PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

618 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Rautava) ja Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

619 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

620 - 624 §

Kaupunginvaltuuston 11.5.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

620 §

Sosiaalilautakunnan jäsenen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

621 §

Lainan myöntäminen Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

622 §

Kaupunginhallituksen kokouksissa 29.3.2005, 11.4.2005, 18.4.2005 ja 25.4.2005 pöydälle pantu asia
Tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistäminen

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa

1 opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006

2 opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään 10:ssä koulun tai oppilaitoksen ja päiväkodin yhteistoimintatilassa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan

3 poistetaan

4 (esityksen mukaisesti)”

Lisäksi esittelijä muutti päätösehdotuksen viimeisen kappaleen viimeisen sanan palvelukeskukselta sanaksi Palmialta.

Merkittiin, että Ojala teki Rantasen kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan kaupunginhallitus päättäisi palauttaa ”Tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistämistä” koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kilpailutusta avataan aikaisintaan syksyllä 2007.

Ojala ilmoitti palautusehdotukseensa pöytäkirjan liitteen 1 mukaiset perustelut.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 13 – 2. Vähemmistöön kuuluivat Ojala ja Rantanen.

Merkittiin, että Ojala teki pöytäkirjan liitteen 2 mukaisen vastaehdotuksen. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Ojala ilmoitti päätöksestä pöytäkirjan liitteen 3 mukaisen eriävän mielipiteen.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 169 3717

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

623 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 25.4.2005 pöydälle pantu asia
Luettelo vuonna 2004 tehdyistä kiinteistökaupoista

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

624 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 25.4.2005 pöydälle pantu asia
Kontulan uuden vanhustenkeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

625 §

KAUPUNGINJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN

Khs 2005-414

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginvaltuuston 30.3.2005 tekemän päätöksen kauppatieteen maisteri Jussi Pajusen valitsemisesta kaupunginjohtajan virkaan ja todeta samalla, että Jussi Pajunen ottaa viran vastaan 1.6.2005 lukien.

Pöytäkirjanote Jussi Pajuselle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 3.

626 §

ART AND DESIGN CITY HELSINKI OY:N YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-966

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Art and Design City Helsinki Oy Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa keskiviikkona 4.5.2005 kello 10.00 Taideteollisessa korkeakoulussa, os. Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki ja

– esittämään Art and Design City Helsinki Oy Ab:n hallituksen jäseneksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista ja varajäseneksi projektinjohtaja Heikki Somervuota sekä

– esittämään yhtiön yhdeksi tilintarkastajaksi tarkastuslautakunnan nimeämän KHT Guy Willmanin.

Pöytäkirjanote Art and Design City Helsinki Oy Ab:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tarkastuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Liite 1

627 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN SOVINTO RY:LLE

Khs 2005-71

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

628 §

RAHASAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

Khs 2005-981

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä uudet kaupungin rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeet 1.5.2005 alkaen esityslistan liitteen mukaisina.

Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 15.12.2003, 1455 § tekemänsä päätöksen.

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa ohjeissa mainitun perimispalkkion suuruudeksi 1.5.2005 alkaen 5 euroa.

Kaupunginhallitus päätti edelleen ohjeistaa vähäisten saatavien laskuttamista seuraavasti:

– Kaupungin saatava, jonka velkominen tapahtuu laskulla, voidaan jättää laskuttamatta, jos kerralla laskutettava summa alittaa 10 euroa.

– Kaupungin vähäiset saatavat, jotka normaalisti kerätään käteissuorituksina tulonkantokassoihin, voidaan asiakkaan pyynnöstä laskuttaa häneltä. Tällöin kuitenkin alle 20 euron laskuun lisätään 4 euron suuruinen pienlaskutuslisä.

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lautakunnille ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 3102 5100

LIITE

Liite 1

629 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-860

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n 10.5.2005 klo 12.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

– esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:

Jäsen	Varajäsen

Petri Lillqvist	Maarit Toveri

Martti Varis	Seija Lumme

Pia Talja	Antti Kääriäinen

Timo Kulmala	Veli-Pekka Vuorilehto
toimitusjohtaja	käyttöpäällikkö

– hyväksymään kokouskutsussa mainitut asiat hallituksen ehdotuksen mukaisesti, sekä

– esittämään yhtiökokouksessa, että vuodelle 2005 yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan KHT, JHTT Reijo Peltola ja varatilintarkastajaksi Tiina Lind.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin Vedelle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Liite 1

630 §

25.4.2005 pöydälle pantu asia

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2004 JA PROJEKTISUUNNITELMA 2005-2007 SEKÄ URBAN II -OHJELMAN TOIMINTAKERTOMUS 2004

Khs 2004-2470, 2004-2679, 2005-867

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2004 ja Helsingin Urban II –ohjelman toimintakertomuksen 2004.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti hyväksyä lähiöprojektin projektisuunnitelman vuosiksi 2005–2007.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokuntia ottamaan toiminnassaan huomioon lähiöprojektin tavoitteet ja kehittämisteemat sekä tehostamaan hallintokuntien välistä yhteistyötä ja paikallista kumppanuutta lähiöiden kehittämisessä.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokuntia vuoden 2006 talousarvioehdotusta ja vuosien 2007–2008 taloussuunnitelmaehdotuksia laatiessaan varautumaan lähiöprojektin ja Urban II –ohjelman toiminnan jatkumiseen ja lähiöiden kehittämistarpeisiin.

Kirje nro Tapulikaupunki-Seura ry:lle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä), Urban II ‑ohjelmalle (projektipäällikkö Eeva-Liisa Broman), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Miliza Ryöti, suunnittelija, puhelin 169 3931
Ulla Korhonen-Wälmä, projektipäällikkö, puhelin 169 4285

LIITE

Liitteet 1 - 4

631 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 27.4.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 27.4.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 6 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Jussi Pajuselle, Irmeli Wallden–Pauligille, Jan Vapaavuorelle, Pauli Leppä-aholle ja Esko Riihelälle.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Maarit Kaipiaiselle, Pörrö Sahlbergille ja Marja-Leena Nousiaiselle.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallituksen kirje nro Helsingin maistraatille.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle, opetusvirastolle, kaupunginmuseolle ja pelastuslaitokselle.

8 Kaupunginhallituksen kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

9 Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

11–13 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

10 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaa huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle, Tuomas Koskiniemelle, Päivi Järviselle, Jan Lilljalle, Kaisa Yliruokaselle, Anne Pynnöselle ja Ingmar Stunsille.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle (Tuija Honkaheimo).

14–16 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

17–19 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

20, 21 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 9.

632 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 28.4.2005

satamalautakunta 26.4.2005

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 27.4.2005

tekninen lautakunta --

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

633 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

634 §

KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMISTÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN

Khs 2005-161

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa vs. kaupunginjohtajan toimenpiteet kaupungin edustajan nimeämisestä Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvostoon 29.4.2005 lukien.

Pöytäkirjanote päätöksissä nimetyille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Siitonen ja Korpinen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Katso esityslistaa, viransijaisen kaupunginjohtajan asiaa 12.

635 §

SELVITYS ERÄIDEN HELSINGIN UUSIMPIEN ASUINALUEIDEN PYSÄKÖINNISTÄ

Khs 2004-946

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

636 §

LAUSUNTO VANTAAN YLEISKAAVALUONNOKSESTA

Khs 2005-461

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

637 §

PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY:N VUOSIKOKOUS

Khs 2005-917

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston edustamaan kaupunkia vuosikokouksessa ja ehdottamaan hallituksen jäseneksi diplomi-insinööri Antero Naskila kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, Antero Naskilalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liite 1

638 §

25.4.2005 pöydälle pantu asia

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2005-397

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmän mietinnöstä seuraavansisältöisen, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kiinteistöviraston lausuntoihin perustuvan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus toteaa ensinnäkin, että yhdyskuntarakenteen hajoamisen ehkäisemiseen tähtäävä, eri viranomaistahoja yhdistävä kehittämisohjelma on hyödyllinen ja tervetullut väline pyrittäessä luomaan eheämpiä ja yhdyskuntataloudellisesti tarkoituksenmukaisempia kaupunkiseutuja ja keskuksia maahamme. Helsingissä työryhmän esittämät tavoitteet ovat jo pitkään olleet mukana kaupunkisuunnittelun keskeisinä lähtökohtina ja kysymyksenasettelu käy yhä tärkeämmäksi, kun kaupunkirakentamiselle pyritään löytämään lisämahdollisuuksia kaupungin rajojen sisältä.

Se puolestaan, miten pitkälle Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät joutuvat kaupunkikeskustoista muuttamaan hankkiakseen kohtuuhintaisen ja asumistarpeitaan tyydyttävän asunnon, määrittelee pitkälti sen, mihin asti ja miten voimakkaana hajautuminen seudulla etenee. Tärkeää on etenkin se, miten kehitystä tulevaisuudessa hallitaan. Tämä kysymys on ja tulee olemaan yksi Helsingin seudun kuntien yhteistyön polttavimpia kysymyksiä.

Ympäristöministeriön työryhmän näkemyksen mukaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä keskeistä on kysyntää vastaavan tonttitarjonnan turvaaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilta paikoilta käyttämällä kunnan maapoliittisia keinoja, kaavoituksella ja tehostamalla hajarakentamisen ohjausta. Joukkoliikenteen saaminen hinnaltaan ja palvelutasoltaan kilpailukykyisemmäksi henkilöauton käyttöön verrattuna tukee osaltaan eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista. Samalla kuntien välillä on tarpeen kehittää seudullista yhteistyötä.

Työryhmä katsoo, että yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kunnat ovat avainasemassa ja maakuntien liittojen sekä alueellisten ympäristökeskusten tulisi tukea kuntia tässä tehtävässä. Eri hallinnonalojen tulisi toimia samansuuntaisesti huomioiden eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoite. On myös tehtävä eräitä eheän yhdyskuntarakenteen mahdollistamiseksi tarpeellisia lainmuutoksia ja hallintokäytäntöjen muutoksia sekä parannettava alan tietämystä. Myös rakenteen hajautumista edistävistä taloudellisista tuista tulisi pyrkiä eroon.

Työryhmän ehdottama yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma on tarkoitettu ennen kaikkea kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenneongelmien ratkaisuun mutta sen mukaan useimmat ehdotetut tavoitteet soveltuvat kuitenkin myös väestöltään supistuviin yhdyskuntiin. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat muun muassa liikennettä ja etenkin joukkoliikennettä koskevat tavoitteet.

Mietinnön tavoitteet ovat kannatettavia

Yleisesti ottaen mietinnössä esitetyt yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteet ovat kannatettavia ja tärkeitä. Yhdyskuntarakenne on viime vuosikymmeninä hajautunut Suomessa melko voimakkaasti ja aiheuttaa jo suuria kustannuksia ja ympäristöhaittoja. Mietinnössä käydään seikkaperäisesti läpi alan terminologiaa, tavoitteita ja mahdollisia ratkaisukeinoja. Vaikka jo pitkään on tunnettu hajaantuvan yhdyskuntarakenteen aiheuttamia haittoja, tehokkaita keinoja kehityssuunnan muuttamiseksi ei ole kuitenkaan löydetty tai niitä ei aina ole haluttu käyttää.

Hajoava kehitys on joillekin etu lyhyellä tähtäimellä

Yhtenä suurimmista ongelmista hajautumiskehityksessä on yhteiskunnan eri toimijoiden lukuisuus ja tavoitteiden ristiriitaisuus. Esimerkiksi kaupan toimijoille saattaa syntyä yhdyskuntarakenteesta erillään olevista suuryksiköistä merkittävää taloudellista etua mm. kuljetusten, varastoinnin ja pysäköinnin järjestämisen muodossa sekä siitä, että kaupunkirakenteen ulkopuolelle sijoittuvissa yksiköissä kaupunkikuvalliset tai muut rakentamisen laatuvaatimukset ovat vähäisemmät. Samalla yhteiskunnalle, asukkaille ja ympäristölle syntyy lisäkustannuksia ja haittoja pidentyvien asiointimatkojen ja yksityisautoilun lisääntymisen sekä autioituvien keskustojen muodossa.

Pääkaupunkiseudun suurin ongelma on liian vähäinen asuntotuotanto

Seudun vaikeimpia ongelmia on asuntojen muuta maata selvästi korkeampi hinta- ja vuokrataso. Pääasiallisena syynä tähän on pidetty asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa, joka ajaa hintatasoa ylöspäin. Tarjonnan vähäisyyteen puolestaan on syynä liian alhainen asuntojen tuotantotaso. Seudulla rakennetaan vuodessa 8 000 – 9 000 asuntoa, kun esim. maakunnallisissa suunnitelmissa on tavoitteeksi asetettu noin 13 000 asunnon taso. Asuntotuotanto on vuosikausia ollut alhaisemmalla tasolla kuin tämä tavoite. Tasapainoisemman tilanteen saavuttamiseksi olisi tuotannon tason syytä olla pitkään vielä selvästi tuotakin tavoitetasoa korkeammalla.

Asuntotuotannon alhaiseen tasoon on suurimpana syynä näyttää olevan käyttöön otettavissa olevien rakennuskelpoisten tonttien puute. Osittain se johtuu kaavoitettujen tonttien vähäisyydestä, osittain kunnallistekniikan ja palvelujen rahoituksen puutteesta ja joissain tapauksissa myös maanomistajien haluttomuudesta luovuttaa tonttejaan rakentamiseen. Sivuuttaa ei voida myöskään rakennusliikkeitten osuutta tuotantotasojen määrittäjinä.

Erityisen suuri puute on pientalotonteista. Jos tontteja ei ole tarjolla riittävästi lähellä keskustoja ja työpaikkoja, yhdyskuntarakenne hajoaa ja tontteja kysytään yhä kauempaa, mikä aiheuttaa sekä asukkaille että kunnille lisääntyviä kustannuksia sekä pitkiä työ-, asiointi- ja vapaa-ajan virkistymiseen tarvittavia matkoja. Tämä on myös kestävän kehityksen ja luonnon arvojen säilymisen kannalta ei toivottavaa.

Kuntien mahdollisuudet vastata asuntotonttien kysyntään ovat kovin erilaiset

Jotta voitaisiin päästä tavoitteena olevaan 13 000 – 15 000 asunnon vuosituotantoon, täytyisi kuntien voida selvitytä asuntorakentamisen edellyttämästä kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamisesta. Tästä kunnissa vastaavat pääosin niiden nykyiset veronmaksajat. Uusien asukkaiden verotulojen arvioidaan kattavan kustannukset aikaisintaan vasta noin 20 vuoden kuluttua muutosta. Kunnan kannalta noin 1,5 prosentin vuotuinen asukasmäärän kasvun on arvioitu vielä olevan hoidettavissa.

Seudun 1,2 miljoonasta asukkaasta ja veronmaksajasta lähes puolet asuu Helsingissä. Näin ollen laskennallisesti noin puolet asuntotuotannosta tulisi sijoittua Helsinkiin. Tämä merkitsisi Helsingille 6 500 – 7 500 asunnon vuosituotantoa. Helsingin asunto-ohjelman tavoite on 3 500 asuntoa ja arvioidaan ettei tähän päästä, vaan tuotanto jäänee, kuten viime vuonna, noin 3 000 asunnon tasolle. Puuttuva osa 3 500 – 4 500 asuntoa olisi siis sijoitettava muihin kuntiin niille jo kuuluvan 6 500 – 7 500 asunnon osuuden lisäksi. Tämä on luonnollistakin, kun verrataan seudun kuntien nykyisiä asukaslukuja ja toisaalta pinta-aloja.

Espoon asuntojen vuosituotannon arvioidaan voivan nousta noin 2 500 asunnon tasolle ja Vantaan noin 2 000 asunnon tasolle. Tämä merkitsee edelleen sitä, että noin 5 500 – 6 500 asunnon tuotanto olisi sijoitettava ”muualle”. Tämä taas olisi tehtävä yhdyskuntarakennetta eheyttäen eikä hajottaen. Kuitenkin näyttää siltä, että asuntojen ja tonttien kysynnän paine hajottaa yhdyskuntarakennetta yhä vain lisää.

Tärkeää olisi sijoittaa asuntotuotanto tehokkaan joukkoliikenteen vaikutuspiiriin. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia asuntotuotantotarpeen edellyttämälle tuotannon lisäykselle. Tuotannon ja asukasmäärän lisäys tulisi ylittämään voimakkaasti kuntien resurssit, joten asia olisi ratkaistava muilla tavoin.

Asuntotuotannon ja asuntotonttien tarjonnan määrällistä ongelmaa ei voida ratkaista perinteisin kuntakohtaisin keinoin, vaan ratkaisuja olisi haettava seudullisen yhteistyön avulla. Vaikka tilanne on todettu, tehokkaita keinoja ei ole vielä kunnolla analysoitu eikä löydetty.

Seutuyhteistyötä tiivistettävä

Mietinnössä painotetaan maakuntakaavojen merkitystä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä ja maakuntien roolia kuntien tukijana hajautumiskehityksen ehkäisemisessä. Pääkaupunkiseutu kuuluu kahteen maakuntaliittoon, joilla on vireillä omat maakuntakaavansa. Helsingissä ongelmaksi on koettu, että Itä-Uudenmaan maakunnan suunnitelmissa ei juurikaan oteta huomioon pääkaupunkiseudun luonnollista kasvusuuntaa itään, vaikka alueen läpi kulkee jo moottoritie ja sen rinnakkaistie ja metrolinja päättyy hyvin lähelle maakunnan rajaa. Maakuntaliittojen yhdistäminen olisikin tarkoituksenmukaista.

Mietinnössä todetaan monessa kohdin, että yhdyskuntarakenteen hajoamiseen vaikuttaa kuntien välinen kilpailu ”hyvistä veromaksajista”, mikä vääristää kehitystä. Kehyskunnat, joiden asukas- ja veronmaksajamäärä keskuskuntiin verrattuna on pieni, jarruttavat joissain tapauksissa suunnitelmallista ja eheyttävää rakentamista alueellaan puuttumatta kuitenkaan hajarakentamiseen. Niiden ongelmien helpottamiseksi Helsingin seudun 14 kuntaa ovat perustamassa yhteisen neuvottelukunnan.

Maanhankinta ei ole Helsingin ympäristökunnissa riittävää

Maanhankinta on selvitysten ja mietinnönkin mukaan kunnan maapolitiikan tärkein keino. Maata olisi syytä hankkia hyvissä ajoin etukäteen, kun se vielä voidaan hankkia ns. raakamaan hinnalla. Pääasiallinen hankintakeino on vapaaehtoinen kauppa, mutta kunnilla on käytettävissään hankintaan myös hyvät ja riittävät lakisääteiset keinot, mikäli vapaaehtoista tietä ei päästä eteenpäin. Tehokasta maanhankintaa rajoittaa kuitenkin usein taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien puute, ja joskus myös poliittinen haluttomuus ja kunnan perinteet maapolitiikassa.

Helsingissä on mahdollisuuksia hankkia vain valtion maita

Helsingissä ei käytännössä enää juurikaan ole yksityisessä omistuksessa olevaa maata, jonka hankkiminen olisi asuntotuotannon tai toimitilarakentamisen takia perusteltua. Sen sijaan mm. kaupungin omistaman, valtion käyttöön vuoteen 2034 saakka vastikkeetta luovutetun Malmin lentokenttäalueen saaminen rakentamiskäyttöön ennen käyttöajan päättymistä mahdollistaisi merkittävää yhdyskuntarakennetta eheyttävää rakentamista.

Valtion eri yksiköiden ja valtion omistamien yhtiöiden omistuksessa on Helsingissä muutamia alueita, joiden saaminen rakentamiskäyttöön antaisi rakentamismahdollisuuksia tulevina vuosikymmeninä. Keski-Pasilan ja Hakuninmaan osalta alueiden suunnittelu on jo käynnissä.

Seudun kunnissa merkittäviä mahdollisuuksia maanhankintaan

Vaikka Helsingin naapurikunnissa on runsaasti raakamaata, yhtenä ongelmana Espoon, Vantaan sekä seudun muidenkin kuntien maanhankinnassa on se, että laajamittaiseen maanhankintaan jouduttaisiin etukäteen sitomaan merkittävästi kunnan niukkoja pääomia. Valtion asuntorahasto on ottanut esille mahdollisuuden käyttää rahaston lainavaroja myös tähän tarkoitukseen. Rahaston lainaehtojen tulisi kuitenkin olla selvästi nykyistä edullisemmat, jotta tästä olisi apua.

Pitkällä tähtäimellä raakamaan hankinta, kaavoitus ja luovuttaminen on myös kuntien talouden kannalta varsin kannattavaa toimintaa eli tähän toimintaa olisi syytä sijoittaa varoja vaikka kuntien taloudet ovatkin tiukoilla.

Valtion maita kuntien käyttöön raakamaan hinnalla

Valtiolla on Helsingin seudulla, kuten Vantaalla ja Järvenpäässä, merkittäviä maanomistuksia, joita valtio ei tarvitse omaan käyttöönsä. Osa on suoraan valtion yksiköiden hallinnassa, osa taas on siirretty valtion omistamien yhtiöiden hallintaan. Viimeksi mainitut ovat toimineet kuten yksityiset yritykset, eli pyrkineet saamaan maastaan mahdollisimman hyvän tuoton. Yhteiskunnan omistaman maan arvon nousu pitäisi voida kuitenkin ensisijassa hyödyntää lähialueen kehittämisessä. Valtio asettaa kunnille tavoitteita maanhankinnassa ja sosiaalisessa asuntotuotannossa. Vastavuoroisesti valtion tulisi maanomistajana edesauttaa näitä tavoitteita nk. Siimeksen sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Aiemmin valtion maata voitiin lain mukaan saada kuntien käyttöön markkinahintaa edullisemmin ehdoin. Tälläkin hetkellä eri tahot patistelevat kuntia hankkimaan raakamaata ja käyttämään lain antamia mahdollisuuksia, kuten lunastuksia, ellei asiassa muutoin päästä eteenpäin, jotta maata saataisiin mm. valtion tukemaan asuntotuotantoon.

Ministeri Siimeksen työryhmän työn tuloksena saatiin joitain valtion tontteja ostettua asuntorahaston hyväksymään hintaan edellyttäen, että tontteja käytetään valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Sittemmin yhteistyö tällä saralla on laantunut. Valtion maiden saaminen kuntien käyttöön raakamaan tai niiden nykyisen käytön ja kaavojen mukaisella hinnalla on edelleenkin tärkeää, jotta arvonnousu voitaisiin käyttää kunnallistekniikan- ja palvelujen investointeihin.

Asuntotonttien tarjonnan lisääminen pitäisi hinnat paremmin kurissa

Maapolitiikan toinen tärkeä sektori on tonttien luovutus. Kussakin kunnassa on asunto- ja toimitilatonttien luovuttamisessa kehitetty omat periaatteet ja menettelytavat. Eräiltä osin menettelytapoja olisi ehkä syytä yhtenäistää ja hyödyntää kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

Helsingissä tonttien luovutuksessa hinnoittelun pääperiaate on kohtuullisen käyvän hinnan noudattaminen. Hinta pystytään melko hyvin määrittelemään asiantuntija-arvioinnein. Silloin tällöin on syytä tarkistaa hintakäsityksiä avoimilla tarjouskilpailuilla, jotka ovat muutoinkin hyvä tapa valita tontin saaja. Tarjouskilpailuja on syytä käyttää vapaarahoitteisessa tuotannossa erityisen halutuilla paikoilla.

