadun lisäksi toisen liikenneyhteyden sekä liikenteen sujuvuuden että alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä on parhaiten järjestettävissä rakentamalla liittymä Keskustatunneliin. Liittymä voidaan rakentaa sekä pinta- että syvätunneliin.

Rakennettaessa Töölönlahden eteläiset korttelit ennen Keskustatunnelia ovat pintatunneliin varautumisen kustannukset tunnelin ja rakennusten osalta noin 3,7 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, jos kortteleiden alle rakennetaan vain välttämättömät rakenteet.

Jos pintatunnelin kortteleiden alainen osuus rakennetaan samanaikaisesti kortteleiden rakentamisen kanssa, ovat varautumisen kokonaiskustannukset 15,9 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Varautumisvaihtoehdon valinta voidaan tehdä kortteleiden toteutussuunnitteluun ryhdyttäessä kortteleiden ja Keskustatunnelin rakentamisajankohtien välisen ajan perusteella.

Töölönlahden liittymän rakentaminen syvätunnelista edellyttää noin 400 metrin pituisen silmukkarampin rakentamista tunnelin päällä olevasta kiertoliittymästä Töölönlahdenkadun alla olevaan liittymään, josta on yhteys Töölönlahdenkadulle, Elielin pysäköintilaitokseen ja Sanomatalon huoltoon. Silmukkaramppi kiertää puistoalueella paikalleen jäävän makasiinin ja siitä on teräsbetonirakenteista päältä avattavaa tunneliosuutta 240 metriä. Liittymän rakentamiseen on varauduttava Töölölahdenkadun länsipuoleisen korttelin eteläosassa, johon ei voida rakentaa kellaritiloja.

Toinen vaihtoehto liittymälle on rakentaa yhdystunneli Töölönlahdelle Kaisaniemenpuiston alaisesta syvätunnelin liittymästä. Yhdystunneliin on varauduttava Töölönlahdenkadun itäpuoleisen korttelin eteläosassa, johon ei voida rakentaa kellaritiloja.

Keskustatunnelia voidaan kaikissa vaihtoehdoissa jatkaa Sörnäisten rantatielle Vilhonvuorenkadun liittymään. Tällöin yhteydet tunnelin ja Haapaniemenkadun liittymän välillä poistuvat. Kaikkien vaihtoehtojen kustannukset kasvavat pidennettäessä noin 54 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Pidennettyjen syvätunnelivaihtoehtojen kustannukset olisivat näin 284–316 miljoonaa euroa ja pintatunnelivaihtoehdon noin 328 miljoonaa euroa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin tarkistettu pintatunnelivaihtoehto C, siten, että asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan vielä mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja että laadittavassa asemakaavassa mahdollistetaan tunnelin päättyminen joko Haapaniemenkadun tai Vilhonvuorenkadun liittymään. Tunnelin lopullinen pituus ratkaistaisiin hankepäätöksen yhteydessä.

Lähetetyt kirjeet ja kannanotot

Ortodoksisen kansalaisliikkeen toimikunnan puolesta Svante Kuhlberg ja Galina Walo ovat 10.10.2002 lähettäneet kaupunginvaltuustolle adressin (yhteensä 4132 nimeä) Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan alitse kulkevaksi suunnitellun liikennetunnelin rakentamishankkeen peruuttamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkistanut Keskustatunnelin suunnitelman linjausta hautausmaan kohdalla erillisen suunnitelman perusteella. Linjausta on siirretty niin, että tunneli on pääosin Lapinlahdentien katualueen ja Vanhan Luterilaisen hautausmaan alla.

Kruununhaan asukasyhdistys r.y. on 4.6.2002 lähettänyt kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa pyydetään Siltavuorenrantaan sijoitetun tunneliliittymän poistamista keskustatunnelisuunnitelmasta.

Kaupunkisuunnitteluviraston selvitysten perusteella Siltavuorenrannan liittymä on Keskustatunnelin toimivuuden kannalta tärkeä eikä sitä tulisi poistaa.

X. Xxxxxxx on toimittanut 20.10.2005 päivätyn kirjeen, jossa vastustetaan tunnelihankkeen suunnittelua Hietaniemen hautausmaan alle.

Yleistä Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.4.2002 hyväksymän Keskustatunnelin liikennesuunnitelman, vaihtoehto C, liikennesuunnitteluosaston piirustus nro 5044-7, mukaan keskustatunneli alkaa Länsiväylältä ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunneliin on katuverkosta liittymä Rautatiekaduilla Mechelininkadun ja Runeberginkadun välillä, Töölönlahdenkadulla ja Siltavuorenrannassa. Lisäksi tunnelista on yhteydet Forumin, Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitoksiin kaikista suunnista.

Keskustatunneli on suunniteltu 50 km/h nopeusrajoitukselle. Tunnelissa ei sallita perävaunullisia kuorma-autoja, vaarallisten aineiden kuljetuksia eikä kevyttä liikennettä.

Keskustan huoltotunnelin vaikutukset keskustan liikenne-
järjestelyihin ja keskustatunnelisuunnitelmaan

Keskustatunnelin tavoitteet ja vaikutukset ovat erilaiset kuin keskustan huoltotunnelin.

Keskustan huoltotunnelin ja siihen liittyvien maanalaisten huolto- pysäköintitilojen tarkoituksena on

- parantaa huolto- ja pysäköintiliikenteen toimivuutta ja

- vähentää huolto- ja pysäköintiliikenteen aiheuttamia häiriöitä sekä muulle ajoneuvoliikenteelle että jalankulkuliikenteelle ja

- mahdollistaa Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi.

Huoltotunneli on tarkoitettu vain pysäköinti- ja huoltoliikenteelle eikä sinne ole mahdollista ohjata muuta ajoneuvoliikennettä. Huoltotunnelin vuorokausiliikennemäärä on Mannerheimintien länsipuolella 5 200–8 400 ajoneuvoa ja Keskuskadun itäpuolella 600 ajoneuvoa.

Keskustatunnelin tavoitteena on

- parantaa keskustan saavutettavuutta järjestämällä sujuva yhteys sekä lännestä että idästä keskustan huolto- ja pysäköintitiloihin ja Töölönlahdelle,

- parantaa ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta,

- siirtää merkittävästi autoliikennettä katuverkosta tunneliin, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä antaa mahdollisuuden lisätä jalankulkutilaa ydinkeskustassa.

Keskustatunnelin vuorokausiliikennemäärä on ennustetilanteessa (v. 2025) tunnelin keskiosalla noin 50 000 ajoneuvoa. Tällöin huoltotunnelin vuorokausiliikennemäärä Mannerheimintien länsipuolella laskee 3 400–4 600 ajoneuvoon.

Keskustan huoltotunnelin rakentaminen vähentää liikennemääriä Simonkadulla ja Ruoholahdenkadulla Abrahaminkadun liittymän itäpuolella noin 2 500 ajoneuvoa/vrk, Kaivokadulla 1 000 ajoneuvoa/vrk ja Kaisaniemenkadulla 3 700 ajoneuvoa/vrk. Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi. Lönnrotinkadun ja Eteläesplanadin liikennemäärät vähenevät noin 1 000 ajoneuvoa/vrk ja Kalevankadun 2 500 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärät lisääntyvät Ruoholahdenkadulla Abrahaminkadun liittymän länsipuolella 6 000 ajoneuvoa/vrk, Unioninkadulla 3 000 ajoneuvoa/vrk ja Pohjoisesplanadilla 1 400 ajoneuvoa/vrk.

Keskustatunnelin rakentamisen jälkeen osa keskustan huoltotunnelin liikenteestä siirtyy käyttämään sitä. Huoltotunnelin länsipäässä noin 3 800 ajoneuvoa/vrk siirtyy Keskustatunneliin vähentäen Ruoholahdenkadun liikennemääriä Abrahaminkadun länsipuolella. Kluuvin huoltotunnelin ja Kaisaniemenkadun liikennemäärät pienenevät noin 1 800 ajoneuvoa/vrk ja Kluuvin pysäköintilaitoksen Eteläesplanadille johtavan rampin noin 2 500 ajoneuvoa/vrk. Keskustatunnelin rakentaminen mahdollistaa Mannerheimintien alaisen pysäköintilaitoksen edellä mainitun laajentamisen.

Pintavaihtoehdon C mukaiseen Keskustatunneliin varautuminen
Töölönlahden alueella

Kaupunkisuunnitteluvirasto on yhdessä kiinteistöviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa teettänyt selvityksen ”Keskustatunnelin huomioon ottaminen Töölönlahden korttelien 2014 ja 2015 rakentamisessa”, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy, 28.6.2005”.

Konsulttityössä selvitettiin vaihtoehtoiset ratkaisut rakennusten alle suunniteltujen Keskustatunnelin rakenteiden toteuttamiseksi kortteleiden rakentamisen yhteydessä sekä ratkaisujen kustannukset.

Varauduttaessa vain välttämättömiin risteysalueen rakenteisiin rakennukset perustetaan porapaaluilla, jotka ulotetaan alimman tunnelitason alapuoliseen kallioon. Tällöin tunneli voidaan rakentaa myöhemmin louhimalla kallio paalujen ympäriltä, mikä vaatii kuitenkin hankalia ja kalliita teknisiä ja logistisia erityisjärjestelyjä. Elielin pysäköintilaitokseen ja huoltotiloihin on järjestettävä väliaikainen yhteys työn ajaksi.

Työssä tarkasteltiin Töölönlahden liittymäramppien päähän aiemmin suunniteltua kiertoliittymäratkaisua sekä uutena vaihtoehtona liikennevalo-ohjattua nelihaaraliittymäratkaisua ja niiden päälle rakentamista.

Kiertoliittymäratkaisussa joudutaan rakenteellisesti vaativiin korkeisiin palkkirakenteisiin, joilla siirretään rakennusten kuormat pois ympyrän alueelta. Sen vuoksi tunnelin aiemmin suunniteltua korkeustasoa pitää laskea 1,3 m, jolloin Töölönlahdelle johtava ajoramppi pitenee ja kaltevuus jyrkkenee. Yhteys huoltotiloihin ja Elielin pysäköintilaitokseen jyrkkenee myös merkittävästi.

Nelihaaraliittymäratkaisussa rakennusten kantavien ja muiden rakenteiden sijoittelu on liittymätasolla tarkoituksenmukaisempaa ja niiden tilatarve jää pienemmäksi. Rakennusten kuormat voidaan viedä suoraan pilarilinjoilla kallioon ilman korkeita kuormansiirtopalkkeja. Tunnelitason korko pysyy tällöin ennallaan. Yhteydet pintaan ja Elielin pysäköintilaitokseen sekä huoltoon eivät muutu aiemmista suunnitelmista.

Selvitykset osoittavat, että valo-ohjattu nelihaaraliittymä on tarkoituksenmukaisempi ratkaisu Töölönlahden liittymäramppien päähän. Kiinteistöissä Keskustatunneliin varautuminen edellyttää, että risteysalueen suunnitelmat tehdään luonnostasolle tilojen ja tekniikan osalta. Suunnitteluaikaa on varattava noin vuosi.

Töölönlahden alueella ilmanvaihtoon liittyvät tekniset tilat on sijoitettu kuten aiemmissakin suunnitelmissa. Tuloilma-, savunpoisto- ja poistoilmakuilut sekä uloskäytävät ovat kortteleiden rakennusmassoissa. Pintaan puistoalueelle ei tule tunnelin kuilurakenteita.

Jos kortteleiden alaisista Keskustatunnelin rakenteista toteutetaan vain välttämättömät risteysalueen rakenteet, ovat Keskustatunneliin kohdistuvat kustannukset noin 0,3 milj. euroa (ALV 0 %). Kortteleihin 2014 ja 2015 kohdistuvat lisäkustannusennukset ovat tällöin noin 3,4 milj. euroa (ALV 0 %), mikä merkitsee noin 300 euroa/k-m².

Mikäli risteyskohdan kaikki tunnelirakenteet rakennetaan valmiiksi yhtä aikaa kortteleiden rakentamisen kanssa, ovat Keskustatunneliin kohdistuvat kustannukset noin 13,4 milj. euroa (ALV 0 %). Kortteleihin 2014 ja 2015 kohdistuvat lisäkustannukset ovat tällöin noin 2,5 milj. euroa (ALV 0 %), mikä merkitsee noin 200 euroa/k-m2.

Päätös varautumisvaihtoehdosta on tehtävä kortteleiden toteutussuunnitteluun ryhdyttäessä. Tällöin on arvioitava kortteleiden ja Keskustatunnelin rakentamisajankohtien välisen ajan pituus, jonka perusteella voidaan arvioida varautumisvaihtoehdon tarkoituksenmukaisuus.

