Kokousaika

25.4.2005 kello 16.00 – 16.42

 

 

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

 

 

Läsnä

 

 

 

Jäsenet

Pajunen, Jussi

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

Lehtipuu, Otto

I varapuheenjohtaja

 

 

Vehviläinen, Sirkka-Liisa

II varapuheenjohtaja

 

 

Dahlberg, Birgitta

 

 

 

Hellström, Sanna

 

 

 

Malinen, Jouko

 

 

 

Ojala, Outi

 

 

 

Pajamäki, Osku

 

 

 

Puura, Heli

 

 

 

Rantanen, Tuomas

 

 

 

Rautava, Risto

 

 

 

Reinikainen, Pekka

 

 

 

Rihtniemi, Suvi

 

 

 

Urho, Ulla-Marja

 

 

 

Vapaavuori, Jan

 

 

 

 

 

 

Muut

Hiltunen, Rakel

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

(paitsi 577-osa 579 §)

 

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja

 

 

Krohn, Minerva

II varapuheenjohtaja

 

 

Siitonen, Eva-Riitta

kaupunginjohtaja

 

 

Korpinen, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Sauri, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Hakala, Hannu

osastopäällikkö (paitsi 608-617 §)

 

 

Korhonen, Tapio

rahoitusjohtaja (paitsi 604 §)

 

 

Ratasvuori, Eila

kaupunginlakimies

 

 

Makkonen, Antero

kaupunginsihteeri

 

 

Frantsi, Anneli

kaupunginsihteeri

 

 

Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri

 

 

Mickwitz, Leena

kaupunginsihteeri

 

 

Ollinkari, Matti

kaupunginsihteeri (paitsi 577-osa 579 §)

 

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri

 

 

Vallittu, Anja

kaupunginsihteeri

 

 

Venesmaa, Riitta

apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 604 §)

 

 

Saarinen, Erja

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Waronen, Eero

tiedotuspäällikkö

 

 

Tulensalo, Hannu

henkilöstöjohtaja

 

 

Mäkelä, Susanna

hallintosihteeri

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Pajunen, Jussi

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Mäkelä, Susanna

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Siitonen


577-578,


579,


588-596, 598,



 

 Korpinen

 

 

 

597,

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Korpinen




580-586,


599-605, 607,



 

 Sauri

 

 

606,

 

 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Kokkonen




587,


608-610,



 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Sauri




-,


611-616,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen




-,


617,

 

 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

 


§

Asia

 

 

577

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

578

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

579

Kj/1

Tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistäminen

 

580

Kaj/2

Luettelo vuonna 2004 tehdyistä kiinteistökaupoista

 

581

Kaj/3

Henkilöstökeskuksen toimitilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

582

Kaj/4

Kontulan uuden vanhustenkeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

583

Kaj/5

Ruskeasuon korttelin nro 16721 asemakaavan muuttaminen (nro 11308)

 

584

Kaj/6

Länsisataman venesatama- ja vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä kortteleiden nro 783, 20038 ja 20786 ym. alueiden (Salmisaaren hiilivarastoalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11140)

 

585

Kaj/7

Herttoniemen korttelin nro 43011 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11355)

 

586

Kaj/8

Herttoniemen tonttien 43066/7 ja 14 - 16 asemakaavan muuttaminen (nro 11295)

 

587

Sj/9

Vartiokylän ala-asteen koulun teknisen perusparannuksen hankesuunnitelma

 

588

Kj/3

Käpylän Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n lainan lyhennyssuunnitelman muuttaminen

 

589

Kj/4

Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n lainojen lyhennyssuunnitelman muuttaminen 

 

590

Kj/5

Lainan myöntäminen Kynnys ry:lle

 

591

Kj/6

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous

 

592

Kj/7

Kahden yleisen edunvalvojan viran perustaminen

 

593

Kj/8

Lähiöprojektin toimintakertomus 2004 ja projektisuunnitelma 2005-2007  sekä Urban II -ohjelman toimintakertomus 2004

 

594

Kj/9

18.4.2005 pöydälle pantu asia

Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

 

595

Kj/10

18.4.2005 pöydälle pantu asia

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimuksen muuttaminen osakassopimukseksi

 

596

Kj/11

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

597

Kj/12

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

598

Kj/13

Ei julkisuuteen ennen 12.6.2005: Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen eräille henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta, sekä eräille luottamushenkilöille

 

599

Kaj/1

Munkkiniemen tontin 30013/2 määrääminen rakennuskieltoon (nro 11413)

 

600

Kaj/2

Haagan kortteleiden nro 29061 - 29063 ja 29065 - 29067, 29068 5/6, 29069 ym. alueiden (ns. Kultareuna-alue) määrääminen rakennuskieltoon (nro 11411)

 

601

Kaj/3

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmän mietinnöstä

 

602

Kaj/4

Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n varsinainen yhtiökokous

 

603

Kaj/5

Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

 

604

Kaj/6

Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden yhtiökokouksia koskevan päätöksen muuttaminen kuuden yhtiön osalta (466 §)

 

605

Kaj/7

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

606

Kaj/8

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

607

Kaj/9

Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen varsinainen yhtiökokous

 

608

Sj/1

Helsingin kaupungin päihdeohjelma

 

609

Sj/2

18.4.2005 pöydälle pantu asia

Kaupungin edustajien nimeäminen harjoittelukoulujen johtokuntiin

 

610

Sj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

611

Ryj/1

Kaupunginvaltuuston päätöksen 30.3.2005 täytäntöönpano: Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma -Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 - 2008

 

612

Ryj/2

Lausunto Suomen ympäristökeskukselle luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista Uudellamaalla -selvityksestä

 

613

Ryj/3

Lausunto Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle Vantaanjoki-projektin sulauttamisesta vesiensuojeluyhdistykseen

 

614

Ryj/4

18.4.2005 pöydälle pantu asia

Lausunto ympäristöministeriölle öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän muistiosta

 

615

Ryj/5

18.4.2005 pöydälle pantu asia

Työmaahuolto Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous

 

616

Ryj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

617

Stj/1

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 


 

577 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

578 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

579 - 587 §

Kaupunginvaltuuston 11.5.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Kaupunginjohtaja

 

579 §

Kaupunginhallituksen kokouksissa 29.3.2005, 11.4.2005 ja 18.4.2005 pöydälle pantu asia
Tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistäminen

 

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 169 3717

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

 

580 §

Luettelo vuonna 2004 tehdyistä kiinteistökaupoista

 

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

581 §

Henkilöstökeskuksen toimitilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

 

                                           

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

582 §

Kontulan uuden vanhustenkeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

583 §

Ruskeasuon korttelin nro 16721 asemakaavan muuttaminen (nro 11308)

 

 

                                            Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että ennen päätösehdotusta olevan kappaleen loppuun tulee seuraava lisäys:

 

                                            ”...sopimuksen, joka on allekirjoitettu 21.4.2005.

 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

584 §

Länsisataman venesatama- ja vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä kortteleiden nro 783, 20038 ja 20786 ym. alueiden (Salmisaaren hiilivarastoalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11140)

 

 

                                            Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että esityslistan sivulla 29 väliotsikonTiivistelmä” viimeistä kappaletta muutetaan seuraavasti:

 

” Toimitila-aluetta päästäneen rakentamaan vuonna 2005, kun..."

 

Lisäksi esittelijä muutti esitystään sivulla 33 siten, että sivun kolmannessa kappaleessa mainittu alueen kokonaiskerrosala on 217 950 m2.

 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

585 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 18.4.2005 pöydälle pantu asia
Herttoniemen korttelin nro 43011 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11355)

 

 

                                           

 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

586 §

Herttoniemen tonttien 43066/7 ja 14 - 16 asemakaavan muuttaminen (nro 11295)

 

 

                                           

 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

Sivistys- ja henkilöstötoimi

 

587 §

Vartiokylän ala-asteen koulun teknisen perusparannuksen hankesuunnitelma

 

 

                                           

 

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

588 §

KÄPYLÄN MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N LAINAN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-872

Esityslistan asia Kj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 15.11.1993 tekemäänsä päätöstä, lykätä Käpylän Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:lle myöntämänsä lainan (330-84) vuonna 2005 erääntyvät lyhennyserät maksettaviksi nykyisen laina-ajan jälkeen siten, että laina-aika pitenee vuodella 31.5.2015 saakka.

 

Pöytäkirjanote anojalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liite 1

 

 

589 §

HELSINGIN TIEDEPUISTON YRITYSHAUTOMOT OY:N LAINOJEN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN 

 

Khs 2005-882

Esityslistan asia Kj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 26.4.1999 tekemäänsä päätöstä lainan myöntämisestä Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:lle, lykätä lainan vuonna 2005 ja 2006 erääntyvät lyhennykset maksettaviksi laina-ajan lopussa eli 30.4.2014.

 

Pöytäkirjanote anojalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liite 1

 

 

590 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN KYNNYS RY:LLE

 

Khs 2004-2389

Esityslistan asia Kj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 04 Kynnys ry:lle 195 000 euron suuruisen lainan yhdistyksen uusien toimitilojen hankkimisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa, kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.

 

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi hankittavien tilojen osakkeet tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liitteet 1 - 4

 

 

591 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-860

Esityslistan asia Kj/6

 

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

592 §

KAHDEN YLEISEN EDUNVALVOJAN VIRAN PERUSTAMINEN

 

Khs 2005-912

Esityslistan asia Kj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.5.2005 lukien kaupunginkanslian holhoustoimen edunvalvontatoimistoon sijoitettavaksi kaksi yleisen edunvalvojan virkaa, joista maksettava tehtäväkohtainen palkka on 3 053,31 euroa kuukaudessa.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian holhoustoimen edunvalvontatoimistolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

LIITE

Liite 1

 

 

593 §

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2004 JA PROJEKTISUUNNITELMA 2005-2007  SEKÄ URBAN II -OHJELMAN TOIMINTAKERTOMUS 2004

 

Khs 2004-2470, 2004-2679, 2005-867

Esityslistan asia Kj/8

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Miliza Ryöti, suunnittelija, puhelin 169 3931
Ulla Korhonen-Wälmä, projektipäällikkö, puhelin 169 4285

 

 

594 §

18.4.2005 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

 

Khs 2005-97

Esityslistan asia Kj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti valita uudelleen seutukokouksessa 11.3.2005 kaupunkia edustaneet 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 20.5.2005 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.

 

Edustaja

Varaedustaja

 

 

fysioterapiayrittäjä

filosofian ylioppilas

Arja Karhuvaara

Tuomas Nurmela

 

 

valtiotieteen ylioppilas

järjestösihteeri

Laura Rissanen

Tuomo Valve

 

 

liikennetoimittaja

kansanedustajan avustaja

Esko Riihelä

Hanna Laine

 

 

Joonas Rauramo

Pirjo Tolvanen

 

 

sähköasentaja

pääluottamusmies

Matti Taina

Satu Pikkarainen

 

 

erikoissairaanhoitaja

projektipäällikkö

Tarja Tenkula

Aysu Shakir

 

 

tutkija

 

Tero Tuomisto

Pentti Helo

 

 

tuottaja

valtiotieteen ylioppilas

Kimmo Helistö

Tuomas Rantanen

 

 

taloustutkija

lääketieteen lisensiaatti

Hannele Luukkainen

Minerva Krohn

 

 

toimittaja

 

Pekka Saarnio

Reijo Kaunola

 

 

valtiotieteen ylioppilas

tutkija

Henrik Creutz

Maria Bruncrona

 

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

LIITE

Liite 1

 

 

595 §

18.4.2005 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN OSAKASSOPIMUKSEKSI

 

Khs 2005-163

Esityslistan asia Kj/10

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle seuraavan lausunnon:

 

Kaupunki toteaa, että aikaisemman perustamissopimuksen sijasta on yhtiön toiminnan vakiinnuttua luontevaa kutsua uutta, ehdotettua sopimusta esitetyllä tavalla osakassopimukseksi.

 

                                            Ehdotuksen 4 §:ssä annetaan yhtiön osakkaille mahdollisuus vapaasti myydä osakkeitaan. Mikäli osakkeet kuitenkin luovutettaisiin taholle, joka ei ole yhtiön osakas, yhtiön osakkailla olisi lunastusoikeus tällaisiin osakkeisiin. Erikseen on todettu, että lunastusoikeutta ei olisi kuntajaon muutosten yhteydessä. Kaupunki katsoo, että lunastusoikeutta ei tulisi syntyä myöskään silloin, kun osakkeet siirtyvät esimerkiksi toimintojen uudelleenjärjestelyn tai siirtämisen tarkoituksessa yhtiölle, jonka omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakas tai osakkaat.

                                           

Vesiosuuden määrittely vanhassa perustamiseen liittyvässä sopimuksessa oli selkeä ja yksiselitteinen: ”vesiosuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä osuutta tunnelin todellisesta kapasiteetista, joka jaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessa ja joka käytännössä voi olla vesivarausten yhteismäärää suurempi tai pienempi.” Nyt uuden sopimuksen 7 §:n perusteluissa on Kalliomäen voimalan yläpuolelta tapahtuvan vedenoton oikeus osaketta kohden 0,009 m³/s (Hyvinkää, Porvoo), kun se muilla osakkailla olisi n. 0,006 m³/s. Tätä kahtiajakoa alkuperäisessä sopimuksessa ei liene tarkoitettu. Tulevaisuutta ajatellen korjattu vesiosuuksia koskeva taulukko on syytä liittää osakassopimukseen. Samalla on syytä vastaavalla tavalla selventää tekstiä vastaamaan koko järjestelmän kapasiteettia.

 

Osakassopimusluonnoksen 12 §:ssä on määritelty sanktio vesiosuuden ylityksestä. Aiemmin sopimuksessa puhuttiin lisämaksusta, joka korvaa muiden yhtiöön sijoittaman pääoman rahoituskustannukset, ja tuntuvasta sakosta sitä tarkemmin määrittelemättä. Uusi ehdotettu menettely on selkeämpi, mutta käytännössä lisämaksu olisi Kalliomäen voimalan yläpuolelle vedenottajille pienempi, kuin tunnelin loppupäästä vettä ottaville. Tässäkin korvauksen laskennan tulee lähteä sijoitetun pääoman korvauksesta, eikä osakorvauksista. Lisäksi tulee määritellä, mikä on pääomakustannusten laskentajakso. Jos se kattaa vain ylityksen keston, niin aiemmassa sopimuksessa mainittu tuntuva sakko ei toteudu. Lopullisessa sopimuksessa tulisikin vielä täsmentää ylityksen laskentatapaa ja ottaa kantaa ylitysten sanktioiden määräämiseen.

 

Osakassopimusluonnoksen 13 §:ssä on sovittu osakkaan oikeudesta vuokrata vesiosuuttaan. Tämän lisäksi 14 §:ssä käyttämättömän vesiosuuden vuokraus on annettu yhtiön hallitukselle, kun se nykyisin kuuluu osakkaalle. Tällä muutoksella kavennettaisiin osakkeenomistajan oikeutta käyttää omistustaan, mistä syystä 14 §:n ensimmäinen lause tulee poistaa. Sen sijaan perustamissopimuksen 17 §:n 2 momentti on syytä korvata esitetyllä tavalla lisärakentamisen menettelytavaksi.

 

Sopimuksen muuttamista koskevan ehdotetun 22 §:n sanamuoto tulisi jättää samanlaiseksi kuin se on nykyisen sopimuksen 23 §:ssä. Kun vähemmistöosakkaiden suoja heidän etujaan heikentäviä päätöksiä vastaan on riittävästi turvattu jo osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:n yleislausekkeella, jossa kielletään yhtiökokousta tekemästä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella, ei sopimukseen ole tarvetta ottaa erikseen mainintaa asiasta. 

 

                                            Kaupunki pitää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimukseen ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina. Kaupunki toteaa kuitenkin, että koska kyseessä on laaja kaikille osakkaille suunnattu lausuntokierros, niin kaupungin kannanotto nyt esitettyihin sopimusmuutoksiin on tässä vaiheessa vielä alustava ja se varaa itselleen oikeuden lopullisen näkemyksen esittämiseen sopimusluonnoksesta sen jälkeen kun saatujen lausuntojen perusteella on laadittu osakkaiden hyväksyttäväksi esitettävä lopullinen osakassopimusluonnos.

 

Kaupunki toteaa lopuksi, ettei se näe tarvetta mittaviin perustamissopimuksen muutoksiin, koska yhteistoiminta on vanhankin perustamissopimuksen puitteissa sujunut hyvin.

 

                                                                 Kirje nro        Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle sekä pöytäkirjanote Helsingin Vedelle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

LIITE

Liitteet 1 - 4

 

 

596 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/11

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

Khn puheenjohtaja                                                       21.4.2005

satamalautakunta                                                                         --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                20.4.2005

tekninen lautakunta                                                                     --

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

-                                        kansliapäällikkö

-                                        yleisen osaston päällikkö

-                                        hallintotoimiston päällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                        tiedotuspäällikkö

-                                       kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        taloushallintopäällikkö

-                                        elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

 

597 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/12

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-                                       johtajiston asiat

-                                       virkamatka-asiat

-                                       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-                                       valtionapuasiat

-                                       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

 

598 §

EI JULKISUUTEEN ENNEN 12.6.2005: KULTAISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN ERÄILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ON KATSOTTAVA TOIMINNALLAAN ANSAITSEVAN KAUPUNGIN TUNNUSTUSTA, SEKÄ ERÄILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE

 

Khs 2004-2179

Esityslistan asia Kj/13

 

                                            Kaupunginhallitus päättänee myöntää kultaisen Helsinki-mitalin seuraaville henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta:

 

Aarikka, Kaija, kauppaneuvos

Elovainio, Liisa, lääkintöneuvos

Hedenborg, Magnus, föreståndare

Hiltunen, Arto, toimistusjohtaja

Korhonen, Erkki, pääjohtaja

Salonen, Esa-Pekka, kapellimestari

Wessberg, Arne, toimitusjohtaja

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kultaisen Helsinki-mita­lin tunnustuksena pitkäaikaisesta toiminnasta kaupungin hyväksi kaupungin luottamustehtävissä seuraavasti:

 

Fogelberg, Carl, varatuomari

Hentilä, Jorma, toimittaja

Könkkölä, Kalle, toiminnanjohtaja

Soininvaara, Osmo, valtiotieteen lisensiaatti

Zyskowicz, Ben, oikeustieteen kandidaatti

 

Kirjeet mainituille henkilöille sekä pöytäkirjanote kaupunginkanslialle.

 

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

 

LIITE

Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 13.

 

 

599 §

MUNKKINIEMEN TONTIN 30013/2 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11413)

 

Khs 2005-890

Esityslistan asia Kaj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä 30. kaupunginosan korttelin nro 30013 tontin nro 2 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle. 

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

LIITE

Liite 1

 

 

600 §

HAAGAN KORTTELEIDEN NRO 29061 - 29063 JA 29065 - 29067, 29068 5/6, 29069 YM. ALUEIDEN (NS. KULTAREUNA-ALUE) MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11411)

 

Khs 2005-889

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä 29. kaupunginosan korttelit nro 29061–29063 ja 29065–29067, korttelin nro 29068 tontit nro 5 ja 6, korttelin nro 29069 sekä korttelin nro 29071 tontit nro 1 ja 3, korttelin nro 29072 tontin nro 1 ja korttelin nro 29073 tontit nro 2, 5–8 ja 11 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

LIITE

Liite 1

 

 

601 §

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

 

Khs 2005-397

Esityslistan asia Kaj/3

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

602 §

KIINTEISTÖ OY AB PAKKALANTIE 30:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-854

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n 28.4.2005 klo 9.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kansanedustajan avustaja Hanna Laineen ja toimitusjohtaja Veikko Vermilän sekä erityissuunnittelija Matti Malisen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä varajäseneksi Ville Yli-Kahrin.

 

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

 

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liite 1

 

 

603 §

LASIPALATSIN MEDIAKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-928

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n 26.4.2005 klo 9.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt Kirsi Piha, Reiska Laine, opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi opetusministeriöstä, kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen kiinteistövirastosta, Helsinki-viikon säätiön toiminnanjohtaja Risto Nieminen, Yleisradio Oy:n edustajana ohjelmistojohtaja Heikki Seppälä Yleisradion TV-toimialajohdon yksiköstä ja ravintoloitsija Sami Hiltunen Ravintola Lasipalatsista ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten kiinteistövirastosta.

 

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:lle sekä nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että Tapio Sademiehen sijasta kiinteistövirastosta hallitukseen nimetään lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liite 1

 

 

604 §

KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSIA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN KUUDEN YHTIÖN OSALTA (466 §)

 

Khs 2005-727

Esityslistan asia Kaj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti muuttaa 4.4.2005 (466 §) tekemäänsä päätöstä Myllypuron Kiinteistöt Oy:n, Suutarilan Kiinteistöt Oy:n, Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n, Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n, Kiinteistö Oy Ruskeapuiston ja Laajasalon Kiinteistöt Oy:n hallitusten eräiden jäsenten nimeämisen osalta liitteenä olevasta luettelosta ilmenevällä tavalla.

 

                                            Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja mainituille yhtiöille kehotukset huolehtia tiedottamisesta yhtiön hallitukseen nimetyille henkilöille.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Korhonen ja Venesmaa esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n hallitukseen nimetään Mika Ronkaisen sijasta Eero Vesterinen.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

LIITE

Liite 1

 

 

605 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunkisuunnittelulautakunta

14.4.2005

kiinteistölautakunta

19.4.2005

 

 

asuntotuotantotoimisto

- toimitusjohtaja

 

18. ja 21.4.2005

 

                                            Ilmoitus ao. lautakunnille sekä viranomaiselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

606 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

asuntotuotantotoimikunta

20.4.2005

 

                                            Ilmoitus ao. toimikunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

607 §

KIINTEISTÖ OY PÄIVÄKOTI JOLLAKSEN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-862

Esityslistan asia Kaj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen 27.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä esittämään, että yhtiön hallitukseen valitaan yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi Hilkka Kiviluoto, Mika Ronkainen, kiinteistöasiamies Raino Antikainen, lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin, Kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen ja varajäseniksi lakimies Timo Uronen sekä asiamies Sisko von Behr.

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

 

                                            Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liite 1

 

 

608 §

HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

 

Khs 2005-653

Esityslistan asia Sj/1

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

 

Lisätiedot:
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

 

 

609 §

18.4.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOKUNTIIN

 

Khs 2005-795

Esityslistan asia Sj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtokuntiin toimikaudeksi 1.8.2005 – 31.7.2009 seuraavasti:

 

Helsingin normaalilyseon johtokunta

 

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

 

 

Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen

Tuomas Nurmela

 

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun johtokunta

 

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

 

 

Pertti Pitkänen

Marja-Leena Salonen

 

Pöytäkirjanote Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle, mainituille oppilaitoksille ja henkilöille, opetusvirastolle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

LIITE

Liite 1

 

 

610 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/3

 

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginmuseon johtokunta                                                     19.4.2005

kulttuuri- ja kirjastolautakunta                                                       20.4.2005

liikuntalautakunta                                                                           19.4.2005

nuorisolautakunta                                                                          21.4.2005

ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta                                19.4.2005

 

eläintarhan johtaja                                                                          15.4.2005

museonjohtaja                                                                                 20.4.2005

suomenkielinen työväenopisto

- johtava rehtori                                                                                15.4.2005

taidemuseon johtaja                                                             13. – 19.4.2005

tietokeskus

- johtaja                                                                                             14.4.2005

työterveysjohtaja                                                                   13. ja 20.4.2005

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

611 §

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖNPANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA -YMPÄRISTÖNSUOJELUN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VUOSILLE 2005 - 2008

 

Khs 2004-2513

Esityslistan asia Ryj/1

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

612 §

LAUSUNTO SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAISTA KALLIOALUEISTA UUDELLAMAALLA -SELVITYKSESTÄ

 

Khs 2005-457

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Suomen ympäristökeskukselle luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista Uudellamaalla seuraavan lausunnon:

 

Selvityksen pohjana on kattava kallioiden inventointi, jossa on luokiteltu melko laajoja yhtenäisiä kallioalueita laaja-alaisesti geologisten, biologisten ja maisema-arvojen mukaan. Lisäksi on otettu huomioon kallioihin liittyviä historiallisia arvoja. Selvitys on perusteellinen ja tieteidenvälisen lähestymistapansa vuoksi erityisen ansiokas. Se toimii maakunnan tasolla mm. harkittaessa mahdollisuuksia hyödyntää kallioiden kiviainesta, Helsingin oloissa pikemmin rakentamisen ja muiden toimintojen soveltuvuuden arvioinnissa.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on teettänyt vuosina 2003 - 2004 geologi, ympäristötarkastaja Antti Sallalla selvityksen ”Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä” (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004). Julkaisun tiedot on viety myös luontotietojärjestelmään. Tämä yksityiskohtaisempi selvitys mahdollistaa myös pienipiirteisten geologisesti arvokkaiden kohteiden huomioon ottamisen suunnittelussa.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että selvityksessä esitettyjen ohella Helsingissä on useita maisemallisesti tärkeitä kallioalueita, joilla on ainakin paikallisesti merkitystä. Esimerkiksi Käpylän Taivaskallio ja Kivikon–Jakomäen kallioalueet ovat merkittäviä. Myös kantakaupungin Humallahden, Alppilan ja Eläintarhan kallioilla on huomattavia geologisia sekä maisemallisia arvoja. Nämä on otettu huomioon yleiskaava 2002:ssa maisemakulttuurin kannalta merkittävinä alueina.

 

Kirje nro      Suomen ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liitteet 1 - 4

 

 

613 §

LAUSUNTO VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:LLE VANTAANJOKI-PROJEKTIN SULAUTTAMISESTA VESIENSUOJELUYHDISTYKSEEN

 

Khs 2005-662

Esityslistan asia Ryj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykselle Vantaanjoki-projektin sulauttamisesta yhdistyksen toimintaan seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa Vantaanjoki-projektin toiminnan yhdistämistä vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että yhdistys pyrkii aktiivisesti hankkimaan ulkopuolista rahoitusta erillisiin hankkeisiin. Uusien hankkeiden painopiste tulisi olla mm. hankkeissa, joilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaanjoen tuomaan ravinne- ja maa-aineskuormitukseen.

 

Kaupungin osallistuminen rahoitukseen harkitaan erikseen hankekohtaisesti.

 

Kirje nro      Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liitteet 1 - 4

 

 

614 §

18.4.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ÖLJYNTORJUNNAN OSAAMISKESKUKSEN PERUSTAMISMAHDOLLISUUKSIA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

 

Khs 2005-689

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän muistiosta ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

 

Yleistä                               Työryhmän muistiossa on erittäin hyvin tuotu esiin niitä lähtökohtia, jotka perustelevat öljyntorjunnan osaamiskeskuksen aikaansaamista. Onnettomuusriski Itämerellä on kasvanut alusliikenteen kehityksen myötä ja voimakas kasvu jatkuu tulevaisuudessa erityisesti Venäjän öljynkuljetusten ja suunniteltujen Venäjän satamahankkeiden takia. Merkittävä riski ovat myös kemikaalikuljetukset, kuten muistiossa todetaan.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen on erittäin aiheellista. Tonnimäärien kasvun lisäksi alusten koko on suurentunut, joten riskit laajasta öljyonnettomuudesta ovat kasvaneet. Onnettomuuksiin varautumista on tehostettava ja parhaiten onnettomuuksiin varaudutaan riittävällä kalustolla ja jatkuvalla kouluttautumisella. Keskukselle hahmoteltu toimenkuva, joka koostuu kalustosta ja toiminnasta, koulutuksesta ja harjoituksista sekä testauksesta ja tutkimuksista on tarkoituksenmukainen ja vastaa todettuja kehitystarpeita.

 

Osaamiskeskuksen perustamisessa on hyödynnettävä olemassa oleva kalusto, ammattitaito sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet mahdollisimman hyvin. Pelastustoimen alueiden resurssit, olemassa olevat koulutuskeskukset ja tutkimuslaitokset on verkotettava yhteistyöhön kiinteästi. Yksityisten tahojen palvelujen käyttömahdollisuudet ja verkottumismuodot on tutkittava ja pyrittävä aikaansaamaan yhteistyösopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa organisaatiomallista riippumatta.

 

Keskeiset ratkaistavat kysymykset liittyvät osaamiskeskuksen organisointiin ja sijoituspaikkaan. Seuraavassa on tuotu esiin niitä näkökohtia, joita kaupunginhallitus toivoo otettavan huomioon organisointia ja sijoituspaikkaa harkittaessa.

 

Vaihtoehtojen vertailu    Lainsäädäntö lähtee siitä, että vastuu öljyvahinkojen torjunnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä järjestämisestä ja kehittämisestä on viranomaisilla. Myös itse öljyvahinkojen torjunta on viranomaisjohtoista toimintaa.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että viranomaisjohtoisesti toimiva osaamisketju antaa parhaat edellytykset vakaalle ja suunnitelmalliselle öljyntorjuntatoiminnalle. Koko öljyvahingontorjunnan ketjun olisi syytä olla viranomaistoimintaa tai viranomaisen käskyillä ja valvonnalla johdettua toimintaa. Ketju kattaisi valmiuden ylläpidon, koulutuksen, kalustohankkeiden, kaluston varastoinnin, varsinaisten torjuntatoimien, öljyisen vahinkojätteen siirron ja jälleenkäsittelyn sekä öljyvahinkojen jälkiselvittelyjen ja korvaushakemusten käsittelyn.

 

Suomen ympäristökeskus sopii osaamiskeskuksen vastuutahoksi, koska Suomen ympäristökeskuksessa on jo valmis ja toimiva organisaatio öljyntorjunta-asioissa. Viranomaismallin parhaimpina ja ehdottomasti vahvimpana puolena on synergiaetu, jota eri viranomaisten yhteistoiminnasta voidaan saada. Osaamiskeskukseen sijoitettavaksi ehdotettavat kolme työntekijää tarvitsevat tuekseen Suomen ympäristökeskuksen ja pelastustoimen alueiden öljyntorjuntaosaamisen sekä kaiken pääkaupunkiseudun öljyntorjuntaan liittyvän osaamisen valtion ja kuntien laitoksista. Lisäksi keskuksen on tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin ja logistiikkajärjestelyihin. Suomen ympäristökeskus -johtoisessa mallissa voidaan helposti parantaa ja tiivistää yhteistyötä alueellisten pelastuslaitosten kanssa nykyisen toimintamallin pohjalta. Yhteistyömallit yksityisten toimijoiden kanssa on mahdollista kehittää.

 

Työryhmän muistiossa todetaan, että viranomaismallin toteuttaminen vaatii lisärahoitusta ja sopimusten aikaan saaminen yksityisten kanssa on epävarmaa. Työryhmä toteaa kuitenkin, että onnistuessaan järjestelmä merkitsisi nykytilanteeseen verrattuna säästöä öljyntorjunnan kalustohankintojen määrärahoissa. Työryhmän mukaan malli on myös yksinkertaisin toteuttaa hallinnollisesti ja organisatorisesti. Voidaan myös yhtyä työryhmän toteamukseen siitä, että viranomaismallin tuoma lisäarvo Suomen ympäristökeskuksen toimintaan ja synergiaedut Suomen ympäristökeskuksen jo olemassa olevien toimintojen kanssa puhuvat tämän mallin puolesta.

 

Yrityspohjainen öljyntorjunnan osaamiskeskus ei ole öljyvahingoista vastaavien viranomaisten kokonaistoiminnan kannalta oikeaan osunut ratkaisu eikä tue oikealla tavalla öljyvahingontorjunnan kokonaisuutta. Työryhmän tarkasteluissa merkittävin ero viranomaismallin ja osakeyhtiömallin välillä on se, että viimeksi mainittu mahdollistaisi välittömästi noin 10 milj. euron panostuksen kalustoon. Viranomaismalli itsessään ei lisäisi kalustoa, mutta yritysten kanssa tehtävät sopimukset voisivat lisätä kalustoa ja parantaa valmiutta. Kaupunginhallitus katsoo, että yksistään kaluston määrä ja välitön saatavuus osaamiskeskuksen käyttöön ei voi olla niin merkittävä kriteeri öljyntorjuntatoiminnan kokonaisuutta silmällä pitäen, että se riittäisi puoltamaan ensisijaisesti osakeyhtiömallia.

 

Osakeyhtiömallista työryhmä toteaa mm., että sen vahvuus olisi yhtiön neutraalisuus palvelujen tuottajana ja päätöksenteon joustavuus. Osakeyhtiö on täysin uusi tapa järjestää öljyntorjuntaa tukevia palveluja Suomessa. Malli pohjautuu siihen, että osakeyhtiö on omistajilleen kannattava.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän muistiossa ei esitetä perusteluita laskelmalle, jossa osakeyhtiömalli olisi edullisempi tapa hoitaa asia. Pelkkä taloudellisuus ei ole riittävä peruste yrityspohjaisen osaamiskeskuksen ratkaisumallin valinnalle. Työryhmä ei ilmeisesti myöskään ole kerännyt tietoa viranomaismallin taloudellisista säästöistä.

 

Yritystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen kytkemistä osakeyhtiönä ja sen mahdollisia ongelmia ei ole riittävästi selvitetty. Osakeyhtiössä päätösvaltaa käyttävät kaikki osakkeenomistajat. Muistiossa ei ole selvitetty, missä asioissa päätösvaltaa voi käyttää ainoastaan viranomainen ja missä asioissa päätösvaltaa voi käyttää taho, joka ei ole viranomainen (osakeyhtiön osakkaat). Lisäksi voidaan todeta, että viranomaisten toimesta tapahtuva öljyntorjunnan järjestäminen ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää toimintaa kuin yritystoiminta.

 

Sijoituspaikka                   Työryhmän esityksen mukaan osaamiskeskuksen tulisi sijoittua alueelle, missä  suuren öljyvahingon riksi on merkittävä. Muita huomioon otettavia seikkoja ovat logistiset yhteydet, yhteistyömahdollisuudet muihin merellisiin öljy- ja kemikaalivahinkoihin liittyviin viranomaisiin sekä jo olemassa olevat puitteet (satamat, varastot jne).

 

Helsingin pelastustoimen alueella pelastuslaitoksen öljyntorjunnan asiantuntijoiden suorittaman riskikartoituksen perusteella Helsingin ja Tallinnan välinen merialue on Suomenlahden riskialttein kohta risteävän alusliikenteen johdosta. Helsingin edustan ohittaa vuositasolla noin 85 000 laivaluokan alusta. Lisääntyvä öljyn ja kemikaalien kuljetus Suomenlahdella on merkittävä riskitekijä. Vilkas matkustajaliikenne Viroon risteää Suomenlahden pääväyliä Helsingin edustalla, mikä lisää onnettomuusriskiä avomerellä.

 

Helsingillä on toisaalta keskeinen sijainti matkustajaliikenteen pääsatamana sekä tavarasatamana Suomenlahdella. Satamatoiminnot tulevat vielä laajentumaan Vuosaaren sataman valmistuttua. Satama ja laivaväylät vastaavat toiminnalle asetettuja vaatimuksia.

 

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000 öljyvahinkoa, joista 20 % eli noin 400 tapahtuu Helsingissä. Pääosa öljyvahingoista tapahtuu maa-alueella. Näihin riskeihin Helsinki on varautunut suunnitelmissaan ja toiminnassaan.

 

Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että Helsinki on koko Suomen merkittävin riskialue, ja öljyntorjunnan osaamiskeskuksen resurssit ja palvelu olisi tästä syystä tarkoituksenmukaisinta ja järkevintä suunnata tälle alueelle. Öljyntorjunnan tehokkuutta ajatellen pääkaupunkiseutu logistisine yhteyksineen pystyy palvelemaan laajempiakin seutuja kuin yksinomaan pääkaupunkiseutua.

 

Niin logistisesti, olemassa olevien puitteiden kuin viranomaiskontaktienkin kannalta Helsingillä lähialueineen on hyvät yhteydet ja valmiudet toimia synergiaetuja lisäävällä tavalla.

 

Helsingin pelastuslaitos rakentaa parhaillaan Santahaminaan uutta öljyntorjunnan keskusvarikkoa ns. METO- tukikohdan (Merellisten toimintojen tukikohta) varikkoalueelle. Alue sijaitsee öljyntorjunnan kannalta riskeihin nähden strategisesti Suomenlahden keskeisimmällä paikalla. Santahaminan METO-tukikohta sisältää Helsingin kaupungin toimintojen lisäksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Merenkulkulaitoksen toimintoja. Santahaminassa on siten mahdollisuus hyödyntää puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja merivoimien toiminnasta ja sijainnista saatavat synergiaedut.

 

Kuluvan vuoden lopulla alueelle valmistuvaan varikkorakennukseen tulee varastointitilaa sekä toimisto- ja koulutustilaa kaikkiaan 1 865 neliötä. Tila tarjoaisi näin ollen osaamiskeskuksen tarvitseman varastointimahdollisuuden. Alueelle tulee myös helikopterikenttä, joka on tarpeen kaluston nopeaa siirtelyä varten. Varikon kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa.

 

Helsingin pelastuslaitos on saanut Suomenlahden merenkulkupiiriltä tiedon, jonka mukaan merenkulkupiirin tarpeisiin Santahaminassa riittää luotsien tukiasemalle, väyläasemalle ja keskusvarastolle METO- tukikohdan yleissuunnitelmassa 2001 varattu maa-alue laitureineen. Merenkulkupiiriltä vapautuneelle alueelle mahtuisi hyvin kerrosalaltaan 1800 neliömetrin osaamiskeskusrakennus.

 

Öljyntorjuntavarikon lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on vireillä Puolustusvoimien kanssa yhteinen harjoitusaluehanke. Harjoitusalue toteutetaan METO- alueen ulkopuolelle Santahaminaan. Toteutettavalla harjoitusalueella voivat kaikki viranomaistahot jatkossa harjoitella kemikaalionnettomuuksien torjuntaa ja pienin järjestelyin alueelle on luotavissa harjoittelumahdollisuudet myös öljyntorjunnalle.

 

Työryhmän muistiossa on tuotu esiin tarve öljyntorjuntalaitteiden testausmahdollisuuteen mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa. Kaupunginhallitus toteaa, että Vuosaaren sataman telakka-altaan toiminta päättyy Vuosaaren suursataman valmistumisen myötä. Vuosaaren telakka- altaan käyttömahdollisuuksia luonnonmukaisissa olosuhteissa tapahtuvaan öljyntorjuntakaluston testaukseen on tarkoitus selvittää. Helsingin Satama on selvityttänyt VTT:llä Vuosaaren tulevan sataman alueella sijaitsevan entisen telakka-altaan betonirakenteiden kunnon (RTE 3264/04). Telakka- altaan tutkitut rakenteet todettiin yleisesti hyväkuntoisiksi. Vuosaaren sataman yhteyteen rakennettavalle uudelle yritysalueelle tulee sijoittumaan myös Aker Arctic Technology Oy:n arktinen tutkimuskeskus, jolle on varattu noin 6600 neliömetrin tontti. Myös sen osaamista olisi mahdollisuus hyödyntää osaamiskeskuksessa.

 

Edellytykset viranomaisyhteistyölle ja verkostoitumisen onnistumiselle ovat pääkaupunkiseudulla parhaat mahdolliset. Osaamiskeskuksen tarpeita varten pääkaupunkiseudulla sijaitsevat jo useat öljyntorjuntaan liittyvät viranomaistahot sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Helsingin alueella voidaan helposti hyödyntää puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja merivoimien mahdollistama apu öljyntorjunnassa. Myös öljyntorjunnan tutkimustyön ja -verkoston edistäminen ovat tärkeä osa osaamiskeskuksen luomista.

 

Yhteistyöverkoston solmukohtia ovat mm.

-                                       Helsinki–Vantaan lentokenttä

-                                       tuleva Vuosaaren satama

-                                       lukuisat valtakunnalliset viranomaisyksiköt ja johtamiskeskukset esikuntineen

-                                       Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset, Puolustusvoimien yksiköt Helsingistä Upinniemeen ja Tuusulaan

-                                       Helsingin metropolialueen ylivoimaiset osaamiskeskittymät, kuten Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n ympärille kehittynyt Otaniemi Espoossa

Helsingin yliopistoyksiköt neljällä kampuksella

-                                       Kauppakorkeakoulut

-                                       Ammattikorkeakoulut

-                                       Merentutkimuslaitos

-                                       Ilmatieteen laitos

-                                       Metsäntutkimuslaitos

-                                       tutkimuksen rahoitusorganisaatiot

-                                       EU:n kemikaalivirasto

 

Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat on verkostoitu yhteen. Kymenlaakson pelastuslaitos itäisen merialueen liikenteen logistisen osaamisen keskuksena ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos Saaristomeren erikoisosaajana voidaan verkostoida mukaan yhteistyöhön.

 

Liitteenä olevaan osaamiskartoitukseen on koottu keskeisiä viranomais- ja muita osaamistahoja Helsingissä ja sen lähialueella.

 

Operatiivinen valmius öljyn torjuntaan edellyttää kaluston ohella myös ammattihenkilöstöä ja koulutusta. Osaamiskeskuksen oman henkilöstön lisäksi on käytännön toiminnassa välttämätöntä hyödyntää yhteistyökumppanien, erityisesti pelastuslaitosten, henkilöstöä.

 

Helsingin kaupunki on tiedostanut öljyvahinkojen riskin ja se on huomioitu Helsingin pelastustoimen alueen uudessa öljyntorjuntasuunnitelmassa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 24.1.2005. Suunnitelma sisältää henkilöstö- ja kalustoresurssien lisäystä, mm. uudet päätoimiset öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin virat. Työryhmän esityksessä osaamiskeskuksen henkilövahvuudeksi mainitaan kolme henkilöä, joten Helsingin henkilöstölisäys vahvistaisi yhteisiä resursseja merkittävästi.

 

Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten eli Helsingin pelastuslaitoksen, Länsi- Uusimaan pelastuslaitoksen ja Keski- Uusimaan pelastuslaitoksen yhteenlaskettu henkilöstömäärä on runsaat 2800 henkilöä sopimuspalokunnat mukaan lukien, mikä takaa hyvät valmiudet yhteistyölle.

 

Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään operatiivisen toiminnan ohella myös koulutuksessa. Sen ydinosaamisalueita tulevat olemaan öljyntorjunta ja kemikaalionnettomuudet. Tiivistyvä yhteistyö edesauttaa öljyntorjunnan voimavarojen hyödyntämistä.

 

Helsingin pelastuskoulu on jo vuodesta 2002 toiminut tiivistyvässä yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa. Yhteinen arvopohja ja yhteiset haasteet ovat edesauttaneet yhteistyön kehittymistä siinä määrin, että koululla ja opistolla oli jo vuonna 2004 yhteisiä opettajia ja Helsingissä yhdessä toteutettavaa valtion rahoittamaa virkatutkinto- ja varautumiskoulutusta. Tämän hyvän yhteistyön ulottaminen jatkossa oppilaitosten, Suomen ympäristökeskuksen ja pelastuslaitosten parhaiden asiantuntijoiden järjestämään öljyntorjuntakoulutukseen osana osaamiskeskuksen toimintaa olisi perusteltua ja mahdollista.

 

Pelastushenkilöstön öljyvahinkojen torjunnan koulutusta on välttämätöntä yhtenäistää kentällä vallitsevan kirjavan koulutustarjonnan vuoksi. Koulutustilannetta voitaisiin parantaa mm. siten, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoulu toimii valtion Pelastusopiston Etelä-Suomen alueellisena toimipisteenä. Vastuualueena olisi erityisesti ammattihenkilöstön öljyntorjunta- ja kemikaalivahinkojen koulutus. Yhteistyötahojen läheisyys toisi mukanaan synergiaetuja.

 

Yhteenveto                       Edellä esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen on kannatettava ehdotus. Se olisi alan osaamisen huippukeskus, joka osallistuu öljyntorjunnan kansainväliseen kehittämiseen ja huolehtii öljyntorjunnan kansallisesta kehittämisestä. Osaamiskeskuksen toiminta edellyttää verkostoitumista ja eri alojen osaamisresurssien monipuolista hyödyntämistä valittavasta organisaatiomallista riippumatta.

 

Kaupunginhallitus pitää viranomaisjohtoista organisointimallia parempana kuin osakeyhtiömallia. Suomen ympäristökeskuksen johdolla toimiva keskus takaisi pitkäjänteisen ja vakaan pohjan toiminnalle.

 

Riskikartoituksen perusteella Helsingin edusta on merkittävimpien öljy- ja kemikaalivahinkojen riskialuetta. Osaamiskeskus olisi sijoitettava siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin ja laajalti juuri riskialtteinta aluetta. Osaamiskeskuksen sijaintipaikaksi Helsingillä on tarjota logistisesti ja viranomaiskontaktien kannalta paras sijaintipaikka Santahaminassa.

 

Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat on verkostoitu yhteen. Öljyntorjunnan tehokkuuden kannalta Helsinki on paras sijaintipaikka.

 

Kirje nro      ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liitteet 1 - 4

 

 

615 §

18.4.2005 pöydälle pantu asia

TYÖMAAHUOLTO OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-853

Esityslistan asia Ryj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Työmaahuolto Oy:n 28.4.2005 klo 10.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja esittämään yhtiön

 

hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittaviksi

 

Hanna Laine

Veikko Vermilä

erityissuunnittelija Matti Malinen

 

ja varajäseneksi

 

Ville Yli-Kahri

 

sekä

 

varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

 

Pöytäkirjanote nimetyille, tarkastusvirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liite 1

 

 

616 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

joukkoliikennelautakunta                                   21.4.2005

liikepalvelulautakunta                                         21.4.2005

yleisten töiden  lautakunta                                 21.4.2005

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

617 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Stj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 19.4.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

 

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

 


Översättning:

594 §

Ärende bordlagt 18.4.2005

VAL AV FÖRETRÄDARE VID HUVUDSTADSREGIONENS

SAMARBETSDELEGATIONS REGIONSTÄMMA

 

Stn 2005-97

Ärende Kj/9 på föredragningslistan

 

                                            Stadsstyrelsen beslöt återvälja de 11 företrädare som representerade staden vid regionstämman 11.3.2005 och 11 personliga ersättare för Huvudstadsregionens sam­arbetsdelegations regionstämma 20.5.2005.

 

Företrädare

Ersättare

 

 

fysioterapiföretagare

filosofie studerande

Arja Karhuvaara

Tuomas Nurmela

 

 

politices studerande

organisationssekreterare

Laura Rissanen

Tuomo Valve

 

 

trafikredaktör

riksdagsassistent

Esko Riihelä

Hanna Laine

 

 

Joonas Rauramo

Pirjo Tolvanen

 

 

elmontör

huvudförtroendeman

Matti Taina

Satu Pikkarainen

 

 

specialsjukskötare

projektchef

Tarja Tenkula

Aysu Shakir

 

 

forskare

 

Tero Tuomisto

Pentti Helo

 

 

producent

politices studerande

Kimmo Helistö

Tuomas Rantanen

 

 

ekonomiforskare

medicine licentiat

Hannele Luukkainen

Minerva Krohn

 

 

redaktör

 

Pekka Saarnio

Reijo Kaunola

 

 

politices studerande

forskare

Henrik Creutz

Maria Bruncrona

 

Protokollsutdrag till de valda och till Huvudstadsregionens samarbets­delegation.

 

Tilläggsuppgifter:

Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

 

BILAGA                             Se föredragningslistan, stadsdirektören ärende 13.

 

 

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292


 

 

 

 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Jussi Pajunen

 

Susanna Mäkelä

puheenjohtaja

 

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

Sanna Hellström                                   Birgitta Dahlberg

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupungin­kansliassa  3.5.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkipäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

 

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

 


 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

1
OIKAISUVAATIMUS

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

 

 

 

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

 

 

 

 

valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 577-587, 591, 593, 595-597, 601, 605-606, 608, 610-614 ja 616-617 §:t

 

 

 

 

rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 599-600 §:t

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusaika

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

 

Oikaisuvaatimuksen sisältö

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

 

 

 

 

jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen muoto

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.

 

Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

 

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella:

 

Helsingin kaupunginhallitus

PL 1                                         Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300.

 

Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi.

 

Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00.

 

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

 

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä.

 

Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

 

Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

 

 

2
MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

 

 

 

 

Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

 

 

 

Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika

 

Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

 

 

 

päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

 

 

 

 

päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

 

 

 

 

päätös on muutoin lainvastainen.

 

 

 

 

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

 

 

 

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

 

 

 

 

 

Valitusajan laskeminen

 

Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valituskirjelmän sisältö

 

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

valittajan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

 

 

 

 

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen  laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 

 

 

 

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

 

 

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

 

 

 


 

 

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

1
RÄTTELSEYRKANDE

 

 

 

 

Bilagor till protokollet

 

 

 

 

 

Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelse­yrkande”.

 

 

 

 

Rätt att framställa rättelseyrkande

 

 

 

 

 

Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär.

 

Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

 

 

 

 

beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

 

 

 

 

 

577-587, 591, 593, 595-597, 601, 605-606, 608, 610-614 och 616-617 § i protokollet

 

 

 

 

utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i mark­använd­nings- och bygg­lagen)

 

 

 

 

 

599-600 § i protokollet

 

 

 

 

Rättelseyrkande får framställas

 

 

 

 

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

Rättelseyrkandemyndighet

 

 

 

Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

 

 

Rättelseyrkandetid

 

 

 

Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

 

 

Innehåll i rättelseyrkande

 

 

 

 

I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

 

 

 

 

om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

 

 

 

 

Formen för rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post.

 

Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.

 

Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

 

 

 

 

 

Inlämnande av rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till

 

Helsingfors stadsstyrelse

PB 1                                         Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

00099 HELSINGFORS STAD

 

Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300.

 

Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är:

kaupunginkanslia@hel.fi.

 

Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00.

 

Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt.

 

Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid.

 

Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas.

 

Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

 

2
SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

 

 

 

 

Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

 

 

 

 

 

 

Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid

 

Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

 

 

 

 

 

 

 

av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Besvär får anföras på den grunden att

 

 

 

 

 

 

beslutet har tillkommit i felaktig ordning

 

 

 

 

 

 

den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogen­heter

 

 

 

 

 

 

beslutet annars strider mot lag.

 

 

 

 

 

 

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltnings­domstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mot­tag­ningsbevis sänd handling vid den tid mottagnings­beviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av be­slutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

 

 

 

 

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

 

 

 

 

 

Uträkning av besvärstiden

 

Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då be­slutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbets­verken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Innehåll i besvärsskriften

 

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

 

 

 

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lag­liga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

 

Till besvärsskriften skall fogas

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

 

 

 

 

ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

 

 

 

 

de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.