HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

8 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

28.2.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Satamalautakunnan puheenjohtajan Timo Jaatisen virkamatka Kiinaan ja Singaporeen

3

 

4

Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous

5

 

5

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinainen yhtiökokous

8

 

6

Helsingin kaupungin tietoturvastrategia

10

 

7

Vuosaaren satama -projektin tilanneraportti

14

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Haagan kortteleiden nro 29208 ja 29209 sekä katu- ja lähivirkistysalueen (Kaupintien etelänpuoleinen alue) asemakaavan muutosta vastaan tehdyistä valituksista (nro 11045)

15

 

2

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta Kulosaaren huvila-alueen asemakaava-asiassa (nro 11155)

22

 

3

Keskustatunnelin jatkosuunnittelun periaatteet

30

 

4

Kamppiparkki Oy:n varsinainen yhtiökokous

45

 

5

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Wärtsilä Oyj Abp:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n sekä Oy Alfred A. Palmberg Ab:n välisessä kiinteistökaupassa.

47

 

6

Jäsenten nimeäminen Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n valtuuskuntaan ja hallitukseen vuonna 2005 alkavaksi nelivuotiskaudeksi

50

 

7

21.2.2005 pöydälle pantu asia
Asunto Oy Albertinmäen poikkeamishakemus

53

 

8

21.2.2005 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Fastighets Ab Silvertärnan poikkeamishakemuksesta (entinen elokuvateatteri Capitol)

55

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Opetusviraston hallintopäällikön viran nimikkeen muuttaminen

60

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Helsingin Bussiliikenne Oy:n osakkeet

62

 

2

21.2.2005 pöydälle pantu asia
Lausunto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 luonnoksesta

63

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Tilintarkastajien valitseminen Helsingin yhdistettyyn sairas- ja vanhainkotisäätiöön vuodeksi 2005

72

 

2

Edustajan nimeäminen Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n hallitukseen vuodeksi 2005

73

 

3

Vt Sari Näreen toivomusponsi: Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen hakeminen perheväkivaltaohjelman päivittämiseksi

74

 

4

Lausunto sisäasiainministeriölle poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevasta lainsäädäntöluonnoksesta

76

 

 

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lehtipuun (varalla Hellström) ja Ojalan (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

3

SATAMALAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN TIMO JAATISEN VIRKAMATKA KIINAAN JA SINGAPOREEN

 

Khs 2005-176

 

Kj toteaa, että satamalautakunnan esityksen mukaan IAPH:n (International Association of Ports and Harbors) 24. konferenssi järjestetään vuonna 2005 Kiinassa Shanghaissa 21. – 27.5.2005. Konferenssin teemana on ”The Challenges and Opportunities facing the World’s Ports”. Konferenssin jälkeen 28. – 31.5.2005 olisi tarkoitus matkustaa Singaporeen tutustumaan sikäläisen sataman toimintaan.  

 

IAPH on vuonna 1955 Los Angelesissa perustettu järjestö, joka pyrkii edistämään sataman hallinnollista, organisatorista ja teknistä kehittämistä. Helsingin Satama on ollut varsinaisena jäsenenä vuodesta 1978. Helsingin Sataman satamajohtaja on osallistunut kaikkiin konferensseihin liittymisestä lähtien. Satamalautakunnan puheenjohtaja on yleensä myös osallistunut konferensseihin. Satamalautakunnan mukaan olisi tarkoituksenmukaista, että myös tulevaan konferenssiin osallistuisi lautakunnan puheenjohtaja Timo Jaatinen. Virkamatkalle olisi lähdössä myös satamajohtaja Heikki Nissinen.

 

Matkakustannukset ovat noin 5 500 euroa henkilöä kohden ja ne maksettaisiin Helsingin Sataman käytettävissä olevista määrärahoista (4342 0140).

 

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Moskovaan ja Pietariin suuntautuvia virkamatkoja. 

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa satamalautakunnan puheenjohtajan Timo Jaatisen tekemän 21. – 31.5.2005 virkamatkan Kiinaan Shanghaihin IAPH:n konferenssiin osallistumista sekä Singaporeen sikäläisen sataman toimintaan tutustumista varten.

 

Pöytäkirjanote Timo Jaatiselle, satamalautakunnalle ja Helsingin Satamalle.

 

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

 

 

 

 

 

4

VANTAAN ENERGIA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-315

 

Kj toteaa, että Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 10.3.2005 klo 9.00 alkaen yhtiön toimitalossa Vantaalla osoitteessa Peltolantie 27.

 

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat mm. seuraavat asiat:

 

–                    vuoden 2004 tilinpäätöksen hyväksyminen

–                    vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

–                    hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot

–                    hallintoneuvoston jäsenten, puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan vaali

–                    yhtiön tilintarkastajien valinta

 

Osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemästä yhteentoista varsinaista jäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen valitaan yhdeksän varsinaista jäsentä, joista Vantaa nimeää viisi ja Helsinki neljä jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu kaksikymmentä jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä Vantaa nimeää kaksitoista ja Helsinki kahdeksan jäsentä. Sekä hallintoneuvostoon että hallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

 

Yhtiön hallintoneuvostossa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä toimineet

 

apulaisrehtori Hannele Ikonen

diplomi-insinööri Aarre Kilpinen

insinööri Jarmo Laaksonen

toiminnanjohtaja Panu Laturi

tutkija Hannele Luukkainen

kotiäiti Annukka Paasikivi

työehtosihteeri Nina Laine-Tuominen

osastopäällikkö Jukka Tamminen

 

Yhtiön hallituksessa ovat Helsingin kaupungin nimeäminä toimineet

 

diplomi-insinööri Matti Hirvikallio

diplomi-insinööri Karoliina Kaita

diplomi-insinööri Leena Westlund

kaupunginkamreeri Seppo Olli

 

Hallintoneuvoston ja hallituksen kaksivuotinen toimikausi päättyy kuluvan vuoden kevään varsinaiseen yhtiökokoukseen.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Vantaan Energia Oy:n Vantaalla pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.3.2005.

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallintoneuvostoon jäseniksi

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

sekä yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi:

 

_____________________________

 

_____________________________

 

_____________________________

 

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Manninen Lauri A., talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

 

 

 

 

 

5

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN SÄHKÖTALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-314

 

Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinainen yhtiökokous on 17.3.2005 klo 8.30 alkaen osoitteessa Kampinkuja 2, 00100 Helsinki.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään kutsun mukaan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat mm. seuraavat asiat:

 

–                    vuoden 2004 tilinpäätöksen hyväksyminen

–                    vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

–                    hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista päättäminen

–                    hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen

–                    hallituksen jäsenten valinta

–                    tilintarkastajien valinta

 

Kj toteaa, että yhtiön hallituksessa ovat olleet jäseninä päättyvällä toimikaudella Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Kauno Kaija sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut
Suomen Tilintarkastuskeskus Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Reijo Peltola.

 

Kj toteaa, että tarkastuslautakunta tekee kokouksessaan 3.3.2005 esityksen yhtiön tilintarkastajasta.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut –osaston edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2005 sekä esittämään yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen nimetään vuoden 2006 varsinaiseen yhtiökokokseen päättyväksi toimikaudeksi varsinaisiksi jäseniksi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Kauno Kaija sekä talous– ja suunnittelukeskuksesta lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka.

 

                                            Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita esittämään yhtiökokoukselle yhtiön tilintarkastajan nimeämistä tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti.

 

                                            Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

 

 

 

6

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOTURVASTRATEGIA

 

Khs 2003-2138

 

Kj toteaa, että kaupungin toiminta on yhä lisääntyvässä määrin riippuvainen tietotekniikasta. Toimintaan liittyvät tiedot ovat laajalti sähköisessä muodossa tietoverkoissa. Kuntalaisille tarjotut palvelut perustuvat tietojärjestelmien toimivuuteen ja kaupungin sisäinen hallinto tukeutuu tietotekniikkaan.

 

Tietoturvallisuuden avulla varmistetaan tiedon luottamuksellisuus sekä toiminnan luotettavuus ja sujuvuus kaikissa tilanteissa. Tietoturvallisuudella on keskeinen merkitys esimerkiksi luotettavien sähköisten palvelujen toteuttamisessa. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien näkökulmasta tarkasteltuna hallinnon tehtävänä on tuottaa sellaisia sähköisiä palveluja, joiden turvallisuuteen asiakas voi luottaa.

 

Tietoturvan uhat ja riskit

 

Tietoturvallisuuteen kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia. Osa rikkomuksista on tahallisia, osa tapahtuu vahingossa. Jokapäiväisiä uhkia ovat tietomurrot sekä viruksista johtuvat tietovuodot ja häiriöt järjestelmien toiminnassa. Toistuva uhka on myös henkilöstön tietämättömyydestä tai piittaamattomuudesta aiheutuvat vahingot. Varkaudet, sähkökatkot, tulipalo ja vesivahinko ovat uhkia myös tietoturvallisuudelle.

 

Tietoturvallisuuteen liittyvät uhat voivat pahimmillaan lamauttaa koko organisaation toiminnan. Uhat ilmaantuvat aiempaa nopeammin ja vaativat niiden torjumiseksi tarkoitetuilta vastatoimilta entistä enemmän. Tämän vuoksi on laadittu Helsingin kaupungin tietoturvastrategia, jolla vastataan nykyisiin tietoturvahaasteisiin ja varaudutaan tuleviin.

 

Strategiatyö on tehty talous- ja suunnittelukeskuksen johdolla yhteistyössä eräiden virastojen ja laitosten kanssa.

 

Tietoturvallisuuden kehittäminen

 

Tietoturvallisuuden riittävä taso on välttämätön edellytys toiminnan
jatkuvuudelle ja uskottavuudelle. Tietoturvallisuus lisää virastojen ja
laitosten toimintakykyä sekä parantaa toiminnan tehokkuutta ja laatua.

 

Tietoturvallisuus toteutuu, kun varmistetaan tietojen

 

–                    luottamuksellisuus: tietoa pääsevät käsittelemään vain ne, joilla on siihen käyttöoikeus

 

–                    eheys: tiedot ja järjestelmät ovat luotettavia, oikeellisia ja ajantasaisia

 

–                    käytettävyys (saatavuus): tieto ja sen käsittelytavat ovat valtuutettujen käyttäjien saatavilla ennalta määriteltyjen vasteaikojen puitteissa.

 

Tavoitteena on, että Helsingin kaupunki on tietoturvallinen organisaatio, johon kaikki voivat luottaa ja joka huolehtii tiedon turvallisesta hallinnasta ja välityksestä kaikille osapuolille.

 

Tavoitetilassa

 

–                    Kaupungin tietoturvaorganisaatio ja tietoturvavastuut ovat selkeät ja tietoturvan ohjaus ja valvonta toimivat tehokkaasti.

 

–                    Tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden vaatimus toteutuu kaikessa tietojenkäsittelyssä ja se mahdollistaa tietoturvallisen asioinnin ja tietojen käytön.

 

–                    Tietoturvaa toteutetaan kaikilla tasoilla siten, että tietoturva on mukana kaikessa toiminnassa.

 

–                    Käyttäjien, ylläpitäjien ja johdon tietoturvatietoisuus on
hyvä. Kaikki ymmärtävät oman merkityksensä sekä tehtävänsä ja velvollisuutensa tietoturvallisuuden ylläpidossa.

 

Tietoturvastrategiassa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin tietoturvan eri osa-alueisiin. Tietoturvaa toteutetaan mm. tietoturvatehtävien ja vastuiden organisoinnilla, vähentämällä avainhenkilöriippuvuutta,
tietoturvatarkastuksilla, palveluntarjoajien ja sidosryhmien kanssa tehtävien sopimusten tietoturvamäärityksillä, estämällä ulkopuolisten pääsy kaupungin tietoliikenneverkkoon ja torjumalla virusten aiheuttamat tietoturvariskit. Kulunvalvonnan, lukitusten ja laitteiden sijoittelun avulla estetään valtuutukseton pääsy laitteistotiloihin ja työasemien ääreen. Käyttäjien tunnistaminen ja käyttövaltuuksien määrittely on sujuvan ja turvallisen verkkoasioinnin tärkeä osa. Jatkuvuussuunnittelun avulla taataan tietojärjestelmien käyttö mahdollisissa häiriötilanteissa. Ohjeistuksella ja koulutuksella kehitetään käyttäjien tietoturvatietoisuutta ja salassapitosopimusten avulla osaltaan suojataan luottamuksellista tietoa.

 

Hyvin toteutetun tietoturvan edellytyksinä ovat kaupunkiyhteisesti toteutetut tietotekniikan perusrakenteet, menetelmät ja ohjeistus.  Tähän tähdätään mm. tietoteknisen infrastruktuurin yhtenäistämisellä, vakioinnilla ja keskitetyllä hallinnalla.

 

Tietoturvallinen toimintaympäristö edellyttää virastoilta riittävää panostusta ja osaamista. Tarvitaan koko henkilöstön valmiuksien kehittämistä, tietohallinnon osaamisen kasvattamista sekä tietoturvallisuuden sisällyttämistä palvelusopimuksiin. Tietoturvallisuustyö on osa toiminnan kehittämistä ja toiminnan laatua.

 

Tietoturvastrategian toimeenpano

 

Tietoturvastrategian toimeenpanoa johtaa talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto. Yhteistyötä varten perustetaan tietoturvallisuusryhmä, johon nimetään tietoturvallisuuden vastuuhenkilöitä virastoista ja laitoksista. Sen tehtävänä on talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston tukena koordinoida tietoturvallisuustoimenpiteitä ja valvoa tietoturvallisuusperiaatteiden toteuttamista. Virastot ja laitokset vastaavat omalta osaltaan tietoturvallisuudesta ja tietoturvastrategian toimeenpanosta. Virastot ja laitokset tarkentavat strategian toimeenpanoa laatimalla omat tietoturvastrategiansa.

 

                                            Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 16.2.2005 hyväksyä Helsingin kaupungin tietoturvastrategian esityslistan liitteen mukaisena ja kehottaa kaikkia kaupungin virastoja laitoksia laatimaan sen mukaisesti omat tietoturvasuunnitelmansa 30.6.2005 mennessä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupungin tietoturvastrategian.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolle.

 

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 169 2396

 

 

LIITE

Tietoturvastrategia liitteineen

 

 

 

 

7

VUOSAAREN SATAMA -PROJEKTIN TILANNERAPORTTI

 

Khs 2004-2183

 

Kj toteaa, että Khlle on säännöllisin väliajoin raportoitu Vuosaaren satama –projektin etenemisestä. Edellisen tilanneraportin Khs sai 8.11.2004.

 

Helsingin Sataman ilmoituksen mukaan Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti. Satamaprojektin (VUOSA) kustannusennuste on tällä hetkellä alkuperäisen budjetin raameissa. Kustannusennuste ei sisällä TBT:stä syntyviä lisäkustannuksia, joiden arvioidaan tällä hetkellä olevan yhteensä noin 10,5 milj. euroa.

 

Valtion vastuulla olevan liikenneyhteysprojektin (VUOLI) osalta kustannukset tulevat kohoamaan hyväksytystä budjetista, koska jo aieminkin kriittisiksi todetut tunnelien louhintakustannukset olivat arvioitua suuremmat. Myöskin suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset tulevat ylittämään budjetin. Tämänhetkisen käsityksen mukaan VUOLI-projektin kokonaiskustannukset tulevat ylittymään alle 4 % eli noin 7 milj. euroa indeksikorjatusta alkuperäisestä budjetista. Tarkistettu kustannusarvio edellyttää sekä eduskunnan että kaupunginvaltuuston hyväksymistä. Työn eteneminen ei kuitenkaan edellytä tilausvaltuuksien laajentamista ennen kevättä 2006.

 

                      ./.                   Tilanneraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä Vuosaaren satama –projektin tilanneraportin tiedoksi.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

LIITE

Tilanneraportti

 

 

 

 

1

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE HAAGAN KORTTELEIDEN NRO 29208 JA 29209 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN (KAUPINTIEN ETELÄNPUOLEINEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYISTÄ VALITUKSISTA (NRO 11045)

 

Khs 2002-222

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.10.2004 (asia nro 13) 29. kaupunginosan kortteleiden nro 29208 ja 29209 osien sekä katu- ja lähivirkistysalueen asemakaavan ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.12.2001 päivätyn ja 22.6.2004 muutetun piirustuksen nro 11045 mukaisena.

 

Valio Oy ja xxxxx xxxxxx kukin erikseen ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (15.12.2004) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta.

 

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja kaupunkisuunnitteluvirasto esittävät (20.1.2005) valitusten johdosta mm. seuraavaa:

 

Valio Oy                            Valittaja on vaatinut päätöksen kumoamista ja kaavan muuttamista valittajan esittämällä tavalla, tai vaihtoehtoisesti päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi.

 

Valittaja katsoo, että kaavoitettava uusi asuinalue sijoittuu liian lähelle, 170 metrin etäisyydelle, valittajan ja sen osakkuusyrityksen tuotantotiloja, joissa käytetään ammoniakkia. Valitusasiakirjoista syntyy käsitys, että asutuksen etäisyyden laitoksesta tulisi olla vähintään 300 metriä ja että tämä etäisyys olisi velvoittava viranomaisnormi, joka säätelisi toimintojen sijoittamista laitosten läheisyyteen.