Syvätunnelivaihtoehdot S1, S2 ja S3

Rakennettavuus

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt rakenneteknisen yleissuunnitelmatasoisen selvityksen ”Helsingin Keskustatunnelin syvätunnelivaihtoehdoista S1, S2 ja S3 rakennetekniset yleissuunnitelmat”, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy, 20.9.2005. Työssä selvitettiin syvätunnelivaihtoehtojen tilavaraukset, rakennettavuus ja kustannukset sekä liikenteellinen toimivuus. Syvätunnelivaihtoehtoja verrattiin aikaisemmin laadittuun pintavaihtoehto C:hen, jonka kustannusarvio päivitettiin vastaamaan nykyistä hintatasoa ottamalla huomioon vuoden 2000 jälkeen tunnelin länsipäähän tehdyt tarkistukset.

Olemassa olevat maanalaiset tilat ja suunnitelmat rajoittavat Keskustatunnelin syvävaihtoehtojen linjausta kalliossa. Näitä ovat mm. yhteiskäyttötunnelit, viemäritunnelit, metro, Helsingin kaupungin rakennusviraston tukikohta, Merihaan kalliosuoja sekä tilavarauksista Pisara ja Töölön metro. Lisäksi on kellaritiloja ja muita varattuja kallioresursseja. Useassa kohdassa joudutaan tilojen väliin tekemään teräsbetonirakenne, esi-injektoimaan tai louhimaan vaiheittain. Lisäksi Töölönlahden alueen ruhjeessa varaudutaan käyttämään maan pinnalta käsin tehtävää suihkupaalutekniikkaa pintakallion ja sen yläpuolella sijaitsevan maaperäkerroksen ennakkolujittamiseksi.

Kaikki Keskustatunnelin rakentamisen aikaiset ja pysyvät rakenteet on suunniteltu käyttäen sellaisia ratkaisuja, jotka estävät pohjaveden haitallisen alenemisen sekä työn aikana että pysyvästi. Keskustatunneli sijoittuu tiheästi rakennetulle keskusta-alueelle. Ympäristöstä aiheutuvat tärinärajoitukset rajoittavat louhintaa läheltä risteävien tai sivuavien kellareiden, tunneleiden ja kalliotilojen lähistöllä.

Pelastusturvamääräysten osalta on käytetty pintavaihtoehdon kanssa samoja periaatteita, jotka on vielä tarkistettu ja hyväksytetty pelastuslaitoksella. Henkilöyhteys toiseen tunneliin on 100 m välein ja ajoneuvolla ajettava yhteys 400 m välein. Pintaan on henkilöyhteys 400 m välein. Osalla tunnelia on käytetty poistumistiekäytäväratkaisua, kuten on tehty Töölönlahden ja Kaisaniemen eritasoliittymien rampeissa. Onnettomuus- ja poikkeustilanteissa yhdystunnelit toimivat palo- ja savuosastoituina uloskäytävinä viereiseen ajotunneliin ja pelastustienä tunnelista toiseen.

Syvätunnelivaihtoehto S1

Syvätunnelivaihtoehto S1 on liikenteellisiltä yhteyksiltään kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2002 hyväksymän pintavaihtoehto C:n perusteella suunniteltu syvätunneliratkaisu, johon ei kuitenkaan saada toteutettua yhteyttä idästä Forumin pysäköintilaitokseen eikä Forumista länteen. Tunneli alkaa Länsiväylän päästä Salmisaarenkadulta ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunnelin ja katuverkon välillä on liittymät Rautatiekaduilla Mechelininkadun ja Runeberginkadun välillä, Töölönlahdenkadulla ja Siltavuorenrannassa. Forumin pysäköintilaitokseen on yhteys tunnelista vain lännestä ja pysäköintilaitoksesta on yhteys tunneliin vain itään. Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitosten ja tunnelin välillä on kaikki yhteydet.

Vaihtoehto S1 kulkee Töölönlahden alueella syvällä kalliossa ja tunnelissa olevasta eritasoisesta kiertoliittymästä on noin 400 metriä pitkä silmukkaramppitunneli maanpinnan alapuolella olevaan toiseen kiertoliittymään ja siitä edelleen Töölönlahdenkadulle, Elielin pysäköintilaitokseen ja Sanomatalon huoltoon. Ramppitunneli kiertää puistoalueella paikalleen jäävän makasiinin ja tunnelista on teräsbetonirakenteista päältä avattavaa osuutta 240 m. Ramppitunneli puhkaisee olemassa olevan Töölönlahden viemäritunnelin holvin.

Kaisaniemen puiston alla on eritasoliittymä, josta on yhteys Kluuvin pysäköintilaitokseen ja keskustan huoltotunneliin.

Syvätunnelivaihtoehdot on suunniteltu siten, että tunnelia on jatkettu Sörnäisten rantatielle Vilhonvuorenkadun liittymään. Tällöin ei tunnelista saada yhteyttä katuverkkoon Haapaniemenkadun liittymässä. Siltavuorensalmi alitetaan kalliossa. Noin 600 metrin osuus ennen Vilhonvuorenkatua joudutaan tekemään teräsbetonirakenteista kaksoistunnelia, joka osittain joudutaan paaluttamaan huonoista pohjaolosuhteista johtuen. Alueella on tehtävä mittavia johtosiirtoja. Kaksoistunnelin kumpikin tunneli tehdään erillisessä kaivannossa. Ratkaisu antaa mahdollisuuksia töiden tarkoituksenmukaiseen vaiheistamiseen ja helpottaa työnaikaisten liikennejärjestelyjen ja johtosiirtojen yms. toteuttamista.

Suunnitelmat on laadittu siten, että syvätunnelivaihtoehdot on mahdollista rakentaa myös Haapaniemenkadun liittymään päättyvinä, kuten aiemmin hyväksytty pintavaihtoehto C. Vastaavasti pintavaihtoehtoa C voidaan pidentää Vilhonvuorenkadun liittymään asti, jolloin yhteys Haapanimenkadun liittymään jää pois.

Syvätunnelivaihtoehto S1 on 3 + 3 -kaistainen kaikkien eritasoliittymien välillä.

Syvätunnelivaihtoehto S2

Syvätunnelivaihtoehto S2 poikkeaa vaihtoehdosta S1 siten, että yhteys Töölönlahdelle on järjestetty rakentamalla yhdystunneli Kaisaniemen puiston alaisesta liittymästä Töölönlahdelle maanpinnan alapuolelle rakennettavaan kiertoliittymään, josta on edelleen yhteydet Töölölahdenkadulle, Elielin pysäköintilaitokseen ja Sanomatalon huoltoon samaan tapaan kuin vaihtoehdossa S1. Yhdystunneli Töölönlahden alueelle joudutaan tekemään päältä avattuna teräsbetonirakenteisena tunnelina Kaisaniemen kentältä lähtien koko ratapihan halki Töölönlahdenkadulle asti vaativissa pohjaolosuhteissa. Raideliikenteen järjestäminen ratapiha-alueella rakentamistyön aikana on teknisesti vaativa tehtävä. Pelastustoimen kannalta pitkä ramppiyhteys ei ole hyvä, mutta on kuitenkin hyväksyttävä ratkaisu. Pelastuslaitos vaatii ylimääräisen porrasyhteyden ratapihan ja Kaisaniemen puiston väliselle alueelle.

Vaihtoehto S2 on Forumin pysäköintilaitoksen liittymän ja Kaisaniemen puiston liittymän välillä 2 + 2-kaistainen.

Syvätunnelivaihtoehto S3

Syvätunnelivaihtoehto S3 on vaihtoehtojen S1 ja S2 kaltainen, mutta siinä ei ole liittymää Töölönlahden alueelle, mikä on merkittävä puute sekä liikenteellisesti että pelastustoiminnan kannalta.

Syvätunnelivaihtoehto S3 kulkee Töölönlahden alueen alla kokonaan kalliossa, joten kellareiden rakentaminen tunnelin päällä on mahdollista. Tunnelin rakentaminen ei vaikeuta Töölönlahden alueen rakentamista, eikä nykyistä Töölönlahdenkadun ramppia tarvitse purkaa. Töölönlahden liittymän puuttuminen vaikeuttaa tunnelin rakentamisen vaiheistusta.

Vaihtoehto S3 on Forumin pysäköintilaitoksen liittymän ja Kaisaniemen puiston liittymän välillä 2 + 2-kaistainen.

Tarkistettu pintatunnelivaihtoehto C

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, tarkistettu vaihtoehto C, piirustus 5399–7. Suunnitelmaan on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.4.2002 hyväksymään suunnitelmaan verrattuna seuraavat tarkistukset:

- Tunnelin länsipään linjausta on tarkistettu ortodoksisen hautausmaan kohdalla siten, että se kulkee pääosin Lapinlahdentien katualueen ja Luterilaisen hautausmaan alitse. Tunnelin länsipää on levennetty 2 + 2-kaistaiseksi.

- Töölönlahden liittymäramppien päähän Töölönlahdenkadun alle suunniteltu kiertoliittymä on muutettu nelihaaraliittymäksi.

- Suunnitelmaan on lisätty vaihtoehto, jossa Keskustunneli jatkuu Sörnäisten rantatielle Vilhonvuorenkadun liittymään asti. Tässä vaihtoehdossa yhteys Haapaniemenkadun liittymään jää pois.

Haapaniemenkadun liittymään päättyvä tunnelivaihtoehto kulkee Siltavuorensalmen alueella meren pohjassa ja se on rakennettava päältä avattuna teräsbetonirakenteena. Ratkaisu on teknisesti erittäin vaativa toteuttaa. Myös Vilhonvuorenkadulle asti ulottuva tunnelivaihtoehto on pohjaolosuhteista, mittavista johtosiirroista ja noin 600 metrin pituisesta päältä avattavasta teräsbetonirakenteisesta kaksoistunnelista johtuen vaativa toteuttaa.

Liikenne-ennusteet

Keskustatunnelin suunnittelussa on käytetty YTV:n vuoden 2025 liikenteen perusennusteita, joiden pohjana on pääkaupunkiseudun kuntien maankäyttö ja seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt. Edellisessä suunnitteluvaiheessa ennusteet olivat vuodelle 2020.

Keskustatunnelin liikennemäärät ovat suurimmat Kaisaniemenpuiston ja Siltavuorenrannan liittymien välillä. Eri tunnelivaihtoehtojen liikennemäärät tällä osuudella ovat ennusteiden mukaan seuraavat:

Vaihtoehto	Liikennemäärä Kaisaniemen ja Siltavuorenrannan välillä (ajon/vrk)
Vaihtoehto	Länsiväylä – Haapaniemenkatu	Länsiväylä – Vilhonvuorenkatu
Pintavaihtoehto C	51 000	47 500
Syvätunnelivaihtoehto S1	50 500	46 700
Syvätunnelivaihtoehto S2	49 100	44 300
Syvätunnelivaihtoehto S3	45 700	43 100

Vaihtoehtoisten suunnitelmien liikenteellinen toimivuus

Tunnelin liittymien välisille sekoittumisalueille (liittyvä liikenne / poistuva liikenne) ja rampeille on laskettu liikenteelliset toimivuudet. Liikenteellinen palvelutaso on hyvä kaikissa vaihtoehdoissa lukuun ottamatta väliä Mechelininkatu–Forumin P-laitoksen liittymä, joka on tyydyttävä pintavaihtoehdossa C ja syvävaihtoehdoissa S1 ja S2.

Vaihtoehtoisten suunnitelmien liikenneturvallisuus

Vähentäessään liikennettä katuverkosta Keskustatunneli parantaa liikenneturvallisuutta merkitsevästi reitillä Porkkalankatu–Ruoholahdenkatu–Simonkatu–Kaivokatu–Kaisaniemenkatu–Hakaniementori sekä Rautatiekaduilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu vähenevän pintakatuverkossa noin 20–25 henkilövahinko-onnettomuudella vuodessa.

Eri tunnelivaihtoehtojen turvallisuustason vertailemiseksi kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt Keskustatunnelin vaihtoehtojen liikenteellisen riskitarkastelun (Traficon Oy, 14.9.2005).

Riskitarkastelussa on laskettu tunneliosuuksittain odotettavissa olevia onnettomuustiheyksiä ja vuotuisia onnettomuusmääriä. Tunneliin tulee vaihtuva nopeusrajoitusjärjestelmä. Korkein käytettävä nopeusrajoitus tulee olemaan 50 km/h. Pitkissä laskuissa nopeuden kuitenkin oletetaan nousevan kaikissa syvätunnelivaihtoehdoissa nopeuteen 63 km/h Mechelininkadun ja Töölönlahden liittymien välillä itään päin ajettaessa. Pitkissä Vilhonvuorenkadun liittymään asti ulottuvissa vaihtoehdoissa nopeuden on oletettu nousevan tunnelin itäpäässä 60 km:iin/h länteen päin ajettaessa.

