PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

1095 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Leppä-aho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1096 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1097 - 1103 §

Kaupunginvaltuuston 28.9.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1097 §

Sosiaalilautakunnan ruotsinkielisen jaoston lisäjäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

1098 §

Kaupungin omaan asuntotuotantoon myönnettävien lainojen korkoehtojen muuttaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Hakala, Korhonen, Ollinkari, Sippola-Alho, Tulensalo ja Vanne esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

1099 §

Lainan myöntäminen GolfSatama Oy:lle

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

1100 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 12.9.2005 pöydälle pantu asia
Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan aloitteen 1 osalta siten, että kaupunginhallituksen vastauksen viimeistä edellisen kappaleen alku muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Khs ilmoittaa, että kaupunginjohtaja on 14.9.2005 asettanut johtajistokäsittelyssä ympäristölautakunnan esitykseen viitaten työryhmän laatimaan Helsingin kaupungille erillisen tulvantorjunta- ja tulviin varautumissuunnitelman. Työryhmän työn tulee olla valmis 31.12.2005. Työryhmätyön yhteydessä tullaan selvittämään mm. valtuustoaloitteessa...”

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan aloitteen 6 osalta siten, että kaupunginhallituksen vastauksen viimeistä edellinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on lausuntonsa antamisensa jälkeen hyväksynyt 25.8.2005 Käskynhaltijantien liikennesuunnitelman välillä Siltavoudintie–Liukumäentie. Tässä suunnitelmassa on osoitettu pyörätie ja neljä metriä leveä jalkakäytävä Käskynhaltijantien eteläpuolelle Siltavoudintieltä Liukumäentielle ja kiertoliittymä Siltavoudintien ja Käskynhaltijantien risteykseen. Käskynhaltijantien ja Mikkolantien risteysaluetta on supistettu ja Mikkolantien ylittävät suojatiet on korotettu molemmin puolin Käskynhaltijantietä. Liikennevaloja tai jalankulkuvaloja ei ole pidetty enää tarpeellisina, koska eteläreunan pyörätieyhteyden on katsottu vähentävän Käskynhaltijantien ylitystarvetta merkittävästi.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1101 §

Länsisataman toimitilatontin 20050/1 ja eräiden yleisten alueiden alapuolisten alueiden vuokrausperusteiden määrääminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1102 §

Vuokrausperusteiden määrääminen pientalotonteille (Oulunkylän tontti 28210/8, Tapaninkylän tontti 39037/1, Suutarilan tontti 40046/6, Vartiokylän tontti 45347/10, Mellunkylän tontti 47118/7)

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

Rakennus- ja ympäristötoimi

1103 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 22.8.2005 pöydälle pantu asia
Joukkoliikenteen kehittämislinjaukset

Lisätiedot:
Lahdenranta Matti, puhelin 472 2200
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1104 §

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ PRESIDENTINVAALEISSA 2006

Khs 2005-1175

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

1 hyväksyä Posti Oyj:n sopimusehdotuksen ja

2 määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 30 postitoimipaikkaa Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi sekä presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa että mahdollisessa toisessa vaalissa 2006 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Jakomäen, Paloheinän, Maunulan ja Myllypuron kirjastot ja Kaupungintalon liitteestä ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Posti Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITE

Liitteet 1 - 5

1105 §

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ PRESIDENTINVAALEISSA 2006

Khs 2005-1175

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti määrätä esityslistan liitteen 1 mukaisesti vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2006 presidentinvaaleihin.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Linden Timo, asiamies, puhelin 169 3669

LIITE

Liitteet 1 - 2

1106 §

LIIKEPALVELULAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN JA BELGIAAN

Khs 2005-1884

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa liikepalvelulautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Alankomaihin Amsterdamiin ja Belgiaan Brysseliin 2. - 4.11.2005 Amsterdamin tukkutoritoimintaan tutustumista sekä kuntien toimintoihin ja kilpailuttamiseen vaikuttavien kilpailu- ja palveludirektiivien sisältöön perehtymistä varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan liikepalvelulautakunnan alaisten laitosten määrärahoista liikevaihtonsa suhteessa.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, liikepalvelulautakunnalle, liikepalvelulautakunnan alaisille laitoksille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

1107 §

UUSIEN ASUNTOALUEIDEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAHOITUSTA KOSKEVAN KAUPUNGIN JA VALTION ASUNTORAHASTON VÄLISEN TOTEUTUSASIAKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA AVUSTUKSEN HAKEMINEN

Khs 2005-211

Esityslistan asia Kj/6

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Rinne Heikki, projektinjohtaja, puhelin 169 2485
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710

1108 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 14.9.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 14.9.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Petteri Oksalle ja valtiotieteen maisteri Tapani Saloselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

4 Pöytäkirjanote kaupunginmuseon johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

5 Kaupunginhallitus päätti

myöntää rakennusvirastolle vuoden 2005 talousarvion

- alakohdasta 8 03 12 01, Kamppi–Töölönlahti-alueen kadut, 1 590 000 euroa käytettäväksi Kamppi–Töölönlahti-alueen katurakentamiseen,

- alakohdasta 8 03 12 02, Kampin terminaalin kadut, 4 930 000 euroa käytettäväksi Kampin keskuksen katujen rakentamiseen ja

- kohdasta 8 06 11, Kamppi–Töölönlahti-alueen puistot, 1 300 000 euroa käytettäväksi Kamppi–Töölölahden-alueen puistojen rakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle (Harri Kauppinen), talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, taloussuunnitteluosastolle ja taloushallintopalveluille/kirjanpito.

16, 17 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

6 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

7 Kaupunginhallitus päätti siirtää entistä telakka-aluetta palvelevan 1 500-paikkaisen kallioväestösuojan tasearvostaan Helsingin Satamalle 1.1.2006 lukien nykyisine vuokralaisineen sillä ehdolla, että mainittuun väestösuojaan voidaan sijoittaa myös kiinteistölautakunnan hallintaan jäävän Vuosaaren sataman yritysalueen väestösuojapaikkoja.

Pöytäkirjanote satamalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

8 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

9 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle ja pelastuslaitokselle.

10 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

11 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseolle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle ja Helsingin Energialle.

12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja kaupunginmuseolle.

18–20 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

13 Kaupunginhallitus päätti täydentää 14.12.1998 hyväksymiään luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeita siten, että palkkiosäännön 11 §:n 1 momentissa mainittu viideltä tunnilta korvattava avustajan tuntimäärä on kymmenen tuntia vammaisneuvoston osalta.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

14 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 28.9.2005.

21–27 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

15 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa viipymättä julistamaan sosiaaliviraston sosiaalijohtajan viran julkisesti haettavaksi sekä ryhtymään toimenpiteisiin viran täyttämiseksi 1.4.2006 lukien Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokan 17 mukaisin palkkaeduin vähimmäiskokonaispalkan ollessa 7 768,17 euroa kuukaudelta.

Sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1109 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 12.9.2005

satamalautakunta 13.9.2005

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 13.9.2005

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1110 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1111 §

ESITYS SISÄASIAINMINISTERIÖLLE SEKÄ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖLLE KOSKIEN PALVELUJEN TUOTTAMISTA KUNTIEN YHTEISTOIMINTANA

Khs 2005-2026

Esityslistan asia Kj/10

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 10.

Kaupunginhallitus päätti esittää esityslistalta ilmenevien perusteluin sisäasianministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle, että kuntalakia ja julkisista hankinnoista annettua lakia uudistettaessa kunnille taataan mahdollisuus hankkia palveluja asukkaidensa tarpeisiin toisilta kunnilta kuntien välisenä yhteistoimintana hankintalainsäädännön kilpailuttamisvelvoitteista riippumatta silloin, kun on kysymys palveluista, joita EU-lainsäädäntö ei velvoita kilpailuttamaan.

Kirje nro sisäasiainministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle, tiedoksi Kuntaliitolle sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
Ratasvuori Eila, kaupunginlakimies, puhelin 169 3674

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 10.

1112 §

MALMINKARTANON MONITOIMITALO PUUSTELLIN, PUUSTELLINTIE 6, HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-1573

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Malminkartanon monitoimitalo Puustellin 29.4.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hakkeen kustannukset ovat enintään 2 562 000 euroa (veroton hinta 2 100 000 euroa) kustannustasossa 3/2005.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liitteet 1 - 2

1113 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN JA TMW PRAMERICA PROPERTY INVESTMENT GMBH:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1909

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.6.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi on myynyt Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan
korttelin nro 66 tontit nro 10 ja 12 rakennuksineen TMW Pramerica Property Investment GmbH:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja TMW Pramerica Property
Investment GmbH:lle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Vehviläinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1114 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY VUORIMIEHENKATU 31:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1553

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelissa 109 tontilla 31 (Vuorimiehenkatu 31) olemassa olevan asuinrakennuksen maanpäällisen kellarikerroksen autotallien rakentamista asunnoiksi ja liiketilaksi (yhteensä 185 k-m²), maanalaisen autohallin rakentamista ja viiden asunnon rakentamista ullakolle, sekä kahden alakerran asunnon laajentamista kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta ilmenevin ehdoin.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että ehdotuksen viimeisen lauseen loppuun lisätään sanat ”kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta ilmenevin ehdoin.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1115 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA HELSINGIN YLEISKAAVA 2002 -ASIASSA (NRO 1/2002)

Khs 2004-1543

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) seuraavan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon pohjautuvan selityksen.

Valitusten laillisuus Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu tiedoksi Xxxx-Xxxx Xxxxxxxx ym. 3.6.2005, Pajamäki Seura ry:lle 3.6.2005, Malmin lentoaseman ystävät ry:lle 30.5.2005 ja Xxxxx xxxxxx oikeudenomistajille ym. 31.5.2005. Xxxx-Xxxx Xxxxx ym. on toimittanut valituksen KHO:lle 29.6.2005, Pajamäki Seura ry 1.7.2005, Xxxxx Xxxxx ym. 29.6.2005 ja Malmin lentoaseman ystävät ry 28.6.2005. Valitukset ovat saapuneet KHO:lle lain mukaisessa määräajassa. Valittajilla, jotka ovat valittaneet valtuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksiin Kaupunginhallitus pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina jäljempänä esitetyin perustein.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätökseen, kaupunginhallituksen Helsingin hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon 19.4.2004 sekä muihin hallinto-oikeudelle toimitettuihin asiakirjoihin.

Kaupunginhallitus yhtyy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin. Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja ‑asetuksen (MRA) sekä muiden asiaan sovellettavien säännösten mukainen.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxx ym. valitus (1976/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksessa on vaadittu hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja yleiskaavaan sisältyvän Pitäjänmäenkaaren varauksen hylkäämistä MRL:n ja muinaismuistolain vastaisena, Patterimäen alueen merkitsemistä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi sekä riittävän suoja-alueen määrittämistä mäen linnoituslaitteille.

Valituksessa on lisäksi vaadittu Pajamäen länsipuolelle osoitetun pientalovaltaisen alueen asumisen varauksen poistamista ja alueen säilyttämistä virkistysalueena sekä katsottu pientaloalueen tulevan liian lähelle Iso Huopalahden kaatopaikkaa. Valituksen mukaan kaavoitukseen liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutteisuus on ollut myös epätyydyttävää.

Valituksessa on lisäksi uutena perusteena esitetty, että Pajamäen länsipuolinen metsä on uhanalaiseksi lajiksi säädetyn pikkutikan elinpiiriä.

Vastine valitukseen Kaupunginhallitus viittaa hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaava täyttää valituksessa tarkoitettujen aluevarausten osalta MRL:n 35 ja 39 §:n sisältövaatimukset. Kaavassa on sen ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla otettu huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen, asumisen tarpeet, kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen, mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Kaava perustuu lisäksi MRL:n 9 § ja MRA:n 1 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavan vaikutusten arviointi ilmenee muun muassa kaavaselostuksesta (s. 85–114). Uudenmaan ympäristökeskus, joka on MRL:n 8 §:n mukaan Helsingin kaavoitusta valvova viranomainen, on yleiskaavasta 9.5.2003 antamassaan lausunnossa todennut, että kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja monipuoliseen asiantuntemukseen.

Myös ympäristöministeriön kaavasta antaman lausunnon 23.4.2003 mukaan kaavaprosessia on täydennetty selvityksin ja vaikutusarvioinnein, mitkä antavat riittävät tiedot kaavan vaikutuksista. Ministeriö on lisäksi todennut, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu kaavassa huomioon. Ympäristöministeriölle kuuluu MRL:n 17 §:n mukaan muun muassa alueiden käytön suunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus.

Valituksessa pyydetty katselmuksen toimittaminen kohteissa on asian laatu ja siinä esitetty selvitys huomioon ottaen tarpeetonta.

Pitäjänmäenkaari

Pitäjämäenkaaren linjaus on tarpeellinen sekä liikenteellisesti että maankäytön kehittämisen kannalta. Kaavassa Patterinmäki on merkitty virkistysalueeksi. Pitäjänmäenkaari on kaavaan linjattu viivamerkinnällä. Linnoitusalue on otettu huomioon linjaamalla kaari siten, että se sivuaa Patterimäkeä. Lisäksi tie voidaan kaavamerkintöjen mukaan tehdä osittain tunneliratkaisuna. Kaavaselostuksessa mäki on merkitty Helsingin maa- ja merilinnoitusketjuun kuuluvaksi.

Kaupunginhallitus viittaa lisäksi Museoviraston hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon, jonka mukaan Patterimäen varustusten säilyminen on riittävästi turvattu uudessa asemakaavassa, eikä yleiskaava uhanalaista linnoituslaitteita.

Kaavassa ei ole myöskään ollut muinaismuistolain säännösten nojalla tarpeen osoittaa linnoituksen suoja-aluetta. Museovirasto on pitänyt suoja-aluetta riittävänä.