 

Mainitsemillaan normeilla Valio Oy tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden turvallisuusohjeita nk. OVA-oh­jeita. OVA-ohjeet on laatinut työterveyslaitoksen johtama asiantuntijatyöryhmä. Mainittu 300 metrin välitön eristysetäisyys on tarkoitettu ohjeeksi onnettomuustilanteessa toimimiselle.

 

Ammoniakkilaitosten ja muiden toimintojen, kuten asumisen, vähimmäis­etäisyyksille ei ole viranomaisten antamia normeja, vaan etäisyyksiä on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

 

Kaupunki­suunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston teknistaloudellinen toimisto on teettänyt pelastuslautakunnan (26.3.2002) ja ympäristölautakunnan (9.4.2002) lausuntojen johdosta turvallisuustarkastelun ammoniakkikylmälaitosten Kaupintien eteläpuoleiselle alueelle muodosta­masta vaarasta (Esko Rossi Oy 13.11.2003).

 

Arvioinnissa on tunnistettu suurimmat teoriassa mahdolliset päästötilanteet, laskettu ulkoilmaan mahdollisesti pääsevän ammoniakin määrää ja leviämistä, arvioitu vaikutuksia suunnitellulla asuinalueella ja tarkasteltu riskien pienentämiskeinoja sekä väestön suojautumismahdollisuuksia.

 

Riskitarkastelun perusteella pahin teoriassa mahdollinen vuototilanne ei aiheuta asuinalueella epäedullisessakaan säätilanteessa välitöntä hengenvaaraa, mutta kuitenkin vakavan vaaratilanteen. Tyypillisessä säätilanteessa pahimmasta mahdollisesta päästöstä leviäisi asuntoalueen ulkoilmaan ammoniakkipitoisuus, joka on pienempi kuin pitoisuus, jossa lähes kaikki ihmiset pystyvät oleskelemaan tunnin ajan ilman hengenvaaraa. Suojautuminen sisätiloihin on mahdollista kaikissa tilanteissa, kun huolehditaan ilmanvaihdon pysäyttämisestä ja muiden tuuletusreittien sulkemisesta riittävän aikaisin.

 

Molemmat tarkastellut kylmälaitokset ovat viranomaisten valvonnassa olevia laitoksia, joiden ammoniakkilaitteita huoltavat ja korjaavat vain koulutetut henkilöt, painelaitteet tarkastetaan säädösten edellyttämällä tavalla ja teknistä toimivuutta valvotaan hälytysjärjestelmin. Suurten am­moniakkivuotojen mahdollisuus on arvioitu erittäin pieneksi. Epäedul­lisimpien sääolosuhteiden käyttämisen katsotaan yleisesti tällaises­sa tilanteessa tuottavan epärealistisen suuria suojaetäisyyksiä. On perusteltua käyttää laskennassa realistisia, tyypillisiä sääolosuhteita.

 

Turvallisuustarkastelun pohjalta kaupunkisuunnittelulautakunta on todennut, että suojaetäisyydet ammoniakkikylmälaitosten ja suunnitellun asuinalueen välillä täyttävät vähimmäisvaatimukset.

 

Uudenmaan ympäristökeskus on ollut tietoinen selvityksen tuloksista, eikä se ole käyttänyt sillä asiassa olevaa oikaisukehotusmahdollisuutta tai valitusoikeutta.

 

Valituksessa viitataan Uudenmaan ympäristökeskuksessa käsiteltävänä olevaan ympäristölupaan liittyviin lausuntoihin. Ympäristöluvan ehdot tulevat aikanaan ratkaistuiksi omana asianaan. Käsiteltävänä olevasta asemakaavasta riippumatta on mahdollista, että luvassa tultaisiin asettamaan Valiolle joitakin ammoniakin käsittelyyn liittyviä ehtoja. Laitos sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Vihdintien ja eräiden muiden asuinalueiden välittömässä läheisyydessä.   

 

Asemakaavan valmistelun yhteydessä ammoniakkilaitoksen riskeistä ja niiden kaavoitukselle asettamista reunaehdoista on kuitenkin hankittu riittävät selvitykset ja otettu kaavassa niiden tulokset huomioon.

 

Oikeuspalvelut ja kaupunkisuunnitteluvirasto viittaavat turvallisuustarkasteluun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon. Valitus on aiheeton.

 

Tapio Kauppi                    Valittaja on ensisijaisesti vaatinut päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti valittaja on vaatinut esittämiensä muutosten tekemistä kaavaan.

 

Valittaja katsoo, liittyen liikennejärjestelyihin, liikenteen päästöihin ja jätevedenpuhdistamon päästöihin, ettei kaavaratkaisu perustu riittäviin tutkimuksiin ja vaikutusten arviointiin. Valittajan voidaan katsoa pitävän myös ammoniakkilaitosten turvatarkastelua riittämättömänä.

 

Valituskirjelmässä on lisäksi runsaasti yleistä kritiikkiä Helsingin asuntotuotannosta ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

 

Liikennevaikutukset       Kaupunkisuunnittelulautakunta on muistutusten johdosta 22.6.2002 antamassaan lausunnossa todennut liikennevaikutuksista, että Kaupintien eteläpuoleisen alueen ja Aku Korhosen tien (valituskirjelmän kohta 5.1., Tieto Enator Oyj) kaavahankkeita on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla valmisteltu rinnakkain ja liikennesuunnittelija on arvioinut molempien kaavamuutosten vaikutukset lähialueiden liiken­teeseen.

 

Valittajan mielestä Kaupintien liikenne on jo nyt niin vilkasta, että valituksenalaista asemakaavakohdetta ei saa hyväksyä. Se rasittaisi kohtuuttomasti alueen nykyisten asukkaiden elinympäristöä. Valittaja väittää, että laskelmat liikennemäärän lisäyksestä ovat virheellisiä ja että liikenteen lisäys on suurempi kuin kaava-asiakirjoissa väitetään.

 

Kaavaselostuksessa olevasta kaavakartasta ilmenee autopaikkojen vähimmäismäärät. Kaavakartassa pysäköintialueiden pinta-ala on mitoitettu kaavan pysäköintinormien mukaisesti. Tämän autopaikkamäärän (224 autopaikkaa) perusteella arvioitu ajoneuvoliikenteen lisäys on 350 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laskelmaan sisältyy myös arvio liikehuoneistojen aiheuttamasta liikennemäärästä. Kaupintien liikennemäärä on vuonna 2004 tehdyn liikennelaskennan mukaan 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kasvaa kaavahankkeen vaikutuksesta 3 %, millä ei ole merkittävää vaikutusta elinympäristöön. Koska kaavan mukainen uusi asuntoalue sijoittuu lähelle Vihdintietä, osa liikenteen lisäyksestä ohjautuu Vihdintielle eikä kuormita Kaupintien nykyistä asuinaluetta.

 

Vihdintie on tielaitoksen väylä ja pääkatu. Kolikkokujan tapaisia tonttikatuliittymiä Vihdintielle ei sallita.

 

Vuonna 1997 Kaupintien liikennemäärä oli vielä 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupintien läpiajoliikenne on saatu vähenemään vuonna 1999 toteutetuilla hidastejärjestelyillä ja Kehä I:n lisäkaistojen rakentamisella nykyiseen 12 000.

 

Valittajan esittämässä liikennemääriä koskevassa liitemateriaalissa on kahdenlaisia liikennemäärätietoja. Kaupintien tiedot vuodelta 2004 perustuvat kyseisen laskentapäivänä kello 7–19 laskettuihin liikennemääriin. Kaupintien, Näyttelijäntien ja Kantelettarentien liikennemäärät on laskettu vuonna 2000 ja niissä on esitetty myös koko vuorokauden liikennemäärät sekä koko vuoden keskiarkivuorokauden liikennemäärät (kavl). Kaupintien liikennemäärä on laskettu molempien ajoratojen osalta välillä Laurinniityntie - Vaakatie ja on noin 12 000 ajoneuvoa keskiarkivuorokautena.

 

Keskimääräinen liikenteen määrä arkivuorokautena saadaan kertomalla laskentatulokset pitkäjaksoisen seurannan pohjalta luoduilla kertoimilla. Esimerkiksi laskentapisteessä F6 T1 07 liikenne on 15.4.2004 laskettu molempiin suuntiin Kaupintiellä ja tulokseksi on saatu 9737 ajo­neuvoa laskenta-aikana. Kertoimella muunnettuna keskiarkivuorokausiliikenne on 12 010 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kuten edellä on todettu, liikenne on myös laskettu molempiin suuntiin (poikkileikkaus­liikennemäärä) toisin kuin valituskirjelmässä väitetään.

 

Kirjelmän sivulla 12, toinen kappale, valittaja arvostelee eräiden katu­osuuksien liikennemäärien jäämistä laskennan ulkopuolelle. Laskennalla on ollut tarkoitus nimenomaisesti selvittää kyseisen laskentapisteen ohitse kulkeva liikennemäärä, eli Kaupintien liikennemäärä välillä Lauriniitynkuja - Vaakatie.

 

Läpiajokiellon asettaminen on tästä hankkeesta riippumaton erillinen liikenneasia. Liikennesuunnitteluosaston kokemusten perusteella läpiajokiellot toimivat huonosti ja niitä on hankala valvoa, mikä omalta osalta heikentää liikennemerkkien kunnioittamista. Haagan liikenteenohjaussuunnitelmasta päättäessään kaupunkisuunnittelulautakunta samalla päätti poistaa läpiajokiellot ja korvata ne hidas­tejärjestelyillä. Samanlaisia toimenpiteitä harkitaan muillakin läpiajo­kieltoalueilla.

 

Liikenneselvitysten osalta valituskirjelmä ei ole tuonut esiin virheellisyyksiä. Selvitykset ovat asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi riittävät. Liikenneselvitysasiakirjojen sisältöä on tarjouduttu valittajalle selvittämään, mutta hän ei ole pitänyt sitä tarpeellisena.

 

Melu ja liikennepäästöt

 

Puheena olevassa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa on todettu melusta ja liikennepäästöistä, että kaava-alueelle on laadittu melulaskelmat vuoden 2020 ennusteliikenteelle, jossa Vihdintien liikenne on 29 000 ajoneuvoa/vrk ja Kaupintien 23 000 ajoneuvoa/vrk.

 

Asemakaavoituksen lähtökohtana on ollut melu- ja pakokaasuhaittojen ehkäisy. Asemakaavaehdotuksessa torjuntakeinona on käytetty ensisijaisesti rakennusalojen sijoittelua. Kaavamääräysten avulla varmistetaan valtioneuvoston päätösten mukaisten ohjearvojen alittuminen.

Las­­kelmien mukaan korttelirakenne suojaa tehokkaasti piha-alueet melulta. Pihoille muodostuu alueita, joissa alitetaan valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melun enimmäisohjearvot ulkona. Tontilla 29209/2 ohjearvot alittuvat toteuttamalla kaavamääräyksen mukaiset 180 cm korkeat umpinaiset piha-aidat eteläisimpien rivitalojen pihoille. Kerrostalojen parvekkeet on lasitettava.

 

Vantaankosken radan junaliikenteen melu ei ylitä ohjearvoja, koska etäisyys uuteen asuntorakentamiseen on pienimmilläänkin noin 100 met­riä.

 

Melua ja liikennepäästöjä koskevia selvityksiä on pidettävä riittävinä.

 

Jätevesipumppaamo      Kaava-alueella sijaitsee Lassilan jätevesipumppaamo, jossa pumpataan Munkkivuori - Lassila ‑viemäritunnelin jätevedet Konala - Hermanni -viemäritunneliin. Pumppaamolle on kaavassa osoitettu rakennusala ”et” autopaikkojen korttelialueelta (LPA). Pumppaamon pienin etäisyys asuinrakennuksiin on noin 25 metriä.

 

Lassilan pumppaamon kautta kulkeva jätevesi on yhdyskuntajätevettä. Tästä syystä kaavoituksen aikana on selvitetty ainoastaan hajuhaitan esiintymistä mastokatselmuksin ja selvittämällä ympäristökeskuksen tietoon tulleet mahdolliset valitukset. Hajua ei ole todettu maastokäynneillä, eikä hajusta myöskään ollut merkintöjä ympäristökeskuksen tietokannoissa.

 

Kaavassa pumppaamo on otettu huomioon sijoittamalla sen lähiympäristöön vain autopaikkoja, minkä lisäksi mahdollisiin hajuhaittoihin on varauduttu sallimalla pumppaamon ilmanvaihtohormin sijoittaminen tontin 29208/1 rakennuksen katolle.

 

Ammoniakkilaitosten aiheuttama turvatarkastelu

 

Ammoniakkilaitoksiin liittyviä kysymyksiä on tarkasteltu edellä Valio Oy:n valituksen yhteydessä.

 

Yhteenveto Kaupin valituksesta

 

Oikeuspalvelut ja kaupunkisuunnitteluvirasto viittaavat kaupunkisuunnittelulautakunnan muistutusten johdosta 22.6.2002 antamaan lausuntoon ja katsovat, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valitus on aiheeton.

 

Kaj toteaa, että edellä esitetyn lisäksi hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi ottaa huomioon seuraava täydennys. Valio Oy:n valitukseen on liitetty, liittyen vaarallisia kemikaaleja koskeviin viranomaisnormeihin, myös ympäristöministeriön kirje 26.9.2001 otsikolla ”Kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat tuotantolaitokset”. Ohjekirje on annettu EU:n direktiivin 96/82/EY, nk. Seveso II-direktiivin 12 artiklan perusteella, joka edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon suuronnettomuuksien ehkäisyn maankäytön suunnittelussa mm. valvomalla olemas­­­sa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä toteutettavia uusia rakennushankkeita, kuten asuinalueita. Yksi keino varmistaa turvallisuutta on pyytää kaavaehdotuksista Turvatekniikan keskuksen tai paloviran­­omaisen lausunto.

 

Kaupintien varteen kaavoitetun uuden asuinalueen läheisyydessä sijaitseva laitos ei kuulu kirjeen liitteessä lueteltuihin laitoksiin eli ei kuulu kokonsa ja vaarallisuutensa perusteella suoraan tämän ohjekirjeen piiriin. Ohjekirjeessä mainittuja menettelytapoja voidaan kuitenkin soveltuvin osin noudattaa myös vaarallisuudeltaan vähäisempien laitosten vaikutuspiiriin kuuluvissa kaavahankkeissa. Juuri näin on tässä tapauksessa menetelty, eli suunnitelmasta on tehty erillinen turvallisuustarkas­­telu, kaavasta pyydetty Turvatekniikan keskuksen lausunto ja asiaa on käsitelty myös yhteisneuvottelussa kaupunkisuunnitteluviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Kaavassa on otettu turvallisuusnäkökohdat asianmukaisella tavalla huomioon, mitä osoittaa myös se, ettei Uudenmaan ympäristökeskus ole tehnyt asemakaavasta MRL 195 §:n mukaista oikaisukehotusta tai valitusta.

 

./.                   Kaj toteaa, että valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen lausunnon kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennettynä.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITE

Valitukset (Haagan kortteleiden nro 29208 ja 29209 ym. asemakaavan muutos nro 11045)

 

 

 

 

2

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KULOSAAREN HUVILA-ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11155)

 

Khs 2003-131

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.6.2004 (asia nro 13) 42. kaupunginosan korttelin nro 42001 tontin nro 6, korttelin nro 42014 tontin nro 8, korttelin nro 42018 tontin nro 5, korttelin nro 42027 tontin nro 2, korttelin nro 42032 tontin nro 13, korttelin nro 42009 tonttien nro 10 ja 16, korttelin nro 42010 tonttien nro 2 ja 4, korttelin nro 42025 tonttien nro 1 ja 12, korttelin nro 42026 tonttien nro 8, 10 ja 12, korttelin nro 42031 tonttien nro 4 ja 5, korttelin nro 42037 tonttien nro 3 ja 8, korttelin nro 42047 tonttien nro 17 ja 21 sekä katu- ja vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.11.2002 päivätyn ja 18.9.2003 ja 16.2.2004 muutetun piirustuksen nro 11155 mukaisena.

 

Xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesä valitti kaupunginvaltuuston päätökses­tä Helsingin hallinto-oikeuteen.

 

Kaupunginhallitus antoi 21.9.2004 lausunnon Helsingin hallinto-oi­keu­­delle valituksen johdosta pyytäen valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

 

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 15.12.2004 valituksen ja piti voimas­sa kaupunginvaltuuston 23.6.2004 antaman kaavapäätöksen.                

 

Xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesä on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeu­teen Helsingin hallinto-oikeuden 15.12.2004 antamasta päätöksestä.

 

Korkein hallinto-oikeus pyytää (5.1.2005) kaupunginhallituksen selitystä valituksen johdosta.

 

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (27.1.2005) mm. seuraavaa.

