Kokousaika		5.9.2005 kello 16.00 – 16.45
Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali
Läsnä
Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Moisio, Elina				varajäsen
Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1046-1057 §)
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja (paitsi 1031 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 1024-1025 ja osa 1050-1057 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri (paitsi osa 1046-osa 1049 §)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 1024-osa 1040 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri
Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan
Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna
Esittely			§
Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1024-1025,	1026-1027,		1035-1038,
		Korpinen				1039,
Kaupunkisuunnittelu-  ja kiinteistötoimi		Korpinen		1028-1034,		1040-1044,
		Sauri				1045,
Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		-,		1046-1051,
Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		1052-1054,
Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		1055-1057,

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

§

Asia

1024

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1025

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

1026

Kj/1

Vuoden 2005 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen

1027

Kj/2

Vuoden 2005 talousarviossa Kamppi - Töölönlahti-alueen rakentamiseen varattujen katu- ja puistomäärärahojen ylittäminen

1028

Kaj/3

Ruskeasuon toimistotontin 16745/4 vuokrausperusteiden määrääminen / myyntivaltuuden myöntäminen

1029

Kaj/4

Vuosaaren satama-alueen ja satamaan liittyvän yritysalueen vuokraaminen, yritysalueen toteuttaminen ja toiminta-alueiden luovutusperiaatteet

1030

Kaj/5

Punavuoren tontin 89/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11429)

1031

Kaj/6

Lauttasaaren tontin 31107/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11437)

1032

Kaj/7

Suutarilan tontin 40069/14 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11391)

1033

Kaj/8

Kulosaaren tontin 42034/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11416)

1034

Kaj/9

Pitäjänmäen tontin 46149/11 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11431)

1035

Kj/3

Tasa-arvotoimikunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Saksaan

1036

Kj/4

29.8.2005 pöydälle pantu asia Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n ym. oikaisuvaatimus koskien ohjatun yösähkön hinnankorotuksia

1037

Kj/5

Kaupunginvaltuuston 31.8.2005 tekemien päätösten täytäntöönpano

1038

Kj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1039

Kj/7

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1040

Kaj/1

Lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta

1041

Kaj/2

Etukäteisilmoitus kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä suunnitteilla olevissa kiinteistökaupoissa

1042

Kaj/3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Wärtsilä Oyj Abp:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n sekä Oy Alfred A. Palmberg Ab:n välisessä kiinteistökaupassa

1043

Kaj/4

Etukäteisilmoitus kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx kuolinpesien sekä Neste Markkinointi Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

1044

Kaj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1045

Kaj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1046

Sj/1

Lausunto luonnoksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

1047

Sj/2

Xxxxxx Xxxxxxx hakemus ylimääräisen eläkkeen myöntämiseksi

1048

Sj/3

Uuden jäsenen nimeäminen Teatterimuseon säätiön edustajistoon

1049

Sj/4

Ammattikorkeakoulun eräät virkajärjestelyt

1050

Sj/5

Ammattikorkeakoulun rehtorin sijaisen määrääminen

1051

Sj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1052

Ryj/1

Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi: Penkkien lisääminen Kallion alueelle

1053

Ryj/2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemuksesta

1054

Ryj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1055

Stj/1

Kårkulla samkommuns ekonomiplan 2006-2008 - Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2006-2008

1056

Stj/2

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittäminen

1057

Stj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

1024 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1025 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1026 - 1034 §

Kaupunginvaltuuston 14.9.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1026 §

Vuoden 2005 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

1027 §

Vuoden 2005 talousarviossa Kamppi - Töölönlahti-alueen rakentamiseen varattujen katu- ja puistomäärärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1028 §

Ruskeasuon toimistotontin 16745/4 vuokrausperusteiden määrääminen / myyntivaltuuden myöntäminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1029 §

Vuosaaren satama-alueen ja satamaan liittyvän yritysalueen vuokraaminen, yritysalueen toteuttaminen ja toiminta-alueiden luovutusperiaatteet

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

1030 §

Punavuoren tontin 89/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11429)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1031 §

Lauttasaaren tontin 31107/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11437)

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Minerva Krohn esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1032 §

Suutarilan tontin 40069/14 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11391)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1033 §

Kulosaaren tontin 42034/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11416)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1034 §

Pitäjänmäen tontin 46149/11 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11431)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

1035 §

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA SAKSAAN

Khs 2005-1635

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa esityksessä mainitut tasa-arvotoimi-kunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Saksaan Frankfurt am Mainiin 6.-8.10.2005 mainitun kaupungin tasa-arvotyöhön tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista talousarvion kohdalta 1 04 02 02, virkamatkat, vastuualue 13.

