HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

4 - 2005

Kokousaika	31.1.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Helsingin kaupungin valmiussuunnitelma koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen

3

4

Eräiden kaupungin omistuksessa olevien osakkeiden myynti

9

5

Vaalivalmistelutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

11

6

Sääntötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

12

7

Kaupungin edustajien nimeäminen Helsinki-Tallinna Euregio -yhdistyksen vuosikokouksiin 2005 ja yhdistyksen hallitukseen

14

8

24.1.2005 pöydälle pantu asia Edustajien valinta Tampereella 10. - 11.5.2005 pidettäville kuntapäiville

15

9

24.1.2005 pöydälle pantu asia Edustajien valitseminen Uudenmaan liitto, kuntayhtymä - Nylands förbund, samkommun -nimisen kuntayhtymän edustajainkokoukseen

18

10

Ärende bordlagt 24.1.2005 Val av representanter vid sydkustens landskapsförbund rf:s möten år 2005 24.1.2005 pöydälle pantu asia Edustajien nimeäminen Sydkustens landskapsförbund rf:n kokouksiin

20

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Tapaninkylän tonttien 39326/6 ja 39343/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11353)

23

2

Herttoniemen puistoalueen (puiston nimeksi Maria Hammarénin mäki) asemakaavan muuttaminen (11369)

26

3

Mellunkylän tontin 47172/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11362)

28

4

Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamishakemus

31

5

Helsingin Special-Auto Oy:n poikkeamishakemus

35

6

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle xxxxx xxxxxxxxxx poikkeamishakemuksesta

38

7

Mustikkamaan Tanssikeskusta koskevan rakentamisvelvollisuuden määräajan pidentäminen

40

8

Päiväkoti Ylä-Malmin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

46

9

Aluevaihdon suorittaminen valtion/ Metsähallituksen kanssa

49

10

Nimistötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2005-2006

53

11

Asuntotuotantotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

56

12

xxxxx xxxxxxxx toivomusponsi kaavatulkinnoista pientaloalueilla

59

13

24.1.2005 pöydälle pantu asia Kiinteistöviraston poikkeamishakemus

62

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston välisen neuvottelukunnan perustaminen

65

2

Kielitaitosääntöä ja hallintosäännön 24 §:ää koskevat täydentävät ohjeet

68

3

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen kanssa

70

4

Maisteri xxxxx xxxxxxxx oikaisuvaatimus taidemuseon taloussuunnittelijan ottamista koskevassa asiassa

75

5

24.1.2005 pöydälle pantu asia Työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan asettaminen

78

6

24.1.2005 pöydälle pantu asia Tasa-arvotoimikunnan asettaminen

82

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Palvelukeskuksen kehityspäällikön viran nimikemuutos

87

2

Palvelukeskuksen hallintopäällikön viran nimikemuutos

88

3

Ympäristökeskuksen esitys eräästä virkajärjestelystä

89

4

Lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle hankintalakityöryhmän muistiosta

92

5

24.1.2005 pöydälle pantu asia Esitys Uudenmaan ympäristökeskukselle Uutelan Skatanniemen rauhoittamisesta

124

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Esiopetuksen oppilashuoltoa koskeva muutos Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaan

132

2

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

135

3

Terve ja Turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

140

4

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2005 - 2006

146

5

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön tilintarkastajien valitseminen vuodeksi 2005

152

6

Jäsenten nimeäminen Kuntoutussäätiön työvalmennuskeskuksen ohjausryhmään vuosiksi 2005 - 2007

153

7

24.1.2005 pöydälle pantu asia Asunto Osakeyhtiö Unikkotie 3:n ym. oikaisuvaatimus Haagan nuorisokodin uuden yksikön hankesuunnitelman hyväksymisestä sekä nuorisokotia vastustava kansalaisadressi

154

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Vapaavuoren (varalla Rautava) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

HELSINGIN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA KOSKIEN VARAUTUMISTA LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDEN KOHOAMISEEN

Khs 2004-881

Ympäristölautakunta (14.4.2004) toteaa mm., että Helsingin kaupungin valmiussuunnitelman koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen on päivitetty. Päivitetty suunnitelma korvaa Khn 27.1.1997 hyväksymän valmiussuunnitelman liikenteen typpipäästöistä aiheutuvien vakavien ilmansaastetilanteiden varalle. Päivitettyyn suunnitelmaan on yhdistetty tiedotussuunnitelma (Helsingin kaupungin tiedotussuunnitelma koskien ilmansaaste-episodeja, 12.1.1998).

Päivityksistä vastanneeseen työryhmään osallistui edustajat mm. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta, HKL:ltä, YTV:ltä, KSV:stä, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Helsingin poliisista, paikallisliikenneliitolta, Uudenmaan tiepiiristä ja VR:ltä. Lisäksi kaikilla valmiussuunnitelmaan liittyvillä tahoilla on ollut mahdollisuus kommentoida Helsingin valmiussuunnitelmaa.

Työryhmä on päivittänyt samanaikaisesti Helsingin valmiussuunnitelman ja seutuliikenteen valmiussuunnitelman. Päivitetyt suunnitelmat eivät ole siten ristiriidassa keskenään.

Valmiussuunnitelma koskee ainoastaan episoditilannetta, jonka on aiheuttanut typpidioksidin tuntipitoisuuden kohoaminen liikenteen päästöjen seurauksena. Se voi tapahtua erittäin vahvassa, useita päiviä kestävässä maanpintainversiotilanteessa, joita esiintyy tyypillisesti talvella. Päästöjen rajoitustoimenpiteet on rajattu koskemaan vain liikennettä, koska em. inversiotilanteissa korkeat typpidioksidipitoisuudet ovat olleet peräisin lähes yksinomaan liikenteen päästöistä.

Suunnitelma on laadittu, vaikka typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvon ylittymistä pidetään tällä hetkellä epätodennäköisenä. Vuonna 2010 raja-arvo kiristyy kuitenkin huomattavasti. Varautumista tarvitaan, koska keskeisin ilmanlaadun epävarmuustekijä, säätila, on säätelyn ulottumattomissa. Varautumisella Helsinki myös täyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) 102 §:n velvoitteet, jonka mukaan kunnan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin esimerkiksi antamalla määräyksiä liikenteen tai päästöjen rajoittamisesta, mikäli valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) annetut raja-arvot ylittyvät.

Pitkän tähtäimen suunnitelma typpidioksidipitoisuuksien alentamiseksi tulee laatia, mikäli valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) annetut raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Helsingin alueella vuosiraja-arvon ylittymistä vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyydessä ja etenkin katukuiluissa pidetään melko todennäköisenä.

Suunnitelmassa on kolme valmiustilaa perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Täysvalmiuteen siirrytään valmiutta vaiheittain nostamalla kuten muissakin poikkeustiloissa. Siirtyminen eri valmiustiloihin tapahtuu YTV:n ilmanlaadun mittausasemien typpidioksidin tuntipitoisuuden jatkuvatoimisien mittausten perusteella. Suunnitelmassa on esitetty toimintamalli, kuvattu tiedottaminen ja vastuut. Lisäksi suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla typpidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Nämä toimenpiteet alkavat tiedottamisesta ja valistamisesta päätyen rankimpaan keinoon eli liikenteen rajoittamiseen. Liikennettä rajoitettaisiin ilmanlaadun ollessa niin huono, että muita keinoja ei käytännössä ole.

Perusvalmiuden ja tehostetun valmiuden toimenpiteet ovat pääasiassa valistusta ja tiedotusta kuten suosituksia yksityisautoilun käytön vähentämiseksi ja joukkoliikenteen suosion kasvattamista. Tehokkaimpana keinona tehostetussa valmiudessa joukkoliikenne voidaan tehdä maksuttomaksi. Maksuton joukkoliikenne vähentäisi yksityisautoilua ja siten mahdollisesti estäisi ilmanlaadun jatkuvan huononemisen ilmansaastetilanteessa. Tavoitteena on, että yksityisautoilua ei tarvitsisi rajoittaa.

Täysvalmiuteen siirrytään typpidioksidille asetetun tuntipitoisuuden voimassaolevan raja-arvo ylittyessä. Tällöin hengitysilma on niin huonoa, että yksityisautoilua on rajoitettava tai pahimmassa tapauksessa kiellettävä kokonaan. Liikennejärjestelyjä varten YTV on laatinut Seudullisen joukkoliikenteen valmiussuunnitelman.

Välittömiin toimenpiteisiin liittyy olennaisena osana tiedotus. Tiedottamisella ja suosituksilla vaikutetaan ohjaavasti kaupunkilaisten käyttäytymiseen ilmansaastetilanteessa ja saatetaan heidän tietoonsa viranomaisten toimenpiteet. Tiedottaminen ja toimenpiteet pyritään suuntaamaan siten, että väestön altistumista vähennetään mahdollisimman paljon.

Valmiussuunnitelman seuraava päivitys tehdään vuosina 2008–2009 siten, että päivitetty versio on käytössä 1.1.2010, jolloin valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) asetetut tiukemmat raja-arvot tulevat sitoviksi.

./. Kj toteaa, että kaupungin yleinen valmiusohje edellyttää, että vakavia ilmansaastumistilanteita varten ympäristökeskus laatii valmiussuunnitelman yhteistyössä muiden asianomaisten tahojen kanssa. Kysymys nyt on tämän suunnitelman päivittämisestä. Päivitetty suunnitelma on esityslistan liitteenä. YTV on myös laatinut ja päivittänyt valmiussuunnitelmansa seudullisten liikennejärjestelyjen varalle. Seutuliikenteen valmiussuunnitelmasta Khs on antanut lausunnon 1.3.2004.

Ympäristölautakunnan esityksestä ovat lausunnon antaneet kaupunginkanslian lainopillinen osasto (16.6.2004), kaupunginkanslian tiedotustoimisto (4.6.2004), talous- ja suunnittelukeskus (15.10.2004), elinkeinoneuvottelukunta (21.6.2004), kaupunkisuunnitteluvirasto 24.6.2004), rakennusvirasto (29.6.2004), liikennelaitos 1.7.2004), Uudenmaan ympäristökeskus (5.7.2004), Linja-autoliitto (9.6.2004), Tiehallinto (31.5.2004), VR-Yhtymä Oy (30.6.2004), Helsingin kihlakunnan poliisilaitos (10.6.2004), Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (22.6.2004), Espoon kaupunki (28.6.2004), Vantaan kaupunki (29.6.2004), Kauniaisten kaupunki (27.7.2004), Kauniaisten kaupungin yhdyskuntalautakunta (11.8.2004). Lausunnot on pyydetty myös ympäristöministeriöltä, Ilmatieteen laitokselta, Helsingin kauppakamarilta, Autoliitto ry:ltä, Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ltä ja Sipoon kunnalta, jotka eivät ole antaneet suunnitelmasta lausuntoaan.

Kj toteaa, että pääosiltaan lausunnonantajilla ei ole ollut huomautettavaa suunnitelman suhteen. Saaduissa lausunnoissa on esitetty jäljempänä mainitut huomiot. Kaupunginkanslian lainopillinen osasto (kaupunginkanslian oikeuspalvelut) toteaa mm., että päivitetty valmiussuunnitelma täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset ja edellytykset. Ympäristötoimen johtosääntöä tulisi tarkistaa siten, että suunnitelmassa esitetty ympäristöjohtajan vastuulle kuuluva määräysten antaminen kaupungin siirtymisestä perus- ja tehostettuun valmiuteen sekä ympäristökeskuksen tehtävänä oleva tiedottaminen ja suositusten antaminen valmiustilanteissa mainittaisiin säännössä selvemmin. Lisäksi kaupunginhallituksen johtosäännön kirjoitusasua tulisi kaupunginjohtajan määräysvallan osalta hieman selventää.

Elinkeinoneuvottelukunta toteaa lausunnossaan mm, että suunnitelmassa esitetään, että täysvalmiudessa sallittaisiin julkisen liikenteen kuljetuskyvyn riittävyyden varmistamiseksi suunnitteluohjeita täydemmät ajoneuvot. Mikäli tällä tarkoitetaan joukkoliikenteen ajoneuvojen ylikuormitusta, ei tätä neuvottelukunnan mielestä voida mm. turvallisuussyistä sallia.

Liikenteen rajoittamiseksi täysvalmiuden vaiheessa 1 yksityiskäytössä olevien henkilöautojen käyttöä rajoitettaisiin sen mukaan, onko rekisteritunnuksen viimeinen numero parillinen vai pariton. Jouduttaessa rajoittamaan autoliikennettä tulisi kriteereiden mieluummin perustua auton käyttötarpeen syihin ja ammattikäytössä olevat ajoneuvot tulee jättää mahdollisimman pitkälle rajoitusten ulkopuolelle. Elinkeinoneuvottelukunta esittää lisäksi, että ko. valmiussuunnitelmaa tarkistettaisiin lisäämällä siihen ne tavaraliikennettä koskevat linjaukset, jotka sisältyvät YTV:n Seutuliikenteen valmiussuunnitelmaan.

Espoon kaupunki toteaa mm. ,että pullonkaulan saattaa muodostaa joukkoliikennevälineiden kapasiteetin riittämättömyys, liityntäpaikkojen täyttyminen tai linja-autojen pysäköinnin ruuhkautuminen Kampin alueella. Asukkaiden tilannetta hankaloittaa se, että korkeaan typpipitoisuuteen liittyy usein kireä pakkanen.

VR-Yhtymä Oy toteaa mm., että valmiustiloista johtuvien liikennejärjestelyjen kustannukset tulee korvata liikennöitsijälle. Suuri osa pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteestä lähtee kehyskunnista. Jotta valmiussuunnitelman mukainen siirtyminen joukkoliikenteen käyttöön onnistuisi, suunnitelmaa pitäisi täydentää syöttö- ja liityntäliikennejärjestelyillä ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin suunnatulla tiedotuksella.

Linja-autoliitto toteaa mm., että suunnitelmassa ei ole tuotu esille arviota siitä, kuinka todennäköisesti typpidioksidien raja-arvot (150 ja 200 ug/m3) ylittyvät siten, että valmiusastetta tulisi kohottaa. Suunnitelmasta saa kuitenkin sen käsityksen, että todennäköisyys valmiusasteen kohottamiseen ei olisi kovinkaan suuri nykyisillä raja-arvoilla. Raja-arvojen muuttuessa tiukemmiksi vuonna 2010 tilanne voi olla toisenlainen. Tämä tulee huomioida valmiussuunnitelmaa tarkistettaessa.

Liitto toteaa myös, että valmiussuunnitelmassa ei ole tuotu esiin periaatteita, miten liikennettä lisätään. Liitto pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että HKL neuvottelee bussiyhtiöiden kanssa aina lisäkaluston ja kuljettajien käytöstä. Lisäliikenteen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta on sovittava erikseen bussiyritysten ja HKL:n kesken. Joukkoliikenteen lisäämisen osalta Linja-autoliitto kiinnittää huomiota siihen, että aamun ja illan ruuhkaliikenteen aikana vapaan kaluston riittävyydestä voi syntyä ongelmia. Liikenteen hoidon kannalta yritysten tulee saada tieto tehostettuun valmiuteen ja täysvalmiuteen siirtymisestä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Annettujen lausuntojen osalta Kj toteaa, että ympäristötoimen johtosääntö on syytä tarkistaa ja kaupunginhallituksen johtosäännön kirjoitusasu kaupunginjohtajan määräysvallan osalta on syytä selventää lainopillisen osaston esityksen mukaiseksi. Elinkeinoneuvottelukunnan lausunnossaan mainitsema ”Suunnitteluohjeita täydemmät ajoneuvot” on suunnitelmassa huono ilmaisu ja sitä on nyt korjattu poistamalla ilmaisu suunnitelmasta. Tarkemmin joukkoliikenteen järjestelyjä on käsitelty Seudullisen joukkoliikenteen valmiussuunnitelmassa.

Suunnitelmassa on esitetty, että kaupunkisuunnitteluvirasto tarkentaisi omassa suunnitelmassaan liikenteen rajoittamiseen liittyviä seikkoja. Tavaraliikennettä koskevia rajauksia on jo käsitelty YTV:n Seudullisen joukkoliikenteen valmiussuunnitelmassa. Seuraavan kerran kun molemmat suunnitelmat päivitetään vuosina 2008-2009 olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä yhdistämään nämä suunnitelmat.

Espoon kaupungin antaman lausunnon osalta Kj toteaa, että tiedostusvälineet tavoittavat myös lähikuntien asukkaat vastaavalla tavalla kuin Helsingin asukkaat. Joukkoliikennevälineiden kapasiteetin kasvattamisongelma on tiedossa ja asiaa on käsitelty seudullisen valmiussuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kaikki mahdollinen lisäkalusto otetaan käyttöön. Bussien pysäköinnissä käytetään pysäkkien ulkopuolista katuvaraa. VR -yhtymän lausunnon osalta Kj toteaa, että VR-yhtymän mainitsemia asioita on käsitelty YTV:n seudullisen valmiussuunnitelman päivityksen yhteydessä. YTV ja kunnat maksavat liikennejärjestelyistä johtuvat korvaukset. Korvaussummat käsitellään erikseen, mikäli poikkeustilanteeseen joudutaan.

Linja-autoliitto ry:n lausunnon osalta Kj toteaa, että typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvon ylittymistä pidetään valmiussuunnitelmassa epätodennäköisenä. Voimassa oleva raja-arvo ei ole ylittynyt. Ylittymisen todennäköisyyttä on vaikea arvioida, koska se on riippuvainen säätilasta. Huomattava on, että suunnitelma koskee vain typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvon ylittymistä. Valmiussuunnitelman seuraava päivitys on ajoitettu vuodelle 2008-2009, jotta tiukempi raja-arvo voidaan huomioida ja arvioida raja-arvon ylittymistodennäköisyys uudelleen.

Valmiussuunnitelmassa on esitetty, että HKL laatisi oman poikkeustilasuunnitelmansa, jossa tulisi huomioida mm. Linja-autoliiton esille tuomat asiat. Helsingin valmiussuunnitelman kanssa samaan aikaan on päivitetty seudullisen joukkoliikenteen valmiussuunnitelma, jossa on esitetty joukkoliikenteen osalta tiedotuksen kulku ja toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä mikäli typpidioksidipitoisuudet Helsingissä ylittävät valmiusrajat.

Lisäksi Kj toteaa, että lainopillisen osaston (kaupunginkanslian oikeuspalvelut) lausunnossa mainittuja kaupunginhallituksen ja ympäristötoimen johtosääntömuutoksia on tarkoitus ryhtyä valmistelemaan suunnitelman tultua hyväksytyksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1. hyväksyä Helsingin kaupungin valmiussuunnitelman koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen,

2. kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa ja liikennelaitosta laatimaan ja päivittämään liikenteen poikkeustilanteita koskevat omat suunnitelmansa vuoden 2005 loppuun mennessä.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslialle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle, rakennusvirastolle, ympäristölautakunnalle ja ympäristökeskukselle sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, VR-yhtymä Oy:lle, Tiehallinnolle, Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille sekä Sipoon kunnalle.

Lisätiedot:
Latvala Matti, valmiuspäällikkö, puhelin 169 2496

LIITE

Helsingin kaupungin valmiussuunnitelma koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen

4

ERÄIDEN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVIEN OSAKKEIDEN MYYNTI

Khs 2005-116

Kj toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on käynyt läpi kaupungin taseen Muut osakkeet ja osuudet -kohtaan tällä hetkellä kirjatut arvo-osuudet ja osakkeet sekä selvittänyt niiden saantotavat siltä osin kuin se on ollut mahdollista sekä osakkeiden yhteyden kaupungin nykyiseen toimintaan.

Selvityksen perusteella on laadittu esityslistan tämän asiakohdan liitteeksi luettelo sellaisista arvo-osuuksista ja osakkeista, joiden omistuksella ei voida katsoa olevan kiinteää yhteyttä kaupungin toimintaan tai omistuksella on kaupungille vain vähäinen taloudellinen merkitys.

Kj toteaa, että liitteessä luetelluista arvo-osuuksista ja osakkeista kaupungin omistukseen ovat tulleet

– Ingmanin osakkeet vuonna 1921 silloisen Jordbrukarnas Mjölkcentral Aktiebolagetin osakkuuden kautta,

– Raisio Yhtymän arvo-osuudet vuonna 1953 silloisen Oy Kasviöljy-Växtolja Ab:n osakkuuden kautta,

– Sammon ja Nordean arvo-osuudet vakuutus- ja pankkiasiakkuuksien kautta, sekä

– Forssan Seudun Puhelimen ja Lohjan Puhelimen osakkeet 60- ja 70-luvuilla sosiaalitoimen Tammelassa ja Lohjalla sijaitsevien, oppilaskotitoimintaan liittyvien toimipisteiden perustamisen yhteydessä.

Kj toteaa, että edellä mainittujen arvo-osuuksien ja osakkeiden omistuksella ei ole enää toiminnallista merkitystä kaupungille, minkä vuoksi niistä voidaan luopua. Tarkoituksenmukaisinta on myydä pörssiosakkeet päivän kurssiin pörssin välityksellä ja muut osakkeet käypään hintaan muulla tavoin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen myymään liitteessä luetellut arvo-osuudet ja osakkeet päivän kurssiin pörssin välityksellä taikka käypään hintaan muulla tavoin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen allekirjoittamaan kauppoihin liittyvät myynti- ja muut asiakirjat sekä hoitamaan yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden kanssa myyntiin liittyvät muut toimenpiteet.

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Osakkeet ja osuudet 31.12.2004

5

VAALIVALMISTELUTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2005-117

Kj toteaa, että Khs on viimeksi 20.1.2003 asettanut vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on Kvston ja Khn käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelu.

Toimikunnassa on puheenjohtajana Timo Jaatinen (varajäsenenään Tatu Rauhamäki) sekä jäseninä Jukka Paasikallio (Carola Grönlund), Mari Puoskari (Olli Aalto), Jorma Pikkarainen (Ilpo Eerola) ja Klas Weckman (Susanna Dromberg).

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 asettaa toimikaudekseen vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelu sekä

2 valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Jäsenet	Varajäsenet
Pajarinen, Jukka	Rauhamäki, Tatu
Paasikallio, Jukka	Grönlund, Carola
Aalto, Olli
Pikkarainen, Jorma	Rasilainen, Raisa
Weckman, Klas	Backman, Hanna

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi Jukka Pajarisen ja varapuheenjohtajaksi Jukka Paasikallion.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo) ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

6

SÄÄNTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2005-127

Kj toteaa, että Khs päätti 20.1.2003 asettaa 31.12.2004 päättyväksi toimikaudeksi sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä oli antaa lausunnot kaupungin valmisteltavina olevista ohje- ja johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja Khn tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä sekä tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamisesta. Toimikunnan puheenjohtajaksi Khs nimesi kansliapäällikkö Pertti Vanteen sekä jäseniksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, osastopäällikkö Hannu Hakalan, kaupunginlakimies Eila Ratasvuoren ja kaupunginsihteeri Anneli Frantsin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä on antaa lausunto kaupungin valmisteltavina olevista johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja Khn tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä sekä tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamisesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja	Varajäsen
Vanne, Pertti kansliapäällikkö	Vallittu, Anja va. kaupunginsihteeri
Jäsenet
Korhonen, Tapio rahoitusjohtaja	Jäppinen, Tuula taloushallintopäällikkö
Hakala, Hannu osastopäällikkö	Makkonen, Antero kaupunginsihteeri
Ratasvuori, Eila kaupunginlakimies	Åhlgren, Harry apulaiskaupunginlakimies
Frantsi, Anneli kaupunginsihteeri	Venesmaa, Riitta apulaiskaupunginsihteeri

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan kuulemaan asiantuntijoita ja nimeämään itselleen tarpeelliset sihteerit.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

7

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN HELSINKI-TALLINNA EUREGIO -YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSIIN 2005 JA YHDISTYKSEN HALLITUKSEEN

Khs 2005-132

Mittetulundusühing Helsinki-Tallinna Euregio – niminen, Viron yhdistysrekisterissä rekisteröity yhdistys pyytää (13.1.2005), että kaupunki nimeäisi edustajansa yhdistyksen vuosikokoukseen 1.3.2005, joka pidetään Tallinnassa. Yhdistys on sittemmin ilmoittanut, että tilintarkastuksen viivästymisen johdosta pidetään ylimääräinen vuosikokous huhtikuussa 2005 myöhemmin tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana ja paikassa. Lisäksi yhdistys pyytää tekemään ehdotuksen kaupungin edustajan nimeämisestä yhdistyksen hallitukseen toimikaudeksi 2005-2006.

Kj toteaa, että kaupunki on jäsenenä Helsinki-Tallinna Euregio -yhdistyksessä, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää kansalliset ja hallinnolliset rajat ylittävää alueellista yhteistyötä Viron ja Suomen välillä. Yhdistys tukee, suunnittelee ja toteuttaa alueellisia kehitysprojekteja Helsingin ja Tallinnan sekä niitä ympäröivien maakuntien välillä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia yhdistyksen sääntömääräisissä vuosikokouksissa vuonna 2005.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että kaupungin edustajaksi nimetään yhdistyksen hallitukseen toimikaudeksi 2005-2006 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja varalle kaupunginsihteeri Matti Ollinkari.

Pöytäkirjanote ao. yhdistykselle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

8

24.1.2005 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN VALINTA TAMPEREELLA 10. - 11.5.2005 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE

Khs 2005-25

Suomen Kuntaliitto ilmoittaa (9.12.2004), että Kuntaliiton valtuusto kutsuu kuntapäivät koolle 10.–11.5.2005 Tampereelle. Kokouspaikkana on Tampere-talo. Kuntapäivien teemana on Yhteistyön kunta – Kommunerna i samverkan.

Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinainen kokous, kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna, vuoden alkupuoliskolla. Valtuusto määrää kokouspaikan ja –ajan.

Jäsenkunnat (kunnanhallitus tai –valtuusto) saavat valita liiton sääntöjen perusteella edustajia kuntapäiville väestötietolain (507/1993) mukaisen väestötietojärjestelmän kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen asukasluvun mukaan seuraavasti:

Kunnan asukasluku				Edustajia
	–	4 000	1
4 001	–	10 000	2
10 001	–	15 000	3
15 001	–	25 000	4
25 001	–	50 000	5
50 001	–	100 000	6
100 001	–	250 000	8
250 001	–		17

Jäsenkunta voi valita varsinaisille edustajille tarpeellisen määrän varaedustajia. Varaedustaja osallistuu kuntapäiville varsinaisen edustajan ollessa estyneenä. Kullakin varsinaisella edustajalla on kuntapäivillä päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Oikeus ottaa keskusteluun osaa kuntapäivillä on myös valtuuston ja hallituksen jäsenillä, yhdistyksen toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla sekä henkilöillä, joille kuntapäivät tämän oikeuden myöntää.

Varsinaisten kuntapäivien on

1 käsiteltävä hallituksen antama, valtuuston hyväksymä kertomus vuoden 2001 kuntapäivien jälkeen tapahtuneesta yhdistyksen toiminnasta

2 päätettävä valtuuston jäsenten palkkioista ja korvauksista

3 valittava valtuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraaviin varsinaisiin kuntapäiviin kestäväksi toimikaudeksi.

Kirjallinen ilmoitus kunnan edustajista ja muista osanottajista on tehtävä liiton hallitukselle viimeistään 10.2.2005.

Kuntapäivien esityslista lähetetään kunnille viimeistään kuukautta ennen kuntapäiviä eli 10.4.2005. Kuntia pyydetään toimittamaan esityslista edelleen valitsemilleen kuntapäiväedustajille. Käytännön kokous- ja majoitusjärjestelyjä koskeva kirje lähetetään kunnille tammikuussa 2005.

Kokouksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään kustakin kunnan lähettämästä osanottajasta 370 euron suuruinen osanottomaksu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita 17 edustajaa ja 17 henkilökohtaista varaedustajaa Tampereella 10.–11.5.2005 pidettäville kuntapäiville seuraavasti:

	Puolue/ Ryhmä	Henkilökohtainen varaedustaja
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat muut osanottajat kuntapäiville:

	Puolue/ Ryhmä	Osanottaja
1

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

9

24.1.2005 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN VALITSEMINEN UUDENMAAN LIITTO, KUNTAYHTYMÄ - NYLANDS FÖRBUND, SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN EDUSTAJAINKOKOUKSEEN

Khs 2005-17

./. Uudenmaan liitto pyytää (28.12.2004) jäsenkuntia nimeämään edustajansa kuntien edustajain kokoukseen. Kirje on esityslistan tämän

asian liitteenä 1.

./. Kuntien edustajainkokous on pidettävä kunnallisvaalien jälkeisen huhtikuun loppuun mennessä. Uudenmaan liiton maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti kuntien edustajain kokous pidetään Helsingissä 8.3.2005 myöhemmin ilmoitettavana kellonaikana. Kokouskutsu on liitteenä 2.

Kj toteaa, että 1.1.2001 voimaan tulleen perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää perussopimuksen mukaan maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuutettujen joukosta. Kuntalain maakuntavaltuustolta edellyttämän poliittisen ja alueellisen edustavuuden sekä tasa-arvonäkökulman yhteensovittamisen takia maakuntavaltuuston vaali on perussopimuksen nojalla siirretty erityisen kuntien edustajainkokouksen tehtäväksi.

Edustajainkokoukseen valittavien Helsingin edustajien lukumäärä on 4 ja heidän yhteinen äänimääränsä on 20, jakautuen heistä saapuvilla olevien kesken tasan. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Sammatti, Siuntio, Tammisaari, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

./. Liitteestä 3 käyvät ilmi maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston paikkajakaumat alkavalla toimikaudella.

Kuntalain 81 §:n 3 momentin nojalla edustajainkokouksen edustajien valitsemisesta huolehtii jäsenkunnan kunnanhallitus tai valtuuston päättämä muu toimielin.

Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin määrätään kuntalain 82 §:ssä. Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka lain 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 34 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä samaan kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö.

Kuntien edustajainkokoukseen valittavilta henkilöiltä ei edellytetä jäsenkunnan valtuuston jäsenyyttä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita 8.3.2005 pidettävään Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen neljä edustajaa ja neljä henkilökohtaista varajäsentä:

Edustaja	Varajäsen
__________________________	__________________________
__________________________	__________________________
Jukka Paasikallio	Carola Grönlund
Olli Aalto	Jessica Karhu

Pöytäkirjanote valituksi tulleille, Uudenmaan liitolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle (taloushallintopalvelut)

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan liiton kirje 28.12.2004
	Liite 2	Kokouskutsu
	Liite 3	Kuntavaalit 2000/2004 Uudenmaanliiton jäsenkunnissa

10

Ärende bordlagt 24.1.2005

VAL AV REPRESENTANTER VID SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2005

24.1.2005 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN

Stn/Khs 2004-2714

Sydkustens landskapsförbund rf meddelar (31.12.2004), att dess ordinarie förbundsmöte hålls torsdag 14.4.2005 kl. 13.00 i Hangö. Medlemskommunerna ombeds at utse sina representanter till mötet senast 18.2.2005. Landskapsförbundets skrivelse utgör bilaga till detta ärende.

Enligt föreningens stadgar utser medlemskommunerna en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter, samt lika många suppleanter. Antalet röster och representanter är detsamma.

Kj konstaterar, att det är ändamålsenligt att utse representanter för staden inte bara vid det stadgeenliga årsmötet utan samtidigt också vid eventuella extra förbundsmöten.

Sydkustens landskapsförbund rf (Etelärannikon maakuntaliitto ry) ilmoittaa (31.12.2004), että sen varsinainen liittokokous pidetään torstaina 14.4.2005 klo 13.00 Hangossa. Jäsenkuntia pyydetään nimeämään edustajansa kokoukseen 18.2.2005 mennessä. Maakuntaliiton kirje on tämän asian liitteenä.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenkunnat nimeävät yhden varsinaisen edustajan jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 edustajaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varaedustajaa. Äänten ja edustajien määrä on sama.

Kj toteaa, että sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi on tarkoituksenmukaista nimetä samalla kaupungin edustajat kuluvan vuoden ajaksi mahdollisten ylimääräisten liittokokousten varalta.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta utse följande personer till representanter för Helsingfors stad vid Sydkustens Landskapsförbund rf:s årsmöte och eventuella extra förbundsmöten år 2005:

Parti/grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter
Saml.	__________________________	__________________________
Saml.	__________________________	__________________________
Gröna	__________________________	__________________________
Gröna	__________________________	__________________________
SDP	__________________________	__________________________
SDP	__________________________	__________________________
Vänst.	__________________________	__________________________
SFP	__________________________	__________________________
SFP	__________________________	__________________________
SFP	__________________________	__________________________

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta berättiga de ovannämnda personerna att göra behövliga tjänsteresor för deltagande i föreningens förbundsmöten som representanter för Helsingfors stad.

Protokollsutdrag till Sydkustens landskapsförbund rf, till dem som utsetts till företrädare för staden och till suppleanter, med kopia av förbundets inbjudan, och till stadskansliet (Seija Kauppinen)

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajiksi Sydkustens Landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin liittokokouksiin vuodeksi 2004 seuraavat henkilöt:

Puolue/ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat
Kok	__________________________	__________________________
Kok	__________________________	__________________________
Vihr	__________________________	__________________________
Vihr	__________________________	__________________________
SDP	__________________________	__________________________
SDP	__________________________	__________________________
Vas	__________________________	__________________________
Rkp	__________________________	__________________________
Rkp	__________________________	__________________________
RKp	__________________________	__________________________

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa edellä mainitut henkilöt tekemään tarvittavat virkamatkat yhdistyksen liittokokouksiin osallistumista varten Helsingin kaupungin edustajina.

Pöytäkirjanote Sydkustens landskapsförbund rf:lle, kaupungin edustajiksi ja varaedustajiksi nimetyille jäljennöksin liiton kutsukirjeestä sekä kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen)

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Landskapsföbundets skrivelse 31.12.2004 - Maakuntaliiton kirje 31.12.2004

1

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39326/6 JA 39343/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11353)

Khs 2004-2413

39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39326 tontin nro 6 ja korttelin nro 39343 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus.

Rahkatie 4, Takalantie 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.11.2004) mm., että tontin 39326/6 omistaja 27.2.2004 ja tontin 39343/3 omistaja 26.2.2004 ovat pyytäneet tonttiensa asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttitehokkuusluku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tonteilla on voimassa asemakaava nro 7540 (vahvistettu 19.1.1978). Kaavan mukaan tontit ovat omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Tonttien tehokkuusluku on e = 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % kerrosalasta.

Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla, pensasaidalla tai vähintään 100 ja enintään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Tontille 39343/3 on merkitty liittymäkielto tontin Rintamasotilaan puoleisella rajalla jatkuen Takalantien puolelle n. 30 m:n matkalla.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Molemmilla tonteilla on paritalo.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Käyttötarkoituksen muutoksesta on sovittu hakijoiden kanssa. Tehokkuusluku on nostettu e = 0,25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Rakennusten enimmäiskorkeus on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi (2-kerroksinen rakennus 7 m, 1-kerroksinen rakennus 5 m, autosuoja ja talousrakennus 3 m). Tontteja koskeva lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että tontille saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa enintään 20 k-m²:n autosuojan tai -katoksen asuntoa kohti sekä muita asunnon ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- tai askartelutiloja enintään 5 k-m² asuntoa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta. Tonteille on annettu lentomelun torjumiseksi kaavamääräys: Asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 75 dB vastaan.

Tontille 39343/3 voimassa olevaan asemakaavaan merkitty liittymäkielto on poistettu tarpeettomana.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0,25:een.

Kaava-alueen pinta-ala on 2 491 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 498 k-m² (lisäystä 125 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Mielipiteitä ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2004–17.1.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b ja 3–7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan Kvston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla, muutetaan enintään kaksikerroksisten rakennusten korttelialueella rakennettavaksi sallitun rakennuksen talotyyppiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39326 tontin nro 6 ja korttelin nro 39343 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.11.2004 päivätyn piirustuksen nro 11353 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11353 (Tapaninkylän tontit 39326/6 ja 39343/3)

2

HERTTONIEMEN PUISTOALUEEN (PUISTON NIMEKSI MARIA HAMMARÉNIN MÄKI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (11369)

Khs 2004-2637

43. kaupunginosan (Herttoniemen) puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Puistoalue Tuhkimontien varrella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.12.2004) mm., että nimistötoimikunta päätti 3.12.2003 esittää Per-Johan Johanssonin (släkten Johansson/Johanssonin suku) aloitteesta Roihuvuoressa Tuhkimontien lounaisnurkassa sijaitsevan nimeämättömän maa-alueen nimeksi Maria Hammarénin mäki–Maria Hammaréns backe alueella sijainneessa Hammarénin torpparitalossa syntyneen Maria Johanssonin (o.s. Hammarén, 1867–1960) mukaan. Tällä alueella asui maanviljelyä ja kauppapuutarhatoimintaa harjoittava Maria Johansson perillisineen.

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 4566 (vahvistettu 30.6.1959). Kaavan mukaan alue on merkitty puistoalueeksi.

Nykytilanne Nimeämätön puistoalue sijaitsee Roihuvuoressa Tuhkimontien lounaisnurkassa.

Puisto on kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksessa voimassa olevan asemakaavan puistoalueeksi merkitty alue nimetään Maria Hammarénin mäeksi. Asemakaavaa ei muuteta muilta osin.

Alueen pinta-ala on 5 973 m².

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2004–17.1.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1 kohdan mukaan, milloin muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.12.2004 päivätyn piirustuksen nro 11369 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11369 (puistoalue Herttoniemessä Tuhkimotien varrella)

3

MELLUNKYLÄN TONTIN 47172/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11362)

Khs 2004-2594

47. kaupunginosan (Mellunkylän) korttelin nro 47172 tontin nro 1 asemakaavan muutosehdotus.

Linnanpellonkuja 1, Linnanherrantie 33

Asunto Oy Linnanpellonkuja 1–3 pyytää (21.9.2003) otsikossa mainitun, omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0,20 lukuun e = 0,25.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.11.2004) mm. seuraavaa:

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu 19.3.1987). Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 75 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Linnanherrantien ja Linnanpellonkujan risteyksessä. Alue on omakotialuetta. Tontilla on vuonna 1948 rakennettu 95 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä kaksi vuonna 1989 rakennettua 99 k‑m²:n suuruista rakennusta ja talousrakennus. Vuonna 1948 rakennettuun asuinrakennukseen on tehty muutoksia, joten rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Helsingin vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa todetaan, että Mellunkylän pientaloalueilla tehdään hakemuksesta asemakaavan muutoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun 0,25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä. Tontin 47172/1 tehokkuuslukua nostetaan, jotta Linnanpellonkujan varrella olevaa vuonna 1948 rakennettua asuinrakennusta voidaan laajentaa yhden asuinhuoneen verran. Kyseistä rakennusta on jo aikaisemmin muutettu siten, ettei rakennuksen suojelu ole perusteltua.

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille on merkitty rakennusala 5 m:n päähän Linnanherrantiestä ja 3 m:n päähän virkistysalueesta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 209 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 302 k-m² (lisäystä 60 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontilla olevaa asuinrakennusta laajennetaan yhden asuinhuoneen verran.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.9.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta on saapunut Kontula-Seuran mielipide. Seura ei vastusta muutosta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2004–17.1.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47172 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.11.2004 päivätyn piirustuksen nro 11362 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11362 (Mellunkylän tontti 47172/1)

4

KIINTEISTÖ OY JUHANA HERTTUANTIE 3 POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2004-2696

Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 pyytää (13.9.2004) poikkeamislupaa 26. kaupunginosan (Koskela) korttelin 26976 tontille 1 kahden oppilasasuntolana toimivan rakennuksen (2 580 k-m²) kunnostukseen ja toisen rakennuksen pysyvään käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön, poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla sijaitsevasta kahdesta rakennuksesta toisen aravasääntely on päättynyt ja käyttöaste on keskimäärin 60 %. Lisäksi muutoksella parannetaan asumisen ja ympäristön laatua.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.12.2004) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 19.8.1970 vahvistettu asemakaava nro 6395. Asemakaavan mukaan tontti on opiskelija-asuntojen ja niihin liittyvien opiskelu- ja palvelutilojen korttelialuetta. Tontille on merkitty rakennuspaikat kahdelle kuusikerroksiselle 2 600 k-m² suuruiselle rakennukselle. Autopaikat saa sijoittaa p:llä merkitylle rakennusalalle. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 5 opiskelijaa. Yhtenäistä leikki- ja oleskelupihaa on varattava 10 m² / asunto. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä on istutettava.

Molemmat tontilla sijaitsevat rakennukset valmistuivat 31.12.1972. Rakennukset ovat kuusikerroksisia oppilasasuntolarakennuksia. Molemmissa rakennuksissa sijaitsee 84 huonetta, jotka muodostavat 24 soluasuntoa.

Molempien rakennusten ikkunat, ulkoseinät, vesikatot ja parvekkeet kunnostetaan. Parvekkeiden osalta kaidebetonielementit poistetaan ja korvataan kevyemmällä ratkaisulla ja parvekkeet lasitetaan. 2h+kk-huoneistoihin, itäisille ja läntisille julkisivuille, lisätään parvekkeet.

Rakennusta, joka sijaitsee Juhana Herttuantien puolella koskevat vielä aravasäännökset. Hakijan tarkoituksena on säilyttää tämä rakennus opiskelija-asuntolana. Käytetty rakennusoikeus hakijan mukaan on 2 571 k-m², josta pohjakerroksessa sijaitsevia sosiaali- ja palvelutiloja on 140 k-m² ja myymälä/työhuonetilaa 100 k-m².

24.11.2004 päivätyn kellarin pohjapiirustuksen mukaan rakennuksessa sijaitsee pesutupa (16 m²), yksi talosauna (4,2 m²), pesuhuone (5 m²), pukuhuone (7,1 m²), urheiluvälinevarasto ja muita yhteistiloja. Hakija on esittänyt mahdollisuuden rakentaa 36 kpl irtaimistovarastoja (noin 1,1 m²/varasto) nykyisiin varastoihin ja yhteistiloihin.

Toiseen rakennukseen, jota aravasäännökset eivät enää koske, hakijalla on tarkoitus tehdä sisäpuolisia muutoksia siten, että kussakin kerroksessa sijaitsevista neljästä soluasunnosta muodostetaan kuusi perheasuntoa. Rakennukseen muodostuu kaikkiaan seuraavanlaisia huoneistoja: 12 kpl 2h+kk (33,5 k-m²), 12 kpl 3h+k (79 k-m²) ja 12 kpl 3h+k (66 k-m²). Käytetty rakennusoikeus hakijan mukaan on 2 571 k-m², josta sosiaali- ja palvelutiloja on 104 k-m².

24.11.2004 päivätyn kellarin pohjapiirustuksen mukaan rakennuksessa sijaitsee väestönsuojatiloissa 45 kpl irtaimistovarastoja (1,1 m²/varasto), yksi talosauna (4,2 m²), pesuhuone (5 m²), pukuhuone (7,1 m²) ja muita yhteistiloja.

Yhteistilat eivät vastaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 annettuja ohjeita, joissa 2h+k ja pienemmille asunnoille on varattava irtaimiston säilytystilaa vähintään 2 m²/asunto, joka koskee myös soluasuntoja. 3h +k asunnoille on varattava irtaimiston säilytystilaa vähintään 2,5 m²/asunto. Lisäksi irtaimistovaraston minimileveys on 1 100 mm. Talosaunoja tulee olla 1/20 saunatonta asuntoa. Sauna ja pukuhuone tulee olla 4 henkilölle mitoitettu ja pesuhuoneessa tulee olla kaksi suihkua.

13.9.2004 päivätyn asemapiirroksen mukaan tontille rakennetaan kaksi eri-ikäisten lasten leikkipaikkaa, jätteenkeräyspiste Juhana-Herttuantien tuntumaan ja 41 autopaikan (laskentaperusteena käytetty: 1 ap/5 oppilasta ja 1 ap/125 k-m²) pysäköintialue laajentaen olemassa olevaa pysäköintialuetta pohjoiseen ja kaakkoon. Pysäköintialueelle ajo siirretään pysäköintialueen itäiseltä sivulta pohjoiselle. Alueen korkeuseroista johtuen käytetään itäisellä ja eteläisellä rajalla matalia 200–300 mm korkuisia muurirakenteita.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että opiskelija-asuntojen ja niihin liittyvien opiskelu‑ ja palvelutilojen korttelialueella sijaitseva rakennus muutetaan asuinkäyttöön.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (23.11.2004). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimiston toimistopäällikkö toteaa 8.12.2004 tehdyssä muistutuksessa, ettei kaupungilla ole naapurina huomauttamista suunnitellusta muutoksesta. Suunnitelmaa koskevat piirustukset on toimitettava tutkittavaksi tonttiosastolle tarkastaja Seppo Kolkille. Lisäksi halutaan saattaa hakijalle tietoon, että vuosivuokrasta vuokrasopimuksen mukaan peritään vain 1/ 4 niin kauan kuin tontilla olevia rakennuksia käytetään yksinomaan opiskelija-asuntolatarkoitukseen.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin käyttötarkoitus muuttuu vain asumismuodon osalta. Soluasunnoista muodostuu luontevia perheasuntokokonaisuuksia. 13.9.2004 päivätyn asemapiirroksen mukaisilla pihatilojen, pysäköinnin ja yhteistilojen rakentamisella ja parveketilojen lisäämisellä saavutetaan asumiseen sopivat olosuhteet. Nykyinen soluasuntojen käyttöaste n. 60 % osoittanee, että soluasuminen ei vastaa tämän hetkisiä asumiselle ja asuinympäristölle asetettavia vaatimuksia. Näistä syistä hakemuksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen voidaan katsoa parantavan asumisen laatua, mikäli suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamia ohjeita.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamia ohjeita. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja

- suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamaa ohjetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2004-2696/ 526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 13.9.2004 päivättyä asemapiirrosta ja suunnitelmaa kehitetään yhteistilojen osalta vastaamaan rakennusvalvontaviraston elokuussa 2004 antamaa ohjetta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamispäätös
	Liite 2	Kiinteistö Oy Juhana Herttuantie 3 poikkeamishakemuksen sijaintikartta

5

HELSINGIN SPECIAL-AUTO OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-80

Helsingin Special-Auto Oy pyytää (28.9.2004) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40054 tontille 17 (Akseli 1) käytettyjen autojen myymälä- ja korjaamo/huoltorakennuksen (1625 k-m²) rakentamiseen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueelle (TY), poiketen asemakaavassa osoitetusta tontin käyttötarkoituksesta. Lisäksi haetaan lupaa saada poiketa tontin koillisreunaa koskevasta aitaamismääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kyseinen toiminta tukee viereisellä tontilla toimivan autotarvikkeita myyvän Biltema Oy:n toimintaa ja liittyy Ala-Tikkurilassa muuhun automyymälä- ja korjaamopalvelualueeseen. Tontilta ei ole suoraa ajoyhteyttä asuntokaduille. Kaavan edellyttämän umpinaisen aidan korvaamista läpinäkyvällä teräsaidalla hakija perustelee esitetyn liiketoiminnan vähäisemmillä ympäristöhaitoilla kuin kaavan mahdollistaman teollisuustoiminnan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.1.2005)mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 15.11.2000 hyväksytty asemakaava nro 10815. Asemakaavan mukaan tontti 40054/17 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jonka rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e=0,5. Tontin Akselin katualueen puoleiseen reunaan on merkitty rakennettavaksi näkösuojaksi vähintään 180 cm korkea vaaleasävyinen aita, joka on 120 cm korkeuteen asti umpinainen. Tonttiliittymä tulee järjestää tältä sivulta. Tontin länsi- ja eteläreunaan on merkitty 5 metriä leveä istutettava alue, johon tulee sijoittaa myös puurivi.

Tontilla ja sitä ympäröivällä alueella tapahtuu parasta aikaa suuria muutoksia. Kehä III:n ja Suutarilantien eritasoliittymä sekä siihen liittyvät kadut (Akseli ja Taivaankansi) ovat rakenteilla. Työ valmistunee vuoden 2005 aikana.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille sen etelä- ja länsiosien rakennusalojen rajoihin rajoittuva L-muotoinen käytettyjen autojen myymälä- ja korjaamo/huoltorakennus (1 625 k-m²). Pihalle on asemapiirroksessa esitetty lisäksi 34 autopaikkaa. Tontin maanpintaa on tarkoitus nostaa noin 2 metriä tontin pinnan jäädessä muutoin kohtuuttoman matalalle suhteessa ympärille rakennettaviin Kehän ramppeihin ja Suutarilantiehen. Maan pinnan täytöstä aiheutuva korkeusero hoidettaisiin tontin itäreunalla suunnitelmien mukaan kivikorimuurilla (luonnonkivin täytetyt teräsverkkoelementit). Tontin Akselin puoleiselle katualueen rajalle esitetään rakennettavaksi läpinäkyvä teräsverkkoaita. Lounaisnurkkaan on suunnitelmissa esitetty 30 metriä korkea mainostorni.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontin käyttötarkoitus (TY) ei mahdollista esitettyä liiketilarakentamista ja asemakaavassa kadun puoleinen aita on määrätty rakennettavaksi pääosin umpinaisena.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (8.12.2004). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia on esitetty 1 kpl. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

xxxx ja xxxx xxxxx (17.12.2004) eivät hyväksy poikkeamista asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta, koska rakennettava automyymälä aiheuttaisi liikenteen kasvua Akselin katualueella. Liikenne Biltemaan (noin 3000 ajon./ vrk) on heidän mukaansa jo nykyisin häiritsevää.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaavassa on Akselin koillispuoliselle alueelle merkitty lähivirkistysaluealue, jolle on istutettava puista ja pensaista tiheä suojavyöhyke. Tämän teollisuus- ja liiketontit asuinalueesta erottavan kaistaleen leveys on Akselin katualueen kohdalla 26–40 m. Lähimpään asuinrakennukseen on katualueelta matkaa noin 40 m. Suojavyöhykettä ei ole vielä kaikilta osin istutettu, mutta toteutuessaan sen suojavaikutus asuinalueen osalta paranee. Tontille 40054/17 suuntautuva asiakasliikenne ei vaikuta lähistön asuinalueen liikennemääriin, koska Akselilta ei ole ajoyhteyttä läheisille asuntokaduille. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että haitat naapurille hakemuksen mukaisesta rakentamisesta eivät ole kohtuuttomia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että esitetty liiketoiminta soveltuu kyseiselle tontille erityisesti tontin Kehä III:n suunnasta erinomaisen saavutettavuuden vuoksi. Käyttötarkoitus on myös sikäli perusteltu, että kyseinen tontti on ainoa teollisuustontti Suutarilantien liittymän yhteydessä Kehä III:n pohjoispuolella ja sitä ympäröivät sekä idässä että lännessä liiketontit. Näkyvyys Kehälle on hyvä, mikä puoltaa myös teollisuusrakentamista korkeatasoisempaa rakentamista.

Suunnitelmissa esitetty vinossa oleva mainostorni ei ole tyydyttävä ratkaisu. Tornin korkeus on sovitettava Kehäväylän ympäröivään tiemaisemaan ja liittymän lähiympäristöön. Laitteen sijoittaminen vinoon vaikuttaa keinotekoiselta ratkaisulta. Tontin itälaitaan suunniteltu kivikorimuuri on materiaaliltaan hyvä ratkaisu, mutta sen toteuttaminen tulisi tapahtua terassoiden muuria vähintään kahteen tasoon, joka edellyttää esitettyä leveämpää tilavarausta. Umpinaisen aidan rakentaminen läpinäkyvänä on suunniteltu käyttötarkoitus huomioiden perusteltua. Tämä kuitenkin edellyttää, että pihajärjestelyt toteutetaan korkealaatuisesti suunnitelmien mukaan, alue pidetään siistinä ja ajoneuvot pysäköidään vain niille osoitetulle paikoille.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli hakija esittää tarkennetut suunnitelmat koskien mainoslaitetta ja kivikorimuuria rakennusluvan yhteydessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-80/ 526 mukaisesti ehdolla, että mainoslaitteesta ja muurista esitetään tarkemmat ja kaupunkikuvaan hyvin soveltuvat suunnitelmat rakennusluvan yhteydessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Special-Auto Oy:n poikkeamispäätös
	Liite 2	Helsingin Special-Auto Oy:n poikkeamishakemuksen sijaintikartta

6

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE xxxxx xxxxxxxxxx POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-79

xxxxx xxxxxxxx pyytää (26.10.2004) poikkeamislupaa 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 908 tontille 6 (Intiankatu 6) 250 k-m²:n suuruisen asuinrakennuksen rakentamiseen, poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on niin huonokuntoinen, ettei sitä voi korjata eikä lisärakentaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.1.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 28.2.2001 vahvistettu asemakaava nro 10890. Asemakaavan mukaan tontti sijaitsee asuinrakennusten korttelialueella, jolla ympäristö säilytetään. Asuinrakennukset ovat asemakaavan mukaan kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden säilyttäviä osia eikä niitä saa purkaa.

Tontilla oleva asuinrakennus on 1 ½-kerroksinen puurakennus, jossa on osittain kallioon louhittu, maavarainen kellari. Rakennus on rakennettu vuonna 1924. Sen kerrosala on 170 k-m².

Tontilla sijaitseva asuinrakennus on hakemuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan korjauskelvoton ja se on purettava. Sen runko ja perustuksetkaan eivät sovellu peruskorjaukseen, eikä lisärakentamiseen.

Hakijan tarkoituksena on purkaa rakennus, joka korvataan asemakaavan mukaisella 1 ½-kerroksisella, kellarillisella asuinrakennuksella. Siihen on tarkoitus sijoittaa kaksi asuinhuoneistoa, joiden sisäänkäynti on pihan puolelta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että olemassa oleva purkukiellossa oleva rakennus puretaan.

Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle kuin naapureille ja viereisten katujen vastapäisille naapureille.

xxxxx xxxxxx on lausunnossaan todennut, ettei rakennuksen leveyden tulisi kasvaa nykyisestä, koska se vaikuttaisi viereisen asuinrakennuksen asuntojen valoisuuteen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että uudisrakennuksen leveys on 9,6 m ja että olemassa olevan rakennuksen leveys on 8,5 m. Asemakaava sallii 12,0 m leveän rakennuksen rakentamisen. Uuden rakennuksen leveys ei haittaa naapureiden asuntojen valaistusolosuhteita.

Kaupunkisuunnitteluvirasto yhtyy rakennusvalvontaviraston teknillisen neuvottelukunnan laajan lausunnon toteamukseen, että rakennus on sen huonon kunnon ja korjaamalla rakentamisen mahdottomuuden vuoksi tullut elinkaarensa päähän ja sen purkaminen kokonaisuudessaan on välttämätöntä kiinteistön käyttäjien turvallisuuden ja terveydellisten olojen takia.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Harry Åkerlundille haettuun toimenpiteeseen 23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro. 908 tontille 6.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

7

MUSTIKKAMAAN TANSSIKESKUSTA KOSKEVAN RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMINEN

Khs 2004-2435

Kaj toteaa, että Khs päätti 29.11.2004 ottaa käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan 23.11.2004 pöytäkirjan 601 §: n kohdalla tekemän päätöksen.

Kiinteistölautakunnan päätös kuului:

Lautakunta päätti pidentää Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle vuokratun Mustikkamaan tontin 19001/1 noin 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

Valtuutettu Ilkka Hakalehto oli kaupungille 28.11.2004 osoittamassaan kirjeessä pyytänyt Khta ottamaan kyseisen kiinteistölautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen ja kumoamaan päätöksen. Pyyntöä oli perusteltu seuraavasti:

Helsingin kiinteistölautakunta päätti esittelijän esityksestä viime tiistaina 23.11.2004 vuokrata TAKU ry:lle Mustikkamaalta saman maa-alueen kuin aikaisemmin. Päätöksellään kiinteistölautakunta jatkoi aikaisempaa 31.10.2004 päättynyttä vuokrasopimusta, vaikka se samoin kuin asian esittelijä olivat tietoisia siitä, että TAKU ry:lle vuokratusta alueesta oli jo aikaisemmin vuokrattu Helsingin Työväenyhdistys ry:lle. Tämä osoittaa, että tehtiin tietoisesti ja jostakin syystä myös tarkoituksellisesti lainvastainen päätös. Tästä syystä pyydän, että Te arvoisa kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kiinteistölautakunnan hyväksymän laittomuuden estämiseksi ja Helsingin kaupungin maineen pelastamiseksi huolehditte siitä, että kaupunginhallitus ottaa kyseessä olevan, lain vastaiseksi tehdyn päätöksen käsiteltäväkseen ja kumoaa sen. Tämä lienee myös ainoa keino torjua ko. päätöksen esittelijään ja lautakunnan jäseniin kohdistuvat oikeusseuraamukset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan asiasta, että vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisen on tullut rakentaa alueelle hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset kahden vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta, eli 31.10.2003 mennessä. Vuokranantajalla on oikeus sopimuksen irtisanomiseen rakentamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Vuokranantaja voi sopimuksen mukaan pidentää hakemuksesta mainittua rakentamisaikaa. Vuokrasopimus on voimassa 1.11.2001–31.3.2031.

Kiinteistölautakunta on 11.1.2003 pidentänyt TAKU ry:n hakemuksesta rakentamisaikaa 31.10.2004 saakka, koska kohteen rakennuslupaa koskeva oikeudenkäyntimenettely on ollut vielä kesken. Helsingin hallinto-oikeus on antanut 20.4.2004 rakennuslupa-asiassa päätöksen, josta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. TAKU ry:n uudistettua 3.11.2004 hakemuksensa on lautakunta pidentänyt 23.11.2004 rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

TAKU ry:n vuokrasopimuksen voimassaolo ei ole päättynyt. Kysymys ei siten ole vuokrasopimuksen jatkamisesta ja alueen vuokraamisesta, kuten Hakalehdon vaatimuksessa esitetään, vaan sopimukseen sisältyvän rakentamisvelvollisuuden määräajan pidentämisestä. Lautakunnan päätöksellä ei ole vaikutusta sopimuksen voimassaoloon.

Lisäksi päätös rakennuslupa-asiassa ei ole hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin nojalla täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin se on saanut lainvoiman. Rakentamista ei saa siten aloittaa, koska lupa-asia on lainvoimaisesti ratkaisematta. Rakentaminen on estynyt vuokralaisesta riippumattoman laillisen esteen vuoksi. Asiassa on siten perusteltua, että vuokrasopimuksen mukaista rakentamisaikaa jatketaan.

Kaupungin käytännön mukaan sopimuksen mukaista rakentamisaikaa on yleensä pidennetty, kun rakennuslupa on ollut vielä lainvoimaisesti ratkaisematta. Samanlaisia tapauksia on yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kohdeltava tasapuolisesti ja noudatettava johdonmukaista ratkaisulinjaa.

Vuokra-alueiden päällekkäisyys ja vaikutus rakentamisajan pidentämiseen

Maanvuokralain (MVL) 3 §:n mukaan vuokrasopimuksen muutos on tehtävä kirjallisesti ja sopijapuolten on se allekirjoitettava. Vuokraoikeus sitoo MVL 12 §:n mukaan kiinteistön myöhempää kilpailevaa oikeudenhaltijaa, jos vuokramies on saanut kiinteistön hallintaansa ennen oikeuden perustamista.

Kiinteistölautakunta on 23.10.2001 muuttanut HTY ry:n kanssa 14.4.1992 tehtyä vuokrasopimusta 1.11.2001 lukien siten, että vuokra-alueen pinta-alaa on pienennetty 5 000 m²:stä 2 262 m²:iin. Muuttaminen on perustunut siihen, että vuokrasopimus on uusittu ennen kaavan valmistumista ja sopimuksen mukainen piha-alue on ylittänyt huvi- ja viihdetarkoitukseen kaavoitetun tontin rajat ja ulottunut lisäksi suunnitellulle Tanssikulttuurikeskuksen alueelle. Kyseinen pienennetty alue on vuokrattu 13.11.2001 TAKU ry:lle 4 778 m²:n alueen vuokrauksen yhteydessä.

Lautakunnan esityslistatekstin 23.10.2001 mukaan HTY ry on suostunut vuokra-alueen pienentämiseen.

HTY ry ei ole kuitenkaan myöhemmin tullut allekirjoittamaan sopimuksen muutosta, mutta ei ole lautakunnan 31.8.2004 Hakalehdolle antaman vastauksen mukaan nimenomaisesti kieltäytynytkään siitä tai ilmoittanut kaupungille yhdistyksen muuttuneesta kannasta.

Hallinto-oikeus on rakennuslupa-asiassa todennut, että HTY ry hallitsee vuokrasopimuksensa mukaan osaa rakennuspaikkana pidettävän tontin maa-alueesta. TAKU ry:n rakennushanke sijoittuu osittain alueelle, jota HTY ry hallitsee. Luvan myöntämiselle ei ole ollut edellytyksiä, koska asiassa ei ole saatu sen hakemiselle kaikkien rakennuspaikan haltijoiden suostumusta.

Rakennuslupa-asiaa ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Hallintotuomioistuimilla ei ole kuitenkaan toimivaltaa ratkaista yksityisoikeudellisten vuokrasopimusten sisältöön, alueelliseen ulottuvuuteen ja keskinäiseen etusijaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä eikä siten ratkaista sopimusten päällekkäisyyteen liittyvää ongelmaa. Mainittujen kysymysten ratkaiseminen kuuluu siviilituomioistuinten toimivaltaan.

Lautakunnan kirjeen 31.8.2004 mukaan päällekkäisten sopimusten ongelma pyritään ratkaisemaan löytämällä osapuolia tyydyttävä toiminnallinen ratkaisu.

Asiassa on kuitenkin kysymys vain TAKU ry:n vuokrasopimuksen sisältämän rakentamisvelvoitteen määräajan pidentämisestä. Lautakunnan päätöksellä ei ole otettu kantaa eikä sillä ole vaikutusta muihin sopimussuhteen ehtoihin tai sopimusten päällekkäisyyteen liittyviin seikkoihin.

Mikäli vuokralainen esimerkiksi joutuu kaksoisvuokrauksen johdosta luopumaan vain osasta vuokra-aluettaan, jää sopimus muilta osin voimaan ja sen sisältämä rakentamisvelvoite juridisesti säilyy. Tässä tapauksessa TAKU ry:n rakennushanke ulottuu kuitenkin päällekkäin vuokratulle alueelle, minkä vuoksi suunniteltu rakentaminen tulisi alueen menetyksen johdosta käytännössä estymään.

Lautakunta on voinut pidentää sopimuksen mukaisen rakentamis-velvoitteen määräaikaa. Päätöksellä ei ole ratkaistu muita sopimussuhteeseen eikä vuokraoikeuksien keskinäisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä.

Sopimusten päällekkäisyys ja edellytykset TAKU ry:n sopimuksen voimassa pitämiselle tulee ratkaista muussa yhteydessä muun muassa sopimalla vuokralaisten kanssa vuokra-alueiden rajojen tarkistamisesta tai, mikäli tähän ei ole edellytyksiä, saattamalla asia viimekädessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Vuokrasopimuksen irtisanominen ja lakkauttaminen

Rakentamisvelvollisuuden rikkominen

TAKU ry:n ja HTY ry:n vuokrasopimukset ovat määräaikaisia ja MVL 5 luvussa tarkoitettuja muuta maanvuokraa koskevia sopimuksia. MVL:n 4 §:n mukaan vuokrasopimusta ei voida irtisanoa muulla kuin laissa säädetyllä perusteella, paitsi milloin on kysymys lain 5 luvussa tarkoitetusta vuokrasta. Lain 5 luvun 74 §:n mukaan voidaan muuta maanvuokraa koskevassa sopimuksessa pidättää oikeus irtisanoa sopimus muullakin kuin laissa säädetyllä perusteella.

TAKU ry:n vuokrasopimuksessa on sovittu, että vuokranantajalla on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli vuokralainen laiminlyö sopimuksen mukaisen rakentamisvelvollisuutensa. Velvollisuuden rikkomisena pidetään myös sitä, että rakentaminen estyy vuokralaisesta riippumattoman mm. laista johtuvan esteen vuoksi.

Mikäli TAKU ry ei ole rakentanut alueelle hyväksyttyjen piirustusten mukaista rakennusta asetetun määräajan kuluessa esimerkiksi sen johdosta, että rakentamiselle ei ole myönnetty lainvoimaisella päätöksellä rakennuslupaa, eikä rakentamisaikaa perustellusta syystä jatketa, on kaupungilla oikeus irtisanoa sopimus. Irtisanomisessa tulee noudattaa MVL:ssa säädettyä menettelyä.

Kaksoisvuokraustilanne

Kuten edellä on mainittu, vuokrasopimus voidaan sanoa irti vain laissa tai sopimuksessa mainitulla perusteella. Laissa tai TAKU ry:n sopimuksessa ei ole kuitenkaan mainintaa vuokranantajan oikeudesta irtisanomiseen tilanteessa, jossa sama alue on vuokrattu kahdelle taholle.

Vuokralaisella on sen sijaan oikeus MVL 15.3 §:n nojalla irtisanoa sopimus, jos osa vuokra-alueesta on kaksoisvuokrauksen johdosta joutunut pois vuokralaisen hallinnasta ja sopimuksen pysyttämistä voimassa ei voida pitää kohtuullisena. Irtisanominen tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa muutoksen tapahtumisesta.

Mikäli väistymään joutuva vuokralainen ei kaksoisvuokraustilanteessa vapaaehtoisesti luovuta alueen hallintaa siihen oikeutetulle vuokralaiselle, voidaan tämä velvoittaa luopumaan alueesta vain siviilituomioistuimen antaman häätötuomion nojalla.

Vuokrasuhteen lakkauttaminen sopimuksin

Osapuolet voivat lakkauttaa vuokrasuhteen myös sopimalla kirjallisesti sen purkamisesta. Vuokrasuhde lakkaa välittömästi, ellei muusta lakkaamisajankohdasta ole sovittu.

Johtopäätös

Kiinteistölautakunta on voinut edellä mainituin perustein pidentää TAKU ry:lle asetettua vuokrasopimuksen mukaisen rakentamisvelvoitteen määräaikaa. Lautakunnan päätöksellä ei ole jatkettu vuokrasopimusta eikä muutettu sitä muilta osin. Asiassa ei ole myöskään otettu kantaa vuokraoikeuksien keskinäisen suhteeseen.

Vuokraoikeuksien päällekkäisyys ja edellytykset TAKU ry:n vuokrasopimuksen voimassapitämiselle tulee käsitellä ja ratkaista muussa yhteydessä.

Asiassa ei ole siten ilmennyt oikeudellista perustetta ottaa kiinteistölautakunnan päätöstä kuntalain 51 §:n nojalla Khn käsiteltäväksi.

Kiinteistövirasto mainitsee (17.1.2005) selvityksessään mm. että maanvuokraus, josta on kysymys, on lautakunnan 23.10.2001 (807 §) tekemän päätöksen perusteella tehty ajaksi 1.11.2001–31.3.2031, eikä sitä siten ole 23.11.2004 (601 §) tehdyllä lautakunnan päätöksellä erikseen jatkettu. Mainitulla päätöksellä pidennettiin voimassa olevan sopimuksen rakentamisvelvollisuutta koskevassa ehdossa asetettua määräaikaa.

Sopimusehdon mukaan kaupungilla on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli vuokralainen laiminlyö rakentamisvelvollisuutensa. Rakentaminen ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa viivästynyt vuokralaisen laiminlyönnin johdosta vaan siksi, että rakentaminen ei ole ollut mahdollista sinänsä ajoissa vireille pannun rakennuslupaprosessin keskeneräisyyden vuoksi, joten irtisanominen ei olisi ollut kohtuullista.

Kiinteistövirasto katsoo, että lautakunnan päätös on ollut lainmukainen.

Kaj ilmoittaa, että kun asia on otettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi on se lakannut olemasta vireillä alemmassa viranomaisessa ja Khs päättää asiasta harkintansa mukaan voimassaolevien säännösten puitteissa.

Kaj:n mielestä, ottaen huomioon asiasta saadut selvitykset, Khn päätös tulisi olla saman sisältöineen, kuin kiinteistölautakunnan 23.11.2004 tekemä päätös.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle vuokratun Mustikkamaan tontin 19001/1 noin 4 778 m²:n suuruisen alueen vuokrasopimuksen rakentamisaikaa toistaiseksi ja kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa, enintään kuitenkin 31.10.2005 saakka.

Pöytäkirjanote Tanssin ja lavakulttuurin Edistämisyhdistys TAKU ry:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Tanssin ja Tanssilavakulttuurin Edistämisyhdistys Taku ry:n hakemus 27.10.2004
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan päätös 23.11.2004 ja lautakunnan esityslistateksti

8

PÄIVÄKOTI YLÄ-MALMIN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2004-2667

Sosiaalilautakunta toteaa (14.12.2004) seuraavaa:

Lasten päiväkoti Ylä-Malmi toimii Malmilla osoitteessa Notkotie 12 vuonna 1964 valmistuneessa yksikerroksisessa rakennuksessa.

Peruskorjauksen tarve

Lasten päiväkoti Ylä-Malmi toimii vuonna 1964 valmistuneessa, teräsbetonirunkoisessa, punatiiliverhotussa, viidelle kokopäiväryhmälle (yht. 70 hoitopaikkaa) ja kahdelle osapäiväryhmälle (yht. 50 hoitopaikkaa) suunnitellussa 774 htm² rakennuksessa. Samalla 4835 m² tontilla sijaitsee myös v.1987 valmistunut puurakenteinen, aikanaan siirtokelpoiseksi suunniteltu lasten päiväkoti Naapuri (42 hoitopaikkaa).

Rakennus on vahvarunkoinen. Sen vesikatto, julkisivut ja ikkunat ovat kunnossa ja se on käyttökelpoiseksi korjattavissa. Päiväkoti on pohjaratkaisultaan sokkeloinen eivätkä tilat täytä tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia. Märkäeteis-, wc- ja vaatetilat ovat ahtaat ja puutteelliset, keittiö on ahdas, kylmäsäilytys-, varasto- sekä siivoustilat ovat puutteelliset ja huonosti sijoitetut.

Päiväkodin peruskorjausta edellyttävät pintamateriaalien kuluminen, puutteellinen ilmanvaihto ja muuttuneen toiminnan tarpeet. LVIS - asennukset ovat osin alkuperäisiä ja salaojitus, sadevesienpoistojärjestelmä sekä rakenteiden tiivistys puutteellisia. Tästä aiheutuu kosteusongelmia kellarin ja alapohjan rakenteisiin ja edelleen sisäilman laadun heikkenemistä.

Peruskorjaussuunnitelma

Peruskorjattu päiväkoti mitoitetaan 75 lapselle ja siinä on neljä kotialuetta, joista kolme sopii kaikenlaisille hoitoryhmille ja yksi alle kolmevuotiaille. Rakentamisaika on elokuu 2005 – kesäkuu 2006 ja käyttöönotto elokuussa 2006.

Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymään vuosien 2005 - 2007 taloussuunnitelman investointiosaan vuonna 2005 - 2006 toteutettavana kohteena. Sen toteuttamiseen on rakentamisohjelmassa varattu 1,5 milj. euroa.

Rakentamiskustannukset ovat 1,210 milj. euroa (alv 0 %) eli arvonlisäverollisena 1,476 milj. euroa (alv 22 %), jolloin arvonlisäveroton neliöhinta on 1449 euroa/brm² ja arvonlisäverollinen neliöhinta 1767 euroa/brm² (RI=108,7, THI 141,5). Ympäristökeskuksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa pidetyissä neuvotteluissa sovittiin, että peruskorjauskohteissa ei edellytetä ilmanvaihdon korjaamista uusimpien määräyksien mukaiseksi. Koska riittää, että ilmanvaihtoa parannetaan nykyiseen verrattuna, merkitsee se lpk Ylä-Malmin kohdalla kokonaiskustannusten pysymistä hyväksyttävällä tasolla.

Arvioitu pääomavuokra on 12 euroa huoneistoneliömetriä kohden kuukaudessa eli 108 576 euroa. Päiväkodin vuotuiset käyttökustannukset ovat 560 000 euroa vuodessa vuoden 2004 hintatasossa. Käynnistämiskustannukset ovat yhteensä 52 500 euroa.

Päiväkoti Ylä-Malmi osana palveluverkkosuunnitelmaa

Päiväkoti Ylä-Malmi on palveluverkkosuunnitelmassa päiväkoti, jota tarvitaan myös päivähoitopaikkojen tarpeen vähetessä. Päiväkoti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja se mahdollistaa päivähoitopaikkojen tarjoamisen myös muille koillisen suurpiirin päivähoitoalueiden lapsille.

Lapset sijoitetaan korjaustöiden ajaksi alueen muihin päiväkoteihin. Samalla tontilla sijaitsevan päiväkoti Naapurin teknisen toiminnan varmistus peruskorjaustyön aikana sisällytetään urakoihin.

Sosiaalilautakunta päätti osaltaan hyväksyä lasten päiväkoti Ylä-Malmin 12.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen bruttoala on 835 m2 ja arvonlisäverolliset kustannukset enintään 1 476

milj. euroa ja esittää hankesuunnitelman kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Talous- ja suunnittelukeskus on (11.1.2005) antanut hankesuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Kyseessä on 1964 valmistunut teräsbetonirunkoinen yksikerroksinen n. 120 hoitopaikan päiväkoti. Päiväkodin sijainti on hyvä eikä se ole sosiaaliviraston palveluverkkosuunnitelmassa väistyvä päiväkoti, vaikka lähialueen päivähoitoikäisten lasten määrä väheneekin.

Peruskorjaus on tarpeen pintamateriaalien kulumisen, kellarin ja alapohjan kosteusongelmien, puutteellisen ilmanvaihdon ja toiminnallisten muutostarpeiden vuoksi.

Hankkeen laajuus on 670 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 1 476 000 euroa (veroton hinta 1 210 000 euroa) hintatasossa 9/2004. Peruskorjauksen neliökustannus on 1 768 euroa/brm².

Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2005 talousarvioon sekä vuoden 2006 taloussuunnitelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 1 476 000 euroa hintatasossa 9/2004.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä päiväkoti Ylä-Malmin 12.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 670 brm² ja että arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 476 000 euroa (veroton hinta 1 210 000 euroa) hintatasossa 9/2004.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma

9

ALUEVAIHDON SUORITTAMINEN VALTION/ METSÄHALLITUKSEN KANSSA

Khs 2005-41

Kiinteistölautakunta mainitsee (21.12.2004) seuraavaa:

Tiivistelmä Natura 2000 -verkostoon on liitetty mm. alueita kaupungin omistamasta Karjakaivon alueesta Espoossa ja Hyvinkään Ridasjärven alueesta. Natura-alueiden omistaminen ja niistä huolehtiminen kuuluisi luontevimmin valtiolle.

Asian toteuttamiseksi jäljempänä esitetään, että Suomen valtion/ Metsähallituksen kanssa suoritettaisiin aluevaihto, jossa kaupunki luovuttaa Metsähallitukselle Nuuksion kansallispuistoa varten Karjakaivon alueelta noin 221 hehtaarin suuruisen metsäalueen osan, minkä hallin-nasta liikuntavirasto on luopumassa. Alue on rakennusviraston hoidossa. Luovutettava alue on merkitty Natura-alueeksi ja rantojensuojeluohjelman alueeksi. Lisäksi kaupunki luovuttaa Karjakaivon alueelta vesialueita noin 15 ha ja osuuksia yhteisiin alueisiin Espoosta ja Vihdistä. Edelleen kaupunki luovuttaa Hyvinkään Ridasjärven alueelta noin 4,1 hehtaarin suuruisen alueen liitettäväksi Natura-alueeseen. Vaihdossa kaupunki saisi neljä pientalotonttia kaupungin alueelta ja kolme pientalotonttia Vantaalta sekä osuuden Asikkalan selän vesialueeseen. Vaihdon yhteydessä valtio maksaa välirahaa 245 855 euroa.

Vaihdon tausta ja tavoitteet

Neuvottelujen lähtökohtana on ollut kaupungin/liikuntaviraston päätös luopua Karjakaivon Natura 2000 -alueeksi merkitystä ulkoilualueesta ja toisaalta Metsähallituksen pyrkimys laajentaa Nuuksion kansallispuiston aluetta ja Hyvinkään Järvisuo - Ridasjärven aluetta. Edelleen Metsähallituksella on tarkoitus hankkia yhteisalueosuuksia suojelutarkoituksiin ja täydentämään maa-alueiden omistusta. Samalla otetaan huomioon valtion kanssa vuonna 1994 tehty Laajalahden aluevaihto. Edelleen on sovittu Helsingin Veden esittämästä yhteisalueen osuuden hankinnasta Helsingin kaupungille Itä-Suomen ympäristöviraston vedenottoluvan käsittelyä varten. Alue sijaitsee Asikkalan kunnan Pulkkilan kylässä.

Tavoitteena on ollut tehdä välirahaton aluevaihto, minkä vuoksi vaihtoon on sisällytetty kaupungin hallinnollisella alueelle olevien tonttien lisäksi myös Vantaan kaupungin puolella olevia tontteja. Helsingin puolella olevat tontit on tarkoitus sisällyttää vuokrattaviin tontteihin ja Vantaan tontit on tarkoitus luovuttaa purettavine rakennuksineen mahdollisimman pian eteenpäin. Kaupungin sisäisiin vuokrasopimuksiin tehtäisiin vaihdon edellyttämät tarkistukset.

Vaihdettavat alueet ja kaavatilanne

Espoon Karjakaivon alue

Alue on Espoon pohjoisosan 11.1.1999 vahvistetussa yleiskaavassa osoitettu pääosin virkistys- (V1) ja luonnonsuojelualueiksi (SL 1 ja SL 3). Alue sisältyy Natura- ja rantojensuojelualueeseen.

Espoon kaupungin puolelta luovutettavaksi on esitetty yhteensä noin 221 hehtaarin suuruinen metsäalue, minkä hallinnasta liikuntavirasto on luopunut. Alue on rakennusviraston hoidossa. Lisäksi Espoon alueelta on esitetty luovutettavaksi vesialueiden osuuksia, joiden laskennallinen pinta-ala on noin 15 ha. Luovutuksissa on pidetty periaatteena sitä, että jos alue rajoittuu kaupungin omistamiin maa-alueisiin, luovutetaan osuudesta 90 %. Vesialueista osa on Nuuksion kansallispuiston alueella ja osa rajoittuu siihen. Lisäksi osuuksia on muihin vesialueisiin, jotka eivät rajoitu kaupungin omistamiin maa-alueisiin.

Vihti Vihdin kunnan alueella luovutukset koskevat vesialueosuuksia.

Hyvinkää/Ridasjärvi Lemmilä

Alue on Hyvinkään kaupungin 9.4.2004 voimaan tulleessa Palopuron - Ridasjärven osayleiskaavassa merkitty osin Natura 2000 -verkostoon liitettäväksi luonnonsuojelualueeksi (SL-1) ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja (ranta-alueet) (MU-2). Alueesta on noin puolet sisällytetty Järvisuo - Ridasjärven Natura 2000 -alueeseen.

Hyvinkään Lemmilän alueelta on luovutettavaksi esitetty noin 4,1 hehtaarin suuruinen alue. Alue on osa erillisestä noin 7,4 ha:n suuruisesta palstasta, joka on sisäisesti vuokrattu sosiaalivirastolle. Alueen läheisyydessä on Lemmilän vastaanottokoti, joka on antanut lausunnon ja esittänyt toiveita alueen tulevasta käytöstä. Sosiaalivirasto ei vastusta alueen luovuttamista. Vastaanottokodin lausunto on toimitettu Metsähallitukselle.

Tontit Valtio luovuttaa Helsingistä seuraavat tontit:

Kaupunginosa Tontti	Osoite	Kaava	k-m^2	Huom.
Malmi 38142/9	Pilvitie 3	AO	164	raken.
Suutarila 40202/18	Vaskikaivonpolku 10	AO	103	ei rak.
Suurmetsä 41158/9 41158/10	Kalkkivuorentie 11 Kalkkivuorentie 11a	AO AO	165 207	rak. ei rak.

Valtio luovuttaa Vantaalta seuraavat tontit:

Kaupunginosa Tontti	Osoite	Kaava	k-m^2	Huom.
Ilola 71118/11	Ahdetie 6	AO	480	raken.
Rekola 73015/1	Urponkuja 8	AO	183	ei rak.
Metsola 83219/21	Majavatie 16	AO	473	raken.

Asikkala, Pulkkila

Valtio luovuttaa puolet tilan Päijänteen kansallispuisto RN:o 891:1 osuudesta yhteiseen vesialueeseen 16-413-876-1. Alueen pinta-ala on noin 32 hehtaaria.

Hinnoittelu Suoritetun hinnoittelun mukaan kaupungin luovuttamien alueiden arvo on yhteensä 960 400 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 4 267 euroa/hehtaari. Valtion luovuttamien alueiden arvo on 714 545 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 401 euroa/k-m². Metsähallitus maksaisi välirahaa 245 855 euroa.

Muut ehdot Kaupungille jää edelleen oikeus korvauksetta käyttää ja ylläpitää Karja-kaivon alueelle olevaa latuverkkoa, ulkoilupolkuja, sekä tietä ja aluetta lyhytaikaiseen varastointiin. Samalla otetaan huomioon valtion kanssa vuonna 1994 tehty Laajalahden aluevaihto. Metsähallitus saa oikeuden käyttää tietä Ridasjärven alueella maantieltä nro 140 määräalalleen kulkemiseen.

Kiinteistölautakunnan mielestä vaihtoa voidaan kaupungin kannalta pitää hyväksyttävänä. Sisäiset vuokrasopimukset tullaan tarkistamaan luovutettujen alueiden osalta.

Kaj toteaa, että talousarvioon on varattava aluevaihtoa varten määräraha, vaikka loppu tulema on, että kaupunki saa rahaa valtiolta. Talous- ja suunnittelukeskuksesta suullisesti 14.1.2005 saadun ilmoituksen mukaan asiassa voidaan menetellä päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan vaihtokirjaluonnoksen mukainen aluevaihto Suomen valtion/Metsähallituksen kanssa ja tekemään vaihtokirjaan mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää aluevaihdon tekemistä varten 714 545 euron määrärahan vuoden 2005 talousarviokohdalta 80101(kiinteistöjen ostot ja lunastukset kaupunginhallituksen käytettäväksi).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleistentöiden lautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Vaihtokirjaluonnos
	Liite 2	Karttapiirrokset alueista

10

NIMISTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005-2006

Khs 2005-125

Kaj ilmoittaa, että nimistötoimikunnan tehtävänä on valmistella asemakaavojen kadunnimistöehdotuksia sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, saarien, puistojen, ulkoilualueiden, laiturien, siltojen, koulujen, sairaaloiden ym. laitosten sekä liikennepysäkkien nimikysymyksiä, seurata nimistön kehitystä myös välittömästi kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa sekä tehdä kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä ehdotuksia ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Khs päätti 21.1.2003 nimetä toimikunnan asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosin ja varapuheenjohtajaksi tutkija Mauri Laineen sekä jäseniksi yksikön päällikkö Riitta Pakarinen, erikoistutkija, filosofian maisteri Sirkka Paikkalan, filosofian tohtori Laura Kolben, filosofian tohtori Gunilla Harling-Kranckin, valtiotieteen kandidaatti Maunu Harmon, toimittaja Miska Rantasen sekä henkilökohtaisiksi varajäseniksi arkkitehti Katri Errolin, arkkitehti Ilkka Laineen, tutkija, filosofian maisteri Anna Finnilän, filosofian maisteri Janne Saarikiven, filosofian tohtori Eevamaija Viljon, erikoistutkija Eivor Sommardahlin, valtiotieteen maisteri Rolf Martinsenin, filosofian maisteri Mikko-Olavi Seppälän sekä oikeuttaa nimistötoimikunnan ottamaan itselleen sihteerin siihen asti kunnes uusi nimistösuunnittelija aloittaa toimikunnan sihteerinä ja tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Kaj mainitsee, että toimikuntaa asetettaessa on pidetty periaatteena, että siihen kuuluu suomalaisen ja ruotsalaisen kielitieteen edustajia, Helsingin ja sen menneisyyden erikoistuntijoita sekä kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton edustajat.

Kaj mainitsee lisäksi, että toimikunnan sihteerinä on toiminut nimistösuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen (1.11.2003 lukien).

Vielä Kaj mainitsee, että nimistötoimikunnan käytännön työssä on ilmennyt tarvetta vahvistaa erityisesti kotiseututyön ja Helsingin paikallistuntemuksen asiantuntemusta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että nimistötoimikunnan jäsenmäärää lisätään yhdellä, nykyisestä kahdeksasta yhdeksään.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi yhdeksän jäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella asemakaavojen kadunnimistöehdotuksia sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, saarien, puistojen, ulkoilualueiden, laiturien, siltojen, koulujen, sairaaloiden ym. laitosten sekä liikennepysäkkien nimikysymyksiä, seurata nimistön kehitystä myös välittömästi kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa sekä tehdä kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä ehdotuksia ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikaudekseen nimistötoimikuntaan suostumuksensa mukaisesti seuraavat henkilöt:

1 puheenjohtajaksi asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

2 varapuheenjohtajaksi tutkija Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

jäseniksi:

3 yksikön päällikkö Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian maisteri Pirjo Mikkonen, suomen kieli ja nimistöhuolto

5 dosentti filosofian tohtori Laura Kolbe, historia ja kaupunkitutkimus

6 johtaja, filosofian kandidaatti Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistötutkimus

7 valtiotieteen kandidaatti Maunu Harmo, paikallistuntemus

8 valtiotieteen maisteri Rolf Martinsen, kaupunkikulttuuri, paikallistuntemus

9 toimittaja, valtiotieteen maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi:

1 arkkitehti Katri Errol, kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu

2 arkkitehti Inga Kåhre-Maury, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

3 tutkija, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus

5 tutkija valtiotieteen maisteri Pasi Mäenpää, kaupunkisosiologia ja kaupunkitutkimus

6 erikoistutkija, filosofian kandi Eivor Sommardahl, ruotsin kieli ja nimistönhuolto

7 filosofian maisteri Anton Eskola, paikallistuntemus

8 tutkija filosofian maisteri Mikko-Olavi Seppälä, paikallistuntemus

9 toimittaja, filosofian maisteri Anna Tulusto, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

sekä sihteeriksi:

Nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Pöytäkirjanote toimikuntaan nimitetyille, nimistötoimikunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

11

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2005-124

Kaj toteaa, että asuntotuotantotoimikunta tulisi asettaa sen 11.12.1996 hyväksytyn johtosäännön mukaisesti kahden vuoden toimikaudeksi.

Toimikunnan toimiala johtosäännön 1 §:n mukaan on seuraava:

”1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja sen alainen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun Kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen ja sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.”

Toimikunnan jäseninä ovat olleet päättyneenä toimikautena:

puheenjohtajana	henkilökohtaisena varajäsenenä
apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen	kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho
varapuheenjohtajana
valtiotieteen maisteri Harry Bogomoloff	isännöitsijä Auli Puhakka
lastentarhanopettaja Anna Kivivuori	järjestösihteeri Ilpo Eerola
diplomi-insinööri Ari Järvinen	myyntipäällikkö Kyösti Karjalainen
arkkitehti Tuula Palaste-Eerola	arkkitehti Anna Rantanen

sekä pysyvinä asiantuntijoina:

toimitusjohtaja Matti-Pekka Rasilainen rakennusvirastosta

virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnitteluvirastosta

virastopäällikkö Matti Rytkölä kiinteistövirastosta

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja

kehittämispäällikkö Markus Härkäpää talous- ja suunnittelukeskuksesta.

VS KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen asuntotuotantotoimikunnan ja nimetä siihen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

puheenjohtaja	henkilökohtainen varajäsenen
apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen	kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho
varapuheenjohtaja
toimitusjohtaja Pauli Leppäaho	it-asiantuntija Heli Henttonen
jäsen
diplomi-insinööri Ari Järvinen	isännöitsijä Auli Puhakka
lastentarhanopettaja Anna Kivivuori	tiedottaja Asmo Koste
valtiotieteen maisteri Inka Kanerva	nuorisotyöntekijä Vesa Peipinen

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä asuntotuotantotoimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi seuraavat henkilöt:

toimitusjohtaja Matti-Pekka Rasilainen rakennusvirastosta

virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnitteluvirastosta

virastopäällikkö Matti Rytkölä kiinteistövirastosta

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja

kehittämispäällikkö Markus Härkäpää talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, asuntotuotantotoimikunnalle, mainituille virastoille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

12

KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI KAAVATULKINNOISTA PIENTALOALUEILLA

Khs 2004-417

Kaj toteaa, että käsitellessään 25.2.2004 (asia nro 4) valtuutettujen tekemiä aloitteita Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kvsto kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa yhtenäistämään vanhojen (vanhentuneiden) asemakaavojen kaavatulkintoja pientaloalueilla kiinteistönmuodostus- ja rakennuslupakäytännön yhtenäistämiseksi." (Koskinen)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.10.2004) mm., että maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Suurella osalla pientaloalueita on iäkkäitä, osin vanhentuneitakin asemakaavoja, joiden uusiminen ei ole nykyresurssien puitteissa mahdollista. Eri vuosikymmenten kaavoituskäytännöt vaikuttavat mm. asuntojen ja rakennusten lukumääriin tonteilla, kerroslukuihin ja rakennusten etäisyyksiin tontin rajoista. Rakennusoikeutta koskevat määräykset vaihtelevat mm. auto- ja varastotilojen määrittelyssä ja maanpäällisen kellarin rakentamismahdollisuudessa. Vanhentuneista asemakaavoista joudutaan useasti poikkeamaan näiden yksityiskohtien osalta rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto, rakennusvalvontavirasto sekä kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto ovat sopineet toimintatavat poikettaessa vanhentuneista asemakaavoista. Pääsääntönä poikkeamisissa on se, että niissä noudatetaan kullakin alueella tehtyjen uusimpien asemakaavojen määräyksiä lukuun ottamatta rakennusoikeutta. Yleisimpiä poikkeamisia, joita sallitaan niin rakennuslupien kuin tonttijakojen osalla, on rakentaminen neljän metrin etäisyydelle tontin rajoista. Valtaosassa vanhemmista asemakaavoista etäisyydet ovat 5–6 metriä, jolloin tonttia ei aina voi jakaa kaavan mukaisesti. Rakennusoikeuden muutokset hoidetaan aina asemakaavan muutoksina.

Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa ohjeita, joita noudatetaan rakennuslupia myönnettäessä. Vuonna 2002 kaupunkisuunnittelulautakunta ja rakennuslautakunta ovat hyväksyneet tulkintaohjeen, joka koskee aputilan tai käyttämättömän tilan muuttamista asuintilaksi olemassa olevassa omakoti-, pari- tai rivitalossa, silloin kun asemakaavan osoittamaa rakennusoikeutta ei ole jäljellä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 27.5.2004 tulkintaohjeen, joka koskee omakoti- tai paritalon lasikuistien rakentamista ja terassin lasittamista, vaikka asemakaavan osoittamaa kerrosalaa ei ole jäljellä. Ohje viedään rakennuslautakunnan käsittelyyn vuoden 2004 loppupuolella.

Rakennuslautakunta on myös hyväksynyt 1.6.2001 pientalojen aputilojen tulkintaohjeet.

Edellä mainitut ohjeet on laadittu yhtenäistämään asemakaavojen tulkintoja pientaloalueilla.

Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston yhteistyötä on parannettu viime vuosina mm. yhteisillä säännöllisillä kokouksilla. Yhteistyön merkitys korostuu, kun ratkaistaan rakennushankkeissa eteen tulevia pulmallisia tilanteita erityisesti silloin, kun alueen asemakaava on vanha. Yhteistyö on pientaloalueilla tärkeää myös sen takia, että alueilla naapuritonttien asemakaavat ovat usein hyvin eri-ikäisiä. Näin kyetään onnistuneesti ohjaamaan kortteli- ja tonttikohtaisia ratkaisuja.

Edellä esitettyyn viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että vanhojen asemakaavojen kaavatulkintoja on jo pyritty yhtenäistämään ja siten selkeytetty kiinteistönmuodostus- ja rakennuslupakäytäntöjä pientaloalueilla.

Kaj toteaa edellä esitettyyn liittyen, että kaupunkisuunnitteluviraston kirjeessä mainittu aputiloja koskeva tulkintaohje on nimeltään ”Pientalojen kerrosalatulkinnat Helsingissä” ja se on hyväksytty rakennuslautakunnassa 16.1.2004. Omakoti- ja paritalon lasikuistin rakentaminen ja terassin lasittaminen -niminen ohje on hyväksytty rakennuslautakunnassa 19.10.2004 ja se on voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen sen ajanmukaisuus tarkistetaan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.2.2004 hyväksymän toivomusponnen (Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

13

24.1.2005 pöydälle pantu asia

KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2004-2621

Kiinteistövirasto pyytää (20.9.2004) poikkeamislupaa Pukinmäen korttelin nro 37051 tontille nro 2 (Unikkopolku 4) päiväkodin muuttamiseen nuorisokodin käyttöön. Rakennusta laajennetaan 35 k‑m2:llä ja pihalle rakennetaan 29 k‑m²:n suuruinen vaja, joten rakentaminen poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että lasten päiväkodin toiminta on päättynyt. Haagan nuorisokoti tarvitsee uudet tarkoituksenmukaiset tilat, jotka saadaan päiväkotia korjaamalla ja laajentamalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (8.12.2004), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 7.11.1986 vahvistettu asemakaava nro 9095. Asemakaavan mukaan tontti 37051/2 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jonka rakennusoikeus on 700 k‑m² ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin eteläreunassa on yleiselle jalankululle varattu korttelialueen osa.

Tontilla sijaitsee lasten päiväkoti Eskola.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa päiväkoti nuorisokodiksi ja laajentaa rakennusta 35 k‑m² sekä rakentaa tontille 29 k‑m²:n suuruinen vaja.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle sijoitetaan asuntola sekä siten, että tontin rakennusoikeus ylitetään 35 k‑m²:llä sekä pihalle rakennetaan 29 k‑m²:n suuruinen vaja.

Päiväkoti Eskolan naapurit Asunto Oy Erkki Melartininpuisto, Asunto Oy Erkki Melartinintie 7, Asunto Oy Eskolantie 16, Asunto Oy Unikkotie 3, Vatrotalot Oy sekä kiinteistöviraston tonttiosasto kutsuttiin kuulemistilaisuuteen poikkeamista koskevan hakemuksen johdosta. Tilaisuus pidettiin 28.10.2004 klo 17-19 ja läsnä oli n. 60-70 henkeä. Tilaisuudessa hanketta vastustettiin mm. sillä perusteella, että arvioitiin nuorisokodin tuovan alueelle häiriötä ja lisää liikennettä.

Neljää taloyhtiötä (jotka osallistuivat myös kuulemistilaisuuteen) edustava xxxx xxxxxxxx isännöitsijätoimisto Kiirava Oy:stä on lähettänyt hanketta vastustavan kirjeen rakennusvalvontavirastolle. Kirje on päivätty 1.11.2004. Kirjeessä hanketta vastustetaan rakennusoikeuden ylityksen, ympärivuorokautisen käytön sekä lisääntyvän liikenteen vuoksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asuntolatoiminta sopii päiväkoti Eskolan tiloihin hyvin. Rakennusoikeuden ylitys on vähäinen eikä liikenteen määrä päiväkotikäyttöön verrattuna lisääntyne. Muualta vastaavista hankkeista saatujen kokemusten perusteella ei ole myöskään todennäköistä, että asukkaiden pelkäämiä häiriöitä tai muita haitallisia vaikutuksia ilmenee.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan kiinteistön osoittaminen uuteen tarkoituksenmukaiseen ja tarpeelliseen käyttöön.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2004‑2621/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistöviraston poikkeamispäätös
	Liite 2	Kiinteistöviraston poikkeamishakemuksen sijaintikartta

1

KORKEASAAREN ELÄINTARHAN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLISEN NEUVOTTELUKUNNAN PERUSTAMINEN

Khs 2004-364

Vs. Sj toteaa, että kaupunginkansliassa valmisteltiin kaupungin organisaatiokomitean ehdotuksen perusteella ja kaupunginhallituksen toimeksiannon pohjalta alkuvuodesta 2004 Korkeasaaren eläintarhan säätiöittämistä. Valmistelutyön aikana tiedusteltiin yliopiston halukkuutta tulla mukaan Korkeasaari-säätiöön. Yliopiston alustava vastaus oli myönteinen. Kesän kuluessa kuitenkin ilmeni, että säätiöittäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia mm. taloushallinnon järjestämisessä ilman, että kaupungille koituisi vastaavia säästöjä. Lisäksi Korkeasaaren rakennusten hallinnoinnin järjestämiseen olisi liittynyt ongelmia. Säätiöittämisen valmistelu keskeytettiin.

Valmistelutyön kuluessa todettu yhteisymmärrys yhteistyön tiivistämisestä Korkeasaaren eläintarhan ja yliopiston välillä edellyttää nyt uudenlaisen toimintamuodon kehittämistä. Korkeasaaren eläintarha on perinteisesti tehnyt yhteistyötä eläinmuseon eli nykyisen Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Yhteistyö kasvitieteellisen puutarhan kanssa on käynnistymässä, sillä Korkeasaari on vanha kansanpuisto, jossa nykyisin kasvaa monipuolinen valikoima sekä trooppisia että pohjoisia lajeja.

Korkeasaari on tehnyt yhteistyötä myös eläinlääketieteellisen ja biotieteellisen tiedekunnan eri aineiden kanssa. Korkeasaaressa on mahdollista tehdä opinnäytetöitä mm. etologian, genetiikan ja eläinlääketieteen aloilta. Korkeasaaren tarkoituksena on lisätä osallistumistaan suojeluhankkeisiin myös Suomen luonnossa, joten yhteistyö yliopiston kenttäasemien kanssa voisi olla hyödyllistä molemmin puolin. Eläintarha tuntee kiinnostusta biologian ja ympäristötieteen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Eläintarha kehittää parhaillaan opetusohjelmia tukemaan peruskoulun biologian opetusta, minkä lisäksi opetus- ja valistustyön kohteena ovat eläintarhan vuosittaiset kävijät, joita on noin puoli miljoonaa. Tämä toiminta avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa. Myös maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan piirissä on kiinnostusta yhteistyön aloittamiseen.

Tämän monimuotoisen yhteistyön tukeminen ja kehittäminen kaipaa tuekseen yhteistä foorumia, joka olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yliopiston ja kaupungin edustajista koostuvana kaupungin neuvottelukuntana. Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnan tehtävänä olisi kehittää ja koordinoida Helsingin yliopiston ja Korkeasaaren eläintarhan välistä yhteistoimintaa luonnonsuojeluun, suojelubiologiaan ja eläinlääketieteeseen liittyvässä opetus- ja tutkimustyössä.

Neuvottelukuntaan kuuluisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Kaupunki nimeäisi neuvottelukunnan puheenjohtajan ja kolme jäsentä ja pyytäisi yliopistoa nimeämään varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä neuvottelukunnan toimikaudeksi eli kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Korkeasaaren eläintarha vastaisi neuvottelukunnan tarvitsemista sihteeri- yms. palveluista. Neuvottelukunta voisi kuulla myös muita asiantuntijoita.

Helsingin yliopistosta neuvottelukunnassa olisivat edustettuina biotieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunta käsitteli asiaa kokouksessaan 21.12.2004. Asian esittelyteksti vastasi olennaisilta osiltaan yllä olevaa. Lisäksi siinä kerrottiin, että yliopistossa oli teetetty neuvottelukunnan perustamisesta kysely, josta selvisi, että neljän tiedekunnan piirissä suhtauduttiin myönteisesti neuvottelukunnan perustamiseen. Jo monin tavoin harjoitetun yhteistyön jatkamista ja monipuolistamista pidettiin hyödyllisenä yksiköissä, joiden tutkimus- ja koulutusalat liittyvät sisällöllisesti eläintarhan toimintaan.

Yhteistyöneuvottelukunta puolsi Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnan perustamista edellä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 8-jäsenisen Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston välisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida eläintarhan ja Helsingin yliopiston välistä yhteistoimintaa luonnonsuojeluun, suojelubiologiaan ja eläinlääketieteeseen liittyvässä opetus- ja tutkimustyössä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundin ja kaupunkia edustaviksi kolmeksi muuksi jäseneksi eläintarhan johtaja Seppo Turusen, intendentti Leif Blomqvistin ja eläinlääkäri Eeva Rudbäckin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee pyytää Helsingin yliopistoa nimeämään neuvottelukuntaan varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan muita asiantuntijoita ja kehottaa eläintarhaa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävistä.

Kirje Helsingin yliopistolle (Hellevi Majander) sekä pöytäkirjanote valituille henkilöille, Korkeasaaren eläintarhalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

2

KIELITAITOSÄÄNTÖÄ JA HALLINTOSÄÄNNÖN 24 §:ÄÄ KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT OHJEET

Khs 2004-1277

Sj toteaa, että kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 13.10.2004, 249 §, vahvistanut Helsingin kaupungin kielitaitosäännön ja kaksikielisyyttä kaupungin toiminnoissa koskevan hallintosäännön 24 §:n määräykset.

Kielitaitosäännön erinäisiä määräyksiä koskevan 6 §:n mukaan tarkempia ohjeita kielitaitosäännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus.

Ennen kielitaitosäännön hyväksymistä Sj antoi toimialansa edustajista kootulle työryhmälle tehtäväksi selvittää ruotsinkielisten palvelujen kehittämistarpeita ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia ruotsinkielisten palvelujen parantamiseksi. Raportissaan työryhmä ehdotti mm., että kaupungin ja sen virastojen ja laitosten tulisi laatia itselleen kielistrategia ja että virastoihin ja laitoksiin nimettäisiin ruotsinkielen vastuuhenkilöt. Ko. raportti lähetettiin joukolle virastoja ja laitoksia kommentoitavaksi.

Kaupunginkanslian henkilöstöosasto teki lisäksi yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa virastoille ja laitoksille ruotsin kielen osaamista ja koulutuksen tarvetta koskevan kyselyn, jonka avulla kartoitettiin ruotsin kielen koulutustarpeita.

Em. raporttia koskevissa kommenteissaan useat virastot ja laitokset pitivät tarpeellisina mm. oman kielisuunnitelman laatimista, joka sisällytettäisiin osaksi virastojen ja laitosten asiakas-, laatu- tai henkilöstöstrategiaa.

Ruotsin kielen osaamista ja koulutuksen tarvetta koskevista vastauksista ilmeni, että kaikissa virastoissa ja laitoksissa henkilöstön ruotsin kielen taito ei ole riittävää ja ruotsin kielen koulutuksen järjestämistä pidettiin tarpeellisena. Vastausten perusteella suunniteltua ruotsin kielen keskitettyä koulutusta on tarkoitus tarjota virastoille ja laitoksille keväällä.

Henkilöstökeskuksessa on saatujen vastausten perusteella laadittu kieliaitosääntöä ja hallintosäännön 24 §:ää koskevat täydentävät ohjeet.

Sj toteaa, että kielitaitosääntöä ja hallintosäännön 24 §:ää koskevissa täydentävissä ohjeissa on painotettu virastojen ja laitosten velvollisuutta järjestää kielilain ja siihen liittyvien muiden lakien mukaiset kielelliset palvelut huolehtimalla jo palveluksessa olevan henkilöstön ruotsin kielen taidon ylläpidosta sekä varmistamalla rekrytointitilanteissa palvelukseen otettavien henkilöiden riittävä kielitaito.

Kartoittamalla ruotsinkielisten palvelujen tarve ja ruotsin kieltä osaavien henkilöiden määrä ja tarve sekä muut tärkeät kielellistä palvelutasoa koskevat asiat ja kirjaamalla ne kielisuunnitelmaan, virastojen ja laitosten on helpompi kehittää palvelutoimintojaan siten, että ne täyttävät lainsäädännössä asetetut kielelliset vaatimukset.

./. Sj toteaa vielä, että edellä mainitut ohjeet on käsitelty työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken eikä järjestöjen edustajilla ollut huomauttamista ohjeiden sisällöstä. Neuvottelusta laadittu pöytäkirja on tämän esityslistan asian liitteenä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevat kielitaitosääntöä ja hallintosäännön 24 §:ää koskevat täydentävät ohjeet.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että ohjeet tulevat voimaan 1.2.2005 ja ovat voimassa enintään 31.12.2012 saakka.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448

LIITE

Kielilainsäädäntöä ja hallintosäännön 24 §:ää koskevat täydentävät ohjeet sekä neuvottelupöytäkirja

3

PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY VUOSAAREN LIIKUNTAKESKUKSEN KANSSA

Khs 2005-138

Liikuntalautakunta toteaa (18.1.2004), että Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskus on lähettänyt liikuntalautakunnalle 31.12.2003 päivätyn hakemuksen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemisestä liikunta-monitoimihallin rakentamista varten. Hakemus koskee Helsingin kaupungin Vuosaaressa korttelissa 54087 olevaa tonttia 1 ja osaa tontista numero 2.

Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskus Oy:n hakemuksessa todetaan, että liikuntalautakunta on kokouksessaan 28.1.2003 varannut tämän tontin liikunta-monitoimihallin tarkempaa suunnittelua varten. Lisäksi Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 18.6.2003 myöntänyt liikuntalautakunnan puoltaman 2 800 000 euron suuruisen lainan Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskukselle kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Vuosaaren liikuntapuistoon rakennettavan liikunta-monitoimihallin rahoittamiseen.

Liikuntalautakunnan varauspäätöksessä 28.1.2003 on maininta: ”Rakennus tulee suunnitella siten, että tontille on mahdollista rakentaa myös liikuntaviraston kenttien huoltoa palvelevat tilat.”

Hanketta on esitelty liikuntaviraston johdolle 17.9.2003. Tuolloin on yhteisesti todettu suunnitelmien toteutettavan edellä mainituin ehdoin. Liikuntavirastoa on pidetty ajan tasalla suunnittelun etenemisestä.

Hankkeesta on pidetty rakennusvalvontaviranomaisten kanssa aloituskokous rakennusluvan saamiseksi. Rakennuslupakäsittely on vireillä ja lopullisen rakennusluvan saaminen edellyttää vuokrasopimusta.

Hakija pyytää, että hakemus käsiteltäisiin ensitilassa, koska se on hankkeemme toteutumisaikataulun kannalta elintärkeää.

Liikuntalautakunta toteaa varanneensa 28.1.2003 (29 §) Kiinteistö Oy Vuosaaren liikuntakeskus -nimisen perustettavan yhtiön lukuun Vuosaaren liikuntapuiston tontin 54087/1 ja osan pysäköintitontista 54087/2 liikunta-monitoimihallin suunnittelua varten ajaksi 1.1. - 31.12.2003. Varausta ei ole tämän jälkeen jatkettu, vaan tavoitteena on ollut vuokrasopimuksen solmiminen yhtiön kanssa.

Vuoden 2004 osalta peritään varausmaksu entisin hinnoin eli 3 438 euroa.

Asemakaava

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 13.10.1999 vahvistama asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10570.

Hakemus koskee urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) olevaa kaavatonttia nro 54087/1. Tontin rakennusoikeus on 12 000 kerrosneliömetriä. Tontin itäpuolelle on asemakaavaan merkitty autopaikkojen korttelialue (LPA). Asemakaavan mukaan YU-tonttia varten tulee olla 1 autopaikka / 250 kerrosneliömetriä. Hallitontin itälaidalla kulkee kaavaan merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu reitin osa.

Tontti rajoittuu liikuntapuiston kenttäalueeseen, joka on asemakaavassa merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). Kyseiselle alueelle ei ole merkitty rakennusalaa huoltorakennusta varten, vaan pallokenttien huoltotilat on suunniteltu sijoitettavan YU-tontille.

YU-tontin 54087 / 1 pinta-ala on 12 936 m². Tontin rakennusoikeus on 12 000 kem² ja se edellyttää asemakaavamääräyksen mukaan noin 50 autopaikkaa. Autopaikkojen vaatima maa-ala on asemakaavan havain-nekuvasta laskettuna noin 1 600 m².

Hallihanke

Hallin arvioitu kerrosala on 11 766 m². Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi jääkaukaloa ja toisessa kerroksessa kolme sisäpalloilukenttää. Välikerrokseen on suunniteltu ravintola-, kokous-, toimisto- ja kuntosalitilat.

Alkuperäisen aikataulun mukaan rakentamisen oli tarkoitus alkaa maaliskuussa 2002 ja hallin valmistua vuosien 2002 – 2003 vaihteessa. Tällä hetkellä rakentaminen alkaa aikaisintaan kesällä 2005.

Hallihankkeen rahoitus on ollut vuokrasopimuksen laatimisen esteenä. Liikuntavirasto on saanut marraskuussa 2004 selvityksen monitoimihallin rahoituksesta.

Uusi vuokrasopimus

Vuokra-ajaksi esitetään noin 25 vuotta siten, että vuokra-aika päättyisi 31.12.2030.

YU-tontin osalta vuokran määräytymisperusteena käytettäneen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron kerrosneliömetrihintaa, joka nykyrahassa (ind XI / 2004 = 1583) on 133,13 euroa / kem².

Tontin rakennusoikeus on 12 000 kem², jonka mukaan vuosivuokraksi saataisiin tällä hetkellä:

5 % x 12 000 kem² x 133,13 euroa / kem² = 79 878 euroa.
Aikaisemman käytännön mukaan käyvästä vuokrasta on peritty 30 %, mikäli vuokrakohde sisältää ainoastaan liikuntatiloja. Tontin vuosivuokraksi tämänhetkisellä subventiotasolla tulee 23 963 euroa.

Pysäköintitontista vuokrattavan alueen vuokraksi esitetään Vuosaaren alueella käytettyä sisäistä maanvuokraa, joka on 0,48 euroa / m². Pysäköintialueen suuruus on 1600 m², jolloin vuosivuokraksi tulee 768 euroa.

Koko vuokra-alueen vuosivuokra on em. esityksen mukaan 24 731 euroa. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaava perusvuosivuokra on
1 562,29 euroa.

Liikuntavirasto selvittää maanvuokrauksissa käytettyjen subventioiden jatkoa. Tämän vuoksi 70 prosentin subventiota esitetään tässä vaiheessa vain kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeisestä vuokrasta päätetään erikseen myöhemmin.

Lopullista vuokrasopimusta ei tuoda lautakunnan käsiteltäväksi, jos hankkeen omarahoitusosuus ei ole lopullisesti varmistunut 31.3.2005 mennessä.

Lautakunta päätti esittää Khlle, että se oikeutettaisiin vuokraamaan Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskukselle 54. kaupunginosassa (Vuosaari) olevan, karttaliitteeseen merkityn, noin 14 540 m²:n suuruisen alueen, joka on osa Vuosaaren kylän tilaa Rno 1:245, liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2030 saakka edellyttäen, että Vuosaaren Liikuntakeskus on esittänyt lautakunnalle hyväksyttävän selvityksen 31.3.2005 mennessä seuraavin ehdoin:

4 Alueen vuosivuokra 70 prosentin subventiolla on 24 731 euroa. Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 1 562,29 euron suuruista vuokraa.

5 70 prosentin subventiota esitetään tässä vaiheessa vain kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeisestä vuokrasta päätetään erikseen myöhemmin.

6 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 9 - 0.

Sj toteaa, että Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen hallihanke Vuosaareen on ollut pitkään vireillä. Hanketta on pidetty perusteltuna, ja Kvsto on myöntänyt hankkeelle lainaa kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Hankkeen omarahoitus on edelleen varmistusta vailla. Hankkeen etenemisen kannalta on tärkeää, että liikuntakeskuksella on esittää, että sillä tulee olemaan alueeseen pitkäaikainen maanvuokrasopimus. Tämän maanvuokrasopimuksen voimaantulo jää kuitenkin riippumaan rahoituksen varmistumisesta.

Kyseinen maa-alue on ollut varattu liikuntakeskukselle hankkeen suunnittelua varten vuonna 2003 ja käytännössä myös vuoden 2004 ajan, jolta ajalta liikuntavirasto tuleekin perimään hankkeelta vuosittaisen varausmaksun. Liikuntalautakunta on varannut rahoitusjärjestelyn selvittelyyn vielä lyhyehkön lisäajan. Jos liikuntakeskus ei saa omarahoitusosuuttaan varmistetuksi maaliskuun loppuun mennessä 2005, ei hanketta oteta enää huomioon Vuosaaren liikuntapuiston toimintoja suunniteltaessa.

Sj toteaa vielä, että liikuntalautakunta käsitteli kokouksessaan 18.1.2005 myös Aimo Mäkisen kuolinpesän omaisuuden käyttöä. Esityslistatekstissä selostetaan jäähallitilannetta ja suunnitelmia ko. omaisuuden käytöstä. Tekstissä todetaan, että päätös tältä osin on tarkoituksenmukaista siirtää siksi kunnes Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen mahdollinen toteutuminen on selvinnyt. Lautakunta merkitsi selostuksen tiedoksi ja ilmoitti tekevänsä varsinaisen esityksen (Aimo Mäkisen kuolinpesän omaisuuden käytöstä) Khlle kevään kuluessa.

Päätösehdotus pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemisestä Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen kanssa on lautakunnan esityksen mukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskukselle 54. kaupunginosassa (Vuosaari) olevan, karttaliitteeseen merkityn, noin 14 540 m²:n suuruisen alueen, joka on osa Vuosaaren kylän tilaa Rno 1:245, liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2030 saakka edellyttäen, että Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskus on esittänyt lautakunnalle hyväksyttävän selvityksen omarahoitusosuudesta 31.3.2005 mennessä, seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra 70 prosentin subventiolla on 24 731 euroa. Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 1 562,29 euron suuruista vuokraa.

2 70 prosentin subventiota esitetään tässä vaiheessa vain kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeisestä vuokrasta päätetään erikseen myöhemmin.

3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskukselle ja liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Karttapiirros vuokrattavasta alueesta

4

MAISTERI xxxxx xxxxxxxx OIKAISUVAATIMUS TAIDEMUSEON TALOUSSUUNNITTELIJAN OTTAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2004-2545

Taidemuseon vs. johtaja päätti 26.11.2004 (181 §) ottaa tradenomi Annikki Ikosen Helsingin kaupungin palvelukseen taidemuseon taloussuunnittelijan tehtäviin 1.12.2004 alkaen 2 053,41 euron peruspalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin neljän kuukauden koeajalla ehdolla, että tämä esittää työterveyshuollon lausunnon sopivuudesta edellä mainittuun työhön kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri xxxxx xxxxxxxx on (8.12.2004) tehnyt asiassa oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii päätöksen kumoamista ja katsoo, että hänen suorittamansa liiketieteen ja markkinoinnin ylempi korkeakoulututkinto ja kokemuksensa taloushallintotehtävistä tekevät hänestä otettua henkilöä pätevämmän kyseiseen taloussuunnittelijan toimeen.

./. Oikaisuvaatimuskirje on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Lisäksi yhdistelmä hakijoista on nähtävissä Khn kokouksessa.

Taidemuseon vs. johtaja toteaa (10.12.2005), että taidemuseo sai 15.9.2004 täyttöluvan po. tehtävää varten.

Taidemuseon johtosäännön mukaan henkilökunnalta vaadittavan pätevyyden määrää valinnan suorittaja. Henkilökunnan valitsee tältä osin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä. Näin ollen viraston päällikkö on vahvistanut vaadittavan pätevyyden. Hyväksymällä tehtävää koskevan työpaikkailmoituksen taidemuseon johtaja on vahvistanut pätevyysvaatimuksen. Vaatimuksena on vähintään toisen asteen tutkinto taloushallinnosta, kokemusta taloushallinnon ja laskentatoimen tehtävistä sekä tilinpäätöstaitoa.

Tehtävään otetulla Annikki Ikosella on tradenomin tutkinto ylioppilaspohjaisen merkonomin tutkinnon lisäksi. Näin ollen hän täyttää tehtävään edellytetyn koulutusvaatimuksen. Ikosella on lisäksi pitkältä ajalta kokemusta taloushallinnon ja laskentatoimen tehtävistä sekä tilinpäätöksistä. Hän on toiminut pitkään kirjanpitäjänä yrityksissä ja hänellä on myöhemmin ollut myös oma tilitoimisto. Ikosen koulutus ja työhistoria vastaavat täysin työpaikkailmoituksessa edellytettyä pätevyyttä.

Taidemuseon käsityksen mukaan oikaisuvaatimus on perusteettomana hylättävä.

./. Liitteenä 2 on selvitys Ikosen ja Hännisen ansioista

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut mainitsee (21.1.2005), että kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hännisen oikaisuvaatimus on saapunut oikeassa määräajassa oikealle toimielimelle.

Kaupungin taidemuseon johtosäännön 11 §:ssä on määritelty taidemuseon johtajalta vaadittava pätevyys. Muulta henkilökunnalta vaadittavan pätevyyden määrää valinnan suorittaja.

Johtosäännön 12 §:n perusteella taloussuunnittelijan valitsee viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

Taloussuunnittelijan toimi on ollut haettavana siten, että pätevyysvaatimuksena on vähintään toisen asteen tutkinto taloushallinnossa, kokemusta taloushallinnon ja laskentatoimen tehtävistä sekä tilinpäätöstaitoa.

Hakuilmoituksessa on mainittu lisäksi, että lisäansioina pidetään kielitaitoa (ruotsi, englanti) sekä yhteistyökykyisyyttä, joustavuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta.

Taloussuunnittelijan tehtävää haki 97 henkilöä, joista taidemuseon johtaja, hallintojohtaja ja 1. intendentti haastattelivat yhteensä yhdeksän henkilöä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ollut haastateltujen joukossa.

Oikeuspalvelut toteaa, että sekä Annikki Ikonen että xxxxx xxxxxxxx täyttävät taloussuunnittelijan tehtävän muodolliset pätevyysvaatimukset koulutuksen osalta.

Hakijoita vertailtaessa huomioon otetaan myös hakijoiden työkokemus ja kyvykkyyteen kuuluvat henkilökohtaiset ominaisuudet, joihin liittyviä vaatimuksia hakuilmoituksessa on lähemmin kuvattu.

Taidemuseon johtajalla on ollut oikeus palkata tehtävään pätevyysehdot täyttävistä hakijoista se, jonka hän arvioi parhaiten suoriutuvan taloussuunnittelijan tehtävistä.

Oikeuspalvelut katsoo edellä lausuttuun ja taidemuseon vs. johtajan lausuntoon viitaten, että taidemuseon vs. johtaja on voinut valita taloussuunnittelijan tehtävään tradenomi Annikki Ikosen. Ikosella on tehtävään vaadittu toisen asteen tutkinto taloushallinnossa sekä pitkäaikainen kokemus taloushallinnon ja laskentatoimen osalta sekä tilinpäätöstaitoa.

Annikki Ikosen valinnassa ei ole osoitettavissa mitään sellaista oikeudellista virhettä, jonka johdosta vs. johtajan asiassa 26.11.2004 tekemää päätöstä tulisi muuttaa. Näin ollen xxxxx xxxxxxxx oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Sj viittaa annettuihin lausuntoihin ja katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten taidemuseon vs. johtajan sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoihin hylätä maatalous- ja metsätieteiden maisteri xxxxx xxxxxxxx oikaisuvaatimuksen taidemuseon vs. johtajan 26.11.2004, 181 §, tekemästä tradenomi Annikki Ikosen ottamista taidemuseon taloussuunnittelijan tehtävään koskevasta päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote xxxxx xxxxxxxxxx muutoksenhakuosoituksin, kaupungin taidemuseolle, taidemuseon johtajalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Oikaisuvaatimus 8.12.2004
	Liite 2	Selvitykset tehtävään otetun ja oikaisuvaatimuksen tekijän ansioista

5

24.1.2005 pöydälle pantu asia

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN JA TYÖLLISYYSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-63

Työllistämistoimikunta toteaa esityksessään (17.12.2004), että Khs asetti 17.2.2003 nykyisen työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan vuosille 2003 – 2004. Toimikunta katsoo, että kaupungin työllisyyden haasteiden ja työttömyystilanteen johdosta on perusteltua asettaa työllistämistoimikunta ja työllisyysasioiden neuvottelukunta myös seuraavalle Khn toimikaudelle vuosille 2005 – 2006.

Työllistämistoimikunnan tehtävänä on jatkossakin kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Työllisyysasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä toimiminen työllisyyden kehityksen ja työllisyystoimien seurannassa ja Helsingin työllisyysohjelman vuosille 2004 – 2006 toimeenpanon seuranta.

Työllistämistoimikunta esittää, että Khs nimeäisi toimikaudekseen vuosille 2005 – 2006 työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan edellä kerrotuin perustein ja määräisi toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan, rahoitusjohtajan, opetustoimenjohtajan, sosiaalijohtajan, henkilöstöjohtajan ja työllisyysasioita valmistelevan kaupunginsihteerin ja kutsuisi pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työvoimatoimiston johtajan ja TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikön.

Toimikunta esittää edelleen, että Khs nimeäisi toimikaudekseen vuosille 2005 – 2006 työllisyysasioiden neuvottelukuntaan työllistämistoimikunnan jäseniksi valittavat henkilöt ja työllistämistoimikuntaan valittavat pysyvät asiantuntijat.

Samalla toimikunta esittää, että Khs pyytäisi Helsingin Yrittäjät ry:tä, Helsingin kauppakamaria, Akava ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä nimeämään edustajansa työllisyysasioiden neuvottelukuntaan.

Lisäksi toimikunta esittää, että Khs kehottaisi henkilöstökeskuksen liikkuvuusyksikköä huolehtimaan työllisyystoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Sj toteaa, että korkeat työttömyysluvut, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, edellyttävät kaupungilta edelleen vahvaa panostusta työllisyysasioihin. Työllistämistoimikunta ja vuonna 2003 toimintansa aloittanut työllisyysasioiden neuvottelukunta ovat osoittautuneet tärkeiksi ja tarpeellisiksi foorumeiksi työllisyysasioiden käsittelylle. Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan pitää Helsingin paikallisen työllisyysohjelman laatimista ja sen toteutuksen seurantaa. Neuvottelukunta on koonnut yhteen kunnan, valtion, yrittäjien ja työntekijäjärjestöjen edustajat. Yhteistyön kautta on syntynyt uutta osaamista ja valmiutta ennakoida alueen kehitystä ja edistää Helsingin työllisyyttä.

Sj pitää perusteltuna työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan asettamista vuosiksi 2005 – 2006 työllistämistoimikunnan esittämällä tavalla.

Työllistämistoimikuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtajana viilaaja Arno Stam, jäseninä toimitusjohtaja Pauli Leppä-aho, konsultti Hermann Alatalo, pankkitoimihenkilö Helena Lauttanen, yhteysjohtaja Jukka Lindeman, toiminnanjohtaja Saara Ruokonen, projektijohtaja Sallamaari Muhonen ja voimistelunopettaja Sirkka-Liisa Vehviläinen sekä heidän varajäseninään lähihoitaja Terhi Mäki, toiminnanjohtaja Ismo Suksi, yrittäjä Heikki Karu, Marjatta Hiisivaara-Hela, paikallisasiainsihteeri Merja Lehmussaari, lääkäri Pekka Reinikainen, valtiotieteiden ylioppilas Johanna Sumuvuori ja pääsuunnittelija Jouko Malinen.

Pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, johtaja Arto Antman, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, toimitusjohtaja Aulikki Kananoja ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitz sekä osastopäällikkö Pekka Hakala, Uudenmaan TE-keskus ja toimistonjohtaja Rebecka Svedlin, Helsingin työvoimatoimisto.

Nämä henkilöt ovat toimineet vastaavasti työllisyysasioiden neuvottelukunnassa, jossa ovat lisäksi olleet Helsingin kauppakamarin edustajina hallituksen puheenjohtaja Leena Martiskainen ja asiamies Mika Eskola, Helsingin yrittäjät ry:n edustajana hallituksen puheenjohtaja Ilpo Moisala, AKAVA Uusimaa-Nylandin edustajana yritysneuvoja Timo Mäkilä, STTK:n edustajana tasa-arvokonsultti Outi Taavela ja SAK:n edustajana johtaja Matti Tukiainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 9 -jäsenisen työllistämistoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

valita

toimikunnan puheenjohtajaksi

-

henkilökohtaisena varajäsenenään

-

varapuheenjohtajaksi

Pauli Leppä-aho

henkilökohtaisena varajäsenenään

Yamina Guerfi

jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt:

Jäsen	Varajäsen
Hermann Alatalo	Hilkka Laitinen
Helena Lauttanen	Heikki Luoma
Outi Alanko	Jaana Löppönen
Pekka Sormunen	Reiska Laine
Anu Varila	Kimmo Rantanen
Merja Lehmussaari	Reijo Kaunola
-	-

määrätä toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundin, rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon, opetustoimen johtaja Rauno Jarnilan , sosiaalijohtaja Aulikki Kananojan ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitzin sekä kutsua toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työvoimatoimiston johtajan Rebecka Svedlinin ja Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikön Pekka Hakalan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen työllisyysasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä Helsingin paikallista työllisyysohjelman toteutuksen seurannassa sekä asiantuntijana työllisyyden kehitystä ja työllisyystoimia koskevissa asioissa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee valita työllisyysasioiden neuvottelukuntaan työllistämistoimikunnan jäseniksi valittavat henkilöt ja nimetä neuvottelukuntaan pysyviksi asiantuntijoiksi työllistämistoimikuntaan nimettävät pysyvät asiantuntijat.

Vielä kaupunginhallitus päättänee pyytää Helsingin Yrittäjät ry:tä, Helsingin kauppakamaria, Akava ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä nimeämään edustajansa työllisyysasioiden neuvottelukuntaan.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan kuulemaan myös muita asiantuntijoita ja kehottaa henkilöstökeskuksen liikkuvuusyksikköä huolehtimaan työllisyystoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Kirje Helsingin Yrittäjät ry:lle, Helsingin kauppakamarille, Akava ry:lle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:lle ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle.

Pöytäkirjanote valituille henkilöille ja pysyviksi asiantuntijoiksi määrätyille, työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle ja sen liikkuvuusyksikölle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

6

24.1.2005 pöydälle pantu asia

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-38

Tasa-arvotoimikunta toteaa (21.12.2004), että Khs päätti 3.3.2003 asettaa kymmenjäsenisen tasa-arvotoimikunnan toimikaudeksi 2003-2004 tehtävänään

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- laatia raportti kaupungin tasa-arvotyön tilasta toimikausittain.

Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana on toiminut tutkija Sari Näre ja varapuheenjohtajana pelastuskouluttaja Hannu Leskinen, henkilökohtaisina varajäseninään markkinointisuunnittelija Nina Kalk ja fil.yo Pia Bremer-Nardone. Tasa-arvotoimikunnan jäseninä ovat olleet

erikoissairaanhoitaja Heljä Balmer

lakimies Matti Eklund

diplomi-insinööri Karoliina Kaita

valmiuspäällikkö Pekka Koskinen

piirisihteeri Raita Pennanen

entisöintikirvesmies Marita Ranta-Paano

ekonomi Nina Romka

valtiotieteen kandidaatti Pekka Sormunen

ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään

eläkeläinen Eeva-Liisa Hirvi

päätoimittaja Erkki Ahlavuo

valtiotieteen ylioppilas Elina Sojonen

filosofian maisteri Leena Taimela-Helenius

opiskelija Ulla Koho

sähköasentaja Tapio Ruuth

opistoupseeri Petri Parkkinen

sosiaalityöntekijä Arto Marjomäki

./. Toimikunta on laatinut raportin ”Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tila vuonna 2004”, joka sisältää myös tasa-arvotoimikunnan toimenpide-ehdotukset. Raportti on esityslistan liitteenä 1.

Tasa-arvotoimikunta katsoo, että lain edellyttämä tasa-arvon tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen on prosessi, joka edellyttää jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Tämä tulee tehdä sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvon osalta.

Toimikunta esittää, että Khs päättää asettaa tasa-arvotoimikunnan toimikaudelle 2005 - 2006.

Sj toteaa, että tasa-arvotoimikunta on nyt laatinut järjestyksessä toisen raporttinsa kaupungin tasa-arvotyön tilasta. Raportti sisältää perusteellisen kuvauksen vastauksista, jotka toisaalta virastot ja laitokset ja toisaalta yksittäiset työntekijät ovat antaneet kaupungin tasa-arvotyön tilaa koskeviin kyselyihin. Raportti sisältää myös joukon toimenpidesuosituksia, jotka perustuvat suurelta osin näiden kyselyiden tuloksiin.

Toimikunta toteaa raportissaan yleisenä johtopäätöksenä, että tasa-arvon tila näyttää kohentuneen edelliseen tasa-arvotoimikunnan raporttiin (v. 2002) verrattuna ja vaikuttaa tällä hetkellä melko hyvältä. Tasa-arvosuunnitelmat on laadittu ja niiden mukaisesti on myös pyritty toimimaan. Samalla toimikunta kiinnittää huomiota siihen, että tieto suunnitelmista ei ole mennyt työyhteisöissä riittävän hyvin perille. Samoin tietoisuus tehdyistä toimenpiteistä on melko vähäistä.

Toimikunta esittää joukon toimenpiteitä, joihin tasa-arvon parantamiseksi tulisi ryhtyä. Toimenpiteet on ryhmitelty vastuutahoittain ja toimijoittain poliittisille päättäjille, henkilöstökeskukselle ja virastojen ja laitosten johdolle. Monet esitetyistä toimenpiteistä kytkeytyvät kiinteästi parhaillaan käynnissä olevaan henkilöstöstrategian valmistelutyöhön ja antavat sille suuntaa. Palkkausjärjestelmiä kehittäessään kaupunki noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja virka- ja työehtosopimuksia. Monia raportin ehdotuksia voidaan näiltäkin osin käyttää tukena. Henkilöstöstrategian valmistelun ja palkkausjärjestelmien uudistamisen kannalta raportti siis valmistui erittäin hyvään aikaan.

Sj katsoo, että tasa-arvotoimikunnan laatimat kaksi raporttia ovat arvokas tietolähde kaupungin tasa-arvotyön tilasta. Sen vuoksi näiden raporttien laatiminen toimikausittain on edelleenkin perusteltua. Myös muilta osin toimikunnan tehtävät tulisi säilyttää ennallaan. Toimikunnan jäsenmääräksi Sj ehdottaa yhdeksää henkilöä aiemman kymmenen henkilön sijasta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 9-jäsenisen tasa-arvotoimikunnan tehtävänään

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- laatia raportti kaupungin tasa-arvotyön tilasta toimikausittain

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä tasa-arvotoimikunnan

puheenjohtajaksi

Sari Näre

varapuheenjohtajaksi

-

sekä jäseniksi

Susanne Ikonen

Nina Romka

Ari Salo

Arto Grönholm

Pertti Mäntykangas

Tiina Harpf

-

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

Zahra Abdulla

-

Tina Strandberg

Niko Lipsanen

Tuomas Huttunen

Arto Marjomäki

Heljä Balmer

Kari Tuhkanen

-

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan tasa-arvotoimikunnan sihteeri- ja muista kansliatehtävistä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee lähettää raportin ”Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tila” henkilöstökeskukselle tiedoksi ja otettavaksi huomioon henkilöstöstrategian valmistelutyössä.

Pöytäkirjanote tasa-arvotoimikuntaan nimetyille, tasa-arvotoimikun-nalle, henkilöstökeskukselle, kaupunginkanslian tietopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Tasa-arvotoimikunnan raportti 21.12.2004

1

PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKEMUUTOS

Khs 2004-2644

Palvelukeskus toteaa (16.12.2004), että palvelukeskuksessa toteutetaan 1.1.2005 organisaatiomuutos siten, että hankintatoimi keskitetään talousyksikköön. Keskittämällä hankintatoimi koordinoidaan ja tehostetaan yksiköiden hankintoja nykyistä paremmin.

Palvelukeskus esittää, että catering-palvelujen kehityspäällikön Marja-Liisa Korteniemen viran (vakanssinro 81862) nimike muutetaan 1.1.2005 lukien hankintapäällikön nimikkeeksi. Viran peruspalkka on 3430,97 euroa kuukaudessa.

Henkilöstökeskus puoltaa (3.1.2005) esitettyä nimikemuutosta.

Ryj toteaa, että hallintosäännön 11 §:n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu Khlle.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa palvelukeskuksen catering-palvelujen kehityspäällikön viran (vakanssinro 81862) nimikkeen hankintapäällikön nimikkeeksi 1.1.2005 lukien.

Pöytäkirjanote palvelukeskukselle ja ao. viranhaltijalle (Marja-Liisa Korteniemi).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

2

PALVELUKESKUKSEN HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKEMUUTOS

Khs 2005-9

Palvelukeskus toteaa (30.12.2004), että palvelukeskuksen talousyksikköä johtaa hallintopäällikkö Matti Nuutinen. Palvelukeskuksessa on kuusi osastotasoista yksikköä ja on yhdenmukaista, että kaikissa on käytössä yksikön johtaja -nimike.

Palvelukeskus esittää, että talousyksikön hallintopäällikön Matti Nuutisen viran (vakanssinro 83107) nimike muutetaan 1.1.2005 lukien yksikön johtajan viraksi. Viran kokonaispalkka on 3860,43 euroa kuukaudessa.

Henkilöstökeskus puoltaa (18.1.2005) esitettyä nimikemuutosta.

Ryj toteaa, että hallintosäännön 11 §:n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu Khlle.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa palvelukeskuksen talousyksikön hallintopäällikön viran (vakanssinro 83107) nimikkeen yksikön johtajann nimikkeeksi.

Pöytäkirjanote palvelukeskukselle ja ao. viranhaltijalle (Matti Nuutinen).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

3

YMPÄRISTÖKESKUKSEN ESITYS ERÄÄSTÄ VIRKAJÄRJESTELYSTÄ

Khs 2004-2693

Ympäristölautakunta esittää (21.12.2004)i, että ympäristökeskuksen ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikköön sijoitettu ympäristötarkastajan virka (vak. nro 016764) lakkautetaan ja tilalle perustetaan johtavan ympäristötarkastajan virka, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistettaisiin 2920 €/kk, ja virkaa hoitava henkilö siirretään suostumuksellaan ko. virkaan.

Esityksen perustelut:

Ympäristökeskus on johtosääntötasolla jaettu organisatorisesti viiteen osastotasoiseen yksikköön. Yksiköt jakaantuvat ympäristölautakunnan kesäkuussa 2002 tekemän päätöksen mukaisesti alayksiköihin eli vastuualueisiin. Ympäristökeskuksen ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö jakaantuu neljään vastuualueeseen, jotka ovat ympäristövaikutusten arviointi, ympäristötutkimus, ympäristönsuojelun kehittäminen ja ympäristökasvatus.

Ympäristöjohtajan vahvistamassa viraston toimintasäännössä on mm. määritetty vastuualueiden tehtävät sekä päätetty ko. yksikön vastuualueiden esimiehistä. Päätöksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin vastuualueen esimiehenä toimii koko yksikön päällikkönä toimiva ympäristötutkimuspäällikkö, kun yksikön muilla vastuualueilla on erilliset esimiehet, ympäristötutkimuksen vastuualueella johtava ympäristötutkija, ympäristönsuojelun kehittämisen vastuualueella ympäristönsuojelupäällikkö ja ympäristökasvatuksen vastuualueella johtava ympäristökasvattaja.

Nykyisessä tilanteessa yksikön päällikön ei ole mahdollista toimia vastuualueen ympäristötarkastajien lähimpänä esimiehenä siten, kuin organisaation tehokas toiminta edellyttäisi.

Lähimmän esimiehen tulee voida tuntea riittävän yksilöidysti syvällistä asiantuntemusta vaativat alueiden käytön suunnitteluun, liikenteeseen, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja jätehuollon kehittämiseen liittyvät asiakokonaisuudet.

Ympäristövaikutusten arvioinnin vastuualueella on tällä hetkellä viisi ympäristötarkastajan virkaa, lisäksi vastuualueella voi työskennellä harjoittelijoita ja/tai projektityöntekijöitä. Ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijapalveluiden määrällinen ja laadullinen kysyntä on jatkuvasti kasvanut mm. ympäristölainsäädännön kehittymisen myötä.

Ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijatyölle on tyypillistä nopeasti muuttuvat tilanteet ja kiireiset aikataulut. Tämä edellyttää organisaatiolta joustavuutta ja tilanteiden nopeaa arviointia. Esitetty vakanssijärjestely tehostaisi ympäristövaikutusten arvioinnin toimintaa. Vakanssijärjestelyn etuna olisi myös vastuualueen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän vastuun siirtyminen johtavalle ympäristötarkastajalle, jolla olisi tehtävän suorittamiseen yksikön päällikköä paremmat edellytykset. Muutoksella tehostetaan yksikön toimintaa ja turvataan ympäristötutkimuspäällikölle nykyistä paremmat edellytykset keskittyä koko yksikön toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen.

Viralle esitettyä palkkaa määritettäessä on otettu huomioon virkaan kuuluvien esimies- ja asiantuntijatehtävien vaativuus. Esitetty palkka on linjassa ympäristökeskuksen esimiesten palkkauksen kanssa ja palkkaan on varauduttu viraston vuoden 2005 tulosbudjetissa.

Henkilöstökeskus puoltaa (18.1.2005) ympäristölautakunnan esitystä ympäristösuojelutarkastajan viran lakkauttamisesta ja johtavan ympäristötarkastajan viran perustamisesta sekä perustettavasta virasta maksettavaksi ehdotettua tehtäväkohtaista palkkaa 2 920 euroa kuukaudessa.

Ryj toteaa, että hallintosäännön 11 §:n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää Khs. Viran haltija on antanut suostumuksensa järjestelyyn.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa ympäristökeskuksen ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764) sekä perustaa ympäristökeskukseen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764), jonka tehtäväkohtainen palkka on 2 920 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote ympäristökeskukselle ja ao. viranhaltijalle (Pirkko Pulkkinen).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

4

LAUSUNTO KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖLLE HANKINTALAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2004-2508

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa (30.11.2004) mm., että ministeriö asetti 11.9.2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) kokonaisuudistus. työryhmä sai työnsä päätökseen 15.11.2004. Uudistuksen taustalla on EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistaminen. Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/18/EY) ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/17/EY) tulivat voimaan 30.4.2004. Direktiivit tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 31.1.2006.

Työryhmän muistio on laadittu pääosin hallituksen esityksen muotoon. Direktiivit on tarkoitus saattaa voimaan kahdella erillisellä lailla eli ns. hankintalailla (direktiivi 2004/18/EY) ja ns. erityisalojen hankintalailla (direktiivi 2004/17/EY).

Työryhmän muistio sisältää:

- yhteenvetomuistion työryhmän pääasiallisista esityksistä ja keskeisistä esille nousseista kysymyksistä sekä vaikutusarvioinneista

- luonnoksen ns. hankintalaiksi ja yksityiskohtaiset perustelut

- luonnoksen ns. erityisalojen hankintalaiksi ja yksityiskohtaiset perustelut.

Kauppa- ja teollisuusministeriö pyytää antamaan lausunnon työryhmän muistiosta 17.1.2005 mennessä. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan huomioon, että suuri osa lakiluonnoksen säännöksistä perustuu direktiivien velvoitteisiin, mikä rajoittaa mahdollisten muutosesitysten huomioimista.

Kansallisen päätösvallan piiriin kuuluvia asioita ovat erityisesti hankintalakiehdotuksen VI luku sekä kansallista kynnysarvoa koskevassa hankintalakiehdotuksen 15 §:stä ilmenevät asiat. Kauppa- ja teollisuusministeriö selvityttää parhaillaan kuntien hankintavolyymejä työryhmän esittämien kansallisten kynnysarvojen mukaisesti. Lausunnonantajia pyydetään erityisesti arvioimaan kynnysarvoja koskevien ehdotusten vaikutuksia omalla toimialallaan.

Hankintadirektiivit ovat saatavissa KTM:n julkisten hankintojen sivustojen kautta osoitteessa: www.kt.fi/julkiset hankinnat. Työryhmän raportti on saatavana osoitteessa www.ktm.fi/julkaisurekisteri.

./. Työryhmän esitys (ilman säädöstekstejä) on jaettu liitteenä 1.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 31.1.2005 saakka.

Asuntotuotantotoimisto toteaa (7.1.2005) seuraavaa:

1. Hankintalain soveltaminen, ilmoitusvelvollisuus

Lakiesityksessä lisätään joustoa ns. kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin niin, ettei hankintalaki koske lainkaan tällaisia hankintoja. Toisaalta hankintalain mukaiset hankinnat olisivat kaikki ilmoitusvelvollisuuden piirissä.

Avoimuusperiaatteen soveltaminen edellyttänee laajaa ilmoitusmenettelyä, mutta kansallisten kynnysarvojen tulisi olla nyt esitettyä huomattavasti korkeammat. Toisena vaihtoehtona tulisi tutkia, voitaisiinko hankintalain soveltaminen ja ilmoitusvelvollisuus EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kytkeä erisuuruisiin kynnysarvoihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalain soveltamisvelvollisuus määräytyisi esitettyjen kansallisten kynnysarvojen perusteella, mutta ilmoitusvelvollisuutta koskevat kynnysarvot olisivat tätä korkeammat.

Ilmoitusmenettelyn huomattava laajentaminen lisää hallinnollista työtä ja pidentää tarjousmenettelyihin varattavia aikoja. Esitetyt kansalliset kynnysarvot ovat niin alhaiset, että esimerkiksi kaikki Asuntotuotantotoimiston varsinaiseen rakennuttamistoimintaan liittyvät hankinnat ylittävät kyseiset kynnysarvot. Asuntotuotantotoimistolla on vuosittain keskimäärin 25 rakennuttamishanketta, joihin liittyvät hankinnat ylittävät esitetyt kansalliset kynnysarvot. Kuhunkin rakennuttamishankkeeseen liittyy 1-3 urakkaa ja keskimäärin neljä suunnittelutoimeksiantoa. EU-kynnysarvot ylittäviä urakoita arvioidaan aikaisempien vuosien perusteella olevan vuositasolla 5-10 kappaletta.

2. Neuvottelumenettelyn käyttäminen

Neuvottelunmenettelyn ja suorahankinnan käyttömahdollisuuksien lisäämistä hankintalaissa voidaan pitää positiivisena.

Lakiehdotuksen mukaan rakennusurakoissa neuvottelumenettelyä voidaan käyttää mm. silloin kun rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi (3 luku 22 § kohta 4). Tätä, jo aiemmassakin hankintalaissa ollutta kohtaa, tulisi muuttaa siten, että neuvottelumenettelyä voitaisiin käyttää, kun rakennustyö tehdään pääasiassa tai ensisijaisesti tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten. Tutkimushankkeisiin liittyy myös taloudellisia intressejä ja ainakin niihin sijoitetut tutkimus- ja kehittämiskulut pyritään kattamaan urakasta saatavalla katteella. Lisäksi ainakaan suurempia asuinrakennushankkeita ei tehdä pelkästään tutkimus- tai koemielessä vaan myös asumistarvetta silmällä pitäen. Tämän ei pitäisi rajoittaa neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuutta.

3. Sidosyrityshankinnat

Lakiesityksen 2 luvun 8 § käsittelee ns. ”in-house” toimintaa. Sen mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee muodollisesti erilliseltä itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö käyttää tosiasiallista ja ehdotonta valvontavaltaa tämän sidosyksikön suhteen. Tällä perusteella esimerkiksi kunta voi ostaa palveluja kokonaan omistamaltaan sidosyksiköltä ilman että hankintaan sovelletaan hankintalakia.

Kuntakonsernissa samanlaista ”in-house” toimintaa tapahtuu myös toisinpäin. Kunnan omistuksessa saattaa olla esimerkiksi budjettiteknisistä syistä muodostettuja osakeyhtiömuotoisia hankintayksiköitä, joille tuotettavista palveluista kunta vastaa itse. Perusteltua ja hankintalain kannalta johdonmukaista on, ettei hankintalakia jouduta soveltamaan myöskään tällaisessa tapauksessa. Voimassa oleva hankintalaki eikä työryhmän esitys anna selvää vastausta ko. kysymykseen.

Hankintakeskus toteaa (7.1.2004) seuraavaa:

Lainsäädännön rakenne

Yhteisön direktiiviuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut nykyaikaistaa hankintojen säännöstöä ajatellen erityisesti alalla tapahtunutta teknistä ja taloudellista kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä toisaalta selkeä pyrkimys yksinkertaistaa sääntelyä tarjoamalla samalla joustavampia kilpailuttamis- ja hankintatapoja. Yhteisössä on molemmat tavoitteet tullut merkittävästi täytetyksi jopa siten, että direktiivien määrä on uudistuksen jälkeen kaksi kolmen aikaisemman sijasta.

Suomessa työryhmän olisi tullut asettaa uudistustyön tavoitteeksi valmistella hankintalainsäädännön uudistus yhden hankintalain puitteissa, mikä on jo nykyinen käytäntö, koska uudistetut direktiivit kuitenkin keskeiseltä sisällöltään vastaavat toisiaan. Erityisalojen hankintadirektiivin kynnysarvoja korkeammat ja itse kilpailuttamisen väljemmät menettelytapavaatimukset olisi ollut helposti sisällytettävissä samaan lakiin rajattuna koskemaan ko. toimialoja.

Tämä kodifiointivaatimus tulee vielä esittää lausunnonpyytäjän uudelleen harkintaan ja mahdolliseen valmisteluun. Näin toteutettuna tuleva lainsäädäntö ohjaisi alalla toimijoita kilpailuttamisen ja hankintojen kokonaishallintaan. Varsinkin kuntatasolla kilpailuttamistehtävistä vastaavat samat hankintayksiköt ja viranhaltijat molempien hankintalakiehdotusten toimialoilla.

Lainsäädäntöuudistuksen aineelliset muutokset

Itsessään menettelytapojen sisällöllisiä muutoksia nykykäytäntöön ovat keskeisimmillään neuvottelumenettelyn käytön laajentaminen mm. kilpailullisen neuvottelumenettelyn toteuttaminen, sähköisten menettelytapojen käyttöön saattaminen, puitejärjestelyn ja -sopimusten käytön toteuttaminen, teknisten määrittelyjen kohdentaminen sekä hankintasopimusten tekeminen. Huomiota on kohdennettu myös ympäristönäkökohtien ja sosiaalisten tekijöiden painottamisiin. Lisäksi erityisalojen hankintalakiehdotuksessa muutokset ovat erityis- ja yksinoikeuksien määritelmään, postialan määrittelyyn sekä suoran kilpailun kohteena olevan toiminnan poisjättämiseen keskittyviä.

Työryhmän ehdotukset ovat hyvin yksityiskohtaisia esim. tarjouspyynnön vaatimukset ja lainsäädäntö tulee jatkossa ohjaamaan kilpailutustoimintaa nykyistä tarkemmin. Tämä muuttuva tilanne edellyttää alan toimijoille ja päättäjille suunnattua perusteellista koulutusta. Valtakunnallisen koulutuksen täysimittaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varautua. Myös kaupungin sisällä laajamittaiseen koulutustoimintaan tulee ryhtyä, jotta kaikki asianosaiset saavat riittävät valmiudet säännöstön velvoitteista ja mahdollisuuksista.

Kaipaamaan jäi dynaamisen hankintajärjestelmän ja sähköisen huutokauppamenettelyn säännöksiä, jotta sähköisen toiminnan ohjaus olisi yhtä vakaalla ja lakiperusteisella pohjalla kuin perinteisten tarjousmenettelyjen säädösohjaus. Miksi niiden säädösohjaus on jätetty asetustasoiseksi? Myös in house - hankintasäädöstekstit kaipaavat selkeyttämistä.

Lainsäädäntöuudistuksen kansalliset ratkaisut

Työryhmän merkittävin linjaus on kansallisten kynnysarvojen käyttöönotto ja niiden alittavien hankintojen vapauttaminen lakisääteisestä ohjauksesta hankintayksiköiden oman sisäisen ohjauksen varaan. Työryhmän ehdotus on tavara- ja palveluhankinnoissa kansalliseksi kynnysarvoksi 20 000 euroa ja 100 000 euroa rakennusurakoissa.

Hankintakeskus yhtyy työryhmän näkemykseen rajata hankintojen kilpailuttamisen menettelytapasäännöstön ulkopuolelle vähämerkitykselliset hankinnat. Tähän liittyy kuitenkin keskeisiä ongelmia, joista toinen on itsessään kynnysarvon rajanmäärittelyssä, mikä on vähämerkityksellistä. Ratkaistaanko se "kirkko keskelle kylää" –menetelmällä intressitahojen kesken vai otetaanko huomioon esim. erisuuruisten hankintayksiköiden näkökulmat! Toinen ongelma tulee hankinta-asioiden valituskanavan jakautumisesta toisaalta kynnysarvollisten hankintojen osalta markkinaoikeuteen ja muiden osalta kunnallisvalituksen kautta hallinto-oikeuteen. Toisaalta hankintavalitusten käsittelyn jakautumisessa kahdelle oikeusasteelle voisi olla puolensa. Onko se toivottu tilanne vai onko se ollut vain seurausta valitusta linjauksesta.

Hankintakeskus esittää lausuntonaan vielä harkittavaksi sitä, että hankinnat kynnysrajoista riippumatta olisivat aina hankintalain alaisia. Edellyttääkö tämä silloin hankintalainsäädöksen lisäksi myös kuntalain muutosta. Työryhmän ehdotus on kannatettava siinä, että hankintojen ja urakoiden pakolliselle ilmoittamiselle hyväksyttävän tasoiset kynnysrajat ovat esim. 20 000€/100 000€, jolloin myös vapautetaan vähämerkitykselliset hankinnat ja urakointi suorahankintoina ja/tai neuvotteluhankintoina/-urakointina toteutettavaksi ja näiden rajojen ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa ja niistä tehtävistä päätöksistä olisi tarvittaessa oikaisumahdollisuudet valitustienä markkinaoikeuteen. Tällöin voitaisiin säilyttää nykykäytäntö hankinta-asioiden valituskanavana markkinaoikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lakiehdotusten vaikutukset hankintakeskusten suorittamiin kilpailutuksiin

Hankintakeskus on toteuttanut vuosina 2003 - 2004 yhteensä 211 yhteishankintojen tai virastojen ja laitosten erikoishankintojen tavara- ja/tai palveluhankintakilpailutusta. Niiden hankintavolyymi on arvoltaan n. 137 M€. Näistä alle 20 000 euron suuruisia kierroksia oli 34 kpl eli 16 %, ja yli 20 000 euroa mutta alle EU-kynnysarvojen 101 kpl eli 48 % ja yli EU-kynnysarvon 76 kierrosta eli 36 %.

Tarjoajien määrät tulevat hankintakeskuksessa kasvamaan, jos avointa hankintamenettelyä nykyisestä laajennetaan. Hankintakeskuksella ei juurikaan ole ollut pulaa tarjoajista. Tämä tilanne tulee lisäämään työmääriä tarjousten vertailuissa. Lisäksi siihen tulee vaikuttamaan aikaisempaa tarkempi arviointiperusteiden painottaminen, kuten lakiteksteissä on edellytetty. Myös kilpailuttamisen uudet menettelytavat: kilpailullinen neuvottelumenettely ja sähköinen huutokauppamenettely lisäävät työn vaativuutta entisestään ja paineet henkilöstön ammattitaidolle kasvavat.

Helsingin Energia toteaa (31.12.2004) seuraavaa:

Helsingin Energian kannalta on oleellista, että sitä tulisi koskemaan vain erityisalojen hankintalaki. Helsingin Energia toivoo, että tämä huomioitaisiin myös kaupungin sisäisissä ohjeissa lainsäädännön tultua vahvistetuksi.

Lain 11 §:n mukaan Komissio voi vapauttaa lain soveltamisalasta toiminnot, jotka ovat suoraan kilpailulIe avoimia (Suomessa esitykset KTM:n kautta). Energiateollisuus ry valmisteleekin poikkeuslupahakemusta direktiivin 30 artiklan pohjalta (ainakin sähkön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta kun lämpö käytetään paikallisesti). Verkkotoiminta jäisi kuitenkin lähtökohtaisesti direktiivin ja siten myös erityisalojen hankintalain piiriin.

Erityisalojen hankintalain (2004/17/EY) eräät kohdat

Lakiehdotuksessa on joitakin selviä parannuksia nykyisiin säännöksiin, esim. seuraavat:

20 § In House-hankintoja koskevat säännökset on laajennettu koskemaan myös tavarahankintoja ja rakennusurakoita.

25 § Puitejärjestelyiden määrittelyesitetyssä muodossa luo nykyistä paremmat edellytykset puitesopimusten käyttöön.

28-29 § Määräaikojen Iyhentämismahdollisuus, kun hankintailmoitukset ja/tai tarjouspyynnöt on lähetetty sähköisesti.

Lakiehdotuksessa on myös monia hankintatoimintaa byrokratisoivaa käytännön hankintatyötä vaikeuttavia tekijöitä:

42-45 § Tarjouskilpailuun osallistujien valinta on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti ja pyrkimyksenä on eriyttää selkeästi tarjoajien arviointi tarjousten ver1ailusta. Määräyksissä on kuitenkin eräitä vaatimuksia, joiden selvittäminen voi olla hankintatoimelle käytännössä mahdotonta. Esimerkkinä voidaan mainita lainvoimaisten tuomioiden selvittäminen. Nykyinen järjestelmä ei tarjoa niiden selvittämiseen minkäänlaista realistista mahdollisuutta.

46 § Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, valintakriteerit ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tai ainakin painoarvojen kohtuullinen vaihteluväli. Monesti valintaperusteet täsmentyvät vasta sitten, kun tiedetään mitä on tarjottu. Vaatimus painoarvojen ennakkoon ilmoittamisesta ei palvele tilaajan etua ja saattaa joissakin tapauksissa johtaa epätaloudelliseen ratkaisuun.

68 § Hankinnasta on tehtävä kirjallinen sopimus. Se voidaan tehdä ja päätös panna toimeen vasta 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet päätöksen tiedoksi eli käytännössä 21 + 7 päivän kuluttua. Tämä vaatimus, jonka peruste sinänsä on ymmärrettävissä, tulee toteutuessaan ja yhdistettynä kunnalliseen päätöksentekoprosessiin, aiheuttamaan huomattavaa viivästystä erityisesti rakennushankkeiden toteuttamisessa. Hankintamenettelyyn kuluisi pahimmillaan hankintailmoituksesta sopimuksen toimeenpanoon lähes 3 kk.

Helsingin Satama toteaa (5.1.2004) seuraavaa:

Hankintalakityöryhmän esitys perustuu suurelta osaltaan jo hyväksyttyihin EU:n direktiiveihin (2004/18EY sekä 2004/17EY), jotka tulivat ~ maan 30.4.2004. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole mahdollista muuttaa EU:n direktiivejä ja siksi Helsingin Satamalla ei ole syytä kommentoida työryhmän esitystä julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän muistiota laajemmalti, kuin mitä muutokset uudessa kansallisessa hankintalain säädännössä ovat mahdollisia.

Yleisesti voidaan todeta, että satamatoiminta poikkeaa muusta kunnallisesta päätöksenteosta mm. siltä osin, että satamat eivät päätöksenteon tai toiminnan osalta juurikaan ole kosketuspinnassa varsinaisiin kuntalaisiin, vaan lähinnä yrityksiin kuten esim. varustamoihin, liikenteen harjoittajiin, huolitsijoihin jne. Nämä ovat liiketoiminnassaan tottuneet nopeaan päätöksentekoon ja odottavat sitä samaa myös liiketaloudellisin periaattein toimivalta satamalta.

Hankintalakityöryhmän esityksessä on kynnysarvojen tavara- ja palveluhankintojen sekä palvelua koskevien käyttöoikeussopimusten kansalliseksi kynnysarvojen muuttaminen 20 000 euroksi ja vastaavasti rakennusurakoiden ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo ehdotetaan muutettavaksi 100 000 euroksi. Nykyään sovellettavat kynnysarvot ovat huomattavasti korkeammat. Jos em. kynnysarvot olisivat olleet voimassa Helsingin Satamassa vuonna 2004, olisi se merkinnyt sitä, että Helsingin Sataman 500:sta kynnysarvot alittavasta hankintapäätöksestä runsas kolmasosa olisi tullut kynnysarvot ylittäväksi. Tämä olisi hidastanut ja monimutkaistanut erityisesti satamarakentamista eikä siitä kuitenkaan olisi saanut lisääntyneen työmäärän mukaista hyötyä. Tämä siksi, että Helsingin kaupungilla on omat hankintasäännöt jotka muutenkin riittävässä määrin säätelevät hankintoja. On myös muistettava, että liikelaitoksena toimiva Helsingin Satama on tulosvastuullinen ja näin ollen myös organisaatiorakenteeltaan taloudellisesti edullisia hankintoja suorittava.

Hankintapäätöksiin kuuluu helmikuun 1. päivästä alkaen pakollinen 21 päivän odotusaika, jonka (presidentin esittelyssä 21.1.2005) voimaan- tulo tulee entisestään hidastamaan hankintamenettelyn jälkeisten päätösten toteuttamista. Tämä 21 päivän odotusaika yhdessä kynnysarvojen laskemisen kanssa tulevat tuomaan Helsingin Satamaan ennalta arvaamattoman määrän uusia kynnysarvot ylittäviä hankintoja jotka lisäksi odottavat 21 päivää ennen sopimuksen solmimista.

Kynnysarvojen alentaminen johtaa EU:n ilmoitusmenettelyn käytön laajentamiseen tällä hetkellä EU:n kynnysrajojen alapuolella oleviin hankintoihin. Kun otetaan lisäksi käyttöön 21 päivän odotusaika, tulee Helsingin Sataman hankintamenettely monimutkaistumaan.

Kansallisten kynnysarvojen määräämistä lienee perusteltu lähinnä oikeusturvakeinoilla. Kuitenkin kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu olennaisena osana oikeus muutoksenhakuun kilpailulainsäädännön tai kunnallislainsäädännön perusteella. Nämä oikeusturvakeinot säilynevät jatkossakin ja niitä voitaneen pitää riittävinä.

Edellä olevilla perusteilla on syytä todeta, että 21 päivän odotusajan poistaminen ei liene mahdollista, mutta olisi toivottavaa, että hankintamenettelyä seurattaisiin kokonaisuudessaan (odotusaika ja kynnysarvot) ja ryhdyttäisiin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli havaittaisiin, että hankintalainsäädännön uudistaminen ei tuota niitä tuloksia, joita sille lakia laadittaessa on asetettu.

Helsingin Vesi toteaa (7.1.2004) seuraavaa:

Helsingin Vesi on hankintatyöryhmän lakiehdotuksen 5 §:n mukainen hankintayksikkö ja se harjoittaa ehdotuksen 7 §:ssä tarkoitettua yhdyskunnan vesihuoltoon liittyvää palvelutoimintaa, jolloin sen tekemiin hankintoihin sovellettaisiin ehdotettua erityisalojen hankintalakia. Helsingin Veden lausuma koskee siten vain työryhmän ehdotusta laiksi vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista.

Direktiivissä 2004/17/EV (31.3.2004 annettu direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta) 4 artiklan kohdassa 2.b) todetaan direktiiviä sovellettavan myös "jäteveden poistoon ja käsittelyyn", Samansuuntaisesti myös ehdotetun lain 7 §:ssä todetaan, että lakia sovelletaan vesihuoltolaissa tarkoitettuun yhteiskunnan vesihuoltoon. Vesihuoltolain määritelmissä vesihuollolla tarkoitetaan juomaveden tuottamisen lisäksi myös jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. Direktiivin soveltamisalaa on ehdotetussa laissa laajennettu, kun jäteveden poisto ja käsittely kuuluu lain soveltamisalaan riippumatta siitä, harjoittaako kyseinen yksikkö jäteveden poiston ja käsittelyn lisäksi myös juomaveden tuotantoon liittyvää toimintaa. Helsingin Veden kannalta erottelulla ei ole merkitystä, kun se harjoittaa molempia toimintoja. Helsingin Vesi katsoo lakiehdotuksen selkeyttävän tilannetta myös omalta kannaltaan, kun sen kaikki toiminta kuuluu nyt yksiselitteisesti ehdotetun erityisalojen hankintalain piiriin.

Ehdotetun Erityisalojen hankintalain 12 §:ssä säädetään, että lakia sovelletaan vain hankintoihin, joiden ennakoitu arvo vastaa vähintään lainkohdassa asetettuja kynnysarvoja, Kynnysarvot alittavien hankintojen osalta menettelyä ei ole ehdotettu säänneltäväksi lainkaan eikä direktiivikään anna siihen mitään aihetta. Helsingin Vesi pitääkin tärkeänä, että menettely kynnysarvot alittavien hankintojen osalta tulee erityisalojen hankintalaissa jättää ehdotetuin tavoin hankintayksikön itsensä harkittavaksi toisin kuin on ehdotettu säänneltäväksi hankinta- lain puolella. Kynnysarvojen ilmoittaminen ehdotetussa laissa euro- määräisenä on selkeä parannus aikaisempaan esitystapaan.

Helsingin Vesi katsoo, että ehdotetun lain 71 §:n säännöstä asian- osaiskelpoisuudesta on täydennettävä. Kun lainkohdan perusteluis- sakin todetaan, että säännöksellä ei ole tarkoitettu muuttaa nykyistä, voimassaolevaa lakia, Helsingin Vesi katsoo, että myös ehdotettuun uuteen lakiin olisi lisättävä nykyisen lain 9a §:n mukaisesti momentti, jossa todetaan, että markkinaoikeus ei ota käsiteltäväkseen sellaista hankintamenettelyä koskevaa hakemusta, johon liittyvän hankinnan ennakoitu arvo alittaa asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Tähän päädyttäneen jo lain soveltamisalarajauksen johdosta, mutta selkeämpää olisi nykyisen lain tavoin todeta, että kynnysarvon alittaminen sulkee pois myös asian käsittelyn markkinaoikeudessa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on lausuntopyynnössään kehottanut lausuman antajia erityisesti arvioimaan kansallisia kynnysarvoja koskevien ehdotusten vaikutuksia omalla toimialallaan. Helsingin Vesi ei ota kantaa ehdotetun hankintalain 15 §:n mukaisten kansallisten kynnysarvojen euromäärään, koska sen hankintoihin edellä mainituin perustein tulee sovellettavaksi erityisalojen hankintalaki. Kansallisista kynnysarvoista lausunevat ne Helsingin kaupungin hallintokunnat, joita koskee ehdotettu uusi hankintalaki.

Kiinteistövirasto toteaa (21.1.2005), että virastolla on ollut lausuntoa antaessaan käytössä kaupungin johtajiston alustava lausuntoesitys. Kiinteistövirasto pitää lausuntoesitystä hyvänä ja yhtyy siinä esitettyihin päätelmiin. Erityistä huomiota kiinteistövirasto kiinnittää kansallisten kynnysarvojen alhaiseen tasoon sekä ilmoitusmenettelyn laajentamisen kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankkeisiin. Myös hankintasopimuksen tekemiseen liittyvä 21 vuorokauden määräaika koetaan ongelmallisena. Kaupungin rakennushankkeiden läpivientiä on yleisesti pidetty hitaana ja toimintatapoja jäykkinä. Edellä mainitut muutokset viivästyttävät rakennushankkeita entisestään ja saatu lisäetu vaikuttaa aiheutettuun haittaan verrattuna pieneltä. Lisäksi ilmoitusmenettelyn laajentaminen tuo lisävaikeutta kiireellisten ja ennakoimattomien korjaushankkeiden hoitamiseen. Näiden hankkeiden arvo voi ylittää kansallisen kynnysarvon.

Valtaosa kiinteistöviraston hankinnoista tehdään kiinteistöviraston tilakeskuksessa, jonka valmisteltavaksi on siirretty suurin osa kaupungin talonrakennuksen investointihankkeista. Entisellä kiinteistöviraston talo-osastolla oli ollut vuositasolla 20 - 30 nyt ehdotetun kansallisen kynnysarvon ylittävää hanketta. Tilakeskuksen tuleva investointibudjetti tulee olemaan noin viisinkertainen entisen talo-osaston budjettiin. Täten kansallisten kynnysarvojen ylittävä hankkeiden määrä tulee olemaan vuositasolla noin 100 hanketta. Hankkeet tullaan rakennuttamaan itse tai käyttämällä yhteishankintayksiköiden tai ulkopuolisten tahojen rakennuttamispalveluja. Johtuen hankkeiden määrästä ja resursseista kiinteistövirasto toivoo tulevan lakiesityksen mahdollisimman toimivan ja tehokkaan hankintatoiminnan.

Liikennelaitos toteaa (5.1.2004) seuraavaa.

Liikennelaitos on kilpailuttanut hankintansa peruspalvelusektorin yksikkönä. Bussiliikenteen kilpailuttaminen on ollut kaupungin hankintakeskuksen ja liikepalvelulautakunnan hoidossa. Vuoden 2005 alusta Suomen Turistiauto Oy ja HKL-Bussiliikenne fuusioitiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi, minkä johdosta joukkoliikennelautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle, että liikennelaitoksen johtosääntöä muutettaisiin siten, että Helsingin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttaminen tulisi liikennelaitoksen tehtäväksi, koska sillä ei ole enää omaa bussiliikennetuotantoa. Kyseisen johtosääntömuutoksen toteutuessa liikennelaitos toimisi bussiliikennettä kilpailuttaessaan viranomaisyksikkönä, mutta muuten peruspalveludirektiivin (EY-neuvoston direktiivi 93/38/ETY) ja teknisiä peruspalveluja koskevan asetuksen (381/1998) mukaisesti.

Hankintalakityöryhmän esitykseen hankintalainsäädännön uudistamiseksi sisältyy edelleen 30.4.2004 voimaan tulleisiin yhteisön kahteen direktiiviin perustuva hankintayksiköiden jako kahteen eli luonnos ns. hankintalaiksi ja luonnos ns. erityisalojen hankintalaiksi, joita molempia liikennelaitos joutuisi noudattamaan riippuen siitä, onko kyseessä bussiliikenteen kilpailuttaminen vai omaa tuotantoa, siis lähinnä metro- ja raitioliikennettä, koskevan hankinnan kilpailuttaminen.

Uudet kansalliset kynnysarvot ja niitä koskeva laajennettu ilmoitusmenettely sisältyvät hankintalakiluonnokseen. Helsingin sisäistä bussiliikennettä kilpailutettaessa ne eivät vaikeuta kyseistä hankintatoimintaa.

Erityisalojen hankintalakiluonnos koskee ainoastaan lakiesityksen 12 §:ssä säädettyjen EU-kynnysarvojen ylittäviä hankintoja. Lakia ei sovelleta lainkaan EU-kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Näin ollen kansallisia kynnysarvoja ei tässä laissa ole.

Lakiluonnoksiin sisältyvät uudet dynaamiset hankintajärjestelmät tehostavat kilpailua, ja neuvottelumenettelyn mahdollistaminen aikaisempaa laajemmin antaa vaikeille ja suurille hankinnoille entistä paremmat lähtökohdat eli se turvaa hankinnan onnistumista.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden ollessa hankinnan ratkaisuperusteena valintakriteerien suhteellisten painoarvojen määrittäminen ja tarjousten vertailu niin, että jokainen kriteeri käydään tarkoin läpi ja arvioidaan, lisää välttämättä hankintaan kuluvaa työpanosta ja aikaa, mutta takaa objektiivisuuteen pyrkivän lopputuloksen myös tarjoajien kannalta.

Oikeusturvakeinojen parantaminen niin, että hankintasopimus voidaan allekirjoittaa vasta 21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaamisesta pitkittää hankintojen toteuttamista entisestään ja jäykistää julkishallinnon hankintatointa.

Työryhmän esitys, että kauppa- ja teollisuusministeriö selvityttäisi erikseen mahdollisuudet perustaa Suomeen virallinen hankintadirektiivien ehdot kattava, toimittajatiedot sisältävä rekisteri joko patentti- tai rekisterihallituksen tai jonkin muun viranomaisen yhteyteen, on kannatettava.

Liikennelaitos hankkii useat tavanomaiset hankintansa kaupungin yhteishankintaelinten suorittamien kilpailutusten perusteella. Kaupungin tulisikin vahvistaa tätä toimintaa entisestään myös sen johdosta, että hankintalakiluonnoksessa ehdotetuista kansallisista kynnysarvoista ja laajentuvasta ilmoitusmenettelystä aiheutuisi mahdollisimman vähän lisätyötä muille kaupungin virastoille ja laitoksille.

Rakennusvirasto toteaa (7.1.2004), että yleislakina säännellyssä hankintalakiehdotuksessa ei ole huomioitu riittävästi rakennuttamiseen ja rakentamiseen liittyviä erityspiirteitä. Lakiehdotukseen sisältyvät monimutkaiset menettelytavat, muotovaatimukset sekä pitkäkestoiset määräajat tekevät hankintojen toteuttamisen raskaaksi ja aiheuttavat rakennusprojekteissa viiveitä sekä tarpeettomia ja ylimääräisiä kustannuseriä. Ehdotetussa muodossaan se saattaa suorastaan estää kehittyneiden urakkamuotojen (mm. projektinjohtourakkamallit, joissa kunnallinen toimielin toimii rakennuttajana tai urakoitsijana) käytön. Lakiehdotukseen sisältyvät menettelyt johtavat käyttämään hankinnoissa suuria suunnittelu- ja urakkakokonaisuuksia. Tämä vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa ja heikentää kilpailuolosuhteita pääkaupunkiseudulla.

Työryhmän laatiman lakiehdotuksen 15 §:ssä on määräykset kansallisista kynnysarvoista, joiden alittaviin hankintoihin hankintalakia ei sovellettaisi (20 000 euroa tavaroissa ja palveluissa, 100 000 euroa urakoissa). Tarjousmenettelystä EU-kynnysarvon alittavissa, mutta kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa säädettäisiin lain 6 luvussa.

Rakennusviraston hankinnoista kansallisen kynnysarvon alittavia on noin 25 000 kpl vuodessa. Kansallisen kynnysarvon ylittäviä, mutta alle EU-kynnysarvon jääviä hankintoja on noin 1 000 kpl vuodessa. EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen lukumäärä on noin 50 kpl vuodessa.

Ehdotetut uudet kansalliset kynnysarvot ovat rakennusviraston toimialan kannalta liian alhaiset. Rakentava yksikkö voi rakennuskohdetta toteuttaessaan hankkeen luonteesta, omasta kapasiteetistaan tai markkinatilanteesta johtuen käyttää vaihtoehtoisesti hankinnoissa joko aliurakointia tai rakennusosien ja materiaalien ostoa. Aliurakoiden ja rakennusosien ja -materiaalien hankintoja koskevien kynnysarvojen ja menettelytapojen tulisi olla yhteneväiset.

Lakiehdotuksessa on ilmoitusmenettelyä esitetty laajennettavaksi. Uuden kansallisen kynnysarvon yli olevat hankinnat olisi kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä olisi aina julkaistava ilmoitus.

Todettakoon, että rakennusviraston näkemyksen mukaan rakennusalalla ilmoitusmenettely on varsin tehoton kilpailun edistämiskeino eikä sen soveltamisalaa tulisi laajentaa. Nykylainsäädännön mukaan toteutettuihin hankintoihin ilmoitusmenettely ei ole tuonut uusia tarjoajia. Se on vain rasittanut hankintayksiköitä hankintaprosessin läpivientiin kuluvan ajan takia. Lakiehdotuksessa on myös EU-kynnysarvon alittavat hankinnat sisällytetty ilmoitusvelvoitteen piiriin, jolloin myös hankintaprosessin läpivientiin kuluvan ajan mukanaan tuomat aikataulu- ja kustannusrasitteet lisääntyvät.

Lakiehdotuksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ilmoittamistavasta ja ilmoituksen sisällöstä. Lakiehdotuksessa ei ole säädetty ilmoitusmenettelyyn liittyvistä määräajoista, joten ne sisältynevät kauppa- ja teollisuusministeriön antamiin määräyksiin. Ilmoitusmenettelyn on oltava yksinkertainen ja siihen liittyvien määräaikojen sellaiset, etteivät ne vaikeuta hankintojen tekemistä ja aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.

Hallituksen esityksessä HE 237/2004 julkisista hankinnoista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin, ettei hankintasopimusta voitaisi tehdä ennen kuin 21 päivän kuluttua siitä, kun hakijan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Lakiehdotuksessa on esitetty vastaavaa odotusaikaa hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisen eli hankinnan täytäntöönpanon välillä. Odotusaikaa on varsinkin rakennusurakan toteutuksen aikana sekä rakennusurakoiden alihankinnoissa että rakennusosa- ja rakennusmateriaalihankinnoissa käytännössä mahdotonta noudattaa, mikäli varsinaiseen pääurakkaan kuuluvista aikatauluvelvoitteista sekä kustannusvaatimuksista halutaan pitää kiinni. Kuntien omat rakennusyksiköt noudattavat yksityisten urakoitsijoiden tavoin voimassa olevia rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) viivästyssakkoineen ym. määräyksineen. Hankintamenettelyyn tarvittavan ajan lisääntymisestä aiheutuu kuntien rakennuttamista hoitaville sekä rakennusyksiköille aikatauluviiveitä niistä seuraavine viivästyssakkoineen ja muine kuluineen. Lisäksi niille aiheutuu vielä merkittävästi suuremmat lisäkustannukset aikataulusidonnaisten työmaan käyttö- ja yleiskustannusten kasvamisesta. Lakiehdotuksen 88 § 2 momenttia ei ole mahdollista noudattaa ilman kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä. Käytännössä projektinjohtajat joutuvat vaikeisiin tilanteisiin, koska lain noudattaminen saattaa johtaa suuriin taloudellisiin vahinkoihin.

Sekä ilmoitusmenettelyn laajentaminen että 21 päivän odotusajan sisällyttäminen lakiehdotuksen mukaisessa laajuudessa EU-kynnysarvoa pienempiin hankintoihin lisäävät ratkaisevasti kuntien omien rakennusyksiköiden kustannuksia ja vaikeuttavat niiden kilpailukykyisen ja kannattavan tuotannon harjoittamista.

Lakiehdotuksen mukaan kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ei sovellettaisi hankintalakia vaan hankintayksikön määrittelemiä omia tasapuolisia ja syrjimättömiä menettelyjä. Rakennusviraston mielestä tämä on selvä parannus nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Kaupungin hankintasääntöä on hankintalain muutoksen yhteydessä kehitettävä nykyisestä, jotta muuttuvan lainsäädännön mahdollistamat aiempaa joustavammat kilpailuttamismenettelyt voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää.

./. Rakennusvirasto on 21.1.2005 täydentänyt lausuntoaan HKR-Tekniikan lausunnolla, joka on liitteenä 2.

Terveyskeskus toteaa (21.1.2005) seuraavaa:

Lausunnon valmisteluun käytettävissä olleen ajan lyhyyden vuoksi terveyskeskus ei voi ottaa kantaa yli 300-sivuisen muistion yksityiskohtiin. Hankintalainsäädännön uudistuksen periaatteiden ja erityisesti terveydenhuoltoa koskevien osien osalta terveyskeskus esittää lisäksi lausuntonaan seuraavaa.

Hankintalainsäädännön uudistus sisältää useita kannatettavia asioita. Kansallisen kynnysarvon käyttöönotto on perusteltu, sillä pienissä hankinnoissa kilpailuttamisen aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset ylittävät usein kilpailuttamisesta saavutettavan hyödyn. Mikään ei luonnollisestikaan estä kilpailuttamisen käyttöä kynnysarvojen alittavissakin hankinnoissa, silloin kun se nähdään perustelluksi.

Terveyskeskuksen kilpailuttamista hankinnoista kansalliseksi kynnysarvoksi esitetyn rajan ylittäviä ovat kaikki lääkehankinnat (yli 1000 nimikettä, jotka kilpailutetaan kolmen vuoden välein) ja noin 50 muuta hankintaa vuosittain. Ennen kaupungin tilahallinnon keskittämistä terveyskeskuksessa oli lisäksi noin 20 kansalliseksi kynnysarvoksi esitetyn rajan ylittävää rakennushanketta vuorittain.

Myös kilpailullisen neuvottelumenettelyn mahdollistaminen on erittäin tärkeä myönteinen uudistus. Erityisesti palveluhankinnoissa, mutta myös joissakin tavarahankinnoissa, vasta perusteellinen perehtyminen tarjolla oleviin tuotteisiin antaa edellytykset määritellä hankittavalta tuotteelta vaadittavat tai hankinnassa valintaperusteena käytettävät ominaisuudet. Tavanomainen tarjouspyyntömenettely soveltuu tällaisiin hankintoihin huonosti. Terveyskeskus pitää perusteltuna, että neuvottelumenettelyn käyttö tulee työryhmän esityksen mukaisesti mahdolliseksi hankinnan arvosta riippumatta mm. valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitettävissä terveydenhuollon palveluhankinnoissa ja moniammatillista osaamista edellyttävissä palveluhankinnoissa terveystoimessa.

Terveydenhuollon kannalta myönteinen uudistus on myös suorahankinnan mahdollistaminen yksittäistapauksissa terveyspalvelujen hankinnassa, vaikka suorahankinnan sallivat ehdot onkin kirjoitettu varsin tiukoiksi.

Kannatettavaa on myös se, että ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat voidaan aiempaa paremmin ottaa huomioon hankinnoissa ja sopimuksissa.

Hankintadirektiivin mahdollistamien sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotto pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti eikä sitä olisi ollut tarpeen jättää asetuksella säädettäväksi.

Työryhmän muistio sisältää myös runsaasti hankintatoimintaa vaikeuttavia ehdotuksia, jotka pääasiassa perustuvat hankintadirektiiviin ja EY-tuomioistuimen tulkintoihin. Vaikka hankintadirektiivin piiriin kuuluvien hankintojen osalta nämä esitykset on pakko hyväksyä, on tarpeetonta laajentaa ainakaan kaikkia niistä koskemaan myös niitä hankintoja, joita direktiivi ei koske.

Samalla, kun mahdollistetaan tarjouskilpailua joustavampia menettelyjä, tarjouskilpailuprosessi vaikeutuu. Tähän vaikuttavat ainakin rajoitetussa menettelyssä käyttöön tuleva ilmoitusmenettely ja pitkät määräajat sekä velvollisuus määritellä valintakriteereille etukäteen painoarvot.

Jo erillisellä lainmuutoksella voimaan tuleva velvollisuus laatia hankintapäätöksestä erillinen hankintasopimus aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut päätöksen tiedoksi, pitkittää entisestään hankintaprosesseja. Pitkät hankintaprosessit yhdistettynä vuosittaiseen budjettiprosessiin hidastavat merkittävästi palvelutuotantoa. Kun lainsäädäntöön tulee velvollisuus erillisen hankintasopimuksen tekemiseen, tulisi samalla varmistaa, ettei pelkkä hankintapäätös oikeuta myyjäosapuolta saamaan vahingonkorvausta, jos hankintapäätös kumotaan.

Suorahankinnan edellytyksistä on lakiin otettu tyhjentävä luettelo, jota voidaan pitää hyvänä tulkinnanvaraisuuden vähenemisen kannalta. Käytännössä luetteloa on kuitenkin vaikea laatia niin tyhjentäväksi, ettei sen ulkopuolelle jäisi tapauksia, joissa suorahankinta olisi perusteltu. Esimerkkinä hankaluudesta, johon esitetty rajaus johtaa, voidaan mainita, että terveyskeskuksen päivystyspiste sijaitsee HUS:n käytössä olevassa kiinteistössä. Siivous-, vartiointi- ym. palveluja ei voi jatkossa hankkia suorahankintana samalta toimittajalta kuin HUS. Vastaava tilanne on toisin päin, kun HUS-laboratorion toimipisteitä on terveysasemilla saman käytävän varrella kuin terveysaseman omat toiminnot. Jossain tapauksissa tosin hankintahinta jää kynnysarvon alle, mutta ainakin useampivuotisissa sopimuksissa raja on varsin alhainen. Myös lakiesityksen 23 §:n 5 ja 8 kohdissa esitetyt vaatimukset lisäostoihin alkuperäiseltä toimittajalta ovat kohtuuttoman tiukat.

In house –hankintoja koskevat määräykset kaipaavat selkiyttämistä. Epäselväksi jää mm. se, sovelletaanko hankintalakia muiden kuin lakisääteisten palvelujen ostoon kuntayhtymältä, jossa kunta on jäsenenä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin laboratorio- ja kuvantamispalveluiden ostot HUS:lta saattaisivat tulla lain piiriin.

Terveyskeskus katsoo, että hankintalainsäädännön mukaisia oikeusturvakeinoja tulisi tarkastella uudestaan. Lakiesityksen mukaan säilyisi se käytäntö, että samasta hankintapäätöksestä voi tehdä sekä kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen että valituksen markkinaoikeuteen. Menettely ei ole tarkoituksenmukainen ja sitä tulisi muuttaa niin, että valitus markkinaoikeuteen voitaisiin tehdä vasta oikaisuvaatimuksen perusteella tehdystä päätöksestä.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (20.1.2005) seuraavaa:

1. Johdanto

Hankintalakityöryhmän muistio sisältää hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen hankintalainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Ehdotuksen perustana ovat EU:n julkisia hankintoja koskevat uudet direktiivit, jotka on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 31.1.2006.

Suurin osa ehdotetuista säädöksistä perustuu edellä mainittuihin direktiiveihin, mutta ehdotus sisältää myös Suomen omia kansallisia ratkaisuja. Ehdotuksen tavoitteena on mm. julkisten hankintojen säätelyn nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen.

Uusilla säädöksillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin käytännön hankintatoimeen. Julkisten hankintojen perusperiaatteet eivät muutu, mutta mm. hankintamenettelyt muuttuvat eräiltä osin huomattavasti. Osaa uudistuksen vaikutuksista ei voida vielä arvioida, koska esim. mahdollisen toimittajarekisterin perustamista ja sähköisen huutokaupan menettelyn yksityiskohtia valmistellaan edelleen.

Uudistus edellyttää kaupungin julkisia hankintoja koskevien ohjeiden ajantasaistamista sekä riittävää koulutusta hankintoja tekeville henkilöille.

Kaupungin julkisten hankintojen hoitaminen on hajautettu virastoihin ja laitoksiin. Tämän vuoksi jokainen lausunnonantaja tarkastellee hankintalakityöryhmän muistiota lähinnä oman toimintansa kannalta. Kaupungin hallintokuntien toiveet uudistuksen suhteen voivat olla myös ristiriidassa toistensa kanssa.

Oikeuspalveluiden lausunnon kannanotot perustuvat havaintoihin, joita se on tehnyt avustaessaan kaupungin hallintokuntia julkisia hankintoja koskevissa asioissa ja edustaessaan kaupunkia markkinaoikeudessa. On huomattava, että oikeuspalvelut käsittelee vuosittain vain erittäin pientä osaa kaikista kaupungin hankinnoista, joten kaupungin hankintojen tilanne kokonaisuutena ei ole oikeuspalveluiden tiedossa.

Oikeuspalveluiden lausunnolle varattu määräaika on hyvin lyhyt kun otetaan huomioon asian laatu ja laajuus. Tämän vuoksi, ja koska erityisalojen hankintalakiehdotus ei sisällä merkittäviä Suomen kansallisia ratkaisuja, oikeuspalvelut on keskittynyt lausunnossaan lähinnä vain hankintalakiehdotuksen kansallisia ratkaisuja koskeviin seikkoihin.

2. Ehdotetun säätelyn rakenne

Työryhmän ehdotus, jonka mukaan hankintadirektiivi ja eritysalojen hankintadirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan kahdella eri hankintalailla, on onnistunut. Yhden lain säätäminen johtaisi vain tarpeettoman monimutkaisuuteen säätelyyn ilman korvaavia hyötyjä.

3. Kansalliset kynnysarvot

Työryhmä ehdottaa, että hankintalakia ei sovelleta, jos tavara- tai palveluhankinnan arvonlisäveroton ennakoitu arvo on alle 20.000 euroa tai rakennusurakan alle 100 000 euroa.

Voimassa olevan hankintalain soveltamiselle ei ole hankinnan ennakoidun arvon mukaan määräytyvää alarajaa. Arvoltaan vähäisiä hankintoja ei kuitenkaan tarvitse kilpailuttaa. Vähäistä arvoa ei ole lainsäädännössä määritelty vaan se on jäänyt oikeuskäytännön varaan.

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeissa arvonlisäverolliselta arvoltaan enintään 3500 euron hankinnat on katsottu arvoltaan vähäisiksi. Muut hankinnat on lähtökohtaisesti kilpailutettava ja niitä koskevat päätökset merkittävä päätösluetteloon.

Nykyisen hankintalain mukainen täysimittainen kilpailuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää, kun kyse on yksittäisestä ja arvoltaan pienehköstä hankinnasta. Tällaisen hankinnan prosessikustannukset ylittävät selvästi kilpailuttamisesta ehkä saatavat hyödyt.

Alle kansallisen kynnysarvon jäävien hankintojen säätely voidaan toteuttaa kaupungin kokonaisetukin huomioon ottaen kaupungin hankintasäännössä. Säätelyn yksityiskohtia pohdittaessa tulee ottaa huomioon, että vuositasolla alle kansallisten kynnysarvon jäävien hankintojen määrä ja kokonaisarvo lienee varsin huomattava.

Alle kansallisten kynnysarvojen jäävien hankintojen osalta tarjoajien oikeussuojakeinot jäävät vaillinaisiksi ja materiaalinen oikeustila jossain määrin epäselväksi, jos kynnysarvo on samalla hankintalain soveltamisraja. Toisaalta kynnysarvon säätäminen ratkaisisi hankinnan arvon perusteella määräytyvän kilpailuttamisvelvollisuuden alarajan, yksinkertaistaisi pienehköjen hankintojen hankintamenettelyä sekä vapauttaisi resursseja vaativampien hankintojen valmisteluun.

Kun edellä esitettyjä haittoja verrataan kansallisen kynnysarvon säätämisestä saataviin hyötyihin, on kynnysarvon säätäminen tavara- ja palveluhankinnoille sekä rakennusurakoille perusteltua.

Kansallisten kynnysarvojen suuruus on kysymys, johon on vaikea ottaa kantaa, koska asiasta ei ole käytännön kokemusta eikä myöskään ehdotusta valmistellut työryhmä ole ehtinyt selvittää ehdotuksen vaikutuksia.

Kynnysarvojen tasoa ratkaistaessa on otettava huomioon, että tavarahankinnoissa sopimuksen tekemisen perusteena voidaan usein käyttää halvinta hintaa, kun taas palveluhankinnoissa yleensä valitaan hinnan lisäksi laatuarviointia edellyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tämän vuoksi palveluhankinnan prosessikustannukset ovat tavallisesti selvästi korkeammat kuin tavarahankintojen ja vastaavasti myös niiden kansallisen kynnysarvon pitäisi olla tavarahankintoja korkeampi.

Hankinnan kynnysarvolla tarkoitetaan hankinnan ennakollista arvolisäverotonta arvoa. EU-kynnysarvoista ja kansallisista kynnysarvoista säätävissä ehdotuksen 14 ja 15 §:ssä ei kuitenkaan ole tästä seikasta mitään mainintaa. Tätä on pidettävä selvänä puutteena kun otetaan

huomioon myös ehdotuksen 16, 17 ja 18 §:t, joissa säädetään nimenomaan hankinnan ennakollisen arvon laskemisesta.

4. Ilmoitusvelvollisuus

Työryhmä ehdottaa ns. kolmen portaan järjestelmää, jossa hankintalain soveltamisraja olisi sama kuin kilpailuttamis- ja ilmoitusvelvollisuuden raja. Työryhmän ehdottama järjestelmä on huomattavasti selkeämpi kuin neliportainen mallia, jossa soveltamis- sekä kilpailuttamis- ja ilmoitusvelvollisuuden rajat poikkeaisivat toisistaan.

Kansallisten kynnysarvojen edellyttämät ilmoitukset on voitava tehdä mahdollisimman helposti ja vähin kustannuksin. Näin ilmoitusvelvollisuudesta aiheutuvat prosessikustannukset pysyvät pieninä koko hankintaprosessiin verrattuna ja suunnitellusta lain soveltamisalan rajauksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

5. Hankintasopimuksen tekemiseen liittyvä määräaika

Ehdotuksen mukaan hankintasopimus voidaan tehdä ja päätös panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi.

Kun otetaan huomioon hankintapäätöksen tiedoksiantoon kuluva aika, merkitsee muutos käytännössä sitä, että hankintapäätös voidaan panna täytäntöön vasta 28 päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Ehdotuksessa luetelluissa poikkeustapauksissa päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön määräajasta poiketen.

Ehdotettu muutos perustuu julkisten hankintojen ns. oikeusturvadirektiiveihin ja EY-tuomioistuimen niistä tekemään tulkintaan. Ehdotusta on valmisteltu hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksesta erillisenä hankkeena. Eduskunta on hyväksynyt muutosehdotuksen joulukuussa 2004, mutta tätä lausuntoa annettaessa presidentti ei ole vielä vahvistanut muutosta. Joka tapauksessa on varmaa, että muutos tulee voimaan kiireellisenä heti tämän vuoden alkukuukausina, ilmeisesti 1.2.2005.

Voimaantulon jälkeen uutta määräaikaa sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin hankintapäätöksiin. Jos hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksessa säädetään hankintojen kansalliset kynnysarvot ja ne ratkaisevat samalla myös hankintalain soveltamisrajan, merkitsisi se alle kynnysarvon jäävien hankintojen osalta myös mahdollisuutta panna hankintapäätös täytäntöön määräajasta riippumatta.

Varallisuusoikeudellisten sopimusten syntymistä säätelee Suomessa oikeustoimilaki. Lain mukaan sitova sopimus syntyy, kun tarjouksen tekijä on ottanut tarjouksensa hyväksyvästä vastauksesta selon. Julkisista hankinnoista annettu laki ei ole merkinnyt muutosta tähän sääntöön, koska sopimuksen tekemisellä tarkoitetaan hankintalaissa kirjallisen sopimuksen allekirjoittamista. Vastaava periaate säilyy myös uudessa hankintalaissa.

Koska oikeustoimilain sopimuksen syntymistä ja hankintalain sopimuksen tekemistä määrittelevät ajankohdat poikkeavat em. muutoksen voimaantulon jälkeen huomattavasti toisistaan, olisi kaupungin tarjouspyyntöihin suositeltavaa ottaa maininta, jonka mukaan hankintasopimus syntyy – ellei muuta erikseen sovita - vasta, kun molemmat hankinnan osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan sopimuksen. Näin vältyttäisiin mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuuteen johtavalta tilanteelta, jossa hankintasopimus on oikeustoimilain mukaan syntynyt, mutta markkinaoikeus on kumonnut päätöksen, jolla tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on hyväksytty.

6. Ohjeet menettelytavoista

Lakiehdotus sisältää menettelyohjeita, jotka koskevat alle EU-kynnysarvojen jääviä hankintoja. Tämä on selvä parannus verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön, jossa ohjeita ei juurikaan ole.

7. In-house –hankinnat

In-house –hankinnat ovat aiheuttaneet kunnissa runsaasti epätietoisuutta viime aikoina. Tämän vuoksi on hyvä, että ehdotukseen on otettu sidosyrityksiltä tehtäviä hankintoja koskeva säännös.

On kuitenkin todettava, että ehdotettu säännös vastaa vain pieneen osaan kysymyksistä, joita in-house –hankinnat ovat kunnissa herättäneet. Mm. kuntien välinen yhteistoiminta sopimuksen nojalla jää kokonaan ehdotetun säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Ryj toteaa, että lakiehdotuksilla on tarkoitus saattaa voimaan uudet julkisia hankintoja koskevat Euroopan yhteisön direktiivit ja samalla tehdä eräitä EY-tuomioistuinkäytännöstä ja kotimaisesta oikeuskäytännöstä johtuvia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Direktiivit saatettaisiin voimaan pääosin sellaisenaan. Muutokset on saatettava voimaan kansallisessa lainsäädännössä viimeistään 31.1.2006, minkä vuoksi asian eteenpäin viemisellä on kiire.

Työryhmän merkittävin linjaus on kansallisten kynnysarvojen käyttöönotto ja ilmoitusmenettelyn laajentaminen kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Nykyisin hankintalaki koskee pääsääntöisesti kaikkia hankintoja ja hankinta-asetuksissa säännellään EY:n kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. EY:n kynnysarvot ovat nykyisin tavaroissa ja palveluissa 154 014 euroa sekä rakennusurakoissa 5 923 624 euroa ja niitä koskee ilmoitusmenettely. Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat eivät kuuluisi hankintalain piiriin vaan hankintayksiköiden oman sisäisen ohjauksen varaan.

Ns. in house –hankinnat eli sidosyrityksiltä tehtävät hankinnat säänneltäisiin uudessa laissa, jolloin hankintayksikkö saisi kilpailuttamatta tehdä hankinnan vain sellaiselta määräysvallassa olevalta yksiköltä, joka tuottaa palveluja pääosin vain omistajilleen.

Ehdotukseen sisältyy myös säännös, jonka mukaan hankinnasta on tehtävä erillinen päätös ja kirjallinen hankintasopimus sekä se, että hankintasopimus voidaan allekirjoittaa vasta määräajan (21 pv) kuluttua hankinnasta päättämisestä. Eduskunta on 3.12.2004 hyväksynyt nykyiseen hankintalakiin muutoksen, jolla nyt esillä olevasta kokonaisuudistuksesta erillisenä otetaan lakiin ko. asiaa koskeva säännös. Tämä lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan kiireellisesti. Voimaan tuloajankohtaa ei laissa kuitenkaan vielä määrätty. Lakimuutos johtuu siitä, että komission mukaan Suomen nykyinen hankintalainsäädäntö ei täytä julkisia hankintoja koskevien oikeusturvadirektiivien vaatimuksia EY-tuomioistuimen edellyttämällä tavalla.

Lisäksi menettelytapojen sisällöllisiä muutoksia nykykäytäntöön ovat neuvottelumenettelyn käytön laajentaminen mm. kilpailullinen neuvottelumenettely, sähköisten menettelytapojen sekä puitejärjestelyn ja toimittajarekisterin käyttöönottaminen. Käytännön toiminnan kannalta tärkeä on velvoite ilmoittaa ennakolta tarjouksen valintakriteerit painotettuina, kun nykyisin riittää valintakriteerien ilmoittaminen mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestyksessä. Ympäristönäkökohtien ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen aiempaa laajemmin on mahdollista. Erityisalojen hankintalakiehdotuksessa, joka koskee vesi- ja energiahuollon, postipalvelujen sekä liikenteen alan hankintoja, muutokset liittyvät erityis- ja yksinoikeuksien määritelmään, postialan määrittelyyn sekä suoran kilpailun kohteena olevan toiminnan poisjättämiseen.

Ryj toteaa, että hankintalakityöryhmässä ei ole ollut edustusta Helsingin kaupungilta, mutta työryhmä on kuullut asiantuntijana rakennusviraston edustajaa.

Hallintokuntien lausunnoissa on otettu esiin keskeisimmät lakimuutoksista johtuvat vaikutukset kaupungin hankintatoimen kannalta. Ryj esittää asiasta annettavaksi päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle hankintalakityöryhmän muistiosta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää työryhmän ehdotusta asetustasoisen sääntelyn nostamisesta lain tasolle sekä kahden erillisen lain, hankintalain ja erityisalojen hankintalain, säätämisestä hyvänä. Työryhmän ehdotuksiin liittyy kaupungin kannalta seuraavia näkökohtia, joita työryhmän toivotaan ottavan huomioon:

1. Hankintalaki

Kynnysarvot

Työryhmän merkittävin linjaus on kansallisten kynnysarvojen käyttöönotto hankintalain piiriin kuuluvissa hankinnoissa ja niiden alittavien hankintojen vapauttaminen lakisääteisestä ohjauksesta hankintayksiköiden oman sisäisen ohjauksen varaan. Lakiehdotuksen mukaan kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ei sovellettaisi hankintalakia vaan hankintayksikön määrittelemiä omia tasapuolisia ja syrjimättömiä menettelyjä. Tämä on selvä parannus nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Nykyisen hankintalain mukainen täysimittainen kilpailuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää, varsinkin silloin kun kyse on yksittäisestä ja arvoltaan pienehköstä hankinnasta. Tällaisen hankinnan prosessikustannukset ylittävät selvästi kilpailuttamisesta ehkä saatavat hyödyt. Kun kynnysarvon säätäminen ratkaisisi hankinnan arvon perusteella määräytyvän kilpailuttamisvelvollisuuden alarajan, yksinkertaistaisi se kynnysarvot alittavien hankintojen hankintamenettelyä sekä vapauttaisi resursseja vaativampien hankintojen valmisteluun.

Kansallisten kynnysarvojen määräämistä lienee perusteltu lähinnä oikeusturvakeinoilla. Kuitenkin kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu olennaisena osana oikeus muutoksenhakuun kilpailulainsäädännön tai kunnallislainsäädännön perusteella. Nämä oikeusturvakeinot säilynevät jatkossakin ja niitä voitaneen pitää riittävinä. Alle kansallisen kynnysarvon jäävien hankintojen säätely voidaan toteuttaa kaupungin kokonaisetukin huomioon ottaen kaupungin hankintasäännössä.

Kansallisten kynnysarvojen asettamiseen liittyy ongelmia, joista tärkein on kynnysarvon rajan määrittely. Avoimuusperiaatteen soveltaminen edellyttänee laajaa ilmoitusmenettelyä, mutta ehdotetut kynnysarvot ovat liian alhaiset käytännön hankintatoimintaa ajatellen. Kansallisten kynnysarvojen tulisi olla nyt esitettyä huomattavasti korkeammat.

Seuraavassa on esitetty eräiden kaupungin hankintayksiköiden arvioita kansallisten kynnysarvojen vaikutuksista:

Rakennusviraston hankinnoista kansallisen kynnysarvon alittavia on noin 25 000 kpl vuodessa. Kansallisen kynnysarvon ylittäviä, mutta alle EU-kynnysarvon jääviä hankintoja on noin 1 000 kpl vuodessa. EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen lukumäärä on noin 50 kpl vuodessa. Ehdotetut uudet kansalliset kynnysarvot ovat rakennusviraston toimialan kannalta liian alhaiset.

Rakentava yksikkö voi rakennuskohdetta toteuttaessaan hankkeen luonteesta, omasta kapasiteetistaan tai markkinatilanteesta johtuen käyttää vaihtoehtoisesti hankinnoissa joko aliurakointia tai rakennusosien ja materiaalien ostoa. Jotta kunnan rakennustuotannon taloudellinen hoito olisi järkevää, olisi aliurakoiden ja rakennusosien ja -materiaalien hankintoja koskevien kynnysarvojen ja menettelytapojen oltava yhteneväiset.

Esitetyt kansalliset kynnysarvot ovat niin alhaiset, että myös esimerkiksi kaikki Asuntotuotantotoimiston varsinaiseen rakennuttamistoimintaan liittyvät hankinnat ylittävät kyseiset kynnysarvot. Asuntotuotantotoimistolla on vuosittain keskimäärin 25 rakennuttamishanketta, joihin liittyvät hankinnat ylittävät esitetyt kansalliset kynnysarvot. Kuhunkin rakennuttamishankkeeseen liittyy 1-3 urakkaa ja keskimäärin neljä suunnittelutoimeksiantoa. EU-kynnysarvot ylittäviä urakoita arvioidaan aikaisempien vuosien perusteella olevan vuositasolla 5-10 kappaletta.

Hankintakeskus, joka toimii kaupungin pääasiallisena yhteishankintaelimenä tavara- ja palveluhankinnoissa, on toteuttanut vuosina 2003 - 2004 yhteensä 211 yhteishankintojen tai virastojen ja laitosten erikoishankintojen tavara- ja/tai palveluhankintakilpailutusta. Niiden hankintavolyymi on arvoltaan n. 137 M€. Näistä alle 20 000 euron suuruisia kierroksia oli 34 kpl eli 16 %, ja yli 20 000 euroa mutta alle EU-kynnysarvojen 101 kpl eli 48 % ja yli EU-kynnysarvon 76 kierrosta eli 36 %.

Jos työryhmän esittämät kynnysarvot olisivat olleet voimassa vuonna 2004, olisi se merkinnyt sitä, että Helsingin Sataman 500:sta kynnysarvot alittavasta hankintapäätöksestä runsas kolmasosa olisi tullut kynnysarvot ylittäväksi.

Valtaosa kiinteistöviraston hankinnoista tehdään kiinteistöviraston tilakeskuksessa, jonka valmisteltavaksi on siirretty suurin osa kaupungin talonrakennuksen investointihankkeista. Tilakeskuksen kansallisten kynnysarvojen ylittävä hankkeiden määrä tulee olemaan vuositasolla noin 100 hanketta.

Terveyskeskuksen kilpailuttamista hankinnoista kansalliseksi kynnysarvoksi esitetyn rajan ylittäviä olisivat kaikki lääkehankinnat (yli 1000 nimikettä, jotka kilpailutetaan kolmen vuoden välein) ja noin 50 muuta hankintaa vuosittain. Ennen kaupungin tilahallinnon keskittämistä terveyskeskuksessa oli lisäksi noin 20 kansalliseksi kynnysarvoksi esitetyn rajan ylittävää rakennushanketta vuorittain.

Lisähuomiona voidaan todeta, että hankinnan kynnysarvolla tarkoitetaan hankinnan ennakollista arvolisäverotonta arvoa. EU-kynnysarvoista ja kansallisista kynnysarvoista säätävissä ehdotuksen 14 ja 15 §:ssä ei kuitenkaan ole tästä seikasta mitään mainintaa. Tätä on pidettävä selvänä puutteena kun otetaan huomioon myös ehdotuksen 16, 17 ja 18 §:t, joissa säädetään nimenomaan hankinnan ennakollisen arvon laskemisesta.

Ilmoitusmenettely

Lakiehdotuksessa on ilmoitusmenettelyä esitetty laajennettavaksi. Uuden kansallisen kynnysarvon yli olevat hankinnat olisi kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä olisi aina julkaistava ilmoitus. Lain tarkoituksena on mm. julkisten varojen tehokas käyttö sekä hankintojen toteuttaminen taloudellisesti. Ilmoitusmenettelyn huomattava laajentaminen lisää hallinnollista työtä ja pidentää tarjousmenettelyihin varattavia aikoja. Ilmoitusmenettelyn laajentaminen EY-kynnysarvot alittaviinkin hankintoihin ei ole tarkoituksenmukaista.

Erityisesti rakennusalalla ilmoitusmenettely on varsin tehoton kilpailun edistämiskeino eikä sen soveltamisalaa tulisi laajentaa. Nykylainsäädännön mukaan toteutettuihin hankintoihin ilmoitusmenettely ei ole tuonut uusia tarjoajia. Se on vain rasittanut hankintayksiköitä hankintaprosessin läpivientiin kuluvan ajan takia. Lakiehdotuksessa on myös EU-kynnysarvon alittavat hankinnat sisällytetty ilmoitusvelvoitteen piiriin, jolloin myös hankintaprosessin läpivientiin kuluvan ajan mukanaan tuomat aikataulu- ja kustannusrasitteet lisääntyvät.

Lakiehdotuksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ilmoittamistavasta ja ilmoituksen sisällöstä. Lakiehdotuksessa ei ole säädetty ilmoitusmenettelyyn liittyvistä määräajoista, joten ne sisältynevät kauppa- ja teollisuusministeriön antamiin määräyksiin. Ilmoitusmenettelyn on oltava yksinkertainen ja siihen liittyvien määräaikojen sellaiset, etteivät ne vaikeuta hankintojen tekemistä ja aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.

Mikäli kynnysarvojen määräämiseen mennään, on työryhmän ehdottama kolmiportainen malli huomattavasti selkeämpi kuin neliportainen malli, jossa soveltamis- sekä kilpailuttamis- ja ilmoitusvelvollisuuden rajat poikkeaisivat toisistaan.

Hankintasopimuksen tekemiseen liittyvä määräaika

Eduskunta on 3.12.2004 hyväksynyt julkisista hankinnoista annettuun lakiin lisättäväksi uuden pykälän, jonka mukaan hankintasopimusta ei voi tehdä ennen kuin 21 päivän kuluttua siitä, kun hakijan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Lakiehdotuksessa on esitetty vastaavaa odotusaikaa hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisen eli hankinnan täytäntöönpanon välillä. Kun otetaan huomioon hankintapäätöksen tiedoksiantoon kuluva aika, merkitsee muutos käytännössä sitä, että hankintapäätös voidaan panna täytäntöön vasta 28 päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä.

Ehdotettu menettely pitkittää kaikkien hankintojen toteuttamista entisestään ja jäykistää julkishallinnon hankintatointa. Vaikutukset tuntuvat selvimmin rakennustoiminnassa. Voidaankin todeta, että hankintalakiehdotuksessa ei ole huomioitu riittävästi rakennuttamiseen ja rakentamiseen liittyviä erityspiirteitä.

Rakennustoiminnassa kansallisten kynnysarvojen vaikutukset, yhdessä uuden ilmoitusmenettelyn sekä hankintasopimuksen solmimiselle asetetun määräajan kanssa tulisivat olemaan merkittävät. Kuntien rakennustoiminnassa oman työn osuus rakentamisesta on nykyisin vain noin 10 – 30 % urakan kokonaishinnasta. Suurin osa urakkahinnasta muodostuu aliurakka-, rakennusosa- ja rakennusmateriaalihankinnoista, joita on kussakin hankkeessa yleensä useita ja voi olla hankkeen koosta ja luonteesta riippuen lukuisiakin.

Monimutkaiset menettelytavat, muotovaatimukset sekä pitkäkestoiset määräajat tekevät hankintojen toteuttamisen raskaaksi ja aiheuttavat rakennusprojekteissa viiveitä sekä tarpeettomia ja ylimääräisiä kustannuseriä. Ehdotetussa muodossaan laki saattaa suorastaan estää kehittyneiden urakkamuotojen (mm. projektinjohtourakkamallit, joissa kunnallinen toimielin toimii rakennuttajana tai urakoitsijana) käytön. Lakiehdotukseen sisältyvät menettelyt johtavat käyttämään hankinnoissa suuria suunnittelu- ja urakkakokonaisuuksia. Tämä vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa ja heikentää kilpailuolosuhteita pääkaupunkiseudulla.

Odotusaikaa on varsinkin rakennusurakan toteutuksen aikana niin rakennusurakoiden alihankinnoissa kuin rakennusosa- ja rakennusmateriaalihankinnoissa käytännössä mahdotonta noudattaa, mikäli varsinaiseen pääurakkaan kuuluvista aikatauluvelvoitteista sekä kustannusvaatimuksista halutaan pitää kiinni.

Kuntien omat rakennusyksiköt noudattavat yksityisten urakoitsijoiden tavoin voimassa olevia rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) viivästyssakkoineen ym. määräyksineen. Hankintamenettelyyn tarvittavan ajan lisääntymisestä aiheutuu kuntien rakennuttamista hoitaville sekä rakennusyksiköille aikatauluviiveitä niistä seuraavine viivästyssakkoineen ja muine kuluineen. Lisäksi niille aiheutuu vielä merkittävästi suuremmat lisäkustannukset aikataulusidonnaisten työmaan käyttö- ja yleiskustannusten kasvamisesta. Lakiehdotuksen 88 § 2 momenttia ei ole mahdollista noudattaa ilman kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä. Käytännössä projektinjohtajat joutuvat vaikeisiin tilanteisiin, koska lain noudattaminen saattaa johtaa suuriin taloudellisiin vahinkoihin.

Pääosa kuntien rakentamisesta on jo nykyisin korjausrakentamista, joka on usein luonteeltaan hyvin lyhytkestoista ja johon monesti liittyy myös vaihteleva määrä toteutuksen aikaisia muutostarpeita. Luonteeltaan toiminta on siis toisenlaista kuin tyypillinen tavarahankinta, joka on helpompi hyvissä ajoin määritellä ja hankinta on ratkaistavissa usein pelkän hinnan perusteella, jolloin ilmoitus- ja muiden menettelyjen käyttö on jossain määrin helpompaa. Kaupungin käsitys onkin, että sekä ilmoitusmenettelyn laajentaminen että 21 päivän odotusajan sisällyttäminen lakiehdotuksen mukaisessa laajuudessa EU-kynnysarvoa pienempiin hankintoihin lisäävät ratkaisevasti kuntien omien rakennusyksiköiden kustannuksia ja vaikeuttavat olennaisesti niiden kilpailukykyisen ja kannattavan tuotannon harjoittamista.

Neuvottelumenettelyn käyttäminen

Neuvottelunmenettelyn ja suorahankinnan käyttömahdollisuuksien lisäämistä hankintalaissa voidaan pitää positiivisena.

Lakiehdotuksen mukaan rakennusurakoissa neuvottelumenettelyä voidaan käyttää mm. silloin kun rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi (3 luku 22 § kohta 4). Tätä jo aiemmassakin hankintalaissa ollutta kohtaa, tulisi, mikäli se on direktiivien puitteissa mahdollista, muuttaa siten, että neuvottelumenettelyä voitaisiin käyttää, kun rakennustyö tehdään pääasiassa tai ensisijaisesti tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten. Tutkimushankkeisiin liittyy myös taloudellisia intressejä ja ainakin niihin sijoitetut tutkimus- ja kehittämiskulut pyritään kattamaan urakasta saatavalla katteella. Lisäksi ainakaan suurempia asuinrakennushankkeita ei tehdä pelkästään tutkimus- tai koemielessä vaan myös asumistarvetta silmällä pitäen. Tämän ei pitäisi rajoittaa neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuutta.

Sidosyrityshankinnat

Lakiesityksen 2 luvun 8 § käsittelee ns. ”in-house” toimintaa. Sen mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee muodollisesti erilliseltä itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö käyttää tosiasiallista ja ehdotonta valvontavaltaa tämän sidosyksikön suhteen.

In-house –hankinnat ovat aiheuttaneet kunnissa runsaasti epätietoisuutta viime aikoina. In house - hankintasäädöstekstit kaipaavat selkeyttämistä. Mm. kuntien välinen yhteistoiminta sopimuksen nojalla jää kokonaan ehdotetun säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, mutta perustelut jättävät kuitenkin asian viime kädessä täysin tulkintakäytännön varaan. Lakiehdotukseen olisi sisällytettävä säännös, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymien kuntalain 10 luvussa tarkoitettuun ja muuhun lainsäädäntöön perustuvaan kuntien väliseen yhteistyöhön ei sovelleta julkisia hankintoja koskevaa lakia. Ehdotettu säännös vastaakin vain pieneen osaan kysymyksistä, joita in-house –hankinnat ovat kunnissa herättäneet Työryhmän muistion perusteluista ei saa riittävää selkeyttä siihen, milloin suorahankinta sidossuhteessa olevalta yksiköltä tosiasiassa on mahdollinen.

Lakiehdotuksen mukaan esimerkiksi kunta voi ostaa palveluja kokonaan omistamaltaan sidosyksiköltä ilman että hankintaan sovelletaan hankintalakia. Kuntakonsernissa samanlaista ”in-house” toimintaa tapahtuu myös toisinpäin. Kunnan omistuksessa saattaa olla esimerkiksi budjettiteknisistä syistä muodostettuja osakeyhtiömuotoisia hankintayksiköitä, joille tuotettavista palveluista kunta vastaa itse. Perusteltua ja hankintalain kannalta johdonmukaista on, ettei hankintalakia jouduta soveltamaan myöskään tällaisessa tapauksessa. Voimassa oleva hankintalaki eikä työryhmän esitys anna selvää vastausta ko. kysymykseen.

Menettelytavat

Työryhmän ehdotukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, esim. tarjouspyynnön vaatimukset ja lainsäädäntö tulee jatkossa ohjaamaan kilpailutustoimintaa nykyistä tarkemmin. Tämä muuttuva tilanne edellyttää alan toimijoille ja päättäjille suunnattua perusteellista koulutusta. Valtakunnallisen koulutuksen täysimittaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varautua.

Työmääriä tarjousten vertailuissa tulee kasvattamaan aikaisempaa tarkempi arviointiperusteiden painottaminen. Myös kilpailuttamisen uudet menettelytavat, kilpailullinen neuvottelumenettely ja sähköinen huutokauppamenettely, lisäävät työn vaativuutta entisestään ja paineet henkilöstön ammattitaidolle kasvavat.

Lakiluonnoksiin sisältyvät uudet dynaamiset hankintajärjestelmät tehostavat kilpailua, ja neuvottelumenettelyn mahdollistaminen aikaisempaa laajemmin antaa vaikeille ja suurille hankinnoille entistä paremmat lähtökohdat eli se turvaa hankinnan onnistumista.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden ollessa hankinnan ratkaisuperusteena valintakriteerien suhteellisten painoarvojen määrittäminen ja tarjousten vertailu niin, että jokainen kriteeri käydään tarkoin läpi ja arvioidaan, lisää välttämättä hankintaan kuluvaa työpanosta ja aikaa, mutta toisaalta on omiaan takaamaan objektiivisuuteen pyrkivän lopputuloksen myös tarjoajien kannalta.

Työryhmän esitys, että kauppa- ja teollisuusministeriö selvityttäisi erikseen mahdollisuudet perustaa Suomeen virallinen hankintadirektiivien ehdot kattava, toimittajatiedot sisältävä rekisteri joko patentti- tai rekisterihallituksen tai jonkin muun viranomaisen yhteyteen, on kannatettava.

2. Erityisalojen hankintalaki

Lakiehdotuksessa on joitakin selviä parannuksia nykyisiin säännöksiin, esim. seuraavat:

In House-hankintoja koskevat säännökset (20 §) on laajennettu koskemaan myös tavarahankintoja ja rakennusurakoita. Puitejärjestelyiden määrittely esitetyssä muodossa luo nykyistä paremmat edellytykset puitesopimusten käyttöön. Määräaikojen Iyhentämismahdollisuus, kun hankintailmoitukset ja/tai tarjouspyynnöt on lähetetty sähköisesti, on myös parannus.

Direktiivissä 2004/17/EV (31.3.2004 annettu direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta) 4 artiklan kohdassa 2.b) todetaan direktiiviä sovellettavan myös "jäteveden poistoon ja käsittelyyn", Samansuuntaisesti myös ehdotetun lain 7 §:ssä todetaan, että lakia sovelletaan vesihuoltolaissa tarkoitettuun yhteiskunnan vesihuoltoon. Vesihuoltolain määritelmissä vesihuollolla tarkoitetaan juomaveden tuottamisen lisäksi myös jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. Direktiivin soveltamisalaa on ehdotetussa laissa laajennettu, kun jäteveden poisto ja käsittely kuuluu lain soveltamisalaan riippumatta siitä, harjoittaako kyseinen yksikkö jäteveden poiston ja käsittelyn lisäksi myös juomaveden tuotantoon liittyvää toimintaa. Helsingin Veden kannalta erottelulla ei ole merkitystä, kun se harjoittaa molempia toimintoja.

Ehdotetun Erityisalojen hankintalain 12 §:ssä säädetään, että lakia sovelletaan vain hankintoihin, joiden ennakoitu arvo vastaa vähintään lainkohdassa asetettuja kynnysarvoja, Kynnysarvot alittavien hankintojen osalta menettelyä ei ole ehdotettu säänneltäväksi lainkaan eikä direktiivikään anna siihen mitään aihetta. On tärkeätä, että menettely kynnysarvot alittavien hankintojen osalta tulee erityisalojen hankintalaissa jättää ehdotetuin tavoin hankintayksikön itsensä harkittavaksi. Kynnysarvojen ilmoittaminen ehdotetussa laissa euromääräisenä on selkeä parannus aikaisempaan esitystapaan.

Lakiehdotuksessa on myös monia hankintatoimintaa byrokratisoivaa käytännön hankintatyötä vaikeuttavia tekijöitä:

Tarjouskilpailuun osallistujien valinta (42 -45 §) on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti ja pyrkimyksenä on eriyttää selkeästi tarjoajien arviointi tarjousten vertailusta. Määräyksissä on kuitenkin eräitä vaatimuksia, joiden selvittäminen voi olla hankintatoimelle käytännössä mahdotonta. Esimerkkinä voidaan mainita lainvoimaisten tuomioiden selvittäminen. Nykyinen järjestelmä ei tarjoa niiden selvittämiseen minkäänlaista realistista mahdollisuutta.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, valintakriteerit ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tai ainakin painoarvojen kohtuullinen vaihteluväli.

Hankinnasta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka voidaan panna toimeen vasta 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet päätöksen tiedoksi eli käytännössä 21 + 7 päivän kuluttua. Tämä vaatimus tulee toteutuessaan ja yhdistettynä kunnalliseen päätöksentekoprosessiin, aiheuttamaan huomattavaa viivästystä erityisesti rakennushankkeiden toteuttamisessa. Hankintamenettelyyn kuluisi pahimmillaan hankintailmoituksesta sopimuksen toimeenpanoon lähes 3 kk.

Ehdotetun lain 71 §:n säännöstä asianosaiskelpoisuudesta on täydennettävä. Lainkohdan perusteluissakin todetaan, että säännöksellä ei ole tarkoitettu muuttaa nykyistä, voimassaolevaa lakia. Myös ehdotettuun uuteen lakiin olisi siksi lisättävä nykyisen lain 9a §:n mukaisesti momentti, jossa todetaan, että markkinaoikeus ei ota käsiteltäväkseen sellaista hankintamenettelyä koskevaa hakemusta, johon liittyvän hankinnan ennakoitu arvo alittaa asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Tähän päädyttäneen jo lain soveltamisalarajauksen johdosta, mutta selkeämpää olisi nykyisen lain tavoin todeta, että kynnysarvon alittaminen sulkee pois myös asian käsittelyn markkinaoikeudessa.

Kirje kauppa- ja teollisuusministeriölle ja pöytäkirjanote lausunnon antaneille hallintokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän ehdotukset, ote muistiosta
	Liite 2	Rakennusviraston lisäys lausuntoon 21.1.2005

5

24.1.2005 pöydälle pantu asia

ESITYS UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE UUTELAN SKATANNIEMEN RAUHOITTAMISESTA

Khs 2000-2883

Ympäristölautakunta esittää (28.11.2000) mm. seuraavaa:

Uutelan Skatanniemen rauhoitusesitys

Rauhoittamisen tarkoitus

Rauhoittamisen tarkoituksena on maisemallisesti, kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen säilyttäminen.

Alueen sijainti, omistus ja hallinta

Skatanniemi on osa Uutelan ulkoilualuetta, joka sijaitsee merenrannalla Helsingin Vuosaaren kaakkoiskärjessä. Rauhoitettavan alueen molemmat osa- alueet kuuluvat Vuosaaren kylän tilaan, Kokkoniemi Rno 5:38, ja se on kokonaisuudessaan Helsingin omistama ja kiinteistöviraston hallinnassa.

Alueen rajana lännessä on Pitkälahti, idässä ja etelässä Skatanselkä. Pohjoisessa alue rajautuu Villa Meriharjun pihapiiriin. Alueen jakaa kahtia niemessä sijaitsevat yksityiset tontit.

Rauhoitettavaksi esitettävän alueen pinta-ala on 2,8 hehtaaria.

Maankäyttö

Yleiskaava 1992:ssa alue on suojelualuetta. Yleiskaava 2002:ssa ja Uutelan virkistysalueen asemakaavatyössä nyt rauhoitettavaksi esitettävä alue varataan luonnonsuojelualueeksi.

Skatanniemen eteläkärjen tuntumassa on yksityisomistuksessa olevia tontteja, jotka jakavat rauhoitettavan alueen kahteen osaan. Nämä tontit on jaettu suojelualueen ulkopuolelle. Tonteille johtava kuuden metrin levyinen ajoyhteys ei myöskään kuulu esitettävään suojelualueeseen.

Skatanniemen eteläkärkeä käytetään auringonottoon ja ongintaan. Alue on myös suosittu lintujen tarkkailupaikka etenkin muuttoaikoina.

Alueen kuvaus

Skatanniemi on kapea, maisemallisesti erittäin kaunis ja erikoinen alue. Rauhoitettavaksi esitettävälIä alueella on myös kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Alueen geologiasta

Maisemaltaan ja geologialtaan alue on näyttävä, kärkeä kohti kapeneva, pitkälle mereen ulottuva niemi.

Alueen kallioperä on gabroa. Kallioperä on näkyvissä varsinkin Skatanniemen kärjessä, jonka silokalliossa on näkyvissä myös jäätikön kulutuksen aiheuttamia pienoiskulutusmuotoja, uurteita ja kaarteita.

Alueen maaperä on karu, hiekka- ja moreenipohjainen.

Kasvillisuus

Skatanniemen eteläkärki on kalliomännikköä ja uloin mereen työntyvä osa on lähes kasvitonta silokalliota. Alueella on myös pienialainen somerikkoranta ja rantaniitty. Kallion keskellä on leveäosmankäämiä kasvava allikko. Merenrantalajeja ovat mm. isorantasappi, merinätkelmä, rantavehnä, punasänkiö, rannikki ja keltamaite.

Pohjoisemman osa-alueen linnoitusrakennelmien alueen sammallajisto sisältää runsaasti kalkkisammalia, joista osa on harvinaisia (mm. kalkkiväkäsammal ja kalkkihiippasammal). Erikoisia putkilokasveja ovat valkomaksaruoho ja jänönsalaatti.

Pohjoisen osa-alueen länsireuna on osittain avokalliota. Tien länsipuolinen alue on muulta osin pääasiallisesti mäntyvaltaista metsäaluetta ja tien itäpuolinen alue sekametsää. Alueen itäreuna on somerikkorantaa, jossa kasvaa vanhaa rantamännikköä sekä kuusia ja tervaleppiä. Merenrantakasveista mainittakoon isorantasappi, merinätkelmä ja suomyrtti.

Eläimistöstä

Rannalla tavataan mm. haahka, lapintiira, kalalokki, tukkakoskelo, rantasipi ja kivitasku. Metsäalueella on tiaisia, peippoja ja pajulintuja. Nisäkkäistä mainittakoon orava ja metsäjänis.

Rakennelmat

Alueella sijaitseva venäläisten vuosina 1912 -1917 rakentama 1. maailmansodan aikainen neljän tykin betoninen patteri on Helsinkiä ympäröivän puolustusketjun itäisin osa. Se on samalla ainoa maarintaman yhteyteen rakennettu meririntaman tukikohta. Tämän rakennelman merkitys suojelualueen osana sekä ainoana lajissaan on erittäin suuri.

Hoidon ja käytön tavoitteet:

Hoidon päätavoitteet

Hoidon tavoitteena on suojelualueelle luonteenomaisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen. Metsänhoidon tavoitteena on maisemallisesti arvokkaaseen merenrantaympäristöön sopiva vivahderikas metsä.

Käytön tavoitteet

Päätavoitteena on alueen luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Skatanniemen eteläkärjen nykyinen käyttö voi jatkua.

Opetuskäyttö

Alue on osa Uutelan suosittua ulkoilualuetta. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä ulkoilualueen osana sillä on merkitystä myös biologian ja maantiedon opetuskohteena. Kulttuurihistoriallisesti arvokas linnoitusjärjestelmä on myös kasvillisuutensa puolesta arvokas opetuskohde.

Ajoyhteys, polusto ja liikenne

Alueelle pääsee sen pohjoisosan halkaisevaa ajoyhteyttä myöten. Tämä yhteys muuttuu aivan alueen eteläosan tuntumassa kivikkoiseksi poluksi. Ajoyhteys on leveydeltään 6 metriä ja se on rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolelle. Pohjoisemman osa-alueen länsipuolelle linnoitusalueesta pohjoiseen saa tarvittaessa rakentaa kääntöpaikan. Kääntöpaikan suunnittelun yhteydessä tulee olla yhteydessä Helsingin ympäristökeskukseen.

Linnoitusalueesta pohjoiseen, rauhoitettavan alueen itäosaan on mahdollista toteuttaa luontopolku olemassa olevaa polkua myöten.

Skatanniemelle tulisi tonteille ajon lisäksi sallia vain huoltoajo. Pysäköintipaikat Uutelassa osoitetaan Uutelan virkistysalueen asemakaavatyön yhteydessä.

Pyöräily on sallittua ajotiellä. Polkupyöriä varten sijoitetaan telineet linnoitusrakennelman läheisyyteen, sen pohjoispuolelle.

Opasteet

Pääopastetaulu voidaan sijoittaa Skatan kartanon läheisyyteen neljän tien risteyskohtaan. Taulussa voidaan kertoa luonnonsuojelualueen lisäksi myös mm. Villa Meriharjun alueesta ja sen toiminnasta.

Jätehuolto

Roska-astia sijoitetaan pääopastetaulun läheisyyteen sekä linnoitusrakennelman läheisyyteen. Tarvittaessa roska-astian voi sijoittaa myös Skatanniemen eteläosan pohjoisreunaan.

Jatkotoimenpiteet

Hoito- ja käyttösuunnitelma antaa tavoitteet ja ohjeet luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön järjestämiseksi.

Alueen mahdollista kulumista seurataan ja liikkumista rajoitetaan tarpeen vaatiessa.

LinnoitusrakenneImien kunnostus tehdään museoviraston kanssa yhteistyössä. LinnoitusrakenneImien arvokas kasvillisuus otetaan tässä yhteydessä huomioon.

Rauhoitusmääräykset

Alueen luonne: Skatan alue on maisemaltaan sekä luonnoltaan arvokas alue.

Lisäväriä alueelle antavat vanhat tykistöpatterirakennelmat erikoisine sammallajeineen.

Rauhoittamisen tarkoitus: Rauhoittamisen tarkoituksena on kasvistollisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen säilyttäminen.

Rauhoitussäännökset

Alueella on noudatettava seuraavia määräyksiä:

1. Alueella on kielletty:

- ojien kaivaminen ja vesien patoaminen sekä kaikenlainen muu kallio- ja maaperän vahingoittaminen sekä ainesten otto

- metsästys sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen

- tulenteko, telttailu ja muu leirielämä

- suunnistuskilpailut

- maastopyöräily

- kasvien kerääminen

- koirien kuljettaminen kytkemättöminä

- muiden kuin luonnonsuojelualueen virkistys-, opetus- ja tutkimustarpeita palvelevien teiden ja laitteiden rakentaminen ja huolto

- kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasviston ja eläimistön säilymiseen alueella

2. Alueella on sallittu

- uiminen ja auringonotto ja kalastaminen

- marjastus ja sienestys

- suojeltavien rakenneImien kunnossapito ja huolto

3. Aluetta saadaan hoitaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

4. Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen kannalta perusteltua.

./. Karttapiirros rauhoitettavasta alueesta, kopio asemakaavaluonnoskartasta sekä hoito- ja käyttösuunnitelma on jaettu liitteinä 1 – 3. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.11.2004) seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut lausunnon Skatanniemen rauhoitusasiasta 22.12.1994. Lautakunta ei silloin pitänyt perusteltuna rajausta, jossa Skatanniemen luonnonsuojelualueeseen kuului myös Skatan tila ja Meriharjun huvila. Rauhoitettavaksi esitettyä aluetta on pienennetty lausunnon perusteella.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin yleiskaava 2002:n 26.11.2003. Yleiskaavassa Skatanniemen luonnonsuojelualueen rajaus on tehty ympäristölautakunnan 28.11.2000 tekemän rauhoitusesityksen rajauksen mukaisesti.

Asemakaavaosastolla valmisteltavassa Uutelan asemakaavaluonnoksessa Skatanniemen rauhoitettavaksi esitetty alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Rajaus on tehty 28.11.2000 tehdyn rauhoitusesityksen mukaisesti siten, että Skatanniemen asuntoalueelle johtava 6 metrin ajoyhteys on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla tontille ajo on sallittu. Määräyksessä todetaan myös, että luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen halki kulkevalla katuosuudella tulee välttää sellaisia toimenpiteitä, joista on haittaa luonnolle ja maisemalle. Pohjoisemman osa-alueen länsipuolelle, linnoituslaitteesta pohjoiseen, on kaavaluonnoksessa osoitettu luonnonsuojelualueelle kääntöpaikka. Samoin kuin ajoyhteys, on kääntöpaikka merkitty katualueeksi. Rauhoitusesityksessä on todettu, että kyseiselle alueelle saa tarvittaessa tehdä kääntöpaikan. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että rauhoitusesityksestä poiketen maastossa jo oleva kääntöpaikka on tarkoituksenmukaisinta osoittaa luonnonsuojelualueen sijasta katualueeksi.

Luonnonsuojelualueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoituslaite ja siihen liittyvä vanha rakennustyömaa. Linnoituslaite ja siihen liittyvä rakennustyömaa on asemakaavaluonnoksessa merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu linnoituslaitealue (sm). Linnoituslaitteen pohjoispuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilutie. Muinaismuistolailla rauhoitetun linnoituslaitealueen rajaus on selvitetty Museoviraston edustajan kanssa. Samalla on myös todettu, ettei linnoituslaitteen suojelu ole ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden

kanssa. Ympäristökeskuksen tulee laatia alueelle Museoviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa otetaan huomioon linnoituslaitteiden suojelu, luonnonsuojeluarvot sekä alueen virkistyskäyttö.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Skatanniemen rauhoittamista edellä olevin huomautuksin.

Ryj toteaa, että rauhoituksen tarkoituksena on maisemallisesti, kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen säilyttäminen.

Ympäristölautakunta pyysi asian valmistelun aikana lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, nuorisolautakunnalta, kaupunginmuseolta ja museovirastolta sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta. Lausunnot olivat eräin mm. alueen rajaukseen liittyvin huomautuksin puoltavia. Alueen rajausta on tarkistettu nyt esillä olevaan esitykseen lausuntojen perusteella. Myös luonnonsuojelualueen keskelle jäävän alueen maanomistajille sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle on varattu tilaisuus antaa kommenttinsa. Kyseiset tahot eivät ole kommentoineet esitystä.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto esitti 19.6.2001 antamassaan lausunnossa, että Uutelan Skatanniemen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisesti käsitellään sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.11.2003.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.12.2004 hyväksynyt Uutelan asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavaluonnoksessa rauhoitettavaksi esitetyt alueet on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Rauhoitettavaksi esitetään kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisesti rajattu alue.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle Uutelan Skatanniemen rauhoittamista luonnonsuojelulain nojalla ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti kuitenkin siten tarkennettuna, että rauhoitusalueen ulkopuolelle rajataan pohjoisemman osa-alueen länsipuolella maastossa jo oleva kääntöpaikka.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Karttapiirros Skatanniemestä
	Liite 2	Kopio asemakaavaluonnoskartasta, Skatanniemen alue
	Liite 3	Skatanniemen hoito- ja käyttösuunnitelma

1

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOA KOSKEVA MUUTOS HELSINGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN

Khs 2004-2652

Sosiaalilautakunta toteaa (14.12.2004) mm., että Khs on vahvistanut Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman 17.12.2001.

