HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
9 - 2005
|
|
|
|
Kokousaika |
7.3.2005 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
21.2.2005 pöydälle pantu asia |
3 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnoksen perusteella VR-Yhtymä Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen täydentäminen maksuehdon osalta |
7 |
2 |
Julkisivutekopalkinto 2004 Jakomäen Kiinteistöyhtiöiden julkisivukorjauksille |
9 |
3 |
Elielin pysäköinti Oy:n varsinainen yhtiökokous |
12 |
4 |
28.2.2005 pöydälle pantu asia |
13 |
5 |
28.2.2005 pöydälle pantu asia |
28 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Vt Sirkka Lekmanin toivomusponsi: Uuden Musiikin Orkesterin rahoituspohjan laajentaminen |
31 |
2 |
Helsinki-viikon säätiön tilintarkastajien valitseminen |
33 |
3 |
Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan asettaminen |
34 |
4 |
Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallien yhtiökokous ja kaupungin edustajien nimeäminen yhtiön hallitukseen ja tilintarkastajiksi |
39 |
5 |
Urheilupalkintotoimikunnan asettaminen vuosiksi 2005 - 2006 |
41 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ympäristölupahakemuksesta Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnalle |
45 |
2 |
21.2.2005 ja 28.2.2005 pöydälle pantu asia |
54 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Vt Otto Lehtipuun toivomusponsi: Toimeentulotuen myöntämiskriteerit |
63 |
2 |
Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: Omaishoitajan osallistuminen kuntoutuslomalle |
66 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus
päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita
jäsenet Hellströmin (varalla Rantanen) ja
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
21.2.2005 pöydälle pantu asia
VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2006-2008 LAATIMISOHJEET
Khs 2005-310
Kj toteaa, että voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.
./. Laatimisohjeet on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.
Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2004 jonkin verran nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kansantuotteen määrän kasvuksi on ennakoitu yli kolme prosenttia. Tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan vuonna 2005 olevan suurin piirtein samaa tasoa. Tosin viimeisimmissä ennusteissa on päädytty hieman pienempiin kasvulukuihin. Kansainväliseen suhdannekehitykseen liittyvät epävarmuustekijät, erityisesti Yhdysvaltain osalta, viittaavat siihen, että myöskään vuonna 2006 ei ole odotettavissa tuotannon kasvuvauhdin piristymistä.
Talouskasvun hitaus on johtanut työvoiman kysynnän supistumiseen. Työllisen työvoiman määrä on ollut laskussa vuodesta 2002. Toisaalta myös työvoiman tarjonta on vähentynyt, joten työttömyysaste on koko maassa laskenut heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta. Helsingissä sen sijaan työttömyysaste oli vuonna 2004 keskimäärin 9,4 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2003.
Kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2004/2005 Helsingissä asuu vakituisesti noin 558 700 asukasta. Asukasluku pieneni vuoden 2004 aikana noin 600:lla. Vuoden 2003 aikana väkiluku supistui lähes 400:lla. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku pysyy vuosien 2005 ja 2006 aikana suurin piirtein ennallaan, mutta kääntyy sen jälkeen uudelleen lievään kasvuun.
Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä on vuosien 2003 ja
2004 aikana vähentynyt yhteensä 1 270 hengellä. Palvelussuhteiden
rakenteessa on tapahtunut selvä muutos siten, että vakinaisen henkilöstön määrä
on kasvanut 515 henkilöllä, mutta määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on
vähentynyt 1 785:llä.
Uuden tulopoliittisen sopimuksen sopimuskausi on 16.2.2005-30.9.2007 eli 31 kuukautta. Palkkaratkaisun kokonaisvaikutus vaihtelee sopimusaloittain jonkin verran, mutta on kaupungin henkilöstörakenteella keskimäärin vuonna 2005 noin 2,6 prosenttia ja vuonna 2006 noin 1,6 prosenttia, minkä lisäksi palkkasumma kasvaa noin 0,5 prosenttia vuodessa vuosisidonnaisten palkanosien johdosta.
Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut hidasta. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttaa tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut. Pidemmällä aikavälillä keskimääräinen kasvu on kuitenkin ollut noin 3 prosenttia eli alle maan keskiarvon. Parin viime vuoden aikana vaisuun kehitykseen on lisäksi ollut syynä ansiotulovähennyksen voimakas kasvu. Vuodesta 2006 lähtien mahdolliset ansiotulovähennyksen korotukset eivät enää vaikuta kunnallisveron kertymään, koska ne kohdistuvat valtionveroon.
Yhteisöveron osalta suurin muutos tapahtui vuonna 2002, jolloin arvonlisäveron palautusten takaisinperintä kuitattiin yhteisöverosta. Kun lisäksi yhteisöveron kokonaistuotto on pienentynyt, Helsingin yhteisöverotuotot ovat vuosittain vain noin kolmannes vuoden 2000 yhteisöverotuotoista. Kiinteistöveron osalta veroprosenttien alarajoja korotetaan vuoden 2006 alusta lukien, mikä lisää Helsingin kiinteistöverotuottoja noin 12 milj. eurolla vuosittain.
Liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2006 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2006 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2006. Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot.
Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.
Kaupunginvaltuusto pitää 3.-4.3.2005 strategiaseminaarin, jonka jälkeen
hallintokunnille lähetetään lisäohje seminaarin tuloksiin pohjautuen. Lisäohje
on myös otettava huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta laadittaessa.
Talousarvion ja –suunnitelman lähtökohtana laatimisohjeissa korostetaan edelleen toiminnallisten tavoitteiden esittämistä. Hallintokuntien on esitettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan toimintalinjat, toiminnalliset tavoitteet toiminnoittain, laatutavoitteet, määrätavoitteet sekä taloudellisuustavoitteet. Jokaisen hallintokunnan vuoden 2005 talousarvioehdotukseen sisällytetään sitovat tavoitteet joko tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina.
./. Henkilöstötoimikunta on antanut 21.2.2005 laatimisohjeista lausunnon, joka on esityslistan tämän asian liitteenä.
KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevat vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.
Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.
Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389
LIITTEET |
Liite 1 |
Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeet |
|
Liite 2 |
Henkilöstötoimikunnan lausunto 21.2.2005 |
PASILAN KONEPAJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN PERUSTEELLA VR-YHTYMÄ OY:N KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN TÄYDENTÄMINEN MAKSUEHDON OSALTA
Khs 2004-1819
Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2005) mm. seuraavaa:
Yhteenveto Lautakunta esitti 31.8.2004, että VR-Yhtymä Oy:n kanssa tehtäisiin Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukainen maankäyttösopimus. Sopimuksessa sovitaan Pasilan konepajan alueen tulevien asemakaavojen myötä tapahtuvasta rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Sopimuksen mukaan kaupunki saisi tulevien asemakaava-alueiden mukaiset yhteensä n. 5,2 hehtaarin suuruiset katu- ja puistoalueet sekä toimistorakennusoikeutta n. 24 000 k-m2. Luovutukset tehtäisiin kaava-alue kerrallaan ja ne tarkistettaisiin viimeisen asemakaavan lainvoimaisuuden yhteydessä.
Khs hyväksyi 27.9.2004 sopimuksen kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.
Sopimus Sopimusehdotuksessa sovittiin kaupungille tulevasta 9 898 266 euron korvauksesta kaava-alueen rakentamisedellytysten paranemisesta. Korvauksena VR-Yhtymä Oy luovuttaisi tulevien asemakaavojen n. 5,2 hehtaarin suuruiset yleiset alueet, joiden arvoksi arvioitiin 2 583 750 euroa. Lisäksi yhtymä luovuttaisi toimistorakennusten rakennusoikeutta n. 24 382 k-m2, minkä arvoksi arvioitiin 7 314 516 euroa. Luovutukset tehtäisiin kaava-alueittain ja lopullinen korvaus tarkistettaisiin viimeisen asemakaavan yhteydessä. Kaupungin omistukseen ei jää rakennuksia yhtymän luovuttamilla alueilla.
VR-Yhtymä Oy:n esitys
Esityksen jälkeen VR-Yhtymä Oy on esittänyt sopimukseen mahdollisuutta suorittaa rakennusoikeutena sovittu 7 314 516 euron korvaus myös rahana.
Käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että jos korvaus suoritetaan rahana, tulee korvaus ja sille sopimuksen allekirjoittamispäivästä maksupäivään laskettava 3 %:n korko suorittaa 31.12.2007 mennessä. Lisäksi sovittiin, että mikäli kaupungin lopullisessa tarkistuksessa tulee palauttaa rahaa, suorittaa kaupunki sille 3 % koron rahakorvauksen saantipäivästä maksupäivään asti.
Lautakunnan mielestä vaihtoehtoiseen rahakorvaukseen voidaan suostua, koska kaupunki saisi korvauksen tiettyyn päivään mennessä tulevien asemakaavojen lainvoimaisuudesta riippumatta.
an
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään
./. esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 olevan täydennetyn sopimuksen, tarkentamaan sopimusta, maksamaan mahdollinen palautus ja tekemään aikanaan sopimuksen mukaiset kiinteistökaupat sekä niihin mahdollisia vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
Maankäyttösopimus Pasilan konepajan alueesta VR-Yhtymä Oy:n kanssa |
|
Liite 2 |
JULKISIVUTEKOPALKINTO 2004 JAKOMÄEN KIINTEISTÖYHTIÖIDEN JULKISIVUKORJAUKSILLE
Khs 2005-429
Vs. Kaj toteaa, että asuntotuotantotoimistolle ja Jakomäen Kiinteistöt Oy:lle Jakomäen Kiinteistöyhtiöiden julkisivukorjauksille on myönnetty Julkisivutekopalkinto 2004. Palkinnon jakaa vuonna 1995 perustettu Julkisivuyhdistys r.y, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää julkisivujen hyvää esteettistä ja teknistä rakentamistapaa. Palkintolautakuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Jukka Sevon (Julkisivuyhdistys r.y.), arkkitehti xxxxx xxxxx, professori xxxx xxxxxxxx, arkkitehti xxxx xxxxxxxxx (Suomen Arkkitehtiliitto), rakennusneuvos xxxxx xxxxxxxx (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry), arkkitehti xxxx xxxxxxx (Julkisivuyhdistys r.y.), diplomi-insinööri xxxxx xxxxxxx (Julkisivuyhdistys r.y.) ja sihteeri xxxxx xxxxxx (Julkisivuyhdistys r.y.).
Palkintolautakunnan mielestä Jakomäen Kiinteistöyhtiöiden rakennusten julkisivukorjauksilla on onnistuttu luomaan hyviä julkisivuja ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön. Täten hanke toimii hyvänä esimerkkinä ja vertailukohteena tulevissa asuntohankkeissa ja siten edistää hyvää julkisivurakentamista Suomessa.
Kilpailussa myönnettiin myös kaksi kunniamainintaa. Toisen kunniamaininnan palkintolautakunta halusi antaa graafisen betonin kehittäjille sen tuomista mahdollisuuksista betonirakentamisen esteettisen moniarvoisuuden lisääjänä ja toisen Kärsämäen paanukirkon julkisivuille arkkitehtonisesta erityislaatuisuudestaan.
Palkinnon tarkoitus Julkisivutekopalkinnon tarkoituksena on kiinnittää huomiota hyvän julkisivun merkitykseen ihmisen elinympäristön osana. Palkinnon avulla halutaan laajentaa yleistä tietämystä hyvästä rakentamisesta. Palkinto annetaan toiminnasta, joka merkittävällä tavalla on edistänyt hyvää julkisivurakentamista Suomessa.
Palkinnon kohdetta valittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Palkittavan kohteen yleiseen merkitykseen arkkitehtuurin, tekniikan ja tutkimuksen kannalta, kohteen toiminnallisiin, esteettisiin, teknisiin ja taloudellisiin ansioihin sekä ekologiseen kestävyyteen.
Palkittu kohde ja lyhennelmä palkintoperusteluista
Palkittu kohde on 1960-luvun lopulla rakennettu betonielementtirakenteinen kerrostalolähiö. Rakennusten julkisivujen pesubetonipinta oli 1960-luvun puolivälissä uusi menetelmä ja Jakomäki sen ensimmäisiä laajoja sovelluksia.
Julkisivujen perusparannus on toteutettu systemaattisesti etenevänä projektina, jonka tulokset ovat jo laajalti nähtävissä toteutuksen jatkuessa edelleen. Merkittävää projektissa on ollut sen laaja-alainen tavoiteohjelma, jossa julkisivujen teknisen toimivuuden lisäksi on keskeisinä tavoitteina ollut alueen imagon parantuminen, taloudellisuus, toiminnallisuus, käyttö, turvallisuus, viihtyisyys ja terveellisyys. Kokonaisvaltainen peruskorjaus nostaa onnistuneesti esiin asuntoarkkitehtuurin merkityksen rakennetussa ympäristössä. Hankkeessa on otettu asukkaat ansiokkaalla tavalla huomioon.
Tavoitteiden saavuttamiseksi perusparannuksesta on järjestetty ensin yleinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 1993 ja toteutussuunnittelusta suunnittelu- ja tarjouskilpailu vuonna 1995. Rakennusten julkisivuista on tehty kuntotutkimukset ja laadittu korjausaikataulu. Suunnitteluratkaisut ovat perustuneet hankesuunnittelussa tehtyihin selvityksiin ja kuntotutkimuksiin.
Palkintolautakunta on valinnut kohteen vuoden 2004 julkisivutekopalkinnon saajaksi korostaen tehtyjen julkisivukorjausten seuraavia saavutuksia:
– julkisivujen peruskorjauksen tavoitteet on asetettu alun perin korkealle ja laaja-alaisiksi
– hankkeeseen on ryhdytty ja sitä on toteutettu systemaattisesti, vaiheittain edeten, jolloin on voitu kehittää suunnittelua ja toteutusta hankkeen edetessä
– uusien julkisivujen rakenteelliset yleisperiaatteet on määritelty selkeästi ja niitä on kehitetty projektin aikana toimivaksi korjauskonseptiksi
– arkkitehtoniset yleisperiaatteet on samoin määritelty selkeästi käytettävien materiaalien ja muodonannon osalta
– kohteessa on onnistuttu kunnioittamaan alueen alkuperäistä ominaisilmettä, rauhallisten umpipäätyjen ja elävien pitkien sivujen rytmikästä kontrastia
– rakennusten ulkoasu on korjattuna kestävää, selkeää ja hyvää asuntoarkkitehtuuria vailla ylilyöntejä.