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, tasa-arvotoimikunnalle, kaupunginkanslian yleiselle osastolle (Helena Puusaari) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liite 1

1036 §

29.8.2005 pöydälle pantu asia

SUOMEN OMAKOTILIITON HELSINGIN PIIRI RY:N YM. OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN OHJATUN YÖSÄHKÖN HINNANKOROTUKSIA

Khs 2005-950

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti hylätä Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n sekä Jorma Tsubarin, Ritva Gustafssonin ja Jyrki Etelämäen oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa kaupunginjohtajan päätöksessä (31.5.2005 § 4192) ei ole oikeudellista virhettä, ja koska Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotukset on toteutettu sähkömarkkinalain ja sähkösopimusten mukaisesti.

Pöytäkirjanote liitteineen muutoksenhakuosoituksin Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:lle, Jorma Tsubarille, Ritva Gustafssonille ja Jyrki Etelämäelle sekä pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

1037 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 31.8.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 31.8.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Elina Sepälle ja Tiina Hiltuselle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita laatimaan takaussitoumuksen.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiölle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

6 Kaupunginhallitus päätti myöntää 5 200 000 euron määrärahan kiinteistövirastolle vuoden 2005 talousarvion kohdan 8 01 02 alakohdasta ”Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet” Viikinrannan kaapelitunnelin rakentamista varten.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

26 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnittelukeskukselle.

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

9 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseolle, Helsingin Vedelle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

10 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle ja kaupunginmuseolle.

11 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

12 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja Helsingin Vedelle.

13 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle.

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

14 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, satamalautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Energialle, ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle.

15 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

18, 19 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

16 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluita huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Jukka Borgille ja Timo Koskiluomalle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

20, 21 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

22–25, 27 ja 28

Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

17 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote sosiaalijohtaja Aulikki Kananojalle.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

29 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunginjohtajan toimialan kohdassa 6 myönnettävä määräraha on suuruudeltaan 5 200 000 euroa.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 5.

1038 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta 31.8.2005

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 31.8.2005

tekninen lautakunta 30.8.2005

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1039 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1040 §

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA

Khs 2005-1321

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Itä-Uudenmaan liitolle maakuntakaavaluonnoksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

Hallinnolliset rajat eivät vastaa todellisuutta

Huolimatta siitä, että tällä hetkellä perinteinen Uusimaa on hallinnollisesti jaettu kahteen maakuntaan, se muodostaa yhtenäisen eteläisen Suomen rannikkovyöhykkeen ja talousalueen.

Suomen aluerakenteessa eteläisellä rannikkovyöhykkeellä on kansantaloudellisesti merkittävä asema ja rooli niin väestömäärän, elinkeinoelämän, työpaikkojen kuin maankäytön intensiteetin suhteen. Eteläisen rannikkoalueen tärkein talous- ja työssäkäyntialue on Helsingin talousalue. Helsingin talousalueeseen, hieman käytetyistä kriteereistä riippuen, kuuluu kuntia Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Hämeen liittojen alueelta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että talousalueita ja niiden yhdyskuntarakennetta sekä liikenteen järjestämistä kehitetään yhteistyössä, yhteisillä päämäärillä ja yhteisillä strategioilla. Yhteistyöhön kuuluu toiminnallisen ja fyysisen kokonaisuuden hahmottaminen sekä se, että kaikki osapuolet ovat valmiita panostamaan yhteisen hyvinvoinnin muodostumiseen.

Kiistatonta on, että myös Itä-Uudenmaan alueen menestykselle ja hyvinvoinnille antaa osansa sen sijainti Helsingin ja pääkaupunkiseudun naapurina. Etenkin liiton läntisestä alueesta huomattava osa saa toimeentulonsa Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta.

Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa omaksuttu, pelkästään Itä-Uuttamaata painottava näkökulma vääristää osittain todellisuutta. Kun maakunnan keskiönä pidetään Porvoota ja Loviisaa, siitä seuraa, että esimerkiksi Sipoo näyttäytyy tällöin maakunnan reuna-alueena, jolle sopii luontevasti harvahko asutus ja virkistyspainotteinen maankäyttö. Tällöin unohdetaan, että rajan länsipuolella maakuntien hallinnolliselle rajalle saakka yhdyskuntarakenne on tiivistä ja lähes rajalle ulottuu jo nykyisin metrolinja, jota voitaisiin helposti ja jota olisi taloudellista ja tarkoituksenmukaista jatkaa itään päin.

