PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

1058 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1059 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1060 - 1067 §

Kaupunginvaltuuston 28.9.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1060 §

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1061 §

Vallilan toimitilatontin 22694/25 vuokrausperusteiden määrääminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

1062 §

Kampin tonttien 162/2, 8 ja 9 asemakaavan muuttaminen (nro 11314)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1063 §

Sörnäisten korttelin nro 10280 asemakaavan muuttaminen (nro 11383)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1064 §

Etu-Töölön tonttien 411/17, 21 ja 22 tason -2,0 yläpuolella asemakaavan muuttaminen (nro 11402)

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Minerva Krohn esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1065 §

Vallilan korttelin nro 390 osan sekä puisto- ja rautatiealueiden (Pasilan konepajan alue, osa-alue 1) asemakaavan muuttaminen (11360)

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Vehviläinen toimi puheenjohtajana asiassa.

Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että sivun 54 loppuun viimeiseksi lauseeksi lisätään seuraava:

”Khs toteaa, viitaten kiinteistölautakunnan lausuntoon, että maankäyttösopimus on allekirjoitettu 10.5.2005.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1066 §

Tapaninkylän tonttien 39157/1 ja 39199/1 sekä katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11352)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1067 §

Mellunkylän katualueen (osa Humikkalantiestä) asemakaavan muuttaminen (nro 11408)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1068 §

VALTUUTETTU RISTO RAUTAVAN TOIVOMUSPONSI: TUKIPALVELUJEN KILPAILUTUKSEN OHJAAMINEN

Khs 2005-1258

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Risto Rautava) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Risto Rautavalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 169 3717

LIITE

Liitteet 1 - 2

1069 §

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2005

Khs 2005-1148

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti tässä vaiheessa anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen (varainhallinta), kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät seuraavat henkilöt esteellisinä osallistuneet kyseisen yhteisön osalta asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä:

Makkonen	Helsingin Ammattikoulutalot Koy
Urho	Helsingin Asuntohankinta Oy Ab
Hakala, Makkonen	Helsingin kaupungin 450-vuotis-taiteilijatalosäätiö
Koskinen, Wallden-Paulig, Rihtniemi	Helsingin teatterisäätiö
Korpinen	Helsingin Tennispalatsi Koy
Korpinen	Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy
Björklund	Helsingin Työvoimapalvelu Oy (SEURE)
Ratasvuori	Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy
Bogomoloff	Jääkenttäsäätiö
Venesmaa	Kiinteistö Oy Brahen Terveysasema
Venesmaa	Kiinteistö Oy Kallion Vanhustenhuollon Keskus
Matikainen	Kiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus
Björklund, Korhonen	Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy
Sauri	Oy Gardenia-Helsinki Ab
Rihtniemi	Oy Mankala Ab
Vehviläinen, Korhonen, Mickwitz	Urheiluhallit Oy
Rautava	Vuosaaren Urheilutalo Oy

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

1070 §

OIKAISUVAATIMUS HUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2005-8

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hylätä pöytäkirjan liitteestä ilmenevän oikaisuvaatimushakemuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Julmala Heikki, apulaiskaupunginlakimies, puhelin 169 3671
Larimo Ritva, verolakimies, puhelin 169 3218

LIITE

Liite 1 (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 ja 25 k.)

1071 §

OIKAISUVAATIMUS HUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2004-2164

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti hylätä pöytäkirjan liitteestä ilmenevän oikaisuvaatimushakemuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Julmala Heikki, apulaiskaupunginlakimies, puhelin 169 3671
Larimo Ritva, verolakimies, puhelin 169 3218

LIITE

Liite 1 (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 ja 25 k.)

1072 §

OIKAISUVAATIMUS HUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2005-1436

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti hylätä pöytäkirjan liitteestä ilmenevän oikaisuvaatimushakemuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle ja oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Julmala Heikki, apulaiskaupunginlakimies, puhelin 169 3671
Larimo Ritva, verolakimies, puhelin 169 3218

LIITE

Liite 1 (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 ja 25 k.)

1073 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1074 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1075 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN 4. KAUPUNGINOSAN (KAMPIN) KORTTELIN 162 TONTTEJA 2, 8 JA 9 (ELÄKE-FENNIA) KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11314)

Khs 2005-1125

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään siihen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1076 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN TYÖPAJANKATU 13:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11383 TOTEUTTAMISEEN (SÖRNÄINEN, TONTTI 10280/20)

Khs 2005-1206

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu 13:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1077 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN LIITTYEN TAPANILAN KUOPPATIEN JA HIISIKUJAN ALUETTA KOSKEVAAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN NRO 11352

Khs 2005-1208

Esityslistan asia Kaj/3

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

1078 §

KULOSAAREN TONTTIEN 42013/9 JA 42024/5 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11453)

Khs 2005-1868

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti pidentää 42. kaupunginosan korttelin nro 42013 tontin nro 9 ja korttelin nro 42024 tontin nro 5 rakennuskieltoaikaa 15.10.2007 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

1079 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kiinteistölautakunta

6.9.2005

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

5. ja 7.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1080 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavan viranomaisen
tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta

7.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1081 §

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN LAAJENTAMINEN JA OPISKELIJAPAIKKOJEN LISÄÄMINEN

Khs 2005-1086

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti täydentäen 16.5.2005 tekemäänsä esitystä esittää opetusministeriölle,

että kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa laajennettaisiin siten, että se käsittää aiemmin esitetyn kaupan- ja hallinnonalan koulutuksen lisäksi tekniikan- ja liikenteenalan koulutuksen siten, että siihen sisältyy myös turvallisuusalan koulutus, sekä

että koulutuksen kokonaisopiskelijamäärää lisättäisiin lukuvuodesta 2006 – 2007 lukien aiemmin esitetyn 200 paikan sijasta 300 paikalla, jolloin enimmäisopiskelijamäärä olisi yhteensä 6 100.

Kirje nro opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

1082 §

VT HARRY BOGOMOLOFFIN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RYHMÄKOOT

Khs 2004-2357

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Harry Bogomoloff) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Harry Bogomoloffille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 4

1083 §

XXX XXXXXXX OIKAISUVAATIMUS AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUKSEN LAUSUNNON ANTAMISTA KOSKEVISTA PÄÄTÖKSISTÄ

Khs 2005-1368, 2005-1369

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti viitaten kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon jättää tutkimatta Xxx Xxxxxx oikaisuvaatimuksen ammattikorkeakoulun hallituksen lausuntopäätöksiä koskevassa asiassa kuntalain 91 §:n perusteella valmistelupäätöksiä koskevana sekä lisäksi kuntalain 92 §:n perusteella, koska Xxxxx ei ole voinut tehdä oikaisuvaatimusta asianosaisena eikä kunnan jäsenenä.

Pöytäkirjanote Xxx Xxxxxx muutoksenhakuosoituksin, ammattikorkeakoulun hallitukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 3

1084 §

5.9.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI

Khs 2005-1543

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa työministeriölle luonnoksesta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi seuraavansisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus pitää luonnosta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi tärkeänä askeleena kohti entistä aktiivisempaa ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Ohjelmaluonnoksen linjaukset tukevat osaltaan Helsingin omia strategioita kuten innovaatiostrategiaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä, mutta myös syrjäytymisen ehkäisemistä ja palvelutuotannon kehittämistä asiakaslähtöisesti. Ohjelmaluonnos kaipaa kuitenkin joiltain osin täydentämistä ja syventämistä. Kaupunginhallitus korostaa myös tarvittavien voimavarojen huolellisen arvioinnin ja voimavarojen riittävyydestä varmistautumisen tärkeyttä.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Helsinki on jo pitkään toiminut kansainvälisyyttä edistävästi ja pyrkinyt esimerkiksi saamaan ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin ja seudulle. Helsinki oli myös mukana kuuden kaupungin ryhmän kannanotossa 7.6.2005, jossa korostettiin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä ja esitettiin mm. innovatiivisuuteen ja markkinointiin sekä ulkomaalaisten asemaan kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia.

Kaupungin oman henkilöstön piirissä maahanmuuttajien osuus on eräillä aloilla jo merkittävä, ja osuuden voidaan arvioida rekrytointitarpeiden vuoksi kasvavan selvästi lähivuosina. Kaupunki näkeekin maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen yhtenä keinona varmistaa tulevaisuuden henkilöstöresurssinsa niin määrällisesti kuin laadullisesti.

Helsinki on jo tähän mennessä kohdentanut merkittävästi voimavaroja ulkomaalaisille suunnattuihin palveluihin. Yhtenä erityisenä esimerkkinä voidaan mainita Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ylläpitämä infopankki, joka tarjoaa tällä hetkellä tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta 12 kielellä. Lisääntyvän maahanmuuton myötä asukkaiden palvelutarpeiden kirjo tulee kasvamaan entisestään. Ohjelmaluonnoksen mukaan toimenpiteiden kustannusvaikutukset selvitetään myöhemmin, erillisen toimeenpano-ohjelman yhteydessä. Kuntien maksettavaksi tulevista kustannuksista tulisi kuitenkin olla selvä käsitys jo ennen ohjelman hyväksymistä. Voimavaroja arvioitaessa tulee ottaa huomioon EU- ja ETA-alueilta tapahtuva maahanmuutto, joka ohjelmaluonnoksessa ei käsitellä. Samoin tulee ottaa huomioon maan eri osien toisistaan poikkeava tilanne.

Helsingin seudulla asuu suhteellisesti huomattavasti suurempi osuus ulkomaalaisia kuin muualla Suomessa. Samalla Helsingin koulutus- ja työmarkkinat poikkeavat muusta maasta ja asettavat asukkaat kovaan kilpailutilanteeseen. Erityisongelmia ovat vaikeus päästä ammatilliseen koulutukseen ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Nykytilanne Helsingissä ja muissakin suurissa eteläisen Suomen kaupungeissa on siten aivan erilainen kuin esimerkiksi maaseutukunnissa.

Kaupunginhallituksen mielestä tuleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma menettää osan painoarvostaan, jos siinä ei arvioida maan eri osien erilaisia tilanteita ja tarpeita. Samoin ohjelmaan pitäisi sisällyttää riittävän kattava analyysi työvoimatarpeesta eri sektoreilla ja maan eri osissa. Lisäksi ohjelmassa tulisi ottaa huomioon Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Heidän edelleen kotouttamisensa, kouluttamisensa ja poluttamisensa työelämään tulisi näkyä ohjelman politiikkalinjauksissa ja toimenpiteissä. Myös toisen polven maahanmuuttajat on otettava huomioon tulevaisuuden osaajina ja työvoimaresurssina. Työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota: Helsingissä asui vuoden 2004 - 2005 vaihteessa n. 40 000 maahanmuuttajataustaista (7,7 % väestöstä) ja maahanmuuttajien työttömyysaste on pysynyt korkeana (29 – 70 %, riippuen henkilön taustasta).

Ohjelmaluonnoksessa korostuu akateemisten maahanmuuttajien osuus. Suomessa onkin suhteellisen vähän esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia tutkijoita, ja ulkomaalaisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden saaminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä. Korkeakoulutuksen mahdolliseen maksullisuuteen siirryttäessä on esimerkiksi stipendijärjestelyin huolehdittava siitä, että suomalaisen korkeakoululaitoksen vetovoima ei vähene. Todennäköistä samalla on, että suuri osa tulevasta työvoimatarpeesta tulee kohdistumaan suorittavan tason työtehtäviin mm. teollisuudessa ja palvelualoilla.

Perheenjäsenten asema

Työperusteisen maahanmuuton edistämisessä perheenjäsenten palvelujen huomioon ottaminen on tärkeää. Avainsektoreita ovat tällöin mm. asumispalvelut, koulujärjestelmä, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto- ja mielenterveyspalvelut sekä työvoimapalvelut. Valta-osa näistä palveluista on kunnallisia palveluja, osin juuri niitä työvoimapulan alueita, joiden tilannetta työperäisen maahanmuuton ajatelleen helpottavan.

