PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

780 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja Lindemanin (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

781 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

782 - 789 §

Kaupunginvaltuuston 22.6.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

782 §

Vuoden 2004 tilinpäätöksen hyväksyminen

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

783 §

Helsingin seudun kuntien yhteistyö

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

784 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.5.2005 pöydälle pantu asia
Pohjois-Haagan Palvelutalon hankintakustannusten korottaminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

785 §

Kluuvin korttelin 2007, tonttien 2008/2 ja 5 sekä katualueen (Stockmannin tavaratalo, Akateeminen kirjakauppa) asemakaavan muuttaminen (nro 11365)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

786 §

Kaarelan kortteleiden nro 33090 ja 33093 - 33097 ym. alueiden (Soittajanpolun alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11337)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

787 §

Tapaninkylän tonttien 39263/3 ja 5 - 19 sekä katualueiden ja Suutarilan tonttien 40186/2 - 6, 40187/1, 5, 6, 9, 11, 12, 14, 17 - 32, 36 ja 37 sekä katualueen (Uudisraivaajankujan ja Vanhan Yrttimaantien pientaloalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11393)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

788 §

Herttoniemen tonttien 43071/3, 4, 7 - 16, 20 ja 22 sekä 43072/3 - 5 ja 14 sekä puistoalueen (Sahaajankadun itäpuoli) asemakaavan muuttaminen (nro 11244)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

Sivistys- ja henkilöstötoimi

789 §

Suomenkielisen opetuksen kouluverkon tarkistaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

790 §

TERVEYSLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN SUZAN IKÄVALKON SEKÄ JÄSENTEN JARI HAUKAN JA RISTO RANKIN VIRKAMATKA RANSKAAN

Khs 2005-1131

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa terveyslautakunnan puheenjohtajan Suzan Ikävalkon ja jäsenen Risto Rankin tekemään virkamatkan Ranskaan Nizzaan 19. – 23.9.2005 IHF:n (International Hospital Federation) järjestämään sairaalakongressiin osallistumista varten.

Virkamatkan kustannukset maksetaan terveyskeskuksen käytettävissä olevista määräahoista. Virkamatkasta on tehtävä matkalasku viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä.

Pöytäkirjanote Suzan Ikävalkolle, Jari Haukalle, Risto Rankille, terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

LIITE

Liitteet 1 - 2

791 §

VT VAPAAVUOREN TOIVOMUSPONSI: MITEN VALTIOVALTA TOSIASIALLISESTI SYRJII HELSINKIÄ

Khs 2004-1491

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2004 hyväksymän toivomusponnen (Vapaavuori) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Vapaavuorelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Manninen Lauri A., talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

LIITE

Liite 1

792 §

30.5.2005 pöydälle pantu asia

PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGISTA YLEISURHEILUN MM-KISOJEN 2005 ISÄNTÄKAUPUNKINA

Khs 2005-1199

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteen mukaisen puitesopimuksen Helsingin kaupungin ja Suomen Urheiluliitto ry:n välille.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa maksamaan kisajärjestäjälle 250 000 euroa kaupunginkanslian käyttöön osoitetusta määrärahasta kisojen avajaisten näkyvyyden ja yleensä kisailmeen erityisen kohottamisen johdosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tässä yhteydessä kehottaa kaikkia kaupungin virastoja ja laitoksia toimimaan mahdollisuuksiensa mukaan omalla toimialallaan käytettävissään olevien voimavarojen puitteissa yleisurheilun MM 2005 –kisojen kaikinpuoliseksi onnistumiseksi.

Edelleen kaupunginhallitus päätti oikeuttaa virastot ja laitokset osoittamaan tiloja, rakennuksia, rakennelmia tai palveluita voimassaolevia taksoja alemmalla hinnalla tai korvauksetta liitemuistioiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon virastojen ja laitosten toiminnan tuloksellisuutta ja mm. tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa.

Pöytäkirjanote Suomen Urheiluliitto ry:lle, opetusministeriölle, sisäasiainministeriölle, Valtioneuvoston kanslialle, kaupungin virastoille ja laitoksille ja kaupunginkanslialle kehotuksin allekirjoittaa em. päätöksen mukainen englanninkielinen sopimus ja maksaa päätöksessä mainittu korvaus.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITE

Liitteet 1 - 8

793 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

satamalautakunta --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 1.6.2005

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

794 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

795 §

VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45170 JA RAIDELIIKENNEALUEEN (TALLINNANAUKIO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11366)

Khs 2005-45

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45170 ja raideliikennealueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn piirustuksen nro 11366 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle, pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, liikennelaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin Energialle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 9

796 §

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11365 TOTEUTTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN OY STOCKMANN AB:N KANSSA

Khs 2005-998

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Oy Stockmann Ab:n kanssa esityslistan liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

797 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LIGHTINEN OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-994

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Lightinen Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46010 tontille nro 4.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

798 §

KOPAL OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1101

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen kymmenen vuoden määräajaksi 8.6.2015 saakka päätöksen 2005-1101/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 29.11.2004 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liitteet 1 - 2

799 §

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45083/1 - 4 JA KORTTELEIDEN 45084 - 45087 (ORVOKKITIEN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11428)

Khs 2005-1210

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti pidentää 45. kaupunginosan korttelin nro 45083 tonttien nro 1–4 ja kortteleiden nro 45084–45087 rakennuskieltoaikaa 23.6.2007 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

800 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (B78)

Khs 2005-1160

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Suomenlinnan hoitokunnalle haettuun toimenpiteeseen 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Susisaari, Suomenlinna B 78).

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, museovirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

801 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (C 109)

Khs 2005-1161

Esityslistan asia Kaj/7

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, museovirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Liite 1

802 §

KIINTEISTÖ OY TORPPARINMÄEN KORTTELITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-1185

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitalon 9.6.2005 kello 10.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Pohjoisesplanadi 5.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen kiinteistövirastosta ja talousjohtaja Harri Pirkkalaisen opetusvirastosta sekä varajäseneksi asiamies Sisko von Behrin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2005 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen sekä varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen ja KHT Hannu Riipin.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

803 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE MALMIN TONTTIEN 38113/3 JA 4 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (NRO 11282)

Khs 2004-1142

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon pohjautuvan lausunnon.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee Tukkisillanpolkua ja sen viereistä puistoaluetta sekä esittäneet, että kaupunki velvoitettaisiin määräajassa saattamaan päätökseen voimassa olevan asemakaavan edellyttämät toimenpiteet alueilla.

Valituksen mukaan kaavamuutoksessa on käytetty kaupungin pientalotonttipulaa verukkeena ja perusteltu muutosta puistojen hoitamattomuudella ja rakentamattomuudella. Enemmistö mielipiteen esittäjistä on ollut kaavamuutosta vastaan. Yksikään alueen asukkaista ei ole puoltanut kyseisten alueiden muutosta. Kaupungin asiaa koskevat asiakirjat ovat lisäksi tarkoitushakuisia ja niissä on mm. tulkittu ympäripyöreästi ja väärin asukkaiden mielipiteitä.