Kaikissa tunnelivaihtoehdoissa on arvioitu tapahtuvan vuosittain keskimäärin 4–5 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta ja kuolemaan johtava onnettomuus harvemmin kuin kerran vuodessa. Syvätunnelivaihtoehdossa S1 tapahtuu hieman enemmän onnettomuuksia kuin pintavaihtoehdossa C, koska liittymät ovat syvemmällä, yhteystunnelit katuverkosta tunneliin pitemmät ja tunneligeometria riskialttiimpi. Syvävaihtoehdon S2 mukaisessa tunnelissa tapahtuu eniten onnettomuuksia pitkien tunneliyhteyksien vuoksi. Syvävaihtoehdossa S3 ennustettu onnettomuusmäärä on pienin, koska siinä on vähiten liittymiä ja sinne siirtyy katuverkosta vähiten liikennettä.

Pintavaihtoehto C ja syvävaihtoehdot S1 ja S2 vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia katutasossa noin 20–25 kpl vuodessa. Syvävaihtoehto S3 vähentää onnettomuuksia katuverkossa noin 15 kpl vuodessa, koska Kaivokatu on jätettävä edelleen autoliikenteen käyttöön.

Kokonaistarkastelun perusteella pintavaihtoehto C on hieman turvallisempi kuin syvävaihtoehdot S1 ja S2. Vaihtoehto S3 on turvallisuuden kannalta huonoin, koska siinä katuverkkoon jää eniten liikennettä.

Tunnelin itäpään pidentämisen vaikutuksen liikenteeseen

Tunnelin päättyessä Haapaniemenkadun liittymään liikennemäärä tunnelin itäpäässä on noin 45 000 ajoneuvoa/vrk. Sörnäisten rantatiellä tunnelin itäpuolella katutasossa Haapaniemenkadun ja Vilhonvuorenkadun liittymien välillä liikennemäärä on noin 75 800 ajoneuvoa/vrk. Siltavuorenrannan ramppien liikennemäärä on noin 6 100 ajoneuvoa/vrk.

Jos tunnelia jatketaan Vilhonvuorenkadun liittymään, niin tunnelin itäpään liikennemäärä on noin 38 500 ajoneuvoa/vrk ja Sörnäisten rantatien liikennemäärä Haapaniemenkadun ja Vilhonvuorenkadun liittymien välillä on noin 43 200 ajoneuvoa/vrk. Siltavuorenrannan ramppien liikennemäärä on tällöin noin 9 000 ajoneuvoa/vrk.

Keskustatunnelin pidentäminen Vilhonvuorenkadun liittymään vähentää liikennemääriä Sörnäisten rantatiellä katutasossa Haapaniemenkadun ja Vilhonvuorenkadun välillä noin 40 % ja liikennemelua noin 2,5 dB. Haapaniemenkadun liittymän poistaminen lisää Siltavuorenrannan liittymän käyttäjiä, jolloin liikennemäärä Pitkälläsillalla lisääntyy 1 000 ajoneuvoa/vrk, Hakaniemensillalla noin 3 200 ajoneuvoa/vrk ja Siltavuorenrannassa 1 100–2 300 ajoneuvoa/vrk.

Vaihtoehtoisten suunnitelmien kustannusennusteet

Kaikkien syvätunnelivaihtojen rakentamiskustannukset on laskettu syyskuun 2005 hintatasossa. Lisäksi on päivitetty pintavaihtoehto C:n rakentamiskustannukset vastaamaan syvätunneleiden hinnoittelua ja arvioitu myös Vilhonvuorenkadun liittymään pidennetyn pintavaihtoehdon C rakennuskustannukset.

Tunnelit muodostuvat sekä kallio- että betonitunneliosuuksista. Kalliotunneliosuuksilla kallion laatu- ja suojaetäisyydet vaihtelevat suuresti ja vaikuttavat kalliiden injektoitavien osuuksien määrään. Betonitunneliosuudet rakennetaan päältä avattuina huomioiden keskusta-alueen vaativat olosuhteet.

Syvätunnelivaihtoehtojen rakennuskustannukset Länsiväylän ja Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun liittymän välillä ilman arvonlisäveroa ovat:

- syvävaihtoehto S1	316 milj. euroa
- syvävaihtoehto S2	314 milj. euroa
- syvävaihtoehto S3	284 milj. euroa

Syvätunnelivaihtoehdot ovat yhteneväiset itä- ja länsipäidensä osalta, joten myös niiltä osin niiden rakentamiskustannukset ovat yhtä suuret. Palo- ja pelastusyhteydet pintaan ovat syvätunnelivaihtoehdoissa samat tunnelien koko osuudella. Erot syntyvät Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymistä sekä kaistajärjestelyistä välillä Forumin pysäköintilaitos–Töölönlahti. Kustannuksissa ei ole mukana yhteyksiä tunnelista Forumin pysäköintilaitokseen eikä Kaisaniemenpuiston liittymästä keskustan huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintilaitokseen.

Tarkistetun pintatunnelivaihtoehdon C päivitetty kustannusarvio on 274 milj. euroa tunnelin päättyessä idässä Haapaniemenkadun liittymään. Mikäli pintavaihtoehtoa C jatkettaisiin syvävaihtoehtojen tapaan noin 900 metriä pidemmälle Vilhonvuorenkadun liittymään, olisi sen vertailuhinta 328 milj. euroa.

Keskustatunnelin eri osuuksien rakentamiskustannukset

Vaihtoehto	Rakentamiskustannukset miljoonaa euroa (ilman ALV 22 %)
Vaihtoehto	Yhteensä Länsiväylä– Haapaniemenkatu (3 400 metriä)	Yhteensä Länsiväylä– Vilhonvuoren-katu (4 300 metriä)	Länsiväylä–Mechelinin-katu (650 metriä)	Mechelinin-katu–Töölönlahti (1 050 metriä)	Töölönlahti– Siltavuorenranta (900 metriä)	Siltavuorenranta– Haapaniemenkatu (800 metriä)	Siltavuoren-ranta–Vilhonvuorenkatu (1 700 metriä)
Pintavaihtoehto C	274	328	30	80	98	66	120
Syvävaihtoehto S1	262	316	30	86	80	66	120
Syvävaihtoehto S2	260	314	30	84	80	66	120
Syvävaihtoehto S3	230	284	30	81	53	66	120

Länsiväylältä Mechelininkadulle ulottuvan noin 650 metrin pituisen tunneliosuuden kustannusarvio on noin 30 milj. euroa. Syvätunnelivaihtoehtojen kustannusennusteet noin 1 050 metrin pituisella osuudella Mechelinkatu–Töölönlahti vaihtelevat välillä 81–86 milj. euroa. Pintatunnelivaihtoehdon C kustannusennuste tällä osuudella on noin 80 milj. euroa.

Noin 900 metrin pituisen tunneliosuuden Töölönlahti–Siltavuorenranta kustannusarvio syvätunnelivaihtoehdoissa S1 ja S2 on noin 80 milj. euroa ja vaihtoehdossa S3 noin 53 milj. euroa. Pintatunnelivaihtoehdon C kustannusennuste tällä osuudella on noin 98 milj. euroa.

Noin 1 700 metrin pituinen tunneliosuus Siltavuorenrannasta Vilhonvuorenkadun liittymään jatkettuna on kustannuksiltaan 120 milj. euroa kaikissa vaihtoehdoissa.

Mikäli tunneli rakennetaan lyhyempänä päättyen Haapaniemenkadun liittymään, on itäpään osuus Siltavuorenrannasta noin 800 m pitkä ja kustannuksiltaan 66 milj. euroa kaikissa vaihtoehdoissa.

Kalleimmat tunneliosuudet ovat Töölönlahti–Siltavuorenranta, Siltavuorensalmen alitus betonitunnelina itäpään lyhyessä vaihtoehdossa ja itäpään betonitunneliosuus ennen Vilhonvuorenkadun liittymää pitkässä vaihtoehdossa.

Keskustatunneli on mahdollista rakentaa vaiheittain esimerkiksi edellä esitetyn jaottelun pohjalta. Ensimmäinen vaihe voisi olla väli Töölönlahti–Siltavuorenranta ja toinen vaihe Töölönlahti–Mechelininkatu.

Töölönlahden liittymän tarve

Töölönlahden kerrosalasta on toteutettu nyt noin puolet. Töölönlahdenkadun liikennemäärä on nykyisin noin 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen oletetaan olevan alueen ollessa rakennettu noin 12 000 ajoneuvoa/vrk. Töölönlahden alueen synnyttämä kokonaisliikennemäärä on tulevaisuudessa arviolta 14 000 ajoneuvoa/vrk. Alueelle sijoittuvista toiminnoista ja niiden tarvitsemista pysäköintipaikoista riippuen liikennemäärät voivat olla suurempiakin. Töölönlahdenkadun lisäksi yhteydet alueelta ovat Elielin pysäköintilaitoksen ramppi Asema-aukiolla ja suunniteltu Töölönlahden pysäköintilaitoksen ramppi Cygnaeuksenkadulla.

Töölönlahden ainoa yhteys katuverkkoon on käytännössä Töölönlahdenkadun liittymä Mannerheimintielle. Liittymän kapasiteetti on jo nykyisin iltaruuhkassa lähes käytetty. Yhteys itään on pitkä ja kuormittaa Kaivokadun liikennettä.

Toteutuessaan Keskustatunneli tuo hyvät yhteydet Töölönlahdelta sekä itään että länteen. Yhteyksien parantaminen erityisesti itään on tärkeää. Toisaalta Keskustatunneli tuo mukanaan Töölönlahden läpi kulkevaa liikennettä ennusteen mukaan noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällöin Töölönlahdenkadun liikennemäärä Mannerheimintien liittymässä olisi suunnilleen nykyinen eli 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kruununhaan ja Siltavuorenrannan liikennejärjestelyjen

vaikutukset ympäröivälle asutukselle

Siltavuorenrannan liikennemäärä on nykyisin noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Hakaniemenrantaa on päätetty kaventaa Hakaniementorin kohdalla ja järjestää kääntymismahdollisuus Hakaniemen sillalta vasemmalle Siltavuorenrantaan. Liikennejärjestelyjen toteuttamisen jälkeen Siltavuorenrannan vuorokausiliikennemäärä kasvaa noin 6 000 ajoneuvoon.

Keskustatunnelin liittymä Siltavuorenrantaan kasvattaisi Siltavuorenrannan vuorokausiliikennemäärän noin 8 000 ajoneuvoon tunnelin päättyessä Haapaniemenkadulle. Jos Keskustatunneli rakennetaan Vilhonvuorenkadun liittymään asti, kasvaa Siltavuorenrannan vuorokausiliikennemäärä edelleen noin 11 000 ajoneuvoon. Lisääntyminen johtuu siitä, että Keskustatunnelin Haapaniemenkadun liittymän poistuessa Kallion kaupunginosasta tunneliin länteen suuntautuva liikenne siirtyy käyttämään Siltavuorenrannan liittymää.

Keskustatunnelissa on perävaunulliset kuorma-autot kielletty. Keskustan huoltotunneliin suuntautuva jakelu- ja huoltoliikenne tulee käyttämään pääasiassa tunnelin päässä olevia liittymiä katuverkkoon, joten kuorma-autoliikenteen osuus Siltavuorenrannan liikenteestä ei kasva tavanomaista suuremmaksi.

Johtopäätöksiä

Liikenne

Keskustan huolto- ja pysäköintitunneli ja uudet pysäköintilaitokset eivät vähennä Keskustatunnelin tarvetta. Tunnelien ennustetut liikennemäärät ovat kertaluokaltaan täysin erisuuruisia: huolto- ja pysäköintitunneli 5 000–8 500 ajoneuvoa/vrk ja Keskustatunneli noin 50 000 ajoneuvoa/vrk.

Tarkistettu pintatunnelivaihtoehto C mahdollistaa hyvät yhteydet katuverkkoon ja Forumin, Elielin sekä Kluuvin pysäköintilaitoksiin. Tunnelin geometria on hyvä, suurinta tunneliolosuhteissa suositeltavaa pituuskaltevuutta 4-5 % on käytetty vain lyhyillä osuuksilla.

Syvätunnelivaihtoehdoissa S1, S2 ja S3 puuttuvat ajoyhteydet idästä Forumin pysäköintilaitokseen ja Forumista länteen. Kaikissa syvätunnelivaihtoehdoissa on lähes kilometrin pituinen osuus 4–5 % kaltevuudella.