Lupajärjestelmistä ja rekisteröintimenettelystä

Ohjelmaluonnos sisältää monia kannatettavia ehdotuksia nykyisen lupajärjestelmän yksinkertaistamisesta. Siinä ei kuitenkaan oteta kantaa kansalaisuuden saamiseen. Uudessa kansalaisuuslaissa vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi kuuden vuoden yhtäjaksoista oleskelua aiemman viiden vuoden asemasta. Kansalaisuuden saaminen tukee osaltaan integraatiota, joten tältä osin pyrkimystä tukea maahanmuuttajien pysyvää asettumista Suomeen ei ole toteutettu johdonmukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo, että ulkomaalaisrekisteriä tulisi kehittää siten, että se ottaisi huomioon myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen saada tietoa kunnista toisiin siirtyvistä pakolaisista, jolloin mm. palvelujen suunnittelua ja pakolaisista saatavien kustannusten korvauksien perintää voitaisiin tehostaa.

Tällä hetkellä valtio maksaa kunnille laskennallisen korvauksen jokaisesta kuntaan sijoitetusta pakolaisesta kolmelta ensimmäiseltä Suomessa asutulta vuodelta. Pakolaiset kuitenkin muuttavat yleensä alkusijoituskunnistaan pois ennen kuin valtion maksaman laskennallisen korvauksen ajanjakso on ohi. Tällöin pienet vastaanottajakunnat hyötyvät pakolaisten vastaanotosta taloudellisesti. Helsingin kaltaiset isot kaupungit puolestaan kärsivät, sillä ne joutuvat loppujen lopuksi järjestämään palvelut alun perin muihin kuntiin sijoitetuille pakolaisille. Tämän takia pakolaisten vastaanottojärjestelmää tulisi kehittää oikeudenmukaisemmaksi siten, että suurten kaupunkien resurssit palveluiden tuottamisessa ja kotouttamistoimenpiteissä turvataan nykyistä paremmin.

Tutkintojen tunnustaminen

Nykyinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä on maahanmuuttajille vaikeaselkoinen ja kallis. Siksi on tärkeää kehittää tunnustamisjärjestelmää niin kuin luonnoksessa ehdotetaankin. Myös muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamista tulisi kehittää luonnoksessa esitetyllä tavalla.

Terveystoimessa ja muillakin toimintalohkoilla on havaittu, että suurin rekrytoinnin haaste on kielitaito. Esimerkiksi potilastyössä edellytetään sellaista kielitaitoa, että potilaan hoito tai ohjaus ei hoitavan henkilön huonon kielitaidon vuoksi vaarannu. Jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään edistämään systemaattisesti, tulisi tulijoille opettaa suomen kieltä jo ennen Suomeen tuloa. Toisaalta, vain yhtä kotimaista kieltä taitavan maahanmuuttajan mahdollisuuksia hakea työtä hänen hallitsemallaan kotimaisella kielellä tulee edistää.

Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen

Ohjelmaluonnoksessa annetaan ministeriöille, Kuntaliitolle ja kunnille yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Kunnille tulee taata riittävät voimavarat yhdenvertaisuuden turvaamiseen sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävään toimintaan, suurten kaupunkien erityispiirteet huomioon ottaen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Helsingin kaupunki on vuonna 2004 hyväksynyt ohjeen rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisestä Helsingin kaupungin toiminnassa.

Kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen on tärkeä linjaus pyrittäessä edistämään maahanmuuttajien syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että valtio jatkossa osallistuu entistä voimakkaammin maahanmuuttajajärjestöjen tukemiseen. Samalla on kehitettävä seurantaa ja pyrittävä löytämään mittareita, joilla toiminnan vaikuttavuutta pystytään arvioimaan.

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen

tukeminen

Ohjelmaluonnos sisältää ehdotuksen työvoimana maahan saapuvien henkilöiden opastamisjärjestelmän kehittämiseksi. Opastaminen sisältäisi tietopaketin ja perehdyttäisi tulijan kieleen ja yhteiskuntaan sekä loisi valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Opastuksen kohteena olisivat ehdotuksen mukaan maahan saapuvat työntekijät, elinkeinonharjoittajat sekä heidän perheenjäsenensä. Opastaminen ei olisi velvollisuus, vaan mahdollisuus.

Kaupunginhallitus pitää ehdotettujen neuvontapisteiden perustamista kannatettavana. Toiminta voisi tapahtua seudullisena yhteistyönä. Neuvontapisteet palvelisivat sekä valtion että kuntien tarpeita, joten myös valtion tulisi osallistua toiminnan ylläpitokustannuksiin.

Kaupunginhallitus haluaa kiinnittää huomiota siihen, ettei valtio ole varannut riittäviä resursseja kotouttamistoimiin. Työperäisen maahanmuuton edistämistoimien ohella pitäisi myös koko ajan muistaa, että Suomessa asuu jo tällä hetkellä paljon sellaista ulkomaalaistaustaista työvoimaa, jonka sijoittumista työmarkkinoille voitaisiin merkittävästi parantaa.

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ovat keskeisiä maahanmuuttopoliittisia linjauksia myös opetuksen ja koulutuksen kannalta. Myönteistä on, että ohjelmassa on otettu kantaa kotoutumislainsäädännön ulkopuolelle jääviin maahanmuuttajiin. Ehdotuksessa esitetty malli opastamisen ja kotouttamisen jäsentymisestä on havainnollinen ja toteuttamiskelpoinen.

Kotouttamiskoulutusjärjestelmän määrittely lainsäädännössä sekä koulutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuun selkiyttäminen opetushallinnon ja työhallinnon välillä ovat erittäin merkittäviä toimenpiteitä. Nykytilanteessa tarjottu koulutus ja maahanmuuttajien tarpeet eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Myös resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet. Aikuisten kotoutumiskoulutuksen nykyistä voimakkaampaa integroimista olemassa olevaan aikuiskoulutusjärjestelmään olisi vakavasti harkittava.

Maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia käsitellään luonnoksessa pääasiassa valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Luonnoksessa esitetyt perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvät tukitoimet ja monikulttuurinen ohjaus ovat merkittäviä myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa. Helsingin opetustoimi on toteuttanut em. toimenpiteitä onnistuneesti, esimerkkinä lukion lukuvuoden mittaisen valmistavan opetuksen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen arviointi ja seuranta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta on tärkeä toimenpide. Siihen tulisi liittää oppilaitoksissa käytettyjen suomen tai ruotsin kielen testien arviointi ja tarkastelu. Tekstissä mainittua näkökohtaa vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymysten sisällyttämisestä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi vielä täsmentää. Myös perusopetusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen opetuksen resurssien riittävyys ja kattavuus pitää taata koko perusopetuksen ajan ja ottaa se huomioon kustannuksissa ja niiden jaossa. Niin ikään tulisi ottaa kantaa alle kouluikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen tukemiseen.

Asuntopolitiikka on tärkeä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmeistä on, että työperäisen maahanmuuton lisääntyessä suurimmat paineet kohdistuvat Helsinkiin. Kaupungin asuntotoimi joutuu tässä isojen haasteiden eteen.

Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä, että ohjelmaluonnoksessa esitetään toimenpiteitä vapaaehtoisen paluumuuton edistämiseksi. Tällaisina keinoina mainitaan viranomaisyhteistyön tehostaminen, tiedottaminen omaehtoisen paluun mahdollisuudesta sekä paluuta motivoivan paluuavustusta koskevan kansallisen lainsäädännön tarkentaminen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton tehostamisen osalta on myönteistä, että lastensuojelun jälkihuoltotoimenpiteet ulotetaan myös yksin maahan tulleisiin alaikäisiin lapsiin aina 21 ikävuoteen asti.

Ulkomaalaisia koskeva lupajärjestelmä on todettu ongelmalliseksi. Tällä hetkellä suuri osa Helsinkiin tulevista turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, saa tilapäisen oleskeluluvan B. Luvan myöntämisen perusteena on, ettei heidän maasta poistamisensa ole tosiasiassa mahdollista. B-luvan saaneilla henkilöillä ei ole oikeutta tehdä ansiotyötä Suomessa ensimmäisen vuoden aikana eikä heidän ulkomailla oleville perheenjäsenilleen myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella. B-luvan saaneiden henkilöiden asema on epäselvä ja sitä tulisi tarkistaa.

Lopuksi Luonnos maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi on laaja ja varsin kattava ja siinä esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Ohjelman onnistunut läpivienti edellyttää kuitenkin edellä mainittuja tarkistuksia ja ennen kaikkea riittävästi voimavaroja, myös kunnallisiin peruspalveluihin.

Yksi toimivan maahanmuuttopolitiikan peruskivistä on yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittyminen sellaiseksi, että se on avoin uusille monikulttuurisille virikkeille ja suosii vuorovaikutusta valtaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Helsinki tulee yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kehittämään vetovoimatekijöitään ja samalla panostamaan mahdollisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota kototutumisprosessin kaksisuuntaiseen luonteeseen. Kun Suomella ja Helsingillä on velvollisuutena luoda maahanmuuttajille täysipainoiset mahdollisuudet osallistua talous-, yhteiskunta-, kulttuuri- ja poliittiseen elämään, niin maahanmuuttajien edellytetään vastavuoroisesti osallistuvan kotoutumisen prosessiin niin, että he tulevat tietoiseksi sekä oikeuksistaan että velvollisuuksistaan uudessa asuinmaassaan. Kotimaisten kielten taito ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen ovat onnistuneen kotoutumisen keskeisiä edellytyksiä.

Kirje työministeriölle ja pöytäkirjanote tietokeskukselle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, suomenkieliselle työväenopistolle, ruotsinkieliselle työväenopistolle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle, opetusvirastolle, ammattikorkeakoululle, kulttuuriasiainkeskukselle, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnalle sekä työllistämistoimikunnalle.

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan työministeriölle annettavasta lausunnosta seuraavasti:

”Sivulle 28, kolmanneksi kappaleeksi ennen väliotsikkoa Tutkintojen tunnustaminen lisätään seuraava uusi kappale:

Sivulle 29, uusi 3. kpl:

Sivu 31, toisen kappaleen toinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Helsinki tulee yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kehittämään vetovoimatekijöitään ja samalla panostamaan mahdollisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisemiseen.”

Merkittiin, että Rantanen teki Ojalan kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen:

”Sivun 27 kolmannen täyden kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi:

Ennen mahdollisia ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista tehtäviä päätöksiä tulisi tarkkaan arvioida lukukausimaksujen vaikutukset suomalaisten korkeakoulujen houkuttelevuuteen.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rantasen vastaehdotuksen äänin 10 – 5. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala, Rantanen ja Reinikainen.

Merkittiin, että Dahlberg teki Reinikaisen kannattamana seuraavat kaksi lisäysehdotusta:

”Ehdotus 1, lisäys lausuntotekstiin:

Maahanmuuttajien tulisi voida todistaa kelpoisuutensa työtehtäviin joustavammin. Viranomaisten tietopankki muiden maiden eri alueiden koulutustasosta tulisi täydentää ja päivittää. Nettiin pohjautuva työnhaku muodostuu maahanmuuttajille kielitaidon puutteellisuuden vuoksi usein liian korkeaksi esteeksi.”

”Ehdotus 2, lisäys lausuntotekstiin sivulle 28 väliotsikon Tutkintojen tunnustaminen toisen kappaleen loppuun:

Toisaalta, vain yhtä kotimaista kieltä taitavan maahanmuuttajan mahdollisuuksia hakea työtä hänen hallitsemallaan kotimaisella kielellä tulee edistää.”

Ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Dahlbergin ensimmäisen vastaehdotuksen äänin 10 – 5. Vähemmistöön kuuluivat Dahlberg, Reinikainen, Rihtniemi, Urho ja Wallden-Paulig.

Toisessa äänestyksessä Dahlbergin toinen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Lehtipuu, Malinen, Pajamäki, Puura, Rantanen ja Vehviläinen.

Kaupunginhallitus oli hyväksynyt esittelijän muutetun ehdotuksen ja Dahlbergin toisen vastaehdotuksen.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 14

1085 §

5.9.2005 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2005-1875

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettaviksi seuraavat uudet virat:

	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
1.1.2006 lukien
tutkimusjohtajan virka	3 950
koulutuspäällikön virka	3 300

1.8.2006 lukien
kaksi yliopettajan virkaa	2 712
kahdeksan lehtorin virkaa	2 532

Samalla kaupunginhallitus päätti perustaa 1.1.2006 lukien seuraavat virat ammattikorkeakouluun sijoitettujen nykyisten virkojen tilalle:

Nykyinen virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Vakanssi-nro	Uusi virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
yliopettaja	3 796 – 4 555	047447	aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtaja	3 950
lehtori	2 532 – 3 415	049519	koulutuspäällikkö	3 300
lehtori	3 380 – 4 323	046489	koulutuspäällikkö	3 300
yliopettaja	3 796 – 4 555	047446	kielikeskuksen johtaja	3 950

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa ammattikorkeakoulua huolehtimaan kaupunginhallituksen päätöksen ja sitä koskevan oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille nykyisille viranhaltijoille, joita järjestely koskee.

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

1086 §

5.9.2005 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORIN SIJAISEN MÄÄRÄÄMINEN

Khs 2005-1877

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti määrätä vararehtori Riitta Konkolan ja vararehtori Juha-Pekka Liljanderin, mainitussa järjestyksessä, hoitamaan ammattikorkeakoulun rehtorin tehtäviä rehtorin estyneenä ollessa.

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle sekä mainituille henkilöille

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

1087 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta

- ruotsinkielinen jaosto 1.9.2005

eläintarhan johtaja 1. ja 6.9.2005

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 29.8. ja 6.9.2005

- osastopäällikkö (henkilöstön liikkuvuus) 2.9.2005

museonjohtaja 8.9.2005

kaupunginorkesterin intendentti 2.9.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 10.8. – 1.9.2005

taidemuseon johtaja 5. – 6.9. ja 8.9.2005

tietokeskus

- johtaja 31.8. – 6.9.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1088 §

ORGANISAATIOJÄRJESTELYISTÄ JA HENKILÖSTÖN SIJOITTELUSTA JOHTUVAT VIRKANIMIKEMUUTOKSET PELASTUSLAITOKSESSA

Khs 2005-1240

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä seuraavat muutokset pelastuslaitokseen sijoitettujen virkojen osalta:

Vakanssinro	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka €/kk	Uusi nimike	Uusi palkka €/kk
017850	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
017823	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
017847	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
018214	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
	Yht. 4

017875	Paloesimies	1736,03	Asemamestari	1889,71
017882	Paloesimies	1736,03	Asemamestari	1889,71
	Yht. 2

018239	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
017874	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
017870	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
	Yht. 3

017869	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017862	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017863	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017876	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017873	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017865	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017860	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
	Yht. 7

018247	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017974	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017923	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017941	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017983	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017970	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017985	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017932	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017889	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
018244	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017949	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017927	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
	Yht. 12

018038	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018067	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018061	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018050	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018119	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018070	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018171	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018116	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018217	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018127	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018035	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018076	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
	Yht. 12

018268	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018269	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018270	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018271	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018272	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018273	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018274	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018275	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018276	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018277	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018278	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018327	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018329	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018357	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018358	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018359	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
	Yht. 16

018361	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018362	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018363	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018364	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018365	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018366	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018367	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
	Yht. 7

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa pelastuslaitosta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 3

1089 §

MAAHERRANPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN; VIIKKI LATOKARTANO

Khs 2005-1335

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Maaherranpuiston puistosuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 124 840 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

1090 §

VALTUUTETTU MATTI TAINAN TOIVOMUSPONSI: MELUESTEIDEN TOTEUTTAMINEN

Khs 2005-742

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1091 §

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: ULKOVALAISTUKSEN PARANTAMINEN

Khs 2004-2078

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupungin-valtuuston 13.10.2004 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 3

1092 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

liikepalvelulautakunta 6.9.2005

joukkoliikennelautakunta 7.9.2005

joukkoliikennelautakunta 8.9.2005

yleisten töiden lautakunta 8.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1093 §

HOITOTAKUUTA VARTEN PERUSTETTUJEN VIRKOJEN NIMIKEMUUTOKSET

Khs 2005-1786

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaa terveyskeskukseen sijoitettujen jäljempänä mainittujen virkojen nimikkeet ja palkkaukset 1.10.2005 lukien seuraavasti:

Vanha nimike

Tehtävä-
kohtainen

palkka

Uusi nimike

Tehtävä-
kohtainen
palkka

Akuuttisairaala-
osasto
Erikoislääkäri
5 virkaa/vak.nrot
026916-026920

3824 €/kk

Osastonlääkäri

3700-3950 €/kk

Psykiatriaosasto
Erikoislääkäri
8 virkaa/vak.nrot
026886-026893

3824 €/kk

Avohoidon
erikoislääkäri

3800-3950 €/kk

Erikoislääkäri
2 virkaa/vak.nrot
026894, 026895

3824 €/kk

Osastonlääkäri

3800-3950 €/kk

Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, ettei edellä mainituissa palkoissa ole mukana 1.9.2005 kaikille lääkäreille tuleva yleiskorotus.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että ehdotuksen loppuun ennen pöytäkirjanotejakelua lisätään seuraava uusi kappale:

”Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liitteet 1 - 2

1094 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 6.9.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

1068 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN RISTO

RAUTAVA: STYRNING AV KONKURRENSUTSÄTTNINGEN

AV STÖDTJÄNSTER

Stn 2005-1258

Ärende Kj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.5.2005 (Risto Rautava), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Risto Rautava och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Paavola Vesa, organisationschef, telefon 169 3717

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Översättning:

1082 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN HARRY

BOGOMOLOFF: GRUPPSTORLEKEN I DAGHEM OCH SKOLOR

Stn 2004-2357

Ärende Sj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.11.2004 (Harry Bogomoloff)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Harry Bogomoloff och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagan till detta.

Tilläggsuppgifter:

Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 169 2242

BILAGA Bilagorna 1 - 4

Översättning:

1091 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN PAAVO

ARHINMÄKI: FÖRBÄTTRING AV GATUBELYSNINGEN

Stn 2004-2078

Ärende Ryj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.10.2004 (Paavo Arhinmäki), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Paavo Arhinmäki och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 169 2262

BILAGA Bilagorna 1 - 3

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Otto Lehtipuu	Sirkka-Liisa Vehviläinen
puheenjohtaja	puheenjohtaja
(paitsi 1065 §)	(1065 §:n kohdalla)

Susanna Mäkelä
pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Risto Rautava Jouko Malinen

(paitsi osa 1069 §)

Suvi Rihtniemi

(paitsi osa 1069 §)

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 20.9.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 1070-1072 ja 1083 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1058-1069, 1073-1074, 1079-1082, 1084, 1087, 1090-1092 ja 1094 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1078 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.

	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros

4 KUNNALLISVALITUS


	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 1070-1072 ja 1083 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				1070-1072 och 1083 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1058-1069, 1073-1074, 1079-1082, 1084, 1087, 1090-1092 och 1094 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1078 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

	Anvisning om ansökan

		Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.

	Ansökan hos marknadsdomstolen

		Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.

	Ingivande av ansökan

		Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors

4 KOMMUNALBESVÄR

	Besvärsrätt

		Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

		–	av kommunmedlemmarna.

		1070-1072 och 1083 § i protokollet

		Besvär får anföras på den grunden att

		1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

		2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

		3	beslutet annars strider mot lag.

		Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

		–	beredning eller verkställighet

		–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

		–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

	Besvärsmyndighet

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

	Besvärstid

		Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i besvärsskriften

		I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:

		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

	Inlämnande av besvärsskrift

		Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

	Avgifter för handläggning av besvär

		Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		12.9.2005 kello 16.00 – 17.18

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Lehtipuu, Otto				kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja (paitsi 1065 §)
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto				(paitsi osa 1069 §)
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi				(paitsi osa 1069 §)
	Urho, Ulla-Marja				(paitsi osa 1069 §)
	Wallden-Paulig, Irmeli				(paitsi osa 1069 §)
	Koskinen, Kauko				varajäsen (paitsi osa 1069 §)

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1088-1094 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi 1064 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 1058-1059, osa 1069 ja osa 1081-1094 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 1069 §)
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies (paitsi osa 1069 §)
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1069 §)
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1069 §)
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1069 §)
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi osa 1084-1094 ja osa 1069 §)
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Schier, Mikael				lehdistöpäällikkö
	Peltonen, Raija				osastopäällikkö
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
	Luopajärvi, Timo				rehtori (1085 §:n kohdalla)

Puheenjohtaja		Lehtipuu, Otto, paitsi 1065 §:n kohdalla Vehviläinen, Sirkka-Liisa

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1058-1059,	1060,		1068-1073,
		Korpinen				1074,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		1061-1067,		1075-1079,
		Sauri				1080,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		1081-1087,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		1088-1092,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		1093-1094,