Pajamäen länsipuoli

Pajamäen länsipuolisen pientaloalue on tarpeellinen asuntojen saatavuuden kannalta. Asuntovaraus ei vaikuta oleellisesti alueen virkistysmahdollisuuksiin. Aluetta ympäröivät laajat Talin ja Ison Huopalahden virkistysalueet. Tehtyjen selvitysten mukaan Iso Huopalahden kaatopaikalla ei ole todettu olevan vaikutuksia kaava-alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole asiassa antamissaan lausunnoissa kiinnittänyt huomiota pientaloalueen sijaintiin.

Valituksessa on uutena perusteena esitetty, että metsä on luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaiseksi lajiksi säädetyn pikkutikan elinpiiriä. Peruste tulee jättää vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettynä tutkimatta. Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle.

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että mainittu peruste tulee tutkia, kaupunginhallitus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt selvitystä pikkutikan esiintymisestä alueella. Lisäksi yleiskaavan yhteydessä tehdyissä vaikutusten arvioinneissa ja linnustoselvityksissä yleiskaavalla ei ole katsottu olevan vaikutuksia pikkutikan elinpiiriin.

Pikkutikka on lisäksi luonnonsuojelulain 38 §:n nojalla rauhoitettu ja säädetty lain 46 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen 21 §:n mukaisesti uhanalaiseksi. Rauhoitussäännös ei estä lain 48.1 §:n mukaan alueen käyttämistä rakennustoimintaan. Lajin säätämisellä uhanalaiseksi ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia. Lain 48.1 §:n säännös alueen käyttämisestä rakennustoimintaan koskee myös uhanalaisia lajeja.

Asemakaavoituksen yhteydessä tehtäneen tarkempia selvityksiä ja tarvittaessa myös metsänhoidollisin toimenpitein pikkutikan mahdollinen esiintyminen alueella voidaan ottaa huomioon.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Valituksessa viitatun vuorovaikutteisuuden osalta kaupunginhallitus toteaa, että kaavan valmistelussa noudatettu osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely täyttää MRL:n ja MRA:n vaatimukset. Menettely on esitetty tarkemmin muun muassa kaavaselostuksessa ja kaupunginhallituksen lausunnossa hallinto-oikeudelle.

Yhteenveto

Valitus tulee edellä mainituin perustein hylätä. Yleiskaava täyttää valituksessa tarkoitettujen aluevarausten osalta lain sisältö- ja menettelyvaatimukset. Kaavavalitusasiassa ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Pajamäki Seura ry:n valitus (2023/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja katsonut, että Pitäjämäenkaaren pääkatu, jota ei ole merkitty voimassa olevaan asemakaavaan, on MRL:n ja muinaismuistolain vastainen. Valittaja on pitänyt myös Pajamäen länsipuolelle osoitetun pientalovaltaisen alueen varausta liian suurena.

Valituksen mukaan kaavan valmistelu on lisäksi ollut puutteellista, mistä on osoituksena muun muassa Patterimäen historiallisten kohteiden suoja-alueiden määrittämättä jättäminen, Pitäjänmäenkaaren maantiesillan melua lisäävä vaikutus ja läpiajoliikenteen lisääntyminen Konalantiellä. Myös siltaratkaisua on pidetty epäonnistuneena.

Vastine valitukseen Kaupunginhallitus toteaa, että esitetyt valituksen perusteet ovat Pitäjänmäenkaaren varausta koskevaa menettelyvirhettä lukuun ottamatta uusia ja ne tulee jättää hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tutkimatta. Valittaja on esittänyt mainitut perusteet kuntalain 90.3 §:n mukaisesti vasta sen jälkeen kun valitusaika hallinto-oikeudelle on päättynyt.

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että mainitut perusteet tulee tutkia, kaupunginhallitus viittaa Xxxx-Xxxx Xxxxxx valituksen johdosta edellä lausuttuun. Lisäksi todetaan, että yleiskaavassa ei ole esitetty siltaa. Pitäjämäenkaari voidaan kaavamerkinnän mukaan tehdä osittain tunneliin maan alle. Lisäksi yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta eikä päinvastoin, kuten valituksessa on esitetty.

Muilta osin kaupunginhallitus viittaa asiassa aiemmin lausuttuun ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin. Valitus tulee näiltä osin perusteettomana hylätä.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n valitus (1947/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja muun muassa katsonut, että yleiskaava on Malmin lentokenttäalueen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Kysymys on toiminnallisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti poikkeuksellisen merkittävästä kohteesta. Alue tulee kaavoittaa niin, että kentän toiminta voi jatkua pysyvästi. Lentoasemarakennuksia koskeva kaavamääräys on valituksen mukaan rajaukseltaan liian suppea.

Valituksen mukaan kaavoituksessa on lisäksi laiminlyöty MRL:n ja kohteen merkityksen edellyttämä vuorovaikutus. Valituksessa on edelleen katsottu, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Jussi Pajunen on ollut esteellinen osallistumaan kaavoitusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Pajusen suvun omistama Edvard Pajunen Oy on Kiinteistö Oy Malmin Novan pääosakkeenomistaja. Pajunen on toiminut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana ja ollut tietoinen kaavan vaikutuksista Malmin aluekeskuksen liikkeiden liikevaihtoon.

Vastine valitukseen

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta kaupunginhallitus viittaa aikaisempaan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja toteaa, että yleiskaava on lentokenttäalueen varauksen osalta mainittujen tavoitteiden mukainen. Helsinkiä koskevissa erityistavoitteissa on todettu, että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Tavoitteiden mukaan alueiden käytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta.

Yleiskaavassa lentokenttärakennusten alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Lentokenttäalue on merkitty kaavaan asiassa annettujen lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella suunnittelualueeksi, jota indeksimerkinnän nro 1 mukaan käytetään liikennealueena siihen asti, kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille on selvitetty. Yleiskaavan merkinnät ja määräykset toteuttavat siten valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Lentokenttäalue on merkitty yleiskaavaan kokonaisuudessaan suunnittelualueeksi. Yleiskaava osoittaa alueella vain maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Maankäyttömuotojen sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Myös Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että ottaen huomioon yleiskaavan sisältö ja sen asemakaavoitusta ohjaava vaikutus yleiskaava edistää lentokenttätoimintojen säilymisen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja siinä on otettu riittävästi huomioon voimassa olevan seutukaavan ohjausvaikutus.

Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa on MRL:n 24.2 §:n mukaan huolehdittava siten, että edistetään niiden toteuttamista. Lainkohta mahdollistaa tarvittavan joustavuuden valtakunnallisten ja muiden tavoitteiden yhteensovittamisessa (hallituksen esitys eduskunnalle 101/1998 s. 70).

Valittajan viittaamat UNESCO:n yleiskokouksen päätöslauselma, World Monuments Fundin ylläpitämä uhanalaisten kulttuurikohteiden lista ja Docomomon merkkiteosten luettelo ovat yleisluontoisia ohjeita ja suosituksia eikä niillä ole siten oikeudellista sitovuutta asiassa. Mainitut asiakirjat eivät ole muun muassa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettuja sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Muun muassa Unescon yleiskokouksella ei ole toimivaltaa antaa sitovia päätöksiä.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi Docomomon luettelon puutteellisuutta koskevan väitteen osalta, että yleiskaavassa osa lentokenttäalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti ynnä muuksi merkittäväksi alueeksi ja että yleiskaavaselostuksen sivulla 169 mainitaan Docomomon luettelo modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista yhtenä osana kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä alueita. Kysymyksessä oleva kohde on merkitty myös sivun 170 kartalle.

Tältä osin voidaan kuitenkin todeta, että hallinto-oikeus on päätöksessään jättänyt tutkimatta Docomomon luetteloa koskevan väitteen, koska valitusperustetta ei ole esitetty ennen valitusajan päättymistä. Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden kantaan asiassa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Valituksessa on katsottu, että kaupunki ei ole järjestänyt minkäänlaista kuulemistilaisuutta selvittääkseen osallisten mielipiteet kentän lopettamiseen. Lisäksi valituksessa on viitattu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Malmi-projektin projektipäällikön Matti Visannin haastatteluun Helsingin Uutiset -paikallislehdessä 12.10.2003, jonka mukaan yleiskaavan hyväksymisen jälkeen käynnistetään Malmi-projektin osallisille vuorovaikutusmenettely. Valittajan mukaan mainittu asioiden toteuttamisjärjestys ei mahdollista todellista vuorovaikutteisuutta.

Väite siitä, ettei kaupunki olisi järjestänyt minkäänlaista yleisötilaisuutta asiassa, on perusteeton. Kaavan laadinnassa on noudatettu MRL:n 8 luvun säännöksiä kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kaavaprosessiin liittynyttä laajaa vuorovaikutusta on selvitetty muun muassa kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa.

Yleiskaavan valmisteluun liittyvän vuorovaikutuksen yhteydessä on muun muassa Malmitalossa järjestetty 27.9.2002 paikallispaja, jossa on kuultu ja kirjattu kaupunkilaisten mielipiteitä. Kaavaluonnos on esitelty kaupunkilaisille näyttelyissä ja yleiskaavamessuilla muun muassa Malmitalolla 12.3.2002. Luonnoksesta esitetyt mielipiteet on kirjattu. Valittaja on jättänyt muistutuksen yleiskaavaehdotuksesta. Valittajan muussa yhteydessä tullut kannanotto on liitetty kaavamuistutusten joukkoon.

Projektipäällikkö Visannin haastattelussa ei ole ollut kysymys 26.11.2003 hyväksytyn yleiskaavan vuorovaikutusmenettelystä, joka on ollut jo tuolloin loppuun saatettu, vaan puheena on ollut tulevan yleiskaavaa tarkentavan kaavoituksen vuorovaikutusmenettely. Valittajan kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuja koskevan viittauksen osalta voidaan todeta, että alueen yksityiskohtaisempi kaavoitus ei ole käynnistynyt, koska se odottaa ratkaisuja alueen lopullisesta käyttötarkoituksesta.

Esteellisyys

Valtuutettu Pajusen esteellisyyttä koskevan väitteen osalta kaupunginhallitus viittaa asiassa aiemmin hallinto-oikeudelle lausuttuun ja pitää hallinto-oikeuden ratkaisua asiassa perusteltuna.

Pajunen on Kiinteistö Oy Malmin Novan osakasyhtiön Edvard Pajunen Oy:n osakkeenomistaja ja kaupparekisteritietojen mukaan yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Mainituilla yhtiöillä ja Pajusella ei ole yleiskaavan Malmin lentokenttäaluetta koskevan tilanvarauksen johdosta odotettavissa välitöntä taloudellista hyötyä. Yleiskaavalla ei ole lopullisesti ratkaistu alueen tulevaa käyttöä, vaan se ratkaistaan alueen yksityiskohtaisemmasta käytöstä päätettäessä. Lisäksi yhtiöille ja Pajuselle mahdollisesti koituvaa hyötyä ei voida pätevästi arvioida.

Yleiskaavan sisältö, yleispiirteisyys ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten välillisyys huomioon ottaen valtuuston päätöksessä ei ole siten ollut kysymys asiasta, joka koskee henkilökohtaisesti Pajusta tai hänen lähisukulaistaan. Pajunen ei ole siten ollut valtuutettuna esteellinen asiassa kuntalain (365/1995) 52.1 §:n tarkoittamalla tavalla.

Pajusen esteellisyydestä kaupunginhallituksessa todetaan, että asiassa ei ole ollut myöskään kysymys yhtiöitä taloudellisesti koskevasta ratkaisusta, jonka johdosta Pajusella, hänen lähisukulaisellaan tai yhtiöllä olisi hallintomenettelylain (598/82) 10.1 §:n 2 ja 5 kohtien mukaisesti odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Luottamuksen puolueettomuuteen ei ole myöskään osoitettu vaarantuneen 10.1 §:n 6 kohdassa mainitusta muusta erityisestä syystä.

Yhteenveto

Yleiskaava on Malmin lentokenttäalueen osalta edellä todetuin tavoin lain sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kaavan valmistelussa, käsittelyssä ja päätöksenteossa on lisäksi noudatettu asiassa sovellettavia menettelysäännöksiä. Valitus tulee perusteettomana hylätä.

Xxxxx Xxxxxx oikeudenomistajien ym. valitus (1970/1/05)

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet päätöksen kumoamista ja kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Valittajat ovat viitanneet aikaisemmin asiassa lausumaansa ja katsoneet, että vaikutusten arviointia ei ole suoritettu luonnonsuojelulain 65 §:n, luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan ja sen tulkintaohjeen mukaisesti ottamalla huomioon ehdotettuina olleiden suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tällaisia suunnitelmia on ollut muun muassa Itäsalmen rakennuskaava ja asemakaavan muutosehdotus sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Arviointiin ei ole myöskään sisällytetty Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien sekä ruoppaustyön kokonaisvaikutuksia yhdessä muiden suunnitelmien kanssa.

Lisäksi valittajat ovat pyytäneet KHO:ta esittämään ennakkoratkaisupyynnön Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle luontodirektiivin soveltamisesta koskevassa kysymyksessä.

Vastine valitukseen

Selvitykset ja arvioinnit

Yleiskaava 2002:n valmistelussa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä luonnonsuojelulain vaatimuksia yleiskaavan yhteydessä tehtäville selvityksille ja tutkimuksille sekä vaikutusten arvioinnille. Kaavaa perustuu MRL:n 9 §:n ja MRA:n 1 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Vaikutukset on selvitetty ja arvioitu 35 §:n mukaisesti yleiskaavan ohjaustarpeen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti on arvioitu yleiskaavan vaikutukset Natura-alueisiin sekä myös yleiskaavan ja muiden suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutukset Natura-alueisiin.

Selvitykset, tutkimukset ja vaikutusten arvioinnit on tehty sillä tarkkuudella, mikä kuuluu MRL:n 35 ja 39 §:n mukaan yleiskaavoitukseen eli yleispiirteiseen maankäytön suunnitteluun. Vaikutusten arvioinnissa arvioinnit on ulotettu koskemaan MRL:n 9 §:n mukaisesti myös yleiskaava-aluetta laajempaa aluetta.