Syvätunnelivaihtoehdossa S2 tunneliyhteys Töölönlahden alueelle Kaisaniemen liittymästä on pitkä, jolloin tunnelin käytön houkuttelevuus vähenee. Pitkä tunneliyhteys ei ole hyvä myöskään pelastuslaitoksen kannalta. Syvätunnelivaihtoehdossa S3 ei ole yhteyttä Töölönlahden alueelle. Vaihtoehto S3 ei siirrä liikennettä katuverkosta tunneliin siinä määrin kuin muut vaihtoehdot. Tällöin Kaivokatua ei voida muuttaa kävely- ja joukkoliikennekaduksi.

Liikenteellisesti parhaiten toimiva tunnelivaihtoehto on tarkistettu pintatunnelivaihtoehto C. Töölönlahden liittymän järjestämistä Kaisaniemenpuiston liittymän kautta on tarpeen vielä selvittää tunnelin asemakaavoituksen yhteydessä.

Keskustatunnelia voidaan jatkaa Sörnäisten rantatielle Vilhonvuorenkadun liittymään. Tällöin yhteydet tunnelin ja Haapaniemenkadun liittymän välillä poistuvat. Kaikkien vaihtoehtojen kustannukset kasvavat pidennettäessä noin 54 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Pidennettyjen syvätunnelivaihtoehtojen kustannukset olisivat näin 284–316 miljoonaa euroa ja pintatunnelivaihtoehdon noin 328 miljoonaa euroa. Päätös tunnelin itäpään pituudesta voidaan tehdä myöhemmin. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista varata asemakaavassa tila molemmille vaihtoehdoille.

Rakennettavuus

Kaikki tunnelivaihtoehdot ovat vaativia rakennuskohteita. Vaikka syvätunnelivaihtoehdoissa on 1,5 kilometriä enemmän kalliotunnelia, ne eivät ole merkittävästi halvempia pintatunnelivaihtoehtoon verrattuna. Tämä johtuu siitä, että syvätunneleissa joudutaan ottamaan enemmän huomioon olemassa olevia ja suunniteltuja kalliotiloja ja ne alittavat ruhjevyöhykkeitä, joissa kalliokatto jää ohueksi.

Keskustatunnelin ja Töölönlahden liittymän rakentamiseen voidaan Töölönlahden eteläisissä kortteleissa varautua vain välttämättömiltä osin tai rakentamalla kaikki tunnelirakenteet kortteleiden rakentamisen yhteydessä. Varautumisvaihtoehdosta päätettäessä on arvioitava kortteleiden ja Keskustatunnelin rakentamisajankohtien välisen ajan pituus.

Kustannukset

Yhteenveto

Keskustatunnelin tavoitteena on parantaa keskustan saavutettavuutta henkilöautoilla ja jakelu- ja huoltoliikenteellä järjestämällä sujuva yhteys kaikista suunnista keskustan huolto- ja pysäköintitiloihin ja Töölönlahdelle sekä parantaa keskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen henkilöauto- sekä jakelu- ja huoltoliikenteen sujuvuutta. Keskustatunneli siirtää merkittävästi autoliikennettä katuverkosta tunneliin, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä antaa mahdollisuuden lisätä jalankulkutilaa ydinkeskustassa. Täyttäessään nämä tavoitteet Keskustatunneli edistää merkittävästi seudun pääkeskuksen elinvoimaa parantaen kilpailuasemaa seudun aluekeskuksiin verrattuna.

Keskustatunnelin tarkistettu pintavaihtoehto C, jonka kustannusennuste on noin 274 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, täyttää parhaiten asetetut vaatimukset.

Keskustatunnelille tulisi varata tila asemakaavalla. Tunneli voidaan toteuttaa vaiheittain.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se katsoisi riittäviksi ja merkitsisi tiedoksi esityslistatekstissä esitetyt kaupunginhallituksen 7.3.2005 pyytämät Keskustatunnelia koskevat lisäselvitykset.

Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5399-7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, tarkistettu vaihtoehto C, siten,

- että asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan vielä mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja

- että laadittavassa asemakaavassa mahdollistetaan tunnelin päättyminen joko Haapaniemenkadun tai Vilhonvuorenkadun liittymään.

Lisäksi lautakunta uudistaa ja täsmentää aiempaa päätöstään (11.4.2002) niin, että samanaikaisesti Keskustatunnelin suunnittelun kanssa käynnistetään kattava, riittävän laajan kävelykeskustan aikaansaamiseksi tähtäävä projekti. Projekti pitää sisällään tarvittavat selvitykset katuverkon kehittämismahdollisuuksista sekä katurakenteista ja muista mahdollisista asioista, erityisinä painopisteinä ovat aseman ympäristö ja Rautatientori.

Vielä lautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisimman pikaisesti aloitetaan Keskustatunnelin rahoittamiseksi tarvittavat selvitykset ottaen huomioon myös uudet ja innovatiiviset vaihtoehdot.

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari teki jäsen Arhinmäen kannattamana palautusesityksen seuraavasti:

”Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että Keskustatunnelin asemakaavoitusta ei aloiteta. Tehdyt lisäselvitykset vahvistavat käsitystä siitä, että Keskustatunnelin rakentaminen lisää henkilöautoistumista, eikä juurikaan vapauta kaupunkitilaa esimerkiksi kävelyalueisiin tai muuhun kaupunkia elävöittävään toimintaan.

Keskustatunnelihankkeen tavoitteiksi on mainittu muun muassa keskustan saavutettavuuden ja poikittaisliikenteen parantaminen. Esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa myös muilla keinoilla. Keskustatunnelin rakentaminen on erittäin kallista, joten Helsingin liikenteen kehittämisessä tulee panostaa joukkoliikenteeseen. Keskustan viihtyisyyttä parantava laaja kävelykeskusta voidaan toteuttaa myös ilman Keskustatunnelia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kävelykeskustan ja kantakaupungin joukkoliikenteen tehostamisen suunnitelmat päivitettäisiin pikaisesti”.

Lautakunta äänesti asiasta ja päätti äänin 5 (Palmroth-Leino, Salonen, Närö, Rauhamäki, Anttila) – 4 (Arhinmäki, Helistö, Kolbe, Puoskari) hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Vähemmistö oli palautusesityksen kannalla.

Puheenjohtaja Anttila teki varapuheenjohtaja Rauhamäen kannattamana tämän pykälän kolmantena (”Lisäksi lautakunta uudistaa jne…”) ja neljäntenä (”Vielä lautakunta pitää tärkeänä jne..”) kappaleena olevat lisäysehdotukset päätösehdotukseen. Lautakunta hyväksyi lisäysehdotukset yksimielisesti ilman äänestystä.

./. Keskustatunnelin tarkastellut vaihtoehdot ovat esityslistan tämän kohdan erillisenä liitteenä 2. (Huom! Asian jäädessä pöydälle liitettä 2 ei jaeta uudelleen.)

Vs. Kaj toteaa, että Keskustatunneli tulee olemaan historiallisesti yksi Helsingin keskustan merkittävimmistä ja kalleimmista investoinneista, noin 274 miljoonaa euroa (ilman arvonlisäveroa). Sen vuoksi hankkeen jokainen vaihe on suunniteltava poikkeuksellisen huolellisesti.

Helsingin keskusta on koko valtakunnan pääasiallinen liikekeskusta. Se on samalla koko julkisen liikenteen solmukohta ja myös kulttuurilaitosten vahvin keskittymä maassamme. Tämän vuoksi yritysten ja kulttuuripalvelujen hyviin toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota, samoin kuin asiakkaiden helppoon asiointiin niissä kaikilla kulkumuodoilla. Samalla tulee huolehtia siitä, etteivät useat yhtäaikaisesti toteutettavat hankkeet rakennusvaiheenkaan aikana liiallisella tavalla haittaa tämän keskeisen alueen elävyyttä ja toimintaa.

Tunnelin hyötyjä Helsingin keskustalle ja etenkin sen kävelyolosuhteiden parantamiselle tulee edelleen kehittää niin, että tunnelista saatava hyöty koko keskustan elinvoimaisuudelle olisi mahdollisimman suuri. Myös kaupunkisuunnittelulautakunta on painottanut kävelykeskustaidean tärkeyttä tässä yhteydessä.

Jatkosuunnittelun tulee tähdätä myös Keskustatunnelin, keskustan huoltotunnelin ja keskustan pysäköintilaitosten mahdollisimman tehokkaaseen keskinäiseen hyödyntämiseen. Keskustatunnelin tulisi palvella koko keskustaa mahdollisimman laajasti. Pohdittavaksi jää myös, miten alueen kiinteistöiltä mahdollisesti voitaisiin liittyä tunneliin ja osaltaan jakaa tunnelin kustannuksia kaupungin kanssa.

Vs. Kaj toteaa edelleen, ettei lautakunnan esitys asemakaavoituksen pohjaksi eli nk. tarkistettu vaihtoehto C ole vielä täysin tyydyttävä Töölönlahdelle osoitettujen ajoyhteyksiensä osalta. Epävarmuus kohdistuu etenkin tuleville rakennuskortteleille aiheutuviin nk. ennakollisiin varautumiskustannuksiin (vähintään 3,5 milj. euroa ja tunnelin osan valmiiksi rakentaminen noin 15,9 milj. euroa ilman ALV:tä) ja myös Töölönlahdenkatua pitkin tapahtuvan poikittaisen ajoneuvoliikenteen tulevan puiston viihtyisyydelle aiheuttamiin haittoihin.

Ehdotusta on tarkistettu siirtämällä tunnelin linjausta sen länsipäässä hautausmaiden kohdalla niin, ettei sitä rakennettaisi Kreikkalaiskatolisen hautausmaan alle vaan niin, että se kulkisi pääosin Lapinlahdenkadun alla ja vähäiseltä osin Vanhan Lutherilaisen hautausmaan alla. Muutosta voidaan pitää hyvänä. Vs. Kaj pitää tärkeänä, että tunnelin jatkosuunnittelussa löydetään hautausmaiden kohdalla sellaiset ratkaisut, jotka ovat näitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautausmaita kunnioittavia.

Liikenteen ohjaaminen Siltavuorenrantaan tulee aiheuttamaan alueen asukkaille jonkin verran lisääntyvää, mm. liikennemelusta ja liikenteestä muutoin aiheutuvaa haittaa. Uusikaan selvittely ei ole tuonut esiin tekijöitä, joilla tätä tilannetta voitaisiin parantaa.

./. Lopuksi vs. Kaj toteaa, että Helsingin seudun Maan Ystävät ry, ja kuusi muuta yhdistystä ovat 2.2.2006 saapuneessa yhteisessä kirjeessään pyytäneet, että kaupunginhallitus harjoittaisi vastuullista liikennepolitiikkaa ja keskeyttäisi Keskustatunnelin suunnittelun. Yhdistysten kirje on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

./. Xxxx Xxxxxxxx on lähettänyt Khlle kirjeen 21.2.2006. Kirjeessä on pidetty vaihtoehto C:n tunnelin länsipään linjausta uskonnollisia tunteita loukkaavana ja hautarauhaa rikkovana ja ehdotettu, että tunnelin suuaukko lännessä sijoitettaisiin Leppäsuon paikkeille. Xxxx Xxxxxxx kirje on tämän asian liitteenä 4. Kirje toimitetaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavoituksen yhteydessä vastattavaksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadut lisäselvitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään edelleen

- mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä.

- Keskustatunnelin, keskustan huoltotunnelin, pysäköintilaitosten ja alueen kiinteistöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja maanalaisten ratkaisujen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tunnelin kustannusten jakamista myös yksityisten toimijoiden kanssa.

- ajoneuvoliikenteen kulkuyhteyksiä ja puiston viihtyisyyttä Töölönlahden alueella.

- mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.

- Keskustatunnelin länsipään rakentamismahdollisuuksia niin, että haitat arvokkaille hautausmaille minimoidaan.

Vielä kaupunginhallitus päättänee edellyttää, että samanaikaisesti asemakaavan valmistelun kanssa kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä rakennusviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laatii hankesuunnitelman rakentamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen Keskustatunnelin sille osalle, joka vaikuttaa Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennuskelpoisuuteen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, joukkoliikennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., Helsingin seudun Maan ystävät ry:lle ym. ja Xxxx Xxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen esityslistateksti 7.3.2005
	Liite 2	Keskustatunnelin tarkastellut vaihtoehdot (erillinen liite)
	Liite 3	Helsingin seudun Maan ystävät ry:n ym. yhdistysten kirje
	Liite 4	Xxxx Xxxxxxx kirje

13.3.2006 pöydälle pantu asia

RATAHALLINTOKESKUKSEN LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINKI-TURKU RAUTATIEYHTEYS, ESISELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -RAPORTTILUONNOKSESTA

Khs 2005-2727

Vs. Kaj toteaa, että Ratahallintokeskus on esittänyt (20.12.2005) lausuntopyynnön, jossa lausuntoa Helsinki-Turku rautatie yhteyden esiselvitys- ja vaikutusten arviointi ‑raporttiluonnoksesta pyydetään 10.3.2006 mennessä. Lisäksi pyydetään kaupungeilta ja kunnilta, että ne asettaisivat raportti-luonnoksen nähtäville helmikuun loppuun asti, jotta kansalaiset voivat antaa siitä palautetta kirjallisesti ja nettikanavan kautta joko kaupungin virastolle tai suoraan Ratahallintokeskukselle.

Lausuntopyynnössä todetaan mm. seuraavaa:

”Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 23.11.2004 työryhmän selvittämään nopean junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia Helsingin seudun ja Turun välillä. Työryhmän tehtävänä on selvittää, onko nopea tai suurnopea rautatieyhteys Helsingin seudun ja Turun välillä perusteltu ja mitkä ovat tarvittavat jatkotoimenpiteet. Työstä on valmistunut "Helsinki–Turku –rautatieyhteys, esiselvitys ja vaikutusarviointi" - raporttiluonnos, joka on pantu nähtäville 15.12.2005 RHK:n kotisivulle osoitteeseen www.rhk.fi/projektit.

Helsinki–Turku-rautatieyhteyttä koskevassa esiselvityksessä on käsitelty yhteensä viittä eri periaatetason kehittämisvaihtoehtoa, joita on verrattu nykyiseen rataan ilman nopeuttavia tai kapasiteettiä lisääviä toimenpiteitä (Ve 0+). Tutkitut vaihtoehdot ovat:

Ve 1 nykyisen rantaradan parantaminen nopeustasolle 200 km/h

Ve 2A vuodelta 1979 olevan ELSA -yleissuunnitelman mukaiseen maastokäytävään sovitettu rata nopeustasolle 200 km/h

Ve 2B kuten ve 2A, mutta ratalinjaus on Espoon ja Lohjan välisellä osuudella E18 - moottoritien maastokäytävässä (Vihdin rata)

Ve 2C kuten 2A, mutta ratayhteys on linjattu Lohjalta Helsinki Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan

Ve 3 kuten 2A, mutta rata on suuniteltu nopeudelle (300 km/h).

Raporttiluonnoksessa on kuvattu vaihtoehtojen muodostamisen perusteet, vaihtoehtojen ominaisuudet sekä vaihtoehtojen yhteiskuntataloudelliset ja muut vaikutukset.

Työryhmän johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi laaditaan nyt tehdyn esiselvityksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella toukokuun 2006 loppuun mennessä.

Ratahallintokeskus pyytää lausuntoanne kirjallisesti ja sähköisessä muodossa laaditusta raporttiluonnoksesta, siinä esitetyistä vaihtoehdoista ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Lausuntoa laadittaessa on huomioitava, että yhteiskuntataloudelliset laskelmat eivät ota huomioon kaikkia ratayhteyksistä koituvia vaikutuksia. Toivomme, että otatte lausunnossanne kantaa erityisesti seuraaviin asioihin:

• ovatko tarkastellut vaihtoehdot riittäviä ja ovatko ne sisällöllisesti riittävän monipuolisia eri näkökulmien esille tulemiseksi

• ovatko vaihtoehtojen laatimisessa käytetyt oletukset maankäytön kehittymisestä ja liikennöintimalleista realistisia ja onko niihin liittyvä epävarmuus ja herkkyystarkastelu otettu riittävästi huomioon

• mitä vaikutuksia tai vaihtoehtojen ominaisuuksia jatkotoimenpiteistä päätettäessä tulisi painottaa

• minkä vaihtoehdon pohjalta mahdollisia jatkotoimenpiteitä tulee selvittää.

Lisätietoja antavat Ratahallintokeskuksen liikennejärjestelmäosastolta Markku Pyy (0958405124) ja raportin esipuheessa mainitut työryhmän sekä seuranta- ja ohjausryhmän jäsenet.

./. Ratahallintokeskuksen lausuntopyyntö on esityslistan tämän asian
liitteenä 1.

./. Helsinki–Turku-rautatieyhteys ym. ‑raporttiluonnos on esityslistan
tämän asian liitteenä 2.

./. Asiasta pyydetyt kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 3–5.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Ratahallintokeskukselle Helsinki–Turku -rautatieyhteyden esiselvitys ja vaikutusten arviointi ‑raporttiluonnoksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa ensinnäkin, että Helsingissä raporttiluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, osoite: Kansakoulukatu 3 ja kansalaispalaute asiassa on pyydetty antamaan suoraan ratahallintokeskukselle sen antamaan osoitteeseen.

Raporttiluonnoksen keskeinen sisältö

Esiselvitys liittyy valtioneuvoston maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaan vuonna 2000 päättämiin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Nykyisin Helsingin ja Turun välillä kulkee kaukojunia tunnin välein lähes koko päivän. Helsinki–Turku-rata kuuluu nopean liikenteen tavoiteverkkoon, mutta rantaradan tekninen taso ei mahdollista nykyisen junakaluston ominaisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Lisäksi rantaradan liikennöitävyyden säilyttäminen nykytasolla edellyttää korvausinvestointeja lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Suunnittelualueen kuntien maankäytön kehittämishankkeiden ja pitkän aikavälin kehittämissuuntien määrittäminen edellyttää kannanottoa Helsingin seudun ja Turun välisen raideliikenteen järjestämisestä pitkällä aikavälillä. Tarve on noussut ajankohtaiseksi erityisesti Uudellamaalla, jossa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvien Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin asukasmäärät kasvavat vauhdilla. Tässä esiselvitystyössä on kyseessä todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä toteutuva liikennehanke, joten tarkasteluvuotena käytetään vuotta 2050. Kaupunginhallitus toteaa, että samaa ajankohtaa pidetään tavoitevuotena myös laadittaessa maankäytön, asumisen ja liikenteen visiota 14 kunnan alueelle eli nk. Suur-Helsingin metropolialueen maankäytön ja liikenteen tulevaisuutta suunniteltaessa.

Raporttiluonnoksessa arvioidaan, millaiset tarpeet ja edellytykset Helsingin ja Turun välillä on nopeille ja huippunopeille rautatieyhteyksille. Mitoitusnopeudella 200 km/h työryhmän kartoittamia vaihtoehtoja ovat nykyisen rantaradan nopeuttaminen (VE 1) tai oikoratalinjaus Lohjan seudun kautta vanhan ELSA – yleissuunnitelman mukaisessa maastokäytävässä (VE 2A), Vihdin ja Lohjan seudun kautta nykyisen moottoritien maastokäytävässä (VE 2B) tai Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Lohjan seudun kautta (VE 2C). Vaihtoehdossa 3 toteutetaan Helsinki–Turku-oikoratayhteys yksiraiteisena mitoitusnopeudella 300 km/h vanhan ELSA - yleissuunnitelman maastokäytävään.

Vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja kustannustehokkuus (ei sisällä Helsingin seudun sisäisiä liikennevirtoja)

	VE 1	VE 2	VE 2B	VE 2C	VE 3
Matka-aika välillä Helsinki–Turku (nykyinen 1h 45 min)	1 h 35 min	1 h 22 min	1 h 24 min	1 h 28 min	1 h 11 min
Investointikustannus milj. euroa	275	715	745	930	745 (Turku–lentoasema)
Hyötykustannussuhde (Herkkyystarkastelut)	0,24 0,80	0,14 0,40	0,13 0,47	0,05 0,25	0,06 0,33)
Yhden vuoden tuottoaste %	1,35	0,68	0,58	0,05	0,06

Mikään vaihtoehdoista ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja vaihtoehtojen 2C ja 3 hyötykustannussuhteet ovat vain niukasti positiivisia.

Rahamääräisesti tarkasteltavia vaikutuksia ovat joukkoliikenteen käyttökustannukset, aikakustannukset (palvelutasotekijät huomioiden), ajoneuvokustannukset, onnettomuuskustannukset, polttoaineen käytön ympäristökustannukset sekä ylläpitokustannukset. Maankäyttöennusteisiin, toimintaympäristön muutoksiin ja laskentamenetelmään liittyvien oletusten epävarmuuden merkityksen selvittämiseksi on lisäksi tehty herkkyystarkasteluja.

Rahamääräisen tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maisemaan, luonnonympäristöön, kaupunkiympäristöön sekä maa-alan käyttöön (lunastuskustannukset mukana). Eräät vaikutukset sisältyvät osin rahamääräisiin vaikutuksiin, mutta jäävät osin niiden ulkopuolelle. Näitä ovat mm. vaikutukset ihmisten terveyteen, ilmastomuutoksiin, kasvi- ja eläinkuntaan, luonnonvarojen käyttöön sekä elinkeinoelämään.

Tarkastellut rata- ja maankäyttövaihtoehdot

Tutkittujen Helsinki–Turku-kaukoliikenneradan nopeuttamisvaihtoehtojen kustannustehokkuudet ovat vaatimattomia. Kustannustehokkaimmalta ratkaisulta vaikuttaa vaihtoehto 1, nykyisen Helsinki–Turku kaukoliikenneradan kehittäminen, ja kaukoliikenteen maltillinen lisääminen.

Lohjan kautta linjatut oikoratavaihtoehdot 2A ja 2B tukevat Hiiden seudun asemaa Etelä-Suomen aluerakenteessa ja parantavat työssäkäyntimahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla Saloa myöten, mutta niiden kannattavuus edellyttäisi ennustettua suurempaa maankäytön keskittymistä radan vaikutuspiiriin.

Vaihtoehdossa 2A rata ei kulje Lohjan keskustan kautta, vaan kulkee tunnelissa Lohjanharjun läpi ja ohittaa keskustan pohjoispuolitse.

Vaihtoehto 2B painottaa maankäytön kehittymistä taajamajunaliikenteen varassa sekä Lohja/Nummela vyöhykkeellä, Kirkkonummi–Karjaa että Salo–Turku-väleillä. Lohjan liikenteessä taajamajuna ulottuu Espoon keskuksesta, Histan, Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjan keskustaan.

Työssäkäyntiliikenteen siirtyminen juniin parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi oikoratavaihtoehdoissa liikenteen päästöjen kokonaismäärä vähenee. Toisaalta oikoradan rakentamisen vaikutukset ympäristöön ovat merkittävät.

Kaukojunaliikenteen matka-ajan lyhentäminen rakentamalla Helsinki–Salo–Turku oikorata yksiraiteisena ja nostamalla sen mitoitusnopeus 200:sta 300 kilometriin tunnissa sekä jättämällä junan pysähtyminen Lohjan seudulla pois vaihtoehdon 3 mukaisesti huonontaa kannattavuutta. Tässä vaihtoehdossa ei sallita myöskään tavara- eikä taajamajunaliikennettä. Tavaraliikenne toimii nykyisen rantaradan ja Karjaan kautta Hanko-Hyvinkää-radalle. Herkkyystarkasteluna tulisi vielä selvittää junan pysähtymisen merkitys Lohjan seudulla.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta linjatun Helsinki–Turku oikoratavaihtoehdon 2C ja oikoratavaihtoehtojen 2A sekä 2B matka-ajoissa Helsingin ja Turun välillä ei ole oleellista eroa, mutta Espoon ja Turun väliset matka-ajat ovat lentoaseman kautta kulkevassa vaihtoehdossa 2C oleellisesti muita oikoratavaihtoehtoja heikommat, mikä huonontaa sen kustannustehokkuutta.

Raportin mukaan vaihtoehdossa 2B ihmisten liikkumismahdollisuudet kokonaisuutena paranisivat ehkä eniten. Vaihtoehdolla on suurimmat myönteiset vaikutukset elinkeinoelämään ja se tarjoaa joustavimmat vaihtoehdot maankäytön kehittämiseen. Liikenneturvallisuudessa vaihtoehto on toiseksi parhaalla sijalla. Vaihtoehtoon liittyvät kuitenkin suurimmat meluhaitat. Kaikissa oikoratavaihtoehdoissa vaikutukset luonnonympäristöön ovat merkittävät. Vaihtoehto A:n kustannusarvio on 575–615 milj. euroa, B:n 605–650 milj. euroa ja C:n 790–835 milj. euroa.

Kaukojunaliikenteen radan johtaminen lentokentän kautta antaisi mahdollisuuden hoitaa matkustajaliikenne tehokkaasti junalla Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä sekä lentoaseman ja muun Suomen välillä lyhyiden kotimaisten lentomatkojen vähentämiseksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nykyisin noin 11 miljoonaa matkustajaa vuodessa, josta koti-maan liikenteen matkustajia on noin 25 %. Lentoaseman matkustajamäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

Seuraavaksi olisikin perusteltua laatia tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys pääradan ja itäsuunnan ratojen linjaamisesta lentoaseman kautta, koska nekin sisältyvät Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäyksen visioihin.

Kaupungin maanomistus linjausten vaikutuspiirissä

Kaupunki omistaa Kirkkonummen Kauhalassa noin 248 hehtaarin suuruisen alueen, joka sijaitsee linjausvaihtoehtojen 2A (aikaisempi ELSA-linjaus) ja 2B (Helsinki - Lohja-moottoritien linjaus) välisellä alueella. Linjauksilla ei ole merkitystä kaupungin maanomistuksen kannalta.

Jatkotoimenpiteet

Hyötykustannussuhteen parantaminen edellyttää ennustettua suurempaa maankäytön keskittämistä radan vaikutuspiiriin. Maankäytön tiivistyminen asemien ympärille edistää taajamien kehittymistä omavaraisiksi ja eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä parantaa saavutettavuutta ja lisää vuorovaikutusta. Maankäytön ja keskusten kehittymistä asemiin tukeutuen ja yhteyksiä asemille eri kulkutavoilla tulisi edistää. Mahdollisuuksia maankäytön voimakkaampaan kehittämiseen asemiin tukeutuen tulisi ensisijaisesti tarkastella vaihtoehtojen 1 (rantaradan kehittäminen) ja 2B pohjalta.

Voimakkaasti kasvavalla pääkaupunkiseudulla on edullista kehittää lähi- ja taajamajunaliikennettä sekä siihen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Pääkeskuksen ja aluekeskusten sekä maankäytön kehittyminen metro- ja rautatieverkkoon tukeutuen parantaa joukkoliikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta myös kevyellä liikenteellä sekä vähentää tarvetta auton käyttöön. Liikkumistarpeen kannalta edulliset maankäytön kehittämiskohteet sijaitsevat suhteellisen lähellä Helsinkiä.

Helsinki–Turku-rautatieyhteydestä tehdyn selvityksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämistyössä (PLJ), valmisteltavan raidevisiotarkastelun tausta-aineistona. Raidevisiossa tullaan esittämään tavoitteellinen raskaan raideliikenteen verkko (lähiliikennejunat ja metroliikenne), jonka pohjalta tehdään rataverkon kehittämisen tilavaraukset ja lopulta hankesuunnitelmat.

Rautateiden taajama-, tavara- ja kaukoliikenteen raideratkaisut eriytyvät aste asteelta Helsingin seudun lähijunaliikenteen väylistä. Kaukoliikenteen kehittämislinjaukset liittyvät jatkossa nykyistä enemmän vaihto- ja liityntäasemien olosuhteiden kehittämiseen niin, että lähiliikenteen ja kaukoliikenteen yhteistyö toimii esteettä. Helsingin seudun lippu- ja tariffijärjestelmän laajentaminen kattamaan koko toiminnallinen kaupunkiseutu laajentaa lähiliikennettä ja sen vaihtoyhteystarpeita kaukoliikenteen kanssa.

Lähijunaliikenteen on ratkaistava monia taloudelliseen edullisuuteen ja toiminnalliseen varmuuteen liittyviä asioita kilpaillakseen menestyksellisesti osuudestaan Helsingin seudun henkilöliikennemarkkinoilla.

Kaupunginhallitus pitää laadittua esiselvitystä hyvänä pohjana jatkotyölle. Samalla se korostaa, että kaikkien tutkittujen Helsinki–Turku-kaukoliikenneradan nopeuttamisvaihtoehtojen kustannustehokkuudet ovat varsin vaatimattomia ja ne ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Laskelmat eivät kuitenkaan sisällä Helsingin seudun sisäisiä liikennevirtoja.

Hyötykustannussuhteen parantaminen edellyttäisi ennustettua suurempaa maankäytön keskittämistä radan vaikutuspiiriin. Tähän olisi mahdollisuuksia taajamajunaliikenteen varassa erityisesti rantaradan nykyisen linjauksen sekä Espoon keskuksesta, Histan, Veikkolan, Nummelan ja Lohjan keskustan kautta kulkevan vaihtoehdon vaikutuspiirissä. Kaupunginhallitus toteaa kuitenkin, että radan mahdollinen toteuttaminen ei saa hidastaa Helsingin keskustan ja Helsinki - Vantaan lentoaseman välisen raideliikenneyhteyden toteuttamista eikä muutoinkaan viivästyttää PLJ:ssä mainittujen raideliikennehankkeiden toteuttamista, jotka kaikki ovat huomattavasti kannattavampia kuin raportissa tutkitut hankkeet.

Kirje Ratahallintokeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Ratahallintokeskuksen lausuntopyyntö 20.12.2005
	Liite 2	Raporttiluonnos 15.12.2005
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 9.2.2006
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto 24.1.2006
	Liite 5	Joukkoliikennelautakunnan lausunto 16.2.2006

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN SATAMAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2006-269

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksen johdosta 10.3.2006 mennessä. Hakemus koskee betoni- ja tiilipurkujätteen pulverointia, murskausta, välivarastointia ja käyttöä täyttömateriaalina Vuosaaren sataman alueella.

./. Kuulutus ja ympäristölupahakemus ovat liitteinä 1 ja 2.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 31.3.2006 saakka.

Ympäristölautakunta päätti (7.3.2006) antaa seuraavaan lausunnon:

Toiminnan sijainti ja alueen kaavoitustilanne

Sijoituspaikka on Helsingin 54. kaupunginosassa (Vuosaari) sijaitsevalla Vuosaaren satama-alueella (LS-k).

Lähimmät ympärivuotisessa käytössä olevat asunnot sijaitsevat noin kilometrin päässä toiminta-alueesta. Toiminta-alueen koillispuolella olevaan Varissaareen on matkaa noin 1,2 kilometriä. Välissä on 13 metriä korkea meluseinä. Mölandetiin on matkaa 1,8 kilometriä ja Pikku-Niinisaareen 1,6 kilometriä. Vuosaarenlahden rannalla, noin kilometrin päässä on myös loma-asuntoja.

Lähin suojelualue, Kalkkisaari, sijaitsee noin 1,2 kilometrin päässä työkohteesta. Porvarinlahdelle ja Särkkäniemeen on matkaa noin 1,5 kilometriä. Muut suojelualueet ovat näitä kauempana.

Toiminta-alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

Muita satamatoimintaan liittyviä lupia ja päätöksiä

Ympäristölautakunta myönsi satamatoiminalle ympäristöluvan 3.4.2002. Päätös tuli lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 7.4.2004.

Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan 26.9.2002 telakka-alueen pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi ja 22.6.2004 ympäristöluvan pilaantuneiden maiden sijoittamiseksi satama-alueelle rakennettavaan meluvalliin. Jälkimmäinen päätös sai lainvoiman 31.1.2005.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 10.3.2005 ympäristöluvan voimakkaasti tributyylitinalla pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen. Päätöksestä on valitettu.

Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 27.10.2004 ympäristöluvan pohjatuhkan hyödyntämiseksi satamakenttien rakentamisessa.

Sataman rakentamiseen liittyy lisäksi useita ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtyjä ympäristövalvontapäällikön päätöksiä, jotka koskevat eri puolilla satama-alueita tehtyjä louhinta- ja murskaustöitä.

Toiminnan kuvaus Purettavat rakennukset

Vuosaaren telakan aikainen varusteluhalli on kooltaan 12 000 m², ja siinä on ollut konepaja- ja verstastoimintaa sekä ohutlevy- ja sähköosasto. Rakennus on +4 tason yläpuolella kantavien rakenteiden osalta pääosin terästä. Betonijätettä syntyy sokkelielementeistä ja betonisista välipohjista, paloseinäelementeistä, maanvaraisesta lattiasta ja koneperustuksista sekä niiden alapuolella olevista perustusrakenteista. Tiilijätettä syntyy kalkkihiekkatiilistä muuratuista väli- ja ympärysseinistä. Osa betoni- ja tiilirakenteista on ollut alttiina käytönaikaiselle likaantumiselle.

Toinen purettava rakennus on lohkohalli, jossa on telakan toimiessa tehty laivojen rungon osalohkoja. Rakenne on samanlainen kuin varusteluhallissa, mutta järeämpi ja osa rakennuksesta on paalutettu. Paalut katkaistaan tason +1,500 alapuolelta.

Kolmas purettava rakennus on sosiaalirakennus, joka on ollut koko olemassaolonsa ajan toimisto- ja sosiaalitiloina. Betonijätettä tulee paikalla valetuista välipohjista ja porrashuonetorneista sekä perustuksista ja lattioista. Paalut katkaistaan tason +1,500 alapuolelta. Rakennuksessa on myös uima-allasosasto.

Lisäksi puretaan järeä varustelulaituri, joka toimii nykyään ruoppauskaluston huoltolaiturina ja ABB Oy:n valmistamien Azipod-potkurien lastauslaiturina. Varustelulaituri puretaan sen runkorakenteena toimivien kasuunien yläpintaan saakka.

Telakan toiminnan loppumisen jälkeen varusteluhallissa ja lohkohallissa on ollut mm. painotoimintaa, konepajatoimintaa ja muita metallialan yrityksiä, autojen korjaus- ja myyntitoimintaa, veneiden korjaus- ja varastointitoimintaa, laivojen korjaus- ja huoltotoimintaa ja paperinkeräystoimintaa.

Muita toimintoja ovat olleet mm. jäähallitoiminta ja vapaapalokuntatoiminta.

Töiden aikataulu

Varusteluhallin purkaminen kestää tulevasta maaliskuusta syyskuuhun. Murskeen käyttö maarakennukseen alkaa alustavan aikataulun mukaan myös vuonna 2006. Varustelulaiturin ja lohkohallin purku alkaa vuonna 2007 ja täyttötyöt tehdään vuonna 2008. Sosiaalirakennuksen purku tapahtuu vuonna 2009.

Päivittäinen työaika on maanantaista perjantaihin klo 7-18 arkipyhiä lukuun ottamatta. Tarvittaessa töitä voidaan tehdä klo 21 asti ja lauantaisin klo 7-14.

Syntyvät jätteet ja niiden käsittely

Purkamisessa on arvioitu syntyvän purkubetonia yhteensä 61 000 tonnia. Muuta betonijätettä, esimerkiksi valujen yhteydessä syntyvää ylijäämäbetonia, on arvioitu syntyvän noin 500 tonnia. Tiilijätettä on arvioitu syntyvän noin 5 000 tonnia. Betoniterästä kertyy arvioilta 4 500 tonnia.

Betoni- ja tiilijäte esikäsitellään paloittelemalla, pulveroimalla ja murskaamalla se halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kappaleisiin. Ennen sijoittamista murske varastoidaan satama-alueella. Urakoitsija tekee purkujätteiden varastoinnista erillisen suunnitelman. Paloittelu ja pulverointi tapahtuu kaivinkoneeseen asennetuilla pulverointisaksilla.

Murske aiotaan käyttää satamakenttä- ja tierakenteiden jakavana kerroksena. Betonimurske sijoitetaan pääasiassa uusille laiturialueille tehtyjen merihiekka- tai moreenitäyttöjen päälle. Betonimurskeen paksuus vaihtelee eri alueilla 350-400 mm. Betonimurskekerrosten päälle tulee 150 mm:n paksuinen kalliomurskekerros ja sen päälle 110-180 mm:n paksuiset asfalttikerrokset. Sijoitusalueet ovat yhteispinta-alaltaan lähes 20 hehtaaria. Betonimurske ei ole rakenteessa pysyvästi veden kanssa kosketuksissa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Murskeen ympäristökelpoisuuden varmistaminen

Käytettävän murskeen ympäristökelpoisuus varmistetaan sekä ennen purkamista että purkamisen jälkeen tehtävin toimenpitein.

Rakennuksissa on tehty asbesti- ja ongelmajätekartoitus. Kartoituksessa löydetyt asbestia sisältävät rakenteet sekä PCB:tä ja lyijyä sisältävät saumausmassat poistetaan ja saumojen kosketuskohdat hiotaan PCB:n poistamiseksi purettavasta materiaalista.

Purkukohteiden rakenteista on tehty etukäteen haitta-aine- ja liukoisuustutkimuksia. Tutkimukset ovat koskeneet erityisesti maanvaraisia lattiarakenteita. Näiden tutkimusten perusteella materiaali on todettu sopivaksi käytettäväksi SFS -standardin 5884 (Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä) mukaisissa päällystetyissä rakenteissa.

Murskauksen aikana jätteestä otetaan yhteensä 8 laadunvalvontanäytettä SFS -standardin 5884 liitteen B (Ympäristökelpoisuustutkimukset – näytteenotto ja laatuvaatimukset) mukaisesti. Näytteistä tehdään em. standardin mukaiset liukoisuustutkimukset (sijoituspaikkaluokka 2, päällystetty rakenne).

Purkamisen aikana ja ennen paloittelua, pulverointia ja murskaamista materiaalin laatua seurataan ja valvotaan aistinvaraisesti. Epäpuhtauksia sisältävät materiaalit poistetaan satama-alueelle sijoitettavaksi aiotusta materiaalista ja viedään viranomaisen hyväksymään paikkaan. Jätteen laatua seurataan myös muiden epäpuhtauksien, kuten puun, muovin ja eristevillojen poistamiseksi sijoitettavan jätteen joukosta.

Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan

Betonin ja tiilen käsittely ja liikennöinti voi aiheuttaa pölyämistä. Sitä ehkäistään kastelemalla käsiteltävää materiaalia ja liikenneväyliä puhdistamalla. Käyttövesi otetaan merestä.

Päästöt vesiin

Kastelussa käytettävä vesi imeytyy käsiteltävään materiaaliin ja ylijäämävesi imeytyy maaperään. Käsiteltävä jäte ei sisällä merkittävästi haitta-aineita, joten haitallisia aineita ei joudu valumavesien mukana ympäristöön.

Melu

Toiminnasta aiheutuva melu aiheutuu työkoneen käyntiäänistä, purkujätteiden kuljetuksesta ja kuormaamisesta sekä kuormien purkamisesta. Betonin paloittelu ja pulverointi ei aiheuta erityistä melua. Betonin murskauksesta aiheutuva melu 10 metrin etäisyydellä on noin 70 dB (A). Samanaikaisesti on käynnissä ns. Miljoonamäen louhinta ja murskaus vuoden 2007 loppuun saakka. Häiriintyvät kohteet ovat etäällä toiminta-alueesta.

Päästöt maaperään

Haitalliset aineet poistetaan ennen rakennusten purkamista. Purkamisen ja käsittelyn aikana jätteen haitattomuutta seurataan silmämääräisesti. Haitta-aineita sisältävät jätteet toimitetaan muualle käsittelyyn, eivätkä ne joudu sijoitettavan jätteen joukkoon.

Koneiden polttoaineet varastoidaan asfaltoiduilla alueilla. Työmaalle varataan imetysmateriaalia onnettomuustilanteiden varalle. Mahdolliset vuodot kerätään välittömästi talteen.

Liikenne

Purkubetonin ja –tiilen käsittely ja käyttö maarakentamisessa hakemuksen mukaisesti vähentää raskasta liikennettä, koska jätettä ei tarvitse viedä alueelta pois eikä tuoda vastaavaa määrää korvaavaa materiaalia tilalle.

Toiminnan seuranta

Töiden aikana pidetään kirjaa mm.

- hylätyistä purkujäte-eristä

- tehdyistä pitoisuus- ja liukoisuuskokeista

- murskeen sijoituspaikoista

- täyttöpaksuuksista

- suunnitelmia koskevista poikkeamista

Purku- ja täyttötöiden loputtua tehdään sitä koskeva loppuraportti, joka toimitetaan valvontaviranomaisille.

Varautuminen onnettomuustilanteisiin

Toiminta ei ole erityisen riskialtista ympäristön pilaantumisen kannalta. Mahdolliset polttoainevuodot varaudutaan keräämään talteen.

Kiinteistölle on hakemuksen mukaan tehty pelastussuunnitelma ja henkilökuntaa koulutetaan toimimaan hätätilanteissa. Vuosaaren satamatyömaalla on erillinen työturvallisuus ja ympäristöliite. Lisäksi urakoitsija laatii yksityökohtaisen työmaasuunnitelman, jossa otetaan huomioon onnettomuustilanteet.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Käytettävät koneet ovat nykyaikaisia. Jätteiden hyötykäytön ansioista luonnonvaroja säästyy ja liikennehaitat vähenevät.

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Helsingin Satama anoo lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija perustelee anomusta taloudellisilla seikoilla ja jätteiden kuljettamiseen liittyvien haittojen vähenemisellä.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin Sataman purkubetonin ja –tiilen käsittelyä ja sijoittamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä hakemuksen mukaisesti. Toiminnassa on kyse jätteiden hyötykäytöstä. Hyödyntämällä jätteet syntypaikalla vähennetään raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja. Häiriintyvät kohteet sijaitsevat niin kaukana toiminta-alueesta, ettei haittoja niille ole odotettavissa.

Ympäristölautakunta kuitenkin korostaa, että jätteiden esikäsittelyssä on varmistuttava siitä, että haitallisia aineita sisältävää mursketta ei sijoiteta maaperään.

Ympäristölautakunta toteaa, että purkubetonin ja -tiilen esikäsittely voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Sen sijaan sijoittaminen maarakenteeseen voi ympäristölautakunnan mielestä alkaa vasta sitten, kun lupapäätös on lainvoimainen. Sijoitettavat jätemäärät ovat suuria ja sijoituspaikka maarakenteessa sellainen, että ne yhdessä tekevät ennallistamisen käytännössä mahdottomaksi.

Ryj viittaa saatuun lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökes-kukselle Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukaista lupahakemusta koskien betoni- ja tiilipurkujätteen pulverointia, murskausta, välivarastointia ja käyttöä täyttömateriaalina Vuosaaren sataman alueella.

Kaupunginhallitus toteaa, että jätteiden esikäsittelyssä tulee varmistua siitä, että haitallisia aineita sisältävää mursketta ei sijoiteta maaperään. Purkubetonin ja -tiilen esikäsittely voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Sen sijaan sijoittaminen maarakenteeseen voi alkaa vasta sitten, kun lupapäätös on lainvoimainen.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Ympäristölupahakemus

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2006-185

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen johdosta 7.3.2006 mennessä. Hakemus koskee lyijypitoisten maa-ainesten loppusijoittamista Malmin ampumaradan pohjoisosaan. Hakemus koskee olemassa olevaa toimintaa. Nykyiselle toiminnalle ja vesien käsittelyyn liittyvien lupamääräysten tarkistamisesta on voimassa olevat ympäristölupapäätökset.

./. Kuulutus ja ympäristölupahakemus ovat liitteinä 1 ja 2.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 24.3.2005 saakka.

Kiinteistövirasto toteaa (22.2.2006) seuraavaa:

Helsingin kaupungin rakennusviraston lievästi epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue sijaitsee Malmin kylässä Helsingissä. Loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 2 ha. Ampumarata-alueen lyijyllä pilaantuneet maat on loppusijoitettu alueelle sekä alueella on hyödynnetty Helsingin alueen epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita kitkamaita.

Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan No YS 756/17.11.1999 lyijypitoisten maa-ainesten loppusijoittamiselle Malmin ampumaradan pohjoisosaan.

Uuden ympäristönsuojelulain astuttua voimaan 1.4.2000 tulee sen mukaan ko. toiminnalle hakea ympäristösuojelunlain mukaista lupaa.

Rakennusvirasto on tehnyt ympäristölupahakemuksen Uudenmaan ympäristökeskukselle 3.1.2005 (Drno UUS-2005-Y-5-121).

Kiinteistöviraston mielestä toiminta on kaavoituksen mukaista eikä kiinteistövirastolla ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.2.2006) mm. seuraavaa:

Selostus Loppusijoitusalue on suunniteltu kiinteistölle RN:o 1:37, RN:o 4:2 ja RN:o 6:92.

Ampumarata-alue on kunnostettu vuosina 2002–2003. Ampumarata-alueen lyijyllä pilaantuneet maat on sijoitettu loppusijoitusalueelle, jonka pinta-ala on noin 2 ha. Lyijyllä pilaantuneita maita on sijoitettu alueelle noin 103 000 m³/itd, lisäksi alueelle on tuotu lievästi pilaantuneita maita muualta Helsingistä noin 36 500 m³/itd, puhdasta täyttömaata noin 23 000 m³ ja betonimursketta 1 600 m³. Loppusijoitusalue valmistuu vuonna 2007.

Loppusijoitusalueella muodostuvat suotovedet kootaan tasausaltaaseen ja johdetaan joko Viikinojaan tai viemäriin. Vedet johdetaan Viikinojaan jos veden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat Viikinojaan johdettaville vesille annetut enimmäispitoisuudet, suotovedet esikäsitellään tarvittaessa. Suotovesiä sekä alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti vesientarkkailuohjelman mukaisesti.

Uudenmaan ympäristökeskus tarkastaa edellä mainitun hakemuksen ja tekee sen johdosta ympäristönsuojelulain 8 luvussa tarkoitetun päätöksen.

Loppusijoitusalue on kaavoitettu erityisalueeksi ja sitä ympäröivät alueet virkistysalueeksi. Alueen eteläpuolella sijaitsee myös osittain rakenteilla oleva Kivikon liikuntapuisto, jonka toiminnalliseksi osaksi loppusijoitusalue on tarkoitus rakentaa. Täyttömäen itäpuolista Kivikon aluetta kehitetään asuin- ja työpaikka-alueeksi. Lähin asutusalue on noin 140 metrin päässä sijoitusalueesta.

Loppusijoitusalueen pohjarakenne muodostuu mineraalisesta tiivistyskerroksesta ja kuivatuskerroksesta, jonne on asennettu salaojaputkia joilla kerätään maa-aineksista suotautuvat vedet. Salaojakerroksen päällä on lisäksi suodatinkerros. Kallion ja läjitetyn pilaantuneen maan väliin on rakennettu tiivisterakenne.

Louhepenkereessä on mineraalinen tiivistyskerros tehty yhdistelmärakenteesta, joka muodostuu louhepenkereen pinnan tasauksesta, bentoniittimatosta, tiivistyskalvosta ja suojakerroksesta. Bentoniittimatto toimii mineraalisena tiivistyskerroksena ja tiivistyskalvon alapuolisena suojakerroksena.

Massojen loppusijoittamisessa turvepitoiset massat on sijoitettu mahdollisimman lähelle korkeita kallioleikkauksia ja kitkamaat on sijoitettu alueen reunalle. Kitkamaita on hyödynnetty reunapenkereissä sekä välikerroksen rakentamisessa. Pilaantuneet maat on tiivistetty 0,5 metrin kerroksina. Massat on rakennettu 3 metrin kerros ennen peittämisestä välikerroksella. Täyttömäessä on hyödynnetty tukipenkereissä ja esipeittokerroksissa Munkkisaaren jätevedenpuhdistamon purkamisessa syntynyttä murskattua betonijätettä.

Malmin ampumarata-alueen lyijypitoisten maiden loppusijoittamisesta on tehty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi vuonna 1999 (Viatek Oy).

Täyttömäen alue on osoitettu 2.12.1999 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa erityisalueeksi (E-1). Täyttömäkeä ympäröivä alue on lähivirkistysaluetta (VL). Helsingin yleiskaavaehdotuksessa 2002 (13.2.2003) alue on lähiympäristöineen virkistysaluetta (VL).

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakemuksen mukainen rakennettu loppusijoituspaikka on voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksen mukainen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli lupa myönnetään.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle lyijypitoisten maa-ainesten loppusijoittamiselle Malmin ampumarata-alueen pohjoisosaan.

Ympäristölautakunta päätti (7.3.2005) antaa seuraavan lausunnon:

Lupatilanne Ampumarata-alueelta kuoritun lyijyllä pilaantuneen maa-aineksen loppusijoittamiselle Malmin entisen ampumarata-alueen pohjoisosaan on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus, josta Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon 14.10.1999. Läjitysalue on kaupunginvaltuuston 1.3.2000 hyväksymässä asemakaavassa (10811) varattu erityisalueeksi, jolle rakennettavaan täyttömäkeen saa sijoittaa lyijypitoisia ja muita lievästi saastuneita maamassoja ympäristöluvan mukaisesti.

Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt lyijyllä pilaantuneen maa-aineksen loppusijoittamiselle ympäristöluvan YS 756/17.11.1999. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on antanut seuraavat päätökset, jotka koskevat loppusijoitusaluetta: YS 117/14.2.2001 loppusijoitusalueen vesien käsittelyyn liittyvät lupamääräykset ja päätös No YS 1092/23.9.2004 Munkkisaaren entisen jätevedenpuhdistamon purkubetonin hyödyntämisestä Malmin täyttömäessä.

Loppusijoitustoiminnalle on haettu 1.4.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Käytössä olevaa kaatopaikkaa varten on haettava ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n mukaista uutta ympäristölupaa. Hakemus on tullut vireille 3.1.2005. Hakemuksen kuulutusaika on 6.2.–7.3.2006.

Läjitysalueen sijaintipaikka ja ympäristö

Alue sijaitsee Kivikossa, Helsingin 47. kaupunginosassa, kiinteistöillä Mellunkylä 4:2 ja 6:92, ja sen omistaa Helsingin kaupunki. Loppusijoitusalue on kaavoitettu erityisalueeksi ja sitä ympäröivät alueet virkistysalueiksi. Loppusijoitusmäki on tarkoitus rakentaa toiminnalliseksi osaksi Kivikon liikuntapuistoa. Lähin asuinalue sijaitsee noin 140 metriä loppusijoitusalueesta koilliseen.

Toiminnan kuvaus Pilaantuneen maan loppusijoitusalue on noin 2 hehtaaria. Täyttöalue sijaitsee kahden kallioharjanteen välissä luoteeseen laskevassa laaksossa. Läjitysalueen pohjalle ja sivuseinämille on rakennettu mineraalinen tiivistyskerros. Pilaantuneen läjitysmaan ja tiivisterakenteen väliin on rakennettu salaojitettu kuivatuskerros, joka kerää maa-aineksista suotautuvat vedet loppusijoitusalueen yhteyteen rakennettuun tasausaltaaseen, josta ne johdetaan tarvittaessa esikäsiteltynä maastoon tai viemäriin.

Läjitystoiminta on alkanut vuonna 2001 ja loppusijoitusalue valmistunee vuonna 2007. Pilaantunut maa-aines on sijoitettu tiivistettyinä kerroksina ja maalajin mukaisesti niin, että täyttöalueen geotekninen vakavuus on varmistettu, painumien mahdollisuus vähäinen ja suotovesien keräily mahdollista.

Täyttömäkeen on sijoitettu myös ampumaradan ulkopuolisia lievästi metalleilla pilaantuneita kitkamaita ja Munkkisaaren jäteveden puhdistamolta purettua betonia, jota on murskattuna käytetty hyödyksi loppusijoitusalueen rakenteissa. Betonimurske sisälsi muusta loppusijoitukseen tuodusta massasta poiketen PCB:tä ja PAH-yhdisteitä.

Pohja-, tiivistys- ja täyttötyöt on tehty annetun ympäristöluvan mukaisesti ja valvottuna.

Loppusijoitusalueen lopullinen tasaus, pintatiiviste- ja suojakerrokset sekä maisemointi puuttuvat. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kaikkien puuttuvien työvaiheiden rakenteiden yleissuunnitelmat.

Täyttöalueen pintaan on suunniteltu eristys- ja suojarakenne, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ympäristöluvassa. Rakenne koostuu vähintään metrin pintakerroksesta, yli 0,3 metrin kuivatuskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, mineraalisesta tiivistyskerroksesta ja vähintään 0,3 metrin kivennäismaasta tehdystä tasauskerroksesta.

Täyttömäkeen on sijoitettu ampumarata-alueelta kuorittuja lyijyllä pilaantuneita maita noin 105 000 m³, muualta Helsingistä hyötykäyttöön tuotuja lievästi pilaantuneita maita noin 54 000 m³, puhdasta täyttömaata noin 23 000 m³ ja betonimursketta 1 590 m³.

Päästöt ympäristöön Täyttöalueella pilaantuneet maat peitetään paksujen tiivistys- ja suojakerrosten alle, joten altistuminen pilaantuneelle maalle työn valmistuttua on erittäin epätodennäköistä. Riskitekijäksi jää suotoveden mukana tapahtuva haitta-aineiden leviäminen ja siihen liittyvä pohjaveden likaantuminen. Mäki on suunniteltu niin, että ympäristön pintavedet eivät ohjaudu loppusijoitusalueelle.

Täyttömassoista puristuu paineen alaisena suotovettä. Suotoveden määrä on arviolta noin 53 m³/d ja sen oletetaan poistuvan täytöstä kolmen vuoden aikana. Täytön pintarakenteen ollessa tiivis suotovesiä ei juurikaan synny. Jos pintarakenteen kunto on huono, arvioidaan suotovettä syntyvän noin 1 m³/d. Suotovedet kerätään salaojaputkiston ja pohjan kallistuksen avulla yhteen ja vedet johdetaan loppusijoituspaikan yhteyteen rakennettuun tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet johdetaan Viikinojaan ja ne käsitellään tarvittaessa ennen ojaan johtamista. Mikäli tasausaltaan vesiä ei liian korkeiden haitta-ainepitoisuuksien johdosta voisi johtaa ojaan, ne johdetaan viemäriin Helsingin Veden kanssa sovittavalla tavalla ja tarvittaessa esikäsiteltyinä. Ampumarata-alue kuuluu Viikinojan valuma-alueeseen. Viikinoja purkaa vetensä Vanhankaupunginlahteen.

Pintaeristyskerroksen rikkoutuminen lisää sade- ja sulamisvesien imeytymistä täyttöön, jolloin suotovesien määrä kasvaa. Laadukkaasti rakennetun eristekerroksen laajamittainen rikkoontuminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä.

Päästöjen raja-arvot Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 17.11.1999 loppusijoitusalueelle ja suotovesien johtamiselle ympäristöluvan sekä antoi 14.2.2001 päätöksen vesien johtamista koskevien lupamääräysten tarkistamisesta.

Lupamääräyksen mukaan ojaan johdettavan veden metallien enimmäispitoisuudet ovat: lyijy 0,1 mg/l, arseeni 0,1 mg/l, elohopea 0,0005 mg/l, kadmium 0,005 mg/l, kokonaiskromi 0,5 mg/l, kromi (VI) 0,1 mg/l, kupari 0,5 mg/l, nikkeli 0,5 mg/l ja sinkki 2 mg/l. Vesien ojaan johtamiseen voitiin luvan mukaan ryhtyä, kun johdettavasta vedestä vähintään viikon välein otettujen vesinäytteiden analyysitulokset ovat kolme kertaa peräkkäin alittaneet edellä annetut raja-arvot. Jos annetut raja-arvot ylittyvät, vedet tuli johtaa viemäriin tarvittaessa esikäsiteltyinä.

Suotovesien esikäsittely

Suotovesille on laadittu 26.9.2004 esikäsittelysuunnitelma. Jos ojaan johdettavan veden metallipitoisuuksien raja-arvot alittuvat, vedet johdetaan käsittelemättöminä Viikinojaan. Esikäsittely toteutetaan vain, jos vedet joudutaan johtamaan metallipitoisuuksien kohoamisen johdosta viemäriin ja pitoisuudet ylittävät viemäriin johtamiselle annetut raja-arvot.

Esikäsittelyjärjestelmäksi on valittu aktiivihiilisuodatus. Mikäli suodatuksen teho osoittautuu riittämättömäksi, lisätään käsittelyyn saostus ja selkeytys, jolloin aktiivihiilikäsittely toimii jälkikäsittelynä. Aktiivihiilisuodattimen perään rakennetaan sulkuventtiilillä varustettu tarkastuskaivo, josta voidaan ottaa näytteitä. Mahdollinen saostus tapahtuu tasausaltaassa, josta vedenpoisto on saostusaikana suljettuna. Saostuskemikaalina käytetään kalkkia tarvittaessa rautasulfaattilisäyksellä. Sakka sijoitetaan kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokseen. Toimintahäiriö- ja poikkeustapauksissa vettä voidaan pumpata takaisin täyttöalueelle tai sitä kuljetetaan autoilla viemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Suotovesien laatu Suotoveden ominaisuuksia sekä vaikutuksia pohjaveteen ja pintavesiin seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tasausaltaasta lähtevän veden lyijy- ja muut raskasmetallipitoisuudet ovat olleet vuosina 2003–2004 tehtyjen tutkimusten mukaan koko ajan alle annettujen raja-arvojen. Tuloksissa ei ole myöskään havaittu muuttuvaa trendiä havaintoaikana. Suotovesillä ei ole havaittu vaikutuksia pohja- ja pintavesien raskasmetallipitoisuuksiin.

Lausunto ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta puoltaa rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos asian käsittelyssä hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi otetaan huomioon seuraavassa esitetyt näkökohdat:

Suotovesien tasausaltaasta Viikinojaan johdettavan veden metallipitoisuuksia ja vesistövaikutuksia on seurattava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää kattavasti ne metallit ja haitta-aineet, joita tiedetään täyttömassoissa olevan. Jos pitoisuudet ylittävät niille Uudenmaan ympäristökeskuksen 14.2.2001 antamassa päätöksessä annetut raja-arvot, ojaan johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että metallipitoisuudet jäävät raja-arvojen alle tai vedet on johdettava viemäriin. Jos viemäriin johdettavalle vedelle annetaan erilliset raja-arvot tai pitoisuudet ylittävät Helsingin Veden sallimat enimmäispitoisuudet, viemäriin johdettavat vedet on esikäsiteltävä siten, että veden haitta-ainepitoisuudet ovat hyväksyttävällä tasolla viemäriin johdettaessa.

Jos esikäsittelyä tarvitaan, ympäristölautakunta pitää suunnitelmassa esitettyä aktiivihiilisuodatusta ja tarvittaessa esisaostusta ja selkeytystä riittävinä toimenpiteinä poistuvan veden metallipitoisuuksien pienentämiseksi.

Täyttöalueen pintaeristyksen materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentaminen samoin kuin menettely poikkeamistilanteissa on toteutettava Uudenmaan ympäristökeskukselle esitettävän, hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelma tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Rakentamisen jälkeen loppusijoitusalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurantaan säännöllisesti ja riittävän kauan. Valvonnasta ja tarkkailusta on laadittavat asianmukaiset raportit, jotka toimitetaan myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Seuranta- ja tarkkailuraportit sekä ilmoitukset töiden aloittamisesta, keskeytyksistä, lopettamisesta ja olennaisesta muuttamisesta tulee toimittaa kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemusta, jos asian käsittelyssä hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

Suotovesien tasausaltaasta Viikinojaan johdettavan veden metallipitoisuuksia ja vesistövaikutuksia tulee seurata Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää kattavasti ne metallit ja haitta-aineet, joita tiedetään täyttömassoissa olevan.

Jos pitoisuudet ylittävät niille Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaiset raja-arvot, ojaan johdettavat vedet tulee käsitellä siten, että metallipitoisuudet jäävät raja-arvojen alle tai vedet tulee johtaa viemäriin. Jos viemäriin johdettavalle vedelle annetaan erilliset raja-arvot tai pitoisuudet ylittävät Helsingin Veden sallimat enimmäispitoisuudet, viemäriin johdettavat vedet tulee esikäsitellä siten, että veden haitta-ainepitoisuudet ovat hyväksyttävällä tasolla viemäriin johdettaessa.

Rakentamisen jälkeen loppusijoitusalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa tulee seurata säännöllisesti ja riittävän kauan. Valvonnasta ja tarkkailusta on laadittavat asianmukaiset raportit, jotka tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Ympäristölupahakemus



Kokousaika	20.3.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet
puheenjohtaja Mikko Viitasalo	Pia Sutinen
varapuheenjohtaja Leena Paasivuori	Harri Saksala
jäsen Timo Kallio	Pirjo Vainio
jäsen Marianna Kajantie	Marjatta Raunila
jäsen Hannu Hakala	Antero Makkonen

Nimike	Perus-/tehtäväkohtainen palkka (euroa/kk)
peruskoulun apulaisrehtori	3 131,59 – 3 412,21
peruskoulun apulaisrehtori	3 131,59 – 3 412,21
lukion apulaisrehtori	3 131,59 – 3 746,41
lukion apulaisrehtori	3 131,59 – 3 746,41
lukion apulaisrehtori	3 131,59 – 3 746,41
lukion apulaisrehtori	3 131,59 – 3 746,41

LIITTEET	Liite 1	Apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntö 24.1.2006
	Liite 2	Jäljennös sosiaaliviraston selvityksestä 20.2.2006
	Liite 3	Jäljennös kiinteistöviraston selvityksestä 13.2.2006
	Liite 4	Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunto 15.2.2006

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 24.1.2006
	Liite 2	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 27.1.2006
	Liite 3	Asuntolautakunnan lausunto 14.2.2006

LIITTEET	Liite 1	Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntö 16.2.2006
	Liite 2	Sosiaaliviraston selvitys 23.2.2006