Lisäksi valittajien mukaan kaavaa valmisteltaessa ei ole tutustuttu mm. aikaisemmin teetettyihin selvityksiin alueelta.

Valituksessa on myös mm. katsottu, että puistot soveltuvat huonosti rakennusmaaksi, raskaan liikenteen kulkeminen tontille on mahdollista ainoastaan lähivirkistysalueen kautta ja tontin katoksia ym. tiloja joudutaan rakentamaan johtolinjojen päälle.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä valitetaan siten kuin kuntalaissa säädetään eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 11.3.2005. Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 11.4.2005. Valitus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin

Kaavamuutos on laadittu ja hyväksytty jäljempänä todetuin tavoin noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) ja -asetusta (MRA).

Kaupunginhallitus viittaa asiassa valtuuston päätökseen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksiin ja lausuntoihin 11.3.2004, 23.9.2004 ja 15.11.2004.

Kaavamuutoksen yleiskuvaus

Kaavamuutoksessa Tukkisillantien varren pieni puistikko on muutettu omistajan hakemuksesta erillispientalojen korttelialueeksi ja pienet kaupungin omistamat puistokaistaleet on liitetty tontteihin 38113/3 ja 4. Muutokseen on otettu mukaan myös kaupungin omistamat Tukkisillanpolku ja sen varren pieni puistoalue, joka on myös muutettu erillispientalojen alueeksi. Polun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon omenapuiden lomassa mutkitteleva viehättävä polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi.

Tukkisillanpolku kulkee parannettuna, mutta edelleen kapeana polkuna puistokaistaleella. Tonteille rakennetaan kummallekin kaksi omakotitaloa. Tonttien kohdalla on pala katua, jolla ei ole ajoneuvoliikennettä.

Kaavamuutoksen perustelut

Valituksen mukaan kaupunki on yhdistänyt omistuksessaan olevan tie- ja puistoalueen samaan kaavamuutokseen muutoksenhakijan alueiden kanssa käyttäen pientalotonttipulaa verukkeena. Lisäksi muutosta on perusteltu kaupungin yleisiä alueita koskevien velvollisuuksien laiminlyönnin seurauksena syntyneellä tilanteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan puistot ovat hoitamattomia eikä niitä ole rakennettu puistoiksi. Kaava ei valittajan mukaan ole menettänyt merkitystään tai käynyt tarpeettomaksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 51 §:n mukaan asemakaavan laatiminen ei edellytä hakemusta. Kunta laatii asemakaavoja kunnan kehityksen tai maankäytön ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. Kaavat pyritään laatimaan tarkoituksenmukaisina ja riittävän suurina kokonaisuuksina.

Tässä tapauksessa kaavamuutos käsittää korttelin puistoalueet ja osan katualueista. Omakotitonteista ja täydennysrakentamiskohteista on Helsingissä pulaa ja kyseisten korttelin puistoalueiden on harkittu soveltuvan asuinrakentamiseen.

Kaupungin tavoitteena on täydentää ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Täydennysrakentaminen on Helsingin yleiskaava 2002:n mukaisia kehittämisperiaatteita. Lisärakentamisella voidaan yleiskaavan selostuksen mukaan taata pientalojen ja perheasuntojen tarjonta kaupungin alueelta niitä tarvitseville. Pienemmät kohteet vaikuttavat kokonaismitoituksen saavuttamiseen. Kysymyksessä oleva kaava-alue on yleiskaavassa asumiseen tarkoitettua pientalovaltaista aluetta.

Myös valtuuston hyväksymän vuosien 2004–2008 Helsingin asunto-ohjelman mukaan alueita pyritään tiivistämään selvittämällä rakentamisen mahdollisuuksia. Pientalojen kysyntä on Helsingissä ohjelman mukaan erittäin suurta. Pientaloja tulisi rakentaa täydennysrakentamisalueille, joille ne luontevasti voidaan sijoittaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa nykytilanne kerrotaan muutosalueen nykyinen tilanne mahdollisimman totuudenmukaisesti ja suunnittelun kuluessa harkitaan muutosten tarpeellisuutta.

Valituksessa on myös todettu, että kaavoituksen sattumanvaraisuutta osoittaa se, että Heinäpellontie 15:ssä kaupunki on muuttamassa vuosikymmeniä pientalokäytössä ollutta ja siihen kunnallisteknisesti soveltuvaa tonttia puistoalueeksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Heinäpellontie 15 on voimassa olevaan asemakaavaan merkitty puistoksi ja sen nykyistä ja uutta käyttötarkoitusta punnitaan niin ikään kaavoitusprosessissa.

Vuorovaikutus Valituksen mukaan kaavamuutosta vastaan on ollut yhteensä 55 ja sen puolesta vain 9 henkilöä. Yksikään asukkaista ei ole puoltanut Tukkisillanpolun ja sen puiston muutosta. Malmi-Seuran ja omakotitaloyhdistyksen kannanotot ovat olleet ensisijaisesti muutosta vastustavia.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavoitusmenettely tulee MRL 62 §:n mukaan järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua siitä mielipiteensä. Kaavan laatimisessa joudutaan yhteensovittamaan erilaisia mielipiteitä tarkoituksenmukaisella ja kaavoituksen tavoitteet ja sisältövaatimukset huomioon ottavalla tavalla, eikä kaikkia mielipiteitä voida ottaa lopullisessa kaavaratkaisussa huomioon.

Asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely ilmenee kaavaselostuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähtötietoineen ja tavoitteineen on lähetetty osallisille. Valmisteluaineisto ja kaavaehdotus ovat olleet nähtävänä ja niistä on voinut ilmaista mielipiteensä ja tehdä muistutuksen.

Vaikka kaavaehdotus ei ole vastannut Mekkosen ja eräiden muiden alueen asukkaiden mielipiteitä, heillä on kuitenkin ollut laissa edellytetyllä tavalla mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun.

Voidaan myös todeta, että asukkaiden mielipiteet kaavamuutoksesta ovat olleet sekä kielteisiä että myönteisiä. Kielteiset mielipiteet ovat kohdistuneet mm. puistojen vähenemiseen alueella ja myönteiset ympäristön siistiytymiseen ja omakotitonttien lisääntymiseen.

Malmi-Seura on ilmoittanut suhtautuvansa täydennysrakentamiseen myönteisesti, jos rakentamisen tehokkuus ei ylitä arvoa e = 0,25, tonteille rakennetaan pientaloja, puistomainen ilme säilytetään ja alueen omakotiasumisen perusilmettä kunnioitetaan. Myös Malmin omakotiyhdistys on ilmoittanut hyväksyvänsä muutoksen, mikäli rakennukset sopivat ympäristöön.

