PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

1392 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Moisio) ja Vehviläisen (varalla Lindeman) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1393 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1394 - 1397 §

Kaupunginvaltuuston 30.11.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1394 §

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1395 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.11.2005 pöydälle pantu asia
Asunto-ohjelman 2007 - 2011 valmistelun lähetekeskustelu

Lisätiedot:
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1396 §

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunginvaltuusto päättäisi myöntää Tapio Ruuthille ja Kyösti Sandelinille vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valita projektivastaava Matti Pehkosen (s. 7.3.1943) ja Jarmo Kalevi Jääskeläisen (s. 12.6.1965) käräjäoikeuden lautamiehiksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

Rakennus- ja ympäristötoimi

1397 §

Lausunto tiesuunnitelmasta: Valtatien 4 (Lahdenväylä) parantaminen Koskelan eritasoliittymän kohdalla

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1398 §

MUUTOS HENKILÖSTÖKASSATOIMIKUNNAN KOKOONPANOSSA

Khs 2005-309

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudekseen henkilöstökassatoimikuntaan rahoitusjohtaja Tapio Korhosen varajäseneksi hallintopäällikkö Helena Caloniuksen terveyskeskuksesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökassatoimikunnalle, henkilöstökassatoimikuntaan valitulle, järjestöneuvottelukunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 3.

1399 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISTA JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUSTA JA KOERAKENTAMISTA VARTEN

Khs 2005-1090

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti

siirtää vuoden 2005 talousarvion kohdan 8 01 02,esirakentaminen, alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, 1 400 000 euroa alakohtaan 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen ja

myöntää rakennusvirastolle alakohdasta 8 01 02 06, esirakentaminen, Arabianrannan esirakentaminen,

1 400 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esi- sekä koerakentamista varten

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Liite 1

1400 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 16.11.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 16.11.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti

1 ilmoittaa kaupunginjohtajalle kaupunginvaltuuston hyväksymästä päätösehdotuksesta 1,

2 ilmoittaa ao. lauta- ja johtokunnille, että avustusten jakamisesta, maksattamisesta ja vuoden 2007 hakemismenettelystä annetaan ohjeet erikseen,

3 kehottaa kaikkia kaupungin lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja laitoksia kiinnittämään huomiota kaupunginvaltuuston hyväksymiin päätösehdotuksiin 2–6,

4 kehottaa sosiaalilautakuntaa ja terveyslautakuntaa yhdessä valmistelemaan esityksen lukuun 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatusta 4 200 000 euron määrärahasta myönnettäväksi vanhus- ja laitospalvelujen rakennemuutoksen varmistamiseen sekä

5 kehottaa sosiaalilautakuntaa ja terveyslautakuntaa yhdessä valmistelemaan esityksen lukuun 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, varatusta 4 200 000 euron määrärahasta myönnettäväksi vanhustenhuoltoon liittyvien palveluketjujen sujuvoittamiseen, omaishoidon tukemiseen, vanhainkoti- ja laitospaikkojen vähentämisen myöhentämiseen sekä ostopalveluiden turvaamiseen.

Toivomusponnet 10 (28), 12 (47), 14 (51) ja 17 (57) kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 6 (7) ja 18 (58) kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 2 (2), 4 (4), 7 (8) ja 15 (54) sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 19 (62) rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 1 (1), 3 (3), 5 (6), 8 (10), 9 (13), 11 (35), 13 (49) ja 16 (55) sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

5, 6 Kaupunginhallituksen kirje nro verohallitukselle (sähköposti).

7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kulttuuriasiainkeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Aysu Shakirille ja projektiassistentti Anna Kirstinälle.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

8 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Anu Uhtiolle ja Katariina Nurmiselle.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, lasten päivähoitojaostolle, sosiaalivirastolle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

9 Kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Samira Kuismalle ja sosiaalisihteeri Pirjo Väänäselle.

Pöytäkirjanote nuorisolautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

10 Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

11 Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginkanslian kansliapäällikön päättämään kaupunginhallituksen asiakirjojen antamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä kaupunginkanslian kirjaamolle (Heini Suomela).

12 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, satamalautakunnalle, liikuntalautakunnalle ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

13 Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikennelaitokselle, rakennusvirastolle, pelastuslaitokselle, rakennusvalvontavirastolle, ympäristökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

14 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

15 Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

25 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

16 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

17 Kaupunginhallitus päätti kehottamaan terveyslautakuntaa ja kiinteistölautakuntaa vielä selvittämään, onko tulevaa tarvetta käyttää Marian sairaalan rakennuksia terveydenhuollon väistötiloina tai terveysasemana ennen kuin sairaalarakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta asunto- ja toimistokäyttöön päätetään.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

18 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

19 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

20 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle ja Helsingin Vedelle.

21 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote valitusosoituksin Kiinteistö Oy Malminkartanonkujalle, YIT Rakennus Oy:lle, Kiinteistöyhtymä Ajomiehentie 13:lle, Seu-la Oy:lle, Kiinteistö Oy Kyttäläntie 6:lle, Jaakko Laaksolle, Oy Hartwall Ab:lle, Kiinteistö Oy Ristipellontie 13:lle, Kiinteistö Oy Konalan Teollisuustalolle ja Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:lle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

22 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseolle, Helsingin Vedelle ja Helsingin Energialle.

23 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja Helsingin Vedelle.

26, 27 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

4 Pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

24 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hankintakeskusta julistamaan hankintakeskuksen hankintajohtajan viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä 4 405,34 euroa/kk mukaisin vähimmäiskokonaispalkkaeduin.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote hankintajohtaja Veijo Uotiselle ja hankintapäällikkö Ulf Wirénille.

Pöytäkirjanote liikepalvelulautakunnalle ja hankintakeskukselle.

28–30 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

31 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 5.

1401 §

KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVIEN JAKOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEESSA

Khs 2005-2268

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti esittää seuraavaa kuntien ja valtion välisestä tehtävienjaosta huomioon otettavaksi pääkaupunkiseudun yhteistä esitystä laadittaessa:

Kuntien ja valtion välinen tehtäväjako

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaiheessa tehdyt ehdotukset tehtävien siirrosta kunnilta valtiolle terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, koulutuksessa ja muilla sektoreilla koskevat pääosin sellaisia palveluja, joiden tuottamisen kaupunki kykenee Suomen suurimpana kuntana järjestämään kaikkein tehokkaimmin itse.

Kaupunginhallituksen mielestä Helsingin kaupungin osalta tarvetta merkittävien palvelukokonaisuuksien siirtämiseen valtion vastuulle ei ole. Lähtökohtana on edelleen oltava, että valtio kantaa täysimääräisesti vastuunsa eduskunnan päättämien, mutta kuntien tuottamien palvelujen rahoittamisesta.

Kaupunginhallitus pitää läheisyysperiaatteen mukaisesti tärkeänä säilyttää kuntien ja valtion välillä nykyisen työnjaon periaatteet, joiden perusteella kunnat tuottavat sellaiset palvelut, joita asukkaat tarvitsevat usein, joita huomattavan suuri osa väestöstä tarvitsee ja joiden tuottaminen edellyttää paikallistuntemusta ja henkilökohtaisia asiakaskontakteja.

Tärkeää on myös kunta–valtio-suhteen kestävän pohjan luominen ja säilyttäminen. Tehtävien siirtely edestakaisin ja alituiset tehtävienjaon muutoksia koskevat selvitykset eivät palvele asukkaiden tai julkisen hallinnon tarpeita, vaan päinvastoin ne aiheuttavat ongelmia palvelutuotannolle ja sen kehittämiselle.

Helsingin kaupungin keskeisten palvelusektoreiden, sosiaali- ja terveystoimen, ohjattavuutta on viime vuosina parannettu merkittävästi luopumalla yhdestä hallinnon tasosta eli alueorganisaatiosta. Lisäksi Helsinki on keskittänyt useita virastoja koskevia tukitoimintoja erityisesti tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Helsingin kaupungin virastot, erityisesti terveyskeskus ja sosiaalivirasto, ovat toimintavolyymiltään, palveluvalikoimaltaan ja henkilökuntamäärältään niin suuria organisaatioita, että niiden tehtävien osittainenkaan siirtäminen muille organisaatioille ei kevennä hallintoa, ei vähennä hallinnon portaita eikä saa aikaan merkittäviä säästöjä.

Tulevissa kunta- ja palvelurakenneratkaisuissa tulee ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Sama koskee valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa. Näitä ratkaisuja tehtäessä pääkaupungille ja sen asukkaille keskeisiä ovat turvallisuuteen ja koko Helsingin seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvät seikat. Tästä näkökulmasta Helsingin kaupungin omalla pelastuslaitoksella ja seudun ammattikorkeakouluverkolla on omat erityiset roolinsa.

Tehdyt ehdotukset kuntien tehtävien siirtämisestä valtiolle

Ammattikorkeakoulutoiminta

Kaupunginhallitus ei puolla ammattikorkeakoulutoiminnan siirtoa valtiolle.

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on useita, eri ylläpitäjien alaisuudessa toimivia ammattikorkeakouluja, joiden ylläpitäjät ovat kuntayhtymiä, säätiöitä tai osakeyhtiöitä lukuun ottamatta Helsingin ammattikorkeakoulua (Stadia), joka on kaupungin ylläpitämä. Monialainen oppilaitos toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena.

Ammattikorkeakoulujen ylläpidon siirtämistä valtiolle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on perusteltu mm. koko korkeakoulu-laitoksen ylläpidon samankaltaistamisella ja mahdollisuudella tiivistää ammattikorkeakouluverkkoa nykyistä helpommin.

Ammattikorkeakoulutoiminnan siirron vaikutusten arviointi ja muu selvitystyö on painottunut määrällisiin kysymyksiin oppilaitosten, niiden tilojen ja henkilöstön osalta. Valtion taholla hankkeessa vähälle huomiolle ovat jääneet koulutukselliset näkökohdat ja koulutustarpeet. Keskeistä kuitenkin on, että Helsingissä ja koko seudulla kyetään turvaamaan monipuolinen ja riittävä ammatillinen korkeakoulutus seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Alueen ammattikorkeakoulujen siirtäminen valtiolle ei edistä ammattikorkeakouluverkon kehittämistä. Kehittämistyö voidaan toteuttaa paremmin nykyisten ylläpitäjien yhteistyönä. Samalla on tarpeen tarkastella uusia, nykyistä joustavampia ylläpitomuotoja kuten säätiö- tai osakeyhtiövaihtoehtoja. Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen on yksi näistä kehittämisvaihtoehdoista.

Ammattikorkeakoulujen ylläpidon siirtämisessä valtiolle olisi lisäksi seuraavia ongelmia:

1 Ammattikorkeakouluilla on lakiin perustuva aluekehitystä tukeva tehtävä. Valtiollistamisen myötä ammattikorkeakouluille tulisi ongelmia alueellisen palvelutehtävänsä turvaamisessa.

Toisin kuin muissa maakunnissa Helsingissä ja Uudellamaalla nuorten ikäluokka kasvaa edelleen myös pitkällä aikavälillä. Haasteet ovat tällä alueella erilaiset kuin muualla Suomessa. Uudenmaan alueen etujen turvaamiseksi tarvitaan tiivistä alueen toimijoiden yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutuminen varmistetaan parhaiten niin, että sekä alueen päättäjät että yritysten ja muiden organisaatioiden edustajat ovat ammattikorkeakoulun ylläpitäjinä ohjaamassa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Helsingin kaupungin näkökulmasta kyse on myös osaavan oman henkilöstön saatavuuden turvaamisesta.

2 Valtio luovutti omistuksessaan olevat ammatilliset oppilaitokset kunnille pääosin vain vähän yli kymmenen vuotta sitten. Ammattikorkeakoulujen siirtäminen näin lyhyen ajan jälkeen olisi erittäin lyhytnäköistä.

3 Nykyisen rahoitussuhteen säilyminen vaarantuisi. Valtion yksikkörahoituksen lisäksi nykyiset ylläpitäjät tukevat ammattikorkeakouluja rakennusinvestoinneissa ja irtaimen omaisuuden hankinnoissa. Valtion omistuksessa tällaista tukea tuskin voidaan odottaa.

Nykyiset ylläpitäjät ovat investoineet tuntuvasti ammattikorkeakoulukiinteistöjen uudisrakentamiseen, perusparannuksiin ja ylläpitoon sen jälkeen, kun näiden oppilaitosten ylläpito siirrettiin niiden nykyisille ylläpitäjille. Mikäli ammattikorkeakoulut siirrettäisiin jälleen valtion hallintaan, kiinteistöihin tehdyt investoinnit tulee korvata nykyisille ylläpitäjille. Lisäksi kiinteistöjen ylläpito jouduttaisiin järjestämään uudelleen. Toiminnan siirto aiheuttaisi siten valtiolle erittäin kalliit kiinteistöjen hankinta- tai vuokrakustannukset.

4 Ylläpitojärjestelmän muutos aiheuttaisi ongelmia myös henkilöstön aseman (mm. eläke-edut) turvaamisessa.

5 Ammattikorkeakoulujen nykyinen keskinäinen kilpailutilanne heikkenisi valtiollistamisen yhteydessä.

Julkisissa palveluissa ollaan eriyttämässä tuottajan ja tilaajan roolia. Kustannustehokkaan vaihtoehtomallin rakentaminen koulutuspalveluiden tuottamiseen on kaikkien etu.

6 Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja hallinnoinnin joustavuus vaarantuisi valtiollistamisratkaisuissa, kun nykyiset eri ylläpitomuodot eivät enää olisi mahdollisia.

Yksityiset ammattikorkeakoulut ovatkin esittäneet näkemyksenään ainakin niiden jättämisen valtiollistamisen ulkopuolelle. Tällaisessa vaihtoehdossa ei kuitenkaan täyttyisi yhtenä valtiollistamisen etuna esitetty korkeakoulujen ylläpitojärjestelmän yhtenäisyys.

Valtiovalta voi jo nykyisen ohjausjärjestelmän mukaisesti käyttää suurta ohjausvaltaa. Vuosittain opetusministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä sovittavassa tavoitesopimuksessa sovitaan koulutusaloittain koulutuksen määrästä ja ammattikorkeakouluittain erikseen tuettavista suurista kehittämishankkeista.

Ammattikorkeakoulujen verkostoa, tehtäviä ja toimintaa tulisi kehittää nykyisten ylläpitäjien yhteistyönä lähtemättä yhtenäisratkaisuna siirtämään oppilaitosten ylläpitoa valtiolle. Tämä edellyttää kuitenkin nykyisiltä ylläpitäjiltä valmiutta uusiin ylläpitomuotoihin ja rakenteellisiin ratkaisuihin.

Palo- ja pelastustoimi

Kaupunginhallitus vastustaa palo- ja pelastustoimen siirtoa valtiolle.

Pelastustoimen valtiollistaminen on ollut esillä vuosikausia. Helsingin pelastustoimen alue jäi vuonna 2004 toteutetussa pelastustoimen valtakunnallisessa aluejakouudistuksessa ainoaksi yhden kunnan kokoiseksi pelastusalueeksi. Vain vajaat kaksi vuotta sitten toteutetussa uudistuksessa jätettiin palo- ja pelastustoimen operatiivinen kehittäminen edelleen kuntien tehtäväksi. On epätodennäköistä, että perustelut ratkaisulle olisivat tällä välin muuttuneet.

Lähiturvallisuudesta huolehtiminen on ollut paikallishallinnon synnystä lähtien yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. Pelastuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat muodostavat turvallisuuden takaavan viranomaisorganisaation. Näistä pelastus- ja poliisitoimi kuuluvat Euroopan- ja maailmanlaajuisesti useimmiten ainakin osittain paikallishallinnon tehtäviin. Ne kytkeytyvät toiminnallisesti alueen muihin viranomaisiin ja tarvitsevat tehtävissään muiden paikallisten toimijoiden tukea.

Pelastustoimen nykyinen järjestely on perusteiltaan toimiva. Ennen kaikkea se kykenee vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti tapahtuviin muutoksiin ja tilanteisiin. Muiden kansallisten turvallisuusviranomaisten toiminta linkittyy pelastustoimen kautta luontevasti yhteistoimintaan paikallisviranomaisten oman verkoston kanssa.

Hyvin toimivan kokonaisuuden muuttamiseen tulee olla erityisen painavat perusteet. Tämä korostuu erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, missä pelastustoimella on omat erityiset haasteensa. Satama-, lentokenttä- ja muu erityistoiminta sekä kansainväliset suurtapahtumat asettavat poikkeuksellisen suuria vaatimuksia niin pelastustoimelle kuin muullekin turvallisuustyölle.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää pelastustoimen mahdollista siirtämistä valtiolle ei perustella sen paremmin pelastustoimen kehittämisellä, pelastuspalvelujen toimivuuden parantamisella kuin taloudellisilla näkökohdillakaan.

Pelastustoimen kokonaisuuden toimivuutta ja sen kehittämismahdollisuuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon pelastustoimen kytkeytyminen muuhun kunnalliseen palvelutoimintaan ja luotuihin palvelukokonaisuuksiin.

Esimerkkinä on rakentamiseen liittyvä tehokas neuvonta ja yhteistyö yritysten, suunnittelijoiden ja monien kaupungin virastojen kanssa. Rakennusvalvonta saa neuvontaa ja konsultaatiota lupakäsittelyissä rakennusten palo- ja henkilöturvallisuuden sekä väestönsuojarakentamisen osalta. Tätä varten pelastuslaitoksella on tehtävään erikoistunut ryhmä. Kaupunkisuunnitteluvirastoa puolestaan konsultoidaan yleiskaavan valmistelun yhteydessä ja pelastuslautakunnan lausuntojen muodossa kaavoittamisvaiheessa. Lisäksi pelastuslaitoksen riskien-hallintayksikkö osallistuu lukuisten eri virastojen työryhmiin helpottaen heidän suunnitteluaan ja parantaen näin kaupungin kokonaisturvallisuustasoa. Vastaavasti erittäin tärkeää on myös yhteistyö ennaltaehkäisyn näkökulmasta erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja ympäristötoimen kanssa.

Valtakunnallisena vastuuviranomaisena valtion mahdollisuudet ylläpitää koko maassa paikalliset yhteistoimintaketjut käytännön toiminnan onnistuneen toteutumisen edellyttämällä tasolla ovat merkittävästi huonommat kuin kuntien. Näin tärkeällä yhteiskunnan tehtäväalueella, jossa toiminnan lopputulos viime kädessä olennaisesti riippuu paikallisten toimijoiden onnistumisesta, ei pidä katkaista hyvin toimivaa yhteistoimintajärjestelmää.

Palo- ja pelastustoimen siirrosta valtiolle ei olisi odotettavissa helpotusta kuntien talouteen, eikä liioin säästöjä edes koko julkistalouden kannalta. Siirron tarkoituksenmukaisuuden arviointia kuntatalouden näkökulmasta vaikeuttaa mm. se, ettei mistään ole ollut saatavissa tietoa pelastustoimeen tehtyjen investointien ja hankintojen korvaamisesta mahdollisessa siirrossa. Hankkeen lähtökohdaksi on taustamateriaalissa ilmoitettu ns. kustannusneutraali siirto. Se saattaa aiempien kokemusten mukaan kuntakohtaisesti johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Palo- ja pelastustoimen siirrosta valtiolle syntyisi Helsingin kaupungin kannalta seuraavia haittoja:

1. Päätöksenteon etääntyminen, jolloin valtakunnallinen tasapuolistaminen vääjäämättä laskee helsinkiläisten turvallisuustasoa. Myös kunnan vaikutusmahdollisuudet omaan turvallisuustasoon ja turvallisuuspalvelujen määrään katoavat.

Pääkaupungin erityisolosuhteet saattavat jäädä valtakunnallisessa järjestelmässä huomioimatta, mistä merkitsisi koko kaupungin turvallisuustason heikkenemistä. Osalle nykyisen pelastuslaitoksen hoitamia tehtäviä jouduttaisiin kaupungissa järjestämään korvaava järjestelmä, mistä johtaisi kokonaiskustannusten kasvuun.

2. Pelastuslaitoksen nykyisin antamat lakisääteiset minimit tai ministeriön ohjeet ylittävät palvelut kuntalaisille, yrityksille ja yhteisöille vaarantuisivat.

3. Väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen taso heikkenisi siirron myötä. Epäselvää on, siirtyisivätkö kaikki toiminnot valtiolle, ja ottaisiko se hoitaakseen kaikki väestösuojat (velvoitekalliosuojat/ yhteisväestösuojat).

Kunnalle kuuluvien varautumistehtävien hoitaminen vaikeutuisi huomattavasti, jos terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ohella keskeisin em. tilanteissa käytännön pelastustehtävistä huolehtiva viranomainen siirtyisi kokonaan eri organisaatioon. Tällainen palveluketjun katkaiseminen johtaisi väistämättä ongelmiin komentoketjussa samoin kuin johtosuhteissa ja muodostaisi niiden myötä uhan koko käytännön toiminnan onnistumiselle. Mikäli palo- ja pelastustoimen tehtävät siirretään valtiolle, tulee kunnalliset väestönsuojeluvelvoitteet määritellä uudelleen.

4. Vapaaehtoistoiminnan järjestelyt (vapaapalokuntajärjestelmä) vaarantuisivat. Sopimuspalokunnat ovat aina integroituneet tiiviisti kunnalliseen pelastustoimeen.

5. Kaupungin oma pelastuspalveluneuvottelukunta joko loppuisi kokonaan tai sen tilalle olisi kehitettävä kokonaan uusi järjestelmä yhteistyössä valtion kanssa, mikä käytännössä merkitsisi olennaisia muutoksia yhteistyöhön ja järjestelmän toimivuuteen.

6. Täysin epäselväksi jää, miten kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon kävisi. Sisäasiainministeriön vastuulle nämä toiminnot eivät kuulu. Mikäli kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoito eriytetään pelastuslaitoksesta, joudutaan tilalle perustamaan korvaava erillinen organisaatio, jonka toimintaedellytykset olisivat nykyistä merkittävästi heikommat.

Ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtävien järjestäminen

Helsingissä on ainutlaatuisen toimiva ja tehokas järjestelmä, jolle pelastustoimen siirto valtiolle toisi huomattavia vaikeuksia.

Sairaankuljetuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnan terveyskeskuksella. Myös ensihoito, erottamattomana osana toimivaa kiireellisen sairaankuljetuksen järjestelmää, kuuluu kunnan terveyskeskuksen järjestämisvastuulle. Ensihoito tuotetaan osin osana varsinaista sairaankuljetusta sairaankuljettajien toimintana ja osin siitä erillisenä erikoissairaanhoidon toimintana. Terveyskeskus järjestää nämä toiminnot ostamalla kiireellisen sairaankuljetuksen ja siihen välittömästi liittyvän ensihoidon pelastuslaitokselta ja ensihoidon erikoislääkäripalvelut samoin kuin lääketieteelliset asiantuntijapalvelut sairaanhoitopiiriltä.

Ensihoidon erottaminen muusta terveydenhuollosta olisi todella vahingollista sairaankuljetuksen eri toimijoiden sekä päivystyksen muodostaman palveluketjun toimivuudelle ja toiminnan laadunvarmistukselle. Ensihoidon lääketieteellisten tehtävien irrottaminen muusta erikoissairaanhoidosta ja ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittäminen erillään muusta terveydenhuollosta ja keskeisistä erikoisaloista – kuten sairaanhoitopiirin päivystystoiminnasta ja anestesiologiasta – johtaisi ajan myötä väistämättä niin laadullisiin ongelmiin kuin kyseenalaistaisi tämän erillisen organisaation kyvyn ylipäätään huolehtia ko. operatiivisista tehtävistä.

Kiireellisestä sairaankuljetuksesta ja siihen välittömästi liittyvästä ensihoidosta (lääketieteellistä hoitoa lukuun ottamatta) vastaavat ambulanssin kuljettajat, joilla on myös terveydenhuollon koulutus ja joille terveyskeskus järjestää ammattitaidon ylläpitämiseksi säännöllisesti terveydenhuollon täydennyskoulutusta samoin kuin varsinkin ensihoitoon liittyvää täydennyskoulutusta. Nämä ambulanssin kuljettajat hoitavat myös muita palo- ja pelastustoimen tehtäviä. Vaikka palo- ja pelastustoimi siirrettäisiin valtion tehtäväksi, ei sairaankuljetuksen siirtäminen ole mitenkään perusteltua ottaen huomioon yhteisen tehtäväalueen, palveluketjujen toimivuuden sekä ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen vaatiman kytkennän terveydenhuoltoon.

Sairaankuljetuksen erottaminen muusta palo- ja pelastustoimesta puolestaan merkitsisi, ettei samoja voimavaroja voitaisi enää käyttää sairaankuljetus-, ensihoito- ja muihin palo- ja pelastustehtäviin, vaan kaikkiin olisi kohdennettava erilliset, omat voimavaransa, mikä väistämättä johtaisi palo- ja pelastustoiminnan kokonaiskustannusten huomattavaan kasvuun.

Terveydenhuolto

Eri kuntien tapa järjestää kuntalaistensa terveydenhuollon palvelut vaihtelee maan eri alueilla suuresti. Tämä on osin väistämätöntä jo kuntien huomattavista kokoeroista johtuen, mutta osaltaan tämä on myös tietoisten päätösten seurausta. Myös tulevissa ratkaisuissa kuntien erilaisuuden edellyttämien erilaisten palvelujen järjestämismallien tulee olla edelleen mahdollisia. Helsinki on palvelujen järjestämisen näkökulmasta jo yksinään riittävän suuri organisaatio, eikä Helsinkiä olisi järkevää pakottaa aivan toisenkokoisten kuntien ongelmien ratkaisemiseksi kehitettyihin palvelurakenteisiin.

Olisiko erikoissairaanhoidon tehtäviä tarkoituksenmukaista siirtää valtiolle, riippuu siitä, mitä toimintaa tämä koskisi. Helsingin terveyskeskuksen psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä perustason sisätautien erikoissairaanhoidon palvelut ovat erinomainen esimerkki sellaisesta erikoissairaanhoidosta, joka laatunsa ja/tai suuren volyyminsä vuoksi on ehdottoman järkevää järjestää lähipalveluna kiinteästi perusterveydenhuollon yhteydessä.

Vaativan erityistason erikoissairaanhoidon, määrättyjen pienten erityispotilasryhmien, opetus- ja tutkimustoiminnan sekä vaativan erityistason päivystystoiminnan rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle saattaisi tarjota runsaasti etuja. Siten valtion vastattavaksi voitaisiin pitää perusteltuna siirtää:

- harvempiin kuin viiteen yliopistopiiriin keskitetyt, erikoissairaanhoitoon kuuluvat hoidot,

- opetus- ja tutkimustoiminta sekä

- valtakunnallisen päivystysvalmiuden ylläpito,

- hengityshalvauspotilaiden hoito sairauden harvinaisuuden, potilaita koskevien, muista poikkeavien etuisuussäännösten ja satunnaisen esiintyvyyden perusteella.

Em. tehtäväryhmien osalta tulee kuitenkin ennen esityksen tekemistä selvittää asiaa laajemmin.

Ulkomaalaisten terveydenhuoltokustannukset ovat jo nyt tietyltä osin valtion kustannettavia. Valtion rahoitus ei kuitenkaan tosiasiassa kohdistu nykyisin potilaita todellisuudessa hoitaneille yksiköille.

Muiden kuin Suomessa asuvien tai työskentelevien ulkomaalaisten hoidon kustannusten tulisi säilyä valtion kustannettavina siten, että ne katetaan valtioiden välisellä laskutuksella, valtion tulisi maksaa hoidon nettokustannukset suoraan palvelut tuottaneelle yksikölle välittömästi hoidon toteuduttua.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävät

Kaupunginhallitus ei puolla ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtoa valtiolle.

Ehdotettujen elintarvikelain mukaisten valvonta- ja lupa-asioiden sekä eräiden muiden ympäristöterveydenhuollon lupa-asioiden erottaminen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta ei ole tarkoituksenmukaista. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu hoidetaan samassa organisaatiossa.

Ympäristöterveydenhuollolle on tyypillistä valvontakohteiden runsaus ja niiden tiheys. Esimerkkeinä valvontakohteista ovat asunnot, elintarvikehuoneistot, koulut, päivähoitotilat, vesilaitokset, uimarannat ja -hallit, kemikaaleja myyvät liikkeet. Toiminnan tehokas järjestäminen edellyttää, että valvontaorganisaatio toimii mahdollisimman lähellä valvontakohteita ja tuntee ne hyvin. Ennaltaehkäisyn kannalta on tarpeen myös tiivis yhteistyö kunnan sisällä muiden toimialojen – mm. rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnittelun, rakennustoimen ja pelastustoimen – kanssa.

Valtiolla ei ole tällä hetkellä mitään sellaista paikallista tai seudullista organisaatiota, jonka yhteyteen ympäristöterveydenhuolto voitaisiin luontevasti sijoittaa.

Sosiaalitoimi

Kaupunginhallitus puoltaa elatustukiasioiden siirtoa Kelalle ja valtion rahoitusvastuulle.

Varsinaiseen toimeentulotukeen kului vuonna 2004 Helsingissä 82,7 miljoonaa euroa ja elatustukeen 17 miljoonaa euroa.

Toimeentulotukiuudistuksen etuja olisi, että se loisi mahdollisuuden yksinkertaistaa ja tehostaa toimeentulotukijärjestelmää. Kun asumistuki, työttömyyspäiväraha ja toimeentulotuki maksetaan samalta luukulta, niin samalla tulisi ajankohtaiseksi yksinkertaistaa perusturvan myöntämistä.

Uudistuksen uhkia olisi, ettei siirto mahdollistaisi yhden luukun periaatetta, vaan asiakas joutuisi hakemaan harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen toisesta virastosta. Niin ikään asiakas joutuisi tulemaan Kelasta sosiaalivirastoon muun sosiaalisen syyn vuoksi sekä aktivointitoimenpiteisiin. Työmarkkinatuen muuttuminen vastikkeelliseksi pitkäaikaistyöttömien osalta jättäisi alle 500 päivää työttömänä olleet määrätyllä tavalla sosiaalityöhön nähden väliinputoajiksi.

Epäselvää on, miten erotetaan normitettava osa ja harkinnanvarainen toimeentulotuki selkeästi toisistaan. Tätä jakoa tulisi laissa ja asetuksessa selkiyttää, jos laskennallinen osuus siirrettäisiin Kelaan.

Elatustuen maksatusta ei voi erottaa elatusapujen perinnästä. Elatusturvassa 30 % työajasta menee elatustukiasioihin ja 70 % elatusapujen perintään.

Siirron etuna olisi mm. että koko maassa olisi yhteinen atk-järjestelmä ja että kuntien välisistä tilityksistä voitaisiin luopua. Erityisesti ulkomaan perinnän keskittäminen koko maan osalta olisi vaativan erityisosaamisen vuoksi perustelua.

Holhoustoimi

Kaupunginhallitus puoltaa holhoustoimen siirtämistä valtion tehtäväksi.

Holhouslautakunnan ja sen toimiston tehtävät samoin kuin yleinen oikeusaputoimi on siirretty vuonna 1999 valtion hoidettavaksi.

Yleisessä edunvalvonnassa kaupungin etu voi olla holhoustoimen asiakkaan edulle vastakkainen ja edunvalvontayksikön asema muodostuu ongelmalliseksi. Myös yhdenvertaisuusnäkökohdat puoltavat tehtävien siirtoa samoin kuin tehtävien oikeusturvaan liittyvä luonne.

Valtio korvaa tällä hetkellä holhoustoimen edunvalvonnasta aiheutuvia kustannuksia, joten taloudellisessa mielessä tehtävien siirto olisi ongelmaton. Kuntien kannalta ongelma ollut, ettei valtion korvaus ole kattanut kuntien todellisia kustannuksia.

Kuluttajaneuvonta

Kaupunginhallitus puoltaa kuluttajaneuvontatoiminnan siirtoa valtiolle.

Kuluttajavirasto huolehtii jo tällä hetkellä merkittävällä panoksella alan valistus- ja neuvontatoiminnasta ja EU-kuluttajaneuvonta siirtyi vuoden 2005 alussa Helsingin kaupungilta valtiolle. Jos valtiollistamisvaihtoehdossa ei pystytä tarjoamaan riittäviä palveluita lähellä kuluttajaa, pääkaupunkiseudun kuluttajaneuvontojen yhdistämisen mahdollisuudet pitäisi jatkossa selvittää.

Yhteenveto Kaupunginhallitus puoltaa sosiaalitoimen elatustukiasioiden siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja valtion rahoitettavaksi samoin kuin holhoustoimen ja kuluttajaneuvonnan tehtävien siirtoa.

Terveydenhuollon vaativan erityistason erikoissairaanhoidon ja tähän kokonaisuuteen liittyvien tehtävien osalta asia edellyttää vielä jatkoselvityksiä.

Muilta osin kaupunginhallitus ei puolla ehdotettujen tehtävien siirtoa valtiolle.

Pöytäkirjanote Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle ja lausunnon antajille.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:

- sivu 9, kolmannen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana säilytetään

- sivu 18, väliotsikon nimi muutetaan sanaksi Sosiaalitoimi ja väliotsikon ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus puoltaa elatustukiasioiden siirtoa Kelalle ja valtion rahoitusvastuulle

- sivu 19, ensimmäisen virkkeen sana ”vaatiman” muutetaan sanaksi vaativan ja sivun ensimmäinen varsinainen kappale poistetaan

- sivu 19, väliotsikon ”Yhteenveto” ensimmäisestä kappaleesta poistetaan sanat ”toimeentulotuen normitetun osuuden ja”

Lisäksi esittelijä muutti esitystään siten, että sivulla 7 Paras-hankkeen aluevaiheen jakautumista kuvaavan toisen luetelmaviivan jälkeinen päivämäärä on 15.2.2006.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Liitteet 1 - 9

1402 §

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: PUHELINPALVELUJEN KILPAILUTTAMINEN

Khs 2004-2360

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 169 2396

LIITE

Liite 1

1403 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 15.11.2005

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1404 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1405 §

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39363/22, 39364/11 JA 25 SEKÄ 39365/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11459)

Khs 2005-2229

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39363 tontin nro 22, korttelin nro 39364 tonttien nro 11 ja 25 sekä korttelin nro 39365 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11459 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 5

1406 §

SUUTARILAN TONTIN 40034/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11461)

Khs 2005-2228

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40024 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnittelu-viraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11461 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

1407 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ITÄMERENKATU 9:N JA KIINTEISTÖ OY HELSINGIN HIOMOTIE 30:N SEKÄ DB REAL ESTATE SPEZIAL INVEST GMBH:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2005-2386

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2005 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 on myynyt 20. kaupunginosan korttelin nro 20002 tontin nro 10 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle, ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 on myynyt 46. kaupunginosan korttelin nro 46072 tontin nro 9 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1408 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N KUOLINPESIEN SEKÄ NESTE MARKKINOINTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-2405

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 30.9.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX ja XXXX XXXX:n kuolinpesät ovat myyneet Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevan Sillankorva-nimisen tilan RN:o 3:405 Neste Markkinointi Oy:lle.

Pöytäkirjanote Neste Markkinointi Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1409 §

VARPU JA BEN-ROGER LINDBERGIN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1941

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1410 §

VT TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: LASTEN LIIKENNETURVALLISUUDESTA HUOLEHTIMISEN OTTAMINEN YHDEKSI LIIKENNESUUNNITTELUN NÄKÖKULMAKSI

Khs 2005-1266

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

1411 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	15.11.2005
kaupunkisuunnittelulautakunta	10.11.2005
kiinteistölautakunta	15.11.2005

asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	7., 14., 16. ja 17.11.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1412 §

HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖN TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2005-2433

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti valita Helsingin teatterisäätiön tilintarkastajiksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Timo Tuokko) ja KHT Jari Miikkulaisen sekä varatilintarkastajiksi KHT Yrjö Tuokon ja KHT Maria Rekolan tarkastamaan säätiön vuoden 2006 tilejä ja hallintoa.

Pöytäkirjanote tilintarkastajiksi valituille, Helsingin teatterisäätiölle ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Rihtniemi, jäsen Wallden-Paulig, varajäsen Koskinen ja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

1413 §

HELSINKI-LISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEIDEN JA MÄÄRÄN TARKISTAMINEN

Khs 2005-2424

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa Helsinki-lisän myöntämisen perusteet ja Helsinki-lisän määrän esityslistalta ilmenevän työllistämistoimikunnan esityksen 26.10.2005 mukaisesti.

Pöytäkirjanote työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle ja tarkastusvirastolle jäljennöksin toimikunnan esityksestä.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

1414 §

ERÄIDEN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN

Khs 2005-2368

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa esityslistan liitteestä ilmenevät virat 1.1.2006 lukien.

Pöytäkirjanote asianomaisille virastoille.

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

LIITE

Liitteet 1 -- 5

1415 §

KAUPUNGINORKESTERIN MUUSIKOIDEN KOTIHARJOITTELUAIKAA SEKÄ PUKU- JA SOITINKORVAUSTA KOSKEVAT PAIKALLISET SOPIMUKSET

Khs 2005-2421

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä saavutettujen neuvottelutulosten mukaiset paikalliset sopimukset ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan ne kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, kaupunginorkesterille sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

Merkittiin, että esittelijä muutti esityslistan liitteen 2 osalta orkesterin jäsenille suoritettavan puku- ja soitinkorvauksen ensimmäistä ajanjaksoa siten, että se on 1.7.2005 – 31.12.2005.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 169 2451

LIITE

Liitteet 1- 2

1416 §

PALMIAN HENKILÖSTÖN ASEMAA KILPAILUTTAMISTILANTEESSA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2005-2426

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan paikallisen sopimuksen ja oikeuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448

LIITE

Liite 1

1417 §

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: SIIRTYVÄN HENKILÖSTÖN IRTISANOMISSUOJA MÄÄRITELTÄVÄ VÄHINTÄÄN SEURANTAJAKSON PITUISEKSI

Khs 2005-1257

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 4

1418 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti, sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämiin seikkoihin viitaten, hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen eläintarhan johtajan 15.9.2005 päätösluettelon 274 ja 275 §:n kohdalla tekemistä eläintenhoitajan toimen valintapäätöksistä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 3

1419 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSEEN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Esityslistan asia Sj/8

Kaupunginhallitus päätti, sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämiin seikkoihin viitaten, hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen eläintarhan johtajan 15.9.2005 päätösluettelon 275 §:n kohdalla tekemästä eläintenhoitajan toimen valintapäätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1- 3

1420 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Esityslistan asia Sj/9

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 3

1421 §

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Esityslistan asia Sj/10

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 3

1422 §

14.11.2005 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN TAPIO RUUTHILLE TASA-ARVOTOIMIKUNNASTA

Khs 2005-38

Esityslistan asia Sj/11

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1423 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta 10.11.2005

opetuslautakunta

- ruotsinkielinen jaosto 10.11.2005

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 8.11.2005

ammattikorkeakoulu

- rehtori 7. – 15.11.2005

- kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtaja 10. – 11.11.2005

- tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja 7. – 14.11.2005

eläintarhan johtaja 14.11.2005

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 14.11.2005

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 14.11.2005

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 17.11.2005

museonjohtaja 8. – 16.11.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 3. – 10.11.2005

suomenkielinen työväenopisto

- läntisen alueopiston aluerehtori 9.11.2005

taidemuseon johtaja 16.11.2005

tietokeskuksen johtaja 10.11.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1424 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TEKNOS OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2070

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Teknos Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Teknos Oy:n ympäristölupahakemusta.

Ympäristöluvassa tulisi ottaa huomioon asutuksen jatkuva tiivistyminen laitoksen ympäristössä. Tehtaan toiminnan ja sijainnin yhdistämisen vaatimaan erityiseen tarkkuuteen ympäristöhäiriöiden hallinnan suhteen tulisi kiinnittää riittävää huomiota. Erityistä huomiota tulisi lisäksi kiinnittää liuottimista aiheutuvien päästöjen ja hajuhaittojen sekä meluhaittojen ehkäisyyn ja seurantaan sekä mahdollisten onnettomuustilanteiden hallintaan. Kohdepoistojen jälkipolttimen käyntihäiriöiden yhteenlaskettua vuotuista kestoa nykyisestä 90 tunnista ei tulisi korottaa.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 4

1425 §

ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN TARKASTUSMAKSUN KOROTTAMISESTA HELSINGIN SISÄISESSÄ LIIKENTEESSÄ

Khs 2005-2388

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksuksi vahvistettaisiin 1.1.2006 alkaen 66 euroa.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liite 1

1426 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ympäristölautakunta 15.11.2005

joukkoliikennelautakunta 17.11.2005

yleisten töiden lautakunta 17.11.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1427 §

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANHOITO OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

Khs 2005-2200

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

1428 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta 15.11.2005

sosiaalilautakunta

ruotsinkielinen jaosto 9.11.2005

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle ja ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

1402 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KAUKO

KOSKINEN: KONKURRENSUTSÄTTNING AV TELEFONTJÄNSTERNA

Stn 2004-2360

Ärende Kj/7 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.11.2004 (Kauko Koskinen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Kauko Koskinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Karakorpi Tuomo, IT-chef, telefon 169 2396

BILAGA Bilaga 1

Översättning:

1410 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN TIIA

AARNIPUU: OMSORGEN OM TRAFIKSÄKERHET FÖR BARN

SOM EN SÄRSKILD SYNVINKEL I TRAFIKPLANERINGEN

Stn 2005-1266

Ärende Kaj/6 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.5.2005 (Tiia Aarnipuu), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Tiia Aarnipuu och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna och stadsplaneringsnämnden, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 169 2244

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Översättning:

1417 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MAIJA

ANTTILA: TIDSBESTÄMT UPPSÄGNINGSSKYDD FÖR ÖVERFÖRD

PERSONAL ÅTMINSTONE UNDER UPPFÖLJNINGSPERIODEN

Stn 2005-1257

Ärende Sj/6 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.5.2005 (Maija Anttila)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Maija Anttila och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 169 2295

BILAGA Bilagorna 1 - 4

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Otto Lehtipuu		Susanna Mäkelä
puheenjohtaja		pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Tuomas Rantanen Sirkka-Liisa Vehviläinen

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 29.11.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 1418-1421 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1392-1397, 1400-1404, 1409-1411, 1417 ja 1422-1428 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 1405-1406 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 1407-1408 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS


	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 1418-1421 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				1418-1421 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1392-1397, 1400-1404, 1409-1411, 1417 och 1422-1428 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1405-1406 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				1407-1408 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

	Anvisning om ansökan

		Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

	Ansökan hos marknadsdomstolen

		Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

	Ingivande av ansökan

		Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

	Besvärsrätt

		Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

		–	av kommunmedlemmarna.

		1418-1421 § i protokollet

		Besvär får anföras på den grunden att

		1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

		2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

		3	beslutet annars strider mot lag.

		Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

		–	beredning eller verkställighet

		–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

		–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

	Besvärsmyndighet

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

	Besvärstid

		Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i besvärsskriften

		I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

	Inlämnande av besvärsskrift

		Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

	Avgifter för handläggning av besvär

		Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		21.11.2005 kello 16.00 – 17.05

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Lehtipuu, Otto		kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa		II varapuheenjohtaja
	Malinen, Jouko
	Pajamäki, Osku		(paitsi 1418-1428 §)
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi		(paitsi 1412 §)
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli		(paitsi 1412 §)
	Oker-Blom, Jan D.		varajäsen
	Moisio, Elina		varajäsen
	Lindeman, Jukka		varajäsen
	Koskinen, Kauko		varajäsen (paitsi 1412 §)

Muut	Hiltunen, Rakel		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1410-1428 §)
	Krohn, Minerva		II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi		kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian		apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula		apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 1412 §)
	Vanne, Pertti		kansliapäällikkö
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Åhlgren, Harry		vs. kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero		kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli		kaupunginsihteeri
	Hari, Olli		kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina		kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena		kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta		apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja		va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero		tiedotuspäällikkö

	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 1393-osa 1395 ja 1400-osa 1401 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Lehtipuu, Otto

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1392-1393,	1394,		1398-1403,
		Korpinen				1404,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1395,		1405-1411,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		1396,		1412-1423,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1397,		1424-1426,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		1427-1428,