Jakomäen Kiinteistöyhtiöiden rakennusten julkisivukorjauksilla on onnistuttu luomaan hyviä julkisivuja ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön. Hanke voi toimia esimerkkinä ja vertailukohteena tulevissa asuntohankkeissa ja siten edistää hyvää julkisivurakentamista Suomessa.
Julkisivukorjausten arkkitehtisuunnittelua ovat hoitaneet Arkkitehtitoimisto Erat Oy ja Arkkitehtitoimisto a.men Oy. Hankesuunnitteluvaiheesta eteenpäin on rakennesuunnittelua tehneet Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy ja Insinööritoimisto Matti Ollila Oy.
Vuonna 1996 alkaneissa peruskorjauksissa on mukana kaikkiaan 31 kerrostaloa, joista valmiina on vuoden 2004 loppuun mennessä n. 60 %. Korjaukset jatkuvat edelleen.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi, että Julkisivutekopalkinto 2004 on myönnetty asuntotuotantotoimistolle ja Jakomäen Kiinteistöt Oy:lle Jakomäen Kiinteistöyhtiöiden julkisivukorjauksille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
ELIELIN PYSÄKÖINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-435
Elielin Pysäköinti Oy mainitsee (3.3.2004), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2004 kello 9.00 VR-Yhtymä Oy:n kokouskeskuksessa Rautatientorin varrella.
Vs. Kaj toteaa, että yhtiön hallituksessa kaupungin edustajana vuonna 2004 on toiminut toimistopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta.
./. Yhtiökokouskutsu on esityslistan liitteenä.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Elielin Pysäköinti Oy:n 15.3.2004 kello 9.00 VR‑Yhtymä Oy:n kokouskeskuksessa Rautatientorilla pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen kaupungin edustajaksi toimistopäällikkö Jaakko Staufferin kiinteistövirastosta.
Pöytäkirjanote nimetylle, Elielin Pysäköinti Oy:lle, kiinteistövirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille, jolle myös asiakirjat toimitetaan.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
28.2.2005 pöydälle pantu asia
KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUN PERIAATTEET
Khs 2002-1207
Kaupunkisuunnittelulautakunta on (11.4.2002) esittänyt Khlle,
– että Keskustatunnelin jatkosuunnittelun asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5044-7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, vaihtoehto C
- että Khs merkitsisi tiedoksi selvitykset Keskustatunnelin vaiheittain rakentamismahdollisuuksista ja eri vaiheisiin liittyvistä keskustan katuverkon ja kävelykeskustan kehittämismahdollisuuksista
- että Keskustatunnelin 1. rakennusvaiheesta ja siihen liittyvästä kävelykeskustan ja keskustan katuverkon kehittämisestä laadittaisiin liikennesuunnitelma ja rakennetekninen suunnitelma
- että päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen
-
että Khs merkitsisi tiedoksi Uudenmaan
ympäristökeskuksen lausunnon Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista.
./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys (ilman liitteitä), josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.
./. Kartat tutkituista Keskustatunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.
./. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.
Esityksen johdosta on saatu joukkoliikennelautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, rakennuslautakunnan, (jonka liitteenä on kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto), yleisten töiden lautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunto. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto (nykyisin talous- ja suunnittelukeskus) ei antanut asiassa lausuntoa.
Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.10.2002) mm., että Keskustatunnelia keskustan liikennejärjestelmänä on tutkittu jo pitkään ja sen suunnitteluun on käytetty mittavasti aikaa ja rahaa. Suunnittelu on palannut toistuvasti lähtökuoppiinsa ja hankkeen lähtökohdat ovat joutuneet kriittisen arvioinnin kohteeksi kerta kerralta kulloistenkin lähtökohtien pohjalta.
Joukkoliikennelautakunta viittaa lausuntoonsa 7.5.2001, jolloin se on todennut hankkeen sopivan ylipäänsä huonosti joukkoliikennepainotteiseen liikennepolitiikkaan mutta jos tunneli olisi tarpeellista tehdä, tulisi pitäytyä minitunneliosuuteen, jolle Kaivokadun liikenne olisi siirrettävissä. Kävelykeskustan edistämisessä on mahdollista edetä jo nykytilan parantamisella (0+) vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi on ollut nähtävissä, että keskustan pysäköintihankkeiden yhteydessä ei aina ole noudatettu toisen metrolinjan tilavaraustarpeita. Lautakunta pitää välttämättömänä, että jatkossa yksittäisten hankkeiden toteuttamisella ei vaaranneta tulevia joukkoliikenteen aluevarauksia. Tässä mielessä vaihtoehto C:n mukaisen tilavarauksen valitseminen voisi säästää tulevilta ylilyönneiltä.
./. Joukkoliikennelautakunnan esitys, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.
Pelastuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että pelastustoimen kannalta parhaat vaihtoehdot ovat 0+ tai tunnelivaihtoehto C. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, että Keskustatunneliin liittyvät tilat ovat turvallisuustasoltaan riittävät.
./. Pelastuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 5.
Ympäristölautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että huolimatta päinvastaisista lähtöoletuksista tunnelivaihtoehdoksi esitetty vaihtoehto C on pitkä ja välityskyvyltään suuri tunneli, joka saattaa houkutella läpikulkuliikennettä Helsingin läpi. Tämä lisäisi läpikulkuliikenteen haittoja Keskustatunnelin vaikutusalueella. Keskustatunneli parantaa ja nopeuttaa yhteyksiä keskustan pysäköintilaitoksiin, mikä saattaa osaltaan vähentää joukko- ja liityntäliikenteen houkuttelevuutta. Myös psykologiset tekijät on syytä ottaa huomioon, sillä elleivät autoilijat halua ajaa maan alla, katuverkon liikenne ei vähene ennusteiden mukaisesti.
Myös hyödyt joukkoliikenteelle näyttäisivät olevan melko vähäiset, etenkin, jos Länsimetro valmistuisi ennen tunnelin rakentamista. Lautakunnan mielestä vaikutukset joukkoliikenteeseen ja erityisesti metron nykyisten ja suunniteltujen linjausten matkustajamääriin tulisi arvioida tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä on mainittu vain Kaivokadun muuttaminen kävelykaduksi tunnelin valmistuttua, mutta tunnelin rakentamispäätöstä tehtäessä tulisi olla käytettävissä kävelykeskustan kehittämissuunnitelma kustannuksineen ja toteuttamisaikatauluineen.
Keskustatunnelia suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota sen vaikutuksiin myös Sörnäisten rantatien varren rakentamiselle ja virkistykseen suunnitellulle lähialueelle ja liikenteen haittojen lieventämiskeinot. Samoin tulee arvioida vaikutukset Kaisaniemen ja Hietaniemen kulttuurihistoriallisille ympäristöille ja pohjaveteen.
Helsingissä on suunnitteilla varsin mittavia liikennehankkeita ja lautakunnan mielestä hankkeiden toteuttamisjärjestyksessä tulisi ottaa huomioon joukkoliikennettä suosiva liikennepolitiikka.
./. Ympäristölautakunnan lausunto, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 6.
Rakennuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että Keskustatunnelin hyötyjen arviointi on tunnelin toteuttamisen kannalta keskeinen kysymys. Yksiselitteisiä hyötyjä on tehtyjen laajojen selvitysten perusteella vaikea hahmottaa. Kampin laajat järjestelyt tulevat vaikuttamaan keskustan liikennejärjestelyihin ja ydinkeskustan kävelyolosuhteita on mahdollista parantaa myös ilman tunnelia. Lisäksi asian liittyessä kaukaiseen tulevaisuuteen on lähes mahdoton ennustaa kuinka kiireelliseksi tunnelin rakentaminen tulisi arvioida verrattuna moniin muihin tärkeisiin hankkeisiin. Rakennuslautakunta ei ole kovin vakuuttunut tunnelin tarpeellisuudesta.
On tarkoin pohdittava tulisiko tunneliin varautua asemakaavoituksella vai ei. Vahvistunut tunnelivaraus saattaa vaikeuttaa monien rakennushankkeiden toteuttamista tai ainakin nostaa niiden kustannuksia. Jos tunnelikaava päätetään laatia, tulisi tarkoin selvittää kaavan rajoitukset ja vaikutukset vuonna 2002 hyväksytylle Töölönlahden asemakaavan mukaisten uusien rakennuskortteleiden toteuttamiselle. Töölönlahden asemakaavassa maanalaisen liikennetunnelin rakentamiseen on varauduttu mm. kieltämällä kellari- tai muiden maanalaisten tilojen rakentaminen suunnitellun tunnelirajauksen kohdalla.
Lautakunnan mielestä on tärkeää, että keskustaa voidaan kehittää viihtyisänä ja elinvoimaisena kulttuurin, hallinnon, palveluiden ja kaupan pääkeskuksena, jonka eräänä avaintekijänä ovat kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Onnistuneesti toteutettuna tunneli voisi edesauttaa keskustaympäristön kohentumista.
Tunneli kaikkinensa vaikuttaa monin eri tavoin kaupunkikuvaan, ramppeineen, 400 metrin välein sijoittuvine varapoistumisteineen, poistoilmapiippuineen ja valaistus- ja opastuslaitteineen. Näistä syistä lautakunta katsoo, kuten kaupunkikuvaneuvottelukunta, että hankkeelta tulee edellyttää rakennuslupaa.
Autoilijoiden kannalta tunnelia ei voi pitää kaikkein miellyttävimpänä ympäristönä ja jos vaihtoehtoja on, monet valitsevat maanpäällisen yhteyden. Tästä syystä tunneliarkkitehtuuriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Korkeatasoisuuden vaatimus on olennainen myös maanpäällisten näkyvien rakenteiden osalta, sillä tinkiminen tunnelin laatutasosta arpeuttaisi pysyvällä tavalla keskeisimpiä osia kaupungista.
Varaukset sitovat keskustan maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tässä mielessä yhden vaihtoehdon, C-vaihtoehdon valinta asemakaavoituksen pohjaksi saa lautakunnan tuen.
./. Rakennuslautakunnan lausunto, johon liittyy kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 7.
Yleisten töiden lautakunta toteaa (24.10.2002) mm., että lautakunta pitää perusteltuna vaihtoehto C:n valintaa jatkosuunnittelun pohjaksi. Tutkituista vaihtoehdoista C on niin toiminnallisuudeltaan kuin turvallisuudeltaankin paras ja se myös vähentää liikennettä katuverkosta eniten sekä tarjoaa sujuvimmat yhteydet pysäköintilaitoksiin. Päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen. Toteuttamisen tulisi tapahtua vaiheittain mahdollisimman lyhyin tauoin ja niin, että Töölönlahden alue, jonka tuleva rakentaminen liittyy kiinteästi tunnelin rakentamiseen sekä teknisten ratkaisujen että aikataulun osalta. Jatkosuunnittelussa, erityisesti kaavoitusvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota maanpäälle tuleviin rakenteisiin ja ottaa huomioon rakennettu ympäristö ja kaupunkikuvalliset tekijät. Tunnelin rakentamisaikaiset haitat jo rakennetulle ympäristölle ovat huomattavat ja työn aikaiset järjestelyt tulisi tehdä niin, että häiriöt ympäristölle ja liikenteelle olisivat mahdollisimman vähäiset. Pohjavesiolosuhteiden säilyttäminen vaatii lisäselityksiä.
Lautakunta viittaa myös teettämäänsä Keskustatunnelin talous- ja markkina-analyysiin, joka osoitti hyötyä osoittavien tunnuslukujen olevan investointipäätöksen kannalta riittäviä, kun kyseessä on julkinen hanke. Samassa selvityksessä suositeltiin rahoitusmalliksi kaupungin budjettivaroin tapahtuvaa rahoitusta, jossa hanke toteutettaisiin yhtenä kiinteähintaisena kokonaisvastuu-urakkana ja joka sisältäisi myös tunnelin ylläpidon 15–25 vuoden ajan.
./. Yleisten töiden lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 8.
Kiinteistölautakunta toteaa (5.11.2002) mm., että Helsingin keskustan maankäytön suunnitelmiin on jo 1950-luvulta asti sisältynyt poikittaisliikennettä varten suunniteltu liikenneväylä Töölönlahden eteläpuolella. Maanalaisen Keskustatunnelin suunnittelu käynnistyi jo 1980-luvulla. Sen jälkeen suunnittelussa on tutkittu useita massiivisia tunnelivaihtoehtoja, joista kaupunkisuunnittelulautakunta esittää jatkosuunnittelun pohjaksi valittavaksi vaihtoehdon C.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämän tunnelivaihtoehdon rakennuskustannukset ovat arviolta 250 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Rakentaminen on huomattavan suuri investointi ja myös vuotuiset käyttökulut ovat suuret. Maksutuloilla tunnelin käyttöä ei voida huomattavasti kattaa, koska ne ohjaisivat liikennettä katuverkkoon, jolloin tunnelin hyödyt suurelta osin mitätöityisivät.
Rakentamiskustannuksia voitaisiin pienentää rakentamalla tunneli Töölönlahden alueella syvävaihtoehdon mukaisena. Sen etuna olisivat pienenpien kustannusten ohella pienemmät riskit ja työnaikaiset haitat sekä vähäisemmät tilavaraukset.
Rakennusviraston ym. laatiman talous- ja markkina-analyysin (2001) perusteella ainoa realistinen rahoitusvaihtoehto on kaupungin budjettirahoitus. Arvioidut kustannukset eivät sisällä Helsingin keskustan kehittämisen edellyttämiä pintarakenteiden eikä maanalaisten huolto- ja pysäköintijärjestelyjen toteutuskustannuksia, joten kaupungin on rahoitettava ne erikseen.
