Kokousaika		21.2.2005 kello 16.00 – 17.47
Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali
Läsnä
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja (paitsi 271 – 272 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja (paitsi 263 §)
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Rantanen, Tuomas
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi 271 – 272 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Vapaavuori, Jan
	Seppä, Elina				varajäsen
	Vihervaara, Anita				varajäsen
	Wallden-Paulig, Irmeli				varajäsen
Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 239 – osa 251 §)
	Siitonen, Eva-Riitta				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 275 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies
	Manninen, Lauri				talousarviopäällikkö
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				va. kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				vs. kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Schier, Mikael				lehdistöpäällikkö
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
Puheenjohtaja		Lehtipuu, Otto, paitsi 271 – 272 §:n kohdalla Vehviläinen, Sirkka-Liisa
Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna
Esittely			§
Kaupunginjohtajan toimiala		Siitonen	239 - 240	241 – 242, 245		248 – 254, 256
		Korpinen				255
Kaupunkisuunnittelu-  ja kiinteistötoimi		Korpinen		243 – 244, 246 - 247		257 – 264
Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund				265 – 270
Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri				271 – 274
Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen				275

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

§

Asia

239

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

240

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

241

Kj/1

Sosiaalilautakunnan lapsiperhejaoston varajäsenen valinta

242

Kj/2

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

243

Kaj/3

Kuuden asuntotontin myyntivaltuuden myöntäminen kiinteistölautakunnalle Vuosaaren Aurinkolahdessa

244

Kaj/4

Vuokrausperusteiden määrääminen Koskelan palvelutalotonttia vastaavalle määräalalle

245

Kj/5

Uuden jäsenen valitseminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2005 alkaneeksi toimikaudeksi

246

Kaj/6

16.2.2005 pöydälle pantu asia Vuokralaisdemokratiasäännön uudistaminen

247

Kaj/7

16.2.2005 pöydälle pantu asia Tapaninkylän katu-, puisto- ja suojaviheralueiden (Kirkonkyläntie) asemakaavan muuttaminen (nro 11272)

248

Kj/3

Joukkoliikennelautakunnan edustajien virkamatka Italiaan

249

Kj/4

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Espanjaan

250

Kj/5

Henkilöstökassatoimikunnan jäsenten valitseminen

251

Kj/6

Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeet

252

Kj/7

14.2.2005 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

253

Kj/8

Kaupunginvaltuuston 16.2.2005 tekemien päätösten täytäntöönpano

254

Kj/9

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

255

Kj/10

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

256

Kj/11

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimenpideohjelma vuodelle 2005

257

Kaj/1

Käpylän tontin 821/2 määrääminen rakennuskieltoon (nro 11387)

258

Kaj/2

Oulunkylän tontin 28025/8 määrääminen rakennuskieltoon (nro 11388)

259

Kaj/3

Asunto Oy Albertinmäen poikkeamishakemus

260

Kaj/4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Fastighets Ab Silvertärnan poikkeamishakemuksesta (entinen elokuvateatteri Capitol)

261

Kaj/5

Myllypuron Kiinteistöt Oy:n osakepääoman korottaminen apporttia vastaan ja Alakiventie 4D- rakennuksen lainojen maksaminen

262

Kaj/6

14.2.2005 pöydälle pantu asia Rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön viran täyttäminen

263

Kaj/7

31.1.2005 ja 7.2.2005 pöydälle pantu asia Mustikkamaan Tanssikeskusta koskevan rakentamisvelvollisuuden määräajan pidentämistä koskeva asia

264

Kaj/8

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

265

Sj/1

Val av medlemmar i styrelsen för Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor - Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor -nimisen kuntayhtymän hallituksen jäsenten nimeäminen

266

Sj/2

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Lähiökirjastojen aseman turvaaminen ja aukioloaikojen pidentäminen

267

Sj/3

Helsingin kaupungin ja Helsingin työvoimatoimiston välinen yhteistyösopimus vuodelle 2005

268

Sj/4

14.2.2005 pöydälle pantu asia Erityissuunnittelijan viran perustaminen

269

Sj/5

14.2.2005 pöydälle pantu asia Edustajien valitseminen Stadion-säätiön edustajistoon, hallitukseen ja tilintarkastajiksi

270

Sj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

271

Ryj/1

Lausunto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 luonnoksesta

272

Ryj/3

Lausunto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle arvolipun päiväalennuksesta

273

Ryj/2

Lausunto valtiontilintarkastajien kanslialle ympäristölupamenettelyn toimivuudesta ja meluntorjunnasta

274

Ryj/4

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

275

Stj/1

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

239 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urho (varalla Rantanen) ja Vehviläinen (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

240 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

241 - 247 §

Kaupunginvaltuuston 2.3.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

241 §

Sosiaalilautakunnan lapsiperhejaoston varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

242 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.2.2005 pöydälle pantu asia Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan aloitteen 9 osalta siten, että sivulle 19 viimeisen varsinaisen kappaleen loppuun lisätään seuraavaa:

”Rakennuslautakunta käsitteli asian uudelleen 15.2.2005 ja myönsi rakennusluvan ja samalla aloittamisoikeuden vakuutta vastaan. Rakennusluvasta valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen naapuritontin omistaja Asunto Oy Helsingin Amiraali ja Katajanokkaseura ry. Helsingin hallinto-oikeus kielsi päätöksen täytäntöönpanon eli rakennusta ei saa purkaa ennen kuin rakennuslupa saa lainvoiman.”

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

243 §

Kuuden asuntotontin myyntivaltuuden myöntäminen kiinteistölautakunnalle Vuosaaren Aurinkolahdessa

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

244 §

Vuokrausperusteiden määrääminen Koskelan palvelutalotonttia vastaavalle määräalalle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

Kaupunginjohtaja

245 §

Uuden jäsenen valitseminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2005 alkaneeksi toimikaudeksi

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

246 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 24.1.2005 pöydälle pantu asia Vuokralaisdemokratiasäännön uudistaminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

247 §

Tapaninkylän katu-, puisto- ja suojaviheralueiden (Kirkonkyläntie) asemakaavan muuttaminen (nro 11272)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

248 §

JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN EDUSTAJIEN VIRKAMATKA ITALIAAN

Khs 2005-225

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa joukkoliikennelautakunnan
varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Italiaan Roomaan
5. – 10.6.2005 kansainvälisen julkisen liikenteen liiton yhdistyksen UITP:n 56. maailmankongressiin osallistumista varten. Virkamatkan kustannukset maksetaan liikennelaitoksen käytettävissä olevista määrärahoista.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähteville, joukkoliikennelautakunnalle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

249 §

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ESPANJAAN

Khs 2005-298

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Espanjaan Barcelonaan
17. – 20.3.2005 Barcelonan kulttuuritoimeen ja -tuotantoon tutustumista varten.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

250 §

HENKILÖSTÖKASSATOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALITSEMINEN

Khs 2005-309

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudekseen kaupunginhallituksen päätöksen 14.2.2000 (181 §) mukaiseen henkilöstökassatoimikuntaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet	Varajäsenet
rahoitusjohtaja	toimistopäällikkö
Tapio Korhonen	Martti Sundström
talous- ja suunnittelukeskus	sosiaalivirasto
henkilöstöjohtaja	henkilöstöpäällikkö
Hannu Tulensalo	Kirsti Aho
henkilöstökeskus	Helsingin Energia
kunnossapitoteknikko	lastenkodinjohtaja
Simo Karhu	Jussi Ruokonen
KTV	Jyty
puheterapeutti	toimistopäällikkö
Ritva Kalenius	Ismo Vantola
JUKO	KTN
hallintopalvelupäällikkö	lakimies
Sirkku Ilmonen	Merja Aalto-Setälä
sosiaalivirasto	opetusvirasto

Samalla kaupunginhallitus päätti valita toimikunnan puheenjohtajaksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen ja varapuheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon.