Valituksessa on lisäksi todettu, että kaupungin asiakirjat ovat tarkoitushakuisia. Niissä on yleistetty, painotettu ja tulkittu ympäripyöreästi ja väärin asukkaiden mielipiteitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa annetuista mielipiteistä on ollut ympäripyöreä. Lisäksi Jorma Mekkosen ja 35 muun allekirjoittajan mielipide on unohtunut valtuustokäsittelyyn toimitetusta materiaalista.

Kaupunginhallitus toteaa, että mielipiteissä esitetyt kaavamuutokseen liittyvät oleelliset näkökohdat on referoitu lautakunnan esityslistalla mahdollisimman kattavasti ja tasapuolisesti. Muistutuksista ja mielipiteistä on jaettu lautakunnan jäsenille kopiot, jotta varmistetaan asian välittyminen päättäjille niiden esittäjän tarkoittamassa muodossa.

Lautakunta palauttaa muistutukset kaupunginhallitukselle niistä antamansa lausunnon mukana, joten ne ovat alkuperäisinä hallituksen ja edelleen valtuuston käytössä. Mielipiteet arkistoidaan vakiintuneen käytännön mukaisesti lautakunnan pöytäkirjan liitteiksi.

Asiassa noudatettua vuorovaikutusmenettelyä on näin ollen pidettävä lain mukaisena.

Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi

Valituksen mukaan kaavaa valmisteltaessa ei ole selvitetty korttelin voimassa olevia kaavamääräyksiä eikä tutustuttu aikaisemmin teetettyihin selvityksiin alueelta. Valituksessa on viitattu selvitykseen Malmin virkistys- ja viheralueista 1971, Malmin Kotitien erityistutkimukseen 1.3.1973, Malmin kortteleiden 38112–38114 asemakaavan muutoksen selostukseen 1976 sekä Ylä-Malmin-Pukinmäen luonnonhoitosuunnitelmaan 1998–2007. Selvityksissä on mm. pyritty polun ja puistikon säilyttämiseen ja niistä on selvinnyt alueiden merkitys kokonaisuuden kannalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaikutukset.

Helsingissä kaupunkirakennetta täydennetään ja tiivistetään, jotta kasvavaan pientalotonttien tarpeeseen voidaan vastata. Kaupungin asukasmäärä on 30 vuodessa lisääntynyt huomattavasti ja 1970-luvulla asetetuista puistotavoitteista on jouduttu tinkimään. Valituksessa viitattu rakennusviraston tekemä Ylä-Malmin–Pukinmäen luonnonhoitosuunnitelma on tehty sen hetkisen asemakaavatilanteen mukaan eikä siinä ole otettu huomioon tulevia täydennysrakentamishankkeita.

Tukkisillanpolku on oleellinen osa 1970-luvulla vahvistettuun asemakaavaan merkittyä kevyen liikenteen reittiä. Tätä reittiä ei kaavamuutoksessa ole katkaistu.

Alueesta on tehty kaavan laatimisen yhteydessä maaperään, johtoihin sekä Tukkisillanpolun parantamiseen liittyvät teknistaloudelliset selvitykset. Lisäksi asiassa on arvioitu kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, liikenteeseen, luonnonympäristöön ja ympäristön asumisolosuhteisiin.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käytössä eri ammattilaisten asiantuntemus. Lisäksi kaavaehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja Helsingin Veden lausunnot. Lausuntojen antajilla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Valittajien mukaan puistot soveltuvat huonosti rakennusmaaksi. Kaavaselostuksen maaperätiedot ovat savikerroksen paksuuden ja perustamistapojen suhteen ”hatusta vedettyjä”. Asemakaavan 1977 selostuksen mukaan pohjaveden korkeus on puistoalueilla lähellä maanpintaa, jopa näkyvissä. Kairausten mukaan mm. Tukkisillanpolun puistossa kova pohja on noin 11 metrin syvyydessä, minkä vuoksi rakennukset on perustettava paaluille.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 116 §:n mukaan rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Asiassa on tehty riittävät selvitykset, joiden mukaan puisto sopii rakennusmaaksi. Kaavamuutosta varten ei ole tehty erillisiä maaperätutkimuksia, vaan arvioinnissa on tukeuduttu olemassa oleviin tietoihin. Alueen maaperäolosuhteet eivät oleellisesti poikkea lähiympäristön rakennettujen tonttien olosuhteista. Tästä syystä kaavaselostuksessa esitetyt tiedot ovat suuntaa antavia. Yksittäisten rakennusten lopulliset perustamistavat ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävän tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella.

Olemassa olevien tietojen mukaan tontti 38113/59 sijaitsee ohuella pehmeiköllä, jossa savikerroksen paksuus on alueen eteläosassa noin 1–3 metriä ja pohjoisosassa noin 5 metriä. Pehmeikön paksuus kasvaa lännen ja pohjoisen suuntaan. Alueen kaakkois- ja eteläpuolella on karkearakeisten maalajien muodostamat selänteet. Pohjavedenpinta on keskimäärin noin 1–1,5 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjaveden virtaussuunta on selänteiltä savikolle. Pohjaveden korkeus ja sen vaihtelu riippuvat mm. sadannasta ja maaperän vedenläpäisevyydestä. Pohjavedenpinta on yleensä korkeimmillaan keväällä ja syksyllä ja alimmillaan kesällä ja talvella.

Pientalojen perustamistavaksi sopivat eteläosassa esimerkiksi massanvaihdon varaan perustettavat anturat, perusmuuri ja maanvarainen alapohja tai lyhyiden pilareiden varaan rakennettava perusmuuri ja tuuletettu alapohja. Alueen kosteusolosuhteiden puolesta jälkimmäinen on suositeltava. Myös paaluperustus voi olla hinnaltaan kilpailukyinen ratkaisu, mutta vertailu voidaan tehdä tarkemmin vasta tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella. Tontin pohjoisosassa savikerroksen alla on siltti- ja hiekkakerroksia, joten paaluperustus sekä kantava tuuletettu alapohja on suositeltava ratkaisu.

Valituksen mukaan rakentaminen, raskaan liikenteen kulkeminen uudelle tontille sekä rakennusten liittäminen kunnallistekniikkaan on mahdollista ainoastaan lähivirkistysalueen kautta. Lisäksi tontin ahtauden vuoksi autokatokset, varasto- ja vihertilat joudutaan rakentamaan alueen maakaapeleiden ja viemärilinjojen päälle.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaikki ajo uudelle tontille, myös rakennusaikainen, tapahtuu Tukkisillantieltä lähivirkistysalueelle merkityn ajoyhteyden kautta. Ajoyhteys on leveydeltään noin viisi metriä ja pituudeltaan noin 15 metriä. Reittiä vahvistetaan tarpeen mukaan. Uudisrakentamishankkeissa ei kokonaan voida välttää rakentamisaikaisia häiriöitä lähiympäristölle. Niiden vähentämistä ja välttämistä koskevat MRL:iin ja MRA:een sisältyvät omat säännöksensä. Ne eivät kuitenkaan ole asemakaavassa ratkaistavia kysymyksiä, vaan rakennusluvassa tai rakennustyön aikana voidaan määrätä haittojen välttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Kaavassa ei talousrakennuksille ole merkitty rakennusaloja ja niille osoitettu lisäkerrosala on 5 k-m²/ asunto. Kaikki rakennusoikeus on mahdollista käyttää tontilla rakentamatta johtokujien päälle.