 

Valituksen sisältö            Valittaja on vaatinut Helsingin hallinto-oikeuden ja valtuuston päätösten kumoamista valittajan tonttia koskevalta osalta ja kaupungin velvoittamista korvaamaan valittajalle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

 

Valittaja on uudistanut asiasta aiemmin lausumansa ja mm. todennut, että tontinomistajat on valmistelussa asetettu eriarvoiseen asemaan. Kaksi tonttia on poistettu perustelematta suojelumääräyksen piiristä, vaikka tontit on arvostettu yhtä tärkeiksi tai tärkeämmiksi suojelukohteiksi kuin valittajan tontti. Valtuuston tekemä päätöksen itseoikaisu ja kaavoitusmenettelyn pilkkominen ei ole mahdollista. Asia olisi tullut palauttaa kokonaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Lisäksi kaava perustuu puutteelliseen selvitykseen. Päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin ei sisälly selvitystä tonttien rakennusoikeustiedoista, minkä johdosta suojelumääräysten vaikutuksia ja tasapuolisuutta ei voida arvioida.

 

Edelleen kaavamuutos on valittajan mukaan lain vastainen. Voimassaoleva kaava ei ole vanhentunut. Rakennusten suojelulla ei ole edellytyksiä. Valittajan rakennuksella ei ole suojeluarvoa ja suojelumääräys on kohtuuton. Lisäksi maapohjan korkeuseroista valittajan tontille johtuvia sadevesihaittoja ei ole otettu huomioon.

 

Valituksen laillisuus       Kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu kuolinpesälle tiedoksi 16.12.2004. Kuolinpesä on jättänyt valituksensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 31.12.2004. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle.

 

Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin

 

                      Hallinto-oikeuden päätös ja asiassa aikaisemmin annetut lausunnot

 

Oikeuspalvelut viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätökseen 23.6.2004 ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon 21.9.2004 sekä yhtyy hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut ja arvioinut päätöksen laillisuuden esitetyn selvityksen perusteella oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun.

 

                      Tontinomistajien tasapuolinen kohtelu

 

Kaavan muutosluonnos on alun perin sisältänyt myös valittajan viittaamat kaksi tonttia. Asiassa tehdyn selvityksen mukaan tonttien rakennuksilla on sellaisia kulttuurihistoriallisia ym. arvoja, että ne tulisi kaavassa suojella. Kaupunkisuunnittelulautakunta on esittelijän ehdotuksesta poiketen kuitenkin päättänyt rajata tontit kaavamuutoksen ulkopuolelle. Päätökselle ei ole esitetty perusteluja.

 

Kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat päätöksenteossaan ottaneet huomioon, että kysymyksessä olevat tontit on poistettu kaavaehdotuksesta ja todenneet, että koska lautakunnan päätös ei ole perustunut uuteen selvitykseen rakennusten arvoista, tulisi tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laatia tonteille rakennusten suojeluarvot huomioon ottava kaavamuutos. 

 

Valtuuston päätös on perustunut hallituksen esitykseen siitä, että kyseisten tonttien rakennukset suojellaan, mikäli suojelulle on olemassa lain mukaiset edellytykset ja lakiin perustuvia hyväksyttäviä syitä raken­nusten sulkemiselle suojelun ulkopuolelle ei ole.

 

Hallitus on 28.6.2004 kehottanut lautakuntaa käynnistämään kaavamuu­­toksen kyseisten tonttien osalta. Lautakunta on 9.9.2004 tehnyt hallitukselle esityksen rakennuskiellon jatkamisesta, jotta kaavamuutos voitaisiin käynnistää. Hallitus on pidentänyt rakennuskieltoa 15.10.2005 saakka. Hallitus on 15.11.2004 rakennushankkeiden nopeuttamiseksi määrännyt kaavan tulemaan osittain voimaan tonttien osalta, joiden osalta kaavasta ei ole valitettu. Tontteja koskeva kaavamuutos tullaan kaupunkisuunnitteluvirastolta saadun tiedon mukaan käsittelemään lautakunnassa kevään 2005 aikana.

 

Asiassa ei ole ollut perusteltua palauttaa koko kaavaa uudelleen valmis­teltavaksi, koska uusi tarkastelu on mahdollista tehdä vain kyseiset tontit sisältävänä. Kaavan hyväksyminen osissa on kaavoituskäytännös­sä yleistä. Tasapuolisen kohtelun toteutuminen huomioidaan tällöin koko kaavoitettavan alueen osalta. Lisäksi alueen rakennushankkeet olisivat koko kaavan palauttamisen johdosta viivästyneet.

 

Valittajan oikeudet eivät ole myöskään päätöksen vuoksi vaarantuneet. Valittajan rakennuksen suojelulle on edelleen olemassa lain mukaiset edellytykset ja valittajaa on kohdeltu tasavertaisesti muiden suojeltujen kohteiden omistajien kanssa. Kaavan palauttamisella uudelleen valmisteltavaksi ei ole vaikutusta rakennuksen suojelun edellytyksiin.

 

Valittajan viittaama hallintolain 25 § ei siten estä kaavamuutoksen käsittelemistä uudelleen vain kysymyksessä olevien tonttien osalta.

 

Kaupunginhallituksen lausunnosta 21.9.2004 lisäksi ilmenee, että kaavaa valmisteltaessa ei ole poistettu suojelukohteita kaavaluonnoksesta pelkän omistajien vastustuksen perusteella.

 

Hallinto-oikeus on siten päätynyt oikeaan ratkaisuun todetessaan, että kaupunki ei ole rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta eikä käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

 

                      Vaikutusten selvittäminen

 

Kaava-alueella on vuonna 2002 suoritettu inventointi alueen 1940-, 1950- ja 1960-lukujen rakennuskannan arvojen selvittämiseksi. Suojeltavat rakennukset on arvostettu ja valittu niiden arkkitehtonisen laadun sekä kaupunkikuvallisen ja rakennushistoriallisen merkityksen perusteella. Myös rakennusten kunto on otettu kohteiden valinnassa huomioon.

 

Yleiskaava 1992:ssa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Muutokset alueella tulee tehdä niin, että alueen kulttuurihistoriallisia ym. ominaispiirteitä ei turmella. Valtuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueek­si. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Yleiskaava on Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 4.11.2004 mukaan pantu täytäntöön kysymyksessä olevan alueen osalta.

 

Lisäksi Museoviraston julkaisun 16/1993 mukaan kyseinen kaupunginosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

 

Kaavan valmistelussa on käytetty hyväksi monipuolista asiantuntemusta. Kaupunginmuseo on toiminut inventoinnissa ja kaavan valmistelussa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Virastossa on käy­tössä eri ammattilaisten asiantuntemus. Kaavaehdotuksesta on lisäksi pyydetty kaupunginmuseon, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kiinteistölautakunnan ja rakennusvalvontaviraston lausunnot.

 

Kaavan vaikutuksia on selvitetty erittäin perusteellisesti. Kaikkien suojelukohteiden tonttitiedot mukaan lukien rakennusoikeustiedot on selvitetty. Jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoitusmahdollisuuksia on tarvittaessa tutkittu tonttikohtaisesti. Tietoina on käytetty rekisteritietoja, rakennuslupakuvia, katselmuksia sekä tontinomistajilta saatuja lisätietoja. Tiedot on koottu asianmukaisesti kansioihin, mutta niistä ei ole kat­sottu tarpeelliseksi koota erillistä kirjallista vertailevaa selvitystä.

 

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavamuutos perustuu siten maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämään riittävään selvitykseen ja lausuntoihin, joiden perusteella on arvioitavissa ja todettavissa rakennusten suojeluarvo. Lisäksi selvityksen perusteella on voitu riittävästi arvioida suojelumääräysten vaikutus ja tasapuolisuus.

 

                      Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

 

MRL 51 § ja 60 § edellyttävät kuntaa arvioimaan kaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtymään toimenpiteisiin vanhentuneiden kaavojen uudistamiseksi. Velvoite koskee myös rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneita kaavoja. Hallinto-oikeuskin on asianmukaisesti todennut, että kunta voi velvoitteen toteuttamiseksi harkintansa mukaan päättää kaavan muuttamisesta.

 

Kuten kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa todetaan, rakennussuojelun periaatteet ja niiden asema kaavoituksessa ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet. Rakennussuojelulaki ja rakennussuojelun kaavoitukseen ulottuva rakennuslain muutos tulivat voimaan 1.7.1985. Alueelle vuosina 1985 ja 1986 vahvistettujen asema­­kaavojen pohjaksi on laadittu vuonna 1981 inventointi, mikä on koskenut ennen vuotta 1940 syntynyttä rakennuskantaa. Tällä hetkellä 1940–1960-luvun rakennettua ympäristöä pidetään osana kulttuurihistoriallista perintöä ja rakennussuojelullinen tarkastelu ulotetaan jo 1970-luvulle saakka. 

 

Myös ympäristökeskus on asiassa antamassaan lausunnossa 23.5.2003 pitänyt suojelun laajentamista myös uudempaan rakennuskantaan erittäin tärkeänä.

 

Kaavan muuttaminen on siten perusteiltaan lain mukainen. Kysymykseen ei myöskään tule valituksessa viitattu tontinomistajan luottamuksensuojan soveltaminen.

 

                      Rakennuksen suojelun edellytykset

 

Rakennusten suojelu täyttää myös laissa säädetyt suojelun edellytykset. MRL 57.2 § mukaan suojelukohteella tulee olla maisemaan, luonnonarvoihin, rakennettuun ympäristöön tai kulttuurihistoriaan liittyviä tai muita suojeltavia erityisiä ympäristöarvoja. Kuten edellä on todettu, suo­jelukohteiden arvostus ja valinta on perustunut huolelliseen rakennetun ympäristön arvojen inventointiin.

 

Irma ja Matti Aaltonen ovat suunnitelleet alueelle suuren määrän 1950‑luvulla valmistuneita omakotitaloja. Rakennusten suunnittelijoina on ollut myös lukuisia muita maineikkaita arkkitehteja. Suojelukohteiden valintaa ei ole kuitenkaan suoritettu sillä perusteella, että arkkitehtien koko tuotanto saadaan sisällytetyksi suojeltavien kohteiden joukkoon, vaan kaikkia rakennuksia on tarkasteltu tasavertaisesti edellä todetuin kriteerein.

 

Valittajan rakennus on inventoinnissa katsottu sijoittuvaksi luokkaan a erityisen korkealaatuista arkkitehtuuria edustavana kohteena. Rakennus ilmentää laadukkaasti 1950-luvun omakotitaloarkkitehtuuria ja suunnittelijoidensa Aaltosten luonteenomaista tyyliä. Se on huolellisesti yksityiskohtiaan myöten suunniteltu ja siinä on käytetty aikakaudelle tyypillisiä korkeatasoisia materiaaleja. Rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti rakennus sijoittuu luokkaan b. Se soveltuu hyvin alueen miljööseen ja on myös hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Rakennuksen pohjoinen pääty on kaupunkikuvassa näkyvä elementti.

 

Inventoinnin yhteydessä ei ole tehty rakennusten tarkempaa tarkastelua meren suunnasta. Valittajan rakennuksen on kuitenkin arvioitu myös näkyvän meren suuntaan. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon, että rakennusoikeuden toteutuessa näkymä meren suuntaan muuttuu, mutta tätä ei ole pidetty rakennuksen arvoa merkittävästi heikentävänä tekijänä, koska rakennuksen muut erityiset arvot säilyvät ennallaan.

 

Kaupunginmuseo on kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta 4.12.2003 ilmenevin perustein puoltanut rakennuksen suojelua.

 

Hallinto-oikeus on siten asianmukaisesti katsonut, että rakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennetun ympäristön, rakennustaiteen ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Rakennuksen suojelu täyttää näin ollen laissa säädetyt edellytykset.

 

                      Suojelumääräyksen kohtuullisuus

 

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavamuutoksessa valittajan tontin rakennusoikeus säilyy ennallaan ja tontin rakennusala on määritelty siten, että koko käyttämättä oleva rakennusoikeus on mahdollista toteuttaa. Suojelumerkintä ei estä rakennuksen kunnostamista eikä lisärakentamista, vaan edellyttää, että rakentaminen toteutetaan rakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla.

 

Suojelumääräyksen vaikutuksia on kaupunginhallituksen lausunnosta 21.9.2004 ilmenevällä tavalla arvioitu valittajan tontin kohdalla erityisen yksityiskohtaisesti mm. tutkimalla lisärakentamisen sijoittamista tontille.

 

Tontinomistajan henkilökohtaisia olosuhteita ei voida pitää lain mukaan suojeluratkaisun perusteena. Tontille on kuitenkin mahdollista rakentaa kaupunginhallituksen lausunnosta ilmenevin tavoin valittajan toivomat kolme asuntoa. Kaava ei vaikeuta kuolinpesän jakoa.

 

Hallinto-oikeus on siten perustellusti katsonut, että suojelumääräykset ovat MRL 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla maanomistajalle kohtuullisia.

 

                      Kadun ja tontin korkeusero

 

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kadun sadevesiviemäröintiin liittyvät ongelmat ratkaistaan MRL 85 §:n ja MRA 41 §:n mukaan katusuunnitelmassa, ei kaavoituksen yhteydessä. Katusuunnitelma on kaavan puitteissa ongelmitta laadittavissa siten, että haitta poistuu. Tästä syystä lausunnon pyytäminen rakennusvirastolta ei ole ollut tarpeen.

 

                      Oikeudenkäyntikulut

 

Asiassa ei ole kohtuutonta määrätä valittajaa vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan sekä hallinto-oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden osalta.

 

                      Yhteenveto

 

Oikeuspalvelut toteaa, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kaavamuutos ja sen suojelumääräykset täyttävät lain asettamat vaatimukset ja päätöksenteossa on otettu huomioon maanomistajien yhden­vertainen kohtelu. Valituksessa ei ole myöskään esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa.

 

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavassa selityksessä tulisi siten yhtyä hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin sekä pyytää valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

 

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan hallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

 

Kaj toteaa, että Khs päätti 15.11.2004 määrätä asemakaavan nro 11155 voimaan lukuun ottamatta tonttia 42031/5. Koska Helsingin hallinto-oikeus ei ole määrännyt täytäntöönpanoa keskeytettäväksi, kaava on kuulutettu voimaan muilta kuin valituksenalaiselta osin.

 

./.                   Kaj toteaa lisäksi, että valitus, Khn lausunto 21.9.2004 ja Helsingin hallinto-oikeuden 15.12.2004 antama päätös ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1–3.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeu­delle esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen selityksen.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesän valitus Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (Kulosaaren huvila-alueen asemakaava)

 

Liite 2

Kaupunginhallituksen lausunto 21.9.2004 Helsingin hallinto-oikeudelle Xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesän valituksesta (Kulosaaren huvila-alueen asemakaava)

 

Liite 3

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 15.12.2004 Xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesän valituksesta (Kulosaaren huvila-alueen asemakaava)

 

 

 

 

3

KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUN PERIAATTEET

 

Khs 2002-1207

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on (11.4.2002) esittänyt Khlle,

 

–                    että Keskustatunnelin jatkosuunnittelun asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5044-7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, vaihtoehto C

 

-                                       että Khs merkitsisi tiedoksi selvitykset Keskustatunnelin vaiheittain rakentamismahdollisuuksista ja eri vaiheisiin liittyvistä keskustan katuverkon ja kävelykeskustan kehittämis­mahdollisuuksista

 

-                                       että Keskustatunnelin 1. rakennusvaiheesta ja siihen liittyvästä kävelykeskustan ja keskustan katuverkon kehittämisestä laadittaisiin liikennesuunnitelma ja rakennetekninen suunnitelma

 

-                                       että päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen

 

-                                       että Khs merkitsisi tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista.

 

./.                   Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys (ilman liitteitä), josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

 

./.                   Kartat tutkituista Keskustatunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

 

./.                   Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

 

Esityksen johdosta on saatu joukkoliikennelautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, rakennuslautakunnan, (jonka liitteenä on kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto), yleisten töiden lautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunto. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto (nykyisin talous- ja suunnittelukeskus) ei antanut asiassa lausuntoa.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.10.2002) mm., että Keskustatunnelia keskustan liikennejärjestelmänä on tutkittu jo pitkään ja sen suunnitteluun on käytetty mittavasti aikaa ja rahaa. Suunnittelu on palannut toistuvasti lähtökuoppiinsa ja hankkeen lähtökohdat ovat joutuneet kriittisen arvioinnin kohteeksi kerta kerralta kulloistenkin lähtökohtien pohjalta.

 

Joukkoliikennelautakunta viittaa lausuntoonsa 7.5.2001, jolloin se on todennut hankkeen sopivan ylipäänsä huonosti joukkoliikennepainotteiseen liikennepolitiikkaan mutta jos tunneli olisi tarpeellista tehdä, tulisi pitäytyä minitunneliosuuteen, jolle Kaivokadun liikenne olisi siirrettävissä. Kävelykeskustan edistämisessä on mahdollista edetä jo nykytilan parantamisella (0+) vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi on ollut nähtävissä, että keskustan pysäköintihankkeiden yhteydessä ei aina ole noudatettu toisen metrolinjan tilavaraustarpeita. Lautakunta pitää välttämättömänä, että jatkossa yksittäisten hankkeiden toteuttamisella ei vaaranneta tulevia joukkoliikenteen aluevarauksia. Tässä mielessä vaihtoehto C:n mukaisen tilavarauksen valitseminen voisi säästää tulevilta ylilyönneiltä.