Pöytäkirjanote henkilöstökassatoimikunnalle, henkilöstökassatoimikuntaan valituille, järjestöneuvottelukunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 5

251 §

VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2006-2008 LAATIMISOHJEET

Khs 2005-310

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

252 §

14.2.2005 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2005-97

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti valita 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 11.3.2005 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.

Edustaja	Varaedustaja
oikeustieteen kandidaatti Jan Vapaavuori	kansanedustajan avustaja Hanna Laine
rikoskomisario Juha Hakola	fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara
valtiotieteen ylioppilas Laura Rissanen	valtiotieteen maisteri Jukka Pajarinen
lääketieteen kandidaatti Laura Räty	järjestösihteeri Tuomo Valve
sähköasentaja Matti Taina	pääluottamusmies Satu Pikkarainen
erikoissairaanhoitaja Tarja Tenkula	projektipäällikkö Aysu Shakir
tutkija Tero Tuomisto	Pentti Helo
tuottaja Kimmo Helistö	biologi Olli Aalto
taloustutkija Hannele Luukkainen	tutkija Sari Näre
toimittaja Pekka Saarnio	Reijo Kaunola
toimittaja Maria Björnberg-Enckell	valtiotieteen ylioppilas Henrik Creutz

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Liite 1

253 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 16.2.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 16.2.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa julistamaan kaupunginjohtajan viran haettavaksi seitsemän vuoden määräajaksi siten, että viran kokonaispalkkaus ilman luontaisetuja on 12 696,11 euroa kuukaudelta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitoselle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle.

5 Kaupunginhallitus päätti

1 kehottaa Helsingin Energiaa huolehtimaan siitä, että liiketoiminnan siirron yhteydessä Inspecta Oy:n palvelukseen siirtyvän Helsingin Energian henkilöstön asema ns. vanhoina työntekijöinä toteutuu työlainsäädännön määrittelemän liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, ja

2 oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan lopullisen kauppakirjan ja muut liiketoiminnan siirtoon liittyvät muut asiakirjat ja tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia sekä hoitamaan muutoinkin kauppaan liittyvät toimenpiteet.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

6 Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, liikennelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

7 Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, 1 900 000 euroa pelastuslaitokselle Kipparlahden öljyntorjuntavarikon korvaavan varikon rakentamiseksi Santahaminaan.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä kaupunginkanslian talous- suunnittelukeskukselle.

8 Kaupunginhallitus päätti toimittaa asiasta laaditun keskustelupöytäkirjan lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

16–39 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Etelä-Suomen lääninhallitukselle, Uudenmaan maanmittaustoimistolle sekä valituksi tulleille

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

10, 14 Asiat esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 2.3.2005.

11 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle ja kaupunginmuseolle.

13, 15 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja rakennusvirastolle.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

40 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

41–44 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

45, 46 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

254 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 7 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

255 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 7 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

256 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA VUODELLE 2005

Khs 2005-407

Merkittiin tiedoksi.

Lisätiedot:

Vallittu Anja, va. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Liitteet 1 - 2

257 §

KÄPYLÄN TONTIN 821/2 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11387)

Khs 2005-219

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä 25. kaupunginosan korttelin nro 821 tontin nro 2 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

258 §

OULUNKYLÄN TONTIN 28025/8 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11388)

Khs 2005-218

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti määrätä 28. kaupunginosan korttelin nro 28025 tontin nro 8 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

259 §

ASUNTO OY ALBERTINMÄEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-179

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

260 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE FASTIGHETS AB SILVERTÄRNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (ENTINEN ELOKUVATEATTERI CAPITOL)

Khs 2005-78

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

261 §

MYLLYPURON KIINTEISTÖT OY:N OSAKEPÄÄOMAN KOROTTAMINEN APPORTTIA VASTAAN JA ALAKIVENTIE 4D- RAKENNUKSEN LAINOJEN MAKSAMINEN

Khs 2004-2717

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua siihen, että Myllypuron Kiinteistöt Oy osakepääomaa korotetaan Alakiventie 4 tontin putkien, johtojen ja kaapelien uusimiskustannusten 243 342 euron suuruista apporttiomaisuutta vastaan, siten että apportista annetaan kaupungille merkittäväksi 14 467 yhtiön osaketta, joiden nimellisarvo on 16,82 euroa/osake.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että Myllypuron Kiinteistöt Oy:lle maksetaan takaisin sen maksamat Alakiventie 4 D- rakennukseen kohdistuneet lainaosuudet 94 920, 25 euroa rakennusviraston käyttöön osoitetusta Myllypuron Alakiventien alueen määrärahasta.

Pöytäkirjanote Myllypuron Kiinteistöt Oy:lle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 3

262 §

14.2.2005 pöydälle pantu asia

RAKENNUSVALVONTAVIRASTON HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2005-130

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti valita rakennusvalvontaviraston yleisen osaston osastopäällikkönä olevaan hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 017603) diplomi-insinööri, oikeustieteen kandidaatti Juhani Nortomaan 1.3.2005 lukien 4 936,31 euroa/ kk suuruisella kokonaispalkkauksella.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että mikäli valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan valittaessa, ottaminen on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote Juhani Nortomaalle ja rakennusvalvontavirastolle sekä oikaisuvaatimusosoituksin muille hakijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 4

263 §

31.1.2005 ja 7.2.2005 pöydälle pantu asia

MUSTIKKAMAAN TANSSIKESKUSTA KOSKEVAN RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMISTÄ KOSKEVA ASIA

Khs 2004-2435

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti todeta, että koska Tanssin ja Tanssilavakulttuurin edistämisyhdistys TAKU ry:lle ei ole myönnetty rakennuslupaa on Mustikkamaan tontin 19001/1, noin 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen rakentamisajan pidentämistä koskeva asia menettänyt merkityksensä.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa ottamaan huomioon TAKU ry:n vuokrasopimukseen liittyvissä jatkopäätöksissä Korkeimman hallinto-oikeuden 11.2.2005 tekemä päätös, että kyseinen alue on rakennuskiellossa ja että edellytyksiä 23.10.2001 tehdyn vuokrasopimuksen ehtojen täyttämiselle ei ole.

Pöytäkirjanote Tanssin ja tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Vehviläinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 4

264 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen.

asuntolautakunta	15.2.2005
kaupunkisuunnittelulautakunta	10.2.2005
rakennuslautakunta	15.2.2005
asuntotuotantotoimisto – toimitusjohtaja	15.2.2005

Ilmoitus ao. lautakunnille sekä viranhaltijalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

265 §

VAL AV MEDLEMMAR I STYRELSEN FÖR SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR - SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN

Khs 2005-2

Esityslistan asia Sj/1

Stadsstyrelsen beslöt uppmana representanten för staden vid den samkommunsstämma som hålls av Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor att föreslå att de nedanstående skall väljas till medlemmar i samkommunens styrelse för en mandattid som löper ända tills samkommunen upplöses.