Kaavamuutos perustuu näin ollen lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ympäristöön ulottuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Kaavan sisältövaatimukset

Valittajien mukaan nykyinen rakennuskanta ja muutosesitys ovat yhteensopimattomia. Jorma Mekkosen ym. tekemissä muistutuksissa on viitattu MRL:n vaatimukseen hyvästä elinympäristöstä ja lain edellyttämiin lähivirkistystarpeisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 §:n mukaan kaava on laadittava siten, että sillä luodaan mm. edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Muutoksella ei saa aiheuttaa laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä kohtuutonta haittaa.

Lain vaatimus hyvästä elinympäristöstä toteutuu kaavamuutoksessa. Rakentamista ohjataan kaavamääräyksin, jotta se sopii kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön. Kaavassa on tarkoin määritelty uusien rakennusten sijainti, koko ja pintamateriaali alueelle sopivaksi. Lisäksi alueen kevyen liikenteen kulkureitit on säilytetty ja otettu huomioon turvallisuus muuttamalla osa Tukkisillantiestä vain kevyen liikenteen kaduksi.

Koska rakennuksia tulee uusille tonteille yhteensä vain neljä ja riittävä etäisyys naapuritontteihin säilyy, eivät alueen rauha ja viihtyisyys ole uhattuina. Lisäksi tonttitehokkuus (e = 0,25) on sellainen, että kortteli voi olla vehreä täydennysrakentamisesta huolimatta. Tukkisillanpolku säilyy omenapuiden lomassa mutkittelevana polkuna.

Pientaloalueilla tontit ovat vehreitä, mikä vähentää pienten yleisten virkistysalueiden tarvetta. Muutosalueen puistot eivät kuitenkaan ole alueen ainoita puistoja. Muun muassa Malmin raitin varrella, noin 300 metriä Tukkisillantien puistosta, on Taimipuisto, joka on metsäinen ja kooltaan suurempi kuin muutosalueen puistot yhteensä.

Kaavamuutos täyttää näin ollen MRL:n asettamat sisältövaatimukset. Muutos ei heikennä lain tarkoittamalla tavalla elinympäristön laatua ja siinä otetaan huomioon lain vaatimus alueen ja sen lähiympäristön virkistysalueista.

Kaupungin velvoittaminen toimenpiteisiin

Valituksessa on vaadittu, että kaupunki velvoitettaisiin määräajassa saattamaan päätökseen voimassa olevan asemakaavan edellyttämät toimenpiteet, kuten puiston rakentaminen ja kuntoon saattaminen, kyseisillä alueilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavavalitusasiassa ei voida velvoittaa kaupunkia mainittuihin toimenpiteisiin. Puistojen rakentaminen ja kunnossapito ovat riippuvaisia kaupungin omasta harkinnasta ja taloudellisesta tilanteesta.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi valituksessa viitatuin osin kumottava. Asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely täyttää lain vaatimukset. Lisäksi kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavamuutoksella ei heikennetä elinympäristön laatua.

Kaupunginhallitus katsoo, että valitus tulisi aiheettomana ja perusteettomana hylätä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

804 §

TOIMITILATONTIN MYYMINEN SUOMEN TALOKESKUS OY:LLE (VIIKKI, TONTTI 36175/2)

Khs 2005-1203

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Suomen Talokeskus Oy:lle (jäljempänä ostaja) 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36175 suunniteltu tontti nro 2 seuraavilla ehdoilla:

1 Tontin kauppahinta on 1 100 000 euroa, minkä ostaja suorittaa kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Tontin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

3 Kaupungilla on oikeus korvauksetta pitää ja huoltaa tontilla sijaitsevaa sadevesiviemäriä sen nykyisellä paikalla tontin eteläosassa sekä hakea ja perustaa rasite sen pysyvyyden varmistamiseksi.

4 Tontti luovutetaan kiinnityksistä ja muista rasituksista sekä muista kuin kohdassa 3 mainitusta rasitteista vapaana.

5 Tonttiin kohdistuva pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättyneeksi tämän kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

6 Tontti on ollut yhtiön hallinnassa vuokrasopimuksen nojalla ennen kauppakirjan allekirjoittamista eikä kaupungilla ole tiedossa seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että tontin maaperä olisi pilaantunut.

7 Kauppakirja on allekirjoitettava 31.12.2005 mennessä.

8 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Liite 1

805 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45274/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11412)

Khs 2005-1110

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45274 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11412 mukaisena.

Kirje nro ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 2

806 §

30.5.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE STORA ENSO OYJ:N (ENT. ENSO GUTZEIT) PÄÄKONTTORIN SUOJELUESITYKSESTÄ

Khs 2005-738

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon lausuntoihin pohjautuvan lausunnon:

Suojeluesitys Docomomo Suomi Finland ry esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (ent. Enso Gutzeit, Kanavakatu 2, 8. kaupunginosa, Katajanokka, kortteli 142, tontti 1) suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Yhdistys esittää myös, että Uudenmaan ympäristökeskus asettaisi kohteen toimenpidekieltoon, koska vireillä on joitakin perusparannushankkeita, jotka saattaisivat vaarantaa rakennuksen arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Yhdistys perustelee esitystään sillä, että kohde on valtakunnallisesti merkittävä sekä rakennustaiteellisten ansioidensa, kaupunkikuvallisen asemansa että kulttuuri- ja rakennushistoriallisten syiden takia. Kohde on yhdistyksen mukaan säilynyt harvinaisen hyvin alkuperäisasussaan, myös sisätilojensa osalta. Rakennus tulee Docomomo Suomi Finland ry:n mukaan suojella niin julkisivujensa kuin sisätilojensa osalta. Arvokkaiden sisätilojen säilyminen voidaan yhdistyksen mukaan parhaiten turvata rakennussuojelulain nojalla.

Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten suojelutilanne

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.11.2000, että kaikki arkkitehti Alvar Aallon Helsinkiin suunnittelemat kohteet ja niihin olennaisesti liittyvät rakennukset tullaan suojelemaan asemakaavalla. Enso Gutzeit Oyj:n, nykyisen Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus on yksi seitsemästä Aallon kohteesta, jolla ei vielä ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavasuojelua eikä myöskään rakennussuojelulain nojalla tehtyä suojelupäätöstä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuitenkin aloittanut suojelukaavan laatimisen keväällä 2005.