Muutoin kaavaluonnoksella on selviä ansioita, etenkin siltä osin kuin sillä pyritään kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisivat olla jopa Pohjois-Euroopan mitassa toiminnallisesti merkittävä ja kiinnostava alue, jota olisi syytä kehittää yhteistyössä.

Kun maakuntakaavaluonnosta kehitetään ehdotukseksi, maakuntakaavan selostukseen tulisi liittää mukaan laajempi aluerakennetarkastelu ja siitä lähtevät tavoiteasettelut. Valittuja maankäyttöratkaisuja on kaavaselostuksessa vain osin selostettu ja perusteltu ja vaikutusten arvioinnit puuttuvat. Näiltäkin osin tarvitaan jatkossa täydennyksiä.

Seudullinen kaupunkirakenne on epätasapainoinen

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Kaupunkirakenne on laajentunut vuosikymmenien kuluessa länteen ja pohjoiseen. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että myös Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista. Uudenmaan maakunta-kaavassa on otettu tähän kanta osoittamalla taajama-alueen kasvu itään ja itämetron jatkaminen Mellunmäestä aina Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan rajalle. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen kaavakartalla tätä jatketta ei ole otettu huomioon.

Myönteistä kuitenkin on, että Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien varsialueelle on merkitty Uudenmaan maakunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan yhteiseltä rajalta aina Sipoonlahdelle asti ulottuva yhdyskuntarakenteen eheyttämisvyöhyke. Merkinnän sisältöä tulisi jatkossa selostuksessa avata ja tarkentaa.

Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia nuolimerkinnöin Keravan-Talman-Nikkilän akselilla. Helsingin kantana on, että koko seudun yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisempaa olisi painottaa ja kehittää juuri eteläistä, Porvoonväylän tuntumaan merkittyä eheyttämisvyöhykettä, jolloin uusi rakenne voisi tukeutua myös olemassa olevan raideliikenteen jatkomahdollisuuksiin.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät eheytyvää rakennetta

Helsingin näkemyksiä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta tukevat myös valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, jotka konkretisoituvat erityisesti maakuntakaavoituksessa. Tavoitteissa todetaan mm., että toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa ja että maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristö-arvojen yhteensovittamiseen.

Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan joukkoliikenteen edellytysten edistämistä ja että kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle. Helsingin seutua koskevissa erityiskysymyksissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että Helsingin seudulla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle. Kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä mm. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen mahdollisuuksia.

Edellä kuvattujen tavoitteiden toteuttamiseksi, yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän vuoksi on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa varataan Porvoonväylän tuntumaan uusia taajamatoimintojen alueita. Itämetroa tulisi jatkaa Uudenmaan maakuntakaavassa liittojen rajalle merkitystä linjauksesta Sipoon puolelle. Helsinki näkee tämän alueen soveltuvan erityisesti tehokkuudeltaan ja toteutustavaltaan monipuoliseen kaupunkipientalorakentamiseen. Östersundomin alueella ja sen ympäristössä on myös tärkeitä virkistys- ja luonnonarvoja, mm. Natura 2000 –verkoston alueet. Uusia taajamavarauksia ja metron linjausta suunniteltaessa on tärkeää, että nämä arvot otetaan asianmukaisella tavalla huomioon.

Valtion, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin laaja maanomistus Länsi-Sipoossa antaisi hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle pääkaupunkiseudun yhtenä kasvusuuntana. Helsingin kaupungin omistuksessa on Sipoossa noin 1 722 hehtaaria maa-alueita ja noin 1 951 hehtaaria vesialueita. Valtion omistukset ovat vielä suuremmat etenkin, kun kaupunki on luovuttanut valtiolle merkittäviä alueita esim. puolustusvoimien tarpeisiin.

Vuosaaren satama valmistuu käyttöön 2008. Uudella satamalla on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteeseen ja seudun elinkeinoelämään. Itä-Uudenmaan alue rajautuu välittömästi Vuosaaren satamaan ja sen maaliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa Vuosaaren sataman mahdollisuudet myös Itä-Uudenmaan kehittämisessä on syytä ottaa huomioon.

