PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Muutos henkilöstökassatoimikunnan kokoonpanossa

Määrärahan myöntäminen Arabianrannan esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostusta ja koerakentamista varten

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Tapaninkylän tonttien 39363/22, 39364/11 ja 25 sekä 39365/9 asemakaavan muuttaminen (nro 11459)

Suutarilan tontin 40034/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11461)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30:n sekä DB Real Estate Spezial Invest GmbH:n välisissä kiinteistökaupoissa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n kuolinpesien sekä Neste Markkinointi Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Varpu ja Ben-Roger Lindbergin poikkeamishakemus

Vt Tiia Aarnipuun toivomusponsi: Lasten liikenneturvallisuudesta huolehtimisen ottaminen yhdeksi liikennesuunnittelun näkökulmaksi

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin teatterisäätiön tilintarkastajien valitseminen

Helsinki-lisän myöntämisperusteiden ja määrän tarkistaminen

Eräiden virkojen lakkauttaminen

Kaupunginorkesterin muusikoiden kotiharjoitteluaikaa sekä puku- ja soitinkorvausta koskevat paikalliset sopimukset

Palmian henkilöstön asemaa kilpailuttamistilanteessa koskeva paikallinen sopimus

Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Siirtyvän henkilöstön irtisanomissuoja määriteltävä vähintään seurantajakson pituiseksi

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus eläintarhan johtajan päätöksiin eläintenhoitajan valinnasta

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus eläintarhan johtajan päätökseen eläintenhoitajan valinnasta

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus eläintarhan johtajan päätöksiin eläintenhoitajan valinnasta

14.11.2005 pöydälle pantu asia
Eron myöntäminen Tapio Ruuthille tasa-arvotoimikunnasta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Teknos Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Esitys joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamisesta Helsingin sisäisessä liikenteessä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunnon antaminen Helsingin Ensihoito ja sairaanhoito Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksista

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISTA JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUSTA JA KOERAKENTAMISTA VARTEN

Khs 2005-1090

Rakennusvirasto toteaa esityksessään 7.11.2005, että Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 18.2.2005 kiinteistövirastolle luvan Arabianrannan pohjoisosien pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Vuoden 2005 esirakentamisalue (alue 5) sijoittuu Birger Kaipiaisen kadun pohjoispuolelle. Pohjoisosan lisäksi maankunnostustöitä ja esirakentamista tehdään myös kaava-alueen eteläosassa Kumpulanpuron ja ns. KTK-penkan osalta. Kumpulanpuron ja KTK-penkan esirakentaminen on tehtävä ennen sen viereisten kortteleiden rakentamista. Kaava-alueen eteläosassa on käynnissä laaja koerakentamishanke, jolla pyritään löytämään teknisesti ja taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu alueen esirakentamiseksi. KTK-penkka on osana koerakennetta.

Arabianrannan maaperän puhdistaminen ja esirakentaminen aloitettiin vuoden 1997 alusta kaupunginhallituksen töitä varten myöntämillä määrärahoilla, joita tähän mennessä on käytetty yhteensä 40,1 milj. euroa. Summassa on mukana vuoden 2005 kustannukset. Vuosina 2006 - 2010 Arabianrannassa tullaan käyttämään maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen vielä noin 42,2 milj. euroa (1997 - 2010 yhteensä 82,3 milj. euroa). Vuonna 2000 tehty koko Arabianrannan puhdistuksen ja esirakentamisen kustannusarvio oli noin 44 milj. euroa. Kustannusarvion ylittyminen selittyy kunnostettavan alueen laajentamisella (Kumpulanpuro 4 milj. euroa), arvioitua vaikeammilla esirakennusolosuhteilla ja maaperän puhdistuksen vaatimusten kiristymisellä. Lopulliset kunnostuskustannukset selviävät aina vasta, kun puhdistettava alue on kunnostettu.

Kaupungin tavoitteena on nopeuttaa asuntotuotantoa, mikä vaatii huomattavaa esirakentamista ja maaperän puhdistustoimenpiteitä. Lokakuussa 2005 valmistuneiden suunnitelmien mukaan on selvinnyt, että esirakentamista voidaan edelleen nopeuttaa panostamalla vuoden 2006 esirakennusohjelmaan. Vuoden 2006 arvioidut esirakennuksen ja puhdistuksen kustannukset ovat noin 17 milj. euroa. Suurin osa vuoden 2006 kustannuksista tulee Arabianrannan pohjoisosan esirakennus- ja puhdistusurakasta (n. 10 milj. euroa). Pohjoisosan urakkaa ei ole kustannussyistä tarkoituksenmukaista jakaa pienempiin osiin. Loput 7 milj. euroa käytetään Toukorannassa esirakennukseen ja puhdistukseen. Vuoden 2006 osalta, kun kustannukset ovat tarkentuneet, tullaan tekemään eri esitys.

Arabianrannan esirakentamisen ja alueen 5 pilaantuneen maaperän kunnostuksen sekä kaava-alueen eteläosan koerakenteen lisämäärärahatarve vuodelle 2005 on 1,4 milj. euroa. Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esi- sekä koerakentamista varten 1,4 milj. euroa

Kj toteaa, että Arabianrannan esirakentaminen ja likaantuneen maaperän puhdistaminen on edellä mainituista syistä johtuen ollut huomattavasti laajempi ja vaikeampi työ kuin mitä osattiin ennakkoon arvioida. Lopulliset kustannukset tulevat olemaan yli 80 milj. euroa kun kustannusennuste vuonna 2000 oli 44 milj. euroa. Vuonna 2006 tullaan tarvitsemaan talousarvioon varatun 4 milj. euron lisäksi 13 milj. euron ylitys. Ylitys on perusteltua kattaa tonttien myyntituloista ns. maanhankintarahaston kautta.

Vuoden 2005 talousarvion esirakentamiskohdassa on oma alakohta ”Arabianrannan esirakentaminen”, 4 milj. euroa, jonka Khs myönsi 23.5.2005 rakennusviraston käyttöön. Alakohdassa 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, on vielä sitomatta 2,66 milj. euroa, josta voitaisiin siirtää 1,4 milj. euroa käytettäväksi Arabianrantaan.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

siirtää vuoden 2005 talousarvion kohdan 8 01 02,esirakentaminen, alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, 1 400 000 euroa alakohtaan 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen ja

myöntää rakennusvirastolle alakohdasta 8 01 02 06, esirakentaminen, Arabianrannan esirakentaminen,

1 400 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esi- sekä koerakentamista varten

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39363/22, 39364/11 JA 25 SEKÄ 39365/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11459)

Khs 2005-2229

39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39363 tontin nro 22, korttelin nro 39364 tonttien nro 11 ja 25 sekä korttelin nro 39365 tontin nro 9 asemakaavan muutosehdotus.

Soininkuja 19, Kalpakuja 9 ja 11, Vallesmannintie 43

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.9.2005) mm., että tontin 39364/25 haltijat 13.4.2005, tontin 39364/11 omistaja 27.1.2005, tontin 39365/9 omistajat 2.7.2004 sekä tontin 39363/22 omistaja 17.1.2005 ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tonteilla on voimassa asemakaava nro 8560 (vahvistettu 7.5.1984). Kaavassa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuusluku on e = 0.20 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta.

Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöön. Tontit on aidattava katu- ja muita yleisiä alueita vastaan pensasaidalla tai vähinään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Rakennuskiellot

Tonttia 39365/9 ei ole merkitty kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin, joten sillä on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tonteilla 39364/25 ja 39365/9 on omakotitalot. Tontilla 39364/11 on ennestään omakotitalo, lisäksi sille ja tontille 39363/22 on myönnetty voimassa olevan asemakaavan mukaiset rakennusluvat.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontit ovat merkitty edelleen erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on poistettu tarpeettomana.

Tontilla 39364/25 olevaa merkintä asuinrakennusten ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan on nostettu 30 dBA:sta 32 dBA:han. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Kaava-alueen pinta-ala on 5 203 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 1 301 k-m² (lisäystä 260 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Huomautuksia ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 21.10.–4.11.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39363 tontin nro 22, korttelin nro 39364 tonttien nro 11 ja 25 sekä korttelin nro 39365 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11459 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11459 (Tapaninkylän tontit 39363/22, 39364/11 ja 25, 39365/9)

SUUTARILAN TONTIN 40034/10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11461)

Khs 2005-2228

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40034 tontin nro 10 asemakaavan muutosehdotus.

Iltatähdentie 28

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.9.2005) mm., että tontin omistaja on 2.7.2004 pyytänyt asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 7660 (vahvistettu 7.2.1978). Kaavan mukaan tontti on omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO) tonttitehokkuudella e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontti on rakentamaton.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4,5 m:stä 5 m:iin ja kaksikerroksisen 6 m:stä 6,5 m:iin.