Keskustatunnelin rakentaminen vasta joskus tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia keskustan muulle maankäytölle etenkin Töölönlahden alueella, jossa alueen eteläosaan sijoittuvissa kortteleissa rakentaminen on muutamaa tonttia lukuun ottamatta käytännössä mahdotonta ennen tunnelin rakentamista. Siten tälle keskustan ydinalueelle mahdollisesti suunniteltavat rakennushankkeet lykkääntyvät epämääräiseen tulevaisuuteen Keskustatunnelin toteutumista odotettaessa. Viivästys voidaan välttää, mikäli Keskustatunneli päätettäisiin rakentaa Mannerheimintien ja Unioninkadun väliseltä osuudelta esitetyn pintavaihtoehdon sijasta kiinteistöviraston geoteknisen osaston lausunnossa mainitun syvävaihtoehdon mukaisena.
Keskustatunnelin pitkä suunnitteluhistoria osoittaa selkeästi hankkeen ongelmallisuuden. Kyseessä on kokonaisuudessaan suuri, kallis ja teknisesti monimutkainen väylähanke, jonka toteutuminen on epävarmaa ja kaukana tulevaisuudessa. Sen vuoksi tulisikin selvittää, olisivatko Keskustatunnelin toteutuksen kieltämättä arvokkaat tavoitteet saavutettavissa muilla helpommin toteutettavilla ratkaisuilla.
Keskustatunnelin tavoitteena on muun muassa liikenneturvallisuuden parantaminen ja joukkoliikenteen nopeuttaminen Helsingin keskustassa, viihtyvyyden ja ympäristön laadun parantaminen laajentamalla kävelykeskustaa ja vähentämällä ympäristöhaittoja ja keskustan elinvoimaisuuden lisääminen parantamalla huoltoliikenteen toimintaedellytyksiä ja pysäköintilaitosten saavutettavuutta.
Keskustan kävelyalueiden laajentaminen on suurelta osin mahdollista myös ilman, että Keskustatunneli rakennetaan. Toisaalta Kaivokadun muuttaminen kävelyalueeksi ei ole mahdollista edes sen jälkeen, kun Keskustatunneli mahdollisesti on joskus rakennettu, koska osa poikittaisbussilinjoista käyttäisi Kaivokatua siinäkin tapauksessa.
Keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman säilymisen ja kehittämisen kannalta merkittävimmät asiat ovat viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö, monipuolinen kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä alueen hyvä saavutettavuus. Tärkeintä on tällöin yhtenäisten, suhteellisen häiriöttömien ja viihtyisien jalankulkualueiden luominen siirtämällä ensi sijassa niiden toimintaa erittäin pahasti häiritsevä huoltoliikenne pois katutasosta maan alle.
Makkaratalon ja Stockmannin meneillään olevien kehittämishankkeiden yhteydessä kaupunki on neuvotellut näiden kiinteistöjen huollon ja pysäköintiliikenteen siirtämisestä keskustan alle rakennettavaan maanalaiseen huoltoväylään, jonka kustannuksista kiinteistöt maksavat huomattavan osan. Ratkaisu on toteutuessaan sekä joustava että taloudellisesti kaupungin kannalta edullinen. Suunniteltavan huoltoväylän yhteyteen on myöhemmin liitettävissä myös useimpien muiden ydinkeskustan kortteleiden huolto ja pysäköintiliikenne. Ratkaisu ei edellytä Keskustatunnelin rakentamista.
Kiinteistölautakunnan mielestä esitetyn keskustan läpi kulkevan massiivisen Keskustatunnelisuunnitelman (C) vaihtoehdoksi tulisi valmistella Helsingin keskustan alueelle kokonaissuunnitelma, jonka mukaisesti alueen kiinteistöjen huolto- ja pysäköintiliikenne voidaan ohjata keskustan alueelle rakennettavan väylästön avulla pois maanpäällisestä katuverkosta ja siten edistää kävelykeskustan laajentamista ja sen laadullisten tavoitteiden toteuttamista. Tätä vaihtoehtoa tulisi sitten verrata kustannuksiltaan ja muilta vaikutuksiltaan Keskustatunneli-suunnitelmaan.
./. Kiinteistölautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 9.
Kruununhaan Asukasyhdistys r.y. on Khlle lähettämässään kirjeessä (4.6.2002) todennut kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemästä esityksestä valita jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto C mm., että Kruununhaan asukkaat ovat suunnittelun eri vaiheissa useaan kertaan ilmaisseet, että Kruununhaasta ei tarvita liittymää Keskustatunneliin. Liikenne on jo nyt Kruununhaan pahin ympäristöongelma ja tunnelin liittymän rakentaminen Siltavuorenrantaan vaikuttaisi erittäin haitallisesti alueen kulttuurihistoriallisiin, rakennustaiteellisiin ja kaupunkikuvallisiin ominaispiirteisiin. Liittymän liikenne tuhoaisi tuhansien ihmisten rauhallisen ulkoiluyhteyden Keskuspuiston suuntaan ja pilaisi rannan virkistysarvon lopullisesti. Tämän vuoksi Siltavuorenrannan liittymä tulisi poistaa suunnitelmasta.
./. Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 10.
Helsingin ortodoksinen seurakunta ja liikennetunnelisuunnitelmaa vastustava ad hoc toimikunta on lähettänyt kaupungille kirjeen (3.9.2002) ja adressin (9.10.2002), jonka on allekirjoittanut 4 132 allekirjoittajaa.
Adressi on osoitettu Kvstolle ja se on vetoomus Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan alitse kulkevaksi suunnitellun liikennetunnelin rakentamishankkeen peruuttamisesta. Juuri esitetyssä vaihtoehdossa C tunneli kulkisi hautausmaan alitse, vaihtoehdoissa A ja B tämä vältettäisiin. Ortodokseille hautausmaa merkitsee pyhitettyä maaperää, sakraalista, siunattua maata, johon on haudattu myös luterilaisia ja katolisia jo 1800-luvun alusta saakka ja jonne yhä haudataan seurakunnan jäseniä
ja heidän perheitään. On vieras ajatus, lähes pyhäinhäväistys, että samalla, kun maan päällä toimitetaan jumalanpalveluksia, hautojen alla hyrisee autoliikenne. Eettisestä näkökulmasta tunnelin rakentaminen on Museoviraston mielestä täysin tuomittava hanke. Lisäksi rakennusaikaiset räjäytykset voisivat vaurioittaa hauraita hautamuistomerkkejä ja kappelia. Kaivuutöillä saattaisi olla vaikutuksia myös vesitasapainoon ja siten hautausmaan istutusten kuivumiselle. Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat hartaasti, että päättäjät huomioisivat syvällisen ja vakaumuksellisen vetoomuksen tunneliasiassa.
./. Kirje ja adressi ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 11.
Vs. Kaj toteaa, että kaupunginhallitus on käsitellyt keskustatunnelia ja keskustan liikennesuunnitelmaa kokonaisuutena edellisen kerran 12.4.1999. Kokouksessa hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi liikennesuunnitelma, piirustus nro 4593–7 sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Samalla hyväksyttiin keskustan liikennesuunnitelmat, piirustukset nro 4594-7 ja 4595–7. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 20.5.2002, että koska keskustatunnelin mikään vaihtoehto ei edellytä katuliittymää Unioninkatu 41–43 kohdalle, sitä ei tarvitse ottaa huomioon muiden rakentamishankkeiden suunnittelussa. Päätös oli ajankohtainen Kuntien eläkevakuutuksen toimitalon rakennushankkeen yhteydessä.
Vuoden 1999 Khn päätöksen esityslistalla todettiin mm., että ”keskustatunneli on kantakaupungin liikennejärjestelmän osa, joka kokoaa liikennettä katuverkosta ja johtaa sen pysäköintilaitoksiin ja huoltotiloihin. Liikenne katuverkossa vähenee ja joukkoliikenne nopeutuu. Suurin hyöty keskustatunnelin rakentamisesta koituu jalankulkijoille ja katuympäristölle. Keskustan arkiviihtyvyyttä voidaan merkittävästi parantaa. Keskustan saavutettavuus myös henkilöautolla paranee. Asian esittelijä lausui tuolloin, että keskustatunneli on kaupunkiliikennettä syöttävä ja välittävä väylä, jossa liikennenopeudet jäävät mm. liikenteenjakajaratkaisun vuoksi alhaisiksi. Tunnelista ei tällaisena muodostu kaupungin itä-länsisuunnassa kulkevalle läpiajoliikenteelle houkuttelevaa vaihtoehtoa, mitä on joissakin muissa tunnelivaihtoehdoissa pidetty vaarana.
Edelleen esityslistalla todettiin, että ”keskustatunneli on keskiosaltaan 2+2 kaistainen. Länsipää on 1+2 kaistainen ja itäpää sekä rampit pääosin 1+1 kaistaisia. Tunnelin koko pituus on 3,1 km. Keskustatunnelin liiikennemäärä on suurimmillaan 50 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ratapihan alituksen kohdalla.
Keskiosalla, Töölönlahden alueella pohjaolosuhteet ovat vaativat, mutta tunneli on teknisesti mahdollista rakentaa. Ko. osuus on kallis rakentaa. Kaisaniemen puiston alueella tunneli on pääosin kalliossa ja alittaa Siltavuorensalmen teräsbetonirakenteisena tunnelina meren pohjassa. Kalliotunneliosuus on edullista rakentaa.” Rakentamiskustannusten arvioitiin olevan noin 700 milj. mk (117,7 milj. euroa.)
Vs. kaj toteaa edelleen, että tuosta Khn-käsittelystä on nyt kulunut lähes kuusi vuotta. Helsingin keskustan liikennejärjestelmä tulee olennaisesti muuttumaan Kampin keskuksen valmistuttua. Kaupungin ja ydinkeskustan merkittävien liike-elämän toimijoiden kesken on pitkään neuvoteltu nk. keskustan huoltotunnelin rakentamisesta ja siihen liittyvästä pysäköintilaitosten rakentamisesta ja laajentamisesta. Myös näillä ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kävelykeskustan muotoutumiseen. Maanalainen Kampin joukkoliikenneterminaali ja huoltotunneli mahdollistavat kävelykeskustan laajentamisen ja huoltotunnelista voidaan saavuttaa kaksi keskustan merkittävintä pysäköintilaitosta länsisuunnasta. Huoltotunneliin ei turvallisuussyistä ole suunniteltu muun kuin huoltoliikenteen läpiajoa. Itäsuunnasta keskustaan asioivaa yksityisautoliikennettä palvelee lähimpänä ennen rautatie- ja linja-autoaseman lähettyville sijoittuvia pysäköintilaitoksia Kluuvin pysäköintilaitos.
Kvsto on hyväksynyt Kamppiparkin laajennuksen ja huoltotunnelin länsipään asemakaavan, joka on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2004. Huoltotunnelin jatko-osuus hyväksyttiin Kvstossa 15.12.2004 ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 28.1.2005. Huoltotunnelin rakentaminen on mittava kaupungin ja liike-elämän yhteishanke, jonka kustannukset on arvioitu varovaisenkin arvion mukaisesti noin 33,5 miljoonaksi euroksi.
Musiikkitalohankkeeseen osallistuvat tahot, Helsingin kaupunki, valtio Sibelius-Akatemian puolesta ja Yleisradio ovat tehneet myönteisen periaatepäätöksen sen toteuttamisesta. Khs hyväksyi musiikkitalon rakentamiseen tähtäävän Musiikkitalo Oy:n perustamisen omalta osaltaan kokouksessaan 20.12.2004.
Kampin uuden keskuksen rakentuminen sekä huoltotunneli- ja musiikkitalopäätökset ovat tehneet kävelykeskustan, Töölönlahden alueen ja keskustatunnelin suunnitelmien ajantasaistamisen ja yhteensovittamisen ajankohtaiseksi. Nyt on päätettävä, millaisena keskustatunnelin
suunnitelma ja rakenteet otetaan huomioon Musiikkitalon lähiympäristön ja laajemman Töölönlahden puiston sekä radanvarren kortteleiden 2014 ja 2015 rakentamisessa. Näiden ratkaisujen myötä kävelykeskusta laajenee merkittävästi samalla kun suuri Töölönlahden alue muuttuu kaupunkilaisten aidoksi kulttuuri-, kohtaamis- ja viihtymispaikaksi.
Alueen rakentaminen merkitsee ponnisteluja korkeatasoisen julkisen kaupunkitilan ja puiston aikaansaamiseksi ja väistämättä myös suuria kustannuksia. Taloudellisesti ja toiminnallisesti olisi parasta, että Töölönlahden musiikkitaloa ympäröivät yleiset alueet ja keskustatunnelin rakentamisesta riippuvaiset korttelit voitaisiin suunnitella ja rakentaa kerralla valmiiksi ilman, että keskustatunnelin mahdollinen rakentaminen myöhemmin tulevaisuudessa aiheuttaisi niille merkittäviä haittoja, kuten päältä avaamisen tarvetta. Näin vältyttäisiin siltä, että puistoalue ja musiikkikeskuksen ympäristö olisivat kahteen kertaan pitkän ajan rakennustyömaana sekä samalla siitä aiheutuvilta lisäkustannuksilta.
Vs. kaj:n mielestä olisi perusteltua selvittää uudelleen etenkin se, onko keskustatunnelista tarpeen päästä henkilöautoilla maanpintaan Töölönlahdella. Tällä liikennejärjestelyllä on merkittävä vaikutus sekä Töölönlahden musiikkikeskuksen ja makasiinipuiston yleiseen ilmeeseen ja viihtyisyyteen että etenkin keskustatunneliin varautumisen kustannuksiin kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä siitä, että maan alaiset ajoyhteydet johdetaan suoraan pysäköintilaitoksiin ja vain ihmiset liikkuvat rakennuksiin ja maan pinnalle hisseillä.
Keskustatunneliin varautuminen kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla merkitsee sitä, että tontteja rakennettaessa tulisi joko rakentaa keskustatunnelin eräät rakenteet, kuten ajorampit, varsinainen tunnelirakenne ja mahdollisesti myös kiertoliittymä maan alle valmiiksi, jolloin osaa tilasta voitaisiin tilapäisesti käyttää esim. pysäköintiin, tai pidättäytyä kokonaan tai osittain kellareiden rakentamisesta.(Töölönlahden asemakaavassa on määräys, joka kieltää kellareiden rakentamisen).
Se, ettei liike- ja toimistorakennusten kellarikerroksia voitaisi merkittävämmin hyödyntää, merkitsee huomattavaa taloudellista menetystä näin keskeisellä alueella. Jos taas päädytään tunnelirakenteiden rakentamisen kannalle, varovaisten arvioiden mukaan kustannukset tunneliin varautumisesta (ilman kiertoliittymän rakentamista) olisivat vähintään noin 2 miljoonaa euroa korttelia kohden. On ymmärrettävää, että ton
teista alustavasti kiinnostuneet tahot ovat pidättäytyneet tarjouksista tällaisten velvoitteiden edessä. Niin ollen kustannukset tulisivat kokonaan kaupungin maksettavaksi.
Suurten kustannusten lisäksi, (jotka vieläpä olisivat turhia siinä tapauksessa, ettei keskustatunnelia lopulta lainkaan rakennettaisi), tunnelin osan valmiiksi rakentaminen ja rakenteiden säilyttäminen tonttien kellarissa maan alla määrittelemättömän ajan tulisivat olemaan myös erittäin vaativa tekninen suoritus.
Edellä kuvatut vaihtoehdot tunneliin varautumisessa kuvaavat tilannetta, jossa tunneli toteutetaan Töölönlahdella nk. pintatunnelina, mikä on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämää tunnelivaihtoehtoa C.
./. Piirros keskustatunnelin rakenteista Töölönlahdella on esityslistan tämän asian liitteenä nro 12.
Kaupungin talousnäkymät eivät pitkälläkään tähtäimellä helposti salline tämän vuoden 2000 rahan arvossa vähintään noin 250 miljoonan euron suuruisen, kokonaan kaupungin maksettavaksi tulevan liikenneinvestoinnin toteuttamista. On lisäksi todettava, että viimeaikaiset kokemukset maanalaisen rakentamisen kustannuksista viittaavat mm. kiinteistövirastossa vallitsevien käsitysten mukaan siihen, että tunnelin todelliset rakentamiskustannukset saattavat kohota huomattavasti tästäkin, kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2002 esittämästä arvioista. (Khlle esitettiin vuonna 1999 nykyistä ehdotusta pienempimittakaavaisen tunnelin kustannusarvioksi noin 117,7 miljoonan euroa.)
Joka tapauksessa vallinnee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että nykysukupolvien ei ole syytä omilla maankäyttöratkaisuillaan sulkea pois mahdollisuutta keskustatunnelin rakentamiseen, vaikka se tapahtuisi vasta kaukana tulevaisuudessa. Kysymys onkin siitä, millaisena rakenteena ja millaisin kustannuksin siihen varaudutaan Töölönlahden lähivuosien rakentamisessa.
Vs. kaj pitää keskustan huoltotunnelin rakentamista yhteishankkeena elinkeinoelämän kanssa kaupungin kannalta ensisijaisena hankkeena omalla kustannuksella tehtävään Keskustatunneliin verrattuna. Huoltotunnelin rakentamisesta saatavat kokemukset ja sen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat uudet ideat maanalaisen tunneli- ja pysäköintilaitosverkoston yhteistoiminnasta ja teknisistä innovaatioista saattavat myöhemmin myös muuttaa ajatuksia keskustatunnelin ja sen maanpäällisten yhteyksien laadusta ja laajuudesta Töölönlahdella.
Vs. kaj katsookin, että ennen keskustatunnelin asemakaavan hyväksymistä myös nk. syvätunnelivaihtoehtoa on syytä selvittää perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty. Jos keskustatunneli johdettaisiin syvätunnelina Töölönlahden alitse ja autoliikenteen johtamisesta tunneliin ja sieltä ulos Töölönlahdenkadun kautta luovuttaisiin, tunnelin rakentaminen ei haittaisi lähivuosina ajankohtaista kortteleiden 2014 ja 2015 tai Musiikkitaloa ympäröivän puiston rakentamista eikä edellyttäisi lainkaan pinnalta avaamista tunnelin myöhemmän rakentamisen yhteydessä.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on alustavasti selvittänyt syvätunnelivaihtoehtoa. Selvityksessä on päädytty pitämään sitä epätarkoituksenmukaisena mm. siitä syystä, ettei syvätunnelista olisi idästä tultaessa mahdollista päästä Forumin pysäköintilaitokseen ja koska ajokaltevuudet tietyiltä osin olisivat melko suuria. Kaj toteaa kuitenkin, että haitta siitä, ettei Forumin laitos olisi käytettävissä idästä lähestyttäessä ei liene kovin suuri, koska myös itäsuunnasta on mahdollista päästä keskustan muihin olemassa oleviin ja huoltotunnelihankkeen yhteydessä rakennettaviin tai laajennettaviin pysäköintilaitoksiin, kuten Stockmannin Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen.
Syvätunnelia on arvosteltu myös sen vuoksi, että ajoneuvoliikenteen pintaan tulon järjestäminen syvätunnelista Töölönlahdella olisi paitsi pintatunnelia hankalammin järjestettävissä, myös niin kallista, ettei kallioon louhittavasta syvätunnelista normaalitilanteessa aiheutuvia merkittäviä säästöjä ehkä saavutettaisikaan. Kustannuksista ja säästöistä vallitsee kuitenkin eri virastojen asiantuntijoilla hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä. Päätöksenteon pohjaksi eri vaihtoehtojen laskelmat tulisi ajantasaistaa.
./. Syvätunnelivaihtoehtoa koskeva kaupunkisuunnitteluviraston muistio (Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.4.2002) on esityslistan tämän asian liitteenä nro 13.
Vielä Kaj toteaa, että Keskustatunnelin länsipäässä, sen vaihtoehdossa C esitetty ortodoksisen hautausmaan alitus on kulttuurihistoriallisten ja eettisten näkökohtiensa vuoksi vaikea kysymys, mitä yli 4 000 ihmisen allekirjoittama adressikin osoittaa. Kaupunkisuunnitteluvirastosta tammikuussa 2005 saatujen tietojen mukaan valmistelussa on tällä hetkellä lähdetty siitä, että ortodoksisen hautausmaan alitusta ei tehtäisi vaan tunneli kulkisi tällä kohdin katualueen alla.
Itäsuunnassa, Sörnäisten rantatiellä tunneli alkaisi C-vaihtoehdon mukaisesti vasta Haapaniemenkadun kohdalta, mikä ei vähentäisi liikenteen haittoja Sörnäisten Lintulahden asukkaiden osalta ja vähentäisi samalla suunnitellun uuden rantapuiston viihtyisyyttä. Asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä voitaisiinko ja millaisin kustannuksin tunnelin alkupää siirtää lähemmäksi Kulosaaren siltaa. Samoin Kruununhakaan suunniteltu ajoramppi, sen sisäänajo ja muut liikennejärjestelyt Siltavuorenrannan alueella tulisi suunnitella tällä tiiviisti asutulla alueella asukkaita ja ympäristöä mahdollisimman vähän haittaaviksi. Erityisesti tämä koskee Katajanokalta länteen pyrkivän raskaan liikenteen ajoreittejä.
Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, että kaupunginhallituksen tulisi keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehdon valinnan tueksi pyytää kaupunkisuunnittelulautakunnalta vielä joitakin uusia selvityksiä, jotka koskevat erityisesti Kampin uuden keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin sekä nk. syvätunnelivaihtoehdon toiminnallisia ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia. Syvätunnelia tulisi tässä yhteydessä tarkastella myös sellaisena vaihtoehtona, jossa ei ole varsinaista ajoneuvoliittymää Töölönlahdelle vaan vain sujuvat ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin.
Tällöin Töölönlahdenkatu palvelisi vain Töölönlahden rakennettuja kortteleita ja muu itä-länsisuuntainen ja pohjoiseen suuntautuva maan päällinen läpiajoliikenne ohjattaisiin edelleen Kaivokadun kautta, joka todennäköisesti joka tapauksissa tulee edelleen pysymään ajoneuvoliikennekatuna.
Vs. kaj katsoo, että vasta näiden selvitysten jälkeen voidaan paremmin perustein arvioida tulisiko, ja millaisin muutoksin, esitetty vaihtoehto C valita keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta tiedoksi.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa
- Laatimaan ajantasaiset selvitykset Kampin keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin ja keskustatunnelisuunnitelmaan.
- Arvioimaan keskustatunnelin nk. pintavaihtoehdon mukaisten rakenteiden rakentamisen ja radan alituksen kustannukset ja vaikutukset kellareiden hyödyntämiselle kortteleissa 2014 ja 2015 sekä rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutukset Töölönlahden puistoalueella.
- Laatimaan asiakirjoissa esitettyä muistiota perusteellisempi selvitys nk. syvätunnelivaihtoehdosta ja sen liikenteellisistä vaikutuksista kustannusarvioineen, myös ilman Töölönlahdelle tulevaa liittymää.
- Tutkimaan keskustatunnelin itäpään alkamiskohdan siirtämistä lähemmäksi Kulosaaren siltaa niin, että minimoidaan liikenteen Sörnäisten rantatien läheiselle asutukselle ja rantapuiston viihtyisyydelle aiheuttamat haitat sekä tämän vaihtoehdon kustannukset.
- Suunnittelemaan liikennejärjestelyt, erityisesti raskaan liikenteen ajoyhteyksien osalta, Kruununhaan ja Siltavuorenrannan alueella ympäröivää asutusta mahdollisimman vähän haittaaviksi.
Vielä kaupunginhallitus päättänee, että laaditut selvitykset tulisi toimittaa kaupunginhallitukselle 30.9.2005 mennessä, minkä jälkeen kaupunginhallituksen on mahdollista ottaa kantaa keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehtoihin.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirjeen ja kansalaisadressin sekä Kruununhaan asukasyhdistys r.y:n kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle jatkovalmistelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkolii
kennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Kartat tutkituista Keskustunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C |
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
Rakennuslautakunnan lausunto 15.10.2002 ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 11.9.2002 |
|
Liite 8 |
|
|
Liite 9 |
|
|
Liite 10 |
|
|
Liite 11 |
Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirje 3.9.2002 ja adressi 9.10.2002 |
|
Liite 12 |
Piirros Keskustunnelin rekenteista Töölönlahdella |
|
Liite 13 |
28.2.2005 pöydälle pantu asia
JÄSENTEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY:N VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN VUONNA 2005 ALKAVAKSI NELIVUOTISKAUDEKSI
Khs 2005-10
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry ilmoittaa (3.1.2005), että yhdistyksen sääntöjen 5 §:n mukaan jäsenkunnat ja tukijäsenet valitsevat kunnallisen vaalikauden alussa edustajansa yhdistyksen valtuuskuntaan, jonka toimikausi kestää siihen saakka, kunnes seuraavien kunnallisvaalien jälkeen on nimetty uusi valtuuskunta.
Yhdistyksen vuosikokous tulee olemaan 26.4.2005. Sitä ennen yhdistys pyytää jäsenkuntia ja tukijäseniä nimeämään ja ilmoittamaan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet yhdistyksen valtuuskuntaan ja hallitukseen uuden hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajiston valintojen valmistelua varten.
./. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n kirje on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Vs. kaj toteaa, että Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä kolmekymmentäyhdeksänjäseniseen valtuuskuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdistyksessä vakiintuneen käytännön mukaan Helsingin kaupunki on nimennyt ehdokkaat yhdistyksen kuusitoistajäseniseen hallitukseen ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen nimeää valtuuskunta.
Päättyneenä toimikautena Helsingin edustajia hallituksessa on ollut kolme, yhdistyksen sääntöjen mukaan Helsinki voisi nimetä neljä jäsentä hallitukseen.
Yhdistyksen sääntöjen 4 §:n mukaan yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen valtuuskunta ja asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä. Sääntöjen 11 §:n mukaan hallitus voi ottaa yhdistyksen käyttöön lainaa valtuuskunnan päättämin rajoituksin.
Kaupungin edustajina yhdistyksen valtuuskunnassa ovat olleet:
Jäsen |
Henkilökohtainen
varajäsen |
|
|
Raimo Nenonen |
Terttu Koponen |
Lauri Kaski |
Juha Sola |
Hilkka Saarinen |
Sirkka Söderlund |
Tuija Brax |
Anna Rantanen |
Olli Aalto |
Sami Liukkonen |
Kaupungin edustajina yhdistyksen hallituksessa ovat olleet:
Jäsen |
Henkilökohtainen varajäsen |
|
|
Olli Ojala |
Kati Aaltio |
Urpo Vihervaara |
Miika Aulio |
Juha Savander |
Johanna Hautakorpi |
KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n valtuuskuntaan vuonna 2005 alkavaksi nelivuotiskaudeksi seuraavat viisi jäsentä ja heille varajäsenet:
Jäsen |
Henkilökohtainen varajäsen |
|
|
Kati Kärkkäinen |
Jari Kallioniemi |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä ehdolle yhdistyksen hallitukseen seuraavat henkilöt:
Jäsen |
Henkilökohtainen varajäsen |
|
|
Eric Pollock |
Johanna Hautakorpi |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
|
|
___________________________ |
_________________________ |
|
|
____________________________ |
__________________________ |
|
|
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa valtuuskuntaan ja hallitukseen valittavia kaupungin edustajia toimimaan yhdistyksen päätöksenteossa niin, että Helsingin edustajien sitoutuminen merkittävään lainanottoon edellyttää kaupungin suostumusta.
Kirje Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle sekä pöytäkirjanote nimetyille henkilöille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
VT SIRKKA LEKMANIN TOIVOMUSPONSI: UUDEN MUSIIKIN ORKESTERIN RAHOITUSPOHJAN LAAJENTAMINEN
Khs 2004-864
Sj ilmoittaa, että käsitellessään 14.4.2004 (asia 8) UMO:lle myönnettävän lisäavustuksen edellyttämää vuoden 2004 talousarvioon merkityn määrärahan ylittämistä Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet UMO:n toiminnan taloudellisten edellytysten turvaamiseksi etsimällä sille muita rahoittajatahoja Helsingin kaupungin ja valtion lisäksi.” (Sirkka Lekman, äänin 79-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
./. Helsinki-viikon säätiö (16.8.2004), kulttuuri- ja kirjastolautakunta (25.8.2004) sekä talous- ja suunnittelukeskus (26.8.2004) ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Jäljennökset lausunnoista ovat esityslistan tämän asian liitteenä.
