PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

1005 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Wallden-Paulig) ja
Oker-Blomin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1006 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1007 - 1010 §

Kaupunginvaltuuston 14.9.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1007 §

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1008 §

Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

Rakennus- ja ympäristötoimi

1009 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 22.8.2005 pöydälle pantu asia
Joukkoliikenteen kehittämislinjaukset

Merkittiin, että Rihtniemi ehdotti Rautavan kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että joukkoliikenteen kehittämislinjauksissa otetaan huomioon seudullisuus esitettyä laajemmin, selvitetään linjausten taloudelliset vaikutukset sekä järjestetään laajempi lausuntokierros, jossa mukana ovat ainakin YTV sekä elinkeinoelämän edustajat.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 8 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom, Rautava, Reinikainen, Rihtniemi, Wallden-Paulig ja Vapaavuori. Poissa yksi.

Merkittiin, että Rihtniemi teki Rautavan kannattamana seuraavat kaksi muutosehdotusta:

”Ehdotus 1

Sivu 15, 1. kappale

Kappaleen lopusta jätetään pois virke ”Tällaisia asioita ovat...”

Ehdotus 2

Päätösehdotukseen lisätään:

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että näiden ohjeellisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu olennaisesti seudullisista liikenneratkaisuista ja taloudellisesta tilanteesta, joihin vaikuttavat kaupungin lisäksi monet ulkopuoliset tekijät."

Ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rihtniemen ensimmäisen vastaehdotuksen äänin 8 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom, Rautava, Reinikainen, Rihtniemi, Wallden-Paulig ja Vapaavuori. Poissa yksi.

Toisessa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rihtniemen toisen vastaehdotuksen äänin 8 – 6. Vähemmistöön kuuluivat Oker-Blom, Rautava, Reinikainen, Rihtniemi, Wallden-Paulig ja Vapaavuori. Poissa yksi.

Lisätiedot:
Lahdenranta Matti, puhelin 472 2200
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

Sosiaali- ja terveystoimi

1010 §

Sosiaalitoimen johtosäännön muuttaminen sosiaaliviraston johdon kelpoisuusvaatimusten osalta

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

1011 §

SUOMEN OMAKOTILIITON HELSINGIN PIIRI RY:N YM. OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN OHJATUN YÖSÄHKÖN HINNANKOROTUKSIA

Khs 2005-950

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

1012 §

22.8.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OIKEUDENKÄYNNIN JULKISUUTTA YLEISISSÄ TUOMIOISTUIMISSA JA HALLINTOTUOMIOISTUIMISSA KOSKEVISTA TYÖRYHMÄMIETINNÖISTÄ

Khs 2005-1542

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa oikeusministeriölle oikeudenkäynnin julkisuutta koskevista työryhmämietinnöistä seuraavan lausunnon:

1. Yleistä erillislakien säätämisestä

Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskeva lainsäädäntö on uudistettu kokonaisuudessaan 21.5.1999 säädetyllä ja 1.12.1999 voimaan tulleella lailla viranomaisten toiminnan julkisuudesta (SäädK 621/1999, myöhemmin julkisuuslaki) sekä siihen liittyvillä lakien muutoksilla. Uudistuksen tarkoituksena oli selkeyttää ja yhtenäistää salassapidon perusteita. Yleisimmistä salassapitoperusteista otettiin säännökset julkisuuslakiin ja niitä sovelletaan pääsäännön mukaan riippumatta siitä, minkä viranomaisen hallussa asiakirja kulloinkin on. Samalla kumottiin yli 120 eri lakeihin ja asetuksiin sisältyvää salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevaa säännöstä (HE 30/1998).

Kuntalaisten, julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin osallistuvien, julkisten virkojen hakijoiden ja yleisön kannalta on tärkeää, että salassapidon perusteet ovat yhteneväiset ja helposti selville saatavat riippumatta siitä, minkä viranomaisen käsiteltävänä asiakirjat ja asiat ovat. Parhaiten tämä toteutuu, jos salassapitoa koskevat säännökset sisältyvät yhteen lakiin eikä palata ennen julkisuuslakia voimassa olleeseen käytäntöön, jossa salassapitoa koskevia säännöksiä oli yli 120 laissa.

Jos julkisuuslain lisäksi viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään muissa laeissa, yksityinen henkilön mahdollisuus arvioida häntä koskevan asiakirjan julkiseksi tuloa ja salassapitoa käsittelyn eri vaiheissa heikentyy. Lisäksi aiheutuu tulkintaongelmia erityislakien ja julkisuuslain eri säännösten soveltamisesta, ellei erityislaeissa ole säännelty julkisuutta ja salassapitoa niin kattavasti, että julkisuuslakia ei sovelleta niiden tarkoittamiin tapauksiin lainkaan. Pääsääntönä tulisikin olla julkisuuslain täydentäminen ja muuttaminen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti erityislakien säätämisen sijasta.

2. Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkiseksi tuleminen

2.1 Yhteenvedot

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 24 §:n mukaan tuomioistuimen on riitaprosessissa valmistelun kuluessa tehtävä kirjallinen yhteenveto mm. asianosaisten vaatimuksista ja perusteista. Valmistelun edetessä yhteenvetoa tulee tarvittaessa täydentää. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa on määritelty, mitä lakiehdotuksessa tarkoitetaan oikeudenkäyntiasiakirjalla. Tuomioistuimissa laadittavista asiakirjoista luetellaan esimerkkejä ehdotuksen perusteluissa ja mainitaan mm. yhteenvedot.

Lakiehdotuksen 9 §:ssä määritellään oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohta. Yhteenvetoihin tulee sovellettavaksi 9 §:n 1 momentin 4 kohta, jonka mukaan muu kuin edellä 1-3 kohdissa määritelty tuomioistuimessa laadittu asiakirja tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu. Ehdotuksen perustelujen mukaan varmentamisella tarkoitetaan, että asiakirjan valmistuminen varmennetaan jollakin muulla tosiasiallisella tavalla kuin allekirjoittamisella.

Lakiehdotuksessa jää tulkinnanvaraiseksi, mitä allekirjoittamisella ja etenkin varmentamisella tarkoitetaan, kun kysymyksessä oleva asiakirja on edellä mainittu yhteenveto.

Ehdotuksen 11 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella asianosaisella ei ole oikeutta saada yhteenvedosta tietoa, ennen kuin se on allekirjoitettu tai varmennettu.

Käytännössä käräjäoikeuden laatima yhteenveto on usein puutteellinen ja yhteenvedossa saattaa olla virheitä. Yhteenvedon täydentäminen ja korjaaminen on hyvin yleistä. Täydentämisen jälkeen laaditaan uusi yhteenveto, jota voidaan edelleen täydentää. Lisäksi käytäntö vaihtelee siinä, missä vaiheessa yhteenveto oikeudessa allekirjoitetaan. Usein se on allekirjoitettu jo siinä vaiheessa, kun se toimitetaan asianosaisille tarkistamista varten. Tuomioistuinten käytäntöä tulisi yhtenäistää yhteenvetojen allekirjoittamisen osalta.

Lakiehdotuksen 9 §:n 2 momentti mahdollistaa julkiseksi tulemisen ajankohdan myöhentämisen tuomioistuimen määräyksestä, mutta myöhentämiselle asetetut edellytykset, ts. vahingon tai kärsimyksen todennäköinen aiheutuminen asiaan osalliselle, eivät yhteenvedon osalta useinkaan täyty. Lisäksi tuomioistuimen on lakiehdotuksen mukaan joka tapauksessa erikseen määrättävä myöhentämisestä.

Jotta yleisö ja tiedotusvälineet eivät saisi korjaamattoman yhteenvedon perusteella asioista virheellisiä tietoja, yhteenvedon tulisi olla julkinen vasta sen jälkeen, kun asianosaiset ovat saaneet lausua siitä käsityksensä, korjausehdotukset on otettu huomioon ja tuomioistuin on allekirjoittanut lopullisen version.

Jos yhteenveto käräjäoikeudessa allekirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun asianosaisten kommentit on otettu huomioon, on lakiehdotuksen 11 §:n 2 momentin 2 kohtaa tarkennettava esim. siten, että kohdan loppuun lisätään seuraava teksti: ”lukuun ottamatta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 24 §:ssä tarkoitettuja yhteenvetoja ”.

2.2 Haastehakemukset

Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa haastehakemusta referoidaan lehdissä ennen kuin käräjäoikeus on antanut siitä tiedon vastaajalle.