Oppilashuoltoa koskevat perusopetuslain muutokset tulivat voimaan 1.8.2003. Sen pohjalta valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on tehty lain edellyttämät muutokset, jotka tulivat voimaan 1.8.2004.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista kokonaisuutta. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Esiopetuksen oppilashuollon järjestäminen tulee opetussuunnitelmassa määritellä yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

Esiopetuksen oppilashuoltoa on käsitelty opetusviraston ja sosiaaliviraston yhteistyöryhmässä sekä esi- ja alkuopettajien yhteistyöverkossa keväällä 2004. Asiasta on järjestetty kaksi sosiaaliviraston, opetusviraston ja terveyskeskuksen yhteistyökokousta. Kokousten pohjalta on yhteistyössä laadittu esitys esiopetuksen opetussuunnitelman lisäyksestä määrittelemään esiopetuksen oppilashuoltoon liittyvät periaatteet, toimintatavat ja yhteistyökäytänteet Helsingissä.

Helsingissä jokaisella koululla on oma oppilashuoltoryhmä. Silloin, kun esiopetus on järjestetty opetustoimen alaisuudessa, kuuluvat esiopetusta käyvät lapset koulun oppilashuoltoon. Sosiaalitoimen alaisena esiopetuksen oppilashuoltoa hoitaa päivähoitoalueittain muodostettu moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä, edistää oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien lasten auttamiseksi. Tavoitteena on edistää ennaltaehkäisevää työotetta alueella sekä sen seurantaa ja jatkuvuutta.

Moniammatillinen asiantuntijaryhmä nimetään jokaiselle päivähoitoalueelle. Ryhmän kokoonpano ja yhteystiedot kirjataan alueen koulujen ja päiväkotien yhteistoimintasuunnitelmaan. Ryhmän puheenjohtajana toimii päivähoitoalueen päällikkö ja jäseniä ovat alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja, lastensuojelutyön edustaja ja terveydenhuollon edustaja, neuvolapsykologi sekä perheneuvolan työntekijä. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan muita asiantuntijoita. Ryhmä tekee yhteistyötä alueen koulujen oppilashuoltoryhmien kanssa. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa.

Oppilashuoltoa koskeva lainsäädännön muutos edellyttää muutosta Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmaan esitetään lisättäväksi kohtaan III Esiopetuksen yleinen tuki kappale 3 nimeltään Esiopetuksen oppilashuolto. Samalla esitetään poistettavaksi kohdan III kappale 5 nimeltään Tukipalvelut, kuitenkin siten, että kyseisen kappaleen viimeinen kohta joka koskee maahanmuuttajataustaisia lapsia, siirretään kappaleeseen V 1 nimeltään Monikulttuurinen esiopetus.

./. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan tehtävät muutokset näkyvät kursiivilla Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmassa, joka on esityslistan tämän asian liitteenä.

Vastaavat muutokset ja lisäykset esitetään tehtäväksi yksikkökohtaisiin esiopetussuunnitelmiin.

Sosiaalilautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä ja esittää edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaan tehtävät muutokset.

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto (16.11.2004) ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto (14.12.2004) toteavat mm., että esiopetuksen oppilashuoltoa koskevaa opetussuunnitelmaosuutta on valmisteltu yhteistyössä sosiaaliviraston, opetusviraston ja terveyskeskuksen kesken. Esitystä on lisäksi käsitelty opetusviraston ja sosiaaliviraston yhteistyöryhmässä sekä esi- ja alkuopettajien yhteistyöverkossa. Esitettävät opetussuunnitelmamuutokset koskevat lähinnä päivähoidossa järjestettävää esiopetusta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevassa suunnitelmassa mainitut muutokset kaupunginhallituksen 17.12.2001 vahvistamiin suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaan sekä ruotsinkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaan.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaostolle, sosiaalilautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle, opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle ja opetuslautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman muutokset 10.11.2004

2

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2005-139, 2003-97

Stj toteaa Khn 25.3.1985 päättäneen, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Toimintasäännön mukaan “neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteutumista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja niiden kehitystä.

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat. “

Neuvottelukunnan kokoonpano vuosina 2003 - 2004 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

varatuomari Irmeli Lemberg, pääjohtaja Ylermi Runko; omaishoitaja Inkeri Räisänen ja järjestösihteeri Lauri Suoranta

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

terveysjohtaja Outi Kupiainen terveysvirastosta, 22.3.2004 alkaen ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta Kupiaisen tilalla, toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta, toimistopäällikkö Maaretta Pukkio sosiaalivirastosta ja liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta.

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

kunniapuheenjohtaja Antti Hartikka (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry.), varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamamiesveteraanien Helsingin piiri ry), kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry) ja puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry).

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Irmeli Lembergin ja kehotti terveysvirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä neuvottelukunnan uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta ja tärkeinä pitämistään asioista, joita sen mahdollisen seuraajan tulisi käsitellä, sekä antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004 on saapunut kaupunginkansliaan 21.12.2004. Toimintakertomuksen viimeisessä kohdassa 17 neuvottelukunta ilmoittaa pitävänsä edelleen tärkeänä yhteistyötä ja koordinointityötä sotiemme veteraanien arkiasioissa. Toimintakertomuksesta (kohta 5) ilmenee neuvottelukunnan toivovan, että seuraava neuvottelukunta jatkaa veteraanien kotiavun selvittämistä.

./. Toimintakertomus on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvottelukunnasta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvottelukuntia tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvottelukuntien toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Eeva Vuorenlehto

Pirkko Tepponen

Lauri Suoranta

______________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

liikunnanohjaaja Mirja Ahti liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry)

varapuheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi_______________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvottelukunnassa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvottelukunnan toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Lopuksi kaupunginhallituksen päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle,

liikuntavirastolle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004

3

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2309

Khs asetti Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta toteaa (19.10.2004) mm., että Khs asettaessaan neuvottelukunnan toimikaudeksi 2003 - 2004 kehotti neuvottelukuntaa toimikauden päättyessä esittämään perustellun näkemyksensä uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta.

Neuvottelukunta valitsi toimikauden 2003 - 2004 erityishaasteiksi asukastaloverkoston toimivuuden, päihdeongelmien ehkäisyn ja huumestrategian, perheväkivallan ehkäisystrategian, turvallisuuden, innovaatiot ja poikkihallinnolliset hankkeet, eurooppalaisen kaupunkipolitiikan, maahanmuuttajien kotoutumisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen.

Monet viimeaikaiseen kehitykseen liittyvät ongelmat ovat myös tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Sosiaalisesti syrjäytyneillä ihmisillä ongelmat ovat kasautuneita eikä niitä voida hoitaa pelkästään sektorityöskentelyllä. Kaupungin terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii hyvää hallinnointia ja kumppanuutta sekä toimivia sektorien välisiä liittoutumia ja luontevaa asukasyhteistyötä. Monimuotoisia ongelmia ratkotaan mahdollisuuksiin suuntautuneella lähestymistavalla, kuromalla umpeen etäisyyttä asukkaan ja hallinnon välillä. Tässä tehtävässä monen toimijatahon neuvottelukunta on käyttökelpoinen instrumentti.

Asukastaloverkosto hyötyisi edelleen neuvottelukunnan tuesta. Neuvottelukunta on asuinalueiden prosessimaisen kehittämisen työrukkanen, sillä asukkaiden ideoimat hankkeet eivät noudata kaupungin sektorijakoa. Neuvottelukunta kehittelee asukastaloverkoston ja HELKA ry:n kanssa toimivaa kansalaiskanavaa sekä rakenteita, joiden varaan positiivisen muutoksen voisi rakentaa.

Hallintokunnat osallistuvat huumestrategian toteuttamiseen oman työnsä puitteissa. Päihdeongelmien huolestuttavaa lisääntymistä ehkäisemään tarvittaisiin hyvä päihdestrategia. Neuvottelukunta tukee sellaista päihteiden vastaista toimintaa, joka luo uusia verkostoja tai innovoi uudenlaista toimintaa strategian toteuttamiseksi. Neuvottelukunta tukee kokonaisvaltaista terveyden edistämistä, joka lisää kaupunkilaisten elämänhallintaa sekä parantaa asukkaiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaympäristöään ja kokoaa uusia ryhmiä vastuulliseen huumetyöhön.

Neuvottelukunta on mukana joka toinen vuosi toteutettavassa kouluterveyskyselyssä, joka antaa perusteellista tietoa helsinkiläisten nuorten päihteidenkäyttötrendeistä.

Turvallisuusstrategian eteneminen vaatii monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa. Kaupungin turvallisuus varmistetaan luomalla eheyttävää yhteiskuntapolitiikkaa ja vahvistamalla sosiaalisia verkostoja. Turvallisuuden mittareita ovat rikollisuuden määrän ohella yhteisön toimivuus, asukkaiden elämänlaatu ja turvallisuuden tunne. Poliisin ja kaupungin toimiva yhteistyö on kaupungin turvallisuuden edellytys ja neuvottelukunta tarjoaa tähän yhteistyöhön toimivan kanavan. Neuvottelukunta on mukana rahoittamassa kokeilua, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee poliisiasemalla.

Neuvottelukunta on mukana YKS2-hankkeessa. Hanke on usean eri toimijan yhteinen turvallisuusstrategian käytännön sovellutus, jonka avulla asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta kotialueestaan. YKS2-hankkeelle olisi tarkoitus saada vuosiksi 2005 – 2007 kansainvälinen tytärhanke, jolle hankittaisiin EU-rahoitus AGIS-projektirahoituksesta.

Perheväkivallan ehkäisyohjelma on perhepoliittinen ohjelma, jossa painotetaan, että ohjelman toteuttaminen kuuluu kaikille. Perheväkivaltaan on monia syitä, siksi ehkäisyyn ja hoitoon on oltava tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Koska perheväkivallan torjuminen edellyttää niin moneen asiaan vaikuttamista, mukaan tarvitaan toimijoita monesta ammattiryhmästä ja toiminnalle yhteinen viitekehys. Neuvottelukunnan perheväkivaltatyöryhmän jäsenet edustavat laajasti monia eri tahoja. Työryhmä toimii tietojen ja kokemusten vaihtoareenana useiden Helsingissä perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon erikoistuneen toimijan kesken. Työryhmän tehtävänä on aika ajoin muistuttaa ehkäisytyön tarpeellisuudesta ja järjestää koulutusta uusimmasta osaamisesta.

Uusimmaksi haasteekseen perheväkivallan ehkäisytyöryhmä nostaa lapsien laiminlyöntiin ja pahoinpitelyyn liittyvän tiedon välittämisen.

Maahanmuuttajien kotoutumista haittaavat kielitaidon puute, suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen heikko tuntemus, perheiden vaikeudet ja heikentyneet sosiaaliset verkostot. Kaupungin kotouttamisohjelman lähtökohtana on, että kotoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kumppanuuskulttuurin kehittämistä maahan muuttajajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on myös erilaisten yhteistyöfoorumien kehittäminen. Maahanmuuttajatyön näkökulmasta kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen tulisi olla samoilla linjoilla siitä, minkälaista kotouttavan maahanmuuttajajärjestön työn tulisi olla. Neuvottelukunta tukee maahanmuuttajien kotoutumista yhteistyössä maahanmuuttoyksikön kanssa.

Yhteiskunnassa ja arvomaailmassa on tapahtunut lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia muutoksia. Neuvottelukunta tukee innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, mm. erilaisia taidepainotteisia kokeiluja, joilla tuetaan yksilön kasvua ja vahvistetaan yhteisöllistä identiteettiä. Neuvottelukunta näkee tärkeäksi, että lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista seurattaisiin.

Neuvottelukunnalla on vuosittain ollut käytössään määräraha, joka on jaettu neuvottelukunnan valitsemia erityishaasteita painottaen. Valintakriteereinä on lisäksi käytetty terveyden edistämisen periaatteita, jotka ovat oikeudenmukaisuus, kumppanuus, yhteisöjen eheytyminen, asukkaiden omavoimaisuuden lisääntyminen, innovaatiot ja terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan rakentuminen.

Kaupungin omien yhteisten strategioiden toteuttamiselle on joskus vaikeaa löytää rahoitusta, vaikka yhteinen taho löytyisikin. Helsingissä syntyy myös sellaisia kaupungin elinvoimaa lisääviä hankkeita, joiden rahoitus ei luontevasti kuulu yhdellekään hallintokunnalle. Neuvottelukunta on voinut tukea tällaisia hankkeita määrärahoillaan.

Edellä olevaan viitaten neuvottelukunta esittää, että Khs asettaisi edelleen vuosiksi 2005 – 2006 Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan.

Stj toteaa, että neuvottelukunnan kokoonpano edellisellä toimikaudella oli seuraavaa: puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala 15.8.2004 saakka, minkä jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja varapuheenjohtajana yhteispalvelujohtaja Ammi Isokallio sosiaalivirastosta sekä jäseninä mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simola terveysvirastosta, osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta, tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta, liikunnansuunnittelija Pirkko Pello liikuntavirastosta, johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta 9.2.2004 alkaen, siihen asti opetuspäällikkö Irmeli Halinen opetusvirastosta, Malmitalon johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta, osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta, kaupunginsihteeri Anneli Frantsi kaupunginkansliasta, apulaispoliisipäällikkö Tapio Huttunen Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta, ylikomisario Göran Wiksten Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta ja johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Kuluvan vuoden sosiaaliviraston talousarviossa Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle on varattu 600 000 euroa.

Stj:n mielestä neuvottelukunta tulisi asettaa päätösehdotuksen mukaisesti. Kaupungin ulkopuolisten tahojen edustusta on lisätty syöpäjärjestöjen edustajalla. Pääsihteeri Harri Vertio on työskennellyt ja vaikuttanut neuvottelukunnan toimialueella pitkään eri toimipaikoissa mm. ennen nykyistä tehtäväänsä Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtajana, joten hänen saamisensa mukaan neuvottelukunnan työhön on hyvin toivottavaa.

Tasa-arvolain mukaan neuvottelukuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistuksen, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan

puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen,

varapuheenjohtajaksi asukasyhteyspäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta, ja

jäseniksi seuraavat:

- hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

- osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta

- tutkija Jon Maury kaupunkisuunnitteluvirastosta

- liikunnansuunnittelija Maria Nyström liikuntavirastosta

- osastopäällikkö Hannu Hakala kaupunginkansliasta

- johtava psykologi Merja Hallantie opetusvirastosta

- johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

- kaupunginsihteeri Anneli Frantsi kaupunginkansliasta

- apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta

- ylikomisario Heikki Porola Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselsta

- johtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan ottamaan tarvittavan sihteerityövoiman.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kertomuksen neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, hallintokunnille ja organisaatioille.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Terve- ja turvallinen -neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004

4

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2005 - 2006

Khs 2004-2646

Stj toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Khs asetti neuvottelukunnan edellisen kerran 27.1.2003 (132 §) ja sen kokoonpano vuosina 2003 - 2004 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

järjestöpäällikkö Marja Pihnala, kotiäiti Tiina Vallila, lastentarhanopettaja Nina Konttinen, yrittäjä Georgios Mandalios ja filosofian maisteri Ulf Gustafsson

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

sosiaalityöntekijä Jukka Varanki sosiaalivirastosta, ylihoitaja Riitta Lahtinen terveysvirastosta, nuorisosihteeri Mervi Smahl-Laurikainen nuorisoasiainkeskuksesta, osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki liikuntavirastosta ja Malmi-talon johtaja Irmeli Niemi kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

Mikko Mäkelä (nuorisojärjestöt), Eija Mäkinen (lapsijärjestöt), Paavo Vierto (päihdejärjestöt), Anna-Liisa Savelius (vammais- ja erityisjärjestöt), Antti Henriksson (vanhusjärjestöt), Päivi Ahlroos-Tanttu (liikuntajärjestöt), Jaana Valtonen (seurakunnan diakoniatyö), Sylvi Lampinen (asukastoiminta) ja Jaana Löppönen (muut järjestöt).

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Marja Pihnalan. Edelleen Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä neuvottelukunnan uudelleen asettamisen tarpeellisuudesta ja tärkeinä pitämistään asioista, joita sen mahdollisen seuraajan tulee käsitellä sekä antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan vuoden 2004 loppuun mennessä.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi Tuominen.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa 21.12.2004 kaupunginkansliaan saapuneessa kirjeessään, että neuvottelukunta valitsi toimikautensa painopistealueeksi yhteistyön tiivistämisen järjestöjen kanssa. Neuvottelukunta toteutti syksyn 2003 aikana laajan järjestökyselyn, jonka tuloksia hyödynnettiin jo vuoden 2004 aikana mm. järjestötapaamisen uudistamisessa sekä tiedotusstrategiassa. Vastauksissaan järjestöt toivoivat kaupungin tukipolitiikalta sekä kaupungin kanssa tehtävältä yhteistyöltä pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Järjestöt – samoin kuin neuvottelukunta toivoo, että myös kaupunki arvostaisi ja tukisi kuntalaisten omaehtoista toimintaa.

Neuvottelukunta näkee tärkeäksi jatkaa vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen nostamisen eteen tehtyä työtä mm. vuosittaisen vapaaehtoistyön tunnustuspalkinnon jakamisen kautta. Lisäksi neuvottelukunta pitää tärkeänä panostaa vapaaehtoistyön koulutukseen ja tiedottamiseen sekä edistää edelleen neuvottelukunnan sekä eri hallintokuntien, neuvottelukuntien ja lautakuntien välistä yhteistyötä. Myös Kansalaistoiminta tutuksi –koululaishankkeen tukemista samoin kuin vapaaehtoistyön vastuu- ja vakuutuskeskustelua on syytä jatkaa.

Neuvottelukunta painottaa toimikauden alussa järjestettävän koulutuspäivän tärkeyttä asioiden ja käsitteiden selventämisessä sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen lukemista toiminnan tehokkaan jatkumisen ja päällekkäisten töiden välttämisen vuoksi. Neuvottelukunnan toiminta-avustus on syytä pitää vähintään vuoden 2003 tasolla (7000 euroa), jotta mm. www-sivujen, järjestöoppaan sekä muiden tarpeellisten tiedotteiden ajanmukaistaminen ja päivittäminen voidaan toteuttaa.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan 2.12.2004 esittää, että Khs asettaa vapaaehtoistyön neuvottelukunnan 1.1.2005 lukien seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, nimeää siihen jäsenet ja osoittaa neuvottelukunnan käyttöön riittävät resurssit toiminnan turvaamiseksi.

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2003 – 2004 on tämän asian liitteenä.

Stj ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Stj toteaa vielä, että eräs kaupungin virastojen edustaja yhdestä neuvottelukunnasta on esittänyt, että olisi parempi, jos kaupungin edustaja ei olisi jäsen vaan asiantuntija neuvottelukunnassa/neuvostossa. Neuvottelukuntia tulisikin kehottaa harkitsemaan mitä mieltä ovat asiasta, ja ottamaan kantaa siten, että asianomaisten neuvottelukuntien toimintasääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkua.

Khs on 7.8.2000 (980 §) hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan/neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien pysyväisluonteista yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Neuvottelukunta on tehnyt erillisen avustusanomuksen, joka on talous- ja suunnittelukeskuksessa valmisteltavana. Toimivalta asiassa kuuluu kaupunginjohtajalle.

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2005 - 2006 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

Tiina Vallila

Viljami Wiirilinna

Esa Tulkki

________________

________________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

vapaaehtoistyön ohjaaja Eeva Linna sosiaalivirastosta

osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki liikuntavirastosta

ylihoitaja Hannele Nurkkala terveyskeskuksesta

nuorisosihteeri Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

Mikko Mäkelä (nuorisojärjestöt)

Antti Honkanen (päihdejärjestöt)

Raija Manninen (vammais- ja erityisjärjestöt)

Antti Henriksson (vanhusjärjestöt)

Risto Fagerholm (liikuntajärjestöt)

Jaana Valtonen (seurakunnan diakoniatyö)

Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

Vesa Kukkamaa (muut järjestöt)

_______________ (lapsijärjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi____________________.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa harkitsemaan olisiko kaupungin virastoja edustavan jäsenen oltava neuvottelukunnassa asiantuntija eikä jäsen, ja ilmoittamaan kantansa kaupunginhallitukselle viimeistään 30.9.2006, niin että neuvottelukunnan toimintasääntöä voidaan tältä osin tarvittaessa muuttaa ennen seuraavan toimikauden alkamista.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2003 - 2004.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2003 - 2004

5

HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖN TILINTARKASTAJIEN VALITSEMINEN VUODEKSI 2005

Khs 2004-2138

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiö pyytää (25.10.2004) Khta valitsemaan seuraavaa tilikautta varten toisen säätiön kahdesta Keskuskauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta ja tälle varamiehen.

Stj toteaa, että säätiön sääntöjen mukaan Helsingin kaupunginhallitus valitsee toisen säätiön tilintarkastajista sekä varatilintarkastajan.

Tarkastuslautakunta on 15.12.2004 päättänyt nimetä ehdolle säätiön tilintarkastajiksi päätösehdotuksessa mainitut.

STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön tilintarkastajaksi KHT Leif-Erik Forsbergin ja varatilintarkastajaksi KHT Raimo Saarikiven vuodeksi 2005.

Pöytäkirjanote Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiölle, tilintarkastajiksi nimetyille, tarkastuslautakunnalle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

6

JÄSENTEN NIMEÄMINEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖVALMENNUSKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄÄN VUOSIKSI 2005 - 2007

Khs 2005-59

Kuntoutussäätiö toteaa (21.10.2004) sosiaalivirastoon saapuneessa kirjeessään, että Kuntoutussäätiön 1.1.2005 voimaan tulevan johtosäännön mukaan Kuntoutussäätiön työvalmennuskeskuksella on ohjausryhmä, johon kuuluu kolme edustajaa Helsingin, kaksi Vantaan ja kaksi Espoon kaupungeista sekä Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja, talouspäällikkö ja kuntoutuspalvelukeskuksen johtaja. Ohjausryhmän kaupunkeja edustavat jäsenet Kuntoutussäätiön hallitus nimeää kaupunkien esitysten perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Kuntoutussäätiö pyytää Helsingin kaupunkia esittämään kolmea edustajaa nimettäviksi Kuntoutussäätiön työvalmennuskeskuksen ohjausryhmään vuosiksi 2005 - 2007.

Stj toteaa, että Kuntoutussäätiön työvalmennuskeskus on muodostettu yhdistämällä aikaisemmin hajallaan ollutta työkokeilu-, työhönvalmennus- ja koulutustoimintaa. Työvalmennuskeskuksen perustamisen tarkoituksena on ollut vahvistaa työllistymismahdollisuuksia parantavien ja tukevien palvelujen asemaa, näkyvyyttä ja kehittämistä Kuntoutussäätiössä. Pyrkimyksenä on tuottaa palveluja entistä useammalle ostajataholle.

Sosiaalivirasto esittää, että työvalmennuskeskuksen ohjausryhmään nimettäisiin päätösehdotuksessa mainitut henkilöt.

STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Kuntoutussäätiön työvalmennuskeskuksen ohjausryhmään sosiaaliaseman päällikön Kerttu Nurmen, sosiaaliaseman päällikön Sari Kariston sekä kehittämiskonsultti Veli-Matti Ponkalan vuosiksi 2005 - 2007.

Pöytäkirjanote Kuntoutussäätiölle, päätöksessä mainituille henkilöille, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

7

24.1.2005 pöydälle pantu asia

ASUNTO OSAKEYHTIÖ UNIKKOTIE 3:N YM. OIKAISUVAATIMUS HAAGAN NUORISOKODIN UUDEN YKSIKÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISESTÄ SEKÄ NUORISOKOTIA VASTUSTAVA KANSALAISADRESSI

Khs 2004-1157

Khs päätti 30.8.2004 hyväksyä Haagan nuorisokodin uuden yksikön 16.4.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 820 br-m² ja enimmäishinta hankesuunnitelmasta poiketen arvonlisäveroineen enintään 1 230 000 euroa (veroton hinta 1 010 000 euroa) hintatasossa RI = 105,3.

As Oy Unikkotie 3, As Oy Eskolantie 16, As Oy Erkki Melartinin puisto, As Oy Erkki Melartinintie 7, As Oy Säveltie 5 ja As Oy Säveltie 7 vaativat (14.9.2004) tyytymättöminä Haagan nuorisokodin uutta yksikköä koskevaan päätökseen sen peruuttamista seuraavin perustein:

- Tontin rakennusoikeus on jo aiemmin ylitetty. Rakennusoikeus on 700 ke-m^2, sitä on käytetty 767 ke-m ja päätetyn lisärakentamisen jälkeen rakennusoikeutta olisi käytetty 802 ke-m², eli ylitys olisi 102 ke-m².

- Kiinteistö on ollut päiväkotikäytössä. Muutoksen, jolla se otettaisiin ympärivuorikautiseen käyttöön katsotaan olevan kaavamääräyksen vastainen.

- Liikennejärjestelyt kyseisen kiinteistön ympärillä eivät ole sellaiset, että lisääntynyt liikenne ja huoltoliikenne voitaisiin hoitaa turvallisesti ja aiheuttamatta kohtuutonta haittaa rajanaapureina olevien kiinteistöjen asukkaille.

./. xxxxx xxxxx ja xxxx xxxxxxxx sekä 762 muuta allekirjoittajaa vastustavat (15.9.2004) Khn päätöstä peruskorjata Haagan nuorisokodille uusi yksikkö päiväkoti Eskolan tiloihin. Kansalaisadressi ja sen liite sekä ensimmäinen allekirjoitussivu ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Sosiaalilautakunta toteaa (9.11.2004) mm., että Haagan nuorisokodin uutta sijoituspaikkaa varten oli esillä yhdeksän kohdetta. Ne olivat sillä hetkellä (tammikuu 2002 - kevät 2003) mahdollisia ja tarjolla olevia kaupungin omistamia peruskorjattavia rakennuksia ja kaupungin omistamia tontteja uudisrakentamista varten. Koska siinä vaiheessa kaupungilla oli paljon päiväkotikäytöstä vapautuneita rakennuksia, ja koska käyttäjä toivoi rakennusta omalla tontilla, päätettiin jatkosuunnittelun pohjaksi valita entinen päiväkoti Eskola Pukinmäessä. Valintaa puolsivat myös seikat, että tontti on väljästi rakennettu ja piha-alue on laaja sekä monipuolinen.

Lastensuojelun yksiköiden alueellisen jakauman osalta Pukinmäki on sopiva. Entinen päiväkoti on sijainniltaan suhteessa ympäröiviin rakennuksiin sopivasti erillään, eikä esim. kerrostalokorttelin pihapiirissä kuten usein on laita päiväkotien kohdalla. Piha-alue rajautuu kevyenliikenteen väyliin ja puistoalueeseen. Myös ympäristön kaupunkimaisuuden ja kerrostalovaltaisuuden katsottiin olevan lastensuojelun laitoksen sijaintipaikalle myönteinen tekijä.

Tontin käyttötarkoitus on voimassaolevassa asemakaavassa merkitty YL- merkinnällä (julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue). Rakennusoikeus on kaavassa 700 kem2. Rakennusoikeutta on käytetty 767 kem2. Vakiintuneen käytännön mukaan poikkeuslupa haetaan vasta, kun hankesuunnitelma on hyväksytty.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen perustelujen osalta todetaan seuraavaa:

1 Tontti on rakennettu varsin pienellä tehokkuudella, mikä mahdollisti päiväkodille ison piha-alueen. Suunnitellulla noin 35 m2 lisärakentamisella ja rakennusoikeuden ylityksellä ei ole kokonsa puolesta haittaavaa merkitystä tontin käytölle, maisemalle tai ympäröiville rakennuksille.

2 Kiinteistön käyttötarkoitus on suunniteltu muutettavaksi päiväkodista lastensuojelun laitosyksiköksi. Molemmat toiminnat ovat sosiaaliviraston alaista kuntalaisia palvelevaa toimintaa.

Lastensuojelun yksikön yhteenlaskettu asukas- ja henkilökuntamäärä on huomattavasti pienempi kuin päiväkodin käyttäjät.

Nuorisokoti tarjoaa sijaishuollossa oleville nuorille kodinomaista asumista henkilökunnan ohjaamana. Toiminnasta ei aiheudu erityistä haittaa naapurustolle.

3 Liikennöinti päiväkotiin oli huomattavasti suurempaa kuin se tulee olemaan nyt suunniteltuun nuorisokotiin, joten liikenne ei lisäänny eikä aiheuta kohtuutonta haittaa ympärillä olevien kiinteistöjen asukkaille.

Lautakunta toteaa, että lastensuojelun paikkojen tarve on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti eikä suunniteltujen paikkojen toteuttamista saisi viivyttää. Sosiaalilautakunta kannattaa edelleen Haagan nuorisokodin uuden yksikön tilojen toteuttamista hankesuunnitelmassa esitetyssä muodossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.11.2004) mm., että asia ei ole vielä ollut virallisesti kaupunkisuunnitteluvirastossa lausunnolla rakennuslupa- tai poikkeamispäätösasiana, mutta asiasta on oltu kaupunkisuunnitteluvirastoon yhteydessä hankesuunnitelmaa laadittaessa.

Alueen asemakaava on vahvistettu 7.11.1986 ja siinä päiväkoti Eskolan tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jonka rakennusoikeus on 700 k-m². Tontin eteläreunassa on yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

Jos käyttötarkoitus muuttuu asuntolatyyppiseksi toiminnaksi, se poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta. Tällöin kyseiselle hankkeelle tullaan tarvitsemaan poikkeamispäätös. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä poikkeamispäätöstä voitaneen puoltaa.

Asunto Oy Unikkotien ym. kirjelmässä mainittu rakennusoikeuden ylitys on vähäinen (35 k-m²), myöskään liikenteen määrä ei päiväkotikäyttöön verrattuna lisääntyne.

Poikkeamispäätöksen käsittelyn yhteydessä edellä mainitut seikat ja hankkeen muut edellytykset ja vaikutukset tulevat tarkemmin selvitetyiksi.

Hankkeesta on pidetty asukastilaisuus 28.10.2004 päiväkoti Eskolassa.

Kaupunginkanslian lainopillinen osasto toteaa (3.12.2004) mm., että As Oy Unikkotie 3 ja sen viisi asiakumppania ovat hakeneet oikaisua Khn päätökseen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Khn pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 7.9.2004. Oikaisuvaatimus on saapunut 14.9.2004. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Oikaisua vaaditaan seuraavin perustein (tässä tiivistettynä):

- rakennusoikeus ylittyy 102 kerrosalaneliömetrillä

- tuleva käyttötarkoitus on vastoin kaavamääräyksiä

- liikennejärjestelyt kiinteistön ympärillä eivät vastaa lisääntyvän liikenteen tarpeita.

Lainopillinen osasto toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä on hyväksytty hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa otetaan kantaa tilasuunnitelmaan, tilantarpeeseen, kustannuksiin ja hankkeen toteuttamisen aikatauluun. Hankesuunnitelman hyväksymisen edellytyksiä ei ole säännelty. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Näin ollen oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla on tässä yhteydessä merkitystä vain siinä, kun arvioidaan hankkeen tarkoituksenmukaisuutta.

Lainopillinen osasto toteaa, että oikaisuvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin liittyvä oikeudellinen arviointi on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun päätetään hankkeen toteuttamiseen tarvittavista maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten esim. mahdollisista kaavamääräyksiin liittyvistä poikkeuksista ja rakentamisen luvista.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista oikeudellista perustetta, jonka johdosta päätös olisi kumottava. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä.

Stj viittaa annettuihin lausuntoihin ja katsoo, ettei ole laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita muuttaa Khn päätöstä 30.8.2004.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalilautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnoista ilmenevin perustein hylätä As Oy Unikkotie 3:n, As Oy Eskolantie 16:n, As Oy Erkki Melartinin puiston, As Oy Erkki Melartinintie 7:n, As Oy Säveltie 5:n ja As Oy Säveltie 7:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 30.8.2004 pöytäkirjan 1043 §:n kohdalla tekemään päätökseen Haagan nuorisokodin uuden yksikön hankesuunnitelman hyväksymisestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää sosiaalivirastolle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten xxxxx xxxxxx ja xxxx xxxxxxxx sekä 762 muun henkilön allekirjoittaman kansalaisadressin.

Pöytäkirjanote As Oy Unikkotie 3:lle ym. muutoksenhakuosoituksin, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, Päivi Aholalle ja Aini Niemiselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille. Pöytäkirjanote ja kansalaisadressi sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Kansalaisadressi 15.9.2004