Rakentaminen, virkistys ja suojelu ovat nivellettävissä yhteen

Helsingin kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että maakuntakaavaluonnoksessa Helsingin omistama Talosaaren alue ja pääosin omistama Granön alue on osoitettu virkistysalueeksi, kun sen sijaan mm. Karhusaari ja Landbo ovat taajama-alueita. Helsingin mielestä kaavamerkintöjä pitäisi perustella paremmin, sillä nyt vaikuttaa siltä, että maanomistus on näissä tapauksissa ollut toiminnallisuutta merkittävämpi ohjaava tekijä.

Kaupungin käsityksen mukaan laadukkaalla suunnittelulla erilaiset toiminnat ovat luontevasti nivellettävissä yhteen. Työpaikka- ja asuntoalueiden sekä niitä palvelevien virkistysalueiden tuleekin sijaita lähekkäin ja myös taajama-aluemerkintöjen sisällä voidaan esimerkiksi virkistysreittien jatkuminen turvata.

Östersundom ja kauppakeskittymä

Maakuntakaavaluonnoksessa on Östersundomiin osoitettu vähittäis-kaupan suuryksikkö Porvoonväylän eteläpuolelle Landbon uuden asuntoalueen tuntumaan. Sipoon kunnan voimassa olevassa asemakaavassa alueen pääkäyttötarkoitus on liike- ja toimistorakentaminen ja asemakaavan rakennusoikeus on huomattava, liki Itäkeskuksen luokkaa.

Maakuntakaavassa Östersundomiin on merkitty aikaisempien suunnitelmien mukaiset taajama-alueet. Uusia yhdyskuntarakentamiseen osoitettuja alueita ei ole. Vielä rakentamattomien kohteiden tuleva väestö yhdessä jo rakennettujen alueiden väestön kanssa ei muodosta sellaista väestömäärää, joka perustelee tällaista keskittymää.

Östersundomin alueen joukkoliikenneyhteydet ovat vähäiset. Kauppa-keskittymän liikenne tulisi perustumaan pitkälti henkilöauton varaan. Kauppakeskittymien rakentaminen pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvana ja ilman lähiympäristön riittävää väestöpohjaa ei ole perusteltua. Suuryksikkö edellyttääkin maakäyttö- ja liikenneratkaisultaan toisenlaista maankäyttöä Östersundomiin ja sen ympäristöön kuin mitä nyt on esitetty. Myös Natura-alueiden läheisyys tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

Yleisilmailua varten tarvitaan lentokenttävaraus

Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty Lapinjärvelle, valtatie kuuden kaakkoispuolelle kaksi lentoliikenteen selvitysaluetta. Eteläisimmästä selvitysalueesta puolet on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, valtakunnallisesti merkittäväksi.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Helsingin seudun erityis-kysymyksissä todetaan, että Malmin lentokentälle sekä Laajasalon öljysatamalle ja -varastolle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti vuonna 2001 Itä-Uudenmaan alueelle kolmea Malmin lentokenttää korvaavaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, Askolan Monninkylää sekä toissijaisina Sipoon Boxia tai Porvoon Hinthaaraa. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle kehotuksen selvittää mm. korvaavan lentoaseman sijoittaminen Helsingin lähistölle valtion toimin. Selvitys valmistuu vuoden 2006 loppuun mennessä.

Myös Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulee huolehtia siitä, ettei mitään vaihtoehtoa suljeta pois niin kauan kuin lentokentän ja öljysataman sijainti on ratkaisematta.

Itä-Uudenmaan liiton strategiana on mm. kehittää maakuntaansa parantamalla sen yhteyksiä ulkomaailmaan ja panostamalla tärkeisiin liikenteen kehittämishankkeisiin kuten E 18 hanke sekä hyötymällä näiden hankkeiden toteutumisesta. Uusi yleisilmailukenttä soveltuu hyvin tähän strategiaan.

Helsingin kaupunki on yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa selvittänyt myös Malmin lentokentän toimintojen mahdollista hajasijoittamista olemassa olevilla muille kentille ja alueille, joille määrätyt toiminnat voisivat soveltua. Eräänä tarkastelun kohteena on ollut Rajavartio-laitoksen helikopteritukikohdan sijoittaminen uuteen paikkaan. Ilmailulaitoksen käynnissä olevasta korvaavan kentän selvittämisestä huolimatta ei ole poissuljettua, etteikö Malmin toimintoja voitaisi myös hajasijoittaa. Itä-Uudenmaan liiton länsiosissa on lukuisia paikkoja, jonne helikopteritukikohta voitaisiin sijoittaa. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on syytä tarkastella helikopteritukikohdalle mahdollinen sijoittamispaikka. Esimerkiksi Helsingin pääosin omistaman Granön saaren soveltuvuus tähän käyttöön voitaisiin tässä yhteydessä selvittää.

Seudun öljyhuollon järjestäminen

Helsingin Laajasalon öljyhuoltoalueen toiminta loppuu vuonna 2010. Alue muuttuu Yleiskaava 2002:n mukaisesti asunto- ja työpaikka-alueeksi. Uudenmaan liiton johdolla tehtiin vuonna 2001 selvitys Laaja-salon öljysatama- ja varastoalueen toimintojen siirrosta. Itä-Uudenmaan liiton edustaja osallistui selvitystyötä valvovaan työryhmään. Toimenpide-ehdotuksissa otettiin kanta mm. siitä, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetaan Porvoon Kilpilahden alueen yhteyteen alue öljysatamaa ja -varastoa varten ja varaudutaan sen laajentamiseen. Kilpilahden alueen laajuus ja kaavamerkinnät tulee varmistaa niin, että toimintojen siirto alueelle on mahdollista. Maakuntakaavaluonnoksen selostuksessa ei ole asiasta mainintaa.

Ylijäämämassoille ym. tarvittaisiin alueita

Helsingin seudun kehittämiselle ja rakentamiselle on muodostumassa este ylijäämämassojen sijoitusalueiden puutteesta. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulisi varautua myös alueiden varaamiseen ylijäämämassoille, saastuneiden maamassojen käsittelylle ja kaatopaikoille. Maakunnan alue rajautuu pääkaupunkiseutuun, jonne ei voida kaikkia näitä toimintoja tulevaisuudessa sijoittaa. Myös seudun itäsuunnan tulee olla käytettävissä näihin yleisiin tarpeisiin.

Yhteenveto

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ei tarkastella Itä-Uuttamaata osana eteläistä rannikkovyöhykettä eikä oteta huomioon sitä, että merkittävä osa Itä-Uudenmaan alueesta kuuluu Helsingin talousalueeseen. Kehitettäessä maakuntakaavaluonnosta ehdotukseksi maakuntakaavan selostukseen on syytä lisätä laajempi aluerakenne-tarkastelu ja siitä johdetut tavoitteet.

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista yhdessä läntisten ja pohjoisten osien kanssa.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän helpottamiseksi ja etenkin kaupunkimaisen pientalorakentamismahdollisuuksien lisäämiseksi on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa varataan Porvoonväylän tuntumaan uusia taajamatoimintojen alueita ja merkitään kaavaan itämetron jatke Sipoon puolelle, alueen virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen.

Vuosaaren satama valmistuu käyttöön 2008. Uudella satamalla on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteeseen ja seudun elinkeinoelämään. Itä-Uudenmaan alue rajautuu välittömästi Vuosaaren satamaan ja sen maaliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa Vuosaaren sataman mahdollisuudet myös Itä-Uudenmaan kehittämisessä on syytä ottaa huomioon.

Uudenmaan maakuntakaavassa ei tule sulkea pois mitään varteen otettavaa yleisilmailukentän sijoitusvaihtoehtoa ennen kuin Liikenne- ja viestintäministeriön edellyttämä Ilmailulaitoksen uusi selvitys on valmistunut vuoden 2006 loppuun mennessä. Myöskään Malmin lentokentän toimintojen hajasijoittaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan valmistelussa on syytä varautua osoittamaan liiton läntisestä osasta Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohtaa varten alue.

Kilpilahden öljysatama-, varastointi ja jalostamoalueen alueen laajuus ja kaavamerkinnät tulee varmistaa niin, että öljysatama- ja varastotoimintojen tuleva kehittyminen alueella on mahdollista.

Helsingin seudun kehittämiselle ja rakentamiselle on muodostumassa este ylijäämämassojen sijoitusalueiden puutteesta. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulisi varautua myös alueiden varaamiseen ylijäämämassoille, saastuneiden maamassojen käsittelylle ja kaatopaikoille.

Kirje nro Itä-Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 3

1041 §

ETUKÄTEISILMOITUS KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUUNNITTEILLA OLEVISSA KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2005-1820

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti etuostolain (608/77) 8 §:n mukaisesti etukäteen ilmoittaa, että kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos seuraavat kiinteistöt kahden vuoden kuluessa kaupungin päätöksestä myydään seuraavilla ehdoilla:

Kaupan kohteet	Kauppahinta ja muut kauppaehdot	Kiinteistön omistajan osoite
1) Kiinteistötunnus 91-20-2-10 20. kaupunginosan korttelin 20002 tontti nro 10 rakennuksineen 2) Kiinteistötunnus 91-46-72-9 46. kaupunginosan korttelin 46072 tontti nro 9 rakennuksineen	1) vähintään 21,4 milj. euroa 2) vähintään 14,7 milj. euroa	1) Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 PL 226, 00045 Nokia Group 2) Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 PL 226, 00045 Nokia Group

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9:lle sekä Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1042 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN WÄRTSILÄ OYJ ABP:N JA SKANSKA TALONRAKENNUS OY:N SEKÄ OY ALFRED A. PALMBERG AB:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1819

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 23.6.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Wärtsilä Oyj Abp on myynyt määräosan (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan korttelin nro 23126 tontista nro 1 Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1043 §

ETUKÄTEISILMOITUS KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ XXXXX XXXXXX JA XXXXX XXXXXXX KUOLINPESIEN SEKÄ NESTE MARKKINOINTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1818

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti etuostolain (608/77) 8 §:n mukaisesti etukäteen ilmoittaa, että kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos seuraava kiinteistö kahden vuoden kuluessa kaupungin päätöksestä myydään seuraavilla ehdoilla:

Kaupan kohde	Kauppahinta ja muut kauppaehdot	Kiinteistön omistajan osoite
kiinteistötunnus 91-401-3-405 (Helsingin kaupunki, Ala-Tikkurilan kylä, Sillankorva, RN:o 3:405)	530 000 euroa	Xxxxx Xxxxxx kuolinpesä ja Xxxxxx Xxxxx kuolinpesä c/o Asianajaja Maija Brander Asianajotoimisto Brander&Mäkelä Oy Simonkatu 12 B 31 00100 Helsinki

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja kirje nro Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesälle, Xxxxx Xxxxxx kuolinpesälle sekä Neste Markkinointi Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1044 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	30.8.2005
kaupunkisuunnittelulautakunta	25.8. ja 1.9.2005
rakennuslautakunta	30.8.2005
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	30.8. ja 1.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille ja viranhaltijalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1045 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavan viranomaisen tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta

24.8.2005

Ilmoitus asianomaiselle toimikunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1046 §

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI

Khs 2005-1543

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1047 §

XXXXXX XXXXXXXX HAKEMUS YLIMÄÄRÄISEN ELÄKKEEN MYÖNTÄMISEKSI

Khs 2005-1541

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, että Xxxxxx Xxxxxxxx pyyntö ylimääräisen eläkkeen maksamisesta ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Kirje nro Xxxxxxxxx ja pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Liitteet 1 - 2(Liite 1 osittain salassa pidettävä)(Liite 2 salassa pidettävä)

1048 §

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN TEATTERIMUSEON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

Khs 2004-1942

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti nimetä Teatterimuseon säätiön edustajistoon kaupungin edustajaksi Tuija Siltasen kasvatustieteiden maisteri Titta Kontkasen tilalle vuoden 2007 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille sekä Teatterimuseon säätiölle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liite 1

1049 §

AMMATTIKORKEAKOULUN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2005-1875

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

1050 §

AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORIN SIJAISEN MÄÄRÄÄMINEN

Khs 2005-1877

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

1051 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ammattikorkeakoulun hallitus 25.8.2005

liikuntalautakunta 30.8.2005

nuorisolautakunta 1.9.2005

opetuslautakunta 30.8.2005

- suomenkielinen jaosto 30.8.2005

eläintarhan johtaja 29.8.2005

museonjohtaja 31.8.-1.9.2005

kaupunginorkesterin intendentti 7.6. ja 4.-24.8.2005

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 29.-30.8.2005

taidemuseon johtaja 24.8.-1.9.2005

tietokeskuksen johtaja 24.-25.8.2005

työterveysjohtaja 30.-31.8.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1052 §

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: PENKKIEN LISÄÄMINEN KALLION ALUEELLE

Khs 2005-1267

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

1053 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MARIMEKKO OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1496

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemusta, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat:

Jätevesien esikäsittely toteutetaan siten, että Helsingin Veden asettamat lupaehdot täyttyvät.

Selvitetään mahdollisuudet sekajätteiden hyödyntämisen (esim. energiahyödyntäminen) lisäämiseksi.

Painamisessa ryhdytään käyttämään liuotinvapaata painopastaa heti, kun se on teknisesti mahdollista.