Sj viittaa annettuihin lausuntoihin ja toteaa, että asiaa on selvitelty useassa eri yhteydessä yhteistyössä mainitun säätiön sekä mm. talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Neuvottelujen pohjalta säätiön hallitus on 1.2.2005 päättänyt käynnistää UMO:n toimintaa koskevan selvityksen. Tässä yhteydessä kartoitetaan mahdollisuudet UMO:n aiempaa itsenäisemmän hallinnollisen aseman toteuttamiseksi ja rahoituspohjan laajentamiseksi ottaen huomioon myös mm. toimitilakysymys. Selvityksessä otetaan huomioon, että Helsingin kaupungin avustusta ei voida lisätä.
Tavoitteena on selvittää rahoituspohjan laajentamista mm. yhteistyössä naapurikaupunkien kanssa. Myös yritysyhteistyön laajentamista ja monipuolistamista selvitetään. Asiassa ollaan lisäksi edelleen tiiviissä yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
SJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.4.2004 hyväksymän toivomusponnen (Sirkka Lekman) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen Sirkka Lekmanille ja tiedoksi valtuutetuille.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
LIITE |
HELSINKI-VIIKON SÄÄTIÖN TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN
Khs 2004-2139
Helsinki-viikon säätiö pyytää (25.10.2004) Khta valitsemaan säätiölle tilintarkastajat vuodeksi 2005.
Sj mainitsee, että säätiön sääntöjen mukaan säätiöllä on kaksi Khn vuosittain valitsemaa tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden ja tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja.
Tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa esitetyt ovat tarkastuslautakunnan 11.2.2005 nimeämiä.
SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsinki-viikon säätiön tilintarkastajat ja varatilintarkastajat tarkastamaan säätiön vuoden 2005 tilejä ja hallintoa seuraavasti:
Tilintarkastajat
- KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT;JHTT Leif-Erik Forsberg)
- KHT Jari Nurmi
Varatilintarkastajat
- KHT Heidi Vierros
- KHT Outi Hieta.
Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, KPMG Oy Ab:lle, sekä säätiölle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
Khs 2005-385
Sj toteaa, että Khs perusti 23.1.1995 päätöksellään pysyväisluonteisen ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan (UNK). Kun Khs asetti neuvottelukunnan edellisen kerran 31.3.2004, sen tehtäviksi annettiin
-
kehittää maahanmuuttajien kotouttamisen
seurantajärjestelmä ja laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelman
seurantaraportti
-
työstää maahanmuuttajajärjestöstrategia
- pitkän aikavälin visiotasoinen suunnittelu liittyen EU:n laajentumiseen ja ulkomaisen työvoiman liikkuvuuteen.
Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa tekemään Kjlle esityksen työryhmästä, joka valmistelee ehdotuksen etnistä syrjintää ja rasismin ehkäisyä koskevasta ohjeistuksesta.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäseninä ovat toimineet:
Puheenjohtaja Ammi Isokallio Sosiaalivirasto |
|
Jäsen |
Henkilökohtainen
varajäsen |
Birgitta Rickman Talous- ja suunnittelukeskus |
Liisa Viljanen Talous- ja suunnittelukeskus |
Outi Melen Kaupunginkirjasto |
Marja-Leena Rantanen Kaupunginkirjasto |
Eija Hanni Henkilöstökeskus |
Harri Romakkaniemi Henkilöstökeskus |
Mikko Luukkonen Kiinteistövirasto |
Markku Leijo Kiinteistövirasto |
Johanna Maula Kulttuuriasiainkeskus |
Mustafa Gurler Kulttuuriasiainkeskus |
Kaj Kaiser Nuorisoasiainkeskus |
Jukka Mattila Nuorisoasiainkeskus |
Katri Kuukka Opetusvirasto |
Sirkka Vilen Opetusvirasto |
Riitta Mustajärvi Opetusvirasto |
Nikolai Jääskeläinen Opetusvirasto |
Nanna Etelä Ruotsinkielinen työväenopisto |
Johanna Söderholm Ruotsinkielinen työväenopisto |
|
Christina Huotari Opetusvirasto (Ammi Isokallion varajäsen) |
Pia Castren-Aaltonen Suomenkielinen työväenopisto |
Karin Tuominen Suomenkielinen työväenopisto |
Marketta Kupiainen Terveyskeskus |
Anne Linden Terveyskeskus |
Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta esittää (14.2.2005) muun ohessa neuvottelukunnan toiminnan jatkamista niin, että toiminta seuraavalla kaudelle painottuisi kolmeen kokonaisuuteen:
1. Kotouttamisohjelman seuranta
Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan keskeisiin tehtäviin tulee toimikaudella 2005 - 2006 kuulua kotouttamisohjelman seurantaraportin jalkauttaminen hallintokunnissa sekä seurantaraportissa esitettyjen keskeisten toimenpide-ehdotusten saattaminen kaupungin talousarvioon. Jatkuvaa seurantaa varten neuvottelukunnan yhteyteen luodaan pysyväisluonteinen asiantuntijaryhmä.
Neuvottelukunta esittää, että toimikaudella 2005 - 2006 kootaan järjestyksessä toinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportti, joka kattaa vuodet 2004 - 2005. Koordinoiva taho on maahanmuuttotyön koordinaattori.
Kotouttamisohjelman seurannan yhteydessä laadittiin ehdotuksia järjestötoiminnan koordinoinnin kehittämiseksi. Neuvottelukunta pyrkii toimikaudella 2005 - 2006 jalkauttamaan maahanmuuttajajärjestöstrategiassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia.
Neuvottelukunta esittää, että kotouttamisohjelman seurantaraportin ja seurantajärjestelmän valmistamiselle myönnetään jatkoaikaa huhtikuun 2005 loppuun asti.
2. Helsingin maahanmuutto-ohjelman valmistaminen
Neuvottelukunnan toimikaudella 2005 - 2006 laaditaan Helsingille maahanmuutto-ohjelma. Kunnissa vuodesta 1999 aloitettu kotouttamisohjelmien teko ja seurantajärjestelmien kehittämistyö, jota jo nyt tehdään pääkaupunkiseudulla yhteistyössä monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntien kanssa, pidettäisiin kuitenkin erillään maahanmuutto-ohjelmasta tai nivottaisiin siihen erilliseksi osaksi. Tällöin kotouttamisohjelma-osuuden seurannasta vastaa ulkomaalaisasiain neuvottelukunta.
Neuvottelukunta jatkaa EU:n integraatio- ja laajenemiskehityksen samoin kuin yleisen maahanmuuttajiin liittyvän kansainvälisen keskustelun seuraamista.
3. Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa
Toimikaudella 2005 - 2006 neuvottelukunta tukee ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista monikulttuuristuvassa Helsingissä. Neuvottelukunta tukee toimenpiteitä, joilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä Helsingin kaupungin palvelukseen. Neuvottelukunta tukee toiminnassaan sitä, että henkilöstöpolitiikassa otetaan huomioon ne vaatimukset, joita entistä monikulttuurisempi henkilöstö asettaa työyhteisöjen kehittämiselle.
Neuvottelukunnan jäsenet jatkavat tarvittaessa ns. RASE -työryhmässä. RASE -ohjeen toimeenpanosta raportoidaan tarvittaessa työministeriölle. Koordinoiva taho on henkilöstökeskus.
Neuvottelukunnan nimi
Neuvottelukunnan nimi ei kuvaa sen nykyisen työskentelyn tavoitteita ja painopistealueita. Neuvottelukunnan jäsenistön kompetenssi on painottunut maahanmuuttajien kotoutumisasioihin. Neuvottelukunta pitää perusteltuna, että sen nimi muutetaan kotoutumisasiain neuvottelukunnaksi.
./. Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan kirje ja neuvottelukunnan toimintakertomus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.
Sj toteaa, että Helsinki elää voimakasta kansainvälistymisen kautta, ja tämä kehitys tulee näkymään niin kaupungin elinkeinopolitiikassa, koulutuksen linjauksissa kuin kaupungin henkilöstöpolitiikassakin. Kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset tulevat yhä monimuotoisemmiksi. Kaupungin on toisaalta pidettävä huolta kotouttamisohjelman toteuttamisesta, toisaalta otettava huomioon esimerkiksi täällä vain vuoden pari työskentelevän asiantuntijan lasten koulutustarpeet.
Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta on panostanut merkittävästi kotouttamisohjelmaan ja sen seurantaan. Tämä tulee edelleen säilymään tärkeänä tehtävä. Samalla on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kansainvälistymisen asettamiin uusiin vaatimuksiin ja niihin mahdollisuuksiin ja voimavaroihin, joita kehitys kaupungille tuo. Siten neuvottelukunnan ehdotus maahanmuutto-ohjelman laatimisesta on perusteltu. Maahanmuutto-ohjelma kattaa lähtökohtaisesti neuvottelukunnan esittämät kolme painopistealuetta. Ohjelmaa laadittaessa arvioidaan, miten kotouttamisohjelma kytketään siihen.
Sj pitää myös perusteltuna, että neuvottelukunnan nimi muutetaan vastaamaan paremmin sen tehtäväkuvaa. Uudeksi nimeksi Sj ehdottaa maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntaa. Ehdotettu kokoonpano vastaa neuvottelukunnan esitystä.
SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on
-
käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman
valmistelu
-
seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman
seurantaraportissa 2002 – 2003 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja laatia
ohjelman seurantaraportti vuosilta 2004 – 2005
- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee, että neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2005 - 2006 toimii apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund ja että varapuheenjohtajan valitsee neuvottelukunta keskuudestaan.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa, terveyskeskusta, opetusvirastoa, kiinteistövirastoa, kulttuuriasiainkeskusta, nuorisoasiainkeskusta, kaupunginkirjastoa, suomen- ja ruotsinkielistä työväenopistoa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta ja kaupunginkanslian yleistä osastoa nimeämään edustajansa sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukuntaan vuosiksi 2005 - 2006. Sosiaalivirastoa ja opetusvirastoa kehotetaan nimeämään kaksi jäsentä.
Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja kehottaa sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikköä huolehtimaan neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintakertomuksen vuosilta 2003 - 2004.
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kotouttamisohjelman seurantaraportti ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä valmistuvat huhtikuussa 2005.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä puheenjohtajaksi nimetylle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle, työväenopistolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle ja kaupunginkanslian yleiselle osastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tietokeskukselle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
KIINTEISTÖ OY LAAJASALON PALLOILUHALLIEN YHTIÖKOKOUS JA KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN YHTIÖN HALLITUKSEEN JA TILINTARKASTAJIKSI
Khs 2005-330
Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit ilmoittaa (16.2.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2005. Yhtiö pyytää kaupunkia nimeämään edustajansa yhtiökokoukseen. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut seitsemän varsinaista jäsentä, joista Helsingin kaupunki nimeää kolme. Jäsenten toimikausi päättyy toisen vaalia seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat nyt erovuorossa. Kaupunkia edustavat hallituksessa Birgitta Rickman, Pekka Alho ja Petteri Huurre.
Yhtiöjärjestyksen 12 §:n mukaan yhtiölle valitaan vuosittain tilintarkastajat, joista Helsingin kaupunki nimeää yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan.
Tarkastuslautakunta on 15.12.2004 nimennyt tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi päätösehdotuksessa mainitut henkilöt.
SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Laajasalon Palloiluhallit ‑nimisen yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.3.2005.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen
osastopäällikkö Petteri Huurteen
erityissuunnittelija Matti Malisen
kaupunginasiamies Jenni Ropen
toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2007 yhtiökokouksen päättyessä.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPGM Wideri Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Sirpa Eriksson)
ja varatilintarkastajaksi KHT Kai Sallin
tarkastamaan yhtiön vuoden 2005 tilejä ja hallintoa.
Pöytäkirjanote em. henkilöille, yhtiölle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, liikuntavirastolle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2005 - 2006
Khs 2005-425
Liikuntalautakunta toteaa (8.2.2005), että Khs on asettanut vuodesta 1963 lähtien kaksivuotiskaudeksi kerrallaan urheilupalkintotoimikunnan vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamista ja kunniamainintojen myöntämistä varten.
Lisäksi urheilupalkintotoimikunta on vuosina 2001-2004 päättänyt myös Fortum Oyj:n lahjoittaman helsinkiläisen liikuntatoimen kehittämiseen tarkoitetun stipendin saajista.
Tähänastisessa toimikunnassa on ollut kuusi liikuntalautakunnan ehdotuksesta nimettyä jäsentä, yksi kaupunginkanslian ehdotuksesta nimetty jäsen sekä Helsingin Urheilutoimittajat ry:n, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Suomen Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri ry:n, Suomen Palloliitto Helsingin piiri ry:n, Suomen Paralympiayhdistys ry:n ja Helsingfors Krets inom NÅID / Finlands Svenska Centralidrottsförbund rf:n ehdotuksesta nimetyt jäsenet, kaikki varajäsenineen.
Vuosiksi 2003 - 2004 valitussa toimikunnassa oli yhteensä 13 jäsentä varajäsenineen.
Suomen
Paralympiayhdistys ry:n nimi on muuttunut. Suomen Paralympiayhdistyksen ry:n
vuosikokous muutti 20.4.2004 nimen Suomen Paralympiakomiteaksi.
Lautakunta toteaa esityksenään seuraavaa:
Lautakunnan mielestä urheilupalkintotoimikunnan toimintaa on syytä jatkaa. Vuoden urheilijan palkitseminen Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta on muodostunut jo perinteeksi. Ehdotuksessa mainitut järjestöjen ehdokkaat ovat näiden järjestöjen asettamat.
Lautakunta
esittää, että toimikunta jäsenineen ja varajäsenineen valittaisiin kaksivuotiskaudeksi
vuosille 2005 - 2006.
Sj pitää
liikuntalautakunnan ehdotusta perusteluna. Päätösehdotus on lautakunnan
esityksen mukainen, täydennettynä kaupunginkanslian edustajalla.
SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 2005 - 2006 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita toimikuntaan puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsenet |
Henkilökohtaiset varajäsenet |
||
puheenjohtaja Arno Stam |
Riitta Hämäläinen-Bister |
||
varapuheenjohtaja Heikki Karu |
Johanna Sydänmaa |
||
Satu Väkiparta |
Juuso Marno |
||
Jonna Savolainen |
Ilpo Haaja |
||
Pekka Anttinen |
Tellervo Maunuksela |
||
Helsingin urheilutoimittajat ry.: |
|
||
Bror-Erik Wallenius |
Kaija Yliniemi |
||
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry.: |
|
||
Kari Hagfors |
Helena Tikkanen |
||
Suomen Työväen Urheiluliitto ry:n Suur-Helsingin piiri ry.: |
|
||
Rauno Pajunen |
Heikki Virkkunen |
||
Suomen Palloliitto ry:n Helsingin piiri ry.: |
|
||
Heikki Lauri Tuominen |
Esko Manninen |
||
Helsingfors
Krets inom NÅID / Finlands Svenska Centralidrottsförbund rf.: |
|
||
Timo
Lehtimäki |
Johanna
Vartiainen |
||
Suomen Paraolympiakomitea ry.: |
|
||
Maria Laakso |
Leena Paavolainen |
||
Liikuntavirasto: |
|
||
Anssi Rauramo |
Petteri Huurre. |
||
kaupunginkanslia: |
|
||
Reijo Forssander |
Leena Mickwitz |
||
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin ja kuulemaan asiantuntijoita.
Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, mainituille henkilöille ja urheilujärjestöille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA KIVIKON JÄTEPALVELUKESKUKSEN TOIMINNALLE
Khs 2005-180
Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (28.1.2005) lausuntoa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Kivikon jätepalvelukeskuksen siirtokuormausasemaa, Sortti-asemaa sekä ongelmajätteiden keräämis-, lajittelu- ja välivarastointitoimintaa.
Lausuntoa pyydetään 8.3.2005 mennessä.
./. Kuulutus hakemuksesta sekä hakemuslomake on jaettu liitteinä 1 ja 2.
Kaupunkisuunnitteluvirasto (16.2.2005), kiinteistövirasto (21.2.2005), pelastuslaitos (23.2.2005) ja rakennusvirasto (23.2.2005) ilmoittavat, ettei niillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Ympäristölautakunta toteaa (1.3.2005) seuraavaa:
Yleiskuvaus toiminnasta
Sijoituspaikka
Kivikon jätepalvelukeskus sijaitsee Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan korttelin 47052 tontilla 1, osoite Kivikonlaita 5. Keskus sijaitsee alueella, joka on 17.3.2003 vahvistetussa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteliksi. Keskuksen länsipuolella on Kehä l:n ja Lahdentien risteysalue, koillispuolella on urheilu- ja virkistysalueiden alue ja itäpuolella on alue mullansekoittamoa varten. Keskuksen eteläpuolella on lähivirkistysalue. Pohjoispuolelle on kaavoitettu teollisuusrakennusten ja pelastusaseman korttelialue. Pohjoispuolella on myös lähivirkistysalueeksi kaavoitettuja alueita.
Kivikon asuinalue sijaitsee noin 500 metrin päässä jätepalvelukeskuksesta. Kaksi päiväkotia sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja ala-aste noin 1 200 metrin etäisyydellä jätepalvelukeskuksesta.
Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, eikä alueella ole hakemuksen mukaan erityisiä luonnonarvoja. Laitosalueen koillis- ja lounaispuolella on yhtenäisempi Viikistä Kivikkoon ulottuva vihervyöhyke.
Toiminnan kuvaus
Alueella olevat toiminnot
Kivikon jätepalvelukeskuksen alueella toimii siirtokuormausasema, jätteiden pientuojille tarkoitettu Sortti-asema ja ongelmajätteiden vastaanotto-, lajittelu-, ja varastoasema. Lisäksi asemalle vastaanotetaan puutarhajätettä ja risuja. Asemalla olevilla kentillä varastoidaan lisäksi kontteja ja lavoja.
Jätepalvelukeskuksella on myös erillisessä varikkorakennuksessa vuokralaisina Sol Ympäristöpalvelut Oy, joka pesee hallissa autoja ja keräyskalustoa, Encore Ympäristöpalvelut Oy, joka korjaa puisia kuormalavoja ja Ympäristöhuolto Karvinen Oy, joka pesee hallissa keräysastioita. Varikkorakennus on kuitenkin pääosin tyhjillään.
Kiinteistöllä on lisäksi jätepalvelukeskuksen toimintaan liittyviä toimistotiloja. Jätepalvelukeskuksessa on YTV:n palveluksessa noin 30 henkilöä.
Jätteiden vastaanotto- ja varastointitoiminta
Siirtokuormausasema
Siirtokuormausasemalla otetaan vastaan yhdyskuntajätettä Helsingistä ja Vantaalta. Vuonna 2003 vastaanotettiin 100 149 tonnia jätettä. Voimassa olevien lupaehtojen mukaan siirtokuormausasemalle voidaan ottaa vastaan 180 000 tonnia jätettä. Lupaa haetaan 180 000 jätetonnin siirtokuormaamiselle.
Asemalle tuotavat kuormat punnitaan ja tarkastetaan.
Poikkeavista kuormista tehdään tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään ao. kunnan
ympäristökeskukselle. Kuormat tyhjennetään siiloihin ja puristetaan umpinaisiin
kontteihin odottamaan kuljetusta YTV:n Espoon käsittelykeskukseen tai
vastaavaan paikkaan. Siirtokuormausaseman pihalla varastoidaan enintään 200
tonnia yhdyskuntajätettä konteissa ennen niiden toimittamista eteenpäin.
Siirtokuormausasema toimii maanantaista perjantaihin kello 7–21.
Sortti-asema
Uusi Sortti-asema otettiin käyttöön toukokuussa 2000. Asemalla otetaan vastaan pientuojilta puuta, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua, sekajätettä, risuja ja puutarhajätettä sekä kotitalouksien ongelmajätettä. Asiakkaat purkavat itse kuormansa lavoille tai kontteihin. Täydet lavat ja kontit kuljetetaan hyödynnettäviksi tai loppukäsittelyyn. Ongelmajätteet viedään erilliseen konttiin, jossa on astiat eri jätejakeille. Konttiin tuodut ongelmajätteet viedään päivittäin ongelmajäteasemalle uudelleenpakattaviksi ja eteenpäin toimitettaviksi.
Sortti-asemalle vastaanotettiin vuonna 2003 yhteensä noin 22 000 tonnia jätettä. Asiakaskäyntejä oli 80 500 vuonna 2003. Kävijämäärät ovat kasvussa.
Lupaa haetaan nyt kaikkiaan 28 900 jätetonnin vastaanottamiselle Sortti-asemalla vuodessa. Merkittävimpänä uutena vastaanotettavana jakeena on energiajae, jolla tarkoitetaan sellaisia jätemateriaaleja, joita ei voida hyödyntää materiaalina. Niitä ovat esimerkiksi likainen puu, likainen pahvi, styroksi ja muovijäte.
Sorttiasema toimii maanantaista perjantaihin kello 7–21. Keväisin asema on auki myös joinakin lauantaina.
Risujen ja puutarhajätteiden vastaanotto
Asfaltoidulle kentälle vastaanotetaan risuja ja puutarhajätteitä vuosittain noin 2 500 tonnia. Risut haketetaan ja toimitetaan kompostin tukiaineeksi tai energiahyötykäyttöön. Puutarhajätteet viedään kompostoitaviksi. Lupaa haetaan noin 3 500 risu- ja puutarhajätetonnin vastaanottamiselle.
Ongelmajäteasema
Ongelmajätteitä vastaanotettiin 1 500 tonnia vuonna 2003. Kotitalouksien ongelmajätteiden osuus tästä on 1 100 tonnia ja muiden osuus 400 tonnia. Vastaanotettujen ongelmajätteiden määrä on pysynyt jo pidempään suunnilleen samalla tasolla.
Ongelmajäteasemalle tuodaan lajiteltaviksi myös yleisissä vastaanottopaikoissa talteen otetut jätteet, apteekeissa vastaanotetut lääkejätteet ja kiertävään ongelmajäteautoon tuodut ongelmajätteet. Yrityksistä tulevat ongelmajätteet punnitaan ja sen perusteella tuojalle annetaan lasku. Tiedot tallentuvat samalla varastokirjanpitoon.
Ongelmajäteasema koostuu neljästä hallista, kahdesta ulkokatoksesta sekä varastokentästä. Asemalla on lisäksi asiakkaiden vastaanottotilat ja pieni laboratorio. Sortti-aseman yhteydessä on kontti, johon kotitaloudet voivat jättää ongelmajätteitä ongelmajäteaseman ollessa suljettuna.
Kemikaaleja varastoidaan asemalla useissa eri paikoissa. Asemarakennuksessa on neljä varastohallia.
Vastaanotto- ja lajitteluhallissa varastoidaan ainakin lyhyen aikaa kaikkia asemalle tuotavia ongelmajätteitä. Vastaanottohallissa erilaatuisa ongelmajätteiden pieneriä lajitellaan laatunsa mukaisesti omiin kuljetuseriinsä. Vastaanottohallissa on lisäksi erikseen osoitetut varastopaikat hapettaville aineille, laboratoriokemikaaleille, emäksille, lääkkeille, valokuvauskemikaaleille sekä pesukemikaaleille.
Hallissa 2 varastoidaan terveydenhuollon toimipaikoista tulleita jätteitä ja loistelamppuja. Loistelamppuja varastoidaan myös hallissa 3.
Neljännessä hallissa varastoidaan mm. jäteöljyjä ja Ekokem Oy:lle tai muuhun jatkokäsittelyyn tarkoitettuja kuljetuseriä. Hallissa varastoidaan myös imeytysaineita ja torjuntakalustoa.
Rakennuksen edessä olevan katoksen alla vastaanotetaan ongelmajätteitä ja varastoidaan akkuja, liuottimia, öljyjä sekä öljypitoisia liuottimia.
Asemarakennuksen takana olevalla ongelmajätekentällä varastoidaan muun muassa maali- ja liimajätteitä, jäteöljyä, pastamaisia öljyjätteitä ja akkuja. Lisäksi kentällä varastoidaan tyhjiä astioita. Kenttä on suunniteltu ongelmajätteiden vastaanotto- ja lastauspaikaksi. Kiertävään ongelmajäteautoon tuodut ongelmajätteet puretaan kuormasta ongelmajätekentällä.
Kentän laidalla olevan katoksen alla varastoidaan muun muassa nestemäisiä ongelmajätteitä, elohopeajätteitä, torjunta-aineita ja tyhjiä keräysastioita.
Rakennuksen edessä oleva katos ja vastaanotto- ja varastohallit 1 ja 2 on viemäröity umpikaivoon. Katoksen alla oleva kenttä on tiivistä asfalttia. Viemärijärjestelmä on haponkestävää terästä. Kaivossa on pinnankorkeushälytin. Hälyttimen toiminta tarkastetaan 2–3 viikon välein. Muita varastohalleja ei ole viemäröity. Kuhunkin varastohalliin on rakennettu tiiviit reunukset siten, että kukin halli muodostaa omaan valuma-altaansa. Ovien kohdalle on rakennettu luiskat. Lattiapinnat on käsitelty kemikaalien vaikutusta kestäviksi.
Asemarakennuksen takana oleva kenttä on viemäröity öljynerottimen/näytteenottokaivon kautta viemäriin. Kaivossa on sulkuventtiili, joka on normaalitilanteessa auki. Kentän reunassa oleva katos on viemäröity umpikaivoon, jossa on pinnankorkeushälytin. Hälyttimen toiminta tarkastetaan 2–3 viikon välein. Kunkin ongelmajätejakeen varastopaikka hallien sisällä ja kentällä on merkitty. Kentälle on tarkastuksella saadun tiedon mukaan tarkoitus rakentaa lisäkatoksia toimintaolosuhteiden parantamiseksi.
Ongelmajätteet lajitellaan kullekin aineelle tarkoitettuihin hyväksyttyihin astioihin tai kontteihin. Ongelmajätepakkaukset merkitään turvallisuuden ja jätehuollon kannalta tarpeellisin merkinnöin. Lajittelussa huomioidaan yhteenpakkaamismääräykset ja jatkokäsittelijöiden vaatimukset. Asemalla varastoitavien ongelmajätteiden enimmäismäärä on hakemuksen mukaan 67,7 tonnia.
Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus
Veden käyttö ja jätevedet
Kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Veden kulutus on noin 24 m3 vuorokaudessa. Kiinteistöä koskeva sopimuksen erityisjätevesien johtamisesta jätevesiviemäriin on tehty vuonna 2000.
Aseman piha-alueet on asfaltoitu ja viemäröity.
Siirtokuormausaseman konttikentällä varastoidaan tyhjiä ja
täysiä kontteja. Koneista voi valua maahan vähäisiä määriä rypsiöljyä. Muuten
toiminta ei ole likaavaa. Likaavimman
osan (aseman tausta) sadevedet johdetaan jätevesiviemäriverkostoon, muuten
maastoon.
Sortti-aseman alakentän sadevedet johdetaan lietepesän kautta ojaan. Yläkentän vedet johdetaan myös maastoon. Ainoastaan yläkentän katoksen alla oleva kaivo johtaa erilliseen keräilykaivoon. Katos suunniteltiin alun perin ongelmajätekontin sijoituspaikaksi.
Ongelmajätekentän sadevedet voivat olla likaantuneita. Kentältä tulevat valumat johdetaan öljyerotin/näytteenottokaivon kautta viemäriin. Ongelmajäteaseman katokset on viemäröity umpikaivoihin, jotka on varustettu hälyttimillä.
Muille kentille tulevat sadevedet johdetaan joko sellaisenaan tai öljyerottimien kautta maastoon riippuen siitä, voivatko vedet sisältää autoista valuneita polttoaineita tai öljyjä.
Kaivot tarkastetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarpeen mukaan.
Päästöt ilmaan
Päästöjä ilmaan aiheuttaa lähinnä autoliikenne. Hajuhaitoista ei ole ilmoitettu ympäristökeskukselle. Siirtokuormausaseman poistoilma suodatetaan ennen sen ulosjohtamista.
Melu
Melua aiheuttaa lähinnä liikenne ja konttien siirtely. Toimintaa ei harjoiteta yöaikaan. Melua ei ole mitattu, mutta ekvivalenttimelutason (klo 7–22) arvioidaan olevan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa alle 55 dB.
Eniten melua aiheuttavaa toimintaa on 4–5 kertaa vuodessa tapahtuva ja kerrallaan 1–2 päivää kestävä risujen haketus. Laitetoimittajan mukaan 55 dB:n ekvivalenttimelutaso melutaso saavutetaan 270 metrin etäisyydellä. 50 dB:n ekvivalenttimelutaso saavutetaan noin 500 metrin etäisyydellä. Arvio perustuu geometriseen melun vaimenemiseen. Lähin häiriintyvä kohde on 500 metrin etäisyydellä. Risuja ei haketeta yöaikaan.
Maaperän pilaantuminen jätepalvelukeskuksen alueella
Jätepalvelukeskuksen alueella ei hakemuksen mukaan tiedetä maaperän pilaantuneen, eikä tiedossa ole sellaisia kemukaalionnettomuuksia, joiden seurauksena maaperä olisi pilaantunut. Jätepalvelukeskuksen alueella ei ole aiemmin ollut teollista toimintaa.
Alueella on suoritettu maaperätutkimuksia entisen SOL Ympäristöpalvelut Oy:n ongelmajätteiden vastaanottoalueella hallin edessä ja sisällä sekä dieselöljyn tankkauspisteen ympäristössä. Tutkituissa pisteissä ei esiintynyt merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia.
Toiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit ja niihin varautuminen
YTV on kartoittanut toimintaan liittyviä erilaisten vaaratilanteiden aiheuttajia. Vaaraa voivat aiheuttaa sekajätteiden joukossa olevat ongelmajätteet, astioiden rikkoutuminen, erilaisten ongelmajätteiden sekoittumisessa aiheutuvat reaktiot, luvattomat ongelmajätetoimitukset, ulkopuoliset tunkeutujat ja lentokoneen tippuminen. Merkittävintä vaaraa katsotaan aiheutuvan ongelmajätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Kartoituksessa arvioitiin, että todennäköisimmät onnettomuudet eivät aiheuta vakavia seuraamuksia. Lähinnä kyse on imeytyskustannuksista ja korkeammista jätteiden hävityskustannuksista. Toimintahistorian aikana on sattunut tapaus, jossa kemikaalien väärän yhdistymisen vuoksi tapahtui kaasuuntumisreaktio. Tapaus ei aiheuttanut aineellisia tai henkilövahinkoja. Äskettäin sattui tapaus, jossa yhdyskuntajätteen mukana tulleet kemikaalit aiheuttivat palon siirtokuormausasemalla. Onnettomuus ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä vahinkoja.
Läheltä piti -tapaukset käsitellään laatu- ja ympäristöjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Henkilöstöä on koulutettu onnettomuustilanteiden varalle ja käytettävissä on torjuntakalustoa.
Turvallisuusselvityksessä todetaan, että suurikaan onnettomuus ei aiheuttaisi suuria riskejä ihmisille tai ympäristölle. Taloudelliset menetykset voivat olla suuria.
Kaikissa rakennuksissa on tulipalojen varalta mm. torjuntakalustoa. Ongelmajäteasemalla on paloilmoitinkeskus, CO2 -sammutus-järjestelmä, lämpö- ja savuilmaisimet ja imeytysmateriaalia. Kukin halli muodostaa oman valuma-altaansa. Ongelmajätekatokset on viemäröity umpikaivoihin ja ongelmajätekentän vedet viemäröidään sulkukaivon kautta, joka toimii myös öljynerottimena. Pienjäteasemalla on myös imeytysmateriaalia.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Laitoksen toiminnan suunnittelu on perustunut taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat hakemuksen mukaan mm. ongelmajätteiden vastaanoton ja varastoinnin varojärjestelmät, rypsiöljyn käyttö työkoneiden hydrauliikassa ja Sortti-asemalla tapahtuva jätteen tiivistämien kuljetustarpeen minimoimiseksi.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan. Tuleva ja lähtevä materiaali tilastoidaan jätelajeittain. Sortti-asemalle tuotavista kuormista pidetään kirjaa ja lähtevistä hyötykäyttöön tai käsittelyyn toimitettavista kuormista pidetään kirjaa.
Ongelmajätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi vastaanotettujen jätteiden määrä ja laatu, vastaanottopäivä, ongelmajätteen luovuttaja, välivarastointimäärä ja edelleen toimittaminen.
Öljynerotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Lisäksi kirjanpitoa on erilaisista poikkeuksellisista tilanteista.
Ongelmajäteaseman pihan sadevesien vesianalyysejä tehdään neljä kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan johtamissopimuksen mukaisesti mineraaliöljyt ja VOC-yhdisteet.
Ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunta toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja ongelmajätteiden vastaanoton ja varastoinnin turvallisuuteen on tehty merkittäviä parannuksia. Alueen siisteydestä huolehditaan. Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä hakemuksessa esitetyn mukaisesti.
Hakemuksen käsittelyssä on kuitenkin edelleen syytä painottaa ongelmajätteiden turvalliseen varastointiin liittyviä seikkoja. YTV:n pitäisi myös jakaa asiakkailleen tietoa ongelmajätteiden oikeasta merkitsemisestä ja kuljettamisesta.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa lausuntonaan Uudenmaan ympäristökeskukselle, ettei kaupungilla ole huomautettavaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Kivikon jätepalvelukeskuksen siirtokuormausasemaa, Sortti-asemaa sekä ongelmajätteiden keräämis-, lajittelu- ja välivarastointitoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITTEET |
Liite 1 |
Kuulutus hakemuksesta |
|
Liite 2 |
Hakemuslomake |
21.2.2005 ja 28.2.2005 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN 2005 - 2009 LUONNOKSESTA
Khs 2005-19
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (30.12.2004), että YTV:n sekä Espoon, Helsingin. Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä on valmisteltu Seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2009 luonnos. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty ajovuosien 2005 – 2009 aikana tehtävät liikennöintimuutokset ja niistä aiheutuvat suorite- ja kustannusmuutokset seutuliikenteessä, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä liikenteessä.
YTV pyytää lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta 11.3.2005 mennessä.
./. Suunnitelmaluonnos on liitteenä 1. Suunnitelma on myös luettavissa YTV:n sivulta: www.ytv.fi/liikenne/kamp/linjasto/index.htm.
Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.2.2005) seuraavaa:
Suunnitelma kattaa pääkaupunkiseudun bussi- ja junaliikenteen lukuun ottamatta Helsingin sisäistä liikennettä, jota vain sivutaan poikittaisliikennettä koskevissa ehdotuksissa. Edellinen suunnitelma tehtiin vuosille 2001 - 2005.
Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit
Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.
Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.
Linjastosuunnitelmat
BUSSILIIKENNE
Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.
Jokeri-linja käynnistyy. Syksyllä 2006 linjan 550 liikennöintiaika laajenee ruuhkaliikenteessä ja vuorovälit tihenevät. Samalla otetaan käyttöön uusi kalusto, pysäkkikatokset ja reaaliaikainen info. Liikenteeksi ehdotetaan arkisin ruuhka-aikana viiden (5) minuutin vuoroväliä, päivällä kymmenen (10) minuutin vuoroväliä ja illalla viidentoista (15) minuutin vuoroväliä. Lauantaisin vuoroväliksi esitetään viittätoista (15) minuuttia ja sunnuntaisin 20 minuuttia.
Liikennöintiehdotus poikkeaa alkuperäisistä Jokeri-liikenteen suunnitelmista. Lähtökohtana Jokeri-linjan suunnittelussa oli viiden (5) minuutin vuorovälit ruuhka-aikoina ja muulloin kymmenen (10) minuutin vuorovälit. Liikennöintisuunnitelma tulee muuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.
Jokeri esitetään nykyisestä seutulinjasta 550 poiketen johdettavaksi Otaniemestä suoraan Tapiolaan ja sieltä Westendin asemalle. Reittimuutos lyhentää matka-aikaa ja kattaa näin tärkeimmät alueet Espoossa ja on täten perusteltu. Reittimuutoksen myötä menetetään kuitenkin tässä suunnassa joustava vaihtoyhteys Länsiväylän bussiliikenteeseen, joka tulee vähentämään Jokerin houkuttelevuutta. Tähän epäkohtaan tulee jatkossa etsiä ratkaisua.
Jokerin Helsingin sisäisille linjoille tuomat muutokset esitetään suunnitelmassa Helsingin esittämässä muodossa. Seutulinja 522 lakkautetaan. Sitä korvaava liikenne Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen välillä hoidetaan joka päivä liikennöitävällä Helsingin sisäisellä linjalla 54, Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki. Linja 54 muutettaisiin kulkemaan Malmin kautta. Viikonvaihteessa linja 54 kiertäisi Maunulan kautta.
Muut Jokerin Helsingin sisäiseen liikenteeseen tuomat muutokset, linjaa 57, Itäkeskus(M) – Käpylä – Munkkivuori, lukuun ottamatta, on kirjattu suunnitelmaan. Aiempien suunnitelmien mukaan linjan 52A, Viikki – Oulunkylä – Munkkiniemi, lähtöpaikka siirtyisi Viikistä Malmin asemalle ja linja 57 päätettäisiin idässä Viikkiin/Latokartanoon.
Seutulinjalle 512, Malmi – Maunula – Leppävaara, esitetty lisäystarve ei ole vahvasti perusteltu. Linjalla nykyisin olevia Otaniemeen saakka ulotettuja A-vuoroja voidaan jossain määrin lisätä. Linjan ulottaminen Keilaniemen kautta Westendinasemalle tuo Jokeriliikenteen toteutuessa vain päällekkäistä tarjontaa. Keilaniemestä Westendin asemalle poistuvaa Jokeri-liikennettä korvaa arkisin riittävällä tavalla seutulinjan 510, Vantaankoski – Tapiola – Westendin asema, reittimuutos Keilaniemen kautta. Jokeri-liikenne tuo lisätarjontaa välille Leppävaara – Otaniemi – Tapiola.
Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Suunnitelman valmistumisen jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi toteutua aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa mahdollisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005.
Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.
Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.
Suunnitelmaluonnoksen sivulla 76 on lueteltu merkittävimmät suunnitelmakauden jälkeiset hankkeet. HKL:n liikennevisiossa vuodelle 2012 (hyväksytty joukkoliikennelautakunnassa 4.3.2004) on esitetty Jokeri II jo toteutetuksi. Hanke on merkittävä keino kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä. Jokeri II tulisi lisätä suunnitelman hankelistaan.
JUNALIIKENNE
Pääradalle esitetään uutta junaryhmää ”J”, jota liikennöitäisiin päivällä ja lauantaisin 20 minuutin vuorovälillä. J-juna pysähtyisi kaikilla Helsingin alueen asemilla ja Vantaalla Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa. Junaryhmä mahdollistaisi 10 minuutin vuorovälit arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin Koivukylässä ja Korsossa, jolloin liityntäliikenteen edellytykset näillä asemilla paranisivat.
Esitetty pääradan muutos on perusteltu lähivuosia ajatellen. Marja-radan toteutuessa järjestely tulee kuitenkin purkaa liikennevähennyksin. Esitetty järjestely johtaa Marja-radan toteutuessa ylimitoitettuun tarjontaan päivä- ja lauantailiikenteessä.
Rantaradalla esitetään Kauklahteen saakka ulottuvien junavuorojen kaksinkertaistamista uuden maankäytön ja alueella 2006 järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Muutos tehtäisiin jatkamalla E-junien liikenne Kauklahteen.
Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset
Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:
2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä
+/- 0 + 0,860 - 0,691 + 0,601 - 0,808 - 0,038
Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset olisivat eo. mukaan kaikkiaan vähäiset. Espoon sisäisille linjoille vuosien 2005 – 2009 muutokset merkitsisivät 2,913 miljoonan euron lisäystä ja Vantaan sisäisille linjoille 0,202 miljoonan euron lisäystä.
Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Jokerilinjan perustaminen on suurin suunnitelmassa esitetty parannus. Jokerilinja ja sen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt koskevat merkittävästi myös Helsinkiä. Jokeri-linjan liikennöinti ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sille asetettua palvelua seudullisena runkoväylänä. Arki-iltojen ja viikonvaihteen osalta esitetyt vuorovälit ovat liian pitkiä. Sen sijaan muut Jokeri-linjaan liittyvät linjastojärjestelyt ovat oikeita.
Tiedelinja voidaan toteuttaa mahdollisesti jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.
Linjoille 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Linja 195 lakkautetaan ja osa linjan 195 tarjonnasta siirretään linjalle 194. Pitkällä seutulinjalla ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa yhden kaupungin, Espoon, sisäisiä matkoja.
Junaliikenteessä pääradalle esitetään uutta junaryhmää J parantamaan Koivukylän ja Korson liityntäliikenteen edellytyksiä. Järjestely tuo Marja-radan toteutuessa ylitarjontaa. Jatkossa tavoite tulee toteuttaa esitystä muuttamalla.
Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.
Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.
Ryj toteaa, että suunnitelmaluonnos on valmisteltu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.
YTV on 26.1.2005 tehnyt päätöksen tiedelinjan käynnistämisestä syksyllä 2005. Joukkoliikennelautakunta on 3.2.2005 päättänyt tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen linjan 53 (Hakaniemi – Munkkiniemi) perustamisesta. Linja aloittaa liikennöinnin samanaikaisesti tiedelinjan kanssa. Linjasta aiheutuvat lisäkustannukset, n. 330 000 euroa/vuosi, hoidetaan kaupungin lisärahoituksella.
Muilta osin Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle lausuntonaan seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2008 luonnoksesta seuraavan lausunnon:
Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit
Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.
Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.
Linjastosuunnitelmat
BUSSILIIKENNE
Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.
Jokeri-linja käynnistyy. Syksyllä 2006 linjan 550 liikennöintiaika laajenee ruuhkaliikenteessä ja vuorovälit tihenevät. Samalla otetaan käyttöön uusi kalusto, pysäkkikatokset ja reaaliaikainen info. Liikenteeksi ehdotetaan arkisin ruuhka-aikana viiden (5) minuutin vuoroväliä, päivällä kymmenen (10) minuutin vuoroväliä ja illalla viidentoista (15) minuutin vuoroväliä. Lauantaisin vuoroväliksi esitetään viittätoista (15) minuuttia ja sunnuntaisin 20 minuuttia.
Liikennöintiehdotus poikkeaa alkuperäisistä Jokeri-liikenteen suunnitelmista. Lähtökohtana Jokeri-linjan suunnittelussa oli viiden (5) minuutin vuorovälit ruuhka-aikoina ja muulloin kymmenen (10) minuutin vuorovälit. Liikennöintisuunnitelma tulee muuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.
Jokeri esitetään nykyisestä seutulinjasta 550 poiketen johdettavaksi Otaniemestä suoraan Tapiolaan ja sieltä Westendin asemalle. Reittimuutos lyhentää matka-aikaa ja kattaa näin tärkeimmät alueet Espoossa ja on täten perusteltu. Reittimuutoksen myötä menetetään kuitenkin tässä suunnassa joustava vaihtoyhteys Länsiväylän bussiliikenteeseen, joka tulee vähentämään Jokerin houkuttelevuutta. Tähän epäkohtaan tulee jatkossa etsiä ratkaisua.
Jokerin Helsingin sisäisille linjoille tuomat muutokset esitetään suunnitelmassa Helsingin esittämässä muodossa. Seutulinja 522 lakkautetaan. Sitä korvaava liikenne Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen välillä hoidetaan joka päivä liikennöitävällä Helsingin sisäisellä linjalla 54, Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki. Linja 54 muutettaisiin kulkemaan Malmin kautta. Viikonvaihteessa linja 54 kiertäisi Maunulan kautta.
Muut Jokerin Helsingin sisäiseen liikenteeseen tuomat muutokset, linjaa 57, Itäkeskus(M) – Käpylä – Munkkivuori, lukuun ottamatta, on kirjattu suunnitelmaan. Aiempien suunnitelmien mukaan linjan 52A, Viikki – Oulunkylä – Munkkiniemi, lähtöpaikka siirtyisi Viikistä Malmin asemalle ja linja 57 päätettäisiin idässä Viikkiin/Latokartanoon.
Seutulinjalle 512, Malmi – Maunula – Leppävaara, esitetty lisäystarve ei ole vahvasti perusteltu. Linjalla nykyisin olevia Otaniemeen saakka ulotettuja A-vuoroja voidaan jossain määrin lisätä. Linjan ulottaminen Keilaniemen kautta Westendinasemalle tuo Jokeriliikenteen toteutuessa vain päällekkäistä tarjontaa. Keilaniemestä Westendin asemalle poistuvaa Jokeri-liikennettä korvaa arkisin riittävällä tavalla seutulinjan 510, Vantaankoski – Tapiola – Westendin asema, reittimuutos Keilaniemen kautta. Jokeri-liikenne tuo lisätarjontaa välille Leppävaara – Otaniemi – Tapiola.
Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi joukkoliikennelautakunnan 3.2.2005 tekemän päätöksen johdosta toteutua jo aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005.
Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.
Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.
Suunnitelmaluonnoksen sivulla 76 on lueteltu merkittävimmät suunnitelmakauden jälkeiset hankkeet. HKL:n liikennevisiossa vuodelle 2012 (hyväksytty joukkoliikennelautakunnassa 4.3.2004) on esitetty Jokeri II jo toteutetuksi. Hanke on merkittävä keino kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä. Jokeri II tulisi lisätä suunnitelman hankelistaan.
JUNALIIKENNE
Pääradalle esitetään uutta junaryhmää ”J”, jota liikennöitäisiin päivällä ja lauantaisin 20 minuutin vuorovälillä. J-juna pysähtyisi kaikilla Helsingin alueen asemilla ja Vantaalla Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa. Junaryhmä mahdollistaisi 10 minuutin vuorovälit arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin Koivukylässä ja Korsossa, jolloin liityntäliikenteen edellytykset näillä asemilla paranisivat.
Esitetty pääradan muutos on perusteltu lähivuosia ajatellen. Marja-radan toteutuessa järjestely tulee kuitenkin purkaa liikennevähennyksin. Esitetty järjestely johtaa Marja-radan toteutuessa ylimitoitettuun tarjontaan päivä- ja lauantailiikenteessä.
Rantaradalla esitetään Kauklahteen saakka ulottuvien junavuorojen kaksinkertaistamista uuden maankäytön ja alueella 2006 järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Muutos tehtäisiin jatkamalla E-junien liikenne Kauklahteen.
Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset
Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:
2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä
+/- 0 + 0,860 - 0,691 + 0,601 - 0,808 - 0,038
Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset olisivat eo. mukaan kaikkiaan vähäiset. Espoon sisäisille linjoille vuosien 2005 – 2009 muutokset merkitsisivät 2,913 miljoonan euron lisäystä ja Vantaan sisäisille linjoille 0,202 miljoonan euron lisäystä.
Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Jokerilinjan perustaminen on suurin suunnitelmassa esitetty parannus. Jokerilinja ja sen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt koskevat merkittävästi myös Helsinkiä. Jokeri-linjan liikennöinti ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sille asetettua palvelua seudullisena runkoväylänä. Arki-iltojen ja viikonvaihteen osalta esitetyt vuorovälit ovat liian pitkiä. Sen sijaan muut Jokeri-linjaan liittyvät linjastojärjestelyt ovat oikeita.
Tiedelinja voidaan toteuttaa jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.
Linjoille 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Linja 195 lakkautetaan ja osa linjan 195 tarjonnasta siirretään linjalle 194. Pitkällä seutulinjalla ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa yhden kaupungin, Espoon, sisäisiä matkoja.
Junaliikenteessä pääradalle esitetään uutta junaryhmää J parantamaan Koivukylän ja Korson liityntäliikenteen edellytyksiä. Järjestely tuo Marja-radan toteutuessa ylitarjontaa. Jatkossa tavoite tulee toteuttaa esitystä muuttamalla.
Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.
Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.
Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 luonnos |
Vehviläinen, Pajamäki:
Vastaehdotus
s. 59 Kolmannen kappaleen tilalle:
Seutulinjaa 522 ei tule lakkauttaa, koska Jokeri-liikenne ei palvele Koillis-Helsingin poikittaisyhteyksiä. Aluekeskusten välinen suora yhteys Itäkeskuksesta Malmin kautta Leppävaaraan on edelleen tärkeä ja tarpeellinen.
s. 61 Kolmas kappale:
Kappaleen viimeinen virke poistetaan.
VT OTTO LEHTIPUUN TOIVOMUSPONSI: TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISKRITEERIT
Khs 2004-2345
Stj ilmoittaa, että käsitellessään 17.11.2004 vuoden 2005 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2005 – 2007 (asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
2 (2) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen kriteerien yhdenmukaisuus eri sosiaalitoimistoissa varmistetaan. (Otto Lehtipuu, äänin 75 – 0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Sosiaalilautakunta toteaa (8.2.2005), että harkinnanvaraisen toimeentulotuen käytön yhdenmukaisuutta varmistetaan sosiaalivirastossa kirjallisin ohjein (pysyväisohje), virastotason asiantuntijaryhmän tulkinnoin sekä lähiohjauksen ja johtamisen keinoin.
Pysyväisohje on sosiaaliviraston
sosiaalijohtajan antama sosiaalivirastoa velvoittava toimintaohje, joka on
voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Ohjeet ovat helposti saatavissa sosiaaliviraston sähköisestä pysyväisohjeistosta.
Ennen vuoden 2005 alussa tapahtunutta sosiaaliviraston organisaatiouudistusta
toimeentulotuen myöntämistä koskevien pysyväisohjeiden valmistelusta vastasi
toimeentulotuen eri ammattiryhmistä koostunut asiantuntijatyöryhmä yhteistyössä
lakimiesyksikön kanssa. Pysyväisohjeiden
noudattamisen valvonnasta vastasivat sosiaalikeskusten alaisten sosiaalipalvelutoimistojen
toimistopäälliköt ja johtavat sosiaalityöntekijät. Käytännössä pysyväisohjeiden kriteereiden tulkinta
tapahtui sosiaalipalvelutoimistoissa johtavien sosiaalityöntekijöiden johtamissa
työryhmissä tai tiimeissä. Tarvittaessa
lähiesimiehet ja toimeentulotukipäätösten tekijät konsultoivat myös
toimeentulotuen asiantuntijatyöryhmää tai lakimiesyksikköä.
Huolimatta suhteellisen selkeistä pysyväisohjeista seitsemän sosiaalikeskuksen ja 24 sosiaalipalvelutoimiston noin 50:n johtavan sosiaalityöntekijän johtamissa työryhmissä tai tiimeissä syntyi helposti erilaisia tulkintoja harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen kriteereiden käytännön soveltamisesta.
Kaupunginhallituksen 3.3.2003 asettaman organisaatiokomitean mietinnössä 4.6.2003 todetaan, että sosiaaliviraston organisaation arvioinnissa on etsitty ensisijassa sellaista ratkaisua, joka mm. lisää palvelutuotannon yhdenmukaisuutta ja turvaa yhdenmukaiset palvelutasot ja käytännöt eri alueilla.
Vuoden 2005 alussa aloittaneen sosiaaliviraston elämänkaariorganisaation suunnittelussa pyrittiin jo organisaatio- ja johtamisrakenteen avulla turvaamaan palvelujen tason ja käytäntöjen yhdenmukaisuus.
Uudessa organisaatiossa toimeentulotukiasiat on keskitetty aikuispalvelujohtajan
alaisen sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikölle, joka yhdessä alaistensa
sosiaaliasemien päälliköiden kanssa seuraa ja valvoo toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen
yhdenmukaisuutta.
Aikaisemman seitsemän sosiaalikeskuksen ja 24 sosiaalipalvelutoimiston sijaan toimeentulotukiasiat on keskitetty neljälle sosiaaliasemalle, joissa on yhteensä yhdeksän eri toimipistettä. Näin ollen toimeentulotukea myöntävien yksikköjen lukumäärän väheneminen jo sinänsä helpottaa harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen kriteereiden ja tulkinnan yhdenmukaista noudattamista ja valvontaa.
Pysyväisohjeiden valmisteluprosessi
uudistetaan vuoden 2005 aikana. Päävastuu
ohjeista ja niiden laatimisesta on kunkin vastuualueen johtajalla. Yhden
vastuualueen sisällä myös ohjeiden noudattamisen seuranta on helpompaa kuin
hajautetussa järjestelmässä. Toimeentulotuen yhdenmukainen käsittely edellyttää
edelleen myös kirjallista ohjeistusta.
Harkinnanvaraisen toimeentulotuen osalta on
kuitenkin todettava, että viime kädessä päätös perustuu asiakkaan yksilölliseen
elämäntilanteeseen. Myös tältä osin on kysymys johtamis- ja ohjauskäytäntöjen tehostamisesta,
mikä tarkoittaa panostamista sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien
ammatillisten taitojen kehittämiseen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Otto Lehtipuu) johdosta tehydistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Otto Lehtipuu) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Otto Lehtipuulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: OMAISHOITAJAN OSALLISTUMINEN KUNTOUTUSLOMALLE
Khs 2004-2359
Stj ilmoittaa, että käsitellessään 17.11.2004 vuoden 2005 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2005 – 2007 (asia nro 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
15 (58) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että talousarvion puitteissa pyritään mahdollistamaan omaishoitajan osallistuminen hoidettavan omaisen lakisääteiselle kuntoutuslomalle hänen niin halutessaan.” (Kauko Koskinen, äänin 79 – 0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Sosiaalilautakunta toteaa (8.2.2005), että sosiaalihuoltolaissa tarkoitetuille omaishoitajille, jotka ovat ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti sidottuja läheisensä hoitotyöhön, kuuluu kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuukaudessa. Helsingissä nämä vapaapäivät on järjestetty kohdentamalla lyhytaikaishoitopaikat sekä vanhainkodeissa että palveluasumisessa ensisijaisesti omaishoidettaville. Hoitopaikkojen henkilökunnalla on kuntouttava työote, jonka tarkoituksena on säilyttää henkilön toimintakyky tai parantaa sitä. Joissakin paikoissa hoidettavalla on mahdollisuus toiminta- tai fysioterapeuttien antamaan kuntoutukseen. Nyt käytettävissä olevat hoitopaikat vastaavat nimenomaan hoidettavien tarpeisiin, eikä niiden toimintaa ole suunniteltu omaisten tarpeisiin. Myöskään hoitopaikkojen riittävyys ja käytettävissä olevat määrärahat eivät mahdollista omaishoitajan mukanaoloa hoitopaikassa. Mikäli omainen olisi mukana hoitojaksolla nyt käytettävissä olevissa yksiköissä, on epätodennäköistä, että tavoite omaishoitajien mahdollisuudesta omaan lomaan ja virkistykseen toteutuisi.
Omaishoitajat voivat hakeutua kuntoutukseen Kelan kautta.
Mm. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja läheiset ry:llä on esite
kuntoutusta järjestävistä paikoista, joihin omaishoitaja voi hakeutua.
Molemmat puolisot voivat hakea ei-lakisääteisiä ns. sosiaalilomia tuettuna perhelomana niitä järjestäviltä yhdistyksiltä ja liitoilta kuten Lomaliitolta.
Valtion varoista maksettavaa lakisääteistä kuntoutusta voi hakea vain rintamaveteraanikuntoutuslain tai sotilasvammalain nojalla. Rintamaveteraanikuntoutuslain mukaan rintamasotilas ja rintamapalvelutunnuksen omaava hakevat kuntoutusta terveyskeskuksen kautta ja sotainvalidit Valtiokonttorista. Molemmissa myös aviopuolison on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada kuntoutusta. Lisätietoja tästä kuntoutuksesta saa terveyskeskuksesta veteraaniasiamieheltä (puhelin 310 50513 maanantaista perjantaihin klo 9 – 11) sekä internetistä osoitteesta http://www.hel.fi/terveyskeskus/suomi/palvelut/Sotiemme_veteraanien_palvelut.html tai /rintamaveteraani.html. Muuta lakisääteistä kuntoutusta vanhuksille tai vammaisille ei ole järjestetty.
Selvityshenkilö Elli Aaltosen ehdotukset ”Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen” tuo lisäesityksiä omaishoitajien aseman parantamiseen ja jaksamiseen. Ehdotukset on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiona 2004:3 ja ne löytyvät myös ministeriön sivuilta www.stm.fi / julkaisut / 2004. Mikäli ehdotukset johtavat lainsäädännöllisiin uudistuksiin, omaishoidon kehittämistä tarkastellaan uudelleen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehydistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285