Yleiskaavan valmistelussa ja arviointeja suoritettaessa Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehdyt muut selvitykset ja arviot ovat olleet myös arviointimateriaalina.

Yleiskaavan Vuosaaren sataman aluevaraukset perustuvat jo Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaava 1992:n yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin ja päätöksiin sekä vahvistettuun seutukaavaan (Vuosaaren satama ja sen liikenneyhteydet, ympäristöministeriön vahvistamispäätös 24.1.2002, KHO:n päätös 26.6.2002). Lisäksi alueella on edellä mainitun seutukaavan ja yleiskaavan mukaan laadittu lainvoimainen asemakaava (nro 10640, 25.1.2002), jonka mukaan satamahanketta liikenneyhteyksineen toteutetaan.

Yleiskaava 2002:n yhteydessä on tehty MRL:n mukaisena selvityksenä muun muassa Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutusselvitys, Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen (kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:7, 19.12.2002) ja luonnonsuojelulain mukaisena selvityksenä Arviointi Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin (Yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5, 19.12.2002).

Yleiskaavan valmistelussa on arvioitu kaavan vaikutukset Mustavuoren lehto - Östersundomin lintuvedet Natura-alueeseen. Lisäksi on arvioitu lain mukaisesti kaavan yhteisvaikutukset Natura-alueeseen yhdessä Itäväylän parantamishankkeen, Fallpakan uuden asuntoalueen rakentamisen, Vuosaaren sataman ja sen maaliikenneyhteyksien sekä Östersundomin (Itäsalmi) kauppakeskuksen kanssa.

Yleiskaavan luonnonsuojelulain mukaisessa vaikutusten arvioinnissa (edellä mainittu kaupunkisuunnitteluviraston selvitys 2002:5) todetaan, ettei yleiskaavalla tai millään yksittäisellä kyseisen Natura-alueen läheisyyteen suunnitellulla hankkeella eikä niiden yhteisvaikutuksilla ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueeseen.

Samoin on todettu Vuosaaren satamahankkeen ja sen liikenneyhteyksien vaikutusarviointien yhteydessä: hankkeella ei ole havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueisiin. Myöskään MRL:n mukaisesti tehdyt kaavan vaikutusten arvioinnit eivät osoita hankkeella olevan tällaisia vaikutuksia Natura-alueeseen.

Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä arvioinnissa on ollut käytettävissä viimeisimmät tiedot Natura-alueen nykytilasta. Myös aiemmin suoritettujen arviointien, muun muassa Vuosaaren satamahankkeen ja liikenneväylien arviointien, tulokset ovat olleet käytettävissä.

Valituksessa esitetyt väitteet selvitysten riittämättömyydestä

Valituksessa väitetään, ettei arviointia olisi suoritettu ottamalla huomioon ratkaisun tekemisen ajankohtana ehdotettuina olleita suunnitelmia ja hankkeita luontodirektiivin ja tulkintaohjeen tarkoittamalla tavalla.

Valituksessa annetaan ymmärtää, ettei Östersundomiin sekä rakennuskaavassa että valmisteilla olleessa maakuntakaavassa esitettyä kauppakeskittymää olisi arvioitu yhtenä yhteisvaikutusten osana ja että sen vaikutukset ovat olleet arvioitavissa ja myös konkreettisesti arvioitu Itäsalmen asemakaavan muutoksen yhteydessä (Östersundomin Natura-arvio, suunnittelukeskus 2001):

Kaupunginhallitus toteaa, että Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa on yksittäisten toimenpiteiden ja kaavaratkaisujen lisäksi arvioitu tiedossa olevien suunnitelmien ja hankkeiden yhteisvaikutukset Natura-alueisiin. Vuosaaren sataman ja yleiskaavan lisäksi kysymyksessä olevan Natura-alueen osalta yhteisarvioinnissa on mukana arvioitu myös Itäväylän kehittäminen ja Östersundomin kauppakeskus (rakennuskaava, sen muutos, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Östersundomin kauppakeskushanke). Valituksessa mainittu Östersundomin Natura-arvio on nimenomaan ollut aineistona arvioitaessa yhteisvaikutuksia kyseiseen Natura-alueeseen (Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin, selvityksiä 2002:5, sivu 81).

Kaupunginhallitus viittaa lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon, jossa on todettu mm. seuraavaa:

Vuosaaren satamahankkeen vaikutusten arviointiin on otettu kantaa KHO:n päätöksissä 26.6.2002 (Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava), 26.6.2002 (Vuosaaren sataman asemakaava), 11.9.2003 (Itä-Uudenmaan maakuntakaava) ja 3.3.2004 (Kaakkois-Vantaan osayleiskaava). Näissä päätöksissään KHO on katsonut, etteivät kyseisen Natura-kohteen luonnonarvot heikkene luonnonsuojelulaissa ja luontodirektiivissä tarkoitetuin tavoin merkittävästi satamahankekokonaisuuden toteuttamisen johdosta yhteisvaikutuksetkin huomioon ottaen. Saman hankkeen tai suunnitelman toteuttamiseksi päätöksenteon eri vaiheissa ei edellytetä tehtävän uutta arviointia (KHO 3.3.2004).

Euroopan komissio on 20.7.2004 vastannut kyseistä Natura-aluetta koskeviin kanteluihin ja vetoomukseen. Vastauksen mukaan korkeimman KHO:n ratkaisuja satamahankkeen vaikutuksista ei ole voitu osoittaa vääriksi. Komissio ei ole jatkanut vireillä olevien kanteluiden ja vetoomuksen tutkintaa.

Yleiskaavan vaikutukset Natura-alueisiin on arvioitu Ympäristötutkimus Metsätähti Oy:n laatimassa raportissa19.12.2002. Ympäristökeskus on osallistunut arviointityön valvontaan ja seurantaan. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten osalta raportissa on todettu, ettei millään yksittäisellä kyseisen Natura-alueen läheisyyteen suunnitellulla hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueeseen. Hankkeiden vaikutukset jakautuvat lisäksi eri puolille Natura-aluetta, joten yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi. On kuitenkin arvioitu, että Itäväylän kehittäminen yhdessä Fallpakan kaava-alueen rakentamisen ja Vuosaaren sataman tiejärjestelyjen kanssa saattaa heikentää Natura-alueen suojeluarvoja.

Ympäristökeskus on lausunnossaan yleiskaavaehdotuksesta 9.5.2003 kiinnittänyt huomiota kaavan Natura-alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Huomiot liittyvät lähinnä Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen. Lisäksi lausunnossa on todettu, että Mustavuoren ja Östersundomin alueilla on syytä kiinnittää huomiota virkistyskäytön ohjaamiseen. Huomiot on tarkoitettu lähinnä asemakaavoitusta koskevaksi jatkosuunnitteluohjeiksi.

Ympäristökeskus on todennut, että yleiskaavaa laadittaessa kaavan vaikutukset kyseiseen Natura-alueeseen on arvioitu luonnonsuojelulain 10 luvun säännösten edellyttämällä tavalla.

Ympäristökeskus on lisäksi todennut yleiskaavassa esitettyjen Natura-alueeseen vaikuttavien uudisrakentamisalueiden osalta, että ympäristökeskuksen Fallpakan pohjoisosan asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta 12.12.2003 antaman lausunnon mukaan asemakaavan vaikutuksia kyseisen Natura-alueen luonnonarvoihin on asianmukaisesti selvitetty laji- ja luontotyyppikohtaisesti. Selvitysten mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 ‑verkostoon. Ympäristökeskus on lisäksi antanut lausunnossaan ohjeita siitä, miten kaavan toteuttamisen vaikutuksia alueen luonnonarvoihin voitaisiin lieventää.

Kaupunginhallitus katsoo, että yleiskaavan valmistelussa on edellä todetun tavoin arvioitu yleiskaavan vaikutukset sekä kaavan ja muiden yhdessä vaikuttavien hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutukset luonnonsuojelulain 65.1 §:n ja luontodirektiivin 6 artiklan edellyttämällä tavalla.

Ruoppaustöiden vaikutusten selvittäminen

Valituksessa on katsottu, että vaikutusarviointeihin olisi tullut sisällyttää myös vuonna 2003 tiedossa olleet sataman ruoppaustöistä aiheutuneet haitalliset vaikutukset.

Kaupunginhallitus toteaa, että satama-alueen sedimentin pilaantuneisuus on tullut ilmi vuonna 2003 rakennustöihin liittyvien ruoppaustöiden suorittamiseksi tehtyjen tutkimusten yhteydessä. Ruoppaukselle on ollut Länsi-Suomen vesioikeuden lupa vuodelta 1998.

Helsingin satama on vuoden 2003 jälkeen saanut Länsi-Suomen Ympäristövirastolta kolme lupaa Vuosaaren sataman alueella olevan TBT:n ja muiden epäpuhtauksien poistamiseen meren pohjasta sekä hyötykäyttämiseen tulevan sataman satamakentän rakenteina massastabiloituna.

Näiden lupien nojalla suoritettujen töiden perusteella satama-alue on puhdistunut sedimentteihin telakkatoiminnasta kertyneistä epäpuhtauksista. Tähän mennessä tehdyillä ruoppauksilla ja muilla toimenpiteillä ei myöskään ole ollut laajalle levinneitä ja pysyviksi jääviä haitallisia vaikutuksia ympäristössä, mikä on todettu myös jäljempää mainitussa ympäristöministeriön lausunnossa. TBT:n vesistöstä poistamisen vaikutus on positiivinen.

Yleiskaavan vaikutusarvioinnit on laadittu vuosina 2000–2002. TBT:n tutkimistarpeen on ympäristöviranomainen ensimmäisen kerran esittänyt Vuosaaren sataman ympäristöluvan yhteydessä vuonna 2003, jolloin TBT-kysymys on noussut julkisuuteen. Yleiskaavaa laadittaessa ja laajan lausuntokierroksen yhteydessä ei mikään taho ole esittänyt vaatimuksia TBT:n tutkimistarpeesta yleiskaavan yhteydessä.

Ruoppausten osalta voidaan myös todeta, että ympäristöministeriö on 16.6.2003 antanut liiteasiakirjoihin sisältyvän selvityksen Euroopan komissiolle kysymyksessä olevaa Natura-aluetta koskevaa vetoomusta ja kanteluita koskevassa asiassa. Selvityksessä todetaan useassa kohdin kaava- ja muiden selvitysten olleen riittäviä yksittäisten hankkeiden ja myös niiden yhteisvaikutusten osalta.

Ympäristöministeriö on lausunut selvityksessä (s. 10–11) rakennustöiden alueen luonnonarvoille aiheuttaman vahingon osalta, että ruoppaustyöt satama-alueella Niinilahdessa on käynnistetty 6.5.2003 ja ne on keskeytetty 9.5.2003 tilapäisesti, kun telakka-altaan vieressä on todettu korkeita tributyylitinapitoisuuksia. Töitä on jatkettu nyt alueella, jossa pitoisuudet ovat niin pieniä, että alue voidaan ruopata ja massat läjittää voimassa olevan vesiluvan perusteella. Muualla alueella tehdään lisätutkimuksia ja selvitetään pahiten likaantuneiden maiden käsittelyvaihtoehtoja.

Ministeriö on lisäksi todennut, että aloitetuilla tai lähitulevaisuudessa suoritettavilla rakennustöillä ei ole vaikutusta Natura-alueelle eikä tänä vuonna Natura-alueelle ulotu mitään rakennustoimenpiteitä

Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut sataman vesirakennustöiden vaikutusten arvioinnin kuuluvan asianomaisten lupien käsittelyn yhteyteen.

Kaupunginhallitus toteaa, että sataman vesirakennustöiden yhteydessä esiin tulleet yksityiskohdat ovat sellaisia, jotka eivät kuulu yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen yleiskaavatasolla selvitettäviksi.

Vaikka ruoppausten yhteydessä ilmenneiden haittavaikutusten arvioinnit katsottaisiin kuuluvan yleiskaavan yhteydessä selvitettäväksi ja ne olisi sisällytetty kaavan vaikutusarviointeihin, eivät vaikutukset ole olleet sellaisia, että niillä yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa olisi ollut vaikutuksia Natura 2000 ‑verkoston suojeltuihin luontoarvoihin.

Yhteenveto

Edellä lausuttuun, muuhun asiakirja-aineistoon sekä hallinto-oikeuden päätökseen viitaten voidaan todeta arviointimenettelyn osoittavan, ettei yleiskaavan mukainen maankäyttö yhdessä aluetta koskevien muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa heikennä luonnonsuojelulain 66.1 §:n ja luontodirektiivin 6 artiklassa tarkoitetuin tavoin merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kohde on otettu Natura 2000 ‑verkostoon.

Lakiin sisältyy yleiskaavaa koskeva huomattava velvoite yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Satamaratkaisun seurauksena syntyvät asuntorakentamisenmahdollisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittävät. Hankkeen toteutuksen yhteydessä esiin tulleet hanketason yksityiskohdat ovat olleet hoidettavissa asianmukaisin luvin. Asiassa ei tältä osin ole tullut esiin mitään yleiskaavan maankäyttöratkaisujen tai kaavan valmistelun kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ennakkoratkaisupyyntö

Kaupunginhallitus toteaa, että asiassa ei ole hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti kysymys Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetusta yhteisön oikeuden normin tulkinnasta. Päätös valitusasiassa voidaan siten tehdä pyytämättä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Valittajien ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus tulee näin ollen jättää tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan kohtuutonta, että valittajat pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole myöskään aiheutunut laissa tarkoitetulla tavalla viranomaisen virheestä. Valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee näin ollen hylätä.

Yhteenveto valituksista

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hallinto-oikeuden yleiskaavaa koskeva päätös olisi kumottava. Yleiskaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaavaa valmisteltaessa ja siitä päätettäessä on noudatettu asiaan sovellettavia menettelysäännöksiä. Kaava on laissa asetettujen yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Näin ollen valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä aiheettomina ja perusteettomina.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Pajunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 4

1116 §

NESTE MARKKINOINTI OY:N SUUNNITTELUTARVERATKAISU- JA POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1552

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 31.12 2009 asti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 29.4.2005 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

1117 §

KRUUNUNHAAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN NRO 4, 30, 31 JA 32 TILOJEN KÄYTÖN MONIPUOLISTAMINEN

Khs 2005-1576

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1118 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta

13.9.2005

rakennuslautakunta

13.9.2005

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

12. ja 14.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1119 §

LAUSUNTO SUOMENKIELISEN OPETUKSEN KOULUVERKON TARKISTAMISPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

Khs 2005-1087

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle asianajaja Sami Uotin valituksesta esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen oman lausuntonsa ja esittää siinä, että vaatimukset kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kiellosta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ovat perusteettomia ja että ne sekä valitus kokonaisuudessaan tulisi perusteettomina hylätä.

Pöytäkirjanote asiakirjoineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

1120 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta 13.9.2005

- suomenkielinen jaosto 13.9.2005

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 14.9.2005

museonjohtaja 14.9.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 9. – 16.9.2005

taidemuseon johtaja 9. – 15.9.2005

työterveysjohtaja 9.9.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1121 §

MUUTOKSENHAKU VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEEN SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTOEHDOTUKSEN TÄYDENTÄMISESTÄ

Khs 2005-1798

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, että valtioneuvoston päätökseen 2.6.2005 Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä, n:o YM6/500/2003, haetaan muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita laatimaan ja jättämään valituskirjelmän.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Merkittiin, että Lehtipuu ehdotti Hellströmin kannattamana asian hylkäämistä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Lehtipuun hylkäysehdotuksen äänin 10 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen. Tyhjää äänesti Oker-Blom.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1122 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1741

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä seuraavin ehdoin:

1 Pilaantunut maaperä puhdistetaan riippumatta siitä ovatko haitta-aineet peräisin likaisista täyttömateriaaleista vai paikalla tapahtuneesta toiminnasta (suunnitelman luku 8.1.1).

2 Korttelialueen ja puiston maaperästä poistetaan myös lievä öljy- ja PAH-pilaantuneisuus.

3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet selvitetään tarkemmin. Suunnitelmassa (luku 8.1.1) satoja mg/kg olevat PAH-yhdisteiden pitoisuudet on tulkittu lieväksi pilaantuneisuudeksi, koska ne on analysoitu öljyanalyysien yhteydessä.

4 Korttelialueella olevien puistojen (Toukolanpuisto ja Flooranpuisto) maaperä puhdistetaan siten, että pilaantuneeksi jäävän maan päälle tulee puhdasta maata vähintään 1,5 m. Suunnitelmassa (luku 6) mainitaan, että näille alueille ei todennäköisesti rakenneta betonilaattaa, mutta puhtaan maakerroksen paksuutta ei selvästi esitetä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle sekä ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 4

1123 §

LAUSUNTO YTV:LLE SELVITYKSESTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOVARIKOISTA JA VARIKKOSTRATEGIASTA

Khs 2005-1534

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle pääkaupunkiseudun linja-autovarikoista ja varikkostrategiasta seuraavan lausunnon:

Varikkojen riittävyys ja sijainti ovat sekä taloudellisesti että liikenteellisesti ratkaisevia tekijöitä linja-autoliikenteen toimivuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Varikoiden sijainnin merkitys on entisestään korostunut liikenteenhoidon kilpailuttamisen myötä. Bussiyhtiöille varikkokustannukset ovat keskeinen kilpailutekijä.

Kaupunginhallitus pitää perusteltuna esitystä siitä, että varikkokapasiteetti säilytetään nykyisellään ja suuret varikot säilyvät edelleen yhteiskunnan omistuksessa tai määräysvallassa. Tasavertaisen kilpailuasetelman turvaamiseksi varikkokapasiteetti tulee olla pääosin liikenteen tilaajatahon hallinnassa, kuten nykyisin onkin.

Varikot on suunniteltava ja toteutettava siten, että niissä huomioidaan useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta. Tätä on kuitenkin epätarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että varikolle rakennetaan useammat erilliset korjaamo- ja sosiaalitilat sekä erilliset polttoaineen jakelupisteet, vaan useamman bussiyhtiön yhteiskäyttö tulee voida ratkaista näiden toimintojen osalta sopimuspohjaisesti.

Nykyiset varikot tarjoavat riittävästi välityskykyä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Kehyskuntien kasvu ja tukeutuminen pääosin bussiliikenteen palveluihin tuo kuitenkin jatkossa lisäpaineita. Viimeaikainen kehitys ja kehittämissuunnitelmat painottuvat raideliikenteen roolin kasvattamiseen. Raidevarikkojen tarve kasvaa bussiliikennettä nopeammin.

Helsingissä on tällä hetkellä toiminnassa 3 suurta kaupungin omistamaa varikkoa Ruskeasuolla, Koskelassa ja Vartiokylässä, joita kaikkia käyttää Helsingin Bussiliikenne. Pohjolan Liikenteellä on keskikokoinen varikko Ilmalassa. Lisäksi Tattarisuolla toimii pari pienempää varikkoa. Varikot sijaitsevat seudulla kaikkien bussiyhtiöiden kannalta suhteellisen tasaisesti itäistä Helsinkiä lukuun ottamatta, jossa sijaitsee vain HKL-liikelaitoksen omistama ja Helsingin Bussiliikenteen käytössä oleva Vartiokylän varikko.

Toisin kuin selvityksessä todetaan voivat Ruskeasuon ja Koskelan varikot myös tulevaisuudessa sijaita samalla alueella, mutta osana tiiviimpää kaupunkirakennetta. Yleiskaavassa on molemmille alueille osoitettu toimitila- ja kerrostalovaltaista rakentamista. Yleiskaava 2002:ssa on esitetty Pohjois-Pasilaan maankäytön muutos. Tarkemmissa suunnitelmissa Ilmalan bussivarikko on muuttuvasta maankäytöstä huolimatta voitu säilyttää nykyisellä paikalla. Tattarisuon teollisuusalue on jatkossakin varteenotettava sijoituspaikka pienemmille varikoille.

Yleiskaava 2002:ssa koko Vartiokylän bussivarikkoalue on varattu kerrostalovaltaiseen rakentamiseen, joka kytkeytyy tulevaan Roihupellon metroasemaan. Yleiskaavaa valmisteltaessa tutkittiin varikolle korvaavaa paikkaa muun muassa Kivikosta Kehä I:n pohjoispuolelta Kivikonlaidan varren kallioista. Paikkaa pidettiin liikenteellisesti toimivana varsinkin siinä vaiheessa, kun Malmin uusi liittymä Lahdenväylälle ja yhdyskatu Itäväylältä Kehä I:lle Kivikonlaidan eritasoliittymineen on valmistunut.