Tontille lentomelun torjumiseksi annettua asemakaavamääräystä on muutettu siten, että asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 75 dBA vastaan. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 1 244 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 311 k-m² (lisäystä 62 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40024 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnittelu-viraston asemakaavaosaston 29.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11461 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11461 (Suutarilan tontti 40034/10)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ITÄMERENKATU 9:N JA KIINTEISTÖ OY HELSINGIN HIOMOTIE 30:N SEKÄ DB REAL ESTATE SPEZIAL INVEST GMBH:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2005-2386

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20002 tontti nro 10; Itämerenkatu 9 sekä
46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46072 tontti nro 9; Hiomotie 30

Kiinteistölautakunta toteaa (1.11.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm.

ja kauppahinta

20. kaupunginosa

kortteli 20002

tontti 10

46. kaupunginosa

kortteli 46072

tontti 9

Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 / DB Real Estate Spezial Invest GmbH

Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 / DB Real Estate Spezial Invest GmbH

1.9.2005

20 222 022 euroa

1.9.2005

14 721 600 euroa

Kiinteistökauppojen kohteina ovat Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin nro 20002 tontti nro 10 rakennuksineen sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46072 tontti nro 9 rakennuksineen.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 20002/10 kuuluu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontti 46072/9 muodostaa osan ohjeellisesta kaavatontista 46072/12, joka asemakaavan mukaan kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen (KT-1). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 4 008 m² ja rakennusoikeus 14 000 k-m².

Kaupungin antama ennakkolausunto

Kiinteistöyhtiöt omistava Nokia Asset Management Oy pyysi 26.7.2005 päivätyllä kirjeellä kaupungilta etuostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä kyseessä olevissa kiinteistökaupoissa. Kaupunginhallitus päätti 5.9.2005 (1041 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeutta, mikäli yhtiö tekee ennakkolausuntopyynnön mukaiset kiinteistökaupat kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä.

Kaupan ehdot Kiinteistövirasto on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kauppojen mahdollisia muita kuin kauppakirjoissa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppoihin ei liity muita kuin kauppakirjoissa mainitut ehdot.

Ennakkolausuntopyynnössään Nokia Asset Management Oy ilmoitti tontin 20002/10 kauppahinnaksi vähintään 21,4 milj.euroa ja tontin 46072/9 kauppahinnaksi vähintään 14,7 milj. euroa. Tontin 46072/9 toteutunut kauppahinta on 14 721 600 euroa. Tontin 20002/10 toteutunut kauppahinta on 20 222 022 euroa, mikä poikkeaa ennakkolausuntopyynnössä ilmoitetusta. Kauppakirjan mukaan ostaja osti kaupan yhteydessä myös Ruohoparkki Oy:n osakkeita ja kiinteistön sekä osakkeiden yhteenlaskettu kauppahinta on 21 465 022 euroa.

Koska toteutuneet kaupat ovat em. kauppahintaa lukuun ottamatta ennakkolausuntopyynnön mukaisia, ei kaupungin kiinteistölautakunnan mielestä tule käyttää etuosto-oikeuttaan kyseessä olevissa kiinteistökaupoissa.

Kiinteistölautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2005 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 myi Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin nro 20002 tontin nro 10 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 myi 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46072 tontin nro 9 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2005 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 on myynyt 20. kaupunginosan korttelin nro 20002 tontin nro 10 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle, ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 on myynyt 46. kaupunginosan korttelin nro 46072 tontin nro 9 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus (Länsisataman tontti 20002/10)
	Liite 2	Kauppakirja (tontti 20002/10)
	Liite 3	Sijaintikartta (tontti 20002/10)
	Liite 4	Kartta kaupan kohteena olevasta tontista (tontti 20002/10)
	Liite 5	Kiinteistönluovutusilmoitus (Pitäjänmäen tontti 46072/9)
	Liite 6	Kauppakirja (tontti 46072/9)
	Liite 7	Sijaintikartta (tontti 46072/9)
	Liite 8	Kartta kaupan kohteena olevasta tontista (tontti 46072/9)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N KUOLINPESIEN SEKÄ NESTE MARKKINOINTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-2405

Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitseva Sillankorva-niminen tila RN:o 3:405; Aamuruskontie 2.

Kiinteistölautakunta toteaa (1.11.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

Ala-Tikkurilan kylän tila RN:o 3:405

XXXX ja XXXX XXXX:n kuolinpesät / Neste Markkinointi Oy

30.9.2005

530 000 euroa

Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitseva Sillankorva-niminen tila RN:o 3:405. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tila muodostaa pääosan huoltamorakennusten korttelialueeseen (LH) kuuluvasta tontista nro 40061/13. Myydyn tilan pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan 4 978 m². Tilan kaavoitettu pinta-ala on 4 468 m² ja rakennusoikeus 893 k-m².

Kaupungin antama ennakkolausunto

XXXX ja XXXX XXXX:nkuolinpesien pesänselvittäjä pyysi 14.7.2005 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä kyseessä olevassa kiinteistökaupassa. Kaupunginhallitus päätti 5.9.2005 (1043 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeutta mikäli osapuolet tekevät ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä.

Kaupan ehdot Myyjä ei ole vastannut asetettuun määräaikaan mennessä kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista.

Koska toteutunut kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, ei kaupungin tule käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa.

Kiinteistölautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 30.9.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX ja XXXX XXXX:n kuolinpesät ovat myyneet Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevan Sillankorva-nimisen tilan RN:o 3:405 Neste Markkinointi Oy:lle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 30.9.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX ja XXXX XXXX:n kuolinpesät ovat myyneet Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevan Sillankorva-nimisen tilan RN:o 3:405 Neste Markkinointi Oy:lle.

Pöytäkirjanote Neste Markkinointi Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Ala-Tikkurilan kylän tila RN:o 3:405)
	Liite 4	Kartta myytävästä tilasta (Ala-Tikkurilan kylä, RN:o 3:405)

VARPU JA BEN-ROGER LINDBERGIN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1941

Varpu ja Ben-Roger Lindberg pyytävät (7.7.2004) poikkeamislupaa 25. kaupunginosan (Käpylän) korttelin 874 tontille 13 (Marjatantie 27) talousrakennuksen kunnostukseen 20 k-m² ja laajentamiseen 77 k-m² uudisosalla toimistotiloiksi poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta kokonaisuudessaan, lisäksi poiketen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan rakennuksiin ei saa sijoittaa liikehuoneita.

Hakija perustelee hakemustaan rakentamisen sijoittamista rajoittavilla tontin suurilla korkeuseroilla ja herkän kallioluonnon säilymisellä ja asuinrakennuksen harjasuunnalla, jotka estävät asemakaavan mukaiselle rakennusalalle rakentamisen. Talousrakennus on ollut Käpylän maksullinen mankeli.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.8.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Alueella on voimassa 1.4.1937 vahvistettu asemakaava nro 1639. Asemakaavan mukaan tontille on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa enintään 2-kerroksisia paloa pidättävään, paloa hidastavaan tai palonarkaan luokkaan kuuluvia rakennuksia. Kussakin rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Asemakaavasta tulkittu laskennallinen rakennusoikeus on noin 260 k-m², josta asuinrakennuksessa on käytetty 128 k-m². Asemakaavassa ei ole annettu rakennusalaa talousrakennukselle. Asemakaavan mukaan rakennuksiin ei saa sijoittaa liikehuoneita.

Alueen rakennukset ovat osa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristökokonaisuutta, joista jokainen rakennus erikseen on lisäksi ajalleen tyypillisenä arvokas ja säilytettävä. Tontilla on yksi asuinrakennus ja yksi talousrakennus. Asuinrakennus ja talousrakennus ovat Uno Mobergin vuonna 1927 suunnittelemat. Asuinrakennuksen ullakkokerrokseen on 7.5.1995 myönnetty lupa ullakkokomeron muuttamiseksi kodinhoitohuoneeksi ja noin metrin levyisen kattoikkunalyhdyn rakentamiselle kodinhoitohuoneeseen Marjatantien puoleiselle kattolappeelle.

Talousrakennus on varhaisemmissa pohjakartoissa merkitty hormillisena rakennuksena virheellisesti asuinrakennuksen merkinnällä (ar). Uusimmassa pohjakartassa merkintä on talousrakennus (tr).

Maastohavaintojen mukaan tontilla on jo louhittu kalliota ja tehty maansiirtotöitä. Vanha talousrakennus on kunnostettu ja laajentaminen wc-tiloilla jo toteutettu.

Hakijan tarkoituksena on säilyttää tontin herkkä kallioluonto, vanhan talousrakennuksen historiallinen kerrostuneisuus, säilyttää nykyinen asuinrakennus ennallaan ja kunnostaa alkuperäinen yksikerroksinen talousrakennus 20 k-m², jota laajennetaan wc-tiloilla 5 k-m². Lisäksi talousrakennukseen liitetään kaksikerroksinen uudisrakennusosa
77 k-m². Hakijan tarkoituksena on käyttää rakennuskokonaisuutta toimistotiloina. Hakija esittää perusteluinaan, että alueella on jo toteutettuja piharakennuksia ja että alueen kiinteistön omistajille tulee antaa tasavertainen mahdollisuus nostaa kiinteistön arvoa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakentaminen ei sijoitu asemakaavan mukaiselle rakennusalalle, eikä ole käyttötarkoitukseltaan asemakaavan mukaista. Lisäksi asemakaava kieltää liikehuoneiden sijoittamisen rakennuksiin. Asemakaavassa ei ole sallittu talousrakennuksen rakentamista tontille, mutta pieniä talousrakennuksia on toteutettu alueelle. Haettu toimenpide on laajuudeltaan tavanomaista talousrakennusta suurempi.

Aluetta koskevista suunnittelutavoitteista hakemus poikkeaa siten, että Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Haettu toimenpide ei esitetyn kaltaisena täytä näitä tavoitteita.

