PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: Hankesuunnitelmien kustannusennusteiden tekeminen hyväksyttävällä tarkkuudella (+_10 %)

Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisten toimielimien asettaminen Suomen Urban II -yhteisöaloiteohjelmaan

Määrärahan myöntäminen Haagan keskiosan esirakentamiseen

Oy Nord Water Ltd:n osakkeiden myynti

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx ym. Tapaninkylän katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosta koskeviin muistutuksiin (nro 11272)

Esitys ruotsinkielisen päiväkoti Sockenstuganin tilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamishakemus

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Mustikkamaan Tanssikeskusta koskevan rakentamisvelvollisuuden määräajan pidentäminen

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Päiväkoti Ylä-Malmin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kaupungin edustajien valitseminen Helsingin Konservatorion Säätiön edustajistoon

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Energiansäästöneuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

Lausunto Viikinmäen ampumaradan pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen ympäristölupahakemuksesta

xxxx Xxxxxxxxxxx oikaisuvaatimus rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttämistä koskevassa asiassa

Lausunto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seutuliikenteen liikennöintisuunnitelman luonnoksesta 2005 - 2006

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Yhden jäsenen ja varajäsenen valitseminen Lilinkotisäätiön hallitukseen toimikauden 2004 - 2005 loppuun sekä tilintarkastajien nimeäminen vuodeksi 2005

Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Terve ja Turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

31.1.2005 pöydälle pantu asia
Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: HANKESUUNNITELMIEN KUSTANNUSENNUSTEIDEN TEKEMINEN HYVÄKSYTTÄVÄLLÄ TARKKUUDELLA (+_10 %)

Khs 2004-862

Kj ilmoittaa, että käsitellessään Salmisaaren kivihiilivaraston hankesuunnitelman kustannusennusteen muuttamista, Kvsto hyväksyi 14.4.2004 (asia 6) seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin investointikohteiden perustamissuunnitelma käsitellään valtuustossa, tulee suunnitelma olla niin valmis, että kustannusennuste voidaan laatia hyväksyttävällä tarkkuudella (+_10 %) (Kauko Koskinen, äänin 51- 3)

Kvston työjärjestyksen 24 § mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa, että voimassa olevan tilahankeohjeen 2004 tarkoitus on, että hankesuunnitelmavaiheessa tarkistetaan käyttäjähallintokunnan hyväksymä tarveselvitys, tarkennetaan hankkeen tilaohjelma sekä määritetään tilojen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien toiminnalliset vaatimukset. Ne muodostavat varsinaisen rakennussuunnittelun suunnitteluohjeen. Tilaohjelman ja rakennuspaikan perusteella lasketaan hankkeen kustannusennuste, joka hankepäätöksen jälkeen on hankkeen hintapuite – enimmäishinta.

Tämän jälkeen (luonnos- ja toteutussuunnittelu) hankkeen suunnittelua ohjataan suunnitelmista laskettavalla vertailuhinnalla. Vertailuhinta lasketaan samalla hinnastolla kuin enimmäishinta. Mikäli vertailuhinta ylittää enimmäishinnan, on suunnitelmaa karsittava niin, ettei ylitystä tapahdu. Urakkavaiheessa sallitaan vain suhdannetilanteesta johtuva hinnan muutos tarjoushintaindeksillä määriteltynä. Enimmäishinnassa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myöskin pysytty.

Poikkeustapauksessa (kuten Salmisaaren kohdalla) enimmäishintaa on jouduttu korottamaan ja päättämään uudelleen valtuustossa hankesuunnitelman käsittelyjärjestyksessä.

Uudisrakentamisessa kustannuspuitteen määrittäminen on periaatteessa helpompaa kuin peruskorjauksessa. Kustannuspuite ei saa olla liian kireä ettei se sido suunnittelua vain yhteen ainoaan ratkaisuun. Puite ei myöskään saa olla liian löysä, sillä se ei takaa taloudellista lopputulosta eikä välttämättä myöskään edes hyvää laatua. Peruskorjauksessa voidaan laatutason muutoksella ja halutulla korjausasteella operoida enemmän kuin uudisrakentamisessa, jossa kaikki rakennusosat on tehtävä.

Uudisrakentamisessa hankesuunnittelua voitaisiin aina viedä niin pitkälle, että toivomusponnessa esitetty vaatimus kustannusennusteen pitämisestä varmasti toteutuisi. Tämä ei ole kuitenkaan yleisesti käytössä olevan hankeprosessin perusajatuksen kannalta tarkoituksenmukaista, koska hankkeen taloudelliset puitteet pitää asettaa jo hankkeen alkuvaiheessa eikä vasta luonnossuunnittelun yhteydessä. Ennen hankepäätöstä tehtäisiin jo yksityiskohtaista toteutussuunnittelua. Mikäli sitten hankepäätöstä ei ollenkaan tehtäisi tai päätöksentekijä haluaisi tehdä muutoksia hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin, niin toteutussuunnittelu olisi mennyt hukkaan.

Peruskorjauksissa on usein tarkoituksenmukaista, että suunnittelua viedään tarvittaessa pitemmälle luonnosvaiheeseen, jotta riittävän luotettava kustannusennuste on mahdollista laatia.

Salmisaaren kustannusnousun yhteydessä on huomattava kohteen ainutkertaisuus. Vastaavia kohteita ei ole Suomessa rakennettu eikä juuri muuallakaan. Kustannusnousuun on vaikuttanut suunnitelman laajeneminen hankesuunnitelmasta, mikä ei ole hankeohjeiden mukaan hyväksyttävää. Kustannusnousun perusteluissa todettu suunnittelun ja rakentamisen limittyminen ei myöskään ole hyväksyttävä kustannusnousun peruste, vaan osoitus siitä, ettei käytetty toteutustapa - projektinjohtourakointi – ole tässä tapauksessa onnistunut.

Kustannusten pitäminen päätetyssä hintapuitteessa vaatii tiukkaa projektinjohtoa, jossa suunnitelman kokonaiskustannukset ovat koko ajan tilaajan tiedossa ja jossa suunnitelman muutoksia ei hyväksytä ilman että selvitetään miten ne vaikuttavat kustannuksiin. Suunnittelijoiden tulee luonnosvaiheessa saada riittävästi taloudellista palautetta, jotta he voivat tarvittaessa muuttaa suunnitelmiaan niin että ne mahtuvat hankkeen hintapuitteeseen.

Khn 20.12.2004 hyväksymät tilahankkeiden käsittelyohjeet 2004 antavat edellytykset hankkeen kustannussuunnittelulle ja siihen, että hankkeet voidaan toteuttaa hyväksyttyjen hankepäätösten mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.4.2004 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa tämän selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

HELSINGIN JA VANTAAN KAUPUNKIEN YHTEISTEN TOIMIELIMIEN ASETTAMINEN SUOMEN URBAN II -YHTEISÖALOITEOHJELMAAN

Khs 2005-168

Kj toteaa, että Euroopan komissio hyväksyi 5.12.2001 Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksen Suomen Urban II –yhteisöaloiteohjelmaksi vuosille 2001-2006. Ohjelman tarkoituksena on edistää eräiden Helsingin ja Vantaan lähiöiden kehittämistarpeita mm. osoittamalla rahoitusta kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Urban -yhteisöaloiteohjelmalla on valtioneuvoston asettama seurantakomitea ja sisäasiainministeriön asettama hallintokomitea, joiden toimikausi kattaa koko ohjelmakauden. Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (30.12.1999/1353, muut. 28.12.2000/1286) mukaan Urban -yhteisöaloiteohjelmassa hallinto- ja maksuviranomaisena toimii ohjelma-asiakirjassa mainittu kunnallinen toimielin.

Euroopan komission 2.3.2001 antamassa asetuksessa (EY N:o 438/2001) kuitenkin vaaditaan, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävät eriytetään toiminnallisesti toisistaan. Kuntalain mukaan toimittaessa Urban II –ohjelman hallintoviranomaisen ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehtimaan tarvitaan kaksi toisistaan erillistä kuntien yhteistä toimielintä.

Ohjelmalla tulee olla yksi hallintoviranomainen ja yksi maksuviranomainen. Koska Urban II –ohjelma kattaa osia Helsingin ja Vantaan kaupungeista, on hallintoviranomaiseksi ja maksuviranomaiseksi asetettu kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä kuntalain 77 §:n mukaiset Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteiset kunnalliset toimielimet kaupunginhallituksen toimikaudeksi kuitenkin siten, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehditaan ohjelman loppuun asti. Kaupunginhallituksen toimikauden vaihtuessa toimielimet tulee asettaa uudelleen.

Kaupunginhallitus on 5.11.2001 edelleen hyväksynyt Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä laaditun sopimuksen hallintoviranomaisen ja maksuviranomaisen tehtävien organisoinnista, suorittamisesta ja vastuiden jakamisesta osapuolten kesken Urban II -yhteisöaloiteohjelmassa.

Kuntalain 77 §:n mukaista toimielinmallia edellyttää myös se, että molemmat em. viranomaiset käyttävät julkista valtaa tehtäviään hoitaessaan.

Kuntalain 77 §:ssä säädetään: "Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt."

Kuntalain 36 §:n mukaan toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Edellä mainitusta komission asetuksesta kuitenkin seuraa, että toimikuntiin ei voi kuulua henkilöitä, jotka toimivat Urban II –ohjelman täytäntöönpanotehtävissä. Sama henkilö ei voi myöskään kuulua molempiin toimikuntiin varsinaisena tai varajäsenenä.

Jotta toimikuntien työ sujuisi mahdollisimman joustavasti, on niiden jäsenten lukumäärä tarkoituksenmukaista pitää alhaisena. Tämän vuoksi Helsingin ja Vantaan kaupunkien välisessä sopimuksessa on päädytty siihen, että toimikuntiin valitaan kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että toimielimen isäntäkuntana toimiva Helsingin kaupunki nimittää kaksi jäsentä ja Vantaan kaupunki yhden jäsenen. Varajäsenet nimetään vastaavan jaon mukaan. Helsingin kaupunki nimeää yhden valitsemistaan jäsenistä kunkin toimikunnan puheenjohtajaksi.

Hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävät on määritelty rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnosta annetun lain 7 ja 11 §:ssä sekä niissä tarkoitetun rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY N:o 1260/1999) 32 ja 34 artikloissa.

Hallintoviranomaisen tehtäviin kuuluu vastata ohjelman täytäntöönpanon ja sen hallinnon tehokkuudesta ja moitteettomuudesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Edellä mainitun lisäksi hallintoviranomainen päättää yhteisön rakennerahastosta maksettavasta yhteisön rahoitusosuudesta. Käytännössä hallintoviranomainen voi vain joko hyväksyä tai hylätä rahoitushakemuksen, koska hankkeelle ei voida myöntää tukea, ellei sisäasiainministeriön asettama hallintokomitea ole puoltanut hankkeen rahoittamista.

Hallintokomiteassa ovat edustettuina kumppanuusperiaatteen mukaisesti kaikki ohjelman toteuttamiseen osallistuvat tahot, mm. Helsingin kaupunki. Hallintokomitean päätökset tehdään yksimielisesti.

Maksuviranomainen huolehtii siitä, että lopulliset edunsaajat saavat rahastoista maksettavan osuuden mahdollisimman nopeasti ja kokonaisuudessaan ilman vähennyksiä, pidätyksiä tai lisäkustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksuviranomainen mm. tekee komissiolle oikeaksi vakuuttamansa maksatushakemukset ja päättää maksujen suorittamisesta ohjelmaan hyväksytyille hankkeille.

Helsingin kaupunginhallitus on 7.8.2000, 980 §, hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet. Ehdotuksessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisten tilapäisten toimikuntien asettamispäätökseksi on noudatettu näitä ohjeita.

Toimielimien jäsenille maksettavien palkkioiden ja korvausten osalta Vantaan kaupungin palveluksessa olevat henkilöt kuitenkin rinnastetaan Helsingin kaupungin palveluksessa oleviin henkilöihin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa kuntalain 77 §:n mukaisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteiset toimielimet, joiden isäntäkunta on Helsingin kaupunki, huolehtimaan Urban II –yhteisöaloiteohjelman hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä.

a Toimielimet ovat muodoltaan tilapäisiä toimikuntia ja niiden nimet ovat Urban II –hallintotoimikunta ja Urban II
-maksutoimikunta.

b Toimikuntiin kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä, joista Helsingin kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja varajäsentä ja Vantaan kaupunki yhden jäsenen ja varajäsenen.

c Helsingin kaupungin valitsemat jäsenet toimivat toimikuntien puheenjohtajina. Puheenjohtaja esittelee asiat toimikunnissa.

d Toimikuntien toimikausi määräytyy kaupunginhallituksen toimikauden mukaisesti kuitenkin siten, että hallinto- ja maksuviranomaisen tehtävistä huolehditaan Urban II
–ohjelman loppuun asti.

e Toimikunnilla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja kuulla asiantuntijoita.

f Toimikuntien kokousmenettelyssä noudatetaan Helsingin kaupungin hallintosääntöä.

g Toimikuntien kirjeet, sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtajana toiminut henkilö ja varmentaa sihteeri.

h Toimikuntien jäsenille, sihteerille, esittelijälle ja kuulemille asiantuntijoille maksetaan palkkiota tilapäisiä toimielimiä koskevien Helsingin kaupungin ohjeiden mukaan siten, että Vantaan kaupungin palveluksessa olevat henkilöt rinnastetaan Helsingin kaupungin palveluksessa oleviin henkilöihin.

Kaupunginhallitus päättänee nimetä kuntalain 77 §:n mukaisena Helsingin ja Vantaan kaupungin yhteisenä toimielimenä toimivaan Urban II -hallintotoimikuntaan seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja

henkilökohtainen varajäsen

Mirja Eklund	Riitta Kivinen
EU-suunnittelija	erityissuunnittelija

jäsen

Olli Lahtinen	Liisa Viljanen
erityissuunnittelija	erityissuunnittelija

Urban II –maksutoimikuntaan kaupunginhallitus päättänee nimetä seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja

henkilökohtainen varajäsen

Maija Voutilainen	Hilkka Linna
palvelupäällikkö	laskentapäällikkö

jäsen

Harri Numminen	Tuija Larjomaa
palvelupäällikkö	kirjanpitopäällikkö

Kaupunginhallitus päättänee todeta, että Vantaan kaupunginhallitus valitsee Urban II -hallintotoimikuntaan ja Urban II –maksutoimikuntaan molempiin yhden jäsenen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Pöytäkirjanote toimikuntaan valituille, talous- ja suunnittelukeskukselle, sen taloushallintopalvelulle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja Vantaan kaupungille.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, taloussuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITE

Urban II organisoinnista sopimus Helsingin ja Vantaan välillä

OY NORD WATER LTD:N OSAKKEIDEN MYYNTI

Khs 2004-2682

Kj toteaa, että Khs päätti 15.11.2004 § 1391 kohdalla kehottaa Oy Nord Water Ltd:n hallitusta yhteistyössä Helsingin Veden, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston (nyk. oikeuspalvelujen) kanssa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta yhtiön liiketoiminnasta voidaan luopua tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oy Nord Water Ltd on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, jonka toimialana on veden myynti pakattuna ja tankkitoimituksina, vesihuollon asiantuntijapalvelut, veden markkinointi sekä vesihuollon teknisten ja hallinnollisten palveluiden markkinointi.

Khn edellä mainitun päätöksen mukaisesti kaupungin ja yhtiön edustajat ovat selvittäneet ensisijaisena vaihtoehtona mahdollisuutta myydä yhtiön koko osakekanta tai liiketoiminta. Selvityksen perusteella useita kotimaisia tai ulkomaisia yrityksiä taikka tahoja on ilmoittanut kiinnostuksensa yhtiön osakekannan, liiketoiminnan tai tuotantolaitteiden ostamiseen.

Ostohalukkuutensa ilmaisseiden tahojen tekemien tarjousten tai yhteydenottojen pohjalta jatkoneuvotteluun valittiin hinnaltaan parhaimman, yhtiön koko osakekantaa koskevan ostotarjouksen tehnyt Mansour
Almalik Holding Company (MAHC). Yhtiö on Saudi-Arabiassa rekisteröity holding- ja kehitysyhtiö, jonka omistaa saudiarabialainen yksityishenkilö. Yhtiöllä on viisi joint venture –yhtiötä ja enemmistöosakkuus kuudessa toimialaltaan erilaisessa yhtiössä.

MAHC:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on alustavasti sovittu mm., että

– MAHC ostaa Oy Nord Water Ltd:n koko osakekannan 829 000 euron kauppahinnasta ja muutoin neuvottelujen perusteella laaditussa kauppakirjaluonnoksessa sovituin ehdoin,

– ostaja maksaa kaupungille takaisin yhtiön aikanaan myyjältä ottaman 300 000 euron lainan maksupäivään laskettuine korkoineen,

– nykyinen henkilöstö (tällä hetkellä viisi työntekijää) jatkaa yhtiössä vanhoina työntekijöinä,

– osakkeiden omistusoikeus siirtyy ostajalle, kun suoritukset kauppahinnasta ja kauppakirjaluonnoksessa mainitusta 300 000 euron lainasta korkoineen ovat myyjän tilillä, ja että

– kaupunginhallitus kaupan hyväksyy.

./. Aiesopimus ja siihen liittyvä kauppakirjaluonnos ovat esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Nyt käsittelyssä oleva aiesopimus ja siihen liittyvä kauppakirjaluonnos ovat keskeisiltä osiltaan, mm. kauppahinnan ja lainan takaisinmaksun osalta, samansisältöiset kuin aiemmat Khn esityslistalla 10.1.2005 olleet liiteasiakirjat. Kauppakirjaluonnokseen on lisätty tavaramerkkioikeuksia koskeva kohta sekä pidennetty vuokrattavan tuotantorakennuksen vuokra-aikaa kymmenestä vuodesta vuoteen 2022 asti ja kilpailukieltoa kahdesta vuodesta kahteentoista vuoteen.

Omistusjärjestely edellyttää edelleenkin yhtiön tuotantolinjaan liittyvän leasing-sopimuksen vuoksi, että ostaja allekirjoittaa leasingin antajan kanssa em. osakekaupan yhteydessä tuotantolinjaa koskevan erillisen ostosopimuksen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut –osasto toteaa lausuntonaan (14.1.2005), ettei sillä ole huomauttamista kaupan johdosta.

Kj toteaa, että myytävien osakkeiden kauppahinta ja kaupan muut ehdot ovat kaupungin kannalta hyväksyttävissä ottaen huomioon Oy Nord Water Ltd:n nykyisen taloudellisen tilanteen ja yhtiön liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät. Kaupunki on yhtiötä vuonna 2002 perustettaessa sijoittanut siihen 600 000 euroa osakepääomaksi ja antanut kuluvana vuonna Helsingin Veden toimesta maksuvalmiuden turvaamiseksi markkinaehtoisen tilapäisluoton 300 000 euroa. Yhtiön kehittäminen kaupungin toimesta edellyttäisi merkittävää taloudellista lisäpanostusta yhtiöön.

Kj toteaa, että ehdotettu osakekauppa on kaupungin kannalta Khn aiemman päätöksen mukaisesti tarkoituksenmukaisin tapa luopua yhtiöstä. Yhtiö toimii jatkossakin Helsingin Veden vesijohtoverkoston normaalina liittymäasiakkaana, joka ostaa pullottamansa käyttöveden verkostoasiakkaana yleisin sopimusehdoin.

Kj toteaa lisäksi, että yhtiön taloudelliseen tilaan ja arvoon liittyvä ostajan selvitystyö (due diligence) on vienyt aiesopimuksessa alun perin sovittua pitemmän ajan. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, mikäli Khs kaupan muutoin hyväksyy, oikeuttaa Helsingin Vesi kaupungin puolesta sopimaan kauppakirjaluonnoksesta poiketen kauppahinnan maksuun liittyvästä uudesta määräajasta kuitenkin niin, että kauppahinta on maksettava viimeistään 28.2.2005 mennessä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myydä Oy Nord Water Ltd:n koko osakekannan Mansour Almalik Holding Company –nimiselle yhtiölle 829 000 euron kauppahinnasta ja muutoin liitteenä olevassa kauppakirjaluonnoksessa sovituin ehdoin oikeuttaen samalla Helsingin Veden sopimaan kauppahinnan tarkemmasta maksuajankohdasta kuitenkin niin, että kauppahinta on maksettava viimeistään 28.2.2005 mennessä.

Kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Vettä allekirjoittamaan kaupungin puolesta liitteenä olevan kauppakirjan ja sopimaan siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia sekä allekirjoittamaan kauppaan liittyvät mahdolliset muut asiakirjat.

Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalvelut -osastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Aiesopimus liitteineen

KANNANOTTO TUIJA JA MATTI MYLLYNTAUKSEN, MATTI TUOMISEN YM. TAPANINKYLÄN KATU-, PUISTO- JA SUOJAVIHERALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVIIN MUISTUTUKSIIN (NRO 11272)

Khs 2004-1048

Kaj toteaa, että otsikossa tarkoitetulla kaavanmuutosehdotuksella on tarkoitus avata nykyisin vain joukkoliikenteelle tarkoitettu Kirkonkyläntien katuosuus Santarlantieltä Tapaninkyläntielle yleiselle ajoneuvoliikenteelle ja merkitä samalla pidempi osuus Kirkonkyläntiestä eli katuosuus välillä Tapaninkyläntie–Tapaninvainiontie hidaskaduksi.

Kaj toteaa edelleen, että maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.10.2004 käsitellyt otsikosta ilmenevää asemakaavan muutosta koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt 17.6.2003 vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Muistutuksen tekijöistä xxxx-xxxxxx ja xxxx xxxxxxxxxx (12.6.2004), xxxxxx xxxxxx, xxxxx ja xxxxxx xxxxxxx, xxxxx-xxxxx ja xxxx xxxxxxxxx, xxx xxxxxxx, xxxxx xxxxxxx sekä xxxxx ja xxxxx xxxxxxxx (28.5.2004) , xxxxx ja xxxx xxxxxxxxx (13.6.2004), xxxxx xxxxxxxx (12.6.2004), xxxx xxxxx (12.6.2004), xxxxx xxxx (13.6.2004), xxxxx xxxxxxx (13.6.2004) ja xxxxx xxxxxxx (13.6.2004) ovat pyytäneet perusteltua kannanottoa muistutuksiinsa.

Yleisen kuntalaista johtuvan periaatteen mukaan Khs edustaa kaupunkia, ellei tätä toimivaltaa ole johtosäännöllä delegoitu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Helsingissä tällaista delegointia ei ole tehty. Kaava-asiassa Khn kannanotto muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Muistutusten sisältö Muistutukset ovat sisällöltään samansuuntaisia. Niissä vastustetaan asemakaavan muuttamista ja vaaditaan kaavan valmistelun keskeyttämistä (Maarit Saari). Muistutuksissa esiin nostettuihin seikkoihin vastataan seuraavassa pääkohdittain yhteisesti.

1 Kaavamuutosta ei ole perusteltu kunnolla. Arviointisuunnitelma on ollut sekä vaihtoehtojen että vaikutusten tarkastelun kannalta riittämätön. Kaavamuutos johtaa elinympäristön heikkenemiseen ja on siten maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

2 Kaavamuutos ei ole alueen liikennejärjestelyistä tehtyjen vanhojen päätösten eikä katuverkon jäsentelyn suunnitteluhistorian mukainen.

3 Alueella asuu runsaasti lapsia. Päiväkoti Immola on Kirkonkyläntien varressa. Lisäksi lähialueella Immolantiellä toimii Pukinmäen ala-asteen sivukoulu. Kirkonkyläntien muutos huonontaa liikenneturvallisuutta ja muutos heijastuu myös lähikaduille (mm. Immolantielle ja Karhusuontielle).

4 Liikennemelu ja pakokaasupäästöt lisääntyvät. Hidasteiden ja erityisesti töyssyjen rakentaminen haittaa asumista. Hidasteet aiheuttavat jarrutuksia ja kiihdytyksiä, jotka lisäävät melua ja päästöjä. Töyssyt aiheuttavat rakennuksille rakenteellisia vaurioita.

5 Hidasteet eivät hillitse läpiajoa. Kiertoliittymän rakentaminen Tapaninvainiontien risteykseen lisää liikenteen suuntautumista Kirkonkyläntielle.

6 Asuntojen arvo laskee Kirkonkyläntien läheisyydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.10.2004) kohdittain mm. seuraavaa:

1 Kuten muistutuskirjeistäkin käy ilmi, ovat Kirkonkyläntien kyseisen osuuden liikennejärjestelyt olleet jo vuosien ajan hyvin kiistelty ja useaan otteeseen uudelleen käsiteltäväksi saatettu asia.

Nyt asemakaavamuutoksen taustalla olevissa valtuustoaloitteissa kadun avaamista yleiselle liikenteelle perusteltiin lähinnä käytännöllisillä syillä. Vanhaa maantieyhteyttä Malmilta Helsingin pitäjän kirkolle pidettiin tarpeellisena ja kiertotietä Tapaninvainiontien kautta turhauttavana.

Kvsto edellytti syksyllä 1999, että Kirkonkyläntien Santerlantien ja Tapaninkyläntien välisen osuuden muuta kuin joukkoliikennettä koskevan ajokiellon voimassa pysyttämisestä tai purkamisesta järjestetään kysely Tapaninvainion alueen asukkaille ja yrityksille. Mielipidekyselyn aluerajaukseksi Kvsto määritteli Tapaninkyläntiehen, Tapaninvainiontiehen, Uimarannantiehen ja Vantaanjokeen rajoittuvan alueen.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston keväällä 2001 järjestämän kyselyn tulokset esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle eriteltynä mm. vastaajan asuinpaikan mukaan. Kyselyssä mielipiteet kadun avaamisesta vaihtelivat jyrkästi sen mukaan, miten etäällä Kirkonkyläntiestä vastaaja asui. Kaikista vastaajista 81 % kannatti tien avaamista yleiselle liikenteelle.

Aloitteiden ja laaditun kyselyn tuloksen pohjalta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti 23.8.2001 kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään toimiin asemakaavan ja liikennejärjestelyiden muuttamiseksi Kirkonkyläntiellä siten, että ajoneuvoliikenne nykyisin vain joukkoliikenteelle tarkoitetulla katuosuudella voidaan sallia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisen arvioinnin tuloksena on Kirkonkyläntien katuosuus välillä Tapaninkyläntie-Tapaninvainiontie merkitty kaavaan hidaskaduksi. Tätä on toivottu myös asukkaiden esittämissä mielipiteissä.

Mm. xxxxxx xxxxx vaatii tutkittaviksi vaihtoehdot kaavan nykytilanteen säilyttämisestä sekä kadun katkaisemisesta kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Esitetyt vaihtoehdot on tutkittu asukaskyselyn yhteydessä ja niiden vaikutukset on kerrottu asukkaille osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa vuorovaikutustilaisuudessa. Esitetyistä vaihtoehdoista kaupunkisuunnittelulautakunta on valinnut läpiajon sallivan vaihtoehdon.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus on kaavahankkeessa järjestetty laajasti erityisesti kun otetaan huomioon, että kaavamuutoksen ja sen mukaisen liikennejärjestelyn aiheuttama muutos asuinalueella ei ole poikkeuksellisen merkittävä. Liikennemäärä Kirkonkyläntiellä arvioidaan muutoksen jälkeen olevan asuinalueen kokoojakadulle tavanomaisella tasolla, n. 5 000 ajoneuvoa/vrk. Kaavamuutoksen ei näin ollen voi katsoa johtavan elinympäristön heikkenemiseen, eikä siten olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

2 Asemakaavan valmistelussa huomiota tulee kiinnittää muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetettuihin sisältövaatimuksiin ja vuorovaikutuksessa esitettyihin mielipiteisiin. Suunnitteluratkaisun valintaan sisältyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja mahdollisia vaihtoehtoja on yleensä useita. Edeltävät päätökset ja suunnitteluhistoria ovat yksi asiaan vaikuttava tekijä, mutta niiden ei välttämättä tarvitse muodostua päätöksenteossa määrääviksi.

Lautakunta on tehnyt ratkaisunsa sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa. Prosessin kuluessa se on ohjeistanut asian valmistelua toivomaansa suuntaan.

3 Katuosuus rakennetaan asemakaavan mukaisesti hidaskaduksi, jolloin liikenneturvallisuus säilyy odotettavissa olevan liikenteen lisäyksestä huolimatta jatkossakin hyvällä tasolla. Asemakaavan muutoksella ei ole oleellista vaikutusta kaava-alueen ulkopuolisen lähimmän katuverkon liikennemääriin, joten tässä vaiheessa ei katsota tarpeelliseksi tehdä muutoksia sen liikennejärjestelyihin. Alueen liikenteellistä kehitystä seurataan jatkuvasti ja mahdollisesti syntyviin ongelmiin haetaan ratkaisua tästä asemakaavan muutoksesta riippumattomana erillisenä asiana.

4 Ympäristökeskus on tehnyt liikenteen haitta-ainepitoisuusmittauksia muissa aiemmin rakennetuissa hidaskatukohteissa. Hidasteiden rakentaminen ei ole lisännyt liikenteen haitta-aineiden pitoisuuksia lähikiinteistöissä. Myös ulkomaiset tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Hidasteiden suunnittelussa otetaan huomioon maaperäolosuhteet. Hidasteita ei rakenneta paikkoihin, joissa tärinähaittojen lisääntyminen suuressa määrin on ilmeistä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) valmistelee parhaillaan tutkimusta, jonka toivotaan tuottavan lisätietoa tärinävaikutusten huomioon ottamisesta liikennealueita rakennettaessa. Kun katusuunnittelu käynnistyy, käytettävissä on nykyistä tarkempaa tietoa tärinähaittojen huomioon ottamisesta hidasteiden rakentamisessa.

5 Kadun hidaskaduksi rakentamisen perusteluna on läpiajon haittavaikutusten vähentäminen. Uuden yhteyden myötä ei synny merkittävää ajansäästöä nykyiseen reittiin verrattuna, joten osa läpiajosta pitkällä aikavälillä siirtyy käyttämään nykyistä reittiä. Tapaninvainiontien ja Kirkonkyläntien liittymän rakentaminen kiertoliittymäksi on perusteltua täysin riippumatta siitä, saako Kirkonkyläntien katkaisukohdasta ajaa vai ei. Kiertoliittymän ei voida katsoa olevan aiempaa kanavoitua valo-ohjattua liittymää houkuttelevampi Kirkonkyläntietä suoraan Malmin suunnasta ajaville.

6 Suunnitelman lähtökohtana on ollut se, että lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat haitat ympäristölle ja sen myötä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä. Kokonaisuutena Kirkonkyläntien kaavamuutoshankkeessa ei ole kyse poikkeuksellisen merkittävästä liikenteellisestä muutoksesta.

Lisäksi lautakunta päätti, että hyväksyessään asemakaavan muutoksen lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee tämän (2004) vuoden aikana läpiajokiellon Kirkonkyläntien osuudelle Tapaninvainiontie–Tapaninkyläntie. Lautakunta katsoi, että asemakaavassa hidaskaduksi määriteltävä tieyhteys on tarkoitettu nimenomaan alueen asukasliikenteen helpottamiseksi ja bussien reittiliikenteelle eikä yleiselle läpiajoliikenteelle.

Kaj toteaa kokoavasti, että asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa lähialueen asukkaiden laillinen kulkuyhteys Tapaninkyläntielle. Lähialueella tarkoitetaan tässä yhteydessä juuri kyselyn piirissä ollutta aluetta, jota rajoittavat Tapaninkyläntie, Vantaanjoki, Uimarannantie ja Tapaninvainiontie. Tämän alueen asukkaista 81 % kannatti läpiajon sallimista. Kaavanmuutosta ei siten ole tehty ajatellen kauempaa tulevien nykyistä luontevampaa ajoyhteyttä. Hidaskatu-merkinnällä ajonopeudet pidetään alhaisina. Kaj ilmoittaa lisäksi, että kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämä pidempimatkaisten läpiajoa ehkäisevä läpiajokielto on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.12.2004 (piirustus nro 5312-4). Kielto toteutetaan, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja hidaskatu toteutettu.

./. Piirustus nro 5312-4 on esityslistan tämän asian liitteenä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa xxxxx ja xxxx xxxxxxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx-xxxxxx xxxxxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxxxx-xxxxx xxxxxxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxxxxx, xxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxxxx esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuman mukaisen vastauksen kaupungin kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä xxxxx ja xxxx xxxxxxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx-xxxxxx xxxxxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxxxx-xxxxx xxxxxxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxxxxx, xxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Piirustus 5312-4 (Kirkonkyläntien läpiajokielto välille Tapaninkyläntie Tapaninvainiontie

ESITYS RUOTSINKIELISEN PÄIVÄKOTI SOCKENSTUGANIN TILOJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISESTÄ

Khs 2004-2485

Sosiaalilautakunta toteaa (23.11.2004) mm., että ruotsinkielinen päiväkoti Sockenstugan toimii osoitteessa Konalantie 13, 00370 Helsinki. Päiväkoti Sockenstuganin viereisellä tontilla toimii Sockenbacka lågstadieskolan.

Päätökset

Investointiohjelmassa vuosille 2005–2009 päiväkoti Sockenstuganin tilojen peruskorjaus on ajoitettu vuonna 2005 toteutettavaksi kohteeksi.

Yleistä taustaa hankkeelle

Päiväkoti Sockenstuganin tilat sijaitsevat 1920-luvulla rakennetussa tiilirakennuksessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva sali on yhteiskäytössä vieressä sijaitsevan koulun kanssa. Toinen kerros on kokonaan päiväkotikäytössä ja kolmannessa kerroksessa on henkilökunnan sosiaalitiloja.

Tilat eivät nykyisellään vastaa toiminnan vaatimuksia. Talotekniikka sekä tilojen kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit edellyttävät uusimista. Kaksikerroksiseen rakennukseen on myös nyt tehtävä siitä puuttuva hissi.

Päivähoitopaikkojen tarve ja tarjonta

Päivähoitolain mukaan päivähoitoa tarjotaan kaikille alle kouluikäisille lapsille heidän tarpeittensa mukaisesti.

Pitäjänmäen alueella oli ruotsinkielisiä lapsia päivähoidossa toukokuussa 2004 38 lasta eli 61 % kaikista lapsista. Sosiaalivirastossa ruotsinkielisen päivähoidon suunnittelussa on jo pidempään käytetty lähtökohtana kattavuustavoitelukua 74 %.

Pitäjänmäen alueella ruotsinkielisten 1-6 vuotiaiden lasten määrä ei juuri ole väestöennusteen mukaan muuttumassa tällä vuosikymmenellä. Päiväkoti Sockenstugan sisältyy ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkkosuunnitelmaan pysyvänä yksikkönä.

Opetusviraston ilmoituksen mukaan myös ruotsinkielisen Sockenbacka lågstadieskolan toiminta tulee jatkumaan viereisellä tontilla. Päiväkodin peruskorjauksen toteuttaminen turvaa päiväkodin ja koulun sujuvan yhteistyön tulevaisuudessa.

Toiminnan kuvaus ja laajuus

Päiväkoti Sockenstugan toiminta jatkuu entisellään. Näin ollen ei päiväkodin hoitopaikkamäärään eikä nykyiseen henkilömäärän tule muutoksia.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan kustannukset ovat yhteensä 960 000 euroa eli 1 433 euroa/brm² (alv 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta 1 171 000 euroa eli 1 748 euroa/brm² (alv 22 %) hintatasossa 74 / 9.2004.

Kiinteistöviraston arvion mukaan päiväkoti Sockenstuganin pääomavuokra tulee olemaan peruskorjauksen jälkeen 17,5 euroa/m² ja ylläpitovuokra noin 3 euroa/m².

Laskettuna huoneistoneliöiden (423 m²) mukaan vuokra tulee siis olemaan 8 671 euroa/m²/kk eli 104 058 euroa vuodessa.

Peruskorjaus ei vaikuta päiväkodin muihin käyttötalous- ja henkilöstökustannuksiin, koska peruskorjauksen jälkeen päiväkodin toiminta tulee jatkumaan nykyisenlaisena.

Perushankintoihin on varattu 150 000 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Rakentamisen on suunniteltu käynnistyvän toukokuussa 2005 ja valmistuvan keväällä 2006.

Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa sosiaalivirasto vuoden 2004 loppuun, vuoden 2005 alusta vastuu siirtyy kiinteistöviraston tilakeskukselle. Rakennuttajakonsulttina toimii HKR-rakennuttaja.

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä omalta osaltaan ja edelleen esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ruotsinkielisen päiväkoti Sockenstuganin peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten arvolisäverollinen hinta on enintään 1 171 000 euroa hintatasossa RI 108,7 / THI 141,5.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.1.2005) hanketta puoltavassa lausunnossaan mm., että kyseessä on 1920–luvulla rakennettu tiilirakennus, joka otettiin peruskorjauksen jälkeen vuonna 1983 päiväkotikäyttöön. Päiväkodissa tulee edelleen olemaan kolme ruotsinkielistä ryhmää ja väestöennusteen mukaan päiväkoti sisältyy ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkkosuunnitelmaan.

Hankkeen laajuus on 670 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 171 000 euroa (veroton hinta 960 000 euroa) hintatasossa 9/2004. Peruskorjauksen neliökustannus on 1 748 euroa/ brm².

Kustannuksia nostaa mm. se, että kaksikerroksiseen päiväkotiin joudutaan ympäristöministeriön antamien määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, kohta F1) ja rakennusvalvonnan niitä tulkitsevan kannanoton mukaan rakentamaan hissi, jonka kustannukset ovat yhteensä 95 000 euroa eli 142 euroa/ brm². Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että hissin vaatiminen peruskorjauksen yhteydessä ylipäänsä kaksikerroksiseen päiväkotiin tai kouluun on kohtuutonta. Vastaavia kaksikerroksisia palvelutiloja, kuten kouluja, on tulossa peruskorjattaviksi lähiaikoina huomattava määrä.

Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2005 talousarvioon.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 171 000 euroa hintatasossa 9/2004.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Sockenstuganin tilojen 15.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 670 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 171 000 euroa (veroton hinta 960 000 euroa) hintatasossa 9/2004.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma 15.11.2004

31.1.2005 pöydälle pantu asia

KIINTEISTÖ OY JUHANA HERTTUANTIE 3 POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2004-2696

Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 pyytää (13.9.2004) poikkeamislupaa 26. kaupunginosan (Koskela) korttelin 26976 tontille 1 kahden oppilasasuntolana toimivan rakennuksen (2 580 k-m²) kunnostukseen ja toisen rakennuksen pysyvään käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön, poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla sijaitsevasta kahdesta rakennuksesta toisen aravasääntely on päättynyt ja käyttöaste on keskimäärin 60 %. Lisäksi muutoksella parannetaan asumisen ja ympäristön laatua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.12.2004) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 19.8.1970 vahvistettu asemakaava nro 6395. Asemakaavan mukaan tontti on opiskelija-asuntojen ja niihin liittyvien opiskelu- ja palvelutilojen korttelialuetta. Tontille on merkitty rakennuspaikat kahdelle kuusikerroksiselle 2 600 k-m² suuruiselle rakennukselle. Autopaikat saa sijoittaa p:llä merkitylle rakennusalalle. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 5 opiskelijaa. Yhtenäistä leikki- ja oleskelupihaa on varattava 10 m²/ asunto. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä on istutettava.

Molemmat tontilla sijaitsevat rakennukset valmistuivat 31.12.1972. Rakennukset ovat kuusikerroksisia oppilasasuntolarakennuksia. Molemmissa rakennuksissa sijaitsee 84 huonetta, jotka muodostavat 24 soluasuntoa.

Molempien rakennusten ikkunat, ulkoseinät, vesikatot ja parvekkeet kunnostetaan. Parvekkeiden osalta kaidebetonielementit poistetaan ja korvataan kevyemmällä ratkaisulla ja parvekkeet lasitetaan. 2h+kk-huoneistoihin, itäisille ja läntisille julkisivuille, lisätään parvekkeet.

Rakennusta, joka sijaitsee Juhana Herttuantien puolella koskevat vielä aravasäännökset. Hakijan tarkoituksena on säilyttää tämä rakennus opiskelija-asuntolana. Käytetty rakennusoikeus hakijan mukaan on 2 571 k-m², josta pohjakerroksessa sijaitsevia sosiaali- ja palvelutiloja on 140 k-m² ja myymälä/työhuonetilaa 100 k-m².

24.11.2004 päivätyn kellarin pohjapiirustuksen mukaan rakennuksessa sijaitsee pesutupa (16 m²), yksi talosauna (4,2 m²), pesuhuone (5 m²), pukuhuone (7,1 m²), urheiluvälinevarasto ja muita yhteistiloja. Hakija on esittänyt mahdollisuuden rakentaa 36 kpl irtaimistovarastoja (noin 1,1 m²/varasto) nykyisiin varastoihin ja yhteistiloihin.

Toiseen rakennukseen, jota aravasäännökset eivät enää koske, hakijalla on tarkoitus tehdä sisäpuolisia muutoksia siten, että kussakin kerroksessa sijaitsevista neljästä soluasunnosta muodostetaan kuusi perheasuntoa. Rakennukseen muodostuu kaikkiaan seuraavanlaisia huoneistoja: 12 kpl 2h+kk (33,5 k-m²), 12 kpl 3h+k (79 k-m²) ja 12 kpl 3h+k (66 k-m²). Käytetty rakennusoikeus hakijan mukaan on 2 571 k-m², josta sosiaali- ja palvelutiloja on 104 k-m².

24.11.2004 päivätyn kellarin pohjapiirustuksen mukaan rakennuksessa sijaitsee väestönsuojatiloissa 45 kpl irtaimistovarastoja (1,1 m²/varasto), yksi talosauna (4,2 m²), pesuhuone (5 m²), pukuhuone (7,1 m²) ja muita yhteistiloja.

Yhteistilat eivät vastaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 annettuja ohjeita, joissa 2h+k ja pienemmille asunnoille on varattava irtaimiston säilytystilaa vähintään 2 m²/asunto, joka koskee myös soluasuntoja. 3h +k asunnoille on varattava irtaimiston säilytystilaa vähintään 2,5 m²/asunto. Lisäksi irtaimistovaraston minimileveys on 1 100 mm. Talosaunoja tulee olla 1/20 saunatonta asuntoa. Sauna ja pukuhuone tulee olla 4 henkilölle mitoitettu ja pesuhuoneessa tulee olla kaksi suihkua.

13.9.2004 päivätyn asemapiirroksen mukaan tontille rakennetaan kaksi eri-ikäisten lasten leikkipaikkaa, jätteenkeräyspiste Juhana-Herttuantien tuntumaan ja 41 autopaikan (laskentaperusteena käytetty: 1 ap/5 oppilasta ja 1 ap/125 k-m²) pysäköintialue laajentaen olemassa olevaa pysäköintialuetta pohjoiseen ja kaakkoon. Pysäköintialueelle ajo siirretään pysäköintialueen itäiseltä sivulta pohjoiselle. Alueen korkeuseroista johtuen käytetään itäisellä ja eteläisellä rajalla matalia 200–300 mm korkuisia muurirakenteita.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että opiskelija-asuntojen ja niihin liittyvien opiskelu‑ ja palvelutilojen korttelialueella sijaitseva rakennus muutetaan asuinkäyttöön.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (23.11.2004). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimiston toimistopäällikkö toteaa 8.12.2004 tehdyssä muistutuksessa, ettei kaupungilla ole naapurina huomauttamista suunnitellusta muutoksesta. Suunnitelmaa koskevat piirustukset on toimitettava tutkittavaksi tonttiosastolle tarkastaja Seppo Kolkille. Lisäksi halutaan saattaa hakijalle tietoon, että vuosivuokrasta vuokrasopimuksen mukaan peritään vain 1/ 4 niin kauan kuin tontilla olevia rakennuksia käytetään yksinomaan opiskelija-asuntolatarkoitukseen.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin käyttötarkoitus muuttuu vain asumismuodon osalta. Soluasunnoista muodostuu luontevia perheasuntokokonaisuuksia. 13.9.2004 päivätyn asemapiirroksen mukaisilla pihatilojen, pysäköinnin ja yhteistilojen rakentamisella ja parveketilojen lisäämisellä saavutetaan asumiseen sopivat olosuhteet. Nykyinen soluasuntojen käyttöaste n. 60 % osoittanee, että soluasuminen ei vastaa tämän hetkisiä asumiselle ja asuinympäristölle asetettavia vaatimuksia. Näistä syistä hakemuksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen voidaan katsoa parantavan asumisen laatua, mikäli suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamia ohjeita.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamia ohjeita. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja

- suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamaa ohjetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2004-2696/ 526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamaa ohjetta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamispäätös
	Liite 2	Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamishakemuksen sijaintikartta

31.1.2005 pöydälle pantu asia

MUSTIKKAMAAN TANSSIKESKUSTA KOSKEVAN RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMINEN

Khs 2004-2435

Kaj toteaa, että Khs päätti 29.11.2004 ottaa käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan 23.11.2004 pöytäkirjan 601 §: n kohdalla tekemän päätöksen.

Kiinteistölautakunnan päätös kuului:

Lautakunta päätti pidentää Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle vuokratun Mustikkamaan tontin 19001/1 noin 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

Valtuutettu Ilkka Hakalehto oli kaupungille 28.11.2004 osoittamassaan kirjeessä pyytänyt Khta ottamaan kyseisen kiinteistölautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen ja kumoamaan päätöksen. Pyyntöä oli perusteltu seuraavasti:

Helsingin kiinteistölautakunta päätti esittelijän esityksestä viime tiistaina 23.11.2004 vuokrata TAKU ry:lle Mustikkamaalta saman maa-alueen kuin aikaisemmin. Päätöksellään kiinteistölautakunta jatkoi aikaisempaa 31.10.2004 päättynyttä vuokrasopimusta, vaikka se samoin kuin asian esittelijä olivat tietoisia siitä, että TAKU ry:lle vuokratusta alueesta oli jo aikaisemmin vuokrattu Helsingin Työväenyhdistys ry:lle. Tämä osoittaa, että tehtiin tietoisesti ja jostakin syystä myös tarkoituksellisesti lainvastainen päätös. Tästä syystä pyydän, että Te arvoisa kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kiinteistölautakunnan hyväksymän laittomuuden estämiseksi ja Helsingin kaupungin maineen pelastamiseksi huolehditte siitä, että kaupunginhallitus ottaa kyseessä olevan, lain vastaiseksi tehdyn päätöksen käsiteltäväkseen ja kumoaa sen. Tämä lienee myös ainoa keino torjua ko. päätöksen esittelijään ja lautakunnan jäseniin kohdistuvat oikeusseuraamukset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan asiasta, että vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisen on tullut rakentaa alueelle hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset kahden vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta, eli 31.10.2003 mennessä. Vuokranantajalla on oikeus sopimuksen irtisanomiseen rakentamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Vuokranantaja voi sopimuksen mukaan pidentää hakemuksesta mainittua rakentamisaikaa. Vuokrasopimus on voimassa 1.11.2001–31.3.2031.

Kiinteistölautakunta on 11.1.2003 pidentänyt TAKU ry:n hakemuksesta rakentamisaikaa 31.10.2004 saakka, koska kohteen rakennuslupaa koskeva oikeudenkäyntimenettely on ollut vielä kesken. Helsingin hallinto-oikeus on antanut 20.4.2004 rakennuslupa-asiassa päätöksen, josta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. TAKU ry:n uudistettua 3.11.2004 hakemuksensa on lautakunta pidentänyt 23.11.2004 rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

TAKU ry:n vuokrasopimuksen voimassaolo ei ole päättynyt. Kysymys ei siten ole vuokrasopimuksen jatkamisesta ja alueen vuokraamisesta, kuten Hakalehdon vaatimuksessa esitetään, vaan sopimukseen sisältyvän rakentamisvelvollisuuden määräajan pidentämisestä. Lautakunnan päätöksellä ei ole vaikutusta sopimuksen voimassaoloon.

Lisäksi päätös rakennuslupa-asiassa ei ole hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin nojalla täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin se on saanut lainvoiman. Rakentamista ei saa siten aloittaa, koska lupa-asia on lainvoimaisesti ratkaisematta. Rakentaminen on estynyt vuokralaisesta riippumattoman laillisen esteen vuoksi. Asiassa on siten perusteltua, että vuokrasopimuksen mukaista rakentamisaikaa jatketaan.

Kaupungin käytännön mukaan sopimuksen mukaista rakentamisaikaa on yleensä pidennetty, kun rakennuslupa on ollut vielä lainvoimaisesti ratkaisematta. Samanlaisia tapauksia on yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kohdeltava tasapuolisesti ja noudatettava johdonmukaista ratkaisulinjaa.

Vuokra-alueiden päällekkäisyys ja vaikutus rakentamisajan pidentämiseen

Maanvuokralain (MVL) 3 §:n mukaan vuokrasopimuksen muutos on tehtävä kirjallisesti ja sopijapuolten on se allekirjoitettava. Vuokraoikeus sitoo MVL 12 §:n mukaan kiinteistön myöhempää kilpailevaa oikeudenhaltijaa, jos vuokramies on saanut kiinteistön hallintaansa ennen oikeuden perustamista.

Kiinteistölautakunta on 23.10.2001 muuttanut HTY ry:n kanssa 14.4.1992 tehtyä vuokrasopimusta 1.11.2001 lukien siten, että vuokra-alueen pinta-alaa on pienennetty 5 000 m²:stä 2 262 m²:iin. Muuttaminen on perustunut siihen, että vuokrasopimus on uusittu ennen kaavan valmistumista ja sopimuksen mukainen piha-alue on ylittänyt huvi- ja viihdetarkoitukseen kaavoitetun tontin rajat ja ulottunut lisäksi suunnitellulle Tanssikulttuurikeskuksen alueelle. Kyseinen pienennetty alue on vuokrattu 13.11.2001 TAKU ry:lle 4 778 m²:n alueen vuokrauksen yhteydessä.

Lautakunnan esityslistatekstin 23.10.2001 mukaan HTY ry on suostunut vuokra-alueen pienentämiseen.

HTY ry ei ole kuitenkaan myöhemmin tullut allekirjoittamaan sopimuksen muutosta, mutta ei ole lautakunnan 31.8.2004 Hakalehdolle antaman vastauksen mukaan nimenomaisesti kieltäytynytkään siitä tai ilmoittanut kaupungille yhdistyksen muuttuneesta kannasta.

Hallinto-oikeus on rakennuslupa-asiassa todennut, että HTY ry hallitsee vuokrasopimuksensa mukaan osaa rakennuspaikkana pidettävän tontin maa-alueesta. TAKU ry:n rakennushanke sijoittuu osittain alueelle, jota HTY ry hallitsee. Luvan myöntämiselle ei ole ollut edellytyksiä, koska asiassa ei ole saatu sen hakemiselle kaikkien rakennuspaikan haltijoiden suostumusta.

Rakennuslupa-asiaa ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Hallintotuomioistuimilla ei ole kuitenkaan toimivaltaa ratkaista yksityisoikeudellisten vuokrasopimusten sisältöön, alueelliseen ulottuvuuteen ja keskinäiseen etusijaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä eikä siten ratkaista sopimusten päällekkäisyyteen liittyvää ongelmaa. Mainittujen kysymysten ratkaiseminen kuuluu siviilituomioistuinten toimivaltaan.

Lautakunnan kirjeen 31.8.2004 mukaan päällekkäisten sopimusten ongelma pyritään ratkaisemaan löytämällä osapuolia tyydyttävä toiminnallinen ratkaisu.

Asiassa on kuitenkin kysymys vain TAKU ry:n vuokrasopimuksen sisältämän rakentamisvelvoitteen määräajan pidentämisestä. Lautakunnan päätöksellä ei ole otettu kantaa eikä sillä ole vaikutusta muihin sopimussuhteen ehtoihin tai sopimusten päällekkäisyyteen liittyviin seikkoihin.

Mikäli vuokralainen esimerkiksi joutuu kaksoisvuokrauksen johdosta luopumaan vain osasta vuokra-aluettaan, jää sopimus muilta osin voimaan ja sen sisältämä rakentamisvelvoite juridisesti säilyy. Tässä tapauksessa TAKU ry:n rakennushanke ulottuu kuitenkin päällekkäin vuokratulle alueelle, minkä vuoksi suunniteltu rakentaminen tulisi alueen menetyksen johdosta käytännössä estymään.

Lautakunta on voinut pidentää sopimuksen mukaisen rakentamis-velvoitteen määräaikaa. Päätöksellä ei ole ratkaistu muita sopimussuhteeseen eikä vuokraoikeuksien keskinäisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä.

Sopimusten päällekkäisyys ja edellytykset TAKU ry:n sopimuksen voimassa pitämiselle tulee ratkaista muussa yhteydessä muun muassa sopimalla vuokralaisten kanssa vuokra-alueiden rajojen tarkistamisesta tai, mikäli tähän ei ole edellytyksiä, saattamalla asia viimekädessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Vuokrasopimuksen irtisanominen ja lakkauttaminen

Rakentamisvelvollisuuden rikkominen

TAKU ry:n ja HTY ry:n vuokrasopimukset ovat määräaikaisia ja MVL 5 luvussa tarkoitettuja muuta maanvuokraa koskevia sopimuksia. MVL:n 4 §:n mukaan vuokrasopimusta ei voida irtisanoa muulla kuin laissa säädetyllä perusteella, paitsi milloin on kysymys lain 5 luvussa tarkoitetusta vuokrasta. Lain 5 luvun 74 §:n mukaan voidaan muuta maanvuokraa koskevassa sopimuksessa pidättää oikeus irtisanoa sopimus muullakin kuin laissa säädetyllä perusteella.

TAKU ry:n vuokrasopimuksessa on sovittu, että vuokranantajalla on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli vuokralainen laiminlyö sopimuksen mukaisen rakentamisvelvollisuutensa. Velvollisuuden rikkomisena pidetään myös sitä, että rakentaminen estyy vuokralaisesta riippumattoman mm. laista johtuvan esteen vuoksi.

Mikäli TAKU ry ei ole rakentanut alueelle hyväksyttyjen piirustusten mukaista rakennusta asetetun määräajan kuluessa esimerkiksi sen johdosta, että rakentamiselle ei ole myönnetty lainvoimaisella päätöksellä rakennuslupaa, eikä rakentamisaikaa perustellusta syystä jatketa, on kaupungilla oikeus irtisanoa sopimus. Irtisanomisessa tulee noudattaa MVL:ssa säädettyä menettelyä.

Kaksoisvuokraustilanne

Kuten edellä on mainittu, vuokrasopimus voidaan sanoa irti vain laissa tai sopimuksessa mainitulla perusteella. Laissa tai TAKU ry:n sopimuksessa ei ole kuitenkaan mainintaa vuokranantajan oikeudesta irtisanomiseen tilanteessa, jossa sama alue on vuokrattu kahdelle taholle.

Vuokralaisella on sen sijaan oikeus MVL 15.3 §:n nojalla irtisanoa sopimus, jos osa vuokra-alueesta on kaksoisvuokrauksen johdosta joutunut pois vuokralaisen hallinnasta ja sopimuksen pysyttämistä voimassa ei voida pitää kohtuullisena. Irtisanominen tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa muutoksen tapahtumisesta.

Mikäli väistymään joutuva vuokralainen ei kaksoisvuokraustilanteessa vapaaehtoisesti luovuta alueen hallintaa siihen oikeutetulle vuokralaiselle, voidaan tämä velvoittaa luopumaan alueesta vain siviilituomioistuimen antaman häätötuomion nojalla.

Vuokrasuhteen lakkauttaminen sopimuksin

Osapuolet voivat lakkauttaa vuokrasuhteen myös sopimalla kirjallisesti sen purkamisesta. Vuokrasuhde lakkaa välittömästi, ellei muusta lakkaamisajankohdasta ole sovittu.

Johtopäätös

Kiinteistölautakunta on voinut edellä mainituin perustein pidentää TAKU ry:lle asetettua vuokrasopimuksen mukaisen rakentamisvelvoitteen määräaikaa. Lautakunnan päätöksellä ei ole jatkettu vuokrasopimusta eikä muutettu sitä muilta osin. Asiassa ei ole myöskään otettu kantaa vuokraoikeuksien keskinäisen suhteeseen.

Vuokraoikeuksien päällekkäisyys ja edellytykset TAKU ry:n vuokrasopimuksen voimassapitämiselle tulee käsitellä ja ratkaista muussa yhteydessä.

Asiassa ei ole siten ilmennyt oikeudellista perustetta ottaa kiinteistölautakunnan päätöstä kuntalain 51 §:n nojalla Khn käsiteltäväksi.

Kiinteistövirasto mainitsee (17.1.2005) selvityksessään mm. että maanvuokraus, josta on kysymys, on lautakunnan 23.10.2001 (807 §) tekemän päätöksen perusteella tehty ajaksi 1.11.2001–31.3.2031, eikä sitä siten ole 23.11.2004 (601 §) tehdyllä lautakunnan päätöksellä erikseen jatkettu. Mainitulla päätöksellä pidennettiin voimassa olevan sopimuksen rakentamisvelvollisuutta koskevassa ehdossa asetettua määräaikaa.

Sopimusehdon mukaan kaupungilla on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli vuokralainen laiminlyö rakentamisvelvollisuutensa. Rakentaminen ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa viivästynyt vuokralaisen laiminlyönnin johdosta vaan siksi, että rakentaminen ei ole ollut mahdollista sinänsä ajoissa vireille pannun rakennuslupaprosessin keskeneräisyyden vuoksi, joten irtisanominen ei olisi ollut kohtuullista.

Kiinteistövirasto katsoo, että lautakunnan päätös on ollut lainmukainen.

Kaj ilmoittaa, että kun asia on otettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi on se lakannut olemasta vireillä alemmassa viranomaisessa ja Khs päättää asiasta harkintansa mukaan voimassaolevien säännösten puitteissa.

Kaj:n mielestä, ottaen huomioon asiasta saadut selvitykset, Khn päätös tulisi olla saman sisältöineen, kuin kiinteistölautakunnan 23.11.2004 tekemä päätös.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle vuokratun Mustikkamaan tontin 19001/1 noin 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

Pöytäkirjanote Tanssin ja lavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys Taku ry:n hakemus 27.10.2004
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan päätös 23.11.2004 ja lautakunnan esityslistateksti

31.1.2005 pöydälle pantu asia

PÄIVÄKOTI YLÄ-MALMIN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2004-2667

Sosiaalilautakunta toteaa (14.12.2004) seuraavaa:

Lasten päiväkoti Ylä-Malmi toimii Malmilla osoitteessa Notkotie 12 vuonna 1964 valmistuneessa yksikerroksisessa rakennuksessa.

Peruskorjauksen tarve

Lasten päiväkoti Ylä-Malmi toimii vuonna 1964 valmistuneessa, teräsbetonirunkoisessa, punatiiliverhotussa, viidelle kokopäiväryhmälle (yht. 70 hoitopaikkaa) ja kahdelle osapäiväryhmälle (yht. 50 hoitopaikkaa) suunnitellussa 774 htm² rakennuksessa. Samalla 4835 m² tontilla sijaitsee myös v.1987 valmistunut puurakenteinen, aikanaan siirtokelpoiseksi suunniteltu lasten päiväkoti Naapuri (42 hoitopaikkaa).

Rakennus on vahvarunkoinen. Sen vesikatto, julkisivut ja ikkunat ovat kunnossa ja se on käyttökelpoiseksi korjattavissa. Päiväkoti on pohjaratkaisultaan sokkeloinen eivätkä tilat täytä tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia. Märkäeteis-, wc- ja vaatetilat ovat ahtaat ja puutteelliset, keittiö on ahdas, kylmäsäilytys-, varasto- sekä siivoustilat ovat puutteelliset ja huonosti sijoitetut.

Päiväkodin peruskorjausta edellyttävät pintamateriaalien kuluminen, puutteellinen ilmanvaihto ja muuttuneen toiminnan tarpeet. LVIS - asennukset ovat osin alkuperäisiä ja salaojitus, sadevesienpoistojärjestelmä sekä rakenteiden tiivistys puutteellisia. Tästä aiheutuu kosteusongelmia kellarin ja alapohjan rakenteisiin ja edelleen sisäilman laadun heikkenemistä.

Peruskorjaussuunnitelma

Peruskorjattu päiväkoti mitoitetaan 75 lapselle ja siinä on neljä kotialuetta, joista kolme sopii kaikenlaisille hoitoryhmille ja yksi alle kolmevuotiaille. Rakentamisaika on elokuu 2005 – kesäkuu 2006 ja käyttöönotto elokuussa 2006.

Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymään vuosien 2005 - 2007 taloussuunnitelman investointiosaan vuonna 2005 - 2006 toteutettavana kohteena. Sen toteuttamiseen on rakentamisohjelmassa varattu 1,5 milj. euroa.

Rakentamiskustannukset ovat 1,210 milj. euroa (alv 0 %) eli arvonlisäverollisena 1,476 milj. euroa (alv 22 %), jolloin arvonlisäveroton neliöhinta on 1449 euroa/brm² ja arvonlisäverollinen neliöhinta 1767 euroa/brm² (RI=108,7, THI 141,5). Ympäristökeskuksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa pidetyissä neuvotteluissa sovittiin, että peruskorjauskohteissa ei edellytetä ilmanvaihdon korjaamista uusimpien määräyksien mukaiseksi. Koska riittää, että ilmanvaihtoa parannetaan nykyiseen verrattuna, merkitsee se lpk Ylä-Malmin kohdalla kokonaiskustannusten pysymistä hyväksyttävällä tasolla.

Arvioitu pääomavuokra on 12 euroa huoneistoneliömetriä kohden kuukaudessa eli 108 576 euroa. Päiväkodin vuotuiset käyttökustannukset ovat 560 000 euroa vuodessa vuoden 2004 hintatasossa. Käynnistämiskustannukset ovat yhteensä 52 500 euroa.

Päiväkoti Ylä-Malmi osana palveluverkkosuunnitelmaa

Päiväkoti Ylä-Malmi on palveluverkkosuunnitelmassa päiväkoti, jota tarvitaan myös päivähoitopaikkojen tarpeen vähetessä. Päiväkoti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja se mahdollistaa päivähoitopaikkojen tarjoamisen myös muille koillisen suurpiirin päivähoitoalueiden lapsille.

Lapset sijoitetaan korjaustöiden ajaksi alueen muihin päiväkoteihin. Samalla tontilla sijaitsevan päiväkoti Naapurin teknisen toiminnan varmistus peruskorjaustyön aikana sisällytetään urakoihin.

Sosiaalilautakunta päätti osaltaan hyväksyä lasten päiväkoti Ylä-Malmin 12.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen bruttoala on 835 m2 ja arvonlisäverolliset kustannukset enintään 1 476

milj. euroa ja esittää hankesuunnitelman kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Talous- ja suunnittelukeskus on (11.1.2005) antanut hankesuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Kyseessä on 1964 valmistunut teräsbetonirunkoinen yksikerroksinen n. 120 hoitopaikan päiväkoti. Päiväkodin sijainti on hyvä eikä se ole sosiaaliviraston palveluverkkosuunnitelmassa väistyvä päiväkoti, vaikka lähialueen päivähoitoikäisten lasten määrä väheneekin.

Muutettu sivu

Peruskorjaus on tarpeen pintamateriaalien kulumisen, kellarin ja alapohjan kosteusongelmien, puutteellisen ilmanvaihdon ja toiminnallisten muutostarpeiden vuoksi.

Hankkeen laajuus on 835 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 476 000 euroa (veroton hinta 1 210 000 euroa) hintatasossa 9/2004. Peruskorjauksen neliökustannus on 1 768 euroa/brm².

Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2005 talousarvioon sekä vuoden 2006 taloussuunnitelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 476 000 euroa hintatasossa 9/2004.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Ylä-Malmin 12.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 835 brm² ja että arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 476 000 euroa (veroton hinta 1 210 000 euroa) hintatasossa 9/2004.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2226

Energiansäästöneuvottelukunta ilmoittaa (27.12.2004), että kaupunginhallitus asetti 3.2.2003 toimikaudeksi 2003 – 2004 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä on laatia ja julkaista raportti kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

Kioton ilmastokonferenssissa joulukuussa 1997 sovittiin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite Euroopan yhteisölle. EU:n sisällä on sovittu Suomen osalta päästöjen vähentämisestä nykytasosta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin pääseminen on merkittävä haaste Suomelle ja Helsingin kaupungille. Säästämällä energiaa kaupungin kiinteistöissä ja liikenteessä edistetään Helsingin kaupungin toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välinen joulukuussa 2003 solmima Energia- ja ilmastosopimus on osa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelmaa.

Neuvottelukunnan toiminta katsotaan tarpeelliseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, KTM:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisten energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä taloudellisista syistä. Energiansäästöneuvottelukunta pyrkii edistämään järkevää energiankäyttöä kaupungin organisaatiossa ottaen huomioon työolosuhteet ja kaupungin toiminnan tuloksellisuuden tarpeet. KTM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on asetettu tavoitteita erityisesti kulutusseurannalle, energiakatselmustoiminnalle ja energiansäästöinvestoinneille, energiansäästötoiminnan vakiinnuttamiselle osaksi kaupungin toimintaa sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistämiselle. Energiansäästöneuvottelukunta on toiminut näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi asettaa toimikaudelle 2005 – 2006 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden laajempi arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Lisäksi energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

- Kehottaa hallintokuntia raportoimaan vuosittain energiankäytöstä ja laaditun energiansäästösuunnitelman toteutumisesta toimenpiteineen.

- Kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusvirastossa toimii Kiinteistöjen elinkaaripalvelut yksikkö (entinen Energiayksikkö), joka vastaa energiansäästön käytännön koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa.

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

./. Liitteenä 1 on lista energiansäästöneuvottelukunnan jäsenistä kaudella 2002 – 2004.

Ryj toteaa, että esityksessä mainittuja virastoja ja laitoksia sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on pyydetty nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanoksi on esitysten mukainen.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Ryj esittää tulosryhmän johtaja Olavi Tikkaa, jonka alaisuudessa toimivassa HKR-Rakennuttaja –yksikössä huolehditaan neuvottelukunnan käytännön työn toteutuksesta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudelle 2005 – 2006 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:

- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden laajempi arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikautena 2005 - 2006 on seuraava:

Puheenjohtaja:

Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja	Rakennusvirasto

Jäsenet:

Kai Forsén, LVI-asiantuntija	Asuntotuotantotoimisto
Raili Alanko, tuoteryhmä- päällikkö	Hankintakeskus
Jukka Niemi, johtaja	Helsingin Energia
Veijo Rantio, toimistopäällikkö	Helsingin Satama
Reijo Ketola, kiinteistöpäällikkö	Helsingin Vesi
Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö	Kaupunkisuunnitteluvirasto
Jorma Ahlstedt, isännöitsijä	Kiinteistövirasto
Hellevi Saivo-Kihlanki, liikenne- suunnittelija	Liikennelaitos
Kari Kankainen, kiinteistöpäällikkö	Opetusvirasto
Ulla Soitinaho, kehityspäällikkö	Rakennusvirasto
Sonja Pekkola ympäristöasian- tuntija	Sosiaalivirasto
Jari Viinanen, ympäristö- tarkastaja	Ympäristökeskus
Reino Kettunen, toimitusjohtaja	Kiinteistöyhtiöiden edustaja

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

- Kehottaa hallintokuntia raportoimaan vuosittain energiankäytöstä ja laaditun energiansäästösuunnitelman toteutumisesta toimenpiteineen.

- Oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille sekä kaupungin yhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Energiansäästöneuvottelukunnan kokoonpano 2003 - 2004

LAUSUNTO VIIKINMÄEN AMPUMARADAN PILAANTUNEIDEN MAIDEN LOPPUSIJOITUSALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2004-2528

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (3.12.2004) lausuntoa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta 14.1.2005 mennessä.

./. Kuulutus lupahakemuksesta ja lupahakemuslomake on jaettu liitteinä 1 ja 2.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 14.2.2005 saakka.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.1.2005) seuraavaa:

Hanke Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee ympäristölupaa Viikin ampumaradan lyijyllä pilaantuneen maa-aineksen loppusijoittamiseksi Viikinmäen alueen pohjoisosaan louhittavaan kalliokaivantoon. Kaivantoon sijoitettaisiin lievästi ja voimakkaasti lyijyllä pilaantunutta humusmaata, ampumaradan purettavien rakennusten betonia sekä lievästi metalleilla pilaantunutta kitkamaata. Täytön teoreettinen kokonaistilavuus eriste- ja tukirakenteineen on noin 72 000 m³. Kalliokaivannon päältä poistettavat lyijyllä pilaantuneet maat esitetään välivarastoitaviksi Viikin entisen ampumaradan alueella kaivannon rakentamisen aikana. Täyttötöiden on arvioitu kestävän noin 2–3 vuotta.

Täyttöalueen pinta-alan on arvioitu olevan noin 7 000 m². Massat on suunniteltu eristettäviksi kalliokaivantoon siten, että lopulliset peitto- ja maisemointikerrokset noudattelisivat olemassa olevan kallion ja muun maaston pintaa. Täyttöalue ei siten muodosta erillistä mäkeä, vaan sijoittuisi maisemallisesti osaksi ympäröivää kalliota. Loppusijoitusalueen pohjarakenteet on esitetty toteutettavaksi soveltamalla voimassa olevia kaatopaikkamääräyksiä siten, että pohjarakenteet toteutettaisiin tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti ja pintarakenteet ongelmajätteiden kaatopaikan vaatimusten mukaisesti.

Louhinnan ja kaivannon täyttötyön aikaiset vedet esitetään johdettaviksi alueen pohjoispuolelle rakennettavaan suotovesialtaaseen ja siitä edelleen louhintapaikan alapuoliseen jätevesitunneliin. Täytön valmistuttua vedet johdettaisiin suoraan jätevesitunneliin, jolloin maanpinnalle ei jää vesien käsittelyyn tarvittavia rakenteita. Suotovesiä ja alueen pinta- ja pohjavesiä on esitetty tarkkailtavaksi säännöllisellä näytteenotolla.

Lausunto Ympäristölupahakemuksessa tarkoitettu loppusijoitusalue kuuluu Viikinmäen länsiosan asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen ja muutokset 28.10.2004. Kaava ei ole vielä lainvoimainen.

Viikinmäen länsiosan asemakaava-alueelle on suunniteltu pääosin asumista. Alueen maaperän on tutkimuksissa todettu pilaantuneen lyijyllä alueella harjoitetun ampumaratatoiminnan seurauksena. Maaperä on puhdistettava ennen alueen ottamista asumiskäyttöön. Alueelta poistettavien lyijypitoisten maa-ainesten loppusijoitusvaihtoehdoista on tehty kaavoituksen yhteydessä virallinen ympäristövaikutusten arviointi, josta Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellinen toimisto on laatinut ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vuonna 2001. Arvioinneissa tarkasteltiin kahta eri täyttöaluevaihtoehtoa Viikinmäen alueella, hyötykäyttövaihtoehtoa sekä pilaantuneen maa-aineksen toimittamista alueen ulkopuoliseen käsittelypaikkaan. Arvioinnissa todettiin, että lyijypitoisista maista ei eristämisen jälkeen aiheudu haittaa terveydelle ja, että täyttöalue soveltuu virkistyskäyttöön. Loppusijoitusalueesta ei siten aiheudu haittaa kaavaehdotuksessa esitetyille toiminnoille.

Asemakaavaehdotuksessa on merkitty Viikinmäen pohjoisosaan alue, joka on varustettu merkinnällä ”VL/E”. Alue on merkinnän mukaan varattu ensisijaisesti lähivirkistysalueeksi, joka voidaan muuttaa erityisalueeksi Viikinmäen lyijypitoisten maiden loppusijoittamista varten, mikäli niille ei ole mahdollista järjestää loppusijoitusta alueen ulkopuolella. Alueelle on merkitty osa-alue ”e-lm ”, jolle lyijypitoisia ja lievästi pilaantuneita massoja saa sijoittaa ympäristöluvan mukaisesti. Osa-alue on ehdotettujen kaavamääräysten mukaan pidettävä pääasiassa puuttomana. Kaavamääräyksillä on myös estetty sellainen rakentaminen, joka voisi vahingoittaa eristerakenteita. Rakennusviraston ympäristölupahakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuisi yllä kuvatulle alueelle.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Viikinmäen lyijyllä pilaantuneita maita ei tulisi loppusijoittaa Viikinmäen alueelle, vaan ne tulisi maaperän puhdistamisen yhteydessä toimittaa alueen ulkopuoliseen laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä pilaantuneita maa-aineksia. Kaavan toteuttamisen kannalta on kuitenkin tärkeää varmistaa loppusijoituspaikkojen riittävyys, ja varautua mahdolliseen tilanteeseen, jossa puhdistustöiden ajankohtana ei ulkopuolista sijoituskapasiteettia ole saatavilla riittävästi tai puhdistamiskustannukset nousevat niin korkeiksi, että ne muodostavat esteen alueen toteuttamiselle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä seuraavin ehdoin:

- Loppusijoitusaluetta ei tule toteuttaa, mikäli Viikinmäen alueelta poistettavat lyijypitoiset maa-ainekset on mahdollista toimittaa muihin loppusijoituspaikkoihin tai laitoksiin, joilla on ympäristöluvat kyseiseen toimintaan.

- Loppusijoitusalueelle ei tule sijoittaa muualta, kuin Viikinmäen alueelta peräisin olevia pilaantuneita maa-aineksia ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Kiinteistövirasto toteaa (20.1.2005), että kiinteistövirasto on ollut edustettuna sijoituksen suunnittelun valvontaryhmässä ja puoltaa maanomistajana ympäristöluvan antamista.

Lisäksi kiinteistövirasto toteaa Viikinmäen pilaantuneiden massojen haltijana, että ko. maat pyritään viemään ulkopuoliselle urakoitsijalle käsiteltäväksi. Jos ulkopuolista vastaanottajaa ei löydy tai viemisestä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, sijoitetaan massat Viikinmäen loppusijoitusalueelle.

Helsingin Vesi toteaa (11.1.2005) seuraavaa:

Täyttömäen, n. 72 000 m3- ktr, louhiminen ja rakentaminen aiheuttaa merkittävää, mutta hallittavissa olevaa rakennusaikaista ympäristöhaittaa alueella jo sijaitseville toiminnoille. Louhittavan alueen lähiympäristössä sijaitsee asuinkerrostaloja ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamo tiloineen ja rakenteineen.

Viemäritunneli

Louhittavan alueen kohdalle osuu Helsingin Veden viemäritunneli, jonka holvirakenteet tulevat rikkoutumaan louhintatöiden yhteydessä. Viemäritunneli on yleissuunnitelmassa merkitty putkitettavaksi ja betonoitavaksi. Täyttömäen rakentaminen kaikkine rakenteineen merkitsee myös sitä, että viemäritunnelin/ korvaavan betonisen viemärin mahdolliset myöhemmät korjaustyöt on tehtävä tunnelin kautta, koska täyttömäen osittainenkin purkaminen tai läpäiseminen betonoidun osan korjaamiseksi ei ilmeisesti tule kysymykseen. Tämä asettaa viemäritunnelin korvaavan ratkaisun suunnittelulle ja rakentamiselle omat ehtonsa. Viemäritunnelin ”putkitettavan ja betonoitavan osuuden” suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä yhteistyössä Helsingin Veden verkkopalvelut -yksikön kanssa.

Louhintatärinät

Täyttömäen louhinta ja rakennustyöt tulee tehdä aiheuttamatta vaurioita jätevedenpuhdistamon rakenteille ja toiminnalle.

Suodos- ja tihkuvesien johtaminen

Suodos- ja tihkuvedet, rakennusaikaiset ja lopulliset, on yleissuunnitelmassa esitetty johdettavaksi Viikinmäen puhdistamolle. Viemäriin liittyminen tapahtuu normaalin käytännön mukaan. Vesien johtamisessa viemäriverkkoon on voimassa johdettavien vesien laatuehdot, jotka on otettu huomioon siten, että suodosvedet on esikäsiteltävä niin, että lyijyn jäännöspitoisuus on alle 0,5 mg/l ennen puhdistamolle johtamista. Enimmäispitoisuudet eivät ilmeisesti tule aiheuttamaan ongelmia. Pitoisuuksia tulee kuitenkin seurata Uudenmaan ympäristökeskuksen, täyttömäen rakentajan ja ylläpitäjän toimesta. Viikinmäen puhdistamolle johdettavista suoto- ja tihkuvesien määrästä ja laadusta tulee toimittaa raportti Helsingin Veden ympäristöpalvelut yksikölle neljä kertaa vuodessa. Viemäriin johdettavan suotoveden määrää tulee mitata ja näytteet otetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Näytteistä tutkitaan lyijy- ja kiintoainepitoisuudet. Suoto- ja tihkuvesien johtamisen aloittamisesta puhdistamolle tulee informoida ympäristöpalvelut yksikköä.

Kaavamerkinnät

Täyttömäen itäpuoleisen kallioharjanteen takana on kaavamerkinnällä at pohjoinen sisäänajotunneli, jonka käyttöön täyttömäki ei vaikuta millään tavalla. Täyttömäen lounaispuolella on kaavaehdotuksessa varattu puhdistamon varapoistumistie väliaikaisen täyttöalueen koilliskulmassa. Yleissuunnitelmassa todetaan, että varapoistumistien käyttökelpoisuus on säilytettävä.

Laajennusvaraukset

Tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät puhdistamon laajennuslouhinnat tulevat verraten lähelle täyttömäkeä. Pohjoisesta sisäänajotunnelista käsin varaudutaan louhimaan kulkutunneliyhteys laajennusosaan. Täyttömäen rakenteet ja läheisyys eivät kuitenkaan ole esteenä laajennuslouhinnoille.

Kaavassa täyttömäen luoteiskulmassa on puhdistamon laajennuksen tekemistä varten kaavamerkinnällä mami ajotunnelin suuaukko ja laajennusosaa palveleva ilmanpoistokuilu, jonka kautta laajennusosan poistoilma johdetaan ulos.

Helsingin Vedellä ei ole muilta osin huomauttamista ko. ympäristölupahakemukseen.

Ympäristölautakunta toteaa (18.1.2005) seuraavaa:

Ympäristölautakunta katsoo, että Viikinmäen pilaantunut maa tulisi ensisijaisesti viedä muualle käsiteltäväksi. Mikäli Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, tulee asian käsittelyssä hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi ottaa huomioon seuraavassa esitetyt näkökohdat.

Loppusijoitusalueen rakenne

Loppusijoitusalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty lievennyksiä kaatopaikan pohjarakenteen suhteen. Uudenmaan ympäristökeskuksen tulee perustellut lisäselvitykset saatuaan harkita, tulisiko loppusijoitusalueen rakenteen vastata valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä (861/1997), jonka liitteen 1 kohdassa 5 on annettu erittäin tiukat kriteerit kaatopaikkarakenteen vaatimuksista poikkeamiselle. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että loppusijoitus tapahtuu käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että pilaantuneet massat sijoitetaan siten, ettei niistä pitkälläkään aikavälillä voi aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Massojen sijoittaminen täyttöön on suunniteltava ja toteutettava siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, rakenteita vahingoittavat painumat ja veden lammikoituminen. Tiivistysrakenteiden ja täyttömassojen jäätyminen on estettävä rakentamisen aikana sekä sen jälkeen.

Täyttöön sijoitettavat massat

Täyttöalueen kapasiteetin riittävyydestä on esitettävä perusteltu selvitys eri kaatopaikkarakenteilla suunniteltuna.

Läjitettävien maiden sisältämistä haitta-aineista on oltava riittävästi tietoa. Lyijyn lisäksi myös muiden epäorgaanisten haitta-aineiden ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) mahdollisia pitoisuuksia täyttöalueelle sijoitettavasta maa-aineksesta on tutkittava riittävästi. Mikäli muiden haitta-aineiden tarkempaa tutkimista ei pidetä tarpeellisena, tulee tälle esittää perustelut. Myös edellä mainittujen haitta-aineiden mahdolliset ympäristövaikutukset tulee yksilöidä hakemuksessa ennen kuin lupa voidaan myöntää.

Pintarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava eloperäisen maa-aineksen hajoamisessa mahdollisesti syntyvän kaasun purkautuminen. Täyttöön sijoitettavien maamassojen pilaantuneisuus on oltava riittävästi selvitetty, jotta eri täyttökerroksiin sijoitettavien massojen pilaantuneisuusaste saadaan asianmukaisesti dokumentoitua.

Täyttö, kuljetus, levitys ja muu täyttömassojen käsittely on suoritettava siten, että pölyhaitat torjutaan asianmukaisesti esimerkiksi kostuttamalla ja tiivistämällä. Täyttöön sijoitettu pilaantunut maa-aines on peitettävä väliaikaisesti puhtaalla maalla tai muulla eristeellä, mikäli täyttötyöhön tulee pitkiä taukoja. Pilaantuneen maan pinta ei saa olla pitkään alttiina tuulelle tai sateelle, jotka levittävät haitta-aineita ympäristöön. Mikäli lähimmät, uuden kaavan mukaiset rakennukset otetaan asuinkäyttöön ennen loppusijoitusalueen viimeistelyä, tulee pölyntorjunta järjestää muuttuneen tilanteen vaatimalla tavalla.

Pilaantuneen maan välivarastointi on tehtävä alueella, joka on pilaantunut ampumaratatoiminnan seurauksena. Välivarastoinnin toteuttamisesta tulee tehdä suunnitelma, jolla varastoinnin mahdolliset terveys- ja ympäristöhaitat torjutaan ennalta.

Selvitykset, raportointi ja tarkkailu

Loppusijoitusalueen rakentamisesta on tehtävä yksityiskohtainen laadunvalvontasuunnitelma, jossa esitetään myös toimet, joihin ryhdytään, jos alueen vesien laadun tai pölyämisen seuraaminen osoittaa, että täyttötyöstä tai välivarastoinnista leviää haitta-aineita ympäristöön. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava huolellisella ohjeistuksella.

Loppusijoitusalueen rakentamisesta on raportoitava ympäristöviranomaisille säännöllisesti sekä aina eri rakennusvaiheiden päätyttyä. Numeeriset tulokset ym. tulee esittää raporteissa aina selventävien lausuntojen kera. Myös rakentamisen jälkeen loppusijoitusalueen valvonnasta ja tarkkailusta on laadittava asianmukaiset raportit. Tulvapenkereen tarpeesta on tehtävä selvitys.

Loppusijoitusalueen jälkitarkkailun ja seurannan keston tulee olla riittävän pitkä. Myös täytöstä suotautuvan veden tarkkailua on jatkettava riittävän kauan. Mikäli suotoveden raskasmetallipitoisuus nousee, tulee vesien käsittelyn olla helposti toteutettavissa. Lisäksi mahdollisesti rakennettavan tulvapenkereen kuntoa tulee tarkkailla ja tarvittaessa pengertä parantaa tilanteen vaatimalla tavalla.

Seuranta ja tarkkailuraportit sekä ilmoitukset töiden aloittamisesta, keskeytyksistä, lopettamisesta ja olennaisesta muuttamisesta on toimitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Poikkeukselliset tilanteet

Sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on välittömästi ilmoitettava lupaviranomaisen lisäksi myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kemikaalit ja jätteet

Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Rakentamisen yksityiskohtaisessa työmaasuunnitelmassa on otettava huomioon muun muassa jäteöljyjen ja muiden ongelmajätteiden lajittelu ja asianmukainen säilytys.

Louhintatyön melu ja pöly

Meluisimmat työt, kuten poraus-, räjäytys- ja rikotustyöt, louheen lastaus ja ajo sekä mahdollinen betoninmurskaustyö, tulee tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00. Työajan rajoittaminen on tarpeen ympäristön asukkaiden päivittäisen ja viikoittaisen levon sekä läheisen virkistysalueen käytön turvaamiseksi.

Louhintatyö ja mahdollinen betonin murskaus on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Riittävien pölyntorjuntajärjestelmien pitää olla käytössä kokonaisuudessaan aina, kun poraus-, louhinta- ja murskaustyötä tehdään.

Ryj toteaa, että pilaantuneet maat pyritään sijoittamaan Viikinmäen ulkopuolelle, kuten kiinteistöviraston lausunnossakin korostetaan, mutta Viikinmäen loppusijoitusalue on kaupungin edun kannalta tarpeen.

Hakemuksen mukaan kalliokaivantoon sijoitetaan lyijyllä voimakkaasti ja lievästi pilaantuneita humuspitoisia maita 57 200 m³rtr, josta ongelmajätteeksi luokiteltavia massoja on 12 000 m³ktr, voimakkaasti pilaantuneita massoja 36 000 m³ktr ja lievästi pilaantuneita massoja 11 500 m³ktr. Lopullinen täyttökorkeus on 20 metriä.

Loppusijoitusalueen rakentaminen aloitetaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Täyttötyön kestoajaksi on arvioitu 2-3 vuotta. Sijoitusalueen arvioidaan olevan valmis vuonna 2008. Lopputilanteessa sijoitusalue soveltuu virkistyskäyttöön.

Ryj toteaa, että ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat ovat sellaisia, että ne on otettu huomioon ympäristölupahakemuksessa tai hoidetaan yleisen käytännön mukaan muutenkin. Helsingin Veden lausunnossa mainitut asiat otetaan huomioon työn kuluessa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa lausuntonaan Uudenmaan ympäristökeskukselle puoltavansa Viikinmäen ampumaradan pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen ympäristölupahakemusta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus ympäristölupahakemuksesta
	Liite 2	Hakemuslomake

XXXX XXXXXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSVIRASTON KATU- JA PUISTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2004-119

Xxxx Xxxxxxxxxxx on (2.12.2004) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn päätöksestä 8.11.2004 § 1375, joka koskee rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttämistä.

./. Oikaisuvaatimus liitteineen on liitteenä 1.

Khs päätti 8.11.2004 § 1375 ottaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan diplomi-insinööri Raimo Saarisen 1.1.2005 lukien 5200 euroa/kk suuruisella kokonaispalkkauksella

Merkittiin, että Vapaavuori ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi nimetä diplomi-insinööri Raimo Saarisen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan.

Puheenjohtaja Pajusen vaatimuksesta asiassa toimitettiin vaali suljetuin lipuin. Puheenjohtaja kutsui Minerva Krohnin ja Suvi Rihtniemen avustamaan vaalitoimituksessa.

Vaalitoimituksessa Raimo Saarinen sai 10 ääntä ja Xxxx Xxxxxxxxxxx 5 ääntä, joten kaupunginhallitus oli päättänyt nimetä Raimo Saarisen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan.

Merkittiin, että esittelijä ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Merkittiin, että Muhonen, Hellström, Ikävalko ja Helistö ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut ovat pöytäkirjan liitteenä 1.

./. Khn esityslistateksti liitteineen sekä Muhosen, Hellströmin, Ikävalkon ja Helistön eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut ovat liitteinä 2 ja 3.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (11.1.2005) lausuntonaan seuraavaa:

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

MH, M.Sc Xxxx Xxxxxxxxxxx tekemä oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Rakennustoimen 1.6.2004 voimaan tulleen johtosäännön 9 §:n mukaan katu- ja puisto-osasto toimii kadun ja tien pitäjänä ja huolehtii katujen, torien ja lautakunnan hallinnassa olevien viher- ja muiden yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon järjestämisestä sekä alueiden hallintaan liittyvistä tehtävistä, ottaen huomioon mitä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa koskevissa johtosäännöissä on määrätty. Lisäksi osasto huolehtii pysäköintivalvontaan liittyvistä tehtävistä.

Kaupunginhallituksen päätös

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virka oli julkisesti haettavana 16.6.-16.7.2004. Osastopäällikön virkaa haki 27 henkilöä.

Osastopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hakuilmoituksessa todettiin, että kokemus organisaation itsenäisestä ja tulosvastuullisesta johtamisesta, osaston toimialan laaja-alainen tuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot edistävät viran menestyksellistä hoitamista.

Kaupunginhallitus päätti 8.11.2004,1375 §, ottaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan 1.1.2005 lukien diplomi-insinööri Raimo Saarisen. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa, joka on osa kaupunginhallituksen esityslistatekstiä 8.11.2004, on todettu mm. seuraavaa:

”Katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran hoidossa korostuvat muutoksen johtamiseen liittyvät tehtävät, kuten uuden osaston johtamisjärjestelmän rakentaminen, strategian määrittelyn ja toimeenpanon johtaminen sekä asiakas- ja asukasyhteistyön kehittäminen. Osastopäälliköiltä edellytetään siten hyvää yhteistyökykyä sekä henkilöstö- ja strategisen johtamisen taitoja”.

Ansiovertailuna on todettu seuraavaa:

[ Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]

Saarinen on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston palveluksessa eri tehtävissä vuosina 1978-1983, vesilaitoksella rakennuttajapäällikkönä 1/1984-10/1996 ja rakennusvirastossa piiri-insinöörinä 11/1996-1/2002. Helmikuusta 2002 hän on toiminut Vantaan kaupungin tuotantopalvelujen toimialan teknisten tuotantopalvelujen tuotantopäällikkönä, nimike on muutettu 1.1.2004 lukien tuotantojohtajaksi. Nykyisessä tehtävässä hänen vastuullaan on yhdyskuntatekniikan ja kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitopalvelujen tuottaminen Vantaan kaupungin sisäisiin tarpeisiin. Teknisten tuotantopalvelujen tulosalueeseen kuuluvat ympäristötuotannon, varikon, tilapalvelujen ja korjausrakentamisen tulosyksiköt. Teknisessä tuotantopalvelussa on noin 700 työntekijää.”

Sekä Xxxxxxxxxxx että Saarinen ovat olleet haastattelussa ja Personnel-yhtiöiden soveltuvuustutkimuksissa. Haastattelun suorittivat kaupungininsinööri ja rakennusviraston henkilöstöpäällikkö. Hakemukset ja yhteenveto hakijoiden ansioista ovat olleet kaupunginhallituksen kokouksessa nähtävillä.

Oikaisuvaatimus

Xxxx Xxxxxxxxxxx toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että kaupunginhallituksen päätös on tasa-arvolain vastainen. Lisäksi päätös rikkoo kaupunginvaltuuston hyväksymän tasa-arvosuunnitelman ja tasa-arvolain velvoitteet huolehtia tasaisesta sukupuolijakaumasta tehtävissä ja erityisesti velvoitteen huomioida naisten osuus johtotehtävissä.

Xxxxxxxxxxx katsoo, että hän on laajemman työkokemuksen ja monipuolisemman osaamisen perusteella ansioituneempi kuin Saarinen ja, että hänellä on laajempi osaston toimialan työkokemus ja tuntemus kuin Saarisella ja erityisesti enemmän kokemusta tilaajayksikön johtamisesta. Xxxxxxxxxxx kiinnittää huomiota siihen, että hän on toiminut 7.6.2004 lukien va. osastopäällikön virassa, johon Saarinen on nimitetty.

Oikeuspalvelut toteaa, että Saarisen työkokemus painottuu enemmän katutoimeen ja Xxxxxxxxxxx vihertoimeen. Katu- ja puisto-osaston toiminnoista katutoimi on volyymiltaan suurempi. Katutoimi käyttää rakentamiseen vuonna 2005 noin 50 milj. euroa ja vihertoimi noin 10 milj. euroa. Vantaan kaupungin teknisellä toimialalla Saariselle on kuulunut sekä katu- että vihertoimen tehtäviä. Helsingin rakennusviraston piiri-insinöörinä Saarinen hoiti myös tilaajana rakennuttamistehtäviä ja vesilaitoksella hän toimi rakennuttajapäällikkönä. Saarisella on siten varsin laaja katu- ja puisto-osaston toimialan työkokemus ja tuntemus.

Kuuluvaiselle annettu määräys (7.6.2004) toimia katu- ja puisto-osaston va. osastopäällikkönä vuoden 2004 loppuun saakka on työkokemuksena lyhytaikainen eikä sillä ole ratkaisevaa merkitystä Xxxxxxxxxxx ja Saarisen ansioita verrattaessa.

xxxxxxxxxxx katsoo, että hänellä on monipuolisempi työkokemus muutosjohtajuudesta ja henkilöstöjohtamisesta kuin Saarisella ja että hänellä on kokemusta kolmesta vaativasta muutosprosessin johtamisesta; metsä- ja maatalousosaston liittäminen rakennusvirastoon, viherosaston kehittäminen tilaajayksiköksi ja puisto-osaston valmistelu- ja johtamistehtävät.

Oikeuspalvelut toteaa, että Saarisella on kokemusta vaativan muutosprosessin johtamisesta. Hän on ollut viime vuosina tuotantopäällikkönä ja –johtajana Vantaan kaupungilla käynnistämässä uutta suurta tuotantoyksikköä ja vastannut sen kehittämisestä. Johtamiskokemusta verrattaessa on otettava huomioon myös johdettavan organisaation koko. Saarisella oli rakennusviraston piiri-insinöörinä toimiessaan noin 230 alaista. Hänen aikanaan pohjoisen katuyksikön liikevaihto oli 43,6 milj. euroa vuonna 2001. Vantaalla Saarinen on johtanut noin 700 työntekijän organisaatiota. Saarista ei voida pitää johtamiskokemuksensa osalta vähemmän ansioituneena.

Xxxxxxxxxxx on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Näistä ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä Saarisen ja Xxxxxxxxxxx ansioita verrattaessa. Työhyvinvointikysely toistetaan vuosittain. Kysely on tarkoitettu ensisijaisesti työhyvinvoinnin johtamisen välineeksi. Kysely on työyhteisön kehittämisen väline eikä sitä voida käyttää Xxxxxxxxxxx esittämällä tavalla henkilövertailuun.

Xxxxxxxxxxx katsoo, että hän on Saarista ansioituneempi lautakunnan esittelijän tehtävistä saamansa kokemuksen, hallinnollisen kokemuksen, hyvän sidosryhmien tuntemuksensa, täydentävän hallinnollisen työkokemuksen ja kansainvälisen kokemuksensa sekä kielitaitonsa perusteella.

Oikeuspalvelut toteaa, että osastopäällikön virkaa täytettäessä lautakunnan esittelijän tehtävistä saadulla työkokemuksella ei voida katsoa olevan olennaista merkitystä Xxxxxxxxxxx ja Saarisen ansioita verrattaessa kuten ei myöskään Xxxxxxxxxxx mainitsemalla täydentävällä hallinnollisella osaamisella ja kansainvälisellä kokemuksella.

Saarisella on työuraltaan runsaasti hallinnollista kokemusta ja hän tuntee pääkaupunkiseudun sidosryhmät.

Tasa-arvolaki

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 §:n mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty.

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä 7 §:ssä tarkoitettuna syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka että hänen menettelynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Laki pyrkii estämään vain sen, että työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen mukaan ja syrjäytetään ansioituneempi henkilö.( HE 57/1985 vp. s. 17).

Myös oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantajalla on oikeus syyllistyttämättä tasa-arvolain vastaiseen syrjintään arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja on parhaiten katsonut edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista. Painotettavien valintaperusteiden tulee kuitenkin olla merkityksellisiä haettavan tehtävän kannalta.

Tasa-arvolain 4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Tasa-arvolain 6 §:n 1 momentin mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan työnantajan tulee ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat 2-kohdan mukaan edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Tasa-arvolain 4 § 1 momentti asettaa viranomaiselle yleisen velvoitteen edistää tasa-arvoa. Lain 6 § on tavoitteellinen säännös, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantaja ei voisi arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, joiden se katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista ja valita hakijoista sen, jolla arvioidaan olevan parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen.

Valinta tulee tehdä kokonaisarvion perusteella.

xxxx xxxxxxxxxxx ei voida pitää katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan ansioituneempana eikä häntä ole syrjitty sukupuolensa vuoksi tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Kaupunginhallituksen8.11.2004, 1375 §, tekemä päätös ei ole muutenkaan tasa-arvolain vastainen.

Tasa-arvosuunnitelma

Kaupunginvaltuuston 18.12.1999 hyväksymän tasa-arvosuunnitelman 4.1. kohdan mukaan henkilöstösuunnittelulla ja –hankinnalla edistetään organisaation henkilöstörakenteen kehittymistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Henkilöstövalinnoissa suositaan tasa-arvoa edistävänä toimenpiteenä vähemmistönä olevan sukupuolen edustajan valintaa, jos hakijat pätevyydeltään ja sopivuudeltaan ovat yhdenvertaiset. Henkilöstövalintojen yhteydessä kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota naisten osuuteen suunnittelu- ja johtotehtävissä.

Tasa-arvosuunnitelma ei aseta ehdotonta velvollisuutta valita vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja tehtävään. Tasa-arvosuunnitelma on tavoitteellinen.

Kaupunginhallituksella on ollut käytössään hakemusasiakirjat, yhteenveto hakijoista, tieto soveltuvuustutkimuksista ja lisäksi Xxxxxxxxxxx ja Saarinen on haastateltu. Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa, joka on osa kaupunginhallituksen esityslistatekstiä 8.11.2004, on todettu, että Saarisella on pitkä työkokemus katu- ja puisto-osaston toimialaan kuuluvista tehtävistä ja hän tuntee Helsingin kaupungin organisaation ja toimintatavat. Viime vuosina Saarinen on Vantaalla ollut tuotantopäällikkönä ja –johtajana vastuussa uuden suuren tuotantoyksikön käynnistämisestä ja yksikön toiminnan kehittämisestä. Hänellä on siten kokemusta vaativan muutosprosessin johtamisesta. Kaupunginhallitus on päätynyt Saarisen valintaan, joten Khs on siten pitänyt häntä pätevämpänä ja sopivampana ko. virkaan. Valintaa ei voida pitää tasa-arvosuunnitelman vastaisena.

Viranhaltijan työllistäminen

xxxxxxxxxxx on todennut, että työnantajalla on velvoite huolehtia viranhaltijan työllistymisestä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 § koskee taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Kaupunki on henkilöstöpolitiikassaan sitoutunut siihen, että työtä vaille jäänyt vakinainen viranhaltija sijoitetaan toiseen hänelle soveltuvaan tehtävään.

Kaupunginhallitus on päättänyt 7.6.2004, että katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virka täytetään julkisella hakumenettelyllä. Tässä menettelyssä valintaperusteena on perustuslain 125 §:n mukaiset virkaan nimittämisen yleiset perusteet ja rakennustoimen johtosäännön määräys osastopäällikön pätevyysvaatimuksista. Hakijoita ei voi asettaa eri asemaan sen perusteella, ovatko he kaupungin palveluksessa ja aiheutuuko viran täyttämisestä mahdollisesti uudelleensijoitustarpeita.

Johtopäätös

Oikeuspalvelut toteaa, että sekä xxxxxxxxxxx että Saarinen täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Kaupunginhallituksella on ollut käytössään hakijoista laadittu yhteenveto ja hakuasiakirjat. Molemmat hakijat on haastateltu ja he ovat olleet soveltuvuustutkimuksessa. Kaupunginhallitus on voinut harkita hakijoiden pätevyyttä ja sopivuutta hoitaa katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaa. Valintapäätös on tehty käyttäen kokonaisarviota. Kaupunginhallitus voi valita muodolliset pätevyysvaatimukset täyttävistä hakijoista sen, jolla arvioidaan olevan parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen.

MH , M.Sc xxxx xxxxxxxxxxx ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiseksi.

Oikeuspalvelut toteaa, että xxxx xxxxxxxxxxx tekemä oikaisuvaatimus tulisi oikeudellisin perustein hylätä.

xxxx xxxxxxxxxxx on oikaisuvaatimuksessaan pyytänyt työnantajaa toimittamaan tasa-arvolain 10 §:n mukaisen selvityksen valintamenettelyn perusteista.

Tasa-arvolain 10 §:n mukaan työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus-, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat.

./. xxxx xxxxxxxxxxxxx on hallintolain 34 §:n mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selitys kaupunginkanslian oikeuspalvelujen lausunnon johdosta. Saatu selvitys on liitteenä 4.

Ryj toteaa, että kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Ryj viittaa oikeuspalvelujen lausuntoon ja toteaa, että oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole oikeudellisia perusteita. Tasa-arvosuunnitelma ei aseta ehdotonta velvollisuutta valita vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja tehtävään. Tasa-arvosuunnitelma on tavoitteellinen.

Ryj katsoo, että Khlla on ollut oikeus harkita, kenellä hakijoista on parhaat edellytykset suoriutua tehtävästä. Khlla on ollut käytettävissään esityslistatekstien lisäksi yhteenvetotaulukko hakijoista, hakuasiakirjat ja soveltuvuustestien tulokset. Khs on perustanut harkintansa käytettävissä olleeseen selvitykseen ja kokonaisarvioon. Edellä sanottuun ja Khn päätöksen selvään äänestystulokseen viitaten Ryj katsoo, ettei Khn tekemän päätöksen muuttamiseen oikaisuvaatimuksen tekijän esittämän mukaisesti ole tarkoituksenmukaisuusperusteella aihetta.

Tasa-arvolain 10 §:n mukaisena selvityksenä valintamenettelyn perusteista xxxx xxxxxxxxxxxxx toimitetaan kirjeellä jäljennös Khn esityslistasta liitteineen ja jäljennökset Raimo Saarisen hakuasiakirjoista.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esityslistalla ilmenevin perustein hylätä xxxx xxxxxxxxxxx oikaisuvaatimuksen rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan ottamista koskevasta Khn päätöksestä 8.11.2004 § 1375, koska oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta Khn tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä kirje ja pöytäkirjanote valitusosoituksin xxxx xxxxxxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Oikaisuvaatimus liitteineen
	Liite 2	Kaupunginhallituksen esityslista Ryj/2 8.11.2004 liitteineen
	Liite 3	Eriävä mielipide Khs 8.11.2004 § 1375
	Liite 4	xxxx Xxxxxxxxxxx selvitys 27.1.2005 liitteineen

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUTULIIKENTEEN LIIKENNÖINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA 2005 - 2006

Khs 2004-2616

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ilmoittaa (13.12.2004), että YTV on valmistellut luonnoksen seutuliikenteen liikennöintisuunnitelmaksi. Siinä esitetään ajovuoden 5.6.2005- 3.6.2006 aikana tehtävät liikennöintimuutokset.

Talousarvio 2005

YTV:n talousarviossa on vuoden 2005 liikennöintikorvauksiin varattu yhteensä noin 113,483 miljoonaa euroa. Junaliikenteen osuus on 46,523 miljoonaa euroa, seutulinjojen osuus 65,600 miljoonaa euroaja U-linjojen osuus 1,360 miljoonaa euroa.

Keskimääräiseksi kustannusnousuksi vuositasolla on seutulinjojen osalta oletettu 2,9 % vuonna 2005. Bussiliikenteen bonuksiin on varattu 1,6 % eli noin 1,050 miljoonaa euroa.

Talousarviossa on varauduttu seutulinjojen osalta 33,180 miljoonan ajokilometrin liikennesuoritteeseen vuonna 2005.

Suunnitelman kustannukset

Bussiliikenne

Liikennöintisuunnitelman kustannukset vuonna 2005 ovat 66,410 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat noin 0,810 miljoonaa euroa suuremmat kuin talousarviossa. Junaliikenteestä arvioidaan vastaavasti säästyvän noin 0,820 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Suunnitelma sisältää 32,971 miljoonaa ajokilometriä. Vara-autoihin on esitetty 400 000 euroa. Kustannukset on päivitetty lokakuun 2004 indeksin mukaisesti.

Liikennöintisuunnitelman muutokset vuonna 2005 ovat seuraavat:

euro km

kesäliikenne - 470 151 - 220 370

talviliikenne - 110 857 - 34 607

yhteensä - 581 008 - 254 977

Junaliikenne

YTV:n talousarviossa on vuodelle 2005 varattu junaliikenteen ostoon 46,5 miljoonaa, jolla voidaan ostaa noin 972 miljoonaa paikkakilometriä. Kustannustason on arvioitu nousevan junaliikenteessä 2,6 %. Junaliikenteestä arvioidaan säästyvän noin 0,820 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Aikataulukaudet 2005 -2006

Aikataulukaudet ajovuonna 5.6.2005- 3.6.2006 ovat seuraavat:

kesäliikenne 5.6.2005 -27.8.2005 (12 viikkoa)

alkukesän liikenne 5.6.2005 -25.6.2005 (3 viikkoa)

keskikesän vähennys 26.6.2005- 6.8.2005 (6 viikkoa)

loppukesän liikenne 7.8.2005 -27.8.2006 (3 viikkoa)

talviliikenne 28.8.2005- 3.6.2006

Tarkistettavan YTV:n ja kuntien välisen joukkoliikenteen yhteistyösopimuksen: mukaan jatkossa ei enää pyydetä vuotuisista liikennöintisuunnitelmista kuntien virallisia lausuntoja, vaan kuntien kannanotot saadaan jo tarkennetussa palvelutasoa ja rahoitusta koskevassa lausuntomenettelyssä. Koska meneillään oleva suunnittelukierros on kuitenkin käyty vanhan sopimuksen mukaisesti, pyydetään tällä kertaa vielä kuntien lausunnot.

YTV:n hallitus päätti 10.12.2004 pitämässään kokouksessa merkitä tiedoksi "Seutuliikenteen liikennöintisuunnitelman 2005-2006" lähettämisen kuntiin lausuntoja varten. Lausunto pyydetään 31.1.2005 mennessä.

./. Suunnitelmaluonnos on liitteenä 1.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (27.1.2005) seuraavaa:

YTV:n jäsenkuntien seutuliikennettä koskevat rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Kaikkien jäsenkuntien palvelutarjontaa vuonna 2005 ollaan sopeuttamassa liikennettä koskevilla supistuksilla. Myös seutuliikenteen osalta on liikennöintisuunnitelmaa 2005 – 2006 karsittava.

YTV:n talousarvio 2005

YTV:n talousarviossa on vuoden 2005 korvauksiin varattu yhteensä noin 113,48 miljoonaa euroa, jossa on nousua noin 4,5 miljoonaa euroa (4,1 %) vuoteen 2004 nähden. Junaliikenteen osuus menoista on 46,52 miljoonaa euroa, seutulinjojen osuus noin 65,60 miljoonaa euroa ja U-linjojen osuus noin 1,36 miljoonaa euroa. Junaliikenteen kustannustason nousuksi on arvioitu 2,6 % ja seutulinjojen 2,9 %.

Kustannusnoususta 2004 – 2005 1,82 miljoonaa euroa kohdistuu junaliikenteeseen, 2,49 miljoonaa euroa seutulinjoille ja 0,18 miljoonaa U-linjoille. Liikennöintisuunnitelman mukaan arvioidaan em. junaliikenteen kustannuksista voitavan säästää noin 0,82 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Junaliikenne

Junaliikenteen tarjonta tulisi vuonna 2005 muuttumaan vuoden 2004 958,0 miljoonasta paikkakilometristä noin 972 miljoonaan paikkakilometriin eli noin 1,5 %. Suunnitelmassa esitetty lisäsäästö (0,82 miljoonaa euroa) huomioonotettuna vuoden 2005 paikkakilometrimääräksi tulisi noin 955 miljoonaa paikkakilometriä eli hieman vähemmän kuin vuonna 2004.

Lisäsäästö toteutettaisiin pääasiassa lyhentämällä talviaikana heikosti kuormittuneita I-junia. Jossain määrin lyhentäminen koskisi myös M-junia. Pääradalla junien lyhentämismahdollisuudet ovat syntyneet tihentyneen K-junaliikenteen myötä. K-junien käyttö on kasvanut ja I-junien käyttö pienentynyt.

Bussiliikenne

Suunnitelmassa esitetyt säästöt on saavutettu valtaosin vähentämällä kesäajan liikennettä (noin 0,47 miljoonaa euroa). Talviliikenteeseen on ehdotettu hyvin pieniä vähennyksiä (noin 0,11 miljoonaa euroa) eli vajaa neljäsosa kesäliikenteen vähennyksistä.

Junaliikenteeseen ehdotettu säästö toteutuessaan kattaisi esitetystä bussiliikenteestä tulevan talousarvion 2005 ylityksen (0,81 miljoonaa euroa).

Helsingin kannalta huomionarvoiset muutokset kohdistuvat linjoihin

505, Verkkosaari – Pasila – Puolarmetsä

512, Malmi – Leppävaara/Otaniemi

522, Itäkeskus – Malmi – Leppävaara.

Linjalle 505 esitetään muutoksia. Linjan reitti siirrettäisiin Pasilassa kulkemaan suoraan Asemapäällikönkatua Pasilansillalle ja linjaa ei enää liikennöitäisi keskikesällä. Muutokset ovat oikeansuuntaisia. Uusi reitti Pasilassa nopeuttaa kuormittuneen reittiosan Pasilanasema – Meilahti liikennöintiä Pasilansillalle tulevan pysäkin myötä.

Reittimuutoksen tulisi koskea myös linjaa 509, Verkkosaari – Pasila – Järvenperä, ja linjan 503, Vanhakaupunki – Pasila – Matinkylä, pysäkki ”Pasilan asema” (suunnassa Pasilan asema – Meilahti) tulisi siirtää Pasilansillalle.

Liikenteen vähentäminen keskikesän ajaksi on perusteltu toimenpide. Helsingin sisäisessä liikenteessä se on käytössä juhannuksesta heinäkuun loppuun välisenä aikana. Seutuliikenteessä tulisi kausi ajoittaa samaksi. Matkustajamäärät ovat jo elokuun alussa jo niin suuret, että supistettu kesäliikenne ei riitä ainakaan Helsingissä tyydyttämään tarvetta. Syysliikenteen aloituspäivämäärät olisi myös syytä valita samoiksi.

Linjalta 512 esitetään niin ikään keskikesän liikenteen poistoa, laitakesän liikenteen vähentämistä, ja linjalta 522 keski- ja laitakesän liikenteen vähennystä. Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta säästösyistä toimenpiteiden tuli kohdistua myös talviliikenteeseen.

Kuntaosuus

Suunnitelman perusteella tehty arvio Helsingin kuntaosuudesta liikennepalvelujen osalta, 8,31 miljoonaa euroa, ylittää noin 0,30 miljoonalla eurolla talousarviossa 2005 esitetyn arvion. Mikäli junaliikenteen lisäsäästö toteutuu, laskee Helsingin kuntaosuus talousarvion 2005 mukaiseksi mikäli muut talousarviossa esitetyt perusteet toteutuvat.

Suunnitelman mukaan seutuliikenteen nousut ovat vuonna 2005 pienemmät kuin vuonna 2004, mutta lipputulot olisivat selvästi vuotta 2004 suuremmat (noin + 10 %). Lipun hintoihin esitetty keskimäärin 6,5 %:n korotus ei mahdollista tätä. Helsingin kuntaosuus tulee kasvamaan esitetystä. Helsingin kuntaosuuden hyväksyttävällä tasolla pitäminen edellyttääkin seutuliikenteen kustannusten vähentämistä suunnitelmassa esitettyä enemmän.

Johtopäätökset / yhteenveto

Seuraavan ajovuoden, 5.6.2005 – 3.6.2006, liikennöintimuutokset käsittävä seutuliikenteen liikennöintisuunnitelma 2005 – 2006 on vuoden 2005 osalta talousarvion mukainen. Suunnitelman mukainen junaliikenteen kustannustason nousu on 2,6 % ja seutulinjojen 2,9 %.

Junaliikennettä jatketaan edellisvuoden tapaan. Junaliikenteen lisäsäästöjen johdosta junien kokoonpanot muuttuvat.

Bussiliikenteessä on vähennetty tarjontaa erityisesti keski- ja laitakesällä. Talviliikenteen menovähennykset ovat vain vajaa neljäsosa kesän vähennyksistä.

Seutuliikenteen rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet. YTV:n talousarviossa 2005 esittämät lipputuloarviot ovat liian optimistiset. Vuoden 2005 liikenteeseen on tehtävä suunnitelmassa esitettyä suurempia säästöjä kuntaosuuksien kasvun välttämiseksi.

Riittävillä lisäsäästöillä olisi myös mahdollista välttää nyt edessä oleva aikataulukausien erilaisuus kesällä, joka vaikeuttaa käytännön liikenteenhoitoa bussiliikenteessä.

Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää lausuntonaan seutuliikenteen liikennöintisuunnitelma 2005 – 2005 luonnoksesta joukkoliikennelautakunnan lausunnon.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Seutuliikenteen liikennöintisuunnitelmaluonnos 2005 - 2006

YHDEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALITSEMINEN LILINKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN TOIMIKAUDEN 2004 - 2005 LOPPUUN SEKÄ TILINTARKASTAJIEN NIMEÄMINEN VUODEKSI 2005

Khs 2004-839, 2004-2384

Khs päätti 21.6.2004 valita Lilinkotisäätiön hallitukseen kalenterivuosiksi 2004 – 2006 seuraavat kolme varsinaista sekä kolme henkilökohtaista varajäsentä.

varsinainen jäsen	varajäsen

sosiaalikeskuksen johtaja Jarmo Räihä	toimistopäällikkö Leila Palviainen
toimistopäällikkö Taru Neiman	johtava sosiaalityöntekijä Raili Hulkkonen
johtajapsykiatri Tuula Saarela	mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simola

Lilinkotisäätiö ilmoittaa 9.12.2004 kaupunginkansliaan saapuneessa kirjeessään säätiön hallituksen todenneen kokouksessaan 22.11.2004, että Taru Neiman ja Raili Hulkkonen ovat sosiaaliviraston erityispalvelukeskuksen järjestämän mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kilpailuttamisen asiakirjojen käsittelijöinä jäävejä toimimaan Lilinkotisäätiön hallituksen jäseninä 22.11.2004 lukien.

Edellisestä johtuen säätiön hallitus päätti pyytää kaupunginhallitusta nimeämään heidän tilalleen yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen.

Lisäksi Lilinkotisäätiö toteaa (22.11.2004), että säätiön sääntöjen mukaan Helsingin kaupunki nimeää Lilinkotisäätiön hallitukseen yhden varsinaisen tilintarkastajan ja hänelle henkilökohtaisen varatilintarkastajan.

Säätiö esittää, että kaupunginhallitus nimeäisi tilintarkastajat tarkastamaan vuoden 2005 tilejä.

Taru Neiman viittaa (3.12.2004) kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausuntoon 27.10.2004 esteellisyydestä ja henkilöiden valinnasta kaupunkikonsernin ulkopuolisiin yhteisöihin ja pyytää Helsingin kaupunginhallitusta nimeämään Lilinkotisäätiön hallitukseen tilalleen henkilön, joka ei ole esteellinen toimimaan Lilinkotisäätiön hallituksessa.

Stj toteaa, että vuonna 2004 toimintansa aloittanut Lilinkotisäätiö jatkaa Niemikoti ry:n toimintaa sitä edelleen kehittäen. Mielenterveyspotilaiden avopalveluista erityisesti asumispalvelut ovat keskeisellä sijalla säätiön toiminnassa.

Päätösehdotuksessa esitetyt hallituksen jäsen ja varajäsen perustuvat sosiaaliviraston kanssa käytyihin neuvotteluihin.

Tarkastuslautakunta on 15.12.2004 nimennyt ehdolle säätiön tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa mainitut.

STJ Kaupunginhallitus päättänee valita Lilinkotisäätiön hallitukseen toimikauden 2004 – 2006 jäljellä olevaksi ajaksi varsinaiseksi jäseneksi toimistopäällikkö Taru Neimanin tilalle talous- ja velkaneuvonnan päällikkön Marianne Rikaman sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen johtavan sosiaalityöntekijän Raili Hulkkosen tilalle kehittämiskonsultti Veli-Matti Ponkalan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Lilinkotisäätiön tilintarkastajaksi tarkastamaan vuoden 2005 tilejä kaupunkitarkastaja, HTM Kari Roineen ja varatilintarkastajaksi kaupunginreviisori, HTM Vesa Ikäheimon.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, Lilinkotisäätiölle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunginkanslialle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2718, 2004-2497, 2004-1993

Stj toteaa Khn päättäneen 3.11.1997, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 17 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2003 – 2004 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Aila Jokinen (Helsingin Vanhustyönyhdistys ry)
Helen Katajisto (Kotien Puolesta ry)
Valborg Louhisto (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Sirkka Rajanto (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Meeri Reutsalo (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

terveydenhuollon maisteri Brita Heikkilä
Tuulikki Lahtinen
kotirouva Eddina Gestrin
erikoiskuvaaja Veli-Heikki Klemetti
filosofian tohtori Erkki Vauramo

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

toimistopäällikkö Ulla Ranta sosiaalivirastosta
projektipäällikkö Ilkka Sahi terveysvirastosta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
arkkitehti Väinö Castrén rakennusvirastosta

Asettaessaan vanhusneuvoston toimikaudelle 2003 – 2004 Khs päätti määrätä neuvoston puheenjohtajaksi terveydenhuollon maisteri Brita Heikkilän.

Lisäksi Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2003 – 2004 on saapunut kaupunginkansliaan 31.12.2004. Vanhusneuvosto toteaa toimintakertomukseen ja sen liitteenä oleviin kehittämisehdotuksiin viitaten, että vanhusneuvoston toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi sekä esittää Khlle vanhusneuvoston uudelleen asettamista. Vanhusneuvosto katsoo, että seuraavat neljä toimintaa vaativat erityisiä kehitystoimenpiteitä:

- sairaalavoittoisen palvelurakenteen muuttaminen vanhainkoti- ja palveluasuntovetoiseksi

- kuntoutuksen määrän ja vaikuttavuuden lisääminen

- lääkärissäkäyntimäärän kohottaminen hoitotakuun vaatimalle tasolle ja

- ennaltaehkäisevän vanhustyön edellytysten kehittäminen ja turvaaminen.

./. Toimintakertomus yksityiskohtaisine kehittämisehdotuksineen on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Vanhusneuvosto esittää, että nykyisessä vanhusneuvostossa toimivat järjestöt nimeävät ehdokkaansa myös uuteen vanhusneuvostoon. Ote kokousmuistiosta 7/2004 on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

./. Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmä esittää (5.10.2004), että Khs antaisi sosiaalivirastolle tehtäväksi perustaa vanhustyön neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan lähiajan keskeisin tehtävä olisi osallistua uuden vanhuspalveluohjelman jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen. Kirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

./. xxxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx esittävät (1.12.2004), että Helsingin kaupunkiin perustetaan Tampereen mallin mukainen eläkeläisneuvosto toimimaan tehokkaasti vapaaehtoistoimijoiden kanssa kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksissa. Kirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Stj toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Sihteerintehtävien siirrosta sosiaalivirastosta terveyskeskukseen on sovittu em. virastojen kesken.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvostosta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvostoja tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvostojen toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.

Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxxx esitysten osalta Stj toteaa, että vanhusneuvoston perustarkoitus on nimenomaan toimia Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä eikä uuden elimen perustaminen ole tämän vuoksi perusteltua. Muuten esitykset liittyvät sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa valmisteilla olevaan vanhuspalveluohjelmaan sekä vanhusten palvelu- ja virkistyskeskustoiminnan järjestämiseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 – 2006 vanhusneuvostoon seuraavat 17 jäsentä:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Aila Jokinen (Helsingin Vanhustyönyhdistys ry)
Pirkko Aro (Kotien Puolesta ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Antti Henriksson (Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö)
Ylermi Runko (Helsingin Rintamamiesveteraanit ry.)
Eero Viikari (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin Piiri ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

Brita Heikkilä

Esa Laakso

Elina Castrén

Carl Appelberg

_____________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Tarja Kivekäs sosiaalivirastosta
hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
aluerehtori Hannele Koli-Siiteri suomenkielisestä työväenopistosta
liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta
projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi Brita Heikkilän.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvostossa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvoston toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 – 2004 sekä lähettää sen tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän vanhustyön neuvottelukunnan perustamista koskevan kirjelmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxxx eläkeläisneuvoston perustamisesta koskevan kirjelmän sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten valmisteilla olevaa vanhuspalveluohjelmaa vuosille 2006-2009 sekä vanhusten palvelu- ja virkistyskeskusten toimintaa koskevilta osilta.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Pöytäkirjanote jäljennöksin vanhusneuvoston toimintakertomuksesta sekä Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n palvelukeskustyöryhmän sekä Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxxx kirjelmistä sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.

Pöytäkirjanote jäljennöksin vanhusneuvoston toimintakertomuksesta liikuntalautakunnalle, asuntolautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Vanhusneuvoston toimintakertomus 2003 - 2004
	Liite 2	Ote vanhusneuvoston kokousmuistiosta 7/2004
	Liite 3	Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n kirjelmä 5.10.2004
	Liite 4	Xxxxxx xxxxxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxxx kirjelmä 1.12.2004

VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs

Stj toteaa Khn päättäneen 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Khn 10.2.2003 uusiman vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vammaisneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää

- yhdeksän helsinkiläisten vammaisjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä

- neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2003 – 2004 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet

Päivi Jokinen (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Iiro Nummela (Svenska Synskadade i Mellersta Nyland rf)
Anneli Pulkkinen (Helsingin seudun Lihastautiyhdistys ry), 20.10.2003 alkaen Pirjo Lehtovaara-Limnell (Helsingin Invalidien Yhdistys ry) Pulkkisen tilalla
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)

Anna-Liisa Savelius (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Kirsti Hänninen (Helmi ry)
Timo Piippo (Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
20.10.2003 alkaen Johanna Ikävalko (Näkövammaisten Lasten Tuki ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

arkkitehti Maija Könkkölä
lentovirkailija Petri Rauhio, 20.10.2003 alkaen Tuomo Markelin Rauhion tilalla
ent. johtava psykologi Pirkko Kiviniemi
asumispalveluvastaava Sari Kokko

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

arkkitehti Väinö Castrén rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveysvirastosta
liikunnanohjaaja Pirkko Pello liikuntavirastosta

Asettaessaan vammaisneuvoston toimikaudelle 2003 – 2004 Khs päätti määrätä neuvoston puheenjohtajaksi Maija Könkkölän.

Lisäksi Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vammaisneuvosto toteaa (16.11.2004), että vammaispalvelulain mukainen vammaisneuvosto on kaupungissa edelleen vammaisten kuntalaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäjänä ja eri toimijoiden yhteistyöelimenä tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Tärkeimpinä lähiajan asioina vammaisneuvosto näkee uuden vammaispoliittisen ohjelman laadinnan, esteettömyyden edistämisen Helsingissä sekä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden saamisen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Tästä syystä vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että uusi vammaisneuvosto asetettaisiin mahdollisimman nopeasti toimikaudeksi 2005 – 2006, jotta käytännön oikeuksien valvontatyö ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa jatkuisi keskeytyksettä. Samalla todetaan, että nykyisen vammaisneuvoston käsityksen mukaan uuteen vammaisneuvostoon olisi syytä saada kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.

./. Kaupunginkansliaan 4.1.2005 saapuneessa vammaisneuvoston toimintakertomuksessa selostetaan neuvoston toimintaa vuosina 2003 – 2004. Toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Vammaisneuvosto esittää (29.12.2004) järjestöjen kokouksessa yksimielisesti tehdyn päätöksen mukaisesti nykyisen vammaisneuvoston toimintasäännön täydentämistä siten, että neurologiset vammaisjärjestöt saataisiin tulevaisuudessa erilliseksi vammaisjärjestöryhmäkseen. Ehdotus on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Stj pitää perusteltuna vammaisneuvoston esitystä jäsenmäärän kasvattamisesta yhdellä järjestöedustajalla. Näin saadaan turvattua neurologisia vammoja ja sairauksia edustavien järjestöjen riittävä edustus neuvostossa. Vammaisneuvostoa voidaan myöhemmin täydentää Khn erillisellä päätöksellä järjestöjen saatua nimettyä po. edustajan.

Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän yhteiskokouksen ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 10.2.2003 hyväksymäänsä vammaisneuvoston toimintasääntöä, nostaa vammaisjärjestöjen vammaisneuvostoon nimeämien ehdokkaiden määrän kymmeneen neuvoston kokonaisjäsenmäärän kasvaessa 19 jäseneen.

Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 – 2006 vammaisneuvostoon seuraavat 18 jäsentä:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Virve Lindholm (Helsingin Kuurojen Yhdistys ry)
Iiro Nummela (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Suurkuukka (Polioinvalidit ry, Pääkaupunkiseudun osasto)
Pekka Koivusalo (Kehitysvammatuki 57 ry)
Kirsti Hänninen (Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Paula Alho (ALVI ry)
Johanna Ikävalko (Näkövammaisten Lasten Tuki ry)
Päivi Koivunen (Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

Maija Könkkölä

_________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

projektipäällikkö Pirjo Tujula rakennusvirastosta
suunnittelija Outi Dammert opetusvirastosta
vammaistyön päällikkö Hanna Maidel sosiaalivirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
projektipäällikkö Ilkka Laine kaupunkisuunnitteluvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä Maija Könkkölän.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa

- tekemään kaupunginhallitukselle ehdotuksen neurologisia vammoja ja sairauksia edustavasta jäsenestä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Vammaisneuvoston toimintakertomus 2003 - 2004
	Liite 2	Neurologisten vammaisjärjestöjen edustusta koskeva vammaisneuvoston ehdotus 29.11.2004

31.1.2005 pöydälle pantu asia

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2005-139, 2003-97

Stj toteaa Khn 25.3.1985 päättäneen, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Toimintasäännön mukaan “neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteutumista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja niiden kehitystä.

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat. “

Neuvottelukunnan kokoonpano vuosina 2003 - 2004 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

varatuomari Irmeli Lemberg, pääjohtaja Ylermi Runko; omaishoitaja Inkeri Räisänen ja järjestösihteeri Lauri Suoranta

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

terveysjohtaja Outi Kupiainen terveysvirastosta, 22.3.2004 alkaen ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta Kupiaisen tilalla, toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta, toimistopäällikkö Maaretta Pukkio sosiaalivirastosta ja liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta.

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

kunniapuheenjohtaja Antti Hartikka (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry.), varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamamiesveteraanien Helsingin piiri ry), kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry) ja puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry).

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Irmeli Lembergin ja kehotti terveysvirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä neuvottelukunnan uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta ja tärkeinä pitämistään asioista, joita sen mahdollisen seuraajan tulisi käsitellä, sekä antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004 on saapunut kaupunginkansliaan 21.12.2004. Toimintakertomuksen viimeisessä kohdassa 17 neuvottelukunta ilmoittaa pitävänsä edelleen tärkeänä yhteistyötä ja koordinointityötä sotiemme veteraanien arkiasioissa. Toimintakertomuksesta (kohta 5) ilmenee neuvottelukunnan toivovan, että seuraava neuvottelukunta jatkaa veteraanien kotiavun selvittämistä.

./. Toimintakertomus on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvottelukunnasta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvottelukuntia tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvottelukuntien toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Eeva Vuorenlehto

Pirkko Tepponen

Lauri Suoranta

______________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi_______________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvottelukunnassa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvottelukunnan toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Lopuksi kaupunginhallituksen päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle,

liikuntavirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004

31.1.2005 pöydälle pantu asia

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2309

Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta toteaa (19.10.2004) mm., että Khs asettaessaan neuvottelukunnan toimikaudeksi 2003 - 2004 kehotti neuvottelukuntaa toimikauden päättyessä esittämään perustellun näkemyksensä uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta.

Neuvottelukunta valitsi toimikauden 2003 - 2004 erityishaasteiksi asukastaloverkoston toimivuuden, päihdeongelmien ehkäisyn ja huumestrategian, perheväkivallan ehkäisystrategian, turvallisuuden, innovaatiot ja poikkihallinnolliset hankkeet, eurooppalaisen kaupunkipolitiikan, maahanmuuttajien kotoutumisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen.

Monet viimeaikaiseen kehitykseen liittyvät ongelmat ovat myös tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Sosiaalisesti syrjäytyneillä ihmisillä ongelmat ovat kasautuneita eikä niitä voida hoitaa pelkästään sektorityöskentelyllä. Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorien välisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijatahon neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.

Asukastaloverkosto hyötyisi edelleen neuvottelukunnan tuesta. Neuvottelukunta on asuinalueiden prosessimaisen kehittämisen työrukkanen, sillä asukkaiden ideoimat hankkeet eivät noudata kaupungin sektorijakoa. Neuvottelukunta kehittelee asukastaloverkoston ja HELKA ry:n kanssa toimivaa kansalaiskanavaa sekä rakenteita, joiden varaan positiivisen muutoksen voisi rakentaa.

Hallintokunnat osallistuvat huumestrategian toteuttamiseen oman työnsä puitteissa. Päihdeongelmien huolestuttavaa lisääntymistä ehkäisemään tarvittaisiin hyvä päihdestrategia. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa strategian toteuttamiseksi. Neuvottelukunta tukee kokonaisvaltaista terveyden edistämistä, joka lisää kaupunkilaisten elämänhallintaa sekä parantaa asukkaiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaympäristöään ja kokoaa uusia ryhmiä vastuulliseen huumetyöhön.

Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi toteutettavassa kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteidenkäyttötrendeistä.

Turvallisuusstrategian eteneminen vaatii monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa. Kaupungin turvallisuus varmistetaan luomalla eheyttävää yhteiskuntapolitiikkaa ja vahvistamalla sosiaalisia verkostoja. Turvallisuuden mittareita ovat rikollisuuden määrän ohella yhteisön toimivuus, asukkaiden elämänlaatu ja turvallisuuden tunne. Poliisin ja kaupungin toimiva yhteistyö on kaupungin turvallisuuden edellytys ja neuvottelukunta tarjoaa tähän yhteistyöhön toimivan kanavan. Neuvottelukunta on mukana rahoittamassa kokeilua, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee poliisiasemalla.

Neuvottelukunta on mukana YKS2-hankkeessa. Hanke on usean eri toimijan yhteinen turvallisuusstrategian käytännön sovellutus, jonka avulla asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta kotialueestaan. YKS2-hankkeelle olisi tarkoitus saada vuosiksi 2005 – 2007 kansainvälinen tytärhanke, jolle hankittaisiin EU-rahoitus AGIS-projektirahoituksesta.

Perheväkivallan ehkäisyohjelma on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on aika ajoin muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.

Uusimmaksi haasteekseen perheväkivallan ehkäisytyöryhmä nostaa lapsien laiminlyöntiin ja pahoinpitelyyn liittyvän tiedon välittämisen.

Maahanmuuttajien kotoutumista haittaavat kielitaidon puute, suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen heikko tuntemus, perheiden vaikeudet ja heikentyneet sosiaaliset verkostot. Kaupungin kotouttamisohjelman lähtökohtana on, että kotoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kumppanuuskulttuurin kehittämistä maahan muuttajajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on myös erilaisten yhteistyöfoorumien kehittäminen. Maahanmuuttajatyön näkökulmasta kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen tulisi olla samoilla linjoilla siitä, minkälaista kotouttavan maahanmuuttajajärjestön työn tulisi olla. Neuvottelukunta tukee maahanmuuttajien kotoutumista yhteistyössä maahanmuuttoyksikön kanssa.

Yhteiskunnassa ja arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia. Neuvottelukunta tukee innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, mm. erilaisia taidepainotteisia kokeiluja, joilla tuetaan yksilön kasvua ja vahvistetaan yhteisöllistä identiteettiä. Neuvottelukunta näkee tärkeäksi, että lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista seurattaisiin.

Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.

Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen taho löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan.

Edellä olevaan viitaten neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2005 – 2006 Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan.

Stj toteaa, että neuvottelukunnan kokoonpano edellisellä toimikaudella oli seuraavaa: puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala 15.8.2004 saakka, minkä jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja varapuheenjohtajana yhteispalvelujohtaja Ammi Isokallio sosiaalivirastosta sekä jäseninä mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simola terveysvirastosta, osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta, tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta, liikunnansuunnittelija Pirkko Pello liikuntavirastosta, johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta 9.2.2004 alkaen, siihen asti opetuspäällikkö Irmeli Halinen opetusvirastosta, Malmitalon johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta, osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta, kaupunginsihteeri Anneli Frantsi kaupunginkansliasta, apulaispoliisipäällikkö Tapio Huttunen Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta, ylikomisario Göran Wiksten Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta ja johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kuluvan vuoden sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle on varattu 600 000 euroa.

Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti. Kaupungin ulkopuolisten tahojen edustusta on lisätty syöpäjärjestöjen edustajalla. Pääsihteeri Harri Vertio on työskennellyt ja vaikuttanut neuvottelukunnan toimialueella pitkään eri toimipaikoissa mm. ennen nykyistä tehtäväänsä Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtajana, joten hänen saamisensa mukaan neuvottelukunnan työhön on hyvin toivottavaa.

Tasa-arvolain mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan

puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

varapuheenjohtajaksi asukasyhteyspäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

jäseniksi seuraavat:

- hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

- osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta

- tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta

- liikunnansuunnittelija Maria Nyström liikuntavirastosta

- osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta

- johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta

- johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

- kaupunginsihteeri Anneli Frantsi kaupunginkansliasta

- apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kertomuksen neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Terve- ja turvallinen -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004

31.1.2005 pöydälle pantu asia

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2646

Stj toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Khs asetti neuvottelukunnan edellisen kerran 27.1.2003 (132 §) ja sen kokoonpano vuosina 2003 - 2004 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

järjestöpäällikkö Marja Pihnala, kotiäiti Tiina Vallila, lastentarhanopettaja Nina Konttinen, yrittäjä Georgios Mandalios ja filosofian maisteri Ulf Gustafsson

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

sosiaalityöntekijä Jukka Varanki sosiaalivirastosta, ylihoitaja Riitta Lahtinen terveysvirastosta, nuorisosihteeri Mervi Smahl-Laurikainen nuorisoasiainkeskuksesta, osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki liikuntavirastosta ja Malmi-talon johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

Mikko Mäkelä (nuorisojärjestöt), Eija Mäkinen (lapsijärjestöt), Paavo Vierto (päihdejärjestöt), Anna-Liisa Savelius (vammais- ja erityisjärjestöt), Antti Henriksson (vanhusjärjestöt), Päivi Ahlroos-Tanttu (liikuntajärjestöt), Jaana Valtonen (seurakunnan diakoniatyö), Sylvi Lampinen (asukastoiminta) ja Jaana Löppönen (muut järjestöt).

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Marja Pihnalan. Edelleen Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä neuvottelukunnan uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta ja tärkeinä pitämistään asioista, joita sen mahdollisen seuraajan tulee käsitellä sekä antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan vuoden 2004 loppuun mennessä.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi Tuominen.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa 21.12.2004 kaupunginkansliaan saapuneessa kirjeessään, että neuvottelukunta valitsi toimikautensa painopistealueeksi yhteistyön tiivistämisen järjestöjen kanssa. Neuvottelukunta toteutti syksyn 2003 aikana laajan järjestökyselyn, jonka tuloksia hyödynnettiin jo vuoden 2004 aikana mm. järjestötapaamisen uudistamisessa sekä tiedotusstrategiassa. Vastauksissaan järjestöt toivoivat kaupungin tukipolitiikalta sekä kaupungin kanssa tehtävältä yhteistyöltä pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Järjestöt – samoin kuin neuvottelukunta toivoo, että myös kaupunki arvostaisi ja tukisi kuntalaisten omaehtoista toimintaa.

Neuvottelukunta näkee tärkeäksi jatkaa vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen nostamisen eteen tehtyä työtä mm. vuosittaisen vapaaehtoistyön tunnustuspalkinnon jakamisen kautta. Lisäksi neuvottelukunta pitää tärkeänä panostaa vapaaehtoistyön koulutukseen ja tiedottamiseen sekä edistää edelleen neuvottelukunnan sekä eri hallintokuntien, neuvottelukuntien ja lautakuntien välistä yhteistyötä. Myös Kansalaistoiminta tutuksi –koululaishankkeen tukemista samoin kuin vapaaehtoistyön vastuu- ja vakuutuskeskustelua on syytä jatkaa.

Neuvottelukunta painottaa toimikauden alussa järjestettävän koulutuspäivän tärkeyttä asioiden ja käsitteiden selventämisessä sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen lukemista toiminnan tehokkaan jatkumisen ja päällekkäisten töiden välttämisen vuoksi. Neuvottelukunnan toiminta-avustus on syytä pitää vähintään vuoden 2003 tasolla (7000 euroa), jotta mm. www-sivujen, järjestöoppaan sekä muiden tarpeellisten tiedotteiden ajanmukaistaminen ja päivittäminen voidaan toteuttaa.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan 2.12.2004 esittää, että Khs asettaa vapaaehtoistyön neuvottelukunnan 1.1.2005 lukien seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, nimeää siihen jäsenet ja osoittaa neuvottelukunnan käyttöön riittävät resurssit toiminnan turvaamiseksi.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2003 – 2004 on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Neuvottelukunta on tehnyt erillisen avustusanomuksen, joka on talous- ja suunnittelukeskuksessa valmisteltavana. Toimivalta asiassa kuuluu kaupunginjohtajalle.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

Tiina Vallila

Viljami Wiirilinna

Esa Tulkki

Galina Villonen

________________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

vapaaehtoistyön ohjaaja Eeva Linna sosiaalivirastosta

osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki liikuntavirastosta

ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta

nuorisosihteeri Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

Mikko Mäkelä (nuorisojärjestöt)

Antti Honkanen (päihdejärjestöt)

Raija Manninen (vammais- ja erityisjärjestöt)

Antti Henriksson (vanhusjärjestöt)

Risto Fagerholm (liikuntajärjestöt)

Jaana Valtonen (seurakunnan diakoniatyö)

Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

Vesa Kukkamaa (muut järjestöt)

Arja-Liisa Ylönen (lapsijärjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi____________________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004



Kokousaika	7.2.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali