HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
6 - 2005
|
|
|
|
Kokousaika |
14.2.2005 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksiin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä koskien pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointia ja hyödyntämistä Vuosaaressa |
3 |
4 |
Asuntotuotantotoimiston eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen |
4 |
5 |
Historiatoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006 |
7 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
As Oy Helsingin Kisatie 7 poikkeamishakemus |
9 |
2 |
Sopimuksen tekeminen keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa Kampin korttelin nro 158 suunnitellun tontin nro 44 asemakaavan muutosehdotuksen nro 11294 johdosta |
11 |
3 |
Rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön viran täyttäminen |
13 |
4 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen xxxx-xxxx xxxxxxx kuolinpesän ja Oy Alfred A.Palmberg Ab:n omistamien yhtiöiden välisissä kiinteistökaupoissa |
21 |
5 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Nordea pankki Suomi Oyj:n ja Hartela kiinteistömarkkinointi Oy:n välisessä kiinteistökaupassa |
24 |
6 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan ja Pohj Landlord (Finland) LLC:n välisessä kiinteistökaupassa |
26 |
7 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
28 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Kaupungin edustajien nimeäminen Suomen taideakatemian säätiön hallitukseen |
32 |
2 |
Erityissuunnittelijan viran perustaminen |
34 |
3 |
Edustajien valitseminen Stadion-säätiön edustajistoon, hallitukseen ja tilintarkastajiksi |
35 |
4 |
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset 2005 - 2007 |
38 |
5 |
Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Helsingin Ice Sport Center Oy:n kanssa |
41 |
6 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
45 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
46 |
2 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
56 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Kaupungin edustajan nimeäminen Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry:n hallitukseen vuosiksi 2005 - 2007 |
62 |
2 |
Apulaisoikeuskanslerin vastaus lasten päiväkoti Karpin lakkauttamista koskevaan kanteluun |
63 |
3 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
64 |
4 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia |
70 |
5 |
31.1.2005 ja 7.2.2005 pöydälle pantu asia |
76 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus
päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet
Rihtniemi (varalla Urho) ja Puura (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän
kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALITUKSIIN UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN VÄLIVARASTOINTIA JA HYÖDYNTÄMISTÄ VUOSAARESSA
Khs 2004-248
Kj toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on 22.6.2004 antamallaan päätöksellä myöntänyt kiinteistövirastolle ympäristöluvan lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnille ja hyödyntämiselle asemakaavan mukaisen meluvallin rakenteissa Vuosaaren satama-alueella. Ympäristökeskuksen päätöksen mukaan maa-ainesten välivarastointi ja hyödyntäminen voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
./. Vaasan hallinto-oikeuden päätös liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Kj toteaa vielä, että Vuosaaren satama- ja liikenneväylähankkeisiin liittyviä valituksia on tällä hetkellä vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa viisi valitusta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa niin ikään viisi valitusta.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 05/0025/3 tiedoksi ja lähettää sen mahdollisia toimenpiteitä varten kiinteistövirastolle ja Helsingin Satamalle.
Pöytäkirjanote liitteineen kiinteistövirastolle, Helsingin Satamalle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 31.1.2005 nro 05/0025/3 |
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN
Khs 2004-2560
Asuntotuotantoimikunta esittää (8.12.2004), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin primääri- ja tertiäärilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.
Helsingin Asumisoikeus Oy/Rättärinpolku 1 on Vartiokylään valmistunut 26 asunnon asumisoikeuskohde, jonka hankinta-arvo on 2 834 896 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 2 409 600 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 423 329 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 1 967 euroa. Primäärilainan korko on sidottu peruskorkoon lisättynä puolella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 3 %. Korko on tällä hetkellä 3 %. Laina on 36 vuoden annuiteettilaina.
Jakomäen Kiinteistöt Oy/Joutsentie on Malmille valmistunut 96 asunnon aravavuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 9 472 808 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 8 994 859 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 322 080 euroa ja Valtion asuntorahaston myöntämällä oman pääoman avustuksella 151 200 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 4 669 euroa. Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asuntorahasto rinnastaa yhtiön omin varoihin. Tertiäärilainan korko on viisi prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Agronominkatu 4 on Malmille rakennettava 93 asunnon aravavuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 12 314 720 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 11 527 300 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 606 700 euroa ja primäärilainalla 180 720 euroa. Primäärilainalla rahoitetaan kohteen yhteyteen rakennettava liiketila.
Malminkartanon Kiinteistöt Oy/Vuorenjuuri on aravavuokrakohde. Rakennushankkeeseen sisältyi 26 m2:n suuruinen puhelinjakamo, jota Valtion asuntorahasto ei lainoita. Jakamon rakennuskustannuksiin tarvitaan kaupungin primäärilainaa 17 492 euroa.
Puotilan Kiinteistöt Oy/Klaavuntie 13-15 on Vartiokylään valmistunut 74 asunnon aravavuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 7 089 918 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 6 721 967 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 161 292 euroa ja Valtion asuntorahaston myöntämällä oman pääoman avustuksella 192 574 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 14 085 euroa.
Vuosaaren Kiinteistöt Oy/Omenamäki on Vuosaareen rakennettava 86 asunnon aravavuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 12 537 100 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 11 910 200 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 626 900 euroa.
Malminkartanon Kiinteistöt Oy/Puustellinrinne on Vuosaareen rakennettava 97 asunnon aravavuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 15 413 200 euroa. Valtion aravalainalla rahoitetaan 14 642 500 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 770 700 euroa.
Kj toteaa, että Kvston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja n. 42,4 milj. euroa.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen lainoja seuraavasti:
Kohde |
Primäärilaina euroa |
Tertiäärilaina euroa |
Helsingin Asumisoikeus Oy/Rättärinpolku |
1 967 |
|
Jakomäen Kiinteistöt Oy/Joutsentie |
4 669 |
|
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Agronominkatu 4 |
180 720 |
606 700 |
Malminkartanon Kiinteistöt Oy/ Vuorenjuuri |
17 492 |
|
Puotilan Kiinteistöt Oy/ Klaavuntie 13-15 |
14 085 |
|
Vuosaaren Kiinteistöt Oy/ Omenamäki |
|
626 900 |
Malminkartanon Kiinteistöt Oy/ Puustellinrinne |
|
770 700 |
Yhteensä |
218 933 |
2 004 300 |
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525
HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006
Khs 2005-266
Kj toteaa, että historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä.
Toimikuntaan ovat toimikautena 2003–2004 kuuluneet puheenjohtajana professori emeritus Matti Klinge varajäsenenään dosentti Päivi Setälä sekä jäseninä filosofian maisteri Leena Arkio-Laine, filosofian tohtori Carl Jacob Gardberg, professori Laura Kolbe, dosentti Martti Häikiö, professori Anja Kervanto-Nevanlinna ja valtiotieteen tohtori Erkki Tuomioja sekä varajäseninä filosofian tohtori Kerstin Smeds, vs. johtaja Asta Manninen, professori Anne Haila, professori Anna-Maria Åström, arkistotoimen päällikkö Eeva Miettinen ja tutkimusprofessori Harry Schulman.
./. Tiivistelmä historiatoimikunnan toimintasuunnitelmasta 2005–2006 on tämän asian liitteenä.
KJ Kaupunginhallitus päättänee
1
asettaa toimikaudekseen historiatoimikunnan,
jonka tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian
jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin sekä suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen
sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä ja
2
valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:
Jäsenet |
Henkilökohtaiset varajäsenet |
professori emeritus Matti Klinge |
vs. johtaja Asta Manninen |
museonjohtaja Tiina Merisalo |
erikoistutkija Marja Terttu Knapas |
filosofian tohtori Carl Jacob Gardberg |
toimitusjohtaja Eero Holstila |
professori Anne Haila |
tutkija Jukka Relander |
dosentti Martti Häikiö |
arkistotoimen päällikkö Eeva Miettinen |
dosentti Erkki Tuomioja |
tutkimusprofessori Harry Schulman |
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi professori emeritus Matti Klingen ja varapuheenjohtajaksi vs. johtaja Asta Mannisen.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin sekä kuulemaan asiantuntijoita.
Pöytäkirjanote historiatoimikunnalle, toimikuntaan valituille henkilöille, tietokeskukselle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225
LIITE |
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta 2005 - 2006 |
AS OY HELSINGIN KISATIE 7 POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2005-105
As Oy Helsingin Kisatie 7 pyytää (19.4.2004) poikkeamislupaa 37. kaupunginosan (Pukinmäki) korttelin 37033 tontille 14 talousrakennuksen (35 m2) muuttamisella pysyvästi asuinkäyttöön tai määräaikaiseen käyttötarkoituksen jatkamiseen 10 vuodeksi ja ko. rakennuksen pysyttämiseen paikoillaan istutettavalla tontinosalla. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta ja siinä, että rakennus on osittain istutettavalla tontinosalla ja kiinni naapuritontin rajassa kaavan edellyttäessä 4,0 metrin vähimmäisetäisyyttä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on ollut asuinkäytössä 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (17.1.2005) mm, että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Alueella on voimassa 23.8.1985 vahvistettu asemakaava nro 9027. Asemakaavan mukaan alue on asuinrakennusten korttelialuetta (A), jonka tehokkuusluku e=0,4 ja korkein sallittu kerrosluku ½ II. Asuinrakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta on neljä metriä, ellei rakennusrajoin toisin määrätä.
Tontilla on kaksi rakennusta, joista toinen on asuinrakennus ja toinen ko. talousrakennus. Talousrakennus sijaitsee osittain istutettavalla tontinosalla ja kiinni naapuritontin rajassa. Talousrakennus on ollut asuinkäytössä.
Hakijan tarkoituksena on talousrakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön pysyvästi tai määräaikaisen käyttötarkoituksen jatkaminen nykyisellä paikallaan.
Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen ja siten, että talousrakennus sijaitsee osittain istutettavalla tontinosalla ja kiinni naapuritontin rajassa kaavan edellyttäessä 4,0 metrin vähimmäisetäisyyttä.
./. Naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että rakennus on osa pihapiiriä, joka edustaa Pukinmäen vanhaa asuntokantaa. Tontilla oleva päärakennus on rakennettu 1901 ja talousrakennus on 1960-luvun alussa. Ko. talousrakennus on ollut asuinkäytössä 1960-luvulta vuoteen 1996. Talo soveltuu hyvin asuinkäyttöön. Ympäristöministeriö on aiemmin myöntänyt luvan pitää ko. talousrakennus asuinkäytössä 1.6.1996 saakka. Kaupunginhallitus on viimeksi myöntänyt pysyvän luvan pysyttää talousrakennus asuinkäytössä ja paikallaan (96–2573/613). Lupa on rauennut, koska rakennuslautakunnan pysyvää lupaa käyttötarkoituksen muutokselle ja paikallaan pysyttämiselle ei koskaan haettu. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.
Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen säilyttäminen asuinkäytössä.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli poikkeaminen myönnetään. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen 2005–105/526 mukaisesti siten, että rakennusta saa käyttää pysyvästi asumiseen nykyisellä paikallaan.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
As Oy Helsingin Kisatie 7 poikkeamispäätöksen sijaintikartta |
SOPIMUKSEN TEKEMINEN KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARISEN KANSSA KAMPIN KORTTELIN NRO 158 SUUNNITELLUN TONTIN NRO 44 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN NRO 11294 JOHDOSTA
Khs 2004-1875
Kiinteistölautakunta esittää (14.9.2004) seuraavaa:
Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupungin-hallituksen 9.2.2004 päätöksen mukaisesti. Yhtiön kanssa esitetään solmittavaksi sopimus, jossa yhtiö suorittaa kaupungille korvausta
886 000 euroa rakentamismahdollisuuksien paranemisesta.
Voimassa oleva asemakaava
Tontilla on voimassa asemakaava nro 8501/25.10.1982, jossa tontit 4/158/22 ja 41 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi. Rakennus-oikeus on 6 015 k-m2.
Maanomistus ja nykytilanne
Tontin omistaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Molemmilla tonteilla on vuonna 1967 rakennettu toimistorakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 8 457 k-m2. Tonteilla on kaksi maanalaista kerrosta, joihin on sijoitettu mm. autopaikkoja ja varastotiloja sekä ylempään kellariin henkilökuntaruokala.
Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa tontit 4/158/22 ja 41 on yhdistetty uudeksi tontiksi nro 4/158/44, joka muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeudeksi muodostuu 9 900 k-m2, jonka lisäksi kellarissa olevaa tilaa saa käyttää 650 k-m2 kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus
Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen
./. mukaiset maapoliittiset neuvottelut on käyty. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.
Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarinen suorittaa kaupungille korvausta Kampin tontin 158/44 rakentamismahdollisuuksien paranemisesta 886 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.
Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa asemakaavan lainvoimaisuudesta maksupäivään asti.
Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja puoltaa sen hyväksymistä.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarisen kanssa liitteenä oleva sopimus sekä sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle
Lisätiedot:
Riitta Venesmaa, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
RAKENNUSVALVONTAVIRASTON HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN
Khs 2005-130
Khs päätti 30.8.2004 kehottaa rakennusvalvontavirastoa julistamaan viraston yleisen osaston osastopäällikkönä olevan hallintopäällikön viran haettavaksi. Rakennusvalvontaviraston johtosäännön 21 §:n mukaan osastopäällikön valitsee Khs rakennuslautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Rakennuslautakunta toteaa (18.1.2005) lausunnossaan seuraavaa:
Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että rakennusvalvontaviraston yleisen osaston osastopäällikkönä olevaan hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 017603) valitaan oikeustieteen kandidaatti Kirsti Kotaluoto (s. 1950) virkaan kuuluvan kokonaispalkan, 4 936,31 euroa/kk, mukaan määräytyvin palkkaeduin siten, ettei terveydentilaa koskevaa selvitystä vaadita, koska asianomainen on kaupungin palveluksessa jo esittänyt hyväksytyn selvityksen aiemmin.
HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET
Hallintopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on rakennusvalvonnan 20 §:n mukaan tuomarin virkaan vaadittava tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinnollisissa tehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
HALLINTOPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT
Yleinen osasto
muodostuu kolmesta yksiköstä: arkistopalvelu-, atk- ja hallinto- ja
oikeusturvayksiköstä. Yleinen osasto on henkilömäärältään rakennusvalvontaviraston
suurin osasto, johon kuuluu 57 henkilöä.
Rakennusvalvonnan johtosäännön 9 §:n mukaan osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan.
Rakennusvalvonnan johtosäännön 3 §:n 2 momentin mukaan osaston päällikkö esittelee lautakunnan kokouksessa osaston toimialaan kuuluvat asiat.
HAKIJAT
Hakuaikana, joka päättyi 27.10.2004, jätettiin yhteensä 18 hakemusta. Kolme hakijaa peruutti myöhemmin hakemuksensa. Hakuajan jälkeen 8.11.2004 saapui yksi hakemus, joka jätettiin myöhästyneenä huomioon ottamatta. Huomioon otettavat 15 hakijaa ovat :
[ Lista hakijoista ]
Vaadittava ylempi korkeakoulututkinto on hakijoista muilla paitsi xxxxxxxxx ja xxxxxxxxx. Heidän hakemuksiansa ei näin ollen tule ottaa huomioon. Kaikki vaadittavan tutkinnon suorittaneet omaavat vaaditun kielitaidon sekä kokemusta hallinnollisista tehtävistä.
HAASTATTELUT
Rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö haastatteli marraskuussa 2004 seuraavat hakijat: xxxx, xxxxx, Kotaluoto, Nortomaa, xxxxxxxxxx, xxxxxxxxxxxx ja xxxxxxxx.
Haastateltujen ansiot painottuvat osittain eri suuntiin.
[ Hakijan
henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
[ Hakijan
henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
Kirsti Kotaluoto on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon
v.1977. Kotaluodolla on pitkä, yli 25 vuoden kokemus Helsingin kaupungilta. Valtaosan ajasta, yli 24 vuotta, hän on toiminut rakennusvalvontavirastossa, minkä lisäksi lyhyemmän ajanjakson kaupunkisuunnitteluvirastossa. Hallintopäällikön virkaa Kotaluoto on hoitanut ensin sijaisena ja sitten avoimen viran hoitajana marraskuun 2000 alusta lähtien. Hänen vakituinen virkansa virastossa on hallinto- ja oikeusturvayksikön päällikkö.
Juhani Nortomaa on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon v. 1972, ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon v. 1984. Myös Nortomaalla on takanaan pitkä työura Helsingin kaupungilta, jossa hän aloitti metrotoimistossa v. 1975. Rakennusvalvontaviraston palvelukseen Nortomaa tuli v. 1979. Muuta työkokemusta Nortomaalla on ilmailuhallituksesta. Nortomaan virka-asema virastossa on toimistopäällikkö, mutta kyseinen toimisto on v. 1991 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettu. Nortomaa on tehnyt erilaisia selvitystehtäviä Afrikassa ja Kiinassa useaan otteeseen, viimeksi vuosina 2003 – 2004.
[ Hakijan
henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
[ Hakijan
henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
[ Hakijan
henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
Haastattelujen perusteella virastopäällikkö päätti hankkia neljästä hakijasta soveltuvuusarvioinnit. Yhden hakijan peruutettua myöhemmin hakemuksensa, soveltuvuusarvioinnit ovat käytettävissä hakijoista Kotaluoto, Nortomaa ja xxxxxxxxxx.
VIRASTOPÄÄLLIKÖN ARVIO
Hakemusasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien perusteella virastopäällikkö katsoi, että Kirsti Kotaluoto ja Juhani Nortomaa soveltuvat hakijoista parhaiten rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön virkaan.
Virastopäällikkö arvioi Nortomaan koulutustaustansa, laaja-alaisen työkokemuksensa, taitojensa ja kykyjensä sekä muiden ansioidensa perusteella parhaat edellytykset omaavaksi hakijaksi rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön tehtävään.
RAKENNUSLAUTAKUNNAN ARVIO
Rakennuslautakunta päätti virastopäällikön esityksestä poiketen
äänestyksen 6 - 2 (1 tyhjä) jälkeen esittää Kirsti Kotaluotoa rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön virkaan. Enemmistöön kuuluivat Hakalehto, Jääskeläinen, Lehto, Hämäläinen, Björnberg-Enckell ja Wahlberg. Esittelijän esityksen kannalla olivat vähemmistöön kuuluneet Koivula ja Koskinen. Varapuheenjohtaja Eskola äänesti tyhjää.
Rakennuslautakunta katsoo, että hakijoista tähän virkaan on ensisijainen Kirsti Kotaluoto. Hän on rakennusvalvontaviraston vs. hallintopäällikön ja yleisen osaston osastopäällikön tehtävissä toimiessaan aktiivisesti ja ammattitaitoa sekä yhteistyökykyä osoittaen antanut merkittävän panoksen rakennusvalvontaviraston toimintaan ja sen kehittämiseen.
Kotaluodon hallinnollinen kokemus on vankka ja johtamistaidot käytännössä koeteltu. Kirsti Kotaluoto on myös henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta osoittanut olevansa kykenevä hoitamaan menestyksellisesti vaativiakin tehtäviä niin henkilöstöhallinnollisissa kuin rakennuslainsäädäntöäkin koskevissa asioissa. Rakennuslautakunnan esittelijänä hän on osoittanut ammattitaitoa ja joustavuutta.
Edellä mainitun perusteella hänellä on katsottava olevan hakijoista parhaat edellytykset rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön viran hoitamiseen. Asiassa tulee huomioida myös se seikka, että kaikki muut johtoryhmään kuuluvat jäsenet ovat miehiä.
Rakennuslautakunnan 18.1.2005 pöytäkirjanotteen mukaan rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö on perustellut Juhani Nortomaan valintaa hallintopäälliköksi mm. seuraavasti:
Kun virastopäällikkö lähti haastattelujen perusteella arvioimaan haastateltujen hakijoiden menestymismahdollisuuksia hallintopäällikön virassa, hän painotti eräitä tekijöitä.
Yhteistyökyky viraston sisällä on tärkeätä. Se lähtee jo johtoryhmätyöskentelystä, ulottuu lautakuntatasolle, kulminoituu osaston sisällä ja viraston eri osastojen välisenä. Yleisen osaston tulee olla avoin, kuunnella muilta osastoilta tulevia toiveita ja olla herkkä reagoimaan.
Kumppanuussuhteiden kehittäminen viraston sidosryhmiin on tärkeätä kaikille osastoille, mutta erityisesti asiakassuhteista huolehtiminen korostuu yleisellä osastolla. Paitsi että yleisen osaston vastuulla ovat viraston suurimmat asiakasvirrat, painottuvat ulkoinen tiedotus, yleinen laadun kehittäminen ja toimintojen mukauttaminen asiakkaiden tarpeisiin juuri yleiselle osastolle.
Hallintopäällikkö toimii myös viraston henkilöstöpäällikkönä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallintopäälliköltä odotetaan voimassa olevien henkilöstöhallintoa koskevien valtakunnallisten sopimusten ja kaupungin omien ohjeiden hyvää hallintaa. Viime vuosina on erityisesti työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousseet suomalaisen työelämän keskeisiksi kysymyksiksi. Aktiivinen hallintopäällikkö voi yhteistyössä viraston muiden toimijoiden kanssa ideoida ja kehittää hankkeita, joilla henkilöstön työhyvinvointia voidaan edistää. Sama koskee henkilöstön osaamis- ja kouluttautumiskysymyksiä.
Kansainvälistyvä maailma on tosiasia. Vaikka rakentamista koskeva normisto Euroopan unioninkin puitteissa on edelleen lähtökohtaisesti kansallisen tason kysymys, esiintyy voimakkaita pyrkimyksiä rakentamisen sääntelyn yhdenmukaistamiseen. Suurimmat edistysaskeleet on otettu rakennustuotedirektiivin kautta. CE –merkityt rakennustuotteet ovat nopeasti yleistymässä. Seuraava, vielä merkittävämpi muutos tulee tapahtumaan rakennussuunnittelua koskevan yleiseurooppalaisen normiston, eurocodes, omaksumisen muodossa. Helsingin rakennusvalvontaviraston hallintopäällikkö ei voi olla sivustaseuraaja tässä yleiseurooppalaisessa rakentamisen normiston kehityksessä.
Viraston sisällä hallintopäällikön tärkeänä tehtävänä on tukea virastopäällikköä strategisen tason linjaus- ja kehittämiskysymyksissä. Tätä roolia kuuluu luonnollisesti kaikille osastopäälliköille. Hallintopäälliköllä on strategisissa kysymyksissä erityisasema ennen kaikkea sitä kautta, että keskeistä taloutta, henkilöstöä, tietojenkäsittelyä, johtosääntö- ja vastaavien muutoksia sekä yleistä toiminnan laadun kehittämistä koskevat kysymykset valmistellaan lähinnä yleisen osaston puitteissa.
Haastattelujen perusteella virastopäällikkö päätti pyytää neljästä hakijasta tarkemman soveltuvuusarvioinnin. Nämä olivat: Kotaluoto, Nortomaa, xxxxxxxxxx ja xxxxxxxx. Arvioinnit tilattiin Työterveyslaitoksen psykologian osastolta, joka varasi hakijoille arviointipäivän viikolle 50. Hakija xxxxxxxxx varattu ajankohta ei kuitenkaan soveltunut, minkä vuoksi hänelle etsittiin uusi aika viikolle 53. Uudenkin päivän osalta tuli Saariselle este, ja viikolla 2/05 Saarinen ilmoitti peruvansa hakemuksensa hallintopäällikön virkaan. Soveltuvuusarvioinnit ovat näin olleet käytettävissä kolmesta hakijasta: Kotaluoto, Nortomaa ja xxxxxxxxxx.
Arviointitulokset raportoitiin sekä suullisesti että kirjallisesti virastopäällikölle.
Hakemusasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien perusteella virastopäällikkö katsoo, että Kirsti Kotaluoto ja Juhani Nortomaa soveltuvat hakijoista parhaiten rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön virkaan.
Molemmilla on pitkäaikainen ja vankka rakennusvalvonnan kokemus ja tuntemus. Molemmat ovat toimineet esimiestehtävissä, ja osoittaneet johtamistaitonsa. Molemmilla on julkiseen virkaan vaadittava taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Kotaluoto on hallintopäällikön virkaa sijaisena hoitaessaan saavuttanut yleisen osaston henkilöstön luottamuksen. Hän on osoittautunut henkilöstöä kuuntelevaksi, ja saanut myös aikaan hedelmällistä vuoropuhelua osaston sisällä.
Nortomaan esimieskokemus ajoittuu ennen kaikkea ajankohtaan vuosina 1979 - 91, jolloin hän toimi sittemmin lakkautetun valvontaosaston valvontatoimiston päällikkönä. Mutta myös sen jälkeen hän on ollut vastuullisissa johtamistehtävissä toimiessaan Kiinan rakentamismääräyksistä selvitystä tehneen konsulttiryhmän vetäjänä.
Nortomaan koulutustausta on Kotaluotoa monipuolisempi. Myös hänen työkokemuksensa on Kotaluotoon verrattuna laaja-alaisempi. Nortomaa on myös toiminut erilaisissa luottamustehtävissä rakennustarkastajien aatteellisessa yhdistyksessä. Tämä vapaaehtoistyö on monipuolistanut hänen näkemystään rakennusvalvonnasta.
Virastopäällikkö katsoo, että Juhani Nortomaalla on koulutustaustansa, laaja-alaisen työkokemuksensa, taitojensa ja kykyjensä sekä muiden ansioidensa perusteella parhaat edellytykset suoriutua rakennusvalvontaviraston hallintopäällikön tehtävistä.
Kaj toteaa, että hakemusasiakirjat ja luottamukselliset soveltuvuusarviointilausunnot ovat nähtävänä Khn jäsenille kokoushuoneessa.
./. Hakijoiden ansioista laadittu yhdistelmä on esityslistan liitteenä 1.
Virkaan valittaessa tulee kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.
Virastopäällikön arviossa on painottunut tärkeäksi valintatekijäksi hakijaehdokkaiden kyky ja valmius kehittämistehtäviin yleisen osaston monissa, rakennusvalvontaviraston kannalta keskeisissä asiakokonaisuuksissa. Virastopäällikön mukaan nämä vaatimukset täyttää hakijoista parhaiten Juhani Nortomaa. Kirsti Kotaluoto on hoitanut sijaisena hallintopäällikön virkaa tähän saakka. Virastopäällikön näkemyksen mukaan Nortomaalla on Kotaluotoa paremmat valmiudet rakennusvalvonnan toimintaympäristön muutosten ja kansainvälistymisen myötä tuleviin kehittämistehtäviin.
Kaj pitää hakemusasiakirjojen ja rakennusvalvontaviraston virastopäällikön tekemän arvion perusteella Juhani Nortomaata parhaimpana hallintopäällikön virkaan. Käsitystä tukee myös hakijoista tehty soveltuvuusarviointi.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee valita rakennusvalvontaviraston yleisen osaston osastopäällikkönä olevaan hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 017603) diplomi-insinööri, oikeustieteen kandidaatti Juhani Nortomaan 1.3.2005 lukien 4 936,31 euroa/ kk suuruisella kokonaispalkkauksella.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että mikäli valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan valittaessa, ottaminen on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.
Pöytäkirjanote Juhani Nortomaalle ja rakennusvalvontavirastolle sekä oikaisuvaatimusosoituksin muille hakijoille.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
Yhdistelmä hakijoista |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX-XXXX XXXXXXXX KUOLINPESÄN JA OY ALFRED A.PALMBERG AB:N OMISTAMIEN YHTIÖIDEN VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA
Khs 2005-196
47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki)
Mellunmäentie, Fallpakantie.
Kiinteistölautakunta toteaa (25.1.2005) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitukset seitsemästä (1.12.2004) tehdystä kiinteistökaupasta, joihin kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus. Tehdyissä kaupoissa ovat myyjinä Xxxx-xxxx xxxxxxx kuolinpesän osakkaat ja ostajina Oy Alfred A. Palmberg Ab:n omistamat yhtiöt Fallpakan Pysäköinti Oy, Asunto Oy Helsingin Lintukallio, Asunto Oy Helsingin Kukkaketo, Asunto Oy Helsingin Hevoshaka, Asunto Oy Helsingin Lehmilaidun ja Asunto Oy Helsingin Marjametsä.
Luovutusten kohteet ja kauppahinnat
Kiinteistökauppojen kohteina on seitsemän kiinteistöä, joista on myyty määräaloja ja määräosia. Myydyt alueet muodostavat yhdeksän ohjeellista kaavatonttia Helsingin kaupungin 47. kaupunginosassa (Mellunkylä, Mellunmäki). Kauppojen kohteet, niiden pinta-alat, rakennusoikeudet sekä kaavan mukaiset käyttötarkoitukset on esitetty liitteessä. Luovutusten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 20 408 m2 ja rakennusoikeus noin 16 390 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan myydyllä alueella sijaitsee neljä rakennusta: vuonna 1988 valmistunut 200 k-m2:n suuruinen huoltamorakennus, vuonna 1995 valmistunut 63 k-m2:n suuruinen toimistorakennus sekä vuonna 1901 valmistuneet asuin- ja talousrakennukset. Kauppakirjojen mukaan ostaja purkaa alueella sijaitsevat rakennukset.
Kauppahinnat ja muut kaupan ehdot
Kauppojen yhteenlaskettu kokonaiskauppahinta on 5 377 875 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 263,52 euroa/m2 ja noin 328,12 euroa/k-m2. Kauppakohtaiset kokonaiskauppahinnat ja niitä vastaavat yksikköhinnat on esitetty liitteessä.
Myyjä ei ole vastannut annettuun määräaikaan mennessä kaupungin tekemän etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kauppojen mahdollisista muista kuin kauppakirjoissa mainituista ehdoista.
Kauppaehtojen mukaan osa alueesta (n. 5 500 m2) on vuokrattu Oy Esso Ab:lle huoltoasematarkoituksiin. Vuokrasopimus päättyy kauppakirjan mukaan viimeistään 31.8.2005. Vuokrasopimukset siirtyvät ostajalle kaupanteon yhteydessä ja ehtojen mukaan ostaja sitoutuu purkamaan huoltoaseman rakennukset omalla kustannuksellaan.
Maaperän puhdistuksesta osapuolet ovat kauppojen ehdoissa mm. sopineet, että myyjä poistaa tarvittaessa kauppojen kohteina olevilta maa-alueilta kustannuksellaan mahdollisesti saastuneen maa-aineksen siten, että maapohja on viranomaisten puolesta sovelias asuntorakentamiselle. Tämä ei kuitenkaan koske Oy Esso Ab:lle vuokrattua maa-aluetta, jonka puhdistuksesta ja sen kustannuksista vastaa Oy Esso Ab. Ehtojen mukaan myyjä poistaa saastuneen maamassan tonttien 47274/1, 2 ja 3 sekä tonttien 47275/2 ja 47276/6 alueelta kahden vuoden kuluessa kaupan tekemisestä.
Kaupungin ja myyjän välinen sopimus ja alueluovutukset
Myydyt alueet ovat osa Helsingin kaupungin ja Xxxx-xxxx xxxxxxx kuolinpesän osakkaiden välillä 29.9.2004 allekirjoitettua esisopimusta, jossa sovittiin Fallpakan pohjoisosan asemakaavan toteuttamiseen liittyvästä aluevaihdosta. Sopimuksen mukaan kuolinpesä luovuttaa kaupungille yhteensä noin 20 567 m2 tontteihin ja yleisiin alueisiin. Kaupunki puolestaan luovuttaa kuolinpesälle yhteensä noin 1 238 m2 tontteihin 47273/2-4, 47274/1 ja 3 sekä tonttiin 47275/2. Em. luovutukset ovat toteutuneet 30.11.2004.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupoissa, koska myyjän kanssa on aiemmin tehty em. sopimus ja niihin liittyvät aluevaihdot alueen asemakaavan toteuttamiseksi ja tontit tulevat ostajan toimesta rakennetuiksi.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 1.12.2004 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa xxxx-xxxx xxxxxxx kuolinpesän osakkaat ovat myyneet Oy Alfred A. Palmberg Ab:n omistamille yhtiöille alueet, jotka vastaavat ohjeellisia kaavatontteja 47273/1 - 4, 47274/1 - 3, 47275/2 ja 47276/6.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ:N JA HARTELA KIINTEISTÖMARKKINOINTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2005-198
43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemen teollisuusalue), kortteli nro 43051 tontit nro 12, 13 ja 14.
Suunnittelijankatu 6, Insinöörikatu 4 ja 6.
Kiinteistölautakunta toteaa (25.1.2005) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
Kiinteistö |
Myyjä/Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
|
|
|
43. kaupunginosa kortteli 43051 tontit 12, 13 ja 14 |
Nordea Pankki Suomi Oyj / Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun |
23.12.2004 3 600 000 euroa |
Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena ovat Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemen teollisuusalue) korttelin nro 43051 rakentamattomat tontit nro 12, 13 ja 14. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K). Luovutettavien tonttien pinta-ala on yhteensä 9 667 m2 ja rakennusoikeus 22 400 k-m2.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta 3 600 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 372,40 euroa/m2 ja noin 160,71 euroa/k-m2.
Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista, myyjä on vastannut kirjallisesti ilmoittaen, että kauppakirjassa on mainittu kaikki kauppaan liittyvät ehdot.
Kaupan ehtojen mukaan myyjä on kunnostanut kiinteistöt Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti. Kunnostuksesta on laadittu loppuraportti ”Pilaantuneen maaperän kunnostus” sekä täydennetty loppuraportti. Kaupan ehtojen mukaan myyjä mm. vastaa täydennetyssä loppuraportissa esitetystä pohjaveden tarkkailusta korkeintaan vuoden 2005. Lisäksi myyjä vastaa tarkkailun perusteella tehtävästä raportista kustannuksellaan. Mikäli raportin mukaan olisi tarvetta kunnostaa pohjavettä, vastaa tästä myyjä.
Tontteihin kohdistuvat suunnitelmat
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tonteilla on vireillä rakennuslupahakemus liike- ja pysäköintirakennuksen rakentamiseksi.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska ostajan tarkoituksena on toteuttaa tontit kaavan mukaisesti mahdollisimman nopeasti.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 23.12.2004 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Nordea Pankki Suomi Oyj on myynyt Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemen teollisuusalue) korttelin nro 43051 rakentamattomat tontit nro 12, 13 ja 14 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Hartelan kiinteistömarkkinointi Oy:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN VAHINKOVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ POHJOLAN JA POHJ LANDLORD (FINLAND) LLC:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2005-200
30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Niemenmäki) korttelin nro 30127 tontti nro 2.
Lapintie 1.
Kiinteistölautakunta toteaa (25.1.2005) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
Kiinteistö |
Myyjä/Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
|
|
|
30. kaupunginosa kortteli 30127 tontti nro 2 |
Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola / Pohj Landlord (Finland) LLC |
21.12.2004 76 300 000 euroa |
Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Niemenmäki) korttelin nro 30127 tontti nro 2 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen (ALT). Tontin pinta-ala on 30 457 m2 ja rakennusoikeus 40 500 k-m2.
Kaupungin antama ennakkolausunto
Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola pyysi 15.11.2004 päivätyllä kirjeellään kaupungilta etuostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä kyseessä olevassa kiinteistökaupassa. Kaupunginhallitus päätti 13.12.2004 (1553 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan, mikäli Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola tekee ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä.
Kaupan ehdot Kiinteistöviraston tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjä on vastannut, ettei kaupan yhteydessä ole sovittu kiinteistön luovutussopimuksen ja varsinaisen luovutuskirjan lisäksi muista ehdoista.
Kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen.
Yhteenveto Kiinteistölautakunta ilmoittaa, että Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola on myynyt Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Niemenmäki) korttelin nro 30127 tontin nro 2 rakennuksineen Pohj Landlord (Finland) LLC:lle.
Samalla lautakunta toteaa, että kaupunginhallitus on 13.12.2004
(1553 §) antanut etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkoilmoituksen, ettei kaupunki tule käyttämään etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa.
Koska kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, ei kaupungin tule käyttää etuosto-oikeutta kyseisessä kiinteistökaupassa.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 21.12.2004 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola on myynyt Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan korttelin nro 30127 tontin nro 2 rakennuksineen Pohj Landlord (Finland) LLC:lle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Pohj Landlord (Finland) LLC:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia
ESITYS RUOTSINKIELISEN PÄIVÄKOTI SOCKENSTUGANIN TILOJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISESTÄ
Khs 2004-2485
Sosiaalilautakunta toteaa (23.11.2004) mm., että ruotsinkielinen päiväkoti Sockenstugan toimii osoitteessa Konalantie 13, 00370 Helsinki. Päiväkoti Sockenstuganin viereisellä tontilla toimii Sockenbacka lågstadieskolan.
Päätökset
Investointiohjelmassa vuosille 2005–2009 päiväkoti Sockenstuganin tilojen peruskorjaus on ajoitettu vuonna 2005 toteutettavaksi kohteeksi.
Yleistä taustaa hankkeelle
Päiväkoti Sockenstuganin tilat sijaitsevat 1920-luvulla rakennetussa tiilirakennuksessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva sali on yhteiskäytössä vieressä sijaitsevan koulun kanssa. Toinen kerros on kokonaan päiväkotikäytössä ja kolmannessa kerroksessa on henkilökunnan sosiaalitiloja.
Tilat eivät nykyisellään vastaa toiminnan vaatimuksia. Talotekniikka sekä tilojen kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit edellyttävät uusimista. Kaksikerroksiseen rakennukseen on myös nyt tehtävä siitä puuttuva hissi.
Päivähoitopaikkojen tarve ja tarjonta
Päivähoitolain mukaan päivähoitoa tarjotaan kaikille alle kouluikäisille lapsille heidän tarpeittensa mukaisesti.
Pitäjänmäen alueella oli ruotsinkielisiä lapsia päivähoidossa toukokuussa 2004 38 lasta eli 61 % kaikista lapsista. Sosiaalivirastossa ruotsinkielisen päivähoidon suunnittelussa on jo pidempään käytetty lähtökohtana kattavuustavoitelukua 74 %.
Pitäjänmäen alueella ruotsinkielisten 1-6 vuotiaiden lasten määrä ei juuri ole väestöennusteen mukaan muuttumassa tällä vuosikymmenellä. Päiväkoti Sockenstugan sisältyy ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkkosuunnitelmaan pysyvänä yksikkönä.
Opetusviraston ilmoituksen mukaan myös ruotsinkielisen Sockenbacka lågstadieskolan toiminta tulee jatkumaan viereisellä tontilla. Päiväkodin peruskorjauksen toteuttaminen turvaa päiväkodin ja koulun sujuvan yhteistyön tulevaisuudessa.
Toiminnan kuvaus ja laajuus
Päiväkoti Sockenstugan toiminta jatkuu entisellään. Näin ollen ei päiväkodin hoitopaikkamäärään eikä nykyiseen henkilömäärän tule muutoksia.
Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen
HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat yhteensä 960 000 euroa eli 1 433 euroa/brm2 (alv 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta 1 171 000 euroa eli 1 748 euroa/brm2 (alv 22 %) hintatasossa 74 / 9.2004.
Kiinteistöviraston arvion mukaan päiväkoti Sockenstuganin pääomavuokra tulee olemaan peruskorjauksen jälkeen 17,5 euroa/m2 ja ylläpitovuokra noin 3 euroa/m2.
Laskettuna huoneistoneliöiden (423 m2) mukaan vuokra tulee siis olemaan 8 671 euroa/m2/kk eli 104 058 euroa vuodessa.
Peruskorjaus ei vaikuta päiväkodin muihin käyttötalous- ja henkilöstökustannuksiin, koska peruskorjauksen jälkeen päiväkodin toiminta tulee jatkumaan nykyisenlaisena.
Perushankintoihin on varattu 150 000 euroa.
Hankkeen toteutus ja aikataulu
Rakentamisen on suunniteltu käynnistyvän toukokuussa 2005 ja valmistuvan keväällä 2006.
Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa sosiaalivirasto vuoden 2004 loppuun, vuoden 2005 alusta vastuu siirtyy kiinteistöviraston tilakeskukselle. Rakennuttajakonsulttina toimii HKR-rakennuttaja.
Sosiaalilautakunta päätti
hyväksyä omalta osaltaan ja edelleen esittää kaupunginhallitukselle
hyväksyttäväksi ruotsinkielisen päiväkoti Sockenstuganin peruskorjauksen
hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten arvolisäverollinen hinta on enintään 1 171 000 euroa
hintatasossa RI 108,7 / THI 141,5.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.1.2005) hanketta puoltavassa
lausunnossaan mm., että kyseessä on 1920–luvulla rakennettu tiilirakennus, joka
otettiin peruskorjauksen jälkeen vuonna 1983 päiväkotikäyttöön. Päiväkodissa tulee
edelleen olemaan kolme ruotsinkielistä ryhmää ja väestöennusteen mukaan
päiväkoti sisältyy ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkkosuunnitelmaan.
Hankkeen laajuus on 670 brm2 ja arvonlisäverolliset
rakentamiskustannukset 1 171 000 euroa (veroton hinta 960 000
euroa) hintatasossa 9/2004. Peruskorjauksen neliökustannus on 1 748 euroa/
brm2.
Kustannuksia nostaa mm. se, että kaksikerroksiseen päiväkotiin joudutaan
ympäristöministeriön antamien määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma,
kohta F1) ja rakennusvalvonnan niitä tulkitsevan kannanoton mukaan rakentamaan
hissi, jonka kustannukset ovat yhteensä 95 000 euroa eli 142 euroa/ brm2.
Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että hissin vaatiminen peruskorjauksen
yhteydessä ylipäänsä kaksikerroksiseen päiväkotiin tai kouluun on kohtuutonta.
Vastaavia kaksikerroksisia palvelutiloja, kuten kouluja, on tulossa peruskorjattaviksi
lähiaikoina huomattava määrä.
Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2005 talousarvioon.
Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä
siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 171 000
euroa hintatasossa 9/2004.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Sockenstuganin tilojen 15.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 670 brm2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 171 000 euroa (veroton hinta 960 000 euroa) hintatasossa 9/2004.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
LIITE |
KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SUOMEN TAIDEAKATEMIAN SÄÄTIÖN HALLITUKSEEN
Khs 2005-248
Suomen taideakatemian säätiö toteaa (2.2.2005), että kaupungin nimeämänä jäsenenä säätiön hallituksessa on ollut taidemuseon johtaja Berndt Arell. Varajäsenenä on ollut kulttuuritoimen apulaisjohtaja Marianna Kajantie. Toimikausi päättyi vuoden 2004 lopussa. Heidät voidaan nimetä uudelleen.
Säätiö pyytää Khta nimeämään varsinaisen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen säätiön hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2005 – 2007.
Sj toteaa, että säätiön tarkoituksena on kuvataiteen vaaliminen, tukeminen ja kehittäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa harjoittaa näyttely- ja julkaisutoimintaa, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä edistää muutenkin Suomen kuvataidetta.
Säätiön hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Opetusministeriö nimeää kolme jäsentä, kaupunki yhden, Suomen Taideyhdistys ry kolme sekä Suomen Taiteilijaseura ry, Taidemaalariliitto ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto ry, Suomen Taidegraafikot ry ja Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry. kukin yhden jäsenen. Kullekin jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan.
Säätiön tehtävän huomioon ottaen jäseneksi olisi perusteltua edelleen nimetä kaupungin taidemuseon edustaja ja varajäseneksi kulttuuriasiainkeskuksen edustaja.
SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Suomen taideakatemian säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2005 – 2007 kaupungin edustajaksi taidemuseon johtajan Berndt Arellin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen va. kulttuurijohtaja Marianna Kajantien.
Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Suomen taideakatemian säätiölle (asiamies Tuula Hämäläinen) sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
ERITYISSUUNNITTELIJAN VIRAN PERUSTAMINEN
Khs 2005-222
Henkilöstökeskus esittää, että kaupunginhallitus perustaisi 15.2.2005 lukien erityissuunnittelijan viran. Virasta maksettava tehtäväkohtainen palkka olisi 2 608,19 euroa kuukaudessa. Tarkoituksena olisi, että erityissuunnittelija Harri Romakkaniemi otettaisiin perustettavaan virkaan ja hänen työsuhteinen tehtävänsä jätettäisiin täyttämättä. Romakkaniemen palkka säilyisi ennallaan palvelussuhteen lajin muuttuessa. Romakkaniemi toimisi henkilöstön liikkuvuus –yksikön osastopäällikön sijaisena. Sijaisena toimiessaan hän joutuisi tekemään päätöksiä, jotka sisältävät julkisten vallan käyttöä. Yksikkö mm. huolehtii henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämisestä ja työllistämispalvelujen tarjonnasta sekä koordinoi kaupungin työllisyysasioita.
Sj toteaa, että henkilöstökeskus aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Virastossa on kolme osastotasoista yksikköä. Sj katsoo, että erityissuunnittelijan viran perustaminen esitetyllä tavalla on tarkoituksenmukaista.
SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 15.2.2005 lukien erityissuunnittelijan viran, josta maksettava tehtäväkohtainen palkka on 2 608,19 euroa kuukaudessa.
Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450
EDUSTAJIEN VALITSEMINEN STADION-SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON, HALLITUKSEEN JA TILINTARKASTAJIKSI
Khs 2004-2394
Stadion-säätiö pyytää (19.11.2004) kaupunkia valitsemaan edustajat säätiön edustajiston puheenjohtajaksi ja jäseniksi (14), hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi (4) sekä tilintarkastajiksi (2) ja tilintarkastajien varamiehiksi (2).
Valittavan edustajiston toimikausi alkaa 1.3.2005 ja päättyy 28.2.2009. Hallituksen toimikausi alkaa edustajiston kokouksen päättyessä maaliskuussa 2005 ja päättyy vuoden 2007 edustajiston kokoukseen. Tilintarkastajat valitaan vuodelle 2006.
Sj toteaa, että Stadion-säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan Helsingin kaupunki valitsee edustajiston puheenjohtajan ja 14 jäsentä, opetusministeriö valitsee 2 jäsentä, Suomen Valtakunnallinen Urheiluliitto r.y ja Työväen Urheiluliitto r.y. valitsevat kumpikin 5 jäsentä, Finlands Svenska Centralidrottsförbund r.f. valitsee 1 jäsenen ja Suomen Palloliitto r.y. valitsee 2 jäsentä.
Khn valitsemina jäseninä säätiön edustajistossa 28.2.2005 asti ovat seuraavat henkilöt: Maija Könkkölä puheenjohtajana, Eric Pollock, Otto Lehtipuu, Suzan Ikävalko, Timo Erikäinen, Nina Nortamo, Raimo Häyrinen, Antti Lanamäki, Ben Zyskowicz, Riitta Antinmäki-Vesterinen, Kirsti Lumiala, Oiva Pennonen, Merja Vuorinen, Ilpo Eerola, Ulla Gyllenberg.
Stadion-säätiön sääntöjen 10 §:n mukaan säätiön hallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Helsingin kaupunki valitsee hallituksen puheenjohtajan ja 4 jäsentä. Opetusministeriö, Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry, Työväen Urheiluliitto ry ja Suomen Palloliitto ry valitsevat kukin yhden jäsenen.
Khn valitsemina jäseninä säätiön hallituksessa vuoden 2007 vuosikokoukseen asti ovat seuraavat henkilöt: professori Erkki Aurejärvi puheenjohtajana, valtiotieteen maisteri Tuomo Rintamäki, valtuutettu Sanna Hellström, kauppatieteiden ylioppilas Heidi Ruhala ja toimistopäällikkö Kari Piimies.
Sääntöjen 14 §:n mukaan säätiön toiminnassa ja sen hallintoelimiä valittaessa on otettava riittävässä määrin huomioon kaksikielisyydestä johtuvat tarpeet.
Sj mainitsee, että tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti kyseisen säätiön toimielimiin tulisi valita sekä miehiä että naisia.
Tarkastuslautakunta on nimennyt kokouksessaan 11.2.2005 tilintarkastajat vuodeksi 2006.
SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Stadion-säätiön edustajistoon toimikaudeksi, joka alkaa edustajiston vuoden 2005 vuosikokouksen päättyessä ja päättyy helmikuun viimeinen päivä 2009,
puheenjohtajaksi
-
ja jäseniksi
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita Stadion-säätiön hallitukseen kaksi vuotta kestäväksi toimikaudeksi, joka alkaa edustajiston vuoden 2005 vuosikokouksen päättyessä,
puheenjohtajaksi
-
ja jäseniksi
-
-
-
-
Vielä kaupunginhallitus päättänee valita säätiön
tilintarkastajiksi vuodeksi 2006
- KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)
- KHT Jari Nurmen
varatilintarkastajiksi
- KHT Heidi Vierroksen
- KHT Outi Hiedan
Pöytäkirjanote Stadion-säätiölle, edellä mainituille henkilöille, liikuntavirastolle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
KUNNALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET 2005 - 2007
Khs 2005-231
Sj toteaa, että kunta-alalla on allekirjoitettu kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus, lääkärien virkaehtosopimus sekä yhteistoimintamenettelyä ja työelämän kehittämistä koskevat sopimukset 2005 – 2007. Sopimukset ovat voimassa 16.2.2005 – 30.9.2007. Sopimukset ovat 16.12.2004 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisia.
Sopimusten lisäksi noudatetaan kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteitä vuosina 2003 – 2007 koskevan sopimuksen määräyksiä (allekirjoitettu 13.11.2002). Kehittämisohjelmassa on sovittu kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka nostavat palkkatasoa keskimäärin 3 % kaikilla sopimusaloilla sopimuskauden aikana. Näillä järjestelyvaroilla on tarkoitus ottaa käyttöön tehtävien vaativuuteen ja työsuorituksen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä eri sopimusaloilla. Eri sopimusaloilla kehittämistoimenpiteet toteutetaan eri tavoin ja eri ajankohtina. Tähän mennessä kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannusvaikutus on useimmilla aloilla ollut 1,3 %, ja alkavan sopimuskauden aikana korotusten suuruus on 1,7 %. Opetusalalla ja lääkärisopimuksen soveltamisalalla kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu pääosin vasta alkavalla sopimuskaudella.
Sopimuskorotukset ja kehittämisohjelman korotukset nostavat koko kunta-alalla kustannuksia vuonna 2005 keskimäärin 2,5 % ja vuonna 2006 keskimäärin 1,3 % edellisen vuoden lopun tilanteesta.
Sopimusaloittain keskimääräiset kustannusvaikutukset koko maassa ovat:
|
2005 |
2006 |
2007 |
KVSTES |
3,3 |
2,8 |
0,5 |
TS |
3,4 |
2,3 |
0,5 |
OVTES |
5,2 |
2,7 |
0,5 |
LS |
7,2 |
0,4 |
0,5 |
TTES |
3,5 |
2,4 |
0,5 |
Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy yleiskorotuksia, liittoeriä ja tasa-arvoeriä, jotka toteutetaan eri sopimusaloilla eri tavoilla. Yleiskorotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain seuraavasti:
|
1.3.2005 |
1.6.2006 |
|
|
|
KVSTES |
2,5 % tai 0,6 % +30,06 e |
1,8 % |
TS |
2,5 % tai 0,6 % + 30,06 e |
1,8 % |
OVTES |
30,06 e, vähintään 1,9 % |
1,4, % |
LS |
- |
- |
TTES |
0,18 e/t, vähintään 1,9 % |
1,4 % |
Ns. kokonaispalkkaa (mm. johtavien viranhaltijoiden kaupunginhallituksen 25.6.2001 tekemän päätöksen mukaista kokonaispalkkaa) korotetaan vastaavasti 1.3.2005 lukien 2,5 %:lla ja 1.6.2006 lukien 1,8 %:lla.
Lääkärisopimuksessa on yhdistetty kaikki tulopoliittisen sopimuksen erät ja osa kehittämisohjelman eristä siten, että 1.9.2005 toteutetaan kustannusvaikutukseltaan 6,6 %:n korotukset.
Opetusalalla tulopoliittista sopimusta sovelletaan siten, että vuoden 2005 liittoerä käytetään mm. yleissivistävien koulujen opettajien palkkauksen muuttamiseen euromääräiseksi 1.8.2005 lukien nykyisen palkkaluokkajärjestelmän sijasta. Vuoden 2006 liittoerä ja tasa-arvoerä käytetään mm. peruspalkan käyttöönottoon sekä tehtävän vaativuuden arvioinnin ja paikallisen järjestelyvaraerän käyttöönottoon 1.8.2006 alkaen.
Kehittämisohjelman mukaiset palkankorotukset toteutetaan siten, että 1.9.2005 järjestelyvaran suuruus on 0,8 %, 1.9.2006 se on 0,4 % ja 1.9.2007 vastaavasti 0,5 %. Nämä korotukset ovat pääosin paikallisia järjestelyvaroja, joilla on tarkoitus korjata syntyneitä palkkaepäkohtia ja ottaa käyttöön tehtävän vaativuuteen ja työsuorituksen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä. Opetusalalla ja lääkärisopimuksessa varat käytetään kuitenkin sopijaosapuolten myöhemmin sopimalla tavalla palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Sj toteaa, että kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sisältöä selostetaan seikkaperäisesti kunnallisten työmarkkinalaitoksen yleiskirjeissä 1 – 3/2005 ja 5 – 6/2005. Yleiskirjeisiin sisältyvät myös tässä esitettyjen palkkamääräysten lisäksi toteutettavat pienehköt tekstimuutokset. Nämä yleiskirjeet ovat nähtävillä esittelijällä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole vielä julkaissut lääkärisopimusta koskevaa yleiskirjettä.
Henkilöstökeskuksessa ja talous- ja suunnitteluosastolla valmistellaan sopimusten täytäntöönpanoa. Tässä vaiheessa sopimukset tulisi merkitä tiedoksi ja kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja laitosten kanssa huolehtimaan kaikista tarvittavista sopimusten täytäntöönpanotoimista.
SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi sopimuskaudeksi 16.2.2005 – 30.9.2007 solmitun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen, kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen sekä yhteistoimintamenettelyä ja työelämän keittämistä koskevat sopimukset 2005 – 2007.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja laitosten kanssa ryhtymään kaikkiin sopimuksista johtuviin täytäntöönpanotoimiin.
Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle
Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja , puhelin 169 2442
Pohjaniemi Marju, työmarkkinakonsultti, puhelin 169 2451
PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN ICE SPORT CENTER OY:N KANSSA
Khs 2005-269
Liikuntalautakunta toteaa (18.1.2005), että Helsingin Ice Sport Center Oy on lähettänyt lautakunnalle kaksi 24.11.2004 päivättyä kirjettä, jotka koskevat Longinojan jäähallitontin vuokrausta. Yhtiö pyytää lautakuntaa vuokraamaan sille Malmin kaupunginosassa olevan tontin nro 38155/17 harjoitusjäähallin rakentamista varten.
Yhtiö toteaa, että halliin tulee 2-3- harjoitusjääkenttää, tarpeelliset pukusuoja- ja saniteettitilat (4 yksikköä kenttää kohti), varusteiden kuivaus- ja säilytystiloja kaikille vakiokäyttäjille, kokoustiloja sekä kahvio. Lisäksi halliin tulevat tarpeelliset tekniset tilat sekä määräysten mukainen väestönsuoja.
Hankkeelle haetaan opetusministeriön perustamisavustus vuodelle 2005. Suunnitelmia on esitelty kaupunkisuunnitteluviraston edustajille 11.11.2004. Tavoitteena on, että rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2005 ja halli valmistuu käyttökuntoon marraskuussa 2005.
Hanke noudattaa liikuntapoliittisen ohjelman periaatteita. Käyttövuorot jaetaan jääurheiluseurojen kesken yhteistyössä, liikuntalautakunnan kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Hallin käyttäjinä tulevat olemaan taitoluistelu-, jääkiekko-, ringette- ja kaukalopalloseurat ja erityisesti lapset, ja nuoret, tytöt ja pojat. Longinojan jäähalli tullaan mahdollisuuksien mukaan rakentamaan ja sitä tullaan käyttämään kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
Konalassa varastohalliin rakennetun jäähallin vuokrasopimus päättyy huhtikuussa 2005. Sopimus saattaa jatkua yhden kuukauden irtisanomisajoin tämän ajankohdan yli. Longinojan hanke korvaa tässä vaiheessa tämän poistuvan jääkapasiteetin.
Yhtiö toteaa edelleen, että Longinojan halli ei tarvitse kaupungin käyttötukea tai investointipanostusta. Hallin käyttäjien tukemisesta päättää liikuntalautakunta, mutta hanke ei lisää kaupungin menoja siinäkään tapauksessa, että käyttäjät tulisivat normaalin tuen piiriin, koska Konalan saman jäätuntimäärän tuottavan hallin toiminta päättyy ja avustusmäärärahojen suhteen voidaan tehdä myös muita ratkaisuja.
Lautakunnan esityslistatekstissä todetaan, että lautakunta varasi alun perin 30.1.2001 Itä-Helsingin Kiekko ry:lle (nyt Helsingin Ice Sport Center Oy) perustettavan yhtiön lukuun Myllypuron liikuntapuistosta 6 639 m2:n suuruisen alueen harjoitusjäähallin suunnittelua varten ajaksi 1.2.2001 - 31.12.2001. Varausta jatkettiin myöhemmin (liikuntalautakunta 14.1.2003) siten, että se oli voimassa 31.12.2003 asti.
Lautakunta siirsi yhtiön hakemuksesta 25.5.2004 tonttivarauksen Malmin Longinojan tontille 38155/17 ajaksi 1.5. – 31.12.2004.
Kvsto on hyväksynyt 15.9.2004 Helsingin Ice Sport Center Oy:lle Myllypuroon myönnetyn lainan (1 140 000 euroa) siirron Longinojan hankkeeseen. Kvston päätöksestä on valitettu. Khs on 10.1.2005 katsonut, että valitus tulisi aiheettomana hylätä.
Khs on oikeuttanut 27.9.2004 Jääkenttäsäätiön merkitsemään Helsingin Ice Sport Center Oy:lle suunnatussa osakeannissa noin 60 %:n omistusosuuden yhtiön osakepääomasta.
Voimassa olevan asemakaavan (nro 10850) mukaan tontti 38155/17, jolle uutta jäähallia suunnitellaan, on liikuntapaikkarakentamiseen varattua aluetta (YU). Tontin rakennusoikeus on kaikkiaan 10 000 k‑m2. Siitä 3 000 k‑m2 sijoittuu rakennusalan osalle (kl), jolle saa sijoittaa urheilu-, liike-, toimisto- ym. työtiloja. Kl-alueelle tulevasta kerrosalasta tulee 50 %:a käyttää liikuntatoimintaa palveleviin tiloihin.
Talttatien varteen on kaavoitettu kaikkiaan kolme YU-tonttia. Nyt vuokrattavaksi esitetty tontti on näistä keskimmäinen. Läntisimmällä tontilla (38155/18) sijaitsee Green Golf Oy:n omistama golfkupla, jota koskeva maanvuokrasopimus on voimassa 30.6.2007 saakka. Itäisimmällä tontilla (38155/16) sijaitsee rakennusviraston varikko. Tonttien eteläpuolelle on kaavoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA), jolle saadaan sijoittaa tonttien 38155/16,17 ja 18 autopaikat.
Tontti ei ole vielä liikuntalautakunnan hallinnassa. Kiinteistövirasto on kirjeessään 25.2.2004 ilmoittanut liikuntavirastolle, että tontin 38155/17 varaamiseen harjoitusjäähallin suunnittelua ja toteutuksen valmistelua varten ei ole estettä. Tontti tullaan vuokraamaan sisäisenä vuokrauksena liikuntalautakunnalle, kun hankkeen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi.
Tonttiosasto mainitsee kirjeessään, että tontti on tällä hetkellä vuokrattu rakennusvirastolle varikkokäyttöön. Rakennusviraston kanssa on sovittu, että varikon toiminnot siirretään tonteille 38155/14 ja 16, mikäli jäähallihanke toteutuu. Rakennusvirasto on ilmoittanut, että tontti on heidän puoleltaan saatettu rakennuskuntoon joulukuussa 2004.
Tontin 17 käyttöönotossa on otettava huomioon, että tontin maaperä on tutkimusten perusteella osittain pilaantunut ja että jäähallin rakentaminen edellyttää maaperän paikoittaista puhdistamista. Maaperän puhdistamisesta sovitaan kiinteistöviraston tonttiosaston ja liikuntaviraston kesken erikseen.
Sisäinen vuokra Malmin
alueella on 0,94 euroa/m2/vuosi. Tulevan harjoitusjäähallin
tontin sisäinen vuokra tulee olemaan perushinnaltaan sama. Sisäinen vuokra nousee
kolminkertaiseksi sen jälkeen, kun tontti on rakennettu. Tontin pinta-ala on
7 801 m2 eli tontin sisäinen vuokra tulee aluksi olemaan
7 333 euroa vuodessa. Asemakaavan mukaan
jäähallitontin ja sen naapuritonttien tarvitsemat autopaikat saa sijoittaa
samalle, erilliselle autopaikkojen korttelialueelle. Autopaikoista tullaan
myöhemmin tekemään erilliset vuokrasopimukset.
Yhtiö
on neuvotellut rakennushankkeen toteuttamisesta kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvontavirastojen
kanssa.
Hallihanke Halliin tulee kolme harjoitusjääkaukaloa, pukusuoja- ja saniteettitilat, varusteiden kuivatus- ja säilytystiloja vakiokäyttäjille, kokoustiloja ja kahvio. Hallin koko kolmella kaukalolla on 7 651 kem2.. Hallin rakentaminen alkaa maaliskuussa ja valmistuu marraskuussa 2005.
Tontin tuleva vuokrataso
Vuokran määräytymisperusteena
käytettäneen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa
11,77 euron kerrosneliömetrihintaa, joka on nykyrahassa (ind. XI/2004=1583)
noin 186,32 euroa.
Tontin rakennusoikeus on 10 000 kem2. Tontin käypä vuosivuokra on:5 % x 10 000 k‑m2 x 186,32 euroa / k‑m2 = 93 160 euroa. Tämän hetkisen käytännön mukaan käyvästä vuokrasta on peritty 30 %:a, mikäli kyseessä on ainoastaan liikunnallinen toiminta.
Liikuntavirasto selvittää maanvuokrauksissa käytettyjen subventioiden jatkoa. Tämän vuoksi 70 %:n subventiota esitetään tässä vaiheessa vain kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeisestä vuokrasta päätetään erikseen myöhemmin.
Muista vuokrasopimukseen otettavista ehdoista voidaan todeta, että lähtökohta on se, että vuokralainen vastaa kaikista hallin toteuttamiseen ja ylläpitoon kuuluvista kustannuksista, kuten esim. rakentamiskustannuksista, liittymismaksuista ja rakennuslupamaksuista.
Sj toteaa, että päätösesitys on lautakunnan esityksen mukainen.
SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Helsingin Ice Sport Center Oy:lle 38. kaupunginosassa (Malmi) Longinojalla Talttatien varrella sijaitsevan tontin 38155/17 noin 7 801 m²:n suuruisen alueen jäähallin rakentamista varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2030 saakka seuraavin ehdoin:
1 Alueen vuosivuokra 70 %:n subventiolla on
27 948 euroa. Perusvuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään
virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 186,32 euron suuruista vuokraa.
2 70 %:n subventio on voimassa
kaksi vuotta. Tämän jälkeisestä vuokrasta päätetään erikseen myöhemmin.
3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.
Pöytäkirjanote Helsingin Ice Sport Center Oy:lle ja liikuntalautakunnalle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
LIITE |
Asemapiirustus Helsingin Ice Sport Center Oy:lle vuorattavasta alueesta |
7.2.2005 pöydälle pantu asia
KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN HELSINGIN KONSERVATORION SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON
Khs 2005-174
Helsingin Konservatorion Säätiö pyytää (27.1.2005) Khta valitsemaan 10.3.2005 mennessä kolme jäsentä säätiön edustajistoon toimikaudeksi 2005 – 2008.
Sj toteaa, että edustajiston valitsevat Khs, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Kansanvalistusseura ja Työväen Sivistysliitto. Näistä kukin valitsee kolme jäsentä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kaupungin edustajina kuluneella toimikaudella ovat olleet luokanopettaja Anja Hinkkanen, eläinlääkäri Veli-Mikko Niemi ja yliopiston lehtori Arto Wikla.
Sj mainitsee, että tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisen periaatteen mukaisesti toimielimeen tulisi valita sekä miehiä että naisia.
SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin Konservatorion Säätiön edustajistoon nelivuotiskaudeksi 2005 – 2008 seuraavat kolme jäsentä:
luokanopettaja Anja Hinkkanen
taloussihteeri Pauli Löija
-
Pöytäkirjanote edellä mainitulle säätiölle sekä valituille henkilöille.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
7.2.2005 pöydälle pantu asia
XXXX XXXXXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSVIRASTON KATU- JA PUISTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVASSA ASIASSA
Khs 2004-119
Xxxx xxxxxxxxxxx on (2.12.2004) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn päätöksestä 8.11.2004 § 1375, joka koskee rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttämistä.
./. Oikaisuvaatimus liitteineen on liitteenä 1.
Khs päätti 8.11.2004 § 1375 ottaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan diplomi-insinööri Raimo Saarisen 1.1.2005 lukien 5200 euroa/kk suuruisella kokonaispalkkauksella
Merkittiin, että Vapaavuori ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi nimetä diplomi-insinööri Raimo Saarisen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan.
Puheenjohtaja Pajusen vaatimuksesta asiassa toimitettiin vaali suljetuin lipuin. Puheenjohtaja kutsui Minerva Krohnin ja Suvi Rihtniemen avustamaan vaalitoimituksessa.
Vaalitoimituksessa Raimo Saarinen sai 10 ääntä ja Xxxx xxxxxxxxxxx 5 ääntä, joten kaupunginhallitus oli päättänyt nimetä Raimo Saarisen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan.
Merkittiin, että esittelijä ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Merkittiin, että Muhonen, Hellström, Ikävalko ja Helistö ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut ovat pöytäkirjan liitteenä 1.
./. Khn esityslistateksti liitteineen sekä Muhosen, Hellströmin, Ikävalkon ja Helistön eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut ovat liitteinä 2 ja 3.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (11.1.2005) lausuntonaan seuraavaa:
Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan.
MH, M.Sc Xxxx xxxxxxxxxxx tekemä oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.
Rakennustoimen 1.6.2004 voimaan tulleen johtosäännön 9 §:n mukaan katu- ja puisto-osasto toimii kadun ja tien pitäjänä ja huolehtii katujen, torien ja lautakunnan hallinnassa olevien viher- ja muiden yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon järjestämisestä sekä alueiden hallintaan liittyvistä tehtävistä, ottaen huomioon mitä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa koskevissa johtosäännöissä on määrätty. Lisäksi osasto huolehtii pysäköintivalvontaan liittyvistä tehtävistä.
Kaupunginhallituksen päätös
Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virka oli julkisesti haettavana 16.6.-16.7.2004. Osastopäällikön virkaa haki 27 henkilöä.
Osastopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Hakuilmoituksessa todettiin, että kokemus organisaation itsenäisestä ja tulosvastuullisesta johtamisesta, osaston toimialan laaja-alainen tuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot edistävät viran menestyksellistä hoitamista.
Kaupunginhallitus päätti 8.11.2004,1375 §, ottaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan 1.1.2005 lukien diplomi-insinööri Raimo Saarisen. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.
Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa, joka on osa kaupunginhallituksen esityslistatekstiä 8.11.2004, on todettu mm. seuraavaa:
”Katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran hoidossa korostuvat muutoksen johtamiseen liittyvät tehtävät, kuten uuden osaston johtamisjärjestelmän rakentaminen, strategian määrittelyn ja toimeenpanon johtaminen sekä asiakas- ja asukasyhteistyön kehittäminen. Osastopäälliköiltä edellytetään siten hyvää yhteistyökykyä sekä henkilöstö- ja strategisen johtamisen taitoja”.
Ansiovertailuna on todettu seuraavaa:
[ Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]
Saarinen on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston palveluksessa eri tehtävissä vuosina 1978-1983, vesilaitoksella rakennuttajapäällikkönä 1/1984-10/1996 ja rakennusvirastossa piiri-insinöörinä 11/1996-1/2002. Helmikuusta 2002 hän on toiminut Vantaan kaupungin tuotantopalvelujen toimialan teknisten tuotantopalvelujen tuotantopäällikkönä, nimike on muutettu 1.1.2004 lukien tuotantojohtajaksi. Nykyisessä tehtävässä hänen vastuullaan on yhdyskuntatekniikan ja kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitopalvelujen tuottaminen Vantaan kaupungin sisäisiin tarpeisiin. Teknisten tuotantopalvelujen tulosalueeseen kuuluvat ympäristötuotannon, varikon, tilapalvelujen ja korjausrakentamisen tulosyksiköt. Teknisessä tuotantopalvelussa on noin 700 työntekijää.”
Sekä Xxxxxxxxxxx että Saarinen ovat olleet haastattelussa ja Personnel-yhtiöiden soveltuvuustutkimuksissa. Haastattelun suorittivat kaupungininsinööri ja rakennusviraston henkilöstöpäällikkö. Hakemukset ja yhteenveto hakijoiden ansioista ovat olleet kaupunginhallituksen kokouksessa nähtävillä.
Oikaisuvaatimus
Xxxx xxxxxxxxxxx toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että kaupunginhallituksen päätös on tasa-arvolain vastainen. Lisäksi päätös rikkoo kaupunginvaltuuston hyväksymän tasa-arvosuunnitelman ja tasa-arvolain velvoitteet huolehtia tasaisesta sukupuolijakaumasta tehtävissä ja erityisesti velvoitteen huomioida naisten osuus johtotehtävissä.
Xxxxxxxxxxx katsoo, että hän on laajemman työkokemuksen ja monipuolisemman osaamisen perusteella ansioituneempi kuin Saarinen ja, että hänellä on laajempi osaston toimialan työkokemus ja tuntemus kuin Saarisella ja erityisesti enemmän kokemusta tilaajayksikön johtamisesta. Xxxxxxxxxxx kiinnittää huomiota siihen, että hän on toiminut 7.6.2004 lukien va. osastopäällikön virassa, johon Saarinen on nimitetty.
Oikeuspalvelut toteaa, että Saarisen työkokemus painottuu enemmän katutoimeen ja Xxxxxxxxxxx vihertoimeen. Katu- ja puisto-osaston toiminnoista katutoimi on volyymiltaan suurempi. Katutoimi käyttää rakentamiseen vuonna 2005 noin 50 milj. euroa ja vihertoimi noin 10 milj. euroa. Vantaan kaupungin teknisellä toimialalla Saariselle on kuulunut sekä katu- että vihertoimen tehtäviä. Helsingin rakennusviraston piiri-insinöörinä Saarinen hoiti myös tilaajana rakennuttamistehtäviä ja vesilaitoksella hän toimi rakennuttajapäällikkönä. Saarisella on siten varsin laaja katu- ja puisto-osaston toimialan työkokemus ja tuntemus.
Xxxxxxxxxxxxx annettu määräys (7.6.2004) toimia katu- ja puisto-osaston va. osastopäällikkönä vuoden 2004 loppuun saakka on työkokemuksena lyhytaikainen eikä sillä ole ratkaisevaa merkitystä Xxxxxxxxxxx ja Saarisen ansioita verrattaessa.
Xxxxxxxxxxx katsoo, että hänellä on monipuolisempi työkokemus muutosjohtajuudesta ja henkilöstöjohtamisesta kuin Saarisella ja että hänellä on kokemusta kolmesta vaativasta muutosprosessin johtamisesta; metsä- ja maatalousosaston liittäminen rakennusvirastoon, viherosaston kehittäminen tilaajayksiköksi ja puisto-osaston valmistelu- ja johtamistehtävät.
Oikeuspalvelut toteaa, että Saarisella on kokemusta vaativan muutosprosessin johtamisesta. Hän on ollut viime vuosina tuotantopäällikkönä ja –johtajana Vantaan kaupungilla käynnistämässä uutta suurta tuotantoyksikköä ja vastannut sen kehittämisestä. Johtamiskokemusta verrattaessa on otettava huomioon myös johdettavan organisaation koko. Saarisella oli rakennusviraston piiri-insinöörinä toimiessaan noin 230 alaista. Hänen aikanaan pohjoisen katuyksikön liikevaihto oli 43,6 milj. euroa vuonna 2001. Vantaalla Saarinen on johtanut noin 700 työntekijän organisaatiota. Saarista ei voida pitää johtamiskokemuksensa osalta vähemmän ansioituneena.
Xxxxxxxxxxx on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Näistä ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä Saarisen ja Xxxxxxxxxxx ansioita verrattaessa. Työhyvinvointikysely toistetaan vuosittain. Kysely on tarkoitettu ensisijaisesti työhyvinvoinnin johtamisen välineeksi. Kysely on työyhteisön kehittämisen väline eikä sitä voida käyttää Xxxxxxxxxxx esittämällä tavalla henkilövertailuun.
Xxxxxxxxxxx katsoo, että hän on Saarista ansioituneempi lautakunnan esittelijän tehtävistä saamansa kokemuksen, hallinnollisen kokemuksen, hyvän sidosryhmien tuntemuksensa, täydentävän hallinnollisen työkokemuksen ja kansainvälisen kokemuksensa sekä kielitaitonsa perusteella.
Oikeuspalvelut toteaa, että osastopäällikön virkaa täytettäessä lautakunnan esittelijän tehtävistä saadulla työkokemuksella ei voida katsoa olevan olennaista merkitystä Xxxxxxxxxxx ja Saarisen ansioita verrattaessa kuten ei myöskään Xxxxxxxxxxx mainitsemalla täydentävällä hallinnollisella osaamisella ja kansainvälisellä kokemuksella.
Saarisella on työuraltaan runsaasti hallinnollista kokemusta ja hän tuntee pääkaupunkiseudun sidosryhmät.
Tasa-arvolaki
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 §:n mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty.
Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä 7 §:ssä tarkoitettuna syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka että hänen menettelynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.
Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Laki pyrkii estämään vain sen, että työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen mukaan ja syrjäytetään ansioituneempi henkilö.( HE 57/1985 vp. s. 17).
Myös oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantajalla on oikeus syyllistyttämättä tasa-arvolain vastaiseen syrjintään arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja on parhaiten katsonut edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista. Painotettavien valintaperusteiden tulee kuitenkin olla merkityksellisiä haettavan tehtävän kannalta.
Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.
Tasa-arvolain 6 §:n 1 momentin mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan työnantajan tulee ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat 2-kohdan mukaan edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.
Tasa-arvolain 4 § 1 momentti asettaa viranomaiselle yleisen velvoitteen edistää tasa-arvoa. Lain 6 § on tavoitteellinen säännös, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantaja ei voisi arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, joiden se katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista ja valita hakijoista sen, jolla arvioidaan olevan parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen.
Valinta tulee tehdä kokonaisarvion perusteella.
Xxxx xxxxxxxxxxx ei voida pitää katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan ansioituneempana eikä häntä ole syrjitty sukupuolensa vuoksi tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.
Kaupunginhallituksen8.11.2004, 1375 §, tekemä päätös ei ole muutenkaan tasa-arvolain vastainen.
Tasa-arvosuunnitelma
Kaupunginvaltuuston 18.12.1999 hyväksymän tasa-arvosuunnitelman 4.1. kohdan mukaan henkilöstösuunnittelulla ja –hankinnalla edistetään organisaation henkilöstörakenteen kehittymistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Henkilöstövalinnoissa suositaan tasa-arvoa edistävänä toimenpiteenä vähemmistönä olevan sukupuolen edustajan valintaa, jos hakijat pätevyydeltään ja sopivuudeltaan ovat yhdenvertaiset. Henkilöstövalintojen yhteydessä kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota naisten osuuteen suunnittelu- ja johtotehtävissä.
Tasa-arvosuunnitelma ei aseta ehdotonta velvollisuutta valita vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja tehtävään. Tasa-arvosuunnitelma on tavoitteellinen.
Kaupunginhallituksella on ollut käytössään hakemusasiakirjat, yhteenveto hakijoista, tieto soveltuvuustutkimuksista ja lisäksi Xxxxxxxxxxx ja Saarinen on haastateltu. Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa, joka on osa kaupunginhallituksen esityslistatekstiä 8.11.2004, on todettu, että Saarisella on pitkä työkokemus katu- ja puisto-osaston toimialaan kuuluvista tehtävistä ja hän tuntee Helsingin kaupungin organisaation ja toimintatavat. Viime vuosina Saarinen on Vantaalla ollut tuotantopäällikkönä ja –johtajana vastuussa uuden suuren tuotantoyksikön käynnistämisestä ja yksikön toiminnan kehittämisestä. Hänellä on siten kokemusta vaativan muutosprosessin johtamisesta. Kaupunginhallitus on päätynyt Saarisen valintaan, joten Khs on siten pitänyt häntä pätevämpänä ja sopivampana ko. virkaan. Valintaa ei voida pitää tasa-arvosuunnitelman vastaisena.
Viranhaltijan työllistäminen
Xxxxxxxxxxx on todennut, että työnantajalla on velvoite huolehtia viranhaltijan työllistymisestä.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 § koskee taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Kaupunki on henkilöstöpolitiikassaan sitoutunut siihen, että työtä vaille jäänyt vakinainen viranhaltija sijoitetaan toiseen hänelle soveltuvaan tehtävään.
Kaupunginhallitus on päättänyt 7.6.2004, että katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virka täytetään julkisella hakumenettelyllä. Tässä menettelyssä valintaperusteena on perustuslain 125 §:n mukaiset virkaan nimittämisen yleiset perusteet ja rakennustoimen johtosäännön määräys osastopäällikön pätevyysvaatimuksista. Hakijoita ei voi asettaa eri asemaan sen perusteella, ovatko he kaupungin palveluksessa ja aiheutuuko viran täyttämisestä mahdollisesti uudelleensijoitustarpeita.
Johtopäätös
Oikeuspalvelut toteaa, että sekä Xxxxxxxxxxx että Saarinen täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Kaupunginhallituksella on ollut käytössään hakijoista laadittu yhteenveto ja hakuasiakirjat. Molemmat hakijat on haastateltu ja he ovat olleet soveltuvuustutkimuksessa. Kaupunginhallitus on voinut harkita hakijoiden pätevyyttä ja sopivuutta hoitaa katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaa. Valintapäätös on tehty käyttäen kokonaisarviota. Kaupunginhallitus voi valita muodolliset pätevyysvaatimukset täyttävistä hakijoista sen, jolla arvioidaan olevan parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen.
MH , M.Sc Xxxx xxxxxxxxxxx ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiseksi.
Oikeuspalvelut toteaa, että Xxxx xxxxxxxxxxx tekemä oikaisuvaatimus tulisi oikeudellisin perustein hylätä.
Xxxx xxxxxxxxxxx on oikaisuvaatimuksessaan pyytänyt työnantajaa toimittamaan tasa-arvolain 10 §:n mukaisen selvityksen valintamenettelyn perusteista.
Tasa-arvolain 10 §:n mukaan työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus-, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat.
./. Xxxx xxxxxxxxxxxxx on hallintolain 34 §:n mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selitys kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausunnon johdosta. Saatu selvitys on liitteenä 4.
Ryj toteaa, että kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon ja toteaa, että oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole oikeudellisia perusteita. Tasa-arvosuunnitelma ei aseta ehdotonta velvollisuutta valita vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja tehtävään. Tasa-arvosuunnitelma on tavoitteellinen.
Ryj katsoo, että Khlla on ollut oikeus harkita, kenellä hakijoista on parhaat edellytykset suoriutua tehtävästä. Khlla on ollut käytettävissään esityslistatekstien lisäksi yhteenvetotaulukko hakijoista, hakuasiakirjat ja soveltuvuustestien tulokset. Khs on perustanut harkintansa käytettävissä olleeseen selvitykseen ja kokonaisarvioon. Edellä sanottuun ja Khn päätöksen selvään äänestystulokseen viitaten Ryj katsoo, ettei Khn tekemän päätöksen muuttamiseen oikaisuvaatimuksen tekijän esittämän mukaisesti ole tarkoituksenmukaisuusperusteella aihetta.
Tasa-arvolain 10 §:n mukaisena selvityksenä valintamenettelyn perusteista Xxxx xxxxxxxxxxxxx toimitetaan kirjeellä jäljennös Khn esityslistasta liitteineen ja jäljennökset Raimo Saarisen hakuasiakirjoista.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee esityslistalla ilmenevin perustein hylätä Xxxx xxxxxxxxxxx oikaisuvaatimuksen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan ottamista koskevasta Khn päätöksestä 8.11.2004 § 1375, koska oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta Khn tekemää päätöstä olisi muutettava.
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä kirje ja pöytäkirjanote valitusosoituksin Xxxx xxxxxxxxxxxxx.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITTEET |
Liite 1 |
Oikaisuvaatimus liitteineen |
|
Liite 2 |
Kaupunginhallituksen esityslista Ryj/2 8.11.2004 liitteineen |
|
Liite 3 |
Eriävä mielipide Khs 8.11.2004 § 1375 |
|
Liite 4 |
Xxxx xxxxxxxxxxx selvitys 27.1.2005 liitteineen |
7.2.2005 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUTULIIKENTEEN LIIKENNÖINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA 2005 - 2006
Khs 2004-2616
Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta YTV
ilmoittaa (13.12.2004), että YTV on valmistellut luonnoksen seutuliikenteen liikennöintisuunnitelmaksi.
Siinä esitetään ajovuoden 5.6.2005- 3.6.2006 aikana tehtävät liikennöintimuutokset.
Talousarvio 2005
YTV:n talousarviossa on vuoden 2005 liikennöintikorvauksiin varattu
yhteensä noin 113,483 miljoonaa euroa. Junaliikenteen osuus on 46,523 miljoonaa
euroa, seutulinjojen osuus 65,600 miljoonaa euroaja U-linjojen osuus 1,360 miljoonaa
euroa.
Keskimääräiseksi kustannusnousuksi vuositasolla on seutulinjojen osalta
oletettu 2,9 % vuonna 2005. Bussiliikenteen bonuksiin on varattu 1,6 % eli noin
1,050 miljoonaa euroa.
Talousarviossa on varauduttu seutulinjojen osalta 33,180 miljoonan
ajokilometrin liikennesuoritteeseen vuonna 2005.
Suunnitelman kustannukset
Bussiliikenne
Liikennöintisuunnitelman kustannukset vuonna 2005 ovat 66,410 miljoonaa
euroa. Kustannukset ovat noin 0,810 miljoonaa euroa suuremmat kuin talousarviossa.
Junaliikenteestä arvioidaan vastaavasti säästyvän noin 0,820 miljoonaa euroa
vuonna 2005.
Suunnitelma sisältää 32,971 miljoonaa ajokilometriä. Vara-autoihin on
esitetty 400 000 euroa. Kustannukset on päivitetty lokakuun 2004 indeksin
mukaisesti.
Liikennöintisuunnitelman muutokset vuonna 2005 ovat seuraavat:
euro km
kesäliikenne -
470 151 - 220 370
talviliikenne -
110 857 - 34 607
yhteensä -
581 008 - 254 977
Junaliikenne
YTV:n talousarviossa on vuodelle 2005 varattu junaliikenteen ostoon
46,5 miljoonaa, jolla voidaan ostaa noin 972 miljoonaa paikkakilometriä.
Kustannustason on arvioitu nousevan junaliikenteessä 2,6 %. Junaliikenteestä
arvioidaan säästyvän noin 0,820 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Aikataulukaudet 2005 -2006
Aikataulukaudet ajovuonna 5.6.2005- 3.6.2006 ovat seuraavat:
kesäliikenne 5.6.2005 -27.8.2005 (12 viikkoa)
alkukesän liikenne 5.6.2005 -25.6.2005 (3 viikkoa)
keskikesän vähennys 26.6.2005- 6.8.2005 (6 viikkoa)
loppukesän liikenne 7.8.2005 -27.8.2006 (3 viikkoa)
talviliikenne 28.8.2005- 3.6.2006
Tarkistettavan YTV:n ja kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen:
mukaan jatkossa ei enää pyydetä vuotuisista liikennöintisuunnitelmista kuntien
virallisia lausuntoja, vaan kuntien kannanotot saadaan jo tarkennetussa palvelutasoa
ja rahoitusta koskevassa lausuntomenettelyssä. Koska meneillään oleva
suunnittelukierros on kuitenkin käyty vanhan sopimuksen mukaisesti, pyydetään
tällä kertaa vielä kuntien lausunnot.
YTV:n hallitus päätti 10.12.2004 pitämässään kokouksessa merkitä tiedoksi
"Seutuliikenteen liikennöintisuunnitelman 2005-2006" lähettämisen
kuntiin lausuntoja varten. Lausunto pyydetään 31.1.2005 mennessä.
./. Suunnitelmaluonnos on liitteenä 1.
Joukkoliikennelautakunta toteaa (27.1.2005) seuraavaa:
YTV:n jäsenkuntien seutuliikennettä koskevat rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Kaikkien jäsenkuntien palvelutarjontaa vuonna 2005 ollaan sopeuttamassa liikennettä koskevilla supistuksilla. Myös seutuliikenteen osalta on liikennöintisuunnitelmaa 2005 – 2006 karsittava.
YTV:n talousarvio 2005
YTV:n talousarviossa on vuoden 2005 korvauksiin varattu yhteensä noin 113,48 miljoonaa euroa, jossa on nousua noin 4,5 miljoonaa euroa (4,1 %) vuoteen 2004 nähden. Junaliikenteen osuus menoista on 46,52 miljoonaa euroa, seutulinjojen osuus noin 65,60 miljoonaa euroa ja U-linjojen osuus noin 1,36 miljoonaa euroa. Junaliikenteen kustannustason nousuksi on arvioitu 2,6 % ja seutulinjojen 2,9 %.
Kustannusnoususta 2004 – 2005 1,82 miljoonaa euroa kohdistuu junaliikenteeseen, 2,49 miljoonaa euroa seutulinjoille ja 0,18 miljoonaa U-linjoille. Liikennöintisuunnitelman mukaan arvioidaan em. junaliikenteen kustannuksista voitavan säästää noin 0,82 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Junaliikenne
Junaliikenteen tarjonta tulisi vuonna 2005 muuttumaan vuoden 2004 958,0 miljoonasta paikkakilometristä noin 972 miljoonaan paikkakilometriin eli noin 1,5 %. Suunnitelmassa esitetty lisäsäästö (0,82 miljoonaa euroa) huomioonotettuna vuoden 2005 paikkakilometrimääräksi tulisi noin 955 miljoonaa paikkakilometriä eli hieman vähemmän kuin vuonna 2004.
Lisäsäästö toteutettaisiin pääasiassa lyhentämällä talviaikana heikosti kuormittuneita I-junia. Jossain määrin lyhentäminen koskisi myös M-junia. Pääradalla junien lyhentämismahdollisuudet ovat syntyneet tihentyneen K-junaliikenteen myötä. K-junien käyttö on kasvanut ja I-junien käyttö pienentynyt.
Bussiliikenne
Suunnitelmassa esitetyt säästöt on saavutettu valtaosin vähentämällä kesäajan liikennettä (noin 0,47 miljoonaa euroa). Talviliikenteeseen on ehdotettu hyvin pieniä vähennyksiä (noin 0,11 miljoonaa euroa) eli vajaa neljäsosa kesäliikenteen vähennyksistä.
Junaliikenteeseen ehdotettu säästö toteutuessaan kattaisi esitetystä bussiliikenteestä tulevan talousarvion 2005 ylityksen (0,81 miljoonaa euroa).
Helsingin kannalta huomionarvoiset muutokset kohdistuvat linjoihin
505, Verkkosaari – Pasila – Puolarmetsä
512, Malmi – Leppävaara/Otaniemi
522, Itäkeskus – Malmi – Leppävaara.
Linjalle 505 esitetään muutoksia. Linjan reitti siirrettäisiin Pasilassa kulkemaan suoraan Asemapäällikönkatua Pasilansillalle ja linjaa ei enää liikennöitäisi keskikesällä. Muutokset ovat oikeansuuntaisia. Uusi reitti Pasilassa nopeuttaa kuormittuneen reittiosan Pasilanasema – Meilahti liikennöintiä Pasilansillalle tulevan pysäkin myötä.
Reittimuutoksen tulisi koskea myös linjaa 509, Verkkosaari – Pasila – Järvenperä, ja linjan 503, Vanhakaupunki – Pasila – Matinkylä, pysäkki ”Pasilan asema” (suunnassa Pasilan asema – Meilahti) tulisi siirtää Pasilansillalle.
Liikenteen vähentäminen keskikesän ajaksi on perusteltu toimenpide. Helsingin sisäisessä liikenteessä se on käytössä juhannuksesta heinäkuun loppuun välisenä aikana. Seutuliikenteessä tulisi kausi ajoittaa samaksi. Matkustajamäärät ovat jo elokuun alussa jo niin suuret, että supistettu kesäliikenne ei riitä ainakaan Helsingissä tyydyttämään tarvetta. Syysliikenteen aloituspäivämäärät olisi myös syytä valita samoiksi.
Linjalta 512 esitetään niin ikään keskikesän liikenteen poistoa, laitakesän liikenteen vähentämistä, ja linjalta 522 keski- ja laitakesän liikenteen vähennystä. Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta säästösyistä toimenpiteiden tuli kohdistua myös talviliikenteeseen.
Kuntaosuus
Suunnitelman perusteella tehty arvio Helsingin kuntaosuudesta liikennepalvelujen osalta, 8,31 miljoonaa euroa, ylittää noin 0,30 miljoonalla eurolla talousarviossa 2005 esitetyn arvion. Mikäli junaliikenteen lisäsäästö toteutuu, laskee Helsingin kuntaosuus talousarvion 2005 mukaiseksi mikäli muut talousarviossa esitetyt perusteet toteutuvat.
Suunnitelman mukaan seutuliikenteen nousut ovat vuonna 2005 pienemmät kuin vuonna 2004, mutta lipputulot olisivat selvästi vuotta 2004 suuremmat (noin + 10 %). Lipun hintoihin esitetty keskimäärin 6,5 %:n korotus ei mahdollista tätä. Helsingin kuntaosuus tulee kasvamaan esitetystä. Helsingin kuntaosuuden hyväksyttävällä tasolla pitäminen edellyttääkin seutuliikenteen kustannusten vähentämistä suunnitelmassa esitettyä enemmän.
Johtopäätökset / yhteenveto
Seuraavan ajovuoden, 5.6.2005 – 3.6.2006, liikennöintimuutokset käsittävä seutuliikenteen liikennöintisuunnitelma 2005 – 2006 on vuoden 2005 osalta talousarvion mukainen. Suunnitelman mukainen junaliikenteen kustannustason nousu on 2,6 % ja seutulinjojen 2,9 %.
Junaliikennettä jatketaan edellisvuoden tapaan. Junaliikenteen lisäsäästöjen johdosta junien kokoonpanot muuttuvat.
Bussiliikenteessä on vähennetty tarjontaa erityisesti keski- ja laitakesällä. Talviliikenteen menovähennykset ovat vain vajaa neljäsosa kesän vähennyksistä.
Seutuliikenteen rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet. YTV:n talousarviossa 2005 esittämät lipputuloarviot ovat liian optimistiset. Vuoden 2005 liikenteeseen on tehtävä suunnitelmassa esitettyä suurempia säästöjä kuntaosuuksien kasvun välttämiseksi.
Riittävillä lisäsäästöillä olisi myös mahdollista välttää nyt edessä oleva aikataulukausien erilaisuus kesällä, joka vaikeuttaa käytännön liikenteenhoitoa bussiliikenteessä.
Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää lausuntonaan seutuliikenteen liikennöintisuunnitelma 2005 – 2005 luonnoksesta joukkoliikennelautakunnan lausunnon.
Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITE |
Seutuliikenteen liikennöintisuunnitelmaluonnos 2005 - 2006 |
KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN AULA-TYÖKOTIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2005 - 2007
Khs 2004-2579
Sosiaalilautakunta toteaa (25.1.2005), että Aula-työkotien Kannatusyhdistys r.y. on 29.11.2004 päivätyllä kirjeellään pyytänyt sosiaalilautakuntaa nimeämään edustajansa kannatusyhdistyksen hallitukseen sekä tekemään Khlle ehdotuksen sen edustajan nimeämisestä yhdistyksen hallitukseen kumpikin kolmivuotiskaudeksi 2005 – 2007.
Sosiaalilautakunta päätti nimetä Aula-työkotien Kannatusyhdistys r.y:n hallitukseen kolmivuotiskaudeksi 2005 – 2007 erityissuunnittelija Pirjo-Leena Malassun.
Lisäksi lautakunta päätti esittää Khlle, että se nimeäisi Aula-työkotien Kannatusyhdistys r.y:n hallitukseen työhönkuntoutuksen päällikön Pertti Siukolan.
Stj toteaa, että Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan Helsingin kaupunginhallituksella ja sosiaalilautakunnalla on kummallakin oikeus nimetä yksi jäsen kannatusyhdistyksen hallitukseen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry:n hallitukseen jäseneksi vuosiksi 2005 – 2007 työhönkuntoutuksen päällikön Pertti Siukolan.
Pöytäkirjanote Aula-työkotien Kannatusyhdistys r.y:lle, hallitukseen nimetylle, sosiaalilautakunnalle sekä kaupunginkanslialle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
APULAISOIKEUSKANSLERIN VASTAUS LASTEN PÄIVÄKOTI KARPIN LAKKAUTTAMISTA KOSKEVAAN KANTELUUN
Khs 2003-1384
Apulaisoikeuskansleri on lähettänyt (19.1.2005) jäljennöksen vastauksestaan lasten päiväkoti Karpin lakkauttamista koskevaan kanteluun.
Apulaisoikeuskansleri toteaa vastauksessaan, ettei hänellä ole esitetyn selvityksen perusteella aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan tahon menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä. Sen vuoksi kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.
./. Apulaisoikeuskanslerin vastaus on esityslistan tämän asian liitteenä.
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi apulaisoikeuskanslerin 19.1.2005 päivätyn vastauksen lasten päiväkoti Karpin lakkauttamista koskevaan kanteluun.
Pöytäkirjanote ja jäljennös apulaisoikeuskanslerin vastauksesta sosiaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITE |
7.2.2005 pöydälle pantu asia
VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006
Khs 2004-2718, 2004-2497, 2004-1993
Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:
1
edistää ja seurata eri hallinnon aloilla
tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja
vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa
2
vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään
yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös
vanhuksille
3
tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa
lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa
4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.
Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Vanhusneuvostoon kuuluu 17 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:
-
seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen
nimeämistä ehdokkaista
-
viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä
- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.
Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2003 – 2004 on ollut seuraava:
helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet
Aila Jokinen (Helsingin
Vanhustyönyhdistys ry)
Helen Katajisto (Kotien Puolesta ry)
Valborg Louhisto (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Sirkka Rajanto (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Meeri Reutsalo (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
terveydenhuollon maisteri Brita
Heikkilä
Tuulikki Lahtinen
kotirouva Eddina Gestrin
erikoiskuvaaja Veli-Heikki Klemetti
filosofian tohtori Erkki Vauramo
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
toimistopäällikkö Ulla Ranta
sosiaalivirastosta
projektipäällikkö Ilkka Sahi terveysvirastosta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
arkkitehti Väinö Castrén rakennusvirastosta
Asettaessaan vanhusneuvoston toimikaudelle 2003 – 2004 Khs päätti määrätä neuvoston puheenjohtajaksi terveydenhuollon maisteri Brita Heikkilän.
Lisäksi Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2003 – 2004 on saapunut kaupunginkansliaan 31.12.2004. Vanhusneuvosto toteaa toimintakertomukseen ja sen liitteenä oleviin kehittämisehdotuksiin viitaten, että vanhusneuvoston toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi sekä esittää Khlle vanhusneuvoston uudelleen asettamista. Vanhusneuvosto katsoo, että seuraavat neljä toimintaa vaativat erityisiä kehitystoimenpiteitä:
-
sairaalavoittoisen palvelurakenteen muuttaminen
vanhainkoti- ja palveluasuntovetoiseksi
-
kuntoutuksen määrän ja vaikuttavuuden lisääminen
-
lääkärissäkäyntimäärän kohottaminen hoitotakuun
vaatimalle tasolle ja
- ennaltaehkäisevän vanhustyön edellytysten kehittäminen ja turvaaminen.
./. Toimintakertomus yksityiskohtaisine kehittämisehdotuksineen on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
./. Vanhusneuvosto esittää, että nykyisessä vanhusneuvostossa toimivat järjestöt nimeävät ehdokkaansa myös uuteen vanhusneuvostoon. Ote kokousmuistiosta 7/2004 on esityslistan tämän asian liitteenä 2.
./. Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmä esittää (5.10.2004), että Khs antaisi sosiaalivirastolle tehtäväksi perustaa vanhustyön neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan lähiajan keskeisin tehtävä olisi osallistua uuden vanhuspalveluohjelman jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen. Kirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 3.
./. Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx esittävät (1.12.2004), että Helsingin kaupunkiin perustetaan Tampereen mallin mukainen eläkeläisneuvosto toimimaan tehokkaasti vapaaehtoistoimijoiden kanssa kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksissa. Kirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 4.
Stj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.
Sihteerintehtävien siirrosta sosiaalivirastosta terveyskeskukseen on sovittu em. virastojen kesken.
Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.
Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvostosta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvostoja tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvostojen toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.
Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx esitysten osalta Stj toteaa, että vanhusneuvoston perustarkoitus on nimenomaan toimia Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä eikä uuden elimen perustaminen ole tämän vuoksi perusteltua. Muuten esitykset liittyvät sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa valmisteilla olevaan vanhuspalveluohjelmaan sekä vanhusten palvelu- ja virkistyskeskustoiminnan järjestämiseen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 – 2006 vanhusneuvostoon seuraavat 17 jäsentä:
helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi
Aila Jokinen (Helsingin
Vanhustyönyhdistys ry)
Pirkko Aro (Kotien Puolesta ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)
kaupungin luottamushenkilöjäseniksi
Brita Heikkilä |
Esa Laakso |
Elina Castrén |
Carl Appelberg |
_____________________ |
kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi
sosiaali- ja lähityön päällikkö
Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi Brita Heikkilän.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään
kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista,
joita sen seuraajan tulisi käsitellä
- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 – 2004 sekä lähettää sen tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän vanhustyön neuvottelukunnan perustamista koskevan kirjelmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx eläkeläisneuvoston perustamisesta koskevan kirjelmän sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten valmisteilla olevaa vanhuspalveluohjelmaa vuosille 2006-2009 sekä vanhusten palvelu- ja virkistyskeskusten toimintaa koskevilta osilta.
Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Pöytäkirjanote jäljennöksin vanhusneuvoston toimintakertomuksesta sekä Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx kirjelmistä sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.
Pöytäkirjanote jäljennöksin vanhusneuvoston toimintakertomuksesta liikuntalautakunnalle, asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
7.2.2005 pöydälle pantu asia
VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006
Khs 2004-2623
Stj toteaa Khn päättäneen 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Khn 10.2.2003 uusiman vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:
5
edistää ja seurata eri hallinnon aloilla
tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin
sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa
6
vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään
yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös
vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja
osallistumismahdollisuuksia
7
tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa
lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa
asioissa
8 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.
Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Vammaisneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää
-
yhdeksän helsinkiläisten vammaisjärjestöjen
nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman
laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään
yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä
-
neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä
- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.
Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.
Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.
Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.
Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2003 – 2004 on ollut seuraava:
helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet
Päivi Jokinen (Helsingin
Huonokuuloiset ry)
Iiro Nummela (Svenska Synskadade i Mellersta Nyland rf)
Anneli Pulkkinen (Helsingin seudun Lihastautiyhdistys ry), 20.10.2003 alkaen
Pirjo Lehtovaara-Limnell (Helsingin Invalidien Yhdistys ry) Pulkkisen tilalla
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Anna-Liisa Savelius (Helsingin
Hengitysyhdistys ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Kirsti Hänninen (Helmi ry)
Timo Piippo (Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
20.10.2003 alkaen Johanna Ikävalko (Näkövammaisten Lasten Tuki ry)
kaupungin luottamushenkilöjäsenet
arkkitehti Maija Könkkölä
lentovirkailija Petri Rauhio, 20.10.2003 alkaen Tuomo Markelin Rauhion tilalla
ent. johtava psykologi Pirkko Kiviniemi
asumispalveluvastaava Sari Kokko
kaupungin virastoja edustavat jäsenet
arkkitehti Väinö Castrén
rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveysvirastosta
liikunnanohjaaja Pirkko Pello liikuntavirastosta
Asettaessaan vammaisneuvoston toimikaudelle 2003 – 2004 Khs päätti määrätä neuvoston puheenjohtajaksi Maija Könkkölän.
Lisäksi Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Vammaisneuvosto toteaa (16.11.2004), että vammaispalvelulain mukainen vammaisneuvosto on kaupungissa edelleen vammaisten kuntalaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäjänä ja eri toimijoiden yhteistyöelimenä tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Tärkeimpinä lähiajan asioina vammaisneuvosto näkee uuden vammaispoliittisen ohjelman laadinnan, esteettömyyden edistämisen Helsingissä sekä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden saamisen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Tästä syystä vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että uusi vammaisneuvosto asetettaisiin mahdollisimman nopeasti toimikaudeksi 2005 – 2006, jotta käytännön oikeuksien valvontatyö ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa jatkuisi keskeytyksettä. Samalla todetaan, että nykyisen vammaisneuvoston käsityksen mukaan uuteen vammaisneuvostoon olisi syytä saada kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.
./. Kaupunginkansliaan 4.1.2005 saapuneessa vammaisneuvoston toimintakertomuksessa selostetaan neuvoston toimintaa vuosina 2003 – 2004. Toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.
./. Vammaisneuvosto esittää (29.12.2004) järjestöjen kokouksessa yksimielisesti tehdyn päätöksen mukaisesti nykyisen vammaisneuvoston toimintasäännön täydentämistä siten, että neurologiset vammaisjärjestöt saataisiin tulevaisuudessa erilliseksi vammaisjärjestöryhmäkseen. Ehdotus on esityslistan tämän asian liitteenä 2.
Stj pitää perusteltuna vammaisneuvoston esitystä jäsenmäärän kasvattamisesta yhdellä järjestöedustajalla. Näin saadaan turvattua neurologisia vammoja ja sairauksia edustavien järjestöjen riittävä edustus neuvostossa. Vammaisneuvostoa voidaan myöhemmin täydentää Khn erillisellä päätöksellä järjestöjen saatua nimettyä po. edustajan.
Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän yhteiskokouksen ehdotukseen.
Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.
Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvostosta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvostoja tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvostojen toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.
STJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 10.2.2003 hyväksymäänsä vammaisneuvoston toimintasääntöä, nostaa vammaisjärjestöjen vammaisneuvostoon nimeämien ehdokkaiden määrän kymmeneen neuvoston kokonaisjäsenmäärän kasvaessa 19 jäseneen.
Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 – 2006 vammaisneuvostoon seuraavat 18 jäsentä:
helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi
Virve Lindholm (Helsingin
Kuurojen Yhdistys ry)
Iiro Nummela (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Suurkuukka
(Polioinvalidit ry, Pääkaupunkiseudun osasto)
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Kirsti Hänninen (Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Paula Alho (ALVI ry)
Johanna Ikävalko (Näkövammaisten Lasten Tuki ry)
Päivi Koivunen (Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
kaupungin luottamushenkilöjäseniksi
Maija Könkkölä |
Asser Raasina |
Jaana Hirvilammi |
_________________ |
|
kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi
projektipäällikkö Pirjo Tujula
rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Hanna Maidel sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
projektipäällikkö Ilkka Laine kaupunkisuunnitteluvirastosta
Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä Maija Könkkölän.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa
-
tekemään kaupunginhallitukselle ehdotuksen
neurologisia vammoja ja sairauksia edustavasta jäsenestä
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään
kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista,
joita sen seuraajan tulisi käsitellä
- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.
Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.
Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Neurologisten vammaisjärjestöjen edustusta koskeva vammaisneuvoston ehdotus 29.11.2004 |
31.1.2005 ja 7.2.2005 pöydälle pantu asia
TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006
Khs 2004-2309
Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.
Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta toteaa (19.10.2004) mm., että Khs asettaessaan neuvottelukunnan toimikaudeksi 2003 - 2004 kehotti neuvottelukuntaa toimikauden päättyessä esittämään perustellun näkemyksensä uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta.
Neuvottelukunta valitsi toimikauden 2003 - 2004 erityishaasteiksi asukastaloverkoston toimivuuden, päihdeongelmien ehkäisyn ja huumestrategian, perheväkivallan ehkäisystrategian, turvallisuuden, innovaatiot ja poikkihallinnolliset hankkeet, eurooppalaisen kaupunkipolitiikan, maahanmuuttajien kotoutumisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen.
Monet viimeaikaiseen kehitykseen liittyvät ongelmat ovat myös tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Sosiaalisesti syrjäytyneillä ihmisillä ongelmat ovat kasautuneita eikä niitä voida hoitaa pelkästään sektorityöskentelyllä. Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorien välisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijatahon neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.
Asukastaloverkosto hyötyisi edelleen neuvottelukunnan tuesta. Neuvottelukunta on asuinalueiden prosessimaisen kehittämisen työrukkanen, sillä asukkaiden ideoimat hankkeet eivät noudata kaupungin sektorijakoa. Neuvottelukunta kehittelee asukastaloverkoston ja HELKA ry:n kanssa toimivaa kansalaiskanavaa sekä rakenteita, joiden varaan positiivisen muutoksen voisi rakentaa.
Hallintokunnat osallistuvat huumestrategian toteuttamiseen oman työnsä puitteissa. Päihdeongelmien huolestuttavaa lisääntymistä ehkäisemään tarvittaisiin hyvä päihdestrategia. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa strategian toteuttamiseksi. Neuvottelukunta tukee kokonaisvaltaista terveyden edistämistä, joka lisää kaupunkilaisten elämänhallintaa sekä parantaa asukkaiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaympäristöään ja kokoaa uusia ryhmiä vastuulliseen huumetyöhön.
Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi toteutettavassa kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteidenkäyttötrendeistä.
Turvallisuusstrategian eteneminen vaatii monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa. Kaupungin turvallisuus varmistetaan luomalla eheyttävää yhteiskuntapolitiikkaa ja vahvistamalla sosiaalisia verkostoja. Turvallisuuden mittareita ovat rikollisuuden määrän ohella yhteisön toimivuus, asukkaiden elämänlaatu ja turvallisuuden tunne. Poliisin ja kaupungin toimiva yhteistyö on kaupungin turvallisuuden edellytys ja neuvottelukunta tarjoaa tähän yhteistyöhön toimivan kanavan. Neuvottelukunta on mukana rahoittamassa kokeilua, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee poliisiasemalla.
Neuvottelukunta on mukana YKS2-hankkeessa. Hanke on usean eri toimijan yhteinen turvallisuusstrategian käytännön sovellutus, jonka avulla asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta kotialueestaan. YKS2-hankkeelle olisi tarkoitus saada vuosiksi 2005 – 2007 kansainvälinen tytärhanke, jolle hankittaisiin EU-rahoitus AGIS-projektirahoituksesta.
Perheväkivallan ehkäisyohjelma on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on aika ajoin muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.
Uusimmaksi haasteekseen perheväkivallan ehkäisytyöryhmä nostaa lapsien laiminlyöntiin ja pahoinpitelyyn liittyvän tiedon välittämisen.
Maahanmuuttajien kotoutumista haittaavat kielitaidon puute, suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen heikko tuntemus, perheiden vaikeudet ja heikentyneet sosiaaliset verkostot. Kaupungin kotouttamisohjelman lähtökohtana on, että kotoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kumppanuuskulttuurin kehittämistä maahan muuttajajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on myös erilaisten yhteistyöfoorumien kehittäminen. Maahanmuuttajatyön näkökulmasta kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen tulisi olla samoilla linjoilla siitä, minkälaista kotouttavan maahanmuuttajajärjestön työn tulisi olla. Neuvottelukunta tukee maahanmuuttajien kotoutumista yhteistyössä maahanmuuttoyksikön kanssa.
Yhteiskunnassa ja arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia. Neuvottelukunta tukee innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, mm. erilaisia taidepainotteisia kokeiluja, joilla tuetaan yksilön kasvua ja vahvistetaan yhteisöllistä identiteettiä. Neuvottelukunta näkee tärkeäksi, että lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista seurattaisiin.
Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.
Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen taho löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan.
Edellä olevaan viitaten neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2005 – 2006 Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan.
Stj toteaa, että neuvottelukunnan kokoonpano edellisellä toimikaudella oli seuraavaa: puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala 15.8.2004 saakka, minkä jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja varapuheenjohtajana yhteispalvelujohtaja Ammi Isokallio sosiaalivirastosta sekä jäseninä mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simola terveysvirastosta, osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta, tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta, liikunnansuunnittelija Pirkko Pello liikuntavirastosta, johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta 9.2.2004 alkaen, siihen asti opetuspäällikkö Irmeli Halinen opetusvirastosta, Malmitalon johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta, osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta, kaupunginsihteeri Anneli Frantsi kaupunginkansliasta, apulaispoliisipäällikkö Tapio Huttunen Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta, ylikomisario Göran Wiksten Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta ja johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.
./. Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.
Kuluvan vuoden sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle on varattu 600 000 euroa.
Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti. Kaupungin ulkopuolisten tahojen edustusta on lisätty syöpäjärjestöjen edustajalla. Pääsihteeri Harri Vertio on työskennellyt ja vaikuttanut neuvottelukunnan toimialueella pitkään eri toimipaikoissa mm. ennen nykyistä tehtäväänsä Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtajana, joten hänen saamisensa mukaan neuvottelukunnan työhön on hyvin toivottavaa.
Tasa-arvolain mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan
puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,
varapuheenjohtajaksi asukasyhteyspäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja
jäseniksi seuraavat:
-
hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta
-
osastopäällikkö Kari Naalisvaara
nuorisoasiainkeskuksesta
-
tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta
-
liikunnansuunnittelija Maria Nyström
liikuntavirastosta
-
osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta
-
johtava psykologi Merja Hallantie
opetusvirastosta
-
johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta
-
kaupunginsihteeri Anneli Frantsi
kaupunginkansliasta
-
apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin
kihlakunnan poliisilaitokselta
-
ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan
poliisilaitokselta
-
johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä
- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.
Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa
-
toimikautensa alussa laatimaan
toimintasuunnitelman
-
toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten
järjestöjen ja muiden tahojen kanssa
-
tekemään esityksiä vakiintuneiden tai
vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä
kaupungin hallintokunnille
- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kertomuksen neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.
Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
LIITE |
Terve- ja turvallinen -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004 |