Medlemmar	Personliga suppleanter
Tanja Remes	Tina Heino
Gunnar Rosenqvist	Kerstin Ekman
Jan Rosqvist	Majken Löfman

Protokollsutdrag till representanten för staden vid samkommunsstämman (linjedirektör Margareta Nygård), dem som nämns i beslutet, samkommunen, utbildningsnämnden och revisionskontoret.

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin edustajaa Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor -nimisen kuntayhtymän yhtymäkokouksessa esittämään kuntayhtymän hallitukseen valittaviksi kuntayhtymän lakkauttamiseen asti jatkuvaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen
Tanja Remes	Tina Heino
Gunnar Rosenqvist	Kerstin Ekman
Jan Rosqvist	Majken Löfman

Pöytäkirjanote kaupungin yhtymäkokousedustajalle (linjanjohtaja Margareta Nygård), päätöksessä mainituille henkilöille, kuntayhtymälle, opetuslautakunnalle ja tarkastusvirastolle.

Tilläggsuppgifter:

Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 169 2242

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

266 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: LÄHIÖKIRJASTOJEN ASEMAN TURVAAMINEN JA AUKIOLOAIKOJEN PIDENTÄMINEN

Khs 2004-2353

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

267 §

HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGIN TYÖVOIMATOIMISTON VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS VUODELLE 2005

Khs 2005-295

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ja Helsingin työvoimatoimiston välisen, esityslistan liitteenä olevan yhteistyösopimuksen vuodelle 2005.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa henkilöstöjohtajan ja henkilöstökeskuksen henkilöstön liikkuvuudesta vastaavan osastopäällikön allekirjoittamaan sopimuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin työvoimatoimistolle, Uudenmaan TE-keskukselle, työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

268 §

14.2.2005 pöydälle pantu asia

ERITYISSUUNNITTELIJAN VIRAN PERUSTAMINEN

Khs 2005-222

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti perustaa 22.2.2005 lukien erityissuunnittelijan viran, josta maksettava tehtäväkohtainen palkka on 2 608,19 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunginhallitus päättänee perustaa erityissuunnittelijan viran 22.2.2005 lukien.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

LIITE

Katso esityslistaa, sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asiaa 4

269 §

14.2.2005 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN VALITSEMINEN STADION-SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON, HALLITUKSEEN JA TILINTARKASTAJIKSI

Khs 2004-2394

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti valita Stadion-säätiön edustajistoon toimikaudeksi, joka alkaa edustajiston vuoden 2005 vuosikokouksen päättyessä ja päättyy helmikuun viimeinen päivä 2009,

puheenjohtajaksi

- puheenjohtaja Arto Bryggare

ja jäseniksi

- Titta Maja

- Seppo Rosenqvist

- Tuula Väyrynen

- Timo Erikäinen

- Pihla Keto

- Riina Storhammar

- Hannu Tuukkanen

- Ben Zyskowicz

- Marko Björs

- Suzan Ikävalko

- Reiska Laine

- Ulla Gyllenberg

- Eero Kirjava

- Sarita Frieman-Korpela

Samalla kaupunginhallitus päätti valita Stadion-säätiön hallitukseen kaksi vuotta kestäväksi toimikaudeksi, joka alkaa edustajiston vuoden 2005 vuosikokouksen päättyessä,

puheenjohtajaksi

- Erkki Aurejärvi

ja jäseniksi

- Heidi Ruhala

- Kari Piimies

- Riitta Hämäläinen-Bister

- Mari Puoskari

Vielä kaupunginhallitus päätti valita säätiön

tilintarkastajiksi vuodeksi 2006

- KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)

- KHT Jari Nurmen

varatilintarkastajiksi

- KHT Heidi Vierroksen

- KHT Outi Hiedan

Pöytäkirjanote Stadion-säätiölle, edellä mainituille henkilöille, liikuntavirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

270 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta 11.2.2005

opetuslautakunta 15.2.2005

- suomenkielinen jaosto 15.2.2005

ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta 9.2.2005

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 15.2.2005

ammattikorkeakoulu

- rehtori 3.-10.2.2005

eläintarhan johtaja 14., 16. ja 17.2.2005

museonjohtaja 14. ja 15.2.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 3.-11.2.2005

suomenkielinen työväenopisto

- apulaisrehtori 11.2.2005

taidemuseon johtaja 14.-16.2.2005

tietokeskus

- johtaja 14.2.2005

työterveysjohtaja 16.2.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

271 §

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN 2005 - 2009 LUONNOKSESTA

Khs 2005-19

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Lehtipuu ja Rihtniemi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Vehviläinen toimi puheenjohtajana asiassa.

Merkittiin, että kaupunginhallitus päätti seuraavaksi käsitellä rakennus- ja ympäristötoimen esityslistan asian nro 3.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

272 §

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE ARVOLIPUN PÄIVÄALENNUKSESTA

Khs 2004-2127

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle arvolipun päiväalennuksesta joukkoliikennelautakunnan lausunnon.

Kirje nro Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Lehtipuu ja Rihtniemi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Vehviläinen toimi puheenjohtajana asiassa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

273 §

LAUSUNTO VALTIONTILINTARKASTAJIEN KANSLIALLE YMPÄRISTÖLUPAMENETTELYN TOIMIVUUDESTA JA MELUNTORJUNNASTA

Khs 2004-2674

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristölupajärjestelmän toimivuudesta ja meluntorjunnasta valtiontilintarkastajien kanslialle seuraavan lausunnon:

1. Ympäristölupajärjestelmä

Ympäristölupajärjestelmän toimivuus

Vuonna 2000 toteutetun ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut poistaa integroidulla ympäristönsuojelusääntelyllä aiemmin vallinnut hajanainen sääntely. Lain yleisenä tavoitteena on pilaantumisen estäminen ennaltaehkäisyperiaatetta noudattaen. Ympäristönsuojelulain piirissä on kolme ennakkovalvonnan tärkeää muotoa: lupajärjestelmä, ilmoitusjärjestelmä ja rekisteröintijärjestelmä. Näistä tärkein on ympäristölupajärjestelmä, jonka keskeinen lähtökohta on ollut keskitetty lupaprosessi. Ympäristöön kohdistuvien pilaantumisriskien samanaikainen tarkastelu ja lupaharkinta on ollut olennainen ja onnistunut uudistus.

Ympäristölupauudistuksen onnistumisen arviointia on toistaiseksi vielä vaikea kokonaisuudessaan tehdä. Lupajärjestelmän vakiintuminen vie oman aikansa, samoin kuin muutoksiin liittyvien vaikutusten arviointi. Ympäristölupajärjestelmän uudistus on ollut merkittävä ja muutosten vaikutus selvinnee vähitellen, kun luvanvaraisen toiminnan ympäristövaikutuksista on saatu riittävästi pitemmän aikavälin tietoa. Järjestelmän nykyinen toimivuus on melko hyvä, mutta uudistus on aiheuttanut ennakoitua suuremman tarpeen viranomaisresursseille. Tämä on pitkälti seurausta lupaprosessin uusista asiakokonaisuuksista, kuten BAT-tarkastelu, toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailumääräykset sekä onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautuminen, joihin ei vanhemmissa ympäristöluvissa puututtu.

Ympäristölupajärjestelmän mukainen perusteellinen ja kaikki ympäristövaikutukset yhdellä kertaa läpikäyvä lupaprosessi vaatii lupaviranomaiselta runsaasti ammattitaitoista henkilökuntaa ja muita resursseja. Riittävien resurssien turvaaminen ympäristölupien valmisteluun on yleisesti tuottanut vaikeuksia. Resurssien suuntaaminen lupamenettelyyn on entisestäänkin vienyt viranomaisten voimavaroja jälkivalvonnalta.

Helsingin näkökulmasta arvioituna uudistus kyetty viemään läpi ilman ylipääsemättömiä ongelmia. Lupaprosessi on kuitenkin hallinnollisesti raskas ja monipolvinen. Asianosaiskuulemiset sekä hakemuksista ja päätöksistä tiedottaminen vaativat nekin melko paljon viranomaisen resursseja. Suunnitelmalliseen jälkivalvontaan ei ole resurssien puutteessa kyetty.

Tilastotiedot

Ympäristölupia käsitellään Helsingissä vuosittain noin 20 -25. Aiemman lainsäädännön ja ympäristönsuojelulain mukaisia ympäristölupia Helsingissä on myönnetty 323 toiminnalle, joista ympäristölupaviraston toimivaltaan kuuluvia 14, alueellisen ympäristökeskuksen 42 ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen 267.

Ympäristönsuojelulain mukaisia luparatkaisuja on vuosina 2001-2004 Helsingissä tehty yhteensä 88, joista polttoaineen jakeluasemia 49, jätteen käsittelyä 11, kivenmurskaamoja 8, elintarvikkeiden valmistusta 5, varikkoja ja lentopaikkoja 4, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttäviä toimintoja 3, energiantuotantoa 2, pesuloita 2, ampumaratoja 1, pintakäsittelylaitoksia 1, betoniasemia 1 ja naapuruussuhdelain mukaista rasitusta aiheuttavia 1. Mukaan lukien ympäristölupamenettelylain mukaiset luvat ovat lupien käsittelyajat ovat olleet vuonna 2001 ka. 161 päivää (vaihteluväli 41-1251 päivää), vuonna 2002 ka. 143 päivää (vaihteluväli 46-776 päivää), vuonna 2003 ka.127 päivää (vaihteluväli 41-459 päivää) ja vuonna 2004 ka.165 päivää (vaihteluväli 43-496 päivää).

Lupahakemusten määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Lupamääräysten tarkastamisen vuoksi tulee enemmän hakemuksia uudelleen vireille vuodesta 2011 lähtien.

Keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet

Lainsäädännön puutteet, säädösten ja ohjeistuksen selkeys

Kuntien kannalta ohjeistuksen ja koulutuksen puute on ollut ajoittain ongelmana. Alueellisille ympäristökeskuksille ja lupavirastoille on järjestetty koulutusta huomattavasti enemmän kuin kuntien lupavalmistelijoille. Ympäristöministeriön ohjeistus ei ole kaikilta osin riittävästi kattanut kuntien erityistarpeita. Kuntien voimavarat ovat valtionhallintoa pienemmät, joten tässä suhteessa kaivattaisiin valtionhallinnolta systemaattista kuntien avustamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistyö kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten välillä ei ole ympäristölupa-asioissa ollut toistaiseksi riittävää. Alueellisten ympäristökeskusten tulisi pystyä tarjoamaan kunnille enemmän asiantuntemustaan ympäristölupa-asioiden valmisteluun liittyen. Lupa-asioiden valmistelu vaatii nykyään erittäin paljon monialaista asiantuntemusta ja hyvää peruskoulutusta.

Lainsäädännön yksityiskohtaisista puutteista voisi ehkä mainita esimerkiksi YSL:n 101 §:n, joka sisältää säännökset päätösten täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Harkinnan perustana on hakijalta vaadittava ”perusteltu syy”. Säännös on ollut käytännössä vaikeasti tulkittavissa ja epäselvä. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva hallituksen esitys on paraikaa eduskunnan käsittelyssä ja tähän kohtaan toivotaan saatavan selvennyksiä.

Myös toimintakokonaisuuden käsite on YSL:ssä ollut määritelty epäselvästi. Toimintakokonaisuus on YSL:n määritelmä tilanteessa, jossa muutoin erikseen luvanvaraiset toiminnat katsotaan kuitenkin yhdeksi toiminnaksi lupaa käsiteltäessä. Myös tätä kohtaa on lainsäädännön uudistuksen yhteydessä syytä uusia.

Viranomaisten toimivaltajako, kuntien resurssit, erilaiset menettelyt,

yhteistyö ja tietojärjestelmät

Lupaviranomaisuus on järjestetty kolmeen tasoon ympäristölupavirastoihin, alueellisiin ympäristökeskuksiin ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisiin. Laitokset on jaettu lupaviranomaisten kesken kapasiteetin, toimialan ja ympäristövaikutusten mukaisesti. Lupajärjestelmän hajauttaminen kolmeen eri viranomaiseen ei ole lupavelvollisten kannalta ollut onnistunut ratkaisu. Kunnallisen lupaviranomaisen kannalta järjestelmä on ollut kuitenkin toimiva. Kyse on kuntatason päätöksistä, jotka on järkevä tehdä siellä, missä on hyvä paikallinen asiantuntemus. Kaikkiaan lupahallinto on kolmessa tasossa moniportainen ja tavoitteena tulisi olla lupahallinnon keskittäminen kahteen viranomaistasoon. Paikallinen taso huolehtisi pienimuotoisemman paikallisen tason lupatehtävistä ja valtion viranomaiset suuremman toiminnan luvittamisesta.

Kunnilla on niiden koosta ja taloudellisesta tilanteesta johtuen erilaiset mahdollisuudet huolehtia ympäristönsuojelulain mukaisista tehtävistä. Elintarvikevalvonnan tarpeista lähtien ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö käynnistäneet kunnissa ns. YTAKE-kokeiluja. Niiden tarkoituksena on koota alueellisia kuntayhtymiä, jotka järjestävät alueellaan yhteisesti ympäristöterveydenhuollon. Suuressa osassa näistä kokeiluhankkeista on ympäristönsuojelu mukana. Tällaisessa kuntayhteistyössä on asiantuntemuksen parantaminen ja resurssien tehokas käyttö ilmeisenä tavoitteena. Alueellinen kuntayhtymä tai riittävän suuri kunta olisi resursseiltaan riittävä toisena lupaviranomaistasona käsittelemään ympäristölupia.

Lupaviranomaisiin ja niiden työnjakoon liittyy käytännössä myös kysymys lupavelvollisten toimintojen rajaamisesta. Valtioneuvosto voi YSL 12 §:n nojalla asetuksella säätää eräiden toimialojen ympäristönsuojeluvaatimuksista ja keinoista niihin pääsemiseksi. Tällöin ympäristölupamenettelystä voitaisiin ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä luopua ja korvata se ilmoitusmenettelyllä. Toiminnot ovat tyypillisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimialaan kuuluvia. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi polttoaineteholtaan alle 10 MW energiatuotantolaitos tai kattilalaitos, kivenmurskaus, asfaltin valmistus ja polttoaineen jakelu.

Jos kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta vähennettäisiin lupatehtäviä edellä mainitun YSL 12 §:n kautta, voitaisiin kuntien ja valtion välistä toimivaltajakoa muuttaa niin, että kunnille voitaisiin osoittaa osa nyt valtion toimivallasta olevista toiminnoista. Samalla valtion lupahallinto voitaisiin siirtää yhteen viranomaistasoon. Lisää joustavuutta tarjoaisi ympäristöministeriön mahdollisuus päättää lupatoimivallan siirroista kunnalle sen esityksestä ja alueellista ympäristökeskusta kuultuaan.

Ympäristönsuojelulaissa ja –asetuksessa on määrätty lupa-, ilmoitus- ja hallintomenettelyistä. Eroja alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien välillä ei periaatteessa pitäisi olla. Toimivaltajaosta johtuen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee sellaisten toimintojen lupa-asioita, joilla on vain paikallisia ympäristövaikutuksia. Lupahakemuksen vireilläolosta ja lupapäätöksestä on vain harvoin tarpeen tiedottaa sanomalehdessä ympäristönsuojelulain 38 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla.

Valtion ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä on hitaasti tullut kuntien käyttöön. Sen tehokas käyttöönotto on edelleen kesken. Kuntien omat tietojärjestelmät ovat huonosti yhteensopivia VAHTI-järjestelmän kanssa. Yhteistyö ja VAHDIN käyttöönotossa ja tietojärjestelmiä uusittaessa onkin välttämätöntä.

Lupien käsittely, lupavelvolliset ja lupamaksut

Lupamaksut on valtionhallinnon osalta ratkaistu ympäristöministeriön asetuksilla ja ovat siten yhdenmukaiset koko maassa. Kuntien osalta tilanne on toinen. Kuntaliitto ohjeisti 29.2.2000 yleiskirjeellä kuntia ympäristönsuojelulain mukaisen taksan laadinnassa. Kunnalle perittävän maksun perusteen on soveltuvin osin vastattava valtion maksuperustelakia. Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Taksan määräytyminen ns. omakustannusperiaatteen mukaan on järkevä lähtökohta. Lupien ja ilmoitusten valmistelun ja käsittelyn vaatima työmäärä vaihtelee huomattavasti, joten on tarkoituksenmukaista, että myös luvista perittävät taksat määräytyvät sen mukaisesti.

Valvonta

On nähtävissä, että ympäristölupien ruuhka yleisesti ottaen pienenee vuodesta 2006 lähtien. Resursseja on tällöin siirrettävä jälkivalvontaan. Tehokkaan jälkivalvonnan järjestäminen ja toteuttaminen edellyttää alueellisen ympäristökeskuksen saumatonta yhteistyötä kuntien kanssa.

Lausunnot, muistutukset ja ilmoitukset

Ilmoitusmenettelyyn on myös liittynyt joitakin käytännön ongelmia. Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaan tilapäisestä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 päivää ennen toiminnan aloittamista. Maanrakennustöissä käy kuitenkin usein niin, että ilmoitusvelvollisuus sovitaan sopimuksessa urakoitsijan tehtäväksi ja toiminnanharjoittaja saa urakan aloittamisen tietoonsa vain vähää ennen määrättyä työn aloitushetkeä. Käytännössä ilmoitukset tulevat viranomaiselle joskus niin myöhään, että ilmoitusta ei ehditä käsitellä ennen työ aloittamista. Jos kyseessä on esimerkiksi ulkoilmakonsertti ei mahdollista valitusta ehditä käsitellä ennen kuin esimerkiksi tilaisuus on jo pidetty.

Lupa-asioiden huolellinen käsittely laajoine kuulemisineen saattaa myös vaikuttaa käsittelyaikojen venymiseen. Muistutusten ja mielipiteiden käsittelyyn on viime aikoina keskitytty aiempaa tarkemmin. Lausunnot ovat myös olennainen ja tärkeä osa ympäristölupakäsittelyä. Niiden laatimiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä käsitellään vuosittain noin 200 ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta. Niistä noin 60 - 65 % koskee rakentamista. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 227/2004) tehostaisi tilapäisten töiden ja tapahtumien ympäristön pilaantumisen ehkäisyä. YSL 64 §:n mukaisen päätöksen antaminen julkipanon jälkeen sen sijaan kuormittaisi hallintoa kohtuuttomasti.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksillä on pyritty antamaan pysyväisluonteisia määräyksiä muun muassa YSL 60 §:n mukaisten ilmoitusten vähentämiseksi.

Muutoksenhakujärjestelmä

Kunnallisen lupaviranomaisen kannalta katsottuna ympäristölupiin liittyvä muutoksenhakujärjestelmä on toimiva. Valitusten käsittelyajat saattavat venyä, mutta on tärkeätä turvata valituskäsittelyn korkea laatu. Ilmoitusmenettelyssä esiintyneisiin muutoksenhakuongelmiin on viitattu edellä.

Helsingin lupapäätösten valitusprosentti on ollut melko alhainen. YSL:n mukaisista lupapäätöksistä on neljästä valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa yhden lupa-asian käsittely on kesken. Yhdestä lupapäätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Todennäköisesti tilanne tulee jatkumaan samankaltaisena. Helsingissä ei ole juurikaan esiintynyt ongelmia siinä, että valittajalla olisikaan ollut valitusoikeutta, ja että tämä asia olisi selvinnyt vasta myöhäisessä prosessin vaiheessa. Helsingissä ei ole toistaiseksi systemaattisesti analysoitu muutoksenhakuun liittyviä asioista.

Tulevaisuus

Lupajärjestelmä vakiintunee lähitulevaisuudessa. Tärkeää olisi, että valtion lupaviranomaisia koskevat ratkaisut saataisiin tehtyä mahdollisimman pysyviksi, ja että lupavalmistelulle turvataan kaikkien viranomaisten osalta riittävät viranomaisresurssit. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät lupaprosessit veny toiminnanharjoittajan kannalta liian pitkiksi.

Lupajärjestelmän tulee pystyä lopullisesti vakiinnuttamaan asemansa puolueettomana ja asiantuntevana lupajärjestelmänä, joka huolehtii YSL:n tavoitteiden toteuttamisesta. Ympäristönsuojelulain tavoitteet sinänsä ovat asianmukaiset, eikä niissä ole todennäköisesti mitään merkittäviä korjaamistarpeita.

Erittäin tärkeätä on myös pystyä kehittämään ympäristölupien nojalla tapahtuvan toiminnan ympäristövaikutusten arviointia. Erityisesti vaikutustarkkailun osalta tarvitaan kehittelyä. Toistaiseksi luvanvaraisen toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ei kyetä vielä riittävästi arvioimaan.

2. Meluntorjunta

Meluongelman laajuus ja tehdyt meluntorjuntatoimet

Melusta on Helsingissä tullut merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä. Suurin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä on tie- ja katuliikenne, jonka aiheuttamalla yli 55 dB:n melualueella asuu noin 92 000 helsinkiläistä. Näistä noin 47 000 asuu yleisten teiden ja loput katujen varsilla. Rautatieliikenteen aiheuttamille meluhaitoille altistuvien määrä on olennaisesti vähäisempi, noin 6 500 asukasta, ja lentoliikenteen meluhaitoille altistuvien määrä on marginaalinen.

Yli 55 dB:n ajoneuvoliikenteen melulle altistuvien määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 25 000 asukkaalla (27 %) yhteensä 117 500 asukkaaseen, mikäli uusia meluesteitä ei rakenneta. Kasvu keskittyisi suurimmaksi osaksi sisääntulo- ja kehäväylien varsille, missä ajoneuvoliikenteen kasvu on voimakkainta.

Helsingissä meluntorjunta maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin on vakiintunutta suunnittelukäytäntöä, jolla yritetään estää meluhaittojen synty uusilla alueilla. Helsingin alueelle on rakennettu kaupungin, tiehallinnon ja ratahallintokeskuksen toimesta yhteensä runsaat 40 km meluesteitä. Rakentaminen on kohdistettu keskeisille sisääntulo- ja kehäväylille sekä ranta- ja pääradan varteen.

Kaupunki on käyttänyt viime vuosina meluesteiden rakentamiseen jo olevassa katuverkossa 0,5 – 1 miljoonaa euroa ja uusissa liikenneväylähankkeissa 1 – 2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kaupunki on osallistunut tiehallinnon ja ratahallintokeskuksen yhteishankkeisiin, joihin on sisältynyt myös meluesteiden rakentamista. Kaupungin koko-naisinvestoinnit meluntorjuntaan ovat olleet noin 2 - 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Meluntorjunnalle asetetut päämäärät ja niiden toteutuminen

Meluntorjunnan keskeinen päämäärä Helsingissä on hillitä meluhaittojen kasvua nykytasolta. Tavoite on haastava, sillä Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman ja Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksen mukaisilla toimenpiteillä on arvioitu voitavan vähentää melulle altistuvien määrää noin 5 500 asukkaalla. Liikennemelusta kärsivien määrä tulee siten kasvamaan, vaikka kaikki suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet saataisiin toteutettua. Ongelmana on, ettei pääkaupunkiseudun yleisten teiden meluntorjuntaohjelman toteutus ole edennyt suunnitellulla tavalla. Pääsyynä tähän on ollut valtion riittämätön rahoitusosuus yhteisille hankkeille.

Vuonna 2002 valmistunut Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvitys sisältää suuruudeltaan noin 15 kilometrin mittaisen meluesteiden toteuttamisohjelman. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, tiehallinnon ja kuntien yhteistyönä laadittu pääväylien meluntorjuntaohjelma vuodelta 2000 sisältää noin 20 kilometriä meluesteitä Helsingin alueella. Rautateiden osalta pääkaupunkiseudun rataverkon meluntorjuntaohjelma vuodelta 2001 sisältää yhteensä noin 30 kilometriä meluesteitä Helsingin alueella. Helsingin kustannukset ohjelmien toteutuksesta ovat suuruusluokaltaan noin 30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulevat uusien asuntoalueiden ja väylähankkeiden meluntorjuntainvestoinnit.

Näiden kolmen ohjelman toteutuksella voidaan vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrää 7 000 – 8 000 asukkaalla noin 130 000 asukkaasta (noin 6 %). Vaikka tämä jää huomattavan suurista investoinneista huolimatta selvästi alle mietinnössä "Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma" esitetystä tavoitteesta, tehtyjä toimenpiteitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina ja välttämättöminä. Tähän mennessä toteutettu ja suunniteltu melusuojauksen rakentaminen on kohdistunut paikkoihin, joissa saavutetaan merkittäviä paikallisia parannuksia. Sen sijaan koko ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja tavanomaisten meluesteiden rakentamisen lisäksi.

Uusilla kaava-alueilla meluntorjunnan vaatimukset otetaan huomioon ja alueet pyritään suunnittelemaan ääniolosuhteiltaan mahdollisimman miellyttäviksi. Helsingin maa-alasta on tällä hetkellä kuitenkin huomattava osa melun nykyiset ohjearvot ylittävää, ja kaavoittajan mahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti vanhoilla asuin- ja virkistysalueilla.

Meluntorjunnan keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet

Meluntorjunnan keskeiset ongelmat liittyvät tällä hetkellä toisaalta rahoitukseen, toisaalta mahdollisuuksiin toteuttaa melunsuojausta.

Helsinki on 4.10.2004 antamassaan lausunnossa Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma –mietinnöstä kiinnittänyt huomiota meluntorjunnan riittämättömään rahoitukseen. Rakennettuja asuntoalueita sivuavilla pääväylillä meluhaitat ovat kasvaneet ja kasvavat liikennemäärien kasvun myötä voimakkaasti. Meluesteiden rakentamistarve on ankarin ko. väylillä. Säteittäisten pääväylien (Turunväylä, Hämeenlinnanväylä, Lahdenväylä ja Itäväylä) ja Kehä I:n meluesteiden rakentaminen on viivästynyt alkuperäisestä, pääkaupunkiseudun meluntorjuntaohjelman 2000 – 2020 tavoiteaikataulusta. Helsinki on osaltaan varautunut näihin hankkeisiin muun katuverkon meluesteiden rakentamisen rinnalla. Näin ollen myös valtion tulee viipymättä osoittaa näille väylille Uudenmaan tiepiirin esittämät kehittämismäärärahat, jotta suunnitellut tiepiirin ja kaupungin yhteishankkeet voidaan toteuttaa.

"Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma" -mietinnössä esitetty meluntorjuntatyö vaatisi runsaasti lisää resursseja. Kymmenen tärkeimmän toimenpiteen toteuttaminen jo yksinään edellyttäisi noin 30 miljoonaa euron panostusta. Jotta meluntorjuntatoimenpiteitä voitaisiin tehdä nykyistä monipuolisemmin, olisi valtion lisättävä rahoitustaan meluntorjuntatyöhön.

Helsingissä ei ole mahdollista saavuttaa esitetyn toimintaohjelman mukaista meluhaittojen vähennystä meluesteiden rakentamisella, vaikka esteiden määrää rakentamisohjelmassa lisättäisiin nykyisestä. Lisäksi Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksen laadinnan yhteydessä havaittiin, että useassa tapauksessa meluesteiden rakentaminen on kaupunkikuvallisista syistä tai katualueen tilanahtauden vuoksi mahdotonta. Toisin sanoen mahdollisuudet lisätä esteiden rakentamista ovat rajoitetut.

Meluhaittoja pyritään ehkäisemään paitsi liikennemelun haittoja vähentämällä, myös maankäytön suunnittelulla. Kaavoittajan mahdollisuudet korjata tilannetta ovat kuitenkin erittäin rajalliset vanhoilla asuin- tai virkistysalueilla. Kaavasuunnittelun keinot toimivat lähinnä laajempien kokonaisuuksien kuten uusien asuinalueiden tai kokonaisten kortteleiden yhteydessä. Kaavoitus on strategisesti tärkeä keino pitkällä aikavälillä, mutta se ei tuo pikaisia ratkaisuja meluongelmiin.

Nykyinen meluntorjunta on perustunut pääosin melun leviämisen ehkäisemiseen, ja jatkossa tulisikin panostaa melupäästöjen vähentämiseen jo lähteessä. Koska tie- ja katuliikenne on suurin meluongelmien aiheuttaja, tulisi hiljaisten tiemateriaalien ja renkaiden tutkimusta ja tuotekehittelyä huomattavasti lisätä. Tavoitteena tulisi olla turvallisuus, kestävyys ja kilpailukykyisyys muihin vaihtoehtoihin nähden. Myös liikennevälineiden ja erilaisten työkoneiden tuotekehittelyä vähämeluisampaan suuntaan tulisi lisätä.