Alueelle valmistellaan asemakaavan muutosta, jossa lisärakentamisen määrä, sijoitus ja käyttötarkoitus sekä suojelutavoitteet ratkaistaan koko Länsi-Käpylän aluetta koskien. Asemakaavan muutoksen yhteydessä voidaan tarkemmin määritellä kuinka käyttämätön rakennusoikeus sijoitetaan tontilla sijaitseviin rakennuksiin.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan 30.6.2004 lausunnossa on esitetty, että työhuonetila on suuruudeltaan 40 m². (Laskelmissa olemassa oleva talousrakennus on 20 k-m², jota laajennetaan 77 k-m²). Kaupunkikuvaneuvottelukunta on katsonut, että esitys työhuonetilan laajennukseksi on sekä päärakennusta, että ympäristöä suojeleva ratkaisutapa, jossa alkuperäinen talousrakennus kerrostumineen säilyy. Rakennukset rytmittyvät hyvin ympäristöönsä. Esitetty silta, mutta kattamattomana on maastonmuotoja kunnioittava idea. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan mielestä käyttötarkoitus sopii alueelle, mutta mahdollisten työpaikkojen mukanaan tuoma autopaikkatarve tulee ratkaista alueelle sopivalla tavalla. Lausuntonaan kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että suunnitelma em. huomautuksella täyttää luvan myöntämisen edellytykset,
ellei kaavoituksesta tms. muuta johdu. Kaupunkisuunnitteluviraston edustaja pidättäytyi kaupunkikuvaneuvottelukunnassa suunnitelman arvioinnista ja pysyttäytyi kaupunkisuunnitteluviraston kielteisessä kannassa.

Naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu talousrakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen, kunnostaminen ja laajentaminen ei ole voimassa olevan asemakaavan määräysten mukainen, koska tontille saa asemakaavan mukaan rakentaa enintään kahden asunnon kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja rakennuksiin ei saa sijoittaa liikehuoneita. Rakennusta ei laajuudeltaan voida myöskään pitää talousrakennuksena ja rakentaminen sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle. Asemakaavassa ei myöskään ole määrätty rakennusalaa talousrakennukselle.

Alueelle valmistellaan asemakaavan muutosta, jossa lisärakentamisen määrä, sijoitus ja käyttötarkoitus sekä suojelutavoitteet ratkaistaan koko Länsi-Käpylän aluetta koskien ja samantyyppisissä tilanteissa olevia maanomistajia tasapuolisesti kohdellen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä voidaan tarkemmin määritellä käyttämättömän rakennusoikeuden sijoitus mm. nyt kyseessä olevalle tontille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen ja tuottaa haittaa valmisteilla olevan uuden asemakaavan laatimiselle.

Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle sekä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 16.9.2005 mennessä.

./. Kaj toteaa, että Varpu Lindberg ja Ben-Roger Lindberg ovat 16.9.2005 toimittaneet Helsingin kaupunginhallitukselle 15.9.2005 päivätyn vastineen rakennusvalvontaviraston kaupunkisuunnitteluvirastolta pyytämään lausuntoon 25. kaupunginosan korttelin 874 tonttia 13 koskevasta poikkeamishakemuksesta. Kaj katsoo, että vastineessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka vaikuttaisivat asian ratkaisuun. Vastine on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä hakemuksen päätöksen nro 2005-1941/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Varpu ja Ben-Roger Lindbergin poikkeamispäätös
	Liite 2	Ympäristökartta (Käpylän tontti 874/13)
	Liite 3	Asemapiirros (Käpylän tontti 874/13)
	Liite 4	Varpu Lindbergin ja Ben-Roger Lindbergin vastine 15.9.2005

VT TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI: LASTEN LIIKENNETURVALLISUUDESTA HUOLEHTIMISEN OTTAMINEN YHDEKSI LIIKENNESUUNNITTELUN NÄKÖKULMAKSI

Khs 2005-1266

Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 25.5.2005 (asia nro 8) valtuutettujen tekemiä aloitteita Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten liikenneturvallisuudesta huolehtiminen otetaan liikennesuunnittelussa yhdeksi erityiseksi näkökulmaksi ja että koulumatkan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kouluverkkosuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi lasten liikenneturvallisuutta pyritään edistämään vaikuttamalla aktiivisesti autoilijoiden asenteisiin.” (Tiia Aarnipuu, äänin 59–0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.10.2005) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä Lasten liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on ollut liikennesuunnittelun painopistealueita jo useiden vuosikymmenten ajan. Suurin osa lasten liikenneonnettomuuksista tapahtuu kuitenkin muilla kuin koulumatkoilla. Autoilijoiden asenteisiin on pyritty aktiivisesti vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen liittyvillä kampanjoilla. Tehokkain tapa parantaa liikenneturvallisuutta olisi kuitenkin kameravalvonnan lisääminen ja lainsäädännön muuttaminen.

Lausunto Lasten liikenneturvallisuudesta on huolehdittu jo vuosikymmenten ajan soveltamalla monia erilaisia liikennesuunnittelussa käytettäviä keinoja turvallisuuden varmistamiseksi. Koulujen ja päiväkotien lähelle on rakennettu esimerkiksi kevyen liikenteen yhteyksiä eri tasoon autoliikenteen kanssa tai risteämiskohtia on varustettu liikennevaloilla. Autoilijoita varoitetaan lapsista liikennemerkein, nopeusrajoituksia on alennettu, ja niiden noudattamista tehostetaan rakenteellisilla hidastimilla kuten töyssyillä, korotetuilla suojateillä ja kiertoliittymillä.

Koulureittien vaaranpaikkoja on kartoitettu tekemällä kyselyjä vaarallisiksi koetuista kohteista, ja laatimalla suunnitelmat turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi lasten vanhemmat tekevät vuosittain runsaasti aloitteita turvallisuuden parantamiseksi, ja niiden pohjalta tehdään suunnitelmia mahdollisuuksien mukaan.

Vuosi 2004 oli Helsingin lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaan liittyvä ”lasten ja nuorten vuoro vaikuttaa” -teemavuosi, jonka aiheena oli terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä lasten ja nuorten osallistuminen. Teemavuoden aikana kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto selvitti Helsingin ala-asteen koulujen kulkumuotojakauman ja kartoitti oppilaiden saattoliikenteestä aiheutuvia koulukohtaisia ongelmia. Lisäksi tehtiin lasten liikenneturvallisuutta koskeva tutkimus. Suurin osa lasten liikenneonnettomuuksista sattuu muilla kuin koulumatkoilla.

Autoilijoiden asenteisiin on pyritty vaikuttamaan kampanjoilla, jotka ajoittuvat usein koulujen alkamisaikoihin kesälomakauden jälkeen. Kampanjoita ovat järjestäneet Helsingin kaupungin lisäksi Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys, Liikenneturva, YTV, Uudenmaan tiepiiri, poliisi, liikenne- ja viestintäministeriö ja muut liikenneturvallisuutta edistävät organisaatiot.

Turvallista liikkumista vaikeuttavat eniten liikennesäännöistä piittaamattomat autoilijat, jotka ylittävät sallitut ajonopeudet, ajavat päin punaisia valoja eivätkä noudata suojatiesäännöksiä. Tällaiset tapaukset ovat olleet syynä useisiin viime vuosina tapahtuneisiin lasten kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneisiin onnettomuuksiin Helsingissä.

Liikennesuunnittelijoiden keinot tällaisten onnettomuuksien estämiseen ovat rajalliset. Liikennesääntöjen noudattamisen valvonta kuuluu poliisille, jonka resurssit ovat myös rajalliset.

Liikennesäännöistä piittaamaton ajotapa lisääntyy jatkuvasti, koska valvonnan vähäisyydestä johtuva riski joutua kiinni on erittäin pieni. Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen noudattamista voidaan valvoa tehokkaasti siirrettävillä kameroilla, jolloin valvonta voi tapahtua ennalta arvaamattomissa kohteissa. Tehokas valvonta edellyttää lainmuutosta, jossa rikkeistä voidaan rankaista hallinnollisella maksulla samalla tavalla kuin pysäköintivirheistä. Helsinki on jo useita vuosia sitten esittänyt haltijavastuuseen perustuvaa lainsäädäntömuutosta siten, että poliisin suorittaman valvonnan ohella myös kunnallinen kameravalvonta olisi mahdollista. Oikeusministeriössä vireillä oleva lainmuutosesitys perustuu kuitenkin ns. ehdolliseen rikesakkoon, joka ei mahdollista kunnallista kameravalvontaa. Helsinki on ehdottanut kolmivuotista todelliseen haltijavastuuseen perustuvaa alueellista lainsäädäntökokeilua, joka mahdollistaisi kunnallisen kameravalvonnan kokeilemisen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tiia Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

HELSINKI-LISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEIDEN JA MÄÄRÄN TARKISTAMINEN

Khs 2005-2424

Työllistämistoimikunta esittää (26.10.2005) Khlle, että yhdistelmätuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän perusteita ja määrää tarkistettaisiin kuulumaan 1.1.2006 alkaen seuraavasti:

Helsingin kaupunki voi maksaa helsinkiläiselle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle Helsinki-lisää. Helsinki-lisän saamisen edellytyksenä on, että yhteisö palkkaa helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän, ja että työvoimatoimisto on myöntänyt tätä varten yhdistelmätukea.

Helsinki-lisää, 300 e/kk henkilöä kohden voidaan myöntää hakemuksesta yhdistykselle/säätiölle kahdeksi vuodeksi. Helsinki-lisän maksamisen edellytyksenä on, että työllistettävälle maksetaan koko työllistämisjakson ajan bruttopalkkaa vähintään 930 e/kk.

Helsinki-lisä on osa kaupungin työllistämistoimia. Tuki kohdistuu 500 päivää työttömänä olleisiin. Tuen tarkoituksena on edistää pitkäaikaistyöttömän mahdollisuutta päästä kiinni työelämään pitkähkön, työelämävalmiuksia kehittävän työsuhteen avulla. Edellä mainitusta syystä harkinnanvaraista Helsinki-lisää myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsinki-lisää hakevan yhdistyksen/säätiön toiminnan suunnitelmallisuuteen, palvelujen laatuun, omaan rahoitusosuuteen ja mahdollisuuteen toimia laadukkaana työnantajana. Lisäksi kiinnitetään huomiota yhdistyksen/säätiön moitteettomaan varainkäyttöön.

Helsinki-lisällä tuetaan niitä yhteisöjä, joiden työllistäminen täydentää Helsingin kaupungin palveluja ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen työpaikat. Lisäksi huomioidaan helsinkiläisten määrä, johon yhteisön toiminta kohdistuu.

Helsinki-lisää myönnetään kerrallaan enintään kuluvan kalenterivuoden loppuun. Mikäli työmarkkina-/ yhdistelmätukipäätös jatkuu tulevalle vuodelle, tästä ajasta on tehtävä uusi hakemus joulukuun aikana.

Helsinki-lisä-hakemus on jätettävä 2 kk:n kuluessa työsuhteen alkamisesta, muussa tapauksessa Helsinki-lisä voidaan myöntää alkavaksi hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Helsinki-lisiä myönnettäessä noudatetaan kaupungin myöntämien avustusten yleisohjeita.

Sj toteaa, että Helsinki-lisä otettiin käyttöön Khn päätöksellä vuonna 1998. Kuluvana vuonna Helsinki-lisää tultaneen myöntämään lähes 200 järjestölle, mikä merkitsee noin 500 henkilön työllistymisen tukemista tätä kautta. Tuki on tällä hetkellä 252 euroa kuukaudessa. Tukimuoto on edelleen tarpeellinen, mutta sen myöntämisperusteita ja määrää on perusteltua tarkistaa työllistämistoimikunnan esityksen mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta kokonaismenoihin.

Sj toteaa vielä, että eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Jos hallituksen esitys hyväksytään, tulee yhdistelmätuki terminä poistumaan. Henkilöstökeskus tulee tuolloin tekemään vastaavan teknisen sanamuotomuutoksen Helsinki-lisän myöntämisperusteisiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa Helsinki-lisän myöntämisen perusteet ja Helsinki-lisän määrän esityslistalta ilmenevän työllistämistoimikunnan esityksen 26.10.2005 mukaisesti.

Pöytäkirjanote työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle ja tarkastusvirastolle jäljennöksin toimikunnan esityksestä.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

KAUPUNGINORKESTERIN MUUSIKOIDEN KOTIHARJOITTELUAIKAA SEKÄ PUKU- JA SOITINKORVAUSTA KOSKEVAT PAIKALLISET SOPIMUKSET

Khs 2005-2421

Sj toteaa, että kaupunginorkesterin pysyväisluonteisessa työsuhteessa oleviin muusikoihin sovelletaan kaupungin ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n välillä solmittua paikallista sopimusta (Khs 30.5.2005, 770 §). Sopimus perustuu alan valtakunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen, ja siinä on otettu kaupungin erityisolosuhteet huomioon mm. työaikajärjestelyissä ja palkkauksessa.

Voimassa olevaa paikallista sopimusta koskevassa neuvottelupöytäkirjassa 2.3.2005 sovittiin, että vuosilomaa ja kotiharjoitteluaikaa koskevaa sopimuskohtaa tarkistetaan yhteisesti sovittavalla tavalla sopimuskauden aikana. Neuvottelutuloksen mukaisella järjestelyllä vuosiloma- ja kotiharjoitteluaika on saatettu vastaamaan nykyisiä virka- ja työehtosopimuksen vuosilomamääräyksiä ja se on kaupunginorkesterin toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen.

Kaupunginorkesterin pysyväisluonteisessa työsuhteessa oleville muusikoille maksetaan puku- ja soitinkorvausta korvauksena omien soittimien ja esiintymisvaatteiden käytöstä. Vuoteen 2002 asti puku- ja soitinkorvauksista sovittiin valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa. Sen jälkeen ei ole ollut asiaa koskevaa sopimusta eikä em. korvauksia ole korotettu vuoden 2003 jälkeen.

Voimassa olevassa kaupunginorkesterin muusikoita koskevassa paikallisessa sopimuksessa todettiin, että orkesterin jäsenille suoritetaan vuotuista puku- ja soitinkorvausta muusikoita koskevan valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Tarkoitettua valtakunnallista sopimusta ei kuitenkaan ole solmittu, mistä syystä oman paikallisen sopimuksen solmiminen on tarkoituksenmukaista.

Neuvottelutuloksessa ehdotettavat puku- ja soitinkorvaukset olisivat voimassa 1.7.2005 – 31.12.2007. Neuvottelutuloksen mukaiset korvaukset vaihtelevat eri soitinten osalta ja nostaisivat korvaustasoa keskimäärin 4 % vuosittain.

./. Neuvottelutulokset kahdeksi paikalliseksi sopimukseksi ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sj katsoo, että kaupunginorkesterin muusikoiden kotiharjoitteluaikaa sekä puku- ja soitinkorvausta koskevat paikalliset sopimukset tulisi hyväksyä sellaisenaan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä saavutettujen neuvottelutulosten mukaiset paikalliset sopimukset ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan ne kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, kaupunginorkesterille sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 169 2451

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

PALMIAN HENKILÖSTÖN ASEMAA KILPAILUTTAMISTILANTEESSA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMUS

Khs 2005-2426

Sj toteaa, että Kvsto päätti 25.5.2005 oikeuttaa

1 opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006

2 opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään kymmenessä koulussa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan

3 terveyslautakunnan kilpailuttamaan ruokapalvelut yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007.

Lisäksi Kvsto päätti mm. kehottaa edellä mainittuja hallintokuntia sisällyttämään kilpailuttamisen ehtoihin vaatimuksen siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön.

Khn 16.12.1996 hyväksymien kilpailun käytön periaatteiden ja kilpailuttamiseen liittyviä henkilöstöjärjestelyjä koskevan muistion mukaisesti henkilöstökeskus on käynyt neuvottelut henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa Palmian henkilöstön asemasta kilpailuttamistilanteessa.

Neuvottelujen tuloksena sovitussa ehdotuksessa paikalliseksi sopimukseksi sovittiin periaatteista, joita noudatetaan tilanteessa, jossa Palmian toimintoja kilpailutettaessa ulkopuolisen yrityksen voitettua kilpailun Palmian henkilöstöä siirtyy voittaneen yrityksen palvelukseen kilpailuttamisen ehtoihin sisällytetyn vaatimuksen mukaisesti.

Neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa sovittiin, että kilpailutettavia toimintoja suorittavaa henkilöstöä informoidaan paluuoikeutta koskevasta periaatteesta sekä käytettävissä olevista työterveyshuollon tukipalveluista.

Lisäksi pöytäkirjassa sovittiin, että sopimusehdotuksessa mainittuja periaatteita sovelletaan Palmian henkilöstöön Palmian toimintojen tulevassa kilpailuttamistilanteessa, jos henkilöstöä kilpailuttamisen tuloksena siirtyy kaupungin palveluksesta kilpailun voittaneeseen ulkopuolisen yrityksen palvelukseen ja että osapuolet kokoontuvat kutakin kilpailutilannetta varten tarkastelemaan näiden periaatteiden toimivuutta.

./. Sj toteaa, että kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ehdottavat 25.10.2005 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti, että esityslistan liitteenä oleva ehdotus paikalliseksi sopimukseksi hyväksyttäisiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan paikallisen sopimuksen ja oikeuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448

LIITE

Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: SIIRTYVÄN HENKILÖSTÖN IRTISANOMISSUOJA MÄÄRITELTÄVÄ VÄHINTÄÄN SEURANTAJAKSON PITUISEKSI

Khs 2005-1257

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 25.5.2005 (asia 3) tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

2 "Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupungin huolehtivan siitä, että kilpailuttamisen ehdoissa määritellään siirtyvälle henkilöstölle vähintään seurantajakson pituinen määräaikainen irtisanomissuoja." (Maija Anttila, äänin 47-1)

./. Opetuslautakunta (30.8.2005) ja henkilöstökeskus (30.6..2005 ja 7.11.2005) ovat antaneet asiasta lausunnon. Opetuslautakunnan lausunto ja henkilöstökeskuksen lausunto 7.11.2005 ovat liitteinä 1 ja 2.

Sj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Kvston 11.5.2005 tekemän päätöksen mukaan kilpailuttamisen ehtoihin tulee sisällyttää vaatimus siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön.

Liikkeen luovutuksen periaatteet eivät sisällä ehtoa määräaikaisesta irtisanomissuojasta. Toivomusponnessa tarkoitettu järjestely merkitsisi sitä, että tarjouskilpailuun osallistuville yrityksille asetettaisiin ehto, joka takaisi kaupungilta yritykseen siirtyvälle henkilöstölle yrityksen muuta henkilöstöä paremman palvelussuhdeturvan. Näin ollen yritykseen palkattavat uudet henkilöt ja yrityksen palveluksessa jo ennestään olevat henkilöt olisivat keskenään eriarvoisessa asemassa. Tällainen ryhmittely ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista. Tällainen ehto olisi todennäköisesti myös julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n vastainen, koska ehto asettaisi tarjoushintaa määriteltäessä kaupungin oman yksikön muita kilpailijoita parempaan asemaan.

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaan työnantajan on tarjottavat työtä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Kaupungilla on muodostunut käytännöksi sopia paikallisilla sopimuksilla tästä siten, että työsopimuslaissa mainitun työn tarjoamisvelvollisuutta koskevan yhdeksän kuukauden ajan sijasta sovelletaan kahden vuoden pituista aikaa. Näin on menetelty esim. HUS-kuntayhtymää ja kaupungin osakeyhtiöitä, kuten Helsingin Bussiliikenne Oy:tä ja Mitox Oy:tä perustettaessa. Sen sijaan siirtyneen henkilöstön irtisanomissuoja uuteen työnantajaan nähden määräytyy ko. työnantajaa velvoittavien lainsäännösten ja sopimusmääräysten mukaisesti.

Henkilöstökeskus täydensi aiempaa lausuntoaan 7.11.2005. Täydennetystä lausunnosta ilmenee aiemmin esitetyn lisäksi, että henkilöstökeskus on käynyt henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa neuvottelut Palmian henkilöstön asemasta kilpailuttamistilanteessa. Neuvotteluissa sovittiin, että Palmian henkilöstön siirtymistä koskeviin tilanteisiin sovellettavista periaatteista tehdään paikallinen sopimus, joka tuodaan Khn hyväksyttäväksi. Sopimusesityksessä paluuoikeus kaupungille on määritelty seuraavasti:

”Jos kaupungin vakinaisesta palvelussuhteesta välittömästi kilpailun voittaneen osapuolen palvelukseen siirtynyt henkilö irtisanotaan tuotannollisin tai taloudellisin perustein kahden vuoden kuluessa siirtymisestä, on kaupunki velvollinen palkkaamaan ensisijaisesti tällaisen henkilön palvelukseensa, jos hän koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta soveltuu kaupungille avoimeksi tulevaan tai avoinna olevaan tehtävään.”

Lisäksi neuvotteluissa laaditussa pöytäkirjassa on maininta siitä, että kilpailutettavia toimintoja suorittavaa henkilöstöä informoidaan paluuoikeutta koskevasta periaatteesta.

Sj toteaa, että henkilöstöjärjestöjen kanssa on nyt päästy neuvotteluratkaisuun mm. siirtyvän henkilöstön irtisanomissuojaa koskevalta osin. Kyseinen paikallinen sopimus on käsitelty Khn kokouksessa esityslistan asian Sj/5 kohdalla. Neuvotteluissa sovittu työn tarjoamisvelvoitteen pidentäminen vastaa osaltaan toivomusponnen tavoitteeseen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Opetuslautakunnan lausunto 30.8.2005 vt Maija Anttilan toivomusponnen johdosta
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen lausunto 7.11.2005 Maija Anttilan toivomusponnen johdosta

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Korkeasaaren eläintarhan johtaja päätti 15.9.2005, § 274, ottaa eläintenhoitajan toimeen Taija Herralan ja, § 275, Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX XXXX on (3.10.2005) vaatinut oikaisuvaatimuksessaan muutosta eläintarhanjohtajan päätöksiin. Perusteena hän on esittänyt mm., että työpaikkailmoitus oli harhaanjohtava, koska ilmoituksessa haettiin yleisesti eläintenhoitajia eikä erikoistuneita tiettyihin eläinlajeihin, mikä kävi ilmi haastattelussa. Hakijoiden joukossa on ollut pätevämpiä hakijoita mm. tarhaeläinkoulutuksen saanut henkilö ja hakijoita, joilla on enemmän työkokemusta kuin valituilla.

./. Oikaisuvaatimuskirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä. Lisäksi hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Eläintarhan johtaja käsittelee (3.11.2005) lausunnossaan neljää oikaisuvaatimusta, jotka tehtiin samana päivänä tehdyistä kahdesta eläintenhoitajan toimen täytöstä. Eläintarhan johtaja toteaa nyt käsiteltävänä olevan oikaisuvaatimuksen johdosta, että toimet olivat haettavana 13.6. – 11.7.2005 ja että hakemuksia niihin saapui 207 kappaletta.

Hakuilmoituksessa oli todettu, että tehtävään vaaditaan hyvät eläintenhoitoalan perustiedot ja -taidot, toisen asteen ammatillinen tutkinto, tarhaeläintenhoitajan oppisopimuskoulutus, muu soveltuva koulutus tai riittävä käytännön työssä hankittu kokemus. Tehtävä edellyttää suomen kielen hallintaa ja valmiuksia asiakaspalvelutyöhön. Ruotsin ja englannin kielen taito sekä AB-ajokortti katsotaan eduksi. Työhön kuuluu eläinten hoitamisen lisäksi asiakaspalvelutyötä.

Haastatteluun kutsuttiin 12 hakijaa.

Eläintarhan johtaja toteaa edelleen, että kaikilla lausunnossa käsitellyillä henkilöillä oli toimeen vaadittava riittävä koulutus ja käytännön kokemus. Työstä selviytymiseen vaikuttavien muiden ominaisuuksien suhteen hakijoiden välillä oli selviä eroja. Eläintenhoitajan toimenkuvan monipuolistuminen edellyttää toimessa selviytymiseen entistä suurempaa monitaitoisuutta.

Taija Herrala on koulutukseltaan artisaani. Hän on suorittanut tarhaeläintenhoitajan valmentavan koulutuksen ilman näyttötutkintoa ja työskennellyt Korkeasaaren palveluksessa määräaikaisissa tehtävissä 28.8.2000 alkaen eli 4 vuotta 3 kuukautta. Tänä aikana hän on osoittautunut monitaitoiseksi ja yhteistyökykyiseksi työntekijäksi. Hänellä on lisäksi riittävä kielitaito sekä hyvät edellytykset toimia asiakaspalvelutehtävissä.

Eläintenhoitaja Alina Kallio-Kivivuorella on käytännön eläintenhoitotyön ohella kokemusta myös vaativasta barrier-tyyppisestä työskentelystä eläintenhoidossa, josta on hyötyä tarkkuutta vaativissa terraariokasvatuksissa. Hänellä on hakijoista monipuolisin kokemus asiakaspalvelutehtävistä sekä riittävä kielitaito.

XXXX XXXX on koulutukseltaan painopinnanvalmistaja. Hän on työskennellyt Korkeasaaressa määräaikaisissa työtehtävissä, joista ensimmäinen alkoi 1.4.2000. Hänellä on hyvä kokemus eläintehoitotytöstä, mutta hänen valmiutensa asiakaspalvelutehtäviin ja kielitaitonsa ovat vähäisemmät kuin toimiin valituilla.

Edellä olevan perusteella eläintarhan johtaja päätti valita kahteen avoinna olleeseen toimeen niihin parhaiten soveltuvina eläinhoitajat Taija Herralan ja Alina Kallio-Kivivuoren.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.10.2005), että XXXX:n oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Oikaisuvaatimuksen sisällön osalta oikeuspalvelut toteaa muun muassa, että Herrala ja Kallio-Kivivuori ovat suorittaneet hakuilmoituksessa edellytetyn tutkinnon ja muutenkin täyttävät ne edellytykset, joita on vaadittu. Herrala, Kallio-Kivivuori ja XXXX ovat työskennelleet Korkeasaaren eläintarhassa, joten valitsijat ovat tunteneet heidät. He ovat olleet myös haastattelussa kuten yhdeksän muutakin hakijaa.

Työnantaja voi valita työsuhteiseen tehtävään hakijan, jonka se katsoo parhaiten soveltuvan tehtävään. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan ja valintaa tehtäessä on otettu huomioon hakijoiden koulutus, työkokemus ja soveltuvuus eläintenhoitajan työhön.

Työpaikkailmoitus on ollut asianmukainen. Siinä on haettu kahta eläintenhoitajaa, kerrottu mm. lyhyesti Korkeasaaren eläintarhasta, kelpoisuusvaatimuksista, muista edellytyksistä ja tehtäväkuvauksesta. Ilmoituksessa on ollut riittävää mainita tehtävän nimike eikä siinä tarvitse yksilöidä, missä ryhmässä henkilö työskentelee.

Valittujen kanssa on tehty työsopimukset, jotka sitovat kaupunkia.

XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia se tulisi hyväksyä.

Oikeuspalvelut toteaa, että XXXX:n tekemä oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Sj toteaa, että eläintenhoitajan toimiin valitut henkilöt ovat täyttäneet ne vaatimukset, joita toimen hoitamiselle on asetettu. Eläintarhan johtaja on käyttänyt hänelle kuuluvaa harkintavaltaa valitessaan hakijoista ne kaksi, jotka hänen näkemyksensä mukaan parhaiten soveltuvat eläintenhoitajan toimen hoitajiksi. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijoiden koulutus, työkokemus ja heidän soveltuvuutensa eläintenhoitajan tehtäviin.

Sj katsoo, että XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä. Asiassa ei ole esitetty myöskään sellaisia tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden vuoksi päätöstä olisi muutettava.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämiin seikkoihin viitaten, hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen eläintarhan johtajan 15.9.2005 päätösluettelon 274 ja 275 §:n kohdalla tekemistä eläintenhoitajan toimen valintapäätöksistä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSEEN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Korkeasaaren eläintarhan johtaja päätti 15.9.2005, § 275, ottaa eläintenhoitajan toimeen Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX XXXX vaatii (4.10.2005) oikaisukirjelmässään eläintarhan johtajan päätöksen kumoamista laittomana, itsensä valitsemista ko. toimeen sekä päätöksen toimeenpanon keskeyttämistä, ja asiasta hänelle aiheutuneiden kulujen korvaamista. XXXX ilmoittaa hoitaneensa noin 30 määräaikaista tointa, noin 4 ja puoli vuotta, kun Kallio-Kivivuori on työskennellyt eläintarhassa noin 5 kuukautta. XXXX korostaa monipuolista kokemustaan eläinten hoidossa ja eri ryhmissä ja toteaa, että häntä on usein pyydetty osallistumaan vaativiin toimenpiteisiin, oman tehtävänsä ulkopuolella.

./. Oikaisuvaatimuskirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä. Lisäksi hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin 12 hakijaa.

XXXX XXXX on suorittanut kalatalouden perustutkinnon ja osallistunut tarhaeläinhoitajan valmentavaan koulutukseen, ilman loppututkintoa ja näyttötutkintoa. Hän on työskennellyt Korkeasaaressa määräaikaisissa työtehtävissä 2.5.2001 alkaen. Hänellä on hyvä kokemus eläintenhoitotyöstä. Hänen valmiutensa asiakaspalvelutehtäviin ja kielitaitonsa ovat kuitenkin vähäisemmät kuin muilla hakijoilla.

Edellä olevan perusteella eläintarhan johtaja päätti valita toiseen avoimena olleista toimista siihen parhaiten soveltuvana eläinhoitaja Alina Kallio-Kivivuoren.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.10.2005), että XXXX:n oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Oikaisuvaatimuksen sisällön osalta oikeuspalvelut toteaa muun muassa, että Kallio-Kivivuori on suorittanut hakuilmoituksessa edellytetyn tutkinnon ja muutenkin täyttää ne edellytykset, joita on vaadittu. Kallio-Kivivuori ja XXXX ovat työskennelleet Korkeasaaren eläintarhassa, joten valitsijat ovat tunteneet heidät. He ovat olleet myös haastattelussa kuten kymmenen muutakin hakijaa.

Kallio-Kivivuoren kanssa on tehty työsopimus, joka sitoo kaupunkia.

XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia se tulisi hyväksyä.

Oikeuspalvelut toteaa, että XXXX:n tekemä oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Sj toteaa, että eläintenhoitajan toimiin valittu henkilö on täyttänyt ne vaatimukset, joita toimen hoitamiselle on asetettu. Eläintarhan johtaja on käyttänyt hänelle kuuluvaa harkintavaltaa valitessaan hakijoista sen, joka hänen näkemyksensä mukaan parhaiten soveltuu eläintenhoitajan toimen hoitajaksi. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijoiden koulutus, työkokemus ja heidän soveltuvuutensa eläintenhoitajan tehtäviin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämiin seikkoihin viitaten, hylätä XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen eläintarhan johtajan 15.9.2005 päätösluettelon 275 §:n kohdalla tekemästä eläintenhoitajan toimen valintapäätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Korkeasaaren eläintarhan johtaja päätti 15.9.2005, § 274, ottaa eläintenhoitajan toimeen Taija Herralan ja, § 275, Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX XXXX vaatii (7.10.2005) oikaisuvaatimuskirjelmässään eläintarhan johtajan päätösten kumoamista. Hän toteaa työskennelleensä Korkeasaaressa määräaikaisena sijaisena 2.5.2001 – 31.8.2005 ja jo tätä ennen opiskelijana. Tänä aikana hän on opiskellut tarhaeläinhoitajan tutkinnon, osoittaen siten kiinnostuksensa työhön. Tehtäviin valittii n kuitenkin henkilöt, joilla ei ole suoritettua tutkintoa, ja joista toisella on lisäksi huomattavasti lyhyempi työkokemus Korkeasaaren työtehtävissä kuin XXXX:lla.Lisäksi XXXX kiinnittää huomiota määräaikaisten työsuhteidensa ketjuttamiseen ja pitää sitä perusteettomana.

./. Oikaisuvaatimuskirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä. Lisäksi hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin 12 hakijaa.

Tarhaeläinhoitaja XXXX XXXX on työskennellyt Korkeasaaren palveluksessa määräaikaisissa työtehtävissä 2.5.2001 alkaen. Hänellä on tarhaeläinhoitajan ammattitutkinto, hyvä kokemus eläintenhoitotyöstä ja riittävä kielitaito. XXXX ei yhteistyötaitojensa osalta kuitenkaan ole toimeen valittujen tasolla.

Edellä olevan perusteella eläintarhan johtaja päätti valita kahteen avoinna olleeseen toimeen niihin parhaiten soveltuvina eläinhoitajat Taija Herralan ja Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX on viitannut kirjelmässään myös työsuhteidensa ketjuttamiseen. Tämän osalta eläintarhan johtaja toteaa, että sijaisuuksia ei ole ketjutettu perusteettomasti. Sijaisuudet ovat päättyneet poikkeuksetta sijaistettavan työhön paluuseen tai määräajaksi sovitun työtehtävän (vuosilomasijainen/iltavuoro) päättymiseen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.10.2005), että XXXX:n oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Valittujen kanssa on tehty työsopimukset, jotka sitovat kaupunkia.

XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia se tulisi hyväksyä.

Oikeuspalvelut toteaa, että XXXX:n tekemä oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX :llemuutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS ELÄINTARHAN JOHTAJAN PÄÄTÖKSIIN ELÄINTENHOITAJAN VALINNASTA

Khs 2005-2154

Korkeasaaren eläintarhan johtaja päätti 15.9.2005, § 274, ottaa eläintenhoitajan toimeen Taija Herralan ja, § 275, Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX XXXX on (9.10.2005) vaatinut oikaisuvaatimuskirjelmässään eläintarhanjohtajan päätösten kumoamista. Hän toteaa työskennelleensä Korkeasaaressa määräaikaisia sijaisuuksia tehden keväästä 1995 lukien. Tänä aikana hän on kouluttanut itseään, osoittaen siten kiinnostuksensa työhön. Valituilla henkilöillä ei ole vastaavaa koulutusta ja toisella heistä lisäksi huomattavan paljon vähemmän työkokemusta Korkeasaaressa. Tämän vuoksi XXXX katsoo olevansa valittuja henkilöitä pätevämpi. Lisäksi XXXX kiinnittää huomiota määräaikaisten työsuhteittensa ketjuttamiseen ja pitää sitä perusteettomana.

./. Oikaisuvaatimuskirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä. Lisäksi hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Haastatteluun kutsuttiin 12 hakijaa.

Eläintenhoitaja XXXX XXXX on työskennellyt Korkeasaaressa määräaikaisissa työtehtävissä, joista ensimmäinen alkoi 10.4.2005. Hänellä on hyvä kokemus eläintenhoidosta, mutta hänen valmiutensa asiakaspalvelutehtäviin ja kielitaitonsa ovat niukemmat kuin toimiin valituilla.

Edellä olevan perusteella eläintarhan johtaja päätti valita kahteen avoinna olleeseen toimeen niihin parhaiten soveltuvina eläinhoitajat Taija Herralan ja Alina Kallio-Kivivuoren.

XXXX on kirjelmässään viitannut myös työsuhteidensa ketjuttamiseen. Tämän osalta Korkeasaaren johtaja toteaa, että sijaisuuksia ei ole ketjutettu perusteettomasti. Sijaisuudet ovat päättyneet poikkeuksetta sijaistettavan työhön paluuseen tai määräajaksi sovitun työtehtävän (vuosilomasijainen/iltavuoro) päättymiseen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.10-2005), että XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

Valittujen kanssa on tehty työsopimukset, jotka sitovat kaupunkia.

XXXX ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt sellaista oikeudellista perustetta, jonka takia se tulisi hyväksyä.

Oikeuspalvelut toteaa, että XXXX:n tekemä oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, Korkeasaaren eläintarhalle, Korkeasaaren eläintarhan johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TEKNOS OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2070

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Teknos Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta 28.10.2005 mennessä. Hakemus koskee Helsingin Pitäjänmäen tehtaan olemassa olevaa toimintaa.

./. Kuulutus on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 30.11.2005 saakka.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.10.2005) muun muassa seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta

Ympäristölupahakemus koskee Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehdasta. Teknos Oy on valmistanut maaleja Pitäjänmäellä vuodesta 1950. Nykyiseen tehtaaseen kuuluu tuotantolaitoksen lisäksi pääkonttori ja tutkimuskeskus. Yhtiöllä on lisäksi toinen tuotantolaitos ja valmistuotevarasto Nurmijärven Rajamäellä.

Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaalla valmistetaan liuoteohenteisia, niukkaliuotteisia ja liuotteettomia maaleja, lakkoja ja ohenteita. Maalinvalmistus tapahtuu panosprosessina panoskoon vaihdellessa 50–10 000 litraan. Maalia valmistetaan sekoittamalla ja käsittelemällä raaka-aineet tuotantolaitteistossa. Tuotantoprosessissa ei tapahdu reaktioita. Maalinvalmistuksen raaka-aineita ovat sideaineet, pigmentit, liuottimet ja erilaiset apuaineet. Tehtaan tuotantomäärä vuonna 2003 oli 11,5 miljoonaa litraa. Hakemuksen mukainen vuosittainen tuotantomäärä on 16 miljoonaa litraa, joka on myös tehtaan tuotantokapasiteetti.

Raaka-ainevarastoista tärkeimmät ovat ulkona olevat teräksiset pystysäiliöt, joissa varastoidaan liuottimia, maanalaiset teräsrakenteiset kaksoisvaippasäiliöt ja maanalainen nestekaasusäiliö. Palavien nesteiden ja kaasujen suurin sallittu yhteenlaskettu varastointimäärä on 4,8 miljoonaa litraa. Tehdas on ns. laajamittainen lupalaitos ja Turvatekniikan keskus myöntää sille luvat käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja.

Ympäristölupahakemus sisältää tuotannon laajennushankkeen ja näin ollen hankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Menettelyn arviointiselostus on valmistunut vuonna 2000. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot olivat tuotannon laajentaminen Pitäjänmäen tehtaalla, uuden tehdasyksikön rakentaminen Rajamäelle ja niin sanottu nolla-vaihtoehto, jossa tuotannon kasvu toteutettaisiin yrityksen ulkomaisissa yksiköissä.

Toiminnasta aiheutuva riski

Kriisitilanteiden varalta tehtaalla on olemassa erityinen väestönsuojelusuunnitelma ja tehtaan pelastussuunnitelmassa on huomioitu onnettomuuksien seurauksien ehkäisy. Paloturvallisuutta on parannettu sprinklauslaittein sekä palonilmaisimin ja tehtaalla on kaasunvalvontajärjestelmä, joka valvoo mahdollisia vuototilanteita ja tekee tarvittaessa hälytyksen. Lisäksi tuotannossa käytettävien kemikaalien paloturvallisuutta ja haitallisuutta pyritään huomioimaan jo tuotekehitysvaiheessa.

Tehtaan sijaintipaikka ja kaavatilanne

Yritys on vuokrannut tontit 46023/9, 46022/4 ja 46022/8 osoitteissa Takkatie 3, Takkatie 4, Takkatie 8. Lisäksi yrityksellä on vuokrattua varastotilaa radan varressa olevassa varastorakennuksessa ja vuokrattuja laboratoriotiloja Takkatie 10 sijaitsevassa kiinteistössä. Takkatie 3:n ja Takkatie 8:n tonttien vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 asti. Takkatie 4:n vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2008, jonka jälkeen se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Tuotantomäärien nosto ei edellytä merkittäviä rakennushankkeita tai uusia maa-alueita tehtaan lähistöllä.

Teollinen toiminta alueella on voimassa olevien asemakaavojen mukaista. Voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1966-1973. Asemakaavoissa tontit, joilla ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa harjoitetaan, on merkitty teollisuuslaitosten ja –rakennusten korttelialueiksi (TT).

Alue on yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, asuminen/toimitila. Jos asemakaavoja muutetaan myöhemmin, voidaan alue muuttaa yleiskaavan osoittamaan asumiskäyttöön.

Tehtaan toimintajärjestelmä

Teknos Oy:llä on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka on standardin SFS-EN ISO 14001:1996 mukainen. Teknos Oy:n laatujärjestelmä täyttää standardin SFS-EN ISO 9001:2000 vaatimukset. Ympäristöjärjestelmä on integroitu laatujärjestelmään ja sitä kutsutaan tehtaan toimintajärjestelmäksi. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset kartoitetaan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja ympäristövaikutusten minimoinnin toteuttamiseksi asetetaan vuosittain ympäristöpäämäärät ja tavoitteet.

Toiminnan ympäristövaikutukset

Liikenne

Tehtaan toimintaan liittyvät liikennemäärät ovat raskaan liikenteen osalta noin 7 vaarallisten aineiden kuljetusta ja noin 7 muuta kuljetusta vuorokaudessa. Raskasliikenne suuntautuu pääasiassa Pitäjänmäentien kautta joko Kaupintietä, Konalantietä tai Haagan liikenneympyrän kautta Vihdintielle. Henkilöautoliikennettä on noin 150 ajoneuvoa/vrk.

Ilmapäästöt

Tuotannon kasvaessa tehtaan hajupäästöt ilmaan kasvavat hieman. Tehtaalla toimivan hiilivetyjen polttolaitoksen toimintaa on arvioitu vuonna 2004. Mittausten perusteella laitoksen puhdistustehokkuus on 96,3 %. Tehtaan ympäristössä on tehty vuonna 1999 hajukartoitus, jonka perusteella selvien hajujen esiintymistiheys on alle 1 % kokonaisajasta, mikä on selvästi alle ohjeellisten arvojen.

Pilaantunut maaperä

Tehtaan alueen maaperää ja pohjavettä on puhdistettu vuodesta 1998. Menetelminä on käytetty massanvaihtoa, huokoskaasuimua sekä pohjaveden pumppausta ja puhdistusta, joka on edelleen käynnissä. Huokoskaasuimulla maaperästä on joulukuuhun 2004 mennessä poistettu 14 tonnia liuottimia. Vuonna 2005 tehtyjen maaperätutkimusten tarkoituksena on ollut osoittaa maaperän puhdistuneen osalla alueesta ja näin ollen osa putkistosta voitaisiin sulkea ja koko imukapasiteetti saataisiin kohdistettua voimakkaammin pilaantuneille alueille.

Melupäästöt ja tärinä

Pitäjänmäen tehtaan melupäästöjä on selvitetty melumittauksissa vuosina 1997 ja 1998. Ensimmäisten mittausten jälkeen laboratorion ilmanvaihtopuhaltimien äänenvaimennusta parannettiin ja vuoden 1998 mittauksissa todettiin taustamelun ylittävän osuuden pienentyneen merkittävästi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tuotantotoiminnan jatkuminen ja laajentuminen Pitäjänmäellä jatkaa jo pitkään jatkunutta teollista toimintaa alueella ja säilyttää arvokkaat työpaikat Helsingissä. Toisaalta toiminnasta johtuvat ympäristövaikutukset asettavat erityiset vaatimuksensa tehtaan toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten hallinnalle.

Kaupunkisuunnittelun lähtökohdasta katsottuna ympäristöluvan valmistelussa tulisi kiinnittää riittävää huomiota tehtaan toiminnan ja sijainnin yhdistämisen vaatimaan erityiseen tarkkuuteen ympäristöhäiriöiden hallinnan suhteen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää liuottimista aiheutuvien päästöjen ja hajuhaittojen sekä meluhaittojen ehkäisyyn ja seurantaan sekä mahdollisten onnettomuustilanteiden hallintaan.

Ympäristölautakunta toteaa (25.10.2005) seuraavaa:

Teknos Oy:n toiminta on laitoksen voimassaolevan ympäristöluvan aikana ollut lupaehtojen mukaista. Toiminnan aiheuttamista ympäristöhaitoista on otettu yhteyttä Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiseen yhden kerran sinä aikana, kun laitoksen kohdepoistojen jälkipoltin on ollut käytössä vuodesta 1998. Polttimen toiminnassa on kuitenkin ollut vuosittain 3–14 kappaletta tavanomaisesti 3–4 tuntia kestäneitä käyttöhäiriöitä.

Asutus Teknos Oy:n ympäristössä on nykyisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen tiivistynyt. Helsingin yleiskaavassa 2002 on Pajamäen länsireunassa aluevaraus pientalorakentamista varten. Pitäjänmäen asemakeskuksen alueelle Pitäjänmäentien pohjoispuolelle selvitetään asuntojen lisärakentamismahdollisuuksia. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole muita laitoksen ympäristöön kohdistuvia hankkeita, jotka tulisi lupaharkinnassa ottaa erityisesti huomioon.

Ympäristölautakunta katsoo, että laitoksen toiminnalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa, missä otetaan huomioon asutuksen jatkuva tiivistyminen laitoksen ympäristössä. Toiminnanharjoittajan esitys, jonka mukaan kohdepoistojen jälkipolttimen käyntihäiriöiden yhteenlaskettu vuotuinen kesto nousisi nykyisen luvan sallimasta 90 tunnista 180 tuntiin, ei ole edellisen kanssa yhteensovitettavissa eikä sille löydy tukea myöskään hakemuksesta. Hakemuksen mukaan jälkipoltin edustaa parhaan tekniikan tasoa. Ympäristölautakunta katsoo, että nykyistä 90 tunnin tuntiarvoa ei tule korottaa ja se tulee sitoa jatkuvaan 12 kuukauden seuranta-aikaan.

Kiinteistölautakunta lausuu (1.11.2005) seuraavaa:

Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaiden päätonttien maanvuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Vuokra-aikoja pidennettiin, jotta yritys voisi turvallisesti pitää tuotanto-, tuotekehittely- ja tutkimustilansa ajanmukaisessa kunnossa sekä investoida tuotantotoiminnan kehittämiseen alueella.

Teollinen toiminta tehtaan alueella on voimassa olevien asemakaavojen mukaista. Käytössä olevat tontit on merkitty teollisuuslaitosten ja
-rakennusten korttelialueeksi (TT). Yleiskaavassa alue on varattu
asumis- ja toimitilakäyttöön.

Tehtaan tuotannon lisäämisen ympäristövaikutukset on arvioitu yva-menettelyllä, josta tehty arviointiselostus on valmistunut vuonna 2000. Tuotannon lisääminen Pitäjänmäen tehtaalla ei merkittävästi muuta tehtaan ympäristövaikutuksia aikaisempaan verrattuna.

Edellä esitetyn perusteella kiinteistölautakunta puoltaa ympäristöluvan antamista Teknos Oy:lle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Teknos Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Teknos Oy:n ympäristölupahakemusta.

Ympäristöluvassa tulisi ottaa huomioon asutuksen jatkuva tiivistyminen laitoksen ympäristössä. Tehtaan toiminnan ja sijainnin yhdistämisen vaatimaan erityiseen tarkkuuteen ympäristöhäiriöiden hallinnan suhteen tulisi kiinnittää riittävää huomiota. Erityistä huomiota tulisi lisäksi kiinnittää liuottimista aiheutuvien päästöjen ja hajuhaittojen sekä meluhaittojen ehkäisyyn ja seurantaan sekä mahdollisten onnettomuustilanteiden hallintaan. Kohdepoistojen jälkipolttimen käyntihäiriöiden yhteenlaskettua vuotuista kestoa nykyisestä 90 tunnista ei tulisi korottaa.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Kuulutus

ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN TARKASTUSMAKSUN KOROTTAMISESTA HELSINGIN SISÄISESSÄ LIIKENTEESSÄ

Khs 2005-2388

Joukkoliikennelautakunta esittää (3.11.2005) seuraavaa:

Tarkastusmaksun on oltava riittävän suuri, jotta se ehkäisee jo ennalta luvatonta matkustamista. Tarkastusmaksujen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. On ilmeistä, että nykyisen tasoinen tarkastusmaksu ei enää riittävästi ehkäise luvatonta matkustamista ja lipputuloja jää paljon saamatta liputta matkustamisen johdosta. HKL katsoo, että tarkastusmaksun tasoa tulee nostaa, jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainitusta johtuen on Liikenne- ja viestintäministeriölle aiheellista esittää, että Helsingin sisäisessä linja-auto-, raitiovaunu- ja metroliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2006 lukien 66 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 5 §:n mukaan tarkastusmaksu saadaan vahvistaa enintään 30 kertaa niin suureksi kuin linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu. Alin yleinen kertalipun hinta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on 1.1.2006 alkaen 2,20 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksu pääkaupunkiseudulla on ollut euroon siirtymisen jälkeen 42 euroa vuonna 2002, 50 euroa vuosina 2003 - 2004 ja 60 euroa vuonna 2005.

Pohjoismaisittain arvioituna pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tarkastusmaksu ei ole korkea. Esimerkiksi Ruotsissa YTV-alueen joukkoliikennettä vastaavassa SL-liikenteessä tarkastusmaksu on tällä hetkellä pääsääntöisesti SEK 800 eli noin 85 euroa.

Pääkaupunkiseudulla on ollut periaatteena, että tarkastusmaksu on sama kaikessa joukkoliikenteessä. Samanaikaisesti HKL:n kanssa YTV ja RHK ovatkin esittämässä liikenne- ja viestintäministeriölle, että YTV:n toimialueen seudullisessa linja-autoliikenteessä ja Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä linja-autoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun junaliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2006 lukien 66 euroa.

Liikennelaitoksella tehdään vuoden 2006 alussa profiiliselvitys ilman matkalippua matkustavista.

Joukkoliikennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi liikenne- ja viestintäministeriölle tarkastusmaksun määrän vahvistamista Helsingin sisäisessä liikenteessä 66,- euroksi 1.1.2006 lukien.

Ryj pitää korotusesitystä perusteltuna. Liikennelaitos selvittää myös muita keinoja ehkäistä ja vähentää liputta matkustamista.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksuksi vahvistettaisiin 1.1.2006 alkaen 66 euroa.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANHOITO OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

Khs 2005-2200

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (26.9.2005) kaupungin lausuntoa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahden uuden sairaankuljetusauton lupahakemuksesta. Yhtiöllä on tällä hetkellä sairaankuljetuslupia yhteensä kymmenelle sairasautolle. Asemapaikkana on Helsinki. Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta).

Lausunto on pyydetty toimittamaan 28.11.2005 mennessä.

./. Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n perustelut hakemukseen kahdelle sairaankuljetuslupahakemukselle Helsinkiin ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (10.10.2005) kaupungin lausuntoa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahden sairaankuljetusauton uusintalupahakemukseen. Yhtiöllä on tällä hetkellä sairaankuljetuslupia yhteensä kymmenelle sairasautolle. Molempien uusittavien lupien asemapaikkana on Helsinki. Lausunnossa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta).

Lausunto pyydetään toimittamaan lääninhallitukseen 30.11.2005 mennessä.

Helsingin ja Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n sairaankuljetuslupahakemuksiin sisältyvät perustelut ovat samat kuin esityslistan tämän asian liitteessä 1.

Pelastuslautakunta toteaa (11.10.2005) Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahden uuden sairaankuljetusauton lupahakemuksen ja kahden uusittavan sairaankuljetusluvan hakemuksen johdosta (11.10.2005 ja 8.11.2005) seuraavaa:

Sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

– Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

– Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

– Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

– Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.)

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon omat kuljetuskeskukset (HUS autokeskus, terveyskeskuksen kuljetuskeskus) tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamiseen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Pelastuslaitoksen palvelut ja resurssit ovat riittävät kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

Terveyslautakunta toteaa mm. (25.10.2005), että kansanterveyslain mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön liittyvänä tehtävänä huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius.

Edellä mainitun tehtävän toteuttamiseksi Helsingin pelastuslaitos, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Helsingin terveyskeskus ovat sopineet sairaankuljetus- ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä.

Pelastuslaitos huolehtii tämän sopimuksen mukaisesti sairaankuljetuksesta ja lääkinnällisestä pelastustoimesta ensisijaisesti kiireellisten tehtävien osalta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen tehtäviä hoitaa Helsingin alueella kolme yksityistä sairaankuljetusyritystä, joista yksi on Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy. Tällä yrityksellä on kymmenen liikennelupaa.

Lisäksi terveyskeskuksella on omaa sairaankuljetustoimintaa, joka ensisijaisesti huolehtii terveyskeskuksen tarvitsemista kiireettömistä sairaankuljetustehtävistä. Terveyskeskuksen kuljetusyksikön toiminta-aika on kello 7.30 – 16.00 ja muina aikoina ja ruuhkahuippuina (yleensä arkisin klo 11.00 – 16.00) oman kuljetusyksikön palveluja täydentämään käytetään myös yksityisiä sairaankuljetuspalveluja. Tästä palvelusta terveyskeskuksella on sopimus Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Ostopalvelujen osuus terveyskeskuksen oman sairaankuljetuksen toiminta-aikana on noin 1/3 kaikista kuljetuksista.

Parhaillaan työryhmä selvittää mahdollisuutta terveyskeskuksen ja HUS:n sairaankuljetusten yhdistämiseksi. Yhdistämisen tarkoituksena on käytössä olevan kuljetuskapasiteetin käytön tehostaminen. Tällä hetkellä terveyskeskuksella on kolme ja HUS:lla kymmenen ambulanssia. Jos tämä yhdistyminen toteutuu, on odotettavissa, että yksityisten sairaankuljetusyritysten käyttö virka-aikana vähenee.

On kuitenkin todettava, että vakuutusyhtiöiden muuttunut vastuu vakuutettujen sairaanhoidosta on lisännyt tarvetta sairaankuljetukseen myös Helsingin alueelta ja alueelle. Vakuutusyhtiöiden asiakkaita hoidetaan asuinpaikasta riippumatta kilpailutuksen perusteella valituissa tietyissä hoitopaikoissa aiemman asuinpaikan hoitopaikan sijasta. Hoitotakuulainsäädännön myötä lisääntynyt hoitaminen oman kunnan ulkopuolella sijaitsevissa hoitopaikoissa tulee myös pysyvästi lisäämään sairaankuljetusten tarvetta.

Kunnan terveyskeskuksen vastuulla on huolehtia kiireellisen sairaankuljetuksen ohella myös kiireettömien kuljetusten tarvitseman kapasiteetin riittävyydestä.

Terveyslautakunta katsoo edellä mainituista syistä tarpeelliseksi sairaankuljetuskapasiteetin lisäämisen Helsingin kaupungissa ja lausuntonaan puoltaa haettujen kahden uuden luvan myöntämistä sekä aiemmin määräajaksi myönnetyn luvan uudistamista.

STJ Kaupunginhallitus päättäneen ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle puoltavansa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n kahta uutta sairaankuljetusauton lupahakemusta ja kahden sairaankuljetusauton uusintalupahakemusta (uusittavien lupien numerot 138840 ja 138845).

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Perustelut kahdelle sairaankuljetuslupahakemukselle Helsinkiin



Kokousaika	21.11.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali