Kokousaika |
25.4.2005 kello 16.00 – 16.42 |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Kokouspaikka |
Kaupunginhallituksen istuntosali |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Läsnä |
|
||||||||
|
|
||||||||
Jäsenet |
Pajunen, Jussi |
kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
|
||||||
|
Lehtipuu, Otto |
I varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Vehviläinen, Sirkka-Liisa |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Dahlberg, Birgitta |
|
|
||||||
|
Hellström, Sanna |
|
|
||||||
|
Malinen, Jouko |
|
|
||||||
|
Ojala, Outi |
|
|
||||||
|
Pajamäki, Osku |
|
|
||||||
|
Puura, Heli |
|
|
||||||
|
Rantanen, Tuomas |
|
|
||||||
|
Rautava, Risto |
|
|
||||||
|
Reinikainen, Pekka |
|
|
||||||
|
Rihtniemi, Suvi |
|
|
||||||
|
Urho, Ulla-Marja |
|
|
||||||
|
Vapaavuori, Jan |
|
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Muut |
Hiltunen, Rakel |
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 577-osa 579 §) |
|
||||||
|
Bogomoloff, Harry |
I varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Krohn, Minerva |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Siitonen, Eva-Riitta |
kaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Korpinen, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Sauri, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Kokkonen, Paula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Hakala, Hannu |
osastopäällikkö (paitsi 608-617 §) |
|
||||||
|
Korhonen, Tapio |
rahoitusjohtaja (paitsi 604 §) |
|
||||||
|
Ratasvuori, Eila |
kaupunginlakimies |
|
||||||
|
Makkonen, Antero |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Frantsi, Anneli |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Matikainen, Kristiina |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Mickwitz, Leena |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Ollinkari, Matti |
kaupunginsihteeri (paitsi 577-osa 579 §) |
|
||||||
|
Sippola-Alho, Tanja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Vallittu, Anja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Venesmaa, Riitta |
apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 604 §) |
|
||||||
|
Saarinen, Erja |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Waronen, Eero |
tiedotuspäällikkö |
|
||||||
|
Tulensalo, Hannu |
henkilöstöjohtaja |
|
||||||
|
Mäkelä, Susanna |
hallintosihteeri |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Puheenjohtaja |
Pajunen, Jussi |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Pöytäkirjanpitäjä |
Mäkelä, Susanna |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Esittely |
|
§ |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Kaupunginjohtajan |
|
|
|
|
|
||||
|
Korpinen |
|
|
597, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Kaupunkisuunnittelu- |
|
|
|
|
|
||||
|
Sauri |
|
|
606, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sivistys- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Rakennus- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sosiaali- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.
§ |
Asia |
|
577 |
Kj/1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta |
578 |
Kj/2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
579 |
Kj/1 |
Tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistäminen |
580 |
Kaj/2 |
Luettelo vuonna 2004 tehdyistä kiinteistökaupoista |
581 |
Kaj/3 |
Henkilöstökeskuksen toimitilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
582 |
Kaj/4 |
Kontulan uuden vanhustenkeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
583 |
Kaj/5 |
Ruskeasuon korttelin nro 16721 asemakaavan muuttaminen (nro 11308) |
584 |
Kaj/6 |
Länsisataman venesatama- ja vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä kortteleiden nro 783, 20038 ja 20786 ym. alueiden (Salmisaaren hiilivarastoalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11140) |
585 |
Kaj/7 |
Herttoniemen korttelin nro 43011 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11355) |
586 |
Kaj/8 |
Herttoniemen tonttien 43066/7 ja 14 - 16 asemakaavan muuttaminen (nro 11295) |
587 |
Sj/9 |
Vartiokylän ala-asteen koulun teknisen perusparannuksen hankesuunnitelma |
588 |
Kj/3 |
Käpylän Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n lainan lyhennyssuunnitelman muuttaminen |
589 |
Kj/4 |
Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n lainojen lyhennyssuunnitelman muuttaminen |
590 |
Kj/5 |
Lainan myöntäminen Kynnys ry:lle |
591 |
Kj/6 |
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous |
592 |
Kj/7 |
Kahden yleisen edunvalvojan viran perustaminen |
593 |
Kj/8 |
Lähiöprojektin toimintakertomus 2004 ja projektisuunnitelma 2005-2007 sekä Urban II -ohjelman toimintakertomus 2004 |
594 |
Kj/9 |
18.4.2005 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen |
595 |
Kj/10 |
18.4.2005 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimuksen muuttaminen osakassopimukseksi |
596 |
Kj/11 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
597 |
Kj/12 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
598 |
Kj/13 |
Ei julkisuuteen ennen 12.6.2005: Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen eräille henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta, sekä eräille luottamushenkilöille |
599 |
Kaj/1 |
Munkkiniemen tontin 30013/2 määrääminen rakennuskieltoon (nro 11413) |
600 |
Kaj/2 |
Haagan kortteleiden nro 29061 - 29063 ja 29065 - 29067, 29068 5/6, 29069 ym. alueiden (ns. Kultareuna-alue) määrääminen rakennuskieltoon (nro 11411) |
601 |
Kaj/3 |
Ympäristöministeriön lausuntopyyntö yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmän mietinnöstä |
602 |
Kaj/4 |
Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n varsinainen yhtiökokous |
603 |
Kaj/5 |
Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous |
604 |
Kaj/6 |
Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden yhtiökokouksia koskevan päätöksen muuttaminen kuuden yhtiön osalta (466 §) |
605 |
Kaj/7 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
606 |
Kaj/8 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
607 |
Kaj/9 |
Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen varsinainen yhtiökokous |
608 |
Sj/1 |
Helsingin kaupungin päihdeohjelma |
609 |
Sj/2 |
18.4.2005 pöydälle pantu asia Kaupungin edustajien nimeäminen harjoittelukoulujen johtokuntiin |
610 |
Sj/3 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
611 |
Ryj/1 |
Kaupunginvaltuuston päätöksen 30.3.2005 täytäntöönpano: Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma -Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 - 2008 |
612 |
Ryj/2 |
Lausunto Suomen ympäristökeskukselle luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista Uudellamaalla -selvityksestä |
613 |
Ryj/3 |
Lausunto Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle Vantaanjoki-projektin sulauttamisesta vesiensuojeluyhdistykseen |
614 |
Ryj/4 |
18.4.2005 pöydälle pantu asia Lausunto ympäristöministeriölle öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän muistiosta |
615 |
Ryj/5 |
18.4.2005 pöydälle pantu asia Työmaahuolto Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous |
616 |
Ryj/6 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
617 |
Stj/1 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
577 §
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallitus
päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet
Hellströmin (varalla Rantanen) ja
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
578 §
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
579 - 587 § |
Kaupunginvaltuuston 11.5.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta. |
Kaupunginjohtaja
579 § |
Kaupunginhallituksen kokouksissa
29.3.2005, 11.4.2005 ja 18.4.2005 pöydälle pantu asia |
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 169 3717
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
580 § |
Luettelo vuonna 2004 tehdyistä kiinteistökaupoista |
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
581 § |
Henkilöstökeskuksen toimitilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman
hyväksyminen |
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
582 § |
Kontulan uuden vanhustenkeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen |
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
583 § |
Ruskeasuon korttelin nro 16721 asemakaavan muuttaminen (nro 11308) |
”...sopimuksen, joka on allekirjoitettu 21.4.2005.”
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
584 § |
Länsisataman venesatama- ja vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä
kortteleiden nro 783, 20038 ja 20786 ym. alueiden (Salmisaaren
hiilivarastoalue) asemakaavan muuttaminen (nro 11140) |
” Toimitila-aluetta päästäneen rakentamaan vuonna 2005, kun..."
Lisäksi esittelijä muutti esitystään sivulla 33 siten, että sivun kolmannessa kappaleessa mainittu alueen kokonaiskerrosala on 217 950 m2.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
585 § |
Kaupunginhallituksen kokouksessa 18.4.2005 pöydälle pantu asia |
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
586 § |
Herttoniemen tonttien 43066/7 ja 14 - 16 asemakaavan muuttaminen (nro
11295) |
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Sivistys- ja henkilöstötoimi
587 § |
Vartiokylän ala-asteen koulun teknisen perusparannuksen hankesuunnitelma |
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
588 §
KÄPYLÄN MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N LAINAN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN
Khs 2005-872
Esityslistan asia Kj/3
Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 15.11.1993 tekemäänsä päätöstä, lykätä Käpylän Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:lle myöntämänsä lainan (330-84) vuonna 2005 erääntyvät lyhennyserät maksettaviksi nykyisen laina-ajan jälkeen siten, että laina-aika pitenee vuodella 31.5.2015 saakka.
Pöytäkirjanote anojalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525
LIITE |
Liite 1 |
589 §
HELSINGIN TIEDEPUISTON YRITYSHAUTOMOT OY:N LAINOJEN LYHENNYSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN
Khs 2005-882
Esityslistan asia Kj/4
Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 26.4.1999 tekemäänsä päätöstä lainan myöntämisestä Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:lle, lykätä lainan vuonna 2005 ja 2006 erääntyvät lyhennykset maksettaviksi laina-ajan lopussa eli 30.4.2014.
Pöytäkirjanote anojalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525
LIITE |
Liite 1 |
590 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN KYNNYS RY:LLE
Khs 2004-2389
Esityslistan asia Kj/5
Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 04 Kynnys ry:lle 195 000 euron suuruisen lainan yhdistyksen uusien toimitilojen hankkimisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa, kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.
Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.
Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi hankittavien tilojen osakkeet tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525
LIITE |
Liitteet 1 - 4 |
591 §
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-860
Esityslistan asia Kj/6
Esittelijä poisti asian esityslistalta.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
592 §
KAHDEN YLEISEN EDUNVALVOJAN VIRAN PERUSTAMINEN
Khs 2005-912
Esityslistan asia Kj/7
Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.5.2005 lukien kaupunginkanslian holhoustoimen edunvalvontatoimistoon sijoitettavaksi kaksi yleisen edunvalvojan virkaa, joista maksettava tehtäväkohtainen palkka on 3 053,31 euroa kuukaudessa.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian holhoustoimen edunvalvontatoimistolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225
LIITE |
Liite 1 |
593 §
LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2004 JA PROJEKTISUUNNITELMA 2005-2007 SEKÄ URBAN II -OHJELMAN TOIMINTAKERTOMUS 2004
Khs 2004-2470, 2004-2679, 2005-867
Esityslistan asia Kj/8
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Miliza Ryöti, suunnittelija, puhelin 169 3931
Ulla Korhonen-Wälmä, projektipäällikkö, puhelin 169 4285
594 §
18.4.2005 pöydälle pantu asia
PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN
Khs 2005-97
Esityslistan asia Kj/9
Kaupunginhallitus päätti valita uudelleen seutukokouksessa 11.3.2005 kaupunkia edustaneet 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 20.5.2005 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.
Edustaja |
Varaedustaja |
|
|
fysioterapiayrittäjä |
filosofian ylioppilas |
Arja Karhuvaara |
Tuomas Nurmela |
|
|
valtiotieteen ylioppilas |
järjestösihteeri |
Laura Rissanen |
Tuomo Valve |
|
|
liikennetoimittaja |
kansanedustajan avustaja |
Esko Riihelä |
Hanna Laine |
|
|
Joonas Rauramo |
Pirjo Tolvanen |
|
|
sähköasentaja |
pääluottamusmies |
Matti Taina |
Satu Pikkarainen |
|
|
erikoissairaanhoitaja |
projektipäällikkö |
Tarja Tenkula |
Aysu Shakir |
|
|
tutkija |
|
Tero Tuomisto |
Pentti Helo |
|
|
tuottaja |
valtiotieteen ylioppilas |
Kimmo Helistö |
Tuomas Rantanen |
|
|
taloustutkija |
lääketieteen lisensiaatti |
Hannele Luukkainen |
Minerva Krohn |
|
|
toimittaja |
|
Pekka Saarnio |
Reijo Kaunola |
|
|
valtiotieteen ylioppilas |
tutkija |
Henrik Creutz |
Maria Bruncrona |
Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
LIITE |
Liite 1 |
595 §
18.4.2005 pöydälle pantu asia
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN OSAKASSOPIMUKSEKSI
Khs 2005-163
Esityslistan asia Kj/10
Kaupunginhallitus päätti antaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle seuraavan lausunnon:
Kaupunki toteaa, että aikaisemman
perustamissopimuksen sijasta on yhtiön toiminnan vakiinnuttua luontevaa kutsua
uutta, ehdotettua sopimusta esitetyllä tavalla osakassopimukseksi.
Ehdotuksen
4 §:ssä annetaan yhtiön osakkaille mahdollisuus vapaasti myydä osakkeitaan.
Mikäli osakkeet kuitenkin luovutettaisiin taholle, joka ei ole yhtiön osakas,
yhtiön osakkailla olisi lunastusoikeus tällaisiin osakkeisiin. Erikseen on
todettu, että lunastusoikeutta ei olisi kuntajaon muutosten yhteydessä. Kaupunki
katsoo, että lunastusoikeutta ei tulisi syntyä myöskään silloin, kun osakkeet
siirtyvät esimerkiksi toimintojen uudelleenjärjestelyn tai siirtämisen tarkoituksessa
yhtiölle, jonka omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakas tai osakkaat.
Vesiosuuden määrittely vanhassa
perustamiseen liittyvässä sopimuksessa oli selkeä ja yksiselitteinen:
”vesiosuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä osuutta tunnelin
todellisesta kapasiteetista, joka jaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessa ja joka käytännössä voi olla vesivarausten yhteismäärää
suurempi tai pienempi.” Nyt uuden sopimuksen 7 §:n perusteluissa on Kalliomäen
voimalan yläpuolelta tapahtuvan vedenoton oikeus osaketta kohden 0,009 m³/s
(Hyvinkää, Porvoo), kun se muilla osakkailla olisi n. 0,006 m³/s.
Tätä kahtiajakoa alkuperäisessä sopimuksessa ei liene tarkoitettu. Tulevaisuutta
ajatellen korjattu vesiosuuksia koskeva taulukko on syytä liittää osakassopimukseen.
Samalla on syytä vastaavalla tavalla selventää tekstiä vastaamaan koko
järjestelmän kapasiteettia.
Osakassopimusluonnoksen 12 §:ssä
on määritelty sanktio vesiosuuden ylityksestä. Aiemmin sopimuksessa puhuttiin
lisämaksusta, joka korvaa muiden yhtiöön sijoittaman pääoman
rahoituskustannukset, ja tuntuvasta sakosta sitä tarkemmin määrittelemättä.
Uusi ehdotettu menettely on selkeämpi, mutta käytännössä lisämaksu olisi Kalliomäen
voimalan yläpuolelle vedenottajille pienempi, kuin tunnelin loppupäästä vettä
ottaville. Tässäkin korvauksen laskennan tulee lähteä sijoitetun pääoman
korvauksesta, eikä osakorvauksista. Lisäksi tulee määritellä, mikä on
pääomakustannusten laskentajakso. Jos se kattaa vain ylityksen keston, niin
aiemmassa sopimuksessa mainittu tuntuva sakko ei toteudu. Lopullisessa
sopimuksessa tulisikin vielä täsmentää ylityksen laskentatapaa ja ottaa kantaa
ylitysten sanktioiden määräämiseen.
Osakassopimusluonnoksen 13 §:ssä on sovittu osakkaan oikeudesta vuokrata vesiosuuttaan. Tämän lisäksi 14 §:ssä käyttämättömän vesiosuuden vuokraus on annettu yhtiön hallitukselle, kun se nykyisin kuuluu osakkaalle. Tällä muutoksella kavennettaisiin osakkeenomistajan oikeutta käyttää omistustaan, mistä syystä 14 §:n ensimmäinen lause tulee poistaa. Sen sijaan perustamissopimuksen 17 §:n 2 momentti on syytä korvata esitetyllä tavalla lisärakentamisen menettelytavaksi.
Sopimuksen muuttamista koskevan
ehdotetun 22 §:n sanamuoto tulisi jättää samanlaiseksi kuin se on nykyisen
sopimuksen 23 §:ssä. Kun vähemmistöosakkaiden suoja heidän etujaan heikentäviä
päätöksiä vastaan on riittävästi turvattu jo osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:n
yleislausekkeella, jossa kielletään yhtiökokousta tekemästä päätöstä, joka on
omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen
osakkeenomistajan kustannuksella, ei sopimukseen ole tarvetta ottaa erikseen
mainintaa asiasta.
Kaupunki pitää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimukseen ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina. Kaupunki toteaa kuitenkin, että koska kyseessä on laaja kaikille osakkaille suunnattu lausuntokierros, niin kaupungin kannanotto nyt esitettyihin sopimusmuutoksiin on tässä vaiheessa vielä alustava ja se varaa itselleen oikeuden lopullisen näkemyksen esittämiseen sopimusluonnoksesta sen jälkeen kun saatujen lausuntojen perusteella on laadittu osakkaiden hyväksyttäväksi esitettävä lopullinen osakassopimusluonnos.
Kaupunki toteaa lopuksi, ettei se näe tarvetta mittaviin perustamissopimuksen muutoksiin, koska yhteistoiminta on vanhankin perustamissopimuksen puitteissa sujunut hyvin.
Kirje nro Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle sekä pöytäkirjanote Helsingin Vedelle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Liitteet 1 - 4 |
596 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/11
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja 21.4.2005
satamalautakunta --
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 20.4.2005
tekninen lautakunta --
apulaiskaupunginjohtajat
-
kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtava
-
sivistys- ja
henkilöstötointa johtava
-
rakennus- ja
ympäristötointa johtava
-
sosiaali- ja
terveystointa johtava
kaupunginkanslia
-
kansliapäällikkö
-
yleisen osaston
päällikkö
-
hallintotoimiston
päällikkö
-
matkailupäällikkö
-
tiedotuspäällikkö
- kaupunginlakimies
talous- ja suunnittelukeskus
-
rahoitusjohtaja
-
talousarviopäällikkö
-
kehittämispäällikkö
-
sisäisen
tarkastuksen päällikkö
-
tietotekniikkapäällikkö
-
kaupunginkamreeri
-
taloushallintopäällikkö
-
elinkeinopäällikkö
Finlandia-talon johtaja
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357
597 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/12
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja
- johtajiston asiat
- virkamatka-asiat
- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat
- valtionapuasiat
- muut asiat
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357
598 §
EI JULKISUUTEEN ENNEN 12.6.2005: KULTAISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN ERÄILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ON KATSOTTAVA TOIMINNALLAAN ANSAITSEVAN KAUPUNGIN TUNNUSTUSTA, SEKÄ ERÄILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE
Khs 2004-2179
Esityslistan asia Kj/13
Kaupunginhallitus päättänee myöntää kultaisen Helsinki-mitalin seuraaville henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta:
Aarikka, Kaija, kauppaneuvos
Elovainio, Liisa, lääkintöneuvos
Hedenborg, Magnus, föreståndare
Hiltunen, Arto, toimistusjohtaja
Korhonen, Erkki, pääjohtaja
Salonen, Esa-Pekka, kapellimestari
Wessberg, Arne, toimitusjohtaja
Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kultaisen Helsinki-mitalin tunnustuksena pitkäaikaisesta toiminnasta kaupungin hyväksi kaupungin luottamustehtävissä seuraavasti:
Fogelberg, Carl, varatuomari
Hentilä, Jorma, toimittaja
Könkkölä, Kalle, toiminnanjohtaja
Soininvaara, Osmo, valtiotieteen lisensiaatti
Zyskowicz, Ben, oikeustieteen kandidaatti
Kirjeet mainituille henkilöille sekä pöytäkirjanote kaupunginkanslialle.
Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210
LIITE |
Katso esityslistaa, kaupunginjohtajan asiaa 13. |
599 §
MUNKKINIEMEN TONTIN 30013/2 MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11413)
Khs 2005-890
Esityslistan asia Kaj/1
Kaupunginhallitus päätti määrätä 30. kaupunginosan korttelin nro 30013 tontin nro 2 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Liite 1 |
600 §
HAAGAN KORTTELEIDEN NRO 29061 - 29063 JA 29065 - 29067, 29068 5/6, 29069 YM. ALUEIDEN (NS. KULTAREUNA-ALUE) MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11411)
Khs 2005-889
Esityslistan asia Kaj/2
Kaupunginhallitus päätti määrätä 29. kaupunginosan korttelit nro 29061–29063 ja 29065–29067, korttelin nro 29068 tontit nro 5 ja 6, korttelin nro 29069 sekä korttelin nro 29071 tontit nro 1 ja 3, korttelin nro 29072 tontin nro 1 ja korttelin nro 29073 tontit nro 2, 5–8 ja 11 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Liite 1 |
601 §
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Khs 2005-397
Esityslistan asia Kaj/3
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
602 §
KIINTEISTÖ OY AB PAKKALANTIE 30:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-854
Esityslistan asia Kaj/4
Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n 28.4.2005 klo 9.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kansanedustajan avustaja Hanna Laineen ja toimitusjohtaja Veikko Vermilän sekä erityissuunnittelija Matti Malisen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä varajäseneksi Ville Yli-Kahrin.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
Liite 1 |
603 §
LASIPALATSIN MEDIAKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-928
Esityslistan asia Kaj/5
Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n 26.4.2005 klo 9.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt Kirsi Piha, Reiska Laine, opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi opetusministeriöstä, kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen kiinteistövirastosta, Helsinki-viikon säätiön toiminnanjohtaja Risto Nieminen, Yleisradio Oy:n edustajana ohjelmistojohtaja Heikki Seppälä Yleisradion TV-toimialajohdon yksiköstä ja ravintoloitsija Sami Hiltunen Ravintola Lasipalatsista ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten kiinteistövirastosta.
Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Lasipalatsin Mediakeskus Oy:lle sekä nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.
Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että Tapio Sademiehen sijasta kiinteistövirastosta hallitukseen nimetään lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
Liite 1 |
604 §
KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSIA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN KUUDEN YHTIÖN OSALTA (466 §)
Khs 2005-727
Esityslistan asia Kaj/6
Kaupunginhallitus päätti muuttaa 4.4.2005 (466 §) tekemäänsä päätöstä Myllypuron Kiinteistöt Oy:n, Suutarilan Kiinteistöt Oy:n, Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n, Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n, Kiinteistö Oy Ruskeapuiston ja Laajasalon Kiinteistöt Oy:n hallitusten eräiden jäsenten nimeämisen osalta liitteenä olevasta luettelosta ilmenevällä tavalla.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja mainituille yhtiöille kehotukset huolehtia tiedottamisesta yhtiön hallitukseen nimetyille henkilöille.
Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Korhonen ja Venesmaa esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.
Merkittiin, että esittelijä muutti ehdotustaan siten, että Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n hallitukseen nimetään Mika Ronkaisen sijasta Eero Vesterinen.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Liite 1 |
605 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/7
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunkisuunnittelulautakunta |
14.4.2005 |
kiinteistölautakunta |
19.4.2005 |
|
|
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja |
18. ja 21.4.2005 |
Ilmoitus ao. lautakunnille sekä viranomaiselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
606 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/8
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen:
asuntotuotantotoimikunta |
20.4.2005 |
Ilmoitus ao. toimikunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
607 §
KIINTEISTÖ OY PÄIVÄKOTI JOLLAKSEN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-862
Esityslistan asia Kaj/9
Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Päiväkoti Jollaksen 27.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä esittämään, että yhtiön hallitukseen valitaan yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi Hilkka Kiviluoto, Mika Ronkainen, kiinteistöasiamies Raino Antikainen, lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin, Kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen ja varajäseniksi lakimies Timo Uronen sekä asiamies Sisko von Behr.
Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
Liite 1 |
608 §
HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
Khs 2005-653
Esityslistan asia Sj/1
Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.
Lisätiedot:
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450
609 §
18.4.2005 pöydälle pantu asia
KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOKUNTIIN
Khs 2005-795
Esityslistan asia Sj/2
Kaupunginhallitus päätti nimetä kaupungin edustajat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtokuntiin toimikaudeksi 1.8.2005 – 31.7.2009 seuraavasti:
Helsingin normaalilyseon johtokunta
jäsen |
henkilökohtainen varajäsen |
|
|
Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen |
Tuomas Nurmela |
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun johtokunta
jäsen |
henkilökohtainen varajäsen |
|
|
Pertti Pitkänen |
Marja-Leena Salonen |
Pöytäkirjanote Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle, mainituille oppilaitoksille ja henkilöille, opetusvirastolle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
LIITE |
Liite 1 |
610 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Sj/3
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginmuseon johtokunta 19.4.2005
kulttuuri- ja kirjastolautakunta 20.4.2005
liikuntalautakunta 19.4.2005
nuorisolautakunta 21.4.2005
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta 19.4.2005
eläintarhan johtaja 15.4.2005
museonjohtaja 20.4.2005
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori 15.4.2005
taidemuseon johtaja 13. – 19.4.2005
tietokeskus
- johtaja 14.4.2005
työterveysjohtaja 13. ja 20.4.2005
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
611 §
KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖNPANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA -YMPÄRISTÖNSUOJELUN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VUOSILLE 2005 - 2008
Khs 2004-2513
Esityslistan asia Ryj/1
Kaupunginhallitus päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
612 §
LAUSUNTO SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAISTA KALLIOALUEISTA UUDELLAMAALLA -SELVITYKSESTÄ
Khs 2005-457
Esityslistan asia Ryj/2
Kaupunginhallitus päätti antaa Suomen ympäristökeskukselle luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista Uudellamaalla seuraavan lausunnon:
Selvityksen pohjana on kattava kallioiden inventointi, jossa on luokiteltu melko laajoja yhtenäisiä kallioalueita laaja-alaisesti geologisten, biologisten ja maisema-arvojen mukaan. Lisäksi on otettu huomioon kallioihin liittyviä historiallisia arvoja. Selvitys on perusteellinen ja tieteidenvälisen lähestymistapansa vuoksi erityisen ansiokas. Se toimii maakunnan tasolla mm. harkittaessa mahdollisuuksia hyödyntää kallioiden kiviainesta, Helsingin oloissa pikemmin rakentamisen ja muiden toimintojen soveltuvuuden arvioinnissa.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on teettänyt vuosina 2003 - 2004 geologi, ympäristötarkastaja Antti Sallalla selvityksen ”Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä” (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004). Julkaisun tiedot on viety myös luontotietojärjestelmään. Tämä yksityiskohtaisempi selvitys mahdollistaa myös pienipiirteisten geologisesti arvokkaiden kohteiden huomioon ottamisen suunnittelussa.
Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että selvityksessä esitettyjen ohella Helsingissä on useita maisemallisesti tärkeitä kallioalueita, joilla on ainakin paikallisesti merkitystä. Esimerkiksi Käpylän Taivaskallio ja Kivikon–Jakomäen kallioalueet ovat merkittäviä. Myös kantakaupungin Humallahden, Alppilan ja Eläintarhan kallioilla on huomattavia geologisia sekä maisemallisia arvoja. Nämä on otettu huomioon yleiskaava 2002:ssa maisemakulttuurin kannalta merkittävinä alueina.
Kirje nro Suomen ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja ympäristökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Liitteet 1 - 4 |
613 §
LAUSUNTO VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:LLE VANTAANJOKI-PROJEKTIN SULAUTTAMISESTA VESIENSUOJELUYHDISTYKSEEN
Khs 2005-662
Esityslistan asia Ryj/3
Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykselle Vantaanjoki-projektin sulauttamisesta yhdistyksen toimintaan seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus puoltaa Vantaanjoki-projektin toiminnan yhdistämistä vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että yhdistys pyrkii aktiivisesti hankkimaan ulkopuolista rahoitusta erillisiin hankkeisiin. Uusien hankkeiden painopiste tulisi olla mm. hankkeissa, joilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaanjoen tuomaan ravinne- ja maa-aineskuormitukseen.
Kaupungin osallistuminen rahoitukseen harkitaan erikseen hankekohtaisesti.
Kirje nro Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle ja Helsingin Vedelle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Liitteet 1 - 4 |
614 §
18.4.2005 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ÖLJYNTORJUNNAN OSAAMISKESKUKSEN PERUSTAMISMAHDOLLISUUKSIA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA
Khs 2005-689
Esityslistan asia Ryj/4
Kaupunginhallitus
päätti antaa öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksia
selvittäneen työryhmän muistiosta ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:
Yleistä Työryhmän muistiossa on erittäin hyvin tuotu esiin niitä lähtökohtia, jotka perustelevat öljyntorjunnan osaamiskeskuksen aikaansaamista. Onnettomuusriski Itämerellä on kasvanut alusliikenteen kehityksen myötä ja voimakas kasvu jatkuu tulevaisuudessa erityisesti Venäjän öljynkuljetusten ja suunniteltujen Venäjän satamahankkeiden takia. Merkittävä riski ovat myös kemikaalikuljetukset, kuten muistiossa todetaan.
Kaupunginhallitus katsoo, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen
on erittäin aiheellista. Tonnimäärien kasvun lisäksi alusten koko on suurentunut,
joten riskit laajasta öljyonnettomuudesta ovat kasvaneet. Onnettomuuksiin varautumista
on tehostettava ja parhaiten onnettomuuksiin varaudutaan riittävällä kalustolla
ja jatkuvalla kouluttautumisella. Keskukselle hahmoteltu toimenkuva, joka
koostuu kalustosta ja toiminnasta, koulutuksesta ja harjoituksista sekä
testauksesta ja tutkimuksista on tarkoituksenmukainen ja vastaa todettuja
kehitystarpeita.
Osaamiskeskuksen perustamisessa on hyödynnettävä olemassa oleva kalusto,
ammattitaito sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet mahdollisimman hyvin.
Pelastustoimen alueiden resurssit, olemassa olevat koulutuskeskukset ja tutkimuslaitokset
on verkotettava yhteistyöhön kiinteästi. Yksityisten tahojen palvelujen
käyttömahdollisuudet ja verkottumismuodot on tutkittava ja pyrittävä aikaansaamaan
yhteistyösopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa organisaatiomallista
riippumatta.
Keskeiset ratkaistavat kysymykset liittyvät osaamiskeskuksen organisointiin
ja sijoituspaikkaan. Seuraavassa on tuotu esiin niitä näkökohtia, joita
kaupunginhallitus toivoo otettavan huomioon organisointia ja sijoituspaikkaa harkittaessa.
Vaihtoehtojen vertailu Lainsäädäntö lähtee siitä, että vastuu öljyvahinkojen torjunnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä järjestämisestä ja kehittämisestä on viranomaisilla. Myös itse öljyvahinkojen torjunta on viranomaisjohtoista toimintaa.
Kaupunginhallitus katsoo, että viranomaisjohtoisesti toimiva osaamisketju
antaa parhaat edellytykset vakaalle ja suunnitelmalliselle öljyntorjuntatoiminnalle.
Koko öljyvahingontorjunnan ketjun olisi syytä olla viranomaistoimintaa tai viranomaisen
käskyillä ja valvonnalla johdettua toimintaa. Ketju kattaisi valmiuden ylläpidon,
koulutuksen, kalustohankkeiden, kaluston varastoinnin, varsinaisten
torjuntatoimien, öljyisen vahinkojätteen siirron ja jälleenkäsittelyn sekä
öljyvahinkojen jälkiselvittelyjen ja korvaushakemusten käsittelyn.
Suomen ympäristökeskus sopii osaamiskeskuksen vastuutahoksi, koska Suomen
ympäristökeskuksessa on jo valmis ja toimiva organisaatio
öljyntorjunta-asioissa. Viranomaismallin parhaimpina ja ehdottomasti vahvimpana
puolena on synergiaetu, jota eri viranomaisten yhteistoiminnasta voidaan saada.
Osaamiskeskukseen sijoitettavaksi ehdotettavat kolme työntekijää tarvitsevat
tuekseen Suomen ympäristökeskuksen ja pelastustoimen alueiden öljyntorjuntaosaamisen
sekä kaiken pääkaupunkiseudun öljyntorjuntaan liittyvän osaamisen valtion ja
kuntien laitoksista. Lisäksi keskuksen on tukeuduttava olemassa olevaan
infrastruktuuriin ja logistiikkajärjestelyihin. Suomen ympäristökeskus
-johtoisessa mallissa voidaan helposti parantaa ja tiivistää yhteistyötä
alueellisten pelastuslaitosten kanssa nykyisen toimintamallin pohjalta.
Yhteistyömallit yksityisten toimijoiden kanssa on mahdollista kehittää.
Työryhmän muistiossa todetaan, että viranomaismallin toteuttaminen
vaatii lisärahoitusta ja sopimusten aikaan saaminen yksityisten kanssa on
epävarmaa. Työryhmä toteaa kuitenkin, että onnistuessaan järjestelmä merkitsisi
nykytilanteeseen verrattuna säästöä öljyntorjunnan kalustohankintojen määrärahoissa.
Työryhmän mukaan malli on myös yksinkertaisin toteuttaa hallinnollisesti ja organisatorisesti.
Voidaan myös yhtyä työryhmän toteamukseen siitä, että viranomaismallin tuoma
lisäarvo Suomen ympäristökeskuksen toimintaan ja synergiaedut Suomen
ympäristökeskuksen jo olemassa olevien toimintojen kanssa puhuvat tämän mallin
puolesta.
Yrityspohjainen öljyntorjunnan osaamiskeskus ei ole öljyvahingoista
vastaavien viranomaisten kokonaistoiminnan kannalta oikeaan osunut ratkaisu
eikä tue oikealla tavalla öljyvahingontorjunnan kokonaisuutta. Työryhmän
tarkasteluissa merkittävin ero viranomaismallin ja osakeyhtiömallin välillä on
se, että viimeksi mainittu mahdollistaisi välittömästi noin 10 milj. euron
panostuksen kalustoon. Viranomaismalli itsessään ei lisäisi kalustoa, mutta
yritysten kanssa tehtävät sopimukset voisivat lisätä kalustoa ja parantaa
valmiutta. Kaupunginhallitus katsoo, että yksistään kaluston määrä ja välitön
saatavuus osaamiskeskuksen käyttöön ei voi olla niin merkittävä kriteeri
öljyntorjuntatoiminnan kokonaisuutta silmällä pitäen, että se riittäisi
puoltamaan ensisijaisesti osakeyhtiömallia.
Osakeyhtiömallista työryhmä toteaa mm., että sen vahvuus olisi yhtiön
neutraalisuus palvelujen tuottajana ja päätöksenteon joustavuus. Osakeyhtiö on
täysin uusi tapa järjestää öljyntorjuntaa tukevia palveluja Suomessa. Malli
pohjautuu siihen, että osakeyhtiö on omistajilleen kannattava.
Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän muistiossa ei esitetä perusteluita
laskelmalle, jossa osakeyhtiömalli olisi edullisempi tapa hoitaa asia. Pelkkä
taloudellisuus ei ole riittävä peruste yrityspohjaisen osaamiskeskuksen
ratkaisumallin valinnalle. Työryhmä ei ilmeisesti myöskään ole kerännyt tietoa
viranomaismallin taloudellisista säästöistä.
Yritystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen kytkemistä osakeyhtiönä ja
sen mahdollisia ongelmia ei ole riittävästi selvitetty. Osakeyhtiössä
päätösvaltaa käyttävät kaikki osakkeenomistajat. Muistiossa ei ole selvitetty,
missä asioissa päätösvaltaa voi käyttää ainoastaan viranomainen ja missä
asioissa päätösvaltaa voi käyttää taho, joka ei ole viranomainen (osakeyhtiön
osakkaat). Lisäksi voidaan todeta, että viranomaisten toimesta tapahtuva
öljyntorjunnan järjestäminen ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää toimintaa
kuin yritystoiminta.
Sijoituspaikka Työryhmän esityksen mukaan osaamiskeskuksen tulisi sijoittua alueelle, missä suuren öljyvahingon riksi on merkittävä. Muita huomioon otettavia seikkoja ovat logistiset yhteydet, yhteistyömahdollisuudet muihin merellisiin öljy- ja kemikaalivahinkoihin liittyviin viranomaisiin sekä jo olemassa olevat puitteet (satamat, varastot jne).
Helsingin pelastustoimen alueella pelastuslaitoksen öljyntorjunnan asiantuntijoiden
suorittaman riskikartoituksen perusteella Helsingin ja Tallinnan välinen
merialue on Suomenlahden riskialttein kohta risteävän alusliikenteen johdosta.
Helsingin edustan ohittaa vuositasolla noin 85 000 laivaluokan alusta.
Lisääntyvä öljyn ja kemikaalien kuljetus Suomenlahdella on merkittävä
riskitekijä. Vilkas matkustajaliikenne Viroon risteää Suomenlahden pääväyliä
Helsingin edustalla, mikä lisää onnettomuusriskiä avomerellä.
Helsingillä on toisaalta keskeinen sijainti matkustajaliikenteen pääsatamana
sekä tavarasatamana Suomenlahdella. Satamatoiminnot tulevat vielä laajentumaan
Vuosaaren sataman valmistuttua. Satama ja laivaväylät vastaavat toiminnalle
asetettuja vaatimuksia.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000 öljyvahinkoa, joista 20 % eli
noin 400 tapahtuu Helsingissä. Pääosa öljyvahingoista tapahtuu maa-alueella.
Näihin riskeihin Helsinki on varautunut suunnitelmissaan ja toiminnassaan.
Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että Helsinki on koko Suomen
merkittävin riskialue, ja öljyntorjunnan osaamiskeskuksen resurssit ja palvelu
olisi tästä syystä tarkoituksenmukaisinta ja järkevintä suunnata tälle
alueelle. Öljyntorjunnan tehokkuutta ajatellen pääkaupunkiseutu logistisine
yhteyksineen pystyy palvelemaan laajempiakin seutuja kuin yksinomaan
pääkaupunkiseutua.
Niin logistisesti,
olemassa olevien puitteiden kuin viranomaiskontaktienkin kannalta Helsingillä
lähialueineen on hyvät yhteydet ja valmiudet toimia synergiaetuja lisäävällä tavalla.
Helsingin pelastuslaitos rakentaa parhaillaan Santahaminaan uutta öljyntorjunnan
keskusvarikkoa ns. METO- tukikohdan (Merellisten toimintojen tukikohta) varikkoalueelle.
Alue sijaitsee öljyntorjunnan kannalta riskeihin nähden strategisesti
Suomenlahden keskeisimmällä paikalla. Santahaminan METO-tukikohta sisältää
Helsingin kaupungin toimintojen lisäksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen
ja Merenkulkulaitoksen toimintoja. Santahaminassa on siten mahdollisuus
hyödyntää puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Merenkulkulaitoksen
ja merivoimien toiminnasta ja sijainnista saatavat synergiaedut.
Kuluvan vuoden lopulla alueelle valmistuvaan varikkorakennukseen tulee varastointitilaa
sekä toimisto- ja koulutustilaa kaikkiaan 1 865 neliötä. Tila tarjoaisi
näin ollen osaamiskeskuksen tarvitseman varastointimahdollisuuden. Alueelle
tulee myös helikopterikenttä, joka on tarpeen kaluston nopeaa siirtelyä varten.
Varikon kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa.
Helsingin pelastuslaitos on saanut Suomenlahden merenkulkupiiriltä
tiedon, jonka mukaan merenkulkupiirin tarpeisiin Santahaminassa riittää
luotsien tukiasemalle, väyläasemalle ja keskusvarastolle METO- tukikohdan
yleissuunnitelmassa 2001 varattu maa-alue laitureineen. Merenkulkupiiriltä
vapautuneelle alueelle mahtuisi hyvin kerrosalaltaan 1800 neliömetrin
osaamiskeskusrakennus.
Öljyntorjuntavarikon lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on
vireillä Puolustusvoimien kanssa yhteinen harjoitusaluehanke. Harjoitusalue
toteutetaan METO- alueen ulkopuolelle Santahaminaan. Toteutettavalla
harjoitusalueella voivat kaikki viranomaistahot jatkossa harjoitella
kemikaalionnettomuuksien torjuntaa ja pienin järjestelyin alueelle on
luotavissa harjoittelumahdollisuudet myös öljyntorjunnalle.
Työryhmän muistiossa on tuotu esiin tarve öljyntorjuntalaitteiden testausmahdollisuuteen
mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa. Kaupunginhallitus toteaa, että
Vuosaaren sataman telakka-altaan toiminta päättyy Vuosaaren suursataman
valmistumisen myötä. Vuosaaren telakka- altaan käyttömahdollisuuksia
luonnonmukaisissa olosuhteissa tapahtuvaan öljyntorjuntakaluston testaukseen on
tarkoitus selvittää. Helsingin Satama on selvityttänyt VTT:llä Vuosaaren
tulevan sataman alueella sijaitsevan entisen telakka-altaan betonirakenteiden
kunnon (RTE 3264/04). Telakka- altaan tutkitut rakenteet todettiin yleisesti
hyväkuntoisiksi. Vuosaaren sataman yhteyteen rakennettavalle uudelle
yritysalueelle tulee sijoittumaan myös Aker Arctic Technology Oy:n arktinen
tutkimuskeskus, jolle on varattu noin 6600 neliömetrin tontti. Myös sen osaamista
olisi mahdollisuus hyödyntää osaamiskeskuksessa.
Edellytykset
viranomaisyhteistyölle ja verkostoitumisen onnistumiselle ovat
pääkaupunkiseudulla parhaat mahdolliset. Osaamiskeskuksen tarpeita varten
pääkaupunkiseudulla sijaitsevat jo useat öljyntorjuntaan liittyvät viranomaistahot
sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Helsingin alueella voidaan helposti
hyödyntää puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen,
Merenkulkulaitoksen ja merivoimien mahdollistama apu öljyntorjunnassa. Myös
öljyntorjunnan tutkimustyön ja -verkoston edistäminen ovat tärkeä osa osaamiskeskuksen
luomista.
Yhteistyöverkoston solmukohtia ovat mm.
- Helsinki–Vantaan lentokenttä
- tuleva Vuosaaren satama
- lukuisat valtakunnalliset viranomaisyksiköt ja johtamiskeskukset esikuntineen
- Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset, Puolustusvoimien yksiköt Helsingistä Upinniemeen ja Tuusulaan
- Helsingin metropolialueen ylivoimaiset osaamiskeskittymät, kuten Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n ympärille kehittynyt Otaniemi Espoossa
Helsingin
yliopistoyksiköt neljällä kampuksella
- Kauppakorkeakoulut
- Ammattikorkeakoulut
- Merentutkimuslaitos
- Ilmatieteen laitos
- Metsäntutkimuslaitos
- tutkimuksen rahoitusorganisaatiot
- EU:n kemikaalivirasto
Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan
kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan
öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat
on verkostoitu yhteen. Kymenlaakson pelastuslaitos itäisen merialueen
liikenteen logistisen osaamisen keskuksena ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Saaristomeren erikoisosaajana voidaan verkostoida mukaan yhteistyöhön.
Liitteenä olevaan
osaamiskartoitukseen on koottu keskeisiä viranomais- ja muita osaamistahoja
Helsingissä ja sen lähialueella.
Operatiivinen valmius öljyn torjuntaan edellyttää kaluston ohella myös
ammattihenkilöstöä ja koulutusta. Osaamiskeskuksen oman henkilöstön lisäksi on
käytännön toiminnassa välttämätöntä hyödyntää yhteistyökumppanien, erityisesti
pelastuslaitosten, henkilöstöä.
Helsingin kaupunki on tiedostanut öljyvahinkojen riskin ja se on huomioitu
Helsingin pelastustoimen alueen uudessa öljyntorjuntasuunnitelmassa, jonka
kaupunginhallitus hyväksyi 24.1.2005. Suunnitelma sisältää henkilöstö- ja kalustoresurssien
lisäystä, mm. uudet päätoimiset öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin virat.
Työryhmän esityksessä osaamiskeskuksen henkilövahvuudeksi mainitaan kolme
henkilöä, joten Helsingin henkilöstölisäys vahvistaisi yhteisiä resursseja
merkittävästi.
Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten eli Helsingin pelastuslaitoksen,
Länsi- Uusimaan pelastuslaitoksen ja Keski- Uusimaan pelastuslaitoksen yhteenlaskettu
henkilöstömäärä on runsaat 2800 henkilöä sopimuspalokunnat mukaan lukien, mikä
takaa hyvät valmiudet yhteistyölle.
Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään
operatiivisen toiminnan ohella myös koulutuksessa. Sen ydinosaamisalueita
tulevat olemaan öljyntorjunta ja kemikaalionnettomuudet. Tiivistyvä yhteistyö
edesauttaa öljyntorjunnan voimavarojen hyödyntämistä.
Helsingin pelastuskoulu on jo vuodesta 2002 toiminut tiivistyvässä yhteistyössä
Valtion Pelastusopiston kanssa. Yhteinen arvopohja ja yhteiset haasteet ovat
edesauttaneet yhteistyön kehittymistä siinä määrin, että koululla ja opistolla
oli jo vuonna 2004 yhteisiä opettajia ja Helsingissä yhdessä toteutettavaa
valtion rahoittamaa virkatutkinto- ja varautumiskoulutusta. Tämän hyvän
yhteistyön ulottaminen jatkossa oppilaitosten, Suomen ympäristökeskuksen ja
pelastuslaitosten parhaiden asiantuntijoiden järjestämään
öljyntorjuntakoulutukseen osana osaamiskeskuksen toimintaa olisi perusteltua ja
mahdollista.
Pelastushenkilöstön öljyvahinkojen torjunnan koulutusta on välttämätöntä
yhtenäistää kentällä vallitsevan kirjavan koulutustarjonnan vuoksi.
Koulutustilannetta voitaisiin parantaa mm. siten, että Helsingin kaupungin
pelastuslaitoksen pelastuskoulu toimii valtion Pelastusopiston Etelä-Suomen
alueellisena toimipisteenä. Vastuualueena olisi erityisesti ammattihenkilöstön
öljyntorjunta- ja kemikaalivahinkojen koulutus. Yhteistyötahojen läheisyys
toisi mukanaan synergiaetuja.
Yhteenveto Edellä esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen on kannatettava ehdotus. Se olisi alan osaamisen huippukeskus, joka osallistuu öljyntorjunnan kansainväliseen kehittämiseen ja huolehtii öljyntorjunnan kansallisesta kehittämisestä. Osaamiskeskuksen toiminta edellyttää verkostoitumista ja eri alojen osaamisresurssien monipuolista hyödyntämistä valittavasta organisaatiomallista riippumatta.
Kaupunginhallitus
pitää viranomaisjohtoista organisointimallia parempana kuin osakeyhtiömallia.
Suomen ympäristökeskuksen johdolla toimiva keskus takaisi pitkäjänteisen ja
vakaan pohjan toiminnalle.
Riskikartoituksen
perusteella Helsingin edusta on merkittävimpien öljy- ja kemikaalivahinkojen
riskialuetta. Osaamiskeskus olisi sijoitettava siten, että se palvelee
mahdollisimman hyvin ja laajalti juuri riskialtteinta aluetta. Osaamiskeskuksen
sijaintipaikaksi Helsingillä on tarjota logistisesti ja viranomaiskontaktien
kannalta paras sijaintipaikka Santahaminassa.
Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan
kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan
öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat
on verkostoitu yhteen. Öljyntorjunnan tehokkuuden kannalta Helsinki on paras
sijaintipaikka.
Kirje nro ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote
pelastuslaitokselle ja ympäristökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Liitteet 1 - 4 |
615 §
18.4.2005 pöydälle pantu asia
TYÖMAAHUOLTO OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-853
Esityslistan asia Ryj/5
Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Työmaahuolto Oy:n 28.4.2005 klo 10.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja esittämään yhtiön
hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittaviksi
Hanna Laine
Veikko Vermilä
erityissuunnittelija Matti Malinen
ja varajäseneksi
Ville Yli-Kahri
sekä
varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote nimetyille, tarkastusvirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Liite 1 |
616 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Ryj/6
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
joukkoliikennelautakunta 21.4.2005
liikepalvelulautakunta 21.4.2005
yleisten töiden lautakunta 21.4.2005
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
617 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Stj/1
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota terveyslautakunnan 19.4.2005 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.
Ilmoitus terveyslautakunnalle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
Översättning:
594 §
Ärende bordlagt 18.4.2005
VAL AV FÖRETRÄDARE VID HUVUDSTADSREGIONENS
SAMARBETSDELEGATIONS REGIONSTÄMMA
Stn 2005-97
Ärende Kj/9 på föredragningslistan
Stadsstyrelsen
beslöt återvälja de 11 företrädare som representerade staden vid regionstämman
11.3.2005 och 11 personliga ersättare för Huvudstadsregionens samarbetsdelegations
regionstämma 20.5.2005.
Företrädare |
Ersättare |
|
|
fysioterapiföretagare |
filosofie studerande |
Arja Karhuvaara |
Tuomas Nurmela |
|
|
politices studerande |
organisationssekreterare |
Laura Rissanen |
Tuomo Valve |
|
|
trafikredaktör |
riksdagsassistent |
Esko Riihelä |
Hanna Laine |
|
|
Joonas Rauramo |
Pirjo Tolvanen |
|
|
elmontör |
huvudförtroendeman |
Matti Taina |
Satu Pikkarainen |
|
|
specialsjukskötare |
projektchef |
Tarja Tenkula |
Aysu Shakir |
|
|
forskare |
|
Tero Tuomisto |
Pentti Helo |
|
|
producent |
politices studerande |
Kimmo Helistö |
Tuomas Rantanen |
|
|
ekonomiforskare |
medicine licentiat |
Hannele Luukkainen |
Minerva Krohn |
|
|
redaktör |
|
Pekka Saarnio |
Reijo Kaunola |
|
|
politices studerande |
forskare |
Henrik Creutz |
Maria Bruncrona |
Protokollsutdrag till de valda och till
Huvudstadsregionens samarbetsdelegation.
Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272
BILAGA Se
föredragningslistan, stadsdirektören ärende 13.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Jussi Pajunen |
|
Susanna Mäkelä |
puheenjohtaja |
|
pöytäkirjanpitäjä |
Pöytäkirja tarkastettu
Sanna Hellström Birgitta Dahlberg
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 3.5.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkipäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa
Susanna Mäkelä
hallintosihteeri
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1 |
|||
|
|
||
|
Pöytäkirjan
liitteet |
||
|
|
|
|
|
|
Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusoikeus |
||
|
|
|
|
|
|
Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat |
|
|
|
|
|
|
– |
valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 577-587, 591, 593, 595-597, 601, 605-606, 608, 610-614 ja 616-617 §:t |
|
|
|
|
|
|
– |
rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö-
ja rakennuslaki 190 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 599-600 §:t |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä |
||
|
|
|
|
|
– |
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
kunnan jäsen. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusviranomainen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusaika |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. |
||
|
Oikaisuvaatimuksen
sisältö |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
muutoksenhakijan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa |
|
|
|
|
|
|
– |
jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
muoto |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
toimittaminen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi. Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. |
2 |
|||
|
|
|
|
|
Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen |
||
|
|
||
|
Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella |
||
|
|
||
|
– |
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä |
|
|
– |
kunnan jäsen. |
|
|
|
|
|
|
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä |
|
|
|
|
|
|
– |
päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai |
|
|
|
|
|
|
– |
päätös on muutoin lainvastainen. |
|
|
|
|
|
|
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle (Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI). Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. |
||
|
|
|
|
|
Yhteiset määräykset muutoksenhausta |
||
|
|
|
|
|
|
Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava |
|
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
valittajan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. |
|
|
|
|
|
|
Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä |
|
|
|
|
|
|
– |
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä |
|
|
– |
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. |
|
|
|
|
ANVISNINGAR OM
SÖKANDE AV ÄNDRING
1 |
||||
|
|
|||
|
Bilagor till
protokollet |
|||
|
|
|
||
|
|
Bilagorna
till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor.
Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av
rättelseyrkande”. |
||
|
|
|
||
|
Rätt att
framställa rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
|
Den som är
missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet
får inte sökas genom besvär. Rättelse får
inte yrkas i beslut som gäller: |
||
|
|
|
||
|
– |
beredning
eller verkställighet (91 § i kommunallagen) |
||
|
|
|
||
|
|
577-587, 591, 593, 595-597, 601, 605-606, 608, 610-614 och 616-617 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
– |
utfärdande
eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen) |
||
|
|
|
||
|
|
599-600 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkande får framställas |
|||
|
|
|
||
|
– |
av den som
ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av
beslutet (part) |
||
|
|
|
||
|
– |
av kommunmedlemmarna. |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandemyndighet |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkande
framställs hos Helsingfors stadsstyrelse. |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkandetid
|
|||
|
|
|||
|
Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från
delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes,
om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts
fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas
inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en
helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får
rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter. |
|||
|
Innehåll i
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
I rättelseyrkandet,
som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges |
|||
|
|
|
||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
postadress
och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden |
||
|
|
|
||
|
– |
om
ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller
om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och
hemkommun. |
||
|
|
|
||
|
Formen för
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också
skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga
företrädaren eller ombudet. Ett
elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras
med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det
inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet. |
|||
|
|
|
||
|
Inlämnande av
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: kaupunginkanslia@hel.fi. Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner
fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets
öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är
tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att
meddelandet kan behandlas. Ett
rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar. |
|||
2 |
||||
|
|
|
||
|
Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud |
|||
|
|
|
|
|
|
|
Besvärsrätt,
besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett
beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga
besvär |
||
|
|
|
|
|
|
|
– |
av den som
beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av
beslutet (part) |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
av
kommunmedlemmarna. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Besvär får
anföras på den grunden att |
||
|
|
|
|
|
|
|
– |
beslutet har
tillkommit i felaktig ordning |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
den myndighet
som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter |
|
|
|
|
|
|
|
|
– |
beslutet
annars strider mot lag. |
|
|
|
|
|
|
|
|
Besvär anförs
hos Helsingfors förvaltningsdomstol (Bangårdsvägen 9, 00520
Helsingfors). Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol
inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av
beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen
överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande
anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den
tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet
när protokollet har lagts fram offentligt. |
||
|
|
|
|
|
|
Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring |
|||
|
|
|
||
|
|
Uträkning av
besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då
beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om
sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då
ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen
därefter. Innehåll i besvärsskriften I
besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges |
||
|
|
|||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
den
postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan
tillställas ändringssökanden. |
||
|
|
|
||
|
Besvärsskriften
skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren
eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller
ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också
hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas |
|||
|
|
|
||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks, i original eller kopia |
||
|
|
|
||
|
– |
ett intyg
över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när
besvärstiden har börjat |
||
|
|
|
||
|
– |
de handlingar
som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts
myndigheten. |
||
|
|
|
||
|
|
|
|
|