Kuntien tarjouskilpailuita on myös kritisoitu ja esitetty, että ne nostavat tonttien ja etenkin asuntojen hintoja. Tämä perustuu väärään käsitykseen tonttien ja asuntojen markkinamekanismin toiminnasta. Oletettavaa on, että vaikka tontit luovutettaisiin reilusti alle käyvän hinnan tai vaikka ilmaiseksi, asuntojen hinnat muodostuisivat ilman erityisiä sääntelyjärjestelmiä kyseisen alueen olemassa olevan asuntokannan markkinahintatason perusteella. Ei kuitenkaan voida kieltää sitä, että maan hinnan nousu ja korkea taso ovat Helsingin seudulla ongelma.

Hintojen kohtuullistamisessa oikea keino ei olekaan tonttien luovuttaminen käypää hintaa alhaisemmalla hinnalla, vaan tonttitarjonnan ja asuntotuotannon voimakas lisääminen.

Säännellyssä asuntotuotannossa kuten valtion tukemassa- ja Hitas-tuotannossa on käytetty käypää hintaa alempia tontinhintoja, koska tällöin alennuksen on katsottu tulevan asukkaiden hyväksi ja alentavan asumiskustannuksia. Myöskään tässä tuotannossa tontinhintojen ei ole syytä kovin paljon poiketa markkinahinnoista, koska kaksihintajärjestelmät johtavat helposti keinotteluun ja väärinkäytöksiin ja koska tonteista saatava taloudellinen hyöty tulisi voida ohjata alueen tarvitsemiin investointeihin.

Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi kuntien olisi siis voimakkaasti voitava tehostaa rakenteellisesti edullisilla paikoilla sijaitsevien asuntotonttien luovutusta, mikä edellyttää tehokasta maanhankintaa ja sujuvaan kaavoitusta sekä riittävää rahoitusta kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamiseen. Seudullisessa keskustelussa on väläytetty myös seudun kuntien yhteisen maanhankintarahaston perustamista, mutta tässä vaiheessa sen mahdollisia hyötyjä vasta selvitellään.

Yhtenä teemana kaupunkirakenteen eheyttämispyrkimyksissä tulee olla kerrostaloasumisen kehittäminen. Helsingin kaupunki on tämän vuoden alusta käynnistänyt kerrostaloprojektin, jossa tutkitaan nykytilannetta, uusia asuntotyyppejä sekä kaupungin omien toimintamallien kehittämistarpeita. Ympäristöministeriön mietinnössä painotetaan hyvän elinympäristön merkitystä: urbaanin kaupunkielämän edellytyksenä on kaupunkiasumisen kehittäminen ja monipuolistaminen.

Valituslupamenettely olisi askel eteenpäin

Joissakin tapauksissa valitukset hidastavat yhdyskuntarakennetta eheyttävää kaavoitusta ja rakentamista ja joskus valitusten pelko voi jopa estää kaavoituksen aloittamisen. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa voimakkaasti osallistumista ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia kaavoitukseen. Usein vaikutusmahdollisuudet koetaan lupaukseksi päätösvallasta, mikä ei kuitenkaan ole lain tarkoitus. Lieneekin kiistatonta, että osa kaava- ja rakennuslupavalituksista on tehty kiusanteko- tai ainakin viivytysmielessä, eikä niillä useinkaan ole edellytyksiä tulla hyväksytyiksi. Usein samankaltaisista tapauksista on jo olemassa myös ennakkopäätöksiä.

Mietinnössä esitetään varovaisesti, että rakennuslupamenettelyyn voitaisiin sisällyttää valituslupamenettely korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämä ehdotus on kannatettava. Sen sijaan tätä vaihetta edeltävät hankkeen kaavoitukselliset edellytykset (eri tasoiset kaavat tai poikkeamisratkaisut) jätettäisiin nykyisen menettelyn varaan, jossa kaikilla valitukseen oikeutetuilla on mahdollisuus valittaa ilman rajoituksia sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta on nyt kulunut yli viisi vuotta ja korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien laintulkinnat ovat alkaneet vakiintua, Helsingin kaupunginhallitus olisi valmis kannattamaan menettelyä, jossa myös kaava- ja poikkeamisasioihin liitettäisiin valituslupamenettely korkeimmalle hallinto-oikeudelle samalla tavoin, kuin nyt on asian laita korkeimpaan oikeuteen valitettaessa.

Kaavojen vaikutusten arviointiin laajempi näkökulma

Lainsäädäntö edellyttää suunnitelmien ympäristövaikutusten ja muiden vaikutusten arviointia. Kaavojen sosiaalisten vaikutusten arviointi on jäänyt selvästi muita vähemmälle huomiolle. Kaavoituksessa alueiden ja niiden naapuruston asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on varsin hyvin varmistettu. Näillä ihmisillä on jo asunnot ja asunympäristö puolustettavanaan ja luonnonsuojelujärjestöt painottavat etupäässä alueiden rakentamattomuutta ja luonnonarvoja. Suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa olisikin nykyistä selvästi voimakkaammin otettava huomioon myös suunnitelmien toteuttamisen asuntopoliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Sektoriviranomaiset hajoavan yhdyskuntarakenteen aiheuttajina

Nykyisin sektorikohtaiset lait ja muut normit ovat kehittyneet hyvää vauhtia yhä tarkemmiksi ja kattavammiksi. Erityisesti on edistytty esim. ympäristönsuojelun, liikkumisen esteettömyyden, palo- ja pelastusturvallisuuden sekä energiansäästön aloilla. Hyvistä tavoitteistaan huolimatta kehitys on johtanut siihen, että sellaisen kaupunkirakenteen ja rakennusten suunnittelu ja rakentaminen, jossa olisi monia eri toimintoja lomittain tai jopa samoissa rakennuksissa, on käynyt vaikeaksi. On helpompaa sijoittaa kukin toiminta omalle alueelleen, jolloin toiminnot eivät millään muotoa häiritse toisiaan.

Yksi esimerkki tästä ilmiöstä on meluntorjunta ja erilaisten hajujen torjuntatoimet. Melunormien takia lähelle liikenneväyliä tai lentokenttiä ei voida rakentaa uusia asuntoja, vaikka juuri uusi rakennustekniikka ja asuntojen sijoittelu mahdollistaisivat uusille asukkaille nykyisiä asukkaita meluttomamman ympäristön. Tavoitteellisten enimmäishajupitoisuuksien takia uusia asuntoja ei myöskään saa rakentaa lähelle laitoksia, jotka tuottavat tietyn prosentin verran jotain havaittavaa hajua, vaikka hajulla ei olisikaan mitään todettuja terveydellisiä vaikutuksia.

Asuntorakentaminen tulee siten tiukasti tulkitun normiohjauksen perusteella aina sijoittaa ”jonnekin muualle”, mikä yleensä on keskimäärin kauempana kuin alunperin aiottu keskeinen sijainti. Lopputuloksena haitat, kuten henkilöautoliikenteen melu ja saasteet lisääntyvät juuri keskustoissa ja niiden läheisyydessä olevassa vanhassa asuntokannassa, joissa on vähiten mahdollisuuksia niitä torjua. Samalla on aiheutettu jälleen pieni osa lisähajautumista kaupunkirakenteeseen.

Samalla tavoin voivat vaikuttaa myös mm. luonnonsuojelun sektorinormit ja – suunnitelmat, jos tiettyjä luonnonpiirteitä tai eliöitä itsetarkoituksellisesti velvoitetaan suojelemaan myös alueilla, jotka olisivat erinomaisia yhdyskuntaa eheyttäviä asuntojen tai toimitilojen rakennuskohteita ottamatta huomioon, että varsin lähellä, joskin eri kunnassa samat luonnon ominaispiirteet esiintyvät jopa laajempina ja kattavampina.

Vaikeampi kysymys muodostuu, jos jonkin toiminnan arvioidaan aiheuttavan riskin ihmisten terveydelle esim. onnettomuustilanteessa. Harva päätöksentekijä tai virkamies haluaa ottaa vastuun, jos jokin sektoriasiantuntija sanoo, että jokin ratkaisu voi aiheuttaa riskin, vaikka todennäköisyys sille olisikin häviävän pieni. Muut asukkaille kaiken aikaa aiheutuvat riskit voivat silti olla huomattavasti suuremmat ja esimerkkejä on myös siitä, kuinka upeat vanhat rakennukset tai ympäristöt on pilattu niihin täysin soveltumattomilla kulkuaukoilla, katuleveyksillä, hissikuiluilla, porrasyhteyksillä ja taatusti palon kestävillä korjausmateriaaleilla. ihmisten, rakennusten ja ympäristön lisäksi joskus myös kalusto ja menetelmät voisivat joustaa yhteisen turvallisuuden nimissä.

Eheyttävä yhdyskuntarakentaminen edellyttäisikin eri viranomaisten yhteistyön merkittävää lisäämistä ja suunnitelmien kaikkien vaikutusten analysointia erityisesti kustannus-hyöty- laskelmineen ja riskianalyyseineen ennen päätöksentekoa.

Lopuksi Ympäristöministeriön kokoama mietintö sisältää useita tärkeitä kehittämiskohteita hajarakentamisen ohjaamiseen. Entistä laaja-alaisempi ote yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämiseen on tarpeen. Tämä korostuu esimerkiksi tavoitteessa eri ministeriöiden ja muiden viranomaisten toimien yhdensuuntaisuudesta ja kehittämistavoitteiden määrittelemisestä myös muille toimialoille kuin suunnittelulle.

Huoli kaupunkiseutujen kehityksestä on olennainen asia. Helsingin seudun osalta kehitys, myös haitallinen kehitys on ollut erityisen nopeaa ja voimakasta. Työssäkäyntialueen laajentuminen ja asutuksen sijoittuminen keskittymien ulkopuolelle tuottaa ongelmia erityisesti toimivan joukkoliikennejärjestelmän osalta.

Pääkaupunkiseudulla on tekeillä yhteinen maankäyttö-, liikenne ja asuntostrategia, jonka tavoitteena on monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja toimivan liikennejärjestelmän varmistaminen seudulla. Kyse on pääosin täydennysrakentamisesta ja osin myös suuremmista muutosalueista, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen työryhmän mainitsemat erilaiset nk. best practise - mallit ja uudet rahoituskeinot voisivat olla hyvänä apuna. Perinteinen kaavoituksen ohjaus ja nykyiset tukimallit suuntautuvat pääasiassa kokonaan uusien alueiden rakentamiseen, vaikka niitä on pääkaupunkiseudulla jatkossa liian vähän jäljellä.

Kirje nro ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Liitteet 1 - 4

639 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	26.4.2005
kaupunkisuunnittelulautakunta	21.4.2004
rakennuslautakunta	26.4.2005
asuntotuotantotoimiston toimitusjohtaja	25. ja 26.4.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

640 §

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VETOVOIMAISUUTTA LISÄÄVÄN OHJELMAN LAATIMINEN

Khs 2004-2347

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Liitteet 1 - 2

641 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta 26.4.2005

- suomenkielinen jaosto 26.4.2005

suomenkielisen työväenopiston johtokunta 19.4.2005

eläintarhan johtaja 18.-29.4.2005

henkilöstökeskus

- henkilöstöjohtaja 19.4.2005

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) 25.4.2005

museonjohtaja 21.-27.4.2005

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori 18. ja 25.4.2005

- eteläisen alueopiston aluerehtori 27.4.2005

- pohjoisen alueopiston aluerehtori 27.4.2005

tietokeskus

- johtaja 20.-28.4.2005

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

642 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta 28.4.2005

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

643 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota sosiaalilautakunnan 26.4.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

Översättning:

634 §

FASTSTÄLLELSE AV ETT BESLUT OM VAL AV

REPRESENTANT FÖR STADEN

Stn 2005-161

Ärende Kj/12 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt fastställa stf. stadsdirektörens åtgärder i fråga om valet av en representant för staden i förvaltningsrådet för Andelslaget Finlands Mässa räknat från 29.4.2005.

Protokollsutdrag till de i besluten utsedda.

– – –

Tilläggsuppgifter:

Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

BILAGA Se föredragningslistan, ställföreträdande stadsdirektören, ärende 12.

Översättning:

640 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MAIJA

ANTTILA: ETT PROGRAM SOM GÖR YRKESUTBILDNINGEN

MERA LOCKANDE

Stn 2004-2347

Ärende Sj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.11.2004 (Maija Anttila)

tillställa den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Maija Anttila och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Makkonen Antero, stadssekreterare, telefon 169 2242

BILAGA Bilagorna 1 - 2

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Jan Vapaavuori		Susanna Mäkelä
puheenjohtaja		pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Pekka Reinikainen Tuomas Rantanen

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 11.5.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 618-624, 627, 631-633, 635-636 ja 638-643 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				618-624, 627, 631-633, 635-636 ja 638-643 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		2.5.2005 kello 16.00 – 16.42

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Vapaavuori, Jan				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Lehtipuu, Otto				I varapuheenjohtaja
	Vehviläinen, Sirkka-Liisa				II varapuheenjohtaja
	Dahlberg, Birgitta
	Hellström, Sanna
	Malinen, Jouko
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Puura, Heli
	Rantanen, Tuomas
	Rautava, Risto
	Reinikainen, Pekka
	Rihtniemi, Suvi
	Urho, Ulla-Marja
	Wallden-Paulig, Irmeli

Muut	Hiltunen, Rakel				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Krohn, Minerva				II varapuheenjohtaja
	Siitonen, Eva-Riitta				kaupunginjohtaja (paitsi 634 §)
	Korpinen, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 634 §)
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Hakala, Hannu				osastopäällikkö (paitsi 635-643 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Åhlgren, Harry				vs. kaupunginlakimies
	Makkonen, Antero				kaupunginsihteeri
	Frantsi, Anneli				kaupunginsihteeri
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Ollinkari, Matti				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta				apulaiskaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero				tiedotuspäällikkö
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 618-621 §)
	Mäkelä, Susanna				hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Vapaavuori, Jan

Pöytäkirjanpitäjä		Mäkelä, Susanna

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Siitonen	618-619,	620-622,		625-632,
		Korpinen Sauri				633, 634,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Korpinen		623-624,		635-639,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen		-,		640-641,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		642,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		643,