Tehtaan tulee huolehtia siitä, että viemäriin johdettavan jäteveden VOC-yhdisteiden summa-arvo on alle 3,0 mg/l.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, ympäristölautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 5

1054 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta 1.9.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1055 §

KÅRKULLA SAMKOMMUNS EKONOMIPLAN 2006-2008 - KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2008

Khs 2005-1324

Esityslistan asia Stj/1

Stadsstyrelsen beslöt avge följande utlåtande till Kårkulla samkommun:

Helsingfors stad bereder budgeten för år 2006 med en höjning av kostnadsnivån från år 2005 med 2,1 % i fråga om löneutgifter och 1,5 % i fråga om andra utgifter än personalutgifter. Stadsstyrelsen anser att den föreslagna prishöjningen i Kårkulla samkommuns ekonomiplan är för stor i relation till de aviserade löneförhöjningarna och till stegringen i kostnadsnivån.

När det gäller helsingforsklienternas användning av service bör följande ändringar göras:

– antalet dygn inom boendeservicen bibehålls på den prognostiserade nivån för år 2005 utom i kategori 1, där det beräknas att antalet vårddygn som behövs under 2006 fortfarande uppgår till 4 750

– antalet användningsdagar inom dagvården minskas med 177 i kategori 1 och med 230 i kategori 3, till sammanlagt 4 200 i kategori 1 och sammanlagt 2 100 i kategori 3

– antalet besök inom den övriga öppna vården bibehålls på 2004 års nivå, dvs. det rätta antalet är 650.

Stadsstyrelsen konstaterar slutligen att Helsingfors stad har som mål att öka kostnadseffektiviteten inom social- och hälsovårdsväsendet. Stadsstyrelsen anser det vara ytterst viktigt att också Kårkulla samkommun fäster avseende vid sin egen kostnadseffektivitet.

Skrivelse till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden med kopia av ekonomi- och planeringscentralens utlåtande och protokollsutdrag till de av staden valda ledamöterna i Kårkulla samkommuns fullmäktige med kopia av texten på föredragningslistan och bilagorna till denna.

Kaupunginhallitus päätti antaa Kårkulla samkommun –nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon.

Helsingin kaupunki valmistelee vuoden 2006 talousarvion käyttäen kustannustason korotuksina vuodesta 2005 palkkamenojen osalta 2,1 %:a ja muiden kuin henkilöstömenojen osalta 1,5 %:a. Kaupunginhallitus katsoo, että Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmassa esitetty hintojen korotus on liian suuri tiedossa oleviin palkankorotuksiin ja kustannustason nousuun nähden.

Palvelujen käyttöön helsinkiläisten asiakkaiden osalta tulisi tehdä seuraavat muutokset:

- asumispalvelujen vuorokausimäärät pidetään vuodelle 2005 ennustetussa tasossa paitsi kategoriassa 1, jossa vuonna 2006 hoitovuorokausia arvioidaan tarvittavan edelleen 4 750

- työtoiminnan käyttöpäiviä vähennetään 177 kategoriassa 1  ja 230 päivää kategoriassa 3, jolloin niitä on kategoriassa 1 yhteensä 4 200 ja kategoriassa 3 yhteensä 2 100

- muun avohoidon käyntimäärä pysyy vuoden 2004 tasossa eli oikea määrä on 650.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveystoimen kustannustehokkuutta. Kaupunginhallitus pitää erittäin tärkeänä, että myös Kårkulla samkommun kiinnittää huomiota omaan kustannustehokkuuteensa.

Kirje nro Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle jäljennöksin talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Bilagorna/Liitteet 1 - 3

1056 §

UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Khs 2005-1547

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä seuraavan lausunnon:

Ridasjärven päihdehoitokeskus on oleellinen osa Helsingin päihdepalvelujärjestelmää ja sen tuottamat palvelut vastaavat hyvin olemassa olevia tarpeita. Päihdehoitokeskuksen palvelut ovat kehittyneet ja monipuolistuneet uusien palvelutarpeiden myötä. Erityisesti huumeiden ongelmakäyttäjien, naisten ja pariskuntien hoitomahdollisuudet laitoksessa täydentävät hyvin Helsingin muuta palvelujärjestelmää. Ryhmähoidon erilaiset muodot ja menetelmät ovat vastanneet asiakkaiden palvelutarpeisiin. Hoidon sisällön ja strukturoinnin osalta on kuitenkin olemassa myös kehittämistarpeita. Avohoitopaikoista saadun palautteen perusteella esim. ryhmähoitoihin sitoutumista pitäisi tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti edellyttää selkeämmin. Myös hoidon seurantapalautteet tulee toimittaa säännönmukaisesti hoitoon lähettävälle taholle.

Talouden tiukentuessa on pidettävä tavoitteena, että kuntayhtymän hoitovuorokauden hinta nousee vuosittain korkeintaan 2 %, jolloin mahdollisimman monelle hoidon tarvitsijalle voidaan tarjota hoitopaikka.

Kirje nro Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

1057 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

lasten päivähoitojaosto 25.8.2005

terveyslautakunta 30.8.2005

Ilmoitus terveyslautakunnalle ja lasten päivähoitojaostolle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

1052 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN

PAAVO ARHINMÄKI: FLER BÄNKAR I BERGHÄLL

Stn 2005-1267

Ärende Ryj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.5.2005 (Paavo Arhinmäki), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Paavo Arhinmäki och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 169 2262

BILAGA Bilagorna 1–2

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Susanna Mäkelä
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Pekka Reinikainen Irmeli Wallden-Paulig

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 21.9.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS
	Pöytäkirjan liitteet
		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.
	Oikaisuvaatimusoikeus
		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)
			pöytäkirjan 1036 §
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)
			pöytäkirjan 1024-1034, 1037 (paitsi kohta 6)-1040, 1044-1047 ja 1049-1057 §:t
		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)
			pöytäkirjan 1041-1043 §:t
		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
	Oikaisuvaatimusviranomainen
		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.
	Oikaisuvaatimusaika
		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö
		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa
		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
	Oikaisuvaatimuksen muoto
		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA
	Etuosto-oikeuden käyttäminen
		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella
		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
	Yhteiset määräykset muutoksenhausta
		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
	Hakemusosoitus
		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Jos hankinta liittyy asetuksessa (381/1998) määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi, markkinaoikeus ei kuitenkaan käsittele hakemusta. Tällaiseen päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.
	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle
		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa.
	Hakemuksen toimittaminen
		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:
		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI		Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 5. kerros
4 KUNNALLISVALITUS
	Valitusoikeus
		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
		Pöytäkirjan 1036 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.
		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa
		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita
		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.
	Valitusviranomainen
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
	Valitusaika
		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
	Valituskirjelmän sisältö
		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
	Valituskirjelmän toimittaminen
		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.
	Valituksen käsittelyn maksullisuus
		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE
	Bilagor till protokollet
			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.
	Rätt att framställa rättelseyrkande
			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:
			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)
				1036 § i protokollet
			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)
				1024-1034, 1037 (utom punkt 6)-1040, 1044-1047 och 1049-1057 § i protokollet
			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)
				1041-1043 § i protokollet
			Rättelseyrkande får framställas
			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna.
		Rättelseyrkandemyndighet
			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.
	Rättelseyrkandetid
			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande
			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden
			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.
	Formen för rättelseyrkande
			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.
	Inlämnande av rättelseyrkande
			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN
		Utnyttjande av förköpsrätt
			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär
			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.
			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.
		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring
			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas
			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING
		Anvisning om ansökan
			Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling. Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller med stöd av den utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning. Om upphandlingen anknyter till den basserviceverksamhet som definieras i förordning (381/1998) och det uppskattade värdet av upphandlingen understiger det tröskelvärde om vilket det bestäms genom förordning, upptar marknadsdomstolen inte ansökan till behandling. Ändring i ett sådant beslut söks på det sätt som anges i kommunallagen.
		Ansökan hos marknadsdomstolen
			Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes. Sökanden skall innan ansökan ges in till marknadsdomstolen skriftligen meddela upphandlingsenheten sin avsikt att anhänggigöra ärendet i marknadsdomstolen.
		Ingivande av ansökan
			Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5.våningen 00131 Helsingfors
4 KOMMUNALBESVÄR
		Besvärsrätt
			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också
			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna.
			1036 § i protokollet
			Besvär får anföras på den grunden att
			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning
			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
			3	beslutet annars strider mot lag.
			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller
			–	beredning eller verkställighet
			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden
			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.
		Besvärsmyndighet
			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
		Besvärstid
			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
		Innehåll i besvärsskriften
			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas:
			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
		Inlämnande av besvärsskrift
			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9 00520 Helsingfors Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.
		Avgifter för handläggning av besvär
			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.