Ehdotuksen perustelujen mukaan 9 §:n 2 momentin säännöksellä on pidetty silmällä lähinnä mahdollisuutta määrätä, että esim. haastehakemus tulee julkiseksi ja voidaan antaa tiedotusvälineille vasta sen jälkeen, kun asianosainen on saanut siitä tiedon. Lainkohdan soveltaminen edellyttäisi kuitenkin perustelujen mukaan, että tiedon antaminen tiedotusvälineille todennäköisesti aiheuttaisi asianosaiselle lisävahinkoa tai -kärsimystä suhteessa siihen, että asia kuitenkin tulee julkiseksi myöhemmin. Edellytykset ovat perustelujen tarkoitus huomioon ottaen tiukat. Edellytykset voisivat olla ehdotettua väljemmät kuten 24 §:ssä säädetyn tuomioistuimen ratkaisun osalta. Ko. lainkohdassa tuomioistuin velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan siitä, että asianosainen saa tiedon ratkaisun sisällöstä ennen yleisöä, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa ja tarvittaessa muutoinkin.

Em. lainkohdassa voitaisiin myös selvemmin nimenomaisesti mainita, että se koskee mahdollisuutta oikeudenkäyntiasiakirjan tiedoksi antamiselle ensin asianosaisille. Lainkohdan perusteluissa on viitattu ehdotuksen 23 §:ään, vaikka on tarkoitettu 24 §:ää.

3. Julkisuuslain perusteella salassa pidettävät asiakirjat

3.1 Liike- ja ammattisalaisuudet

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lakiehdotuksen 7 § sisältää säännökset salassa pidettävistä oikeudenkäyntiasiakirjoista. Tuomioistuin voi 8 §:n mukaan asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ja tällaisen tiedon julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jälj. julkisuuslaki) 24 §:ssä on määritelty salassa pidettäviksi mm. kunnan ammatti- ja liikesalaisuudet (kohta 17) ja yksityiset liike- ja ammattisalaisuudet (kohta 20). Kysymyksessä on ehdoton salassapitovelvoite.

Julkisuuslain 11 §:ään sisältyvät säännökset asianosaisen tiedonsaantioikeudesta. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- ja ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta.

Liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäviä asiakirjoja ei mainita lakiehdotuksen 7 §:ssä, joten niiden salassa pitäminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä.

Julkisia hankintoja käsitellään markkinaoikeudessa hakemuksen perusteella päätöksen poistamiseksi tai hyvitysmaksun määräämiseksi ja yleisissä tuomioistuimissa vahingonkorvauskanteiden perusteella. Markkinaoikeudessa asian hävinnyt hakija ei joudu yleensä maksamaan vastapuolena olevan kunnan oikeudenkäyntikuluja.

Kunnan järjestämissä tarjouskilpailuissa asetetaan hinnan ohella usein laadullisia ym. kriteerejä, joiden perusteella tarjoukset pisteytetään. Tällöin tarjouksiin saattaa sisältyä yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia, esim. yrityksen innovatiivisia oivalluksia (esim. kekseliäs tapa hoitaa palvelu).

Mikäli julkisyhteisöille tavaroita ja palveluja tarjoavien yritysten liike- ja ammattisalaisuudet tulevat vastaisuudessa oikeuskäsittelyssä julkisiksi, jos oikeus ei katso niiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttavan yrityksille merkittävää haittaa tai vahinkoa, on odotettavissa, että tarjouksia tulevat jatkossa tekemään myös yritykset, joiden tarkoituksena on riitauttamalla hankinta-asia mm. saada oikeudenkäynnissä tietoja kilpailevien yritysten liike- ja ammattisalaisuuksista. Tämä on taloudellisestikin mahdollista etenkin markkinaoikeuskäsittelyssä, koska hävitystä jutusta ei aiheudu oikeudenkäyntikuluriskiä.

Jos taas tarjouskilpailuun osallistuvat yritykset eivät voi olla varmoja siitä, että niiden ammatti- ja liikesalaisuudet pysyvät salassa muilta yrityksiltä myös mahdollisissa oikeuskäsittelyissä, on vaarana, että vastaisuudessa kuntien ja muiden julkisyhteisöjen mahdollisuudet saada markkinoilta parhaat mahdolliset tuotteet ja palvelut heikkenevät.

Edellä mainituista syistä liike- ja ammattisalaisuuksien säilyminen hankinta-asioissa oikeudenkäynneissä tulee turvata lainsäädännössä.

3.2 Psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa on pidettävä asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta tai työntekijän valintaa varten tehdyistä arvioinneista. Em. asiakirjat eivät sisälly oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lakiehdotuksen 7 §:ään, joten niiden salassa pitäminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä.

Mikäli kunnallisia virkoja ja toimia hakevat eivät voi vastaisuudessa luottaa siihen, että testi- ja soveltuvuustulokset pysyvät salassa, on selvää, että virkoja ja toimia hakevien määrät vähenevät ja julkishallinnon mahdollisuudet kilpailla yksityissektorin kanssa työnhakijoiden potentiaalisesta parhaimmistosta heikkenevät.

Kuka tahansa voi hakea julkista virkaa tai tointa. Kuten edellisessä kohdassa käsiteltyjen liikesalaisuuksien osalta on myös näidenkin asiakirjojen osalta vaarana, että virkoja ja toimia haetaan tarkoituksena päästä asianosaisena tutustumaan toisten hakijoiden testituloksiin.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lakiehdotuksen 7 §:ä ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa koskevan lakiehdotuksen 3 luvun 5 ja 6 §:iä tulee muuttaa siten, että turvataan julkista virkaa tai tointa hakeville tehtyjen psykologisten testien ja soveltuvuuskokeiden salassa pysyminen.

4. Oikeudessa kuultavien asianomistajien ja todistajien yhteystiedot

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorien palveluksessa olevilla ja matkalippujen ja pysäköinnin tarkastajilla sekä mm. kiinteistöviraston asuntoasiainosastolla asunnonvälitystä hoitavalla henkilöstöllä on kaupungin muuta henkilöstöä suurempi vaara joutua työtehtävissä joko itse pahoinpitelyn kohteeksi tai todistamaan työtoveriin kohdistuvaa pahoinpitelyä. Esim. joukkoliikennevälineissä matkustaa aiempaa enemmän henkilöitä, jotka esim. huumausaineiden käytön vuoksi saattavat käyttäytyä täysin ennalta arvaamattomasti lippua esittämään pyytävää matkalippujen tarkastajaa kohtaan.

Yleisiä tuomioistuimia koskevan lakiehdotuksen 4 §:n mukaan asianosaisen henkilöllisyyden yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia. Tieto voidaan kuitenkin jättää antamatta 5 §:ssä mainituissa tapauksissa. Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että tapauskohtaisesti ratkaistaan se, kuinka laajat asianosaisen henkilöllisyyden yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot olisivat. Asianosaisen osoite tai muut yhteystiedot eivät kuuluisi pykälässä tarkoitettuihin oikeudenkäynnin perustietoihin. Niiden osalta voisivat tulla lakiehdotuksen mukaan sovellettaviksi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 7 kohta ja 24 §:n 1 momentin 31 kohta.

On tärkeää, että todistajan ja asianomistajan yhteystietojen salassa pysyminen on varmistettu silloin, kun tuomiosta pyydetään ehkä vuosienkin kuluttua oikeudelta kopio.

Haastehakemuksen tultua julkiseksi, vastapuoli voi pyytää kopiot mm. asianomistajien ja todistajien kuulustelupöytäkirjoista. Helsingin kaupunki pitääkin tärkeänä, että asianomistajien ja todistajien yhteystietojen kirjaamista yhtenäistettäisiin siten, että pöytäkirjoihin kirjataan kuultavan henkilön osalta vain työpaikan yhteystiedot. Vaikka kotiosoitetta ym. yhteystietoja ei merkitäkään esitutkinta- tai oikeudenkäyntiasiakirjoihin, vaarana ei ole, ettei ao. henkilöä jatkossa tavoitettaisi. Kaupungin virastoilla ja laitoksilla on työntekijöidensä yhteystiedot ja viranomainen voi saada heidän osoitetietonsa väestörekisteristä, vaikka heillä olisikin esimerkiksi turvakielto.

Kirje nro oikeusministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, kaupunginlakimies, puhelin 169 3674

LIITE

Liitteet 1 - 4

1013 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 22.8.2005

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1014 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

1015 §

JÄSENEN NIMEÄMINEN SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN JOHTOKUNTAAN

Khs 2004-1063

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti nimetä Suomenlinnan hoitokunnan johtokuntaan Eeva Kuuluvaisen tilalle 1.5.2004 alkaneen kolmivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi toimistopäällikkö Silja Hyvärisen rakennusvirastosta.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, opetusministeriölle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, tekniselle lautakunnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asiaa 1.

1016 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

18.8.2005

kiinteistölautakunta

23.8.2005

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

22., 23. ja 24.8.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille ja viranhaltijalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1017 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta 23.8.2005

taidemuseon johtokunta 16.8.2005

eläintarhan johtaja 24.8.2005

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 18.8.2005

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 23.8.2005

museonjohtaja 22. ja 24.8.2005

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 22.8.2005

taidemuseon johtaja 15.-18.8.2005

työterveysjohtaja 22.8.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

1018 §

YMPÄRISTÖKESKUKSEN HALLINTOPÄÄLLIKKÖ ANJA VALLITUN IRTISANOUTUMINEN JA MÄÄRÄAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN VIRKAAN

Khs 2005-1486

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti

myöntää Anja Vallitulle eron ympäristökeskuksen hallintopäällikön virasta 24.5.2005 lukien,

määrätä varatuomari Jorma Nurron hoitamaan ympäristökeskuksen hallintopäällikön virkaa siihen saakka, kunnes virkaan valittu ottaa viran vastaan, kuitenkin enintään 31.12.2005 saakka. Nurrolle maksetaan viran määräaikaisesta hoitamisesta kokonaispalkkana 4257,87 euroa/kk ja kehottaa ympäristölautakuntaa julistamaan hallintopäällikön viran haettavaksi virkaan kuuluvin palkkaeduin.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, Anja Vallitulle ja Jorma Nurrolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Vallittu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

1019 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: TURVALLISUUSSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN JATKOSSA

Khs 2004-2081

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.10.2004 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 6

1020 §

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANSALLISEKSI OHJELMAKSI KESTÄVÄN KULUTUKSEN JA TUOTANNON EDISTÄMISEKSI (KULTU-OHJELMA)

Khs 2005-1578

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan Ympäristöministeriölle ehdotuksesta Suomen kansalliseksi ohjelmaksi kestävän kehityksen ja tuotannon edistämiseksi (KULTU-ohjelma) ympäristölautakunnan 9.8.2005 antaman lausunnon.

Kirje nro Ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, Helsingin Energialle, opetusvirastolle, rakennusvirastolle, Helsingin Vedelle, hankintakeskukselle, kaupunginkanslialle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

1021 §

22.8.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YTV:LLE LIPPUJÄRJESTELMÄN YKSINKERTAISTAMISESTA VUONNA 2006

Khs 2005-1092

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan lippujärjestelmän yksinkertaistamisesta vuonna 2006 joukkoliikennelautakunnan lausunnon.

Kirje nro Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Merkittiin, että Hellström ehdotti Rantasen kannattamana seuraavan lisäyksen tekemistä päätösehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi:

”Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että YTV selvittää mahdollisuudet ottaa vyöhykelisälippu uudelleen käyttöön.”

Hellström esitti vastaehdotukseensa seuraavat perustelut:

YTV luopui vyöhykelisälipun käytöstä, vaikka kaikki jäsenkunnat olivat lipun säilyttämisen kannalla.

Sisäisen liikenteen lipun lisäksi maksettava lisähinta voidaan määritellä niin, että kustannusvaikutukset pysyvät kohtuullisina

Matkakorttijärjestelmä mahdollistaa lisähinnan helpon veloituksen, eikä lipun osto aiheuta lipunmyynnin monimutkaistumista.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Hellströmin vastaehdotuksen äänin 9 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Lindeman ja Rantanen. Poissa kaksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

1022 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

ympäristölautakunta 23.8.2005

joukkoliikennelautakunta 25.8.2005

yleisten töiden lautakunta 25.8.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1023 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 23.8.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

1019 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN

TUOMAS RANTANEN: UPPDATERING AV

SÄKERHETSSTRATEGIN I FORTSÄTTNINGEN

Stn 2004-2081

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.10.2004 (Tuomas Rantanen), tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Tuomas Rantanen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 169 2361

BILAGA Bilagorna 1–6

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori		Susanna Mäkelä
puheenjohtaja		pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Tuomas Rantanen Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 6.9.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1005-1014, 1016-1017 ja 1019-1023 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.
2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1005-1014, 1016-1017 och 1019-1023 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		29.8.2005 kello 16.00 – 16.47

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan		kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto		I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa		II varapuheenjohtaja
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi		(paitsi 1021 §)
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Oker-Blom, Jan D.		varajäsen
	Lindeman, Jukka		varajäsen
	Seppä, Elina		varajäsen
	Vihervaara, Anita		varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry		I varapuheenjohtaja (paitsi 1015-1023 §)
	Krohn, Minerva		II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi		kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian		apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti		kansliapäällikkö
	Hakala, Hannu		osastopäällikkö (paitsi 1015-1021 §)
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila		kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero		kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli		kaupunginsihteeri
	Hari, Olli		kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina		kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena		kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti		kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja		kaupunginsihteeri (paitsi 1018 §)
	Venesmaa, Riitta		apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja		va. apulaiskaupunginsihteeri

	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1005-1006,	1007,		1011-1013,
		Korpinen				1014,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		-,		1015-1016,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		1008,		1017,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1009,		1018-1022,

Sosiaali- ja terveystoimi		Björklund		1010,		1023,