Helsingissä on yhteensä 18 Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta tai rakennuskokonaisuutta. Tällä hetkellä niistä on asemakaavalla suojeltu seitsemän. Ne ovat Alvar Aallon toimisto (1954–55/1962–63), Akateemisen kirjakaupan rakennus (1961/1962/1966–69), SYP:n pääkonttorin lisärakennus (1960–65), Sähkötalo (1965–75), Kornetintien kaksi asuintaloa (1942, 1948) sekä ravintola Savoyn sisustus (1937, Aino Aallon osuus myös huomattava).

Rakennussuojelulain nojalla on suojeltu neljä kohdetta: Rautatalo (1951/1952–58) , Kulttuuritalo (1952–60), Alvar Aallon oma talo (1934–36) sekä Finlandia-talo (1962–55/1971–76).

Loput, vielä suojelua vailla olevat kohteet ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Ne ovat Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (1959–61) lisäksi Erottajan paviljonki (1941/1950–51) , Insinööritalo (1948–53), Kansaneläkelaitos (1948/1953–57), entiset Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan asuintalot (1952–54), Talo Hirvonen (1953–55) sekä Stora Enso Oyj:n klubirakennus ja sauna (1951–52). Näille seitsemälle kohteelle tullaan laatimaan suojelukaava lähivuosina.

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen syntyhistoria, sijainti ja suojeluarvo

Katajanokan länsikärkeen vuonna 1962 valmistunut Enso Gutzeitin, nykyisen Stora Enso Oyj:n pääkonttori on kaupunkikuvan kannalta eräs Alvar Aallon kiistellyimpiä töitä. Jo hankkiessaan tontin omistukseensa 21.5.1959 Enso Gutzeit Eläkekassan tarkoituksena oli paikalla sijainneen, ns. Norrménin linnan purkaminen ja nykyaikaisen toimistotalon rakentaminen Enso Gutzeit Oy:n käyttöön.

Uudisrakennuksen suunnittelutyö tilattiin Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolta. Tuolloisen rakennusjärjestyksen mukaan tontille olisi saanut sijoittaa kahdeksankerroksisen rakennuksen, jonka sallittu räystäskorkeus oli +30.60. Aallon suosituksesta rakennuskorkeutta vähennettiin 7,8 metriä. Perusteluinaan Aalto esitti, että paras ratkaisu tähän kaupunkikuvallisesti arkaluontoiseen nivelkohtaan oli saavutettavissa ainoastaan rauhallisella horisontaalisella muodolla. Tontin uudelleenjärjestely toteutettiin näiden periaatteiden mukaan ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 6.4.1960. Tämä asemakaava on voimassa edelleen.

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus kytkeytyy itsenäisenä monumenttina laajempaan kaupunkikuvalliseen yhteyteen ja liittyy rakennuskannaltaan hyvin monipuoliseen ympäristöön. Sillä on erityinen merkitys Katajanokan kaupunginosan porttina. Marmoripintaisena ja säännöllisen ruudukon muodostavine julkisivujaotteluineen pääkonttorirakennus muodostaa tietoisen kontrastin sen pohjoispuolella sijaitsevalle, Katajanokan korkeimmalla kalliolla sijaitsevalle punatiiliselle ja monimuotoiselle Uspenskin katedraalille (Aleksei Gornostajev, 1868) sekä länsi- ja pohjoisrannalla sijaitseville entisille makasiinirakennuksille (1867–1903, Th.Croll, P.Björkin, W.Aspelin). Pääkonttorirakennuksen kaakkoispuolella samassa korttelissa sijaitsee vaaleaksi maalattu entinen Rahapaja-rakennus (E. B. Lohrmann ja A. Boman, 1863 sekä Fl. Granholm 1870–luvun alku). Ulkoministeriön kehitysyhteistyötalo (Olli-Pekka Jokela- Pentti Kareoja, 1993) liittyy muodoltaan ja väriltään Stora Enson pääkonttorirakennukseen.

Pääkonttori, Rahapaja sekä Ulkoministeriön rakennus muodostavat korttelin pituisen monimuotoisen kokonaisuuden, joka julkisivurivi avautuu meren rannan suuntaan. Katajanokan sillan länsipuolella pääkonttorirakennuksen naapureina on arvokkaita hallintorakennuksia kuten Presidentinlinna (P.Granstedt, C.L.Engel, 1820) sekä Päävartio (arkkit. Kolezskij, 1840).

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus muodostaa päätteen Pohjoisesplanadin ja Kauppatorin ympäristön uusrenessanssi- ja empiretyylisten rakennusten reunustamalle katunäkymälle. Se näkyy kauas, aina Esplanadi-akselin toisessa päässä vastaavalla kohdalla sijaitsevaan Svenska Teaternin rakennukseen (G.Th.P. Chiewitz, N. Benois, 1860, 1866 sekä Olof Hansson, 1978) saakka. Lähiympäristön kohteista Presidentinlinna (sr- ja sk) ja Päävartio-rakennus (sr- ja sk) sekä entinen Rahapajan rakennus (sr–1) on suojeltu kaavamääräyksin.

Pääkonttorirakennus kuuluu Katajanokan kaupunginosaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristökokonaisuus (Rakennettu ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993). Kaupunginosa on kokonaisuudessaan merkitty Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Pääkonttorirakennus marmorijulkisivuineen, kattoterasseineen ja arkadeineen edustaa yksityiskohtiaan myöten korkealaatuista arkkitehtuuria. Rakennushahmossa on muistuma italialaisesta renessanssipalatsista; Alvar Aallon sanotaan saaneen idean tähän rakennukseensa Venetsian Riva Degli Schiavoni -rantakadusta. Arkkitehtuuri on kuitenkin aikakaudelleen ominaisesti muodoiltaan pelkistettyä. Vastaavanlainen ankaran säännöllinen julkisivu toistuu monessa Alvar Aallon tämän kauden kohteessa. Rakennuksen julkisivumateriaali on italialaista Carraran marmoria. Italia oli Aallolle läpi hänen uransa erittäin tärkeä ja keskeinen inspiraation lähde. Siksi italialaisella marmorilla pääkonttorirakennuksen julkisivumateriaalina on erityisen suuri merkitys ja symboliarvo. Myös muut julkisivun materiaalit, kuten kupari ja tammiset ikkunanpuitteet, ilmaisevat rakennuksen arvokkuutta.

Pääkonttorirakennuksen tiukka, kuutiomainen hahmo kätkee sisätilat, jotka noudattavat ulkoasun selkeää linjakkuutta. Väljyys ja valoisuus ovat ominaisia niin varsinaisten toimistokerrosten toimistohuoneille ja käytäville kuin yhteistiloille ja juhlaville johtokunnan tiloille. Talon sijainti on hyödynnetty taitavasti tuomalla upeat näkymät huonetilojen olennaiseksi aiheeksi. Myös laadukkaat materiaalit ja viimeistellyt yksityiskohdat ovat leimallista koko talolle. Lukuisien eri puulajien moni-ilmeinen käyttö luo paikoitellen mielenkiintoisen jännitteen sisätilojen ja ulkoasun välille. Ylellisen ja ainutlaatuisen leimansa sisätiloille antavat kiinteän sisutuksen ohella Aallon taloon suunnittelemat irtokalusteet ja lukuisat valaisimet. Rakennuksen sisätilat tilajärjestelyiltään, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan ovatkin säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan.

Rakennuksen interiööri, kiinteä sisustus sekä kalusteet ja valaisimet, joista monet on suunniteltu nimenomaan tätä rakennusta varten, muodostavat olennaisen osan rakennuksen arkkitehtonisesta arvosta. Pääaula ja edustustilat, mutta yhtä hyvin myös normaalit toimistokerrokset, sisältävät monia erikoisia ja persoonallisia tilaratkaisuja. Sisätilat ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet lähes alkuperäisasussaan. Vastaavanlaisia ehyinä säilyneitä Alvar Aallon suunnittelemia interiöörejä ei ole monia jäljellä. Julkisivuverhouksen vaurioitumista lukuun ottamatta rakennus on siten säilynyt erittäin hyvin alkuperäisasussaan.

Vireillä oleva asemakaavan muutos

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen tontilla on voimassa 11.10.2006 saakka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 29.3.–15.4.2005.

Voimassa olevan, 21.5.1960 vahvistetun asemakaavan mukaan alue on liikerakennuksen korttelialuetta (AL). Asemakaavan muutosluonnoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan, mutta kaavassa käytetty merkintä (AL) on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Rakennukselle on merkitty rakennusala, kerrosala ja kerrosluvut olemassa olevan tilanteen mukaan.

Tontilla oleva rakennus on kaavaluonnoksessa määrätty suojeltavaksi merkinnällä sr–1 rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Kaavamääräyksen mukaan "Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai luonnetta. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen arvon edellyttämällä tavalla." Julkisivumateriaalin tulee olla valkoista marmoria. Myös sisätilojen suojelusta on tarkoitus antaa kaavamääräyksiä.

Kaavaluonnoksesta saatuja kannanottoja

Rakennuksen omistaja, Kiinteistöosakeyhtiö Katajanokan Kanavaranta 1 on katsonut, että kaavassa tulisi mahdollistaa varsinaisten konttorikerrosten joustava käyttö ja pidättäytyä ehdottomista julkisivumateriaalin valkoisuus- ja marmorivaatimuksista. Omistaja on pitänyt rakennussuojelulain nojalla tehtävää suojelua kuitenkin kaavasuojelua parempana mm. korvausjärjestelmän selkeyden vuoksi.

Helsingin kaupunginmuseo on esittänyt kantanaan, että rakennukselle esitetty sr–1 –merkintä on perusteltu, koska sillä suojellaan rakennuksen sisätilat rakenteineen, yksityiskohtineen, kiinteine sisutuksineen ja valaisimineen sekä ulkoasu valkoinen julkisivumarmori erikseen mainittuna. Kohteesta tulisi kuitenkin teettää rakennushistoriallinen selvitys.

Museoviraston mielestä suojelun kattavuus on sinänsä perusteltua, myös sen ulottaminen sisätiloihin. Museovirasto ei kuitenkaan ota vielä yksilöidysti kantaa suojelun sisältöön, koska prosessi mahdollisesta rakennussuojelulain nojalla suojelusta on kesken. Museovirasto on myös katsonut, ettei kaavaprosessia tulisi kiirehtiä ennen kuin kaikki asiaan liittyvät tahot, kuten rakennuksen omistaja konsultteineen, rakennustekniikan ja materiaalien asiantuntijat sekä eri viranomaiset ovat yhdessä analysoineet rakennuksen suojelutarpeen ja suojelun erilaisia toteuttamistapoja.

Julkisivujen korjaussuunnitelmat

Pääkonttorirakennuksen marmoriset julkisivut ovat huonossa kunnossa ja niiden uusiminen on ajankohtaista. Stora Enso Oyj on jättänyt rakennusvalvontavirastoon poikkeamishakemuksen (4.3.2005) rakennuksen julkisivumateriaalin vaihtamiseksi harmaiksi puolikiiltäviksi graniittilevyiksi. Poikkeamishakemusta on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksessa 16.3.2005. Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei puoltanut hakemusta. Poikkeamishakemus on lähetetty kaupunkisuunnitteluvirastoon lausuntoa varten.

Johtopäätökset

Edellä rakennuksen suojeluarvoista esitettyyn selvitykseen viitaten kaupunginhallitus katsoo, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas kohde ja arkkitehtoninen kokonaisuus, jonka säilyminen sisätiloineen tulee turvata. Rakennus on kiistatta rakennussuojelulain 1 §:n ja 2 §:n tarkoittama kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluva kohde. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus. Tiedossa olevien korjaussuunnitelmien vuoksi on pelättävissä, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaupunkikuvalliset ja rakennustaiteelliset arvot saattavat olla uhattuina.

Vireillä olevan asemakaavan muutoksen suojelumääräys tähtää kohteen mahdollisimman laajaan suojeluun. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että asemakaavalla ei voida suojella riittävän kattavasti kaikkia rakennuksen yksityiskohtia etenkään rakennuksen sisätilojen osalta. Tähän viittaavat sekä asemakaavaluonnoksesta saatu museoviraston lausunto että suojeluasioissa vakiintunut käytäntö. Niiden säilymisen turvaa parhaiten rakennussuojelulain mahdollistama menettely, jonka yhteydessä laaditaan yksilöidyt, rakennusosia ja detaljeja koskevat suojelutavoitteet. Valmisteilla olevan asemakaavan suojelumääräykset ja rakennussuojelulain nojalla annettavat määräykset tulee laatia ja yhteen sovittaa niin, että ne täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä edellytykset rakennuskokonaisuuden arvojen säilymiselle.

Kaupunginhallitus puoltaa Docomomo Suomi Finland ry:n tekemää esitystä Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (ent. Enso Gutzeit) suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Merkittiin, että Dahlberg ehdotti Wallden-Pauligin kannattamana, että päätösehdotuksen sivun 61 toinen kappale poistetaan.

Dahlberg perusteli vastaehdotustaan seuraavasti:

”VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka on antanut Stora Enso OYJ:lle lausunnon marmorin käytöstä julkisivumateriaalina, jonka loppulausunnosta selvästi käy ilmi, että marmorin käyttö muodostaa riskitekijän, joka merkittävästi saattaa lyhentää julkisivun käyttöikää. VTT:n mukaan marmorin soveltuvuus ohutlevyisiin julkisivurakenteisiin voidaan pitää vähintäänkin kyseenalaisena.

Marmorilevyjen suhteellisen nopea vaurioituminen muodostaa myös ympäristöriskin, jota ei voida sivuuttaa julkisivumateriaalia valittaessa. Valkoinen marmori muuttaa vuosien kuluessa väriä ja tummuu osittain harmaaksi ympäristösaasteiden tarttuessa yhä huokoisempaan kiveen. Näin ollen vaatimus valkoisen Carrara marmorin käytöstä on hyvinkin kyseenalainen. Arkkitehti Alvar Aalto ei tiennyt Carrara marmoria valitessaan, ettei hänen luomuksensa kestäisi kauniina, vaan muuttuisi epäedullisesti sekä ulkonäöltään että turvallisuudestaan. Kestäväksi havaitun hyvin vaalean graniitin käytön salliminen estäisi jatkuvan muistuttamisen mestariarkkitehdin väärästä materiaalivalinnasta.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Dahlbergin vastaehdotuksen äänin 8 – 7. Vähemmistöön kuuluivat Dahlberg, Rautava, Reinikainen, Sarkomaa, Urho, Wallden-Paulig ja Vapaavuori.

Merkittiin, että Dahlberg ilmoitti päätöksestä perusteluidensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 5

807 §

KAUPUNGINHALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta	26.5.2005
kiinteistölautakunta	31.5.2005

asuntotuotantotoimiston - toimitusjohtaja	30.5. ja 1.6.2005

Ilmoitus ao. lautakunnille ja viranhaltijalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

808 §

APULAISOIKEUSKANSLERIN SELVITYS- JA LAUSUNTOPYYNTÖ VARATUOMARI XXXXX XXXXXXXXXX KANTELUSTA

Khs 2004-1279

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti lähettää apulaisoikeuskanslerille esityslistalla mainitut opetusviraston sekä henkilöstökeskuksen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnot pyydettynä selvityksenä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päätti omana lausuntonaan apulaisoikeuskanslerille viitata henkilöstökeskuksen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden edellä mainitussa yhteisessä lausunnossa esitettyyn.

Kirje nro apulaisoikeuskanslerille jäljennöksin annetuista lausunnoista ja samalla asiakirjat palauttaen sekä pöytäkirjanote opetusvirastolle, henkilöstökeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 3

809 §

SELVITYKSET LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ORGANISAATION KEHITTÄMISESTÄ JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

Khs 2004-693

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

810 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

nuorisolautakunta 26.5.2005

opetuslautakunta 31.5.2005

- suomenkielinen jaosto 31.5.2005

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 31.5.2005

ammattikorkeakoulu

- rehtori 9.-31.5.2005

- johtava talouspäällikkö 9.-19.5.2005

- kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtaja 17.-25.5.2005

eläintarhan johtaja 31.5.2005

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 25.-30.5.2005

museonjohtaja 30.5.-1.6.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 31.5.2005

taidemuseon johtaja 1.6.2005

tietokeskus

- johtaja 1.6.2005

- tietohuoltopäällikkö 1.6.2005

- tutkimusprofessori 31.5.2005

työterveysjohtaja 30.5.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

811 §

VALTUUTETTU SANNA HELLSTRÖMIN TOIVOMUSPONSI: RAITIOVAUNUPYSÄKKIEN LISÄÄMINEN HÄMEENTIELLE

Khs 2005-525

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Sanna Hellström) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sanna Hellströmille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

812 §

VALTUUTETTU JORMA HENTILÄN TOIVOMUSPONSI: KÄVELYKATUJEN VALVONTA

Khs 2004-2362

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

813 §

VALTUUTETTU MATTI ENROTHIN TOIVOMUSPONSI: RAITIOLINJAN 9 ALOITUKSEEN LIITTYVÄT LINJAJÄRJESTELYT

Khs 2005-190

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.1.2005 hyväksymän toivomusponnen (Matti Enroth) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 2

814 §

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN PÄÄTEIDEN MELUNTORJUNTAOHJELMASTA VUOSILLE 2005 -2025

Khs 2005-627

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2005 – 2025 –raportista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Meluntorjuntaohjelman tarkistaminen on perusteltua ja ohjelman jaottelu on selkeä. Päivityksen yhteydessä ei kuitenkaan ole tehty uusia melulaskentoja, mitä on pidettävä kohteiden priorisoinnin kannalta huonona asiana. Osittain tämän vuoksi uusista Helsingin meluntorjuntakohteista kaikki kymmenen ovat vasta toisessa toteuttamisjaksossa.

Edellisessä meluntorjuntaohjelmassa oli mukana myös joitain Helsingin pääkatuverkon kohteita, jotka uudesta ohjelmasta on jätetty pois. Kaupunki vastaa katujen meluesteiden toteuttamisesta, joten uusi menettely on aiempaa selkeämpi. Pääkatujen meluntorjuntakohteita on käsitelty Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksessä (2002).

Toteuttamisohjelmassa olisi pitänyt käsitellä myös vanhojen meluesteiden uusimistarvetta. Helsingin yleisten teiden ensimmäiset meluesteet on rakennettu yli 25 vuotta sitten. Liikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet esim. Kehä I:llä nelinkertaisiksi, mistä johtuen vanhat esteet ovat monin paikoin liian matalia. Lisäksi monet niistä ovat huonokuntoisia.

Hankkeiden kohdekorteissa on jonkin verran epätarkkuuksia ja jopa virheellisyyksiä, jotka olivat mukana jo edellisessä ohjelmassa. Pääraportin kuvassa 2 on Jakomäen kohteet HP1 ja HA3B esitetty virheellisesti uusina kohteina, vaikka ne olivat mukana jo edellisessä ohjelmassa. Raportin kuvassa 1 on Kehä I:n kohteissa HY16 ja HY15 väärät värisymbolit osoittamassa toteutumisastetta.

Meluntorjunnan toteutus

Edellisessä meluntorjuntaohjelmassa 2000–2020 oli kohteet jaettu kolmeen toteuttamisjaksoon. Ensimmäisessä jaksossa (2000–2004) oli 27 kohdetta, joista 13 Helsingissä. Meluntorjuntaohjelman toteutus on edennyt kohtuuttoman hitaasti: ohjelmassa mainituista Helsingin yleisten teiden kohteista on toteutettu kokonaisuudessaan vain kaksi, Kehä I:n esteet Lassilan ja Kannelmäen kohdalla sekä Puotinharjussa. Pohjois-Haagaan, Kehä I:n eteläpuolelle suunniteltu melueste hoidettiin kaupungin toimesta kaavamuutoksella. Meluesteen sijaan rakennettiin toimistorakennuksia suojaamaan asutusta Kehä I:n melulta.

Uuden kohdekategorian "Hankkeet, joiden meluntorjunta hoidetaan pääosin alueiden kaavoituksen yhteydessä" kohteet olisi hyvä käsitellä kuten muutkin kohteet, kuitenkin huomioon ottaen mahdolliset kaavoituksesta aiheutuvat priorisointitarpeet. Kohteet olisi sisällytettävä meluntorjuntaohjelman 1. tai 2. jakson kohteisiin sen mukaisesti, mikä niiden ajoitus ja toteutusvalmius on. Kohteiden toteutuksen kustannusjako päätetään yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kuten muissakin hankkeissa.

Pääteiden meluntorjuntahankkeet ovat yhteishankkeita Tiehallinnon kanssa. Yleisten teiden meluesteitä on tehty pääasiassa muun tienparannuksen yhteydessä eikä Tiehallinnolla ole ollut moneen vuoteen resursseja erillisten meluestekohteiden toteuttamiseen. Tätä voidaan pitää suurena epäkohtana. Kaupunki on osaltaan ollut varautunut meluntorjuntaohjelman hankkeiden toteutukseen.

Uudenmaan tiepiiri on esittänyt toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2005 - 2008 rahoituksen meluntorjunnan rakentamiseen vuoteen 2008 mennessä ainoastaan Hämeenlinnanväylällä välillä Kaarela - Hakuninmaa ja Itäväylällä välillä Kehä I - Riskutie. Sen sijaan Turunväylän meluntorjuntaan Munkkiniemessä, mikä myös on kiireinen ja toteutusvalmiudeltaan hyvä kohde, rahoitusta ei ole esitetty.

Helsinki on varautunut näihin kolmeen hankkeeseen taloussuunnitelmassaan vuosille 2005 - 2009. Taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 - 2010 valmistelussa varaudutaan meluntorjuntaohjelman vuosina 2005 - 2025 edellyttämään kaupungin rahoitusosuuteen. Tämän lisäksi kaupunki investoi olemassa olevan katuverkon meluntorjuntaan noin 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Itäväylän meluntorjunta välillä Kehä I - Sörnäinen rahoitetaan Itä-Helsingin kehittämisrahastosta. Uusien katujen ja liikenneväylien meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät kyseisten hankkeiden kustannuksiin.

Ohjelman mukaisten meluesteiden rakentamisen on arvioitu maksavan noin 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus on noin 40 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2002) liittyvässä kuntien ja valtion välisessä aiesopimuksessa on meluntorjuntaan esitetty käytettäväksi erillishankkeena 17 miljoonaa euroa.

Helsingissä altistuu liikenteen aiheuttamalle yli 55 desibelin päivämelulle noin 100 000 ihmistä, joista noin puolet asuu yleisten teiden melualueilla. Tulevaisuudessa altistujien määrän on laskettu vielä lisääntyvän tuntuvasti, johtuen liikenteen kasvusta ja maankäytön tiivistymisestä. Ongelman vakavuudesta johtuen Tiehallinnon pitää tulevina vuosina ehdottomasti lisätä meluntorjunnan määrärahoja ja sitoutua osaltaan meluntorjuntaohjelman toteuttamiseen.

Ministerityöryhmän v. 2004 julkistamassa mietinnössä ”Liikenneväyläpoliittisia linjauksia vuosille 2008–2013” on pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemahankkeeseen esitetty 20 miljoonaa euroa. Meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 toteutukselle on välttämätöntä, että mainittu pääkaupunkiseudun meluntorjunnan 20 miljoonan euron teemahanke toteutuu jopa suunniteltua aikaisemmin vuodesta 2006 alkaen.

Jos meluntorjunnan määrärahat pysyvät nykyisellään, ei päivitetyn meluntorjuntaohjelman toimenpiteitä pystytä toteuttamaan. Meluntorjunta tarvitsee siten tuntuvaa lisärahoitusta, ja erityisen tärkeää on valtion rahoitusosuuden lisääminen. Lisäksi tarvitaan eri osapuolten sitoutumista, jonka pitäisi tapahtua jo meluntorjuntaohjelman päätöksenteon yhteydessä.

Kirje nro Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Liitteet 1 - 4

815 §

KIINTEISTÖ OY VARASTOKATU 14:N VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN

Khs 2005-880

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

816 §

HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005

Khs 2005-749

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

817 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

joukkoliikennelautakunta 2.6.2005

liikepalvelulautakunta 2.6.2005

yleisten töiden lautakunta 2.6.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

818 §

NEUROLOGISIA VAMMAISJÄRJESTÖJÄ EDUSTAVAN JÄSENEN NIMEÄMINEN VAMMAISNEUVOSTOON TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2623

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti valita Timo Lehtosen (Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry) vammaisneuvoston jäseneksi toimikauden 2005 – 2006 jäljellä olevaksi ajaksi.

Pöytäkirjanote Timo Lehtoselle, vammaisneuvostolle, Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry:lle sekä kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liite 1

819 §

TERVEYSKESKUKSEN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2005-1109

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti terveyskeskukseen sijoitettujen virkojen ja tehtävien osalta 15.6.2005 lukien seuraavaa:

1 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Nykyinen nimike	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Vakanssi- numero	Uusi nimike	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk
Lasten erityis palvelu-yksikön päällikkö	3067,65	022118	Johtava puheterapeutti	3010,00
Erikoistuva lääkäri	2524,71	041244	Erikoislääkäri	3850,00
Avohoidon erikoislääkäri, puolipv.	1893,15	022976	Avohoidon erikoislääkäri	3786,30
Erikoistuva lääkäri	2524,71	023512	Avohoidon erikoislääkäri	3815,00

2 Perustaa seuraavien työsuhteisten tehtävien tilalle virat

Työsuhteinen tehtävä	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Vakanssi- numero	Perustettava virka	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk
Vastaava farmaseutti	1973,92	027106	Proviisori	3042,84
Farmaseutti	1965,22	019512	Farmaseutti	1965,22
Farmaseutti	1965,22	030031	Farmaseutti	1965,22
Farmaseutti	1998,75	042746	Farmaseutti	1998,75
Ylihammaslääkäri	4193,02	026837	Ylihammaslääkäri	4193,02

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Liitteet 1 - 3

820 §

30.5.2005 pöydälle pantu asia

TALOUS- JA VELKANEUVONTAA KOSKEVA TOIMEKSIANTOSOPIMUS ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN KANSSA

Khs 2005-1081

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan talous- ja velkaneuvonnan voimavaroja koskevan toimeksiantosopimuksen Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan siitä, että tarvittava henkilökunta palkataan sopimuksen mukaisesti määräaikaisesti.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen lääninhallitukselle, sosiaalilautakunnalle, talous ja –suunnittelukeskukselle sekä sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Liitteet 1 - 2

821 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen

sosiaalilautakunta 2.6.2005

terveyslautakunta 31.5.2005

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori	Susanna Mäkelä
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sanna Hellström

Jukka Lindeman

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 14.6.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 780-789, 791, 793-794, 797, 800-801, 803, 806-817 ja 821 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 798 §

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 799 §

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 795 ja 805 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				780-789, 791, 793-794, 797, 800-801, 803, 806-817 och 821 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				798 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				799 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				795 och 805 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		6.6.2005 kello 16.00 – 16.36

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli
	Lindeman, Jukka				varajäsen
	Sarkomaa, Sari				varajäsen

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Björklund, Ilkka-Christian				apulaiskaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Vanne, Pertti				kansliapäällikkö
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 780-osa 785 ja osa 806-821)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	780-781,	782-783,		790-793,
		Korpinen				794,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		784-788,		795-807,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Björklund		789,		808-810,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		811-817,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		818-821,