PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

1130 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Puuran (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1131 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1132 - 1141 §

Kaupunginvaltuuston 12.10.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1132 §

Sosiaalilautakunnan lapsiperhejaoston lisäjäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

1133 §

Terveyslautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

1134 §

Ympäristölautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

1135 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.9.2005 pöydälle pantu asia
Kaupungin omaan asuntotuotantoon myönnettävien lainojen korkoehtojen muuttaminen

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Hakala, Korhonen, Ollinkari, Ratasvuori, Sippola-Alho, Tulensalo ja Venesmaa esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Ojala teki vastaehdotuksen, jonka mukaan esityslistan sivun 4 kolmannen kappaleen lause ”Korkoa ei voida...” poistettaisiin.

Ojala ilmoitti vastaehdotukseensa seuraavat perustelut:

”Viittaus ympäristöministeriön hyväksymään 8 %:n enimmäiskorkoon ei perusteltu. Sama korko on ollut voimassa ainakin 70-luvulta, jolloin muun muassa inflaatio oli jopa yli 10 % vuodessa ja pankkien ensisijaislainojen säännellyt korot nykyiseen verrattuna yli kaksinkertaiset. Muun muassa Suomen pankin peruskorko oli tuolloin 8 – 10 %. Mielestäni tertiäärilainan korko jää alennuksen jälkeenkin liian korkeaksi.”

Ojala ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Ojala ilmoitti edellä olevan mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

1136 §

Vuosaaren sataman liikenneväylien lisärahoitustarpeen hyväksyminen

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

1137 §

Selvitys vuoden 2004 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1138 §

Vuosaaren tontin 54050/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11381)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1139 §

Vuosaaren tontin 54050/5 (entinen kirkko- ja seurakuntakeskus) sekä katu- ja pysäköintialueen asemakaavan muuttaminen (nro 11316)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1140 §

Jäsenen valitseminen leski- ja orpoeläkekassan hallitukseen vuosiksi 2006 - 2008

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1141 §

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1142 §

LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 -LUONNOKSESTA

Khs 2005-1431

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti viitaten sosiaalilautakunnan, rakennuslautakunnan, terveyslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, taidemuseon johtokunnan, eläintarhan johtokunnan, nuorisoasiainkeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan, pelastuslautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, tietokeskuksen, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan, kiinteistöviraston, opetuslautakunnan, ammattikorkeakoulun hallituksen, liikuntalautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja asuntotuotantotoimikunnan lähettämiin lausuntoihin antaa Uudenmaan liitolle Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Maakuntasuunnitelma 2025:n päivittäminen on perusteltu toimenpide ensimmäisen maakuntasuunnitelman valmisteluun liittyneiden aikataulu- ym. tekijöiden takia ja myös kansainvälisen toimintaympäristön muutoksen takia. Uudenmaan ensimmäinen maakuntakaava, josta Helsingin kaupunginhallitus antoi lausuntonsa 22.3.2004 (366 §), on valmistunut ja toimitettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi maakuntasuunnitelma 2025:n jälkeen.

Uutta maakuntasuunnitelmaa laaditaan samanaikaisesti, kun vireillä on valtioneuvoston alulle panemat hankkeet kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ja Helsingin seudun hallinnon kehittämiseksi. Helsingin seudun kehittäminen on noussut kansallisesti tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Avainasemassa tässä kehittämistyössä on Helsingin seudun kuntien omaehtoisesti käynnistämä seudullinen yhteistyö (strategioineen ja konkreettisine hankkeineen).

Uudenmaan visioksi vuoteen 2030 on kirjattu: ”Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue”. Vision sisältöä on avattu luonnoksen sivulta 6 alkaen, kuitenkin jättäen metropolialueen rajaus avoimeksi. Helsingin seudun metropolialue ulottuu Uudenmaan maakunnan lisäksi ainakin Itä-Uudenmaan maakuntaan, tarkasteluperusteista riippuen pohjoisessa muihinkin maakuntiin. Jatkossa tulee pyrkiä siihen, että yhteisellä talous- ja työssäkäyntialueella erillisten maakuntasuunnitelmien laatimistarve Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen osalta poistuu.

Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 luonnos on muodoltaan kehittynyt edellisestä suunnitelmasta oikeaan suuntaan. Jaottelu maakuntasuunnitelman ja -ohjelman roolien välillä on tarpeen. Luonnokseen sisältyy tausta-aineistona monissa kannanotoissa kiitettyä visio- ja skenaarioaineistoa, jonka kytkentä strategioihin kuitenkin jää osin hämäräksi.

Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ja strategiat on kokonaisuutena käsitelty onnistuneesti, monipuolisesti tarkastellen ja perustellen. Suunnitelmaa tulisi kuitenkin vielä pyrkiä kiteyttämään tulevien 25 vuoden kehityssuunnan yhteisen tahtotilan osoittamiseksi, mikä alueiden kehittämislain mukaan on juuri maakuntasuunnitelman rooli. Luonnoksessa on käytetty strategioiden esittämisessä paljon kuvailevaa ilmausta, josta kehityksen tahdottu suunta ei selvästi ilmene.

Valittujen neljän painopistealueen (Asuminen, Elinkeinot ja osaaminen, Hyvinvointi sekä Infrastruktuuri ja ympäristö) keskinäisissä riippuvaisuuksissa on lisäksi vielä yhteensovittamista.

Vähintäänkin on luonnoksesta pystyttävä karsimaan sisäiset ristiriitaisuudet keskeisissä linjauksissa, kuten asumiseen ja maankäytön tehostamiseen sekä teknisen huollon tarpeisiin liittyvissä kannanotoissa.

Asuntotilanteen todetaan olevan liiton alueella keskeinen ongelma. Kuitenkaan asuntotarpeen ei suunnitelmassa arvioida tulevina vuosina merkittävästi kasvavan. Kaavoitus nostetaan keskeiseksi tekijäksi esille otetun tonttipulan ratkaisemisessa. Kaavoitettujen tonttien varanto vaihtelee Uudenmaan kunnissa suuresti, eikä esim. pääkaupunkiseudulla kaavoitusta lisäämällä päästä suurempaan tonttitarjontaan ja toteutuneiden rakennushankkeiden määrään. Mm. verotukseen ja rakentamisen rahoitukseen sekä yleisemmin kasvukuntien talouden kestokykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon.

Yhdyskuntateknisen huollon monet kysymykset edellyttäisivät yhteisen tahtotilan syntymistä maakuntasuunnitelma- ja maakuntakaavatasolla. Tällaisia ovat mm. aluevaraukset jätteenkäsittelyyn, pilaantuneen maan, voimalaitostuhkan sekä ylijäämämassojen sijoitteluun ja voimajohtolinjoille. Ratkaisut voivat syntyä myös esimerkiksi seudullisen yhteistyön tuloksena, mutta tällöin maakuntasuunnitelmassakin tulisi antaa suurempi paino kuntien vapaaehtoista yhteistoimintaa toteuttaville rakenteille.

Pääkaupunkiseudun tiivistyvässä yhteistyössä toteutettavat strategiat, joista on yhteisesti sovittu kuntien kesken, ovat teemoiltaan ja lähestymistavaltaan sukua maakuntasuunnitelman strategioille. Seudun maakunnallinen ja valtakunnallinenkin merkitys huomioon ottaen tämä on luontevaa. Maakunnalliset strategiat eivät voi olla kovin irrallisia kuntien ja muiden alueen toimijoiden yhteisistä lähiajan toimintastrategioista.

Maakuntaliiton koordinoivan roolin kasvattaminen maakuntasuunnitteluun vedoten voi myös heikentää seudullisella tasolla tai toimintasektoreittain rakentuneen pitkäjänteisen yhteistyön tuloksellisuutta. Helsingin kaupungin näkökulmasta ei esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelua ole tarkoituksenmukaista ryhtyä ajamaan osaksi maakunnallista suunnittelukokonaisuutta, jos sen tuloksena PLJ-suunnittelussa saavutettua yhteisymmärrystä YTV:n, valtion ja seudun kuntien kesken näin toimien heikennetään.

Maakuntasuunnitelman muuttuessa esitetyllä tavalla aikaisempaa strategisemmaksi asiakirjaksi kohdistuu alkavaan maakuntaohjelman valmistelutyöhön entistä enemmän odotuksia. Odotukset ovat sekä sisällöllisiä, ja niihin myös Helsingin useat lautakunnat ovat lausunnoissaan viitanneet, että valmisteluun kohdistuvia. Mitä keskeisempi rooli aluekehittämisessä maakunnan omalle suunnittelutyölle muodostuu, sitä enemmän painoa tulee laittaa suunnitteluprosessin toteuttamiseen hyvän hallinnon periaatteiden mukaan, mukaan lukien kohtuulliset määräajat lausunnoille.

Kirje nro ja kopio lauta- ja johtokuntien antamista lausunnoista Uudenmaan liitolle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Liitteet 1 - 25

1143 §

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2035 -LUONNOKSESTA

Khs 2005-1866

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa Itä-Uudenmaan liitolle Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2035 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 -luonnos on rakenteeltaan selkeä. Suunnitelman tavoitteet ja toimintalinjat on eritelty järkeviksi kokonaisuuksiksi. Luonnos on myös tarvittavan yleispiirteinen ja kantaaottava.

Luonnoksen ansiona on maakuntaa tarkasteleminen vahvasti osana koko Etelä-Suomen kehittyvää painopistealuetta sekä se, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman sisältöä tarkastellaan osana muita valtakunnallisia maakuntasuunnitelmia. Luonnoksessa tuodaan toisaalta selkeästi esiin maakunnan tavoiteltu kehitys ja tahtotila luonnonläheisenä maaseutualueena, joka tarjoaa omaleimaisia kulttuurielämyksiä ja -perinteitä sekä kulttuurialueita.

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa esitetty kehittämisvisio ei kuitenkaan riittävässä määrin ota huomioon maakunnan tosiasiallista tilannetta voimakkaasti kehittyvän Helsingin seudun suhteen. Itä-Uudenmaan länsiosat ovat jo osa Helsingin seutua, yhteistä talous- ja työssäkäyntialuetta. Valtakunnallisessa alueiden kehittämisessäkin asia tunnustetaan. Tuore viittaus tähän sisältyy valtioneuvoston vuoden 2006 talousarvioehdotukseen: 14 Helsingin seudun kunnan alueelle suunniteltu korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille koskisi myös Sipoon kuntaa.

Koko talousalueen kannalta parhaiden kehitysvaihtoehtojen realistista tarkastelua ilmeisesti haittaa alueen suunnitteleminen kahtena eri maakuntana ja kahdessa maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa. Maakuntien rajalla sijaitsevan Helsingin kaupungin kannalta olisi toivottavaa maakuntajaotuksen muuttaminen siten, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Vähimmäismuutos olisi Sipoon siirtäminen pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan, kuuluuhan esim. Pornainen Sipoon takana Uudenmaan liittoon.

Pääkaupunkiseudun kehityksen näkökulmasta katsottuna Vantaan itäisimmät osat ja Sipoon länsiosa ovat seudun asutuksen ja työpaikkojen selvä ja tärkeä tulevaisuuden kasvusuunta.

Alueiden käyttö

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa tuodaan vahvasti esiin maakunnan visio ympäristöltään ainutlaatuisena alueena, joka kehittyy pääkaupunkiseudun vahvuuksien kautta.

Vaikka tavoitteena on hyödyntää pääkaupunkiseudun voimakas kasvupotentiaali, luonnoksessa ei kuitenkaan maankäytöllisesti tueta pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä ja tarpeita. Itä-Uudenmaan kaupunkirakenteelliset tavoitteet suunnataan enemmänkin Porvoon alueelle maakunnan itäosiin. Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan länsiosan roolia taas vahvistetaan luonnonläheisenä asuinpaikkana ja arvokkaana luontokokonaisuutena, vaikka alueelle tulisi suunnata selkeästi enemmän yhdyskuntarakenteen kehittämisen voimavaroja ja vahvempaa visiointia. Olisi toivottavaa, että maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa otettaisiin kantaa tähän keskeiseen seudulliseen kehityskysymykseen, koska Sipoon alueen merkitys Suomen eteläisen rannikkovyöhykkeen tulevan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja kehittymisessä on ilmeinen.

Koko seudun haasteena on yhdyskuntarakenteen kasvun hallussa pitäminen eheyttävän rakentamisen tavoitteiden mukaisesti. Itä-Uudenmaan yhdyskuntarakenne on tyypillisenä maaseutualueena luonteeltaan hajautunut. Itä-Uudenmaan maakuntaan kohdistuu kuitenkin entistä enemmän voimakkaita kasvupaineita.

Itä-Uudenmaan kehittämisessä olisi järkevää lähteä siitä, että yhdyskuntarakenteen tiiviys ja rakenteen kasvu ohjattaisiin mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleville asuntorakentamisalueille sekä toimivien liikenneverkkojen läheisyyteen. Tämä kehitys tukisi myös Itä-Uudenmaan visiota ja profiloitumista maaseutumaisena ja luonnonläheisenä maakuntana, joka tarjoaa hyviä asumismahdollisuuksia.

Yhdyskuntarakenteen kehitykseen otetaan kantaa myös ympäristökysymysten kautta. Suunnitelmaluonnoksessa painotetaan Itä-Uudenmaan korkealaatuista ympäristöä, jonka merkitys korostuu pääkaupunkiseudun kasvavan tonttipulan ja asuntojen hintatason myötä. Itä-Uudenmaan maakuntaa tarjotaan vahvana kulttuuri- ja luontoarvojen alueena vastapainona tiivistyvälle ja luontoarvoja menettävälle pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudun akuutin asuntopoliittisen ongelman myötä myös Itä-Uudenmaan väljästi rakennetuille maaseutualueille kohdistuu voimakkaita rakentamispaineita. Olisi toivottavaa, että maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa otettaisiin vahvemmin kantaa tähän pääkaupunkiseutua koskettavaan vaikeaan aluerakenteelliseen kysymykseen, jonka osalta on selvää, että asumismahdollisuuksia tulee olla myös Itä-Uudenmaan länsiosissa. Luontevaa olisi pohtia tätä kysymystä laajemmin esimerkiksi Itä-Uudenmaan kehittämislinjausten toisessa pääkohdassa aluerakenteen kehittäminen.

Pääkaupunkiseudun keskeisiä ongelmia on myös jätehuollon, pilaantuneiden maa-ainesten ja ylijäämämassojen tarvitsemat alueet, joita ei pääkaupunkiseudun kuntien rajojen sisäpuolelta juurikaan pystytä osoittamaan. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ei näitä kysymyksiä ole otettu esille. Myöskään maakuntakaavoituksessa ei kysymyksiä ole ratkaistu.

Asuntotuotannon monipuolisuus

Asuntotuotannon turvaaminen on koko seudun kehityksen ja Helsingin kannalta tärkeää. Asuntotuotannon tarpeeseen ja turvaamiseen vastataan uudisrakentamisen määrää lisäämällä ja asuntotarjontaa monipuolistamalla. Asuntotarjonnan turvaaminen edellyttää niin pientalo- kuin kerrostaloasumisen lisäämistä.

Itä-Uudenmaan maakuntaan suuntautuu entistä enemmän muuttoliikettä etenkin pientaloasumista haluavien osalta. Tässä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä seutua tulisi katsoa kokonaisuutena, jossa Itä-Uusimaa voisi tarjota uusia ja monipuolisia pientaloasumismahdollisuuksia keskus- ja liikenneverkkojen läheisyydessä.

Itä-Uudenmaan länsiosat tarjoavat hyvän lähtökohdan uudentyyppisen, luontoon tukeutuvan ja samalla kaupunkimaisen tiiviin pientalomaisen yhdyskuntarakenteen koemuotoiselle toteuttamiselle. Nämä kaupunkirakenteen vyöhykkeet voisivat liittyä tiiviimmän ja tehokkaan liikennejärjestelmän varaan muodostettujen ytimien ympärille. Maakuntasuunnitelmassa kokonaisrakenteen viitoittaminen tällä tavoin olisi positiivinen lisä seudun asuntorakentamisen kirjoon.

Olisi toivottavaa, että maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa otettaisiin kantaa asuntotarjonnan monipuolisuuteen ja tonttitarjonnan turvaamiseen koko seudun näkökulmasta.

Suunnitelman liitteessä arvioidaan Sipoon väestön kasvavan 18 500 asukkaasta lähes 27 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä eli keskimäärin 257 asukasta vuodessa. Kasvu olisi vuoteen 2025 asti hieman nopeampaa eli 375 asukasta vuodessa. Sipoon nykyiseen asukasmäärään verrattuna prosentuaalinen vuosikasvu olisi ensimmäisellä viisivuotisjaksolla yli 2 % ja sen jälkeen alle 2 % tasaantuen vuoden 2025 jälkeen varsin vähäiseksi.

Kunnallistalouden kannalta yli kahden prosentin vuotuisen väestön kasvun on arvioitu tuottavan vaikeuksia. Metron sekä sen asemien ympärille ryhmittyvien asuntoalueiden rakentaminen seuraavien 30 vuoden aikana johtaisi monin kerroin suurempaa väestön kasvuun, esim. 1 700 – 2 400 asukkaaseen vuodessa. Kasvun aiheuttamia kustannuksia Sipoon nykyinen ja väestö- ja veronmaksajapohja ei yksin voisi maksaa. Kun uusia suuria asuntoalueita on rakennettu muualle, ei yleensä ole voitukaan lähteä siitä, että lähialueella asuvien kunnallisveroilla voitaisiin kustantaa kaikki tarvittavat investoinnit. Valtiovallan toimenpiteitä ja tukea voimakkaassa kehitysvaiheessa olevien kuntien hyväksi tarvitaan, ja asia tulee nostaa esille maakuntasuunnitelmassa ja myöhemmin maakuntaohjelmassa myös seudullisen edunvalvonnan takia.

Itä-Uudenmaan liikenneverkko

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa pohditaan maakunnan tehokasta, turvallista ja tasapuolista liikennejärjestelmää. Liikennekysymykset ovat keskeinen osa seudullista maankäytön kehittämistä. Itä-Uusimaa sijaitsee voimakkaasti kehittyvässä Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisessa vyöhykkeessä aivan pääkaupunkiseudun kupeessa. Tämän kehityksen turvaamiseksi tarvitaan laaja-alaista visiointia yhtäältä Itä-Uudenmaan maakunnan sisäisistä liikennekysymyksistä että niiden vaikutuksista ja kytkeytymisestä seudulliseen liikenneverkkoon. Lisääntyvä henkilöautoliikenteen kasvu rasittaa muun muassa ympäristöä sekä lisää paineita liikenneverkon välityskykyyn.

Itä-Uudenmaan kasvu tarvitsee tuekseen etenkin vahvaa joukkoliikenteen kehittämistä, jolla pystytään vastaamaan Itä-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvun aiheuttamiin liikenteellisiin paineisiin. Tätä haastetta tuetaan sillä, että asuntorakentamista pyritään sijoittamaan hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varrelle sekä kehittämällä Itä-Uudenmaan joukkoliikennettä ja tieverkostoa osana seudullista liikenneverkkoa.

Olisi toivottavaa, että luonnoksessa tarkasteltaisiin selkeämmin Itä-Uudenmaan kytkeytymistä liikenteellisesti Helsinkiin. Helsingin ja Itä-Uudenmaan raja-alueen maankäytöllinen ja toiminnallinen merkitys on koko seudun tulevaisuuden kannalta tärkeä. Liikenteen laajempi visiointi olisi tukevoittanut maakuntasuunnitelman luonnosta.

Helsingistä itään on jo nyt varsin hyvät liikenneyhteydet kuten moottoritie E-18 sekä sen rinnakkaistie. Maakuntasuunnitelmassa mainitaan merkittäväksi joukkoliikenteen ongelmaksi vain raideliikenneyhteyksien puuttuminen.

Maakuntasuunnitelman luonnoksessa painotetaan E-18 kehityskäytävää ja Heli-rataa maakunnan tärkeimpinä kehityshankkeina. Edelleen esitetään selvitettäväksi edellytyksiä hyödyntää Kilpilahden rataa henkilöliikenteessä välillä Kerava – Nikkilä sekä Heli –radan toteutusmahdollisuuksia.

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman ja -kaavan luonnoksissa ei metron jatkamiseen ole lainkaan varauduttu eikä sitä esitetä edes selvitettäväksi. Uudenmaan maakuntakaavassa sen sijaan metrovaraus on nuolisymbolilla merkitty jatkuvan Mellunmäestä Vantaan kautta Sipooseen. Metroon varautuminen ja sen linjauksen tutkiminen olisi tärkeä ja realistinen kehityshanke myös Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa.

Yhteiskunnan maaomaisuuden käyttäminen

Valtion, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin laaja maaomistus Länsi-Sipoossa antaisi hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle pääkaupunkiseudun yhtenä kasvusuuntana. Helsingin kaupungin omistuksessa on Sipoossa noin 1 722 hehtaaria maa-alueita ja noin 1 951 hehtaaria vesialueita. Valtion omistukset ovat vielä suuremmat etenkin, kun Helsingin kaupunki on luovuttanut valtiolle merkittäviä alueita esim. puolustusvoimien mahdollisiin tarpeisiin.

Lisämaanhankinnalla tai maankäyttösopimuksin voitaisiin saada aikaan yhtenäisiä, taloudellisesti toteutettavissa olevia sekä käyttökustannuksiltaan edullisia uusia asuntoalueita, joilta voitaisiin tarjota runsaasti myös omakotitontteja.

Itä-Uudenmaan aluerakennekartassa 2030 on saaristoalueen jälkeen suurimmaksi arvokkaaksi luonnon kokonaisuudeksi merkitty Sipoon korpi. Merkintä ulottuu moottoritiestä miltei Nikkilään asti erittäin laajana ja seudun luontaisiin kasvusuuntiin nähden epätarkoituksenmukaisella tavalla. Pienempiä arvokkaita luonnon kokonaisuuksia kartassa on vain kaksi: Sipoon pohjoisosassa ja Porvoon etäpuolella.

Laadukkaalla suunnittelulla erilaiset toiminnat olisivat myös Sipoon länsiosassa kuitenkin luontevasti nivellettävissä yhteen. Asunto- ja työpaikka-alueiden sekä niitä palvelevien virkistysalueiden tuleekin olla lähekkäin. Myös suojelunäkökohdat voidaan suunnittelussa ottaa huomioon.

Kehittämiskohteet mukaan suunnitelmaan

Itä-Uusimaa on osa eteläistä yhtenäistä rannikkoaluetta ja sen läntiset osat Helsingin talousaluetta. Merkittävä osa maakunnasta saa elinvoimansa ja toimeentulonsa Helsingistä ja Helsingin seudulta. Maakuntasuunnitelmaan on syytä lisätä enemmän tarkasteluja ja yhteenvetoja yhteisen seudullisen rakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä tavoitteita seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

Itä-Uudenmaan kehittyminen liittyy varsinkin länsiosiltaan niin vahvasti pääkaupunkiseudun kehitykseen ja menestykseen, varsinkin kansainvälisen kanssakäymisen jatkuvasti vahvistuessa, että maakuntaliiton keskeisen suunnitteluvälineen, maakuntasuunnittelun, sisältöön tämän kehityssuunnan tulee vahvasti heijastua.

Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen tulevan kehittymisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että yhdyskuntarakenne voi kehittyä myös Itä-Uudenmaan maakunnan länsiosassa, Sipoossa. Tämä koskee niin asuntorakentamiseen osoitettavia uusia alueita kuin joukkoliikenteen

järjestämistä.

Helsingin seudulla on huomattava pula pientalorakentamiseen tarkoitetuista tonteista. Tämä ilmenee sekä asuntojen että tonttien hinnoista, jotka ovat korkeita. Asuntorakentamismahdollisuuksien, etenkin pientalorakentamismahdollisuuksien lisäämiselle on huomattava tarve. Samoin on myös tarve seudun yhdyskuntarakenteen tasapainottamiselle seudun itäisen osan yhdyskuntarakenteen täydentämisellä. Sipoon länsiosassa on yhteiskunnan omistuksessa laajat maa-alueet, jotka soveltuvat ja ovat helposti saatavissa asuntorakentamiseen.

Maakuntasuunnitelmassa onkin tarpeen käsitellä yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja eheyttämistä asuntorakentamisella Sipoossa. Parhaiten, myös luonnonvarojen käytön kannalta, alueet on kytkettävissä muuhun yhdyskuntarakenteeseen tehokkaalla joukkoliikenteellä, metrolla.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän helpottamiseksi ja etenkin pientalorakentamismahdollisuuksien lisäämiseksi, on tärkeää, että Itä-Uudellamaalla voidaan Porvoonväylän tuntumaan rakentaa uusia taajamatoimintojen alueita, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, metroon. Helsingin metro on luontevasti jatkettavissa virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen vähintään Östersundomiin asti.

Vuosaaren satama valmistuu käyttöön 2008. Uudella satamalla on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteeseen ja seudun elinkeinoelämään. Itä-Uudenmaan alue rajautuu välittömästi Vuosaaren satamaan ja sen maaliikenneyhteyksiin. Vuosaaren sataman mahdollisuudet myös Itä-Uudenmaan kehittämisessä on syytä ottaa huomioon.

Helsingin seutu ympäristöineen tarvitsee uuden yleisilmailukentän Malmin lentokentän toiminnoille tai vaihtoehtoisesti Malmin toiminnot on sijoitettava olemassa oleville kentille tai vaihtoehtoisille alueille. Lentotoiminnan loppumiseen Helsingin Malmilla on otettu kanta Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Malmin kenttä on jäänyt tiivistyvän yhdyskuntarakenteen keskelle, eikä kenttää voida kehittää lentotoiminnoille. Alue tarvitaan asuntorakentamiseen.

Yleisilmailukenttä on seudulle tärkeä. Uuden kentän toteuttamiselle on luotava vähintään kaavalliset mahdollisuudet Itä-Uudellamaalla, mikäli Malmin toiminnot siirretään uudelle kentälle. Yleisilmailukenttä on varteenotettava mahdollisuus maakunnan kehittämiselle. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa on tarpeen tarkastella yleisilmailukentän sijoitusvaihtoehdot ja esittää alue, jonne kenttä voidaan Itä-Uudellamaalla tarvittaessa sijoittaa.

Malmin lentokentän toimintojen hajasijoittaminen olemassa oleville kentille ei myöskään ole poissuljettu vaihtoehto. Tällaisessa tapauksessa Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdalle joudutaan osoittamaan uusi paikka. Sipoosta on osoitettavissa tälle toiminnalle alue. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa on syytä varautua myös siihen, että liiton läntiseen osaan voidaan toteuttaa Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta.

Yhteistyöllä ongelmat ratkaisuun

Suunnitelman kohdassa ”yhteistyö metropolialueella” kerrotaan, että Itä-Uudenmaan liitto on omista lähtökohdistaan valmis rakentavaan yhteistyöhön pääkaupunkiseudun kuntien ja toimijoiden kanssa ja todetaan, että metropolialueen kilpailukyky varmistuu yhteistyöllä.

Yli nykyisten kuntarajojen ulottuva suunnittelu ja rakentaminen edellyttäisikin valtion, maakuntaliittojen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä uusia organisaatio- ja rahoitusmalleja ja parhaimmillaan myöskin nykyisten hallinnollisten rajojen muutoksia.

Vaikka Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 -luonnos ei Helsingin seudun luontaisen kehityksen osalta vastaa Helsingin kaupungin näkemystä, on sillä muilta osin selviä ansioita. Suunnitelmassa pyritään ansiokkaasti kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kaksikielistä kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisivat olla jopa Pohjois-Euroopan mitassa toiminnallisesti merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä.

Kirje nro Itä-Uudenmaan liitolle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Liitteet 1 - 3

1144 §

VUODEN 2005 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄN HENKILÖSTÖMENOVARAUKSEN KÄYTTÄMINEN

Khs 2005-2042, 2005-1974, 2005-1964, 2005-1924, 2005-1885, 2005-1881, 2005-1860, 2005-1837, 2005-1824

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2005 talousarvion kohdalta 1 14 03 Henkilöstömenovaraus, Khn käytettäväksi tulopoliittisesta sopimuksesta ja Kunpas-ohjelmasta aiheutuneet palkkoihin ja muihin henkilöstömenoihin kohdistuvat lisämäärärahat seuraavasti:

Luku/kohta		euroa

2 11	Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto	300 000
2 21 01	Kiinteistövirasto	260 000
2 31	Rakennusvalvonta	143 000
3 02 01	Opetusvirasto, Hallinto	235 000
3 02 02	Opetusvirasto, Suomenkielinen perusopetus ja lukiokoulutus	10 960 000
3 02 03	Opetusvirasto, Ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus	930 000
3 02 08	Opetustoimen tietotekniikkapalvelut ja kehittäminen	95 000
3 11	Suomenkielinen työväenopisto	180 000
3 12	Ruotsinkielinen työväenopisto	30 000
3 15	Kaupunginkirjasto	601 000
3 17 01	Kulttuuritoimi, Kulttuuriasiainkeskus	96 000
3 17 06	Kulttuuritoimi, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa	16 000
3 18	Kaupunginmuseo	58 000
3 19 01	Orkesteritoiminta, Kaupunginorkesteri	82 000
3 31	Nuorisoasiainkeskus	304 000
3 41 01	Liikuntatoimi, Liikuntavirasto	408 000
3 52	Henkilöstökeskus	27 000
3 53	Työterveyskeskus	120 000
4 09 01	Rakennusvirasto, Katu- ja viheralueiden ylläpito ja hallinto	371 000
4 09 05	Rakennusvirasto, Arkkitehtuuriosasto	36 000
5 11 01	Sosiaalivirasto, Hallinto- ja kehittämiskeskus	326 000
5 11 02	Sosiaalivirasto, Lasten päivähoito	3 211 000
5 11 03	Sosiaalivirasto, Lapsiperheiden palvelut	1 426 000
5 11 04	Sosiaalivirasto, Aikuisten palvelut	1 728 000
5 11 05	Sosiaalivirasto, Työllisyyden hoitaminen	327 000
5 11 06	Sosiaalivirasto, Vanhusten palvelut	1 322 000
5 21 01	Terveyskeskus, Terveyskeskustoiminta	7 579 000

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvonnalle, opetusvirastolle, suomenkieliselle työväenopistolle, ruotsinkieliselle työväenopistolle, kaupunginkirjastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, kaupunginmuseolle, kaupunginorkesterille, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, henkilöstökeskukselle, työterveyskeskukselle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja sen talouspalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

LIITE

Liitteet 1 - 14

1145 §

UUSIEN ASUNTOALUEIDEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAHOITUSTA KOSKEVAN KAUPUNGIN JA VALTION ASUNTORAHASTON VÄLISEN TOTEUTUSASIAKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA AVUSTUKSEN HAKEMINEN

Khs 2005-211

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Valtion asuntorahaston ja Helsingin kaupungin yhteisen toteutusasiakirjan Helsingin kaupungin uusien asuntoalueiden: Viikinmäen länsiosan, Viikin Latokartano 5:n, Suurmetsän Alppikylän sekä Myllypuron puukaupunkikylän kunnallistekniikan rakentamisen tukemisesta (esityslistan liite 1) ja hakea Valtion asuntorahastolta vuodelle 2005 varatut avustukset Viikinmäen länsiosaan 0,605 milj. euroa sekä Viikin Latokartano 5:een 0,485 milj. euroa.

Kirje nro Valtion asuntorahastolle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Osmo Torvinen), kiinteistövirastolle (Virve Mustonen), kaupunginkanslian oikeuspalveluihin toteutusasiakirjan allekirjoituksesta huolehtimista varten, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Rinne Heikki, projektinjohtaja, puhelin 169 2485
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710

LIITE

Liite 1

1146 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 38 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 19.9.2005

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1147 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 38 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1148 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN ERÄISIIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIIN

Khs 2005-95

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti muuttaa 24.1.2005 tekemäänsä päätöstä kaupunginhallituksen edustajien nimeämisestä lauta- ja johtokuntiin seuraavasti:

Edustaja

Varaedustaja

Kaupungin taidemuseon johtokunta

Osku Pajamäki

Tiina Hiltunen

Sosiaalilautakunta

- Toinen aikuisjaosto

Tiina Hiltunen

Osku Pajamäki

Samalla kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Tiina Hiltuselle ja ao. lauta- ja johtokunnille

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 9.

1149 §

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 25001 JA 25002 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11456)

Khs 2005-1923

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti määrätä 25. kaupunginosan korttelit nro 25001 ja 25002 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

1150 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39029/4 JA 6 YM. ALUEIDEN ELI NS. KAPTEENSKANMÄEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11220)

Khs 2003-2185

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon perustuvan selityksen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 3

1151 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA PUKINMÄEN KORTTELIN NRO 37186 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11094)

Khs 2002-1501

Esityslistan asia Kaj/3

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 3

1152 §

ESITYS ERITYISEN MAKSUN PERIMISEKSI RAKENNUSOIKEUDEN YLITYKSESTÄ

Khs 2004-2635

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi rakennuslautakunnan esityksen ja todeta, ettei se anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 5

1153 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE FASTIGHETS AB MAJBLOMMANIN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1796

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Fastighets Ab Majblommanille haettuun toimenpiteeseen 16. kaupunginosan korttelin nro 16712 tontin nro 5 ja korttelin nro 16700 tontin nro 4 väliselle katualueelle.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1154 §

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN UUDEN TOIMITILAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-1910

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kiinteistöviraston tilakeskuksen 15.6.2005 päivätyn hankesuunnitelman Sörnäistenkatu 1:n tiloista siten, että hankkeen laajuus on enintään 2 900 htm², perusvuokra ilman autopaikkoja on enintään 15 euroa/htm²/kk, viiden vuoden perusvuokrakustannukset 2 610 000 euroa (alv 0 %), 3 184 200 (alv 22 %) hintatasossa 4/2005.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa tilakeskusta aktiivisesti löytämään uutta käyttöä opetusvirastolta vuoden 2006 keväällä vapautuviin, osoitteessa Hämeentie 11 (Fabriikki) sijaitseviin toimitiloihin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

1155 §

19.9.2005 pöydälle pantu asia

KRUUNUNHAAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN NRO 4, 30, 31 JA 32 TILOJEN KÄYTÖN MONIPUOLISTAMINEN

Khs 2005-1576

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa vapauttamaan Kruununhaan korttelissa nro 4 virastojen käytössä olevia tiloja aluetta monipuolistavaan käyttöön ja ilmoittamaan vapautuvat tilat pääsääntöisesti vuokrattavaksi tarvittaessa pitkäaikaisin 30–40 vuoden vuokrasopimuksin seuraavasti:

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 9 sijaitsevan ns. Kleinehin hotellin tilat (Goviniuksen talo) tulee vapauttaa 3–5 vuoden kuluessa ja etsiä kyseisissä tiloissa oleville kiinteistöviraston yksiköille uudet tilat kaupungintalokortteleiden ulkopuolelta.

- Osoitteessa Pohjoisesplanadi 5 sijaitsevat tilat (Lampan talo) vapautetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen muuttaessa niistä viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään esityksen Kruununhaan korttelin nro 4 asemakaavan muuttamisesta siten, että YH-korttelialueen käyttötarkoitusta voidaan laajentaa myös yksityisiin ja kaupallisiin käyttötarkoituksiin sekä selventämään monipuolistuvan käytön vaikutukset alueen jalankulkuolosuhteisiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa yhdessä kaupunginkanslian, talous- ja suunnittelukeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tutkimaan 31.3.2006 mennessä mahdollisuuksia tiivistää ja lisätä kaupungintalon (Kruununhaan kortteli nro 30) tilojen virastokäyttöä siten, että viereisten korttelien nrot 31 ja 32 tiloissa toimivien kaupungin virastojen toimintoja voitaisiin siirtää kaupungintaloon ja sen perusteella vapauttaa korttelien nrot 31 ja 32 tiloja julkiseen ja kaupalliseen käyttöön. Lisäksi kiinteistövirastoa kehotetaan tutkimaan mahdollisuudet avata kaupungintalon korttelin osia ja pihoja yleiseen ja kaupalliseen käyttöön.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa liikennelaitosta ja kaupunkisuunnitteluvirastoa yhdessä selvittämään raitiotielinjaston muutosmahdollisuuksia, joissa on otettu huomioon edellä mainittujen korttelien monipuolistuva käyttö.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistövirastolle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, kaupunginmuseolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1156 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	21.9.2005
kaupunkisuunnittelulautakunta	15.9.2005
kiinteistölautakunta	20.9.2005
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	16., 19. ja 21.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1157 §

VT SUZAN IKÄVALKON TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTÄMINEN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN

Khs 2004-2355

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Suzan Ikävalko) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Suzan Ikävalkolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 2

1158 §

ASIANTUNTIJAN NIMEÄMINEN TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTAAN JA TYÖLLISYYSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTAAN

Khs 2005-63

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti nimetä työllistämistoimikuntaan ja työllisyysasioiden neuvottelukuntaan pysyväksi asiantuntijaksi aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkosen sosiaalivirastosta sosiaalijohtaja Aulikki Kananojan tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2005 – 2006.

Pöytäkirjanote Helinä Hulkkoselle, sosiaalivirastolle sekä työllistämistoimikunnalle ja työllisyysasioiden neuvottelukunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liite 1

1159 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kulttuuri- ja kirjastolautakunta 21.9.2005

liikuntalautakunta 20.9.2005

opetuslautakunta

- ruotsinkielinen jaosto 15.9.2005

eläintarhan johtaja 14. – 15. ja 23.9.2005

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 14. ja 22.9.2005

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 14.9.2005

museonjohtaja 21. – 23.9.2005

suomenkielinen työväenopisto

- keskisen alueopiston aluerehtori 19.9.2005

- pohjoisen alueopiston aluerehtori 9.9.2005

taidemuseon johtaja 20. – 22.9.2005

tietokeskus

- johtaja 21.9.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1160 §

VALTUUTETTU OUTI OJALAN TOIVOMUSPONSI: KATUPÖLYN VÄHENTÄMINEN

Khs 2005-745

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1161 §

LAUSUNTO TURKU-HELSINKI PIKAVUOROLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄSELVITYKSESTÄ

Khs 2005-1606

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan Turku-Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvityksestä kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeen.

Kirje nro Tiehallinnolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 3

1162 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE NS. PALVELUSOPIMUSASETUKSESTA

Khs 2005-1771

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1163 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN VARVILAHTEEN UPONNEEN M/AUX MARGONAN POISTAMISESTA VALTION JÄTEHUOLTOTYÖNÄ

Khs 2005-1865

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle valtion jätehuoltotyön tekemisestä seuraavaan lausunnon:

Alus m/aux Margona sijaitsee Suomenlinnan Varvilahdessa jätelaissa säädetyn roskaamiskiellon vastaisesti siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa.

Roskaantunut alue tulee puhdistaa mahdollisimman pikaisesti poistamalla M/aux Margona Suomenlinnan Varvilahdesta jätelain 19 §:n vastaisena.

Uudenmaan ympäristökeskus voi jätehuoltotyönä tehdä tai teettää em. työn ilman, että siitä tulee erikseen sopia Helsingin kaupungin kanssa.

Aluksen poistamisesta syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisesti YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

1164 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HKR-YMPÄRISTÖTUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1696

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle HKR-Ympäristötuotannon ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa HKR-Ympäristötuotannon ympäristölupahakemusta ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle, ympäristölautakunnalle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 5

1165 §

PELASTUSLAITOKSEN HALLINTOPÄÄLLIKKÖ JUKKA-PEKKA HALMEEN IRTISANOUTUMINEN JA MÄÄRÄAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN VIRKAAN

Khs 2005-1763

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti

- myöntää Jukka-Pekka Halmeelle eron pelastuslaitoksen hallintopäällikön virasta 5.9.2005 lukien

- kehottaa pelastuslautakuntaa julistamaan pelastuslaitoksen hallintopäällikön viran haettavaksi virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin ja palkkaeduin

- määrätä lakimies, varatuomari Tomi Kuulan hoitamaan pelastuslaitoksen hallintopäällikön virkaa 5.9.2005 alkaen toistaiseksi kuitenkin siihen saakka, kunnes hallintopäällikön virkaan valittu ottaa viran vastaan. Kuulalle maksetaan viran määräaikaisesta hoitamisesta kokonaispalkkana 3 800 euroa/kk.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, Jukka-Pekka Halmeelle ja Tomi Kuulalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1166 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MALMINKARTANON TÄYTTÖMÄEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Khs 2005-1404

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1167 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

liikepalvelulautakunta 20.9.2005

joukkoliikennelautakunta 22.9.2005

yleisten töiden lautakunta 22.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1168 §

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN PÄIVÄHOITOTILOJEN AJOITUS

Khs 2005-905

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.4.2005 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirpa Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

1169 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 20.9.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

1157 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SUZAN

IKÄVALKO: SYSSELSÄTTANDE AV INVANDRARE FÖR

UPPGIFTER INOM STADEN

Stn 2004-2355

Ärende Sj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.11.2004 (Suzan Ikävalko)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Suzan Ikävalko och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 169 2295

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Översättning:

1168 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN

SIRPA PUHAKKA: TIDSSCHEMAT FÖR BYGGANDE AV

BARNDAGVÅRDSLOKALER

Stn 2005-905

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.4.2005 (Sirpa Puhakka)

tillställa den som föreslagit klämmen (Sirpa Puhakka) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Sirpa Puhakka och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hari Olli, stadssekreterare, telefon 169 2285

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori		Susanna Mäkelä
puheenjohtaja		pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ulla-Marja Urho Heli Puura

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 4.10.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1130-1143, 1146-1147, 1150-1153, 1155-1157, 1159-1164 ja 1166-1169 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1149 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1130-1143, 1146-1147, 1150-1153, 1155-1157, 1159-1164 och 1166-1169 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1149 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.


			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		26.9.2005 kello 16.00 – 16.39

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Sarkomaa, Sari				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 1130-1135 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi 1135 §)
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies (paitsi 1135 §)
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 1135 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri (paitsi 1135 §)
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 1135 §)
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 1135 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1130-1131,	1132-1137,		1142-1146, 1148,
		Björklund				1147,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Sauri		1138-1139,		1149-1156,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		1140-1141,		1157-1159,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		1160-1167,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		1168-1169,