 

./.                   Joukkoliikennelautakunnan esitys, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

 

Pelastuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että pelastustoimen kan­nalta parhaat vaihtoehdot ovat 0+ tai tunnelivaihtoehto C. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, että Keskustatunneliin liittyvät tilat ovat turvallisuustasoltaan riittävät.

 

./.                   Pelastuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 5.

 

Ympäristölautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että huolimatta päinvastaisista lähtöoletuksista tunnelivaihtoehdoksi esitetty vaihtoehto C on pitkä ja välityskyvyltään suuri tunneli, joka saattaa houkutella läpikulkuliikennettä Helsingin läpi. Tämä lisäisi läpikulkuliikenteen haittoja Keskustatunnelin vaikutusalueella. Keskustatunneli parantaa ja nopeuttaa yhteyksiä keskustan pysäköintilaitoksiin, mikä saattaa osaltaan vähentää joukko- ja liityntäliikenteen houkuttelevuutta. Myös psykologiset tekijät on syytä ottaa huomioon, sillä elleivät autoilijat halua ajaa maan alla, katuverkon liikenne ei vähene ennusteiden mukaisesti.

 

Myös hyödyt joukkoliikenteelle näyttäisivät olevan melko vähäiset, etenkin, jos Länsimetro valmistuisi ennen tunnelin rakentamista. Lautakunnan mielestä vaikutukset joukkoliikenteeseen ja erityisesti metron nykyisten ja suunniteltujen linjausten matkustajamääriin tulisi arvioida tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä on mainittu vain Kaivokadun muuttaminen kävelykaduksi tunnelin valmistuttua, mutta tunnelin rakentamispäätöstä tehtäessä tulisi olla käytettävissä kävelykeskustan kehittämissuunnitelma kustannuksineen ja toteuttamisaikatauluineen.

 

Keskustatunnelia suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota sen vaikutuksiin myös Sörnäisten rantatien varren rakentamiselle ja virkistykseen suunnitellulle lähialueelle ja liikenteen haittojen lieventämiskeinot. Samoin tulee arvioida vaikutukset Kaisaniemen ja Hietaniemen kulttuurihistoriallisille ympäristöille ja pohjaveteen.

 

Helsingissä on suunnitteilla varsin mittavia liikennehankkeita ja lautakunnan mielestä hankkeiden toteuttamisjärjestyksessä tulisi ottaa huomioon joukkoliikennettä suosiva liikennepolitiikka.

 

./.                   Ympäristölautakunnan lausunto, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 6.

 

Rakennuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että Keskustatunnelin hyötyjen arviointi on tunnelin toteuttamisen kannalta keskeinen kysymys. Yksiselitteisiä hyötyjä on tehtyjen laajojen selvitysten perusteella vaikea hahmottaa. Kampin laajat järjestelyt tulevat vaikuttamaan keskustan liikennejärjestelyihin ja ydinkeskustan kävelyolosuhteita on mah­dollista parantaa myös ilman tunnelia. Lisäksi asian liittyessä kaukaiseen tulevaisuuteen on lähes mahdoton ennustaa kuinka kiireelliseksi tunnelin rakentaminen tulisi arvioida verrattuna moniin muihin tärkeisiin hankkeisiin. Rakennuslautakunta ei ole kovin vakuuttunut tunnelin tarpeellisuudesta.

 

On tarkoin pohdittava tulisiko tunneliin varautua asemakaavoituksella vai ei. Vahvistunut tunnelivaraus saattaa vaikeuttaa monien rakennushankkeiden toteuttamista tai ainakin nostaa niiden kustannuksia. Jos tunnelikaava päätetään laatia, tulisi tarkoin selvittää kaavan rajoitukset ja vaikutukset vuonna 2002 hyväksytylle Töölönlahden asemakaavan mukaisten uusien rakennuskortteleiden toteuttamiselle. Töölönlahden asemakaavassa maanalaisen liikennetunnelin rakentamiseen on varau­duttu mm. kieltämällä kellari- tai muiden maanalaisten tilojen rakentaminen suunnitellun tunnelirajauksen kohdalla.

 

Lautakunnan mielestä on tärkeää, että keskustaa voidaan kehittää viihtyisänä ja elinvoimaisena kulttuurin, hallinnon, palveluiden ja kaupan pääkeskuksena, jonka eräänä avaintekijänä ovat kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Onnistuneesti toteutettuna tunneli voisi edesauttaa keskustaympäristön kohentumista.

 

Tunneli kaikkinensa vaikuttaa monin eri tavoin kaupunkikuvaan, ramppeineen, 400 metrin välein sijoittuvine varapoistumisteineen, poistoilmapiippuineen ja valaistus- ja opastuslaitteineen. Näistä syistä lautakunta katsoo, kuten kaupunkikuvaneuvottelukunta, että hankkeelta tulee edellyttää rakennuslupaa.

 

Autoilijoiden kannalta tunnelia ei voi pitää kaikkein miellyttävimpänä ympäristönä ja jos vaihtoehtoja on, monet valitsevat maanpäällisen yhteyden. Tästä syystä tunneliarkkitehtuuriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Korkeatasoisuuden vaatimus on olennainen myös maanpäällisten näkyvien rakenteiden osalta, sillä tinkiminen tunnelin laatutasosta arpeuttaisi pysyvällä tavalla keskeisimpiä osia kaupungista.

 

Varaukset sitovat keskustan maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tässä mielessä yhden vaihtoehdon, C-vaihtoehdon valinta asemakaavoituksen pohjaksi saa lautakunnan tuen.

 

./.                   Rakennuslautakunnan lausunto, johon liittyy kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 7.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (24.10.2002) mm., että lautakunta pitää perusteltuna vaihtoehto C:n valintaa jatkosuunnittelun pohjaksi. Tutkituista vaihtoehdoista C on niin toiminnallisuudeltaan kuin turvallisuudeltaankin paras ja se myös vähentää liikennettä katuverkosta eniten sekä tarjoaa sujuvimmat yhteydet pysäköintilaitoksiin. Päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen. Toteuttamisen tulisi tapahtua vaiheittain mahdollisimman lyhyin tauoin ja niin, että Töölönlahden alue, jonka tuleva rakentaminen liittyy kiinteästi tunnelin rakentamiseen sekä teknisten ratkaisujen että aikataulun osalta. Jatkosuunnittelussa, erityisesti kaavoitusvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota maanpäälle tuleviin rakenteisiin ja ottaa huomioon rakennettu ympäristö ja kaupunkikuvalliset tekijät. Tunnelin rakentamisaikaiset haitat jo rakennetulle ympäristölle ovat huomattavat ja työn aikaiset järjestelyt tulisi tehdä niin, että häiriöt ympäristölle ja liikenteelle olisivat mahdollisimman vähäiset. Pohjavesiolosuhteiden säilyttäminen vaatii lisäselityksiä.

 

Lautakunta viittaa myös teettämäänsä Keskustatunnelin talous- ja markkina-analyysiin, joka osoitti hyötyä osoittavien tunnuslukujen olevan investointipäätöksen kannalta riittäviä, kun kyseessä on julkinen hanke. Samassa selvityksessä suositeltiin rahoitusmalliksi kaupungin budjettivaroin tapahtuvaa rahoitusta, jossa hanke toteutettaisiin yhtenä kiinteähintaisena kokonaisvastuu-urakkana ja joka sisältäisi myös tunnelin ylläpidon 15–25 vuoden ajan.

 

./.                   Yleisten töiden lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 8.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.11.2002) mm., että Helsingin keskustan maankäytön suunnitelmiin on jo 1950-luvulta asti sisältynyt poikittaisliikennettä varten suunniteltu liikenneväylä Töölönlahden eteläpuolella. Maanalaisen Keskustatunnelin suunnittelu käynnistyi jo 1980-luvulla. Sen jälkeen suunnittelussa on tutkittu useita massiivisia tunnelivaihto­ehtoja, joista kaupunkisuunnittelulautakunta esittää jatkosuunnittelun pohjaksi valittavaksi vaihtoehdon C.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämän tunnelivaihtoehdon rakennuskustannukset ovat arviolta 250 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Rakentaminen on huomattavan suuri investointi ja myös vuotuiset käyttökulut ovat suuret. Maksutuloilla tunnelin käyttöä ei voida huomattavasti kattaa, koska ne ohjaisivat liikennettä katuverkkoon, jolloin tunnelin hyödyt suurelta osin mitätöityisivät.

 

Rakentamiskustannuksia voitaisiin pienentää rakentamalla tunneli Töölönlahden alueella syvävaihtoehdon mukaisena. Sen etuna olisivat pienenpien kustannusten ohella pienemmät riskit ja työnaikaiset haitat sekä vähäisemmät tilavaraukset.

 

Rakennusviraston ym. laatiman talous- ja markkina-analyysin (2001) perusteella ainoa realistinen rahoitusvaihtoehto on kaupungin budjettirahoitus. Arvioidut kustannukset eivät sisällä Helsingin keskustan kehittämisen edellyttämiä pintarakenteiden eikä maanalaisten huolto- ja pysäköintijärjestelyjen toteutuskustannuksia, joten kaupungin on rahoitettava ne erikseen.

 

Keskustatunnelin rakentaminen vasta joskus tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia keskustan muulle maankäytölle etenkin Töölönlah­den alueella, jossa alueen eteläosaan sijoittuvissa kortteleissa raken­­taminen on muutamaa tonttia lukuun ottamatta käytännössä mahdo­tonta ennen tunnelin rakentamista. Siten tälle keskustan ydinalueelle mahdollisesti suunniteltavat rakennushankkeet lykkääntyvät epämääräiseen tulevaisuuteen Keskustatunnelin toteutumista odotettaessa. Viivästys voidaan välttää, mikäli Keskustatunneli päätettäisiin rakentaa Mannerheimintien ja Unioninkadun väliseltä osuudelta esitetyn pintavaihtoehdon sijasta kiinteistöviraston geoteknisen osaston lausunnossa mainitun syvävaihtoehdon mukaisena.

 

Keskustatunnelin pitkä suunnitteluhistoria osoittaa selkeästi hankkeen ongelmallisuuden. Kyseessä on kokonaisuudessaan suuri, kallis ja teknisesti monimutkainen väylähanke, jonka toteutuminen on epävarmaa ja kaukana tulevaisuudessa. Sen vuoksi tulisikin selvittää, olisivatko Keskustatunnelin toteutuksen kieltämättä arvokkaat tavoitteet saavutettavissa muilla helpommin toteutettavilla ratkaisuilla.

 

Keskustatunnelin tavoitteena on muun muassa liikenneturvallisuuden parantaminen ja joukkoliikenteen nopeuttaminen Helsingin keskustassa, viihtyvyyden ja ympäristön laadun parantaminen laajentamalla kävelykeskustaa ja vähentämällä ympäristöhaittoja ja keskustan elinvoimaisuuden lisääminen parantamalla huoltoliikenteen toimintaedellytyksiä ja pysäköintilaitosten saavutettavuutta.

 

Keskustan kävelyalueiden laajentaminen on suurelta osin mahdollista myös ilman, että Keskustatunneli rakennetaan. Toisaalta Kaivokadun muuttaminen kävelyalueeksi ei ole mahdollista edes sen jälkeen, kun Keskustatunneli mahdollisesti on joskus rakennettu, koska osa poikittaisbussilinjoista käyttäisi Kaivokatua siinäkin tapauksessa.

 

Keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman säilymisen ja kehittämisen kannalta merkittävimmät asiat ovat viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö, monipuolinen kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä alueen hyvä saavutettavuus. Tärkeintä on tällöin yhtenäisten, suhteellisen häiriöttömien ja viihtyisien jalankulkualueiden luominen siirtämällä ensi sijassa niiden toimintaa erittäin pahasti häiritsevä huoltoliikenne pois katutasosta maan alle.

 

Makkaratalon ja Stockmannin meneillään olevien kehittämishankkeiden yhteydessä kaupunki on neuvotellut näiden kiinteistöjen huollon ja pysäköintiliikenteen siirtämisestä keskustan alle rakennettavaan maanalaiseen huoltoväylään, jonka kustannuksista kiinteistöt maksavat huo­mattavan osan. Ratkaisu on toteutuessaan sekä joustava että talou­del­lisesti kaupungin kannalta edullinen. Suunniteltavan huoltoväylän yhteyteen on myöhemmin liitettävissä myös useimpien muiden ydinkes­kustan kortteleiden huolto ja pysäköintiliikenne. Ratkaisu ei edellytä Keskustatunnelin rakentamista. 

 

Kiinteistölautakunnan mielestä esitetyn keskustan läpi kulkevan massiivisen Keskustatunnelisuunnitelman (C) vaihtoehdoksi tulisi valmistella Helsingin keskustan alueelle kokonaissuunnitelma, jonka mukaisesti alueen kiinteistöjen huolto- ja pysäköintiliikenne voidaan ohjata keskustan alueelle rakennettavan väylästön avulla pois maanpäällisestä katuverkosta ja siten edistää kävelykeskustan laajentamista ja sen laadullisten tavoitteiden toteuttamista. Tätä vaihtoehtoa tulisi sitten verrata kustannuksiltaan ja muilta vaikutuksiltaan Keskustatunneli-suunnitel­maan.

 

./.                   Kiinteistölautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 9.

 

Kruununhaan Asukasyhdistys r.y. on Khlle lähettämässään kirjeessä (4.6.2002) todennut kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemästä esityksestä valita jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto C mm., että Kruunun­haan asukkaat ovat suunnittelun eri vaiheissa useaan kertaan ilmaisseet, että Kruununhaasta ei tarvita liittymää Keskustatunneliin. Liikenne on jo nyt Kruununhaan pahin ympäristöongelma ja tunnelin liittymän rakentaminen Siltavuorenrantaan vaikuttaisi erittäin haitallisesti alueen kulttuurihistoriallisiin, rakennustaiteellisiin ja kaupunkikuvallisiin ominais­piirteisiin. Liittymän liikenne tuhoaisi tuhansien ihmisten rauhallisen ulkoiluyhteyden Keskuspuiston suuntaan ja pilaisi rannan virkistysarvon lopullisesti. Tämän vuoksi Siltavuorenrannan liittymä tulisi poistaa suunnitelmasta.

 

./.                   Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 10.

 

Helsingin ortodoksinen seurakunta ja liikennetunnelisuunnitelmaa vastustava ad hoc toimikunta on lähettänyt kaupungille kirjeen (3.9.2002) ja adressin (9.10.2002), jonka on allekirjoittanut 4 132 allekirjoittajaa.

 

Adressi on osoitettu Kvstolle ja se on vetoomus Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan alitse kulkevaksi suunnitellun liikennetunnelin rakentamishankkeen peruuttamisesta. Juuri esitetyssä vaihtoehdossa C tunneli kulkisi hautausmaan alitse, vaihtoehdoissa A ja B tämä vältettäisiin. Ortodokseille hautausmaa merkitsee pyhitettyä maaperää, sakraalista, siunattua maata, johon on haudattu myös luterilaisia ja katolisia jo 1800-luvun alusta saakka ja jonne yhä haudataan seurakunnan jäseniä ja heidän perheitään. On vieras ajatus, lähes pyhäinhäväistys, että samalla, kun maan päällä toimitetaan jumalanpalveluksia, hautojen alla hyrisee autoliikenne. Eettisestä näkökulmasta tunnelin rakentaminen on Museoviraston mielestä täysin tuomittava hanke. Lisäksi rakennusaikaiset räjäytykset voisivat vaurioittaa hauraita hautamuistomerkkejä ja kappelia. Kaivuutöillä saattaisi olla vaikutuksia myös vesitasapainoon ja siten hautausmaan istutusten kuivumiselle. Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat hartaasti, että päättäjät huomioisivat syvällisen ja vakau­muksellisen vetoomuksen tunneliasiassa.

 

./.                   Kirje ja adressi ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 11.

 

Kaj toteaa, että kaupunginhallitus on käsitellyt keskustatunnelia ja keskustan liikennesuunnitelmaa kokonaisuutena edellisen kerran 12.4.1999. Kokouksessa hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi liikennesuunnitelma, piirustus nro 4593–7 sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Samalla hyväksyttiin keskustan liikennesuunnitelmat, piirustukset nro 4594-7 ja 4595–7. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 20.5.2002, että koska keskustatunnelin mikään vaihtoehto ei edellytä katuliittymää Unioninkatu 41–43 kohdalle, sitä ei tarvitse ottaa huomioon muiden rakentamishankkeiden suunnittelussa. Päätös oli ajankohtainen Kuntien eläkevakuutuksen toimitalon rakennushankkeen yhteydessä.

 

Vuoden 1999 Khn päätöksen esityslistalla todettiin mm., että ”keskustatunneli on kantakaupungin liikennejärjestelmän osa, joka kokoaa liikennettä katuverkosta ja johtaa sen pysäköintilaitoksiin ja huoltotiloihin. Liikenne katuverkossa vähenee ja joukkoliikenne nopeutuu. Suurin hyöty keskustatunnelin rakentamisesta koituu jalankulkijoille ja katuympäristölle. Keskustan arkiviihtyvyyttä voidaan merkittävästi parantaa. Keskustan saavutettavuus myös henkilöautolla paranee. Asian esittelijä lausui tuolloin, että keskustatunneli on kaupunkiliikennettä syöttävä ja välittävä väylä, jossa liikennenopeudet jäävät mm. liikenteenjakajaratkaisun vuoksi alhaisiksi. Tunnelista ei tällaisena muodostu kaupungin itä-länsisuunnassa kulkevalle läpiajoliikenteelle houkuttelevaa vaihtoehtoa, mitä on joissakin muissa tunnelivaihtoehdoissa pidetty vaarana.

 

Edelleen esityslistalla todettiin, että ”keskustatunneli on keskiosaltaan 2+2 kaistainen. Länsipää on 1+2 kaistainen ja itäpää sekä rampit pääosin 1+1 kaistaisia. Tunnelin koko pituus on 3,1 km. Keskustatunnelin liiikennemäärä on suurimmillaan 50 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ratapihan alituksen kohdalla.

 

Keskiosalla, Töölönlahden alueella pohjaolosuhteet ovat vaativat, mutta tunneli on teknisesti mahdollista rakentaa. Ko. osuus on kallis rakentaa. Kaisaniemen puiston alueella tunneli on pääosin kalliossa ja alittaa Siltavuorensalmen teräsbetonirakenteisena tunnelina meren pohjassa. Kalliotunneliosuus on edullista rakentaa.” Rakentamiskustannusten arvioitiin olevan noin 700 milj. mk (117,7 milj. euroa.)

 

Kaj toteaa edelleen, että tuosta Khn-käsittelystä on nyt kulunut lähes kuusi vuotta. Helsingin keskustan liikennejärjestelmä tulee olennaisesti muuttumaan Kampin keskuksen valmistuttua. Kaupungin ja ydinkeskustan merkittävien liike-elä­män toimijoiden kesken on pitkään neuvoteltu nk. keskustan huoltotunnelin rakentamisesta ja siihen liittyvästä pysäköintilaitosten rakentamisesta ja laajentamisesta. Myös näillä ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kävelykeskustan muotoutumiseen. Maanalainen Kampin joukkoliikenneterminaali ja huoltotunneli mahdollistavat kävelykeskustan laajentamisen ja huoltotunnelista voidaan saa­vuttaa kaksi keskustan merkittävintä pysäköintilaitosta länsisuunnasta. Huoltotunneliin ei turvallisuussyistä ole suunniteltu muun kuin huoltoliikenteen läpiajoa. Itäsuunnasta keskustaan asioivaa yksityisautoliikennettä palvelee lähimpänä ennen rautatie- ja linja-autoaseman lähettyville sijoittuvia pysäköintilaitoksia Kluuvin pysäköintilaitos.

 

Kvsto on hyväksynyt Kamppiparkin laajennuksen ja huoltotunnelin länsipään asemakaavan, joka on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2004. Huoltotunnelin jatko-osuus hyväksyttiin Kvstossa 15.12.2004 ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 28.1.2005. Huoltotunnelin rakentaminen on mittava kaupungin ja liike-elämän yhteishanke, jonka kustannukset on arvioitu varovaisenkin arvion mukaisesti noin 33,5 miljoonaksi euroksi.

 

Musiikkitalohankkeeseen osallistuvat tahot, Helsingin kaupunki, valtio Sibelius-Akatemian puolesta ja Yleisradio ovat tehneet myönteisen periaatepäätöksen sen toteuttamisesta. Khs hyväksyi musiikkitalon rakentamiseen tähtäävän Musiikkitalo Oy:n perustamisen omalta osaltaan kokouksessaan 20.12.2004.

 

Kampin uuden keskuksen rakentuminen sekä huoltotunneli- ja musiikkitalopäätökset ovat tehneet kävelykeskustan, Töölönlahden alueen ja keskustatunnelin suunnitelmien ajantasaistamisen ja yhteensovittamisen ajankohtaiseksi. Nyt on päätettävä, millaisena keskustatunnelin suunnitelma ja rakenteet otetaan huomioon Musiikkitalon lähiympäristön ja laajemman Töölönlahden puiston sekä radanvarren kortteleiden 2014 ja 2015 rakentamisessa. Näiden ratkaisujen myötä kävelykeskusta laajenee merkittävästi samalla kun suuri Töölönlahden alue muuttuu kaupunkilaisten aidoksi kulttuuri-, kohtaamis- ja viihtymispaikaksi.

 

Alueen rakentaminen merkitsee ponnisteluja korkeatasoisen julkisen kaupunkitilan ja puiston aikaansaamiseksi ja väistämättä myös suuria kustannuksia. Taloudellisesti ja toiminnallisesti olisi parasta, että Töölönlahden musiikkitaloa ympäröivät yleiset alueet ja keskustatunnelin rakentamisesta riippuvaiset korttelit voitaisiin suunnitella ja rakentaa kerralla valmiiksi ilman, että keskustatunnelin mahdollinen rakentaminen myöhemmin tulevaisuudessa aiheuttaisi niille merkittäviä haittoja, kuten päältä avaamisen tarvetta. Näin vältyttäisiin siltä, että puistoalue ja musiikkikeskuksen ympäristö olisivat kahteen kertaan pitkän ajan rakennustyömaana sekä samalla siitä aiheutuvilta lisäkustannuksilta.

 

Kaj:n mielestä olisi perusteltua selvittää uudelleen etenkin se, onko keskustatunnelista tarpeen päästä henkilöautoilla maanpintaan Töölönlahdella. Tällä liikennejärjestelyllä on merkittävä vaikutus sekä Töölönlahden musiikkikeskuksen ja makasiinipuiston yleiseen ilmeeseen ja viihtyisyyteen että etenkin keskustatunneliin varautumisen kustannuksiin kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä siitä, että maan alaiset ajoyhteydet johdetaan suoraan pysäköintilaitoksiin ja vain ihmiset liikkuvat rakennuksiin ja maan pinnalle hisseillä.

 

Keskustatunneliin varautuminen kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla merkitsee sitä, että tontteja rakennettaessa tulisi joko rakentaa keskustatunnelin eräät rakenteet, kuten ajorampit, varsinainen tunnelirakenne ja mahdollisesti myös kiertoliittymä maan alle valmiiksi, jolloin osaa tilasta voitaisiin tilapäisesti käyttää esim. pysäköintiin, tai pidättäytyä kokonaan tai osittain kellareiden rakentamisesta.(Töölönlahden asemakaavassa on määräys, joka kieltää kellareiden rakentamisen).

 

Se, ettei liike- ja toimistorakennusten kellarikerroksia voitaisi merkittävämmin hyödyntää, merkitsee huomattavaa taloudellista menetystä näin keskeisellä alueella. Jos taas päädytään tunnelirakenteiden rakentamisen kannalle, varovaisten arvioiden mukaan kustannukset tunneliin varautumisesta (ilman kiertoliittymän rakentamista) olisivat vähintään noin 2 miljoonaa euroa korttelia kohden. On ymmärrettävää, että tonteista alustavasti kiinnostuneet tahot ovat pidättäytyneet tarjouksista tällaisten velvoitteiden edessä. Niin ollen kustannukset tulisivat kokonaan kaupungin maksettavaksi.

 

Suurten kustannusten lisäksi, (jotka vieläpä olisivat turhia siinä tapauksessa, ettei keskustatunnelia lopulta lainkaan rakennettaisi), tunnelin osan valmiiksi rakentaminen ja rakenteiden säilyttäminen tonttien kellarissa maan alla määrittelemättömän ajan tulisivat olemaan myös erittäin vaativa tekninen suoritus.

 

Edellä kuvatut vaihtoehdot tunneliin varautumisessa kuvaavat tilannetta, jossa tunneli toteutetaan Töölönlahdella nk. pintatunnelina, mikä on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämää tunnelivaihtoehtoa C.

 

./.                   Piirros keskustatunnelin rakenteista Töölönlahdella on esityslistan tämän asian liitteenä nro 12.

 

Kaupungin talousnäkymät eivät pitkälläkään tähtäimellä helposti salline tämän vuoden 2000 rahan arvossa vähintään noin 250 miljoonan euron suuruisen, kokonaan kaupungin maksettavaksi tulevan liikenneinvestoinnin toteuttamista. On lisäksi todettava, että viimeaikaiset kokemukset maanalaisen rakentamisen kustannuksista viittaavat mm. kiinteistövirastossa vallitsevien käsitysten mukaan siihen, että tunnelin todelliset rakentamiskustannukset saattavat kohota huomattavasti tästäkin, kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2002 esittämästä arvioista. (Khlle esitettiin vuonna 1999 nykyistä ehdotusta pienempimittakaavaisen tunnelin kustannusarvioksi noin 117,7 miljoonan euroa.)

 

Joka tapauksessa vallinnee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että nykysukupolvien ei ole syytä omilla maankäyttöratkaisuillaan sulkea pois mahdollisuutta keskustatunnelin rakentamiseen, vaikka se tapahtuisi vasta kaukana tulevaisuudessa. Kysymys onkin siitä, millaisena rakenteena ja millaisin kustannuksin siihen varaudutaan Töölönlahden lähivuosien rakentamisessa.

 

Kaj pitää keskustan huoltotunnelin rakentamista yhteishankkeena elinkeinoelämän kanssa kaupungin kannalta ensisijaisena hankkeena omalla kustannuksella tehtävään Keskustatunneliin verrattuna. Huoltotunnelin rakentamisesta saatavat kokemukset ja sen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat uudet ideat maanalaisen tunneli- ja pysäköintilaitosverkoston yhteistoiminnasta ja teknisistä innovaatioista saattavat myöhemmin myös muuttaa ajatuksia keskustatunnelin ja sen maanpäällisten yhteyksien laadusta ja laajuudesta Töölönlahdella.

 

Kaj katsookin, että ennen keskustatunnelin asemakaavan hyväksymistä myös nk. syvätunnelivaihtoehtoa on syytä selvittää perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty. Jos keskustatunneli johdettaisiin syvätunnelina Töölönlahden alitse ja autoliikenteen johtamisesta tunneliin ja sieltä ulos Töölönlahdenkadun kautta luovuttaisiin, tunnelin rakentaminen ei haittaisi lähivuosina ajankohtaista kortteleiden 2014 ja 2015 tai Musiikkitaloa ympäröivän puiston rakentamista eikä edellyttäisi lainkaan pinnalta avaamista tunnelin myöhemmän rakentamisen yhteydes­sä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alustavasti selvittänyt syvätunnelivaihtoehtoa. Selvityksessä on päädytty pitämään sitä epätarkoituksenmukaisena mm. siitä syystä, ettei syvätunnelista olisi idästä tultaessa mahdollista päästä Forumin pysäköintilaitokseen ja koska ajokaltevuudet tietyiltä osin olisivat melko suuria. Kaj toteaa kuitenkin, että haitta siitä, ettei Forumin laitos olisi käytettävissä idästä lähestyttäessä ei liene kovin suuri, koska myös itäsuunnasta on mahdollista päästä keskustan muihin olemassa oleviin ja huoltotunnelihankkeen yhteydessä rakennettaviin tai laajennettaviin pysäköintilaitoksiin, kuten Stockmannin Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen.

 

Syvätunnelia on arvosteltu myös sen vuoksi, että ajoneuvoliikenteen pintaan tulon järjestäminen syvätunnelista Töölönlahdella olisi paitsi pintatunnelia hankalammin järjestettävissä, myös niin kallista, ettei kallioon louhittavasta syvätunnelista normaalitilanteessa aiheutuvia merkittäviä säästöjä ehkä saavutettaisikaan. Kustannuksista ja säästöistä vallitsee kuitenkin eri virastojen asiantuntijoilla hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä. Päätöksenteon pohjaksi eri vaihtoehtojen laskelmat tulisi ajantasaistaa.

 

./.                   Syvätunnelivaihtoehtoa koskeva kaupunkisuunnitteluviraston muistio (Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.4.2002) on esityslistan tämän asian liitteenä nro 13.

 

Vielä Kaj toteaa, että Keskustatunnelin länsipäässä, sen vaihtoehdossa C esitetty ortodoksisen hautausmaan alitus on kulttuurihistoriallisten ja eettisten näkökohtiensa vuoksi vaikea kysymys, mitä yli 4 000 ihmisen allekirjoittama adressikin osoittaa. Kaupunkisuunnitteluvirastosta tammikuussa 2005 saatujen tietojen mukaan valmistelussa on tällä hetkellä lähdetty siitä, että ortodoksisen hautausmaan alitusta ei tehtäisi vaan tunneli kulkisi tällä kohdin katualueen alla.

 

Itäsuunnassa, Sörnäisten rantatiellä tunneli alkaisi C-vaihtoehdon mukaisesti vasta Haapaniemenkadun kohdalta, mikä ei vähentäisi liikenteen haittoja Sörnäisten Lintulahden asukkaiden osalta ja vähentäisi samalla suunnitellun uuden rantapuiston viihtyisyyttä. Asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä voitaisiinko ja millaisin kustannuksin tunnelin alkupää siirtää lähemmäksi Kulosaaren siltaa. Samoin Kruununhakaan suunniteltu ajoramppi, sen sisäänajo ja muut liikennejärjestelyt Siltavuorenran­nan alueella tulisi suunnitella tällä tiiviisti asutulla alueella asukkaita ja ympäristöä mah­dollisimman vähän haittaaviksi. Erityisesti tämä koskee Katajanokalta länteen pyrkivän raskaan liikenteen ajoreittejä.

 

Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, että kaupunginhallituksen tulisi keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehdon valinnan tueksi pyytää kaupunkisuunnittelulautakunnalta vielä joitakin uusia selvityksiä, jotka koskevat erityisesti Kampin uuden keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin sekä nk. syvätunnelivaihtoehdon toiminnallisia ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia. Syvätunnelia tulisi tässä yhteydessä tarkastella myös sellaisena vaihtoehtona, jossa ei ole varsinaista ajoneuvoliittymää Töölönlahdelle vaan vain sujuvat ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin.

 

Tällöin Töölönlahdenkatu palvelisi vain Töölönlahden rakennettuja kortteleita ja muu itä-länsisuuntainen ja pohjoiseen suuntautuva maan päällinen läpiajoliikenne ohjattaisiin edelleen Kaivokadun kautta, joka todennäköisesti joka tapauksissa tulee edelleen pysymään ajoneuvoliikennekatuna.

 

Kaj katsoo, että vasta näiden selvitysten jälkeen voidaan paremmin perustein arvioida tulisiko, ja millaisin muutoksin, esitetty vaihtoehto C valita keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta tiedoksi.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa

 

-                                       Laatimaan ajantasaiset selvitykset Kampin keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin ja keskustatunnelisuunnitelmaan.

 

-                                       Arvioimaan keskustatunnelin nk. pintavaihtoehdon mukaisten rakenteiden rakentamisen ja radan alituksen kustannukset ja vaikutukset kellareiden hyödyntämiselle kortteleissa 2014 ja 2015 sekä rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutukset Töölönlahden puistoalueella.

 

-                                       Laatimaan asiakirjoissa esitettyä muistiota perusteellisempi selvitys nk. syvätunnelivaihtoehdosta ja sen liikenteellisistä vaikutuksista kustannusarvioineen, myös ilman Töölönlahdelle tulevaa liittymää.

 

-                                       Tutkimaan keskustatunnelin itäpään alkamiskohdan siirtämistä lähemmäksi Kulosaaren siltaa niin, että minimoidaan liikenteen Sörnäisten rantatien läheiselle asutukselle ja rantapuiston viihtyisyydelle aiheuttamat haitat sekä tämän vaihtoehdon kustannukset.

 

-                                       Suunnittelemaan liikennejärjestelyt, erityisesti raskaan liikenteen ajoyhteyksien osalta, Kruununhaan ja Siltavuorenrannan alueella ympäröivää asutusta mahdollisimman vähän haittaaviksi.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että laaditut selvitykset tulisi toimittaa kaupunginhallitukselle 30.9.2005 mennessä, minkä jälkeen kaupun­ginhallituksen on mahdollista ottaa kantaa keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehtoihin.

 

Edelleen kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirjeen ja kansalaisadressin sekä Kruununhaan asukasyhdistys r.y:n kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle jatkovalmistelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 211/11.4.2002

 

Liite 2

Kartat tutkituista Keskustatunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C

 

Liite 3

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 19.6.2001

 

Liite 4

Joukkoliikennelautakunnan esitys 3.10.2002

 

Liite 5

Pelastuslautakunnan lausunto 15.10.2002

 

Liite 6

Ympäristölautakunnan lausunto 15.10.2002

 

Liite 7

Rakennuslautakunnan lausunto 15.10.2002 ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 11.9.2002

 

Liite 8

Yleisten töiden lautakunnan lausunto 24.10.2002

 

Liite 9

Kiinteistölautakunnan lausunto 5.11.2002

 

Liite 10

Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:n kirje 4.6.2002

 

Liite 11

Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirje 3.9.2002 ja adressi 9.10.2002

 

Liite 12

Piirros Keskustatunnelin rakenteista Töölönlahdella

 

Liite 13

Keskustatunnelin syvätunneli-vaihtoehdon selvityksiä

 

 

 

 

4

KAMPPIPARKKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-333

 

Oy Kamppiparkki Ab mainitsee (16.2.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2005 klo 11.00 yhtiön toimistossa, Mannerheimintie 20 A, 3. krs.

 

Yhtiöjärjestyksen 12 §:n mukaan käsitellään seuraavat asiat:

 

Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta ja päätetään

 

-                                       tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta

-                                       yhtiön päättyneen tilikauden hallinnon hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tai toimenpiteistä, joihin hallituksen ja toimitusjohtajan toiminta antaa aihetta

-                                       toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, sekä mahdollisen osingon jakamis­ajankohdasta ja ‑tavasta

-                                       yhtiövastikkeen vahvistamisesta

-                                       hallituksen jäsenten lukumäärän vahvistamisesta

-                                       hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkki­oista

 

sekä toimitetaan

 

-                                       hallituksen jäsenten vaali

-                                       tilintarkastajien vaali.

 

Kaj ilmoittaa, että yhtiön hallitukseen viime vuonna ovat kuuluneet toimistopäällikkö Jaakko Stauffer ja kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen kiinteistövirastosta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Oy Kamppiparkki Ab:n 14.3.2005 osoitteessa Mannerheimintie 20 A, 3. krs., pidettävässä yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen seuraa­vaksi toimikaudeksi toimistopäällikkö Jaakko Staufferin ja kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen kiinteistövirastosta.

 

Pöytäkirjanote Jaakko Staufferille, Harri Kauppiselle, kiinteistövirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

 

 

5

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN WÄRTSILÄ OYJ ABP:N JA SKANSKA TALONRAKENNUS OY:N SEKÄ OY ALFRED A. PALMBERG AB:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA.

 

Khs 2005-326

 

23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 23126 tontti nro 1 määräosa (Hämeentie 151).

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (8.2.2005), että kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm.

ja kauppahinta

 

 

 

23. kaupunginosa

kortteli 23126

määräosa tontista 1

Wärtsilä Oyj Abp / Skanska Talonrakennus Oy ja Oy Alfred A. Palmberg Ab (molemmat omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun) 

22.12.2004

6 723 000 euroa

 

Kiinteistökaupan kohteena on määräosa (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23126 rakentamattomasta tontista nro 1. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TYK). Tontille on kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2004 hyväksynyt asemakaavan muutoksen, jossa tontista muodostetaan neljä asuinkerrostalojen tonttia 23126/6, 8, 9 ja 10 (AK) sekä yhteispihatont­ti 23126/7 (AH). Myydyn määräosan pinta-ala on 3 279,5 m2 ja ase­makaavan muutoksen mukainen rakennusoikeus on 9 000 k-m2.

 

Kokonaiskauppahinta vastaa yksikköhintoja noin 2 050 euroa/m2 ja noin 747 euroa/k-m2. Kauppakirjan mukaan kauppahinta perustuu siihen, että kaupan kohteena olevaan määräosaan sisältyy 9 000 k-m2 asuinrakennusoikeutta. Kauppahintaa tarkistetaan sen mukaan onko puolet tontin nro 1 alueelle osoitettavasta rakennusoikeudesta enemmän tai vähemmän kuin 9 000 k-m2. Tarkistusta laskettaessa asuinrakennuskerrosneliömetrin yksikköhintana käytetään 747 euroa.

 

Myyjä ei ole vastannut annettuun määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista.

 

Kauppakirjan mukaan ostajilla on oikeus purkaa kauppa, mikäli vireillä oleva asemakaavan muutos ei ole saanut lainvoimaa 31.12.2008 mennessä.

 

Kaupan ehdoissa on lisäksi mm. myyjän ilmoitus, että kohteen maaperä on osittain pilaantunut ja myyjä vastaa kustannuksellaan kaupan kohteen maaperän puhdistamisesta siihen tasoon, jota viranomaiset asuntokäytöltä edellyttävät. Puhdistamistoimenpiteiden jäljiltä jäävien kuoppien täyttämisestä ja maisemoinnista vastaavat kauppakirjan mukaan ostajat.

 

Koska kaupan kohteena olevan tontin arvo tulee asemakaavan muutoksessa nousemaan merkittävästi, on kiinteistövirasto käynnistänyt Wärtsilä Oyj Abp:n kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oi­keuttaan kiinteistökaupassa, koska maankäyttösopimus on valmisteilla ja alue tulee ostajien toimesta rakentumaan kaavamuutoksen mukaiseen käyttöön.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 22.12.2004 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Wärtsilä Oyj Abp on myynyt määräosan (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23126 tontista nro 1 Skanska Talonrakennus Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

 

Pöytäkirjanote Skanska Talonrakennus Oy:lle, Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Jäljennös kauppakirjasta

 

Liite 2

Sijaintikartta

 

 

 

 

6

JÄSENTEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY:N VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN VUONNA 2005 ALKAVAKSI NELIVUOTISKAUDEKSI

 

Khs 2005-10

 

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry ilmoittaa (3.1.2005), että yhdistyksen sääntöjen 5 §:n mukaan jäsenkunnat ja tukijäsenet valitsevat kunnallisen vaalikauden alussa edustajansa yhdistyksen valtuuskuntaan, jonka toimikausi kestää siihen saakka, kunnes seuraavien kunnallisvaalien jälkeen on nimetty uusi valtuuskunta.

 

Yhdistyksen vuosikokous tulee olemaan 26.4.2005. Sitä ennen yhdistys pyytää jäsenkuntia ja tukijäseniä nimeämään ja ilmoittamaan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet yhdistyksen valtuuskuntaan ja hallitukseen uuden hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajiston valintojen valmistelua varten.

 

./.                   Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n kirje on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

Kaj toteaa, että Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä kolmekymmentäyhdeksänjäseniseen valtuuskuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdistyksessä vakiintuneen käytännön mukaan Helsingin kaupunki on nimennyt ehdokkaat yhdistyksen kuusitoistajäseniseen hallitukseen kolme jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen nimeää valtuuskunta.

 

Yhdistyksen sääntöjen 4 §:n mukaan yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen valtuuskunta ja asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä. Sääntöjen 11 §:n mukaan hallitus voi ottaa yhdistyksen käyttöön lainaa valtuuskunnan päättämin rajoituksin.

 

Kaupungin edustajina yhdistyksen valtuuskunnassa ovat olleet:

 

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

 

 

Raimo Nenonen

Terttu Koponen

Lauri Kaski

Juha Sola

Hilkka Saarinen

Sirkka Söderlund

Tuija Brax

Anna Rantanen

Olli Aalto

Sami Liukkonen

 

Kaupungin edustajina yhdistyksen hallituksessa ovat olleet:

 

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

 

 

Olli Ojala

Kati Aaltio

Urpo Vihervaara

Miika Aulio

Juha Savander

Johanna Hautakorpi

 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee nimetä Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n valtuuskuntaan vuonna 2005 alkavaksi nelivuotiskaudeksi seuraavat viisi jäsentä ja heille varajäsenet:

 

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä ehdolle yhdistyksen hallitukseen seuraavat henkilöt:

 

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

 

___________________________

_________________________

 

 

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa valtuuskuntaan ja hallitukseen valittavia kaupungin edustajia toimimaan yhdistyksen päätöksenteossa niin, että Helsingin edustajien sitoutuminen merkittävään lainanottoon edellyttää kaupungin suostumusta.

 

Kirje Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle sekä pöytäkirjanote nimetyille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan virkistysyhdistys ry:n kirje

 

Liite 2

Yhdistyksen säännöt

 

 

 

 

7

21.2.2005 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY ALBERTINMÄEN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2005-179

 

Asunto Oy Albertinmäki pyytää (12.7.2004) poikkeamislupaa Punavuoren korttelin nro 125 tontille nro 8 (Pursimiehenkatu 8) asuntokerrostalojen korttelialueella asuinkerrostalon siipirakennuksen kellari- sekä 1. ja 2. kerroksessa sijaitsevien tilojen muuttamisen toimistotiloiksi viideksi vuodeksi poiketen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

 

Hakija perustelee hakemustaan olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisella käyttämisellä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (26.1.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Alueella on voimassa 1.11.1977 vahvistettu asemakaava nro 7715. Asemakaavan mukaan AK-korttelialueella sijaitsevalla tontilla saa olla liike-, toimisto ja sosiaalisia palvelutiloja tai näihin verrattavia tiloja kadun varren rakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa. Tontin sallittu rakennusoikeus on 2 230 k‑m2 6-kerroksisen ja 510 k‑m2  3-kerroksisen rakennuksen osalta. Rekisteritietojen mukaan käytettyä kerrosalaa on 2 907 k‑m2.

 

Tontti on kulmatontti, jolla on vuonna 1958 valmistunut 6-kerroksinen asuin- ja liikerakennus (arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka). Hakemus koskee talon 3-kerroksisessa siipirakennuksessa sijaitsevien tilojen käyttötarkoituksen muutoksen jatkolupaa. (Edellinen lupa päättyi 31.10.2004). Tila on jo pitkään ollut määräaikaisilla poikkeusluvilla toimistokäytössä. Kyseissä tiloissa toimii tilojen omistaja Oy Intia-keskus Ltd.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

 

Naapureita on kuultu kaupunkisuunnitteluviraston toimesta, eikä kellään ollut mitään huomautettavaa. Selvitys naapureiden kuulemisesta on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettua käyttötarkoituksen muutosta voidaan pitää hyväksyttävänä, koska poikkeaminen tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja toimenpide on rakennuksen käyttöön liittyvä toiminnallinen parannus.

 

Vähäisen poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevien tilojen tarkoituksenmukainen käyttäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 12.7.2004 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 5 vuodeksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen viideksi vuodeksi ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 12.7.2004 päivättyä suunnitelmaa päätöksen nro 2005-179/526 mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asunto Oy Albertinmäen poikkeamispäätös

 

Liite 2

Ympäristökartta

 

 

 

 

8

21.2.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE FASTIGHETS AB SILVERTÄRNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (ENTINEN ELOKUVATEATTERI CAPITOL)

 

Khs 2005-78

 

                                            Fastighets Ab Silvertärnan pyytää (25.6.2004) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 64 tontille nro 17 (Mannerheimintie 16) Capitolin elokuvasalin käyttötarkoituksen muuttamiseen monitoimi- ja myymälätilaksi, maanalaiset elokuvasalit liiketiloiksi ja pihan kattamiseen lämpimäksi tilaksi uudella lasikatolla. Mannerheimintien pysäköintilaitokselle rakennetaan yleisöhissit ja liiketiloille uusi sisäänkäynti avautumaan naapuritontin (64/5) Mercator-pihalle. Pihasiiven katolle rakennetaan iv-konehuone.

 

Hakemus poikkeaa voimassa olevan asemakaavan korkeusmerkinnöistä ja rakennusoikeusluvusta sekä liiketilojen luonnon valolla valaisua koskevista määräyksistä.

 

Hakemusta perustellaan sillä, että elokuvateatteritoiminnalle ei ole enää taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kiinteistönomistajan selvittämistä kehittämismahdollisuuksista huolimatta elokuvateatterialan yritykset ovat todenneet, että parannustoimet eivät ole riittäviä toimintaedellytysten kannalta. Capitolin salin käyttötarkoituksen muutosta perustellaan sillä, että salitila säilyy asennuslattioiden ja -seinien takana ehjänä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.1.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Alueella on voimassa 23.12.1982 vahvistettu asemakaava nro 8451. Siinä alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontin rakennusoikeus on 12 700 k-m2 (rakennettu kerrosala 13 015 k-m2).

 

Capitolin salitiloja koskevan suojelumääräyksen (sr-1) mukaan rakennuksen osaa ei tason +24.00 alapuolella saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista tyyliä.

 

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteiden mukaan (Khs 24.8.1987) keskustassa sallitaan toteuttaa katettuja pihoja.

 

Kadunvarsirakennusta on korotettu ja pihalle on rakennettu W.G. Palmqvistin ja Hilding Ekelundin suunnittelema elokuvateatterirakennus Capitol vuonna 1926. Capitolin interiöörin ovat koristelleet Toivo Vikstedt, Gunnar Finne, Göran Hogell ja Gunnar Forström. Nykyisin piharakennuksessa toimii yhteensä seitsemän salin elokuvakeskus.

 

Capitolin sali muutetaan myymälä- ja monitoimitilaksi poistamalla permannon istuimet ja rakentamalla tilaan asennuslattia ja 2,2 m korkeat kalusteseinät. Salin takaosasta avataan kaksi uutta oviaukkoa aulaan. Parvitiloihin ei ole esitetty muutoksia ja projektorihuone sekä valkokangas on tarkoitus jättää paikoilleen.

 

Salin seinäpinnat on tarkoitus säilyttää koskemattomina uusien seinäkkeiden takana. Tila on hahmotettavissa kokonaisuutena ja sen koristeltu sisäkatto näkyvissä seinäkkeiden yläpuolelta. Aulojen tilasarja kiinteine kalusteineen säilyy 1 ja 2 kerroksessa. Aulasta on tarkoitus avata oviaukot Mercator-pihalle.

 

Maanalaiset elokuvasalit on tarkoitus muuttaa myymälätiloiksi, jotka liittyvät osaksi ylempien kerrosten myymälöitä. Maanalaiset myymätilat on tarkoitus yhdistää nykyisen ensimmäisen kerroksen aulaan koneportailla.

 

Pihasiiven katolle, 4. kerroksen korkeuteen, on tarkoitus rakentaa uusi ilmanvaihtokonehuone. Se palvelee myös Mercatorin pihan (tontti 64/5) tarpeita. Ilmanvaihtokonehuone ylittää asemakaavan salliman vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman (+24.0) 1.7 metrillä.

 

Katetun sisääntulopihan lasikate on tarkoitus vaihtaa ja piha-alue muuttaa lämpimäksi sisätilaksi. Uusi teräslasikate on tarkoitus rakentaa olemassa olevan lasikatteen korkeuteen ja ilmeeltään kevyeksi.

 

Hakemus poikkeaa voimassa olevan asemakaavan korkeusmerkinnöistä ja rakennusoikeusluvusta, sekä liiketilojen luonnonvalolla valaisua ja suojelua koskevista määräyksistä.

 

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (3.12.2004), että se ei puolla arkkitehtuurin ja Suomen elokuvahistorian kannalta erittäin merkittävän salin käyttötarkoituksen muutosta.

 

Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Naapureiden suostumukset ovat hakemuksen liitteenä.

 

Hakemuksessa esitetyt käyttötarkoitukset ovat asemakaavan mukaisia.

 

Hakemus merkitsee myös suojeltavan salitilan käytön muuttamista asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen puitteissa.

 

Suojelumääräys ei koske käyttötarkoitusta tai harjoitettavaa toimintaa eikä kysymys näin ollen tältäkään osin ole poikkeamisesta asemakaavasta.

 

Salitilan rakenteet ja koristeaiheet säilyvät muutostöissä ehjinä asennuslattian alla ja kalusteseinien takana. Salitilan yläosa, parvekkeet ja näyttämö säilyvät näkyvillä kalusteseinien yläpuolella ja sivuilla. Projektorihuone säilyy. Salitila on mahdollista myöhemmin palauttaa elokuvateatteriksi.

 

Suoritettavat lisärakennus- ja muutostyöt muuttavat salin rakennushistoriallista ja kulttuurihistoriallista tyyliä ainoastaan väliaikaisesti. Nouseva lattiataso muutetaan ja permannon istuimet poistetaan. Istuimet ovat uudehkot eivätkä suojeltavia. Kaavamääräystä voitaisiin kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan tulkita niinkin, että asemakaavamääräyksen rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen tärveleminen käsitteenä merkitsisi suojeltujen arvojen muuttamista tai hävittämistä. Tällöin esitetyn kaltaisia väliaikaisia ja suojaavia muutostöitä ei välttämättä olisi tarpeen tulkita poikkeamiseksi suojelua koskevasta asemakaavamääräyksestä.

 

Kysymyksellä on merkitystä käsittelyjärjestyksen suhteen. Silloin kun kysymys on poikkeamisesta asemakaavan suojelumääräyksestä, asian ratkaisee maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan ympäristökeskus. Suojelua koskevaa kaavamääräystä ei tule tulkita kaventavasti ja kysymyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi asia tulisi saattaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ratkaistavaksi. Muutostyöt vaikuttavat ainakin väliaikaisesti salin interiööriä ja tyyliä muuttavasti.

 

1980-luvulla rakennettujen maanalaisten elokuvasalien muuttaminen yhtenäiseksi yläkerran myymälään liittyväksi tilaksi on mahdollista. Tiloihin johtuu osittaista luonnonvaloa koneporrasaukon kautta.

 

Nykyisen kylmän katetun pihan muuttaminen lämpimäksi yleisen jalankulun pihaksi on keskustaa parantava toimenpide. Se ylittää asemakaavan salliman kerrosalan vähäisessä määrin (lämpimän tilan lisäys 157 k-m2, 1,2 % rakennusoikeudesta).

 

Ilmanvaihtokonehuone ylittää asemakaavan salliman vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman 1.7 metrillä.

 

Uuden maanalaisen pysäköintilaitoksen yleisöhissien rakentaminen ja niiden avautuminen Mercatorin pihalle on kaupunginvaltuuston 15.12.2004 hyväksymän keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavan muutosehdotuksen mukainen toimenpide.

 

Sisäänkäyntien avaaminen merkitsee Mercatorin pihan varressa olevien tilojen parempaa toimivuutta ja liittää nykyisen rakennuksen umpinaisen rajaseinän paremmin ympäristöönsä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että toimenpiteet merkitsevät kaupunkiympäristön kehittämistä ja parantamista mikäli jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat ehdot:

 

-                                       Salitilan asennuslattia ja kalusteseinät rakennetaan siten, että salitila, sen rakenteet, projektorihuone ja koristeaiheet säilyvät ehjinä, salitila ja sen näyttämö hahmottuvat kalusteseinien yläpuolella ja sivuilla ja että salitila on helposti palautettavissa alkuperäiseen asuunsa.

 

-                                       Pihan lasikate rakennetaan mahdollisimman läpinäkyvänä ja kevyenä ja liitetään ympäröiviin rakennuksiin ilman raskaita reunusrakenteita siten, että lasiosa jatkuu mahdollisimman lähelle ympäröiviä seinäpintoja niin, että vanhojen suojeltujen rakennusten julkisivujen jatkuminen lasikatteen yläpuolelle hahmottuu.

 

-                                       Myymälätiloiksi muutettavat maanalaiset uudet elokuvasalit liitetään osaksi ylempiä liiketiloja ja niihin ohjataan osittaista luonnonvaloa koneporrasaukon kautta.

 

-                                       Uusi iv-konehuone tulee sovittaa suojeltaviin rakennuksiin siten, että tilojen ja rakennusten arvo ja henki säilyvät. Konehuoneen muotoiluun tulee kiinnittää huomiota, erityisesti sisäpihoille näkyviltä osin.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukainen käyttö ja kehittäminen, kaupunkiympäristön parantaminen sekä keskustan elinvoimaisuuden turvaaminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda laajuudeltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla salitilan säilymistä ja palautettavuutta sekä lasikatteen läpinäkyvyyttä ja suojeltaviin rakennuksiin liittymistä, myymälätilojen liittymistä yläkerrosten myymälätiloihin ja ilmastointikonehuoneen muotoilua koskevilla ehdoilla.

 

Kaj toteaa, että lausunnossaan kaupunginmuseo ei puolla rakennuksen sekä arkkitehtuurin että Suomen elokuvahistorian kannalta erittäin merkittävän nk. Capitolin salin (Forum 1) muuttamista liike- ja monitoimitilaksi vaan että suojellun salin kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tukee sen nykyinen käyttötarkoitus, johon salin historiallinen arvo erityisesti kytkeytyy. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, mihin selvityksiin tai lausuntoihin rakennuksen omistaja on perustanut näkemyksensä siitä, että elokuvateatterialan yritykset ovat todenneet, ettei toiminnalle olisi enää taloudellisia toimintaedellytyksiä kyseisessä tilassa. Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, ettei arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaan, asemakaavassa suojellun salin käyttötarkoituksen muuttamiselle ole esitetty erityistä syytä, että poikkeaminen saattaisi vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista ja ettei muuttaminen myöskään ole tarkoituksenmukaista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, viitaten kaupunginmuseon lausuntoon ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumaan, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan arkkitehtuurin ja Suomen elokuvahistorian kannalta arvokkaan nk. Capitolin salin (Forum 1) käyttötarkoituksen muuttamista 4. kaupunginosan (Kampin) korttelin 64 tontille 17.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta

 

Liite 2

Kaupunginmuseon lausunto

 

 

 

 

1

OPETUSVIRASTON HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-408

 

Opetuslautakunta toteaa (15.2.2005), että kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan Khs päättää viran perustamisesta ja virkanimikkeiden muutoksista.

 

Opetusviraston organisaatio on 1.1.2005 lukien muuttunut siten, että virastossa on hallinto- ja kehittämiskeskus, perusopetuslinja, ruotsinkielinen koulutuslinja sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja. Hallinto- ja kehittämiskeskus huolehtii opetusviraston keskitetyistä hallinto- ja kehittämistehtävistä. Koulutuslinjat huolehtivat pääasiassa ao. linjan toimialaan kuuluvasta koulutuksen järjestämisestä. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimiala on laajentunut siten, että se huolehtii ammatillisten oppilaitosten ja työpajatoiminnan lisäksi myös lukiokoulutuksesta ja oppisopimustoiminnasta.

 

Perusopetuslinjalla ja ruotsinkielisellä koulutuslinjalla on opetuspäällikön virat. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla virkaa ei ole. Sen sijaan siellä on hallintopäällikön virka. Hallintopäällikön vastuualueeseen on kuulunut osin niitä tehtäviä, joita muilla linjoilla opetuspäälliköt hoitavat.

 

Virka on tullut avoimeksi 1.2.2005 lukien viran hoitajan siirryttyä muihin tehtäviin hallinto- ja kehittämiskeskukseen.

 

Opetuspäällikkö-nimike vastaisi nykyistä paremmin virkaan kuuluvia tehtäviä ja se on nimikkeenä tarkoituksenmukainen muiden koulutuslinjojen virkojen nimikkeisiin nähden. Opetuksen laadullinen kehittäminen, erityisesti opetussuunnitelmien uudistaminen lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa ja uusien arviointikäytäntöjen toimeenpano ovat tehtäviä, jotka tulevat kuulumaan nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla ao. viran haltijan vastuualueeseen.

 

Viran nimikkeen muuttamisesta ei aiheudu lisäpalkkakustannuksia, sillä muutokseen ei sisälly palkan tarkistamista.

 

Lautakunta esittää, että Khs muuttaisi hallintopäällikön viran nimikkeen (vakanssinro 46766) opetuspäälliköksi.

 

Sj mainitsee, että henkilöstökeskus on ilmoittanut 16.2.2005 puoltavansa esitettyä nimikemuutosta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee 15.3.2005 lukien muuttaa opetusvirastoon sijoitetun hallintopäällikön viran (vakanssinumero 46766) nimikkeen nimikkeeksi opetuspäällikkö.

 

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, henkilöstökeskukselle sekä ao. viran haltijalle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 

1

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N OSAKKEET

 

Khs

 

Kvsto päätti 15.9.2004, että HKL-Bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n bussiliikennetoiminnot yhdistetään kaupunkikonserniin kuuluvaan yhteiseen yhtiöön. Kvsto päätti 15.12.2004 yhdistämiseen liittyvistä järjestelyistä.

 

Uusi yhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy aloitti toimintansa 1.1.2005. Yhtiön 384 279 osakkeesta kaupunki omistaa 384 122 kp eli 99,96 % ja A.T. Kuokkasen perikunta loput 157 osaketta eli 0,04 %. Kyseiset 157 osaketta tulivat yhtiöön Suomen Turistiauto Oy:n (STA) puolelta. Sekä kaupungin että yhtiön kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaupunki omistaa kaikki uuden bussiliikenneyhtiön osakkeet. Tämän vuoksi kaupungin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin osakkeiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Osakkeiden ostamisesta päättää kaupunginhallitus.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki hankkii omistukseensa A.T. Kuokkasen perikunnan omistamat 157 kappaletta Helsingin Bussiliikenne Oy:n osakkeita sekä kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluja ryhtymään asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Pöytäkirjanote oikeuspalveluille sekä talous – ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

 

 

 

2

21.2.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN 2005 - 2009 LUONNOKSESTA

 

Khs 2005-19

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (30.12.2004), että YTV:n sekä Espoon, Helsingin. Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä on valmisteltu Seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2009 luonnos. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty ajovuosien 2005 – 2009 aikana tehtävät liikennöintimuutokset ja niistä aiheutuvat suorite- ja kustannusmuutokset seutuliikenteessä, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä liikenteessä.

 

YTV pyytää lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta 11.3.2005 mennessä.

 

./.                   Suunnitelmaluonnos on liitteenä 1. Suunnitelma on myös luettavissa YTV:n sivulta: www.ytv.fi/liikenne/kamp/linjasto/index.htm.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.2.2005) seuraavaa:

 

Suunnitelma kattaa pääkaupunkiseudun bussi- ja junaliikenteen lukuun ottamatta Helsingin sisäistä liikennettä, jota vain sivutaan poikittaisliikennettä koskevissa ehdotuksissa. Edellinen suunnitelma tehtiin vuosille 2001 - 2005.

 

Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit

 

Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.

 

Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.

 

Linjastosuunnitelmat

 

BUSSILIIKENNE

 

Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.

 

Jokeri-linja käynnistyy. Syksyllä 2006 linjan 550 liikennöintiaika laajenee ruuhkaliikenteessä ja vuorovälit tihenevät. Samalla otetaan käyttöön uusi kalusto, pysäkkikatokset ja reaaliaikainen info. Liikenteeksi ehdotetaan arkisin ruuhka-aikana viiden (5) minuutin vuoroväliä, päivällä kymmenen (10) minuutin vuoroväliä ja illalla viidentoista (15) minuutin vuoroväliä. Lauantaisin vuoroväliksi esitetään viittätoista (15) minuuttia ja sunnuntaisin 20 minuuttia.

 

Liikennöintiehdotus poikkeaa alkuperäisistä Jokeri-liikenteen suunnitelmista. Lähtökohtana Jokeri-linjan suunnittelussa oli viiden (5) minuutin vuorovälit ruuhka-aikoina ja muulloin kymmenen (10) minuutin vuorovälit.  Liikennöintisuunnitelma tulee muuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

 

Jokeri esitetään nykyisestä seutulinjasta 550 poiketen johdettavaksi Otaniemestä suoraan Tapiolaan ja sieltä Westendin asemalle. Reittimuutos lyhentää matka-aikaa ja kattaa näin tärkeimmät alueet Espoossa ja on täten perusteltu. Reittimuutoksen myötä menetetään kuitenkin tässä suunnassa joustava vaihtoyhteys Länsiväylän bussiliikenteeseen, joka tulee vähentämään Jokerin houkuttelevuutta. Tähän epäkohtaan tulee jatkossa etsiä ratkaisua.

 

Jokerin Helsingin sisäisille linjoille tuomat muutokset esitetään suunnitelmassa Helsingin esittämässä muodossa. Seutulinja 522 lakkautetaan. Sitä korvaava liikenne Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen välillä hoidetaan joka päivä liikennöitävällä Helsingin sisäisellä linjalla 54, Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki. Linja 54 muutettaisiin kulkemaan Malmin kautta. Viikonvaihteessa linja 54 kiertäisi Maunulan kautta.

 

Muut Jokerin Helsingin sisäiseen liikenteeseen tuomat muutokset, linjaa 57, Itäkeskus(M) – Käpylä – Munkkivuori, lukuun ottamatta, on kirjattu suunnitelmaan. Aiempien suunnitelmien mukaan linjan 52A, Viikki – Oulunkylä – Munkkiniemi, lähtöpaikka siirtyisi Viikistä Malmin asemalle ja linja 57 päätettäisiin idässä Viikkiin/Latokartanoon.

 

Seutulinjalle 512, Malmi – Maunula – Leppävaara, esitetty lisäystarve ei ole vahvasti perusteltu. Linjalla nykyisin olevia Otaniemeen saakka ulotettuja A-vuoroja voidaan jossain määrin lisätä. Linjan ulottaminen Keilaniemen kautta Westendinasemalle tuo Jokeriliikenteen toteutuessa vain päällekkäistä tarjontaa. Keilaniemestä Westendin asemalle poistuvaa Jokeri-liikennettä korvaa arkisin riittävällä tavalla seutulinjan 510, Vantaankoski – Tapiola – Westendin asema, reittimuutos Keilaniemen kautta. Jokeri-liikenne tuo lisätarjontaa välille Leppävaara – Otaniemi – Tapiola.

 

Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Suunnitelman valmistumisen jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi toteutua aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa mahdollisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005. 

 

Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.

 

Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.

 

Suunnitelmaluonnoksen sivulla 76 on lueteltu merkittävimmät suunnitelmakauden jälkeiset hankkeet. HKL:n liikennevisiossa vuodelle 2012 (hyväksytty joukkoliikennelautakunnassa 4.3.2004) on esitetty Jokeri II jo toteutetuksi. Hanke on merkittävä keino kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä. Jokeri II tulisi lisätä suunnitelman hankelistaan.

 

JUNALIIKENNE

 

Pääradalle esitetään uutta junaryhmää ”J”, jota liikennöitäisiin päivällä ja lauantaisin 20 minuutin vuorovälillä. J-juna pysähtyisi kaikilla Helsingin alueen asemilla ja Vantaalla Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa. Junaryhmä mahdollistaisi 10 minuutin vuorovälit arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin Koivukylässä ja Korsossa, jolloin liityntäliikenteen edellytykset näillä asemilla paranisivat.

 

Esitetty pääradan muutos on perusteltu lähivuosia ajatellen. Marja-radan toteutuessa järjestely tulee kuitenkin purkaa liikennevähennyksin. Esitetty järjestely johtaa Marja-radan toteutuessa ylimitoitettuun tarjontaan päivä- ja lauantailiikenteessä.

 

Rantaradalla esitetään Kauklahteen saakka ulottuvien junavuorojen kaksinkertaistamista uuden maankäytön ja alueella 2006 järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Muutos tehtäisiin jatkamalla E-junien liikenne Kauklahteen.

 

Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset

 

Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:

 

2005             2006             2007             2008             2009             Yhteensä

+/- 0              + 0,860         - 0,691          + 0,601         - 0,808          - 0,038

 

Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset olisivat eo. mukaan kaikkiaan vähäiset. Espoon sisäisille linjoille vuosien 2005 – 2009 muutokset merkitsisivät 2,913 miljoonan euron lisäystä ja Vantaan sisäisille linjoille 0,202 miljoonan euron lisäystä.

 

Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.

 

Yhteenveto ja johtopäätökset

 

Jokerilinjan perustaminen on suurin suunnitelmassa esitetty parannus. Jokerilinja ja sen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt koskevat merkittävästi myös Helsinkiä. Jokeri-linjan liikennöinti ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sille asetettua palvelua seudullisena runkoväylänä. Arki-iltojen ja viikonvaihteen osalta esitetyt vuorovälit ovat liian pitkiä. Sen sijaan muut Jokeri-linjaan liittyvät linjastojärjestelyt ovat oikeita.

 

Tiedelinja voidaan toteuttaa mahdollisesti jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.

 

Linjoille 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Linja 195 lakkautetaan ja osa linjan 195 tarjonnasta siirretään linjalle 194. Pitkällä seutulinjalla ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa yhden kaupungin, Espoon, sisäisiä matkoja.

 

Junaliikenteessä pääradalle esitetään uutta junaryhmää J parantamaan Koivukylän ja Korson liityntäliikenteen edellytyksiä. Järjestely tuo Marja-radan toteutuessa ylitarjontaa. Jatkossa tavoite tulee toteuttaa esitystä muuttamalla.

 

Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.

 

Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.

 

Ryj toteaa, että suunnitelmaluonnos on valmisteltu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

 

YTV on 26.1.2005 tehnyt päätöksen tiedelinjan käynnistämisestä syksyllä 2005. Joukkoliikennelautakunta on 3.2.2005 päättänyt tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen linjan 53 (Hakaniemi – Munkkiniemi) perustamisesta. Linja aloittaa liikennöinnin samanaikaisesti tiedelinjan kanssa. Linjasta aiheutuvat lisäkustannukset, n. 330 000 euroa/vuosi, hoidetaan kaupungin lisärahoituksella.

 

Muilta osin Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle lausuntonaan seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2008 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

 

Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit

 

Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.

 

Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.

 

Linjastosuunnitelmat

 

BUSSILIIKENNE

 

Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.

 

Jokeri-linja käynnistyy. Syksyllä 2006 linjan 550 liikennöintiaika laajenee ruuhkaliikenteessä ja vuorovälit tihenevät. Samalla otetaan käyttöön uusi kalusto, pysäkkikatokset ja reaaliaikainen info. Liikenteeksi ehdotetaan arkisin ruuhka-aikana viiden (5) minuutin vuoroväliä, päivällä kymmenen (10) minuutin vuoroväliä ja illalla viidentoista (15) minuutin vuoroväliä. Lauantaisin vuoroväliksi esitetään viittätoista (15) minuuttia ja sunnuntaisin 20 minuuttia.

 

Liikennöintiehdotus poikkeaa alkuperäisistä Jokeri-liikenteen suunnitelmista. Lähtökohtana Jokeri-linjan suunnittelussa oli viiden (5) minuutin vuorovälit ruuhka-aikoina ja muulloin kymmenen (10) minuutin vuorovälit.  Liikennöintisuunnitelma tulee muuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

 

Jokeri esitetään nykyisestä seutulinjasta 550 poiketen johdettavaksi Otaniemestä suoraan Tapiolaan ja sieltä Westendin asemalle. Reittimuutos lyhentää matka-aikaa ja kattaa näin tärkeimmät alueet Espoossa ja on täten perusteltu. Reittimuutoksen myötä menetetään kuitenkin tässä suunnassa joustava vaihtoyhteys Länsiväylän bussiliikenteeseen, joka tulee vähentämään Jokerin houkuttelevuutta. Tähän epäkohtaan tulee jatkossa etsiä ratkaisua.

 

Jokerin Helsingin sisäisille linjoille tuomat muutokset esitetään suunnitelmassa Helsingin esittämässä muodossa. Seutulinja 522 lakkautetaan. Sitä korvaava liikenne Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen välillä hoidetaan joka päivä liikennöitävällä Helsingin sisäisellä linjalla 54, Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki. Linja 54 muutettaisiin kulkemaan Malmin kautta. Viikonvaihteessa linja 54 kiertäisi Maunulan kautta.

 

Muut Jokerin Helsingin sisäiseen liikenteeseen tuomat muutokset, linjaa 57, Itäkeskus(M) – Käpylä – Munkkivuori, lukuun ottamatta, on kirjattu suunnitelmaan. Aiempien suunnitelmien mukaan linjan 52A, Viikki – Oulunkylä – Munkkiniemi, lähtöpaikka siirtyisi Viikistä Malmin asemalle ja linja 57 päätettäisiin idässä Viikkiin/Latokartanoon.

 

Seutulinjalle 512, Malmi – Maunula – Leppävaara, esitetty lisäystarve ei ole vahvasti perusteltu. Linjalla nykyisin olevia Otaniemeen saakka ulotettuja A-vuoroja voidaan jossain määrin lisätä. Linjan ulottaminen Keilaniemen kautta Westendinasemalle tuo Jokeriliikenteen toteutuessa vain päällekkäistä tarjontaa. Keilaniemestä Westendin asemalle poistuvaa Jokeri-liikennettä korvaa arkisin riittävällä tavalla seutulinjan 510, Vantaankoski – Tapiola – Westendin asema, reittimuutos Keilaniemen kautta. Jokeri-liikenne tuo lisätarjontaa välille Leppävaara – Otaniemi – Tapiola.

 

Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi joukkoliikennelautakunnan 3.2.2005 tekemän päätöksen johdosta toteutua jo aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005. 

 

Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.

 

Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.

 

Suunnitelmaluonnoksen sivulla 76 on lueteltu merkittävimmät suunnitelmakauden jälkeiset hankkeet. HKL:n liikennevisiossa vuodelle 2012 (hyväksytty joukkoliikennelautakunnassa 4.3.2004) on esitetty Jokeri II jo toteutetuksi. Hanke on merkittävä keino kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä. Jokeri II tulisi lisätä suunnitelman hankelistaan.

 

JUNALIIKENNE

 

Pääradalle esitetään uutta junaryhmää ”J”, jota liikennöitäisiin päivällä ja lauantaisin 20 minuutin vuorovälillä. J-juna pysähtyisi kaikilla Helsingin alueen asemilla ja Vantaalla Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa. Junaryhmä mahdollistaisi 10 minuutin vuorovälit arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin Koivukylässä ja Korsossa, jolloin liityntäliikenteen edellytykset näillä asemilla paranisivat.

 

Esitetty pääradan muutos on perusteltu lähivuosia ajatellen. Marja-radan toteutuessa järjestely tulee kuitenkin purkaa liikennevähennyksin. Esitetty järjestely johtaa Marja-radan toteutuessa ylimitoitettuun tarjontaan päivä- ja lauantailiikenteessä.

 

Rantaradalla esitetään Kauklahteen saakka ulottuvien junavuorojen kaksinkertaistamista uuden maankäytön ja alueella 2006 järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Muutos tehtäisiin jatkamalla E-junien liikenne Kauklahteen.

 

Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset

 

Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:

 

2005             2006             2007             2008             2009             Yhteensä

+/- 0              + 0,860         - 0,691          + 0,601         - 0,808          - 0,038

 

Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset olisivat eo. mukaan kaikkiaan vähäiset. Espoon sisäisille linjoille vuosien 2005 – 2009 muutokset merkitsisivät 2,913 miljoonan euron lisäystä ja Vantaan sisäisille linjoille 0,202 miljoonan euron lisäystä.

 

Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.

 

Yhteenveto ja johtopäätökset

 

Jokerilinjan perustaminen on suurin suunnitelmassa esitetty parannus. Jokerilinja ja sen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt koskevat merkittävästi myös Helsinkiä. Jokeri-linjan liikennöinti ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sille asetettua palvelua seudullisena runkoväylänä. Arki-iltojen ja viikonvaihteen osalta esitetyt vuorovälit ovat liian pitkiä. Sen sijaan muut Jokeri-linjaan liittyvät linjastojärjestelyt ovat oikeita.

 

Tiedelinja voidaan toteuttaa jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.

 

Linjoille 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Linja 195 lakkautetaan ja osa linjan 195 tarjonnasta siirretään linjalle 194. Pitkällä seutulinjalla ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa yhden kaupungin, Espoon, sisäisiä matkoja.

 

Junaliikenteessä pääradalle esitetään uutta junaryhmää J parantamaan Koivukylän ja Korson liityntäliikenteen edellytyksiä. Järjestely tuo Marja-radan toteutuessa ylitarjontaa. Jatkossa tavoite tulee toteuttaa esitystä muuttamalla.

 

Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.

 

Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.

 

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITE

Joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 luonnos

 

 

 

 

1

TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN HELSINGIN YHDISTETTYYN SAIRAS- JA VANHAINKOTISÄÄTIÖÖN VUODEKSI 2005

 

Khs 2005-259

 

Helsingin yhdistetty sairas- ja vanhainkotisäätiön hallitus esittää (28.1.2005), että Helsingin kaupunginhallitus valitsisi säätiölle vuoden 2005 tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

 

Stj toteaa, että Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön sääntöjen mukaan hallituksen vuosikokous pidetään vuosittain ennen toukokuun 1 päivää. Vuosikokouksessa todetaan Helsingin kaupunginhallituksen valitsemat kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja.

 

Tarkastuslautakunta on 11.2.2005 päättänyt nimetä ehdolle Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön tilintarkastajiksi ja varantilintarkastajiksi päätösehdotuksessa mainitun tilintarkastusyhteisön ja tilintarkastajat vuodeksi 2005.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee valita vuodeksi 2005 Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön tilintarkastajiksi KPMG Oy Ab:n  (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.

 

Pöytäkirjanote Helsingin yhdistetylle sairas- ja vanhainkotisäätiölle, tehtäviin nimetyille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

 

 

 

2

EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KETTUTIEN PALVELUTALOYHDISTYS RY:N HALLITUKSEEN VUODEKSI 2005

 

Khs 2005-290

 

Kettutien Palvelutaloyhdistys ry pyytää (7.2.2005), että Khs nimeäisi edustajansa yhdistyksen hallitukseen vuosikokouksen jälkeen alkavaksi 1-vuotiskaudeksi. Palvelutaloyhdistyksen vuosikokous on 4.3.2005.

 

Stj toteaa, että yhdistyksen tarkoituksena on parantaa sotiemme veteraanien ja muiden ikääntyneiden ihmisten asumisen ja avohoidon edellytyksiä erityisesti Helsingin kaupungin alueella sekä edistää heidän fyysistä ja henkistä vireyttään. Yhdistyksen rakennuttama Kettutien Palvelutalo valmistui 1998.

 

Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluvat vuosittain valittavat puheenjohtaja ja neljästä kuuteen varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenistä yhden voi nimetä Helsingin kaupunki.

 

Yhdistyksen hallituksessa on kaupungin nimeämänä jäsenenä ollut johtava sosiaalityöntekijä Marita Ketonen sekä hänen henkilökohtaisena varajäsenenään vs. toimistopäällikkö Saara Nyyssölä.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee nimetä Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n hallitukseen toimikaudeksi 2005 sosiaali- ja lähityön aluepäällikön Marita Ketosen sosiaalivirastosta sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen johtavan sosiaalityöntekijän Susanna Kaislan sosiaalivirastosta.

 

Pöytäkirjanote Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:lle, kaupungin edustajiksi nimetyille, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

 

 

 

3

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HANKERAHOITUKSEN HAKEMINEN PERHEVÄKIVALTAOHJELMAN PÄIVITTÄMISEKSI

 

Khs 2004-2085

 

Stj ilmoittaa, että käsitellessään 13.10.2004 (asia nro 4) valtuutettujen tekemiä aloitteita Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

3                    Kaupunginvaltuusto edellyttää, että haetaan sosiaali- ja terveysministeriön lähi- ja perheväkivallan ehkäisyä koskevaa hankerahoitusta Helsingin kaupungin perheväkivaltaohjelman päivittämiseksi ja tuodaan päivitetty ohjelma valtuuston käsiteltäväksi. (Sari Näre, äänin 47 – 1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Sosiaalilautakunta (14.12.2004) ja terveyslautakunta (14.12.2004) selostavat lausunnoissaan Helsingin kaupungin perheväkivaltaohjelman sisältöä ja niitä toimenpiteitä, joihin ohjelman johdosta on ryhdytty.

 

Toivomusponnessa esitetyn hankerahoituksen osalta lautakunnat toteavat, että sosiaali- ja terveysministeriön lähi- ja perheväkivallan ehkäisyä koskeva hankerahoitus on tällä hetkellä tarkoitettu lääninhallitusten kautta käytettäväksi alueellisten työryhmien käynnistämiseen. Helsinki ei voi vielä saada em. rahoitusta oman ohjelmansa päivittämiseen. Lautakunnat katsovat, että kaupungin tulee kuitenkin olla valppaana, jos rahaa tulee jatkossa haettavaksi kuntien omien ohjelmien käyttöön. Lautakunnat pitävät tärkeänä, että Helsinki osallistuu tulevaan läänintason perheväkivallan ehkäisytyöryhmään.

 

./.                   Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.10.2004 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sari Näre) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sosiaalilautakunnan lausunto 14.12.2004

 

Liite 2

Terveyslautakunnan lausunto 14.12.2004

 

 

 

 

4

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE POLIISIN SÄILYTTÄMIEN HENKILÖIDEN KOHTELUA KOSKEVASTA LAINSÄÄDÄNTÖLUONNOKSESTA

 

Khs 2001-2175

 

Asia tulisi käsitellä 28.2.2005

 

./.                   Sisäasiainministeriö toteaa (26.1.2005), että pidätettyjen ja kiinniotettujen kohtelua koskevan lainsäädännön valmistelu on kestänyt jo pitkään ja edellisen lausuntokierroksen ynnä lisätarkennusten jälkeen on sekä lakitekstiin että sen perusteluihin samoin kuin liitännäislakeihin tullut eräitä muutoksia. Ministeriö pyytää Helsingin kaupunkia päivittämään aikaisemmin antamansa lausunnon, mikäli tehdyt muutokset antavat siihen aihetta. Lausuntopyynnön määräaikaa on jatkettu 28.2.2005 asti. Esityksen pääasiallinen sisältö sekä yleisperustelut ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Luonnos hallituksen esitykseksi on saatavissa sisäasiainministeriön internet-sivuilla osoitteessa  www.intermin.fi/Säädökset/Säädösvalmistelu/Poliisitoimi.

 

Sosiaalivirasto toteaa mm. (16.2.2005), että keskeistä sosiaalihuollon osalta lakiehdotuksessa ovat päihtyneen säilöönottoa koskevat määräykset sekä vapautensa menettäneiden alle 18-vuotiaiden säilytystä koskevat määräykset.

 

Lakiehdotuksen mukaan päihtyneenä säilöön otetut toimitetaan päihtyneiden selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan, jos henkilö ei käyttäytymisellään aiheuta vaaraa muiden henkilöiden turvallisuudelle.

 

Sosiaaliviraston näkökulmasta lakiluonnoksen keskeiset ehdotukset koskien päihtyneiden säilöönottoa, toimittamista selviämisasemalle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon osuutta toteutuvat varsin hyvin Helsingin nykykäytännössä. Sosiaaliviraston työntekijöinä toimii poliisin säilöönottotiloissa kaksi sairaanhoitajaa sekä sosiaalityöntekijä. Sairaanhoitajat tekevät kolmivuorotyötä. Hoitaja on paikalla, kun asiakas tuodaan säilöön ja tarkistaa asiakkaan terveydentilan. Sosiaalityöntekijän ja hoitajien toimesta ollaan myös yhteydessä tarpeenmukaisiin tahoihin koskien mm. lastensuojelutilanteita, psykiatrisen tai muun avun tarvetta, parisuhdeväkivaltaa, vanhuksia tai asunnottomia. Säilöönottosuojan kanssa läheisissä tiloissa toimii myös terveyskeskuksen piiriin kuuluva selviämisasema, jonne päihtynyt voidaan lähtökohtaisesti toimittaa.

 

Kokemukset yhteistyöstä poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä säilöönottotiloissa sekä selviämisasemalla ovat hyviä. Lakiehdotuksen päihtyneiden säilöönottoa ja kohtelua koskevia säännöksiä voi näin ollen käytännön kokemuksen valossa pitää oikeansuuntaisina.

 

Perusteluissa (s.67) korostetaan nuorten erityisaseman huomioimista kaikessa heidän kohtelussaan sekä todetaan lisäksi: ”Koska poliisilla ei usein ole käytännössä mahdollisuuksia antaa nuorelle vapautensa menettäneelle tämän tarvitsemaa tukea ja apua, tulisi poliisin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä yhteistyöhön sosiaaliviranomaisten kanssa tuen ja avun järjestämiseksi nuorille vapautensa menettäneille.”

 

Poliisin ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty lastensuojelulain 40 §:n 1 momentissa. Sen mukaan on viipymättä tehtävä ilmoitus sosiaalilautakunnalle ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

 

Aina, kun poliisi joutuu puuttumaan lapsen käyttäytymiseen tai hänen olosuhteisiinsa pidättämällä tai esim. hänen suojaamisekseen , on syytä vähintään arvioida lastensuojelun tarve. Kaupunginhallitus esittikin aikaisemmasta lakiehdotuksesta 15.10.2001 antamassaan lausunnossa, että edellä mainitun lastensuojelulain kohdan lisäksi  olisi perusteltua säätää myös pidätettyjen kohtelua koskevassa laissa poliisille ehdoton velvollisuus ilmoittaa välittömästi sosiaalilautakunnalle vapautensa menettäneestä lapsesta ja siihen johtaneista syistä. Koska tätä ei nyt puheena olevassa lakiehdotuksessa ole huomioitu sosiaalivirasto esittää, että 1 luvun 4§:n 4 momentti voisi kuulua esim. :”Poliisimiehen on tehtävä viipymättä ilmoitus vapautensa menettäneestä lapsesta ja vapauden menetykseen johtaneista syistä sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle.”

 

Stj pitää tärkeänä, että valmistelussa kiinnitetään huomiota poliisin velvollisuuteen ilmoittaa vapautensa menettäneestä lapsesta ja siihen johtaneista syistä sosiaaliviranomaisille. Ilmoittaminen olisi erityisen tärkeää suurkaupunkiolosuhteissa, joissa lapsen ajelehtiminen entistä suurempiin vaikeuksiin ympäristön siihen puuttumatta on mahdollista.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon.

 

Lastensuojelulain 40 §:n 1 momentti velvoittaa mm. poliisitoimen palveluksessa olevan henkilön viipymättä ilmoittamaan sosiaalilautakunnalle saatuaan tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Aina, kun poliisi joutuu puuttumaan lapsen käyttäytymiseen tai hänen olosuhteisiinsa pidättämällä tai esim. kiinniottamalla lapsen hänen suojaamisekseen, on syytä vähintään arvioida lastensuojelun tarve.

 

Suurkaupunkiolosuhteissa on mahdollista, että riskitilanteessa elävä lapsi ajelehtii irrallisena entistä suurempiin ongelmiin ympäristön puuttumatta tilanteeseen. Kaupunginhallitus uudistaa tämän vuoksi 15.10.2001 antamassaan lausunnossa esitetyn ja katsoo, että poliisille tulee lastensuojelulain lisäksi säätää ehdoton velvollisuus ilmoittaa välittömästi sosiaalilautakunnalle vapautensa menettäneestä lapsesta ja siihen johtaneista syistä myös poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevassa laissa. Kaupunginhallitus esittää, että lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:n 4 momentti muutettaisiin esim. muotoon: ”Poliisimiehen on tehtävä viipymättä ilmoitus vapautensa menettäneestä lapsesta ja vapauden menetykseen johtaneista syistä sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle.”

 

Lakiluonnoksen keskeiset ehdotukset päihtyneiden säilöönotosta toteutuvat Helsingissä varsin hyvin jo nykyisin. Kokemukset yhteistyöstä poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ovat hyviä.

 

Kirje sisäasiainministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

 

LIITE                                  Esityksen pääasiallinen sisältö ja yleisperustelut

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285