Rakennetuilla asuntoalueilla tarvitaan pääväylien ja katuverkon meluesteohjelmien toteutuksen lisäksi kiinteistökohtaisen meluntorjunnan tehostamista. Tämän vuoksi valtion ja kuntien yhteistyönä tulee käynnistää yksityiskohtainen selvitystyö kiinteistökohtaisen meluntorjunnan tarpeesta ja menetelmistä kustannusvaikutuksineen ja rahoitusjärjestelyineen. Toimenpiteinä tulevat kysymykseen lähinnä ikkunoiden uusiminen, ilmanvaihtojärjestelmän parantaminen ja tonttimeluaitojen rakentaminen. Toimenpiteet on kiinteistöjen itsensä tehtävä, ja toimenpiteiden toteuttamista tulisi tehostaa valtion tukitoimin.

Meluntorjunnan kehittämistä on osaltaan haitannut ympäristöluvissa käytettävien oikeusohjeiden puute. Nyt on vakiintunut käytäntö ympäristölupapäätöksissä viitata valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (VNp 993/1992), joiden soveltamisalaan ympäristöluvat eivät kuitenkaan kuulu. Tämä on tyhjentävästi kirjoitettu päätöksen 1 §:ään. Päätöksen perustelumuistion mukaan sitä ei sovellettaisi terveydenhoitolain mukaisissa sijoitusratkaisuissa vaan tällöin sovellettaisiin lääkintöhallituksen ohjekirjettä 21/87. Nyt voimassa oleva sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) ei sellaisenaan sovellu ympäristölupaharkintaan. Melutason ohjearvoista tulisi antaa valtioneuvoston asetus, jonka valmistelussa tulisi ottaa huomioon myös niiden soveltuvuus ympäristölupamenettelyyn. Asetuksessa voitaisiin samalla ottaa huomioon ne erityispiirteet, jotka liittyvät moottoriratojen, lentopaikkojen ja teollisuuslaitosten aiheuttamaan meluun. Myös valtioneuvoston päätöstä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/1997) tulisi tarkistaa niin, että sitä voitaisiin soveltaa myös ympäristölupamenettelyssä.

Lainsäädännön ja ohjeistuksen uusimisessa tulisi ottaa huomioon aluerakenteeseen liittyvät näkökohdat ja kaupunkien ominaispiirteet, jotka poikkeavat maaseudun meluongelmien ratkaisumalleista.

Melun leviämisen arvioinnissa yleisesti käyttöön levinneet pistemäisten melulähteiden, kuten ampuma- ja moottoriradat sekä teollisuuslaitokset, laskentamallit eivät ole saaneet virallista asemaa. Näiden melulähteiden melun leviämisen arvioinnista tulisi ympäristöministeriön antaa ohjeet.

Meluntorjunnan toimintaohjelman merkitys jatkokehityksessä

Meluntorjunnan toimintaohjelman osalta kaupunki viittaa 4.10.2004 antamaansa lausuntoon sekä toteaa, että toimintaohjelman toimenpiteet eivät sisällä merkittävästi uutta niihin menettelyihin ja toimenpiteisiin, joita Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on noudatettu meluntorjunnan edistämiseksi. Uutena päämääränä voidaan pitää tietoista hiljaisten alueiden säilyttämistä riittävässä määrin.

Melun terveysvaikutuksista ja häiritsevyydestä tarvitaan lisää tietoa. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi mm. melun ohjearvojen tarkistuksessa. Nykyiset melun ohjearvot kuvaavat huonosti melun häiritsevyyttä, ja niitä olisi tarkistettava niin, että ne ottaisivat paremmin huomioon enimmäismelutasot sekä yksittäisistä melutapahtumista aiheutuvat häiriöt. Ohjeiden tulisi sopia myös maankäytön suunnittelutyön avuksi.

Mietinnössä esitetty meluntorjunnan toimintasuunnitelma ylittää kustannuksiltaan huomattavasti nykyiset meluntorjuntainvestoinnit. Helsingin mahdollisuudet osoittaa tarvittava lisärahoitus meluntorjuntaan ovat vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa huonot. Toisaalta myöskään tiehallinto ei ole kyennyt toteuttamaan sisääntulo- ja kehäväylien meluntorjuntaa suunnitellulla tavalla.

Meluntorjunnan kustannukset mietinnössä esitetään kohdistettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että kaupungit vastaavat katuverkon ja tiehallinto yleisten teiden meluntorjunnasta. Meluntorjunnan tarpeen aiheuttaa katu- ja tieverkkoa käyttävä liikenne, jonka maksamat ajoneuvo- ja polttoaineverot kertyvät valtiolle. Tämän liikennetulokertymän perusteella valtion tulisikin ottaa nykyistä huomattavasti suurempi osuus meluntorjunnan kustannuksista. Näin etenkin, koska mietinnön mukainen toimintaohjelma edellyttää meluntorjunnan investointitason voimakasta nostamista.

Toteuttamisohjelman läpivieminen edellyttää rahoituksen järjestämistä siten, että kaikilla osallisilla on riittävät taloudelliset resurssit osallistua siihen täysipainoisesti. Toimenpiteiden vaatima rahoitustarve on arvioitava realistisesti ja kustannusjako harkittava huolellisesti.

Meluongelman ja meluntorjunnan kehittyminen tulevaisuudessa

Pääkaupunkiseudun liikennemäärien ennustettu kasvu on suurimmaksi osaksi kasvukeskuksien sisäistä liikennettä ja seudullista poikittaisliikennettä. Liikennemäärien kasvun seurauksena melulle altistuvien määrä kasvaa Helsingissä nykytilanteesta, vaikka katuverkon sekä pääkaupunkiseudun pääväylien ja rataverkon meluntorjuntaohjelmat toteutetaan ja meluntorjunta varmistetaan jo kaavoitusvaiheessa. Helsin

gissä meluongelmien paheneminen kohdistuu tulevaisuudessa etupäässä esikaupunkialueille. Sen sijaan kantakaupungin melutilanne ei ainakaan sanottavasti huonone nykyisestä tilanteesta.

Meluesteiden rakentaminen on kallista ja esteiden suojausvaikutus kohdistuu suhteellisen pienelle alueelle. Edellä mainittujen meluntorjuntaohjelmien toteuttamiskustannukset vuoteen 2020 mennessä ovat noin 23 – 25 milj. euroa. Näihin ohjelmiin sisältymättömät pääväylien, metroradan ja uusien asuntoalueiden meluntorjuntatarpeet huomioon ottaen kokonaiskustannukset noussevat 30 – 35 milj. euroon. Kokonaiskustannukset nousevat niin suuriksi, että meluesteiden rakentamisen rinnalle olisi tarpeen kehittää muita, kustannustehokkuudeltaan parempia meluntorjunnan keinoja.

Myös toiminnalliset syyt edellyttäisivät uusia ratkaisuja ja toimintatapoja katuverkon meluntorjunnassa. Meluesteet ovat ongelmallisia estevaikutuksensa takia ja kaupunkikuvallisista syistä sekä katualueen tilanahtaudesta johtuen. Uusilla asuntoalueilla ongelmat voidaan välttää asianmukaisella suunnittelulla. Sen sijaan vanhoilla alueilla meluesteiden rakentaminen jälkikäteen on näistä tekijöistä johtuen miltei mahdotonta jälkikäteen.

Hiljaiset päällysteet tulevat kysymykseen meluntorjunnan keinona ensi sijassa pääkaduilla, joilla ajonopeudet ovat yli 50 km tunnissa. Ne vähentävät melua joka paikasta vaikutusalueellaan, myös kerrostalojen ylimpien kerrosten osalta. Hiljaisten päällysteiden kulutuskestävyys ei nykyisellään ole vielä riittävän hyvä laajamittaiseen käyttöön. Käyttöteknisesti tyydyttävän ratkaisun löydyttyä tulee selvittää, missä kohteissa Helsingissä hiljaisen asfaltin käytöllä saadaan tavoiteltu meluntorjunnan taso.

Paikallisina meluntorjuntakeinoina voidaan käyttää liikenteen rajoituksia, kuten nopeusrajoituksia ja raskaan liikenteen pysäköinti- ja läpiajokieltoja. Rajoitusten tulee olla liikenteen kannalta perustelluiksi koettavissa, jotta niitä noudatetaan. Ne johtavat kuitenkin helposti meluhaitan siirtymiseen toiselle, liikenteellisesti samantasoiselle lähikadulle.

Yhteenveto

Vuonna 2000 toteutettu ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus on kokonaisuutena arvioiden ympäristölupajärjestelmän toimivuuden osalta onnistunut varsin hyvin. Uudistus on ollut merkittävä ja niiden vaikutus selviää vähitellen, kun luvanvaraisen toiminnan ympäristövaikutuksista on saatu riittävästi pitemmän aikavälin tietoa.

Lupaprosessi vaatii aikaisempaa enemmän resursseja, joita Helsingissä on tyydyttävästi voitu lupavalmisteluun osoittaa. Tämän seurauksena on jälkivalvonta kärsinyt ja vasta nyt voidaan järjestelmällistä jälkivalvontaa suunnitella.

Kuntien kannalta ei koulutusta ja ohjeistusta ole ollut riittävästi. Valtionhallinnolle on koulutusta ollut huomattavasti enemmän saatavilla. Alueellisten ympäristökeskusten resurssitkaan eivät ole riittäneet kuntien ohjaamiseen ja neuvontaan.

Vähentämällä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta lupatehtäviä antamalla YSL 12 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksia eräiden toimialojen ympäristönsuojeluvaatimuksista ja kokoamalla kuntien osaaminen kuntayhtymiin voitaisiin kuntien ja valtion välistä toimivaltajakoa muuttaa niin, että kunnille voitaisiin osoittaa osa nyt valtion toimivallasta olevista toiminnoista. Samalla valtion lupahallinto voitaisiin siirtää yhteen viranomaistasoon. Lisää joustavuutta tarjoaisi ympäristöministeriön mahdollisuus päättää lupatoimivallan siirroista kunnalle sen esityksestä ja alueellista ympäristökeskusta kuultuaan.

Meluntorjunnassa meluesteiden rakentamisen rahoitus on ollut pääkaupunkiseudulla pitkään pahimpana ongelmana ja siihen tulisikin panostaa nykyistä enemmän.

Meluesteitä on toteutettu etupäässä melullisesti vaikeimmilla alueilla vilkkaimmin liikennöityjen teiden ja katujen varsilla. Kaupungin keskustassa, avoimilla kerrostalovaltaisilla alueilla ja vähemmän liikennöidyn katuverkon alueella perinteisten meluesteiden rakentaminen on monessa tapauksessa joko mahdotonta vallitsevaan tilaan tai suhteellisen tehotonta. Meluntorjunnan keinovalikoimaa ja kustannustehokkuutta olisikin lisättävä.

Kirje nro valtiontilintarkastajien kanslialle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 4

274 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 17.2.2005

yleisten töiden lautakunta 17.2.2005

liikepalvelulautakunta 17.2.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

275 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 15.2.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Otto Lehtipuu	Sirkka-Liisa Vehviläinen
puheenjohtaja	puheenjohtaja
(paitsi 271 - 272 §:n kohdalla)	(271 – 272 §:n kohdalla)
Susanna Mäkelä
pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ulla-Marja Urho Outi Ojala

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 1.3.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS
	Pöytäkirjan liitteet
		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.
	Oikaisuvaatimusoikeus
		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)
			pöytäkirjan 239 – 247, 251, 253 – 256, 259 – 260, 264, 266, 270 – 275 §:t
		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)
			pöytäkirjan 257 – 258 §:t
		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
	Oikaisuvaatimusviranomainen
		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

Oikaisuvaatimusaika
	Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
	Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava
	–	päätös, johon haetaan muutosta
	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
	–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
	–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa
	–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Oikaisuvaatimuksen muoto
	Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
	Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA
	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen
		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		–	päätös on muutoin lainvastainen.
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
	Yhteiset määräykset muutoksenhausta
		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
	Hakemusosoitus
		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.
	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle
		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.
	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:
		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros
4 KUNNALLISVALITUS
	Valitusoikeus
		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.
		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa
		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita
		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.
	Valitusviranomainen
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
	Valitusaika
		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
	Valituskirjelmän sisältö
		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
	Valituskirjelmän toimittaminen
		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.
	Valituksen käsittelyn maksullisuus
		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE
	Bilagor till protokollet
			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.
	Rätt att framställa rättelseyrkande
			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:
			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)
				239 – 247, 251, 253 – 256, 259 – 260, 264, 266, 270 – 275 § i protokollet
			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)
				257 – 258 § i protokollet
			Rättelseyrkande får framställas
			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna.
		Rättelseyrkandemyndighet
			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Rättelseyrkandetid
	Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
Innehåll i rättelseyrkande
	I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges
	–	det beslut i vilket ändring söks
	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
	–	de grunder på vilka ändring yrkas
	–	ändringssökandens namn och hemkommun
	–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden
	–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

Formen för rättelseyrkande
	Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.
Inlämnande av rättelseyrkande
	Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSE- YRKANDEÄRENDEN
	Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud
		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär
		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
		–	av kommunmedlemmarna.
		Besvär får anföras på den grunden att
		–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning
		–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
		–	beslutet annars strider mot lag.
		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
	Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring
		Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
		–	det beslut i vilket ändring söks
		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
		–	de grunder på vilka ändring yrkas
		–	ändringssökandens namn och hemkommun
		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas
		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING
	Anvisning om ansökan
		Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.
	Ansökan hos marknadsdomstolen
		Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.
	Ingivande av ansökan
		Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors
4 KOMMUNALBESVÄR
	Besvärsrätt
		Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också
		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
		–	av kommunmedlemmarna.
		Besvär får anföras på den grunden att
		1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning
		2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
		3	beslutet annars strider mot lag.
		Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller
		–	beredning eller verkställighet
		–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden
		–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.
	Besvärsmyndighet
		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
	Besvärstid
		Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i besvärsskriften
		I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
		–	det beslut i vilket ändring söks
		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
		–	de grunder på vilka ändring yrkas
		–	ändringssökandens namn och hemkommun
		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:
		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Inlämnande av besvärsskrift
	Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.
Avgifter för handläggning av besvär
	Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.