Kaasubussien sijoittaminen maanalaisiin tiloihin voi osoittautua turvallisuussyistä mahdottomaksi. Kalliotilojen käyttöön bussivarikkona liittyy myös muita erityiskysymyksiä. Ongelmia on ratkaistavissa sijoittamalla osa toiminnoista maan pinnalle. On myös mahdollista, että Vartiokylän varikko korvataan kahteen eri paikkaan sijoittuvilla yksiköillä.

Roihupelto- Siilitien osayleiskaavaluonnos tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn elokuussa 2007. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on sitä ennen laatia yhdessä eri yhteistyöosapuolten kanssa linja-autovarikkojen tulevaa sijoitusta koskeva selvitys. Keskeisellä sijalla on tällöin löytää Vartiokylän bussivarikolle korvaava ratkaisu.

Varikkoselvityksessä ei ole perusteltu tarkemmin syitä, miksi uudet bussivarikot tulisi toteuttaa pääkaupunkisedun kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön toimesta ja nykyisten varikoiden hallinnointi siirtää yhtiölle. Helsingissä kaupunki vastaa sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta, joten varikoiden siirtäminen kuntien yhteisen yhtiön hallinnoitavaksi ei ole ajankohtainen. Nykyisiin bussivarikoihin liittyy kaupungin kehittämistavoitteiden mukaisia suunnitelmia. Näistä voidaan mainita mm. Vartiokylän varikon eteläosaan toteutumassa oleva Kauppakeskus Lanterna sekä Ruskeasuon varikon maankäytön tehostamissuunnitelmat. Tästä näkökulmasta katsoen varikoiden hallinnoinnin siirtäminen kaupungin määräysvallan ulkopuolelle ei ole perusteltua.

Yhteisen kiinteistöyhtiön edut tulisi kuitenkin selvittää uusien varikkojen toteutusvaihtoehtona.

Kirje nro Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikennelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 5

1124 §

12.9.2005 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU MATTI TAINAN TOIVOMUSPONSI: MELUESTEIDEN TOTEUTTAMINEN

Khs 2005-742

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Matti Taina) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Tainalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 3

1125 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta 13.9.2005

ympäristölautakunta 13.9.2005

yleisten töiden lautakunta 15.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1126 §

PÄIVÄKOTI MELISSAN HANKESUUNNITELMA

Khs 2005-1878

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päiväkoti Melissan 23.8.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 1 466 brm² ja arvonlisäverollinen hankinta-arvo 1 065 000 euroa hintatasossa 6/2005.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

1127 §

SELVITYS HUS:N TALOUDESTA JA TOIMINNASTA 30.6.2005

Khs 2005-1129, 2005-1189

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä selvityksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin HUSin pöytäkirjanotteesta liitteineen terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liitteet 1 - 2

1128 §

OPINTOSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN VAKINAISTAMINEN

Khs 2005-1308

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti vakinaistaa 1.1.2006 lukien sosiaalivirastossa vuodesta 2003 kokeiluprojektina toteutetun opintososiaalisen luototuksen osaksi sosiaalista luototusta.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

1129 §

UTNÄMNANDE AV EN NY LEDAMOT I HELSINGFORS DIREKTION INOM UPPTAGNINGSOMRÅDET FÖR HELSINGFORSREGIONENS UNIVERSITETSCENTRALSJUKHUS

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN HELSINGIN SEUDUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN TOIMIALUEEN HELSINGIN JOHTOKUNTAAN

Stn/Khs 2005-1387

Ärende Stj/4 på föredragningslistan

Esityslistan asia Stj/4

Stadsstyrelsen beslöt föreslå styrelsen för Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt att Robert von Bonsdorff skall beviljas avsked från uppdraget som ledamot i Helsingfors direktion inom upptagningsområdet för Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus och att Anders Westerholm skall inväljas i hans ställe.

Protokollsutdrag till dem som nämns i beslutet, styrelsen för Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, hälsovårdsnämnden och stadskansliet.

Kaupunginhallitus päätti esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, että Robert von Bonsdorffille myönnettäisiin ero Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokunnan jäsenen tehtävästä, ja että hänen tilalleen valittaisiin Anders Westerholm.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, terveyslautakunnalle ja kaupunginkanslialle.

Tilläggsuppgifter:
Frantsi Anneli, stadssekreterare, telefon 169 2292

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liite 1

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori		Susanna Mäkelä
puheenjohtaja		pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sirpa Asko-Seljavaara Heli Puura

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 27.9.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)
			pöytäkirjan 1095 – 1103, 1107 – 1108 (paitsi kohdat 5 ja 13), 1109 – 1111, 1114 – 1115, 1117 – 1125 ja 1127 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)
			pöytäkirjan 1116 §

		–	suunnittelutarveratkaisun tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)
			pöytäkirjan 1116 §

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)
			pöytäkirjan 1113 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

	Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

Oikaisuvaatimusaika

	Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimuksen sisältö

	Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

	–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

	Suunnittelutarveratkaisun tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Suunnittelutarveratkaisun tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella


	–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

	–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

	–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

	–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

	–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

	–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

	–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

	–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

	Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Etuosto-oikeuden käyttäminen

	Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

	–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

	Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

	Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	valittajan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

	Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

	–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

	–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
	–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.
	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI	Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

		Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

		Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

		–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)
			1095 – 1103, 1107 – 1108 (utom punkterna 5 och 13), 1109 – 1111, 1114 – 1115, 1117 – 1125 och 1127 § i protokollet

		–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)
			1116 § i protokollet

		–	avgöranden som gäller planeringsbehov (190 § i markanvändnings- och bygglagen)
			1116 § i protokollet

		–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)
			1113 § i protokollet

		Rättelseyrkande får framställas

		–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

		–	av kommunmedlemmarna.

	Rättelseyrkandemyndighet

		Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Rättelseyrkandetid

		Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
Innehåll i rättelseyrkande

		I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

		–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.
	Inlämnande av rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSE- YRKANDEÄRENDEN

	Fattande av undantagsbeslut

		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
		–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

		–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

		–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

		–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

		–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

		–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

		–	av Nylands miljöcentral

		–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

	Avgöranden som gäller planeringsbehov

		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut rörande avgöranden som gäller planeringsbehov får sökas genom skriftliga besvär

		–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

		–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

		–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

		–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

		–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

		–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

		–	av Nylands miljöcentral

		–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

	Utnyttjande av förköpsrätt

		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

		–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

	Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

		Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

	Anvisning om ansökan

		Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

	Ansökan hos marknadsdomstolen

		Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

	Ingivande av ansökan

		Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

Kokousaika		19.9.2005 kello 16.00 – 16.43

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja (paitsi 1113 §)
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi 1123 §)
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Oker-Blom, Jan				varajäsen
	Leppä-aho, Pauli				varajäsen
	Asko-Seljavaara, Sirpa				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1105 – 1129 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi 1115 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö (paitsi 1098 §)
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 1098 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi 1098 §)
	Åhlgren, Harry				vs. kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri (paitsi 1098 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri (paitsi 1098 §)
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 1095 – 1098 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1095 - 1096	1097 - 1100		1104 – 1109, 1111
		Korpinen				1110

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1101 – 1102		1112 – 1118

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen				1119 – 1120

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1103		1121 – 1125

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen				1126 – 1129